Metsä Groupin Viesti 1/2015

JÄSENET

Tilaa meiltämetsäsuunnitelma s. 22

EDUSTAJISTOVAALI

Käytä vaikutus - mahdolli suuttasi ja äänestä! s. 26

MOBIILISOVELLUS

Jäsenen ensikommentit: ”Tosi kätevä sovellus” s. 20

METSÄ BOARD

Vauhtia kannattavaan kasvuun s. 44

OMISTAJAJÄSEN- JA SIDOSRYHMÄLEHTI 1/2015

s. 16Tee puukauppaa Osta metsäpalveluita Hallinnoi osuussijoituksiasi

Metsä Group tarjoaa tänäkin vuonna eri puolilla

Suomea sadoille nuorille mahdollisuuden

tutustua työelämään metsäteollisuuden eturivissä.

metsagroup.fi, tree.metsagroup.fi

METSÄ ON TÄYNNÄ MAHDOLLISUUKSIA

PÄÄKIRJOITUS

METSÄ GROUPIN VIESTI | 3

METSÄ GROUPIN VIESTI ON METSÄLIITTO

OSUUSKUNNAN OMISTAJAJÄSEN- JA

METSÄ GROUPIN SIDOSRYHMÄLEHTI.

LEHTI ILMESTYY NELJÄ KERTAA VUODESSA.

66. VUOSIKERTA.

JULKAISIJA METSÄLIITTO OSUUSKUNTA

WWW.METSAGROUP.FI

PÄÄTOIMITTAJA REETA KAUKIAINEN

[email protected]

TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ SIRKKU VANHATALO

[email protected]

TOIMITUSNEUVOSTO RIIKKA JOUKIO, JUHA JUMPPANEN,

KRISTA KIMMO, JUHA MÄNTYLÄ,

MARKKU PAANANEN, AHTI SIPONEN

TOIMITUS

POSTIOSOITE PL 10, 02020 METSÄ

KÄYNTIOSOITE REVONTULENPUISTO 2, 02100 ESPOO

OSOITTEENMUUTOKSET:

JÄSENTEN OSOITTEET PUHELIN 010 7770

TELEFAX 01046 54401

[email protected]

MUUT OSOITTEET MGVIESTIN.OSOITTEENMUUTOKSET

@METSAGROUP.COM

ILMOITUSMARKKINOINTI RIITTA ANTINMÄKI

PUHELIN 0500 311 711

ULKOASU WWW.BOTH.FI

KIRJAPAINO PUNAMUSTA

PAINOS 122 000

PAPERI GALERIE FINE SILK 90 G/M²

PALAUTE [email protected]

KANNESSA: METSÄVERKKO AVATAAN

KAIKILLE JÄSENILLE. SIVU 16

Valintojen kevät

Vuosi 2014 oli keskeisten tunnus-lukujemme valossa ja toiminta-ympäristö huomioiden hyvä. Kaikki liiketoiminta-alueemme

paransivat tulostaan, minkä ansiosta Metsä Groupin liiketulos ilman kertaluonteisia eriä parani selvästi edellisvuodesta. Sijoite-tun pääoman tuotto nousi, nettovelka pie-neni edelleen, ja kassavirta oli vahva.

Metsä Boardin päätös irtautua paperin-tuotannosta pääosin vuoden 2015 aikana ja uuden kartonkikoneen rakentaminen Husu-miin viimeistelevät yhtiön rakennemuutoksen kartonkiyhtiöksi. Vuosi sitten kerroimme suunnittelevamme biotuotetehtaan rakenta-mista Äänekoskelle. Hankkeen valmistelut ovat sujuneet jouhevasti, alkuvuonna tehdas sai ympäristöluvan ja teimme aiesopimukset laitetoimittajien kanssa. Jos investoinnin edellytykset täyttyvät, voimme tehdä biotuo-tetehtaan rakentamista koskevan investointi-päätöksen tänä keväänä.

Raaka-aineen tasainen saatavuus on te-hokkaan tuotannon perusedellytys. Sen mer-kitys kasvaa entisestään, jos kaikki alan eri

toimijoiden ilmoittamat investoinnit toteu-tuvat. Tukeaksemme aktiivista metsänhoi-toa olemme jatkuvasti lisänneet omistaja-jäsenille suunnattujen palvelujen tarjontaa, ja tänä vuonna digitalisoimme ensimmäi-senä Suomessa kaikki puukauppa- ja metsä-palvelut. Suunnitelmallinen metsänhoito ja toimiva puukauppa ovat kaikkien etu.

Kuluva kevät on vaalien aikaa. Osuus-kunnan edustajistovaalit järjestetään maa-lis–huhtikuussa ja eduskuntavaalit heti nii-den jälkeen. Jaossa on Metsä Groupin kan-nalta merkittäviä luottamustoimia. Tehokas hallinto on osuuskunnalle tärkeä asia, ja tehokkuutta peräänkuulutan myös tulevilta valtakunnan päättäjiltä. Maamme tarvitsee vahvan enemmistöhallituksen, joka pystyy tekemään linjakkaita, suomalaista elinkei-noelämää tukevia päätöksiä.

Metsä Group on kuluneen kymmenen vuoden aikana kehittänyt toimintaansa ja kilpailukykyään määrätietoisesti. Fokusoi-tunut strategiamme toimii hyvin myös vai-keissa markkinaolosuhteissa. Tuotteemme ja tehtaamme ovat alan huippua, inves-toinnit vahvistavat asemaamme edelleen. Omistajajäsentemme kasvattaman puun jalostaminen maailmanluokan tuotteiksi mahdollistaa kannattavan kasvun.

Espoossa 9. maaliskuuta 2015

KARI JORDANPÄÄJOHTAJA

METSÄ GROUP

Fokusoitunut strategiamme

toimii hyvin myös vaikeissa markkina-

olosuhteissa.

JÄSENET

Tilaa meiltämetsäsuunnitelma s. 22

EDUSTAJISTOVAALI

Käytä vaikutus - mahdolli suuttasi ja äänestä! s. 26

MOBIILISOVELLUS

Jäsenen ensikommentit: ”Tosi kätevä sovellus” s. 20

METSÄ BOARD

Vauhtia kannattavaan kasvuun s. 44

OMISTAJAJÄSEN- JA SIDOSRYHMÄLEHTI 1/2015

s. 16

METSÄ GROUPIN VIESTI 1/2015

4 | METSÄ GROUPIN VIESTI

Metsänomistaja Timo Korhonen ja metsäasiantuntija Katri Voutilainen katsovat Metsäverkko-mobiilisovelluksen kartalta kuviota, jota on suunniteltu Metso-kohteeksi.

20


36 Kankaan perheessä lapsetkin tutustuvat metsään.

14”Korjuutalvi oli liian lyhyt.”

JUHA MÄNTYLÄ

METSÄJOHTAJA, METSÄ GROUP

”SAGA on entistä-kin parempaa”, markkinointijohtaja Jenni Kujala sanoo.

47

34

OHJEITA MÄNNYN KYLVÖÖN.

KOLUMNI42 JARI VOUTILAINEN

Logistiikkajohtaja

JÄSENET16 KANNESSA:

Verkkoasiointi alkaa

tänä keväänä

20 TIMO KORHONEN

on tyytyväinen

mobiilisovellukseen

22 TILAA MEILTÄ

metsäsuunnitelma

24 ÄÄNESTÄMINEN

edustajistovaalissa on alkanut

26 VALITSE EHDOKKAASI

ehdokaslistalta

PÄÄKIRJOITUS 3 KARI JORDAN

Pääjohtaja

LYHYESTI 7 HENKILÖKUVASSA

jäsenpalvelun metsäasian-

tuntija Nina Markus

8 UUTISIA

TULOS 12 METSÄ GROUPIN

tulos vuodelta 2014

PUUMARKKINA- KATSAUS 14 JUHA MÄNTYLÄ

Metsäjohtaja

LIIKETOIMINTA-ALUEET44 VAUHTIA METSÄ BOARDIN

kannattavaan kasvuun

47 SAGA ON NYT

kaikin puolin parempaa

48 BIOTUOTEKONSEPTI

on tarkentunut

52 VANERISTA KESTÄVIÄ

betonielementtien muotteja

54 METSÄSTÄ KASVUA

30 HALLITUKSEN JÄSEN

Mikael Silvennoinen

esittelyssä

METSÄT32 VALIOSIEMENEN

vahvat valtit

34 NÄIN ONNISTUT

männyn kylvössä

36 KANKAILLE myös metsän

virkistys- ja luontoarvot ovat

tärkeitä

38 METSÄ GROUPILTA

apua sähkölinjojen

ongelmatilanteisiin

Laivan aikataulu

• LÄHTÖ HELSINGISTÄ

la 6.6. klo 18.30

• SAAPUMINEN RIIKAAN

su 7.6. klo 14.00

• LÄHTÖ RIIASTA

su 7.6. klo 20.30

• SAAPUMINEN HELSINKIIN

ma 8.6. klo 16.00

KOKO PERHEEN METSÄRISTEILY

RIIKAAN

Helsinki - Riika - Helsinki 6.–8.6.2015 M/S Baltic QueenLähde mukaan metsäristeilylle, jonka ohjelmassa

on mielenkiintoisia asiantuntijapuheenvuoroja

mm. metsän omistamisesta ja hoidosta. Risteilyn

pääteemana on metsästä kasvua ja innovaatioita.

Nauti laivalla viihteestä ja iloisesta tunnelmasta ja koe

myös ”Baltian Pariisi”, Riika!

Hinta alk.

155 € /hlö

Laivalla runsaasti luentoja ja tietoiskuja metsänomistajille sekä

metsämessut auki joka päivä. Iltaisin viihdyttävät Markku Aro ja

Seppo Soittila orkestereineen. Lastenohjelmassa mm. discoja,

kasvomaalausta, saippuakuplataikuri ja Muumi!

Katso risteilyhinnat, bussireitit ja päiväretket Riiassa:

www.metsaforest.fi

Ilmoittautumiset Ikaalisten Matkatoimistoon: puh. 0345800 (ark. klo

9–17) tai [email protected] . Varaa paikkasi heti!

LYHYESTI


HENKILÖ KUVASSA-PALSTALL A TAPA AMME OMISTAJAJÄSENIÄ JA METSÄ AMMAT TIL AISIATEKSTI Outi Lahdenmäki KUVA Jussi Tuokkola

KUUNTELEN hiljaisuutta. Sitä, etten kuule

mitään. Metsän eläimiä seurailen, jos niitä

näkyy. Metsästyksestä en välitä, vaikka jänis- ja

hirvimetsällä olen käynytkin. Vastakaadettuja ja

nätisti pinottuja puita pitää pysähtyä aina tuok-

suttelemaan. Hassua, miten pienenä pelkäsin

isoja mäntyjä.

Nykyään lähden mielelläni ulos talviselle

metsäpolulle. Metsä rauhoittaa mielen, ja hoi-

dettu metsä on kaunis. Huomaan suunnittele-

vani vähitellen jo kesää. Tarkoitukseni on innos-

tua marjastamisesta ja sienestämisestä. Vielä

on kuitenkin talvea jäljellä. Se kuluu ulkoillen ja

oman lätkäjunnun otteluita seuratessa.

Niina Markus

Metsäasiantuntija, jäsenpalvelut

Oulu

Metsäelämyksiä Pakkasta – eikä isoja mäntyjä kannata pelätä. Haaveilen lumi-kengistä, vaikka metsäsukset ovat vasta tulleet tutuiksi työn puolesta.

LYHYESTI


Metsä Group. Metsäomaisuutesi hoitaja.

Asiakaspalvelu puh. 010 7770 ma–pe 8–20 ja la 10–16 tai [email protected]

METSÄ -OMAISUUTESI

HOITOPALVELUT

METSÄN- JA LUONNONHOITO

• Metsänhoidon suunnittelu ja

toimenpiteet

• Metsäpalstan perushuolto

• Metsäomaisuuden hoitosopimus

• Metsätuhojen torjunta

• Luonnonhoito ja vapaaehtoinen

suojelu

PUUKAUPPA YMPÄRI SUOMEN

• Maksuton tilakäynti

• Hankinta- ja pystykauppa

• Korjuun suunnittelu ja toteutus

• Rahaliikenteen suunnittelu

• Bonukset

• Jäsenetusopimus

OSUUSKUNNAN JÄSENEDUT

• Oma metsäasiantuntija

• Sijoitusmahdollisuudet

• Yksilöllinen metsäsuunnitelma

• Tila-arvio

• Metsäverkko-internetpalvelu ja

-mobiilisovellus

• Veroneuvonta

• Sukupolvenvaihdos

• Yhteismetsä Forestia

• Jäsenlehti Metsä Groupin Viesti

TEKSTI Armi Purhonen KUVA Seppo Samuli

Riikka Joukio PEFC:n hallitukseen

Joukio oli Pohjoismaiden kan-sallisten PEFC-organisaatioiden asettama ehdokas, ja häntä tuki-vat myös Iso-Britannia ja Hol-

lanti. PEFC (Programme for the Endor-sement of Forest Certification schemes) on maailman suurin metsäsertifiointijär-jestelmä, joka edistää ekologisesti, sosi-aalisesti ja taloudellisesti kestävää met-sätaloutta kaikkialla maailmassa. Joukio on ensimmäinen pohjoismainen edustaja PEFC:n hallituksessa useaan vuoteen.

PEFC:n päätöksentekojärjestelmässä hallitus tukee ylimpänä päätöksenteko-elimenä toimivan yleiskokouksen työtä ja edistää järjestön tavoitteita. Järjestö tähtää maailman metsävarannon entistä vahvem-paan turvaamiseen järjestön kansainväli-sesti hajautettua rakennetta hyödyntäen.

”Sertifioidun puun käyttäminen osoit-taa asiakkaillemme, että Metsä Group ja koko toimitusketju ovat sitoutuneet kestä-vään metsien käyttöön”, Joukio sanoo.

”Hallituksen jäseninä olemme avainpai-kalla edistämässä kestävää metsänhoitoa ja PEFC:n tunnettuutta markkinoilla. Suomen metsät on valtaosin sertifioitu järjestelmän mukaisesti, joten on hyvä olla mukana varmistamassa, että niiden kestä-västä käytöstä kertova merkki tunnetaan maailmalla ja suomalaiselle puulle riittää kysyntää.”

Korkea sertifiointiaste syytä säilyttää

PEFC muodostuu jäsenorganisaatioista, joita on yli 30 maasta ympäri maailman. Kaksi kolmasosaa maailman sertifioi-duista metsistä on sertifioitu PEFC:n vaatimusten mukaisesti. Vaatimukset kohdistuvat muun muassa metsien moni-muotoisuuden turvaamiseen, metsien terveyden ja kasvun ylläpitoon sekä virkistyskäyttöön.

Suomen PEFC-organisaatio toimii yhteistyössä muiden kansallisten organisaa-tioiden ja kansainvälisen PEFC:n kanssa. Jäsenyyden edellytyksiin kuuluu kansain-välisen PEFC:n vaatimusten noudattami-nen muun muassa metsäsertifioinnin stan-dardien laatimisessa. Tällä hetkellä yli 95 prosenttia Suomen metsistä on sertifioitu PEFC:n mukaan.

Metsänhoitoyhdistyslain muutosten myötä alueellisten metsäsertifikaattien hallinnointi siirtyi vuoden alusta Kestävän Metsätalouden Yhdistykselle, jonka kautta metsänomistajilla on yhtäläinen mahdolli-suus pitää metsänsä sertifioituna. Metsän-hoitoyhdistyksen jäsenyydestä luopuneiden metsänomistajien kannattaa huolehtia siitä, että metsä säilyy sertifioinnin piirissä. Metsäliiton omistajajäsen voi ilmoittautua mukaan PEFC-sertifiointiin myös Metsä Groupin kautta. Edellytyksenä on metsä-varatietojen siirto Metsäverkkoon.

Riikka Joukio on ensimmäinen pohjoismainen edustaja PEFC:n hallituksessa useaan vuoteen.

Kansainvälisen metsä sertifiointijärjestö PEFC:n yleis-kokous valitsi Metsä Groupin kestävän kehityksen johtaja Riikka Joukion järjestön hallitukseen vuosille 2014–2017.


KERÄÄMME asiakkailtamme säännöllisesti palau-

tetta puukauppa- ja palvelumyyntitilanteen sekä

korjuun ja metsänhoitotöiden onnistumisesta.

Kyselyihimme voi vastata sähköpostilla, tekstivies-

tillä tai palauttamalla kyselylomakkeen postitse.

Metsänomistaja-asiakkaamme vastaavat kyse-

lyihimme poikkeuksellisen aktiivisesti, mikä on

hienoa ja erittäin tärkeää toimintamme kehittämi-

sen kannalta. Viime vuonna saamamme palaute

säilyi edelleen hyvällä ja korkealle asettamiemme

tavoitteiden tasolla.

Viime vuonna palautetta antaneiden kesken

pääpalkintona arvotun raivaussahan voitti tuusu-

lalainen Teija Kokkonen. Onnittelumme hänelle!

Palautearvonnan pääpalkinto Tuusulaan

Anna palautetta, niin osallistut arvontaanLÄHETÄ TOIMITUKSELLE palautetta ja juttu-ideoita huhtikuun loppuun mennessä, niin olet mukana kolmen Metsä Tissuen tuote paketin arvonnassa. Lähetä postisi osoitteeseen Metsä Groupin Viesti, PL 10, 02020 METSÄ tai [email protected]. Liitäthän viestiin osoitteesi ja puhelinnumerosi.

4,5 EUROALISÄHINTAA

MAKSOIMME VUONNA 2014 puukauppatilitysten

lisäksi omistajajäsenille yli 50 miljoonaa euroa

euromääräisiä jäsenetuja.

Se vastaa keskimäärin 4,5 euroa omistajajäse-

niltä vastaanotettua puukuutiometriä kohti. Suorat

euromääräiset jäsenedut koostuvat osuuspääoman

koroista, puukaupan hinnantarkistuksista sopimus-

asiakkaille, puukaupan bonuksista ja pääomabo-

nuksesta.

Taimiralli käynnistyy toukokuussa!

Toimitamme tänä vuonna lähes 30 miljoonaa puuntaimea. Jos istutat taimet itse, olemme yhteydessä taimitoimituksen aikataulusta viimeistään huhtikuussa. Ohjeet taimien varastointiin ja istuttamiseen saat postitse. Kevättaimien istutusaika on toukokuulta juhannukselle.

Jäsenpalvelun metsä asiantuntija Marja-Liisa Riipi-nen (vas.) lahjoitti raivaussahan Teija Kokkoselle yhdessä Husqvarnan tuote-asiantuntija Tuomas Kuivamäen kanssa.

Osuuskorkojen verotus muuttuiMUUTOKSEN JÄLKEEN alle 5 000 euron suuruisista osuus-

koroista 75 prosenttia on verotonta tuloa ja 25 prosenttia

on veronalaista pääomatuloa. Sen sijaan 5 000 euron ylit-

tävältä osuudelta 15 prosenttia osuuskoroista on verotonta

tuloa ja loput 85 prosenttia veronalaista pääomatuloa.

Metsäliitto Osuuskunnan jäsenten osalta muutos koskee

sääntömääräisistä osuuksista ja lisäosuuksista maksettavia

korkoja. Lopulliseen verotukseen vaikuttavat myös omistaja-

jäsenen muut mahdolliset pääomatulot.

LYHYESTI


TEKSTI JA KUVA Sami Karppinen

Hyvä mahdollisuus vaikuttaa metsänomistajana

Kivijärvellä pohjoisessa Keski-Suomessa toimivan Talviaisten tilan isäntäparille Heini

Hakkaraiselle ja Jussi Kinnuselle verkko on arkipäiväinen työkalu. Lypsykarjatilan

kuulumisia päivitetään nimittäin aktiivisesti kaiken kansan nähtäville Facebookiin ja Avoinmaaseutu.fi -sivustolle. Luontevaa on, että Metsäliitto Osuuskun-nan jäseninä pariskunta aikoo hoitaa edustajistovaalissa äänestämisen verkon välityksellä.

”Verkko on nykyaikaa. Mah-dollisuus äänestämiseen verkon kautta madaltaa äänestyskynnystä merkittävästi. Nyt vaikuttaminen onnistuu vaivattomasti, kun ver-kossa tulee asioitua muutenkin”, Hakkarainen sanoo.

Metsä Groupin Äänekoskelle suunnittelema biotuote tehdas on ollut jäsenistön keskuudessa ylei-nen puheenaihe. Positiivinen vire on lisännyt kiinnostusta myös vaaleja kohtaan.

”Edustajistovaali on meille hyvä mahdollisuus vaikut-

taa metsänomistajana. Tilaisuus kannattaa ehdotto-masti hyödyntää”, toistakymmentä vuotta puutavara-autonkin puikoissa työskennellyt Kinnunen kannustaa.

Ehdokkaat esillä verkossa

Metsäliitto Osuuskunnan edustajistovaalissa äänestys-aika on 20. maaliskuuta – 15. huhti kuuta. Edustajistoon valitaan 60 jäsentä 15 vaalipiiristä.

Mlovaali.fi-sivustolle on koottu kaikki vaaleihin liittyvä tieto ja omistajajäsenille on postitettu vaalimateriaali koteihin. Verkossa esitellään myös kaikki vaalissa eh-dolla olevat henkilöt.

Kinnuselle ja Hakkaraiselle lisämotivaatiota äänestämiseen tuo se, että vaalissa on ehdolla heille tuttuja ihmisiä.

”Tiedämme, että ehdokkaana on henkilöitä, jotka tuntevat metsäasiat monipuolisesti ja haluavat olla mukana vaikuttamassa aidosti osuuskunnan asioihin."

Äänestäminen Metsäliitto Osuuskunnan edustajisto-vaalissa onnistuu perinteisesti postitse tai entistä vaivatto-mammin verkon välityksellä.

Käytä vaikutus-mahdollisuuttasi.

Kynää ei välttämättä edustajisto vaalissa tarvita, sillä perinteisen postiäänestyksen sijaan voi äänestää verkossa. Talviaisten lypsykarja-tilaa ja puotia pyörittävät Heini Hakkarainen ja Jussi Kinnunen aikovat hyödyntää uutta mahdollisuutta.

PÄÄTOIMITTAJALTA


Metsä sähköistyyMETSÄ GROUP ON JATKUVASTI kehit-

tänyt omistajajäsenille tarjottavia pal-

veluita, ja tänä vuonna otamme aimo

harppauksen sähköisten palveluiden

maailmaan. Jo viime joulukuussa lan-

seerasimme uuden mobiilisovelluksen,

jonka avulla omistajajäsenet saavat

metsäsuunnitelmansa tai metsävara-

tietonsa älypuhelimeensa. Palvelu on

otettu positiivisesti vastaan, ja innok-

kaita käyttäjiä tulee koko ajan lisää.

Vuoden lopulla kerroimme myös

aloittavamme sähköisen puukaupan

ja metsäpalveluiden myynnin kevään

2015 aikana. Uusi palvelu mahdollis taa

muun muassa puun myynnin, pal-

veluiden oston ja erilaisten jäsen-

asioiden hoitamisen verkossa. Esi-

merkiksi osuussijoituksia voi kohta

tehdä kotona oman läppärin tai iPadin

ääressä. Palvelun käyttö edellyttää

vain verkkopankkitunnuksia ja ajan

tasalla olevia jäsentietoja.

Eikä tässä vielä kaikki. Olemme

edistyksellisesti siirtyneet digiaikaan

myös edustajistovaalissa. Kaikki

ehdokkaat esitellään verkossa vaalisi-

vustolla, ja perinteisen äänestyslipuk-

keen postittamisen sijasta jokainen voi

äänestää vaivattomasti verkossa. Lisä-

tietoja ja ohjeita verkkoäänestämisestä

sekä kaikkien ehdokkaiden tiedot löy-

tyvät tämän lehden sivuilta 26–29 ja

takakannesta.

