Upload
jarmo-rinne
View
604
Download
3
Embed Size (px)
Citation preview
www.helsinki.fi/yliopisto
Internet ja demokratian uudet muodot
Media & Demokratia –luentosarjaJarmo Rinne
Valtiotieteellinen tiedekunta / Jarmo Rinne/ Internet ja demokratian uudet muodot
www.helsinki.fi/yliopisto
Taustaa
• Puoluepolitiikan kiinnostavuus laskussa• äänestysprosentit laskeneet 1960-luvulta lähtien
tasaisesti. EK-vaalit 2011 poikkeus• jäsenyys puolueissa laskenut aina vuoteen 2011
saakka• puolueet alkaneet muistuttaa toisiaan ja muuttuneet
entistä enemmän vaalikoneistoiksi.• Post-materailistinen käänne: korostaa yksilöllisyyttä;
subjektiivisesti koettu elämänlaatu korostetun tärkeä.
Valtiotieteellinen tiedekunta / Jarmo Rinne/ Internet ja demokratian uudet muodot
www.helsinki.fi/yliopisto
Taustaa 2
• Kiinnostus politiikkaan kuitenkin noussut• asiakohtaiset ja ajankohtaiset poliittiset teemat
kiinnostavat• korostaa poliittisesti toimimisen yksilöistymistä• tee-se-itse-asenne korvaa
puolueosallistumisenPost-materialistinen käänne – omaa elämänpiiriä lähellä olevat tärkeiksi koetut asiat poliittisen osallistumisen motivoijia
Valtiotieteellinen tiedekunta / Jarmo Rinne/ Internet ja demokratian uudet muodot
www.helsinki.fi/yliopisto
• Etymologia: D mos ( = kansa/monet) ja Kratos= valta/komento)
• Hallintomuoto: poliittinen menetelmä, jolla tehdään jotakin määrättyä ihmisyhteisöä koskevia kollektiivisia päätöksiä
• Demokratiateorioiden keskeiset arvot• Kansan tahto – kansalaisten valta• Tasa-arvo/yhdenvertaisuus• Kansalaisten itsehallinto (oikeus osallistua heitä itseään
koskevaan päätöksentekoon), poliittisista mielipiteistä johdetaan yhtenäinen kollektiivinen tahto
• Julkinen keskustelu ja vapaa harkinta poliittisten mielipiteiden/preferenssien muodostumisessa
Valtiotieteellinen tiedekunta / Jarmo Rinne/ Internet ja demokratian uudet muodot
Aluksi käsitteenmäärittelyä:Demokratia
www.helsinki.fi/yliopisto
Demokratia 2
• Efektiivinen osallistuminen• päätösvaiheessa äänet tasa-arvoisia• kansalla viimekädessä asialistan kontrolli• valistunut ymmärrys päätettävistä asioista• kansalaisten inklusiivisuus• tasa-arvoiset mahdollisuudet osallistua
demokraattiseen prosessiin• Robert A. Dahl 1985 ”A Preface to economic
Democracy”Valtiotieteellinen tiedekunta / Jarmo Rinne/ Internet ja demokratian uudet muodot
www.helsinki.fi/yliopisto
Internetin lyhyt historia 1
• ARPANET (Advanced Research Projects AgencyNetwork) hajautettu, ydiniskun kestävä kommunikaatiojärjestelmä 1960-luvulla
• hajautettu tietoverkko – ei keskitettyä johtoa tai pääkonetta
• ’Solmut’ (nodes), viesti perille, vaikka osa verkkoa tuhoutuu – tieto pieninä paketteina
Valtiotieteellinen tiedekunta / Jarmo Rinne/ Internet ja demokratian uudet muodot
www.helsinki.fi/yliopisto
INTERNETIN LYHYT HISTORIA 2
• 1980-luvulla tietokoneiden määrä lisääntyessä ARPANET jaettiin kahteen osaan: MILNET ja ARPA-INTERNET yliopistojen ja tutkijoiden käyttöön
• 1990-luvulla alettiin Internetin yksityistäminen –nykyaikaisen Internetin synty
• Tieto- ja viestintäteknologioiden (TVT) nopea kasvu ja leviäminen.
