Maankäytöllä ja kaavoituksella valmiuksia yritystoimintaan

Maankäytöllä ja kaavoituksella valmiuksia yritystoimintaan

Raahessa 27.03.2012 Tapio Tuuttila

• AIRIX on perustettu 1960, AIRIX Ympäristötoimiala aloitti toimintansa 1983

• AIRIX Yhtiöt (AIRIX Ympäristö Oy - AIRIX Talotekniikka Oy, AIRIX Teollisuus Oy) > yhtiöissä noin 320 henkilöä

• AIRIX Yhtiöt ovat osa SWECO konsernia• FMC Group siirtyi osaksi Sweco Groupia vuoden 2012 alusta • Sweco on Pohjoismaiden johtavia suunnittelualan konsulttiyrityksiä, jolla on

toimeksiantoja parhaillaan 80 maassa ympäri maailmaa. Yrityskaupan jälkeen Swecon liikevaihto on noin 700 miljoonaa euroa ja henkilöstöä on 7 300, joista 1 600 Suomessa

• Ympäristöliiketoiminta-alue käsittää maankäytön suunnittelun ja kaavoituksen, vesihuollon ja infran suunnittelun sekä ohjelmistopalvelut (YTCAD, paikkatieto, tietopankki)

• AIRIX Ympäristö Oy toimii neljällä paikkakunnalla: Oulu, Tampere, Turku ja Helsinki

• AIRIX Ympäristö Oy:n palveluksessa on 87 henkilöä

AIRIX Ympäristö Oy

FMC Group strategia 2011–2016

Teemme parempaa huomista. 4Teemme parempaa huomista. 4

AIRIX Ympäristö

Tapio Tuuttila, toimitusjohtajaOulu

Tapio Tuuttila, toimitusjohtaja

TampereReijo Haronen, yksikön päällikkö

TurkuHeikki Armio, yksikön

päällikkö

HelsinkiTapio Toropainen, yksikön päällikkö

Maankäyttö ja YVA31

13 2 7 9

Tie- , liikenne-, geo- ja aluetekniikka

25

4 9 11 1

Vesi- ja ympäristö-tekniikka

24

5 10 6 3

Ohjelmistokehitys3

1 2

Toimistopalvelut 4

1 1 2

Yhteensä87

24 22 28 13

Teemme parempaa huomista. 5


Olkiluodon ydinlaitosalue – Eurajoki ja Rauma


Loppusijoitusalueen asemakaava

käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituslaitosta varten laadittiin myös asemakaava. Se hyväksyttiin kesällä 2010.

RAAHEN SEUDULLA

Vireillä isoja hankkeita ja haasteita

Myös uudistus- ja kehittämishaluja löytyy

MISTÄ STRATEGISESSA ALUEIDENKÄYTÖN SUUNNITTELUSSA ON KYSYMYS?

TOIMINTAYMPÄRISTÖ MUUTTUU

Hallittavista tilanteista kaaoksiin Suomi ”repeää” menestyjiin ja

taantujiin Rakenteet (murtuvat ja) muuttuvat Keskittymiskehitys tulee jatkumaan ja

kiihtymään

Mitä kannattaa suunnitella kasvualueille ja mitä taantuville alueille?

Kenen ja minkä intressien ehdoilla suunnittelua tehdään?

Mitkä ovat yhteistyön tasot ja toimintamallit, mistä löytyvät kumppanit?

Strategista maankäytön suunnittelua – miksi?

Strateginen maankäytön suunnitelma on parhaimmillaan idearikas, taloudellinen, kestävä ja toteuttamiskelpoinen tulevaisuuskuva ja raami seudun yhdyskuntarakenteesta

Suunnittelijoiden jokapäiväinen työväline Strateginen maankäytön suunnittelu on poliittinen näkemys seudun tulevasta

aluerakenteesta ja ”suurista linjoista” Strateginen maankäytön suunnittelu …

on prosessi, jossa etsitään ja vertaillaan vaihtoehtoja seudun tulevaisuudelle kytkeytyy yleensä tiiviisti seudun liikennejärjestelmäsuunnitteluun, kehityshankkeisiin jne. ei ole maankäyttö- ja rakennuslain mukainen kaava ohjaa hyväksymisen jälkeen kuntien kaavoitusta ja muuta maankäytön kehittämistä vaikuttaa myös kuntien maapolitiikkaan ja yhdyskuntatalouteen lisää kuntien välistä vuorovaikutusta ja yhteistyötä kytkee mukaan maankäytön suunnitteluun elinkeinoelämän ja muita sidosryhmätahoja

Mitä on strateginen maankäytön suunnittelu?

Kehityskuvat

Alueiden käytön strategiat

Rakennemallit

Rakenneyleiskaavat

Kuntien yhteiset yleiskaavat

väljempi

tiukempi

Strategisen maankäytön suhde kaavajärjestelmään


Esimerkkejä tehdyistä töistäSiikajoen maankäyttöstrategia


Esimerkkejä tehdyistä töistäVihannin kehityskuva 2025 > SWOT-analyysi

VAHVUUDET HEIKKOUDET

- liikenteellinen sijainti- kulkuyhteydet kunnan sisällä- ratayhteys- maaperä ja pohjavesialue- puhtaus (mm. ilman laatu)- päivähoitopalvelut- kouluverkko ja lukio- vilkas kulttuurielämä- vahva kyläverkosto- vahva seutukunta- Raahen ja Oulun läheisyys

- pohjavesialueen aiheuttamat rajoitukset muulle toiminnalle

- nuorten muutto muualle- työmahdollisuuksien vähäisyys- elinkeinorakenne- teollisuuden sijoittumismahdollisuudet (tilat)- liikuntapalvelujen (ts. liikuntahallin) puuttuminen- kyläverkoston vahva asema, kyläpolitiikka - negatiiviset asenteet (kunnan kehittämisen suhteen)- ”yhteen hiileen puhaltamisen” puute- yhtenäisen markkinoinnin puute

