Upload
others
View
1
Download
0
Embed Size (px)
Citation preview
Marja-Leena Loukkola
KANSAINVÄLINEN LIIKKUVUUSHANKE OSANA
ELINTARVIKEALAN AMMATILLISTA KOULUTUSTA
Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma
2010
KANSAINVÄLINEN LIIKKUVUUSHANKE OSANA
ELINTARVIKEALAN AMMATILLISTA KOULUTUSTA
Loukkola, Marja-Leena
Satakunnan ammattikorkeakoulu
Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma
Joulukuu 2010
Ohjaajat: Halme Jaana, Reinilä Heli
Sivumäärä: 61
Liitteitä: 3
Asiasanat: kansainvälisyys, työssäoppiminen, teemahaastattelu
____________________________________________________________________
Opinnäytetyöni aiheena oli suunnitella ja toteuttaa kansainvälinen opiskelijaliikku-
vuushanke toisen asteen ammatillisessa koulutuksessa elintarvikealalla. Opiskelija-
liikkuvuuden avulla kehitetään kansainvälistymistä, koulutusta ja opiskelijoiden
opiskelumotivaatiota. European Meatpro Student -liikkuvuushanke toimii verkosto-
na ja hankkeen kesto on kaksi vuotta. Ensimmäisessä vaihdossa Unkarin Szegedissä
oli mukana kahdeksan opiskelijaa neljästä eri oppilaitoksesta.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli arvioida ulkomaan vaihtojakson merkitystä opiskeli-
joiden ammatillisen kasvun kehittymisessä. Vaihdon loppupuolella opiskelijoille teh-
tiin teemahaastattelu jakson järjestelyihin ja toteutumisen onnistumiseen liittyvistä
asioista. Teemahaastattelun avulla saatiin käytännön tietoa siitä, miten opiskelijat
kokivat ulkomaanjakson ammatillisesti ja oman kasvunsa kannalta.
Teemahaastattelun tuloksena saatiin aikaan ulkomaanjaksojen kehittämistoimenpitei-
tä. Haastateltavat olivat sitä mieltä, että kielitaidon merkitys oli lähes tärkein vaihdon
onnistumiseen vaikuttava tekijä. Englannin kielen osaaminen unkarilaisten opiskeli-
joiden, opettajien ja työharjoittelupaikkojen henkilöstön keskuudessa oli hyvin heik-
koa. Sen vuoksi suomalaiset opiskelijat kokivat, että heidän olisi pitänyt osata edes
jonkin verran unkarin kieltä koska kommunikointi käytännön työ- ja opiskelutilan-
teissa tuotti hankaluuksia.
Elintarvikehygienia ja toimintatavat elintarvikealan työpaikoilla eivät olleet sellaisia,
joihin opiskelijat olivat tottuneet Suomessa. Opiskelijat eivät saaneet tehdä riittävästi
oman alansa työtehtäviä työssäoppimisjakson aikana. Nämä ongelmat asettavat tule-
vien ulkomaanjaksojen suunnittelun ja vaihtojen kohteen erityisen kehittämisen koh-
teeksi. Tulevia vaihtojaksoja kannattaisikin mahdollisesti toteuttaa muissa Euroopan
maissa Unkarin, Liettuan ja Latvian sijasta.
Ennalta annettavaa ulkomaanjakson valmennusta korostetaan rahoittajan taholta.
Valmennusta tarkasteltiin myös teemahaastattelussa. Vaihtojakson valmennus toteu-
tettiin sähköisten viestimien avulla. Opiskelijat eivät olleet tyytyväisiä sähköpostin ja
puhelimen välityksellä annettuun valmennukseen. Opiskelijat olivat kuitenkin erit-
täin tyytyväisiä vaihtojaksoon ja moni haastateltava kertoikin saaneensa rohkeutta
lähteä joskus myöhemmin ulkomaille töihin.
INTERNATIONAL MOBILITY PROJECT AS PART OF THE UPPER
SECONDARY EDUCATION IN FOOD INDUSTRY
Loukkola, Marja-Leena
Satakunta University of Applied Sciences
Degree Programme in Entrepreneurship and Business Management
December 2010
Supervisors: Halme Jaana, Reinilä Heli
Number of pages: 61
Appendices: 3
Key words: internationalism, on-the-job learning, theme interview
____________________________________________________________________
The theme of this thesis was to plan and realize an international student mobility pro-
ject in the upper secondary education of Food Industry field. Student mobility helps
to develop internationalism, education and students’ studying motivation. European
Meatpro Student -mobility project works as a network and lasts two years. Eight stu-
dents from four different schools participated in the first exchange program in Sze-
ged in Hungary.
The aim of this work was to evaluate the importance of the exchange for the stu-
dents’ professional development. Each student was interviewed at the end of the pe-
riod regarding the arrangements made and the staying. The results of these inter-
views helped gather practical information about the students’ personal development
as well as their professional experiences abroad. As a result, some improvement
points were also taken out. According to the interviewees language proficiency was
nearly the most important factor for a successful exchange.
Finnish students had difficulties to communicate due to the English language profi-
ciency of the Hungarian students, teachers and also the staff of the internship. They
felt that learning some Hungarian should have almost been necessary. According to
the students’ experiences, the local Food Industry hygiene and functioning during the
internship differed from the ones used in Finland. Students could not take part
enough in tasks corresponding to their own profession. All of these problems need to
be taken into consideration for future exchange planning and destinations. Therefore,
other European countries than Hungary, Latvia and Lithuania could probably offer
new possibilities.
The sponsor emphasizes the training for abroad, discussed also in the interview. The
training was given via electronic media, e-mail and phone, which did not satisfy the
students. However, the students were very content with the exchange and many of
them told they even have courage to go to work abroad.
SISÄLLYS
1 JOHDANTO ............................................................................................................... 10
2 OPINNÄYTETYÖN LÄHTÖKOHDAT, TARKOITUS JA
KEHITTÄMISTEHTÄVÄ ......................................................................................... 11
2.1 Kansainvälisyys WinNovassa ............................................................................. 13
2.2 Elintarvikealan koulutus Porissa ......................................................................... 13
3 KANSAINVÄLINEN LIIKKUVUUS AMMATILLISESSA
KOULUTUKSESSA .................................................................................................. 14
3.1 Kansainvälistyvä toimintaympäristö ................................................................... 14
3.2 Liikkuvuus Suomesta ulkomaille ........................................................................ 15
3.3 Ammattitaitovaatimukset elintarvikealalla ......................................................... 17
3.4 Kansainvälisyys elintarvikealan koulutuksessa .................................................. 18
4 LIIKKUVUUSHANKKEEN TOTEUTUS PROJEKTINA ...................................... 19
4.1 Mitä projektilla tarkoitetaan ................................................................................ 19
4.2 European Meatpro Student -kehittämisprojektin tavoitteet ................................ 20
4.3 European Meatpro Student -verkoston toiminta ................................................. 22
4.4 European Meatpro Student -verkoston yhteistyökumppanit .............................. 24
5 AINEISTON KERUU ................................................................................................ 25
5.1 Haastattelu tutkimusmenetelmänä ...................................................................... 26
5.2 Teemahaastattelun toteutus ................................................................................. 28
5.3 Haastattelun purkaminen ja analysointi .............................................................. 30
5.4 Tutkimuksen raportointi ..................................................................................... 30
6 EUROPEAN MEATPRO STUDENT - LIIKKUVUUSHANKKEEN
KÄYTÄNNÖN TOTEUTUS ..................................................................................... 32
6.1 Liikkuvuusjakson valmistelu .............................................................................. 32
6.2 Sopimukset .......................................................................................................... 34
6.3 Osaamisen dokumentointi ................................................................................... 34
7 HYVIÄ KANSAINVÄLISEN TYÖSSÄOPPIMISEN JÄRJESTÄMISEN
KÄYTÄNTÖJÄ ......................................................................................................... 35
8 TEEMAHAASTATTELUN TULOKSET ................................................................. 37
8.1 Haastatteluteemojen valinta ................................................................................ 37
8.2 Aikaisemmat kansainväliset kokemukset ........................................................... 38
8.3 Ennakkotieto vaihtojaksosta ............................................................................... 38
8.4 Käytännön järjestelyt .......................................................................................... 39
8.5 Työharjoittelu ...................................................................................................... 40
8.6 Tukihenkilön rooli .............................................................................................. 41
8.7 Vaihtojakson hyödyntäminen tulevaisuudessa ................................................... 41
8.8 Palaute matkan onnistumisesta ........................................................................... 42
8.9 Miten haluaisit kehittää vastaavanlaisten vaihtojaksojen toteuttamista? ............ 42
9 YHTEISTYÖ LIETTUAN KANSSA ........................................................................ 42
10 KANSAINVÄLISEN TYÖSSÄOPPIMISEN KEHITTÄMISIDEOITA .................. 44
10.1 Opiskelijaliikkuvuuden merkitys ........................................................................ 44
10.2 Talousasiat .......................................................................................................... 45
10.3 Ammatillinen osaaminen .................................................................................... 47
10.4 Kielitaito ja valmennus ....................................................................................... 48
10.5 Opiskelijavalinta ................................................................................................. 49
LIITTEET
Liite 1: Haastattelun teemat
Liite 2: Valmennustehtäviä kansainvälistä työssäoppimista varten
Liite 3: Rap4Leo – arviointikaavake
6
TERMI- JA KÄSITELUETTELO
CIMO
Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO (Centre for International
Mobility) on kansainvälisten asioiden asiantuntija- ja palveluorganisaatio. CIMO
koordinoi ja toteuttaa apuraha- ja henkilövaihto-ohjelmia ja vastaa lähes kaikkien
Euroopan unionin koulutus-, kulttuuri- ja nuoriso-ohjelmien kansallisesta toimeen-
panosta. CIMO myös markkinoi suomalaista koulutusta ulkomailla yhteistyössä
suomalaisten korkeakoulujen kanssa. (Kansainvälisen henkilövaihdon ja yhteistyön
keskus CIMO:n www-sivut 2010)
Elinikäisen oppimisen ohjelma
Elinikäisen oppimisen ohjelma (Lifelong Learning Programme, LLP) alkoi vuonna
2007. Comeniuksen kohderyhmänä ovat kouluopetuksessa olevat oppilaat esikou-
luista toisen asteen loppuun saakka, Erasmus taas kohdistuu korkea-asteen koulutuk-
seen. Leonardo da Vinci keskittyy ammatilliseen perus-, jatko- ja täydennyskoulu-
tuksen kehittämiseen ja Grundtvig on suunnattu aikuiskoulutuksen kehittämiseen.
(Kansainvälisen henkilövaihdon ja yhteistyön keskus CIMO:n www-sivut 2010)
Liikkuvuushanke
Leonardo-liikkuvuushankkeisiin voivat osallistua ammatilliset opiskelijat, työmark-
kinoilla olevat henkilöt, opettajat, kouluttajat ja opinto-ohjaajat. Ulkomaille työssä-
oppimaan tai harjoitteluun voivat lähteä myös oppisopimusopiskelijat, ammatillises-
sa aikuiskoulutuksessa opiskelevat ja vastavalmistuneet. Suomalaisiin Leonardo -
hankkeisiin voivat osallistua Suomen kansalaiset samoin kuin muiden maiden kansa-
laiset, jotka opiskelevat, työskentelevät tai asuvat Suomessa. Yksityiset henkilöt ei-
vät voi hakea rahoitusta suoraan Leonardo-ohjelmasta, vaan rahoitusta haetaan aina
jonkin organisaation kautta. Opiskelijat hakevat apurahoja oman oppilaitoksen Leo-
nardo-liikkuvuushankkeen kautta. Liikkuvuushankkeiden enimmäiskesto on 24 kuu-
7
kautta. CIMO vastaa liikkuvuushankkeiden hallinnoinnista eli päätöksenteosta, tuki-
en maksatuksesta ja seurannasta. Tukea myönnetään vaihdosta aiheutuviin matka-,
vakuutus- ja elinkustannuksiin. Lisäksi tukea voi hakea hallinto- ja valmennuskului-
hin. Tuki määräytyy maakohtaisten kattosummien mukaisesti. (Kansainvälisen hen-
kilövaihdon ja yhteistyön keskus CIMO:n www-sivut 2010)
Länsirannikon Koulutus Oy WinNova
Porin ja Rauman ammattiopistot, Porin Aikuiskoulutuskeskus ja Länsi-
Suomen Aikuiskoulutuskeskus Innova yhdistyivät Länsirannikon Koulutus Oy Win-
Novaksi ja aloittivat yhteisen koulutustoiminnan 1.1.2010. Yhtiöllä on yli 60 miljoo-
nan euron liikevaihto, opiskelijoita 6000 ja henkilökuntaa n. 800. WinNova tarjoaa
myös työyhteisöille laaja-alaisesti koulutus- ja kehittämispalveluja. Suuri koulutus-
yhtiö mahdollistaa alueen elinkeinoelämän tarpeisiin kohdennetun koulutuksen tar-
joamisen, koulutuksen paremman resursoinnin, monipuolisen koulutustarjonnan sekä
laadukkaan toiminnan. WinNovan hanketoiminta sisältää kansallisia ja kansainväli-
siä yhteistyöhankkeita erilaisten teemojen ympärillä: mm. verkko-oppiminen, nuor-
ten ja aikuisten pajatoiminta sekä opintojen ohjaus ovat tämän hetken keskeisiä ke-
hittämiskohteita. Lisäksi koulutusaloilla on käynnissä lukuisia erilaisia alakohtaisia
kehittämishankkeita. (WinNovan www-sivut 2010)
Rap4Leo
Rap4leo on EU:n komission tuottama palvelu liikkuvuushankkeiden tilasto- ja talo-
ustietojen raportointiin. Myös liikkuvuushankkeiden osallistujat antavat palautetta
liikkuvuusjaksosta. (Kansainvälisen henkilövaihdon ja yhteistyön keskus CIMO:n
www-sivut 2010)
Kööpenhaminan julistus
Julistuksella pyritään ammatillisen koulutuksen laadun ja vetovoimaisuuden edistä-
miseen sekä ammatillisessa koulutuksessa olevien ja ammatillisen tutkinnon suorit-
8
taneiden liikkuvuuden parantamiseen. Julistuksella ammatillinen koulutus nostetaan
EU-yhteistyössä painopisteeksi. (Opetus- ja kulttuuriministeriön www-sivut 2010)
Europassi
Europassi on Euroopan komission kehittämä järjestelmä, jonka avulla opiskelijat ja
työntekijät voivat osoittaa osaamisensa työmarkkinoilla ja koulutuksessa. Europassin
asiakirjat ovat käytössä samanmuotoisina kaikissa EU/ETA-maissa, ja ne on kehitet-
ty helpottamaan opiskelijoiden ja työntekijöiden liikkuvuutta Euroopassa. (Opetus-
hallituksen www-sivut 2010)
Koulutus ja tutkinnot
Suomen koulutusjärjestelmä ryhmitellään koulutusasteisiin. Yleensä vain alemman
asteen opinnot suorittanut voi opiskella ylemmän asteen koulutuksessa. Koulutuksel-
le määritellään tavoitteet kunkin koulutussektorin lainsäädännössä. Lainsäädännön
ohella laadunvarmistukseen kuuluvat opetussuunnitelmien ja näyttötutkintojen perus-
teet, koulutuksen järjestämis- ja toimiluvat sekä ulkoinen arviointi. (Opetushallituk-
sen www-sivut 2010)
Tutkinnon perusteet
Ammatillisen perustutkinnon perusteissa on päätetty tutkinnon ja koulutusohjelmien
tai osaamisalojen tavoitteet, tutkinnon muodostuminen, tutkinnon osien ammattitai-
tovaatimukset tai tavoitteet, tutkinnon osien arvioinnin kohteet ja arviointikriteerit
sekä ammatillisten tutkinnon osien osalta myös ammattitaidon osoittamistavat. Li-
säksi perusteet sisältävät muita ammatillista peruskoulutusta ja näyttötutkintoja kos-
kevia määräyksiä. (Opetushallituksen www-sivut 2010)
9
Opetussuunnitelma
Opetussuunnitelman perusteet on määräys, jolla koulutuksen järjestäjä velvoitetaan
sisällyttämään koulu- tai järjestäjäkohtaiseen opetussuunnitelmaan opetuksen tavoit-
teet ja keskeiset sisällöt. Määräyksellä varmistetaan koulutuksellisten perusoikeuksi-
en, tasa-arvon, opetuksellisen yhtenäisyyden, laadun ja oikeusturvan toteutuminen.
Opetushallitus seuraa opetussuunnitelmien ja tutkintojen perusteiden toiminnallisia
vaikutuksia pääasiassa koulutuksen arvioinnin yhteydessä. (Opetushallituksen www-
sivut 2010)
Työssäoppiminen
Osa ammatillisen perustutkinnon vaatimasta ammattitaidosta opitaan oppilaitoksen
ulkopuolella. Työssäoppiminen tarkoittaa työpaikoilla aidossa työympäristössä ta-
pahtuvaa oppimista. Ammatilliseen perustutkintoon sisältyy vähintään 20 opinto-
viikkoa työssäoppimista. Oppilaitos vastaa työssäoppimisen käytännön järjestelyistä.
Työssäoppiminen perustuu kirjalliseen sopimukseen oppilaitoksen ja organisaation
kesken. (Opetushallituksen www-sivut 2010)
Ammattiosaamisen näytöt
Ammatillisten perustutkintojen ammattitaitovaatimusten saavuttaminen arvioidaan
ammattiosaamisen näytöissä useimmiten työssäoppimisjakson loppupuolella. Näy-
töissä opiskelija osoittaa käytännön työtehtävissä hankkimansa osaamisen ja sen, mi-
ten hyvin opiskelija on saavuttanut työelämän edellyttämän ammattitaidon. (Opetus-
hallituksen www-sivut 2010)
10
1 JOHDANTO
Opinnäytetyöni aiheena oli selvittää kansainvälisen opiskelijavaihdon toteuttamisen
lähtökohtia ja kansainvälistä työssäoppimista elintarvikealan ammatillisessa koulu-
tuksessa sekä toteuttaa European Meatpro Student- liikkuvuushankkeen vaihtojaksot.
Työssä käsitellään pääasiassa Suomesta ulkomaille tapahtuvaa liikkuvuutta opiskeli-
javaihdon puitteissa.
Opiskelijavaihtoa tuetaan apurahajärjestelmällä, joka auttaa opiskelijavaihdon käy-
tännön toteuttamista. Ilman tällaista taloudellista tukea toisen asteen opiskelijoiden
kansainvälinen työssäoppiminen olisi huomattavasti vaikeampaa. CIMO:n keräämän
tilaston mukaan vuonna 2009 ammatillisesta koulutuksesta lähti vähintään kahden
viikon mittaiselle liikkuvuusjaksolle 2480 opiskelijaa ja määrä on kasvussa. (Korka-
la, S. 2010, 11.)