Valtiotieteellinen tiedekunta / Jarmo Rinne/ Internet ja demokratian uudet muodot
www.helsinki.fi/yliopisto
TVT ja poliittisen toimintaympäristön muutos
• Tietokonevälitteinen viestintä: poliittinen väline, kanava, foorumi ja yhteisöllisyyden mahdollistaja
• Verkon kehitys: Internet 1.0. (suppea käyttäjäpiiri), Web 1.0 (de-medialisaatio: kommunikaatioaktivismi)
• Web 2.0: netin staattiset viestintämuodot ovat korvautumassa www-ympäristöön tukeutuviksi dynaamisiksi ja yhteisöllisiksi verkostoiksi, joissa yksilöpohjaisesti osallistutaan sisältöjen luomiseen ja muokkaamiseen
Valtiotieteellinen tiedekunta / Jarmo Rinne/ Internet ja demokratian uudet muodot
www.helsinki.fi/yliopisto
INTERNETIN LUPAUS:mahdollistava väline ja paikka
• alentaa osallistumisen kustannuksia – halpa väline
• alentaa henkilökohtaisen osallistumisen kynnystä
• organisoitumisen helppous ja hierarkiattomuus• verkostomaisuus osallistumisessa ja
poliittisessa toiminnassa
Valtiotieteellinen tiedekunta / Jarmo Rinne/ Internet ja demokratian uudet muodot
www.helsinki.fi/yliopisto
Internetin lupaus 2
• Digitaalisen viestintäteknologian nopea lisääntyminen ja kehitys käy yksiin asiakohtaisiin kysymyksiin kiinnittyvän yksilöityvän politiikan nousun kanssa
• Omaehtoiselle poliittiselle viestinnälle avautunut uusia helppokäyttöisiä kanavia ja foorumeita
• Vaikutus näkyy myös vaalikampanjoinnissa –ehdokkaiden omatoiminen vaalityö lisääntyy.
• Verkkodemokratiassakin pääpaino demokratiassa – ei välineessä
Valtiotieteellinen tiedekunta / Jarmo Rinne/ Internet ja demokratian uudet muodot
OSALLISTUMINEN POLITIIKKAAN
• Poliittinen oikeus: kansalaisilla oikeus osallistua ja pyrkiä vaikuttamaan yhteisön asioihin ja julkiseen päätöksentekoon
• Institutionaalinen/konventionaalinen vs. ei-institutionaalinen/epäkonventionaalinen osallistuminen
Valtiotieteellinen tiedekunta / Jarmo Rinne/ Internet ja demokratian uudet muodot
www.helsinki.fi/yliopisto
Instituutiokeskeinenosallistuminen
• Konventionaalinen osallistuminen organisaatiot• PANOS – TUOTOS -MALLI• Heijastaa ns. Suppeaa politiikkanäkemystä – asiat kulkevat
portinvartijoiden läpi poliittisille päättäjille• Politiikan koneen tuotosten konvertointi,allokointi
distribuutio ja regulaatio institutionaalisten toimijoidenkäsissä
• Poliittinen yhteisö ja yhteisöllisyys tärkeitä• Tulokset usein pitkällisen prosessin jälkeen, vaatii paljon
resursseja. Lisäksi ideologiset erimielisyydet ja yhteistyö-/vastustajasuhteet vaikuttavat osallistumisen saamaan muotoon ja tapaan
Valtiotieteellinen tiedekunta / Jarmo Rinne/ Internet ja demokratian uudet muodot
www.helsinki.fi/yliopisto
LISÄÄ DEMOKRATIAA, MUTTA MITEN
• Institutionaaliset keinot: interaktiivisuuden implementointivuorovaikutteisen viestinnän tehostaminenviestinnän läpinäkyvyysmielipidetiedustelutkansalaisten palaute / keskustelufoorumitoikeus tehdä aloitteitaäänestäminen Internetin välityksellä
vaalit, yksittäiset asiakysymykset
Valtiotieteellinen tiedekunta / Jarmo Rinne/ Internet ja demokratian uudet muodot
www.helsinki.fi/yliopisto
Osallistavan demokratian kehittäminen: e-Goverment
• E-Goverment: sähköinen julkisyhteisöjen hallinto• e-Administration: hallinnon sisäiset tietoverkkoja hyödyntävät
prosessit• E-Services: Sähköinen asiointi + palvelut• E-Governance: Hallintasuhteiden hoitaminen, kehittämispolitiikka• E-demokratia: tietoverkkoja hyödyntävät osallistumis- ja
vaikuttamismuodotSähköinen osallistuminen
Valtiotieteellinen tiedekunta / Jarmo Rinne/ Internet ja demokratian uudet muodot
TOIMIJATTOIMIJAT TVT/ICTTVT/ICT
POLIITTINEN YHTEISÖPOLIITTINEN YHTEISÖ
KANAVA, PAIKKA, (valmistelu, kansalaispaneelit yms.)KANAVA, PAIKKA, (valmistelu, kansalaispaneelit yms.)