Niin ja jatkossa meidän kans-

samme voi asioida entistä enemmän

myös sosiaalisessa medi-

assa. Mutta tästä lisää

myöhemmin.

REETA KAUKIAINEN VIESTINTÄJOHTAJA

METSÄ GROUP

di-

NENTAJA

OUP

METSÄLIITTO OSUUSKUNNAN HALLITUS

päätti 5. helmikuuta pitämässään koko-

uksessa esittää hallintoneuvostolle, että

jäsenten osuuskuntaan sijoittamalle pää-

omalle maksetaan viime vuodelta korkoa

5,5, lisäosuuspääoma A:lle 5 ja B:lle 4,5

prosenttia.

Edustajisto päättää vuoden 2014

koroista hallintoneuvoston esityksestä

toukokuussa. Vuodelta 2013 omistajajä-

senten osuussijoituksille maksettiin kor-

koja yhteensä 44,5 miljoonaa euroa.

• Tarkista taimikot talven jäljiltä. Samalla kannattaa tutkia metsäteiden kunto ja perusparannustarve.

• Suunnittele, mitä metsän-hoitotöitä teet itse ja mitä teetät tämän vuoden aikana. Toimenpide-ehdotukset löydät ajan tasalla olevasta metsäsuunnitelmasta.

• Olethan tilannut muokkauksen, taimet ja viljelytyöt avohakkuu-aloille?

• Oletko tehnyt tilakauppoja? Varmista, että tietosi ovat meillä ajan tasalla.

• Onko metsääsi harvennettu 2–4 vuotta sitten? Vielä ehdit tilata kasvatuslannoituksen tälle vuodelle.

• Muista, että nykyisen kemera-lain mukaiset tukihakemukset tulee jättää Metsäkeskukselle 17.4. mennessä. Taimikoiden varhaisperkaukset saattavat tulla kemera-tuen piiriin, joten niiden toteutus kannattanee jättää loppukesään tai syksyyn.

AJANKOHTAISTA METSÄSSÄSI

PROSENTTIA

5,5

NIMITYKSIÄ

Uudet metsäasiantuntijatMARRASKUUN jälkeen puukaupan ja pal-

velumyynnin metsäasiantuntijoina ovat

aloittaneet:

Essi Jokinen

Keuruu

Puh. 0400 106 206

Jani KoskenniemiHartolan itäosa ja Heinola

Puh. 044 504 2885

Laura KumpulaMultia

Puh. 050 596 6716

Marko NikulaPudasjärvi ja Yli-Ii

Puh. 0500 297 107

Mika Riipinen (1.4. alkaen)

Joroinen

Puh. 050 598 8450

Arsi Saarela Pertunmaa ja Mäntyharjun lounaisosa

Puh. 050 598 8431

Ville VanhaYlitornio ja Pello

Puh. 0500 295 101

Oman metsäasiantuntijasi

löydät osoitteesta:

www.metsaforest.fi/yhteystiedot

KEVÄT

KONSERNIN TULOS


Puunhankinta ja metsä palvelut

PUUN TARJONTA OLI HYVÄ koko vuoden, ja kantohinnat pysyivät vakaina. Leuto talvi vaikeutti viimeisellä neljän-neksellä leimikoiden ostoa ja korjuuta. Metsä Forest osti kaikkia puutavaralajeja sekä pysty- että hankintakaupalla. Metsäenergian ostomahdolli-suuksia heikensi energiapuun huono markkinatilanne koko Itämeren alueella.

Toimitukset tuotantolai-toksille sujuivat suunnitellusti. Asiakkaille toimitettiin puuta 30,2 miljoonaa kuutiometriä (29,6), josta noin 83 prosenttia Suomessa sijaitsevalle teollisuu-delle.

Venäjällä puuntarjonta kasvoi vuoden lopulla ruplan voimakkaan heikkenemisen seurauksena. Baltiassa tukeista oli niukkuutta koko vuoden,

mutta havukuitupuun tarjonta oli korkealla tasolla. Ruotsissa havu- ja osin myös koivukui-tupuun ylitarjonta jatkui koko vuoden.

Metsänhoitopalveluiden myynti- ja toteutusmäärät kas-voivat edelleen. Metsänomista-jille toimitettiin ennätykselliset 23 miljoonaa puuntainta.

Metsä Forest ostaa puuta koko maassa, ensisijaisesti sulan maan aikana korjattavia leimikoita. Talvella korjattavia leimikoita ostetaan rajoitetusti, koska osa viime vuoden talvilei-mikoista jäi huonon sään takia tämän talven korjuuseen. Met-sänhoitopalveluissa tavoitteena on jatkaa voimakasta kasvua.

Puutuotteet

METSÄ WOODIN VUODEN 2014 liiketulos parani selvästi edelliseen vuoteen verrattu-na myyntihintojen nousun,

toteu tettujen tehostamisohjel-mien ja kannattamattomien yk-siköiden sulkemisten ansiosta.

Sahatavaran markkinatasa-paino heikkeni vuoden alun jälkeen, erityisesti kuusisaha-tavarasta oli ylitarjontaa. Saha-uksen kannattavuus heikkeni hintojen laskun myötä raaka-aineen hinnan alenemisesta huolimatta. Vuoden vaihteessa Metsä Wood toteutti sahateol-lisuudessa markkinalähtöisiä tuotannonrajoituksia.

Vanerituotteiden käyttö kasvoi globaalisti. Tuottavuut-ta parantavien toimien vaiku-tuksesta kannattavuus kehittyi suotuisasti vuoden loppua koh-ti. Kerton myynti kasvoi edelli-sestä vuodesta, mutta heikkeni päämarkkinoilla lukuun otta-matta Iso-Britanniaa. Tuotan-toa rajoitettiin markkinaläh-töisesti viimeisellä vuosineljän-neksellä.

Lokakuussa Metsä Wood käynnisti tulosparannus-

ohjelman. Joulukuussa myytiin Kaskisten jalostus- ja jakeluyk-sikön kyllästepuuliiketoimin-ta Aureskosken Jalostetehdas Oy:lle ja solmittiin agentuu-ri- ja jakelusopimus Itochu Kenzai Corporationin kanssa sahatavaramyynnistä Japanin markkinoilla. Lisäksi Metsä-liitto Osuuskunta sopi Metsä Woodin tytäryhtiön Burt Boul-ton & Haywood Ltd:n koko osakekannan myymisestä Iivari Mononen -konserniin kuulu-valle ScanPole Ltd:lle. Samalla Metsä Wood luopui pylväsliike-toiminnasta.

Kysynnän kausivaihtelusta huolimatta vuoden 2015 ensim-mäisen neljänneksen myynnin odotetaan kehittyvän vakaasti. Rakentamisen näkymä Euroo-passa ja erityisesti Suomessa on haasteellinen. Ylitarjonnasta kärsivän sahatavaramarkkinan kilpailun uskotaan jatkuvan kireänä ja tuotannonrajoituk-sia voidaan joutua jatkamaan.

Vuosi 2014 oli keskeisten tunnus-lukujemme valossa ja toimin-taympäristö huomioiden hyvä. Liiketulos ilman kertaluonteisia

eriä parani selvästi, sijoitetun pääoman tuotto nousi, nettovelka pieneni edelleen ja kassavirta oli vahva”, pääjohtaja Kari

Jordan sanoo.”Jatkamme keskittymiseen perustuvan

strategiamme määrätietoista toteuttamista. Olemme markkinajohtaja puunhankinnassa ja metsäpalveluissa. Puutuotemarkkinoilla päätös keskittyä suuriin teollisiin asiakkaisiin on vahvistanut asemaamme.”

”Pehmo- ja ruoanlaittopapereissa olemme niin ikään johtavien toimijoiden joukossa meille keskeisillä markkinoilla. Metsä Bo-ardin päätös irtautua paperintuotannosta ja uuden kartonkikoneen rakentaminen

Husumiin viimeistelevät yhtiön rakenne-muutoksen kartonkiyhtiöksi.”

Mikäli investoinnin edellytykset täytty-vät, Metsä Fibren Äänekoskelle suunnitteilla olevan biotuotetehtaan rakentamista koskeva investointipäätös tehdään tänä keväänä. Päätöstä edeltävät valmistelut ovat edenneet kitkatta.

”Lähtökohtamme vuoteen 2015 on hyvä: taloutemme on vakaalla pohjalla, tuotteemme ovat huippuluokkaa ja suunnitellut investoin-nit vahvistavat markkina-asemaamme edel-leen. Suuntaamme tulevaisuuteen luottavaisin mielin.”

Metsä Groupin liiketuloksen ilman kertaluonteisia eriä arvioidaan vuoden 2015 ensimmäisellä neljänneksellä olevan suunnil-leen samalla tasolla verrattuna vuoden 2014 viimeiseen neljännekseen.

Metsä Groupin vuoden 2014 liiketulos ilman kertaluonteisia eriä oli 418 miljoonaa euroa (2013: 343) ja liikevaihto 4 970 miljoonaa euroa (4 939).

• Liikevaihto oli 4 970 miljoonaa euroa (2013: 4 939 milj. euroa).

• Liiketulos ilman kertaluontei-sia eriä oli 418 miljoonaa euroa (343). Liiketulos sisältäen kerta-luonteiset erät oli 417 miljoonaa euroa (335).

Loka–joulukuun tulos

• Liikevaihto oli 1 248 miljoonaa euroa (10–12/2013: 1 219 milj. euroa).

• Liiketulos ilman kertaluontei-sia eriä oli 117 miljoonaa euroa (87). Liike tulos sisältäen kerta-luonteiset erät oli 84 miljoonaa euroa (88).

METSÄ GROUPIN VUODEN 2014 TULOS

Hyvä tulos haasteellisessa toimintaympäristössä


Keskeisten kilpailijamaiden va-luuttojen vaihtokurssit ovat hei-kentyneet euroa enemmän pää-kauppavaluuttoihin nähden, mikä heikentää suomalaisen puutuoteteollisuuden kilpailu-kykyä.

Sellu

ENITEN METSÄ FIBREN koko vuoden tuloksen paranemiseen vaikuttivat havusellun myyn-tihintojen nousu sekä puu- ja muiden raaka-ainekustannus-ten lasku. Pienemmät toimitus-määrät puolestaan heikensivät liikevaihtoa ja tulosta.

Havusellun valuuttamää-räiset markkinahinnat olivat keskimäärin 8 prosenttia korkeammat ja lehtisellun 6 prosenttia matalammat kuin vuonna 2013. Havusellun markkinat olivat tasapainossa, lehtisellun tarjonta kasvoi uu-den kapasiteetin myötä. Sellua toimitettiin 2 246 000 tonnia (2 297 000).

Kemin sellutehtaan pro-sessinohjauksen häiriöttömän toiminnan varmistavaa inves-tointia jatkettiin. Investointi valmistuu vuonna 2015.

Äänekoskelle suunnitellun biotuotetehtaan tekninen ja biotuotekonseptin suunnittelu sekä ympäristövaikutusten arvi-ointi- ja ympäristölupaprosessi saatiin päätökseen tammi-kuussa 2015. Tehtaan vienti-satamaksi valittiin Vuosaaren satama Helsingissä.

Sellun kysyntä on pysynyt vakaana eikä merkkejä nopeista markkinamuutoksista ole näkyvissä. Dollarin vahvistu-minen euroa vastaan on paran-tanut euroalueen selluvalmista-jien kannattavuutta.

Kartonki ja paperi

METSÄ BOARDIN koko vuoden liiketulosta ilman kerta-luonteisia eriä edelliseen vuoteen verrattuna paransivat

tuotantokustannusten ale-neminen, taivekartongin ja valkoisen ensikuitulainerin toimitusmäärien kasvu sekä Ruotsin kruunun heikkene-minen euroa vastaan. Pape-rien alemmat toimitusmäärät ja keskihinnat puolestaan hei-kensivät tulosta.

Joulukuussa Metsä Board käynnisti toimenpiteet raken-nemuutoksensa loppuunsaat-tamiseksi ja investoi noin 170 miljoonaa euroa uuteen taive-kartonkikoneeseen Husumin tehtaalla Ruotsissa. Lisäksi yhtiö suunnittelee paperintuo-tannosta irtautumista ja on käynnistänyt prosessin Saksassa sijaitsevan tappiollisen Gohrs-mühlen tehtaan myymiseksi.

Kartonkien toimitusmäärän arvioidaan vuoden 2015 ensim-mäisellä neljänneksellä nouse-van hieman edelliseen neljän-nekseen verrattuna. Olennaisia kartonkien hintamuutoksia ei ole näköpiirissä. Metsä Boardin paperitoimitusten arvioidaan ensimmäisellä neljänneksellä

hieman nousevan mutta keski-hinnan puolestaan laskevan.

Pehmo- ja ruoan-laitto paperit

METSÄ TISSUEN MYÖNTEISEN tuloskehityksen taustalla oli-vat myyntimäärien kasvu ja kustannustehokkuuden para-neminen. Valuuttakurssien ja selluhintojen muutokset vaikuttivat tulokseen epäsuo-tuisasti.

Ruotsissa Mariestadin teh-taan yhteyteen rakennettu biovoimalaitos otetaan kaupal-liseen käyttöön vuoden 2015 ensimmäisellä puoliskolla. Vuo-den lopussa Mariestadin teh-taalla otettiin käyttöön uusi, noin 10 miljoonan euroa mak-sanut kuluttajatuotteiden jalos-tuslinja.

Metsä Tissue lanseerasi vuonna 2014 useita tuoteuu-tuuksia kuten uudistetut Lam-bi wc-paperit ja Serla-nenälii-navalikoiman, Serla- ja Mola Talousarkit sekä Serla-siivous-tuotteet. Itäisen Keski-Euroo-pan markkinoille lanseerattiin muun muassa Mola- ja Tento-kuluttajatuotteita suurpakka-uksissa. Slovakiassa aloitettiin uuden kansainvälisille markki-noille suunnatun pehmopaperi-pakkaustyypin tuotanto.

Hintakilpailu pehmo- ja ruoanlaittopapereiden vähit-täiskaupassa jatkuu kireänä kaikilla markkinoilla. Kysyn-nän odotetaan jatkuvan vuoden 2014 tasolla. Metsä Tissuen lii-ketuloksen kehitykseen vaikut-tavat merkittävästi energian ja raaka-aineiden hintojen muu-tokset sekä keräyspaperin laatu ja paikallinen saatavuus.

Liikevaihto, milj. euroa

Liiketulos ilman kerta-luontoisia eriä, milj. euroa

Viimeisen neljänneksen liikevaihto, milj. euroa

Viimeisen neljänneksen liiketulos ilman kerta-luontoisia eriä, milj. euroa

2014 2013 2014 2013 2014 2013 2014 2013

PUUNHANKINTA JA METSÄPALVELUT 1 575,0 1 561,0 28,2 27,8 397,5 393,4 8,1 7,1

PUUTUOTTEET 896,9 899,7 37,2 15,4 215,9 214,6 8,0 2,0

SELLU 1 295,7 1 314,0 207,5 196,6 337,1 339,8 64,5 51,0

KARTONKI JA PAPERI 2 008,4 2 019,3 136,5 104,4 499,4 479,2 36,9 29,3

PEHMO– JA RUOANLAITTOPAPERIT 1 012,8 1 004,0 62,2 54,7 257,6 259,9 21,1 15,1

Puuta toimitettiin asiakkaille 30,2 miljoonaa kuutiometriä.

PUUMARKKINAKATSAUS


Toki tällaisia talvia on ollut ennenkin. Nyt tilannetta han-kaloittaa se, että jo edellisenä talvena jäi puuta korjaamatta.

On harmillista, kun jo sovittuja savotoita on jouduttu lykkäämään. Uskon kuiten-kin, että on ollut viisaampaa jättää puut pystyyn kuin metsään kelvottomat kor-juujäljet.

Muutaman vuoden takaisen turvemai-den puunkorjuun kehityshankkeemme ansi-osta sopimusyrittäjillämme on viitisenkym-mentä kevyempää korjuuketjua käytössä eri puolilla maata. Niiden voimin hakkuita jatketaan riittävän kantavilla kohteilla.

Kaksi kehnoa peräkkäistä talvea aiheut-taa puukaupassa sen, että vaikka teollisuu-temme tarvitsee puuta normaalit määrät, voimme tänä keväänä ostaa pääasiassa vain kesäkorjuukelpoisia leimikoita. Kaikki puutavaralajit ovat kysyttyjä, kunhan ne saadaan metsästä sulan maan aikana. Met-säenergian huono markkinatilanne jatkuu, joten sen ostomahdollisuudet ovat edelleen rajalliset. Tilanne on samanlainen koko Itä-meren alueella.

Pohjois-Suomesta on kevättalvella pys-tytty toimittamaan puuta vähän eteläm-mäksikin. Näin on voitu purkaa pohjoisen ruuhkaa, ja samalla tehtaat ja sahat ovat saaneet tarvitsemansa puut.

Baltiassa talvi oli vielä hankalampi. Silti puuta on tullut markkinoille hyvin – myös kuitupuuta, vaikka sahateollisuus on ve-turina toiminutkin. Ruotsissa metsäteolli-suuden käyntiasteet ovat korkealla, ja puun menekki on sen mukaista.

Venäjän hakkuutalvi oli kohtuullisen hyvä niillä alueilla, joilla itse toimimme. Ruplan heikon kurssin takia venäläinen puu on erittäin kilpailukykyistä, ja sitä on

runsaasti tarjolla. Metsä Groupilla ei kui-tenkaan näillä näkymin ole tarvetta nostaa Suomeen tuotavan puun määrää normaali-tasosta.

Lyhyessä talvessa on sentään jotain hyvääkin, kun metsänhoitotyöt päästään aloittamaan tavallista aikaisemmin. Tai-mikoiden hoitotarve on hyvä käydä tar-kistamassa, ja jos taimet kesän tai syksyn istutuksiin on jäänyt tilaamatta, kannattaa

tarjousta pyytää viipymättä metsäasiantun-tijaltamme. Toivotaan, että kemera-laki saa-daan käyttöön vielä kevään aikana ja työt täysillä käyntiin.

Otamme tänä keväänä ison harppauk-sen sähköisessä asiakaspalvelussa, kun omis-tajajäsenet voivat pian asioida kanssamme verkossa ja Metsäverkko-palvelumme tulee jokaisen jäsenen saataville. Erityisesti etäällä metsistään asuvien metsäasioiden hoitaminen helpottuu, kun puukaupan ja hoitopalvelujen oston voi tehdä verkossa. Myös tapamme palvella asiakkaita kehit-tyy, kun toimihenkilömme saavat kevään aikana entistä monipuolisemmat työkalut käyttöönsä.

Omistajajäsen saa Metsäverkosta par-haan hyödyn, kun palveluun on siirretty hänen metsänsä tiedot. Niinpä tarjoamme-kin tänä keväänä jäsenille tilaisuuden teet-tää metsäsuunnitelma edulliseen hintaan. Metsäverkossa on monipuolinen valikoima työkaluja suunnitelmatietojen tarkasteluun ja hyödyntämiseen. Kampanjaan kannattaa siis tarttua, jollei suunnitelmaa ole tai se on vanhentunut. Metsäverkossa metsäsuunni-telman ajan tasalla pitäminen on helppoa.

Sähköisyyttä kevääseen tuo myös edus-tajistovaali, jonka ehdokkaisiin voi tutustua verkossa. Muistathan käyttää vaikutusmah-dollisuuttasi – äänestä verkossa tai postitse.

LÄNSI-SUOMI ITÄ-SUOMI POHJOIS-SUOMI

MÄNTYTUKKI KUUSITUKKI KOIVUTUKKI MÄNTYKUITU KUUSIKUITU KOIVUKUITU METSÄENERGIA

JUHA MÄNTYLÄ METSÄJOHTAJA

METSÄ GROUP

Korjuutalvi oli liian lyhytEtelä- ja Länsi-Suomessa puunkorjuun kelirikko alkoi jo maaliskuun alussa, yli kuu-kautta normaalia aikaisemmin. Vaikka pohjoisempana hakkuut vielä luonnistuvat, talven haasteelliset olosuhteet vaikuttavat puukauppaan koko kuluvan vuoden.

PUUN KYSYNTÄ

MAALISKUUN LOPUSSA

Teemme sinulle metsäsuunnitelman edulliseen hintaan.

Metsä on sijoitus ja suunnitelmallisella hoidolla voit hyvinkin kaksinkertaistaa metsätaloutesi kan-

nattavuuden. Omistajajäsenenä saat uuden metsäsuunnitelman hintaan 100 € + 12 €/ha (alv. 0 %)

Metsäverkko-internetpalveluun ladattuna. Suunnitelma sisältää kaikki tärkeimmät tiedot metsästäsi

hoito- ja hakkuusuosituksineen. Tilaa 31.5.2015 mennessä, saat kaupan päälle suunnitelmaan perus-

tuvan tila-arvion (metsätaloudelliset arvot) ja mobiilisovelluksen vuoden 2017 loppuun asti. Tilaa met-

säasiantuntijaltasi tai www.metsaforest.fi. METSÄ GROUP. METSÄOMAISUUTESI HOITAJA.

METSÄNI, OTETAANKO

AVUKSI METSÄ-SUUNNITELMA?

TILAA METSÄ-SUUNNITELMA

100 € + 12 €/HA(alv. 0 %)

KEVÄTKAMPANJA

KAUPAN PÄÄLLEMOBIILISOVELLUS

JA TILA-ARVIO!


JÄSENET

TEKSTI Heta Heino JA Sirkku Vanhatalo

Kesään mennessä puun myynti Metsä Groupille, metsäpalveluiden osto ja osuussijoitusten hallinta sujuvat verkkopankkitunnuksilla

osoitteessa www.metsaverkko.fi. Eniten uudistuvasta Metsäverkko-palvelusta on hyötyä, kun sinne on ladattu oman metsän tiedot.

Silloin käyttöön saa myös mobiilisovelluksen.

VERKKO- JA MOBIILIASIOINTI

TUOVAT VAPAUTTA METSÄNOMISTAJALLE

Metsäverkko on Metsäliitto Osuuskunnan omistajajä-senille suunnattu, helppo-käyttöinen ja turvallinen verkkopalvelu oman metsä-omaisuuden hallintaan. Pal-velu uudistuu merkittävästi

tänä keväänä, ja se avataan kaikille jäsenille. Metsäverkossa voit hoitaa metsäasioitasi silloin, kun

se sinulle parhaiten sopii. Se on yhtä helppoa ja turval-lista kuin asiointi verkkopankissa.

Iso harppaus uuteen aikaan

Kokonaan uutta Metsäverkossa on mahdollisuus tehdä tarjouspyyntö puukaupasta ja metsänhoitopalve-luista sekä hyväksyä tarjous säh-köisellä allekirjoituksella omilla verkkopankkitunnuksilla. Samojen tunnusten avulla onnistuu myös osuussijoittaminen.

Vanhat ominaisuudet, kuten metsätilan kirjanpito-ohjelma ja veroilmoituksen lä-hetys suoraan verottajalle sekä verkkokauppa, säilyvät ennallaan. Kaikki dokumentit ovat tallessa ja helposti katsottavissa yhdessä paikassa. Myös metsäsuunnitel-matietojen päivittäminen luonnistuu entiseen tapaan.

Yhdessä omistaminen helpottuu

Erityistä helpotusta verkkoasiointi tuo yhteisomistuk-sessa olevien metsien hoitamiseen. Kukin metsätilan osakas kirjautuu Metsäverkkoon omilla verkkopank-kitunnuksillaan, minkä jälkeen hän voi esimerkiksi hyväksyä tehdyn tarjouksen omalta osaltaan.