Opinnäytetyön alussa kerrotaan kansainvälistymisestä osana elintarvikealan ammatil-
lista koulutusta, ammatillisesta koulutuksesta yleensä sekä työssäoppimisesta ja sen
toteuttamisesta kansainvälisessä ympäristössä. Lisäksi kerrotaan kansainvälisen liik-
kuvuuden taustoja ammatillisessa koulutuksessa ja liikkuvuuslukuja eri koulu-
tusaloilla.
Opinnäytetyön tavoitteena oli kehittää kansainvälisen liikkuvuushankkeen organi-
sointia ja luoda käytäntöjä tuleville ulkomaisille työssäoppimisjaksoille. Kehittämis-
toimenpiteiden kartoittamista varten toteutin teemahaastattelun Suomesta Unkariin
toteutetun vaihtojakson yhteydessä. Tein haastattelun tehtiin kahdeksalle opiskelijal-
le huhtikuussa 2010. Työn loppuosassa esittelen teemahaastattelun toteuttamisen, sen
tulosten analysoinnin ja tuloksista saadut kehittämisehdotukset.
11
2 OPINNÄYTETYÖN LÄHTÖKOHDAT, TARKOITUS JA
KEHITTÄMISTEHTÄVÄ
Työskentelen koulutusvastaavana nykyisen WinNovan, entisen Porin ammattiopiston
elintarvikealalla. Työhöni kuuluu opetuksen ja opettajien työjärjestysten laatimisen
lisäksi sekä aikuis- että nuorisoasteen koulutuksen kehittäminen ja sen ajan tasalla
pysymisestä huolehtiminen yhdessä opettajien kanssa. Kansainvälistyminen on tär-
keä osa kehittämistä. Olemme hakeneet elintarvikealalle Kansainvälisen liikkuvuu-
den ja yhteistyön keskus CIMO:sta keväällä 2009 Leonardo da Vinci -ohjelman kan-
sainvälistä opiskelijaliikkuvuusrahoitusta European Meatpro Student -hankkeelle.
Myönteinen rahoituspäätös saatiin kesäkuussa 2009. Hankerahoitus on tarkoitettu
elintarvikealan opiskelijoille ja tukihenkilöille. Apuraha haettiin verkostolle, jota hal-
linnoi Länsirannikon Koulutus Oy:n WinNovan elintarvikeala. Toimin hankkeen
projektivastaavana. Verkoston oppilaitokset ovat toimineet lähes kymmenen vuoden
ajan yhteistyössä erilaisissa verkostoissa kehittäen liha-alan osaamista ja koulutusta.
Verkoston jäsenet ovat vaihtuneet toiminnan aikana jonkin verran. European Meatp-
ro Student -hankkeeseen kuuluu aikaisemman liha-alan lisäksi leipomo- ja kondito-
ria-ala. Tämän laajennuksen avulla olenkin saanut lähennettyä liha-, leipomo- ja
konditoria-alan opetusta ja opettajia sekä opiskelijoita toisiinsa sekä Suomessa että
Unkarissa ja Liettuassa. Tämän hankkeen hankerahoitukseen sisältyy kaksikymmen-
täyksi apurahaa opiskelijoille ja kolme apurahaa tukihenkilöille. Jokainen vaihtojak-
so on mahdollista toteuttaa kuukauden mittaisena. Täyden apurahan saamisen edelly-
tys on, että vaihtojakso kestää vähintään 26 vuorokautta. Vaihdot on tarkoitus toteut-
taa kolmessa osassa ja jokaisessa on mukana seitsemän opiskelijaa ja yksi tukihenki-
lö.
Opinnäytetyöni tavoitteena oli toteuttaa ensimmäinen European Meatpro Student-
liikkuvuushankkeen vaihtojakso Unkariin keväällä 2010 ja tehdä sen yhteydessä
vaihtojaksoon osallistuneille opiskelijoille teemahaastattelu. Haastattelun tulosten
tarkastelun avulla sain laadittua ohjeita tulevia kansainvälisiä työssäoppimisjaksoja
12
varten. Tarkastelen työssäni myös toisen vaihtojakson tuloksia. Tämä toinen jakso
toteutettiin syys – lokakuussa 2010 Liettuan Utenaan.
Toimin European Meatpro Student -projektin vetäjänä, ohjaan vaihtojen toteuttamis-
ta ja laadin vaihtojaksolle vaadittavat asiakirjat. Olen myös vastuussa liikku-
vuushankkeen budjetin toteutumisesta. Ensimmäisen vaihdon jälkeen tein CIMO:lle
väliraportin ja hankkeen päättymisen jälkeen laadin loppuraportin hankkeen toteutu-
tumisesta. Väliraportin laatimisen jälkeen sain palautteen CIMOsta ja sen mukaan
hanke oli siihen mennessä edennyt erinomaisesti. Jokainen vaihtoon osallistunut
opiskelija antaa oman palautteensa Rap4Leo-tietokantaan (liite 3). Vaihtojaksojen
jälkeen syötän tiedot vaihdoista tietokantaan ja kaikki opiskelijat käyvät antamassa
oman palautteensa jakson onnistumisesta. Myös tämä palaute jää hankkeen toteutta-
jan käyttöön ja sitä voidaan käyttää tulevien vaihtojaksojen kehittämisessä.
Rap4Leo-tietokantaan annetun palautteen lisäksi toteutin ensimmäisen vaihtojakson
loppupuolella teemahaastattelun (liite 1). Haastattelun avulla sain konkreettista käy-
tännön tietoa siitä, miten opiskelijat kokivat vaihtojakson toteutumisen. Haastattelun
avulla kehitän tulevia vaihtojaksoja ja niiden käytännön toteuttamista. Haastattelun
avulla selvitin myös, miten työssäoppiminen toteutuu kansainvälisissä olosuhteissa,
mikä merkitys kansainvälisellä ympäristöllä on opiskelijan ammatillisen osaamisen
kehittymisessä, mitä muuta osaamista kansainvälisellä vaihtojaksolla saavutetaan ja
miten kansainvälistä työssäoppimista voisi kehittää elintarvikealan toisen asteen kou-
lutuksessa. Lisäksi selvitin, helpottaako ulkomailla toteutettu vaihtojakso opiskelijan
lähtemistä ulkomaille töihin.
Kansainvälisen liikkuvuuden kehittämisprojektin tavoitteena oli lisäksi toteuttaa uu-
sien elintarvikealan tutkinnon perusteiden tutkinnon osaa ”Elintarvikkeiden valmista-
jana kansainvälisessä ympäristössä”. Tähän liittyy myös ammattiosaamisen näyttöjen
järjestäminen ulkomaisessa elintarvikealan yrityksessä sekä kyseisen tutkinnon osan
näytön arviointi.
13
2.1 Kansainvälisyys WinNovassa
Kansainvälisyys omassa oppilaitoksessani WinNovassa tarkoittaa kansainvälistä
hanketoimintaa, opiskelijoiden ja henkilökunnan liikkuvuutta sekä kieli- ja kulttuuri-
koulutuksia. Maahanmuuttajille suunnattu suomen kielen ja kulttuurin koulutus on
osa kotikansainvälistymistä. Kotikansainvälistymisellä tarkoitetaan sitä, miten kan-
sainvälistä kokemusta ja vieraiden kulttuurien tuntemusta voi hankkia omassa maas-
sa. WinNova on mukana monissa kansainvälisissä koulutus- ja kehittämisprojekteis-
sa. Yhteistyökumppaneita löytyy lähes jokaisesta Euroopan maasta. Tavoitteena on
verkostoitua, hyödyntää hyviä käytäntöjä ja kehittää alakohtaisesti niin oppimisme-
netelmiä kuin koulutusmallejakin. Kansainvälinen yhteistyö avaa opiskelijoille mah-
dollisuuksia työssäoppimiseen tai opiskeluun ulkomailla. Rahoituslähteinä WinNo-
vassa hyödynnetään pääasiassa Euroopan unionin Elinikäisen oppimisen ohjelmia ja
yhteistyö kansallisen Liikkuvuuden ja yhteistyön keskuksen CIMO:n kanssa on vil-
kasta. WinNovan kansainvälinen toiminta on tulevaisuudessa monipuolista ja kehit-
tyvää, sillä kansainväliset projektit laajentavat yhteistyöverkostoa uusillekin aloille.
(WinNovan www-sivut 2010)
2.2 Elintarvikealan koulutus Porissa
Porissa toimiva elintarvikealan koulutusyksikkö on WinNovan ainoa elintarvikealan
opetusta antava koulutusyksikkö. Elintarvikeala ja sen opetus on verkostoitunut alu-
een elinkeinoelämän kanssa jo vuosia. Sekä opiskelijat että opettajat suorittavat mo-
nipuolisia työelämäjaksoja elintarvikealan työpaikoilla. Elintarvikealalla myös kan-
sainvälinen toiminta on vireää. Elintarvikealan opettajat ovat kiinnostuneita alan ke-
hittämistoiminnasta. He kehittävät aktiivisesti kielitaitoaan ja ammatillista osaamis-
taan työssäoppimisjaksoilla sekä Suomessa että ulkomailla. WinNovan elintarvi-
kealalla on osaamista erityisesti liha-, leipomo- ja konditoria-alalla.
Olen toiminut Opetushallituksessa elintarvikealan tutkinnon perusteiden uudistamis-
projektissa projektivastaavana vuosien 2007 – 2008 aikana. Projektin tehtävänä on
ollut uudistaa valtakunnalliset tutkinnon perusteet vastaamaan nykypäivän elintarvi-
14
kealan osaamisvaatimuksia. Kyseisessä projektissa toimiminen on ollut lähtökohta
siihen, että olen kiinnostunut tutkinnon perusteiden käytäntöön saattamisesta.
Aikaisemmat ammatilliset perustutkinnot olivat vuosilta 1999–2001. Opetushallitus
on uudistanut kaikki ammatillisten perustutkintojen perusteet vuosina 2007–2009.
Niiden rakennetta ja tutkinnon osien sekä opintojen muodostumista, tavoitteita, am-
mattitaitovaatimuksia sekä arvioinnin kohteita ja arviointikriteereitä on tarkistettu.
Tavoitteena on ollut, että koulutuksen järjestäjät ja tutkintotoimikunnat ovat voineet
ottaa käyttöön perusteiden mukaisesti tarkistetut opetussuunnitelmat viimeistään
1.8.2010 alkavissa koulutuksissa. Tällöin koulutuksen järjestäjien opetussuunnitel-
matyö ja tutkintotoimikuntien valmistelevat toimenpiteet ajoittuivat pääosin vuosille
2008–2009. (Opetushallituksen www-sivut 2010)
3 KANSAINVÄLINEN LIIKKUVUUS AMMATILLISESSA
KOULUTUKSESSA
Ammatillisen koulutuksen suosio on viime vuosina kasvanut. Suoraan perusopetuk-
sesta ammatilliseen koulutukseen hakeneiden määrä on kasvanut melkein kuudella
prosentilla vuosina 2005–2007. Toisen asteen yhteishaussa ammatilliseen koulutuk-
seen ensisijaisesti hakeneiden määrä lisääntyi kahdella prosentilla. Samana aikana
koulutustarjonta on määrällisesti pysynyt ennallaan tai vähentynyt, joten pääsy am-
matilliseen koulutukseen haluamalleen alalle on hiukan vaikeutunut. (Opetushalli-
tuksen www-sivut 2010)
3.1 Kansainvälistyvä toimintaympäristö
Kansainvälistyvän toimintaympäristön muutos on suomalaisille mahdollisuus ja
haaste, johon myös ammatillisen koulutuksen on vastattava. Erityisen tärkeää on pa-
nostaa koulutukseen ja osaamisen jatkuvaan kehittämiseen. Sen avulla voidaan vah-
15
vistaa suomalaisen työelämän ja koulutuksen kilpailukykyä kansainvälisessä ympä-
ristössä. Euroopan unionin tasolla Kööpenhaminen julistus määrittää tavoitteiksi
ammatillisen koulutuksen laadun ja vetovoimaisuuden parantamisen sekä ammatilli-
sessa koulutuksessa opiskelevien ja tutkinnon suorittaneiden liikkuvuuden edistämi-
sen. Tutkintojen tunnustaminen ja vastaavuus sekä niihin liittyvä tiedonvaihto on
myös osa tätä kehitystä. Nämä tavoitteet näkyvät ammatillisen koulutuksen tutkinto-
jen perusteissa elinikäisen oppimisen avaintaitoina. Lähtökohtana on, että tutkinnon
suorittajat saavat entistä paremmat valmiudet työskennellä sekä kotimaan kansainvä-
listyvissä työpaikoissa että erilaisissa työtehtävissä ulkomailla. Talouselämän globa-
lisaatio ja Euroopan integraatio lisäävät liikkuvuutta ja kilpailua osaavasta työvoi-
masta. Monikulttuurisuus oppilaitosten sisällä lisääntyy ja edellyttää myös opettajilta
uusia valmiuksia. Ammatissa toimivien kieli- ja viestintätaidoille sekä vieraiden kult-
tuurien tuntemukselle asetetaan entistä suurempia haasteita. (Opetushallituksen
www-sivut 2010)
3.2 Liikkuvuus Suomesta ulkomaille
CIMOn tilastojen mukaan Suomesta ammatillisissa oppilaitoksissa opiskelevista
opiskelijoista lähti ulkomaille pitkäkestoiseen, vähintään kaksi viikkoa kestävään ul-
komaanvaihtoon vuonna 2009 2480 opiskelijaa, lisäystä edellisvuoteen 2,6 %. Ly-
hytkestoiseen, alle kaksi viikkoa kestävään vaihtoon lähti 3614 opiskelijaa, lisäystä
edellisvuoteen 23,4 %. Opettajia ja muita tukihenkilöitä lähti noin 1767 henkilöä,
lisäystä edellisvuoteen 11 %. Vaihtoon lähti keskimäärin yksitoista prosenttia amma-
tillisen peruskoulutuksen aloittaneista. Eniten liikkuivat sosiaali- ja terveysalan, lii-
ketalouden sekä hotelli- ja ravintola-alan perustutkinto-opiskelijat. Pitkäkestoiseen,
vähintään kahden viikon vaihtojaksoon osallistuneista oli vuonna 2009 elintarvi-
kealan opiskelijoita 41 henkilöä. Pitkäkestoinen opiskelijavaihto elintarvikealan pe-
rustutkintoa opiskelevilla on vähentynyt edelliseen vuoteen verrattuna yli puolella.
(Korkala, S. 2009, 11, 2010, 12.)
Enemmistö vaihtoon lähteneistä opettajista ja muusta henkilökunnasta työskentelee
muissa kuin suoranaisissa opetustehtävissä. Opiskelijaliikkuvuus on hyvin naisval-
taista, 68 % pitkäkestoiseen vaihtoon lähteneistä on naisia. Pitkäkestoinen opiskelija-
16
liikkuvuus tapahtuu useimmiten oppilaitoksen omalla rahoituksella, Opetushallituk-
sen jakamalla valtionavustuksella tai Leonardo Da Vinci – ohjelman avulla. Pitkä-
kestoisen opiskelijavaihdon tarkoituksena on useimmiten työssäoppiminen. Pitkäkes-
toisen opiskelijaliikkuvuuden kesto oli vuonna 2008 keskimäärin kuusi viikkoa.
(Korkala, S. 2010, 11.)
Opiskelijaliikkuvuuden viisi yleisintä kohdemaata olivat Viro, Ruotsi, Saksa Espanja
ja Britannia. Unkariin, johon tämän liikkuvuushankkeen ensimmäinen vaihtojakso
toteutettiin, osallistui vuonna 2009 96 vaihtoon lähtenyttä opiskelijaa. Kansainväli-
nen opiskelijaliikkuvuus ammatillisissa oppilaitoksissa on keskittynyt Eurooppaan
sekä opiskelijoiden että henkilöstön osalta. Sekä Suomesta lähteneiden että Suomeen
saapuneiden opiskelijoiden, opettajien ja muun henkilöstön kymmenen suosituinta
kohde- ja lähtömaata sijaitsivat kaikki Euroopassa. (Korkala, S. 2010, 24.)
Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO lisää suomalaisen yhteis-
kunnan osaamista edistämällä kansainvälistä yhteistyötä koulutuksessa, työ- ja kult-
tuurielämässä sekä nuorison keskuudessa. CIMO on aktiivisesti kehittämässä Suo-
mea monikulttuuriseksi sivistys- ja tietoyhteiskunnaksi edistämällä tasapainoista ja
laadukasta kansainvälistä vuorovaikutusta. ((Kansainvälisen henkilövaihdon ja yh-
teistyön keskus CIMO:n www-sivut 2010)
Leonardo da Vinci -ohjelman kautta tuetaan projekteja, joissa kehitetään eurooppa-
laisessa yhteistyössä ammatillista perus-, jatko- ja täydennyskoulutusta mukaan luki-
en ammatillinen aikuiskoulutus. Liikkuvuus- eli Mobility-hankkeet tarkoittavat opis-
kelijoiden vaihtoa ja ulkomaanharjoittelua. Leonardo-ohjelman toiminnalliset tavoit-
teet tähtäävät liikkuvuuden laadun ja määrän lisäämiseen sekä ammatillisen koulu-
tuksen parissa toimivien oppilaitosten, yritysten ja järjestöjen yhteistyön edistämi-
seen Euroopassa. Ohjelman tarkoituksena on helpottaa ammatillisen koulutuksen
toimintatapojen kehittämistä ja niiden siirtoa maasta toiseen. Lisäksi ohjelman avulla
halutaan lisätä tutkintojen ja pätevyyksien selkeyttä ja tunnustamista. (Kansainväli-
sen henkilövaihdon ja yhteistyön keskus CIMO:n www-sivut 2010)
17
3.3 Ammattitaitovaatimukset elintarvikealalla
Elintarvikealan perustutkinnon tutkinnon perusteiden mukaan elintarvikealan perus-
ammattilaisella on laaja-alainen ammattitaito ja hän kehittää sitä jatkuvasti. Hänellä
on valmiudet toimia työssään omatoimisesti ja ryhmän jäsenenä. Hän on aloitteelli-
nen ja aktiivinen ja selviää uusista tilanteista ja ratkaista ongelmia. Elintarvikealan
ammattilainen on luotettava, laatutietoinen, oma-aloitteinen sekä asiakaspalvelu- ja
yhteistyöhenkinen. (Opetushallituksen www-sivut 2009)
Elintarvikealan ammattilainen tekee työnsä elintarvikealan laatu- ja hygieniavaati-
musten mukaisesti sekä käsittelee raaka-aineita huolellisesti ja taloudellisesti. Hän
osaa suunnitella omaa työtään, tulkita annettuja ohjeita, tehdä raaka-aineisiin ja työ-
hönsä liittyviä laskutoimituksia sekä esitellä ja arvioida omaa työtään. Hän ottaa vas-
tuuta omista tehtävistään ja ymmärtää toimintansa merkityksen tuotteiden laadun ja
yrityksen toiminnan kannalta. Hän ymmärtää oman toimintansa vaikutuksen yrityk-
sen taloudellisen tuloksen muodostumisessa. Hän pystyy näkemään työnsä osana ko-
ko elintarvikeketjua (alkutuotanto ja jalostus, suurkeittiöt, ravintolat, kauppa sekä
kuluttajat) ja pystyy ottamaan huomioon lähialojen ammattilaisten tehtävät omassa
työssään. (Opetushallituksen www-sivut 2009)
Elintarvikealan ammattilainen osaa toimia elintarviketuotannon prosesseissa vastuul-
lisena työntekijänä ja hän huolehtii ja pitää kunnossa työvälineensä ja käyttää tarvit-
tavia koneita ja laitteita annettujen ohjeiden mukaisesti. Hän ylläpitää omaa työ- ja
toimintakykyään ammatin vaatimusten mukaisesti kiinnittäen erityistä huomiota työ-
ergonomiaan. Hän käyttää tietotekniikkaa ja ammatillista kielitaitoa työssään. Hän
ymmärtää ravitsemuksellisten tekijöiden ja alakohtaisen lainsäädännön merkityksen.
