Marja Nykänen Johtokunnan varapuheenjohtaja, Suomen Pankki · ikääntyvän väestön hoitotarpeen lisääntymiseen – Julkisen talouden nopea vahvistaminen – Työllisyysasteen

Julkinen

Johtokunnan varapuheenjohtaja, Suomen Pankki

Talouden näkymät ja riskit

Paikallisvoima ry:n vuosiseminaari

113.2.2019

Marja Nykänen

Suomen Pankki – Finlands Bank – Bank of Finland Julkinen

Ajankohtaista taloudesta

– maailma, euroalue ja Suomi

2Marja Nykänen13.2.2019


Lähtökohta: maailmantalouden kasvu jatkuu, mutta…

… ei niin vahvana kun vielä kesällä ennustettiin

… ei niin laaja-alaisena kuin edellisvuonna

… ei niin varmana, sillä riskit ovat kasvaneet

2018: 3.7%

2019: 3.7%

-0.2%

-0.2%

Maailmantalous

2018: 2.4%

2019: 2.1%

-0.1%

-0.1%

Kehittyneet taloudet

2018: 4.7%

2019: 4.7%

-0.2%

-0.4%

Nousevat ja kehittyvät

taloudet

-4

-2

0

2

4

6

8

10

1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010 2015 2020

Maailmantalous Kehittyneet taloudet Nousevat ja kehittyvät taloudet

Prosenttimuutos edellisestä vuodesta

Lähde: IMF, World Economic Outlook.32427

BKT:n kasvu

Lähde: IMF:n ennuste, lokakuu 2018.



Ennusteiden mukaan talouskasvu on hidastumassa

asteittain



Pörssikurssit laskivat globaalisti vuoden 2018 aikana ja

öljyn hinta halpeni rajusti lokakuun jälkeen



Kiinan talouskasvu hidastuu, mutta presidentti Xin

kasvutavoitteeseen päästään (likimain)

-2

0

2

4

6

8

10

12

2010 2012 2014 2016 2018 2020

Kulutus InvestoinnitNettovienti BKT

BKT:n reaalikasvu (%) ja kasvukontribuutiot BOFIT-ennuste

Lähde: Kiinan tilastovirasto ja BOFIT



Ei uusia tuontitullikorotuksia syyskuun jälkeen,

Yhdysvaltojen ja Kiinan kauppaneuvottelut käynnissä



Kuinka merkittäviä Kiinan ja Yhdysvaltain toisilleen

asettamat tullit ovat niiden ulkomaankaupalle?



Suomen talous



Talouskasvu jatkunut vuoden lopulla

Talouskasvu jatkunut vuoden lopulla

BKT:n kasvu ollut hieman euroaluetta nopeampaa

Työllisyys kohentunut entisestään

Luottamus heikentynyt

Viennin ja teollisuustuotannon kasvu hidastunut

Rakennusluvat viittavat asuinrakentamisen käänteeseen



Talouskasvu jatkui vuoden 2018 lopulla

85

90

95

100

105

110

115

2003 2008 2013 2018

Tuotannon suhdannekuvaaja

Bruttokansantuotteen volyymi

Indeksi, 2010 = 100

Kausipuhdistettuja lukuja.

Lähde: Tilastokeskus.

24515@Kokonaistuotanto



Tulevaisuudenodotukset heikentyneetLuottamus silti yhä normaalia parempi

70

80

90

100

110

120

2008 2010 2012 2014 2016 2018

Teollisuus Palvelualat

Kuluttajat Vähittäiskauppa

Rakentaminen Koko talouden luottamus

Indeksi (2000–2015 = 100)

Lähde: Euroopan komissio ja Suomen Pankin laskelmat.

30384@Indikaattorihajotelma

Koko talouden luottamusindikaattori



Teollisuuden nopein kasvu takana

Teollisuustuotannon kasvu

hidastunut

Teollisuus vastasi

noususuhdanteessa

merkittävästä osasta koko

talouden kasvua

2018 talouskasvu ollut

enemmän palvelualojen

harteilla-1.5

-1

-0.5

0

0.5

1

1.5

2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018

Teollisuus RakentaminenKauppa, liikenne, majoitus- ja ravitsemus Informaatio ja viestintäAmmatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta Julkinen hallinto, koulutus ja soteMuut toimialat Arvonlisäys yhteensä

%, arvonlisäyksen trendin muutos edellisestä vuosineljänneksestä

Lähde: Tilastokeskus.

Toimialojen vaikutus arvonlisäyksen kasvuun

24515@KasvuToimialat2



0

2000

4000

6000

8000

10000

12000

14000

16000

18000

2000 2005 2010 2015

Aloitetut Valmistuneet Myönnetyt luvat

Milj. m3, liukuva vuosisumma

Kausipuhdistettuja lukuja.Lähde: Tilastokeskus ja Suomen Pankki (kausipuhdistus).