Osakkaat voivat valtuuttaa jonkun muista osak-kaista tai vaikka ulkopuolisen henkilön hoitamaan metsäasioita yksin täysin valtuuksin Metsäverkossa.

Suosittelemme, että yksi henkilö toimii yhteyshen-kilönä eli asianhoitajana ja hoitaa Metsäverkossa juok-sevia asioita, kuten metsäsuunnitelman päivityksen ja tarjouspyyntöjen teon.

Suurimmat hyödyt

Metsäverkosta on omistajajäsenelle eniten hyötyä, jos palveluun on ladattu metsäsuunnitelma tai

metsävaratiedot. Silloin hän voi ottaa käyttöönsä myös mobiili-sovelluksen. Se sisältää kaikki keskeisimmät asiat, joita metsän-omistaja maastossa tarvitsee. Pian tarjouspyynnönkin voi lähettää puhelimella vaikka suoraan metsä-palstalta.

Jos sinulla on metsäsuunnitelma, mutta sitä ei ole vielä siirretty Metsä-verkkoon, ota yhteys omaan metsä-

asiantuntijaasi, niin suunnitelmatietojen siirto saadaan liikkeelle. Jos sinulla ei ole suunnitelmaa tai se on van-hentunut, tilaa meiltä uusi.

Metsävaratietojen siirto voidaan toteuttaa myös niin, että käyt antamassa meille suostumuksesi metsä-varatietojen siirtoon www.metsään.fi-palvelussa.

Puukauppa ja metsänhoitopalvelujen osto Metsä-verkossa saadaan tarvittaessa alkuun kiinteistötunnus-tenkin avulla. Metsäsuunnitelma- tai metsävaratietojen siirto Metsäverkkoon kuitenkin kannattaa, sillä sen jälkeen sinulla on käytössäsi monipuoliset työkalut metsäomaisuutesi hoitoon.

Metsäverkko avataan kaikille

jäsenille.


METSÄSUUNNITELMA

Jos metsäsuunnitelma-

tietosi on siirretty Met-

säverkkoon, tämä osio

sisältää tilasi yhteenve-

totiedot, kartat ja perus-

tiedot kuvioittain sekä

metsäsuunnitelman

suositukset tulevista

hakkuu- ja hoitotöistä

aikatauluineen. Sovellus

nostaa kiireellisimmät

toimenpiteet selkeästi

nähtäville.

PUUKAUPPA JA

METSÄNHOITO

Voit tehdä tar-

jouspyynnön

puukaupasta ja

metsän hoitotöistä.

(Tarjouspyynnön

eteneminen esi-

tellään seuraavalla

aukeamalla.)

OSUUSSIJOITUKSET JA BONUKSET

Näet osuussijoitustesi ja puukaupoista kertyneiden bonusten määrän. Voit hallin-

noida osuussijoituksiasi kätevästi itse, esimerkiksi merkitä B-lisäosuuksia ja A-lisä-

osuuksiakin, jos sinulla on niiden merkintään oikeuttava puukauppa tehtynä, ja

maksaa ne saman tien verkkopankkisi kautta. (Katso seuraava aukeama).

VEROTYÖKALU

Voit kirjata metsätalouden tulot ja menot vero-

työkaluun, minkä jälkeen kirjanpito toimii pohjana

veroilmoituksen teossa. Metsäveroilmoituksen voi

lähettää verottajalle suoraan Metsäverkosta.

VERKKOKAUPPA

Verkkokaupassa voit

ostaa esimerkiksi met-

sätarvikkeita, ulkoilu-

vaatteita ja kirjoja.

Ostoksia voit tehdä

puukaupoista kerty-

neillä bonuksilla tai

rahalla – tai niiden

yhdistelmällä.

UUTISET JA METSÄ

GROUPIN VIESTI

Saat luettavaksesi inter-

netissä julkaisemamme

uutiset ja tuoreimman

Metsä Groupin Viestin –

aiemmat numerot

löydät arkistosta.

ARKISTO

Sinulle lähettämämme

dokumentit arkistoi-

daan tänne.

OMAT TIEDOT

Omista tiedoistasi

löydät osuuskorkoi-

hin, puukauppoihin

ja metsänhoitoon

liittyvät asiakirjat.

YHTEYSHENKILÖNI

Voit ottaa yhteyttä

omaan metsäasian-

tuntijaasi suoraan

Metsäverkosta.

INFO

Siirrä metsäsi tiedot MetsäverkkoonJOS et ole vielä Metsäverkon käyt-

täjä, varmista että jäsentietosi ovat

meillä ajan tasalla viimeistään silloin,

kun palvelu avautuu kaikille omista-

jajäsenille. Esimerkiksi jos metsätilan

osakkaina on useampia henkilöitä,

jäsentiedoissa pitää olla kaikkien

henkilötunnukset Lisäksi sinulla

pitää olla verkkopankkitunnukset.

Saat Metsäverkosta huomatta-

vasti suuremman hyödyn, jos sinne

on viety metsäsi tiedot.

Jos sinulla ei ole metsäsuunni-

telmaa tai sen tiedot ovat vanhen-

tuneet, voimme laatia sinulle uuden

suunnitelman. Nyt kannattaa hyö-

dyntää kevätkampanjamme, jonka

aikana metsäsuunnitelman tilaa-

vat saavat muitakin etuja kaupan

päälle. Lue lisää sivulta 15.

Vaihtoehtoisesti voit käydä anta-

massa suostumuksesi metsävara-

tietojesi siirtoon Metsä Groupille/

Metsäliitto Osuuskunnalle osoit-

teessa www.metsään.fi ja täyttää

nettilomakkeen osoitteessa

www.metsaforest.fi/valtuutus.

Tai tulosta ja täytä valtakirja

tietojen siirtoon osoitteessa

www.metsaverkko.fi. Saatuamme

sinulta luvan tilaamme tiedot ja

lataamme ne Metsäverkkoon.

Sähköinen asiointi alkaa kevään kuluessa. Juttumme näyttökuvat eivät ole vielä lopullisia.

010 7770

TARJOUSPYYNNÖN TEKO

alkaa valitsemalla, mistä

toimen piteestä haluat

t arjouksen.

KUN OLET TARKISTANUT laatimasi tarjous-

pyynnön, voit vielä ennen sen lähettämistä

kirjata tarkennuksia pyyntöäsi koskien.

Lähettämäsi tarjouspyyntö menee

suoraan omalle metsäasiantuntijallesi.

Hän ottaa sinuun yhteyttä tutkittuaan

tarjouspyyntösi ja käy mahdollisimman

pian sen jälkeen arvioimassa kyseisen

kuvion. Sen jälkeen hän lähettää sinulle

tarjouksen, jonka voit hyväksyä verkko-

pankkitunnuksilla tehtävällä sähköisellä

allekirjoituksella.

Jos tarjousta pitää mielestäsi tarken-

taa, jatkat tietenkin keskustelua oman

metsäasiantuntijasi kanssa joko verkon

kautta tai puhelimitse.

Näin teet tarjouspyynnön

Näet listauksen toimen-

piteistä, jotka metsäsuun-

nitelman mukaan valitse-

mallasi metsätilalla pitäisi

tehdä heti. Samat asiat

erottuvat myös kartalla

kuvion värin perusteella.

Ne kuviot, joille olet jo teh-

nyt tarjouspyynnön, on

viivattu ylitse.

Esimerkissämme

samalle leimikolle (017),

josta tilataan tarjous-

pyyntö päätehakkuusta,

tilataan myös uudistus-

työt. Kustakin työlajista

annetaan suuntaa-

antava kustannusarvio.

Hinta-arviot eri

toimenpiteiden

tuloista.

Metsäsuunnitelman

ehdottamat toimen-

piteet viidelle seuraa-

valle vuodelle.

Valitsemistasi toi-

menpiteistä kertyy

automaattisesti

erittely ja arvio ker-

tyvän puutavaran

määrästä.

Voit liittää kom-

menttisi kuviotie-

tojen yhteyteen.

Saat arvion valitsemasi kuvion hakkuusta kertyvästä

puusta puutavaralajeittain ennen kuin siirryt antamaan

mahdollisia lisätietoja esimerkiksi siitä, haluatko siir-

tää puukauppatulojasi A-lisäosuuksiin tai maksaa niillä

metsänhoitotöitä.


NÄET KAIKKI osuussijoituksesi

ja mahdolliset bonuksesi. Voit

tehdä itse osuusmerkintöjä.

Hallinnoi osuussijoituksiasi


OSUUSSIJOITUSTEN

VUOSIKALENTERI

Vuosikalenteri kertoo esi-

merkiksi sen, milloin edel-

lisen vuoden osuuskorot

maksetaan.

OSUUSSIJOITUSTEN JA

LISÄOSUUSSIJOITUKSIEN KOROT

Omistajajäsenten osuussijoitukselle ja lisä-

osuuksille maksettujen korkojen suuruus.

JÄSENBONUKSET

Säännöllisestä puukaupasta

sinulle kertyneiden bonus-

ten saldo. Voit käyttää bonuk-

sia metsähoitotöiden tai verkko-

kauppaostostesi maksamiseen.

SIJOITUKSESI

Osuussijoituk-

sesi ja mahdollis-

ten lisäosuuksiesi

määrä.

OSUUSSIJOITTAMINEN on Metsäverkossa

helppoa. Jos haluat sijoittaa puukauppatu-

lojasi Metsäliitto Osuuskunnan A- tai B-lisä-

osuuksiin, merkitset haluamasi summan ja

siirryt omaan verkkopankkiisi maksamaan.

Verkkopankkitunnuksia tarvitset myös

silloin, kun kirjaudut sisään Metsä verkkoon.

Sillä varmistat myös sähköisen allekirjoituk-

sesi kun hyväksyt metsäasiantuntijaltasi saa-

masi tarjouksen.

Kiinnostuitko?ASIAKASPALVELUMME

vastaa Metsäverkkoa

koskeviin kysymyksiin,

puh. 010 770 ma–pe klo

8–20 ja la 10–16. Säh-

köpostitse yhteyden

saa osoitteella jasen-

palvelut@metsagroup.

com. Myös oma metsä-

asiantuntijasi voi kertoa

sinulle lisää.

?

Metsäverkko-internetpalvelu• Toimii laitteilla, joissa on verkkoyhteys

• Sisältää metsäsuunnitelman ja laajimmat mahdolli-set työkalut

• Mahdollisuus lähettää tarjouspyyntö puukaupasta ja hoitopalveluista (kevät 2015)

• Kauppojen hyväksyntä verkkopankkitunnuksilla (kevät 2015)

• Jäsenasioiden ja osuussijoitusten hallinta (kevät 2015)

• Metsätalouden kirjanpito – metsäveroilmoituksen voi lähettää suoraan palvelusta verottajalle

• Asiointi verkkokaupassa

• Omat tiedot

Metsäverkko-mobiiilisovellus• Toimii myös ilman verkkoyhteyttä esimerkiksi maas-

tossa

• Sisältää metsäsuunnitelman keskeisimmät tiedot

• Mahdollisuus kuitata toimenpiteitä tehdyiksi, jolloin puustotiedot päivittyvät

• Mahdollisuus lähettää tarjouspyyntö toimenpiteestä tietylle kuviolle (kevät 2015)

Metsäsuunnitelmaan tehdyt muutokset päivittyvät sekä Metsäverkko-mobiilisovellukseen että -internetpalveluun.

INFO


JÄSENET

TEKSTI JA KUVA Sami Karppinen

Timo Korhosella oma metsä on mielessä päivittäin. Metsä Groupin mobiilisovelluksen ansiosta se

kulkee nyt aina myös mukana.

”TOSI KÄTEVÄ P

ohjois-savon rautavaa-ralla asuva Timo Korhonen on ottanut Metsä Groupin uuden mobiilisovelluksen tyytyväisenä vastaan.

”Kartat ovat kiehtoneet mi-nua aina, sillä jo pikkupoikana

piirtelin itse suunnistuskarttoja. Kysyinkin met-

säasiantuntija Katri Voutilaiselta jo pari vuotta sitten, että onko Metsä Groupilta tulossa tämän kaltaista mobiilisovellusta”, Korhonen kertoo esitellessään Lehtolammen kotitilaansa tabletin näytöltä.

Vuosien varrella suunnistuskarttoja tarpeel-lisimmiksi Korhoselle ovat tulleet metsäsuunni-telmakartat. ”Isäni kotitilan metsien lisäksi olen ostanut lähistöltä metsäpalstoja, kun sopivia on tullut tarjolle. Kaikkiaan minulla on kymmen-kunta metsätilaa.”

Metsä Groupin viime joulukuussa älypuheli-miin ja tabletteihin lanseeraama mobiilisovellus vastasi erinomaisesti Korhosen tarpeisiin. ”So-velluksen ansiosta metsäsuunnitelmat ovat aina käytettävissäni, ja ne kulkevat kätevästi mukana maastossa. Suunnitelmakuvioita on paljon, joten sovellus helpottaa metsäomaisuuden hoitoa ja hallintaa.”

Kuviotiedot metsässä ajan tasalle

Korhosella on jo aiemmin ollut käytössä Metsä Groupin Metsäverkko-sovellus, jota voi käyttää tietokoneelta verkon välityksellä.

”Tabletilla sovelluksen käyttäminen on entistä helpompaa, ja sitä tuleekin käytettyä useammin. Kartat ja ilmakuvat voi ladata lait-teeseen jo kotona, joten metsässä ei tarvita vält-tämättä verkkoyhteyttä”, Korhonen sanoo.

Hammaslääkärinä työskentelevä Korhonen tekee vapaa-ajallaan metsätöitä viikoittain. ”Esimerkiksi heinäystä, taimikonhoitoja ja en-nakkoraivauksia olen tehnyt itse. Sovelluksen avulla pystyn nyt tallentamaan käsittelemäni

alueen kartalle ja halutessani mittaamaan niiden pinta-aloja.”

”Kuviotietojen päivittäminen onnistuu heti palstalla, joten esimerkiksi taimikonhoitotyön voi kuitata tehdyksi tuoreeltaan. Sovellus näyt-tää myös oman sijainnin, joten metsässä liikku-minen helpottuu”, Voutilainen mainitsee.

Joustavaa yhteydenpitoa

Korhonen ja Voutilainen ovat yhtä mieltä siitä, että mobiilisovellus helpottaa säännöl-listä yhteydenpitoa. ”Meillä on aina käytössä samat suunnitelmatiedot, joten asioiden hoito myös puhelimitse on vaivatonta”, Voutilainen kuvailee.

Sovellus mahdollistaa pian myös tarjous-pyynnön lähettämisen puukaupasta tai metsän-hoitotöistä suoraan kuviolta. ”Metsänomistaja voi halutessaan suunnitella itse leimikon maas-tossa, ja lähettää siitä heti tarjouspyynnön mi-nulle”, Voutilainen vinkaa.

Metsäomaisuuden hoitosopimusasiakkaana Korhonen on ollut tyytyväinen Metsä Groupilta saamaansa palveluun.

”Puukauppoja teen säännöllisesti sekä han-kinta- että pystykaupalla. Metsä Groupin hinnat ovat olleet kilpailukykyisiä ja puulle on aina ollut menekkiä. Yhteistyölle annan kiitettävän kouluarvosanan, vaikka tieasioista on joskus jouduttu neuvottelemaankin”, Korhonen nau-rahtaa.

Valokuvat suoraan oikealle kuviolle

Yhtenä mobiilisovelluksen itseään kiinnosta-vimmista ominaisuuksista Korhonen nostaa esille valokuvien tallennuksen. Kun kamera ja sovellus ovat samassa paketissa, löytävät kuvat heti oikean paikkansa.

”Olen ottanut metsistäni paljon ’ennen ja jälkeen’ -kuvia, mutta niitä ei yleensä tule arkis-toitua huolella. Nyt kuvan voi liittää suoraan tie-tylle kuviolle, ja ne pysyvät hyvässä tallessa.”


INFO

Lataa metsäsi tiedot älypuhelimeen

LATAA Metsä Groupin mobiilisovellus äly-

puhelimeesi, niin metsäsuunnitelmasi on

aina mukanasi. Mobiilisovelluksesta on

hyötyä, hoidatpa metsäasioitasi etänä tai

poikkeat palstallasi päivittäin.

SOVELLUKSELLA voit• katsella metsätilasi karttoja ja ilmakuvia

• selata kuviotietoja

• käydä läpi ehdotettuja toimenpiteitä

• kuitata toimenpiteitä tehdyksi, jolloin kuvion puustotiedot päivittyvät

• lähettää viestin metsäasiantuntijalle

• lähettää tarjouspyynnön metsäasian-tuntijalle – tulossa tänä keväänä

SOVELLUS hyödyntää puhelimesi gps-

paikanninta. Sen ansiosta voit metsä-

palstallasi suunnistaa kuviolta toiselle,

esimerkiksi käydä katsomassa kiireelliset

työt ja lisätä muistiinpanon tai valokuvan

tiettyyn kohtaan palstalle.

VOIT ladata sovelluksen, jos • olet Metsäliitto Osuuskunnan

omistajajäsen

• metsäsuunnitelmasi tai metsävara-tietosi on ladattu Metsäverkkoon

• jäsentietosi ovat ajan tasalla ja sisältä-vät myös henkilötunnuksesi

• omistat älypuhelimen

• sinulla on verkkopankkitunnukset, joita sinulta kysytään sovelluksen asennuk-sessa

SOVELLUS on ladattavissa älypuhelimesi

omassa sovelluskaupassa. Sitä voi käyttää

myös tabletilla.

LUE lisää osoitteessa www.metsaforest.fi.

SOVELLUS”

Timo Korhonen on ladannut Metsä-verkko-mobiilisovelluksen älypuhe-limen lisäksi myös tablettiin. Metsä-asiantuntija Katri Voutilainen sanoo, että sovellus on herättänyt kiinnos-tusta jäsenistön keskuudessa.


Tilaa meiltä metsäsuunnitelma

Metsäsuunnitelma antaa kokonais-kuvan metsä-omaisuudesta ja sen tarjoamista mahdollisuuksista. Se sisältää tie-

dot metsän kasvupaikoista ja puustosta sekä ehdotukset tulevista hoitotöistä ja hakkuista metsikkökuvioittain. Yleensä metsäsuunnitelma laaditaan 10 vuodeksi eteenpäin.

”Metsäverkkoon viety metsäsuunni-telma on oikeastaan ikuinen, sillä sen tie-tojen ylläpitäminen on helppoa. Metsässä tehtyjen töiden kirjaaminen palveluun on yksinkertaista, ja Metsä Group päi-vittää suunnitelmaan metsän kasvuluvut kerran vuodessa”, metsänhoitopäällikkö Juho Rantala sanoo. ”Metsäomaisuuden

hoitosopimusasiakkaiden puolesta kir-jaamme Metsäverkkoon kaikki itse teke-mämme toimenpiteet.”

”Meidän laatimaamme metsäsuun-nitelmaa ei siis tarvitse uusia kymmenen vuoden välein. Se onkin todella kannattava ja järkevä kertainvestointi, jonka kustannuk-set ovat metsäverotuksessa vähennettäviä kuluja. Tekemämme metsäsuunnitelman voi maksaa myös puukauppabonuksilla.”

Suunnitelmatiedot kerralla kuntoon

Metsä Group on käynnistänyt kevätkam-panjan, jonka aikana tilatun metsäsuun-nitelman saa Metsäverkkoon ladattuna edulliseen hintaan. ”Nyt omistajajäse-nillä on mainio tilaisuus laittaa metsä-suunnitelmatiedot kerralla kuntoon. Metsäverkosta voi itse tulostaa suun-nitelman ajantasaisena vaikka kerran

vuodessa, jos niin haluaa. Kun suunnitel-matiedot ovat Metsäverkossa, omistajajä-sen voi ottaa käyttöön myös mobiilisovel-luksemme.”

”Olemme viime vuosina kehittäneet Metsäverkkoa voimakkaasti. Siellä kaikki metsätieto on tallessa yhdessä paikassa, myös menneet metsätyöt ja edellisten vuosien kirjanpidot. Palveluun on rakennettu moni-puoliset työkalut metsäsuunnitelmatietojen tarkasteluun ja ylläpitämiseen”, Rantala kertoo.

Sopimusasiakkailla on Metsäverkossa käytössään erilaisia vaihtoehtolaskureita, joilla voi vertailla, miten metsänomistajan tavoitteet ja erilaiset tavat hoitaa metsää tai hakkuu- ja metsänhoitotöiden ajoitus vaikuttavat metsätilan puustoon ja tuleviin puukauppatuloihin.

Metsäsuunnitelma on metsänomistajan tärkein työkalu metsäomaisuuden hoidossa. Kun suunnitelma viedään Metsäverkkoon, sen ajan tasalla pitäminen on helppoa.

JÄSENET

TEKSTI Sirkku Vanhatalo KUVITUS Juha Ilkka

METSÄ GROUP. METSÄOMAISUUTESI HOITAJA.

TILAA NYT ENSI KESÄNJA SYKSYNMETSÄLANNOI-TUKSET

Metsälannoitus on yksi taloudellisesti kannattavimmista

puuntuotannon investoinneista. Jos metsässäsi on tehty

harvennushakkuu 2010-2014, kuviolle kannattaa tänä vuon-

na tehdä kasvatuslannoitus. Näin saat parannettua entises-

tään puuston kasvua. Tilaa paikalliselta metsäasiantunti-

jaltamme tai soita 0107770. Kysy myös terveyslannoitusta

turvemaametsään tai metsän kasvuhäiriön korjaamiseksi.

Tarjouksena 15 euron hehtaarialennus uusiin 31.5.2015

mennessä tehtyihin tilauksiin.

Kasvatus-lannoituksen

kirittämäkasvu

Ku

va: Y

ara

Su

om

i Oy,

yh

teis

työ

kum

pp

an

imm

e m

ets

äla

nn

oit

uks

issa

Jopa 10-20% vuotuinen tuotto inves-toinnille!

Metsäverkkoon viedyssä metsäsuunnitelmassa Tiedot-välilehdellä näkyvät puusto- ja pinta-ala-tiedot sekä puuston kehitysluokat hehtaareit-tain. Toimenpiteet-välilehdellä on hakkuu- ja hoito työehdotukset kuvioittain. Kunkin ehdotuk-sen kohdalla näkyvät muun muassa kuvion pinta-ala, toimenpiteen tulo- ja menoarvio sekä sille ehdotettu ajankohta.

”Metsäverkossa näkee kertasilmäyksellä, mitkä työt metsässä juuri nyt ovat ajankoh-taisia. Metsän tuottoa voi parantaa töiden oikealla ajoituksella. Suunnitelmallisella metsänhoidolla voi jopa kaksinkertaistaa metsätalouden kannattavuuden. Metsäver-kon avulla suunnitelmallinen metsänhoito on helppoa.”

Tavoitteet kartoitetaan ensin

Uuden metsäsuunnitelman laadinnan saa liikkeelle ottamalla yhteyttä Metsä Groupin metsäasiantuntijaan. Ensin kartoitetaan metsänomistajan metsiensä kuviointiin ja käsittelyyn kohdistamat toiveet, jotka otetaan huomioon suunni-telman maastotöissä.

Laatimamme metsäsuunnitelma sisäl-tää kuviotason tiedot karttoineen metsän senhetkisestä tilasta, arviot puuston mää-rästä ja puutavaralajeista. Ehdotetuista metsänhoitotöistä ja hakkuista annettavat suositukset sisältävät myös suuntaa-antavan tulo- ja menoarvion. Suunnitelmaan kirja-taan lisäksi luonto- ja muut erityiskohteet.

”Vaikka valmis suunnitelma julkaistaan ensisijaisesti Metsäverkossa, meiltä voi tilata myös perinteisen pape-risen metsäsuunnitelmakansion”, Rantala huomauttaa.