(Opetushallituksen www-sivut 2009)
Kansainvälisessä ympäristössä työskentelevältä elintarvikkeiden valmistajalta edelly-
tetään vieraiden kielten hallintaa, kohdemaan kulttuurin ymmärtämistä, palvelualtti-
utta ja erilaisiin oloihin mukautumista. (Opetushallituksen www-sivut 2009)
Perustutkinnon suorittaneella on alan perusvalmiuksien lisäksi erikoistunut osaami-
nen leipomoalalla, liha-alalla, meijerialalla tai muissa elintarviketeknologian proses-
18
seissa. Koulutusohjelman/osaamisalan suorittaminen tuottaa työelämän vaatiman pe-
rusammattitaidon. (Opetushallituksen www-sivut 2009)
3.4 Kansainvälisyys elintarvikealan koulutuksessa
Elintarvikealan uudet tutkinnon perusteet on otettu käyttöön 1.1.2009. Niissä on uu-
tena kymmenen opintoviikon laajuisena valinnaisena tutkinnon osana ”Elintarvikkei-
den valmistajana kansainvälisessä ympäristössä”. Tutkinnon osa on mahdollisuus
suorittaa toimimalla ulkomailla elintarvikealan yrityksessä joko pienimuotoisessa
tuotannossa yhden tuotteen kaikissa työvaiheissa tai teollisuusprosessissa yhden tuot-
teen yhdessä työvaiheessa, esim. ennakoivat työt, tuotteen valmistus tai pakkaami-
nen. Osaaminen osoitetaan nuorten koulutuksessa ammattiosaamisen näytössä ja ai-
kuiskoulutuksessa tutkintotilaisuudessa näytöllä. Työtä tehdään siinä laajuudessa,
että ammattitaidon voidaan todeta vastaavan ammattitaitovaatimuksia. (Opetushalli-
tus 2009, 59.)
Tutkinnon osan ammattitaitovaatimuksien mukaan opiskelija toimii elintarvikkeiden
valmistajana jossakin elintarvikeyrityksessä ulkomailla erilaisessa kulttuuriympäris-
tössä. Hän työskentelee elintarvikkeiden valmistuksessa kohdemaan hygienia- ja
omavalvontaohjeita noudattaen ja huolehtii henkilökohtaisesta hygieniastaan. Opis-
kelija valitsee ja käsittelee tuotteiden raaka-aineita ja valmistaa tuotteita, noudattaa
kohdemaan yrityksen toimintatapoja sekä ergonomia- ja työturvallisuusohjeita. Hän
noudattaa tuotteen valmistukseen liittyviä maakohtaisia laatumääräyksiä, pakkaa tar-
vittaessa tuotteita varastointia ja kuljetusta varten sekä noudattaa työaikoja ja muita
työhön liittyviä toimintaohjeita. (Opetushallitus 2009, 56.)
19
4 LIIKKUVUUSHANKKEEN TOTEUTUS PROJEKTINA
4.1 Mitä projektilla tarkoitetaan
Lähes jokainen organisaatioissa toimiva henkilö osallistuu nykyisin projektityöhön.
Projektit voivat olla pieniä toiminnan kehittämishankkeita, joihin osallistutaan pie-
nellä aikapanoksella tai ne voivat muodostua koko työn kulmakiveksi, jolloin työ
muodostuu toinen toistaan seuraavista projekteista. Nykyään moni ihminen tekee
työtä projektipäällikön nimikkeellä. On vaikea löytää nimikettä, joka sisältäisi yhtä
paljon erilaisia tehtäviä kuin mitä projektipäällikön työssä on. Projektityö opettaa
tekijöitään jokaisessa projektissa. Se onkin projektityön parasta antia. Kukaan ei voi
oppia hyväksi projektivetäjäksi ilman käytännön kokemusta. (Kettunen 2009, 9.)
Projektityötä tehdään kaikissa organisaatioissa. Projektityön tarkoituksena on saavut-
taa jokin tavoite, joka on ennalta määrätty. Kaikille projekteille yhteisiä seikkoja ovat
mm. se että sillä on selkeä tavoite, sille on asetettu selkeä aikataulu ja päättymispäivä
sekä sen etenemistä ja tuloksia seurataan. Tärkein projektin määrittelevä asia on ai-
nutlaatuisuus. Projekti on kehityshanke, jolla on omat erityiset piirteensä ja se poik-
keaa toisista vastaavista kehityshankkeista. (Kettunen 2009, 16.)
European Meatpro Student -projekti on myös ainutlaatuinen. Aikaisemmin elintarvi-
kealan liikkuvuusprojektit ovat olleet suunnattuja vain liha-alan opiskelijoille. Asia
selittyy osittain siitä, että liha-alan opettajat ovat pieni ja siksi tiivisti verkottunut
ammattiryhmä Suomessa. European Meatpro Student -hankkeeseen on haettu rahoi-
tusta koko elintarvikealan liikkuvuuden kehittämiseen. Siihen kuuluu liha-alan lisäk-
si leipomo-, konditoria- ja myös muun elintarvikealan opiskelijoiden kansainvälinen
vaihto. Samalla kehitetään myös alan koulutusta ja työelämää. Tämän projektin avul-
la lisätään yhteistyötä eri oppilaitoksissa myös Suomessa. Unkarin Zeged on ollut
merkittävä yhteistyökumppani liha-alan kansainvälisissä suhteissa ja tämän projektin
avulla myös leipomo- ja konditoria-alan koulutus ja työelämä saadaan mukaan yh-
teistyöhön Suomen kanssa.
20
Projektin aikataulun laatiminen sekä työmäärien arviointi ovat projektin valmistelun
vaikeimpia asioita. Työmäärä on aina etukäteen arvioituna vain ennuste projektin
vaatimasta työmäärästä. Vasta projektin käynnistyttyä pystytään arvioimaan tar-
kemmin sen vaatimaa työmäärää. Aikatauluttaminen onkin usein projektin suurimpia
haasteita. (Kettunen 2009, 60.) European Meatpro Student -projekti alkoi syksyllä
2009. Minulla ei ollut käsitystä projektin vaatimasta työmäärästä. Syksyn aikana kä-
vin CIMO:n järjestämässä koulutustilaisuudessa, jossa käsiteltiin projektin käynnis-
tämiseen liittyviä asioita. Koulutustilaisuus oli hyödyllinen, koska tapasin muita sa-
massa tilanteessa olevia kollegoita. Tilaisuuden jälkeen aloin suunnitella ensimmäis-
tä vaihtojaksoa ottamalla yhteyttä partnerioppilaitoksiin. Yhteydenpito suomalaisiin
ja ulkomaisiin partnereihin vaati kuitenkin yllättävän paljon aikaa, koska yhteyshen-
kilöitä oli hyvin vaikea tavoittaa.
Kettusen mukaan yksi projektityön ongelmista on resurssien riittävyys. Kansainväli-
sen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO:n projekteissa taloudellista resurssia ei
ole lainkaan projektin vaatimalle työlle. Hallintokuluihin on varattu pieni resurssi,
mutta käytännön työn tekeminen pitää resursoida oppilaitoksen taholta.
Anttilan mukaan oppilaitosten projektitoiminta on nykyisin varsin monimuotoista ja
projektiosaaminen otetaan huomioon myös opetusmenetelmällisenä haasteena ja
normaalina oppilaitoksen ulospäin suuntautuvana toimintana. Projektin suunnittelus-
sa on otettava huomioon mm. opiskelijaryhmän luonne ja koostumus sekä se mitkä
asiat opetussuunnitelmasta tulevat toteutumaan juuri tässä projektissa. Oppilaitoksis-
sa projektien pitäisi perustua aikaisempiin projekteihin niin, että aikaisemmin opitus-
ta kehitettäisiin normaalia elämää varten uusia työtapoja. (Anttila 2001, 200–201.)
4.2 European Meatpro Student -kehittämisprojektin tavoitteet
Kehittämisprojektin avulla haen vastauksia mm. seuraaviin kysymyksiin; miten työs-
säoppiminen toteutuu kansainvälisissä olosuhteissa, mikä merkitys kansainvälisellä
ympäristöllä on opiskelijan ammatillisen osaamisen kehittymisessä, mitä muuta
osaamista kansainvälisellä vaihtojaksolla saavutetaan, miten kansainvälistä työssä-
21
oppimista voisi kehittää elintarvikealan toisen asteen koulutuksessa sekä mitä asioita
pitää huomioida ennen ulkomaan vaihtojaksoa.
Toimin European Meatpro Student -liikkuvuusprojektin projektipäällikkönä. Kettu-
sen mukaan projektipäällikön tärkeimpänä tehtävänä on vastata siitä, että projekti
valmistuu ajoissa, pysyy budjetissa ja lopputulos vastaa asetettuja tavoitteita. Näiden
tavoitteiden saavuttamiseksi on tärkeää, että päällikkö ymmärtää roolinsa ja kantaa
vastuunsa projektista.( Kettunen 2009, 29)
Tämän Leonardo- hankkeen tavoite on ammatillisen koulutuksen työssäoppimisen ja
ammattiosaamisen näyttöjen kehittäminen. Tämän tyyppisissä Leonardo-
kehittämishankkeissa vaaditaan organisaatioita vähintään kolmesta Leonardo-
ohjelmaan osallistuvasta maasta. Kuten Leonardo - hankkeen tavoitteisiin kuuluu,
myös tämä hanke on innovatiivinen eli luo uutta omalla alallaan. (Kansainvälisen
henkilövaihdon ja yhteistyön keskus CIMO:n www-sivut 2010)
European Meatpro Student -hankehakemukseen on kirjattuna, että tämän opiskelija-
liikkuvuusprojektin tavoitteena on parantaa ammatillisessa peruskoulutuksessa olevi-
en henkilöiden liikkuvuuden laatua sekä lisätä yrityksissä tapahtuvien harjoittelujak-
sojen määrää. Tavoitteena on myös parantaa yhteistyötä ammatillista peruskoulutusta
tarjoavien oppilaitosten ja elinkeinoelämän välillä Euroopassa. Yhtenä tavoitteena on
tukea innovatiivisten käytäntöjen kehittämistä ja innovaation siirtoa osallistuvien
maiden välillä muun kuin korkea-asteen ammatillisessa koulutuksessa. Lisäksi ta-
voitteena on parantaa tutkintojen ja pätevyyksien läpinäkyvyyttä sekä tunnustamista,
mukaan lukien epävirallisen ja arkioppimisen kautta saavutetut taidot. Projektin yh-
tenä tavoitteena on kannustaa vieraiden kielten oppimiseen sekä innovatiivisten tieto-
ja viestintäteknologian sisältöjen, palvelujen, opetusmenetelmien ja toimintatapojen
kehittämistä elinikäisen oppimisen tarpeisiin. (European Meatpro Student -
projektisuunnitelma. 2009.)
Liikkuvuusprojektin tehtävänä on edistää elintarvikealan toisen asteen opiskelijoiden
kansainvälistymistä ja kansainvälistä työssäoppimista. Tavoitteena on kehittää kan-
sainvälisen liikkuvuushankkeen organisointia oppilaitoksessa ja luoda toimintatapa
WinNovan elintarvikealan kansainvälisen toiminnan kehittämiseen. Käytännön toi-
22
minnan tavoitteena on hallinnoida valtakunnallisen verkoston toimintaa. Tavoitteena
on laatia myös uusien elintarvikealan tutkinnon perusteiden kymmenen opintoviikon
laajuisen tutkinnon osan, elintarvikkeiden valmistajana kansainvälisessä ympäristös-
sä, toteuttamisen kehittämisehdotuksia. Tavoitteena on myös luoda toteuttamisehdo-
tuksia kieli- ja kulttuurivalmennusta varten. (European Meatpro Student-
projektisuunnitelma. 2009.)
Liikkuvuusprojektin tarkoituksena on organisoida elintarvikealan liikkuvuushank-
keen vaihtojaksojen toteuttaminen, siihen liittyvät sopimukset ja opiskelijoiden val-
mennus vaihtojaksolle. Lisäksi tarkoituksena on toteuttaa uusien elintarvikealan tut-
kinnon perusteiden tutkinnon osaa ”Elintarvikkeiden valmistajana kansainvälisessä
ympäristössä”. Tähän liittyy myös ammattiosaamisen näyttöjen järjestäminen ulko-
maisessa elintarvikealan yrityksessä sekä tutkinnon osan arviointi. Ensimmäisen
vaihtojakson lopussa toteutin opiskelijoille teemahaastattelun vaihtojakson onnistu-
misesta ja siitä, mitä opiskelijat kokivat saaneensa vaihdosta.
4.3 European Meatpro Student -verkoston toiminta
Nykyajan organisaatiot nähdään avoimina järjestelminä, jotka toimivat vuorovaiku-
tuksessa toistensa kanssa. Saadakseen tärkeitä resursseja ja saavuttaakseen etuja kil-
pailijoihinsa nähden, ne joutuvat toimimaan yhteistyössä muiden kanssa. Tämä
avoimuuden ja keskinäisen riippuvuuden vaatimus vauhdittaa yritysten välistä kans-
sakäymistä ja luo pohjaa verkostomaiselle yhteistyölle. (Helakorpi, S. 2005, 24.)
Erilaisten organisaatioverkostojen sisäinen luonne ja toiminta vaihtelevat sen mu-
kaan, kuinka riippuvaisia niissä toimivat organisaatiot ovat toisistaan ja kuinka kauan
ne toimivat verkostona. Jotkut verkostot toimivat satunnaisesti ja niissä toimivien
verkostojen riippuvuus on pientä ja toimiaika on lyhyt. Toisen ääripään muodostavat
verkostot, joiden jäsenet ovat hyvin riippuvaisia toisistaan. (Helakorpi, S. 2005, 24.)
European Meatpro Student -hankkeen kansainvälisen partnerioppilaitoksen tehtävä
on suunnitella yhteistyössä projektin koordinaattorin ja hankkeen suomalaisten part-
nerikoulujen kanssa vaihtojakson ammatillinen ja kulttuurillinen sisältö. Lisäksi teh-
23
tävänä on auttaa työssäoppimispaikkojen hankinnassa sekä muissa käytännön järjes-
telyissä. Partnerioppilaitos saa vaihdon avulla tietoa suomalaisesta osaamisesta, kou-
lutusjärjestelmästä ja elintarvikealan nykytilasta ja näkymistä. Suomalaiset vaihto-
opiskelijat ja tukihenkilö saavat vaihdon yhteydessä oppilaitoksen avulla hyvän ku-
van maan koulujärjestelmästä ja työelämäyhteyksistä ja erityisesti elintarvikealan
koulutuksesta. Oppilaitoksen yhteyshenkilö arvioi vaihtojaksojen onnistumista ja
auttaa kehittämään yhteistyötä saatujen kokemusten pohjalta. (European Meatpro
Student -projektisuunnitelma. 2009.)
Vaihtojaksolle osallistuva opiskelija saa suorittaa osan ammatillisen perustutkinnon
opinnoista ulkomailla. Opiskelija saa mahdollisuuden oppia toisen maan opiskelu- ja
työoloja sekä kulttuuria ja arkipäivän elämää. Hanke lisää edunsaajien rohkeutta toi-
mia vieraalla kielellä ja vaihtelevassa toimintaympäristössä ja antaa lisää itsevar-
muutta. Itseohjautuvuus ja oma-aloitteisuus lisääntyvät vaihtojakson myötä. Kan-
sainvälistä kokemusta omaava opiskelija on valmistuttuaan työmarkkinoilla hyvässä
asemassa. (European Meatpro Student -projektisuunnitelma. 2009.)
European Meatpro Student -hanke koskee koko elintarvikealan opetusta. Suuri apu
elintarvikealan kansainvälisessä toiminnassa on aiemmista liha-alan hankkeista ja
verkostosta. Hankkeen aikana osa vaihtoon osallistuvista testaa European Meatpro -
hankkeessa kehitettyjä vaativan tason liha-alan oppimispaketteja ja testejä. Tämä Eu-
ropean Meatpro -hanke oli Porin ammattiopiston koordinoima innovaationsiirtohan-
ke, joka on toteutettu Porin ammattiopiston elintarvikeosaston liha-alalla vuosien
2007 – 2009 aikana. Projekti päättyi vuoden 2009 lopussa ja projektin loppuraportti
valmistui alkuvuonna 2010. Tämä European Meatpro Student -
opiskelijaliikkuvuushanke on tärkeä sekä WinNovan että kotimaisten partnerikoulu-
jen koulutuksen laadun, työssäoppimisen, ammattiosaamisen näyttöjen ja opetus-
suunnitelmien kehittämisen kannalta.
Liikkuvuushankkeeseen kuuluva kieli- ja kulttuurivalmennus sisältää arkipäivän sel-
viytymiseen, ulkomaan vaihtoon ja oman alan työssäoppimiseen liittyvän sanaston
kertausta englanniksi. Kohdemaan kielestä opiskellaan jokapäiväiseen elämiseen ja
asioimiseen liittyvää sanastoa ja kielen perusteita. Europassin englanninkielinen CV
24
tehdään valmennuksen aikana. Lisäksi opiskelijat laativat PowerPoint -esitykset
Suomesta, kotikaupungistaan sekä omasta oppilaitoksestaan ja opiskelustaan.
