Upload
tyoeterveyslaitos
View
792
Download
2
Tags:
Embed Size (px)
DESCRIPTION
59. Työterveyspäivät 2012
Citation preview
© Työterveyslaitos – www.ttl.fi 2Erja Mäkelä / 2.11.2012
Hyvinvointia työstä suojaimin?
© Työterveyslaitos – www.ttl.fi 3Erja Mäkelä / 2.11.2012
Kemikaalilta suojaavien suojaimien valinta ja käyttö
Esimerkkinä rikkihappo, 25 %
Erja Mäkelä
© Työterveyslaitos – www.ttl.fi 4Erja Mäkelä / 2.11.2012
Sisältö
• Rikkihappopeittaus
• Silmiensuojaimet• Kemikaalinsuojakäsineet• Kemikaalinsuojavaatetus • Kemikaaleilta suojaavat jalkineet
• Valinta• Käyttö ja käytön koulutus• Puhtaanapito ja huolto
© Työterveyslaitos – www.ttl.fi 5Erja Mäkelä / 2.11.2012
Rikkihappo, 25 %
• voimakkaasti ihoa syövyttävää
• silmiä vaurioittavaa
• pH on pienempi kuin 1 • haju ei varoita terveysvaarasta• P280: Käytä suojakäsineitä, suojavaatetusta,
silmiensuojainta, kasvonsuojainta.• Syövyttää myös suojaimia, vaatteita ja työvarusteita.• 10 – 15 % rikkihappopeittauksessa tehdyistä
työhygieenisistä arvioinneista HTP-arvo ylittyy
© Työterveyslaitos – www.ttl.fi 6Erja Mäkelä / 2.11.2012
Esimerkkityön kuvaus
• Työntekijä tuo nosturilla suuria metallikappaleita rikkihappoaltaaseen.
• Työntekijä tulee seisomaan aivan altaan viereen ohjaten nosturia ohjaimella.
• Välillä työntekijä ohjaa ja työntää kappaletta myös käsin.
• Metallikappaleet nostetaan rikkihaposta nosturilla, valutetaan ja siirretään huuhdeltaviksi ja neutraloitaviksi.
• Kappaleiden pinnalla on koveria kohtia, joihin voi jäädä rikkihappoa.
• Altaassa ei ole kaiteita.
• Mittauksin on todettu, että hengitysilmassa ei ole liiallista määrää rikkihappoa.
• Rikkihappoa on vesiliuoksessa 25 %.
© Työterveyslaitos – www.ttl.fi 7Erja Mäkelä / 2.11.2012
Riski = todennäköisyyden ja seurauksen vakavuuden yhdistelmä
• ihoaltistumisen todennäköisyys voidaan luokitella esim. näin• ei koskaan• hyvin epätodennäköistä• epätodennäköistä, mutta mahdollista• todennäköistä• usein altistuminen todennäköistä• altistuminen jatkuvaa
• ihoaltistumisen seurauksen vakavuus voidaan määritellä• ei vaikutuksia• epämukavuutta• hoidettavissa oleva vamma• pysyvä vamma• kuolema
© Työterveyslaitos – www.ttl.fi 8Erja Mäkelä / 2.11.2012
Riski kyseisessä esimerkissä, onnettomuusvaara huomioimatta
• ihoaltistumisen todennäköisyys
• usein altistuminen todennäköistä
• ihoaltistumisen seurauksen vakavuus
• hoidettavissa oleva vamma
© Työterveyslaitos – www.ttl.fi 9Erja Mäkelä / 2.11.2012
Onnettomuusriskin arviointiesimerkkejä tapahtuneista rikkihappo-onnettomuuksista
Työntekijä täytti ämpärillä korkealla olevaa rikkihappotankkia. Tikapuut keikahtivat. Työntekijä kaatoi 15 litraa rikkihappoa päälleen. Seurauksena toisen asteen palovammoja vastaavia vammoja 40 %:ssa ihon pinta-alasta.
vaaralliset työtavat, odottamatto-mat tilanteet
Työntekijät yrittivät avata viemäriputkea rikkihapolla ja valkaisu-aineella. Aineet reagoivat keskenään kiivaasti. Syntyi kaasua, joka ärsytti hengitysteitä ja silmiä ja aiheutti pahoinvointia. Työntekijät tarvitsivat ensiapua ja sairaalahoitoa.
yhteen sopimattomat kemikaalit
Tulipalon sammutuksessa akkutehtaalla palomies sai hengityselimien ärsytysoireita, mikä vaati sairaalahoidon.