”Kun sähköinen asiointi Metsä Groupissa tänä keväänä alkaa ja Metsäverkko aukeaa koko jäsenistölle, omistajajäsenet hyö-tyvät palveluun ladatuista metsäsuunnitelmatiedoistaan entistä enemmän. Ja tulevaisuudessa on luvassa lisää suunnitelmatietojen hyödyntämiseen perustuvia metsäomaisuuden hoitoa helpottavia ja tehostavia palveluita.”

Tilaa nyt!

Hyödynnä kevätkampanjamme ja tilaa metsäsuunnitelma omalta metsäasiantun-tijaltasi. Katso lisätietoja sivulta 15.

Metsäsuunnitelmassa metsätila jaetaan puuston kehitysluokan ja seuraavan metsän hoito- tai hakkuu-toimen piteen perusteella met sikkö kuvioihin. Seu-raavan toimenpiteen ajoitus on aina sama koko metsikkökuvion alueella. Metsätalouden kannattavuuden näkö-

kulmasta on tärkeää, että metsikkökuviot ovat riittä-

vän suuria, keskimäärin 2–3 hehtaaria.

TULEVAISUUS

METSÄLIITTO OSUUSKUNTA

EDUSTAJISTO VAALI2015

Metsäliitto Osuuskunta on suomalaisten

metsänomistajien oma osuuskunta.

Edustajisto käyttää Metsäliitossa jäsenille kuuluvaa

ylintä päätäntävaltaa niissä asioissa,

jotka sille lain ja sääntöjen mukaan on määrätty.

Edustajistosta äänestetään 20.3.–15.4.2015.

OMISTAJAJÄSEN.ÄÄNESTÄ JA VAIKUTA.

Äänestämällä päätät, kuka edustaasinua näköalapaikalla.

risi ehdokaslistojen yhdistelmän, äänestyslipun ja palautuskuo-

ren sekä ohjeet äänestämiseen.

Äänestät yhtä vaalipiirisi ehdokasta – joko postitse äänestys-

lipulla tai internetissä Äänestyslippujen on

oltava perillä 15.4.2015 klo 16.00 mennessä. Internet-äänestys

päättyy 15.4.2015 klo 23.59.


EDUSTAJISTOVAALIN KAIKKI EHDOKKAAT

Käytä vaikutusmahdollisuuttasi ja äänestä oman vaalipiirisi yhtä

ehdokasta. Voit tutustua ehdokkaisiin osoitteessa mlovaali.fi.

Lista Nro Ehdokas Ammatti tai toimi Kotipaikka

Turun vaalipiiriA 2 Mattila Hannu Maatalousyrittäjä Jokioinen

A 3 Pura Eero Maanviljelijä Tammela

B 4 Nyström Bo-Erik Agrolog Pargas

B 5 Lehtinen Mika Maanviljelijä Kemiönsaari

C 6 Halkilahti Jaakko Maanviljelijä Salo

C 7 Kesäniemi Hannu Maaseutuyrittäjä Somero

C 8 Knuutila Kari Maanviljelijä, insinööri Somero

C 9 Ruska Antti Agronomi Salo

C 10 Silén Urban Maatalousyrittäjä Salo

C 11 Uusitalo Ilkka Maanviljelijä Salo

D 12 Pietilä Juho Maatalousyrittäjä Loimaa

D 13 Kanervo Pekka Maanviljelijä Pöytyä

D 14 Hulmi Juuso Maatalousyrittäjä Loimaa

D 15 Ekman Aapo Maatalousyrittäjä Pöytyä

E 16 Heikkilä Marja Maanviljelijä, toimittaja Mynämäki

E 17 Mäntynen Jarmo Metsäasiantuntija Kustavi

E 18 Tasanen Terho Koneyrittäjä, maanviljelijä Nousiainen

E 19 Simola Hanna Maatila- ja koneyrittäjä Vehmaa

E 20 Rekola Janne Maanviljelijä, yritysasiantuntija Mynämäki

E 21 Nevavuori Jari Tuotepäällikkö, maanviljelijä Uusikaupunki

E 22 Urpolahti Juhani Koneurakoitsija, maanviljelijä Pyhäranta

E 23 Yli-Antola Kimmo Maatalousyrittäjä Laitila

E 24 Kaila Tapani Maanviljelijä Laitila

E 25 Eilu Sampo Yrittäjä Uusikaupunki

F 26 Kiviranta Esko Maanviljelijä, varatuomari Sauvo

F 27 Aaltonen Matti Maanviljelijä Rusko

F 28 Hyssälä Markku Maanviljelijä Lieto

F 29 Laukkanen Lauri Agronomi Raisio

F 30 Hämölä Kari Maanviljelijä Naantali

F 31 Palmunen Antti Agronomi Turku

F 32 Hiirsalmi Heikki Maanviljelijä Kaarina

F 33 Hinkka Katariina Tutkija Turku

F 34 Mäkelä Heikki Rehtori Turku

Rauman vaalipiiriA 35 Jokela Seppo Maaviljelijä, metsätalousneuvos Karvia

A 36 Haikkonen Aila Diplomi-insinööri, maatalousyrittäjä

Pori

A 37 Sileäkangas Ville Maa- ja metsätalousyrittäjä, diplomi-insinööri

Pomarkku

A 38 Leponiemi Seppo Yrittäjä Jämijärvi

A 39 Raininko Tuomo Maa- ja metsätalousyrittäjä Kankaanpää

A 40 Vanhatalo Altti Yrittäjä Merikarvia

A 41 Huhtanen Jukka Maanviljelijä Siikainen

A 42 Vanhapaasto Juha Toiminnanjohtaja Honkajoki

B 43 Lähdekorpi Timo Maanviljelijä Pori

B 44 Uusitalo Martti Maanviljelijä Pori

B 45 Luotola Matti Maanviljelijä Luvia

C 46 Numminen Rauno Metsätalousinsinööri, metsäyrittäjä

Luvia

C 47 Raekallio Pentti Rakennusmestari Siikainen

D 48 Niemi Mikko Metsänhoitaja Sastamala

D 49 Kallio Maarit Maanviljelijä, agrologi Sastamala

D 50 Suonpää Timo Maanviljelijä Punkalaidun

D 51 Pohjala Perttu Metsätalousinsinööri Punkalaidun

D 52 Harjunmaa Sari Maatalousyrittäjä Huittinen

D 53 Virtanen Tauno Yrittäjä, sikafarmari, evp Sastamala

E 54 Toivonen Ritva Metsänhoitaja Eura

E 55 Tuominen Pasi Agrologi, maanviljelijä Eura

E 56 Heikkilä Vappu HSO-sihteeri Eurajoki

E 57 Nurmo Mika Diplomi-insinööri, maanviljelijä Kokemäki

E 58 Peltonen Teemu Vesilaitoshoitaja Kokemäki

E 59 Lasola Timo Yrittäjä Rauma

E 60 Yli-Kerttula Olli Maanviljelijä Rauma

E 61 Koivisto Antti Metsänomistaja Säkylä

Vaasan vaalipiiriA 62 Källström Markku Talousjohtaja Vaasa

A 63 Kullas Ulf Jordbrukare Vörå

A 64 Östman Jonas Jordbrukare Vörå

A 65 Wasberg Johan Skogsbruksingenjör Korsholm

A 66 Finne Christer Lantbrukare Korsholm

A 67 Björkqvist Glenn Lantbrukstekniker Vasa

A 68 Back Anders Ekonom Korsholm

B 69 Nylund Mats Jordbrukare, riksdagsledamot Pedersöre

B 70 Holm Tor Jordbrukare Nykarleby

B 71 Bäck Stefan Skogsbrukare Nykarleby

B 72 Skullbacka Marcus Agrolog Kronoby

B 73 Lövsund Bengt Jordbrukare Kronoby

B 74 Eklöv Mårten Jordbrukare Pedersöre

B 75 Tjäru Benny Jordbrukare Karleby

B 76 Rasmus Karita Jord- och skogsbrukare Karleby

C 77 Lillandt Anders Lantbrukare Kristinestad

C 78 Wik Kim Företagare Närpes

C 79 Lindfors Jan-Anders Jordbrukare Närpes

C 80 Vidlund Mikael Jordbrukare Närpes

C 81 Thors Bjarne Skogsbrukare Malax

C 82 Långgård Tomas Jordbrukare Malax

C 83 Backlund Martin Skogsbrukare Korsnäs

C 84 Niemi Jari Jordbrukare Kristinestad

Seinäjoen vaalipiiriA 85 Tienhaara Asko Metsätalousyrittäjä Alajärvi

A 86 Lamminen Rauno Maanviljelijä Lappajärvi

A 87 Lamminen Jorma Tarkastaja Lapua

A 88 Kamppila Juha Maanviljelijä Vimpeli

A 89 Tyynismaa Vesa Maanviljelijä, metsätalousinsinööri Kauhava

A 90 Hanhimäki Jorma Maanviljelijä Kauhava

A 91 Koskimäki Janne Maanviljelijä Evijärvi


B 92 Virnala Jukka Yrittäjä Jalasjärvi

B 93 Mäntylä Arto Maanviljelijä Kurikka

B 94 Ranto Jaakko Maanviljelijä, agrologi Ilmajoki

B 95 Panttila Teppo Maanviljelijä Kurikka

B 96 Pentinmäki Ari Maanviljelijä Ilmajoki

B 97 Kangas Unto Talousneuvos Seinäjoki

B 98 Raumanni Juho Jaakko Työnjohtaja Ilmajoki

C 99 Tuppi Veli-Matti Maanviljelijä, yrittäjä Laihia

C 100 Hannila Timo Maanviljelijä, yrittäjä Isokyrö

C 101 Kitinoja Jukka Maanviljelijä Seinäjoki

C 102 Konttas Antti Maanviljelijä Isokyrö

C 103 Niemelä Henry Maanviljelijä, metsäkoneyrittäjä Lapua

C 104 Aila Veli-Pekka Agrologi, maanviljelijä Seinäjoki

C 105 Saari Ensio Metsätalousinsinööri Isokyrö

C 106 Perälä Matti Johtaja Seinäjoki

D 107 Yli-Soini Petri Eläinlääkäri, maanviljelijä Seinäjoki

D 108 Eerola Sami Maatalousyrittäjä Seinäjoki

E 109 Alatalo Matti Maanviljelijä Soini

E 110 Holkko Erkki Maanviljelijä Alavus

E 111 Hyvölä Ari Maaseutuyrittäjä Ähtäri

E 112 Ikola Juha Maanviljelijä Alavus

E 113 Kallioaho Tarmo Maanviljelijä Ähtäri

E 114 Kivenmäki Ari Agrologi, maanviljelijä Kuortane

E 115 Mäki-Pollari Antti Agrologi (AMK) Alavus

E 116 Peltokangas Raimo Maa- ja metsätalousyrittäjä Kuortane

E 117 Pyylampi Martti Maaseutuyrittäjä Alavus

E 118 Savola Mikko Kansanedustaja Ähtäri

E 119 Taipalus Tarja Johtava matemaatikko Helsinki

E 120 Taipalus Tuomo Maatalousyrittäjä Alavus

Tampereen vaalipiiriA 121 Helin Marjo Erityisasiantuntija,

kauppatieteiden lisensiaattiParkano

A 122 Kauppila Timo Aluemyyntipäällikkö Tampere

A 123 Lautamäki Jaakko Maanviljelijä, agrologi Parkano

A 124 Ojatalo Lasse Metsäkoneenkuljettaja Ylöjärvi

A 125 Palolahti Teemu Maatalousyrittäjä Kihniö

B 126 Hupanen Pentti Yrittäjä Tampere

B 127 Leivuori Tauno Maaseutuyrittäjä Valkeakoski

B 128 Moisio Jani Ilmastointiasentaja Tampere

B 129 Nurmo Mikko Metsätalousinsinööri, pääluottamusmies

Valkeakoski

B 130 Hovi Tapio Metsäpalveluyrittäjä Lempäälä

B 131 Parikka Timo Maaseutuyrittäjä Akaa

C 132 Paulaniemi Ville Maatalousyrittäjä Ylöjärvi

C 133 Isomuotia Harri Metsänhoitaja Hämeenkyrö

C 134 Hiekka Matti Maanviljelijä Ikaalinen

C 135 Tuominen Olli Maaseutuyrittäjä Vesilahti

C 136 Kankaanpää Antti Maaseutuyrittäjä Orivesi

C 137 Sarvijärvi Janne Maaseutuyrittäjä Ylöjärvi

C 138 Murto Pentti Agrologi Orivesi

C 139 Tanila Jussi Diplomi-insinööri Kangasala

D 140 Kauppinen Pertti Eläkeläinen, lääkintävahtimestari Tampere

D 141 Myllymäki Kirsi-Marja Opettaja Ikaalinen

D 142 Mattila Markku Agronomi Tampere

D 143 Inha Mauri Yliopettaja Tampere

D 144 Toikkonen Mikko Diplomi-insinööri Tampere

D 145 Ruuti Janne Diplomi-insinööri Tampere

D 146 Virtanen Esko Controller Tampere

D 147 Kimpimäki Pekka Diplomi-insinööri Tampere

E 148 Havanka Pentti Metsuri Ruovesi

E 149 Morri Tiina Metsätalousyrittäjä Virrat

E 150 Yläjärvi Kari Maanviljelijä Virrat

E 151 Tuominen Aleksi Hakkuukoneenkuljettaja Pälkäne

E 152 Hopsu Juha Maanviljelijä Tampere

Jyväskylän vaalipiiriA 153 Anttila Juha Maanviljelijä Mänttä-

Vilppula

A 154 Santaniemi Jussi Maanviljelijä, metsätalousinsinööri

Keuruu

A 155 Mäkinen Pirjo Yrittäjä Petäjävesi

A 156 Vaissi Juho Maanviljelijä, yrittäjä Keuruu

B 157 Laiho Tapio Metsänhoitaja Jyväskylä

B 158 Eerola Matti Metsätalousinsinööri Jyväskylä

B 159 Manninen Tuomo Metsätalousyrittäjä Jyväskylä

C 160 Savolainen Jyrki Maanviljelijä Laukaa

C 161 Ylönen Reino Maanviljelijä Hankasalmi

C 162 Hytönen Olli Agrologi Joutsa

C 163 Auvila Matti Telakunnostaja Joutsa

C 164 Torppa Pekka Maanviljelijä Toivakka

C 165 Tupala Arto Maanviljelijä Joutsa

D 166 Isännäinen Matti Diplomi-insinööri Jämsä

D 167 Rantala Juha Maatalousyrittäjä Jämsä

D 168 Säynätjoki Ilkka Maanviljelijä Kuhmoinen

D 169 Värelä Leo Maatalousyrittäjä Jämsä

D 170 Mäkelä Matti Koneyrittäjä Juupajoki

D 171 Silvennoinen Arto Metsuri Jämsä

Viitasaaren vaalipiiriA 172 Ruusuvirta Jukka Pienviljelijä Kivijärvi

A 173 Lahti Heikki Maanviljelijä Karstula

A 174 Kallio Kalervo Eläkeläinen Karstula

A 175 Viitala Alpo Eläkeläinen Kyyjärvi

A 176 Lassila Petteri Maanviljelijä Karstula

B 177 Toivonen Juha Maanviljelijä Pihtipudas

B 178 Kananen Jussi Maanviljelijä, agrologi Viitasaari

B 179 Minkkinen Timo Metsätalousyrittäjä Viitasaari

B 180 Simonen Ari Maanviljelijä Kivijärvi

B 181 Koljonen Saila Maatalousyrittäjä Viitasaari

C 182 Kolehmainen Pasi Maatalousyrittäjä Pielavesi

C 183 Maksimainen Jouni Tuotantovastaava Pielavesi

C 184 Hakulinen Martti Maanviljelijä Pielavesi

C 185 Pennanen Jani Metsäpalveluyrittäjä Pielavesi

D 186 Tiusanen Matti Maaseutuyrittäjä Äänekoski

D 187 Leppänen Arvo Maaseutuyrittäjä Konnevesi

D 188 Sipilä Seppo Metsätalousinsinööri (AMK), lehtori

Multia

D 189 Pollari Vilho Metsuri Äänekoski

D 190 Lunttila Tommi Maanviljelijä Äänekoski

Lohjan vaalipiiriA 191 Häppölä Heikki Maanviljelijä Orimattila

A 192 Korpela Liisa Metsänhoitaja, maanviljelijä Kärkölä

A 193 Kommeri Ilkka Maanviljelijä, agronomi Asikkala

A 194 Rosti Pirkko Erikoisneuvoja Nastola

A 195 Taarasti Anna-Kaarina Asiantuntija Hollola

A 196 Keister Kathryn Metsänhoitaja, maaseutuyrittäjä Hollola

A 197 Hippeläinen Päivi Toimitusjohtaja Iitti

A 198 Nuuttila Juha Maatalousyrittäjä Hollola

B 199 Ervasto Pentti Maatalousyrittäjä Lohja

B 200 Leikola Mikko Maanviljelijä Lohja

B 201 Salmenpohja Juhana Maanviljelijä, diplomi-insinööri Lohja

B 202 Vapaniemi Jukka-Pekka Metsätalousinsinööri (AMK) Tuusula

B 203 Laitinen Esko Metsänhoitaja Helsinki

B 204 Härmä Jukka Metsänhoitaja, maanviljelijä Lohja

B 205 Oittila Olli Metsätalousteknikko Lohja

B 206 Vanhatalo Tuula Maatalous-metsätieteiden kandidaatti

Hyvinkää

C 207 Wasström Anders Lantbrukare Raseborg

C 208 Himberg Henrik Lantbrukare Raseborg

JÄSENET


C 209 Degerth Kerstin Landsbygdsföretagare Kyrkslätt

C 210 Lemström Tom Jordbrukare, diplomingenjör Sjundeå

C 211 Stjernberg Peter Lantbrukare Borgå

C 212 Haglund Robert Lantbrukare Borgå

C 213 Tyskas Kim Lantbrukare, försäljare Lappträsk

C 214 Vilppula Jaakko Maatalousyrittäjä Porvoo

D 215 Wihinen Reijo Ammattiopettaja Riihimäki

D 216 Saviniemi Timo Maa- ja metsätalousyrittäjä Hämeenlinna

D 217 Lauttia Petri Maanviljelijä Renko

D 218 Kartano Jaakko Eläkeläinen Nurmijärvi

D 219 Peltotalo Veli Maanviljelijä Hattula

D 220 Viitanen Hannu Maa- ja metsätalousyrittäjä Hämeenlinna

D 221 Pyhälammi Paavo Myyntijohtaja Loppi

D 222 Anttila Jari Tiimipäällikkö Janakkala

Lappeenrannan vaalipiiriA 223 Voipio Iikko Valtiotieteen lisensiaatti Taipalsaari

A 224 Peräkylä Pekka Betonityöntekijä Lappeenranta

A 225 Arponen Pekka Metsätalousyrittäjä Ruokolahti

A 226 Ylä-Outinen Päivi Maanviljelijä Lappeenranta

A 227 Vanhalakka Matti Maanviljelijä, koneyrittäjä Luumäki

A 228 Karhu Timo Maa- ja metsätalousyrittäjä Taipalsaari

A 229 Jurvanen Kari Yrittäjä Savitaipale

A 230 Ristola Jarmo Myymäläpäällikkö Miehikkälä

B 231 Suutari Kai Maanviljelijä, agrologi Rautjärvi

B 232 Pekonen Kari Maaseutuyrittäjä Parikkala

B 233 Sihvonen Aura Sosiaalityöntekijä Rautjärvi

B 234 Jaakkola Seppo Diplomi-insinööri Imatra

B 235 Liukkonen Heikki Maanviljelijä Ruokolahti

B 236 Matikainen Jouni Maaseutuyrittäjä Parikkala

B 237 Kärki Timo Professori Ruokolahti

C 238 Heimala Lauri Maatalous-metsätieteiden maisteri, agronomi

Virolahti

C 239 Öyry Mika Insinööri Pyhtää

C 240 Ristola Jorma Maanviljelijä Iitti

C 241 Sipari Jari Maanviljelijä, linja-autonkuljettaja Kouvola

C 242 Saxlin Ari Maanviljelijä Kouvola

C 243 Öyry Marja Insinööri Pyhtää

C 244 Sorsa Eero Maatalousyrittäjä Kouvola

C 245 Koskinen Jaakko Maatalousyrittäjä Hamina

D 246 Turtiainen Matti Maa- ja metsätalousyrittäjä, toimittaja

Savonlinna

D 247 Neuvonen Timo Insinööri, maa- ja metsätalousyrittäjä

Savonlinna

D 248 Partanen Ilkka Rikosylikonstaapeli Sulkava

D 249 Malinen Pekka Puuinsinööri Savonlinna

D 250 Purhonen Petri Maanviljelijä Enonkoski

D 251 Härkänen Jani Maanviljelijä Savonlinna

D 252 Kosonen Erkki Metsätalousyrittäjä Savonlinna

Mikkelin vaalipiiriA 253 Kantola Matti Maatalousyrittäjä Sysmä

A 254 Olkkonen Timo Metsätalousyrittäjä Hartola

A 255 Lyömiö Matti Agrologi Mäntyharju

A 256 Uotinen Petri Maa- ja metsätalousyrittäjä Pertunmaa

A 257 Laatunen Anja Liisa Emäntä Heinola

A 258 Pippuri Timo Metsätalousyrittäjä Mäntyharju

B 259 Levänen Pertti Vanhempi konstaapeli, eläkeläinen

Pieksämäki

B 260 Kilpeläinen Marja-Leena Metsätalousinsinööri (AMK) Pieksämäki

B 261 Laitinen Markku Maa- ja metsätalousyrittäjä Kangasniemi

B 262 Puikkonen Anne Metsätoimihenkilö Kangasniemi

B 263 Viljakainen Väinö Maanviljelijä Pieksämäki

B 264 Sävilammi Paavo Maa- ja metsätalousyrittäjä Kangasniemi

C 265 Pasonen Juha Maaseutuyrittäjä Hirvensalmi

C 266 Manninen Heikki Metsänhoitaja Haukivuori

C 267 Kontinen Kati Tutkimuspäällikkö, maatalous-metsätieteiden lisensiaatti

Ristiina

C 268 Karjalainen Esa Maaseutuyrittäjä Puumala

C 269 Laurikainen Aki Maaseutuyrittäjä Mikkeli

C 270 Hujala Teppo Tutkija (metsäala) Helsinki

D 271 Miettinen Petri Viljelijä, maaseutuyrittäjä Juva

D 272 Pylkkänen Ari Metsätalousinsinööri Rantasalmi

D 273 Muhonen Raimo Eläkeläinen Rantasalmi

D 274 Härkönen Reijo Yrittäjä Joroinen

D 275 Kämäräinen Kari Valtiotieteen maisteri, yrityskummi

Mikkeli

D 276 Pärnänen Pekka Maanviljelijä, eläkeläinen Juva

Joensuun vaalipiiriA 277 Könönen Katri Maanviljelijä Tohmajärvi

A 278 Nenonen Antero Maa- ja metsätalousyrittäjä Tohmajärvi

A 279 Pennanen Päivi Maa- ja metsätalousyrittäjä Kitee

A 280 Tapanen Veijo Metsätalousyrittäjä Kitee

A 281 Halttunen Arto Metsätalousyrittäjä Kitee

A 282 Mikkonen Eeva Metsätalousinsinööri Rääkkylä

A 283 Lamminsalo Asko Maa- ja metsätalousyrittäjä Rääkkylä

A 284 Tahvanainen Seppo Yrittäjä Joensuu

B 285 Juvonen Matti Eläkeläinen Joensuu

B 286 Väistö Matti Valtiopäiväneuvos Joensuu

B 287 Juntunen Pentti Maakuntaneuvos Juuka

B 288 Pesonen Jorma Maanviljelijä, koneyrittäjä Joensuu

B 289 Mustonen Martti Maanviljelijä Ilomantsi

B 290 Tolvanen Matti Metsätalousteknikko, maa- ja metsätalousyrittäjä

Varkaus

C 291 Turpeinen Jarmo Maanviljelijä Valtimo

C 292 Louhelainen Matti Maanviljelijä Juuka

C 293 Piironen Päivi Agrologi Nurmes

C 294 Eskelinen-Hiltunen Päivi Metsätilanomistaja Nurmes

C 295 Pörsti Mikko Lehtori Valtimo

C 296 Laatikainen Marko Maanviljelijä Lieksa

C 297 Pelkonen Timo Kiinteistötoimitusjohtaja Nurmes

C 298 Kukkonen Kyösti Maatalousyrittäjä Lieksa

D 299 Sorsa Veikko Opettaja, koulun johtaja Joensuu

D 300 Koistinen Pertti Maaseutuyrittäjä Liperi

D 301 Martikainen Kimmo Eläkeläinen Joensuu

D 302 Jolkkonen Keijo Metsätalousyrittäjä Outokumpu

D 303 Pitkänen Jorma Maanviljelijä Liperi

D 304 Tanskanen Paavo Maanviljelijä Polvijärvi

E 305 Heikura Vincent Metsänomistaja Joensuu

E 306 Hakkarainen Veikko Lehtori Lieksa

E 307 Pietarinen Seppo Yrittäjä Tohmajärvi

E 308 Stedt Antero Agrologi Joensuu

E 309 Okkonen Pekka Maaseutuyrittäjä Kontiolahti

E 310 Nevalainen Jari Yrittäjä Juuka

E 311 Ikonen Kyösti Maanviljelijä Ilomantsi

F 312 Härkönen Matti J Metsäyrittäjä Sotkamo

F 313 Korhonen Pasi Maatalousyrittäjä Sotkamo

F 314 Korhonen Oiva Maanviljelijä Sotkamo

F 315 Tolonen Hannes Maatalousyrittäjä Sotkamo

F 316 Tuohinen Markku Metsätalous- ja koneyrittäjä Kuhmo

F 317 Pulkkinen Tuomo Metsätalousinsinööri Kuhmo

F 318 Huotari Heikki Maaseutuyrittäjä Kuhmo

F 319 Kyllönen Anneli Toimistosihteeri Kuhmo

Kuopion vaalipiiriA 320 Happonen Aki Metsätalousinsinööri, eläkeläinen Siilinjärvi