4.4 European Meatpro Student -verkoston yhteistyökumppanit
European Meatpro Student -hankkeen rahoitus on saatu Leonardo Da Vinci -
elinikäisen oppimisen ohjelmasta. Apurahansaajaverkostoon kuuluvat Porin ammat-
tiopisto, sittemmin Länsirannikon Koulutus Oy WinNova, Tampereen ammattiopis-
to, Turun ammatti-instituutti, Koulutuskeskus Sedu ja Kokkolan ammattiopisto. Ver-
koston jäsenet valitsevat apurahan saavat vaihtoon lähtevät opiskelijat. Apurahan
saajat ovat motivoituneita kehittymään ammattialallaan, omaavat riittävät sosiaaliset
taidot sekä riittävän kielitaidon. Liikkuvuushankkeen tukihenkilöt ovat elintarvi-
kealan opettajia, joilla on halu kehittyä opettajan työssä muuttuvien työelämän vaa-
timusten mukaan ja joilla on halu ohjata nuoria heidän ammatillisessa kehittymises-
sä. Nämä oppilaitokset ovat osallistuneet aktiivisesti sekä kotimaisen että ulkomai-
sen elintarvikealan verkoston toimintaan jo vuosien ajan.
Ulkomaisia verkoston jäseniä ovat ammatilliset oppilaitokset Unkarista, Liettuasta ja
Latviasta. Szakkozepiskola es Szakiskola on suuri toisen asteen kouluttaja Etelä-
Unkarissa. Vuoden 2010 alussa oppilaitos on yhdistynyt muiden Szgedin alueen
ammatillisten oppilaitosten kanssa ja oppilaitoksen uusi nimi on Szegedi Szolgál-
tatási Középiskola és Szakiskola. Oppilaitos on osallistunut moniin liikkuvuus- ja
kehittämishankkeisiin sekä lähettävänä että vastaanottavana osapuolena.
Valmieras Partikas Razotaju Vidusskola on noin 500 opiskelijan ammatillinen oppi-
laitos Liettuassa. Oppilaitos tekee yhteistyötä alueella olevien elintarvikealan yritys-
ten kanssa. Utenos Regioninis Profesinio mokymo Centras on yksi suurimpia Liettu-
an ammatillisia kouluttajia. Kyseessä on monialainen oppilaitos, jossa elintarvi-
kealalla on vahva asema. Yhteistyö elinkeinoelämän kanssa on kehittynyttä ja pro-
jektitoiminta vireää.
25
5 AINEISTON KERUU
Koulutusperinteen mukaan työelämän tutkimusta luonnehtii ammatillisuus, eli tutki-
taan asioita, jotka kuuluvat luontevasti omaan ammatti- tai toimialaan. Tutkimustar-
peita säätelevät käytännönläheisyys, työelämälähtöisyys sekä ajankohtaisuus. Näin
ollen tutkimuskohteina ovat työelämän käytännöt, jotka sillä hetkellä kaipaavat ke-
hittämistä, muuttamista, ylläpitämistä tai uusien käytäntöjen luomista. Mielenkiinto
on perustutkimuksen sijaan tarkastelussa, jossa on kohteena vaikkapa tuotetun tutki-
mustiedon soveltuvuuden tutkiminen käytännössä, uusien sovellutusten luominen tai
jo olemassa olevien tietojen yhdistämisen onnistuminen käytännössä. Työelämän
tutkimuksen tavoitteena on teorian, kokemuksen ja ammattikäytäntöjen yhdistämi-
nen. Työelämän tutkimuksissa viitekehys muodostetaan keskeisten ammatillisten kä-
sitteiden avulla. Käsitteiden käyttö tutkimuksessa edellyttää niiden täsmällistä mää-
rittelyä ja selittämistä. (Vilkka, H. 2005 13, 48.)
Vilkan mukaan tutkimuksen toteuttaminen tarkoittaa tutkimuksen toteuttamista tut-
kimussuunnitelmassa sovitulla tavalla. Tutkimuksen toteuttaminen muodostuu nel-
jästä eri vaiheesta. Siihen kuuluvat tutkimusaineiston hankinta, tutkimusaineiston
luokittelu tai ryhmittely tutkittavaan muotoon, tutkimusaineiston analyysi ja tulkin-
nan tekeminen teorian, tulkintaviitekehyksen tai aihepiiriin liittyvien keskeisten am-
matillisten käsitteiden avulla sekä tutkimustulosten, johtopäätösten ja kehittämis- tai
toimintaehdotusten esittäminen. (Vilkka 2005, 61.)
Laadullisella tutkimusmenetelmällä tehdyssä tutkimuksessa tarkastellaan merkitysten
maailmaa. Tavoitteena ovat ihmisten omat kuvaukset koetusta todellisuudesta. Laa-
dullisella tutkimusmenetelmällä toteutettavaan tutkimukseen sisältyy aina kysymys
siitä, mitä merkityksiä tutkimuksessa tutkitaan. Tälle tutkimusmenetelmälle tyypillis-
tä on se, ettei tutkimuksen tavoitteena ole totuuden löytäminen tutkittavasta asiasta.
Ihmisten kuvaamien kokemusten ja käsitysten avulle luodaan johtolankoja ja vihjei-
tä, joilla voidaan tehdä tulkintoja. Tulkinnan avulla luodaan tutkimuksessa malleja,
ohjeita, toimintaperiaatteita ja kuvauksia tutkittavasta asiasta. (Vilkka 2005, 98.)
26
Laadullisella tutkimusmenetelmällä toteutetussa tutkimuksessa tutkimusaineistoa
voidaan kerätä monella eri tavalla. Kaikki ihmisen tuottama materiaali kertoo niistä
laaduista, joita ihmiset ovat kokeneet. Usein tutkimusaiheistoksi valitaan kokemukset
puheen muodossa, jolloin tutkimusaineisto kerätään haastatteluina. (Vilkka 2005,
61.)
5.1 Haastattelu tutkimusmenetelmänä
Hirsjärven mukaan haastattelu on yksi tiedonhankinnan perusmuodoista, koska se on
hyvin joustava tapa kerätä tietoa ja se sopii monenlaisiin tarkoituksiin. Kun halutaan
kuulla ihmisten mielipiteitä, kerätä tietoa käsityksiä ja uskomuksia tai kun halutaan
tietää, miksi ihmiset toimivat havaitsemallamme tavalla, tutkimusmenetelmänä käy-
tetään haastattelua. Haastattelu on metodi, jonka tutkimuksen eri osapuolet yleensä
kokevat miellyttäväksi. Se on lähellä arkista käytäntöä, koska ihmiset yleensä tietä-
vät, mitä suurin piirtein on odotettavissa silloin kun heitä pyydetään haastateltaviksi.
(Hirsjärvi, H. ym. 2004, 11.)
Haastattelu voidaan tehdä monista lähtökohdista käsin ja monella eri toteuttamista-
valla. Haastattelu menetelmänä perustuu kielelliseen vuorovaikutukseen. Keskuste-
lunomaisissa haastatteluissa vuorovaikutus korostuu ja näin tutkija saa mahdollisuu-
den lähestyä vaikeitakin asioita tutkittavia asioista. Vapaamuotoiset, syvälliset kes-
kustelut voivat paljastaa asioita, joita olisi vaikea saada selville muilla keinoin. Haas-
tattelu on keskustelu, jolla on selvä tarkoitus. (Hirsjärvi, H. ym. 2004, 11- 12.)
Tämän opinnäytetyöni yhtenä tarkoituksena oli kehittää vaihtojaksojen toteuttamista
opiskelijoilta saadun palautteen perusteella. Tutkimusaineiston keruumenetelmäksi
valitsin teemahaastattelun, jonka toteutin ensimmäisen vaihtojakson lopussa huhti-
kuussa 2009. Teemahaastattelun teemoiksi valitsin asioita, jotka mielestäni vaikutta-
vat vaihtojakson onnistumiseen ja vaihdon hyödyntämiseen tulevaisuudessa. Europe-
an Meatrpo Student- liikkuvuushankkeen ensimmäisen vaihtojakson palaute matkan
onnistumisesta on tärkeä kehittämiskeino tulevia vaihtoja silmällä pitäen. Teema-
haastattelujen avulla sain tietoa siitä, miten opiskelijat ovat kokeneet ulkomaanjak-
son ja mitä he siellä ovat oppineet. Toteutin haastattelun Unkarin vaihtojakson lop-
pupuolella kahdenkeskisenä vapaamuotoisena teemahaastatteluna.
27
Haastattelu on hyvin joustava menetelmä, joten se sopii moniin erilaisiin tarkoituk-
siin. Haastattelussa ollaan suorassa kielellisessä vuorovaikutuksessa tutkittavan kans-
sa. Tämä mahdollistaa tiedonhankinnan suuntaamisen itse haastattelutilanteessa. Sa-
moin voidaan saada selville vastausten taustalla olevia motiiveja. Ei-kielelliset vih-
jeet auttavat ymmärtämään vastauksia ja joskus ymmärtämään jopa merkityksiä tosin
mitä haastattelun alussa oli ajateltu. (Hirsjärvi ym. 2004, 34.)
Haastattelun etuja ovat muun muassa se, että haastateltavalle halutaan antaa mahdol-
lisuus tuoda esille itseään koskevia asioita mahdollisimman vapaasti. Haastatteluti-
lanne antaa mahdollisuuden selventää vastauksia haastattelun aikana. Lisäksi haastat-
telun aikana voidaan tehdä tarvittaessa lisäkysymyksiä. Haastattelun hyvänä puolena
on myös se, että haastattelemalla voidaan tutkia arkoja ja vaikeitakin aiheita. Tutkijat
ovat eri mieltä siitä, olisiko arkojen aiheiden tutkiminen anonyymisti kyselylomak-
keella parempi vaihtoehto. (Hirsjärvi ym. 2004, 35). Toteuttamani teemahaastattelu
onnistui hyvin juuri sen vuoksi, että opiskelijat saivat vapaasti omin sanoin kertoa
kokemuksistaan. Minulla oli mahdollisuus tehdä tarkentavia kysymyksiä haastattelun
aikana.
Puolistrukturoitua haastattelua kutsutaan teemahaastatteluksi. Kohdennettu haastatte-
lu (the focused interview) eroaa muista tutkimushaastattelun lajeista, jotka ensi sil-
mäyksellä voivat tuntua samanlaisilta. Tämän haastattelumenetelmän ominaispiirtei-
siin kuuluu se, että haastateltavien tiedetään kokeneen tietyn tilanteen. Tutkija on
alustavasti selvitellyt tutkittavan ilmiön oletettavasti tärkeitä osia, rakenteita, proses-
seja ja kokonaisuutta. Tämän sisällön ja tilanteen analyysin avulla hän on päätynyt
tiettyihin oletuksiin tilanteen määräävien piirteiden seurauksista siinä mukana olleil-
le. Analyysinsa perusteella hän kehittää haastattelurungon. Haastattelu suunnataan
tutkittavien henkilöiden subjektiivisiin kokemuksiin tilanteista, joita tutkija on ennal-
ta analysoinut. (Hirsjärvi ym. 2004, 47.)
Tämä haastattelumenetelmä on nimetty teemahaastatteluksi, koska haastattelu koh-
dennetaan tiettyihin teemoihin, joista keskustellaan. Teemahaastattelu – nimellä on
se etu, että se ei sido haastattelua tiettyyn leiriin, kvalitatiiviseen tai kvantitatiiviseen,
eikä se myöskään ota kantaa haastattelukertojen määrään tai siihen kuinka syvälle
aiheen käsittelyssä mennään. Nimi kertoo erityisesti siitä, mikä tässä haastattelussa
28
on kaikkein oleellisinta, eli sen, että yksityiskohtaisten kysymysten sijaan haastattelu
etenee tiettyjen keskeisten teemojen varassa. Teemahaastattelu ottaa huomioon sen,
että ihmisten tulkinnat asioista ja myös heidän asioille antamansa merkitykset ovat
keskeisiä, samoin kuin sen, että merkitykset syntyvät vuorovaikutustilanteessa. Tee-
mahaastattelussa on kyse eräänlaisesta keskustelusta, joka tapahtuu tutkijan aloittees-
ta ja usein tutkijan ehdoilla. Siinä tutkija pyrkii vuorovaikutuksessa saamaan selville
haastateltavilta ainakin häntä kiinnostavat tutkimuksen aihepiiriin liittyvät asiat.
(Hirsjärvi ym. 2004, 48, Aaltola, J. & Valli, R. 2007, 5.) Laadin haastattelun teemat
ennakolta. En kuitenkaan laatinut tarkentavia kysymyksiä haastattelua varten, koska
opettajana tiesin, että voin opiskelijahaastattelun aikana tehdä helposti tarpeen mu-
kaan haastatteluteemaa tarkentavia kysymyksiä.
Teemahaastattelu on lähempänä strukturoimatonta kuin strukturoitua haastattelua
siksi, että teema–alueet ovat kaikille samat. Muissa puolistrukturoiduissa haastatte-
luissa kysymykset ja jopa kysymysten muoto on kaikille sama. Teemahaastattelusta
puuttuu strukturoidulle lomakehaastattelulle tarkka muoto ja järjestys, mutta se ei
kuitenkaan ole täysin vapaa niin kuin syvähaastattelu. (Hirsjärvi ym. 2004, 48.)
Teemahaastattelussakaan ei voi kysellä mitä tahansa, vaan siinä pyritään löytämään
merkityksellisiä vastauksia tutkimuksen tarkoituksen ja ongelmanasettelun tai tutki-
mustehtävän mukaisesti. Etukäteen valitut teemat perustuvat tutkimuksen viiteke-
hykseen eli siihen, mitä jo tiedetään tutkittavasta ilmiöstä. Teemahaastattelun avoi-
muudesta riippuen teemojen sisältämien kysymysten suhde vaihtelee kokemusperäis-
ten havaintojen sallimisesta tiukasti etukäteen tiedetyissä kysymyksissä pitäytymi-
seen. (Tuomi, J. & Sarajärvi, A. 2009, 75.)
5.2 Teemahaastattelun toteutus
Teemahaastattelua ei kannata tehdä liian muodollisessa tilassa, koska haastateltava
voi tuntea siellä olonsa epävarmaksi. Haastattelussa on kysymys haastattelijan aloit-
teesta tapahtuvasta vuorovaikutustilanteesta. Haastattelutilanne on kuin mikä tahansa
sosiaalinen tilanne. Siinä on lähtökohtana kaksi roolia, joihin kuuluvasta soveliaasta
käyttäytymisestä kummallakin osapuolella on ennakkokäsitys. Ikäerot voivat haitata
29
tilannetta samoin kuin sukupuoli. Haastattelija voi joutua etukäteen miettimään, mi-
ten voi vaikuttaa tilanteen onnistumiseen. (Aaltola ym., R. 2007, 28 – 31.)
Haastattelun suunnitteluvaiheessa tutkijan on päätettävä, mitä välineitä haastattelun
aikana käytetään. Haastattelun tallennus muodossa tai toisessa on välttämätöntä. Ny-
kyään käytetään usein minidisc – tallentimia, joiden levykkeisiin mahtuu monta
haastattelua. Joissakin tapauksissa voi olla paikallaan videotallentimen käyttö. Tal-
lennustapaa valittaessa on päätettävä, miten aineisto käsitellään. (Hirsjärvi ym. 2004,
48.)
Toteutin teemahaastattelun Unkarin vaihtojakson viimeisellä viikolla. Haastatteluista
kuusi toteutettiin linja-autossa matkalla yritysvierailukohteisiin, kaksi haastattelua
tehtiin vasta viikko vaihdon jälkeen omassa oppilaitoksessa WinNovalaisille opiske-
lijoille. Haastateltavia opiskelijoita oli kaikkiaan kahdeksan, seitsemän tyttöä ja yksi
poika. Haastattelutilanteessa haastateltavat opiskelijat jännittivät, vaikka haastattelu
toteutettiin hyvin vapaamuotoisesti. Vastaukset kysymyksiin olivat useimpien osalta
hyvin lyhyitä, joillakin lähes yhden sanan vastauksia. Haastattelutilanteen jälkeen
haastateltavat rentoutuivat selvästi ja opiskelijat keskustelivat taas vapautuneesti.
Varsinaisen haastattelun jälkeen he puhuivat myös kanssani haastattelun teemoista.
Haastattelun analysointiin olenkin käyttänyt myös näitä haastattelutilanteen ulkopuo-
lisia kommentteja.
Nykyään myös matkapuhelimissa on puheen tallennusmahdollisuus. Itse toteutin
haastattelut tallentamalla ne matkapuhelimeeni. Tallennus sujui hyvin ja luontevasti.
Haastattelutilanne oli kuin haastateltavat olisivat puhuneet puhelimeen. Tästä huoli-
matta jännitystä oli niin kauan kuin tallennus kesti. Vuorovaikutustilanne oli luonte-
va, mutta opiskelijat olivat kuitenkin varautuneita eikä keskustelua syntynyt tilan-
teessa, jossa nauhoitus oli päällä. Kun nauhoitus loppui, opiskelijat vapautuivat ja
kertoivat vaihtojakson aikaisista kokemuksistaan vuolaasti. Matkapuhelimen käyttö
tallennusvälineenä sopii mielestäni erinomaisesti nuorten kanssa toteutettavaan haas-
tatteluun.
30
5.3 Haastattelun purkaminen ja analysointi
Kun aineisto on tallennettu, on tutkijalla valittavanaan kaksi tapaa. Aineisto voidaan
kirjoittaa tekstiksi. Sanasanainen puhtaaksikirjoitus eli litterointi voidaan tehdä koko
haastatteludialogista tai se valikoiden esimerkiksi vain haastateltavan puheesta. Toi-
nen vaihtoehto aineiston käsittelemiseksi on, että sitä ei kirjoiteta tekstiksi vaan pää-
telmiä tai teemojen koodaamista tehdään suoraan tallennetusta aineistosta. (Hirsjärvi
ym. 2004, 138.)
Aineiston puhtaaksikirjoitus eli litterointi on tavallisempaa kuin päätelmien tekemi-
nen suoraan aineistosta. Päätelmien tekeminen suoraan aineistosta on siinä tapauk-
sessa helpompaa, kun haastateltavia on ollut vain muutamia ja kun haastattelu ei ole
kestänyt pitkään. Mikäli haastattelijoita on ollut useampia, on mahdollista edetä
ryhmäprosessoinnin avulla. (Hirsjärvi ym. 2004, 138.)