tulipalo-kemikaali-onnettomuudet
Yliladattu akku halkesi varaosamyymälässä. Yksi työntekijä vaati sairaalahoitoa hengitysteiden ärsytyksen vuoksi.
laitteisiin liittyvät onnettomuudet
Kemisti, joka sekoitti 96 % rikkihappoa, rikkoi dekantterilasin. Hän käytti käsineitä ja silmiensuojaimia, mutta vammat vaativat sairaalahoitoa.
säiliöiden ja astioiden rikkoontuminen
Viemärin puhdistusainetta roiskui päiväkodissa. 68 lasta evakuoitiin tunniksi. Yksi työntekijä vaati sairaalahoitoa hengitystieärsytyksen vuoksi.
onnettomuus-riskin laajuus
Lähde: http://epi.publichealth.nc.gov/oii/sulfuricacid/
© Työterveyslaitos – www.ttl.fi 10Erja Mäkelä / 2.11.2012
Riski kyseisessä esimerkissä, onnettomuusvaara
• roiskeet päivittäisiä, mutta isompi loiskahdus tai läikkyminen on mahdollista
• laaja-alaisen ihoaltistumisen todennäköisyys
• todennäköistä, että joskus käy huonosti
• ihoaltistumisen seurauksen vakavuus
• pysyvä vamma, iho- ja silmävaurio
© Työterveyslaitos – www.ttl.fi 11Erja Mäkelä / 2.11.2012
Työntekijään liittyvät riskit
• Suojavaate ja -käsine vaikuttavat• kuumarasitukseen• kommunikointimahdollisuuksiin• liikkuvuuteen• näkökenttään• näppäryyteen• työmukavuuteen• ihon terveyteen
• Työntekijän terveys ja kunto on huomioitava ennen tiiviin suojapuvun päälle pukemista: allergiat, kyky kestää kuumarasitusta, fyysistä rasitusta ja psyykkistä rasitusta.
• Klaustrofobia saattaa estää eristävän puvun käytön.
• Huono motivaatio toimia turvallisuusohjeiden mukaisesti on todennäköisesti suurin riski, joka voi estää suojaimia suojaamasta.
© Työterveyslaitos – www.ttl.fi 12Erja Mäkelä / 2.11.20122.11.2012 12Erja Mäkelä
Kemikaaleilta suojaavat silmiensuojaimet
• mallit • naamarimalliset
• visiirit
• hengityksensuojainten tietyt mallit
• merkinnät CE-merkin lisäksi• roiskeilta suojaavien kehyksissä
merkintä EN 166 ja sitä seuraavassa merkkisarjassa nro 3
• pölyiltä (hiukkaskoko yli 5 µm) suojaavien kehyksissä merkintä EN 166 ja sitä seuraavassa merkkisarjassa nro 4
• kaasuilta, höyryiltä ja aerosoleilta suojaavien sangassa merkintä EN 166 ja sitä seuraavassa merkkisarjassa nro 5
• lisäksi muita merkintöjä ja käyttöohjeissa lisätietoja
© Työterveyslaitos – www.ttl.fi 13Erja Mäkelä / 2.11.2012
Kemikaalinsuojakäsineet
• Täyttävät standardin EN 374-1 vaatimukset
• CE-merkki ja kemikaalinsuojakäsineiden piktogrammit
• Valitaan kemikaaliläpäisevyystietojen (testi EN 374-3) perusteella
• Kemikaaliläpäisevyys on kemikaali- ja suojaintuotekohtaista.
© Työterveyslaitos – www.ttl.fi 14Erja Mäkelä / 2.11.2012
Kemikaalinsuojakäsineiden merkinnät EN 374-1:2003
Koodikirjain Kemikaali
A Metanoli
B Asetoni
C Asetonitriili
D Dikloorimetaani
E Rikkihiili
F Tolueeni
G Dietyyliamiini
H Tetrahydrofuraani
I Etyyliasetaatti
J n-Heptaani
K Natriumhydroksidi 40 %
L Rikkihappo 96 %
Kemikaalilista standardissa EN 374-1
1. Vedenpitävät käsineet, kemikaaliläpäisevyystiedot ilmoitetaan tuotekohtaisesti
2. Vedenpitävät käsineet, jotka eivät läpäise 30 minuutissa standardin kemikaalilistan kolmea kemikaalia.
L
© Työterveyslaitos – www.ttl.fi 15Erja Mäkelä / 2.11.2012
Käsinevalinta ja käyttöaika rikkihappopeittauksessa
a) valitaan käsine, jonka kemikaalipiktogrammin alla on kirjain L.