MUUTOSVERKOSTOTMUUTOSVERKOSTOTVAIKUTUSVAIKUTUS
IMPLEMENTAATIO
Valtiotieteellinen tiedekunta / Jarmo Rinne/ Internet ja demokratian uudet muodot
www.helsinki.fi/yliopisto
OhjeetNetti-Nysse
Infokeskukset
Access pointOn-Line osallistumisvälineetverkossa tarjolla
Help Desk
Tapahtumia jakampanjoita
Tukitoimet + koulutus
ManseTori
•MindTrek (joka syksy, parhaathallintokäytänteet)
• eTampere tukeekoulutuslaitoksia•Osallistumiskokeilut, verkkoliberaatio
• Kaupunginosa-osallistuminen
• Kirjasto
•Langaton Tampere-palvelu• Hot Spot Hämeenkatu
• Käyttöopastus• verkkon pääsy
Laajakaista-yhteydetkotitalouksiin
ML / 2.9.2002
• www.tampere.fi
Valtiotieteellinen tiedekunta / Jarmo Rinne/ Internet ja demokratian uudet muodot
Valma-valmistelufoorumi
www.helsinki.fi/yliopisto
Kansalaispaneeli Torinossa
Valtiotieteellinen tiedekunta / Jarmo Rinne/ Internet ja demokratian uudet muodot
www.helsinki.fi/yliopisto
• Informaation vastaanottaminen: yksisuuntainen Top-Down –suhde. Kansalaiset informaation vastaanottajia
• Kuuleminen (konsultaatio): kahdensuuntainen vuorovaikutussuhde kansalaisten ja hallinnon välillä. Aloite hallinnolla (päättää teemat). Esim. valmistelufoorumi
• Aktiivinen osallistuminen: vuorovaikutteinen kumppanuus. Kansalaiset vaikuttavat valmistelussa, päätösvalta ja –vastuu hallinnolla. Elektroniset kaupunkikokoukset.
Valtiotieteellinen tiedekunta / Jarmo Rinne/ Internet ja demokratian uudet muodot
Osallistavan verkko-osallistumisen tasot
www.helsinki.fi/yliopisto
E-demokratian evolutionäärinen kehitys
Ann McIntosh 2004
Valtiotieteellinen tiedekunta / Jarmo Rinne/ Internet ja demokratian uudet muodot
enabling
engaging
empowering
www.helsinki.fi/yliopisto
RESPONSIIVINEN INTERAKTIIVISUUS
kahdensuuntainen viestintä netissä
KANSA-preferenssit
INFORMAATIO
POLIITTISET PÄÄTTÄJÄT
-huomioiminen ja vaikutus
TUOTOS
KONTROLLI
Grönlund 2005Valtiotieteellinen tiedekunta / Jarmo Rinne/ Internet ja demokratian uudet muodot
www.helsinki.fi/yliopisto
Kansalaislähtöinenosallistuminen
Kansalaistoiminta – omaehtoinen vaikuttaminenToimintaa, jonka pyrkimyksenä on toteuttaa jonkinryhmittymän tavoitteita ja päämääriäNs. laaja/uusi politiikka
• Henkilökohtainen on poliittista” – poliittinen on henkilökohtaista
• Asiakohtainen politikointi korvannut hierakkisenjärjestelmäkeskeisyyden
• Yksillöllistyvä kollektiivinen toiminta (Micheletti 2002) –pienistä puroista kasvaa suuri virta
Valtiotieteellinen tiedekunta / Jarmo Rinne/ Internet ja demokratian uudet muodot
www.helsinki.fi/yliopisto
Internet ja julkisuus Keane 2002
• MIKROTASON JULKISUUS Paikalliset laboratoriot, perinteisten poliittisten valtarakenteiden ulkopuolella. Omaehtoinen deliberaatio.