MAHDOLLISUUDET UHKAT

- ratayhteys, suunniteltu kaksiraiteisuus, lähiliikenne - uusi teollisuusalue- kaivostoiminnan hyvät näkymät (kunnassa ja

lähialueilla)- elinkeinoelämän kehittämisedellytysten luominen

(erityisesti teollisuuteen)- kaavoitus: asumisen alueet, järvialueet ja kirkonkylä,

työpaikka- ja teollisuusalueet- kunta hyvä asumisen alue, ”asumalähiö”- nuorten houkuttelu paluumuuttajiksi- positiivisten puolten korostaminen

- raideliikenteen matkustajaliikenteen tulevaisuus- infrastruktuurin rappeutuminen- asenteet, muutosvastarinta- valtion ennakoimattomat toimenpiteet, uudet

velvoitteet kunnalle- globaalit ongelmat: väestön ikääntyminen,

keskittymiskehitys, ilmastonmuutos, kulkemisen kallistuminen


Esimerkkejä tehdyistä töistä Pyhäjoelle tehty maankäyttöstrategia ja maankäytön

toteuttamisohjelma Työssä esitetty kaksi vaihtoehtoa, jotka esitetty rinnakkaisina:

strategia tilanteeseen, jossa ydinvoimala toteutetaan ja tilanteeseen, jossa ydinvoimalaa ei toteuteta

TAVOITTEET

NYKYTILANNE TAVOITE 2025Asukasmäärä 3 359 4350 (3400)Loma-asutuksen määrä 658 800Ikärakenne Alle 15-vuotiaat 18 %

Työikäiset 62 %Yli 64 20 %

Alle 15-vuotiaat 20 % (19 %)Työikäiset 58 % (55 %)Yli 64 22 % (26 %)

Työpaikat Työlliset

8311 312

1300 (850)1800 (1200)

Yritysten määrä 173 250 (200)Maatilojen määrä 127 80Matkailu kasvaa, jos ydinvoimala tulee


[1] Tilastokeskuksen (2009) ennuste vuodelle 2025 alle 15 v. 18 %, työikäiset 52 % ja yli 64 v. 30 %.

MAANHANKINNAN KEINOT JA KAAVAN TOTEUTUMISEN EDISTÄMINEN

Keinot Vapaaehtoinen maanhankinta (ensisijainen) Etuosto (yksittäistapauksissa voi mahdollistaa perusteltua maanhankintaa) Lunastaminen (YM:n lunastamisluvalla yhdyskuntarakentamisen kannalta

tarpeellisilta alueilta) Maankäyttösopimukset (kaavan käynnistäminen ja kaavan toteuttaminen) Kehittämiskorvaukset (kunta voi periä yhdyskuntarakentamisen kustannuksia) Katualueen ilmaisluovutusvelvollisuus (ensimmäisen asemakaavan alueella)Edistäminen Tontinluovutus (asukkaiden houkuttelu, asumisen suuntaaminen…) Tonttien hinnoittelu Rakentamiskehotus (toteutumattomille asemakaavatonteille) Korotettu kiinteistövero


ASUMISEN JA MAANHANKINNAN TAVOITTEET


uusien asuntojentarve vuoteen 2025 mennessä noin 550 kpl

pientaloasuntoja 350 kpl, rivitaloasuntoja 200 kpl

omistusasuntoja 450 kpl, vuokra-asuntoja 100 kpl

kuntakeskuksessa 300 kpl, kuntakeskuksen ulkopuolella (kyläalueilla) 250 kpl

uusien asuntojen tarve vuoteen 2025 mennessä noin 150 kpl

pientaloasuntoja 75 kpl, rivitaloasuntoja 75 kpl

omistusasuntoja 100 kpl, vuokra-asuntoja 50 kpl

kuntakeskuksessa 100 kpl, kuntakeskuksen ulkopuolella 50 kpl

Asumisen tavoitteet: KK1, Kasvuvoima Asumisen tavoitteet: KK2, Juuret

Maapolitiikan toimenpitein voidaan monelta osin varmistaa, että kaavoitetut tontit, rakennettu kunnallistekniikka, katuverkosto, koulut ja päiväkodit tulevat ajallaan ja kustannustehokkaasti käyttöön, tätä kautta voidaan vaikuttaa kuntatalouden tasapainoon kaikissa tilanteissa. Pyhäjoen kunta pyrkii olemaan aktiivinen ja tasapuolinen maanhankkija. Eri maanomistajia kohdellaan maanhankinnassa tasapuolisesti. Pääsääntö on, että kunta hankkii raakamaata ja asemakaavoittaa omistamiaan alueita.


Esimerkkejä tehdyistä töistäJyväskylän seudun rakennemalli 20X0 Vyöhykkeiden kuvaus

20

Suurten hankkeiden vaikutuksia Rovaniemelle

21


Asemakaavalla rakentamaan Palvelu-, työpaikka- ja asuntorakentaminen

edellyttää voimassa olevaa asemakaavaa Kaavatyöhön pitää varata riittävästi aikaa,

suunnittelutaitoa ja kärsivällisyyttä

Ydinvoimalan työssäkäyntialue Tarvitaan yhteistyössä laadittu alueiden

käytön strategia Uudet työpaikat ja kasvu mahdollistavat

yhdyskuntarakenteen eheyttämisen ja keskeneräisten alueiden kohentamisen

Maailma muuttuu – maankäytön suunnittelun on seurattava aikaansa

KIITOS!

Documents

Maankäytöllä ja kaavoituksella valmiuksia yritystoimintaan