Aloitetut ja valmistuneet asuinrakennustyöt

24515@Asuinrakennukset aloit&valmist

Rakennusluvat viittaavat asuinrakentamisen käänteeseen

Asuinrakennusluvat kääntyneet laskuun Rakentamisen kysyntä edelleen hyvää

0

10

20

30

40

50

60

70

80

90

1985 1990 1995 2000 2005 2010 2015

%

Lähde: ECFIN Business and consumer survey.

Rakennusalan yritysten osuus, joiden tuotannon kasvua rajoittaa kysynnän puute

Eurojatalous.fi27.12.201834282@Chart1



Työmarkkinoiden koheneminen jatkunut

Työllisyys parantunut

vuoden lopulla ja

työllisyysaste kohonnut

72 %:iin

Työllisyys kohentunut

varsinkin rakennusalalla

ja palveluissa

Työttömyysaste painunut

alle arvioidun

rakenteellisen tasonsa5

6

7

8

9

10

11

12

2 300

2 350

2 400

2 450

2 500

2 550

2 600

2002 2007 2012 2017

Työlliset, trendi (vasen asteikko)

Työttömyysaste, trendi (oikea asteikko)

1 000 henkeä %

Lähde: Tilastokeskus.Eurojatalous.fi27.12.201824515@Työttömyysaste&työlliset trend



Kustannuskilpailukyky parani 2017 ja parantumassa

edelleen hieman

100

105

110

115

120

125

130

135

2005 2007 2009 2011 2013 2015 2017 2019

Suomi Euroalue 12** Kauppakumppanimaat***

Europohjainen indeksi, 2005 = 100

*) Palkansaajakorvaukset suhteessa kansantulon määrään.**) Euroalueen 12 ensimmäistä jäsenmaata. ***) 14 perinteistä teollisuusmaata.Ennusteet: Suomen Pankki (Suomi) ja Euroopan komissio (muut maat).Lähteet: Tilastokeskus, Suomen Pankki ja Euroopan komissio. 34093

Vaihtosuhdekorjatut yksikkötyökustannukset*

Kustannuskilpailukyky ei

kuitenkaan vielä vahvalla

tasolla– Viennin markkinaosuus

– Vientialojen työllisyys

– Koko talouden työllisyystilanne

Työn hinnan vaimea kehitys

muissa maissa hidastanut

Suomen

kustannuskilpailukyvyn

paranemista– Nyt tilanne muuttumassa



Vientialojen menestykseen vaikuttaa moni tekijä, mukana

työn ja energian hinnat

Työn hinta ja tuottavuus

muualla taloudessaKotimaisten

välituotteiden hinnat

Ulkomaisten

välituotteiden hinnat

Työn hinta

vientialoilla

Vientialojen

kustannukset

Tuotanto ja

työllisyys

vientialoilla

Ulkomainen kysyntä

Ulkomainen kilpailu

Yritys- ja alakohtaiset tekijät

Työn

tuottavuus

vientialoilla

• Suorat energiakustannukset monilla teollisuuden aloilla n. 20–40 % kokonaiskustannuksista

• Sähkön hinta nykyisellään kauppakumppanimaihin verrattuna melko kilpailukykyinen

Energiahinnat



Yhteenveto

Euroalueen talouden perustekijät hyvässä kunnossa, mutta maailmantalouden

poliittiset riskit varjostavat kehitystä

Suomi on päässyt kiinni euroalueen kasvuvauhtiin, suomalaisen työn

kilpailukyky on parantunut ja työllisyys kohentunut

Suomessa on perusteltua varautua huonompaan suhdanteeseen ja

ikääntyvän väestön hoitotarpeen lisääntymiseen

– Julkisen talouden nopea vahvistaminen

– Työllisyysasteen nostaminen edelleen pitkäaikaisesti

Tuottavuuden kasvu haasteena: jatkossa painopistettä realiseen,

rakenteelliseen kilpailukykyyn eli osaamiseen, tutkimukseen jne.



Ilmastonmuutos on riski myös talouskasvulle

ja rahoitusvakaudelle

13.2.2019 Marja Nykänen 19


Ilmastonmuutoksen haittavaikutukset ovat laaja-alaisia

Ilmastonmuutos on globaali ja laaja-

alainen riski, jolla on merkittäviä

vaikutuksia talouskasvuun ja

rahoitusvakauteen– Ensisijaisesti kuitenkin humanitäärinen

ongelma

Ilmastonmuutoksen arvioidut

kustannukset ovat merkittäviä, mutta

arvioiden hajonta suuri– Riippuu skenaariosta

Globaali ilmastopolitiikka on näiden

kulujen jakamista ”maksutavallisesti”,

ajallisesti sekä maantieteellisesti


Lähde: World Economic Forum Global Risks Perception Survey 2017–2018


”Ilmastovelka”