• MESOTASON JULKISUUSPerinteinen massamedia, valtakunnan taso
• MAKROTASON JULKISUUSGlobaali julkisuus, monikansalliset viihde- ja tiedotusyhtiöt
Valtiotieteellinen tiedekunta / Jarmo Rinne/ Internet ja demokratian uudet muodot
www.helsinki.fi/yliopisto
INTERNET-OSALLISTUMINEN
Toimintaympäristö pirstoutuu, kompleksiseksi jamonipaikkaiseksi verkostoksi – yksilöllistyminenOsallistumisen merkittävyys ja mielekkyys kumpuaapaitsi toiminnan vaikuttavuudesta niin myösosallistuvasta toiminnasta itsestään –maailmanparantaminen, itsensä toteuttaminenOman elämän asiantuntijuus
Valtiotieteellinen tiedekunta / Jarmo Rinne/ Internet ja demokratian uudet muodot
www.helsinki.fi/yliopisto
INTERNET-OSALLISTUMINEN 2
Reaktiivinen – reagoidaan epäkohtiin, osallistutaan julkiseen keskusteluun. Pyritään saamaan asia politiikanesityslistalleProaktiivinen – uudet politiikan pelitilat javaikuttamisen keinot, tyylit ja kanavat
Valtiotieteellinen tiedekunta / Jarmo Rinne/ Internet ja demokratian uudet muodot
www.helsinki.fi/yliopisto
Verkko julkisuustilanapoliittisille kampanjoille1
• Itsetuotettu julkisuus poliittisten kampanjoiden paikkana: haastaa/antaa vaihtoehdon perinteisessä mediassakäytävälle kampanjoinnille
• Kansalaisten omaehtoisen politiikan keskeinenosallistumisen, toiminnan ja vaikuttamisen muoto on julkisuus
• Tietokonevälitteinen viestintä mahdollistaa digitaalistamikro-politiikkaa, joka voi synnyttää “lumipalloefektejä” läpäisten niin meso- kuin makrojulkisuuksia
Valtiotieteellinen tiedekunta / Jarmo Rinne/ Internet ja demokratian uudet muodot
www.helsinki.fi/yliopisto
Verkko julkisuustilana poliittisillekampanjoille 2
• Poliittinen kampanjointi siirtynyt enenevissä määrin nettiin ja sosiaaliseen mediaan (Facebook, Twitter, YouTube, blogit, MySpace jne.)
• De-medialisaatio: massamedian hallitseman välittäjäroolin murtuminen ja horisontaalisen viestinnän esiinnousu (sisällöntuottaminen vertaismediassa, linkittäminen, wiki, interaktiiviset alustat )
• Voidaan tavoittaa nopeasti suuri joukko ihmisiä. Kutsuosallistua tempauksiin kulkee kaverilta myös kaverinkavereille ja niin edespäin. Hetkessä voidaan tavoittaasuuri joukko potentiaalisia kannattajia.
Valtiotieteellinen tiedekunta / Jarmo Rinne/ Internet ja demokratian uudet muodot
www.helsinki.fi/yliopisto
Verkkoviestinnän vaikutuspoliittisiin kampanjoihin 2
Reaktiivinen – reagoidaan epäkohtiin, osallistutaan julkiseen keskusteluun. Pyritään saamaan asia politiikanesityslistalle
Proaktiivinen – uudet politiikan pelitilat javaikuttamisen keinot, tyylit ja kanavat
Valtiotieteellinen tiedekunta / Jarmo Rinne/ Internet ja demokratian uudet muodot
www.helsinki.fi/yliopisto
Verkkopolitikoinnin toimintalogiikka
• Asiasta voidaan tiedottaa ja mukaan toimintaanvoidaan myös kutsua esimerkiksi Twitterillä tai Facebook-viesteillä
• Verkkoparvi voi puolestaan organisoituamoniääniseksi toimijakollektiiviksi: yhteinenpäämäärä sekä tiedon levittäminen
• Verkottuneet poliittiset subjektit nopeasti muuttuvia ja ilmestyviä (liikkeitä, verkostoja, ryhmiä, yksilöitä)