A 321 Räsänen Heikki Maanviljelijä Tuusniemi

A 322 Turunen Jouko Maaseutuyrittäjä Kuopio

A 323 Tiirikainen Reijo Metsäneuvoja, eläkeläinen Kuopio

A 324 Karkkonen Veijo Agrologi, maaseutuyrittäjä Kuopio

JÄSENET


A 325 Väänänen Antti Maatalousyrittäjä Maaninka

B 326 Ullgren Juha Puutalousinsinööri Kuopio

C 327 Tikka Antti-Lassi Laatupäällikkö, maatalousyrittäjä Kiuruvesi

C 328 Huovinen Antti Maanviljelijä Vieremä

C 329 Ryymin Jaakko Maanviljelijä Iisalmi

C 330 Kumpulainen Pekka Metsänomistaja Iisalmi

C 331 Heikkinen Mikko Maatilayrittäjä Lapinlahti

C 332 Juntunen Pentti Maatalousyrittäjä Sonkajärvi

D 333 Puustinen Olli Matti Metsätilallinen Kuopio

D 334 Räsänen Tauno Yrittäjä Tuusniemi

D 335 Hiltunen Martti Asiakasvastaava Kaavi

D 336 Koutonen Mirja Maatalousyrittäjä Rautavaara

D 337 Toivanen Sakari Maanviljelijä Juankoski

D 338 Björk Helena Arkkitehti Kuopio

E 339 Karhunen Asko Maanviljelijä Suonenjoki

E 340 Räisänen Tuomo Maatalousyrittäjä Leppävirta

E 341 Vesterinen Arto Maanviljelijä, myyntiedustaja Rautalampi

E 342 Nyyssönen Mervi Puutarhuri Leppävirta

E 343 Hall Hans Maatalousyrittäjä Leppävirta

F 344 Kumpulainen Mauno Yrittäjä Kuopio

F 345 Eskelinen Eija Agrologi Kuopio

F 346 Lyytinen Risto Metsätalousyrittäjä Kuopio

F 347 Väänänen Martti Metsätalousyrittäjä Siilinjärvi

F 348 Okulov Juhani Kiinteistönvälittäjä Kuopio

F 349 Kajan Mari Yrittäjä Kuopio

Kemin vaalipiiriA 350 Keränen Lassi Maaseutuyrittäjä Hyrynsalmi

A 351 Pyykkönen Rauno Eläkeläinen Suomussalmi

A 352 Mulari Keijo Maaseutuyrittäjä Suomussalmi

A 353 Kurtti Aulis Metsätilallinen Kuusamo

A 354 Kallunki Heikki Osteopaatti, hieroja Kuusamo

A 355 Polojärvi Tuomo Maa- ja metsätalousyrittäjä Taivalkoski

A 356 Mäkeläinen Eeva Maanviljelijä Puolanka

A 357 Tolonen Mikko Maanviljelijä Suomussalmi

A 358 Tolonen Jouni Maanviljelijä Suomussalmi

A 359 Haataja Anna-Liisa Maatalousyrittäjä Ristijärvi

B 360 Jänkälä Aarne Maanviljelijä Rovaniemi

B 361 Mänty Heino Metsäyrittäjä Rovaniemi

B 362 Sirviö Antti Maaseutuyrittäjä Kemijärvi

B 363 Karppinen Ville Metsätalousyrittäjä Sodankylä

B 364 Törmänen Arto Maanviljelijä Salla

B 365 Kasurinen Pekka Metsätalousinsinööri Sodankylä

B 366 Vanha Tommi Maaseutuyrittäjä Pello

B 367 Vuorela Erkki Maaseutupäällikkö Salla

B 368 Määttä Unto Metsänomistaja Posio

B 369 Tervo Hannu Erikoisupseeri Sodankylä

C 370 Ylitalo Martti Maanviljelijä Ii

C 371 Pirneskoski Toivo Eläkeläinen, agrologi Simo

C 372 Särkelä Mikko Kaivosmies Kemi

C 373 Ylimartimo Aatto Maanviljelijä Tervola

C 374 Hyppänen Seppo Eläkeläinen Keminmaa

C 375 Kangas Timo Prosessimies Tornio

C 376 Saukko Tapio Maanviljelijä Ranua

C 377 Oinas-Panuma Eero Poromies, maaseutuyrittäjä Pudasjärvi

C 378 Romakkaniemi Sinikka Yrittäjä Pello

C 379 Rousu Simo Työteknikko Ylitornio

Oulun vaalipiiriA 380 Niskanen Veli Maatalousyrittäjä Nivala

A 381 Pekonen Jani Agrologi (AMK) Nivala

A 382 Pihlajamaa Juhani Agrologi Nivala

A 383 Kahelin Matti Maatalousyrittäjä Pyhäjärvi

A 384 Nybacka Mika Metsätalousyrittäjä Haapajärvi

A 385 Rauhala Rami Maatalousyrittäjä Sievi

A 386 Ilola Markku Eläkeläinen Reisjärvi

A 387 Rautakoski Jari Maanviljelijä Ylivieska

A 388 Yliverronen Mikko Maanviljelijä Kalajoki

B 389 Rautiainen Ossi Metsänomistaja Kajaani

B 390 Moilanen Heli Terveydenhoitaja Paltamo

B 391 Väyrynen Juho Maanviljelijä Kajaani

B 392 Leinonen Erkki Agrologi Vaala

B 393 Tuhkanen Tapio Maatalousyrittäjä Kajaani

B 394 Hyvärinen Jussi Eläkeläinen Oulu

C 395 Haukilahti Tapani Maanviljelijä Veteli

C 396 Mäntypuro Kauko Maanviljelijä Reisjärvi

C 397 Orjala Jari Maatalousyrittäjä, lehtori Kannus

C 398 Salonen Sami Maatalousyrittäjä Kokkola

C 399 Ojala Kari Maatalousyrittäjä Kalajoki

C 400 Rekilä Mika Maatalousyrittäjä, metsätalousinsinööri

Kokkola

C 401 Hyyppä Keijo Maatalousyrittäjä Kalajoki

D 402 Hyvärinen Mikko Maanviljelijä Siikalatva

D 403 Laitila Aimo Yrittäjä Kärsämäki

D 404 Kallio Matti Toimitusjohtaja Jyväskylä

D 405 Näsänen Tuomo Maanviljelijä Siikalatva

D 406 Rönkkömäki Tiina Agrologi (AMK) Pyhäntä

D 407 Soronen Mauno Kirkkoherra Haapavesi

D 408 Vikki Aaro Seminologi Siikalatva

E 409 Mankinen Samuel Hakkuukoneenkuljettaja Siikajoki

E 410 Hiitola Erkki Yrittäjä Merijärvi

E 411 Rautiola Antti Maanviljelijä Oulainen

E 412 Törmikoski Jari Maanviljelijä Raahe

E 413 Pirkola Ari Maanviljelijä Pyhäjoki

E 414 Parkkasaari Aulis Maanviljelijä Raahe

F 415 Laitinen Pirkko Maaseutuyrittäjä, maatalous-metsätieteiden maisteri

Utajärvi

F 416 Luukinen Pekka Maatalousyrittäjä Liminka

F 417 Vähämetsä Arto Maaseutuyrittäjä, agrologi (AMK) Hailuoto

F 418 Kauppi Timo Eläkeläinen, metsätilallinen Oulu

F 419 Pietilä Timo Metsätalousinsinööri, eläkeläinen Liminka

F 420 Sipola Atso Maanviljelijä Oulu

Pääkaupunkiseudun vaalipiiriA 421 Uusitalo Jarmo Kauppatieteiden maisteri, KHT Helsinki

A 422 Koivisto Tapio Filosofian maisteri Helsinki

A 423 Putula Vesa Sisäinen tarkastaja Helsinki

A 424 Raijas Minna Metsätalousyrittäjä Helsinki

B 425 Uotila Kirsi Metsätalousyrittäjä, tekniikan ylioppilas

Helsinki

B 426 Kankaanrinta Ilta-Kanerva

Opettaja, filosofian tohtori Espoo

B 427 Heikola Ilkka Toimitusjohtaja, diplomi-insinööri Helsinki

B 428 Arohonka Kyllikki Yrittäjä Helsinki

C 429 Airio Pentti Prikaatikenraali Helsinki

C 430 Passinen Matti Lentokapteeni, lennonjohtaja Espoo

C 431 Kilpinen Aarre Diplomi-insinööri, ekonomi Helsinki

C 432 Ketola Jyrki Johtaja, metsätalousyrittäjä Helsinki

D 433 Hildén Christian Diplomekonom Esbo

D 434 Heikel-Nyberg Monica Församlingspastor Grankulla

D 435 Juholin Anders Jordbrukare, ekonom Vanda

D 436 von Frenckell Wilhelm Agronomie- och forstmagister Grankulla

E 437 Colliander Raoul Yrittäjä Vantaa

E 438 Airaksinen Seppo Metsänomistaja Vantaa

E 439 Lahtinen Mika Metsätalousinsinööri Vantaa

E 440 Sarnes Leena Sisäinen tarkastaja Vantaa


METSÄ GROUPIN STRATEGIA ON

KRISTALLINKIRKAS

MIKAEL SILVENNOINEN

58-VUOTIAS kauppatieteiden maisteri Espoosta

METSÄLIITTO Osuuskunnan hallituksen jäsen 1.1.2015 alkaen

HARRASTAA monipuolisesti liikuntaa – viihtyy merellisessä ympäristössä

MOTTO Se, minkä teet, tee kunnolla!


JÄSENET

Mikael Silvennoinen sanoo, että on hienoa päästä Metsäliitto Osuuskunnan hallituksen jäsenenä tutustumaan Metsä Groupiin ja koko metsäteollisuuden toimi-alaan. ”Strategiansa mukaisesti Metsä Group etenee taloudellisesti hyväkuntoisena ydinliike toiminnoiksi valitsemillaan tuotealueilla, joilla on hyvät kasvunäkymät."

Mikael silvennoi-nen aloitti Metsä-liitto Osuuskun-nan hallituksen jäsenenä vuoden alussa. Hän on myös hallituksen

tarkastusvaliokunnan jäsen.Metsä Group ja sen liiketoiminta-alueet

ovat kauppatieteiden maisteri Silvennoiselle toki tuttuja entuudestaan. Hän oli yli 24 vuotta johtotehtävissä Pohjola-konsernissa, viimeksi Pohjola Pankki Oyj:n toimitus-johtajana vuosina 1997–2013. Tuossa teh-tävässään hän oli usein tekemisissä Metsä Groupin ja sen liiketoiminta-alueiden johdon kanssa. ”Pääjohtaja Kari Jordanin kanssa työtehtävämme kohtasivat ensim-mäisen kerran 1980-luvun alussa.”

”On kuitenkin eri asia olla mukana yrityksen toiminnassa hallituksesta käsin kuin katsoa sitä ulkopuolelta, kuten aiem-massa pankkiirin tehtävässäni tein. Haluan tutustua perusteellisesti metsäteollisuuteen toimialana, oppia tuntemaan sen dynamii-kan ja lainalaisuudet, jotta pääsen perille kilpailutilanteesta ja siitä, mitkä asiat vai-kuttavat mihinkin. Lisäksi hallituksen jä-senen täytyy tuntea Metsä Groupin arvot, tavoitteet ja toimintatavat.”

Hieno suunnanmuutos

Silvennoinen kehuu Metsä Groupissa aikaansaatua käännettä: muutosta yri-tykseksi, jonka strategia on kristallinkir-kas ja tulevaisuuden tavoitteet selviä.

”Konsernin kannattavuus ja pääoman tuotto ovat täysin vertailukelpoisia pää-kilpailijoiden kanssa, monet vertailuluvut ovat kilpailijoita parempia”, Silvennoinen toteaa. ”Onkin kiinnostavaa saada olla mu-kana näkemässä ja osaltaan vaikuttamassa siihen, miten tästä mennään eteenpäin.”

”Maailma muuttuu koko ajan: suhdan-teet, erilaiset trendit ja kilpailutilanteet vaihtelevat ja esimerkiksi lainsäädäntö vaikuttaa voimakkaasti yritystoimintaan. Kaikkia taustamuuttujia pitää pyrkiä enna-koimaan, jotta Metsä Groupin hyvä kehitys voi jatkua myös tulevaisuudessa.”

Kokemusta osuuskuntataustasta

Silvennoinen tuo hallitustyöskentelyyn mukanaan rahoitusmarkkina- ja pääoma-markkinaosaamista. Hänellä on pitkäai-kaista kokemusta siitä, miten suuryritystä johdetaan. Hänen toimitusjohtajakau-tenaan Pohjola Pankista – OKO Pankki vuoteen 2007 saakka – kasvoi maan suu-rin finanssiryhmä, joka ei Silvennoisen aikana tehnyt yhtään tappiollista vuosi-neljännestä, vaikka ajanjaksoon sisältyi useampiakin finanssikriisejä.

”Pohjola Pankki on osuuskuntataus-tainen, joten tilanteet, joissa osuuskunnan omistajien ja konsernin bisnesalueiden tavoitteet yhdenmukaistetaan, ovat minulle tuttuja. Hyvää ja kannattavaa liiketoimin-taa voi harjoittaa, oli yrityksen omistus-muoto mikä tahansa. Jokaisen yrityksen pitää rakentaa oma strategiansa ja toimin-tatapansa omistajaodo-tusten ja valitsemiensa arvojen pohjalta.”

Silvennoinen näkee Metsä Groupissa monia mielenkiintoisia asioita. Äänekosken biotuote-tehdashankkeesta hän tyytyy tässä vaiheessa toteamaan, että koko selluteollisuus on erityi-sen kiinnostava. Hän haluaa oppia nopeasti hahmottamaan, mil-laiset lainalaisuudet ja muut asiat vaikutta-vat tulevaisuuden sellubisnekseen.

”Metsä Boardin kehittyminen karton-gin valmistajana ja Metsä Tissuen menestys etenkin omilla brändeillään ovat asioita, joita tulen seuraamaan tiiviisti. Omat haas-teensa näidenkin yritysten liiketoimintaan tuovat ihmisten muuttuvat kulutustottu-mukset – niitä pitää osata ennakoida mah-dollisimman hyvin.”

Uusille poluille

Vuonna 2013 Silvennoinen jättäytyi pois Pohjola Pankin johdosta ja ryhtyi vaimonsa Mimma Silvennoisen vuonna 1986 perustaman IMS Talentin hallituk-sen puheenjohtajaksi. ”Halusin lähteä

tekemään jotain ihan uutta, luoda vielä yhden uran työelämässä”, hän kertoo.

”IMS Talent on yksi Suomen johta-vista yritysjohdon suorahakuyrityksistä. Tehtäväni on kokopäivätoiminen, mutta nyt minulla on ollut mahdollisuus ottaa vastaan uusia hallituspaikkoja. Olen Met-säliitto Osuuskunnan lisäksi Orion Oyj:n, Hartwall Capital Oy Ab:n ja Konecranes Oyj:n hallitusten jäsen. On tietoinen va-linta, että kaikki yritykset toimivat selvästi eri aloilla.”

Meri ja veneily kiehtovat

Silvennoinen osti vuoden lopulla Ikaali-sissa sijaitsevan pienen metsätilan ja on nyt Metsäliitto Osuuskunnan omistajajä-sen. ”Luonto on minulle tärkeä, metsässä liikun ennen muuta sienestämässä. Meri on minulle kuitenkin kaikkein tärkein.

Rakennamme parhail-laan uutta vapaa-ajan asuntoa Porkkalaan meren äärelle.”

”Myös luonnon suojeleminen on lähellä sydäntäni, ja se on asia, jota pyrin omassa elämässänikin toteut-tamaan. Näin ollen nykyaikaisen metsäte-ollisuuden päätöksen-

teossa mukana oleminen sopii täydellisesti arvomaailmaani. Suomalaisissa metsissä kasvava puu on hieno raaka-aine, jota tänä päivänä jalostetaan kestävästi ympäristö huomioon ottaen.”

Veneilyn ja luonnossa liikkumisen li-säksi Silvennoinen harrastaa monipuolisesti liikuntaa. ”Vaihdoin muutama vuosi sitten sulkapallon ja squashin pelaamisen tennik-seen, josta on tullut ehdoton suosikkilajini. Lisäksi pidän golfista, ja talvisin hiihdän. Käymme vaimon kanssa mielellämme myös oopperassa.”

”Elämä on niin lyhyt, että sen eri osa-alueista pitää yrittää ottaa kaikki irti. Se kannattaa elää mahdollisimman moni-puolisesti.”

TEKSTI Sirkku Vanhatalo KUVA Juha Rahkonen

Metsä Groupin tavoitteet ovat

selvät.


Parhaat siemenet valikoituvat

alipaineastiassa.

Siemen Forelian Saarijärven karistamossa on käy-tössä uusi Prevac-laitteisto, joka poistaa tehok-kaasti roskat ja mahdolliset rikkinäiset siemenet. Karistamotyöntekijä Kari Vuokko sekoittaa män-nyn siemenet alipaineastiaan. Käsittelyssä rikki-näiset siemenet imevät itseensä vettä, jolloin ne painuvat astian pohjalle.


METSÄT

TEKSTI JA KUVAT Sami Karppinen

VALIO SIEMENEN VAHVAT VALTIT

Siemen Forelian tuottaman männyn 1,5 sukupolven siemenviljelyssiemenen saatavuus on parantunut entisestään.

Kari Vuokko tarkistaa, joko käpyerä on valmis karistettavaksi. Käpysuomut avautuvat noin kahden vuorokauden kuivauksen jälkeen.Markkinointijohtaja Kari Lahtinen tutkii röntgenkuvan perusteella siemenerän laatua.

Nopeampi kasvu, ohuem-mat oksat ja suorempi oksakulma”, Siemen Forelia Oy:n markkinoin-tijohtaja Kari Lahtinen tiivistää männyn Valiosie-menen metsänomistajalle

tarjoamat valtit.Valiosiemenellä tarkoitetaan männyn

siemenviljelyssiementä, jonka metsätalouden kannalta keskeisiä ominaisuuksia on pitkäjän-teisesti kehitetty valintajalostuksen avulla.

”Metsänjalostajat valitsivat ensimmäisen sukupolven siemenviljelysmännyistä parhaat yksilöt jatkojalostukseen 1990-luvun puolivä-lissä. Vuonna 2010 aloimme saada näistä 1,5 sukupolven siemenviljelyspuista laadukkaita Valiosiemeniä kaupalliseen käyttöön”, Lahti-nen taustoittaa.

Jopa 30 prosenttia lisäkasvua

Valiosiemenestä syntyneen männyn tilavuuskasvu on keskimäärin jopa 30 prosenttia suurempaa kuin metsikkösie-menestä alkunsa saaneella lajitoverilla.

”Paksuus- ja pituuskasvun lisäys on tutkimusten mukaan noin kymmenen prosenttia. Tämä parantaa metsätalouden tuottoa huomattavasti, mutta ei vielä vai-kuta tukkipuun laatuun heikentävästi”, Lahtinen sanoo.

Jalostuksella voidaan vaikuttaa myös metsäpuiden terveyteen. ”Esimerkiksi ter-vasrosoon ja erilaisiin karisteisiin taipuvai-sia puita voidaan poistaa siemenviljelyk-siltä. Lisäksi puiden sopeutuvuutta ilmas-tonmuutokseen voidaan jalostuksen avulla ennakoida.”


Sijoitus tulevaisuuteen

Siemen Forelia myy vuodessa noin 3 000 kiloa männyn siemeniä. Myös Metsä Group käyttää kylvökohteillaan Siemen Forelian tuottamia siemeniä.

”Kävyt karistetaan Saarijärvellä uudella laitteistollamme, jonka ansiosta siemenet ovat entistä puhtaampia ja paremmin itäviä”, Lah-tinen kertoo.

Valtaosa männyn kylvöistä tehdään Suo-messa edelleen 1. sukupolven siemenviljelys-siemenellä, mutta Valiosiemenen suosio on kasvanut saatavuuden parantuessa ja tiedon lisääntyessä.

Valiosiementä on saatavilla hyvin koko eteläiseen Suomeen Oulujärven korkeuksille saakka.

”Valiosiemen on hieman arvokkaampaa, mutta se maksaa itsensä takaisin lyhyemmän kiertoajan ja laadukkaampien tukkipuiden muodossa. Sijoitetulle pääomalle saa takuulla hyvän tuoton. Jalostuksen edut vaikuttavat puustoon koko niiden elinkaaren ajan", Lahti-nen muistuttaa.

Männyn kylvö on ollut jo pitkään suosittu uudistamismenetelmä maassamme. Vaikka huippuvuosista on tultu hieman alaspäin, kylvön osuus kaikesta metsänuudistamisesta on edelleen noin 20 prosenttia, kun se esi-merkiksi Ruotsissa on vain viisi prosenttia.

Kylvö on koneellistettu jo vuosikymmeniä sitten – nykyi-sin koneellisen kylvön osuus on kolme neljäsosaa kaikesta kylvöstä. Tutkimustuloksia kylvöstä on olemassa yli sadan vuoden takaa. Perinteitä ja kokemusta siis löytyy.

Kokemus on osoittanut, että kylvö on istutusta herkempi uudista-mismenetelmä epäedullisille sääoloille. Sääolojen vaikutusta voidaan pienentää kylvön huolellisella suunnittelulla ja toteutuksella. Tunnettua jääkiekkovalmentajaa ja -kommentaattoria mukaillen onnistuneen män-nyn kylvön ”prinsiipit” ovat oikea kylvöajankohta ja kylvökohde, kylvölle soveltuva maanmuokkaus, huolellinen kylvötyö ja laadukas siemen-materiaali.