Litterointi on työlästä, mutta samalla se kuitenkin lisää tutkijan vuoropuhelua tutki-
musaineiston kanssa. Litteroinnissa tapahtuvasta tutkijan ja tutkimusaineiston väli-
sestä vuoropuhelusta on hyötyä silloin, kun tutkija määrittelee tutkimuksen edetessä,
mikä on riittävä tulkinta tutkimusongelman kannalta. Haastatteluaineiston muuttami-
nen tekstimuotoon helpottaa tutkimusaineiston analysointia eli aineiston järjestelmäl-
listä läpikäyntiä, aineiston ryhmittelyä ja luokittelua. Litteroinnin tarkkuus riippuu
paljon siitä, mitä tutkimuksella tavoitellaan. Tehdään litterointi sitten koko aineistolle
tai vain osalle, kummassakaan tapauksessa haastateltavien puhetta ei saa muuttaa tai
muokata. (Vilkka, 2005, 115.) Toteutin teemahaastattelun litteroinnin kirjoittamalla
haastateltavien puheen ensin tekstimuotoon. Tämän jälkeen käsittelin kaikkien vas-
taajien vastaukset yhdessä teema kerrallaan.
5.4 Tutkimuksen raportointi
Tutkimuksen raportointi käsittää kaikki ne suulliset ja kirjoitetut tavat, joilla tutki-
muksesta tiedotetaan ulkopuolisille. Tutkimuksen kirjoittamisessa on kyse aineiston
organisoinnista niin, että se avautuu ulkopuolisille ja kuvaus vastaa mahdollisimman
hyvin tutkittavien maailmaa. Kvalitatiivisesta aineistosta kirjoittaminen ei sijoitu
31
vain tutkimuksen viime hetkiin vaan alkaa aineistoa kerättäessä. Mikäli haastattelua
ei tallenneta, suorien haastatteluotteiden käyttäminen on tutkimuksessa vaikeaa. Kir-
joittamista koskevia päätöksiä voidaan tehdä vielä analysointivaiheessa. (Hirsjärvi
ym. 2004, 191 – 192.)
Haastatteluaineiston kvalitatiiviseen analyysiin kuuluu se, että materiaalia on run-
saasti ja vain osa siitä voidaan raportoida. Kirjoittamisen tarkoituksena on välittää
mahdollisimman elävä kuva haastateltavien maailmasta haastattelun kohteena olevan
ilmiön suhteen. Tässä voidaan käyttää kahta tapaa. Toisaalta tutkija esittää omia yh-
teenvetojaan ja päätelmiä kaikista haastatteluista. Mitä tärkeämmästä ilmiöstä on ky-
se, sitä useampia haastatteluotteita pitäisi esittää. Mikäli tutkija haluaa esittää että
kyseinen ilmiö on yleinen, hän voi tehdä sen käyttämällä otteita naisilta, miehiltä ja
eri-ikäisiltä haastateltavilta. Mikäli kyse on vähemmän tärkeästä ilmiöistä, voi yksi
ote riittää. (Hirsjärvi ym. 2004, 192 – 193.)
Kvalitatiivisen aineiston esittäminen on vivahteikasta. Vivahteiden runsaus näkyy
siinä, että esityksessä ei esitetä pelkästään päätuloksia ja suuria linjoja, vaan esille
tuodaan myös aineiston vaihtelu ja poikkeamat suurista linjoista. Haastatteluotteita ei
pitäisi irrottaa tilanteista eikä esittää väärissä yhteyksissä. Eräs ongelma esittämisen
suhteen koskee sitä, missä määrin lainauksia voi muuntaa. Voiko niitä lyhentää ja
jättää pois epäolennaisia asioita. Voiko haastatteluotteet muuttaa vähemmän puhekie-
lisiksi? (Hirsjärvi ym. 2004, 192 – 193.) Analysoin vastaukset kirjoittamalla päätel-
mät teemoittain. Koska suurin osa haastateltavista oli useimmissa haastatteluteemois-
sa samoilla linjoilla, suuria linjavaihteluja ei ollut. Käytin myös suoria lainauksia,
koska erityisesti nuorten puhekielen kirjoittaminen antaa hyvän ja mielenkiintoisen
kuvan haastateltavien mielipiteistä.
32
6 EUROPEAN MEATPRO STUDENT - LIIKKUVUUSHANKKEEN
KÄYTÄNNÖN TOTEUTUS
European Meatpro Student-liikkuvuushankkeen ensimmäinen vaihtojakso toteutettiin
keväällä 2010 Unkarin Zegediin. Vastaanottavan oppilaitoksen, Szegedi Szolgáltatási
Középiskola és Szakiskolan kansainvälisyysvastaava ja kaksi liha-alan opettajaa ovat
olleet kaksi kertaa European Meatpro -innovaationsiirtohankkeen mahdollistamalla
matkalla Suomessa. Liha-alan opettajat eivät osaa lainkaan englannin kieltä, kan-
sainvälisyysvastaava sitä vastoin työskentelee myös englannin kielen opettajajana,
joten hänen kielitaitonsa on aika hyvä. Hänen kauttaan hoidettiin kaikki yhteydenpito
ennen vaihtojaksoa. Kulttuurieroista johtuen yhteydenpito oli kuitenkin aika tavalla
yksipuolista. Vastausten saaminen sähköpostiviesteihin oli hyvin hidasta. Ensimmäi-
nen yhteys Unkariin otettiin joulukuussa 2009, mutta vielä maaliskuun viimeisellä
viikolla ei ollut varmaa, onko kaikki järjestelyt hoidettu. Siksi olikin hyvin yllättä-
vää, että lentokentällä oli vastassa kokonainen luokka opettajansa ja kansainvä-
lisyysvastaavan kanssa. Sydämellinen suhtautuminen jatkui koko matkan ajan. Kan-
sainvälisyysvastaava oli irrotettu koko kuukauden ajaksi englannin kielen opetukses-
taan, jotta hän pystyi olemaan mukana suomalaisten opiskelijoiden kanssa.
6.1 Liikkuvuusjakson valmistelu
Verkoston jäsenten kanssa pitää hyvissä ajoin ennen liikkuvuusjaksoja sopia hank-
keen aikaiset käytänteet. Kotimaisen verkoston jäsenet ja minä hankkeen koordinaat-
torina sovimme hyvässä yhteistyössä, montako opiskelijaa kustakin oppilaitoksesta
lähtee. Kunkin oppilaitoksen yhteyshenkilö ja opettajat huolehtivat sovitun lähtijä-
määrän valinnasta ja valmennuksesta. Jokainen oppilaitos huolehtii osaltaan siitä,
että lähtevät opiskelijat ovat motivoituneita ja kyvykkäitä toimimaan kansainvälises-
sä ympäristössä ryhmänä. Tärkeitä valintakriteereitä on mm. opiskelijoiden täysi-
ikäisyys, opintomenestys, omista asioita huolehtiminen ja motivaatio kehittää itseään
sekä rohkeus ja halu lähteä ulkomaille. Opiskelijavalintaan liikkuvuushankkeen
koordinaattorin on aika vaikea puuttua muuten kuin antamalla nämä yleiset ohjeet
valintaperusteista. Projektikoordinaattorin ominaisuudessa vaadin jokaisen vaihtoon
33
hakeutuneen opiskelijan laatimaan itsestään englanninkielisen ansioluettelon. Pohja
siihen löytyy Opetushallituksen Europassi-sivuilta.
Liikkuvuusapurahan saamisen edellytyksenä on, että vaihtojaksosta annetaan palaute
Rap4Leo-tietokantaan. Rahoituksen saamisen ehtona on myös, että ulkomaan vaihto-
jaksosta on saatu kirjallinen dokumentti. Se voi olla esimerkiksi Europassi tai vas-
taanottavan oppilaitoksen antama sertifikaatti. Useimmiten käytännössä opiskelijoille
annetaan ne molemmat. Opiskelijat tekevät myös vapaamuotoisen raportin jakson
jälkeen. Nämä kaikki raportit lähetetään CIMOon hankkeen loppuraportin lähettämi-
sen yhteydessä.
Rahoitusjärjestelyt voidaan sopia esimerkiksi niin, että liikkuvuushankkeen järjestä-
jätaho tilittää osan apurahasta suoraan opiskelijoiden tilille ennen matkan alkua. Osa
rahoituksesta kannattaa joka tapauksessa tilittää vasta sen jälkeen, kun vaihto on to-
teutettu. Tämä varmistaa sen, että opiskelijat hoitavat vaihtojakson loppuun asti.
Apurahan maksamisen yhteydessä voidaan laatia käytössopimus, jossa opiskelijat
velvoitetaan toimimaan asiallisesti ulkomaanjakson aikana. Muussa tapauksessa
opiskelija joutuu palauttamaan saamansa apurahan ja matkustamaan omalla kustan-
nuksellaan takaisin Suomeen.
Hoidin European Meatpro Student -liikkuvuushankkeen ensimmäisen vaihdon käy-
tännön järjestelyt keskitetysti. Tilasin ja maksoin lennot WinNovasta, samoin Unka-
rin asumisen ja lentokenttä- sekä työssäoppimisen kuljetuskustannukset. Opiskelijoil-
le tilitettiin ennen lähtöä osa jäljelle jääneestä apurahasta. Ennen vaihtojaksoa jokai-
nen opiskelija allekirjoitti käytössitoumuksen, jonka olimme yhdessä WinNovan
kansainvälisyysvastaavan kanssa laatineet. Loppu apurahasta maksettiin vaihdon jäl-
keen vasta, kun kaikki olivat tehneet loppuraportin ja palautteen Rap4Leo-
tietokantaan. Raportti viivästyi parilta opiskelijalta ja aiheutti muutamia kyselyjä
loppurahojen tilittämisen ajankohdasta. CIMO on antanut vaihtojakson valmennuk-
seen pienen määrärahan, jolla etukäteisvalmennus on tarkoitettu hoidettavaksi. Käy-
tännössä tämä tarkoitti tämän ensimmäisen vaihdon kohdalla valmennusmateriaalia
(liite 2), jonka laadin myös yhdessä kansainvälisyysvastaavan kanssa. Materiaalia oli
runsaasti, mutta haastattelun ja Rap4Leo-palautteen mukaan opiskelijat eivät olleet
kovinkaan paljon perehtyneet materiaaliin.
34
6.2 Sopimukset
Liikkuvuusprojektin hakuvaiheessa on tehty kirjalliset sopimukset ulkomaisten yh-
teistyökumppaneiden kanssa. Kotimaan verkosto on hankittu aikaisempien vastaavi-
en kokemusten ja oppilaitosten omin henkilösuhteiden ja aktiivisuuden avulla. Ennen
vaihtojaksoa ulkomaisen oppilaitoksen kanssa tehdään kyseistä vaihtojaksoa koskeva
sopimus. Lisäksi jokaisen opiskelijan vaihtojaksoa varten laaditaan kirjallinen sopi-
mus. Nämä sopimukset tehdään englannin kielellä. Kulttuuriohjelman järjestämistä
varten voidaan lähettää hankkeeseen kuuluvasta kieli- ja kulttuurirahasta osa vas-
taanottavalle organisaatiolla. Vaihtojakson sopimuksen tekeminen Unkarin yhteys-
henkilön kanssa oli aika hankalaa, koska yhteistä aikaa Unkarissa ei tuntunut löyty-
vän paperiasioiden hoitamista varten. Liettuan yhteyshenkilö taas oli ennen opiskeli-
joidemme lähtöä Porissa, joten hänen kanssaan sopimusten tekeminen onnistui hy-
vin.
6.3 Osaamisen dokumentointi
Euroopan unionin kansalaisilla on oikeus hankkia koulutusta tai työtä missä tahansa
unionin alueella. Europassi on suunniteltu rohkaisemaan liikkuvuutta ja elinikäistä
oppimista laajenevassa Euroopassa. Europassi-järjestelyn tavoitteena on auttaa kan-
salaista tekemään osaamisestaan helposti ymmärrettävää koko Euroopan alueella.
Europassissa tiedot, taidot ja kokemus esitetään selkeällä ja vertailukelpoisella taval-
la, joka auttaa liikkuvia eurooppalaisia osaajia heidän hakiessaan valmiuksiaan vas-
taavia työtehtäviä tai jatkokoulutusmahdollisuuksia toisesta Euroopan valtiosta.
(Opetushallituksen www-sivut 2010)
Vaihtojakson jälkeen opiskelijoille annetaan Europassi, jonka ovat yhteistyössä laati-
neet lähettävä ja vastaanottava organisaatio. Europassi on henkilökohtainen asiakir-
joista koostuva kansio, jonka avulla osaajat voivat esitellä tutkintonsa ja pätevyyten-
sä Euroopassa. Europassi antaa haltijansa osaamisesta selkeän kokonaiskuvan. Euro-
passi on tarkoitettu kaikille niille, jotka tarvitsevat kansainvälistä työkalua oman
osaamisensa ja taitojensa osoittamiseen. Europassia voi käyttää työnhaussa tai koulu-
tukseen pyrittäessä. Europassi auttaa työnantajia ymmärtämään muista EU:n jäsen-
35
valtioista tulevien työnhakijoiden tutkintoja ja pätevyyksiä. Suomalaiset työnhakijat
voivat käyttää Europassia hakiessaan töitä toisesta Euroopan valtiosta tai esittääkseen
ulkomailla hankitun osaamisensa kotimaan työmarkkinoilla. Europassi auttaa ope-
tuksen, koulutuksen ja ohjauksen ammattilaisia vertailemaan hakijoiden tietoja ja
taitoja ja neuvomaan koulutukseen hakeutuvia mahdollisuuksista eri puolilla Eu-
rooppaa. (Opetushallituksen www-sivut 2010)
European Meatpro Student -liikkuvuushankkeen ensimmäisen vaihdon lopussa teh-
tiin Europassit Szegedin yhteistyöoppilaitoksessa. Olin lähettänyt ne etukäteen esi-
täytettyinä sähköpostilla. Ne täytettiin puuttuvilta osin, tulostettiin kahtena kappalee-
na ja oppilaitoksen rehtori allekirjoitti asiakirjat. Myös työssäoppimisen arviointi-
kaavakkeet täytettiin samassa yhteydessä. Szegedin kansainvälisyysvastaava oli pyy-
tänyt sanallisen arvioinnin työssäoppimispaikoista ja kirjasi arvioinnin meidän arvi-
ointikaavakkeellemme. Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi tehtiin niille opiskeli-
joille, joiden kohdalta lähettävä oppilaitos oli sitä pyytänyt. Szegedin vaihdossa kaksi
opiskelijaa antoi osaamisestaan näytön, toinen opiskelija valmisti unkarilaisia see-
samsiemensarvia ja toinen, liha-alan opiskelija, antoi näytön sian pistämisessä. Euro-
passiasiakirjojen täyttäminen ja allekirjoitus aiheutti Unkarin yhteistyöoppilaitokses-
sa aika tavalla hankaluuksia, Liettuan oppilaitoksessa myös Europassien laatiminen
onnistui hyvin. Sekä Europassit että opiskelijoiden Rap4Leo-palaute ja matkaraportit
pitää palauttaa CIMOon loppuraportin laatimisen yhteydessä. Nämä asiakirjat ovat
CIMOlle tae siitä, että vaihtojaksot on asianmukaisesti hoidettu ja verkoston koor-
dinaattori on hoitanut tehtävänsä vaatimusten mukaan.
7 HYVIÄ KANSAINVÄLISEN TYÖSSÄOPPIMISEN
JÄRJESTÄMISEN KÄYTÄNTÖJÄ
Ulkomailla toteutettavalla liikkuvuusjakson työssäoppimisessa voi tapahtua monen-
laisia asioita, joihin pitää ennakolta pyrkiä varautua mahdollisimman hyvin. Tämän
teemahaastattelun avulla WinNovan elintarvikealalla voidaan kehittää sekä verkos-
36
tossa että myös oppilaitoksen oman rahoituksen avulla toteutettavia ulkomaan vaih-
tojaksoja. Ulkomaan vaihtojaksoihin liittyviä haasteita on käsitelty hyvin paljon ai-
kaisemminkin. Turussa syyskuussa 2009 pidetyillä kansainvälisyyspäivillä on käsi-
telty kansainväliseen työssäoppimiseen liittyviä asioita.
Turussa keskustelun kohteena on ollut esimerkiksi se, miten ulkomaan vaihtojakso-
jen aikana tapahtuviin tapaturmiin ja sairastumiseen voidaan varautua ennakolta.
Vaihtoon lähtevien opiskelijoiden olisi kyettävä selvittämään hankalia tilanteita. Tätä
edesauttaa se, että lähetetään vain muutama opiskelija per paikka. Lisäksi olisi tärke-
ää, että vaihtoon lähtijät olisivat aikuisia, 18 vuotta täyttäneitä. Mikäli vaihtoon lähti-
jä on alaikäinen, pitää huoltajien allekirjoittaa sitoutumiskirje. (Opetushallituksen
www-sivut 2010)
Kulttuurivalmennus ja valmentautuminen vaihtojaksoon etukäteen koetaan tärkeäksi.
Opiskelijoita pitää neuvoa, miten käyttäydytään vapaa-ajalla ja ongelmatilanteissa.
Heidän pitää sitoutua tietynlaiseen käyttäytymiseen ja koulun sääntöihin, jotka käy-
dään läpi paikan päällä. Ennen vaihtojaksolle lähtemistä pitää olla tiedossa, keneen
otetaan yhteyttä ongelmatilanteissa. Vakuutukset pitää olla kunnossa, lisäksi euroop-
palainen sairasvakuutuskortti pitää tilata hyvissä ajoin ennen vaihtojakson alkua.