Valtiotieteellinen tiedekunta / Jarmo Rinne/ Internet ja demokratian uudet muodot
www.helsinki.fi/yliopisto
Linkittyy ei-linkity
Valtiotieteellinen tiedekunta / Jarmo Rinne/ Internet ja demokratian uudet muodot
www.helsinki.fi/yliopisto
IRANIN VAALIT 2009
Valtiotieteellinen tiedekunta / Jarmo Rinne/ Internet ja demokratian uudet muodot
www.helsinki.fi/yliopisto
Teheran kesä 2009: Islamilaista vallankumoustatukevan puolisotilaallisen Basij-miliisin ampuman26 vuotiaan opiskelijan Neda Agha Soltanin kuvatja ampumisvideot levisivät maailmalle sosiaalisenmedian, erityisesti Youtuben välityksellä
Valtiotieteellinen tiedekunta / Jarmo Rinne/ Internet ja demokratian uudet muodot
Neda antoi kasvot iranilaisten protestoinnille ja nousi Where is my vote-liikkeen symboliksi. Facebookiin ja Myspaceeen perustettiin useita maailmanlaajuisia kampanjaryhmiä, joissa korostettiin Islamia symboloivaa vihreää väriä, koska haluttiin vedota oikeudenmukaisuuteen. Twitter-aktivistit eri puolilla maailmaa osoittivat tukeaan muuttamalla profiilikuvansa taustan vihreäksi tai liittämällä siihen vihreän nauhan. Tukea osoitettiin myös perinteisin mielenosoituksin eri puolilla maailmaa
Valtiotieteellinen tiedekunta / Jarmo Rinne/ Internet ja demokratian uudet muodot
www.helsinki.fi/yliopisto
Verkkopolitikoinnin piirteitä
• Verkko tila yksilöllisesti tärkeiksi koettujenasioiden ja arvojen esille tuomiselle, toimijuudenkehittämiselle ja vaihtoehtoisten agendojenajamiselle.
• Toiminnasta on tullut entistä subjektiivisempaa jaindividualistisempaa.
• Verkkopolitiikka on tyyliltään perinteistä politiikkaakarnevalistisempaa ja moniäänisempää.
• Yksilöllisen toiminnan ilmenemismuotoja voivatmyös olla poliittista väkivaltaa lietsovat äänet, rasismin ihannointi, julkiset herjaukset yms..
Valtiotieteellinen tiedekunta / Jarmo Rinne/ Internet ja demokratian uudet muodot
www.helsinki.fi/yliopisto
Puolueiden demokraattinen verkkopolitikointi
• Demokratia vaalikilpailuna• Kaikilla puolueilla on vähintään verkkosivut ja Facebook-
ryhmät. • Yksittäisillä ehdokkailla omat sivustot, blogit,
kannatusryhmät Facebookissa, Twitter-päivitykset ja vaalimainosvideot YouTube:ssa.
• Verkossa voi tuoda esille omaa maailmankatsomustaan ja erityisiä kampanjateemoja esille sekä persoonallistaasanomaansa ja kohdentaa sitä usealle erilaiselle kohdeyleisölle.
Valtiotieteellinen tiedekunta / Jarmo Rinne/ Internet ja demokratian uudet muodot
www.helsinki.fi/yliopisto
Vaalit ja puolueet verkossa 1
• Poliittiset puolueet (dinosaurukset kyberavaruudessa) ovat olleet hitaita omaksumaan tietokonevälitteisen viestinnän hyviä käytäntöjä verrattuna kansalaisyhteiskunnan verkostoihin, organisaatioihin, ryhmiin ja yksilöihin
• Puolueiden verkkoviestintä on keskittynyt organisoimaan osallistumista ja politiikkaa ylhäältä päin, tosin verkon muuttuminen interaktiivisemmaksi on pakottanut puolueet ja ehdokkaat entistä vakavammin kiinnittämään huomiota tähän kampanjavälineeseen ja -tilaan.