Siemen vaatii itääkseen vettä, lämpöä ja happea. Näitä on yleensä sopivasti tarjolla toukokuun alkupuolelta kesäkuun loppupuolelle; sitä ennen on liian kylmää ja sen jälkeen jo liian kuivaa. Syyskylvöissä epä-onnistumisen riski on selvästi kevätkylvöjä suurempi.

Pois viljavilta mailta

Ajoituksen lisäksi kylvön onnistumiseen vaikuttaa ratkaisevasti koh-devalinta, jossa tärkein asia on liian viljavien maiden välttäminen. Varmimmin kylvö onnistuu kuivien ja kuivahkojen kankaiden lajit-tuneilla karkeilla mailla. Kuivahkon kankaan moreenimailla rouste ja pintakasvillisuuden kehittyminen hakkuun jälkeen voi olla jo niin voimakasta, että kylvö epäonnistuu.

Pohjakerroksen yhtenäinen seinäsammal-kerrossammalpeite sekä metsälauhan runsaus viittaavat yleensä liian viljavaan kohteeseen. Sa-maan viittaa päätehakkuupuuston tai reunametsän järeys, paksuoksai-suus ja/tai kuusivaltaisuus. Etelä- ja Keski-Suomessa männyn kylvön ennuste alkaa olla huono, jos päätehakkuupuuston valtapituus ylittää 25 metriä tai tilavuus 250 kuutiometriä hehtaarilla.

Kohdevalinnalla on kauaskantoisia seurauksia myös syntyvän taimi-kon puulajisuhteisiin ja jälkihoitotarpeeseen. Mitä viljavampi kohde on, sitä enemmän muokkausjälkeen kasvaa koivua.

Muokkauksessa vähemmän on enemmän

Siemen tarvitsee itääkseen yleensä kontaktin paljastettuun kivennäis-maahan, mutta toisaalta humuksesta vapautuvista ravinteista on hyö-tyä siemenestä kehittyvän taimen kasvulle. Humus myös vaimentaa haitallista sade-eroosiota ja ehkäisee roustetuhoja.

Muokkauksessa humusta voikin paikoitellen jäädä hieman kylvö-alustalle, etenkin kun tukkimiehentäituhot ovat kylvöaloilla harvinaisia.

Näin onnistut männyn kylvössä

Kari Lahtinen vakuuttaa, että Valiosiemeniin

sijoitetulle pääomalle saa varmasti hyvän tuoton.


Myös kivennäismaan rakenne kannattaa pyrkiä jättä-mään muokkauksessa mahdollisimman ehjäksi rousteen ehkäisemiseksi. Kylvöaloilla voimakas, syvälle ulottuva muokkaus ei siis ole ainoastaan turhaa, vaan se on myös haitallista.

Käytännössä tulee pyrkiä kevyeen, juuri ja juuri ki-vennäismaahan ulottuvaan muokkausjälkeen. Tasaisen ja riittävän tiheän kylvötaimikon aikaansaamiseksi äesjälkeä pitää tehdä 4 000–5 000 metriä per hehtaari. Kylvökohtei-den laikutuksessa sopiva laikkujen määrä on 3 000–4 000 kappaletta hehtaarille.

Käsin vai koneella?

Huolellisessa käsinkylvössä on enemmän potentiaalia hyvään kylvötulokseen kuin koneellisessa kylvössä, mutta työläyden ja hitauden takia tämä potentiaali reali-soituu vain harvoin.

Käytännössä koneellisella kylvöllä on saatu jopa parempia tuloksia kuin käsinkylvöllä. Tämä johtuu siitä, että koneel-lisessa kylvössä kylvöalusta on aina tuore ja kostea, kaikki muokatut kohdat tulevat kyl-vettyä ja osa siemenestä peittyy muokkauksen yhteydessä kivennäismaahan suojaan sie-mensyöjiltä. Uudet kylvölaitteet myös annostelevat siemenet muokkausjälkeen niin, että syn-tyvän taimikon tilajärjestys on jatkohoitoa ajatellen mahdolli-simman hyvä.

Kun edellä mainitut prin-siipit ovat kohdillaan, riittää siemenmääräksi 300 grammaa hyvin itävää siementä hehtaa-rille. Siementen käsittelyssä ja varastoinnissa on hyvä muistaa, että siemenet ovat eläviä kas-vinosia, jotka reagoivat ympä-ristön olosuhteisiin, erityisesti korkeaan lämpötilaan ja kosteu-teen. Tällaisia olosuhteita tulee-kin välttää ennen kylvöä, jotta siemen säilyttää itämiskykynsä. Siementen varastointi hyvin suljetuissa, päivän kylvöan-noksen kokoisissa pakkauksissa jääkaapissa on osoittautunut hyväksi ratkaisuksi.

Kylvö vai luontainen uudistaminen?

Osa metsänomistajista ajattelee selviytyvänsä

metsänuudistamisesta ilman kustannuksia, kun metsä uudistetaan luontaisesti jättämällä uudistusalalle sie-menpuita. Siemenpuihin kuitenkin sitoutuu hyvinkin 2 000–3 000 euroa noin viiden vuoden ajaksi. Näin ollen esimerkiksi kolmen prosentin korkovaatimuk-sella pelkäksi siemenpuiden korkokustannukseksi tulee 300–500 euroa eli reippaasti jalostetun siemenen han-kintakustannusta suurempi summa.

Usein siemenpuita kaatuu tai ne jäävät muuten aika-naan myymättä, jolloin niistä aiheutuva kustannus on edellä mainittua selvästi suurempi. Kun vielä otetaan huomioon, että kylvämällä saadaan varmemmin tasalaa-tuinen ja tasaisesti jakautunut sekä nopeammin kasvava ja laadultaan parempi puusto, on kylvö kaikkein karuimpia kohteita lukuun ottamatta yleensä kannattavampi vaihto-

ehto kuin luontainen uudista-minen.

Kehitysnäkymiä

Kylvöön liittyvä tuotekehitys on painottunut viime vuosina pääasiassa konekylvölaittei-siin. Sitä vastoin maanmuok-kauksessa käytetään edelleen pitkälti samoja menetelmiä – äestys ja laikutus – kuin 20 vuotta sitten. Merkille panta-vaa on myös se, että männyn kylvöalat muokataan samoilla menetelmillä kuin männyn istutusalat, vaikka kylvösie-men poikkeaa kasvualustan vaatimusten osalta merkittä-västi istutustaimesta.

Äesjäljen suuri korkeus-vaihtelu aiheuttaa helposti siemenen hautautumisen liian syvälle ensimmäisessä sateessa. Sade-eroosio voi toisaalta olla myös orastumista parantava tekijä. Kylvökokeissa ohut ki-vennäismaapeitto – noin yksi senttimetri – siemenen päällä on nostanut orastumisprosentin kaksinkertaiseksi.

Siemenen hallittu peittämi-nen onkin tällä hetkellä keskei-nen kehittämiskohde koneelli-sessa kylvössä. Metsä Group ja Luonnonvarakeskus pyrkivät yhteistyössä parantamaan met-säkylvöjen laatua kehittämällä työkaluja kohdevalinnan tueksi ja tutkimalla uudentyyppisten muokkausmenetelmien soveltu-vuutta kylvökohteille.

METSÄT

TEKSTI Pekka Helenius, Luonnonvarakeskus JA Juho Rantala, Metsä Group KUVA Pekka Helenius

Männyn kylvö onnistuu, kun

kylvöajankohta ja kylvökohde valitaan oikein

maanmuokkaus tehdään kylvölle soveltuvalla tavalla

kylvötyö tehdään huolellisesti

käytetään laadukkaita siemeniä

2

3

4

1

Lypsykarjatilan työt pitävät Jokisaaren tilan isäntä-parin kiireisenä, vaikka mieli palaisi metsäänkin. Onneksi metsäasioihin on tarjolla osaavaa apua.

Kaikkea ei tarvitse tehdä itse

Helena ja Olli Kankaan per-heen viidestä lapsesta Aino, 9, Jaakko, 2, ja Paavo, 7, seuraavat vanhempiensa kanssa lähimetsässä oravan hyppelemistä.

METSÄT


Perinteet ja nykytek-nologia lyövät sopuisasti kättä Jokisaaren tilalla Nivalan Maliskylällä. Komea hirsinen päära-kennus kertoo, että pai-kan juuret ovat syvällä

Malisjoen viljavassa maaperässä. Uusi robottinavetta kuitenkin muistuttaa, että rattaat ovat liikkeessä.

”Talo toimi 1800-luvun puolivälissä osana Jokisaaren maanviljelyskoulua”, tilaa yhdessä Helena-vaimonsa kanssa isännöivä Olli Kangas valaisee.

Nivalassa toimeentulo on perinteisesti saatu maataloudesta. Mutta turvemaiden metsien varttuessa ojitusten ja hoitotoimien ansiosta on metsätalouden merkitys kasva-nut.

”Tilamme 35 metsähehtaarista iso osa on ojitetuilla turvemailla. Siksi metsien ikä-rakenne painottuu nuoriin ja varttuneisiin kasvatusmetsiin.”

Puukauppa-asiat tutuiksi

Kankaat ottivat vuonna 2009 vastuulleen tilan lypsykarjan ja metsät Olli Kankaan vanhemmilta sukupolvenvaihdoksen myötä. Isäntäparin täystyöllisyyden takaa viime syksynä valmistunut yhden lypsy-robotin navetta, josta löytyy 65 lypsy-lehmä- ja 43 nuorkarjapaikkaa.

Viisipäinen lapsikatras – iältään kah-desta yhteentoista vuotta – varmistaa, että omaa aikaa metsätöille ei tällä hetkellä juuri ole. ”Ne kiinnostavat kovasti, mutta nyt voimme olla tyytyväisiä, jos ehdimme käydä paistamassa makkarat metsässä. Onneksi on ollut Metsä Groupilta tarjolla asiantuntevaa apua”, Helena Kangas sanoo.

Vuonna 2010 Kankaat tekivät tilalta en-simmäiset puukaupat. Harvennusleimikon korjuun suoritti tuttu koneyrittäjä ja puut myytiin hankintakaupalla. ”Olen ajanut puita omalla metsäkärryllä, mutta työn kannattavuus on kyseenalaista. Kun trak-torista menee rengas, niin ajotili hupenee helposti siihen”, Olli Kangas toteaa.

Ensikosketuksen Metsä Groupiin Kan-kaat saivat hankintapuita myydessään. ”Ky-syimme hintoja eri ostajilta, ja Metsä Grou-pin tarjous osoittautui kilpailukykyiseksi. Naapurikin suositteli yritystä, joten teimme kuitupuista kaupat metsäasiantuntija Hannes Ohtamaan kanssa.”

Hakkuusta kertyneet tukit Kankaat sahauttivat omaan käyttöön, sillä pääraken-nuksen remontissa on tarvittu monenlaista

TEKSTI JA KUVAT Sami Karppinen

sahatavaraa. ”Kaupasta sen saisi helpom-malla, mutta tuntuu mukavalta, kun tiedämme, mistä oman talon puu on peräi-sin”, pariskunta perustelee.

Penkkatiestä apua puunkorjuuseen

Jäsenetusopimus antaa Kaikaiden puulle menekki- ja hintatakuun. Viime talvena tehtiin hehtaarin uudistushakkuu pysty-kaupalla Metsä Groupin toimesta.

”Puukaupoista saimme myös jälkitiliä, mikä oli positiivinen juttu. Osan myynti-tuloista olemme sijoittaneet A-lisäosuuksiin ja bonuksia hyödynnämme taimitilauksen yhteydessä.”

”Taimien istutus on muuten työlaji, jonka voitte hyvin tehdä itsekin. Kuviolle menee parituhatta kuusentainta, joten selviätte urakasta muutamassa päivässä”, Hannes Ohtamaa opastaa.

Kankaat ovat huomanneet, että tur-vemaiden puunkorjuussa on haasteensa. Vaikka korjattava kuvio sijaitsisi kangas-maalla, puut täytyy kuljettaa usein turve-maan poikki tielle.

”Leudot talvet ja pitkänmalliset palstat eivät helpota ongelmaa. Mielessä on käynyt penkkatien teettäminen sopivaan paik-kaan”, Olli Kangas toteaa.

Ohtamaa kannustaa pariskuntaa tarttu-maan ajatukseen. ”Penkkatie palvelee paitsi puunkorjuuta, myös metsänhoitotöitä ja virkistyskäyttöä. Penkkatien kustannukset ovat hyötyyn nähden pienet, etenkin jos naapurit innostuvat mukaan. Kunnostus-ojitusten yhteydessä työhön on mahdollista saada myös kemera-tukea.”

Jatkuva kasvatus kiinnostaa

Kankaat haluavat metsistään taloudel-lista tuottoa, mutta heille ovat tärkeitä myös virkistys- ja maisema-arvot. Jo met-sän omistaminen itsessään on asia, jota koko perhe arvostaa.

”Tunne siitä, että voi ja saa itse kantaa vastuun metsästä, on tärkeä. Haluamme opettaa lapsillekin metsänhoitoa”, Helena Kangas sanoo. Pariskunta on kiinnostunut kokeilemaan metsän jatkuvaa kasvatusta.

”Kynnys laittaa aukoksi hienoa metsää, jota esi-isät ovat hoitaneet, on aika korkea. Ehkä luontaisilla sekametsäkuvioilla voisi kokeilla jatkuvaa kasvatusta”, isäntä pohtii.

Ohtamaan mukaan Metsä Groupilla on valmiudet ja osaaminen toteuttaa myös jat-kuvan kasvatuksen hakkuita. Menetelmään liittyvät riskit on kuitenkin hyvä tiedostaa ennen päätöksentekoa. ”Toistaiseksi mene-telmästä on vähän käytännön kokemusta. Sitä, syntyykö metsään riittävästi taimia, säilyykö puuston laatu hyvänä tai kuinka metsä altistuu tuulituhoille, ei etukäteen voi tietää.”

Metsäasiantuntija Hannes Ohtamaan

viisi vinkkiä uudelle metsänomistajalle

TUTUSTU uuteen omaisuuteesi

rauhassa, jos metsät eivät ole

ennestään tuttuja. Liiku maas-

tossa, selvitä rajat ja kulkuoikeudet.

Metsä Groupin metsäasiantuntijat aut-

tavat tarvittaessa.

KARTOITA metsän hoito- ja hak-

kuutarpeet yhdessä Metsä

Groupin metsäasiantuntijan

kanssa. Hän voi laatia ehdotuksen siitä,

missä järjestyksessä töitä kannattaa

toteuttaa. Saat samalla arvion niihin liit-

tyvistä tuloista ja menoista.

MIETI, mitä metsältäsi haluat

pidemmällä aikavälillä. Onko se

taloudellista tuottoa, virkistystä

vai jotain niiden väliltä. Mieti, ehditkö,

osaatko ja haluatko osallistua metsän-

hoitotöihin tai puunkorjuuseen. Tuore

metsäsuunnitelma on hyvä apuväline

töiden suunnittelussa.

RAIVAUSSAHA on metsänomis-

tajan tuottavin työkalu. Taimi-

konhoito ja ennakkoraivaus

ovat työlajeja, jotka itse tehden voi sääs-

tää menoissa. Samalla metsätila tulee

tutuksi, metsäkuviot selkiytyvät ja pää-

töksenteko helpottuu.

NAUTI metsästäsi ja sen tuotosta.

Jollekin nautinto on hikoilua rai-

vaussahan kahvoissa, toiselle

hiihtoa hangilla, kolmannelle marjastusta.

Metsä Groupin asiantuntijat ja kattavat pal-

velut auttavat metsänomistamisen alku-

metreiltä lähtien.

2

3

4

5

1

SÄ

HK

ÖIS

TÄ

YH

TEI

ST

YÖ

TÄ


Metsä Group tekee yhteistyötä useiden sähköverkkoyhtiöiden kanssa ongelma-tilanteiden puunkorjuussa. Asiakkaat hyötyvät, kun sähkökatkot lyhenevät. Yhteistyöllä on myös korjuun turvalli-suutta lisäävä ulottuvuus.

Tämä on niin yksinkertainen ja toimiva kuvio, että ihmetellä pitää, miksi tätä ei ole keksitty aikaisemmin”, Suur-Savon Säh-kötyö Oy:n toimitusjohtaja Arto Nieminen sanoo.

Yhteistyö Etelä-Savossa operoivan sähkö-verkkoyhtiön ja Metsä Groupin välillä viral-

listettiin vuonna 2013 tehdyllä sopimuksella. Sähköverkkoyhtiö saa Metsä Groupin hakkuukoneurakoitsijoita avukseen, kun lumi, myrsky tai muu tuho aiheuttaa vahinkoja sähkönjakelulle. Metsä Group puolestaan saa verkkoyhtiöltä tiedot ilmajohtojen sijainnista, millä on suuri puunkorjuun suunnittelua helpottava ja turvallisuutta lisäävä vaikutus.

Nieminen havaitsi metsäkoneiden merkityksen sähkölinjojen raivaamisessa Asta-myrskyn aikaan kesällä 2010. Keskellä kesää apuun hälytettiin hakkuukoneurakoitsijoita, joita saatiin loma-aikaan tavoitettua. Parhaimmillaan käytössä oli kymmenkunta konetta, ja työ sujui. Pian koneita kuitenkin tarvittiin myrskytu-hometsiin ainespuun korjuuseen.

Apua jo muutamassa tunnissa

Sopimus Metsä Groupin kanssa varmistaa nyt sen, että säh-köverkkoyhtiön käytettävissä on tarpeen vaatiessa jopa 30–40 hakkuukonetta. ”Parhaimmillaan kone on raivaustöissä jo muutaman tunnin kuluessa pyynnöstä. Urakoitsijat toimivat Metsä Groupin kanssa tekemänsä sopimuksen ehdoin, mutta koneita voidaan tilapäisesti ohjata sähköyhtiön käyttöön”, tuotantopäällikkö Pasi Arkko sanoo.

”Meillä on niin paljon sopimusurakoitsijoita, että tällainen apu ei aiheuta ongelmia tehtaiden puuhuollolle. Meillä on kor-juukoneiden sijainti aina tiedossa, joten voimme osoittaa työhön lähimmän ja parhaiten soveltuvan koneen”, Arkko jatkaa.

Hakkuukoneella puut tehdään vahinkokohteissakin aines-puun mittoihin, ja metsänomistaja voi myydä ne eteenpäin ke-nelle haluaa. Sähköyhtiön miesten tekemässä katkonnassa ei mittoja joudeta tarkistelemaan.

METSÄT

TEKSTI Antti Äijö KUVAT Sami Karppinen JA Jere Lauha

Tammikuussa parikymmentä Metsä Groupin sopimusyrittäjää raivasi lumen painamia puita pois sähkölinjojen päältä. Ari Kauppinen ohjaa ylivieskalaisen sopimusyrittäjä Metsäkoneura-kointi Mannila & Haapaniemen hakkuukonetta sähkölinjaa varoen.


Niemisen mielestä moni asia natsaa yhteistyössä Metsä Groupin kanssa: met-säyhtiöllä on ajan tasalla olevat sopimukset ja urakoitsijoiden yhteystiedot. ”Puuta korjaavassa organisaatiossa tiedetään par-haiten, minkälainen kone vallitsevissa olo-suhteissa pärjää. Paksuimmissa hangissa ei pienimmillä koneilla työ suju, pehmeisiin paikkoihin ei taas parane laittaa raskainta kalustoa.”

Etelä-Savossa on parin viime vuoden aikana vältytty suurilta vahingoilta, mutta yhteistyötä on päästy tai jouduttu tes-taamaan muiden sähköverkkoyhtiöiden alueilla. Tällä hetkellä Metsä Groupilla on toimivat sopimukset myös Pohjois-Karjalan Sähkön ja Kymenlaakson Sähkön alueilla. Elenian ja Carunan kanssa sopimukset ovat viimeistelyä vaille valmiit.

Linjoja metsissä vielä pitkään

Esimerkiksi Suur-Savon Sähkö -yhtiöi-hin kuuluvan Järvi-Suomen Energian jakelualueella on sähkön syötön kannalta haavoittuvaa keskijännitelinjaa 8 900 kilometriä, ja siitä ainakin 70 prosenttia metsätaipaleilla, joille puut voivat kaatua. Linjoja on osaksi siirretty korjaustöiden kannalta paremmin saavutettaviin paik-koihin teiden varsiin, mutta paljon linjas-toja halkoo yhä metsäpalstoja. Maakaa-pelointi ei ole tulossa haja-asutusalueille pitkiin aikoihin.

Tykkylumen aiheuttamat sähkökatkot ovat tänä talvena taas nostaneet esiin puheet linjan leventämisestä tai pylväiden korotta-misesta. Niemisen mielestä tällaiset toimet lisäävät kustannuksia kohtuuttomasti saata-vaan hyötyyn nähden.

”Nopean toipumisen malli on minusta hyvä. Myrskyjä ja lumituhoja tulee ajoit-tain, sille ei voi mitään. Meillä tulee olla

valmius vahinkojen korjaamiseen mahdol-lisimman nopeasti, ja siinä metsäyhtiön koneet ovat suuri apu.”

Sähkölinjojen raivauksia on tähän asti tehty suurimmaksi osaksi mies työnä, sähköyhtiön omien asentajien ja muiden sopimuskumppanien avulla. Sahamies ei kuitenkaan ole töissään yhtä joutuisa kuin metsäkone. Puiden käsittely konevoimalla on lisäksi huomattavasti turvallisempaa.

”Kyllä meidän asentajamme osaavat moottorisahaa käyttää, mutta on tarkoituk-senmukaisempaa käyttää heidän panostaan linjatöissä”, Nieminen sanoo.

Tammikuussa parikymmentä Metsä Groupin sopimusyrittäjän hakkuukonetta raivasi lumen painamia puita pois sähkö-linjojen päältä Keski-Suomessa ja Pohjois-Pohjanmaalla. ”Kyseessä oli ensimmäinen kerta, kun sähköyhtiöiden kanssa tehtyjä yhteistyösopimuksia sovellettiin raivaus-työssä”, Pasi Arkko kertoo.

Tieto sähkölinjoista lisää turvallisuutta

Arkon mukaan Metsä Groupin puun-korjuulle on merkittävä hyöty siitä, että yrityksellä on tiedossaan tarkka sähkölinjojen sijainti sähköisessä kart-tajärjestelmässään. ”Tällä on erityisesti turvallisuutta parantava merkitys, var-sinkin silloin, kun töitä tehdään pimeään aikaan. Tavoitteena on saada mahdolli-simman monen verkkoyhtiön sähkölinjat näkymään karttajärjestelmässämme.”

Kangasniemeläisen Veljekset Hokkanen Oy:n hakkuukonetta ohjaava Juha Leppänen kiittelee koneen näytöllä näkyvää sähkö-linjatietoa. ”Kun näen linjojen sijainnin hakkuukoneen näytöllä, työ tehostuu ja nopeutuu. Se on toki tärkeää myös työtur-vallisuuden kannalta.”

Leppänen on yli kahdeksan vuotta kes-täneen hakkuukoneen kuljettajan uransa aikana joutunut yhden kerran ongelmati-lanteeseen sähkölinjan takia.

”Siinä taisi olla kokemattomuutta mu-kana, kun työuran alkuvaiheilla tuuli pääsi heilauttamaan koneen puomissa kiinni ollutta runkoa niin, että se osui matalajän-nitelinjaan. Linja meni liitoksesta poikki, onneksi muita vahinkoja ei sattunut.”

