Minustako

yrittäjä?ALKAVAN YRITTÄJÄN TIEDOTUSLEHTI 2011

kannattaakannattaaYrittäjyys

Vuokratyö vetoaa nuoriin

Vuokratyö vetoaa nuoriin

IT-TUKI on yhteistyötä asiakkaan kanssa

Yrittäjät törmäilevatInnoOmniassa

Verkkokauppaa 24/7

Minustako yrittäjä?

ALK

AVA

N Y

RIT

TÄ

JÄN

TIED

OT

USLEH

TI 2011

Huolella suunniteltu

Koneyrittäjyys ei ole vain välinelaji

Minustako franchiseyrittäjä?Franchiseyrittäjä on erilainen yrittäjä

Valitse yrittäjien oma eläkeyhtiö

Eläke-Fennia on yrittäjien omistama eläkeyhtiö. Siksi tiedämme, miten

tärkeää on järjestää YEL-vakuutuksesi kuntoon heti yrittäjyytesi

alkumetreillä. Se on sekä sinun että perheesi perusturva.

Kysy lisää numerosta 010 195 058. Voit myös ottaa yhteyttä Fennia-

ryhmän ja Lähivakuutus-ryhmän palvelupisteisiin. Saat yrittäjämäisen

tehokasta ja joustavaa palvelua!

Lisätietoa www.elake-fennia.fi /yrittajaksi

Soita

010 195 058

Autamme alkuun!

MY_kansi_2011.indd 1 25.11.2011 14.33

Oletko yrittäjäainesta?PÄÄTOIMITTAJAKIMMO KIVIAHOPUH. (09) 4282 1019

TOIMITTAJATSIMO RAITTILAMARKKU SUMMASAMI J. ANTEROINENLIISA AIRAKSINENMIKA TUUNANENKATARIINA KÄÄPÄSATU HELENIUSKLAUS SUSILUOTO

ILMOITUSMYYNTIKIMMO KIVIAHOPUH. (09) 4282 1019KIMMO.KIVIAHO@PERHEMEDIAT.FI

TAITTOAIVO BLUM

POSTIOSOITEKUSTANNUSOSAKEYHTIÖPERHEMEDIAT OYPURPURIPOLKU 600420 HELSINKIPUH. 09-4282 1000

PAINOPAIKKAPRINTING HOUSE “SK”

PÄÄKIRJOITUS

Yrityksen perustamisen lähtökohtana usein on pala-va halu toimia yrittäjänä. Yrittäminen vaatii riskin-ottoa, rohkeutta, yhteistyökykyä sekä laaja-alaista

tietämystä käytännön asioista. Menestymisen tärkeim-piä edellytyksiä on vahva näkemys, jolla erotutaan kilpaili-joista. Kilpailu on kovaa, yrittäminen on varsin haastavaa ja vaativaa, mutta samalla myös palkitsevaa.

Alkavan yrittäjän kannattaa tehdä huolellisesti liike-toimintasuunnitelma ja punnita sitä monista eri näkökul-mista ennen varsinaisen yrityksen perustamista. Valmis liiketoimintasuunnitelma kannattaa vielä antaa asiantun-tijan arvioitavaksi – ulkopuolisten esittämät kommentit ja parannusehdotukset auttavat hankkeen parissa yksin puurtavaa yrittäjää kehittämään liikeideaa eteenpäin. Usein käy myös niin, että ensimmäinen versio liiketoi-mintasuunnitelmasta ei vastaa lopullista yritystoimintaa.

Suomessa on varsin kattavasti yrittäjien ystäviä ja tarjolla on monenlaista ilmaista yritysneuvontaa. Mm. Uusyrityskeskukset ja ELY-keskukset arvioivat ja antavat maksutonta neuvontaa yrittäjiksi aikoville. Monissa kun-nissa on maksutonta yrittäjäneuvontaa ja verovirastokin auttaa alkavia yrittäjiä mielellään, ilman että lompakkoa tarvitsee edes avata.

Liiketoiminnan suunnitteluun ja sen paperille laittami-seen sekä jäsentämiseen kannattaa todella panostaa. Ensisijaisesti liiketoimintasuunnitelma toimii käsikirjoi-tuksena yrittäjälle itselleen. Toissijaisesti sillä haetaan yritykselle rahoitusta. Mitä paremmin liiketoimintaa on suunniteltu ennen yrityksen perustamista, sitä suurempi mahdollisuus yrityksellä on menestyä. Hyvällä liiketoimin-tasuunnitelmalla on lisäksi mahdollista saada yrittäjälai-na Finnveralta.

Kimmo Kiviaho

Avain halpaan autoiluun Tampereella ja 25 000 kohteessa maailmalla

Online nettigeneraattorista saat 25 000 autovuokraamosta ympäri maailman aina luotettavan ja edullisimman mahdollisen vuokra-auton ja asioit tutun ja

turvallisen kotimaisen organisaation kanssa.

www.scandiarent.fi Ulkomaisten tilausten info puh. 0600 550 099

Suomessa Scandia Rentin 1200 auton ja 50 toimiston verkosto palvelee juuri sinua 60 vuoden kokemuksella ja -ammattitaidolla.

tampere@scandiarent.fi www.scandiarent.fi

Rantaperkiönkatu 1, 33900 Tampere, puh. 03-2147 147

MY_kansi_2011.indd 2 25.11.2011 14.33

Yrittäjät törmäilevät InnoOmniassa .....................................................................................2Kovaa metsäkoneosaamista Taivalkoskella .........................................................................4Kajaanin ammattikorkeakoulun Innova-keskus tuo tervetullutta pörinää pohjoiseen ............8Divan Konservointi Oy – Katri Kurkela Konservaattori on kuin huonekalulääkäri.................14Konservointi on kansainvälinen ala ..................................................................................18Tiimiopiskelu on myös sparrausta ....................................................................................22Great Cut Academy − kampaajakoulutusta 25 vuotta .......................................................26Make Up Artist Academy ..................................................................................................30Kustannustehokasta kielten opiskelua verkossa ...............................................................32IT-tuki on yhteistyötä asiakkaan kanssa ............................................................................38Verkkokauppa 24/7 .........................................................................................................40Markkinointiviestintää ja kuntouttavaa hoivatyötä ääniviesteillä ........................................42Suomen Talousverkko – tilitoimistopalvelut yrittäjältä yrittäjälle tyytyväisyystakuulla! .........44Vuokratyö vetoaa nuoriin ..................................................................................................48Yrittäminen hyvässä nosteessa Hämeenlinnassa ..............................................................52Jo 60 vuotta autovuokraamoalan yksityisyrittäjyyttä ..........................................................56Sonera - Systemaattinen palvelusuunnittelu hyödyttää asiakasta .....................................60Helppoa ja ennustettavaa − uusin viestintäteknologia ei ole peikko vaan pelastaja ..........64DNA − nopea, mutkaton, rohkea ......................................................................................68Paikallispalveluyrittäjä on vastuussa itselleen ...................................................................72Eläke-Fennia on yrittäjän asialla. Työntekijän eläkevakuutus tuo tulevaisuudenturvaa ........74Suojele yrityksesi identiteettiä netissä ..............................................................................78Ota verkko haltuun! IT-konkari Ville Skogberg antaa vinkit vasta-alkajille ...........................82NettiTieto palvelee modulaarisesti pk-yrityksiä ..................................................................86Yritysten tietojärjestelmät usein aikaansa jäljessä ............................................................90Hi-techiä ja haalarihommia Huoltoyrittäjän arkeen mahtuu monenlaista vääntöä ..............92Koneyrittäjyys ei ole vain välinelaji....................................................................................94Tilausta klapikingille? Japa-polttopuukone on monen pienbisneksen moottorina ..............96Mustesuihkutulostusta laseria edullisemmin.....................................................................99Kunnon kone on puoli voittoa ........................................................................................ 102Maksupäätteen valinnassa on varaa .............................................................................. 104Minustako franchiseyrittäjä? Franchiseyrittäjä on erilainen yrittäjä ................................. 106Subway valloittaa Suomessakin .................................................................................... 110Kotipizza – brändi parhaista raaka-aineista ................................................................... 112Faunatar-kauppiaalle pienikin eläin on iso asia ............................................................. 116Yrittäjän työttömyysturva ............................................................................................... 120Työttömyyskassa on turvaverkko – yrittäjällekin .............................................................. 124Parhaat asiakaskontaktit syntyvät kasvotusten messuilla ............................................... 126Älä pelkää isoa mediaa, mainostaja .............................................................................. 130"Kirjaudu asiakkaaksi verkkokauppaamme ArkkiNettiin" ................................................ 134Seismo ......................................................................................................................... 138Aloitteleva yrityskin voi lisävakuuttaa ............................................................................ 140Tapiola .......................................................................................................................... 142

Sisältö

2

Koulutus

Yrittäjät törmäilevät

InnoOmniassaTeksti: Simo Raittila, Kuvat: iStockPhoto

InnoOmnia on Espoon keskuksessa sijaitseva osaa-miskeskus, joka tarjoaa edullisesti matalan kynnyk-sen liiketilaa ja työvälineitä kädentaitojen ja palvelu-

alojen yrittäjille. Keskus avaa ovensa elokuussa 2011. InnoOmnian ideana on olla kuitenkin enemmän kuin pelkkä toimistohotelli. Tarjolla on yhteisollisyyttä, kurs-seja ja palveluita.

Tarkoitus on, ettei uusiin tiloihin tulla vain omaan toimistoon ja vedetä ovea kiinni. Sen sijaan yrittäjät voivat toimia paljon myös yhteisissä tiloissa, niin sa-notuissa törmäyspisteissä, joissa on mahdollisuus verkostoitumiseen ja ideointiin muiden yrittäjien kans-sa. Tilaa on toki myös omaa työrauhaa varten.

"Perusideana törmäyspisteillä on toimia siltana toisten yrittäjien ja opiskelijoiden välillä", innovaatio-päällikkö Maria Korpi kertoo.

InnoOmniassa toimivat yrittäjät saavat osallistua ilmaiseksi Luoviva-yritysvalvennukseen. Ainutlaatui-seksi valmennuksen tekee se, että toimintaa kehite-tään yhteisön tarpeiden pohjalta.

Valmennukseen kuuluvat niin sanotut jalokivihio-mot, joissa käsitellään yrittäjyysteemoja, yrittäjien ongelmia käsittelevät leirinuotiot sekä safarit, joissa vieraillaan menestyvissä suomalaisissa yrityksissä ottamassa oppia.

"Olemme jo keskustelleet millaisista teemoista koulutuksia halutaan. Kurssitarjontaan on tulossa ai-nakin markkinointia, sosiaalisen median hyödyntämis-tä ja taloushallintoa.", Korpi kertoo.

"Yrittäjille on tarjolla myös yksilöllistä mentorointia mm. erillisen hankerahoituksen kautta", hän jatkaa.

Luoviva-valmennukseen voivat osallistua myös ta-lon ulkopuoliset yrittäjät.

Tiloilla kova kysyntäVarsinaisista toimitiloista suuri osa on jo mennyt. Kor-ven mielestä tämä on merkki siitä, että omnialaiselle

ajattelulle on kysyntää. Tarjolla on kuitenkin vielä mo-nia tapoja osallistua.

Keskeinen tapa on hankkia kulkukortti yhteisölli-siin tiloihin. Työpajat mahdollistavat käden alan työt. Boksitoimistoja voi vuokrata osaksi päivää esimerkik-si fi rman puheluiden hoitamiseksi. InnoOmniaan tulee lisäksi monipuolisia kauneudenhoitopalveluita tarjoa-va Hyvinvointikeidas, josta alan yrittäjä voi vuokrata tilaa.

Hyvinvointikeitaan tavoin osa InnoOmnian tiloista on avoinna eri toimijoiden kohtaamisille. Tällainen on esimerkiksi vilkkaaksi suunniteltu Kookoskuppila, jon-ka ylle rakennetussa Pilvessä voi tehdä töitä rauhas-sa läppärillään.

Valmis pohja toiminnalleKorven mukaan kaikki ei voi olla valmiiksi suunniteltu-na, kun toimintaa tehdään yhdessä.

"Meillä on nyt valmis pohja, jonka päälle toiminta voi kasvaa. Uskon, että valmis toiminta rakentuu par-haiten yrittäjäyhteisön kanssa yhdessä tehden", Korpi sanoo.

"Useimmiten yrityshautomoissa on todella korkeat euromääräiset kasvutavoitteet. Monet eivät tavoittele sitä vaan ainoastaan verkostoitumista, tervettä yritys-toimintaa ja normaalia tulotasoa", hän jatkaa.

InnoOmniassa yrittäjille avautuu kontaktit laajaan verkostoon eri alojen yrittäjiä, mikä mahdollistaa yri-tystoiminnan monipuolisen kehittämisen.

"Esimerkiksi keittiöremontteja tekevä yrittäjä voisi toimia yhdessä catering-yrityksen kanssa niin, että ruokahuolto hoidetaan asiakasperheelle remontin ajaksi", Korpi ideoi.

Tuotteet esille ja myyntiinInnoOmnian tiloissa ja verkossa toimiva Omnia Shop myy yhteisön yrittäjien ja opiskelijoiden tuotteita. In-noOmnian sijainti on ideaalinen sikäli, että lähellä ovat myös Ikea ja kauppakeskuksia, joiden asiakkaat voisivat yhtä hyvin asioida myös Omnia Shopissa. Jos tila uhkaa loppua kesken, mahdollisia laajentumis-

3

InnoOmnian yritysviritin tuo opiskelijat, yrittäjät ja asiakkaat avoimesti saman katon alle.”

kohteitakin on jo mietitty lähistöltä. "Laajentuminen on aina kiinnostavaa. Voisi olla

niin, että yritysvirittimestä siirryttäisiin parin vuoden päästä vähän kauemmaksi omiin tiloihin, kun yritys-toiminta on päässyt jo vauhtiin", Korpi pohtii.

Sähköisen ympäristön hyödyntäminen

InnoOmnia sijaitsee jo verkossa. Second life -palve-lussa on mahdollisuus kierrellä rakennuksen sisällä.

Varsinaiseksi sähköiseksi kohtaamispaikaksi tulee kuitenkin oma verkkopalvelu InnoOmnia.fi , jossa yrit-täjät voivat esimerkiksi etsiä jonkin erikoisalan osaa-jia.

"Nuorten sukupolvi elää jo puoliksi netissä. Yrittä-jät ovat osoittaneet kiinnostusta tällaiseen näkyvyy-teen", Korpi kertoo.

"Tämä on myös yksi hyvä tapa tulla mukaan In-noOmnian toimintaan. Rekisteröidyttyään avoimeen palveluun voi esimerkiksi koota tiimin johonkin projek-tiin", hän jatkaa.

Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnian lä-heisyydessä toimii jo muutama osuuskunta. Korpi pi-tää InnoOmniaa hyvänä kasvualustana tällaisellekin toiminnalle.

"Toiminta perustuu kuitenkin ensisijaisesti yhteis-työhön yrittäjien kanssa. Reaaliset ja virtuaaliset tilat luovat valmennuksen kanssa mahdollisuuden täysin uudenlaiselle innovatiiviselle yhteisölle", Korpi sanoo.

Hän painottaakin sitä, että monta yrittäjää yhdes-sä on enemmän kuin osiensa summa. q

Lisätietoja:Innovaatiopäällikkö Maria Korpi,

050 3371956, maria.korpi@omnia.fi

www.innoomnia.fi

4

Kovaa metsäkoneosaamista

TaivalkoskellaTeksti: Sami J. Anteroinen, Kuvat: Taivalkosken metsäoppilaitos, Stockxchng

Taivalkosken metsäoppilaitos tunnetaan Suomen kovatasoisimmasta metsäkoneenkuljettajakou-lutuksesta. Metsäkoneenkuljetuksen koulutus-

ohjelmasta (metsäkoneenkuljettaja) valmistuu ammat-tilaisia, jotka hallitsevat koneelliset metsänhoito- ja puunkorjuutyöt ympäristönäkökulmat huomioiden.

Metsäkoneenkuljettaja pystyy käyttämään, kuljet-tamaan ja pitämään kunnossa metsätraktoria, hak-kuukonetta tai puutavara-autoa. Työ on itsenäistä ja vastuullista vaatien monipuolista osaamista ihmisten, metsäluonnon ja koneiden parissa. Taivalkoskella alan opetusta on annettu jo neljän vuosikymmenen ajan. Ensimmäisen vuoden opinnot voi suorittaa myös Muhoksen yksikössä.

Työelämään siirryttäessä kysymykseen voisi tulla esimerkiksi harvesterin, ajokoneen tai puutavara-auton kuljettaminen puutavaran valmistus- ja kulje-tustehtävissä metsäurakointia harjoittavassa met-säkoneyrityksessä - tai vaihtoehtoisesti toiminta itsenäisenä yrittäjänä.

Hallinnollisesti Taivalkosken yksikkö on kuulunut Oulun seudun ammattiopistoon vuodesta 2009 läh-tien, jolloin Taivalkosken ja Pudasjärven ammatillinen koulutus liittyy OSAO:on. Yksikön muodostavat kaksi toimipistettä, entisiltä nimiltään Taivalkosken metsä-oppilaitos ja Taivalkosken ammattioppilaitos.

Pahin tungos ohiJouko Karjalainen metsäoppilaitokselta kertoo, että aloituspaikkoja on 42. Hakijatilanne on kuitenkin hei-kentynyt sitten huippuvuosien, jolloin Taivalkoskelle oli todellista tungosta.

”Suurimpana tekijänä hakijatilanteen huonontumi-seen pidän yleistä imagotilannetta metsäalalla”, tote-aa Karjalainen.

Metsäsektorin kehnonlainen vetovoima vaikuttaa Taivalkoskenkin perinteisesti vankkaan suosioon, vaikka metsäoppilaitos valittiin Vuoden kouluksi Ope-tusalan Ammattijärjestön OAJ:n ja Opettaja-lehden järjestämässä kilpailussa muutama vuosi sitten. Valinnan perusteluissa raati totesi, että koulun hen-kilöstö on sitoutunut oppilaitokseen ja koulutuksen

kehittämiseen pitkäjänteisesti ja koulutuksen järjes-täjä on antanut metsäoppilaitokselle mahdollisuuden näyttää osaamisensa.

Myös kylmä matematiikka puhuu sen puolesta, että osaajia tullaan tarvitsemaan rutkasti lisää met-säkonepuolelle. Opetushallitus on aikoinaan laske-nut, että nykyistä 5 000 metsäkoneenkuljettajan joukkoa pitää kasvattaa tuhannella, mikäli aiotaan hoitaa kasvatushakkuut tehokkaasti. Puuston keski-koon jatkuvasti pienentyessä miehiä ja koneita tarvi-taan metsään enemmän.

Bio puhuttaaNyt yhtälöön on tullut lisää muuttujia: esimerkiksi puunpolton lisääminen aiheuttaa sen, että porukkaa kuskinpaikalle tarvitaan koko ajan enemmän.

Samaten Taivalkoskellakin rukataan uusia koulu-tusvaihtoehtoja vihreiden tuulien mukaisesti. Uusin tulokas on Metsäenergian tuotannon koulutusohjel-ma (metsäenergian tuottaja). Tutkinnosta valmistuvil-

Koulutus

5

netään. Suomessa yli 90 % puusta korjataan koneel-lisesti ja metsäkonetoiminnalla on pitkät perinteet. Suomalainen metsäkoneosaaminen on arvostettua myös ulkomailla. Metsäkoneenkuljettajat ovat yleen-sä yksityisyrittäjiä tai heidän palveluksessaan olevia ammattikuljettajia. Koneenkuljettajaksi voi opiskella myös oppisopimuskoulutuksessa.

Alan haittapuolena mainitaan, että istumatyö ja koneen liikkeet voivat rasittaa selkää. Toisaalta työ-ympäristönä on metsä, joten tympeässä koppikontto-rissa ei tarvitse päiviään kuluttaa.

Karjalaisen mukaan vuosittain jokunen koulusta valmistunut hankkii koneen ja ryhtyy metsäkoneyrittä-jäksi. Lisäksi kenties viidennes oppilaista on yrittäjän poikia tai tulee suvusta, jossa on paljon metsäkone-yrittäjyyttä. He tulevat oppiin, jotta voivat ottaa perhe-yrityksen vetovastuun joskus tulevaisuudessa.

Nuorten sankareiden näytönpaikka voi tulla hyvin-kin pian, sillä metsäkoneyrittäjien keski-ikä on jo ylit-tänyt 50 vuotta. q

Koulutuksen ansiosta metsäenergi-an tuottaja pystyy useampaan tuotanto-ketjun työtehtävään ja siten turvaamaan oman ympärivuotisen työllisyytensä."

la on laajat näkemykset bioenergia-alan työtehtävis-tä, jotka ovat sekä kädentaitoja ja teknistä osaamista vaativia.

Koulutuksen ansiosta metsäenergian tuottaja pys-tyy useampaan tuotanto-ketjun työtehtävään ja siten turvaamaan oman ympärivuotisen työllisyytensä. Toi-minnan kannattavuus ja yrittäjyysajattelu ovat osa ammattitaitoa.

Uuden koulutusohjelman takana on mm. Euroopan unionin jatkuva panostaminen bioenergian tuotan-toon; Suomi on jo vanhastaan johtavia maita maail-massa metsäenergian hyödyntämisessä. Alan suo-rien työllisyysvaikutusten arvioidaan olevan 26 000 henkilötyövuotta ja välillisten työllisyysvaikutusten moninkertaiset.

Koneella metsään!Vaikka uusia ammattinimikkeitä syntyy, metsäko-neenkuljettajia tullaan tarvitsemaan niin kauan kuin metsiä ylipäätänsä teollisessa mittakaavassa hyödyn-

Simulaattorien eliittiäTaivalkosken simulaattoriluokasta löy-tyvät John Deeren, Ponssen ja Valme-tin uusimmat hakkuukonesimulaattorit. Ohjattu simulaattoriharjoittelu tehostaa hakkuukoneenkuljettajan alkuvaiheen oppimista. Ennen oikealle koneelle siir-tymistä simulaattorilla voidaan opiskella turvalliset ja joustavat työmenetelmät, koneen hallintalaitteet, automaatiojär-jestelmät sekä mittasaksien käyttö. Si-mulaattorijakson jälkeen, kun siirrytään oikealle koneelle, voidaan keskittyä enemmän puutavaran laatuun ja ympä-ristöasioihin.

6

Maarakennus voimissaan TaivalkoskellaMetsäkonekuljettajakoulutuksen ohella toinen Tai-valkosken metsäoppilaitoksen varma valttikortti on maarakennus. Maarakennuskoneenkuljettajan koulu-tusohjelmaa on rukattu yrittäjälähtöisemmäksi vuo-sien mittaan ja jatkuvalla syötöllä. Osmo Pyykkönen kertoo, että kaikki koulutusohjelman opettajat kävivät tutustumassa erityisen yrittäjyyspäivän antiin tammi-kuussa.

”Kaikesta huomaa, että yrittäjyys on tapetilla pai-kallisesti ja myös valtakunnan tasolla”, Pyykkönen vahvistaa.

Koulutusohjelman puitteissa opiskellaan mm. maa-rakennuskoneiden käyttöä, huoltoa ja korjausta.

Pyykkönen kertoo, että joka vuosi joku valmistu-neista laittaa oman maarakennusalan firman pystyyn - joskus parikin oppilasta ryhtyy yrittäjiksi.

Pyykkönen toppuuttelee silti ryhtymästä yrittäjäksi liian nuorena:

”Jos ensin on työelämässä mukana jonkun toisen leivissä muutaman vuoden, saa paremman kokonais-kuvan alasta”, Pyykkönen toteaa.

Jatkuvuutta perhedynastiaan

Oppilaiden joukossa on yrittäjäsuvun vesoja samaan tapaan kuin metsäkonekuljetuspuolella. He pääsevät myös kouluun sisään pari piirua helpommin, koska jat-kuvuus perheyrityksissä on toivottua. Toisaalta Pyyk-könen rohkaisee nuoria ainakin käväisemään jonkun toisenkin leivissä – näin saa kummasti perspektiiviä myös oman perheyrityksen tekemisiin.

”Tämä asia on vaikeampi toteuttaa, koska omat pojat tarvitaan omien koneiden ohjaimiin”, Pyykkönen myöntää.

Syksyllä maarakennuspuolella aloitti kaksi luokkaa eli yhteensä 36 oppilasta - hakijoita taas oli yli 60. Oppilasvahvuus on tällä hetkellä yli 100 ja opiskelijat ovat 99 prosenttisesti poikia.

Koulutusohjelmasta valmistuneet hallitsevat maa-rakennuskoneiden käytön erilaisissa toimintaympä-ristöissä: kunnallistekniikassa, liikennealueiden kun-nossapidossa, tie-, katu- ja kiinteistörakentamisessa, metsänparannustöissä ja ympäristörakentamisessa.

Kone heti tutuksiArviolta 20–30 prosenttia oppilaista omaa kokemus-ta koneiden käytöstä jo kouluun tullessaan – ja koulu alkaakin aina kahden viikon jaksolla, jossa oppilaat istutetaan heti ensimmäiseksi koneiden puikkoihin. Toinen käytännön jakso ennen ensimmäisen vuoden vaihdetta tapahtuu sitten jo yrityksessä eli ihan oi-

7

keassa työssä. Pyykkönen arvioi, että par-haat kuskit voivat olla jopa puolet koko koulu-tuksen ajasta yrityksissä töissä.

Koulutus antaa valmiudet ajaa useita eri konetyyppejä: kalusto koululla on varsin mo-nipuolinen ja lähes kokonaan kuluvan vuosi-tuhannen peruja. Esimerkiksi tela-alustaisia kaivukoneita on viisi painoluokkavälillä 5,5–21 tonnia – ja mukana menossa tietenkin myös pyöräkuormaaja, tiehöylä, pienkuor-maaja sekä parikin kuorma-autoa.

Nykyään kuskilta vaaditaan muutakin kuin rautaista koneen käsittelytaitoa - on osatta-va myös tulkita ja lukea erilaisia piirustuksia ja suunnitelmia. Työmaan eri suunnitelmat eivät aina nitoudu yhteen järkeväksi kokonai-suudeksi, ja fiksu kuljettaja hoksaa asian ja urakassa säästetään aikaa ja rahaa.

Duunia piisaaPyykkönen mainitsee, että alan yritykset suo-rastaan repivät oppilaat harjoitteluun, koska tarve on niin suuri. Alan oppilaitokset nippa-nappa kattavat alan luonnollisen poistuman, mutta koska tutkinnon suorittaneista pari-kymmentä prosenttia päätyy syystä tai toi-sesta jollekin ihan muulle alalle, tämä tarkoit-taa sitä että käytännössä kaikki työllistyvät.

Pyykkösen mukaan joskus muinoin kou-lulla vielä pelättiin, että päästääkö kukaan vasta opettelevia kuljettajia kalliiden konei-den ohjaimiin. Kokemus on osoittanut, että kyllä päästää – ja kiittelee vuolaasti vieres-sä. Hurjimpana keväänä Taivalkoskelta olisi rekrytoitu satakunta maarakennuskuskia, jos vain olisi ollut mistä ottaa. Jopa laman aika-na paikkoja löytyi varsin hyvin.

Lisämaustetta maarakennukseen on saa-tu, kun Taivalkoskella on viime aikoina laajen-nettu lumitöiden puolelle. Pyykkösen mukaan taustalla on se, että kaivinkonekuskit saavat talvella maata kylkensä kipeiksi töiden puut-teessa. Lumihommaa viime talvina sen si-jaan on riittänyt, joten rahapuun oksan saa siitäkin tarvittaessa. Oppilaitos hankki taan-noin talliinsa kunnan vanhat aurat ja lumi-töitä tehdään nykyään laajalla rintamalla eli kuorma-autolla, tiehöylällä, pyöräkuormaajal-la ja pienkuormaajalla.

”Kalustoon on satsattu, koska teiden kun-nossapito talvella on mielekäs lisä koulutuk-seen”, Pyykkönen toteaa. q

www.osao.fi

8

Yrittäjyys 2.0Kajaanin ammattikorkeakoulun Innova-keskus tuo tervetullutta pörinää pohjoiseenTeksti: Sami J. Anteroinen, Kuvat: Kajaanin Ammattikorkeakoulu

Kansakunnan näkökulmasta on suuri haaste, mistä saadaan uusia yrittäjiä ja nuorta voimaa elinkeinoelämän ja yhteis-kunnan moottoreiksi. On erittäin huoles-tuttavaa, että koulutus korreloi kääntei-sesti yrittäjyyshalujen kanssa Suomessa – mitä enemmän oppia koulunpenkiltä, sitä visummin pysytään loitolla kaikenlai-sesta yrittäjätoiminnasta. Hitaasti mutta varmasti tämä kuvio on kuitenkin murtu-massa – ja eturintamassa ovat tietenkin nuoret, nälkäiset leijonat, joilla on ideoita, lahjoja ja ennakkoluuloton asenne. Yksi nuorten osaajien vahvimmista linnakkeis-ta on Kajaanin ammattikorkeakoulu, jon-ka tekemisen meininki on havaittu kan-sainvälisestikin.

Kajaanin ammattikorkeakoulun salainen ase on elokuussa 2010 perustettu Innova-keskus kes-kellä kampusta, Taito 1:n toisessa kerroksessa.

Innovassa opiskelijat pääsevät soveltamaan oppimiaan asioita käytäntöön ja harjoittelemaan yrittäjyyteen liit-tyviä asioita yhdessä muiden kanssa ihan konkreetti-sesti.

”Innova on koko ammattikorkeakoulumme tai melkeinpä voisi sanoa että koko alueemme konsep-ti nuorten yrittäjyyteen. Innovassa ovat opiskelijat, opettajat ja työelämä mukana luomassa monialaista pörinää, josta synnytetään elinkelpoisia yrityksiä,” to-teaa Innovan projektipäällikkö Kimmo Nikkanen.

Holistinen ote yrittäjyyteenInnova ei ole mikään erillinen saareke ammattikorke-an arjessa vaan kyse on kokonaisvaltaisesta toimin-nasta luokkahuoneissa ja tavallisilla opintojaksoilla. Opetussuunnitelman sisällä opiskelijat voivat tuplata

ja triplata opintopisteidensä hyödyn, Nikkanen uskoo. Opiskelijat saavat ideoihinsa asiantuntevaa sparra-usta ja myös vastikkeetonta apurahoitusta – näistä kumpikin ”palikka” on tärkeä osa nuorten kanssa teh-tävää yrittäjyystyötä:

”Ei riitä, että niin sanotusti kova yritystieto on ole-massa.”

Innovassa kypsytellään tällä hetkellä yhteensä 19 yritysaihiota, joista opiskelijoiden aihioita on tällä hetkellä 15, opettajien kolme ja yksi aihio on talon ulkopuolelta. Kaupparekisteriin on tähän mennessä syntynyt neljä yritystä.

”Erilaisia ideoita on toki tällä hetkellä jo varmaan-kin satoja ilmassa, mutta kaikista ideoista ei synny yritysaihioita”, Nikkanen kertoo. Innovalla on hänen

Koulutus

9

Tavoitteena on, että matkailun ja liikunnan alueilta saataisiin aihioita ja tätä varten ollaankin tehty erityisiä re-sursointeja tulevia lukukausia ajatellen.”

mukaansa hyvä porukka arvioimassa aihioiden poten-tiaalia ja ”pitchaamassa” parhaita ideoita eteenpäin.

Platform menestykseenInnova on rakennettu alustaksi nimenomaan monia-laiselle yhteistyölle, jossa eri toimi- ja koulutusalojen opiskelijat, opettajat ja työnantajat kohtaavat uusien tuotteiden ja palveluiden kehittämisen merkeissä. Tällä hetkellä kaivosalan aihioita on yksi ja palvelu-alan, metallialan, ICT-alan ja sosiaali- ja terveysalan aihioita on kaksi kutakin toimialaa kohden. Ylivoimai-sesti eniten on pelialan aihioita (10).

”Tavoitteena on, että matkailun ja liikunnan alueil-ta saataisiin aihioita ja tätä varten ollaankin tehty eri-

tyisiä resursointeja tulevia lukukausia ajatellen.”Innovassa johtotähtenä on tukea sisäisen yrittäjyy-

den kaikkia kolmea osa-aluetta: asennetta, tietoa ja taitoa. Nikkanen nostaa näistä ykköseksi asenteen ja perustelee:

”Osuuskunnan, asiantuntijaopettajien, konsulttien ja muiden tietolähteiden kautta on ammennettavissa tietoa ja myös taitoa erilaisiin yrityselämän tilanteisiin. Samoin ideoita ja spin-off-ajatuksia on otettavissa ja vietävissä kaupallistamisprosessissa eteenpäin. Mut-ta asennetta ei niin vain tuodakaan aihioihin.”