Opiskelijan pitää selvittää etukäteen sekä oppilaitoksen että oman henkilökohtaisen
vakuutuksensa kattavuus. Lisäksi opiskelijan tietoihin pitää kirjata, kuka on lä-
hiomainen. (Opetushallituksen www-sivut 2010)
Erilaisiin tilanteisiin varautuminen ennen vaihtoa on tärkeä osa valmennusta. Val-
mentautumisessa opiskelijoille pitää antaa ohjeistusta alkoholinkäytöstä. Lisäksi
käydään läpi käyttäytymissäännöt eri kulttuureissa. Ne voivat vaihdella hyvinkin pal-
jon. Valmennuksessa sovitaan ongelmatapauksien varalle menettelytavoista, myös
siitä, mitä tapahtuu, jos rikkoo sitoumukseen kirjattuja sääntöjä. Harjoittelijasopi-
mukseen voi sisällyttää ”käytöspykälän” eli opiskelija sitoutuu huonosti käyttäytyes-
sään esimerkiksi palaamaan takaisin Suomeen omalla kustannuksellaan. Ongelmana
tällaisissa sopimuksissa on se, kuinka juridinen sopimus on. Valmennuksessa on te-
roitettava opiskelijoille, että he edustavat ulkomailla Suomea, joten heidän edellyte-
tään myös käyttäytyvän hyvin. Opiskelijalla on oltava mukanaan ennen lähtöään niin
lähettävän kuin vastaanottavan tahon yhteystiedot. Myös työnantajan kanssa on so-
37
vittava pelisäännöistä, mm. siitä, mistä ja milloin ilmoitetaan yhteyshenkilölle, miten
menetellään ”luvattomien” poissaolojen sattuessa. (Opetushallituksen www-sivut
2010)
Nämä kaikki asiat ovat tärkeitä asioita, jotka pitäisi huomioida hyvissä ajoin ennen
vaihtojaksoa. Kyseisiä asioita ei kuitenkaan välttämättä tule huomioiduksi ennen
omakohtaisia kokemuksia.
8 TEEMAHAASTATTELUN TULOKSET
8.1 Haastatteluteemojen valinta
Käytännön järjestelyjen toteuttaminen oli yksi haastattelun teemoista. Se on yksi tär-
keimmistä asioista ulkomaanmatkoilla yleensäkin, koska asumis- ja muut käytännön
järjestelyt vaikuttavat hyvin paljon arkipäivän asioiden hoitamiseen vaihdon aikana.
Syy, miksi CIMO on apurahan verkoston ja oppilaitoksemme käyttöön kohdentanut,
on se, että elintarvikealan opiskelijat pääsevät ulkomaille työharjoitteluun. Siksi
vaihdon onnistuminen onkin tärkein teema opiskelijahaastattelussa. Hakiessamme
apurahaa kirjasimme tukihenkilön mukaan kaikille vaihtojaksoille. Siihen myös saa-
tiin apurahaa, joten haastattelussa kysyttiin myös tukihenkilön tarpeellisuutta vaih-
dossa.
Vaihtojakson hyödyntäminen tulevaisuudessa oli yksi haastattelun teemoista. Eläm-
me koko ajan kansainvälistyvässä maailmassa ja myös elintarvikeala kansainvälistyy
kovaa vauhtia. Siksi valitsin haastattelun teemaksi vaihtojakson onnistumisen koko-
naisuudessaan. Pyysin opiskelijoita antamaan vaihdosta kokonaisarvosanan käyttäen
ammatillisessa koulutuksessa 1.8.2009 käyttöön otettua asteikkoa. Arviointiasteikon
käyttö auttoi opiskelijoita ymmärtämään myös sen, millä asteikolla heitä vaihtojak-
son työssäoppimisessa arvioitiin. Tulevien, uusien projektien suunnittelussa tarvitaan
tietoa siitä, mihin suuntaan vastaavanlaisia vaihtojaksoja kehitetään.
38
8.2 Aikaisemmat kansainväliset kokemukset
Ensimmäinen teemahaastattelun kysymys koski vastaajien aikaisempia kansainväli-
siä kokemuksia. Aluksi pyysinkin opiskelijaa kertomaan aikaisemmista kansainväli-
sistä kokemuksistaan. Opiskelijoilla oli hyvin erilaiset lähtökohdat ulkomaanjaksolle
lähdettäessä. Kaksi opiskelijaa oli ollut lukion aikana opintomatkalla, toinen Lon-
toossa ja toinen Puolassa. Yksi opiskelija oli ollut kuusi kertaa Turkissa, mutta ei
muualla. Opiskelijoista kolme ei ollut koskaan ollut edes lentokoneessa, yksi sitä
vastoin oli ollut työharjoittelujaksolla kolme kuukautta Kiinassa. Lähtökohdat ulko-
maan vaihtoon olivat siis hyvin erilaiset eri opiskelijoilla. Voisi olettaa, että aikai-
semmilla kansainvälisillä kokemuksilla on vaikutus siihen, miten opiskelijat pystyvät
sopeutumaan uuteen ympäristöön. Näin ei kuitenkaan ollut. Kaikki opiskelijat siitä
huolimatta, oliko heillä paljon aikaisempia ulkomaan kokemuksia tai ei, olivat hyvin
tyytyväisiä vaihtojaksoon.
8.3 Ennakkotieto vaihtojaksosta
Toisen teeman kysymys koski matkasta saatua ennakkotietoa sekä sitä, oliko val-
mennus opiskelijoiden mielestä riittävää. Lisäksi opiskelijoita pyydettiin kertomaan,
miten ja millaista valmennusta he olisivat halunneet.
Kieli- ja kulttuurivalmennusta olisi kaivattu lisää. Haastattelussa kävi selvästi ilmi,
ettei puhelimessa ja sähköpostilla järjestettyä valmennusta koettu varsinaiseksi val-
mennukseksi. Kahdessa verkoston oppilaitoksessa, Turussa ja Tampereella, oli jär-
jestetty valmennusjakso ennen vaihtoa, Tampereella se oli ollut jopa viikonlopun
kestävä valmennusleiri.
Muutama opiskelija olisi halunnut unkarin kieliopintoja ennen matkaa. Lisäksi unka-
rilaisesta kulttuurista olisi kaivattu etukäteen tietoa. Opiskelijoille lähetetyssä sähkö-
postissa oli useita linkkejä, joista olisi saanut runsaasti tietoa paikallisesta kulttuuris-
ta, mutta kyselyn perusteella he eivät niihin kuitenkaan olleet lainkaan perehtyneet.
Muutama opiskelija kertoi, että heillä ei ollut mitään hajua, mitä vaihtojaksolla tulee
tapahtumaan. Olin jokaisen kanssa puhelinyhteydessä ennen matkaa ja kerroin heille,
39
että he ovat kaksi ensimmäistä viikkoa tutustumassa unkarilaiseen ammatilliseen
koulutukseen ja paikalliseen kulttuuriin. Vaihtojakson kaksi viimeistä viikkoa he
ovat työssäoppimispaikoissa. Puhelimitse annettua valmennusta ei yksikään muista-
nut haastattelutilanteessa.
Vaihtojaksolla mennessäni Unkariin, opiskelijat kertoivat, että olivat jo etukäteen
luoneet Facebookiin oman Unkari-ryhmän. Valitettavasti heillä ei ollut kuitenkaan
kovinkaan montaa päivää aikaa keskustella Facebookissa. Tulevissa vaihdoissa onkin
erittäin tärkeää, että ryhmä voi hyvissä ajoin ennen vaihtoa keskustella sosiaalisessa
mediassa.
8.4 Käytännön järjestelyt
Kolmas teema koski matkajärjestelyjen onnistumista ja sitä olivatko opiskelijat tyy-
tyväisiä asumisjärjestelyihin. Lisäksi kartoitettiin, onko vapaa-ajanohjelmaa ollut riit-
tävästi. Asumisjärjestelyt olivat selkeästi koko vaihtojakson heikoin kohta. Opiskeli-
jat asuivat viiden kilometrin matkan päässä keskustan ulkopuolella. Asuntolaraken-
nus oli erittäin epäviihtyisä. Tytöt asuivat kahden tai kolmen hengen huoneissa. Jo-
kaisen kahden huoneen välissä oli suihku, mutta wc-tiloja oli ainoastaan yksi koko
rakennuksessa. Asuntolan hoitajana toimi erittäin ystävällinen mies ja hänen positii-
visuutensa vaikutti asumisjärjestelyiden arviointiin. Kaikki opiskelijat olivat sitä
mieltä, että asunto oli ala-arvoinen, mutta asuntolanhoitaja sai asumisen tuntumaan
vähintäänkin siedettävältä. Joissakin kommenteissa tuli esiin seuraava lause: ”Asunto
oli kaamea, mutta asuntolanhoitaja teki kaikkensa, jotta me viihtyisimme.” Yksi
opiskelija kommentoi asiasta; Mitä olisi kaivannut, ehkä wc-tiloja enemmän, muuten
hyvin. Ryhmän miespuolinen osallistuja, sanoi, että olisi ehkä kannattanut samalla
rahalla vuokrata asunto koko ryhmälle kuukaudeksi.
Lisäksi kysyttiin sitä, miten opiskelijat ovat kokeneet vastaanoton oppilaitoksen ta-
holta ja miten paikalliset opiskelijat ovat suhtautuneet suomalaisiin opiskelijoihin.
Kaikkien haastateltavien mielestä heidät otettiin vastaan erittäin hyvin. Joku epäili,
pystyttäisiinkö Suomessa vastaavaan. Paikallisten opettajien ja opiskelijoiden todella
kehno englannin kielen taito oli selvä heikkous ja haittasi käytännön asioiden hoita-
40
mista. Kaikki yrittivät parhaansa, mutta ilman yhteistä kieltä kommunikointi oli erit-
täin vaikeaa. Eräs haastateltava sanoi, että ”kaikki mukavia, vaikka kielimuuri kor-
kea”.
Järjestetty vapaa-ajan ohjelma koettiin erittäin tärkeäksi. Kolme opiskelijaa teki vii-
konlopun mittaisen tutustumismatkan Budapestiin, mutta haastattelussa kävi ilmi,
että muut opiskelijat olisivat kaivanneet järjestettyä ohjelmaa Budapestiin, jossa tu-
kihenkilö olisi ollut mukana.
Yksi opiskelija kommentoi matkan kestoa koskevaan kysymykseen seuraavasti; Ih-
miset ovat olleet tosi ihania! Kuukauden mittainen jakso on ollut sopiva.
8.5 Työharjoittelu
Neljännen teeman aiheena oli se, miten opiskelijat ovat kokeneet työharjoittelun. Li-
säksi kysyttiin, olisiko jotakin voitu tehdä toisin työharjoittelun suhteen. Neljä liha-
alan opiskelijaa oli työharjoittelussa paikallisessa salamitehtaassa kahden viikon
ajan, samoin neljä leipomoalan opiskelijaa oli yhden viikon ajan leipomossa ja yhden
viikon konditoriassa niin. Leipomopuolen opiskelijat vaihtoivat paikkaa viikon vä-
lein niin, että heitä oli vain kaksi samassa paikassa samaan aikaan. Yksi leipomoalan
opiskelija kertoi, että ”paikalliset puhuvat jotakin unkariksi, katsovat meitä ja naura-
vat”. Keväällä 2010 valmistuva opiskelija kertoi, että paikalliset työskentelytavat toi-
vat uutta näkökulmaa leipurin ja kondiittorin työhön.
Salamitehtaalla teurastaminen ei oikein ollut ihana juttu, mutta siltikin hyvä koke-
mus. Etukäteistä ohjelmaa työharjoittelusta olisi kaivattu. Yksi opiskelija kertoi, ettei
tiennyt, mennäänkö kouluun vai työharjoitteluun. Paljon on oppinut, kaikkea uutta!
Eräs haastateltava kertoi saaneensa paljon uutta näkökulmaa ammatin hallintaan.
41
8.6 Tukihenkilön rooli
Viides teema koski tukihenkilön mukana oloa matkalla. Opiskelijoita pyydettiin ker-
tomaan, onko tukihenkilön mukana olo ulkomaan vaihtojakson aikana tarpeellista.
Tällä vaihtojaksolla oli mukana tukihenkilö koko vaihtojakson ajan. Alun perin oli
tarkoitus, että ensimmäinen tukihenkilö on mukana vaihdon kaksi ensimmäistä viik-
koa ja toinen kaksi jälkimmäistä viikkoa. Tämä suunnitelma ei kuitenkaan toteutu-
nut, koska Islannin laavatuhkapilvi osui juuri vaihdon puoliväliin sekoittaen koko
Euroopan lentoliikenteen. Ehkä tämä oli osittain syynä siihen, että kaikki opiskelijat
kokivat tukihenkilön mukana olon erittäin tarpeelliseksi. Saattaa olla, että tuhkapil-
ven uutisoinnin laajuus loi jonkin asteista turvattomuutta opiskelijoihin ja tukihenki-
lön läsnäolo korostui erityisesti tässä tilanteessa. Kaksi opiskelijaa kertoi haastattelu-
tilanteessa, että olisivat pärjänneet hyvin ilman tukihenkilöä. Kaikki kuitenkin ker-
toivat, että matkan alkuvaiheessa tukihenkilön läsnäolo oli erittäin tärkeää.
8.7 Vaihtojakson hyödyntäminen tulevaisuudessa
Kuudennessa teemahaastattelun kysymyksessä opiskelijoita pyydettiin kertomaan
oman arvionsa siitä, miten he aikovat hyödyntää tätä kansainvälisyyskokemusta tule-
vaisuudessa ja aikovatko he vielä joskus hakeutua ulkomaille työskentelemään. Lä-
hes kaikki vaihtoon osallistuneet kertoivat, että halusivat ehdottomasti tulevaisuudes-
sa ulkomaille työskentelemään. He olivat saaneet vaihdon kautta paljon lisää rohke-
utta. Yksi opiskelija kertoi, että hän ”voi vaikka muuttaa ulkomaille”. Yksi opiskelija
kertoi olevansa liian ujo lähtemään yksin ulkomaille, mutta ehkä jonkun kaverin
kanssa lähtö olisi hyvinkin mahdollista. Ainoastaan yksi opiskelija sanoi hyvin yksi-
selitteisesti, että eiköhän se nyt ollut tässä, parisuhde ei kestäisi enää toista kuukau-
den erossa oloa.
Yksi haastateltavista kertoi, että vaihtojakson avulla on saanut paljon lisää rohkeutta
lähteä ulkomaille, erityisesti muihin kuin tavallisiin turistikohteisiin. Hän kertoi, että
oli huomannut, kuinka paljon halvempi hintataso on turistien suosimien kohteiden
ulkopuolella.
42
8.8 Palaute matkan onnistumisesta
Seitsemännen teeman aiheena oli se, miten opiskelijat ovat kokeneet vaihtojakson
kokonaisuudessa, mikä on ollut parasta ja mikä on ollut huonointa. Heidän pyydettiin
antamaan myös arvosana koko vaihtojaksosta. Asteikkona käytettiin uutta ammatilli-
sessa koulutuksessa syksyllä 2009 käyttöön otettua asteikkoa tyydyttävä 1, hyvä 2 tai
kiitettävä 3. Kahdeksasta opiskelijasta kuusi antoi vaihtojakson kokonaisarvosanaksi
kiitettävän eli kolmosen ja kaksi kakkosen eli hyvän. Tulosta voi pitää erinomaisena.
Parasta matkassa on ollut uusi kokemus, kaikki ihanat ihmiset, kansainvälisyysvas-
taavan sydämellisyys, opiskelijoiden vastaanotto yhteisen kielen puutteesta huolimat-
ta. Eräs opiskelija kertoi, että ”ihmiset parasta, asuminen huonointa”. Yksi opiskelija
kertoi että ”kaikki on ollut parasta”. Yhden opiskelijan mielestä parasta on ollut näh-
dä uusia, erilaisia asioita ja laajentaa omaa ammatillista osaamista, erityisesti kondi-
toria-alalla. Eräs opiskelija kertoi että ”hyvä, että lähdin, lähden tulevaisuudessa aina,
kun tulee tilaisuus”.
8.9 Miten haluaisit kehittää vastaavanlaisten vaihtojaksojen toteuttamista?
Kahdeksas teema koski etukäteen annettavan valmennuksen merkitystä. Yllättävää
oli, että myös paikallisen kielen opiskelun merkitys koettiin tärkeänä ja siihen olisi
haluttu panostaa. Muutama opiskelija oli sitä mieltä, että varmaankin paikalliset
opiskelijat huomasivat yhteisen kielitaidon puutteen merkityksen ja panostavat tule-
vaisuudessa englannin kielen opiskeluun. Tämä varmaan kehittää seuraavien opiske-
lijoiden vaihdon onnistumista edelleen.
9 YHTEISTYÖ LIETTUAN KANSSA
WinNovan elintarvikealalla oli syksyllä 2010 vaihto-opiskelijoita Liettuan Utenasta.
Utenos Regioninis Profesinio mokymo Centras -oppilaitos on mukana European
43
Meatpro Student -hankkeessa. Oppilaitoksesta tuli syyskuussa 2010 Poriin kolmen
viikon vaihtojaksolle neljä leipomoalan ja neljä liha-alan opiskelijaa. Heidän muka-
naan tuli tukihenkilö, joka oli perehdyttämässä opiskelijat ensimmäisen viikon ajan.
Tukihenkilö lähti Utenaan European Meatpro Student -hankkeeseen kuuluvien neljän
opiskelijan kanssa. Kaksi näistä lähtevistä opiskelijoita oli leipomoalan ja kaksi liha-
alan opiskelijaa. Heidän mukanaan lähti myös WinNovasta tukihenkilö viikoksi.
Opiskelijat olivat kaksi viikkoa ilman tukihenkilöä ja viimeiseksi viikoksi lähti tuki-
henkilö hakemaan opiskelijat takaisin Suomeen ja samalla suorittamaan työssäoppi-
misen arvioinnit. Alun perin vaihtojaksolle oli tarkoitus osallistua seitsemän opiskeli-
jaa, mutta aikataulujen yhteensovittamisen vaikeuksien vuoksi lähtijöitä oli vain nel-
jä. Heistä kaksi oli liha-alan ja kaksi leipomoalan opiskelijaa. Aikataulujen ja syksyn
kiireiden vuoksi koko vaihtojakson ajalle ei löytynyt tukihenkilöä, joten opiskelijat
olivat kaksi viikkoa keskenään ilman tukihenkilöä.
Kahdeksan liettualaista opiskelijaa jäi Poriin kahdeksi viikoksi ilman tukihenkilöä.
Siitä aiheutui jonkin verran vaikeuksia. Kaikki opiskelijat olivat täysi-ikäisiä, mutta
he aiheuttivat kuitenkin jonkin verran häiriötä sekä majoituspaikassaan että työssä-
oppimisen aikana. Heillä esiintyi luvattomia poissaoloja työpaikalta. Näissä ongel-
matapauksissa meihin paikallisiin yhteyshenkilöihin otettiin yhteyttä. Tämän perus-
teella tukihenkilön läsnäolo näin ison ryhmän vaihtojaksolla onkin pidettävä tarpeel-
lisena. Kyseisten liettualaisten opiskelijoiden englannin kielen taito oli hyvin heikko
ja kommunikointi heidän kanssaan oli lähes olematonta. Kielitaidon merkitystä ul-
komaan vaihtojaksoilla ei voikaan liiaksi korostaa.