Toimitusjohtaja Arto Nieminen (vas.), tuotantopäällikkö Pasi Arkko ja hakkuukoneen kuljet-taja Juha Leppänen ovat yhtä mieltä sitä, että sähkölinjojen sijaintitieto parantaa hakkuun turvallisuutta ja tehokkuutta.

Vaaroja vaikea ennakoida

LUMI- JA MYRSKYTUHOJA on vaikea enna-

koida. Metsänomistajan kannalta paras

keino on hoitaa hyvin metsäänsä. Oikeaan

tiheyteen harvennetuilla puilla on vahvat juu-

ret ja järeät rungot luonnonolosuhteita kes-

tämään.

Sähkökatkojen välttämiseksi merki-

tystä on myös linjaa reunustavan puuston

laadulla. ”Tykkylumen takia ensin menevät

nurin ranteen paksuiset lehtipuut, sitten rop-

sit ja viimeksi katkeilevat tukkipuiden lat-

vat. Sitten tuleekin jo kevät”, Arto Nieminen

kuvailee järjestystä.

Myrskyvaurioille herkimpiä ovat yleensä

reunametsät. Hoidetuissa puustoissa ensim-

mäiset vuodet harvennusten jälkeen ovat

kriittisiä. Tarkkaa ohjetta oikeaan käsitte-

lyyn vahinkojen välttämiseksi ei kuitenkaan

voi antaa.

Pasi Arkko sanoo, että myös rautatei-

den varsilla myrsky- ja lumituhojen mahdol-

lisuus pitää ottaa huomioon. ”Varsinkin pää-

tehakkuutyömailla täytyy kiinnittää huomiota

siihen, ettei säästöpuuryhmiä jätetä liian lähelle

ratalinjaa.”

Tuottoa jopa 20 %Voit saada metsän sijainnista ja tilasta sekä lannoitusajankoh-dasta riippuen lannoitukseen käytetylle rahalle 10–20 prosentin vuotuisen tuoton.

Lannoitus on turvallistaYaran metsälannoitteet valmistetaan Suomessa. Annamme niille laatu- ja puhtaustakuun. Lannoitetussa metsässä voi huoletta liikkua ja kerätä sen antimia.

Lannoittaminen on ilmastotekoYaran lannoitteilla on myös hiilijalanjälkitakuu. Lannoitus parantaa metsän terveyttä sekä järeyttää ja tuuheuttaa puita. Samalla metsän kyky sitoa hiilidioksidia kasvaa entisestään.

Yllättävän hyvää tuottoa

Tutustu verkossa yara.fi/metsa

Tiesitkö tämän metsänlannoituksesta?

Ota yhteys Metsä Groupin metsäasiantuntijaan!

Kiinnostuitko?

MINULLA ON URANI VARRELLA ollut etu-oikeus saada kokemusta useammasta teollisuudenalasta. Aloitin aikoinaan metalliteollisuudessa, josta siirryin kulutuselektroniikkaan. Sieltä tie on tuonut kaivostoiminnan kautta metsä-teollisuuteen. Kun vertaan toimialoja keskenään, metsäteollisuuden logis-tiikkaa leimaa muita selkeästi suu-rempi monimuotoisuus.

RAAKA-AINEEMME, PUU, kasvaa kaik-kialla. Puu ei myöskään ole yksi homogeeninen tuote, vaan sen eri osat päätyvät eri käyttökohteisiin ja näin ollen useaan osoitteeseen. Toiminta-alueemme puunhankinnassa onkin koko Suomi, ja tarvitsemme koko lii-kenneverkkoa isoista pääväylistä yksi-tyisteihin ja metsäautoteihin – rautateitä unohtamatta.

TUOTETOIMITUKSEMME VAIHTELEVAT kokonaisesta laiva-lastillisesta sellua yksittäiseen lavalliseen pehmopape-ria. Toimitamme tuotteita yli sataan maahan. Tuotan-tolaitoksemme sijaitsevat ympäri Suomea koillista ja aivan pohjoista lukuun ottamatta. Pehmopaperiteh-taamme toimitukset jäävät pääsääntöisesti kotimaahan. Muiden tehtaidemme ja sahojemme tuotteet päätyvät pitkälti vientiin meritse usean sataman kautta.

TOIMIVA LIIKENNEVERKKO on kriittisen tärkeä metsä-teollisuudelle. Jos tiet eivät ole kunnossa, puita ei saada pois metsistä. On huolestuttavaa seurata, miten Suomen tieverkoston korjausvelka lisääntyy vuosi vuodelta. Ruotsi käyttää vuosittain tuplasti enemmän rahaa liikenneverkkonsa ylläpitoon. Vähäliikenteisten rataosuuksien lopettamista mietitään, vaikka rautatiet ovat ympäristöystävällinen ja turvallinen tapa kuljettaa muun muassa metsäteollisuuden tuotteita.

LIIKENNEVERKON YMPÄRILLÄ on virinnyt myös keskus-telu satamien määrän vähentämisestä ja jäänmurron

priorisoinnista. Henkiin jäävien satamien kannalta ajatus voi tuntua-kin houkuttelevalta liiketoiminnan lisääntyessä. Tuotantolaitokset, jotka joutuvat kuljettamaan tuotteensa kal-liimmalla pidemmän matkan maitse vaihtoehtosatamaan, ovat todennä-köisesti asiasta eri mieltä. Tällaisia tarkasteluja tehtäessä onkin ymmär-rettävä kokonaisuus eli miten toi-mitusketju metsästä tehtaan kautta asiakkaalle tehdään mahdollisim-man tehokkaaksi. Satamaverkostoa ja muuta liikenneverkkoa koskevassa keskustelussa on helppo sortua käsit-telemään vain osakokonaisuuksia.

METSÄTEOLLISUUDEN LOGISTIIKKA luo hyvinvointia Suomeen vähintäänkin

kahdella tavalla. Ensiksi, se mahdollistaa tuotantolai-tosten toimintaedellytykset raaka-ainehuollon ja myyn-titoimitusten muodossa. Korjuu, tuotanto ja niihin liittyvät kuljetukset luovat jo nyt runsaasti työpaik-koja koko Suomeen, ja alan ilmoittamien investointien toteutuessa entistä enemmän. Toiseksi, metsäteollisuu-den kuljetukset tuovat yhteiskunnalle suoria verotuloja niin polttoaine-, auto- kuin tuloverojenkin muodossa.

METSÄTEOLLISUUDEN OSUUS Suomen bruttovientitu-loista on yli 20 prosenttia. Suomi tarvitsee metsäteol-lisuutta, ja metsäteollisuus tarvitsee toimiakseen hyvä-kuntoisen liikenneverkon. On ensiarvoisen tärkeää, että yhteiskunta pitää liikenneverkkonsa kunnossa, sehän on meidän kaikkien suomalaisten etu – niin yhteiskunnallisessa kuin liiketaloudellisessakin merki-tyksessä.

SUOMI ON KULJETUSTEN KANNALTA lähes saari, ja siksi erilaisessa asemassa kuin useimmat EU-maat. Siksi vientiteollisuuden toimintaolosuhteiden pitää olla kes-keinen teema niin valtakunnallisessa kuin eurooppalai-sessakin edunvalvonnassa.

KOLUMNI

JARI VOUTILAINENLOGISTIIKKAJOHTAJA

METSÄ GROUP

Metsäteollisuuden logistiikka luo työtä ja hyvinvointia Suomeen.

Liikenneverkko on metsäteollisuuden

selkäranka


VALTRA FOREST

TÄMÄ INVESTOINTIMENEE METSÄÄN.

ESIMERKKIPAKETTIVALTRA N113 -TRAKTORI+ KRONOS 5020 -KUORMAAJA + VALTRAF-MITTALAITE + KETO FORST- HAKKUUPÄÄ= EDULLINEN JA TEHOKAS HAKKUUKONE

KOTIMAINEN VALTRA ON TRAKTORI, JOLLA HOIDAT PELTOTYÖT KEVÄÄLLÄJA KESÄLLÄ SEKÄ TALVEN TULLEN HOIDAT SAMALLA TRAKTORILLA MYÖS METSÄTYÖT. KAIKKI TÄMÄ YHDELLÄ INVESTOINNILLA.

PYYDÄ TARJOUS SINULLE SOPIVASTA PAKETISTA VALTRA-MYYJÄLTÄSI.

Valtra is a worldwide brand of AGCO.

> VALTRA-MYYJÄSI, AGCO SUOMI OY Lähimmän myyjän yhteystiedot saat numerosta 020 45 501 tai www.valtra.fi

YOUR WORKINGMACHINE


VAUHTIA KANNATTAVAAN KASVUUN

Toimitusjohtaja Mika

Joukio on syystä tyyty-väinen. ”Metsä Board kehittyi viime vuonna monella tavalla hyvään suuntaan. Kartonki-liiketoiminnan kan-

nattavuutemme on huippuluokkaa, ja meillä on hyvät mahdollisuudet parantaa sitä entisestään. Tärkein tulevaisuuden tavoitteemme on kasvaa edelleen kannat-tavasti, mikä edellyttää tuotantokapasi-teetin lisäämistä.”

Vielä vuonna 2005 Metsä Board oli Eu-roopan suurin hienopaperin valmistaja. Nyt se keskittyy ensikuitukartonkeihin ja tarjoaa laadukkaita kartonkejaan kuluttaja- ja vähit-täispakkauksiin sekä graafisiin loppukäyt-töihin.

Metsä Boardilla on viisi taivekartonki-tehdasta Suomessa. Lainerikartonkia, jota käytetään etenkin aaltopahvipakkausten valkoisena pintamateriaalina, valmistetaan Kemissä ja Husumissa Ruotsissa. Lisäksi yhtiöllä on kemihierretehtaat Joutsenossa ja Kemissä sekä sellutehdas Husumissa.

Husumissa paperi vaihtuu kartonkiin

Viime vuoden lopulla Metsä Board ilmoitti, että se kasvattaa kartonkiliike-toimintaansa investoimalla 170 miljoonaa euroa Husumin tehtaaseen. ”Tarvit-semme lisäkapasiteettia, jotta voimme vastata kartongin kasvavaan kysyntään. Kun haimme sopivinta investointikoh-detta, muidenkin tehdaspaikkakun-tiemme tarjoamia mahdollisuuksia selvi-tettiin”, Joukio kertoo.

”Päädyimme Husumiin, joka on suurin tehdasintegraattimme. Siellä on jo käytössä modernia päällystysteknologiaa, suuri kaksi-linjainen sellutehdas, oma voimalaitos ja satama. Investointi Husumiin on kustan-nustehokkain tapa kasvattaa kapasiteettia.”

Joukio korostaa selluomavaraisuuden tärkeyttä kartonkituotannon kasvattamisen kannalta tulevaisuudessakin. ”Jatkossa myös Kaskisten kemihierretehdas saadaan kytket-tyä palvelemaan Metsä Boardin ydinliike-toimintaa, kun sen tuotanto käytetään lähes kokonaisuudessaan Husumissa. Kaskisissa valmistettava massa on tärkeä Husumin kartonkituotannon kilpailukyvyn kannalta. Käytämme sitä taivekartongin keskikerrok-seen ja myös lainerin raaka-aineena.”

Uusi taivekartongin tuotantolinja on tar-koitus käynnistää vuoden 2016 alussa,

LIIKETOIMINTA-ALUEET

TEKSTI Sirkku Vanhatalo KUVAT Metsä Board


Metsä Boardin kannattavuus nousi vuonna 2014 edellis vuodesta ja kartonkiliiketoiminnan tulos oli alansa huippua Euroopassa. Tase vahvistui hyvän kassavirran seurauksena, ja kartongin toi-mitusmäärät kasvoivat 10 prosenttia. Euroopan lisäksi katseet on suunnattu erityisesti Pohjois-Amerikan markkinoille.

ja täyteen tuotantoon pyritään ensi vuo-den loppuun mennessä. Investointi lisää Metsä Boardin taivekartongin vuotuista tuotantokapasiteettia 400 000 tonnilla.

”Taivekartongin tuotantokapasiteetti nousee 1,3 miljoonaan tonniin vuodessa, mikä on noin 43 prosenttia koko Euroo-pan kartonkikapasiteetista ja tuplasti enemmän kuin toiseksi suurimmalla tuottajalla”, Joukio vertaa.

Myös Husumin ensikuitulainerin tuotanto kasvaa. Se kolminkertaistetaan kolmen seuraavan vuoden aikana, minkä jälkeen sitä valmistetaan tehtaalla lähes 300 000 tonnia vuosittain. Vuodesta 2018 alkaen Metsä Board valmistaa laineria yhteensä noin 700 000 tonnia vuodessa.

Investointi Husumiin on kustannustehokkain tapa kasvattaa Metsä Boardin kapasiteettia. Se on yhtiön suurin tehdasintegraatti: siellä on jo käytössä modernia päällystysteknologiaa, suuri kaksilinjainen sellutehdas, oma voimalaitos ja satama.

Metsä Board vahvistaa asemaansa markkinajohtajana, kun sekä taivekartongin että ensikuitulainerin tuotantokapasiteetti kasvaa voimakkaasti.

2014 2018 2014 2018

TAIVEKARTONKI ENSIKUITULAINERI

KAPASITEETTI, milj. tonnia KAPASITEETTI, milj. tonnia

0,5 0,70,91,3



Rakennemuutoksen viimeiset vaiheet

Investoinnin seurauksena Husumin 600 000 tonnin vuotuinen paperi-tuotanto suunnitellaan lopetettavan – suurelta osalta jo tämän vuoden kuluessa ja lopullisesti vuonna 2017. ”Irtaudumme Kyron tehtaan tapetin pohjapaperia lukuun ottamatta koko-naan paperintuotannosta, kunhan saamme myytyä Saksassa sijaitse-van tappiollisen Gohrsmühlen teh-taan. Jos myynti ei tämän vuoden ensimmäisen vuosipuoliskon aikana onnistu, käynnistämme muita toi-menpiteitä tehtaan tappioiden elimi-noimiseksi”, Joukio selvittää.

Vuonna 2005 alkaneen rakenne-muutoksen viimeisimmät toimenpiteet parantavat merkittävästi Metsä Boardin tulevien vuosien kannattavuutta. Hu-sumin tehtaan siirtymisen kartongin valmistajaksi odotetaan kasvattavan lii-ketulosta ilman kertaluonteisia eriä noin 50 miljoonaa euroa kokonaisuudessaan vuodesta 2018 alkaen verrattuna viime vuoden tulokseen.

Gohrsmühlen tehtaan tappioista eroon pääseminen parantaisi liiketulosta noin 20 miljoonan euron verran.

Pohjois-Amerikassa voimakasta kasvua

”Vuonna 2014 toimitimme kar-tonkia asiakkaillemme 10 prosent-tia enemmän kuin edellisvuonna. Kasvu on merkittävä, varsinkin kun päämarkkina-alueemme Euroopan taloudellinen tilanne on ollut heikko. Myyntimme Pohjois-Amerikassa on kasvanut voimakkaasti, ja viime vuonna toimitusmäärämme nousi yli 40 prosenttia. Se on meille tärkeä strateginen kasvumarkkina myös jatkossa. Siellä etenkin elintarvikkei-den pakkaajat ja tarjoilupakkausten valmistajat ovat kiinnostuneita tuot-teistamme.”

Joukio kuitenkin painottaa, että Metsä Boardin uuden kartonkikapasi-teetin menekki ei ole Pohjois-Amerikan kasvun varassa. Muiltakin markkinoilta haetaan kasvua, kotimarkkinoilta Eu-roopasta ja myös Aasiasta.

”Olemme Euroopassa taivekarton-gin markkinajohtaja, joten täytyyhän meidän ottaa vähintään oma mark-kinaosuutemme kartonkimarkkinan kasvusta. Meillä on monenlaisia uusia

mahdollisuuksia korkealuokkaisten pakkausten raaka-aineen toimittajana.”

Kiinnostava kilpailutilanne

”Kysyntä-tarjontatilanne Euroopassa taivekartongin ja meidän valmista-mien lainerilaatujen osalta vaikuttaa jatkuvan hyvänä tulevinakin vuo-sina.”

Joukio kertoo, että taivekartongin ja ensikuitulainerin maailmanlaatuisen kysynnän arvioidaan kasvavan 3–4 pro-senttia vuodessa. Kartonki valtaa alaa muilta pakkausmateriaaleilta, kuten muovilta.

”Metsä Board puolestaan valtaa alaa esimerkiksi kierrätyskartongeilta ekologisuudella ja tuoteturvallisuudella. Kulutustuotteita valmistaville yrityk-sille meidän kartonkiemme käyttö on helppo tapa parantaa liiketoiminnan vastuullisuutta. Raaka-aineemme ovat puhtaita, ja niiden alkuperä tunnetaan. Lisäksi kattava asiakaspalveluverkos-tomme ja tehokas toimitusketjumme ovat vahvoja kilpailuvalttejamme.”

”Kaikki kartonkitehtaamme käyvät tänä vuonna korkeilla käyntiasteilla. Myyntimme tekee jo nyt hyvin tulok-sin työtä varmistaakseen sen, että ensi vuonna Husumissa käynnistyvän kar-tonkikoneen käyntiaste on heti alusta alkaen tavoitetasolla. Olemme valmiina kiihdyttämään kannattavaa kasvua.”

”Myyntimme tekee jo nyt hyvin tuloksin työtä varmistaakseen sen, että ensi vuonna Husumissa käynnistyvän kartonkikoneen käyntiaste on heti alusta alkaen tavoitetasolla. Olemme valmiina kiihdyttämään kannattavaa kasvua”, toimitusjohtaja Mika Joukio sanoo.

Turvallisesti ensikuidustaEnsikuidusta valmistettu kartonki on

turvallinen pakkausmateriaali. Ensi-

kuitukartongeissa ei ole mineraaliöl-

jyjäämiä tai muita haitallisia aines-

osia, eikä niistä irtoa tuotteeseen

lainkaan makua, hajua tai muita ei-

toivottuja ominaisuuksia. Kartongit

täyttävät tiukimmatkin elintarvike-

turvallisuutta koskevat määräykset,

ja ne voivat olla suorassa kosketuk-

sessa elintarvikkeeseen.

Ekologisten ja turvallisten pakkaus-

materiaalien kysyntänäkymät ovat

hyvät, eivätkä taloussyklit olennaisesti

vaikuta lopputuotteiden kulutukseen.

INFO


Kaikin puolin parempaa

Uusi saga Leivinpaperi on tiiviimpää, kestää hyvin korkeita lämpötiloja, ja ruoka ja leivonnai-

set irtoavat siitä erittäin hyvin. Se on kaikin tavoin parempaa kuin muut leivinpaperit: kuluttajates-tissä monet kommentoivat, että se tuntuu liukkaammalta ja jämäkäm-mältä. Kannattaa kokeilla itse.

SAGA Leivinpaperi on myös hyvän omantunnon tuote, sillä se valmis-tetaan kotimaisesta omistajajäsenten puuraaka-aineesta Mäntän tehtaalla. SAGAlla on myös Joutsenmerkki.

”Haluamme, että kokkaaja on-nistuu keittiössä sataprosenttisesti. Leivin- tai ruoanlaittopaperi voi tuntua pieneltä asialta ruoanlaiton ko-konaisuudessa. Kuitenkin esimerkiksi sillä, tarttuuko ruoka kiinni paperiin, on iso vaikutus lopputulokseen”,

markkinointijohtaja Jenni Kujala

toteaa.SAGA helpottaa arkea vähentämällä

tiskin ja liottamisen määrää. Uunipellit ja kaikenkokoiset uunivuoat kannattaa vuorata paperilla. Myös kesäkeittiössä paperi on kätevää. Esimerkiksi grillaa-malla ruokaa SAGA Foliosta ja Kok-kausarkista tehdyn alustan päällä grilli pysyy puhtaana.

Käytä monipuolisesti

”Paista, suojaa, kauli, keitä, höy-rystä, savusta – tavoitteemme on tehdä niin hyvää paperia, että sitä voi soveltaa lähes rajattomasti. Haluamme auttaa ja innostaa ihmi-siä käyttämään enemmän ja moni-puolisemmin leivin- ja ruoanlaitto-papereitamme”, Kujala jatkaa.

Suomessa on aina oltu edelläkävi-jöitä näiden tuotteiden kehittämisessä

ja käyttämisessä. Täkäläinen paperi-osaaminen leviää kovaa vauhtia maa-ilmalle: SAGAa myydään 40 maassa ympäri maailman.

”Tämä on hyvin mielenkiintoista bisnestä. Saamme SAGAn markki-nointiin ideoita kaikista maailmankol-kista – esimerkiksi höyryttäminen pa-perinyytissä tulee Aasiasta – ja tuoteke-hitys perustuu aitoon tietojenvaihtoon erimaalaisten ammattilaisten kanssa.”

Kysymykseen siitä, käyttääkö hän itse paljon SAGA-tuotteita, Jenni Ku-jala vastaa epäröimättä.

”Todella paljon, lähes päivittäin. Testailen konsepteja ja ideoita. Viime kesänä grillattiin paperia käyttäen oikein urakalla, ja olemme myös jär-jestäneet mainoskuvauksia kotonani. Tyttäreni sanookin, että SAGA on äidin paperia.”

TEKSTI Anna-Kaisa Kontinaho KUVA Seppo Samuli

”Haluamme auttaa ja kannustaa kokkaajia käyttämään leivin- ja ruoanlaittopapereita enemmän ja moni-puolisemmin”, markkinointijohtaja Jenni Kujala sanoo.


BIOTUOTE-KONSEPTI ON TARKENTUNUT

KUORI*

KUITUPUU

SELLU*

PUUPURU* TÄRPÄTTI* JA MÄNTYÖLJY*

HAJUKAASUT

LIGNIINI

LIETTEET

PUHDISTETTU VESI

SAKAT JA TUHKAT

BIOENERGIA*SähköProsessihöyryKaukolämpö

GLAUBERSUOLASELLUN JATKOJALOSTUS

Tuotekaasua kuoresta ja lietteestä tehtaan biopolttoaineeksi

Rikkihappoa ja metanolia hajukaasuista tehtaan omaan käyttöön

Uusia biotuotteita ligniinistä

Lannoitteita ja maanrakennus materiaalia tuhkasta

Uusia tekstiilikuituja sellusta

Biokomposiitteja sellusta

Biokaasua lietteistä liikenteen ja tehtaan polttoaineiksi

Uusia biopolttoaineita kuoresta, purusta ja metsähakkeesta

*Nykyisiä biotuotteita

Metsä Fibre tekee kehitys-työtä alla kuvattujen uusien biotuotteiden ja prosessien parissa.


Päätös biotuotetehtaan rakentami-sesta on luvattu tämän kevään aikana. Jos tehdas rakennetaan, uusia biotuo-tekonsepteja ryhdytään toteuttamaan vaiheittain. Uusien tuotteiden vali-koima syntyy ja kehittyy tehtaan koko elinkaaren aikana.

”Metsä Groupin liiketoiminta-alueet hyödyntävät puun tehokkaasti ja toisiaan täydentäen. Tälle vahvalle pohjalle suunnitellaan uusien biotuotteiden valmistusta sellunvalmistuksen yhteyteen Äänekoskelle”, Metsä Fib-ren tutkimusjohtaja Niklas von Weymarn kertoo. Metsä Fibren liikevaihdosta muiden tuotteiden kuin sellun osuus on jo nyt noin 10 prosenttia.

Von Weymarn sanoo, että biotuotetehtaassa raaka-aine ja tuotannon sivuvirrat hyödynnetään nykyistäkin tehok-kaammin yhä arvokkaampina tuotteina ja bioenergiana. ”Tehdashankkeen rinnalla kehitet-tävistä uusista biotuotekonsepteista tehdään päätöksiä vasta mahdollisen tehdasinvestointipäätöksen jälkeen. Konseptien pitää olla kannattavia ja parantaa osaltaan biotuotetehtaan ja Metsä Fibren kilpailukykyä.”