”Jos asenne on, että me yhdessä haluamme nämä asiat aikatauluttaa, vastuuttaa ja toteuttaa niin silloin tietää, että ollaan hyvällä tiellä. Meillä on tällaisia hy-viä porukoita, joissa myös tämän kevään aikana ovat opettajatkin alkaneet olla tiimeissä jäseninä.”

Volyymia ja vimmaa Innova on lyönyt itsensä komeasti läpi opiskelijoiden keskuudessa. Pitkäkestoisissa koulutuksissa oli ke-vätlukukaudella mukana yhteensä 424 opiskelijaa, joista naisia 268. Koulutuksissa aiheina on ollut mm. johtaminen, liiketoiminnan tuotteistaminen, tutkimus- ja kehitystoiminta, markkinointi, mainonta, tuloksen laskenta ja verotus, kertoo Nikkanen.

”Lyhytkestoisissa sparrauksissa on ollut jatkuvasti mukana noin 40 opiskelijaa, joista pääosa on ollut pelialan opiskelijoita.”

Opintojen toteuttamisesta vastaavat asiantuntija-opettajat, ulkopuoliset asiantuntijat ja Innovan men-torit – ja rinki on laajenemaan päin. Nikkasen arvion mukaan toiminnassa tulevat olemaan mukana asteit-tain kaikki ammattikorkeakoulun opettajat.

”Tällä hetkellä aktiivinen porukka on jo yli 20 opet-tajaa ja asiantuntijaa. Palvelut ja liiketoiminta ja tä-män alan asiantuntijaopettajat ovat toiminnan ytimes-sä nyt ja tulevaisuudessa.”

Syksyn aikana saadaan täydennyskoulutettua 28 aktiivista opettajaa lisää, joista kuusi opettajaa on tekniikan alueelta, neljä sosiaali- ja terveysalalta, 12 liiketaloudesta, kaksi tietojenkäsittelystä, yksi liikun-nasta ja kolme matkailusta.

10

Pari askelta edellä

Innova on vasta pääsemässä vauhtiin ja maailma on avoin. Ohjenuoraksi tulevaisuudessa soveltuu vaik-kapa kiekkolegenda Wayne Gretzkyn tokaisu, että pi-täisi luistella sinne, missä kiekko tulee olemaan eikä sinne, missä se on tällä hetkellä. Innovassa pyritään tekemään gretzkyt aina kun se vain on mahdollista: opiskelijoille avataan yrittäjyyttä mielekkäällä taval-la opintojaksoilla ja sparrauksessa, heitä autetaan mukaan osuuskuntatoimintaan ja tuotteistamaan ja kaupallistamaan omia ideoitaan. Nikkanen kuvaa toi-mintaa ”heittäytyväksi” – opettajien ja mentoreiden omat käytännön kokemukset ovat myös arvioitavana ja hyödynnettävänä.

”Samalla kun opiskelijat ovat vuosia koulutukses-sa Kajaanissa, heille syntyy sosiaalisia verkostoja, jolloin myös alueelle jääminen yrittäjäksi tai työnteki-jäksi on luonnollista. Vuosittain pyritään sparraamaan eteenpäin vähintään 40 yritysaihiota ja 10 yritystä”, Nikkanen linjaa.

Ei pakkoyrittämistä

Innovan tavoitteena on viedä tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaa eteenpäin kaikin mahdollisin ta-voin. Samalla hyväksytään myös se, että vain pienes-tä joukosta opiskelijoita tulee yrittäjiä:

”Sisäisen yrittäjyyden, esimies- ja alaistaitojen hallitseminen ovat erittäin arvokkaita osaamisia nyky-päivän työelämässä. Näiden osalta toteutetaan suun-nitelmallisesti monialaisia kohtaamisia, joissa syntyy oikeasti uusia ratkaisuja, tuotteita ja palveluita”, Nik-kanen uskoo.

Konkreettisena tavoitteena on myös yhteisen Innova-kohtaamispaikan – Innovatalon – saaminen Vimpelin kampukselle, jossa voitaisiin vielä nykyistä huomattavasti tehokkaammin palvella opiskelijoita ja keskittyä yritysten synnyttämiseen ja työllisyyden edistämiseen. Alueen yritykset ja osuuskuntatoiminta ovat luonnollisesti tärkeässä asemassa myös tässä prosessissa. q

www.kajak.fi

11

Kajaanin ammattikorkeakoulussa kasvaa yritys-maailmaan uusia pelimiehiä ja -naisia – ainakin mikäli toimialaluokitteluja on uskominen. Pe-

lialan yrityksiä on opiskelijoiden toimesta perustettu jo kolme kappaletta – Kajak Games, Ataverti ja Veepeli Multimedia – ja lisää on tulossa.

Kajak Games -osuuskunnan toimitusjohtaja Juha Mikkola tietää kertoa, että suunnitteluasteella on vii-tisen uutta pelialan yritystä, jotka toteutetaan toivon mukaan seuraavan vuoden sisällä.

”Luvut tulevat varmasti nousemaan, kun pelipuo-len opiskelijoita tulevina vuosina valmistuu enemmän. Koulutus on sen verran uusi, että täältä ei ole val-mistunut vielä kuin muutama opiskelija”, täsmentää Mikkola, joka opiskelee ensimmäistä vuottaan pe-lialan tuottajaksi. Lähes yhtä tuore tapaus on hänen luotsaamansa osuuskunta: Kajak Games perustettiin maaliskuussa 2010.

Kajak Games -osuuskunnassa on tällä hetkellä 60 henkeä ja seuraava, syksyllä aloittava vuosikurs-si liittynee osuuskuntaan ensi vuoden alussa. Tällöin

osuuskunnassa menee nuppiluvun osalta jo 100 rik-ki, mikä nostaa kajaanilaiset henkilöstömäärältään viiden suurimman yrityksen joukkoon pelialalla Suo-messa.

Heti hopealleInnostunutta väkeä siis piisaa – ja uudenlainen kon-septi on huomattu laajemmaltikin. Tuorein noteeraus tuli toukokuussa Kajak Games -osuuskunnan sijoit-tuessa toiseksi valtakunnallisessa Vuoden yrittäjyys-teko -kilpailussa. Kaksipäiväinen kilpailu järjestettiin Tampereella 16. – 17. toukokuuta.

Kilpailussa etsittiin yrittäjyyttä korkeakoulun toi-minnassa edistänyttä toteutusta, joka on osoittanut ”riskinottoa, innovatiivisuutta, muutosvoimaa ja johta-juutta”. Tiukassa kisassa Kajaanin edelle kiri Jyväsky-län yliopiston hiukkastutkimuksen laboratorio. Kajaa-nin ammattikorkeakoulun joukkueessa olivat mukana toimitusjohtaja Juha Mikkolan lisäksi ex-toimitusjoh-taja ja tuutori-opiskelija Reno Tukiainen sekä Innovan

Opiskelijoiden pyörittämä

Kajak Games sai unelmastartin

Game ON!Teksti: Sami J. Anteroinen, Kuvat: Kajak Games

12

projektipäällikkö Kimmo Nikkanen.”Vuoden yrittäjyysteko -kilpailu oli hyvä kokemus”,

summaa Mikkola. ”Ensimmäisenä päivänä esittelim-me osuuskuntaa ja Innovaa tuomaristolle suljetussa tilaisuudessa, josta pääsimme kuuden parhaan jou-kossa jatkoon. Toisena päivänä oli vuorossa sama esitys julkisessa tilaisuudessa auditoriossa, jossa oli tuomariston ja muiden osallistujien lisäksi yri-tysmaailman henkilöitä ja opettajia.”

Finaaliin, mars!Tuomaristo pudotti ehdotuksia yksitellen pohdintojen jälkeen pois, ja lopuksi jäljel-lä oli Kajak Games ja Jyväskylän yliopiston hiukkaskiihdytinlabo-ratorio. Kajak Games vaikutti olevan yleisön suosikki, mutta hiuk-kaskiihdytinlaboratorio vei lopulta voiton ja 10 000 euron palkintopotin.

”Mielenkiintoista oli se, että tuomaristo ei tehnyt minkäänlaista suljettua kamaripäätöstä, vaan pohti ehdokkaiden plussia ja miinuksia avoimesti. Oli mu-kavaa kuulla, minkälaista yritystoimintaa muista kor-keakouluista löytyy”, Mikkola kertoo. Hänen mukaan-sa kaikki kisaehdotukset olivat hyviä ja hopea kova saavutus kovassa porukassa.

Kajak Games sai tuomareilta erityistä kiitosta opiskelijalähtöisestä toiminnasta, joka tähtää aitoon yrittäjyyteen ja työntekijöiden palkkaamiseen. Tuoma-risto kiitteli osuuskuntatoiminnan hyvää integrointia opetukseen ja esihautomotoimintaan. Kajaanissa opiskellaan kaupallisten pelituotteiden tekemistä alusta loppuun saakka aidossa yritysympäristössä ja opiskelijat valmennetaan työelämän tavoille jo opinto-jen aikana.

Se erilainen opintoputki

Hieman erikoista tapahtumassa oli se, että kisassa haettiin korkeakoulujen vuoden yrittäjyystekoa, mut-ta vain Kajaanin ammattikorkeakoulusta oli paikalla opiskelijoita – muita ehdotuksia oli esittelemässä korkeakoulujen opettajia tai muuta henkilökuntaa. Tä-män huomioi myös tuomaristo.

Juha Mikkolan mukaan vaakakupissa painoi suu-resti se seikka, että kajakkilaiset käyvät koulua joka päivä klo 8-16 ja tekevät oikeita työelämälähtöisiä toi-meksiantoja.

”Meitä kannustettiin, että olemme oikeassa paikas-sa, oikeaan aikaan”, Mikkola muistelee kisan antia.

Menestymisen mahdollisuudet kasvavalla alalla ovatkin huikeat ja tuomaristo vaikuttui myös pelialan ai-dosti kansainvälisestä toiminnasta. Opiskelijoiden pelit ovat menestyneet hyvin kansainvälisissä kilpailuissa, esimerkkeinä Snobli Run ja Montra-matematiikkapeli.

”Montra kehitettiin viime syksynä Microsoftin Ima-gine Cupiin. Peli selvisi toiselle kierrokselle, mutta ei kuitenkaan selvinnyt New Yorkissa pidettävään fi-

naaliin”, kertoo Mikkola ja lisää, että omaperäisestä peli-ideasta tuli paljon po-sitiivista palautetta.

Snobli Run taas valittiin ensin Global Game Jamin 10 parhaan pelin joukkoon ja sitten Finnish Game Ja-min parhaaksi peliksi.

Yrittäjän tieVasta muutaman kuu-kauden Kajak Gamesin nokkamiehenä häärinyt Mikkola on jo monet turna-jaiset nähnyt yrittäjä, vaik-ka osuuskuntatoimintaa

pyöritetäänkin opintojen ohella. Hän arvelee, että yrit-tämisellä on edelleen Suomessa turhan riskipitoinen maine:

13

Paalupaikalla Kajaanin ammattikorkeakoulu rankattiin Suomen parhaaksi ammattikorkeakou-luksi Talouselämä-lehden maaliskui-sessa selvityksessä. Lehti vertaili 25 ammattikorkeakoulua kymmenellä eri mittarilla. Mittarit rakennettiin tunnuslu-vuista, joiden arvot poimittiin Opetus- ja kulttuuriministeriön Amkota-tietokannas-ta, Opetushallituksen kustannusrapor-teista, opiskelijapalautetta sisältävästä Opala-tietokannasta ja Tilastokeskuksen aineistosta.

Kärkipaikalle Kajaanin nostivat opis-kelijoiden tyytyväisyys, suoritettujen tutkintojen määrä ja tutkinnon alhainen hinta. Tasaisen vahvasti eri mittareilla pärjänneen Kajaanin yhteispistemäärä oli 77,25.

”Yrittäjän tie nähdään liian vaarallisena tai uhkaavana, eikä mahdollisuutena.”

Mikkola pohtii, että kouluja käyneet ihmiset menevät mieluummin töihin yritykseen, koska se on se helpompi ja turvallisempi tie. Toimitus-johtaja toki myöntää, että yrittäjän arki ei ole helppoa, ainakaan yrityksen alkuvuosina.

”Tuntuu, että koulutuksen kautta töihin on suomalaisille se normaali ja vakiintunein tapa edetä elämässä. Ilman koulutusta töitä ei saa yhtä helposti, jolloin ahkerat ja rohkeat henkilöt voivat päättää perustaa oman yrityksen. Koke-musteni perusteella myös kouluissa on vallit-seva ajatus se, että opiskelijat menevät töihin, kunhan ovat valmistuneet, eikä yrittäjyys ole koulutuksessakaan suuressa asemassa.”

Nälkä ei sammuKajaanin ammattikorkeakoulu valittiin Suomen parhaaksi ammattikorkeakouluksi Talouselä-mä-lehden taannoisessa selvityksessä. Kun Mikkolalta kysytään, mikä on menestyksen sa-laisuus loppukäyttäjän eli opiskelijan näkökul-masta, hänellä on vastaus valmiina: osaava ja opiskelijalähtöinen johtaminen on se ykkösasia.

”Lisäksi uudistuksia ja parannuksia tehdään jatkuvasti, eikä tyydytä siihen mitä on. Myös se mielestäni auttaa, että Kajaanin ammattikor-keakoulu on suhteellisen pieni, joten kokonai-suus pysyy hyvin kasassa ja yhtenäisenä.” q

www.kajakgames.com

14

Divan Konservointi Oy –

Katri Kurkela Konservaattori on kuin huonekalulääkäriTeksti: Satu Helenius, Kuvat: Sini Pennanen

Konservaattorin tehtävä on pidentää van-hojen esineiden ikää, niitä liikaa käsittele-mättä. Katri Kurkelan rakkaudesta esinei-siin syntyi menestynyt konservointiyritys.

Saavun avoimeen kellaritilaan, jossa tuoksuvat vanhat huonekalut. Mieleeni tulee museo. Nä-en ympärilläni kauniita esineitä: kehystettyjä

tauluja, kauniin kullatun rokokoo tyylisen nojatuolin ja ruskean apteekkarin piirongin, jossa on kymmeniä pie-niä lokeroita. Olen saapunut Divan Konservointiin, joka sijaitsee Munkkivuoressa, Helsingissä.

Katri Kurkela perusti Divan Konservointi Oy:n maa-liskuussa 2008, kun valmistui konservaattoriksi Met-ropolian huonekalukonservaattori-linjalta.

– Tämän ammatin lähtökohtana on se, että esineis-

tä on tykättävä, Katri sanoo. Eikä tämä työ ole mis-sään nimessä rutiinia.

Katri valmistui ensin huonekaluverhoilijaksi. Jonkin aikaa verhoilijana työskenneltyään, hän koki työn fyy-sisesti liian raskaaksi.

– Konservaattorin työ sisältää myös verhoilijan työ-tä tai ainakin liikutaan samassa aihepiirissä.

Konservaattorin työn vaihtelevuus on vienyt Katrin mennessään, alan valintaa ei ole tarvinnut katua.

– Jokainen esine on erilainen. Koskaan ei ole val-mista kaavaa, miten työskennellä. Esineeseen täytyy tutustua ensin, kertoo Katri.

Työn haasteet ovat samalla työn palkinto. Katrin mielestä konservaattori joutuu, mutta myös saa teh-dä esineitä laajalla skaalalla: huonekaluista, vaaku-noihin, taulun kehyksiin, rasioihin ja jopa joulupukin naamariin. Huonekalukonservaattori käsittelee kaik-kea sitä esineistöä, mitä kodin sisältä voi löytyä.

– Joskus esineeseen kiintyy, ja tulee haikea olo, kun asiakas hakee esineensä pois.

Divanin perustaminenKatri oli päättänyt jo kouluun hakiessaan, että perus-taa yrityksen valmistuttuaan.

– Uskon, että yksi asia yritykseni menestymisessä on ollut se, että valmistelin sitä jo koko opiskeluai-kani.

Etenkin verkoston luominen uutta yritystä perusta-essa on tärkeää. Katri keskittyi erityisesti juuri ver-koston kasvattamiseen.

– Kouluaikana menin toimittajaksi Pohjoismaisen konservaattoriliiton lehteen, jotta oppisin tuntemaan kaikki alan konservaattorit ja museoiden henkilökun-nan. Tein silloin jo tunnettavuutta, mistä oli hyötyä myöhemmin yritystä perustaessani.

Valmistuttuaan Katrilla riitti töitä koko kevään ja kesän ajan, kunnes syksyllä työt vähenivät.

– Yrityksen ensimmäiset pari vuotta olivat tiukkoja, eikä silloisilla tuloilla elänyt. Yrittäjän täytyy muistaa, että työt eivät tule heti, vaan se vaatii kärsivällisyyttä, sanoo Katri.

Koulutus

15

Konservaattori on kuin huone-kalulääkäri. Jos sinulle tulee pieni haava, niin laitat itse siihen laasta-rin, mutta jos haava on vakavampi, menet lääkäriin."

Nyt töitä riittää runsaasti ja Katri uskoo alan töiden lisääntyvän entisestään.

Tällä hetkellä Divan Oy on osakeyhtiö, jossa on mukana Katrin lisäksi Laura Lampinen ja yksi harjoit-telija.

Divanin yhteydessä toimii verkkokauppa, jossa myydään konservaattorin tarvikkeita.

– Verkkokauppa on tuonut kivasti lisätuloja ja aut-tanut yrityksen pyörittämisessä.

Ajatus verkkokauppaan lähti omista tarpeista. Tar-vikkeita on vaikea saada pieninä määrinä, joten oli jär-kevää tilata suurissa erissä ja pilkkoa ne pieniin osiin.

Avain menestykseenOikea asenne on tärkeää, kun haluaa perustaa me-nestyksekkään yrityksen.

– Yrittäjän täytyy olla henkilö, joka tekee asiat nyt, eikä vasta myöhemmin.

Katri myöntää, että yrittäminen vaatii erityistä tah-toa ja ponnistusta, mikä voi olla joskus rankkaakin.

– Tunnen henkilöitä, jotka käyvät hanttihommissa, voidakseen pitää yllä omaa yritystä alalla, johon on paloa.

Loppujen lopuksi hän on sitä mieltä, että oma yri-tys ei tuo pelkkää vastuuta.

– Oma yritys tarjoaa jouston varaa. Jos sairastun, niin minun ei tarvitse ilmoittaa erikseen kenellekään. Voin suunnitella itse, milloin pidän lomani. En voisi kuvitella työskenteleväni kahdeksasta – neljään -työs-sä. Ja onhan se palkitsevaa tehdä sitä, mistä tykkää, hän ynnää.

Katrin mies on myös yrittäjä, ja he tukevat toinen toistaan.

16

– Yritys on ollut minulle tärkeä alusta lähtien, eikä se kilpaile perheeni kanssa. Se kulkee sulassa sovus-sa rinnalla, vaikka viekin paljon aikaa. Työtilani ovat kuin kakkoskotini minulle.

Konservaattorin työKonservaattori pyrkii käsittelemään esineitä mahdolli-simman vähän. Esineitä ei ole tarkoitus saada täysin samannäköisiksi kuin ne ovat ehkä joskus olleet. Tar-koitus on taata esineen säilyminen jatkossa. Esineen ikä ja historia saa ja pitääkin näkyä.

Konservaattori dokumentoi jokaisen esineen alus-ta loppuun saakka ja tekee arvion siitä.

– Konservaattori on kuin huonekalulääkäri. Jos si-nulle tulee pieni haava, niin laitat itse siihen laastarin, mutta jos haava on vakavampi, menet lääkäriin, Katri kuvailee.

Konservaattorit tekevät pääasiassa arvokkaita esi-neitä ja huonekaluja.

– Jos esine on historialliselta, rahalliselta tai tun-nearvoltaan kallis, niin silloin kannattaa työ teetättää kunnolla ammattilaisella.

– Kannattaa vähintään kysyä ammattilaisen mie-lipidettä esineestä. Itse kerron asiakkaille, jos on jo-tain, mitä he itse voivat tehdä esineelle. Tärkeintä on, että huonekalu säästetään eikä aina osteta uutta.

Divanissa pyritään siihen, että myös sen toimisto ja työtilat tukevat ekologisuutta ja vanhojen huoneka-lujen uusiokäyttöä.

Vanhat tavarat muodissaKatri on huomannut, että yksityisten henkilöiden pa-rissa vanhan säästäminen on lisääntynyt.

– Yhä enemmän tulee kyselyitä, kuten otanko la-kan pois ja maalaan?

Vanhojen tavaroiden trendi tulee tulevaisuudessa lisääntymään entisestään ekologisuuden rinnalla, us-koo Katri.

Konservaattorit keskittyvät kuitenkin vanhoihin ar-vokkaisiin tavaroihin pääasiassa. Eivätkä trendit näy museoalalla.

– Ohjaan osan ihmisistä ottamaan yhteyttä entisöi-jään tai restauroijaan, riippuen esineestä.

Konservaattorin koulutus ja lähtökohdat työsken-nellä ovat erilaiset kuin heillä.

Konservaattorin työn haasteena on materiaalien moninaisuus. Tulevaisuudessa haaste kasvaa enti-sestään.

– Koko ajan tulee uusia materiaaleja ja huonekalut on nykyään tehty koneilla, ei käsin.

Joka kerta on löydettävä oikea työtapa uudelleen, mikä on Katrin mielestä työssä samalla kivointa.

Tavaroissa on tarinoitaKatri on tehnyt tähän mennessä 150 - 200 esinettä. Työaika vaihtelee jokaisen esineen kohdalla, muuta-masta tunnista kymmeniin, jopa sataan tuntiin.

Jokaisella esineellä on erilaisia konservointimah-dollisuuksia, jotka riippuvat siitä, paljonko asiakas on valmis laittamaan rahaa esineeseen tai siitä, mikä on ylipäätään järkevää.

– On älytöntä yrittää säästää väärässä paikassa ja satsata esimerkiksi tuhat euroa jousitetun kaluston pelkkään uudelleenverhoiluun, sillä jos jousitusta ja pehmustusta ei samalla uusita, kalusto on kunnos-tusta vailla jälleen muutaman vuoden kuluttua. Neu-vottelen aina asiakkaan kanssa ensin ja päätämme sitten budjetista ja siitä, mitä esineelle tehdään, Katri kertoo.

– Yleensä tutustun esineeseen ensin. Otan sen vastaan asiakkaalta, laitan sivuun ja katselen sitä aina välillä, samalla, kun teen muita töitä. Sitten tut-kin esinettä tarkemmin ja teen arvion siitä. Vain ko-keilemalla loppujen lopuksi voi tietää, mitä esineelle voi tehdä.

Esineet kertovat aina tarinan. Esineiden sisältä voi paljastua mielenkiintoisia asioita. Katri on huoman-nut, että asiakkaat ovat itsekin hyvin kiinnostuneita omista esineistään.

– Joskus esineiden pinnan alta löytyy vanhoja ra-hoja, lappuja ja lippuja. Kerran erään tuolin kantiksi oli kääritty 1970 vuoden Helsingin Sanomia. Vanhoja lehtiä oli hauska lukea.

Katri säästää kaikista huonekalun verhoilussa käytetyistä kankaista pienen palan, että seuraavakin

17

konservaattori voi nähdä huonekalun historian.– Joskus asiakas ihastuu johonkin edellisistä kan-

kaista ja haluaa päällystää samantyylisellä kankaalla huonekalun uudelleen. Näin ympyrä sulkeutuu.

Divanin kehittäminenYritys ei voi koskaan jäädä laakereilleen lepäämään, vaan koko ajan on kehitettävä jotain uutta. Divanissa suunnitellaan jo ensi vuotta.

Pidemmällä tähtäimellä Katrin suunnitelma on saa-da kasaan yritys, jossa saman katon alla olisi edustet-tuna yksi konservaattori kaikilta konservoinnin aloilta.

– Asiakkaat voisivat saada kaikki palvelut helposti samasta yrityksestä.

Nykyään Divan tekee tiivistä yhteistyötä muiden

alojen konservaattoreiden kanssa.– Esimerkiksi eräs asiakas toi taulun, jonka kehyk-

set teimme me ja itse maalauksen käsitteli tuttavani, joka on maalauskonservaattori.

Varsinaista kilpailua ei alalla ole tällä hetkellä, kun töitä riittää. Alalla liikutaan hyvässä hengessä ystä-vyystasolla.

– Jos tulee eteen kiperä tilanne, voin hyvin kysyä apua toiselta konservaattorilta. Tai jos tarjotaan töitä, joita itse en ehdi tehdä, niin voin soittaa toiselle kon-servaattorille ja antaa työn eteenpäin. Silloin kun töitä on vähän, kilpailua voi syntyä enemmän.

Lähitulevaisuudessa Katri haluaa järjestää tilois-saan kursseja yksityisille henkilöille, jotka ovat kiin-nostuneita kunnostamaan omia huonekalujaan. Tois-taiseksi tilat ovat liian pienet kurssien pitämiseen. q

www.divan.fi

18

Konservointi on kansainvälinen alaTeksti: Satu Helenius, Kuvat: Metropolia, iStockPhoto

Konservaattoriksi opiskeleminen on hyvä vaihtoehto, jos vanhat esineet ja kemia kiinnostavat.

Konservaattorin tehtävä on turvata esi-neiden kulttuurihistoriallinen säilyminen seuraaville sukupolville.

Moni konservaattoreista perustaa oman yrityk-sen. Museot, säätiöt, seurakunnat, yritykset ja yksityiset henkilöt työllistävät konservaattorei-

ta. Museoalalla avautuu harvoin virkoja.– Pyrimme siihen, että emme ylikouluta väkeä, ker-

too lehtori Paula Niskanen Metropolia Ammattikorkea-koulusta.

– Teemme opiskelemaan hakevalle selväksi jo ha-kutilaisuudessa, että tällä alalla merkittävä vaihtoeh-to työllistyä, on oman yrityksen perustaminen.

Ylikouluttamista vältetään muun muassa sillä, että konservaattorikoulutukseen otetaan sisään opiskeli-joita kerran neljässä vuodessa.

Opintojen aikana konservaattoriopiskelija voi eri-koistuu tiettyyn konservoinnin osa-alueeseen, kuten maalaus- esine- tekstiili, interiööri-, paperi- tai huone-kalukonservointiin.

Etenkin huonekalu- ja maalauskonservointi ovat suosittuja suuntauksia.

– Pohjois-Suomessa voisi olla kysyntää konservoi-jille, joten toivoisin, että sieltä suunnalta tulisi enem-män hakijoita.

Koulutus

19

Meidän opiskelijamme ovat olleet muun muassa Tanskan ja Ruotsin kunin-kaan linnassa sekä Tukholman Nordiska museetissa ja Amsterdamin Rijksmuseu-missa työharjoittelussa."

Suomalaiset kysyttyjä maailmalla

Suomalaiset konservointiopiskelijat ovat kysyttyjä myös maailmalla ja moni lähteekin työharjoitteluun ulkomaille.

Niskanen kertoo suomalaisopiskelijoiden suosion johtuvan siitä, että he ovat niin motivoituneita työn-tekijöitä.

Suosittuja kohdemaita ovat Hollanti, Ruotsi, Tans-ka, Saksa, Itävalta ja Iso-Britannia.

– Meidän opiskelijamme ovat olleet muun muassa Tanskan ja Ruotsin kuninkaan linnassa sekä Tukhol-man Nordiska museetissa ja Amsterdamin Rijksmu-seumissa työharjoittelussa.

Niskanen kertoo, että konservointiala ylipäätään on kansainvälinen.

– Konservaattorit tekevät kansainvälisellä tasolla paljon yhteistyötä, hän lisää.

20

Konservaattori ei entisöiKonservoinnilla ennalta ehkäistään ympäröivien olo-suhteiden haitallisia vaikutuksia, mutta myös korja-taan jo aiemmin syntyneitä vaurioita. Esineet pyritään säilyttämään mahdollisimman alkuperäisinä.

Konservaattorin työhön kuuluu oleellisesti esineen dokumentointi, jolloin laaditaan kirjallinen konservoin-tiraportti. Raportissa eritellään toimenpiteet, joita esi-neelle on tehty ja tehdään.

Kemian osuus on suuri konservointityössä ja kou-lutuksessa.

Materiaaleja testataan kemiallisesti sekä käyte-tään paljon liuottimia, joten on tärkeää että ammatti-

taitoisella konservaattorilla on työturvallisuuden vaa-timat varusteet.

Entisöintiä konservaattori ei tee, koska monista esineistä ei voi tietää miltä ne ovat alun perin näyttä-neet. Tarkoitus ei ole tehdä esineestä uuden näköis-tä, vaan korjata suurimmat vauriot.

– Mitä rajummin vanhaa esinettä käsitellään, sitä enemmän arvo alenee. Rankkoja toimenpiteitä pyri-tään välttämään, ja siksi on tärkeää perehtyä esinee-seen kärsivällisesti.

Materiaalituntemuksen lisäksi täytyy ottaa huomi-oon esineitä käsitellessä se, millaisiin olosuhteisiin esine menee. Konservaattorin työskennellessä esi-nettä säilytetään olosuhdekaapissa, jossa ilmankos-teus ja lämpötila mukailevat esineen sijoituspaikkaa.

Huonekalun säilyttämisen haasteetEtenkin uusissa taloissa vanhat ja uudetkin huoneka-lut kärsivät, koska huoneilma on niin kuivaa.

– Eniten huonekaluja rikkovat kosteusvaihtelut, va-laisee Niskanen.

Valo on etenkin paperiesineiden pahin vihollinen.– Kokeilepa laittaa sanomalehden toinen sivu suo-

raan auringonvaloon muutamaksi päiväksi ja vertaa sitten toiseen sivuun. Huomaat, että sivu kellastuu hyvin nopeasti valon vaikutuksesta.

Huonekalujen parasta konservointia Niskasen mu-kaan on se, että miettii millä paikalla niitä säilyttää.

Konservoinnin eri alatMaalauskonservointi käsittää öljymaalausten lisäksi niin ikoneita ja kuin puulle maalattuja veistoksia. Mo-derni taide on haasteellista, koska materiaalit ovat kompleksisia.

Tekstiilikonservaattori työskentelee muun muassa kankaiden, mattojen, ryijyjen, lippujen, nukkejen hat-tujen, pukujen ja silkkikenkien, kuten balettitossujen parissa. Kaiken sellaisen kanssa, jossa on vähänkin tekstiiliä. Konservoijat perehtyvät esimerkiksi vanhoi-hin kudontamenetelmiin.

21

•Konservaattoriksi voi opiskella Suomessa ainoastaan Metro-polia Ammattikorkeakoulussa ja rakennuskonservaattoriksi Seinäjoen Ammattikorkeakou-lussa.

•Konservoinnin opinnot ovat 240 opintopistettä.

•Konservaattoriyrittäjiä tukee Pohjoismainen konservaatto-ri liitto, jonka internetsivuilta löytyy muun muassa lista am-mattikonservaattoreista sekä tietoa konservointialasta.

www.konservaattoriliitto.fi

– Yksi kurssityö taisi olla Ella Erosen puku, jossa oli hikiset kainalot. Täytyi miettiä, kuinka paljon hiki-läikkiä otetaan pois, ilman että se tuhoaa pukua.

Paperikonservaattori työskentelee kaiken paperis-ta tehdyn parissa, kuten kirjojen, valokuvien, kartto-jen ja paperitaiteen kanssa.

Esinekonservointi käsittää kaikki keramiikka- lasi- metalli- ja etnografiset esineet ja veistokset.

– Työn kanssa edetään kärsivällisestä, koska esi-neet ovat yleensä arvokkaita. Se antaa vastuuta opis-kelijoille. Koko ajan on tiedettävä, että mitä tekee ja millä materiaaleilla.

Interiöörikonservointi sisältää kaiken, mitä on ta-lon sisällä: tapetit, seinämaalaukset, ikkunat ja ovet.

– Huonekalukonservoinnin opintoihin kuuluvat niin puusepän, maalarin kuin kultaajankin taitojen perus-teet: intarsia, veistäminen, koristemaalaus, kultaus ja sellakkakiilloitus. Huonekalukonservointi sisältää niin monia hyvinkin erilaisia materiaaleja.