• Puolueet ovat käyttäneet verkkoviestintää jo vuosia luodakseen poliittista läsnäoloa nettiin, mutta ”lumipalloefektejä” tai ”parveilua” ei ole saatu aikaan (vrt. Obaman kampanja)
• Viime aikoina on kuitenkin käyty vaaleja, joissa tietokonevälitteinen viestintä on ollut vaikuttavassa roolissa
• Lisäksi verkossa on syntynyt puolueita (Suomessa Piraattipuolue ja Muutos 2011)
Valtiotieteellinen tiedekunta / Jarmo Rinne/ Internet ja demokratian uudet muodot
www.helsinki.fi/yliopisto
Vaalit ja puolueet verkossa 2
• Muutokset äänestysaktiivisuudessa: puolueidentifikaatio vähenemässä liikkuvien äänestäjien määrä lisääntymässä ja merkitys nousemassa entistä tärkeämmäksi
• epävarmuus: ketä tulisi äänestää vai äänestääkö lainkaan? • Liikkuvat äänestäjät ovat refleksiivisiä: vaaleissa esiin nousevat
mielikuvat, kannat ja asiat ratkaisevat liikkuvat äänestäjät ovat avoimia konfliktoiville näkemyksille
• Alustavissa analyyseissä on esitetty, että sosiaalisen median käyttö korreloi suhteessa liikkumiseen äänestyspäätöksessä verkkoviestinnässä syntyy marginaalisia äänestäjäryhmiä, joilla saattaa olla ratkaiseva vaikutus vaaleissa, mikäli puolue/ehdokaskilpailu on tiukka
Valtiotieteellinen tiedekunta / Jarmo Rinne/ Internet ja demokratian uudet muodot
www.helsinki.fi/yliopisto
Vaalit ja puolueet verkossa 3
• Esimerkkejä verkkovaaleista: Suomen presidentinvaalien 1. kierros 2006 (Halosen kampanjapäällikön blogikirjoitus); USA kongressivaalit 2006 (macaca-kohu), Suomen eduskuntavaalit 2007 (SAK mainokset; Petri Salo tapaus); Suomen kunnallisvaalit 2008; USA:n presidentinvaalit 2008, Ruotsin valtiopäivävaalit 2010 (Ruotsidemokraattien menestys)
• Vaaleissa 2011 sosiaalisen median kampanjointi näkyvää kampanjointi halpaa ja kannattajien kerääminen helppoa. Blogit.
• Verkossa voi päästä mielipidevaikuttajaksi: kiinnostavia poliittisia sisältöjä, linkittymistä sekä läsnäoloa sosiaalisen median alustoilla
Valtiotieteellinen tiedekunta / Jarmo Rinne/ Internet ja demokratian uudet muodot
www.helsinki.fi/yliopisto
Vaalit ja puolueet verkossa 4
• Vaalikampanjointi ei ole enää täysin kampanjakoneiston kontrollissa (ammattilaiset vs. amatöörit)
• Kampanjoista innostuneet kansalaiset voivat alkaa itse mainostaa suosikkiaan tai käynnistää vastakampanjoita vastenmielisiltä tuntuvia ehdokkaita vastaan.
• Esim. verkon maahanmuuttokeskustelu todennäköisesti aktivoi äänestäjiä
• Kansalaisvalvonta vaaleissa voi myös vaikuttaa
Valtiotieteellinen tiedekunta / Jarmo Rinne/ Internet ja demokratian uudet muodot
www.helsinki.fi/yliopisto
Johtopäätökset
• de-medialisoitunut verkkoympäristö muuttanut poliittista osallistumista ja toimintaa verkostomaiseksi ja yksilölähtöisemmäksi
• Internet avaa kenelle tahansa avoimen kampanjatilan, jossa voi lähettää omaperäistä ja tematisoitua poliittista viestiä: vaalikampanjointi, vetoomukset, toiminnalliset tempaukset, oma –mikä tahansa-agenda.