Nykyisiä biotuotteita

”Nykyiset tehtaamme tuottavat jo nyt sellun lisäksi bioenergiaa: säh-köä, höyryä, kaukolämpöä, tuote-kaasua ja kiinteitä biopolttoaineita sekä biokemikaaleja: raakamäntyöl-jyä ja -tärpättiä”, markkinointipääl-likkö Emilia Moisio kertoo.

”Puuraaka-aineesta noin puo-let kuluu sellukuiduiksi ja toinen puoli päätyy bioenergiaksi. Puun monet pihkakomponentit suojaa-vat sitä mikrobiologisilta vaurioilta ja hyönteisiltä, ja muun muassa nämä uuteaineet otetaan talteen biokemikaalina prosessissamme.

Bioenergialla ja biokemikaaleilla on merkittävä vaikutus Metsä Fibren kilpailukykyyn.”

”Moisio muistuttaa, että Metsä Fibren tehtaat tuotta-vat enemmän energiaa kuin kuluttavat, joten sitä toimite-taan niiden lähialueiden käyttöön. ”Tuotannossa syntyvää kuorta ja purua käytetään biopolttoaineena. Joutsenossa otettiin pari vuotta sitten käyttöön kuoren kaasutuslaitos, jonka tuottamalla polttoaineella on voitu korvata fossiili-nen maakaasu. Metsä Fibren sellutehtaat tuottavat lähes 13 prosenttia koko Suomen bioenergiasta.”

Raakamäntyöljy ja -tärpätti pääsivät viime vuonna eroon sivutuotteen roolistaan, kun ne saivat omat Botnia-tuotemerkkinsä. ”Nyt ne ovat brändi-tuotteita sellujen rinnalla. Yhdessä asiakkaidemme kanssa pohdimme tuot-teen mahdollisia kehitystarpeita ja sitä, miten voimme pa-rantaa yhteistyötämme ja tukea asiakkaan liiketoimintaa.”

”Asiakkaamme jalostavat biokemikaaleista omia loppu tuotteitaan. Puolet tuottamas-tamme tärpätistä menee parfyymei-hin, loput pesuaineisiin, erilaisiin hajusteisiin, maaleihin, liimoihin ja painoväreihin – ja valmistetaan siitä perinteisiä liuottimiakin.”

Raakamäntyöljyn tuottajana Metsä Fibre on yksi maailman suurimmista, ja sillä on vakiintunut asiakaskunta. Viime vuonna män-työljyä valmistettiin noin 85 000 tonnia.

Mäntyöljyä käytetään maaleissa, liimoissa, lakoissa, puhdistusai-neissa, moottoriöljyissä ja kosme-tiikassa. Se voi olla ainesosasena myös esimerkiksi kumin ja asvaltin valmistuksessa. Lisäksi mäntyöljyä käytetään biopolttoaineiden raaka-aineena ennen muuta korvaamaan elintarvikekäyttöön soveltuvia kas-viöljyjä.

”Erityisen kiinnostavia mänty-öljyn käyttökohteita ovat lääkkeet ja


TEKSTI Sirkku Vanhatalo KUVAT Hanna-Kaisa Hämäläinen, Mikko Raskinen JA Metsä Group

Metsä Fibren biotuotetehdashanke etenee aikatau-lussaan. Tammikuussa tehdas sai ympäristöluvan, ja viime kuussa päälaitetoimittajien kanssa tehtiin aie-

sopimukset. Myös tehtaan yhteydessä valmistettavien uusien biotuotteiden kehittäminen etenee.

BiotuoteBiotuote tarkoittaa biomassasta –

maatalouden, elintarvike- ja metsä-

teollisuuden raaka-aineesta – valmis-

tettua tuotetta, samalla tavalla kuin

bioenergia on biomassasta valmis-

tettua energiaa, bioenergiaa.

Perinteisten biotuotteiden, kuten

sellun, raakamäntyöljyn ja -tärpätin,

rinnalle on syntymässä uusia biotuot-

teita. Äänekosken biotuotetehdas val-

mistaisi koko elinkaarensa ajan näiden

perinteisten lisäksi uusia biotuotteita.

Kaikkea ei suinkaan tehtäisi itse, vaan

tehtaan yhteyteen syntyisi erilaisia bio-

tuotteita valmistavien osaajien ja yritys-

ten verkosto, joka jalostaa, kaupallistaa

ja markkinoi tuotteet.


terveysvaikutteiset aineet. Mäntyöljy sisältää kolesterolia alentavaa sitosterolia, ja siksi sitä on käytetty esimerkiksi Benecol-tuotteissa”, Moisio kertoo esimerkin. ”Kiinnostava on myös Hankkija Oy:n siipikarjalle kehittämä rehu, jolla eläinten suolistoinfektioita voidaan vähentää mäntyöljyssä olevan resiinihapon ansiosta.”

Omaan käyttöön ja markkinoille

Metsä Fibren nykyisissäkin tehtaissa puu-raaka-aine hyödynnetään monipuolisesti ja tehokkaasti. Tällä on sekä taloudellista että ekologista merkitystä. "Uusia biotuotteita saadaan hyödyntämällä selluprosessin sivu-virtoja entistä fiksummin ja etsimällä sellu-kuiduille uusia käyttökohteita”, Niklas von Weymarn kertoo.

”Toteutuessaan biotuotetehdas olisi pohjoisen pal-lonpuoliskon suurin puuta jalostava tehdas ja sen soo-dakattilakin olisi maailman tehokkain. Sen valtavasta höyrymäärästä merkittävä osa muutettaisiin biosäh-köksi. Tehtaan biosähköntuotanto olisi jopa kaksi tera-wattituntia vuodessa, mikä vastaa neljännestä Loviisan ydinvoimalan vuosituotannosta”, von Weymarn vertaa.

Biotuotetehtaasta halutaan tehdä täysin fossiiliton, jolloin uusiutumattomat polttoaineet korvattaisiin uu-siutuvilla. Yksi tutkittavista konsepteista onkin Joutse-non sellutehtaalta tuttu kuoren kaasutus. Kuoren lisäksi tuotekaasua voitaisiin valmistaa mahdollisesti myös jätevedenpuhdistamon lietteistä.

Jäljelle jäävälle kuorelle haetaan von Weymarnin mukaan myös muita korkea-arvoisempia käyttökohteita. ”Siitä voitaisiin valmistaa yhdessä metsähakkeen ja pu-run kanssa uusia neste- ja kaasumaisia biopolttoaineita, jolloin ne saataisiin nykyistä arvokkaampaan käyttöön. Seuraamme useita mahdollisia teknologiapolkuja, joissa kuoren jalostusarvo on nykyistä korkeampi.”

Sellutehtaan hajukaasut hävitetään tavallisesti polt-tamalla, mutta biotuotetehtaan esisuunnittelussa on tutkittu konseptia, jossa hajukaasuista valmistettaisiin rikkihappoa. Sitä käytetään sellutehtaalla muun muassa mäntyöljyn valmistuksessa. ”Tämän konseptin sivu-tuotteena syntyy puolestaan metanolia, joka on sekä biopolttoaine että mielenkiintoinen lähtökohta monelle jalostusketjulle.”

Von Weymarn kertoo, että lietteiden osalta tutki-taan myös mädätystä eli biokaasun valmistamista. ”Sitä voitaisiin käyttää tehtaan meesauunissa tai liikenteen biopolttoaineena. Tämä konsepti kilpailee siis lietteiden osalta edellä mainitun kaasutuksen kanssa.”

Jos tehdas rakennetaan• Kyseessä on metsäteollisuuden historian suu-

rin investointi Suomessa, 1,1 miljardia euroa.

• Tehtaasta tulee pohjoisen pallonpuoliskon suurin puuta jalostava tuotantolaitos.

• Tehdas valmistaa 1,3 miljoonaa tonnia havu- ja koivusellua ja käyttää puuta 6,5 miljoonaa kuutiometriä vuodessa.

• Tehdasta kutsutaan biotuotetehtaaksi, koska se kasvattaa tuotevalikoimaa uusilla biotuot-teilla, tuottaa energiaa yli oman tarpeen eikä käytä fossiilisia polttoaineita.

• Kaikki tuotannossa syntyvät sivuvirrat ja jät-teet hyödynnetään mahdollisimman tarkasti.

• Tehtaan biosähkön tuotanto vastaa neljän-nestä Loviisan ydinvoimalan vuosituotan-nosta.

• Uusi tehdas alittaa Äänekosken nykyisen sellutehtaan ympäristöluvan päästörajat, vaikka tuotanto kapasiteetti on huomattavasti suurempi.


Biotuotetehtaan biosähkön vuotuinen tuotanto vastaisi neljännestä Loviisan ydinvoimalan vuosituotannosta.

Markkinointipäällikkö Emilia Moisio muistut-taa, että Metsä Fibren

tehtaat tuottavat jo nyt lähes 13 prosenttia koko Suomen bioenergiasta.

”Uusien biotuotteiden pitää olla kannattavia ja parantaa osaltaan bio-tuotetehtaan ja Metsä Fibren kannattavuutta”, tutkimusjohtaja Niklas von Weymarn painottaa.


Kaksi esimerkkiä biotuotteista

Puutuhkan hyödyntäminen METSÄ GROUP ON KEHITTÄNYT omistaja-

jäsenilleen tuhkalannoituspalvelun, joka

on tarjolla koko maassa.

”Mahdollisen biotuotetehtaan valit-

semasta tekniikasta riippuu, onko tuo-

tannossa syntyvä puutuhka riittävän

ravinteikasta metsälannoitukseen”, asia-

kaspäällikkö Mikko Välikoski sanoo. Lan-

noitevalmistelaki määrittelee metsälan-

noitteena käytettävän tuhkan ravinne- ja

sallitut raskasmetallipitoisuudet.

”Tällä hetkellä käytämme Äänevoi-

man voimalaitoksen, Metsä Boardin

Kaskisten kemihierretehtaan ja Metsä

Woodin Suolahden vaneritehtaan tuh-

kaa. Tutkimme paraikaa myös usean

Metsä Woodin sahan tuhkan käyttömah-

dollisuuksia, ja lisäksi ostamme tuh-

kaa konsernin ulkopuolisilta laitoksilta.

Lannoi tuksen toteutamme pääasiassa

maalevityksenä metsätraktoreilla.”

Tuhkan käyttö lannoitteena palauttaa

puunkorjuun yhteydessä metsästä pois-

tuneita kivennäisravinteita sinne takaisin.

”Kaliumia ja fosforia sisältävä tuhka on

hyvä turvemaiden lannoite, joka yleensä

levitetään metsään mahdollisimman pian

harvennushakkuun jälkeen hakkuissa

syntyneitä ajouria hyödyntäen.”

”Tuhkan lannoitusvaikutuksia on tut-

kittu jo useampi vuosikymmen, ja sillä

on todettu saatavan jopa 3–6 kuutio-

metrin lisäkasvu hehtaaria kohden vuo-

dessa. Kun tuhkaan lisätään ravinteita

kuten booria, se on terveyslannoitteena

kemera-tuen piirissä”, Välikoski mainit-

see.

Uusia tekstiilikuitujaMETSÄ FIBRE ETSII myös sellulle uusia

käyttökohteita. Tekstiilikuitujen valmis-

tusta sellusta uudella tehokkaalla ja

ympäristöystävällisellä valmistusme-

netelmällä on tutkittu vuodesta 2009

lähtien. Työtä on tehty muun muassa

metsäalan perustaman Fibic Oy:n tutki-

musohjelmissa yhdessä tutkimuslaitos-

ten ja muiden metsäteollisuusyritysten

kanssa.

Metsä Fibre jatkaa kehitystyötä

Itochun kanssa joulukuussa solmitun

kumppanuussopimuksen puitteissa.

Itochu omistaa 24,9 prosenttia Metsä

Fibrestä ja vastaa sen sellun myynnistä

Aasiassa. Monialaisen Itochun myynti-

valikoimaan kuuluvat myös muun

muassa tekstiilit.

Seuraa hankkeen etenemistä osoitteessa www.biotuotetehdas.fi

Metsä Fibre jatkaa tutkimusta sellusta valmistettavasta tekstiilikuidusta yhdessä Itochun kanssa. Monialayhtiö Itochu myy Metsä Fibren sellua Aasiassa, ja sen valikoimaan kuuluvat myös tekstiilit.


Vanerista kestäviä betonielementtien muotteja

TEKSTI Tytti Hämäläinen KUVA Metsä Wood


Klebl gmbh on Saksan suurimpia rakennus-yhtiöitä, ja sillä on kuusi elementtitehdasta eri puolilla maata.

”Metsä Woodilta saamme erinomaista

laatuvaneria luotettavasti. Meille on eri-tyisen tärkeää, että jokaisen vanerilevyn voi käyttää monta kertaa eli niillä on pitkä elinkaari. Metsä Woodin Form XL -levy-jen kestävyys on huippuluokkaa”, Kleblin muottitöistä vastaava johtaja Werner Feihl sanoo.

Feihl vieraili Suolahden tehtaalla pereh-tymässä vanerin valmistukseen, ja vierai-luun kuului myös tutustuminen metsään ja puunkorjuuseen.

”Meillä on käynnissä useita tuotekehi-tyshankkeita, jotka liittyvät esimerkiksi levyjen pinnoitteisiin. Lisäksi oli kiinnosta-vaa nähdä, miten metsiä Suomessa hyödyn-netään teollisessa mittakaavassa ja miten ketju etenee metsästä Metsä Woodin tuo-tantoon ja edelleen meidän tehtaillemme Saksaan.”

Vähemmän näkyviä saumoja

Klebl on käyttänyt Metsä Woodin vane-ria noin 20 vuoden ajan, ja yrityksessä ollaan tyytyväisiä vanerin hyvään ja tasaiseen laatuun sekä kestävyyteen. Jokaista vanerilevyä voidaan Feihlin mukaan käyttää jopa 50 kertaa.

”Metsä Woodin vaneria käyttämällä varmistamme, että muotin puuosat ja valu ovat laadukkaita”, Feihl kertoo.

Feihl ottaa esimerkiksi valtavan logis-tiikkakeskuksen rakentamisesta Eggol-sheimiin Saksaan. Keskuksen julkisivuille oli asetettu tiukat vaatimukset: Kleblin oli valmistettava noin 360 valkoista erittäin korkealaatuista valettua betonielementtiä.

”Metsä Woodin XL-kokoisten koivu-vanerilevyjen ansiosta pystyimme käyttä-mään tavallista vähemmän levyjä, mikä nopeutti betonielementtien valmistusta. Lisäksi valmiiden elementtien pinnoille jäi vanerin suuren koon ansiosta vähemmän näkyviä saumoja.”

Metsä Woodin levyjen etuihin kuuluu myös se, että vaaleiden vanerilevyjen pin-noille voi tehdä merkintöjä, mikä helpottaa levyjen merkitsemistä muottien rakennus-vaiheessa.

Korkeat lujuusarvot

Feihl kertoo, että he ovat käyttäneet Metsä Woodin vaneria monissa muissa-kin vaativissa kohteissa. ”Saksa tunne-taan autoteollisuudestaan, ja me olemme rakentaneet tuotantolaitoksia monille johtaville saksalaisille automerkeille.”

Johtavat automerkit edellyttävät raken-tajilta huippulaatua, ja laatu on tärkeää myös Kleblille. ”Siksi käytämme Metsä Woodin tuotteita ja korvaamme niillä muita tuotteita. Muut valmistajat eivät pysty takaamaan esimerkiksi yhtä hyviä lujuusarvoja”, Feihl sanoo.

Saksalainen rakennusyhtiö Klebl GmbH käyttää Metsä Woodin kovapintaisia ja kestäviä Form XL -vanereita suurten betonielementtien valamisessa.

Metsä Wood Form XLMetsä Wood Form XL -koivuvanerilevy

on kovapintainen ja kulutuksenkestävä

betonivalulevy vaativiin käyttökohteisiin,

joihin halutaan betonipinta vähin sau-

moin. Se on vahva ja jäykkä levy, jota on

helppo työstää ja jota voidaan betoni-

muotissa käyttää uudelleen kymmeniä

kertoja.

INFO


METSÄ TISSSUEN UUDEKSI TOIMITUSJOHTAJAKSI on nimitetty

DI, KTM Petri Helsky, 48. Hän aloittaa uudessa tehtävässään ja

Metsä Groupin johtoryhmän jäsenenä viimeistään 1. heinäkuuta.

Helskyllä on pitkä kokemus vaativista kansainvälisistä johto-

tehtävistä kemianteollisuudessa. Hän on toiminut johtotehtävissä

Kemira Oyj:ssä vuodesta 2007, viimeksi Paperi-segmentin sekä

Aasian ja Tyynenmeren alueen johtajana ja Kemiran johtoryhmän

jäsenenä.

Metsä Tissuen edellinen toimitusjohtaja Mika Joukio siirtyi

lokakuussa Metsä Boardin toimitusjohtajaksi.

Metsä Wood ja Itochu Group aloittivat yhteistyön METSÄ WOOD ON SOLMINUT yhteistyösopimuksen

Itochu Groupin kanssa lisätäkseen myyntiä Aasian

markkinoilla. Sopimuksen myötä Itochu Kenzai

Corporation, joka on Itochu Groupin tytäryhtiö,

aloitti vuoden alussa Metsä Woodin sahatavaran

agenttina ja jakelijana Japanin markkinalla.

haki prosessin-hoitajakoulutukseenMETSÄ FIBRE KÄYNNISTÄÄ uuden proses-

sinhoitajakoulutuksen ensi toukokuussa

ja ilmoitti tammikuussa hakevansa tulevia

selluntuotannon ammattilaisia oppisopi-

muskoulutukseen.

Kiinnostus oli melkoinen, sillä haki-

joita kertyi kaikkiaan 1 330. Koulutukseen

valitut parikymmentä henkilöä palkataan

Joutsenon, Kemin, Rauman ja Äänekos-

ken tehtaille, joihin heidän suunnitellaan

sijoittuvan. Oppisopimuskoulutus kestää

noin puolitoista vuotta.

Petri Helsky on Metsä Tissuen uusi toimitusjohtaja

1 330

Suomen Metsäsäätiö tukee nuorten metsäkasvatustaesimerkiksi rahoittamalla koululaisten metsäpäivienjärjestämistä ja opettajien täydennyskoulutusta.

METSÄSÄÄTIÖ-MAKSULLATARJOAT NUORILLE MAHDOLLISUUDENINNOSTUA METSÄ-ELINKEINOSTA.”

”

NIINA NUPPONENMetsäneuvoja

METSASAATIO.FI

METSÄELINKEINO – LUPA KUKOISTAA


METSÄSTÄ KASVUA

POHJOISISTA METSISTÄ SAA raaka-aineen pitkäkuitui-

seen selluun, joka soveltuu erinomaisesti esimerkiksi peh-

mopaperin valmistukseen. Tenniskentän kokoisen metsä-

palstan harvennuksesta saa kuutiometrin verran puuta.

Siitä voi valmistaa keskivertosuomalaisen tarvitsemat

pehmopaperit 12 vuodeksi.

Metsä Group on aina katsonut kotimaanmarkkinoita kau-

emmas. Sellun kysyntä kasvaa maailmanlaajuisesti ja kaik-

kein kiihkeimmin Aasiassa, missä yhä useamman elintaso

nousee ja sen seurauksena pehmopaperia kuluu enemmän.

Arjen mukavuus ei tunne mannerten välisiä rajoja.

Metsissämme kasvaa ensiluokkaista puuta, josta

Metsä Group jalostaa niin hyviä ja tarpeellisia tuotteita,

että maailma ei voi olla niitä ilman.

Pehmopaperin kohokuvioinnitkaan eivät ole vain

estetiikkaa, vaan sellujemme lailla pitkäjänteisen insi-

nöörityön taidonnäyte. Kohokuvioinnit antavat paperille

esimerkiksi paksuutta ja imukykyä. Kaunista ja käytän-

nöllistä.

Kirjoitamme yhdessä menestyskertomusta, jonka

pääosaa esittää metsä. Sinunkin metsäsi tuo Suomelle

kasvua.

PÄÄOSASSA SELLUTässä näet kappaleen

suomalaista menestyskertomusta.

OSTOKSILLE VERKKOKAUPPAAN

Jos sinulle on kertynyt puukaupoista bonuksia, voit tehdä niillä ostoja verkkokau-passamme www.metsaverkko.fi > verkkokauppa. Verkkokauppa on bonusoikeu-dellisten omistajajäsentemme käytössä. Tuotteesta riippuen voit maksaa ostoksesi rahalla, bonuksilla tai niiden yhdistelmällä. Käytä kirjautumiseen meiltä saamaasi käyttäjätunnusta ja salasanaa. METSÄ GROUP. METSÄOMAISUUTESI HOITAJA.

Husqvarnan etusetelitmoottori- ja raivaus-sahoihin sekä nyt myös turvavarusteisiin!

50 / 100 / 250 / 500 bonuseuroa

Vuoden 2012

puukaupoista

kertyneet bonukset

vanhenevat 31.12.2015.

Hyödynnä ne nyt

verkkokaupassa

esim. etuseteleihin:esim. etusete

Metsänuudistaminen kirja

27 € +

8 bonuseuroa

Pfanner työhousut

179 €

NYT VERKKOKAUPASSA!www.metsaverkko.fi

* Hintaesimerkki, katso muut

hintavaihtoehdot verkkokaupasta.

89 € +

70 bonuseuroa*

Scout Guard SG968K-10Mriistakamera

Tutustu alla oleviin ohjeisiin, jottasaat varmasti äänesi kuuluviin.

TÄRKEÄT PÄIVÄMÄÄRÄT:

Äänestä ja vaikuta. Sinä päätät, kuka sinua edustaa näköalapaikalla.

METSÄLIITTO OSUUSKUNTA

EDUSTAJISTO VAALI2015

OMISTAJAJÄSEN, – 15.4.!

JOS ÄÄNESTÄT INTERNETISSÄ: tarvitset äänestyslipussa olevan PIN-numeron sekä jäsennumerosi.

VALITSE SINULLE KÄTEVIN TAPA ÄÄNESTÄÄ:

Irrotetaan tästä Avskiljs här

ÄÄNESTYSLIPPURÖSTSEDEL

METSÄLIITTO OSUUSKUNNAN

EDUSTAJISTON VAALI 2015

Merkitse ympyrään

ehdokkaan numero.

Äänestyslippua ei saa taittaa.

METSÄLIITTO OSUUSKUNTAS

FULLMÄKTIGEVAL 2015

Anteckna kandidatens

nummer i cirkeln.

Röstsedeln får inte vikas.

Postita täyttämäsi äänestyslippu oheisessa palautuskuoressa siten, että se on perillä viimeistään 15.4.2015 klo 16.00.

Posta den ifyllda röstsedeln i bifogat returkuvert så att det är framme senast 15.4.2015 kl. 16.00.

PIN XXXXX

PIN XXXXX

JOS KÄYTÄT ÄÄNESTYSLIPPUA: Kirjoita ehdokkaasi numero tähän irrota äänestyslippu

ja postita se äänestysmateriaalin mukana tulleessa palautuskuoressa.

HUOM! Palautuskuoressa saa

20.3.–15.4.2015 Äänestys postitse tai internetissä. Äänestysmateriaali

lähetetään jäsenille viimeistään 18.3. Kuoreen suljettujen

äänestyslippujen on oltava perillä 15.4.2015 klo 16.00

mennessä. Internet-äänestys päättyy 15.4.2015 klo 23.59.

1.6.2015Äänestystulos vahvistetaan toukokuun aikana.

1.7.2015Uuden edustajiston ja piiritoimikuntien toimikausi alkaa.

Documents

Metsä Groupin Viesti 1/2015