Puuesineiden ja huonekalujen lisäksi siihen voi kuulua eri materiaaleista tehdyt verhoilut tai nahalla päällystetyt huonekalut. q

www.metropolia.fi

22

Tiimiopiskelu on myös sparraustaTeksti: Klaus Susiluoto, Kuvat: Savonia

Savonia-ammattikorkeakoulun liiketalou-den Kuopion yksikkö kehitti viisi vuotta sitten uudenlaisen yrittämiseen keskitty-vän suuntautumisvaihtoehdon, yTiimin, jo-ka on vaihtoehtoinen, yrittäjyyttä painot-tava tapa suorittaa osa ammattiopintoja. ”yTiimin suosio yllätti meidät positiivises-ti, joten konseptia on kehitelty yhä moni-puolisemmaksi”, kertoo tiimimanageri Ja-ri-Pekka Jääskeläinen.

Savonian tiimikoulutuksesta valmistuneet opis-kelijat ovat Jääskeläisen mukaan olleet hyvin tyytyväisiä opiskeluunsa yTiimissä.

”Jotkut heistä ovat jo perustaneet omia yrityksiä. Moni on kertomansa mukaan hyötynyt yTiimin mai-neesta ja tunnettavuudesta hakiessaan työpaikkaa. Valmistuneista tiimiläisistä on muodostunut ryhmä, joka pitää yhteyttä keskenään muun muassa sosiaa-lisessa mediassa.”

Koulutuksessa alussa jokainen opiskelija tekee henkilökohtaisen opintosuunnitelman. Samalla hän valitsee ne kurssit, jotka ovat hänelle tärkeitä ja mie-lenkiintoisia pakollisten opintojen lisäksi.

Oleellinen osa yrittäjäkoulutusta on tiimityön ym-märtäminen.

”Tehokas tiimityö on sitä, että jokainen tiimin jäsen on tasavertainen ryhmässä ja pääsee osallistumaan tiimille annettuihin tehtäviin. Tiimille on annettu sel-keä tavoite ja aikataulu. Myös palaute tehdystä työstä on tärkeää. Tehokkaan tiimin jäsenten tulee myös tu-tustua toisiinsa tiimihengen kohottamiseksi.”

Itseopiskeluakin tarvitaan Jo koulutuksen aikana erilaisia projekteja yTiimille tar-jotessaan yritykset pystyvät toteuttamaan hankkeita, joihin niillä ei muuten olisi aikaa ja resursseja. Yrityk-set voivat myös tarjota harjoittelupaikkoja ja teettää opiskelijoilla opinnäytetöitä niille tärkeistä ja ajankoh-

taisista aiheista. ”Rekrytoidessaan yTiimistä valmis-tuneita opiskelijoita yritykset saavat työntekijöikseen aktiivisia ja yrittäjyysmyönteisiä nuoria, jotka ovat jo opiskeluaikanaan saaneet kokemusta erilaisista työ-elämän projekteista ja haasteista”, huomauttaa Jari-Pekka Jääskeläinen.

Kaikkea ei suinkaan tehdä tiiminä. Itseopiskelu on tärkeä osa yTiimissä tapahtuvaa oppimista.

”Opiskelijat tekevät muun muassa erilaisia harjoi-tustöitä liittyen tiimipalavereissa käsiteltyihin aihei-siin. Yrittäjyyteen liittyvä kirjallisuus on tärkeä osa opiskelua.”

Koulutus

23

yTiimi-ideaan kuuluvat myös kummiyritykset. Ne edustavat eri toimialoja ja tarjoavat näin opiske-lijoille monipuolisen näkökulman yritystoimintaan."

Kummit sparraavat

yTiimi-ideaan kuuluvat myös kummiyritykset. Ne edus-tavat eri toimialoja ja tarjoavat näin opiskelijoille mo-nipuolisen näkökulman yritystoimintaan.

”Kummiyrittäjä tulee ensiksi tutuksi esittäytymällä tiimille yhteisessä palaverissa. Tämän jälkeen yritys esittelee eri projekteja, joita sillä on tarjota yTiimille”, sanoo Jari-Pekka Jääskeläinen.

Sovittuaan hankkeesta molemmat osapuolet hah-mottelevat ja sopivat projektisuunnitelmassa miten asiassa edetään ja mitkä ovat tavoitteet. Jokaviikkoi-

sissa tiimipalavereissa käydään lisäksi yhdessä läpi eri projektit, niiden eteneminen ja mahdolliset haas-teet.

”Kummiyritykset ovat myös tarjonneet tiimiläisille harjoittelupaikkoja ja jopa rekrytoineet opiskelijoita valmistumisen jälkeen.”

Yhteyttä yrittäjiin pidetään myös luentojen kautta. Yrittäjät voivat kertoa kokemuksistaan myös vapaa-muotoisemmin.

”Yrittäjien vierailuista on tullut paljon positiivista palautetta. Muutenkin eri alojen asiantuntijoiden ja eri oppilaitosten yrittäjyysopiskelijoiden käynnit yTii-missä ovat tuoneet vaihtelua normaaliin rutiiniin,” kertoo Jääskeläinen.

”Haluamme käyttää ulkopuolisia luennoitsijoita jatkosakin. Omalta osaltaan he antavat kasvot pai-kalliselle yritystoiminnalle. Näiltä vierailevilta tähdiltä toivotaan myös sparrausapua.”

Sisäinen yrittäjyys Osittain jo opiskelijoiden perhetausta vaikuttaa yrittä-jyyden arvostamiseen.

”Useat opiskelijoista ovat yrittäjäperheestä, tai ainakin heidän sukulaisissaan tai tuttavissaan on yrittäjiä. Onpa yTiimissä on ollut eri aikana samasta perheestä kaksi opiskelijaa”, muistelee Jaro-Pekka Jääskeläinen.

Olipa tausta mikä tahansa, opiskelijat ovat olleet erittäin motivoituneita niin eri projekteissa kuin muus-

24

sa opiskelussa. Jääskeläisen mielestä hyvinkin voi käyttää termiä sisäinen yrittäjyys, joka on pitkäjäntei-nen asenne.

”Sisäinen yrittäjyys on henkilön aitoa halua tai pyr-kimystä tehdä parhaansa eri tilanteissa. Taustalla on kyky innostua uusista erilaisista asioista, myös toisen työnantajan palveluksessa ja yleensäkin elämässä.”

Kaikki yTiimiläiset eivät todennäköisesti perusta yritystä, mutta yrittäjyyden ymmärtäminen on tärkeää myös työskenneltäessä vieraan palveluksessa tai toi-mittaessa yhdessä yrittäjien kanssa.

Myönteinen yrittäjäkuva Savonian opetuskokonaisuuden lisäksi on muitakin samantapaisia koulutuksia. Jyväskylän Tiimiakatemia on toiminnassaan korostanut oppimista tiimiyrittä-jäksi oman tiimiyrityksen ja asiakkaiden avulla. Myös Tampereella on vastaavanlainen Proakatemia. Muis-sakin ammattikorkeakouluissa löytyy erilaisia yrittä-jyyteen liittyviä opintosuuntia.

”Meillä Savoniassa on pohdittu yrittämiseen liitty-viä asioita jo pitemmän aikaa. Ammattikorkeakoulun yliopettaja Hilkka Lassila on väitellyt yrittäjyydestä ja selvittänyt varsin laajasti Savonian opiskelijoiden yrit-täjyysasenteita.”

Lassilan tutkimuksen mukaan nuorten kuva yrittä-jistä ja yrittäjyydestä on pääosin positiivinen. Opiske-lijat näkevät yrittäjyyden kiinnostavana, haasteellise-na ja itsenäisenä tehtävänä. q

http://ytiimi.savonia.fi Tiimimanageri Jari-Pekka Jääskeläinen

•yTiimi on vaihtoehtoinen, yrittäjyyttä painottava tapa opiskella Savonia-ammattikorkeakoulussa. yTiimin opiskelijat toimivat käytännönläheisissä projekteissa yritysten ja muun työelämän kanssa.

•yTiimi sopii erityisesti opiskelijoille, jotka näkevät yrittäjyyden mahdollisena tulevaisuuden valin-tanaan. yTiimissä opitaan yrittäjyyttä ja liiketoimintaosaamista yhdessä alueen yritysten kanssa.

•yTiimi koostuu aktiivisista ja yrittäjyydestä kiinnostuneista opiskelijoista. yTiimissä pääset toteut-tamaan itseäsi ja opit käyttämään luovuuttasi lukuisten projektien parissa. Tämä vaihtoehtoinen opiskelumuoto valmistaa yrittäjyyteen käytännönläheisesti. Tiimityöskentely samanhenkisten opiskelijoiden kanssa sekä yhteistyö yritysten kanssa kuuluu yTiimissä asiaan.

•yTiimi on joukko aktiivisia, luovia ja yrittäjyydestä kiinnostuneita ammattikorkeakouluopiskelijoita, jotka suorittavat osan opinnoistaan käytännönläheisellä tavalla. yTiimi tarjoaa yrityksille mahdol-lisuuksia oppilaitosyhteistyöhön erilaisten projektien merkeissä.

•Yritys hyötyy paitsi liiketoimintaa edistävien projektien lopputuloksista myös mahdollisuuksista tutustua aktiivisiin tulevaisuuden avainosaajiin. Ammattikorkeakoulun laaja liiketoimintaosaami-sen verkosto ja ajantasainen tieto on yrityksen käytössä yTiimiyhteistyön kautta.

•Lähiopetukseen sisältyy teoriaa, vierailevia yrittäjiä, kirjasynnytyksiä ja projektien tilannekatsauk-set. Projektit riippuvat pitkälti opiskelijoista itsestään. Itseopis-keluun kuuluu oppimispäiväkirja ja oppimistehtävät. Oppimistehtävissäkin teoria liitetään käytäntöön ja oikeisiin yrittäjiin ja yrityksiin, jolloin oppiminen monipuolis-tuu ja tehostuu.

•yTiimi orientoi yrittäjähenkisyyteen ja luo pohjan yrittäjyydelle. Itsestäsi riippuu miten hyödynnät tämän mahdollisuuden!

25

UUDEN YRITYKSENTÄRKEIN INVESTOINTI MAKSAA 20 EUROA.Uuden yrittäjän alkutaipaleella on monia sudenkuoppia, joihin saattaa langeta vaikka olisi kuinka huolelli-nen. Siksi kannattaa varautua yllä-tyksiin If Oikeusturvavakuutuksella.

Nyt saat sen ensimmäiseksi vuodeksi vain 20 eurolla*. Sinä itse voit keskit-tyä yritysideasi virittämiseen.

Lue lisää if.fi/omayritys

if.fi/omayritys010 19 15 00*Tarjous on voimassa toistaiseksi.

26

Great Cut Academy − kampaajakoulutusta 25 vuotta

Teksti: Satu Helenius, Kuvat: StockXchng

Kauneusalan kysyntä kasvaa jatkuvasti ja halukkaita kampaajaksi riittää. Great Cut Academy kouluttaa ammattitaitoisia ja luovia osaajia. Yksityisen koulun pyö-rittämisessä on omat haasteensa perus-tajan Tepa Imppolan mukaan.

Great Cut Academy on kouluttanut hiusalan ammat-tilaisia jo 25 vuotta. Hiusmuotoilukoulun modernit tilat sijaitsevat Helsingin ja Tampereen keskustois-

sa. – Koulutusohjelmamme on huippuunsa viritetty ja

tavaramerkkejämme ovat tehokas koulutus ja kansain-välinen ilmapiiri. Meiltä valmistuneet työllistyvät hyvin, kertoo yrityksen perustaja, Tepa Imppola.

Imppola päätti perustaa parturikampaajakoulun vuonna 1985 huomattuaan, että alalla oli työvoimapu-laa.

– Oli vaikea löytää työntekijöitä. Työvoimapula on tällä alalla kroonista, olen nähnyt sen viimeisen 20 vuoden aikana.

Vuotta myöhemmin 1986 Imppola perusti Make-Up Artist Academyn, Suomen ensimmäisen yksityisen mas-keerausalan koulun kampaajakoulun rinnalle.

Imppola oli yrittäjä jo ennen Great Cut Academyn pe-rustamista. Hänellä oli tätä ennen 12 hengen kampaa-moyritys. Lisäksi hän on kirjoittanut Great Cut Academyn oppilaille neljä kampaamoalan oppikirjaa .

– Alalta saa huonosti kirjoja suomeksi ja tieto tulee valtaosin ulkomaisista kirjoista.

Great Cut Academyn kurssit alkavat kerran puoles-sa vuodessa. Syksyllä Helsingissä ja Tampereella alkaa hiusmuotoilu- sekä maskeerauskoulutus. Tammikuussa Helsingissä ja Tampereella alkaa hiusmuotoilijakoulutus.

Hakijoilta vaaditaan luovuuttaKampaajaksi on paljon hakijoita ja ammattikouluun hei-dät valitaan pitkälti keskiarvon pohjalta.

– Nykyään vaadittava keskiarvo on noin 8.8, mikä on

aika korkea, kommentoi Imppola.Hän on huomannut, että juuri keskiarvovaatimuksen

takia jää paljon potentiaalisia kampaajalahjakkuuksia koulutuksen ulkopuolelle. Meillä ei tuijoteta pelkkään keskiarvoihin.

Yksityisessä koulussa hakijan luovuus ja kädentaidot merkitsevät enemmän kuin todistuksen keskiarvo. Opis-kelijat valitaan koulutukseen henkilökohtaisen haastat-telun pohjalta.

– Arvostamme luovuutta ja hakijan omaa vahvaa mo-tivaatiota ja innokkuutta alaa kohtaan. Katsomme esi-merkiksi kuvaamataidon- ja käsityön numeroita.

– Mitä paremman visuaalisen näkemyksen ja hah-motuskyvyn opiskelija omaa, sitä paremmin hän pärjää

Koulutus

27

Arvostamme luovuutta ja hakijan omaa vahvaa motivaatiota ja innokkuutta alaa kohtaan. Katsomme esimerkiksi ku-vaamataidon- ja käsityön numeroita."

kampaajana.– Tekniikan oppiminen ja osaaminen on tärkeää mut-

ta oppilaan luovuus tekee työstä yksilöllisen.Kampaajan ammatti on käytännön käsityöammatti,

jossa ei pärjää myöskään ilman sosiaalisia taitoja. Oppilaat valmistuvat Great Cut Academystä hius-

muotoilijaksi.– Hiusmuotoilija tai kampaaja -tittelillä tai sillä mistä

valmistuu, ei ole merkitystä, painottaa Imppola. Ammat-ti on sama, mutta hiusmuotoilija on vain sanana tren-dikkäämpi.

Imppolan mielestä tärkeintä on se, että hallitsee am-matin.

Yksityiskoulu tai ammattikoulu

Suomessa kampaajaksi opiskellaan valtaosin ammatti-koulussa.

Kampaajan ammattikoulutus niissä kestää kolme vuotta, josta ensimmäinen vuosi menee yleissivistäviin ja toinen vuosi ammattiopintoihin. Kolmantena vuonna suoritetaan puolen vuoden työharjoittelu.

– Meidän koulutuksemme kestää yhdeksän kuukaut-ta, mutta keskitymme vain alaan liittyviin asioihin.

Ammattikoulussa suuri osa opiskeluajasta menee yleissivistävien aineiden opiskeluun.

– Great Cut Academyssä käymme läpi 160 eri leik-kaustekniikkaa, mikä on kolminkertainen määrä ammat-tikouluun verrattuna.

Toinen ero yksityiskoulun ja ammattikoulun välillä on se, että ammattikoulussa harjoittelujakso kestää kuusi kuukautta, Great Cut Academyssä kahdesta kolmeen viikkoa.

– Mielestäni pitkä harjoittelujakso ei ole välttämättä hyvä asia. Joskus saattaa olla niin, että opiskelija viet-tää kuusi kuukautta harjoittelupaikassa, jossa saa vain lakaista lattioita. Meillä Great Cut Academyssä asiakas-harjoitustöitä tehdään harjoittelujakson lisäksi jatkuvas-ti opiskelun ohessa.

Yksityiskoulun haasteetAloitettuaan kampaajayrittäjänä 1980-luvun alussa Imppola kävi paljon ulkomailla Vidal Sassoonin koulutuk-sissa. Muualla Euroopassa yksityiskoulut olivat yleisiä, mutta Suomessa ne olivat vieras ajatus vielä 1980-lu-vulla, jolloin Great Cut Academy perustettiin.

– Edelleen yksityiskouluihin suhtaudutaan Suomessa vierastaen.

Yksityiskoulun pyörittäminen on haastavaa, eikä ky-seessä ole mikään miljoonabisnes.

– Yksityisenä kouluna emme saa tukia valtiolta. Tuki-en hakeminen on tehty erittäin hankalaksi, Imppola sa-noo. Katamme menot lukukausimaksuilla, joten voittoa tässä ei tehdä, hän lisää.

Etenkin arvonlisäverojen maksaminen lukukausimak-suista tekee Imppolan mielestä suuren menoloven.

28

Tällä hetkellä koulutuksemme on edullinen keino hankkia ammatti – eikä maksa valtiolle muuta kuin oppi-laan opintotuen verran.

– Teemme periaatteessa hyväntekeväisyyttä val-tiolle. Koulutamme opiskelijoita ammattiin, josta tulee

valtiolle sitten verotuloja. Olisi hyvä jos valtiovalta tukisi sellaista koulutus-ta, josta oppilas työllistyy hyvin.

Valtiolle yksi opiskelu-paikka ammattikoulussa maksaa noin 70 000 eu-roa vuodessa.

Imppola toivoisi enem-män tukea yksityisen koulun pyörittämiseen valtiolta.

– Maksullinen yksityis-koulu on varteenotettava

vaihtoehto.Oppilaan iloksi Great Cut Academy ja maskeeraus-

alan Make-Up Artist Academy kuuluvat yksityisinä kou-luina Kelan opintotuen piiriin.

– Se on hyvä kädenojennus opiskelijoille, kehuu Imp-pola.

– Koulutus-Center on emoyritys, jonka alla toimivat aputoiminimillä Great Cut Academy-hiusmuotoilukoulu ja maskeeraus- ja naamiointialan Make-Up Artist Academy.

Opiskelu on intensiivistäLeikkaustekniikoiden (160) lisäksi Great Cut Academyn opiskelijat käyvät läpi 60 kampaustekniikkaa ja 20 rul-laustekniikkaa. Koulutukseen kuuluu erikseen myös hiustenpidennystekniikat.

Kampaustekniikat käydään aina ensin läpi demonst-raatioina, opettajien näytetöinä. Sitten oppilas har-joittelee saman työn tekopäillä demomallin pohjalta. Tekopäillä harjoittelu aloitetaan kolmannella viikolla ja asiakasharjoitukset kahden kuukauden kuluttua koulun alkamisesta.

– Menemme nopeasti itse asiaan.Intensiivinen opiskelu vaatii läsnäoloa.– Opiskelemme täysiä päiviä yhdeksästä neljään.

Teoriaa on noin viidennes koko kurssin sisällöstä. Great Cut Academyssä käydään läpi vain alaan liitty-

vää teoriaa kuten kemiaa ammattitekniikka sekä muoto- ja värioppia.

Lisäksi koulutukseen sisältyy myyntioppi, johon kuu-luu asiakaspalvelu, markkinointi ja liiketoimintaoppi, ku-kin kolmen kuukauden pituisena jaksona.

– Myyntioppi on erittäin tärkeää, koska kampaajan täytyy osata markkinoida itseään. Yritys ei myöskään pyöri ilman käytännön laskutaitoa.

Koulutukseen voi halutessaan sisällyttää kahden kuukauden kauneusmeikkijakson.

– Nykyään kampaajankin tulisi tietää vähintään meik-kauksen perusteet. Etenkin hääkampauksia ja kuvaus- tai näytöskampauksia tehdessä on etu, jos osaa tehdä myös meikin.

Yrittäjävoittoinen alaMoni kampaajaopiskelija haaveilee yrityksen perustami-sesta valmistuttuaan.

Imppola on huomannut, että moni ei aina ymmärrä, mitä kaikkea yrittäjältä vaaditaan.

– Aloitamme liikeideasta ja käymme asiat läpi käytän-nön näkökulmasta.

Imppolan pitkä ura on tuonut paljon kokemusta liike-taloudesta käytännön tasolla.

Liikeoppiin kuuluvat teemat, kuten rahoitus, budje-tointi, arvonlisävero, palkka ja tärkeimpänä hinnat.

– Jos hinnat laskee pieleen, niin menee koko yritys pieleen, painottaa Imppola.

Kampaamoalalla hinnoittelu on suhteellisen vapaata.– Monet taiteelliset henkilöt eivät osaa laskea. Ja

tämä on todella yleistä. Kurssilla on yleensä yksi tai kak-si henkilöä, joka ymmärtää laskennasta jotain.

Imppola on sitä mieltä, että Suomessa arvostetaan liikaa teoriaa. Teoriaan ei liity vastuuta, eikä se kerro kuinka asiat toimivat käytännössä. Tehdään kuvitteel-lisia yrityksiä paperille, sen sijaan, että käytäisiin läpi todellisen elämän esimerkkejä.

– Esimerkiksi moni kokee shokin, kun töitä ei riitä-kään sataprosenttisesti. Moni hankkii tilat ja tarvikkeet ja sitten vasta tajuaa, että ei ole asiakkaita. Sitten ol-laan pulassa.

Vakiintuneen asiakaspinnan löytämiseen voi mennä muutamakin vuosi, joten suunnitelmallisuus ja tehokas markkinointi ovat kaiken perusta.

– Kaikki tekevät virheitä. Pitää muistaa, että koskaan ei voi ennustaa, mutta epärealistisen positiivinen ei saa olla, tiivistää Imppola.

Raakaa työtäKauneusala on trendikäs ala, joten glamour-ajatuksia alasta riittää.

– Tämä on kovaa työ-tä, ei mitään glamouria. Pienikin kampaamoliike joutuu itse hoitamaan kai-ken.

Imppola harmittelee, että jopa alan lehdet kir-joittavat välillä glamour-juttuja.

Kampaamoala ei ole vielä ketjuuntunut kovin paljon kuten esimerkiksi optikkoliikkeet. Alalla on paljon yhden tai kahden

29

hengen perustamia yrityksiä.– Toisaalta yhteistoiminta olisi järkevää. Niin sanottu

sopimusyrittäjyys, jossa kampaaja vuokraa työpistettä toiselta alan yrittäjältä on yleistymässä.

Kauneusala on laajentunut huomattavasti viime vuo-sien aikana. Muun muassa ripsienpidennykset, raken-nekynnet ja meikkauspalvelut ovat lisääntyneet.

– Nykyään näkee, kuinka ihmiset yhä enemmän käyt-tävät aikaansa ja rahaansa itsensä hoitamiseen ja ulko-näköön. Ennen raha meni vaatteisiin, nyt tähän.

Kysyntä kasvaaImppolan mukaan kauneusalan nykyinen kysyntä on vasta jäävuoren huippu.

– Kysyntä tulee kasvamaan yhä enemmän kun suuret ikäluokat jäävät eläkkeelle, ennustaa Imppola. Heillä on rahaa ja myös aikaa panostaa itseensä.

Suomen eurooppa-laistuminen on osaltaan vaikuttanut kauneusalan kysyntään.

– Suomessakin ulkonä-ön huolehtimisesta on tul-lut osa sivistystä, toteaa Imppola. Suomi on aina ollut vähän jäljessä, mutta viime vuosikymmenten ja Euroopan unionin aikana Suomi on lähentynyt Eu-rooppaa.

Imppola muistelee en-simmäisiä koulutuksiaan

ulkomailla 1970-luvulla hymyillen.– Muistan, kuinka tunsimme olomme junteiksi, kun

osallistuin koulutuksiin ulkomailla. Oli varsinainen kult-tuurishokki meille, kun näimme kuinka paljon enemmän ulkonäköön panostetaan esimerkiksi Pariisissa tai Lon-toossa.

Imppolan mielestä on tosiasia, että ulkonäöllä on merkitystä ensivaikutelman kannalta.

– Ihmistä ei voi arvioida ensimmäisellä kerralla oikein paljon muuten kuin ulkonäön perusteella, koska häntä ei tunne vielä. Henkilöstä tekee arvion ensimmäisen kahdenkymmenen sekunnin aikana, joten on tärkeää millainen ulkoinen olemus on.

Hän uskoo, että ihmisen huoliteltu ulkonäkö vaikut-taa vääjäämättä myös työnantajien päätöksiin siitä, ke-net he palkkaavat.

– Työntekijät ovat yrityksen käyntikortteja.Joillekin itsensä ulkonäöstä huolehtiminen on pak-

kopullaa, joillekin tapa rentoutua, mutta varmaa on, että kysyntä ammattitaitoisille kampaajille ei tule laske-maan.

– Kampaamoalalla on paljon mahdollisuuksia, mutta miljonääriksi alalla ei tule, ainakaan Suomessa. Töitä on tehtävä, jos haluaa tällä alalla pärjätä. q

KOULUTUS-CENTER

Great Cut Academy -hiusmuotoilukoulu

• Make-Up Artist Academy • Perustamisvuosi: 1985• Perustaja: Tepa Imppola• Henkilöstömäärä: 5 – 6 (lisäksi

paljon tuntiopettajia)• Liikevaihto: noin 600 000 euroa

(2010)• Koulutusvaihtoehdot:• Great Cut Academyn koulutusjak-

sot:• 9 kk hiusmuotoilukoulu, 6.800,-• 11 kk hiusmuotoilija+kauneus-

meikkaajakoulutus, 8.300

Make-Up Artist Academy -maskeerauskoulu

• Kauneusmeikkaaja, 2kk, 2.300• Kauneusmeikkaaja+rakenne-

kynnet+ripsienpidennys 3.360• Make-Up Artist Academy 6 kk,

5.950• Make-Up Artist Academy 9 kk,

7.900• Rakennekynsikoulutus, 1pv, 590 • Ripsienpidennyskurssit, 1pv, 590• Kestopigmentointikurssit, 2 pv,

1.400• Kampauskurssit, 2 vkoa, 1.250• Erikoisefektit, 2kk, 2.950• Hiustenpidennyskurssit, 1pv., 490

www.koulutuscenter.com

hengen perustamia yrityksiä.– Toisaalta yhteistoiminta olisi järkevää. Niin sanottu

sopimusyrittäjyys, jossa kampaaja vuokraa työpistettä toiselta alan yrittäjältä on yleistymässä.

Kauneusala on laajentunut huomattavasti viime vuo-sien aikana. Muun muassa ripsienpidennykset, raken-nekynnet ja meikkauspalvelut ovat lisääntyneet.

– Nykyään näkee, kuinka ihmiset yhä enemmän käyt-tävät aikaansa ja rahaansa itsensä hoitamiseen ja ulko-näköön. Ennen raha meni vaatteisiin, nyt tähän.

Kysyntä kasvaaImppolan mukaan kauneusalan nykyinen kysyntä on vasta jäävuoren huippu.

– Kysyntä tulee kasvamaan yhä enemmän kun suuret ikäluokat jäävät eläkkeelle, ennustaa Imppola. Heillä on rahaa ja myös aikaa panostaa itseensä.

ulkomailla 1970-luvulla hymyillen.– Muistan, kuinka tunsimme olomme junteiksi, kun

osallistuin koulutuksiin ulkomailla. Oli varsinainen kult-tuurishokki meille, kun näimme kuinka paljon enemmän ulkonäköön panostetaan esimerkiksi Pariisissa tai Lon-toossa.

Imppolan mielestä on tosiasia, että ulkonäöllä on merkitystä ensivaikutelman kannalta.

– Ihmistä ei voi arvioida ensimmäisellä kerralla oikein paljon muuten kuin ulkonäön perusteella, koska häntä ei tunne vielä. Henkilöstä tekee arvion ensimmäisen kahdenkymmenen sekunnin aikana, joten on tärkeää millainen ulkoinen olemus on.

Hän uskoo, että ihmisen huoliteltu ulkonäkö vaikut-

30

Koulutuksen rakenne

Make Up Artist Academy tarjoaa mahdol-lisuuden opiskella päivä- tai iltakoulussa. Koulutus kestää pisimmillään yhdeksän kuukautta (Oppilas voi valita myös lyhyemmät kahden tai kuuden kuukauden vaihtoehdot). Ensimmäiset kaksi kuukautta opiskellaan kauneusmeikin perusteita, kuten ihonhoi-toa, väri- ja muoto-oppia sekä morsius- ku-vaus- ja trendimeikkejä.

Seuraavan neljän kuukauden aikana sy-

Koulutus-Centerillä on oma koulutusoh-jelma maskeeraajille. Make Up Artist Academy perustettiin vuonna 1986. Koulu on vanhin ja tällä hetkellä pi-sin maskeerausalan koulu Suomessa.

Koulu syntyi tarpeen pohjalta.– Vielä 1980-luvulla joutuivat maskeeraajat hake-maan alan koulutusta muualta Euroopasta, Imppo-la kertoo.

Make up-artistit ovat maskeerauksen, naami-oinnin ja stailauksen ammattilaisia. Työtä alalla tarjoavat muun muassa teatterit, oopperat, valoku-vaajat, lehti- ja mediamaailma, malli- ja stailaustoi-mistot sekä alan maahantuojat. Make up artist voi työskennellä myös kampaamoissa, kauneushoi-toloissa, tavarataloissa, messuilla tai muoti-näytöksissä. Työ on monipuolista ja haas-tavaa. Sosiaalisista taidoista on työssä suunnattomasti hyötyä.

Asiakaspalvelu on Imppolan mielestä asennekysymys.

– Henkilö itse päättää, onko asia-kaslähtöinen vai ei.

Koulutus kestää pisimmillään yhdeksän kuukautta (Oppilas voi valita myös lyhyemmät kahden tai kuuden kuukauden vaihtoehdot). Ensimmäiset kaksi kuukautta opiskellaan kauneusmeikin perusteita, kuten ihonhoi-toa, väri- ja muoto-oppia sekä morsius- ku-

Seuraavan neljän kuukauden aikana sy-

vaajat, lehti- ja mediamaailma, malli- ja stailaustoi-mistot sekä alan maahantuojat. Make up artist voi työskennellä myös kampaamoissa, kauneushoi-toloissa, tavarataloissa, messuilla tai muoti-näytöksissä. Työ on monipuolista ja haas-

vennytään kauneusmeikin oppeihin ja aikakausimeik-keihin.

Kauneusmeikin lisäksi maskiryhmä opiskelee teat-teri- ja erikoistehosteiden meikkaamista viimeisen neljän kuukauden aikana.

Teatterijaksolla opetellaan esimerkiksi estradi-, ooppera- ja balettimeikkejä. Roolihahmot, fantasia-meikit, bodymeikit, peruukkityöskentely ja irtonenät ynnä muut tulevat tutuiksi. Erikoisuutena ovat erikois-efektit eli irtokappaletyöskentely kuten hirviö- ja ava-ruushahmot.

– Televisio- ja nettiaikana meikkaajien kysyntä on kasvanut ja varmasti kasvaa yhä, sanoo Imppola. q

www.koulutuscenter.com

Make Up Artist Academy

31

Moni luulee, että DNA:lta saa vain puhelimia ja liittymiä.

Me toimitamme kaikki yrityksesi tarvitsemat viestintäratkaisut.

Liittymät, puhelimet, vaihderatkaisut, Google-so-vellukset, verkko- ja palvelinratkaisut, tietoturvan. Katso dna.fi/yrityksille, soita 044 144 099 tai mene lähimpään DNA Kauppaan. Palveluksessasi on 300 yritysmyyjää ympäri Suomea sekä maan laajin myymäläverkosto. Jo yli 50 000 yritysasiakasta on valinnut DNA:n.

DNA_MInuYritt_B2B_Pakki_190x277_elo2011.indd 1 18.8.2011 10.16

32

Kustannustehokasta kielten opiskelua verkossaTeksti: Satu Helenius, Kuvat: Sini Pennanen

EF Education First on järjestänyt yrityk-sille kielten opiskelua jo vuodesta 1972. Nykyaikainen verkko-opiskelu on jousta-vaa ja joka vuosi yrityksissä yhä suosi-tumpaa.

EF Education First on tuttu sen järjestämistä opintomatkoista ulkomaille. Yrityksille kus-tannustehokkaan ja hauskan tavan oppia

vierasta kieltä verkossa tarjoaa EF Corporate Language Learning Solutions, joka on osa EF Education Firstiä.