Ilmastovelkaa syntyy, kun jätetään tekemättä investointeja, joita pitäisi

ilmastonäkökulmasta tehdä tai tehdään investointeja, joita ei pitäisi tehdä.– Investoidaan liiketoimintaan (esim. energian tuotantomuotoihin), jotka ajettava alas ennen

taloudellisen takaisinmaksuajan päättymistä

– Suunnitellaan yhdyskuntarakenne (kaavoitus), joka ei mahdollista ekologisia ratkaisuja

– Sitoudutaan pitkäaikaisesti teknologiaan, joka ei toimi tehokkaasti ilmaston hyväksi

Ilmastovelkaa voi ajatella kiinteistöjen korjausvelan tapaisena näkymättömänä

mittarina– Erona on, että uutta maapalloa ei voida rakentaa

Eri arvioiden mukaan tarvitaan merkittäviä lisäinvestointeja ilmaston kannalta

kestäviin asioihin (energiatehokkuus, energiantuotanto, jne).– Joka vuosi kun näitä investointeja ei tehdä, ilmastovelka kasvaa



Fyysiset riskit

Fyysisillä riskeillä tarkoitetaan sekä suoria vahinkoja kiinteistöille että epäsuoria vaikutuksia mm. tuotantoketjujen katkeamisesta– Sään ääri-ilmiöiden yleistyminen ja voimistuminen korostavat merkitystä

Vakuutettujen vahinkojen osalta maksajana on vakuutusyhtiöt, jälleenvakuuttajat ja ”katastrofibondien” omistajat, vakuuttamattomien osalta lopulta maksajiksi voivat päätyä pankit– Ns. tuplaosuma: pk-yrityksen toimitilan tulviminen lopettaa lainan takaisinmaksun ja tuhoaa lainan

vakuutena olevan kiinteistön arvon

– Jos alueesta tulee vakuuttamaton tai jos alueelle on vaikea saada esim. asuntolainaa ilmastoriskien takia, on tällä vaikutus kiinteistöjen arvoihin

Pidemmän ajan vaikutukset, esim. merenpinnan nousun tai muuttuvan alueellisen sateisuuden kautta vaikuttavat myös maapallon eri alueiden elinkelpoisuuteen



Vakuutetut vs. vakuuttamattomat vahingot taloudelle


Lähde: Swiss Re, Sigma nro 1/2018, Natural Catastrophes and man-made disasters in 2017: a year of record-breaking losses


Siirtymäriskit (transition risks)

Kun siirrytään käyttämään vähähiilisiä teknologioita, niin hiili-intensiivisiin

arvoketjuihin sitoutunut varallisuus menettää arvoaan– Siirtymä voi tulla sääntelyn, teknologisen kehityksen tai markkinavoimien kautta

Erityisen alttiita ovat yritykset, jotka suoraan tuottavat tai käyttävät fossiilisia

polttoaineita sekä yritykset, jotka kuluttavat merkittävästi energiaa– Englannin keskuspankin arvion mukaan kolmasosa kaikista osakkeista ja yritysvelkakirjoista kuuluu

näihin luokkiin

Mikäli muutos tapahtuu nopeasti, eivät yritykset ehdi muuttaa liiketoimintaansa

eivätkä sijoittajat ehdi tasapainottaa sijoitusportfolioitaan



Miten minimoida ilmastonmuutoksen vaikutukset

rahoitusvakauteen?

Ennakoitava ja läpinäkyvä ilmastonmuutospolitiikka vähentää hiilikuplan riskiä

ja pienentää kustannuksia yleisemminkin– Mahdollistaa pehmeän laskun ja vähentää haittavaikutuksia rahoitusvakaudelle

Päästökauppa ja hiilenhinta mahdollistavat markkinaehtoiset ratkaisut– Selkeä globaali hinta hiilidioksidipäästöille esim. päästökaupan avulla tuo markkinaohjauksen

vähäpäästöisen tavoitteen saavuttamiseksi, mikä myös lisää läpinäkyvyyttä

Ilmastoriskien raportointi lisää ohjattavuutta sekä vähentää riskejä– Läpinäkyvyys ohjaa sijoituksia vähähiilisempään suuntaan sekä auttaa riskienhallinnassa

Rahoituspalvelulainsäädännön ei tulisi olla ensisijainen keino edistää

ympäristöasioita, koska sillä on muu tarkoitus– Voi kuitenkin olla osana tukemassa kokonaisuutta



[email protected]


@MarjaNykanen

Kiitos!

Documents

Marja Nykänen Johtokunnan varapuheenjohtaja, Suomen Pankki · ikääntyvän väestön hoitotarpeen lisääntymiseen – Julkisen talouden nopea vahvistaminen – Työllisyysasteen