Sopimusten ja Europassien tekeminen Liettuassa sujui hyvin. Työssäoppiminen sujui
liha-alan opiskelijoilta ongelmitta, mutta leipomoalan opiskelijat joutuivat vaihta-
maan työssäoppimispaikkaa ensimmäisen työssäoppimisviikon jälkeen. Syynä oli se,
että he eivät osanneet työskennellä riittävällä joutuisuudella. Toisessa työssäoppi-
mispaikassa ei ollut ongelmia, ainoastaan yhteisen kielen puute vaikeutti oppimista ja
toisaalta myös ohjausta. Kahden leipomoalan opiskelijan haastattelussa he kertoivat,
että olivat todella tyytyväisiä siihen, että olivat päässeet vaihtojaksolle. Toinen opis-
kelija kertoi ennen vaihtoa, että hänen puolisonsa ei ole koskaan halunnut lähteä ul-
komaille. Hän oli kuitenkin lähtenyt käymään vaihdon puolivälissä Liettuassa ja nyt
44
hän on jo tilannut seuraavan matkan samaan kohteeseen. Vaihtojaksojen avulla jopa
perheenjäsenet ovat kiinnostuneet matkailusta ja vieraista kulttuureista.
10 KANSAINVÄLISEN TYÖSSÄOPPIMISEN
KEHITTÄMISIDEOITA
10.1 Opiskelijaliikkuvuuden merkitys
Kansainvälisen opiskelijaliikkuvuuden merkitys opiskelijoiden kasvun kannalta on
merkityksellinen ja moniulotteinen. Vaihtojaksolle osallistuva opiskelija saa suorittaa
osan ammatillisen perustutkinnon opinnoista ulkomailla. Opiskelija saa mahdolli-
suuden oppia toisen maan opiskelu- ja työoloja sekä kulttuuria ja arkipäivän elämää.
Hanke lisää opiskelijan rohkeutta toimia vieraalla kielellä vaihtelevassa toimintaym-
päristössä ja vaihto antaa lisää itsevarmuutta opiskelijalle. Itseohjautuvuus ja oma-
aloitteisuus lisääntyvät vaihtojakson myötä. Kansainvälistä kokemusta omaava opis-
kelija on valmistuttuaan työmarkkinoilla hyvässä asemassa.
Kansainvälisen työssäoppimisen järjestämisessä on erittäin tärkeää, että tiedetään,
minne opiskelijaa ollaan lähettämässä. Sen vuoksi kansainvälisen liikkuvuuden ja
yhteistyön keskus CIMO rahoittaa opettajille tarkoitettuja valmistelevia vierailuja.
Valmistelevat vierailut on suunnattu kaikille ammatillisen koulutuksen parissa toimi-
ville organisaatioille. Tukea myönnetään uusien hankkeiden valmistelukokouksiin
sekä eri maiden kansallisten toimistojen järjestämiin kontaktiseminaareihin. Useissa
Leonardo-liikkuvuushankkeissa kehitellään työkaluja ja hyviä käytäntöjä liikku-
vuushankkeiden ja kansainvälisen työssäoppimisen onnistuneempaan ja laaduk-
kaampaan toteutukseen. (Kansainvälisen henkilövaihdon ja yhteistyön keskus
CIMO:n www-sivut 2010). Jatkossa olisi jo suunnitteluvaiheessa tarkasteltava tar-
kemmin näitä aiemmissa hankkeissa opittuja asioita.
Koska elintarvikealan opiskelijaliikkuvuus on vähentynyt edellisestä vuodesta huo-
mattavasti, pitäisi seuraavassa liikkuvuushakuvaiheessa tehdä uusi, entistä laajempi
45
verkostohankehaku uutta projektia varten. Tämä haku pitää tehdä vuoden 2011 hel-
mikuun loppuun mennessä. Seuraavan hankehaun voisi tehdä joku nykyisen verkos-
ton jäsenistä. Tulen järjestämään vielä joulukuussa 2010 verkostotapaamisen, jossa
otan kyseisen uuden hankehaun esille. Tähän verkostotapaamisen on hankerahoituk-
sessa varattu pieni määräraha.
10.2 Talousasiat
Oma organisaationi WinNova toteuttaa erilaista hanketoimintaa, joka tukee organi-
saation perustehtävää eli opetusta. European Meatpro Student -liikkuvuushankkeen
toteuttaminen ja sen raportointi tuottaa ainakin elintarvikealalla kehittämisehdotuksia
liikkuvuushankkeiden järjestämistä varten tulevaisuudessa. Tämän tyyppisten hank-
keiden hallinnointi on yllättävän työlästä. Hankehallinnointiin on CIMOsta annettu
pieni resurssi, joka työtunneiksi laskettuna tarkoittaa kolmea työtuntia vaihtoon läh-
tevää opiskelijaa kohden. Tämä resurssi sisältää kaiken projektihallintaa liittyvän
työn. Mikäli lähettävä organisaatio ei resursoi tukihenkilölle palkkaa vaihdon ajalta,
se tehdään ilman palkkaa talkootyönä. Palkkakustannusten maksaminen vaihtelee eri
oppilaitoksissa. Liikkuvuushankkeita onkin vaikea järjestää onnistuneesti, mikäli ko-
ko organisaatio ja erityisesti esimies, ei ole aidosti hankkeen onnistumisen tukijoina.
Liikkuvuushankkeen hakeminen, hallinnointi ja vaihtojen järjestäminen itsessään
antaa kuitenkin paljon uutta sisältöä työhön. Sen vuoksi hankkeita kannattaakin ha-
kea myös jatkossa. Tämä edellyttää kuitenkin erityisesti projektin vetäjältä innostu-
nutta otetta ja todellista kiinnostusta kansainvälisyyden kehittämistä kohtaan. Hank-
keen avulla opiskelijoiden ja tukihenkilöiden opiskelu- ja työmotivaatio kuitenkin
kasvaa ja vaihto innostaa ja rohkaisee jatkossakin kehittämään itseään ja erityisesti
kielitaitoaan.
Kansainvälisen liikkuvuushankkeen yksi suurimmista ongelmien aiheuttajista on ai-
nainen kiire ja rahallisten resurssien puute. Verkostossa toimimiseen ei ole aikaa,
koska yhteyden pito pitää tehdä opetustuntien ja muun työn ohessa ilman eri korva-
usta. Tämän vuoksi yhteistyö toteutetaan useimmiten kovalla kiireellä puhelimitse
tai sähköpostilla. Jotta elintarvikealan liikkuvuusmäärät saadaan kohoamaan, pitää
46
myös oppilaitosten tukea hankkeita opettajille ja erityisesti hankkeen koordinaattoril-
le maksettavan palkan muodossa.
Liikkuvuusapurahan maksamisen käytännöt vaihtelevat hyvin paljon eri hankkeissa.
Tämän hankkeen kahden eri vaihtojakson opiskelijoiden apurahat maksettiin eri ta-
valla. Ensimmäisessä vaihdossa apurahasta maksettiin WinNovan organisaation
kautta kaikki kulut ja osa loppurahasta annettiin opiskelijoiden tilille ennen matkaa.
Loppu apurahasta tilitettiin vasta, kun jokainen vaihtojaksolle osallistunut opiskelija
oli tehnyt palautteen Rap4Leo - palautejärjestelmään ja lähettänyt minulle kuvallisen
raportin vaihtojaksosta. Opiskelijoiden kanssa kannattaa tehdä ennen vaihtoon läh-
temistä ja rahojen tilittämistä kirjallinen käyttäytymissopimus, jossa he lupaavat hoi-
taa vaihtojakson loppuun ja käyttäytyä vaihdon aikana niin, että eivät käyttäytymisel-
lään aiheuta hankaluuksia millekään taholle. Tämä käyttäytymissopimus edesauttaa
siinä, että vaihtojakso toteutuu suunnitelmien mukaisesti.
Liettuan vaihdossa opiskelijat tilasivat ja maksoivat itse lentonsa, minä tilasin ja
maksoin majoituksen hankkeen puolesta kaikille keskitetysti. Opiskelijat saivat val-
taosan apurahasta omalle tililleen ensimmäisen viikon aikana. Raha riitti hyvin ku-
luihin kummassakin vaihdossa. Tämä johtui varmasti siitä että sekä Unkari että Liet-
tua ovat elinkustannuksiltaan huomattavasti Suomea halvempia maita. Myös asumis-
järjestelyt ovat tulevien vaihtojen kehittämiskohde. Unkarin vaihtojakson asuntola oli
todella huono. Asuntona oli oppilaitoksen asuntola. Samalla rahalla olisi voinut jär-
jestää parempitasoisen hostellimajoituksen. Unkarin vaihtojakson asumisjärjestelyt
järjestettiin paikallisen yhteistyöoppilaitoksen taholta. Mikäli asunto olisi järjestetty
Suomesta käsin, asumisen taso olisi saattanut olla parempi. Tulevissa vaihdoissa
opiskelijoiden asunnoissa pitää olla keittiö, jossa he voivat valmistaa itse ruokaa.
Unkarin majoituksessa oli todella huono keittiö ja se aiheutti sen, että opiskelijat söi-
vät lähes kuukauden ajan nuudeleita ja muita helposti ilman hellaa valmistettavia ate-
rioita.
47
10.3 Ammatillinen osaaminen
Elintarvikkeiden valmistus vaatii hygienia- ja prosessiosaamista yrityksen sijainnista
riippumatta. Osittain sen vuoksi työvoiman liikkuvuus elintarvikealalla onkin mah-
dollista. Elintarvikehygienia ja toimintatavat elintarvikealan työpaikoilla Unkarissa
ja Liettuassa erityisesti leipomo- ja konditoria-alan työpaikoilla eivät olleet sellaisia,
joihin opiskelijat olivat tottuneet Suomessa. Opiskelijat eivät myöskään saaneet teh-
dä riittävästi omana alansa työtehtäviä työssäoppimisjakson aikana missään vaihtojen
työssäoppimispaikassa. Nämä ongelmat asettavat tulevien ulkomaanjaksojen suunnit-
telun ja vaihtojen kohteen erityisen kehittämisen kohteeksi. Tulevia vaihtojaksoja
suunniteltaessa kannattaisikin harkita mahdollisuutta toteuttaa vaihtoja muissa Eu-
roopan maissa Unkarin, Liettuan ja Latvian sijasta.
Tämän liikkuvuusprojektin tavoitteena oli alun perin uusien elintarvikealan perustut-
kinnon tutkinnon perusteiden kymmenen opintoviikon laajuisen tutkinnon osan to-
teuttamismallin laatiminen. Tutkinnon osa on nimeltään elintarvikkeiden valmistaja-
na kansainvälisessä ympäristössä. Ensimmäisten vaihtojaksojen aikana selvisi, että
mikäli tutkinnon osa toteutetaan tavoitteiden mukaan, työpaikka pitää tuntea etukä-
teen. Ainoastaan sen avulla voi tietää, mitä työssäoppimispaikalla pystyy oppimaan.
Työssäoppimissopimusten ja ammattiosaamisen näyttökaavakkeiden käyttö oli lähes
mahdotonta ainakin Unkarissa ja Liettuassa kielivaikeuksien vuoksi.
Teemahaastattelun avulla saatiin kehittämisehdotuksia ulkomailla toteutettavan työs-
säoppimisen toteuttamiseksi. Ennen vaihtojaksoa ei voida tietää, millainen työssäop-
pimispaikka on kyseessä. Ulkomailla toimivat partnerit ovat mahdollisesti käyneet
kartoittamassa työssäoppimispaikat, mutta heille on kuitenkin vaikea selittää, millai-
sia vaatimuksia suomalaisten opiskelijoiden työssäoppimisjaksolle kohdistuu, jotta
tutkinnon perusteiden ammattitaitovaatimukset pystytään arvioimaan. Tämä on on-
gelma, jonka ratkaisemiseen tarvitaan runsaasti etukäteistyötä. Ongelmaa helpottaisi,
mikäli pystyttäisiin luomaan elintarvikealan ulkomainen työssäoppimispaikkaverkos-
to, jota kaikki käyttäjät sitoutuvat päivittämään. Tämän rekisterin luominen ja päivit-
täminen voisi onnistua opetushallituksen taholta. Tiedän kokemuksesta, että tietoa
ulkomaan työssäoppimispaikkoista voidaan salata, jotta tieto ei leviä. Tiedon avoi-
messa julkistamisessa voi käydä niin, että liian moni taho ottaa yhteyttä samaan ul-
48
komaiseen työssäoppimispaikkaan ja pahimmassa tapauksessa yhteistyökuviot lop-
puvat ylitarjonnan vuoksi kokonaan.
10.4 Kielitaito ja valmennus
Teemahaastattelussa kävi ilmi myös kielitaidon suuri merkitys, se koettiin lähes tär-
keimpänä vaihdon onnistumiseen vaikuttavana asiana. Suomalaiset opiskelijat koki-
vat, että heidän olisi pitänyt osata edes jonkin verran kohdemaan kieltä, koska eng-
lannin kielen osaaminen paikallisten opiskelijoiden, opettajien ja työharjoittelupaik-
kojen henkilöstön keskuudessa oli hyvin heikkoa. Käytännön työ- ja opiskelutilan-
teissa kommunikointi tuotti hankaluuksia. Tämän projektin yhtenä tavoitteena olikin
luoda toimintamalleja kieli- ja kulttuurivalmennusta varten.
Kiire haittaa myös valmennusta. Vastaanottavan organisaation ja vieraan kulttuurin
toimintatavat voivat myös aiheuttaa yllättäviäkin ongelmia. Näitä voivat olla esimer-
kiksi se, ettei kumppaniin saada mitenkään tarvittavaa yhteyttä. Tällainen aiheuttaa
hankalia tilanteita. Tulevissa hankkeissa onkin syytä kiinnittää erityinen huomio etu-
käteisvalmennukseen. Etukäteen saatu informaatio on tärkeä asia siinä, millä mielellä
opiskelijat lähtevät vaihtoon. Kun opiskelijat ovat olleet yhteydessä toisiinsa sähköis-
ten viestimien kautta ennen vaihtoa, ryhmähenki on parempi heti vaihdon alussa ja
vaihto onnistuu todennäköisesti paremmin kuin siinä tapauksessa että opiskelijat ovat
täysin outoja toisilleen. Tulevissa vaihdoissa on tärkeää, että ryhmä voisi hyvissä
ajoin ennen vaihtoa keskustella sosiaalisessa mediassa ja olla yhteydessä toisiinsa.
Myös kieli- ja kulttuurivalmennuksen järjestäminen onnistuu parhaiten kasvokkain.
Valmennus pitää hoitaa joko oppilaitosten taholta tai järjestämällä yhteinen tilaisuus
ennen vaihtojaksoa. Valmennusmateriaalia ja -käytäntöjä pitäisi ehdottomasti kehit-
tää ja se olisi hyvä tehdä yhdessä verkoston jäsenien kanssa. Siitä voidaan keskustel-
la hanketapaamisen ja uuden hankkeen valmistelun yhteydessä. Yhteisestä opiskeli-
ja- ja tukihenkilötapaamisesta olisi varmaan paljon hyötyä. Tapaamisessa voisi käsi-
tellä kieli- ja kulttuuriasioiden lisäksi mm. ulkomaanjakson pelisääntöjä, tutustua
ryhmän jäseniin ja selvittää työssäoppimisen toteuttamista, tavoitteita ja keskustella
mahdollisesta ammattiosaamisen näytöstä.
49
10.5 Opiskelijavalinta
Opiskelijavalintaan pitää kiinnittää erityistä huomiota ja siihenkään ei valitettavasti
ainakaan tämän hankkeen aikana ollut riittävästi aikaa. Yksi tärkeimmistä vaihtojak-
son onnistumisessa on onnistunut opiskelijavalinta. Kansainvälisessä vaihdossa ollut
opiskelija lähtee todennäköisesti tulevaisuudessa helpommin ulkomaille töihin kuin
sellainen, jolla ei ulkomaan työkokemusta ole. Se, onko opiskelija tottunut aikai-
semmin matkustamaan ja toimimaan erilaisissa ympäristöissä, voi osaltaan myös
vaikuttaa vaihdon onnistumiseen. Näin ei kuitenkaan välttämättä tarvitse olla. Tärke-
ämpää on se, kuinka ennakkoluulottomasti opiskelija suhtautuu uusiin asioihin. Ai-
emmista kokemuksista saattaa kuitenkin olla hyötyä siinä, miten opiskelija pystyy
sitoutumaan vieraaseen kulttuuriin ja toimimaan osana isoa opiskelijaryhmää. Kan-
sainvälisessä vaihdossa ollut opiskelija suhtautuu myös Suomessa oleviin maahan-
muuttajiin ja vaihto-opiskelijoihin ennakkoluulottomasti koska hän on ollut tekemi-
sissä vieraiden kulttuurien edustajien kanssa vaihtojaksolla. Tärkein ja motivoivin
asia ulkomaanjaksojen toteuttamisessa onkin se, että opiskelijat ovat aidosti erittäin
tyytyväisiä vaihtojaksoihin.
50
LÄHTEET
Aaltola, J. & Valli, R. 2007. Ikkunoita tutkimusmetodeihin. Juva. PS - kustannus.
Anttila, P. 2001. Se on projekti - vai onko?. Hamina. Akatiimi
Alhojärvi, E. 2000. Kansainvälisyys toisen asteen ammatillisessa koulutuksessa.
Opetusministeriö.
European Meatpro Student-projektisuunnitelma. 2009.
Garam, I. & Korkala, S. Faktaa. Tietoa ja tilastoja. Kansainvälinen liikkuvuus amma-
tillisissa oppilaitoksissa ja korkeakouluissa 2008. CIMO 2009.
Hirsjärvi, S. & Hurme, H. 2009. Tutkimushaastattelu. Teemahaastattelun teoria ja
käytäntö. Helsinki. Yliopistopaino.
Helakorpi, S. 2005. Kohti verkostoituvaa ja verkottuvaa koulutusta. Hämeenlinna.
HAMK.
Kansainvälisen henkilövaihdon ja yhteistyön keskus CIMO:n www-sivut. Viitattu
5.4.2010.
http://www.cimo.fi/Resource.phx/cimo/organisaatio.htx
Kansainvälisen henkilövaihdon ja yhteistyön keskus CIMO:n www-sivut. Viitattu
5.4.2010.
http://www.leonardodavinci.fi/publications/ideasta/ideasta_projektiksi_2painos.pdf
Kansainvälisen henkilövaihdon ja yhteistyön keskus CIMO:n www-sivut. Viitattu
5.4.2010.
http://www.cimo.fi/dman/Document.phx/~public/Leonardo+da+Vinci/leo_bp00_03.