– Luokkahuoneopetus on jäämässä pois vähitellen, kun taas verkossa opiskelu on lisääntynyt reippaasti viimeisen kymmenen vuoden aikana, kertoo maajoh-taja Anja Salo EF:ltä.

Verkkokurssit ovat olleet suosittuja sekä suurten, että pienten ja keskisuurten yritysten parissa. EF-kie-likoulutus palvelee useiden eri alojen ammattilaisia. Kursseille osallistuu henkilöitä aina toimitusjohtajista yrittäjiin.

– Meillä on tarjolla etenkin englannin opetusta ver-kossa hyvin laajalla opetuspaketilla.

Opiskelua oman tason mukaanKaikki tunnit on jaettu Euroopan Unionin määrittele-miin kielitasoryhmiin. EF on jakanut Euroopan Unionin kielitasot vielä kolmeen alatasoon, jolloin eteneminen on konkreettisempaa.

– Teemme aina ensin kielitestin, jonka mukaan opiskelija sijoitetaan juuri hänelle sopivaan tasoryh-mään. Tasoryhmät takaavat sen, että jokainen pystyy itse seuraamaan kehitystään.

Realistinen tavoite on edetä yksi taso vuodessa, kun opiskelee verkossa. Moni kuitenkin suorittaa kak-si tai kolme tasoa vuodessa. Yhden tason suorittami-seen kuluu noin 60 - 80 tuntia opiskelua.

Tasokurssien lisäksi verkossa on tarjolla räätälöity-jä bisnes- ja toimialakohtaisia aineita, kaikki opiskele-vat kuitenkin kursseilla omalla tasollaan.

Kuukausitavoite ja aktiivinen seuranta varmistavat sen, että motivaatio pysyy yllä alusta loppuun saakka.

Jokaiselle opiskelijalle luodaan verkkokouluun oma käyttäjätunnus. Näin opiskelija voi muokata profiiliaan itse.

– Verkossa kurssit voi räätälöidä oman osaamisen-sa mukaan kielikompetenssiprofiilin avulla. Profiilin avulla on helpompi asettaa omat opiskelutavoitteet, kertoo Salo.

Henkilö voi verkko-opiskella mihin tahansa vuoro-kauden aikaan kotona, töissä tai vaikka kirjastossa.

– Tasatunnein alkaa aina uusi virtuaalitunti, selven-tää Salo.

Koulutus

33

Yritykset voivat hankkia kielten opetusta EF:n kautta joko verkko-opetuk-sena, perinteisenä luokkahuoneopetukse-na tai intensiivikursseina ulkomailla."

Opiskelu virtuaaliluokassa

Verkossa opiskellaan virtuaalisessa luokkahuonees-sa interaktiivisten harjoitusten lisäksi.

Opettaja avaa tunnin kertomalla kyseisen tunnin tavoitteista ja jakamalla sanaston.

Keskusteluun osallistuu opettajan lisäksi maksi-missaan kuusi opiskelijaa. Näin taataan yksilöllinen opiskelu.

Opettaja kellottaa jokaisen opiskelijan vastausvuo-rot, jotta jokaiselle riittää aikaa vastata.

– Hän jakaa myös puheenvuoroja, joten jokaisen täytyy kommentoida, mikä on tehokasta kielen oppi-misen kannalta, Salo kertoo.

Opettajat ovat aina opiskeltavan kielen natiiveja. Yksityistunneilla opiskelija voi itse valita opettajansa.

– Voi esimerkiksi valita opettajan brittiaksentilla, ilmailualalta.

– EF:n verkko-opiskelun laatu ja tekninen toteutus ovat huippuluokkaa.

Opetus sisältää live-keskustelun lisäksi muun mu-assa elokuvapätkiä. Salo korostaa, että verkko-opis-kelu ei ole vain tehokasta, vaan myös hauskaa.

– Vähän kuin Salatut elämät olisi verkossa, Salo hymyilee.

Kieltä opiskellaan keskustelun lisäksi tekemällä perinteisiä aukko- tai drag-drop -tehtäviä. Ääntämistä harjoitellaan mikrofonin avulla.

Palaute vahvistaa oppimistaOppitunneilla harjoitellaan oikeita työelämän tilantei-ta, kuten tapaamisten sopimista, raportteja ja esitel-miä sekä ammattisanaston- ja termistön hallintaa.

EF yrityksenä

•Perustettu 1965, Suomeen 1967•Country Manager Anja Salo Suomessa, CEO

Philip Hult •Työntekijöitä 34 000•Toimii 58 eri maassa•Referenssit: Nordea, Sampo, TeliaSonera,

Kone ja Kesko•EF Corporate Language Learning Solutions on

yksi neljästätoista EF Education First –yrityk-sen divisioonasta

•EF keskittyy kielikoulutukseen, opintomatkoi-hin, kulttuurivaihtoon sekä akateemisiin tut-kintoihin valmentaviin ohjelmiin.

34

Pidemmät kirjoitusharjoitukset palautetaan aina opettajalle, joka antaa henkilökohtaista palautetta niistä.

Keskustelutunnin lopuksi opettaja antaa jokaiselle kirjallisen palautteen siitä, miten keskustelu meni ja mitä ehkä voisi kehittää jatkossa.

Jokainen taso sisältää 8 kurssia, jonka jälkeen on EFCELT- lopputesti, jossa tulee suorittaa 70 prosent-tia päästäkseen seuraavalle tasolle.

EFCELT eli EF Cambridge English Level Test on luo-tu erityisesti EF:n asiakkaita varten ja vastaa kansain-välisiä standardeja.

Jokaisen kurssin lopuksi opiskelija saa edistymis-raportin, opintosuoritusotteen ja EFCELT-todistuksen.

Verkko-opiskelun hyödytKeskustelumuotoinen kieltenopiskelu on tehokkain tapa ”pakko-oppia”.

– Suomalaiset jäävät hiljaisiksi usein tunneilla, vaikka sujuvaa englantia osattaisiinkin, Salo sanoo.

Verkossa opiskelu on anonyymia, ja keskusteluun osallistumisen kynnys alenee.

Virtuaalitunneille osallistuvat henkilöt ympäri maa-ilmaa.

– Sitä oppii tunnistamaan ja ymmärtämään paljon erilaisia aksentteja, mikä on hyödyllistä etenkin liike-elämässä, tähdentää Salo.

Opiskelijalla itsellään on vastuu omasta oppimi-sestaan. Vastuun lisäksi verkko-opiskelu tuo vapau-den opiskella oman aikataulun mukaan.

– Jollekin voi olla helppoa, että hän opiskelee 15

minuuttia joka päivä, kun toiselle sopii paremmin kuusi tuntia yhtä soittoa kerran kuukaudessa, Salo kommentoi.

Yrityksen kannattaa ennakoida kielitarve

Esimiehen tai yrityksen järjestämään kielen opetuk-seen kuuluu opiskelun etenemisen ja puheen kehi-tyksen seuranta. Esimiehelle jaetaan tulokset ja tieto siitä, miten opiskelu etenee.

Moni yritys saattaa yllättäen tarvita kielitaitoa tai sen kehittämistä.

– Yrityksessä saattaa tapahtua esimerkiksi yritys-osto, jolloin käyttökieli yhtäkkiä vaihtuu ja tiedotteet tulevatkin toisella kielellä, eikä niitä välttämättä aina käännetä, selittää Salo.

Salo neuvoo yrityksiä ennakoimaan tällaisia tilan-teita, koska kielen oppiminen ei tapahdu yhdessä päivässä.

Nykyään pelkkä kansainvälinen yhteistyö yritysten välillä vaatii vähintään englannin kielen taitoa.

Verkko-opiskelun suosio kasvaaVerkko-opiskelu on ollut suosittua kauemmin muissa maissa. Aasiassa verkko-opiskelun suosio lähti nou-suun jo kuutisen vuotta sitten.

– Suomessa suuri muutos on tapahtunut viimeisen kahden vuoden aikana.

Tähän mennessä EF:llä on ollut 12 miljoonaa opis-

35

kelijaa verkossa 120 eri maasta.Verkko-opiskelun hyötyjä ovat kustannustehokkuus

ja joustava opiskelumalli. Suomessa verkko-opiskelu on ollut kuitenkin muita maita jäljessä.

– Suomalaiset ovat tottuneet luokkaopetukseen, ja on outoa, että tällainen hyvinvointivaltio ei ole ai-kaisemmin ottanut verkko-opiskelua omakseen yhtä nopeasti kuin moni muu maa, Salo pohtii.

Verkko-opiskelu on kustannustehokasta, kun yksi-tyisopetus varsinaisessa luokkahuoneessa maksaisi noin 70 – 100 euroa per tunti, niin verkossa yhden oppitunnin hinnaksi tulee noin 17 euroa.

Useita tapoja opiskellaYritykset voivat hankkia kielten opetusta EF:n kautta joko verkko-opetuksena, perinteisenä luokkahuone-opetuksena tai intensiivikursseina ulkomailla.

Kieltä voi opiskella joko yksityistunneilla tai edulli-silla pienryhmätunneilla.

Verkko-opiskelu on erityisen tehokasta yritysmaa-ilman kiireessä, koska se ei katso aikaa tai paikkaa.

– Teemme myös hipo-projekteja, jotka ovat verkko-opiskelun ja ulkomailla vietetyn intensiivikurssin yh-distelmä. Opiskelija opiskelee osan kurssissa verkos-sa ja lähtee sen jälkeen intensiivikurssille ulkomaille, Salo tarkentaa.

Opiskelumuoto kannattaa valita huolella. Asioita, joita kannattaa ottaa huomioon, ovat budjetti, kiireel-lisyys, fyysinen sijainti ja omat oppimistavoitteet.

– Kun on kyseessä joku pienempi ala, jonka asia-sanasto on spesifimpi, niin yksityisopetus on yleensä paras vaihtoehto, huomauttaa Salo.

Innovaatioita jo vuodesta 1965 EF Education First on 1965 perustettu yksityisyritys. Suomeen EF rantautui 1967.

Yrityksille EF on tarjonnut kielikoulutusta jo vuo-desta 1972 lähtien.

EF sai alkunsa, kun perustaja Bertil Hult vei ryh-män opiskelijoita lomalle ja totesi sen olevan oiva keino kielen opiskeluun. Hän järjesti lisää matkoja nuorille ja sai positiivista palautetta.

Hyvin pian opiskelijoiden vanhemmat toivoivat kielikursseja ulkomaille.

Nykyään EF Education First toimii 58 eri maas-sa ja sillä on 14 tytäryhtiötä. EF ei käytä alihank-kijoita, vaan omistaa itse kaikki koulut. Sen omis-tuksessa on yli 400 koulua ja viisi MBA-koulua.

Työntekijöitä EF:ssä on 31 000, joista on opet-tajia 22 000 ympäri maailmaa.

Suomen EF:n referenssit ovat hyvin monelta eri alalta.

EF tarjoaa tehokkaan ja samalla inspiroivan ta-van oppia täysin uuden kielen tai petrata jo opit-tuja kieliä.

– Oman mukavuusalueen ulkopuolelle meneminen ja käytännön kautta soveltaminen on yksinkertaisesti tehokkain tapa oppia, tiivistää Salo. Olemme saaneet konkreettisia onnistumistarinoita työelämästä ja to-denneet, että kurssimme toimivat. q

www.ef.fi

Verkko-opiskelu•Vuoden Premium-lisenssi 590 euroa,

rajaton opiskeluoikeus•Vuoden Private-lisenssi 990 euroa, rajaton

opiskeluoikeus + 24 yksityisoppituntia

Luokkahuoneopetus•(pienryhmässä tai suurryhmässä)•Ryhmäkurssi 1290 euroa•Yksityistunnit 70 – 100 euroa/tunti

Intensiivikurssi ulkomailla•Kurssi isäntäperheessä 2490 euroa/viikko •Yksityiskurssi isäntäperheessä

2590euroa/viikko•Lennot tulee maksaa itse.

Muita kurssityyppejä•Yritykselle räätälöity kurssi•(Räätälöidään täysin yrityksen tarpeiden

pohjalta.)•Ammattialakohtainen kurssi•(100% keskittyminen yrityksen alan

erityiskieleen.)•12 viikon intensiiviohjelma•(12 viikon intensiiviopiskelu Cambridgessä

tai Bostonissa.)•9 kk joustava ohjelma •(9 kk verkko-opiskelu ja 2 vko

intensiivikurssi ulkomailla.)

36

Intensiivikurssit sopivat henkilöille, jot-ka haluavat edetä opinnoissaan nope-asti, eivätkä ennätä sitoutua pitkäkes-

toiseen opiskeluun.Intensiivikurssilla kieltä opiskellaan

kansainvälisessä ryhmässä ja aidossa kieliympäristössä paikan päällä.

Muutaman viikon intensiivikurssilla on mahdollista edetä yksi tai kaksi kie-litasoa. Jos opiskelee vuoden ajan kuusi tuntia viikossa, se vastaa kahden viikon intensiivikurssia.

Valmistautuminen matkalleKuten verkko-opiskelussa myös ennen intensiivikurssia, opiskelijalle tehdään kielitesti. Kielitestillä löydetään henkilölle sopiva opiskelutaso.

Lisäksi mietitään erikseen, mille osa-alueelle halutaan keskittyä. Onko petrat-tavaa keskustelutaidoissa, presentaatioi-den pitämisessä tai sanastossa.

Intensiivikurssilla voi opiskella joko yk-sin tai ryhmässä.

Opiskelupaikkoja on tarjolla ympäri vuo-den, jokaisessa maassa ja matkan kesto on viikosta muutamaan viikkoon.

– On toki mahdollista opiskella pidem-päänkin, jos on tarvetta, lisää kielikonsult-ti Heidi Mustonen EF Education Firstiltä.

Yritysmaailman englantia voi opiskella Englannissa, Maltalla tai Yhdysvalloissa, kun taas esimerkiksi espanjaa tai italiaa opiskellaan yksityistunneilla.

Asuminen isäntäperheessäIntensiivikurssilainen majoitetaan isän-täperheeseen tai halutessaan hän voi majoittautua hotelliin. Isäntäperhemajoi-tus tuo oman lisän kielen opiskeluun. Se takaa kielen jatkuvan käytön.

Tukholmassa opiskellessa majoitus täytyy kustantaa itse, mutta muualla opiskellessa isäntäperhemajoitus kuuluu kurssin hintaan.

Isäntäperheet on huolella valittu ai-kuisopiskelijoita varten. q

EF maajohtaja Anja Salo

Ulkomailla vietetty intensiivikurssi

Lännen_190x69mm.indd 1 11/16/2011 10:59:35 AM

38

IT-tuki on yhteistyötä asiakkaan kanssa

Teksti: Simo Raittila, Kuva: iStockPhoto

Tietotekniikka on käytössä nykyään liki joka alalla. Yrittäjän itsensä ei tarvitse olla IT-ekspertti vielä tälläkään vuositu-hannella, sillä tukea tarjoavat monet yri-tykset.

“Pitkäaikaisimmat asiakkaat meillä on jo ajal-ta ennen yrityksen perustamista”, kertoo European IT:n toimitusjohtaja Risto Vuori-

nen. “Siis ajalta, kun minä ja pikkubroidi tehtiin vielä normaalisti verokortilla näitä hommia.”

Yrityksessä on tätä nykyä töissä 21 henkilöä. Ny-kyään yritys on kasvanut antamaan kaikkea tarpeel-lista IT- ja puhepalvelua. Asiakkaita ei sidota pitkiin leasing- tai rahoitussopimuksiin, vaan palveluista las-kutetaan suoraan.

“Sopimusmuoto on sellainen, että sopimus on en-sin vuoden voimassa ja sitten toistaiseksi”, Vuorinen kertoo. “IT-tuki otetaan melkein poikkeuksetta kiinteä-hintaisella kuukausisopimuksella. Hintaan vaikuttaa se, kuinka monta henkilöä tukea käyttää ja mikä on vaatimustaso.”

Ratkaisuja on kaiken kokoisille asiakasyrityksille, vaikka keskimääräiseksi toimitusjohtaja ilmoittaa n. 30–50 hengen yritykset. Kaikkia asiakkaita palvel-laan samasta paikkaa ja palvelu on kaikille sama. Myös yhden hengen yrityksiä on paljon.

“Kun asiakkaalle tulee jokin ongelma, pyritään se ratkaisemaan heti puhelun aikana tai viimeistään heti sen jälkeen”, Vuorinen tiivistää. “Meidän organisaatio on hyvin virtaviivainen, ei vanhanaikainen.”

Videopuhelut vuoden trendiYrityksen välttämättöminä IT-tarpeina voidaan pitää sähköpostia, kotisivuja, tietokoneita, nettiyhteyksiä ja puhelinliittymiä. Tämän vuoden trendi on Vuorisen mu-kaan kuitenkin erilaiset videokokousmahdollisuudet.

European IT:n tarjoama ratkaisu on Microsoftin Lync. Se mahdollistaa paitsi videopalaverit myös Po-werPoint-esitysten ja muiden dokumenttien yhteisen

IT-Palvelut

IT-Palvelut auttaa sinua ja yritystäsi selviytymään tietoteknisten ongelmien aiheuttamista arjen huo-lista. Olivat ongelmat sitten taulukkolaskentaohjel-man kaatuminen tai palvelimen jumiutuminen, me IT-palveluissa olemme valmiita auttamaan. Palve-lumme on aina henkilökohtaista. Vastaamme myös laitehankinnoista ja niiden käyttöönotosta sekä, tot-ta kai ylläpidosta.

Tukipalvelut koostuvat helpdesk-palvelusta, jos-sa on aina asiantunteva henkilöstö vastaamassa. Ongelmia ei vain kirjata eteenpäin, vaan ne pyritään ratkaisemaan heti puhelun aikana. Ongelman ratkai-sussa ja vianselvityksessä on apuna etätukiohjelmis-to, joka ei vaadi mitään asentamista asiakkaan ko-neelle. Tällöin uusienkin koneiden ylläpitäminen on mutkatonta ja ongelmien selvitys nopeaa. Etätukioh-jelmistomme toimii Windows ja Mac ympäristöissä. Mikäli ongelmaa ei saada ratkaistua etätukiohjel-mistolla tai suoritettava asennus onnistuu helpom-min paikanpäällä, lähtevät palvelualttiit asentajam-me ja järjestelmäasiantuntijat asiakkaan luokse an-tamaan lähitukea. Tällöin isommatkin asennukset ja hankalimmat ongelmat ratkeavat nopeasti. Lähitu-essa ongelmat pyritään priorisoimaan tärkeysjärjes-tykseen, jotta asiakkaan liiketoiminnalle aiheutui-si mahdollisimman vähän harmia. Meiltä onnistu-vat nopeat vasteajat ja pidämme kiinni sovituista aikatauluista.

On tarpeesi kuinka iso tai pieni tahansa, me var-masti hoidamme toteutukset loppuun saakka am-mattitaidolla.

Palvelut

39

Kun asiakkaalle tulee jo-kin ongelma, pyritään se ratkai-semaan heti puhelun aikana tai viimeistään heti sen jälkeen."

muokkaamisen ja jakamisen.“Suurin osa asiakkaistamme haluaa ratkaisut

avaimet käteen periaatteella”, Vuorinen kuvaa. “Sel-vitämme tarpeet ja teemme asiakkaan mukaisen rat-kaisun.”

Koska hänen fi rmansa on työntekijöidensä omista-ma, ovat nämä hyvin sitoutuneita toimintaan. Vaikka asiakkaalla olisi ongelma ratkaisematta, kun kello lyö neljä, eivät European IT:n miehet lähde kotiin: “Pide-tään huolta, että toimii viimeistään aamulla.”

Kustannustehokkaat ratkaisutEuropean IT pyrkii erottautumaan kustannustehok-kailla ratkaisuilla. Sen aloittaessa vuonna 2002 toi-minnan keskiössä oli tietoteknisen tuen tarjoaminen. Tästä “kulmakivestä” toiminta on laajentunut katta-maan kaikki asiakkaiden ICT-tarpeet.

Vuorinen listaa: “Laiteratkaisut, palveluiden puolella hosting, tietoliikenneyhteydet ja kännykkäliittymät, joi-hin meillä tarjolla omat sim-kortit ja virtuaalinen puhe-linvaihde. Myös sähköposti, varmentaminen, CRM (asi-akkuudenhallintajärjestelmä) ja virtuaalipalvelimet.”

“Pyritään olemaan ratkaisuissamme ajan tasalla”, hän lisää. “Tarjotaan viimeisintä toimivaksi todettua tekniikkaa. Kun asiakkaalla on tehokkaat, viimeisen päälle olevat ratkaisut, ne eivät vanhene heti.”

Monista pienistä palasista syntyy kullekin asiakas-yritykselle sopiva kokonaisratkaisu. Ja, koska IT-ala on vahvasti kilpailtu, "pitää olla paremmat ratkaisut." q

www.european-it.net

Etävarmuuskopiointi

Vaivaton ja varma etävarmuuskopiointi yrityksesi palve-lin- sekä työasemaympäristöihin.

Varmuuskopioinnin merkitystä yrityksissä ei voi enem-pää korostaa. Meiltä saat helppokäyttöisen etävarmis-tuspalvelun, joka pitää huolen, ettei tärkeä data pää-se hukkumaan.

40

Verkkokauppaa 24/7Teksti: Inderjit Kaur Khalsa, Kuvat: Pulse 247

Palvelut

Suomalainen nettikauppa lisääntyy ja jo yli puolet kuluttajista tekee verkko-ostok-sia säännöllisesti. Yhteisöllisyys lisää kau-pan kasvua entisestään. Mutta millainen on menestyvä verkkokauppa?

Verkkokauppa on kohtuullisen helppo perustaa, siihen riittää tietokone ja myytävät tuotteet. Mut-ta mikä takaa sen, että ostajat löytävät kaupan,

kertovat siitä ystävilleen ja haluavat tulla uudelleen? Kysyimme tätä Pulse247:n markkinointipäällikkö Pek-ka Juntuselta.

” M a r k k i -nointi jää liian usein vähälle huomiolle ja olisikin hyvä tehdä mark-k inoint isuun -nitelma, jotta saadaan liiken-nettä kauppaan heti avaamisen jälkeen. Suun-nitelmaa tehtä-essä kannattaa ottaa uusasiakas-hankinnan lisäksi huomioon myös vanhoille asiakkaille markkinointi, sillä he ovat tärkeitä suosittelijoita kaupalle.” ”Ostoksilla käymi-sen helppous on tärkein verkkokaupan suosioon vai-kuttavista tekijöistä, joten kaupan tekninen toimivuus on tärkeässä asemassa. Näillä teknisillä asioilla voi olla huomattaviakin vaikutuksia, kuten esim. kaupan sisäisellä suosittelulla ja arvostelulla. Nämä vaikutta-vat silloin, kun kaupassa ensimmäistä kertaa vierai-leva potentiaalinen asiakas tekee ostopäätöstään.”

Juntunen on sitä mieltä, ettei tekninen toimivuus ja aktiivinen markkinointi yksinään riitä, mutta kun pe-rusasiat ovat kunnossa ja ne yhdistetään loistavaan asiakaspalveluun, syntyy sitä kautta haluttua asia-kasuskollisuutta.

Mitä suomalaisen verkkokaupan tulisi parantaa pärjätäkseen entistä paremmin myös kansainvälisesti?

Suomi on kansainvälistynyt nopeasti. Suurin osa suomalaisista ymmärtää englantia edes auttavasti. Ulkomaille matkustamisen helppous on lisännyt suo-malaisten globaaliutta ja erityisesti nuoret puhuvat jo erittäin hyvää englantia. Juntusen mielestä suoma-lainen pärjää verkkokaupassa kansainvälisesti siinä missä muutkin.

”Suomalaisten tulisi tarjota rohkeammin verkko-kaupasta myös englanninkielinen versio ja globaa-

lit toimitukset. Pelkän englanninkielisen version tarjoaminen avaa yli sata kertaa suuremmat markkinat suomenkielisen internetin sijaan. Kan-sainvälisillä markkinoilla pärjää pitkälle samoil-la keinoilla kuin kotimaassakin, mutta taso on

korkeampi. Ensin perusasiat kuntoon, kuten luot-tamusta herättävä ulkoasu, kattavat ja selkeät

tuote-esittelyt, hyvät kuvat, turvalliset maksu-tavat, hyvä hinta-laatu-suhde ja nopea toimi-tus. Nämä asiat eivät kuitenkaan vielä riitä,

vaan myös markkinointipanokset on suhteutettava haettui-hin tuottoihin.”

Mitä yrityksen kannattaa huomioida ennen verkkokaupan perustamista?Ennen kuin yritys rohkeasti lähtee kokeilemaan sy-vempiä ja rikkaampia vesiä niin liiketoimintasuunnitel-man laatiminen ei olisi pahitteeksi. Näin kaikkia tär-keitä asioita tulee ajateltua ja vältetään toivottavasti tyypillisimmät sudenkuopat.

On ajateltava kohderyhmää ja nähtävä minkälaisen ostokokemuksen he haluavat. On hetkeksi itse siirryt-tävä kohderyhmän puolelle ja nähtävä asiat heidän silmin. Esimerkiksi miesten ja naisten ero ostotottu-muksissa on huima ja se tulee huomioida.

”Miehet pitävät tärkeänä monipuolista valikoimaa

41

Kauttamme saa ylläpidetyn verkkokaupan, oikeat maksutavat ja mahdollisuuden mm. verkkokau-pan kävijävirtojen seurantaan."

ja sitä, että pystyvät vertai-lemaan tuotteiden ominai-suuksia. Naiset sen sijaan haluavat tehdä löytöjä ja odottavat löytävänsä hyviä tarjouksia. Myös maksuta-pojen valinnoissa on eroja. Naiset valitsevat mielui-simmaksi maksutavaksi laskun, kun taas miehet suosivat verkkopankkimak-suja ja luottokorttia naisia enemmän. Myös myytävä tuote vaikuttaa siihen, mit-kä asiat ovat tärkeimpien listalla. Jos verkkokaup-pias myy esim. pultteja ja muttereita, ei tuotekuvien määrällä ja kattavilla tuo-teteksteillä ole niin suurta merkitystä kuin silloin, kun kauppaa yksityiskohtia si-sältäviä tuotteita.”

Minkälainen toimivan verkkokaupan pitäisi teknisesti olla?

”Sellainen, että asiakkaan on mahdollisimman help-po ostaa ja ylläpitäjän helppo päivittää. Tarvitaan sel-keät ja yksinkertaiset työkalut, joilla verkkokauppiaan rutiinit hoidetaan helposti ja tehokkaasti.”

Pulse247 Oy tarjoaa verkkokaupan räätälöinti- sekä konsultointitöitä päätuotteenaan MyCashfl ow-verkkokauppasovellus, jonka avulla verkossa myynti käy vaivattomasti. ”Kauttamme saa ylläpidetyn verk-kokaupan, oikeat maksutavat ja mahdollisuuden mm. verkkokaupan kävijävirtojen seurantaan, mutta esi-merkiksi mainonta, hyvä asiakaspalvelu ja lupausten pitäminen toimitusajoissa jäävät verkkokauppiaan vastuulle.” Helppokäyttöisen verkkokaupan saa use-ana eri versiona, joten se sopii hyvin eri kokoisille verkkokaupoille. Ohjelmisto on joustava ja sitä voi muuttaa tarpeiden mukaan. Tämä on ominaisuus jota Juntunen pitää erittäin tärkeänä.

Millainen on kotimaisen verkkokaupan tulevaisuus?

Verkkokaupankäynnin arvo on noussut ripeästi vuosi vuodelta, mutta verkkokauppiaita suomessa on vielä suhteellisen vähän. Uskonkin, että lähivuosina yrityk-set heräävät verkkokauppaan kunnolla ja asiakkaista aletaan taistelemaan. Tällä hetkellä leijonanosa eu-roista menee suoraan ulkomaisille verkkokaupoille. Tä-män potentiaalisen kasvun ovat huomanneet muutkin ja verkkokauppiaille suunnattuja palveluita löytyy run-saammin kuin muutama vuosi sitten. Verkkokaupalle positiivista on myös yhteisöpalveluihin siirtyminen:

”Jo pelkästään Facebookia käyttää 800 miljoonaa ihmistä. Verkon käyttäjämassan sosiaalisten suh-teiden ylläpito monipuolistuu, ja samalla myös suo-sittelu ja muu tiedonvaihto helpottuu. Mukaan tulee myös koko ajan enemmän ihmisryhmiä, joille voidaan mainostaa entistä helpommin. Yrityksille tämä tuo hy-vän apuvälineen viestintään asiakkaiden kanssa. Nyt verkkokaupan tuotteet on mahdollista viedä myyntiin omalle Facebook-sivulle, joten viestintäkanavan lisäk-si Facebookista on mahdollista tehdä myös yrityksen uusi myyntikanava.”

www.pulse247.info

42

Markkinointiviestintääja kuntouttavaa hoivatyötä ääniviesteillä

Teksti: Klaus Susiluoto, Kuvat: Sini Pennanen, Audience First

Palvelut

Audience First Oy on suomalainen palve-lualan high-tech yritys, joka tuottaa asi-akkaille lisäarvoa äänipalveluilla liike- ja palvelupisteissä.

Audience Firstin toiminta perustuu markkinoinnin, ääniviestinnän ja sulautetun langattoman tieto-tekniikan hyödyntämiseen tärkeintä eli ihmistä

unohtamatta, sanoo yhtiön toimitusjohtaja Markku Berg. ”Sulautettua langatonta tekniikkaa on yhä enem-

män jokaisen ympärillä. Pienet tietokoneet ja kerää-vät tietoja antureiden avulla ja välittävät sitä verkossa toisille.” Kaikki tapahtuu usein jopa käyttäjän tietä-mättä. Autot ja kodinkoneet ovat esimerkkejä ympä-ristöistä, joissa on paljon hajautettua ”läsnä- älyä”. Tulevaisuudessa vastaava tekniikka yleistyy kauppa- ja palvelupisteissä, uskoo Berg.

”Meillä on esimerkiksi osoitteellinen langaton ää-nenpaineen mittari, jolla seuraamme ympäristön muu-toksia ja säädämme soittolaitteemme esitysvoimak-kuutta automaattisesti.”

Mielikuvitus, rytmi, huumoriKaupallisella puolella Audience First on pysynyt pää-osin liike- ja kauppapaikoilla:

”Ääniliiketoiminnassa ei ole helppoa hakea enää kilpailuetua hinnalla tai tarjoamalla. Kaikkea on tarjol-la lähes kaikilla ja hintatietoisen on helppo selvittää edullisin hankintakanava,” sanoo Markku Berg.

”Uskomme että erottumistekijä voidaan löytää ih-misten kohtaamista tukemalla ja kehittämällä. Jos loppuasiakas viihtyy liikkeessämme ja tuntee olonsa kotoiseksi, on otettu ensimmäinen askel.”

”Alennushinnoilla ei pitkälle edetä. Ihminen tark-kailee tiedostamattaan ympäristöään. Jos hän tuntee olevansa oikeassa paikassa, ostamisen esteistä on poistettu iso osa.” Markkinointiviestinnässä äänellä ei Bergin mielestä juuri ole rajoja.

”Mielikuvitus, rytmi ja huumori toimivat äänivies-tissä edullisesti ja interaktiivisesti. Äänellä voi siirtyä paikasta ja tilasta toiseen valoa nopeammin ilman materian tai talouden kahleita.”

Äänilogot laajempaan käyttöön

Nykyaikaisissa liiketiloissa ei tarvitse olla yhtenäisiä ”kuulutuksia”. Äänimainos voidaan kohdistaa vaikka-pa vain osaan tavarataloa.

”Ääniviestit voidaan kohdentaa hyvinkin rajatulle alueelle. Ääntä saadaan suunnattua tai sen voi syn-nyttää huonekalut tai näyteikkuna. On hyvä ajatella ääntä kuulutuksia ja musiikkia laajemmasta näkökul-masta. Vaikkapa urheiluliikkeessä keilapatterin kaa-toäänitehoste voi yllättää mieluisasti.”

Kun puhutaan firman brandistä, tarkoitetaan usein visuaalista kokonaisilmettä, joskus jopa lähes yksin-omaan logoa. Miten äänen saisi paremmin osaksi brandaamista?

”Keino on yksinkertainen: otetaan se aktiivisten keinojen listalle! Kyllä muutkin voivat hyödyntää ääni-logoa kuin kännykkävalmistajat.”