• käsinettä käytetään kemikaalikosketuksen jälkeen vain 30 min.
b) valitaan käsine, jonka kemikaaliläpäisevyys on testattu.
• käyttöaika kemikaalikosketuksen jälkeen läpäisyajan verran
• rikkihappo syövyttää käsineitä; käsineiden uudelleenkäyttö voi olla vaarallista, vaikka käsineet pestäisiin välillä.
• valitaan mekaanisesti riittävän kestävä käsine
• neopreeni- eli polykloropreenikumista valmistettujen käsineiden läpäisyajat rikkihapolle ovat yleensä riittäviä työtä varten.
© Työterveyslaitos – www.ttl.fi 16Erja Mäkelä / 2.11.2012
Kemikaaleilta suojaavat jalkineet standardin EN 13832 osat 1-3
2.11.2012 16Erja Mäkelä
• Kemikaaliroiskeilta suojaavat jalkineet • nahka- ja kumijalkine, vähintään varsikenkä
Kemikaalien läpäisyltä suojaavat jalkineet • vain kumi- tai muovijalkine, vähintään puolivarsisaapas
• Jalkineet valitaan • vertailemalla niiden degradaatio- ja
kemikaaliläpäisevyystaulukoiden tietoja• huomioimalla työntekijä, ympäristötekijät ja suojaimen
käyttöohjeet
© Työterveyslaitos – www.ttl.fi 17Erja Mäkelä / 2.11.2012
Kemikaalinsuojapukujen valinta1. Valitaan puvun tyyppi tehtävän riskien edellyttämän tiiviyden
mukaan2. Huomioidaan, tarvitaanko vain osittain kehoa suojaava vaate
(merkintä PB – partial body)• esiliina, hihansuojat, housut, takki • tyypit 3 PB, 4 PB ja 6 PB
3. Valitaan puvun materiaali, joka suojaa käytettävältä kemikaalilta läpäisytietojen perusteella
4. Varmistetaan, että puku on muilta ominaisuuksiltaan sopiva tehtävään• hankauslujuus• taivutuksen kestävyys• poikittainen repäisylujuus• puhkaisulujuus• syttyvyys• saumalujuus
5. Valitaan joko puku kertakäyttöön tai useaan kertaan käytettävä puku
6. Huomioidaan puvun pestävyys ja huollettavuus7. Käytettävyyden varmistus: koekäyttö huolellisesti simuloiden
työolosuhteita
© Työterveyslaitos – www.ttl.fi 18Erja Mäkelä / 2.11.2012 18
Kemikaalinsuojapukutyypit tiiviyden mukaan
• tyypin 1 kaasutiiviit puvut (standardi EN 943-1)
– haitallisilta kaasuilta ja höyryiltä suojaamaan
• tyypin 2 puvut joihin johdetaan paineilmaa (standardi EN 943-1)– haitallisilta kaasuilta ja höyryiltä suojaamaan
• tyypin 3 nestetiivis puku (standardi EN 14605)
– paineen alaisten aineiden roiskeilta suojaamaan
• tyypin 4 roisketiivis puku (standardi EN 14605)
– suojauduttaessa roiskeilta, jotka eivät tule paineella
• tyypin 5 pölytiivis puku (standardi EN ISO 13982-1)
– suojauduttaessa pölyiltä
• tyypin 6 kemikaaliroiskeita hylkivä puku (standardi EN 13034)
– esim. haitattomiksi luokiteltujen kemikaalien käsittely
tiiv
iys
ja s
uo
jau
skyky k
asv
aa
© Työterveyslaitos – www.ttl.fi 19Erja Mäkelä / 2.11.2012
Valinta peittausesimerkkiinLaaja-alaisen ihoaltistumisen mahdollisuus
• tavallinen työvaate• ei sovellu, tarvitaan suojain
• kemikaalinsuojapuku tyyppi 6• tarkoitettu vähäisiä roiskeita vastaan,• 30 %:n rikkihapon läpäisy saa olla 5 %• ei sovellu
• kemikaalinsuojapuku tyyppi 4• varmistettava kemikaaliläpäisevyys rikkihappoa vastaan • suojaa kevyiltä roiskeilta• ei aivan riittävä
• kemikaalinsuojapuku tyyppi 3• suojaa paineella tulevilta roiskeilta• ei suojaa, jos työntekijä kaatuu rikkihappo-
altaaseen, kaiteet asennettava• puvun kemikaaliläpäisevyys rikkihappoa vastaan
varmistettava testaustiedoista
Koekäyttö työtä
simuloiden!