Kansainvälisen henkilövaihdon ja yhteistyön keskus CIMO:n www-sivut. Viitattu
23.10.2010.
http://www.cimo.fi/dman/Document.phx/~public/Leonardo+da+Vinci/hallintoMOB/
Rap4Leo-opas.pdf
Kansainvälisen henkilövaihdon ja yhteistyön keskus CIMO:n www-sivut. Viitattu
5.4.2010.
http://www.cimo.fi/Resource.phx/cimo/raportit.htx
Kansainvälisen henkilövaihdon ja yhteistyön keskus CIMO:n www-sivut. Viitattu
23.10.2010.
https://www.cimo.fi/Resource.phx/cimo/elinikainen-oppiminen/leonardo-da-
vinci/liikkuvuushankkeet.htx
Kettunen, S. 2009. Onnistu projektissa. Juva. WSOYpro.
51
Korkala, S. Kansainvälinen liikkuvuus ammatillisissa oppilaitoksissa vuonna 2008.
CIMO
Korkala, S. Kansainvälinen liikkuvuus ammatillisissa oppilaitoksissa vuonna 2009.
CIMO
Opetushallitus. 2009. Elintarvikealan perustutkinto 2009. Vaasa. Oy Fram Ab.
OPH:n ja CIMO:n työryhmä. 2008. Laatua ja vaikuttavuutta kansainvälistymisen
johtamiseen.
Opetushallituksen www-sivut. Viitattu 5.4.2010.
http://www.oph.fi/koulutuksen_jarjestaminen/opetussuunnitelmien_ja_tutkintojen_p
erusteet
Opetushallituksen www-sivut. Viitattu 9.10.2010.
http://www.oph.fi/opetushallitus/kansainvalinen_toiminta
Opetushallituksen www-sivut. Viitattu 9.10.2010.
http://www.oph.fi/opetushallitus/kansainvalinen_toiminta viitattu 9.10.2010
Opetushallituksen www-sivut. Viitattu 5.4.2010.
http://www.oph.fi/koulutuksen_jarjestaminen/opetussuunnitelmien_ja_tutkintojen_p
erusteet
Opetushallituksen www-sivut. Viitattu 5.4.2010.
http://www.oph.fi/koulutus_ja_tutkinnot
Opetushallituksen www-sivut. Viitattu 10.10.2010.
http://www.oph.fi/saadokset_ja_ohjeet/opetussuunnitelmien_ja_tutkintojen_perusteet
/ammatillisten_perustutkintojen_tarkistaminen
Opetushallituksen www-sivut. Viitattu 23.10.2010.
http://www.oph.fi/europassi
Opetushallituksen www-sivut. Viitattu 23.10.2010.
http://www.oph.fi/ laatua ja vaikuttavuutta kansainvalistymisen johtamiseen
Opetushallituksen www-sivut. Viitattu 10.10.2010.
http://www.oph.fi/lehdistotiedotteet/2009/028
Opetus- ja kulttuuriministeriön www-sivut. Viitattu 23.10.2010.
http://www.minedu.fi/OPM/Tiedotteet/2002/11/ammatillisen_yhteistyon_edistamista
_euroopassa_koskeva_julistus_?lang=fi
Tuomi, J. & Sarajärvi, A. 2009. Laadullinen tutkimus ja sisällönanalyysi. Jyväskylä.
Gummerus Kirjapaino Oy.
Vilkka, H. 2007. Tutki ja kehitä. Vaajakoski. Gummerus Kirjapaino Oy.
52
WinNovan www-sivut. Viitattu 5.4.2020.
http://www.winnova.fi/sivu.aspx?taso=1&id=239
53
LIITE 1
HAASTATTELUN TEEMAT
EUROPEAN MEATPRO STUDENT- hankkeen vaihtojakso Unkarin Szegedis-
sä 6.4. – 1.5.2010
AIKAISEMMAT KANSAINVÄLISET KOKEMUKSET
ENNAKKOTIETO VAIHTOJAKSOSTA
KÄYTÄNNÖN JÄRJESTELYJEN TOTEUTTAMINEN
TYÖHARJOITTELUN ONNISTUMINEN
TUKIHENKILÖN ROOLI
VAIHTOJAKSON HYÖDYNTÄMINEN TULEVAISUUDESSA
PALAUTE MATKAN ONNISTUMISESTA
VASTAAVANLAISTEN VAIHTOJAKSOJEN TOTEUTTAMISEN
KEHITTÄMINEN TULEVAISUUDESSA
54
LIITE 2
Valmennustehtäviä kansainvälistä työssäoppimista varten.
Olet lähdössä European Meatpro Student liikkuvuushankkeen apurahan mahdollis-
tamana opintoihisi kuuluvalle kansainväliselle työssäoppimisjaksolle Unkarin Sze-
gediin 6.4.2010 – 1.5.2010.
Tämän virtuaalisessa oppimisympäristössä Moodlessa järjestettävän valmennuspake-
tin tavoitteena on saada osallistujille sekä kieli- ja kulttuurivalmennusta sekä amma-
tillista valmennusta. Valmennuksen tavoitteena on tehdä ulkomaanjaksostasi mah-
dollisimman onnistunut kokemus.
Hanke, joka mahdollistaa Unkariin lähtösi, on verkostohanke eli tarkoittaa sitä, että
hanketta koordinoi WinNova (entinen Porin ammattiopisto) ja vaihtojaksolle Unka-
rin Szegediin lähtee tämän hankkeen puitteissa Porista (2 opiskelijaa), Kokkolasta (2
opiskelijaa), Tampereelta (2 opiskelijaa), Turusta (2 opiskelijaa).
1. tehtävä tutustuttaa ryhmän jäsenet toisiinsa ja auttaa miettimään omia kan-
sainvälisiä ja monikulttuurisia kokemuksia sekä odotuksiasi ulkomaiselta työs-
säoppimisjaksolta. Tehtävä kirjoitetaan word-muotoon ja palautetaan Moodleen.
Kerro itsestäsi.
- kuka olet ja mistä
- mistä puhelinnumerosta ja sähköpostiosoitteesta Sinut tavoittaa vaihtojakson
aikana
- missä vaiheessa opintosi ovat ja millainen on työkokemustaustasi
- onko tuleva ulkomaanjaksosi ensimmäinen pidempi ajanjakso poissa kotoa
- kerro kansainvälisistä kokemuksistasi (oletko matkustellut paljon, onko su-
vussasi tai ystäväpiirissäsi ulkomailta Suomeen muuttaneita, kerro, jos Sinul-
la on kokemuksia eri kulttuurien tavoista)
- miten arvioit omia kielellisiä valmiuksia ja valmiuksia opiskella neljän viikon
ajan unkarilaisessa oppilaitoksessa ja työssäoppimispaikassa
- laita valokuvasi tälle kurssille osallistuvien kohtaan
2. tehtävä perehdyttää Sinut Unkariin ja Szegedin kaupunkiin
- katso Unkarin eri kaupunkien säätiedotusta (Szeged tästä linkistä, muita kau-
punkeja valittavissa sivun oikeassa reunassa)
http://freemeteo.com/default.asp?pid=23&gid=715429&la=10
- Unkarin valuutta on forintti, perehdy valuuttalaskurin avulla Euron ja forintin
suhteeseen
http://www.taloussanomat.fi/laskurit/valuutta
55
- Finpro on yritysten kansainvälistymistä auttava organisaatio Suomessa. Finp-
ron nettisivuilla on hyvät maakansiot eri maista. Tulosta Unkarin maakansio
ja lue se osana valmennustasi Unkarin jaksolle.
http://www.finpro.fi/fi-
FI/Market+Information/Country+Information/EU+Countries/Unkari/Unkari
(maaraportin saa auki klikkaamalla sanaa maaraportti, tulostusversion saa au-
ki klikkaamalla sanaa tulostusversio oikealla ylhäällä)
- Perehdy seuraavan linkin kautta Unkarin eri alueisiin
http://www.hungary.com/main.php?folderID=884, Szeged sijaitsee kartan
alueella Puszta and Lake Tisza
- Opettele Unkarin naapurivaltiot
-
- Euroopan unioinin sivustolla on hyvä Euroopan kartta,
http://europa.eu/abc/european_countries/index_fi.htm
- vie hiiren nuoli kartassa Unkarin päälle ja klikkaa auki, löydät perustietoja
Unkarista, opettele
-
- Szegedin kaupungin kotisivut ovat osoitteessa
http://tip.szegedvaros.hu/index.php?option=com_static&Itemid=5
Tutustu sivujen avulla Szegedin kaupunkiin ja mieti mitkä nähtävyydet siellä
Sinua eniten kiinnostavat
- Kaksi ensimmäistä viikkoa ulkomaanjaksollanne saatte olla oppimassa unka-
rilaisessa ammatillisessa oppilaitoksessa. Perehdy linkin kautta avautuvaan
materiaaliin
http://www.fodorj-szeged.sulinet.hu/~dombovari/fodor/English_version.htm
- Osa teistä menee työssäoppimaan ulkomaanjakson kahdeksi viimeiseksi vii-
koksi Pick salamitehtaalle. Salami on maailmankuulua, joten perehtykää
kaikki yrityksen nettisivuihin http://www.pick.hu/en/
- Katsele lisää Unkari-aiheisia nettisivuja kiinnostuksesi mukaan. Sen jälkeen
keskustele aktiivisesti Moodlen keskustelualueella toisten kanssa tuntemuk-
sistasi.
3. tehtävä perehdyttää Sinut unkarin kieleen
Ylen opettaja-tv:ssä olevien videoiden ja tehtävien avulla. Katso videot ja tee tehtä-
vät. Paina mieleesi tavallisia sanontoja unkariksi, unkarilaiset ilahtuvat varmasti vai-
vannäöstäsi.
56
Videot:
http://oppiminen.yle.fi/haku?str=unkari&g5=on&age=&sub=&cri=2&sort=2
- Unkari, turistina
- Unkari, perhe
- Unkari, ravintolassa
- Unkari, ostokset
- Unkari, lukusanat, ravintola, voinnin kysyminen
- Unkari, tervehdykset
Tehtävät:
http://oppiminen.yle.fi/haku?str=unkari&g3=on&age=&sub=&cri=2&sort=2
- Unkarin lukusanat
- Unkarin perussanat
- Tunnetko Unkarin sanoja
- Unkari tietoutta
- Unkarin kielen sanoja 1
- Unkarin kielen sanoja 2
4. tehtävä valmentaa Sinua viemään Unkariin positiivista tietoa Suomesta, opis-
kelupaikkakunnastasi ja oppilaitoksestasi.
Tee Power Poin esitys, jossa kuvaat omaa maatasi, kotikaupunkiasi ja oppilaitostasi.
Palauta tehtävä Moodleen. Varaudu esittämään esityksesi vaihtojakson aikana. Tee
esitys englannin kielellä. Esitystä tehdessäsi harjaannutat myös sanoja, joita tulet to-
dennäköisesti tarvitsemaan keskusteluissa Unkarissa.
Suomesta löydät tietoa englanniksi mm. osoitteesta
http://finland.fi/public/default.aspx?nodeid=41797&contentlan=2&culture=en-US
http://www.visitfinland.com/en tai
http://www.finlandforyou.com/en/web/guest/finland-guide/home
http://www.suomi.fi/suomifi/english/in_focus/finland_essentials/index.html
Finpron sivuilla on Suomen maaraportti englanniksi http://www.finpro.fi/fi-
FI/Market+Information/Country+Information/EU+Countries/Suomi/Suomi
(Country profile Finland). Se kannattaa myös tulostaa ja ottaa ulkomaanjaksolle mu-
kaan.
57
Täältä löytyy tietoa Makujen Suomesta
http://www.tasteoffinland.fi/In_English/Background_Information
Kotikaupungillasi ja oppilaitoksellasi on varmastikin omat kotisivut. Hyödynnä myös
niitä. hae kotikaupunkisi matkailuinfosta aluettasi koskevia englanninkielisiä esitteitä
matkalle mukaan.
5. tehtävä – check list
- Onhan Sinulla voimassa oleva Salmonellatodistus
- Olethan tulostanut itsellesi matkalle mukaan Marja-Leena Loukkolalta tul-
leesta sähköpostista oman matkalippusi
- Ota mukaasi yksi pieni valokuva (passikuva tai muu samankokoinen kuva)
unkarilaista väliaikaista opiskelijakorttia varten
- Ota mukaasi uimapuku ja pyyhe
- Onhan Sinulla voimassa oleva passi tai EU.n virallinen henklökortti
- Onhan Sinulla skannattuna sähköpostiisi passi tai EU:n virallinen henkilö-
kortti ja vielä paperikopio laitettavaksi matkatavaroihisi
- Onhan Sinulla Eurooppalainen sairaanhoitokortti,( saa KELAsta maksutta)
- Onhan Sinulla tärkeitä puhelinnumeroita puhelimesi muistissa ja lisäksi pape-
rilla kaiken varalta
- Olethan tietoinen millainen vakuutus omalla oppilaitoksellasi on Sinun ulko-
maanjaksoasi varten
- Onhan Sinulla itse hankittu matkustajavakuutus ja matkatavaravakuutus (jos
haluat vakuuttaa matkatavaroita), jos nämä eivät kuulu oppilaitoksesi otta-
maan vakuutusturvaan
- Jos käytät jotain säännöllistä lääkitystä, onhan Sinulla lääkettä riittävä määrä
mukaan otettavaksi ulkomaanjakson ajaksi
- Onhan Sinun rokotussuojasi kunnossa Unkarissa oleskelua varten
http://www.rokote.fi/matkaajanrokoteopas/maasivu.html?maa=210#
- Olethan tietoinen omasta vastuustasi jakson aikana, viet viestiä itsesi lisäksi
myös omasta oppilaitoksestasi ja Suomesta
58
RAP4LEO – arviointikaavake LIITE 3
Arviointiasteikko 0 – 5
VALMENNUS JA PEREHDYTYS
Kielivalmennus auttoi minua selviämään arkipäivän tilanteissa vaihdon aikana.
Saamani kielivalmennus hyödytti minua työssäoppimis/harjoittelupaikassa
Sain tarvittavan perehdytyksen sopeu-tuakseni uuteen ympäristöön kohdemaas-sa.
VALMENNUS JA PEREHDYTYS VASTASIVAT ODOTUKSIA
Kuvaa saamaasi valmennusta: kielikurssi, kulttuurivalmennus, tietoa kohdemaan työkulttuurista, jne.
Miten itse valmentauduit vaihtojaksoasi varten?
SISÄLTÖ
Sain apua harjoittelu/ työssäoppimispaikan etsimisessä.
Harjoittelu/työssäoppimispaikkani vastasi opiskelutarpeitani.
Minulle oli selvää mitä minun piti tehdä ja oppia vaihdon aikana.
Harjoittelu oli riittävän pitkä opiskeluta-voitteiden saavuttamiseksi.
Työtehtäväni liittyivät suoraan opiskelu-tavoitteisiini.
Minulla oli käytössäni tarpeelliset työväli-neet.
Tiesin kuka oli nimetty ohjaajakseni työ-paikalla.
Sain apua tarvittaessa koululta-ni/lähettävältä organisaatiolta Suomessa.
HARJOITTELU/TYÖSSÄOPPIMISPAIKKANI VASTASI ODOTUKSIA
59
Kerro miten harjoittelu/työssäoppiminen valmisteltiin. Olitko mukana valmistelussa?
Kuvaa harjoittelu /työssäoppimispaikkaasi, työtehtäviäsi, ohjausta, jne.
HYVÄKSILUKU
Sain työtodistuksen ulkomaisesta harjoit-telu/työssäoppimispaikasta vaihdon pää-tyttyä.
Sain todistuksen välittävältä organisaati-olta (jos mukana hankkeessa)
Sain todistuksen vaihdosta koululta-ni/lähettävältä organisaatiolta.
Vaihtoni luettiin täysimääräisenä osaksi opintojani.
Sain Europassin.
VAIHDON TUNNUSTAMINEN VASTASI ODOTUKSIA
Omat kommentit:
TULOKSET
Opin uusia työtapoja ja tekniikoita.
Ammattitaitoni parani.
Osaan ilmaista itseäni paremmin vieraalla kielellä.
Sain itsevarmuutta.
Ymmärrän nyt muita ihmisiä ja kulttuure-ja paremmin.
Harjoittelu lisäsi kiinnostustani opiskelu-alaani kohtaan.
Voisin tulevaisuudessa harkita työskente-lyä ulkomailla.
60
Harjoittelu edistää opintojani (kysymys tarkoitettu niille jotka jatkavat vielä opintojaan).
Harjoittelu ulkomailla voi auttaa minua löytämään työpaikan.
Kuvaa miten ulkomailla viettämäsi aika hyödytti sinua ammatillisesti ja miten ole-tat sen vaikuttavan tulevaisuudensuunni-telmiisi:
TYYTYVÄISYYTENI VAIHDON TULOKSIIN
VAIHDON KÄYTÄNNÖN JÄRJESTELYT
Majoitukseen ja elinkustannuksiin saa-mani rahoitus oli riittävä.
Olen tyytyväinen saamaani työturvalli-suutta koskevaan tietoon.
Olen tyytyväinen matkajärjestelyihin.
Olen tyytyväinen harjoittelua varten ot-tamaani/saamaani vakuutukseen.
Olen tyytyväinen saamaani sosiaaliturvaa koskevaan tietoon.
Olen tyytyväinen saamaani apuun koskien vaihdon käytännön järjestelyjä.
Minulle tarjottiin mahdollisuuksia tutus-tua paikallisiin ja paikalliseen elämään kohdemaassa.
Tein harjoittelusopimuksen kouluni ja työpaikan kanssa ja ymmärsin sopimuk-sen sisällön.
Sain harjoittelupaikastani palkkaa. Jos kyllä, kuinka paljon?
LÄHETTÄVÄN ORGANISAATION KÄYTÄNNÖN JÄRJESTELYT VASTASIVAT ODOTUKSIA
KÄYTÄNNÖN JÄRJESTELYT
HARJOITTELU/TYÖSSÄOPPIMISPAIKASSA VASTASIVAT ODOTUKSIA
LEONARDO-APURAHA OLI RIITTÄVÄ
Kuvaa ulkomaanjaksosi käytännön järjes-telyjä (matkat, vakuutus, majoitus, pai-
61
kallismatkat). Miten raha-asiat järjestet-tiin? Oliko ongelmia ja miten ne ratkais-tiin?
Kuvaa vapaa-aikaasi kohdemaassa.
SUOSITUKSENI MUILLE HARJOITTELUUN LÄHTIJÖILLE
MITEN ULKOMAANHARJOITTELUA VOISI KEHITTÄÄ?