”Ei ole sattuma että premium-luokan autonvalmista-jilla on käytössään kymmeniä äänisuunnittelijoita. Eikä kyse suinkaan ole pelkästään melun hallinnasta, vaan autoon liittyvästä tunnesiteestä, jota tuetaan äänellä.”

”Jopa moottorin käyntiääni on tarkkaan harkittu. Kytkimien ja ovien aiheuttamat äänet kertovat mat-kustajille, missä ympäristössä ollaan. Kukapa ei ajai-si turvallisella ja tehokkaalla autolla. On hyvä muistaa että järjellä selitetään, mitä tunteella päätetään.”

43

Äänen avulla voimme päästä lähelle yksilöä ja ryhmää hyvin monilla tavoilla.”

Tie ihmismieleenAudience First –yhtiön hallituksen puheenjohtaja Arvo Laitinen kertoo tulleensa äänialalle monen mutkan kautta. ”Minulla on tekniikan ja talouden koulutus Helsingin Yliopistosta maatalous- ja metsätieteelli-sestä. Tutkijauran jälkeen ryhdyin tekemään viennin-edistämiselokuvia ja videoita.”

”Siinä tuli äänen vahvuuksiin käytännön osaamis-ta, joka jalostui paikallisradiosta hankittuna kokemuk-sena. Viime vuodet ovat konkreettisesti osoittaneet, kuinka ylivertainen tie ääni on ihmisen mieleen.”

Hoivaa äänimaailmallaIkääntyneiden hoivayhteisöt ovat Audience First-yhti-ölle kasvava asiakassegmentti, kertoo Arvo Laitinen.

”Yhteistyö kansainvälisten ja kotimaisten osaajien ja tutkimuslaitosten kanssa varmistaa, että sovellam-me uusia ideoita mm. hoito- ja käyttäytymistieteiden sekä aivotutkimuksen alueilta”

Äänen merkitys on Laitisen mielestä paljon luultua laajempi.

”Enää ei tarvitse keskustella pelkästään tunne-komponenteista, joita ääni herättää ja ylläpitää. Nyt on tieteellisiä näyttöjä esimerkiksi mielimusiikin kuuntelun toipumista nopeuttavasta vaikutuksesta aivohalvauspotilailla. Äänen avulla voimme päästä lä-helle yksilöä ja ryhmää hyvin monilla tavoilla.”

”Audience First äänimiljööjärjestelmät, Audience ja Äänipalvelu Sävelsirkku, ovat moniammatillisen osaamisen tulosta. Ne perustuvat patentoituun tek-nologiaan.

”Olemme osallistuneet myös moniin kansain-välisiin tekniikkahankkeisiin, jotka tuovat aina lisää näkökulmia niin ihmiseen kuin tekniikkaan-kin. Pienen yrityksen ei tarvitse osata kaikkea itse, eikä se siihen tietenkään pysty. Riittää kun on intohimoisia ihmisiä jakamaan ja kehittä-mään visioita.”

Ääni mahdollistajanaAudience Firstin Sävelsirkku on suomalainen innovaatio kuntoutta-

vaan vanhustyöhön. Konseptin avulla kehitetään asia-kaslähtöistä, toiminnallista ja sosiaalisesti aktiivista hoitokulttuuria.

”Tutkimusten mukaan Sävelsirkku tukee ikääntynei-den fyysisistä, psyykkistä ja sosiaalista toimintakykyä ja helpottaa hoitajien työtä. Se luo "elämää päiviin" ikääntyneille ja palkitsevuutta hoitajan työhön,” sanoo Arvo Laitinen.

”Toki aina on myös ihmisiä, jotka kokevat äänimaail-man häiritsevänä. Meidän konseptissamme äänet ovat katalyyttejä yhteiselle tekemiselle ja vuorovaikutukselle.” ”Ääni on mahdollistaja. Ikääntymisen myötä kuulokynnys ja korkeiden äänien kuuleminen tunnetusti muuttuu. Se voi olla häiritsevää, jollei käytössä ole kuulokojeita, tai tilan akustiset olosuhteet ovat hankalat. Haasteet ovat kuitenkin voitettavissa ja ikääntyneiden iloinen mieli ja parantunut fyysinen ja sosiaalinen toimintakyky ovat tut-kitusti vaivan arvoisia.”

”Äänivitamiinimme (Sound Vitamins) on konsepti, jolla äänisisällöillä luodaan vuorovaikutustilanteita ih-misten kesken. Tavoitteena on esimerkiksi musiikin, muistelun, hengellisten ohjelmien, mielen aivojumpan tai fyysisten jumppaohjelmien avulla saada aikaan yh-teisön resonointia,” sanoo Laitinen.

”Tilanne johtaa monesti roolien vaihtumiseen. Nuo-ret hoitajat saavat itselleen uusia yllättäviä näkökulmia, kun vireytyneet ikäihmiset irrottelevat keskenään esi-merkiksi Viipurin pamauksesta.”

AktiivikaiutinTeknisesti Sävelsirkku on aktiivikaiu-tin, eli vahvistin ja kaiutin ”samoissa kuorissa” ja iso infrapuna kauko-oh-jain. Kaiuttimen erikoisuus on että sen sisässä on verkkoon liittyvä tietokone, johon sisällöt päivittyvät automaat-tisesti palvelimeltamme. Laitteiston

hinta alkaa noin 2000 eurosta. Palvelumaksu on 145 euroa kuu-kaudessa. Hintaan sisältyy 1700 musiikkikappaleen ja noin 4000 ääniohjelman käyttöoikeus.

www.audience.fi

44

Suomen Talousverkko Oy on taloushallinnon franchising-ketju, johon kuuluu 25 yrittäjää 22 paikkakunnalla. Talousverkon ketjupäällikkö

Lars Forsström arvioi, että ketjun yrittäjät palvelevat vuoden lopussa jo yli 2000 asiakasta muun muassa kirjanpidon, palkanlaskennan ja raportoinnin muo-dossa. Harvan tuoreen yrittäjän kannattaa jättää näitä vain omiin käsiinsä.

”Uusia jäsentoimistoja ketjuun liittyy vuodessa noin kymmeneen”, Forsström kertoo. Kaikkia ketjun

Sähköisestä taloushallintojärjestelmästä sekä ammattilaisten yhteistyöstä on iloa niin ketjuyrittäjälle kuin asiakkaallekin. Avoin sähköinen raportointi takaa hyvin pelaavan kommunikaation molemmille.

Teksti: Simo Raittila Kuvat: Suomen Talousverkko

yrittäjiä yhdistää alan koulutus ja riittävä työkoke-mus. Taloushallinnon kokemusta jäsenillä on viides-tä kolmeenkymmeneen vuoteen.

Ketjupäällikkö ei sulje pois sitäkään, että joku liittyisi suoraan koulun penkiltä. Kokemusta voi hankkia tutoryrittäjän ohjauksessa. Riittävä perus-osaaminen ja tuen tarve varmistetaan ammattites-tauksella, jonka kaikki uudet jäsenet käyvät läpi: ”Haemme ennen kaikkea oma-aloitteisia yrittäjiä, joilla on avoin luonne. Pyrimme pois ajattelusta, jossa tarjotaan vain välttämätön ALV-raportointi verottajalle. Yrittäjämme haluavat palvella asiakkai-taan perinteistä tilitoimistomallia laajemmin ja he suunnittelevatkin usein asiakkaidensa kanssa yh-dessä asiakkaan liiketoiminnan kehittämistä sekä käyvät asiakkaan niin halutessa läpi kuukausittai-sia lukuja.”

Suomen Talousverkko – tilitoimistopalvelut yrittäjältä yrittäjälle tyytyväisyystakuulla!

Palvelut

45

Asiakkaan on helppo valita itselleen sopiva kokonaisuus Talousverkon palveluista. Räätälöim-me jokaiselle asiakkaallemme sopivan palvelun, alkaen lakisääteisten velvoitteiden täyttämisestä aina taloushallinnon kokonaisulkoistukseen asti."

Taloushallinnon koukerotPerinteisenä tilitoimiston työnä Forsström pitää muun muassa arvonlisäverojen laskemista ja työnantaja-suoritusilmoituksen hoitoa. Talousverkon kanssa teh-tävät ovat sovittavissa joustavammin: "Voimme hoi-taa vaikka koko hallinnon. Laskutukset, kirjanpidon, palkanlaskennan sekä vakuutusasiat ja IT:n yhteistyö-kumppaneiden kanssa. Teemme mielellämme myös syvempää taloushallinnon konsultointia yhdessä Gut-ta Oy:n kanssa."

Aloittavan asiakasyrittäjän pitäisi siis saada kaikki tarvitsemansa. Forsströmin mukaan yritystoiminnan kulmakivi on keskittyä omiin vahvuuksiinsa. Yrittäjän kallista aikaa ei ole järkevää tuhlata sellaiseen, jonka alan ammattilainen voi tehdä neljäsosa-ajassa.

Ketjun yhteinen tuki eli HelpDesk palvelee ketjuyrit-täjiä ja näiden asiakkaita kaikissa alan kysymyksissä. Forsström arvioi käsittelyssä olevan päivittäin noin 20-30 sähköpostikysymystä – "ja puhelut päälle".

Sähköinen tiedonkulkuTalousverkon pääasiallisena työvälineenä toimii se-lainpohjainen taloushallintajärjestelmä Netvisor. Asi-akas saa ohjelmaan aina käyttöoikeuden ja mahdol-lisuuden katsoa kaikkia yrityksensä taloushallinnon tietoja. Näkymä on sama asiakkaalle ja tilitoimistolle, mikä helpottaa paitsi raportointia myös keskustelua ja lukujen läpikäyntiä.

"Asiakkaan on helppo valita itselleen sopiva ko-konaisuus Talousverkon palveluista. Räätälöimme jokaiselle asiakkaallemme sopivan palvelun, alkaen lakisääteisten velvoitteiden täyttämisestä aina ta-loushallinnon kokonaisulkoistukseen asti", kertoo Forsström.

Raporttiseurannan ansiosta molemmat osapuolet ovat pysyvästi ajan tasalla. Tämä toiminnallisuus on erityisen käytännöllinen asiakkaille, joilla on useam-pia toimipisteitä, sillä samat tiedot ovat asiakkaan niin halutessa molempien toimipisteiden nähtävillä.

46

Vahvat asiakashankintakanavat

Puolet ketjuun liittyvistä Talousverkko-yrittäjistä pe-rustavat vasta ensimmäisen tilitoimistonsa. Toinen puoli liittää jo olemassa olevan yrityksensä ketjuun. Jäsenyritykset hyötyvät Talousverkon yhteisestä markkinoinnista ja verkostosta.

”Näymme valtakunnallisten TV-mainosten muo-dossa ja panostamme vahvasti sähköiseen uutiskirje-markkinointiin”, selittää Forsström. ”Perinteisen print-timedian olemme pääasiassa jättäneet taka-alalle.”

Merkittävä määrä asiakaskontakteista tulee ketjun kautta, mikä on helpompaa myös asiakkaalle, jonka ei tarvitse arvuutella ketjuyrittäjiemme erikoisosaamis-ta itse. Asiakas voi tarjouspyyntöä jättäessä mainita erikoistoiveitaan kirjanpitäjän osaamiseen, kielitai-toon tai muihin yksityiskohtiin liittyen. Tarjouspyyntöjä ketjulle tulee vuositasolla noin 700 vuodessa. Näistä riittää kaikille jäsenille.

Varahenkilöjärjestelyt onnistuvat Netvisor-järjes-telmän ansiosta vaivattomasti ja ketjunsisäisesti oi-keuksien annolla. Tilapäiseen lisäresurssitarpeeseen löytyy ratkaisu ketjun muista yrittäjistä. Myös pitem-piaikaiset alihankinnat ovat ketjussa tavallisia. Jäsen-toimistot voivat tarvittaessa ja asiakkaan luvalla teet-tää asiakkuuksia toisillaan alihankintana. Erityinen ilmiö on Talousverkon oma yksikkö Savonlinnassa, jonne moni jäsentoimistoista on ulkoistanut asiakkai-densa palkanlaskennan kokonaan. Alihankinta helpot-taa myös lomien järjestämistä ja työpiikkejä.

"Verkostomallissa ei rajoituta yhteen yksittäiseen toimistoon. Aikaisemmin alihankinta oli perinteisesti niin päin, että ketjuyrittäjät tekivät ketjun asiakkuuk-sia alihankintana. Nykyään alihankintamalli toimii myös päinvastoin, palkanlaskentakeskuksen toimes-ta lasketaan monien yrittäjien asiakkaiden palkat. Sa-moin yrittäjät teettävät alihankintana osan töistään myös ketjun muilla yrittäjillä."

Käytännön verkottuminenKetju järjestää yhteisiä koulutus- ja verkostoitumista-pahtumia useita kertoja vuodessa. Kevään yrittäjien-päivillä valokeilassa on yrittäjien oman toiminnan kas-vu ja kehitys. Virallisen ohjelman lisäksi Himoksella järjestettävillä yrittäjäpäivillä on myös epävirallista yh-dessäoloaikaa. Forsströmin mielestä on ihan eri asia tehdä yhteistyötä sellaisen ihmisen kanssa, jonka on tavannut ja jonka kanssa on päässyt keskustelemaan kasvotusten.

Vuosittain marraskuussa järjestettävään Talous-verkko-päivään tulevat sekä yrittäjät että näiden työn-tekijät. Talousverkkopäivillä huomio keskittyy asia-kaspalveluun ja asiakastyytyväisyyteen. Aktiivisinta ketjun jäsenrekrytointi on touko-joulukuussa, mutta yhteyttä saa ilman muuta ottaa ympäri vuoden. q

Lars Forsströmketjupäällikkö

Puh. 050 3377 323Suomen Talousverkko Oy

Televisiokatu 1-3 - 00240 Helsinkiwww.talousverkko.fi

Aluetoimistomme

EspooForssaHelsinkiHyvinkääIisalmiJyväskyläKeravaKouvolaLahtiLohjaMikkeli

NurmesOuluPoriRiihimäkiSaloSavonlinnaTampereTurkuVaasaValkeakoskiVantaa

47

48

Vuokratyö vetoaa nuoriinTeksti: Satu Helenius, Kuvat: Sini Pennanen, iStockPhoto

Suomi on vielä vauvan kengissä, mitä tu-lee vuokratyövoimaan, Adeccon myynti- ja markkinointijohtaja Marko Pajula toteaa. Etenkin nuoret ovat kiinnostuneita työs-kentelemään vuokratyösuhteessa.

Moni vastavalmistunut aloittaa uransa vuokra-työntekijänä.

– Tarjoamme joustavuutta, joka kiehtoo etenkin nuoria, Pajula kertoo.

Nuoret arvostavat lisäksi vuokratyöfirman tarjo-amia monipuolisia uravaihtoehtoja.

– Kauttamme voi kokeilla monia useita aloja ja työ-tehtäviä.

Arvomaailman merkitys on noussut nykynuorten päällimmäiseksi asiaksi.

– Se millainen henki yrityksessä on, vaikuttaa yhä useammin työpaikan valintaan.

– Vuokratyöläisenä voi maistella työelämää ja sitä mitä mahdollisesti haluaa tehdä tulevaisuudessa. Sitä kautta voi nähdä myös lunastavatko yritykset lu-pauksensa, Pajula Sanoo.

Moni nuori tekee mielellään pätkätyötä ja lähtee työrupeaman jälkeen esimerkiksi matkustamaan.

– Talveksi lämpimään, hymyilee Pajula.

Alaa pitäisi kehittääVuokratyömarkkinat ovat Suomessa vielä vauvan kengissä. Vuokratyövoima rantautui Suomeen jo yli kymmenen vuotta sitten. Sinä aikana markkinat ovat kasvaneet, mutta käytännöissä on edelleen kehitet-tävää.

Ruotsissa toimijoita on vähän yli sata, kun Suo-

Palvelut

49

Vuokratyöläisenä voi maistella työelämää ja sitä mitä mahdollisesti haluaa tehdä tulevaisuudessa."

maiden työpaikat löytyvät kolmen klikkauksen päässä Adeccon internetsivuilla.

– Käymme keskustelua siitä, kuinka voisimme pa-rantaa yhteistyötä muiden maiden toimistojen välillä. Miten mahdollistaisimme helpommin suomalaisten työnhaun ulkomailta.

Kansainvälisyys on plussaa.Suomessa Adecco toimii jo kymmenellä paikkakun-

nalla.– Meillä on toimistoja siellä, missä on kysyntää.

Tarjoamiamme työpaikkoja sijaitsee ympäri Suomea. Jos volyymi jossain uudessa kaupungissa kasvaa, olemme valmiita perustamaan tarvittaessa uusia toimistoja. Menemme sinne, missä on asiakkaita ja tarvetta.

Adecco on työnantajana kymmenen maailman suu-rimman joukossa. Nuoret ovat tärkeä kohderyhmä. Li-säksi erityisesti vähempiosaisten ja vajaakuntoisten työllistämiseen panostetaan Adeccolla.

Ansioluettelon tekoon uutta potkuaOmat vahvuudet on osattava tuoda esille ansioluette-lossa, ja siinä autamme työnhakijoitamme.

– Katsoin juuri eilen videon, jossa eräs henkilö esitteli itsensä youtubessa.

Youtube ja muut sosiaaliset kanavat, kuten Face-book, ovat mahdollistaneet uudenlaisen ansionluette-lon tekemisen.

Itsestään voi tehdä esittelyvideon. Videota ei tar-vitse julkaista millään sosiaalisella sivulla, vaan sen voi liittää hakemukseensa mukaan.

Videoidut ansioluettelot ja hakemukset ovat tätä päivää.

– Adeccossa on menossa pilottikokeilu, jonka avul-la on tarkoitus kokeilla, miten video-ansioluettelot toi-misivat käytännössä, kertoo Pajula.

Konsultti kysyy työnhakijalta muutaman kysymyk-sen ja työnhakijan vastaukset videoidaan. Sitten vi-deo liitetään hakemukseen.

– Esittelyvideon voi tehdä vaikka laulamalla, mutta sen täytyy olla hakijan itsensä näköinen. Mikään väki-sin väännetty spektaakkeli ei toimi.

messa niitä on yli 500, joista vain sata toimijaa on Henkilöstöpalveluyritysten liiton auktorisoimia.

– Suomessa ala on niin nuori, että on helppo päästä toimitsijaksi. Siksi on tärkeää, että valitsee yrityksen, joka on Henkilöstöpalveluyritysten liiton auktorisoima. Näin välttää ongelmat ja laiminlyönnit työntekijän oikeuksia kohtaan.

– Meillä Adeccossa vuokratyöntekijöitä kutsutaan kumppaneiksi, ja heillä on samat oikeudet kuin vakio-työsuhteessa olevillakin. Niin palvelut kuin työsuhde-edut, kertoo Pajula.

Adecco Adecco Finland Oy toimii yli 60 eri maassa ja sillä on noin 5 500 toimistoa ympäri maailman. Kaikkien

Adeccon myynti- ja markkinointijohtaja Marko Pajula

50

Suomeen niin kutsutut interaktiiviset ansioluette-lot ja hakemukset ovat vasta jalkautumassa.

Laadukkaan ansioluettelon lisäksi työnhakua voi edistää verkostoitumalla.

– Kollegamme ovat Linkedissä, jossa verkostoitu-minen on helppoa.

Linked Group Oy on maailman suurin ammatillinen verkosto netissä, jonne voi laittaa oman ansioluette-lonsa.

– Syksyllä menemme Facebookkiin, joka on myös oiva verkostoitumisen väline. Suosittelen Facebookiin liittymistä kaikille työntekijöillemme, tähdentää Paju-la.

Sosiaalinen media on tehnyt verkostoitumisen hel-pommaksi. Pajula neuvoo, että kannattaa suunnata sellaiseen portaaliin, josta haluaa tulla haettavaksi ja löydetyksi.

Vuokratyövoiman edut yritykselle

Kaikki yritykset tiedostavat jo, että nykyisen z-suku-polven arvomaailma on erilainen ja suhtautuminen työhön on erilaista.

– Vastuu ja puitteet, jotka yritys tarjoaa korostuvat jatkossa enemmän.

Pitkän päälle pätkätyöntekijöiden ylläpitäminen ei ole kannattavaa, joten yritysten täytyy panostaa sii-hen, että työntekijät viihtyvät työssään ja jäävät yri-tykseen.

– Väestö ikääntyy, ja yritysten on vastattava nykyis-ten työntekijöiden tarpeisiin.

Toisaalta yritykset ovat ymmärtäneet ja hyväksy-neet sen, että pätkätyömarkkinat ovat osa työmark-kinoita tänä päivänä.

Pajulan mukaan vuokratyöntekijässä on se hyvä puoli yrityksen näkökannalta, että henkilö, joka tun-netaan jo talossa, on helpompi palkata vakiotyösuh-teeseenkin.

– Henkilö ja hänen kompetenssinsa tunnetaan jo, eikä siitä haittaakaan ole.

Vuokratyöläisen oikeudetVuosia sitten kritisoitiin sitä, miten vuokratyöläisiä kohdellaan työpaikalla ja miten heidän oikeuksistaan pidetään kiinni.

Vuosia sitten vuokratyöläisiä ei laskettu monella

Miten hakea vuokratyöhön?Rekisteröidy yrityksen nettisivujen kautta.

Ole itse aktiivinen ja soita yritykseen. Tiedustele, mitä työmahdollisuuksia heil-lä on tarjota. Jokaiselle löytyy jotakin.

Adecco Finland Oy

•Perustamisvuosi: Adecco SA:n his-toria ulottuu vuoteen 1957, jolloin Adia perustettiin Sveitsissä. Adia ja Ecco fuusioituivat Adeccoksi 1996. Suomeen Adecco rantautui 1997.

•Liikevaihto: 18 656 milj. euroa (2010)

•Toimitusjohtaja: Tommi Törmälä•Toimipisteet: 5 500, joita on 60 eri

maassa•Työntekijät: 32 000 kokoaikaista,

asiakasyrityksissä työskentelee Adeccon kautta 500 000 henkilöä

Henkilöstöpalveluyritysten liiton

auktorisoima yritys

51

työpaikalla henkilökunnaksi lainkaan.Nyt ammattiliitotkin ovat ymmärtäneet, että ne

ovat osa työelämän toimintoa.Nykyään vuokratyöläisiä kohdellaan kuin ketä

tahansa vakituista työntekijää ainakin useimmilla työpaikoilla. Usein vuokratyöntekijöistä tulee vaki-tuisia työntekijöitä.

Pajula kertoo, että Adeccossa konsultit pitävät tiivistä yhteyttä vuokratyöntekijöihin.

– Huolehdimme, että puitteet ovat kunnossa. Turvallisuusasioiden täytyy olla työpaikalla kunnos-sa. Konsulttimme kartoittavat tarkkaan työympä-ristön ja työturvallisuuden.

– Meille on myös ensisijaisen tärkeää, että palk-ka on aina ajallaan. Se on meille kriittinen toiminto.

Useimmiten vuokratyöläisen koulutus kuten kassakoulutus on paljon lyhyempi, koska vakio-työntekijöiden aika menee omien työtehtävien hoi-toon.

Konsultin ammattitaidon ja asiantuntijuuden avulla työntekijä saadaan solahtamaan toimin-taympäristöönsä ongelmitta.

– Useimmiten sukelletaan suoraan töihin. Työ-paikka valikoituu henkilön ja tämän työkokemuk-sen perusteella.

Pajula korostaa, että ammattitaitoisten konsult-tien tekemät soveltuvuusarvioinnit takaavat sen, että työntekijälle löydetään paikka, joka soveltuu hänen kompetensseihinsa. Kaikki lähtee henkilön taidoista ja osaamisesta.

Vuokratyö luo uusia mahdollisuuksia

Pajulan mielestä yhteiskuntapoliittisesti ajatellen vuokratyö tukee Suomen sisäistä liikkuvuutta sekä ulkomaisen työvoiman liikkuvuutta Suomeen.

– Tällä tavalla luomme työllisyyttä.Alat, jotka eivät houkuttele ja joille on vaikeaa

löytää työvoimaa, saavat työntekijänsä ulkomailta. Siitä esimerkkinä haja-asutuksella sijaitseva julki-sen puolen työ. Aloja, joille ei ole ryntäystä ovat: lääkäri- tai hoitoala, siivousalan työ sekä muurarin tai kirvesmiehen työ.

Vuokratyövoima tuo uusia mahdollisuuksia. – Tuemme työllisyyttä myös siten, että valitsem-

me työntekijät puhtaasti henkilön osaamisen pe-rusteella.

Oma osaaminen ratkaisee ja tulevaisuudessa se tulee Pajulan mukaan korostumaan yhä enem-män yleisesti.

– Ei ole rajoitteita, jotka estäisivät pääsyä palk-kalistoillemme. q

www.adecco.fi

Adeccon antamia mahdollisuuksia

Earn & Learn On Adeccon koulutusrahasto, joka on suunniteltu nimenomaan vuokratyöntekijöille. Etenkin nuoret työn-tekijät arvostavat sitä ja sitouttavat heitä pidempään työnantajaansa.

Koulutusrahastoon kertyy jokaisesta tehdystä työtunnista tietty määrä opintopisteitä/opintorahaa, joita voi käyttää oman osaamisen tai koulutusalan kehittämiseen.

Athlete Career ProgrammeOhjelma, joka aloitettiin 2004 huippu-urheilijoita varten, palvelee erityisesti urheilu-uransa päättä-mistä pohtivia urheilijoita, mutta se tarjoaa palveluja myös opiskeleville ja opintojaan vasta suunnitteleville huippu-urheilijoille.

Kohderyhmä on Olympiakomitean ohjelmien piirissä olevat yksilö- ja joukkuelajien urheilijat ja valmentajat, joille ohjelma tarjoaa uraohjausta ja -työnhakuvalmen-nusta.

Huippu-urheilijan haasteena työnhaussa on vähäinen alalta hankittu työkoke-mus. Monella suomalai-sella huippu-urheilijalla on hyvä koulutustausta, mutta valmistumisen jälkeinen aika, on käytetty ammattimaiseen harjoit-teluun ja kilpailemiseen. Tämä kerryttää runsaasti työssä sovellettavia taitoja ja osaamista, mutta virallinen työkokemus jää vähäiseksi.

52

Yrittäminen hyvässä nosteessa

HämeenlinnassaTeksti: Sami J. Anteroinen Kuva: Hämeenlinnan kaupunki

Hämeenlinnassa on nyt hehkua – kaupungissa tapahtuu paljon ja elinkeinoelämässä on uuden-laista säpinää. Kenties näkyvimpänä hankkeena

on Hämeenlinnan moottoritien kattaminen ja runsaan 30 000 neliön kauppakeskuksen rakentaminen sen päälle, aivan kaupungin keskustaan. Moottoritien vie-reen on tulossa 22 000 neliötä asuin-, liike- ja toimis-totiloja, joten ydinkeskustan ilme muuttuu kertaheitolla. Valmista pitäisi tulla vuoden 2013 lopussa.

Mahtihankkeen kannoilla tulevat Keinusaaren toimistotalojen rakentaminen, Logistiikkakeskus Moreenin laajentuminen ja kaavailuissa oleva suuri autokaupan keskus. Kehittämiskeskus Oy Hämeen yrityspalvelupäällikkö Ari Räsänen näkee, että uudet

suuret hankkeet avaavat ovia monille uusille palveluil-le ja yrityksille – myös pienille.

Kaupunki satsaa tulevaisuuteen tosissaan. Seu-dun elinkeinostrategialla (2010–2015) pyritään Hä-meenlinnan seudusta tekemään koko Etelä-Suomen vetovoimaisin yrittämisen ja asumisen seutu. Kova ta-voite saavutetaan antamalla potkua yritysten toimin-ta- ja kehitysmahdollisuuksille ja luomalla uudistuvia verkostoitumismahdollisuuksia ja innovaatiotoimin-taa. Kaiken ytimessä on luova ja elinvoimainen elin-keinoympäristö, jota ruokkii tuloksellinen tapa tehdä yhteistyötä.

Kehittämiskeskus pähkinänkuoressaKehittämiskeskus Oy Häme on vuonna 2000 perustettu elinkeinoyhtiö, joka palvelee Hä-meenlinnan ja Hattulan yrityksiä. Yhtiön osak-kaina ovat Hämeenlinnan kaupunki sekä Hat-tulan ja Janakkalan kunnat.

Kehittämiskeskus Oy Hämeen tehtävinä on edistää seudun elinkeinopolitiikkaa sekä lisä-tä alueen vetovoimaisuutta ja kilpailukykyä. Yhtiö markkinoi alueen osaamista ja vahvuuk-sia. Yhtiön keskeisenä tehtävänä on edistää yritysten toimintaedellytyksiä ja keskinäistä verkostoitumista sekä luoda uusia yrityksiä alueelle. Yhtiön yritysasiamiehet palvelevat alueen kunnissa lähellä yrittäjää.

Kehittämiskeskus Oy Häme toimii tiiviissä yhteistyössä alueen muiden yrityspalvelutoimi-joiden ja oppilaitosten kanssa.

Tutustu meihin osoitteessa www.kehitta-miskeskus.fi ja tilaa samalla maksuton uutis-kirjeemme

Linnan käytävä

Palvelut

53

Kehittämiskeskus Oy Hämeen yrityspalvelut on tarkoi-tettu ensisijaisesti jo toimiville ja kasvaville yrityksille."

Yrityksiä kuin sieniä sateellaYritykset ovat kuulleet Hämeenlinnan kutsun ja vas-tanneet kosintaan myöntyvästi:

”Vuositasolla uusia yrityksiä saadaan 300–400. Näistä eniten on palvelusektorin yrityksiä”, Räsänen kertoo. Tämän vuoden toukokuuhun mennessä yri-tyksiä oli perustettu 36 % enemmän kuin edellisenä vuonna vastaavaan aikaan oli tilanne.

Tahdin odotetaan jatkuvan kovana koko vuosikym-menen – ennusteiden mukaan vuoteen 2020 men-nessä kaupunkiin on syntynyt yli 200 000 uutta ra-kennusneliömetriä ja yli 2 500 uutta työpaikkaa.

Nykyisellään vuokrataso kaupungissa on varsin kutsuva: ydinkeskustan pienissä katutason liiketilois-sa vuokrat ilman arvonlisäveroa ovat 20–50 euroa neliöltä. Laitakaupungin tiloihin mentäessä vuokra on 7–10 euroa neliöltä ja teollisuustiloissa vuokrat ovat 4–5,50 euroa/neliö.

Tölkkejä tulossaKaupungin elinkeinoelämässä ollaan liikkeellä laajalla rintamalla – on kauppaa, logistiikkaa ja kulttuuria – mutta todellinen jymypaukku koettiin viime joulukuus-sa, kun puolalainen Can-Pack S.A. ilmoitti rakenta-vansa Hämeenlinnan Moreeniin juomatölkkitehtaan.

Copyright Hämeenlinnan kaupunki

Wanted: Luovuusklusteri Helmikuussa startannut Luovan alan toimiala-ryhmä LUOTO järjestää kaikille avoimia tilai-suuksia, tiedottaa ja lisää yhteistyötä toimialan sisällä ja muiden toimialojen kanssa. Toimin-nan avulla lisätään myös Hämeen vetovoimaa ja houkuttelevuutta matkailijoille, yrityksille ja alueen asukkaille. Pitkän tähtäimen tavoitteena on rakentaa Hämeeseen luovan alan vahva kes-kittymä. Kaikki kiinnostuneet toimijat ovat ter-vetulleita mukaan toimintaan. Toimialaryhmän toimintaa suunnittelee ja valmistelee työryhmä, jossa on edustajia sekä alan yrityksistä että ke-hittämisorganisaatioista.

Luovien alojen kehittämisohjelma vuosille 2009–2013 ovat olleet laatimassa Suomen Yrit-täjäopisto Hämeen lisäksi Kehittämiskeskus Oy Häme, Hämeen Taidetoimikunta, Hämeen am-mattikorkeakoulu, Verkatehdas, Fredrika Wetter-hoff-säätiö sekä Hämeenlinnan kaupunki.

54

Tulevaisuuden bisnes TOP31. Liiketoiminta siirtyy yhä enemmän

Internetiin.

2. Liiketoiminta ja sen toimintaympäris-tö kansainvälistyy ja globalisoituu.

3. Kysyntä muuttuu yhä pirstaleisem-maksi ja yksilöllisemmiksi tarpeiksi. On tarjottava yhä räätälöidympiä ja yksilöllisempiä tuotteita.