Valtiotieteellinen tiedekunta / Jarmo Rinne/ Internet ja demokratian uudet muodot
www.helsinki.fi/yliopisto
REFLEKSIIVISEEN KANSALAISPOLITIKOINTIIN
Poliittinen järjestelmä luo edellytyksiä politiikalle instituutiona - rajaa politiikan ilmiön lähtökohtaisesti institutionaaliseksi: Valtio vs. Kansalaisyhteiskuntapoliittisen kansalaistoiminnan paikantamiseksi on tarpeen kehitellä myös kansalais-, toimija- ja yksilölähtöisiä teoreettisia selitysmalleja aktiivisen poliittisen kansalaisuuden yhdeksi keskeiseksi määrittäjäksi nousemassa kyky henkilökohtaisten poliittisten arviointien tekemiseen ja niiden mukaan toimimiseen
Valtiotieteellinen tiedekunta / Jarmo Rinne/ Internet ja demokratian uudet muodot
Muuttuva politiikka
• Henkilökohtainen on poliittista” –poliittinen on henkilökohtaista
• Asiakohtainen politikointi korvannuthierakkisen järjestelmäkeskeisyyden
• Yksilöllistyvä kollektiivinen toiminta(Micheletti 2003) – pienistä puroistakasvaa suuri virta
Valtiotieteellinen tiedekunta / Jarmo Rinne/ Internet ja demokratian uudet muodot
Verkko julkisuustilanakansalaislähtöiselle politiikalle• Itsetuotettu julkisuus politiikan paikkana:
haastaa institutionaalisen politiikantoimintamuotoja
• Kansalaisten omaehtoisen politiikan keskeinenosallistumisen, toiminnan ja vaikuttamisenmuoto on julkisuus
• Refl. politiikka hyödyntää erikokoisia, päällekkäisiä ja toisiinsa linkittyneitä mikro-, meso ja makro-julkisuuksia (Keane 2000)
• Tietokonevälitteinen viestintä mahdollistaadigitaalista mikro-politiikkaa, joka voi synnyttää“lumipalloefektejä” läpäisten niin meso- kuinmakrojulkisuuksia
Valtiotieteellinen tiedekunta / Jarmo Rinne/ Internet ja demokratian uudet muodot
www.helsinki.fi/yliopisto
Lähtökohta: politiikan omatoimisuus
rakenneorientoitunut järjestöaktivismi - toiminta kanavoitui olemassa olevien, vakiintuneiden kollektiivitoimijoiden kautta.uusien yhteiskunnallisten liikkeiden (Offe 1985) myötä kollektiivinen kansalaistoiminta fokusoitui ja motivoitui vastareaktiona sosiaalisten muutosten aiheuttamille epäkohdille. Uusi paradigma korosti vakiintuneen poliittisen ja yhteiskunnallisen rakenteen olevan osa ratkaistavaa ongelmaa – toiminta poliittisen koneen ulkopuolella.refleksiivinen politiikka on tunnusmerkillisesti rakenteista irrallaan olevaa verkostomaista ja joustavasti organisoituvaa (fluid) toimintaa
Valtiotieteellinen tiedekunta / Jarmo Rinne/ Internet ja demokratian uudet muodot
VASTUUNKANTO TOTUUDESSA ELÄMINEN.EMERGOITUU TILANNE- JA KONTEKSTIKOHTAISESTI
AVAUTUVINA MAHDOLLISUUKSINA TOIMIA JA ARVIOIDA POLIITTISESTI ANTIFOUNDATIONAALISTAJOKAINEN POLIITTINEN TILANNE ON SIINÄ TOIMIVALLE
AINUTKERTAINEN JA SITEN SAMALLA POIKKEUKSELLINEN. TILANNEKOHTAINEN ARVIO, MITEN TOIMIA JA MITÄ TOIMINNASTA SEURAASELITTÄÄ MYÖS PROAKTIIVISEN EMERGENTIN
TOIMINNAN, TOISIN KUIN RAKENNETEOREETTISET MALLIT
POLITIIKAN REFLEKSIIVISYYS
Valtiotieteellinen tiedekunta / Jarmo Rinne/ Internet ja demokratian uudet muodot
Refleksiivisen politiikan konfliktit• Refleksiivinen politiikka asia- ja tilannekohtaista:
laajentaa politiikka-käsitettä koskemaan omaehtoisia, yksilöllisiä ja subjektiivisia valintoja, jotka ovat vaikuttaneet uudenlaisten poliittisen sitoutumisen ja vaikuttamisen tapojen esille nousemiseen.
• Yksilöllistyvä politiikka ei perustu perinteisiin luokka-ja ryhmäjäsenyyksiin ja ideologisiin kamppailuihin, vaan
• subjektiivisesti koettuihin arkitodellisuuden ongelmiin, kuten esim. kuluttamiseen, eläinoikeuksiin, ympäristöön, terveyteen, etniseen, seksuaaliseen tai kulttuuriseen identiteettiin, paikalliseen kaavoitukseen ja kaupunkisuunnitteluun yms.
Valtiotieteellinen tiedekunta / Jarmo Rinne/ Internet ja demokratian uudet muodot