© Työterveyslaitos – www.ttl.fi 20Erja Mäkelä / 2.11.2012
Puvun käytettävyys
• puku on tiivis ja hiostava• käyttöaikaa on rajoitettava työpäivän aikana
• Tyypin 3 puku voidaan vaihtaa tyypiksi 4, jos laaja-alaisen ihoaltistumisen vaaraa ei ole.• työtä muutetaan siten, että työntekijä voi olla kaukana
altaasta• tyypin 4 puku on huomattavasti kevyempi käyttää,
mutta senkin käyttö koko päivän olisi kuormittavaa.
• Jos työntekijä työskentelee erillisessä valvomossa, ei pukua tarvita muutoin kuin tuotannon ongelmatilanteissa.
© Työterveyslaitos – www.ttl.fi 21Erja Mäkelä / 2.11.2012
Muut suojaimet
• Esimerkkityössä tarvitaan kypärä.• Kasvojensuojain voi olla yhdistettynä
kypärään.
• Jos tarvitaan kuulonsuojaimet, on varmistauduttava kuulonsuojainten tehokkuudesta ja käytettävyydestä suojapuvun kanssa.
• Varmistauduttava, että työntekijälle ei aiheudu vaaraa kuulonsuojainten vuoksi: varoitusäänet.• kommunikaatiotulppasuojain?
© Työterveyslaitos – www.ttl.fi 22Erja Mäkelä / 2.11.2012
Kemikaalinsuojavaatteiden pukeminen ja riisuminen
• Kemikaalinsuojavaatteet on pystyttävä riisumaan ympäristöä ja käyttäjää itseään saastuttamatta.
• Puvut on puettava oikein suojaustehokkuuden saavuttamiseksi.
• Harjoiteltava
• Vakavan lintuinfluenssapandemian varalle lähinnä eläinlääkäreitä varten tehtiin suojavaatteiden pukemis- ja riisumisvideo: www.ttl.fi, Videot, Opastusvideot
© Työterveyslaitos – www.ttl.fi 23Erja Mäkelä / 2.11.2012
Suojapuvun käyttöön valmistautuminen• Varaa puhdas paikka pukeutumista varten.
• Varaudu riisuutumiseen:• riisuutumisalue
• jäteastia, jossa on tiivis jätepussi
• pesuvettä, saippuaa
• tiivis pussi ja astia mahdollisesti säilytettäville suojaimille tai niiden pesupaikka, -aine ja -välineet.
• Tyhjennä työvaatteen taskut ylimääräisistä tavaroista. Laita pois kännykkä ja korut.
• Tarkista, että suojaimet ovat kunnossa ja koot sopivia.
© Työterveyslaitos – www.ttl.fi 24Erja Mäkelä / 2.11.2012
Pukeutuminen
• Pukeutumisohjeet vaihtelevat erilaisia tarpeiden mukaan.
1. Pue suojavaate ja kemikaalinsuojasaappaat. Vedä lahkeet saappaiden päälle.
2. Laita kasvojensuojain päähän.3. Pue alimmaiset suojakäsineet.4. Vaatteen rannekkeet tulevat
käsineiden päälle.5. Jos suojavaatteessa on peukalo-
lenkit, vedä ne paikalleen.6. Pue päällimmäiset käsineet.
© Työterveyslaitos – www.ttl.fi 25Erja Mäkelä / 2.11.2012
Koulutus
Sisältö• Työpaikan riskit ja niiden merkitys• Pukujen käyttäjään kohdistuvat rajoitukset• Käyttöön ja huoltoon sisältyvät velvollisuudet• Mahdolliset syyt, joiden vuoksi puku ei suojaisi• Työn tauotus• Nestevajauksen hallinta• Puvun pukeminen ja riisuminen
• puvun tarkastus ennen pukemista, turvalliset työmenetelmät, puvun toimivuus työssä.
Kertauskoulutusta on järjestettävä.Koulutettavista ja uudelleen koulutuksesta tulee pitää kirjaa.