- HAMK:in mikroyritystutkimus

Tontille rakennettava kiinteistö tulee olemaan noin 15 000 m2 suuruinen ja työllistämisvaikutus on ensim-mäisessä vaiheessa noin 150 henkilöä. Mahdollinen toinen linja tulee työllistämään lisäksi noin 100 hen-kilöä.

Can-Pack on kaupungille harvinaisen iso vonkale, sillä yrityksen liikevaihto liikkuu miljardin USA:n dolla-rin vuositasolla.

Räsänen näkee, että suurten kalojen ympärille taas syntyy uudenlaisia oheis- ja liitännäispalveluja liittyen vaikkapa kuljetukseen tai turvallisuuteen. Bis-nes luo bisnestä, ja erittäin toivottu lumipalloefekti on valmis.

Yritystoiminnan alkuun pääseminen ei ole vaikeaa, oli firma iso tai pieni:

”Meillä on yrityspalvelukeskuksessa Hämeen uus-yrityskeskus, johon opastamme kaikki alkavat yrittä-jäkandidaatit.”

RakettistarttiPalkitussa Uusyrityskeskuksessa omasta yrityksestä haaveilevat saavat asiantuntevaa ja maksutonta pal-velua. Uusyritystoimintaa rahoittaa osaltaan Hämeen Ammattikorkeakoulun ja Euroopan Sosiaalirahaston osittain rahoittama Alkavien yrittäjien neuvonta ja sen kehittäminen Kanta-Hämeessä -projekti.

Kehittämiskeskus Oy Hämeen yrityspalvelut on tarkoitettu ensisijaisesti jo toimiville ja kasvaville yri-tyksille.

Yrityspalvelupäällikön roolissa Ari Räsänen on huo-mannut, että on olemassa tiettyjä sudenkuoppia, joi-ta yrittäjien tulisi välttää. Yksi näistä on se, että yrittä-jä maalailee turhan ruusuista kuvaa tulevaisuudesta, eikä ole rehellinen itselleen:

”Yrittäjän tulee selvittää markkinat huolella, ja olla realistinen laskelmissa”, Räsänen toteaa ja selven-tää, että alussa kulut kannattaa arvioida mieluummin yläkanttiin ja tulot alakanttiin.

”Kannattaa myös benchmarkata vastaavaa yritys-tä, jotta saa realistista tietoa alasta. Lisäksi on tärke-ää, että toimintasuunnitelmaa päivitetään jatkuvasti.”

Hyvät pohjatToimitusjohtaja Olli Kari Hämeen Uusyrityskeskuk-sesta kertoo, että tänä päivänä yrittäjäksi mielivillä on työkalupaketissa jo yhtä sun toista. Ensimmäinen asia, jonka hän nostaa esiin, on hyvä koulutustaso:

”Paikalliset oppilaitokset tekevät hyvää työtä ja yrittäjyys otetaan vakavasti koulujen opetusohjelmis-sa”, hän kehaisee. Silti Kari ei usko, että loikkaami-nen suoraan yrittäjäksi vastavalmistuneena sopisi kaikille:

”Usein on hyvä olla vähän aikaa töissä vieraalla työnantajalla ja haalia elämänkokemusta ennen oman

yrityksen perustamista.”Karin puheilla käyvistä potentiaalisista yrittäjä-

kandidaateista paistaa monipuolinen osaaminen – ja myös ”hirvittävä hinku” päästä näyttämään kyntensä. Takana on työelämässä tapahtunut murros, jossa mi-kään palkkatyö ei ole enää turvattu eliniäksi ja ulkois-taminen valtaa alaa. Yrittäjäksi ryhtymällä voi päästä oman elämänsä herraksi, toteuttaa omia unelmiaan ja hankkia toimeentulon itselleen ja perheelleen. Hy-vällä suunnittelulla vaikkapa omasta rakkaasta har-rastuksesta voi saada leipäpuun itselleen, Kari muis-tuttaa.

”Kanta-Hämeen alueella on selkeästi tekemisen meininki yrittämisen suhteen, ja esimerkiksi alihan-kintapuoli laajenee koko ajan lisää.”

Koko seutu haltuun!Hämeenlinnan seutuun kannattaa tutustua laajem-minkin. Esimerkiksi Hattulaan on rakenteilla uusi liikerakennus ja Iittalan uudistettu liikekeskus on vuokralaisten suosiossa. Tuuloksen Pannujärven teol-lisuusalueen horisontti näyttää niin ikään aurinkoisel-ta.

Oma lukunsa on Iittalan vanha kunnantalo, joka kokee uuden tulemisen monipuolisena kulttuurin ja taiteen keskuksena. Tyhjäksi jääneeseen, arkkitehti Lars Sonckin suunnittelemaan arvorakennukseen Iit-talan Lasimäen yhteyteen toivotaan paljon alan toi-mijoita. q

www.kehittamiskeskus.fi

56

Jo 60 vuotta autovuokraamoalan yksityisyrittäjyyttä Teksti: Satu Helenius, Kuvat: iStockPhoto

Scandia Rent ketjussa tiivistyy Suomen vanhin alan osaaminen ja ammattitaito. Täysin kotimaisessa omistuksessa oleva ketju on kansantaloudellisestikin edul-lisin, koska sen ei tarvitse maksaa lii-kevaihdostaan ulkomaiselle päämiehelle mitään.

Scandia Rentissä vuokra-autoyrittäminen kulkee jo kolmannessa polvessa. Nykyisen toimitus-johtajan Heikki Laurilan isä oli perustamassa

Suomen ensimmäistä autovuokraamoketjua, AAVO, Aseman autovuokraamoa lähes 50 vuotta sitten muun muassa Rautatiehallituksen ja "muinaisen matkailukei-sarin" Kalevi Keihäsen kanssa.

Sittemmin AAVO liittyi pohjoismaiseen Scandina-via Autovuokraamoketjuun, joka myöhemmin laajensi kansainväliseen CAROP-ketjuun. CAROP ketjun, myö-hemmin Europcar, suomalaisten vuokraamoyrittäjien ydinjoukko irtautui kansainvälisestä päämiehestään 25 vuotta sitten Scandia Rent ketjuun.

– Ketju toimii Franchising periaatteella, kertoo Heikki Laurila, joka korostaa, että kaikki Scandia Rent yrittäjät ja omistajat vastaavat itse, paikallisen vuok-raamon pyörittäjänä palvelusta. Tämä mahdollistaa ylivertaisen, asiakkaan tarpeista lähtevän palvelun, koska oman kaupungin yrittäjä tuntee paikkakunnan olot parhaiten.

Scandia Rent tänäänToimitusjohtaja Heikki Laurila operoi myös autovuok-raamoyrittäjänä 150 auton ja 12 työntekijänsä voimin kolmella paikkakunnalla, Tampereella, Lahdessa ja Ou-lussa.

– Vuokraamomme on Suomen vanhin, toimittuaan 60 vuotta yhtäjaksoisesti autovuokraamoalan erikois-liikkeenä, kertoo Laurila.

Scandia Rent on suurin, puhtaasti kotimainen au-tovuokraamo-ketju. Sillä on lähes viisikymmentä toi-mistoa ympäri Suomen ja vuokra-autoja sesongista

riippuen 1200–1400. Scandia Rentit ovat paljolti pit-käjänteisiä perheyrityksiä, joiden tärkeitä arvoja pitkän kokemuksen lisäksi ovat perinteet ja ympäristöarvot.

Scandia Rentin asiakaslähtöisyys ja yrittäjähen-kisyys näkyvät joustavissa palveluissa joka niveltyy muun muassa Scandia Leasing -sopimuksiin räätälöi-tyinä aina asiakkaan tilanteen ja tarpeiden mukaisek-si, tähdentää Laurila. Scandiassa huolehditaan myös ympäristöstä. Laurila kertoo, että jatkuva ja kestävä kehitys otetaan huomioon yrityksen kaikessa toimin-nassa. Scandia Rent ei peri piilotettuja lisämaksuja, vaan rehellinen hinnoittelu on läpinäkyvä.

Palvelut

57

Meiltä voi liisata minkä tahansa merkin, niin uutena kuin vähän käytettynäkin."

Johtava paketti- ja muuttoautojen vuokraaja

Scandia Rentin hyötyajoneuvojen kalusto on maan kattavin. Perinteisen vuokra-autokaluston lisäksi ketjusta löytyy monenlaisia erikoisautoja ja nelivetoi-sista maastureista ja pickup-autoista doppeleihin ja työkunta-autoihin. Kuorma-autoista suurimmat ovat 50 kuution kokosivultaan aukeavat muutto- ja jakelu-autot. Henkilöautokalustoon on valittu suosituimmat ja uusimmat automallit, jotka saastuttavat vähiten.

Scandia Leasing liisaa myös käytettyjä autoja

Scandia Leasing erottuu muista autoleasing yhtiöistä siinä, että se liisaa uusien autojen lisäksi myös käy-tettyjä autoja. Tämä mahdollistaa edulliset leasingso-pimukset myös lyhyille sopimuksille.

– Suomessa ei ole toista autoleasing yhtiötä, joka keskittyisi myös käytettyjä autojen leasingkauppaan ammattimaisesti, Laurila kertoo.

Käytetyn auton etuna on muun muassa se, että

Yritys-sopimus

•Yritykset saavat sopimuksen yh-teydessä tunnuksen ja salasa-nat, joiden avulla voi selata net-tohintojaan eri autoluokissa, ja tehdä varauksen netissä.

•Pikaisissa tapauksissa varaus puhelimitse

•3 eri alennustasoa, riippuen siitä kuinka paljon vuokraamopalvelui-ta yritys käyttää

•Ei piilolukuja, kuten talvivaruste-lisä, auton rekisteröimismaksu, nuoren kuljettajan lisämaksu, dieselauton vahvistusmaksu jne.

•Asiakas valitsee auton, halu-amansa omavastuun sekä km-määrän (vapaat kilometrit tai 100 km/vrk)

58

auton saa heti käyttöönsä, eikä sopimuskausi tarvit-se olla pitkä. Uutta autoa joutuu odottamaan pitkien tilausaikojen vuoksi useita kuukausia.

Autoja Scandia liisaa sekä yksityisille että yrityk-sille.

– Meiltä voi liisata minkä tahansa merkin, niin uutena kuin vähän käytettynäkin. Laurilan mukaan Scandian palvelut eroavat muista autoleasingyrityk-sistä huomattavasti.

– Isoilla leasingyrityksillä on muutama valmis kon-septi, joihin asiakas joutuu sovittamaan tarpeensa. Me räätälöimme sopimukset asiakkaiden tarpeiden mukaan. Scandia Leasingissä voi tehdä osa-aikaisen-kin leasing sopimuksen, jolloin auto voidaan liisata vaikkapa vain 200 käyttöpäiväksi vuodessa jolloin vaihtuva ajoneuvo on aina juuri sopiva senkertaiseen tarpeeseen, Laurila selventää.

Leasing-auton edutOn paljon yksityisiä, joilla ei ole jatkuvaa tarvetta au-tolle tai yrittäjiä, jotka eivät halua sitoa pääomia sijoit-tamalla omistusautoon, kun yrityksen tuotannollisten sijoitusten tuotto on hyvä ja sijoitus autoihin huono.

– Suurin osa yksityishenkilöistä hyötyisi leasing-autosta tai vuokra- ja leasingauton yhdistelmästä.

Laurila tähdentää, että etenkin pääkaupunkilaiset, joiden ei tarvitsisi hankkia kalliita tallipaikkoja, hyötyi-

sivät osa-aikaisesta leasing-autosta. Aina sopivan leasingauton voi saada kotiovelle sil-

loin, kuin tarvitsee. Ja muulloin sen pysäköinnistä, ylläpidosta, huolloista ynnä muusta ei tarvitse kantaa huolta, kun auton voi käytön jälkeen palauttaa.

– Yritykset osaavatkin jo ottaa hyödyt vuokraamo- ja leasing sopimuksista, kun ovat näiden palvelujen pidempiaikaisia käyttäjiä. Etenkin leasing- ja perintei-sen vuokrasopimuksen yhdistelmä vastaa yritysten tarpeisiin.

– Kun uuden yrityksen tai -työntekijän tarpeissa on leasingauto, mutta työsuhteen tai koeajan kestoa tai yrityksen taloudellisia mahdollisuuksia ei voida tie-tää, leasingsopimukseen lisätään optio, jolloin auto voidaan koska vaan palauttaa ja kustannukset eri-pituisista käyttöjaksoista tiedetään ja sovitaan heti leasingsopimuksen liitteissä.

Joustava leasingsopimusPerinteiset leasingsopimukset on tehty pitkäksi 3-5 vuoden ajaksi, ja jos sopimuksen joutuu purkamaan ennen aikojaan, tulee siitä sakkomaksu, koska muut autoleasingyhtiöt joutuvat ennenaikaisesti realisoi-maan auton.

Laurila kertoo, että Scandiassa auto siirretään niin sanottuun rent-vuokraukseen eikä sitä siis tarvitse myydä ennenaikaisesti. Huomioon otetaan asiakkaan sen hetkinen tilanne ja sopimus pyritään rakenta-

maan asiakkaan riskit minimoiden. – Moni yritys olisi selvinnyt

paremmin lamasta jos olisi osannut ot-

taa laman

59

Scandia Rent

•Perustamisvuosi 1985

•Liikevaihto 15 000 000 €

•Toimitusjohtaja Heikki Laurila

•Toimipaikkoja 50 ympäri Suo-men

•Henkilöstömäärä noin 100 henkeä

•Avainlippumerkitty palvelu

•Scandia Rent tarjoaa auton vuokraus ja leasing-palveluita

•Scandia Rent on pitkäaikainen puolustusvoimien ja valtionhal-linnon puitesopimus kumppani.

•Ulkolaisten nettitilausten info- ja palvelunumero 0600 – 550 099

mahdollisuuden huomioon. Yksi leasingoptiomme on auton vaihtomahdollisuudet joita voi liittää sopi-mukseen useitakin. Myös sopimuksen purkamiseen voi varautua optiolla. Tarpeet voivat muuttua monista muistakin kuin taloudellisista syistä. Scandia tarjoaa useita vaihtoehtoja, jotka poikkeavat perinteisen au-toleasingyhtiön konseptista.

Ota huomioonKilometrimäärän arviointi on oleellinen autoa liisates-sa. Ajokilometrejä voi arvioida vuosi- tai kuukausita-solla, mutta Scandia Leasingissä ajomäärääkin voi muutella sopimuskauden aikana ja tarpeiden muut-tuessa

Tärkeää on arvioida myös autotarpeen alkamis-ajankohdan lisäksi se, onko tarve jatkuvaa. Yrityksen kannalta on usein edullista käyttää ruuhkahuippuina leasingsopimukseen sisältyviä lyhytaikaisia vuokra-autoja täydentämään autoleasingperussopimusta. Auton koko ja mahdollinen tilantarpeen vaihtelevuus kannattaa ottaa huomioon. Onko tarvetta henkilö-, ta-vara-, maasto-, tila-, muutto- vai erikoisautolle? Oma auto on mahdollista antaa leasingsopimuksen osa-maksuksi.

Scandia leasingauton voi lunastaa leasingkauden päätyttyä tai sen aikana ja ennakoida mahdollinen lu-nastus jo etukäteen, muistuttaa Laurila.

Vuokra-auton tarpeet maailmalla

Scandia Rent on tehnyt auton vuokraamisen mah-dollisimman helpoksi asiakkailleen. Auton voi vuok-rata suoraan netin kautta.

Maksuttoman www.scandiarent.fi -varausgene-raattorin kautta voi tilata auton kaikkien tunnettu-jen ketjujen ja luotettavien vuokraamojen tarjous-hinnoin.

Kansainväliseen tarjontaan kuluu yli 25 000 toi-mistoa, ja mikä tärkeintä informaatio ja tilauksia koskevat tiedustelut voi tehdä Suomeksi. Scandia Rent ketju on tehokas ja nopeasti reagoiva.

– Kevyt ketjuorganisaatio mahdollistaa edulliset hinnat ja nopean päätöksen teon, painottaa ketjun liiketoimintapäällikkö Pertti Niskanen.

– Scandia Rentin palveluja käyttäessä asiakas ei maksa ylimääräisiä tai piilotettuja lisämaksuja, hän korostaa. q

www.scandiarent.fi

60

Sonera

Systemaattinen palvelusuunnittelu hyödyttää asiakasta

Teksti: Klaus Susiluoto, Kuvat: Klaus Susiluoto

Soneran yritysmarkkinnoinnin johtajan Mika Hyötyläisen mukaan viestintätek-niikan tuominen yrityksiin ei yksin riitä. ”Muutosta on välttämätöntä johtaa ja työtapoja tulisi käydä läpi ainakin silloin, kun suurempia teknologisia uudistuksia tehdään.”

Mika Hyötyläinen on diplomi-insinööri, valmistu-nut vuonna 1999. Hän on myös kauppatietei-den tohtori vuodelta 2010. Väitöskirjan nimi

on “Towards Service Factory – Managing the Complexity of ICT Services”.

Väitöskirjassa tarkastellaan miten ICT-palveluntuo-tannon kompleksisuutta voidaan hallita systemaat-tisen palvelunsuunnittelun – ja kehityksen kautta. Käytännön kokemusta Hyötyläisellä on yli 10 vuoden ajalta Soneralta.

”Kyse on palvelutuotannon yleisistä haasteista. Yrityksen tulee osata asettua asiakkaan asemaan, ei ajatella pelkästään oman tuotteen erinomaisuutta ja toiminnallisuuksia.”

”ETLA:n tutkimuksista ilmenee selkeästi, että yri-tyksen tietotekniikka ja tieto–liikenne investoinneista, saadaan hyötyjä ainoastaan silloin, kun samaan ai-kaan tehdään muutoksia organisaatiossa tai proses-seissa.”

”Jos viedään pelkkä teknologia yritykseen, se har-voin muuttaa tekemistä oikealla tavalla tai edes riittä-västi”, tiivistää Hyötyläinen.

”Organisaatioissa pitäisi keskittää ajatukset itse asiassa muualle kuin pelkästään teknologiaan. Mei-dän pitäisi enemmän suunnata ajatuksiamme niihin muutoksiin ja toimintatapoihin, joita haluaisimme saada aikaan. Ensin olisikin mietittävä, miten voisim-me tehdä uudella tavalla asioita, ja millä tavalla työs-tä saisi mielekkäämpää. Vasta sitten voimme pohtia, minkälaiset teknologiset ratkaisut auttaisivat näiden tavoitteiden saavuttamisessa.”

”Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että yrittäjän kannattaa hinnan lisäksi kiinnittää huomiota palvelun-tarjoajan luotettavuuteen ja osaamiseen toimintata-pamuutoksia ajatellen”, sanoo Hyötyläinen.

Asiakasrajapinta kuntoon Itse teknologiaan ja hintaan ollaankin usein tyytyväi-siä. Sen sijaan muutaman vuoden takaiset yritysasia-kastutkimukset kertoivat karua kieltään operaattorien palvelualttiudesta, sanoo Hyötyläinen.

”Operaattorit koettiin samanlaisiksi. Asiakkaiden ongelmia ei kyselyiden mukaan ymmärretty. Me So-nerassa olemme vastanneet tähän kritiikkiin palvelua parantamalla.”

”Asiakasrajapinnassa työskentely on tärkeää, kos-ka markkinaymmärrystä ei voi muualta saavuttaa. Kohderyhmän erilaisista tarpeista kertoo parhaiten se, että potentiaalisina yritysasiakkaina nähdään kaikki Suomen runsaat 200 000 yritystä.

Ongelmana on usein ollut tuotelähtöinen, ei ratkai-sukeskeinen lähestymistapa.

”Tähän haasteeseen vastaamme myös yritysmyyn-timme puolella.”

Yrityksille hinta ei aina ole ratkaisevin tekijä. Hyvästä ja varmasta palvelusta yritysasiakas on

usein valmis maksamaan hieman enemmän.”Yritysasiakkaan kannattaa myös kysyä, mitä eri-

koispalveluita operaattorilla on tarjota. Sonera esimerkiksi tarjoaa yhä enemmän videoneu-

vottelupalveluita ja niitä myös kysytään yhä enemmän Kaikki yritykset eivät kuitenkaan välttämättä tällaista palvelua tarvitse. Oleellista on keskustella asiakkaan tarpeista ja rakentaa sen jälkeen sopiva ratkaisu.”

”Samalla Sonera toki investoi vahvasti uuteen tek-nologiaan. Valokaapeli- ja mobiili-investointimme ovat olleet vuositasolla noin 200 miljoonaa euroa.”

Yhteyksien optimointi voi tapahtua yhdessä Sone-ran kanssa. Soneran yritysmyynnissä työskentelee hie-man yli 300 henkilöä, joista suuri osa osallistuu koulu-tukseen vuosittain ja pyrkii parantamaan valmiuksiaan:

”Koulutimme yritysmyynnissä kerrallaan 30–50

Palvelut

61

Yritysasiakkaan kannattaa myös kysyä, mitä erikoispalvelui-ta operaattorilla on tarjota. "

henkilöä. Työntekijöillä oli vapaat kädet osallistua tai olla osallistumatta.”

”Yksi Soneran valtteja on aito kansainvälisyys. TeliaSonera-konsernin kautta yhtiö on vahva etenkin lähialueilla. Tämän vuoksi Sonera voi tarjota eräitä

etuja kilpailijoihin verrattuna: Pohjoismaissa ja Baltiassa puheluihin vastaami-

nen on vielä elokuun loppuun saakka koeluonteisesti maksutonta Soneran verkon sisällä. Tämä on erään-lainen kotiverkosto”, kertoo Hyötyläinen.

Soneran yritysmarkkinnoinnin johtaja Mika Hyötyläinen

62

SONERAN PALVELUITA PK-YRITTÄJÄLLE: Luotettavat, monipuoliset yhteydet

Kun yrittäjä tarvitsee puhelin- ja laajakaistapalvelui-ta, kannattaa sopimus solmia luotettavan operaattorin kanssa. Soneran yhteydet eivät lopu kotimaan rajalle.

Aloittelevalle yrittäjälle monipuoliset tietoliikenneyh-teydet saman katon alta ovat tärkeitä. Yhteydet halu-taan yleensä kerralla toimiviksi, vaikka kyseessä olisi pienikin yritys.

Sonera voi tarjota perusyhteyksien lisäksi muun muassa kattavia etäyhteyksiä, valtakunnallisia lan-gattomia yhteyksiä, tietoturvapalveluita ja palvelin-keskusyhteyksiä. Kun pienyrittäjä lähtee kokoamaan tietoliikenneratkaisujaan, kannattaa selvittää yleiset sopimuskäytännöt ja se miten yhteydet yrityksen si-sällä toimivat ja mitä ne maksavat.

Soneralla on esimerkiksi matkapuhelinpalveluissa Yrittäjäsopimus 1–15 työntekijän yrityksille, joilla on Y-tunnus. Yrityksen työntekijöiden väliset matkapuhe-lut saa tällöin maksutta.

Sopimus kattaa kaikki yrityksen liittymät. Yrittäjäsopimus jatkuu 24 kuukauden jälkeen mää-

räaikaisena toiset 24 kuukautta, ellei sitä irtisanota. Laskutus joustaa yrityksen toiveiden ja tarpeiden mu-kaan. Yrittäjäsopimuksen teko kannattaa, vaikka olisi

yrityksen ainoa työntekijä.Soneralla on myös ainutlaatuinen yli 10

hengen PK-yrityksille soveltuva Sonera Kump-pani-palvelumalli. Se tarjoaa yrityksellesi aina ajanmukaiset ja tarpeitanne vastaavat viestin-täratkaisut vaivattomasti ja luotettavasti.

Sonera Kumppanina asiakas saa oman ni-metyn yhteyshenkilön. Yritykselle tehdään tar-vekartoitus, jonka tulosten perusteella anne-taan ehdotus yritykselle parhaiten sopivasta viestinnän asiakasratkaisusta.

Sopiva hinta Soneran kautta saa kokonaisvaltaisia pal-veluita. Sopiva vaihtoehto voi olla vaikkapa Sonera Kontakti, joka vie yrityksen verkkoon kertaheitolla. Palvelulla pystyy luomaan yrityk-selle kotisivut, verkkokaupan, sähköisen ajan-varauskalenterin ja asiakasrekisterin sekä pi-tämään kontaktin asiakaskuntaan sähköisillä suorakirjeillä, asiakaslehdellä ja asiakaskyse-lyillä. Verkkotunnuksen ylläpito sisältyy palve-luun yleensä maksutta.

Tarjolla on myös Sonera Huoleton-palvelu. Se on mobiililiittymä, joka optimoi itse itsen-sä. Tällöin ei tarvitse laskea minuutteja ja tekstiviestien määriä. Hinnastosta hakeutuu käyttäjälle automaattisesti edullisin vaihtoeh-to.

Huoleton on lisäpalvelu, joka pitää asiak-kaan käyttämän puhepaketin sopivan kokoi-sena. Tällöin käyttäjä ei maksa turhaan liian isosta puhepaketista tai sen yli menevistä minuuteista, vaikka puhuisi jossakin kuussa tuntikaupalla ja toisessa ei lainkaan.

Käyttäjältä laskutetaan aina vain yhden puhepaketin kuukausimaksu, joka määräytyy viimeisimmän päivittyneen paketin mukaan.

63

Etäkäyttö Yhä useammat yritykset haluavat rakentaa etä-käyttöyhteyden tietoturvallista viestintää var-ten.

Sonera User-palvelu päästää etäkäyttäjän turvallisesti yrityksen tietoverkkoon mistä ta-hansa.

Palvelu sopii liikkuvien työntekijöiden etä-käyttöön ja omien etätoimijoiden työntekijöille. Myös tärkeille yhteistyökumppaneille voi taata pääsyn yrityksen sisäverkkoon. Etätyöratkaisu useimmiten vähentää investointeja laitteistoon.

Yhteydet toteutetaan Soneran suljetun run-koverkon kautta tai verkosta tarjottavana rat-kaisuna. Palvelua voidaan käyttää myös muiden operaattoreiden yhteyksillä.

Viestintäpalvelu VIP Soneran Viestintäpalvelu VIP on joustava vies-tintäratkaisu, joka sopii kaikenlaisille pk-yrityk-sille. Kun tilaa VIP viestintäpalvelun, Sonera toimittaa yrityksen työntekijöille viestintäsovel-lukset, jotka he voivat helposti ladata älypuheli-miinsa ja tietokoneisiinsa.

Esimerkiksi yhteinen henkilöhakemisto var-mistaa, että kaikkia nimiä ei tarvitse syöttää puhelimeen. Puhelun soittaminen sekä pika- tai tekstiviestin lähettäminen onnistuu kätevästi suoraan henkilöhakemistosta.

Työntekijä voi myös päivittää nopeasti oman läsnäolotietonsa ja tämä tieto on heti kollegoi-den nähtävillä. Puhelut voi soittaa ja vastaanot-taa myös suoraan omalta tietokoneelta. Puhe-lunvälitys onnistuu helposti matkapuhelimella ja tietokoneella. Jono- ja tervetulotiedotteet saa myös automaattisiksi.

Työntekijän läsnäolotieto näkyy välittäjälle. Puhelun voi siirtää jonoon tai välittää vapaalle henkilölle. Soittajan numero säilyy välitetyissä puheluissa.

Soittopyynnön voi lähettää tekstiviestinä. Puhelunpoiminta, nauhoitus, raportointi ja sta-tistiikka sisältyvät palveluun.

Työntekijät, vaihde ja asiakaspalvelu saavat käyttöönsä sovelluksen, jonka avulla he voivat kätevästi hoitaa viestintää joko tietokoneella tai mobiilisti. Vaihteenhoitaja tai vaikka työkaverit tavoittavat tarvitsemansa henkilön joustavasti puhelimella, teksti- tai pikaviestillä.

Asiakkaat eivät jää ilman palvelua tai kau-panteko odottamaan vastausta liian pitkään. Työteho ja tuottavuus kasvavat, kun oikeat hen-kilöt saadaan heti kiinni. Palvelu korvaa entiset vaihderatkaisut ja sisäiset puhelinluettelot. q

www.sonera.fi/yrityksille

Ryhdy yrittäjäksi.

Tartu rohkeasti tilaisuuteen, joka voi muuttaa elämäsi!

Avaa tapiola.fi /rekrytointi

64

Helppoa ja ennustettavaa − uusin viestintäteknologia ei ole peikko vaan pelastaja

Teksti: Maija Laakso, Kuvat: Sini Pennanen

Yrittäjän arki on harvoin tasaista kahdek-sasta neljään puurtamista. Etenkin yrittä-jyyden alkutaival on täynnä uusien asi-oiden opettelua, toimivien rutiinien muo-vaamista, suunnitelmien ja laskelmien te-kemistä sekä yrityksen tunnetuksi teke-mistä. Uuden yrittäjän kannattaa miettiä miten aikansa käyttää, jotta resursse-ja jää varsinaiselle liiketoiminnalle. Te-kemällä järkeviä valintoja työvälineitä ja palveluntarjoajia valitessaan yrittäjä voi säästää huomattavasti aikaa ja rahaa.

Kansainvälistyminen ja viestintäteknologian kehi-tys ovat muuttaneet ratkaisevalla tavalla työelä-män toimintatapoja ja luoneet työympäristöistä

entistä moniulotteisempia ja nopeatempoisempia. Niin työskentelytavat, organisaatiot kuin työntekijöiden tai-tovaatimuksetkin ovat muuttuneet viimeisten vuosien aikana merkittävästi.

Uusinta tekniikkaa yrittäjän ehdoillaJos aikaisemmin ihmisten oli mukauduttava tekniik-kaan, tänä päivänä tekniikkaa kehitetään ihmisten ehdoilla ja toimimaan ihmisille luontaisesti soveltuvin tavoin. Käyttäjälähtöisyys on ollut uusimpien viestintä-teknologioiden kehittämisessä avainsana jo pitkään. Sovelluspuhelimet, kannettavat tietokoneet ja tabletit helpottavat käyttäjänsä arkea eikä niiden käyttöönot-to monien ennakkoluuloista huolimatta vaadi erityisiä teknisiä valmiuksia.

-Kilpailu laitevalmistajien välillä on koventunut ja viime aikoina onkin siirrytty kehittämään laitteiden käytettävyyttä. Yksi älypuhelimien ja tablettien vah-vuuksista on se, etteivät ne vaadi käyttäjältään suur-ta teknistä osaamista etukäteen vaan ne ohjaavat laitteen käyttäjää jatkuvasti, liiketoimintajohtaja Sari Kola-Nyström Elisalta toteaa.

Elisan yrittäjälle tarjoamat palvelut perustuvat aja-tukseen kustannustehokkuudesta, kulujen ennustet-tavuudesta ja käytön helppoudesta. Mobiilipäätelait-teet tekevät liikkuvankin työn entistä sujuvammaksi ja tarjoavat yrittäjälle mahdollisuuden olla tavoitettavis-sa missä ja milloin vain. Mobiililaajakaistan ansiosta on mahdollista päästä käsiksi internetin sisältöihin muuallakin kuin kotitietokoneen ääressä.

-Tarjoamme yrittäjille palvelukokonaisuuden, jon-ka valitsemisessa, tilaamisessa ja käyttöönotossa voimme antaa täyden tukemme. Asiakaspalvelijamme Elisan yrityspalvelupisteissä kartoittavat yrittäjän tar-peet henkilökohtaisessa tapaamisessa, ja tuotteiden sekä palveluiden tilaaminen hoituu helposti samassa paikassa, kertoo Elisan IT-liiketoiminnasta vastaava johtaja Satu Kiiskinen.

Elisan liiketoimintajohtaja Sari Kola-Nyström

Palvelut

65

Kilpailu laitevalmistajien välillä on koventunut ja viime aikoina onkin siirrytty kehittämään laitteiden käytettävyyttä."

Yrittäjän tarpeet riippuvat luonnollisesti työn luon-teesta, yrityksen koosta ja rakenteesta sekä yrityksen tarjoamista tuotteista tai palveluista. Perustyökaluina voidaan pitää puhelinta, sähköpostia, tietokonetta ja kalenteria. Lisäksi yrittäjä tarvitsee joko kiinteän laa-jakaistayhteyden tai mobiilidatayhteyden. Mobiilida-tayhteys on joko sovelluspuhelimeen, tablettiin, net-titikkuun tai suoraan kannettavaan tietokoneeseen yhdistettävä laajakaistayhteys.

Ei suuria investointejaElisa on paketoinut mobiilipäätelaitteita ja niihin yh-distettäviä liittymiä ja lisäpalveluita siten, että yrittäjä voi tilata itselleen sopivan kokonaisuuden etukäteen tiedossa olevalla kuukausihinnalla. Yrittäjän talouden-

pito on ennustettavampaa, kun laskun summa on etu-käteen tiedossa.

Sari Kola-Nyström kehottaa aloittelevaa yrittäjää miettimään mitä kaikkea mobiilipalvelut mahdollis-tavat eikä tuijottamaan ainoastaan laskussa lukevaa euromäärää.

-Päätelaitteisiin saatavat toiminnot ja palvelut ovat monipuolisia. Tämän päivän sovelluspuhelimet sisäl-tävät esimerkiksi GPS:n, joka käytännössä tuo navi-gointipalvelut puhelimeen eikä navigaattoria enää tar-vita. Näin säästyy navigaattorilaitteen verran rahaa, eli noin 130 euroa, hän muistuttaa.

Elisa on tuonut kesäkuun alussa markkinoille Elisa Daily Traveller -lisäpalvelun, joka mahdollistaa mobiili-päätelaitteella tai kannettavalla tietokoneella käytet-tävän nopean tiedonsiirtoyhteyden edulliseen hintaan ulkomailla.

Tabletti tuo ajansäästöäMobiilipäätelaitteiden selkeinä etuina voidaan pitää tiedon helppoa saatavuutta, ajan säästöä sekä te-hokkuutta. Erityisesti tablettien käyttöliittymät ovat erittäin helppokäyttöisiä ja ovat nopeammin käyttö-valmiina kuin hitaasti käynnistyvät kannettavat tieto-koneet. Tableteissa ei välttämättä tarvita tiettyjä app-likaatioita vaan nettiselaimen kautta on mahdollista päästä käsiksi internetissä tai pilvipalveluissa pyöri-viin sovelluksiin.

Tabletit ovat myös kokonsa puolesta erittäin hel-posti mukaan otettavissa. Esimerkiksi kodinkone-asentaja joka kiertää työkohteesta toiseen päivän aikana, voi hyödyntää laitetta tietojen käsittelyssä, raportoinnissa ja muistiinpanojen tekemisessä.

-On arvioitu, että puhtaasti toimintojen nopeut-tamisella ja tietojen helpolla saatavuudella päästäi-siin noin 20 % aikasäästöön. Tämä tarkoittaa, että pesukoneen korjaaja voisi korjata yhden pesukoneen enemmän päivässä tai kotisairaanhoitaja tavata yh-den potilaan enemmän. Sehän tuo tehokkuutta ja tuottavuutta, mitä tämän päivän työmarkkinat pe-räänkuuluttavat, Kola-Nyström kertoo.

66

Pilvestä saa peruspalveluita kustannustehokkaasti

Yksi modernin viestintäteknologian keskeisistä kä-sitteistä on pilvipalvelut. Pilvipalveluilla tarkoitetaan netin kautta jaettavia palveluita, joiden avulla yrittäjät voivat käyttää sekä jakaa tietoa ja ohjelmistoja. Ne tuovat joustavuutta ja tehokkuutta toimintaan: kun tiedostot jaetaan ja säilytetään pilvessä, ne ovat saa-tavilla työvälineestä tai paikasta riippumatta. Niiden käyttöönotto ei vaadi pitkiä projekteja eikä erillisiä in-vestointeja ja laskutus tapahtuu käytön mukaan.

Monella yrityksellä on edelleen käytössään esi-merkiksi oma sähköpostipalvelin, jossa pyörii jokin sähköpostisovellus. Tällaiset palvelimet vaativat aina henkilön, joka lisää uudet käyttäjät, päivittää käyttö-järjestelmäversiot ja sovellukset sekä huolehtii siitä, että palvelin toimii.

-Kun yrittäjä tilaa meiltä pilvipalveluita, hän saa sekä tietoturvallisen että helpon ratkaisun. Pienempi-kin yrittäjä saa edistyksellistä teknologiaan käyttöön-sä, kun useat eri käyttäjät jakavat ison ympäristön, Kiiskinen selventää.

Elisan palveluista esimerkiksi Elisa Toimisto 365

tarjoaa aloittelevalle yrittäjälle peruspaketin, jossa on tarvittavat viestintä- ja toimistosovellukset. Palvelulla on kuukausihinta, joka perustuu käyttäjämäärään eli yrityksen kokoon. Elisa aktivoi palvelun käyttöön Yrit-täjälle, joten käyttöönotto on nopeaa. Palvelun ylläpi-toon ei tarvita erillistä henkilöä ja tarvittaessa Elisalta saa myös teknistä tukea.

Elisa Toimisto 365 palvelun lisäksi yrittäjille on tarjolla muun muassa kotisivuihin liittyvä ratkaisu, jonka avulla yrittäjä voi itse ylläpitää niin kotisivuja kuin verkkokauppaakin. Elisalla on myös yksinkertai-nen ratkaisu helpottamaan yrityksen taloudenhoitoa: samalla palvelulla on mahdollista lähettää laskuja, vastaanottaa ja maksaa laskuja, seurata laskujen maksua sekä hoitaa palkanlaskentaa.

Maantieteellisesti hajautetun organisaation haas-teisiin vastaavat tietokoneeseen tai mobiilipäätelait-teeseen helposti liitettävät videoneuvotteluratkaisut.Näiden ratkaisujen avulla voi käydä videoneuvotteluja omalta tietokoneelta, älypuhelimesta tai tablet-tieto-koneelta. Palvelun käyttöön tarvitaan ainoastaan pää-telaite, jossa on kamera, mikrofoni ja internetyhteys sekä tietokoneelle asennettava sovellus. Neuvotte-luissa on mahdollista myös jakaa materiaalia tai työs-tää dokumentteja neuvottelun aikana.

Ihmiset tekevät työtä, eivät yritykset

Elisan palvelut on rakennettu suurelta osin asiakas-palautteen pohjalta. Satu Kiiskinen kertoo Elisan te-kemästä merkittävästä yrittäjän arkea kartoittanees-ta tutkimuksesta:

-Seurasimme yrittäjän elämää yhden päivän ver-ran ja teimme huomioita tilanteista ja tarpeista, joita yrittäjä kohtaa. Palvelutarjoomamme on rakennettu melko pitkälti tästä tutkimuksesta saamamme pa-lautteen pohjalta.

Moderni viestintäteknologia tarjoaa yrittäjälle so-velluksia, jotka paitsi tehostavat yrittäjän toimintaa, mutta myös tuovat muita valmiuksia arkeen. Lisätie-toja Elisan palveluista saa osoitteesta www.elisa.fi /yrityksille ja samasta paikasta voi myös varata ajan yrityspalvelupisteeseen henkilökohtaiseen tapaami-seen. q

Yrittäjille:010 19 13 19

Avoinna arkisin 8 - 16.30 (pvm/mpm)www.elisa.fi /yrityksille

68

DNA − nopea, mutkaton, rohkea

Teksti: Klaus Susiluoto, Kuvat: Klaus Susiluoto, iStockPhoto

Osta palvelua, älä liikaa rautaa

DNA Oy on täyden palvelun operaattori. joka on kehit-tänyt viime vuosina bisnespalveluitaan monipuolisesti erillisenä DNA Business-palveluna.

”Tavoitteenamme on tarjota markkinoiden paras asiakaskokemus myös yrityspuolella”, kertoo DNA:n yritysliiketoiminnan johtaja Jukka Leinonen.

DNA Business nojaa luotettavuuteen ja koko maan kattavaan verkkoon. DNA Business on jaettu asiak-kuuspalveluihin, viestintäpalveluihin, palvelinkeskus-palveluihin ja tietoliikennepalveluihin.

”Arvomme ovat nopeus, mutkattomuus ja rohke-us. Kun näihin lisätään vahva paikallisuus ja paras asiakaspalvelu, ei ole ihme, että DNA on menestynyt myös yrityspuolella.”

”EPSI-asiakaspalvelututkimuksen mukaan meillä on paras asiakaskokemus”, sanoo Leinonen

”Tärkeää on, että asiakkuuden elinkaariajan palve-lu myös toimii. Ratkaisusuunnittelussa pyrimme aktii-viseen asiantuntijuuteen.”

”Me emme myy asiakkaalle väkisin laitteistoja ja yhteyksiä, joita he eivät tarvitse. Hyvä periaate on os-taa palvelua ja ratkaisuja, ei liikaa rautaa.”

Erilainen DNA

DNA:lla on yli kolme miljoonaa asiakkuutta ja yli kak-si miljoonaa matkaviestinliittymää. Liikevaihtoakin on noin 700 miljoonaa euroa, josta yrityspuolen osuus on parisataa miljoonaa.

”Kaikkiaan meillä on noin 53 000 yritysasiakasta, kun Suomessa on kaikkiaan noin 300 000 yritystä.

viseen asiantuntijuuteen.””Me emme myy asiakkaalle väkisin laitteistoja ja

yhteyksiä, joita he eivät tarvitse. Hyvä periaate on os-taa palvelua ja ratkaisuja, ei liikaa rautaa.”

Palvelut

69

Me emme myy asiakkaal-le väkisin laitteistoja ja yhteyk-siä, joita he eivät tarvitse. Hyvä periaate on ostaa palvelua ja ratkaisuja, ei liikaa rautaa.”

Osuutemme on siis noin 16 prosenttia kaikista yrityk-sistä. Liikevaihdolla mitattuna markkinaosuutemme on 10–11 prosenttia,” kertoo Jukka Leinonen.

”Valtaosa asiakkaistamme on nimenomaan pk-yrityksiä. Markkinaosuutemme on kasvanut noin pro-sentin vuodessa. Joka kuukausi saamme noin 600–700 uuttaa yritysasiakasta.”

Leinonen kertoo liikkuvan laajakaistan olevan eri-

tyisen suosittu: ”Mobiilin laajakaistan verkot alkavat olla kunnos-

sa. Keskimääräinen nopeus on jo yli kaksi megaa, mikä kiinteän linjan puolella oli pari kolme vuotta sitten suhteellisen hyvä nopeus. On kuitenkin totta, että heikoilla alueilla jäädään vieläkin 200–300 kilo-tavuun.”

”Haluamme olla erilainen toimija yritysliiketoimin-nassa. Mielikuva DNA:sta ei muutenkaan liene pö-näkkä asemiensa säilyttäjä. Tosiasia on, että olemme kahden suuremman eli Elisan ja Soneran haastaja. Tästä on meille etuakin. Meidän tulee jatkuvasti löy-tää paremmat ratkaisut kuin suurempien tekijöiden.”

”Laaja myymäläverkosto ilman muuta on yksi vah-vuuksiamme varsinkin pienyrittäjän kannalta. Meillä on 78 myymälää.”

Jukka Leinosen mielestä hyvä indikaattori on, että 81 prosenttia DNA:n asiakkaista on valmis suositte-lemaan yrityksen palveluita muillekin.

Nopeat yhteydet Pääkaupunkiseudun 3G-verkkojen nopeuksia tutki-neen viestintäverkkoasiantuntijayhtiö Omnitele Oy:n mukaan DNA on kärjessä tutkimuksen eri osa-alueilla eli ajo- ja hotspot-mittauksissa. Ero kilpailijoihin oli huomattava erityisesti mitattaessa huippunopeuksia ja päätelaitteesta lähetettävän datan keskimääräistä siirtonopeutta.

”Päätelaitteesta 3G-verkkoon lähtevän datan no-peus on verkon käyttäjälle oleellinen esimerkiksi la-dattaessa kuvia omalta koneelta sosiaalisen median palveluihin tai muualle internettiin”, huomauttaa Juk-ka Leinonen.

”Erityisen tärkeää monelle pienyrittäjälle on suur-ten kuva- ja taulukkotiedostojen avaaminen nopeasti. Verkkomme keskinopeudet kaksinkertaistuivat viime vuoden aikana siitäkin huolimatta, että tiedonsiirron määrä kasvoi yli 70 prosentilla. Voidaksemme taata asiakkaille laadukkaat palvelut kehitämme verkko-amme jatkossakin uudella tekniikalla, uusilla tukiase-milla ja tukiasemien kapasiteettilaajennuksilla.”

Tutkimuksessa todetut hyvät tiedonsiirtonopeudet

DNA:n yritysliiketoiminnan johtaja Jukka LeinonenDNA:n yritysliiketoiminnan johtaja Jukka Leinonen

70

selittyvät ennen kaikkea juuri verkkoon tuodulla uu-simmalla tekniikalla. DNA:n 3G-verkkoon on jo suurel-ta osin päivitetty suuria yhteysnopeuksia mahdollis-tava HSPA+-valmius. Lisäksi DNA on ensimmäisenä Suomessa ja ensimmäisten joukossa koko maailmas-sa päivittänyt verkkoaan uusimmalla eli Dual Carrier –HSPA+-tekniikalla. Dual Carrier kasvattaa tiedonsiir-tonopeuksia entisestään ja on merkittävin uudistus 3G-verkoissa pitkään aikaan”, sanoo Leinonen.

Uudella teknologialla on pääkaupunkiseudulla päästy yli 40 megan siirtonopeuksiin 3G-verkossa. Leinonen huomauttaa, että DNAn Welho-kaupan myö-tä sen uskottavuus lisääntyi varsinkin pääkaupunki-seudulla myös siksi, että yhtiö sai satoja kilometrejä kiinteää valokuituverkkoa, jota voi hyödyntää myös yrityspuolella.

Palvelinkeskuspalvelut Viimeisten parin vuoden aikana niin kutsutut pilvi-palvelut ovat yleistyneet IT-ratkaisuissa. Pilvipalvelut ovat netin kautta käytettäviä palveluita, jotka korvaa-vat yrityksen omat ohjelmistot ja laitteet. Yrityksen tieto ja tarvittavat sovellukset sijaitsevat palveluntar-joajien ylläpitämillä palvelimilla. Niihin pääsee käsiksi mistä tahansa.

Tyypillisiä pilvipalveluita ovat sähköpostipalvelut, intra- ja ekstranet ja varmuuskopiointipalvelut. Myös yhteiset kalenterit ja asiakkuusohjelmat voidaan teh-dä pilvipalveluina. ”Pilvipalvelujen on katsottu sopi-van erityisesti PK-yrityksille, jotka eivät halua sitoa pääomia ”rautaan”, esimerkiksi kalliisiin palvelimiin”, sanoo Leinonen.

Muun muassa Microsoft ja Google ovat suuria pil-vipalveluiden tarjoajia. Myös DNA tarjoaa palveluita, myös yhdessä edellä mainittujen kanssa.

DNA on mukana myös palvelinkeskusbisneksessä, jotka pystyvät tarjoamaan myös pilvipalveluita. Pelkät tiedonsiirron valtatiet eivät riitä. DNA:n palvelukes-kuspalvelut voivat sisältää konesalipalveluita kuten laitetilavuokria ja laitteiden ylläpitoa sekä DNA palve-luratkaisuja. Näitä ovat muun muassa virtuaalipalveli-met, dedikoidut palvelimet, palvelimien varmuuskopi-ointi sekä niiden ylläpito ja valvonta.

”Meillä on tarjota myös DNA Toimisto palvelu. Tämä on viestintäpalveluiden ja toimistosovellusten kokonaisratkaisu. Nämä palvelut sisältävät aina DNA tietoturvapalvelut.”

Asiakkaan ei tarvitse investoida kuin päätelaittei-siin ja tehdä palvelusopimus DNA:n kanssa. Jukka Leinonen huomauttaa, että DNA:lla on joustonvaraa sopimuskestoja mietittäessä.

”Yrityssopimusten sopimusajat ovat tyypillisesti 1-3 vuotta. Keskiarvo taitaa olla melko tarkkaan kaksi vuotta, 23.7 kuukautta”, tarkentaa Leinonen. q

www.dna.fi

FORTE VAHVISTAA YRITYSOSAAMISTA

DNA Oy solmi heinäkuussa tärkeän yritys-kaupan, kun sen omistukseen siirtyi Forte Netservices Oy. Kaupalla myös DNA:n yri-tysliiketoiminta vahvistuu.

”Forten vahvuutena ovat erinomaises-ti tuotteistetut verkkojen lisäarvopalvelut tietoturvaan, yritysverkkojen hallintaan ja korkean käytettävyyden palvelinalustoihin liittyen sekä korkea asiakastyytyväisyys palvelujen operoinnissa ja ylläpidossa. Forten tuotteet ja palvelumallit on suunni-teltu vaativien yritysasiakkaiden tarpeista lähtien, mutta ne skaalautuvat hyvin myös pienempien asiakkaiden tarpeisiin”, koros-taa Jukka Leinonen.

”Yhdessä DNA ja Forte pystyvät Leino-sen mukaan tarjoamaan entistäkin kat-tavamman palvelukokonaisuuden sekä PK- että suurasiakkaille voimakkaasti kas-vavilla yritysten ICT-hallintapalvelumarkki-noilla.”

Forte jatkaa itsenäisenä yhtiönä, mutta yhtiön ratkaisut hyödyttävät DNA:n asiak-kaita. Forten vahvuuksia ovat erilaiset tun-nistamispalvelut, joiden merkitys matka-viestinnässä on tulevaisuudessa erittäin suuri.

www.fortenetservices.fi

71

YHEITSTYÖTÄ G4S:n kanssa

DNA Oy ja maailman johtava turvallisuus-ratkaisujen tarjoaja, 120 maassa toimi-va G4S ovat solmineet pitkäaikaisen so-pimuksen DNA:n verkon käyttämisestä G4S:n turvapalveluissa.

DNA:n ja G4S:n sopimukseen kuuluu sekä kiintei-tä että langattomia yhteyksiä. Kokonaisratkaisuun kuuluu yhteensä monia tuhansia liittymiä.

- Asiakkaidemme etävalvontakohteiden turvaami-nen vaatii myös tiedonsiirron turvaamista. Olemme sopineet DNA:n kanssa suojatun tietoliikenneverkon toimittamisesta, kertoo G4S:n teknologiajohtaja An-ton Stenfors.

Sopimukseen kuuluvat matkapuhelinliittymät ovat laitteisiin kytkettäviä M2M-liittymiä, jotka mahdollis-

YHEITSTYÖTÄ G4S:n kanssa

DNA Oy ja maailman johtava turvallisuus-ratkaisujen tarjoaja, 120 maassa toimi-va G4S ovat solmineet pitkäaikaisen so-pimuksen DNA:n verkon käyttämisestä G4S:n turvapalveluissa.

DNA:n ja G4S:n sopimukseen kuuluu sekä kiintei-tä että langattomia yhteyksiä. Kokonaisratkaisuun kuuluu yhteensä monia tuhansia liittymiä.kuuluu yhteensä monia tuhansia liittymiä.

- Asiakkaidemme etävalvontakohteiden turvaami-nen vaatii myös tiedonsiirron turvaamista. Olemme sopineet DNA:n kanssa suojatun tietoliikenneverkon toimittamisesta, kertoo G4S:n teknologiajohtaja An-

YHEITSTYÖTÄ G4S:n kanssa

DNA Oy ja maailman johtava turvallisuus-ratkaisujen tarjoaja, 120 maassa toimi-va G4S ovat solmineet pitkäaikaisen so-pimuksen DNA:n verkon käyttämisestä G4S:n turvapalveluissa.

DNA:n ja G4S:n sopimukseen kuuluu sekä kiintei-tä että langattomia yhteyksiä. Kokonaisratkaisuun kuuluu yhteensä monia tuhansia liittymiä.

tavat kohteen etävalvonnan esimer-kiksi keskusvalvomosta käsin. G4S voi

itse hallita DNA:n toimittamaa palvelukokonai-suutta ja esimerkiksi lisätä siihen lisää liittymiä.

- DNA:n tapa toimia pohjautuu tiiviiseen kump-panuuteen eri alojen johtavien toimijoiden kanssa. Olemme G4S:lle teknologiapartneri toimittamalla heille uusimpaan tekniikkaan perustuvan suojatun verkkoratkaisun, jonka avulla he tuottavat palveluita omille asiakkailleen, sanoo DNA:n yritysliiketoimin-nan johtaja Jukka Leinonen.

Edistyksellinen matkapuhelinverkko käy perin-teisen viestinvälityksen ja tiedonsiirron ohella mo-nenlaiseen tietoliikenteeseen perustuvaan palvelu-liiketoimintaan. Siinä voidaan muun muassa siirtää hälytyksiä, kamerakuvaa ja kulunvalvontatietoja sekä tuottaa kahdennettuja ja suojattuja yhteyksiä.

– M2M-teknologioiden hyödyntäminen on vasta al-kuvaiheessa, ja se tarjoaa paljon uusia sovellusmah-dollisuuksia. Turvallisuusratkaisut ovat yksi voimak-kaimmin kasvavista sovellusalueista, minkä vuoksi olemme erityisen iloisia päästyämme yhteistyöhön

G4S:n kanssa, Leinonen toteaa. DNA:n langattomat laiteviestintäratkaisut eli

M2M-palvelut ovat jo nyt käytössä eri yritysten yh-teensä sadoissa tuhansissa eri käyttökohteissa. q

laitteisiin kytkettäviä M2M-liittymiä, jotka mahdollis- omille asiakkailleen, sanoo DNA:n yritysliiketoimin-laitteisiin kytkettäviä M2M-liittymiä, jotka mahdollis- omille asiakkailleen, sanoo DNA:n yritysliiketoimin-nan johtaja Jukka Leinonen.

Edistyksellinen matkapuhelinverkko käy perin-teisen viestinvälityksen ja tiedonsiirron ohella mo-nenlaiseen tietoliikenteeseen perustuvaan palvelu-liiketoimintaan. Siinä voidaan muun muassa siirtää hälytyksiä, kamerakuvaa ja kulunvalvontatietoja sekä tuottaa kahdennettuja ja suojattuja yhteyksiä.

– M2M-teknologioiden hyödyntäminen on vasta al-– M2M-teknologioiden hyödyntäminen on vasta al-kuvaiheessa, ja se tarjoaa paljon uusia sovellusmah-dollisuuksia. Turvallisuusratkaisut ovat yksi voimak-kaimmin kasvavista sovellusalueista, minkä vuoksi olemme erityisen iloisia päästyämme yhteistyöhön

G4S:n kanssa, Leinonen toteaa. DNA:n langattomat laiteviestintäratkaisut eli

M2M-palvelut ovat jo nyt käytössä eri yritysten yh-teensä sadoissa tuhansissa eri käyttökohteissa. q

72

Paikallispalveluyrittäjä on vastuussa itselleenTeksti: Simo Raittila, Kuvat: Tapiola

Tapiolan paikallispalveluyrittäjä tarjoaa omalla alueellaan kaik-kia ketjun tuotteita: vakuutta-mista, säästämistä, sijoittamis-ta ja rahoitusta. Ketju tukee ja kouluttaa itsenäisiä johtajia.

“Olen joskus tiskillä ja joskus asiakastapahtumissa”, ker-too Tapiolan nimen alla itse-

näisesti yrittävä Jouni Ojala Hyvinkäältä. “Suurinta on kuitenkin toimia esimiehe-nä ja saada muut tekemään töitä.

Yrittäjän työ on monipuolista, mutta Ojalalla on kokemusta. Ennen aloitta-mistaan Tapiolalla hän oli toiminut jo yrittäjänä ja ollut toistakymmentä vuot-ta ketjun työntekijänä.

Tapiolassa on kaksi tapaa yrittää:

edustajana tai paikallispalveluyrit-täjänä. Kehittämispäällikkö Hannu Miettinen kertoo, että edustajat työskentelevät yhteyspäällikön alaisuudessa “henkilö ja salkku” -periaatteella. He palvelevat erityi-sesti yrittäjä- ja maatila-asiakkaita. Paikallispalveluiden asiakkaita ovat näiden lisäksi myös kotitaloudet.

Nyt Ojalalla on kaksi toimistoa, jotka työllistävät yhteensä neljätois-ta omaa työntekijää. Heidän lisäk-seen kummassakin toimipisteessä työskentelee Tapiolan palkkalistoil-la oleva pankkineuvoja. Toimitilat ovat vuokralla ketjulta.

“Valmis konsepti oli ratkaiseva asia”, yrittäjä kertoo motivaatios-taan. “Osittain myös se, että mitä teet, niin siitä vastaat. Yrittämisen vapaus ja vastuu.”

Paikallis- ja ketjumarkkinointi erikseen

Tapiola hoitaa yleismarkki-noinnin koko valtakunnan tasolla. Yrittäjät saavat asi-akkaita mm. ketjun myynti-kohdepankkien avulla. Ketju tuottaa mainokset ja graafi-sen ilmeen. Yrittäjä päättää itse, miten hänen toimiston-sa ovat esillä paikallisissa tapahtumissa.

“Me päätetään men-näänkö joillekin messuille tai tempauksiin mukaan”, Ojala selittää. “Voidaan

Palvelut

73

Tapiola hoitaa yleismarkki-noinnin koko valtakunnan tasol-la. Yrittäjät saavat asiakkaita mm. ketjun myyntikohdepankki-en avulla."

myös pienimuotoisesti tukea jotain paikallista toimin-taa. Me mietitään, mitä pelimerkeillämme eli työtun-neilla tehdään.”

Hän saa helposti yhteyden mihin tahansa orga-nisaatiossa. Ketju myös viestii hyvin kampanjoista, toimintatavoista ja tuotemuutoksista. Palautettakin pystyy antamaan.

Yrittäjä uskoo, että tukea saa kysymällä. Tosin hä-nellä asiaa auttoi jo 15–20 vuoden kokemus. Uutena tukea tarvitsisi varmaan hieman enemmän.

Menestys omissa käsissä“Pelkästään se Tapiolan logo ei takaa menestystä”, Ojala toteaa varmana. “Pitää olla asiakasystävällinen ja tulla toimeen ihmisten kanssa.”

Hän korostaa työilmapiirin merkitystä: hyvää hen-keä ja intoa. Itse hän luottaa tiettyihin päivittäisiin rutiineihin ja viikottaisiin palavereihin. Näiden ei tule olla byrokraattisia, vaan vuorovaikutteisia. Lisäksi

Kehittämispäällikkö Hannu Miettinen

työntekijöitä tulee kannustaa ja palkita.Kehittämispäällikkö Hannu Miettinen arvioi, että

nyt toimintaa kasvatetaan vain maltillisesti: “Parhaim-millaan vuosina 2006 ja 2007 otettiin 20 uutta per vuosi. Sellaisia määriä ei ole nyt. Uskaltaisin arvioida, että uusia yrittäjiä aloittaa ensi vuonna ehkä neljästä viiteen.”

Valintaprosessi kestää vähintään 2–3 kuukaut-ta. Alan ulkopuolelta tulevilla yrittäjäkoulutus kes-tää 6–10 kuukautta. Koulutusaikana edustajana ja palvelumyyjänä toimisessaan tuleva yrittäjä saa kuitenkin myös ansioita tekemästään työstä.

“Koulutuksesta 30 % on teoriaa ja 70 % työtä”, Hannu Miettinen toteaa. q

www.tapiola.fi

74

Eläke-Fennia on yrittäjän asialla.Työntekijän eläkevakuutus tuo tulevaisuudenturvaa.

Teksti: Katariina Kääpä, Kuvat: iStockphoto

Yrityksen kasvaessa eläke- ja vakuutus-asioiden määrä lisääntyy. Keskittäminen tuo tässäkin etua. Aikaa säästyy, kun kaiken tarvittavan saa yhden tiskin ta-kaa. Työntekijän eläkelain (TyEL) mukai-nen eläkevakuutus on kasvavan yrityksen tärkeimpiä vakuutuksia.

Kun yritys palkkaa ulkopuolisia työntekijöitä, on aika hoitaa heidän sosiaaliturvansa kuntoon. Se tarkoittaa työntekijän työeläkevakuutuksen

ja lakisääteisen tapaturmavakuutuksen järjestämistä.”TyEL takaa työntekijän eläketurvan. Se pitää si-

sällään vanhuus-, työkyvyttömyys-, kuntoutus- ja osa-aikaeläkkeen sekä perhe-eläkkeen, jos yrittäjä kuolee",palvelupäällikkö Inari Heimo-Eränen Eläke-Fennista kertoo.

TyEL:n mukaisesti vakuutetaan 18–67-vuotiaat työntekijät, joiden ansiot ovat vähintään 51,57 euroa kuukaudessa vuonna 2010. Käytännössä TyEL-vakuu-tus konkretisoituu työnantajalle ensimmäisen palkan-maksun jälkeen.

”Palkansaajan eläketurva on hoidettava viimeis-tään palkanmaksua seuraavan kuukauden loppuun mennessä. Se tapahtuu ottamalla TyEL-vakuutus, jonka piiriin vakuutettavat työntekijät liitetään", yhte-yspäällikkö Mauno Hietikko Eläke-Fenniasta selvittää.

Työntekijöiden eläke- ja vakuutusturva on kasva-vissa yrityksissä yleensä hyvin hoidossa. Jos yrittäjä joskus omasta turvastaan tinkii, niin hän ei voi tehdä sitä työntekijöiden kohdalla.

”Yrittäjät ymmärtävät hyvin työntekijöiden vakuut-tamisen. Tietoa työntekijöiden turvasta on hyvin saa-tavilla ja yrittäjät myös aktiivisesti sitä hakevat, ” Heimo-Eränen vahvistaa.

Reilut 20 prosenttiaTyEL-maksu perustuu yrityksen maksamien palkkojen kokonaissummaan. Vuonna 2010 pientyönantajalla

se on 21,8 prosenttia. Työnantaja perii työntekijän palkasta hänen osuu-

tensa TyEL-maksusta. Vuonna 2010 alle 53-vuotiaan työntekijän osuus on 4,5 prosenttia ja 53 vuotta täyt-täneen 5,7 prosenttia.

”53 -vuotta täyttäneen eläkkeen karttumispro-sentti on suurempi, ja siksi myös hänen oma maksu-osuutensa kasvaa, ” Hietikko selvittää.

Työnantajan on tehtävä TyEL-vakuutussopimus, jos työntekijän työsuhde on vakituinen tai yrityksen puolen vuoden aikana maksama palkkasumma ylittää vuonna 2010 yhteensä 7 386 euroa.

Jos työsuhteet ovat määräaikaisia tai maksetut palkat jäävät alle tämän, työnantaja on tilapäistyön-antaja. Hän hoitaa TyEL-vakuuttamisen näppärästi verkossa, vaikka palkanmaksun yhteydessä.

”Eläke-Fennian palvelu tilapäis-työnantajalle löytyy osoitteesta www.vakuutakeikkatyö.fi", Hie-tikko kertoo.

”Kirjautuminen tapahtuu omilla pankkitunnuksilla, joten maksaminenkin tapah-tuu saman kirjautu-misen yhteydessä.”

TyEL-vakuutus-velvollisuus ei kos-ke alle 18-vuotiaita työntekijöitä, kuten nuoria kesätyöntekijöitä.

Ennakko- tai kuukausi-ilmoitus

Työnantajalla on valittavana kaksi tapaa hoitaa TyEL-vakuutustaan. Hän voi joko valita vuosi- tai kuukausi-ilmoittamisen.

”Perinteinen tapa on vuosi-ilmoitus. Työnan-taja antaa ennakkoarvion koko vuoden palkkojen yhteismäärästä, jonka perusteella lasketaan mak-sun määrä. Asiakas myös valitsee, millä aikatau-

Palvelut

75

TyEL takaa työntekijän eläketurvan."

lulla hän haluaa maksut suorittaa, vaikkapa kerran kuukaudessa tai neljä kertaa vuodessa", Hietikko selvittää.

Kuukausi-ilmoittaja maksaa vakuutusmaksut pal-kanmaksukuukautta seuraavana kuukautena ja il-moittaa samalla työntekijöiden ansiotiedot.

Kummassakin tavassa on etunsa: jos vuosi-ilmoit-tajan palkkasumma muuttuu vuoden varrella, muutos eläkevakuutusyhtiöön kannat-taa tehdä mahdollisim-man pian. Tällöin ar-violaskutus pysyy ajan tasalla.

Päättyneen vuoden lopulli-

nen TyEL-maksu lasketaan sen jälkeen kun työnanta-ja on ilmoittanut lopulliset palkkatiedot. Vuosi-ilmoi-tus on tehtävä eläkeyhtiöön vuosittain tammikuun loppuun mennessä. Elleivät ennakkomaksut ole riittäneet, peritään asiakkaalta tarkistusmaksu. ”Kuukausi-ilmoittamisen etuna on se, että vakuutus-maksut seuraavat hyvin palkoissa mahdollisesti ta-pahtuvia muutoksia", Hietikko toteaa.