© Työterveyslaitos – www.ttl.fi 26Erja Mäkelä / 2.11.2012
Uudelleen käytettävien kemikaalin-suojapukujen puhdistus ja huolto• valmistajan ohjeita noudatettava
• puhdistusaineet vain valmistajan ohjeiden mukaan• pahin kontaminaatio ensin pois esim. vesisuihkussa puku vielä
päällä• ympäristön saastumisen estämisestä on huolehdittava
• etukäteen valmistautuminen• pesuaine tehokas epäpuhtaudelle eikä vahingoita suojapukua• pukujen pesijän on suojauduttava riittävästi pesutehtävän
riskinarvioinnin mukaisesti• pesun ja kuivatuksen jälkeen puvun kunto on arvioitava
valmistajan ohjeen mukaisesti
• huoltokirjanpito
• jos haitallista kemikaalia ei voida poistaa puvuista, käytetään kertakäyttöpukuja
© Työterveyslaitos – www.ttl.fi 27Erja Mäkelä / 2.11.2012
Tarkastukset, säilytys ja korjaukset
• vastaanottotarkastus• tarkastus, kun puku valitaan tiettyyn tehtävään• käytön jälkeen tarkastus• ennen korjauksia ja korjausten jälkeen• varastoitujen pukujen säännöllinen tarkastus• tarkastuksista pidetään kirjaa
• säilytys ilmastoidussa tilassa suojassa auringon valolta ja epäpuhtauksilta ja pukua vahingoittavalta lämpötilalta, ei taitettuna
• puvun korjaukset vain valmistajan ohjeiden mukaan valmistajan valtuuttamana
© Työterveyslaitos – www.ttl.fi 28Erja Mäkelä / 2.11.2012
Suojaavuuden tarkastaminen pukeutumisen jälkeen
• Tarkista ja anna työtoverin tarkistaa suojainten yhteensopivuus: kaikkien kehon osien on oltava suojattuina myös liikkuessa.
• Totea eri suojainten rajapintojen tiiviys.
© Työterveyslaitos – www.ttl.fi 29Erja Mäkelä / 2.11.2012
Puvun riisuminen
• Riisuudu ennalta sovitussa paikassa.
• Riisu päällimmäiset suojakäsineet ja laita jätepussiin.
• Ota visiiri pois.
• Avaa suojavaatteen etulista ja vetoketju, riisu huppu kääntämällä sisäpuoli ulospäin.
© Työterveyslaitos – www.ttl.fi 30Erja Mäkelä / 2.11.2012
Puvun riisuminen
• Vedä toisella kädellä toinen hiha alas selän takana.
• Poista vapaan käden käsine tarttumalla käsineeseen päällyspuolelta siten, että käsine jää nurinpäin, ja laita jätepussiin.
© Työterveyslaitos – www.ttl.fi 31Erja Mäkelä / 2.11.2012
Puvun riisuminen
• Työnnä toinen hiha vaatteen sisäpuolelta olkapäältä alas nurinpäin.
• Riisu samalla toinen käsine työntäen se sisäpuolelta nurin. Vaatteen hiha menee myös nurinpäin.
• Laita käsine jätepussiin.
© Työterveyslaitos – www.ttl.fi 32Erja Mäkelä / 2.11.2012
Puvun riisuminen
• Työnnä vaate alas koskematta ulkopintaan.
• Astu ulos jalkineista puhtaalle alueelle.
© Työterveyslaitos – www.ttl.fi 33Erja Mäkelä / 2.11.2012
Puvun riisuminen
• Erota saappaat vaatteista ottamalla kiinni vaatteen sisäpuolelta.
• Laita vaate jätepussiin pitäen edelleen kiinni vain vaatteen sisäpuolelta.
© Työterveyslaitos – www.ttl.fi 34Erja Mäkelä / 2.11.2012
Peseytyminen
• Pese kädet.
• Kun vaihdat työvaatetuksen omiin vaatteisiin, peseydy kauttaaltaan käyttäen saippuaa ja shampoota.
© Työterveyslaitos – www.ttl.fi 35Erja Mäkelä / 2.11.2012
Lisätietoja
• CEN/TR15419:2006 Suojavaatetus. Ohjeita kemikaalinsuojavaatetusten valintaan, käyttöön, huoltoon ja ylläpitoon
• Pelastussukellusohje (SM050:00/2006); Sisäasiainministeriön julkaisu 48/2007
• http://www.ttl.fi/fi/kemikaaliturvallisuus/
• http://www.tyosuojelu.fi/fi/saannokset-voimassaolevatajantasainen lainsäädäntö, mm.:
• Työturvallisuuslaki 738/2002 (709/2008) • VNp henkilönsuojainten valinnasta ja käytöstä työssä 1407/1993 • TSHp hyväksyttävistä asbestipurkutyössä käytettävistä menetelmistä ja laitteista
231/1990 (176/1992) • VNa kemiallisista tekijöistä työssä 715/2001• STMa haitallisiksi tunnetuista pitoisuuksista 1213/2011
© Työterveyslaitos – www.ttl.fi 36Erja Mäkelä / 2.11.2012
Kiitos!