Kuukausi-ilmoittajan ei tarvitse tehdä erillistä vuosi-ilmoitusta, koska palkkatiedot ovat jo eläkeyh-tiön tiedossa.

Myös eläkemaksujen maksuajankohdalla on merkitystä. Erityisesti jos summa on suuri.

”TyEL-maksuja säätelee perustekorko, joka on tällä hetkellä 3,5 prosenttia. Sen perusteella

työnantaja voi saada korkohyvitystä eläke-maksuista. Hyvitystä annetaan vuoden en-simmäiseltä puoliskolta.”

”Jos työnantaja maksaa tammikuussa ennakkoon koko vuoden työeläkemaksut,

saa hän täyden korkohyvityk-sen eli puolet 3,5 prosentin vuosikorosta heinäkuun

alusta tammikuun alkuun asti", Hietikko opas-taa.

76

Palvelu helpottaa vakuutusrumbaa

Yrityksen eläke- ja muut vakuutukset kasvavat helpos-ti mittavaksi viidakoksi. TyEL:n päälle tulevat työnte-kijän pakolliset tapaturmavakuutukset ja erilaiset va-hinkovakuutukset. Puhumattakaan yrittäjän omasta vakuutusturvasta.

Varsinkin pienellä yrittäjällä näiden asioiden hoita-miseen voi kulua paljon aikaa. Apua löytyy vakuutus-yhtiöistä. Eläke- ja vakuutusasioissa keskittäminen kannattaa.

”Se tuo sekä mahdollisuuden edullisempaan va-kuutusturvaan että helpottaa ja nopeuttaa asiointia.”

”Eläke-Fennia tarjoaa kumppaneidensa kanssa jokaiselle yrittäjä- tai yritysasiakkaalle nimetyn yh-teyshenkilön, jonka kanssa on helppo hoitaa kaikki vakuutustarpeet kokonaisvaltaisesti. Sähköisillä pal-veluillamme yrittäjä voi hoitaa myös verkossa kaikki tarvitsemansa asiat.”

”Yritys voi myös valtuuttaa tilitoimistonsa hoita-maan vakuutusten muutostietoja vakuutusyhtiöön. Arkea helpottaa, kun vakuutusten ohella voi näin ul-koistaa myös niiden hoidon.”

Eläke-Fennia toimii myös aktiivisesti yrittäjien sosi-aaliturvan kehittämiseksi Suomessa.

”Joustomaksut, joilla yrittäjä voi poiketa pakollisis-ta YEL-maksuistaan huonoina tai hyvinä vuosina on puhtaasti Eläke-Fennian aikaansaama lakimuutos", Hietikko kertoo yhden esimerkin tästä työstä.

”Kuluvan vuosikymmenen aikana on yrittäjän so-siaaliturvaan tullut paljon muutoksia. Nytkin on pöy-dällä paljon uusia asioita, joissa meillä on vahva ote tämän turvan kehittämiseksi.” q

www.elake-fennia.fi

Mitä tarjoamme Fenniassa sinulle ja yrityksellesi?

Fenniasta turvaa yrityksesi yksilöllisiin tarpeisiin

Fennian asiantuntijat tuntevat eri toimialojen erityispiirteet. Autamme myös aloittavaa yrittäjää yrityksen perustamisen kiemuroissa.Kartoitamme yrityksen ja sen avainhenkilöiden sekä yrittäjän ja hänen perheensä riskit. Tämän pohjalta annamme suosituksia riskienhallintaan ja ehdotamme yrityksesi tarpeiden mukaista vakuutusratkaisua.Huolehdimme myös siitä, että yrityksesi tilanteen muuttuessa riskien kuvaus ja vakuutusturva ovat aina ajan tasalla.

Fennian kattava tuote- ja palveluvalikoima

Fennian tuotevalikoima kattaa kaikki yrityksen, yrittäjän sekä kodin ja perheen tarvitsemat lakisääteiset ja vapaaehtoiset vakuutukset.Vakuutusten lisäksi tarjoamme yrityksellesi erilaisia turvallisuuteen liittyviä palveluja, kuten turvallisuussuosituksia, työriskien arviointeja ja työkyvyttömyysriskien hallintapalveluita - silti maksat vain vakuutusturvasta.

Fennian monipuoliset palvelukanavat

Fennian asiakkaana yritykselläsi on oma yhteyshenkilö. Hänen kauttaan voit hoitaa kaikki vakuutus-, korvaus- ja turvallisuusasiat.Koko maan kattavan konttoriverkoston lisäksi yrityksesi käytettävissä on monipuolinen Fennia Online -verkkopalvelu. Yhden puhelinsoiton päässä ovat myös Yrityspalvelukeskuksemme asiantuntijat.Fennia tarjoaa yrityksellesi mahdollisuuden sähköiseen verkkolaskutukseen.

Fennian keskittämisedut

Jos otat yrityksen vakuutusten lisäksi kodin ja perheen vakuutuksia, saat keskittämisetuja vakuutusten lukumäärän ja vahingottomien vuosien mukaan. Keskittäminen siis kannattaa.Tutustu keskittämisetuihin.

Vakaa ja itsenäinen kumppani - Fennia

Fennia-ryhmään kuuluu vahinkovakuuttamiseen erikoistuneen Fennian lisäksi lakisääteiseen eläketurvaan erikoistunut Eläke-Fennia sekä vapaaehtoisiin henki-, eläke- ja säästövakuutuksiin erikoistunut Henki-Fennia. Olemme vakavarainen ja arvostettu suomalainen yritys, jolla on pitkät perinteet vakuuttamisessa. Fennia on keskinäinen, asiakkaidensa omistama yhtiö.

Ota yhteys Fennian asiantuntijaan

Onko kielitaitosi riittäävä?Opiskele kieliä tehokkaasti työelämän kielikoulutuskeskuksissamme ulkomailla.

Kiireisessä työtahdissa on usein vaikea keskittyä opiskeluun työn ohessa - irtautumalla työstä 1-2 viikon intensiivijaksolle saavutat tuloksia nopeasti. Opiskelet kansainvälisessä ja innostavassa ympäristössä ympäri maailmaa tulleiden kollegoiden seurassa.

Tutustu työelämän kielikoutuksiimme:

www.ef.com/efc/EF Corporate Language Learning Solutions09 686 92314solutions.� @ef.com

Magazine ad - alt size.indd 1 18/11/2011 09:23

78

Suojele yrityksesi identiteettiä netissä

Teksti: Simo Raittila, Kuvat: StockXhngs, OVH

Yrityksen verkkoidentiteetin luominen ja suojeleminen netissä on äärimmäisen tärkeää. OVH:n Titta Palokangas kertoo, millaisia asioita pitää huomioida, kun yri-tys siirtyy verkkoon.

“Kaikki alkaa verkkotunnuksesta, joka on yri-tyksen käyntikortti verkossa”, Palokangas avaa. Päätteen valinta vaikuttaa näkyvyyden

onnistumiseen. Tavaramerkin ja yrityksen nimi kannat-taa suojata ostamalla verkkotunnus ainakin yleisimmil-lä maailmanlaajuisilla verkkotunnuspäätteillä (.com, .net, .org, .info, .biz).

Verkkosivut suojaavat yrityksen identiteettiä. Peri-aatteessa on mahdollista, että jos verkkotunnuksia ei ole otettu itse haltuun, joku muu ottaa. Esimerkiksi kilpailija voi käyttää toisen tunnettuutta hyväkseen verkossa. Erityinen ilmiö on myös ns. cybersquatting, jossa jokin taho ottaa verkko-osoitteen haltuun tarkoi-tuksenaan haitanteko tai hyvän hinnan kiristäminen tavaramerkin oikealta omistajalta.

OVH pystyy järjestämään yli 70 eri verkkotunnus-päätteen rekisteröinnin. Samalla asiakas saa myös muita palveluita, kuten uudelleenohjaukset ja aliverk-kotunnukset. Kansainvälinen yritys on rekisteröinyt tä-hän mennessä yli 2 miljoonaa verkkotunnusta ympäri maailmaa.

Anti-cybersquatting

Suojele brändiäsi kävijöiden harhauttami-selta pois sivustoltasi

Palvelun avulla voit jäljittää päivittäin verkkotunnukset, jotka käyttävät tuotemerkkiäsi. Jos omistatesimerkiksi "marcopolo.com"-verkkotunnuksen,palvelu kertoo sinulle kaikki sen kaltaiset osoitteet "mymarcopolo.com", "bestmarcopolo.com" jne.

Anti-typosquatting

Tämä suojaus täydentää anti-cybersquattingia. Se tunnistaa samankaltaiset verkkotunnukset, joihin on pujahtanut kirjoitusvirhe. Jos sinulla on "mar-copolo.com"-verkkotunnus, sen avulla voit havaita sivustot kuten “Mmarcopolo.com”, “marcoOpolo.com”, “marcoplO.com”.

Palvelut

79

OVH:n turvajärjestelmä voi havaita mahdolliset verkkohyökkäykset alle 3 mi-nuutissa ja torjua ne välittömästi."

Viestintä ja turvallisuus kuntoonHaluttuun verkkotunnukseen on helppo liittää yrityk-sen nimeen perustuvia sähköpostilaatikoita. Yritys voi ottaa käyttöön Microsoftin suositun Exchange-sähkö-postijärjestelmän. Web-sähköpostin tai älypuhelimen kautta päästään yksinkertaiseen ja käyttäjäystävälli-seen Microsoftin OWA-hallintakäyttöliittymään, jonka avulla on mahdollista viestiä asiakkaiden ja sidosryh-mien kanssa. Exchangen Corporate-sähköpostilla voi lisäksi jakaa yhteystietoja, kalentereita ja työtehtäviä oman yrityksen sisällä.

“Viestinnän perusvälineiden lisäksi tarvitaan tur-vallista sivutilaa yrityksen tuotteiden ja palveluiden esiintuomiseksi sekä sisällön tallentamiseen”, Palo-kangas jatkaa. “Webhotellien periaate on yksinkertai-nen. Useita sivustoja ylläpidetään yhdellä alustalla, mikä mahdollistaa edullisen hinnoittelun.”

Isommalla kävijämäärällä on usein tarpeellista siir-tyä ns. dedikoituun palvelimeen (yksi palvelin omia sivustoja varten). Alusta on tehokkaampi ja palvelui-den käyttöönotto nopeaa. OVH:n turvajärjestelmä voi havaita mahdolliset verkkohyökkäykset alle 3 minuu-tissa ja torjua ne välittömästi. Myös OVH:n palvelin-keskukset ovat turvallisia ja niitä valvotaan jatkuvasti.

Piilota yhteystietosi

Mikä on WHOIS?WHOIS-palvelulla haetaan tietoja rekisterinpitäjien tietokannoista. Tietokannoista löytyy verkkotunnusten haltijoiden osoitteet, sähköpostit sekä puhelinnumerot.

Suojaa tietosiOWO-palvelun avulla voit piilottaa WHOIS-tietojasi:osoite, sähköpostiosoite tai puhelinnumero. OVH vakuuttaa, että tietosi eivät ole koskaan julkisia eikä niitä edelleenmyydä.

Verkkoidentiteetti projekteillesi

Ilmainen Start 1M - kaikki tarpeellinen aloittaaksesi netissä

Start 1M –webhotelli tulee OVH:lta ostamasi verkko-tunnuksen mukana. Sillä voi luoda ja ylläpitää sivuston perhekäyttöön, verkko-CV:n tai pienen yrityksen sivuston.

80

Pilvipalvelut ja sopeutuminen tietoliikenneruuhkiin“OVH:n oman euroopanlaajuisen valokuituverkon ominaisuudet ovat henkeäsalpaavat”, Palokangas tuo esiin. Sen kaistanleveys on 900 Gbps. Teknisen ongelman tai tietoliikenneruuhkien uhatessa liikenne voidaan siirtää kulkemaan kumppaneiden verkossa. Palvelu toimii siis aina moitteetta.

Kaikki OVH:n palvelimet ovat valmiita “pilveen”. Pilvipalvelut toimivat niin, että koneen laskenta ta-pahtuu etänä palvelimilla ja palvelua käytetään verkon välityksellä. Pilven laskentateho ja muut re-surssit ovat joustavasti säädettävissä heti, jos lisä-tarvetta ilmenee.

“Webhotellin tarjoaja kuten OVH hoitaa teknisen puolen. Yrittäjän tehtäväksi jää vain oman sivus-tonsa elävöittäminen ja kehittäminen”, Palokangas muistuttaa. q

www.ovh-hosting.fi

Verkko-osoitteen suojaus

Haluatko suojata verkkotunnuksesi varkaudelta?

Lukitse verkkotunnuksesi...

Lukitsemalla verkkotunnuksesi estät sen siirtämisen ilman lupaasi. Siirtopyynnöt hylätään automaattisesti....tarvittaessa

Verkkotunnuksen suojelu sisältyy hintaan kaikille kaut-tamme rekisteröidyille verkkotunnuksille. Hallintapaneelin kautta voit valita, onko suojaus päällä vai poissa.

82

Ota verkko haltuun!IT-konkari Ville Skogberg antaa vinkit vasta-alkajille

Teksti: Sami J. Anteroinen, Kuvat: Nebula

Uudella yrittäjällä on alussa tuhat asi-aa, jotka vaativat huomiota. Tänä päivä-nä on selvää, että yritys kuin yritys tar-vitsee jonkinlaista verkkonäkyvyyttä selvi-täkseen edes ulos lähtöruudusta. Useim-milla yrityksillä on nettisivut – mutta mi-kä takaa, että potentiaaliset asiakkaat löytävät netin tietotulvasta juuri sen tie-tyn toimijan?

Internet-palveluja tuottavan Nebula Oy:n toimitusjoh-taja Ville Skogberg kehottaa lähtemään aivan perus-asioista liikkeelle. Jo fi rman nimeä mietittäessä on

syytä tarkistaa, onko samalle nimelle rekisteröity verk-kosivuja ennestään – ja mieluiten erilaisilla päätteillä kuten .fi , .com ja .net.

”Verkossa käytettävän nimen tulisi olla sellainen, että se on helppo sekä kirjoittaa että muistaa”, Skog-berg vinkkaa. Esimerkiksi puhelimessa luritellut pit-känpuoleiset englanninkieliset nimet voivat mennä helposti kuulijalta ohi – parempi tiivistää ja kiteyttää.

Moni yrittäjä kärsii rimakauhua nettisivujensa kanssa – kun toisella on tarjota sen seitsemän sortin multimediaa ja vilkkuvia valoja, miten sitä itse kehtaa parkkeerata verkkoon lyhyen esittelytekstin ja yhte-ystietojen kera? Skogberg rohkaisee uutta yrittäjää rakentamaan nettiin oman sillanpääasemansa – siitä huolimatta, että se olisi alkuun vaatimatonkin.

”Yrityksen nettisivun ei tarvitse heti startissa olla maailman monipuolisin, sitä on aikaa kehittää myö-hemminkin.”

Hakukone raksuttamaanSen sijaan on tärkeää, että yritys putkahtaa esiin mahdollisimman monen kiinnostuneen tutkalla. Re-levantti kysymys bisnesympäristössä on: jos yritys ei löydy Googlesta, onko se olemassa?

Skogberg kehottaa yrittäjää luomaan aktiivista verkkopresenssiä mahdollisimman varhaisessa vai-heessa.

”Sitä kautta hakukone löytää fi rman, kun toiminta alkaa pyöriä toden teolla.”

Skogbergin mukaan hakuprosessin optimoiminen erilaisten maksullisten palvelujen avulla voi jossain vaiheessa olla myös kannattavaa – mutta ihan ensim-mäisenä sitä ei tarvitse tehdä. Ensin on hyvä pyörit-tää toimintaa jonkin aikaa ja kehittää yrityksen verk-kostrategiaa eteenpäin.

Vuonna 1997 perustettu Nebula Oy on yksi maam-me veteraaneja internet-palveluiden tuottajana. Tätä nykyä asiakkaita on jo yli 15 000, joista suurin osa on yrityksiä. Vuoden helsinkiläisyritykseksi vuonna 2007 valittu Nebula on vakiinnuttanut asemansa pitkälti hyvän asiakaspalvelun kautta. Skogberg kertoo, että uusia, vastaperustettuja yrityksiä tulee joukon jatkok-si jatkuvalla syötöllä.

”Varsinkin aloittelevalle yritykselle on tärkeää miet-tiä, mikä tulee olemaan todennäköinen tuen tarve internet-palveluiden suhteen. Palvelun saaminen suo-menkielellä ja nopeasti painaa vaakakupissa myös”, Skogberg pohtii. Palvelua tarvitaan usein myös iltaisin – Nebulassa päivystetään arkisin klo 8–24 ja lauan-taisinkin 10–18.

Palvelut

83 83

Vuonna 1997 perustettu Nebu-la Oy on yksi maamme veteraaneja internet-palveluiden tuottajana. Tätä nykyä asiakkaita on jo yli 15 000, joista suurin osa on yrityksiä."

Vieraskirja verkossa

Asiakasyritykset ovat olleet myös tyytyväisiä siihen, että Nebulan kautta ne saavat arvokasta tietoa siitä, kuinka paljon sivuilla on liikennettä, kuka siellä käy ja mitä tekemässä.

”Tilastopalvelu sisältyy jo aivan peruspakettiimme ja on erittäin suosittu”, Skogberg vahvistaa.

Nebulan historiaan tiivistyy olennainen osa suo-malaisesta verkkovaelluksesta. 1990-luvun Suomi

o l i monessa suhteessa pioneeri internetin käytössä, mikä taas näkyi jatkuvasti

kasvavana internet-palvelujen ky-syntänä. Yritykset janosivat

verkkosivuja, mutta rahkeita sivujen ylläpitoon ei sa-nottavasti ollut.

Tähän tarpeeseen vastasi Nebula, joka aloitti toi-mintansa muutamien yritysten web-sivujen ylläpidolla. Nopeasti toiminta laajeni myös palvelinten ylläpitoon, ja kolmessa vuodessa asiakkaita oli jo yli tuhat. Vuon-na 2002 aloitettiin palvelinratkaisujen tarjoaminen ja seuraavana vuotena laajennettiin yhteyspalveluihin.

”Lähdimme pienesti ja yrittäjälähtöisesti liikkeel-

84

le ja nyt väkeä on töissä 78”, kertoo vuonna 2004 toimitusjohtajan saappaisiin hypännyt Skogberg. Kas-vuyritys on mm. sijoittunut seitsemänneksi Deloitten Fast50 -listalla ja mielii pörssiin parin vuoden sisällä.

Valokuitutaivas aukeaaNebulalaisten vuosien kokemus takaa korkealaatui-sen osaamisen kaikissa yrityksen tarjoamissa palve-luissa ja henkilökuntaa koulutetaan säännöllisesti. Yrityksen yhteydet ulkomaailmaan ja muille operaat-toreille ovat huippuluokkaa: oma WDM- ja 10 Gigabit Ethernet -tekniikkoja käyttävä huippumoderni valo-kuituverkko on yhdistetty mm. suoraan FICIX-yhdyslii-kennepisteisiin, joiden kautta liikenne kulkee muille operaattoreille.

Oman runkoverkon lisäksi yrityksellä on kaksi omaa palvelinkeskusta Helsingissä, yksi Espoossa sekä palvelinkeskukset Isossa-Britanniassa, Yhdys-valloissa ja Singaporessa. Myös muut ulkomaanyh-teydet ovat varmennettuja – ne kulkevat useamman kansainvälisen operaattorin kautta.

Nebulassa uskotaan, että huomisen internet-pal-velut ovat yhä enemmän ohjelmiston vuokrauspalve-luja, virtualisoituja palvelinjärjestelmiä ja toisaalta jo-kaisen suomalaisen kodin verkkoyhteyksiä. Skogberg näkee, että 2010-luvulla verkkonäkyvyys muodostuu yhä tärkeämmäksi koetinkiveksi yrityksille – erilaiset printtikatalogit jäävät helposti pölyttymään hyllylle, kun haluttu tieto löytyy verkosta muutaman näp-päimen painalluksella.

”Internet tulee olemaan entistä tärkeämpi kanava, mutta kokonaan se ei syrjäytä esimerkiksi printtipuol-ta”, hän arvioi.

Toinen asia on toimivien ja tehokkaiden internet-yhteyksien varmistaminen. Bisneksessä tänä päivänä off-line tuo lapun luukulle alta aikayksikön:

”Ilman luotettavia yhteyksiä yrityksen liiketoiminta ei pyöri”, Skogberg summaa. q

www.nebula.fi

Nebula Oy:n toimitusjohtaja Ville Skogberg

Täysin kotimainen, täysin riippumaton

Oma runkoverkkomme ja palvelinkeskukset sijaitsevat Suomessa taaten turvallisuuden, joustavuuden ja nopeuden. Kotimainen henkilökuntamme vastaa puhelimeen heti ja tietysti selvällä suomella. Asiat hoituvat loppuun asti yhdellä soitolla, tulipa se mihin aikaan vuorokautta tahansa.

Pilvipalvelujen kysyntä kasvaa

Pilvipalvelujen kysynnän odotetaan edelleenkasvavan voimakkaasti. Vuonna 2011Nebula laajentaa palvelinkeskustilaansamerkittävästi pystyäkseen vastaamaanlisääntyvään kysyntään.

SEISMO FACTORY

86

NettiTietopalvelee modulaarisesti pk-yrityksiä

Teksti: Klaus Susiluoto, Kuvat: NettiTieto

NettiTieto Oy tarjoaa helppokäyttöiset ja edulliset netti-, ohjelmisto- ja - mainostoi-mistopalvelut, joista yrittäjä voi koota juu-ri sellaisen kokonaisuuden kuin tarvitsee, kertoo yrityksen myyntijohtaja Tero Niemi.

NettiTieto Oy on Kuopiossa pääpaikkaansa pitä-vä noin 25 henkilön varsin monipuolinen yritys. Yrityksen yksi tärkeä kilpailutekijä on palvelujen

modulaarisuus. - Moduuleita voi kokonaisuuden kehittämiseksi va-

lita varsin joustavasti. NettiTiedon tarjoamat sivut ovat paljon enemmän

kuin pelkät nettisivut. Hallinnan ja päivityksen voi teh-dä itse, erillistä web-asiantuntijaa ei tarvita.

- Pienellä tutustumisella kuka tahansa pystyy yl-läpitämään yrityksen nettisivuja ajan tasalla, ilman ylimääräisiä kustannuksia. Tietotekniikan perustaidot riittävät, kertoo Niemi.

Asiakkaan valittavissa on paljon lisäpalveluja mo-duuleina, jotka ovat helposti laajennettavissa. Asia-kas maksaa vain hänelle tarpeellisista ominaisuuk-sista. Lisämoduulit aktivoidaan asiakaspalvelusta. Käyttäjän tarvitsee syöttää moduuleihin vain halu-amansa teksti. Ohjelmointitaitoja ei tarvita.

- Järjestelmä on hakukoneystävällinen. Palvelu on myös edullinen, jos haluaa esimerkiksi käynnistää verkkokaupan.

Nettisivuihin asiakas haluaa usein kuvagalleria plus kuvaesityksen. Jälkimmäinen on eräänlainen sli-de show, diaesitys.

- Myös uutiset ja uutiskirje ovat suosittuja. Säh-köiset lehdet ovat myös pikkuhiljaa yleistymässä. Ne jotka rakentavat esimerkiksi tuotekatalogia, haluavat usein myös nettilehden sivuilleen ihmisten luettavak-si.

NTG NettiLehti-moduulilla toteutetaan sähköistä viestintää reaaliaikaisesti netin kautta välitettäväksi. Lehti voi sisältää graafisia elementtejä, videokuvaa, interaktiivisia toimintoja, kilpailuja, kyselyjä, mieliku-vamittauksia sekä yleisesti netin kautta toteutettavia palvelukomponentteja.

Kassapalvelut suosittuja

NettiTiedon järjestelmät mahdollistavat Tero Niemen mukaan nettisivujen säännöllisen ylläpidon.

- Tämä on tärkeä osa yrityksen ulkoisen kuvan toi-mivuutta. Suunnittelemme käytännöt, joiden avulla sisältö pidetään puhuttelevana ja ajan tasalla.

Tero Niemi kertoo, että NettiTiedon suosittuja jär-jestelmiä perusnettisivujen ohessa ovat Laskumaat-ti –laskutusjärjestelmä sekä Kassaratkaisu, joka yhdistää varastonhallinnan, verkkokaupan ja liikkeen myynnit.

- Kassaratkaisu sisältää kaiken, mitä useassa paikassa kauppaa tekevä yritys tarvitsee. Se mah-dollistaa yhteisen varastonhallinnan ki-vijalkaliikkeen ja verk-kokaupan välillä.

K a s s a r a t k a i s u soveltuu Niemen mukaan erinomai-sesti päivittäistavara-myymälöille, huoneka-lu- ja sisustuskauppaan, tekniseen tukkuun ja vähit täiskauppaan, muoti-, jalkine- ja ur-heiluliikkeille, rauta- ja maatalouskauppaan sekä muiden erikois-tavaroiden vähittäis- ja tukkukauppaan.

- Kassaratkaisu on rakennettu mark-kinoiden laadukkaim-milla komponenteilla helposti käyttööno-tettavaksi ja varma-toimiseksi kokonai-suudeksi.

Palvelut

87

NettiTiedon kaikki tärkeim-mät palvelut ovat SSL-suojattuja."

Ilmaissähköpostiosoite ei vakuuta

NettiTiedolla on yrityspalvelujärjestelmä, jolla voi to-teuttaa helposti yksilöllisen nettisivukokonaisuuden.

- Palvelu on suunniteltu vastaamaan kattavasti yri-tyksen vaativatkin tarpeet.

Sivujen päivittäminen tapahtuu helppokäyttöisen sivueditorin avulla, jonka käyttäminen ei vaadi oh-jelmointitaitoja. Riittää että osaa käyttää yleisimpiä tekstityökaluja.

NettiTiedon palvelut auttavat kehittämään tieto-kantapalveluita.

- Tietokantoihin tallennetaan asiakkaiden kaikki järjestelmät ja niihin liittyvät tärkeät yksityiskohtaiset tiedot, kertoo Tero Niemi.

- Kauttamme saa myös tietojen tallennukseen pelkkää suojattua verkkolevytilaa.

Nettitiedon sähköpostipalvelut ovat monipuoliset. Perussähköpostipalvelu sisältyy jokaiseen järjestel-mään automaattisesti ilmaiseksi.

- Luulisin, että jokainen haluaa mieluusti käyttää oman nettisivunsa nimistä sähköpostia kuin jotain il-maispalvelua, jollainen ei yritystoiminnassa ole yhtä vakuuttava kuin omaan domainiin, tuotemerkkiin ja/

tai yrityksen nimeen perustuva sähköpostiosoite.

Tietoturvan tueksi tavaramerkkisuojaus

Yritykset pyrkivät yleensä huolehtimaan tietoturvastaan, mutta muu aineeton ( imma-teriaalinen) varmistus kuten tavaramerkkien suojaus saat-tavat jäädä liian vähälle huo-miolle.

- Esimerkiksi tärkeä tavara-merkki tai tuotenimi kannattaa suojata myös fi , net tai com-domainilla. Syynä puutteisiin lienee mitä yleisimmin tiedon puute. Yrittäjät eivät aina ym-märrä, miksi tuotemerkki kan-nattaa suojata tai domain vara-ta ajoissa.

Myös mainonnan hyödyntä-misessä voisi olla parantami-sen varaa.

- Aina ei ole tiedossa, miten esimerkiksi nettisivujen ban-nereita voisi käyttää uuden tuotteen mainostamiseen.

88

Meilit talteen

Yrittäjälle on tärkeää säilyttää sähköpostiviestit, jos tulee esimerkiksi yhteistyökumppanien kanssa tulkin-taerimielisyyksiä. Toisaalta sähköpostia tulisi karsia aika usein, jotta se toimii kunnolla. Miten ratkaista tämä ongelma?

- Sähköpostiviestejä voi ja kannattaa varmuusko-pioida siten että ne ovat todistusvoimaisia. NettiTie-don kaikista järjestelmistä otetaan varmuuskopiot joka yö, joten jos tietoja häviää, varmuuskopiosta saadaan ainakin edellispäivään mennessä talletetut tiedot takaisin.

- Lisäksi meillä on Verkkolevytuote, joka on help-pokäyttöinen palvelu tiedostojen säilytykseen tai ja-kamiseen. Verkkolevyä voidaan käyttää aika- ja paik-kariippumattomasti miltä tahansa yhteensopivalta tietokoneelta.

Verkkolevylle voidaan luoda useita kansioita sekä hallita niiden käyttöoikeuksia, jolloin tärkeiden tiedos-tojen säilytys ja jakaminen onnistuu vaivatta.

Kustannussäästöjä tietotekniikalla Monesti kuvitellaan, että tietotekniikkaan kuluu koh-tuuttomasti rahaa ja omaa aikaa.

- Tietojärjestelmät voivat jopa olla jonkin sortin peikko: ei uskalleta siirtyä johonkin sellaiseen, mis-tä ei ole käsitystä. Kaikki kuitenkin haluaavat päästä eroon turhista paperitöistä, mikä onnistuu siirtymällä sähköisiin järjestelmiin. NettiTieto toteuttaa järjestel-mänsä avaimet-käteen periaatteella, joten asiakkaan ei tarvitse käytännössä omaa aikaa käyttää.

Usein ei uskalleta investoida aluksi edes kohtuulli-sia määriä rahaa.

- Jokainen hyvä järjestelmä on kuitenkin aina jollain tapaa kustan-nuksia säästävä tai lisää asiakkaita tuova sijoitus.

Kaikkea ei tarvitse tilata kerralla. Monipuolisten lisäpalveluiden avulla asiakas voi laajentaa sivuja uusilla toiminnallisuuksilla yrityk-sen tarpeiden mukaan.

- Eli jos palveluidemme hinnat alkavat noin 50 euron hintaluokas-ta tuhansiin euroihin, saamme yritykselle juuri hänen toivomansa ratkaisun. Kohderyhmämme ovat juuri pienet ja keskisuuret yrityk-set.

Tuki olennainen osa palvelua Tietotekniikassa pulmatilanteita tulee aina silloin tällöin, vaikka esimerkiksi julkaisujärjestelmä olisi helppokäyttöinen. Tero Niemen mukaan asiakaspalvelutuki on tärkeää.

- NettiTiedolla on puhelinpalvelu klo 8-16 aikana, jossa pääsee hätätilanteet kertomaan ja asia hoituu pikaisestikin. Puhelinpalvelu on maksullinen. Asiakastuki toimii myös sähköpostitse ja on ilmai-nen niin kauan, kuin asiakkuussuhde on olemassa.

Matkapuhelimen ja tietokoneen yhteensopivuus on yhä tär-keämpi asia.

- Nykyaikaiset puhelinmallit selaimella ovat täysin toimivia kaik-kiin järjestelmiimme. Yhteydestä riippuen järjestelmät aukenevat samaan tahtiin, kuin tietokonetta käytettäessä. Kaikki palvelumme ovat niin sanottuja pilvipalveluita, eikä mitään järjestelmää asenne-ta kiinteästi tiettyyn koneeseen. Järjestelmiin kirjaudutaan omilla tunnuksilla.

NettiTiedon kaikki tärkeimmät palvelut ovat SSL-suojattuja.- Eli käytämme samaa suojausta kuin esimerkiksi verkkopankit.

Virus- ja roskapostisuodatus sähköpostipalvelussamme toimivat ja niitä kehitetään jatkuvasti. Olemme näissä asioissa erittäin tarkko-ja, ja tätä myös vaativat tärkeät asiakkaamme kuten esim. Suomen Sairaankuljetusliitto (potilastietojen käsittelyä) tai Kuopion Energia.

NettiTiedon suurin yksikkö on Kuopiossa, mutta toimintaa on myös muun muassa pääkaupunkiseudulla. q

www.nettitieto.fi

90

Yritysten tietojärjestelmät usein aikaansa jäljessä

Teksti: Klaus Susiluoto, Kuvat: Dot Communications

DotCommunicationsin Arto Pekkarinen uskoo suomalaisten yritysten tietoturvas-sa ja verkkopalveluissa olevan paljon ke-hittämisen varaa.

Tänä päivänä yrityksillä on kova tarve tietotekniik-kansa järjestämiseen. Pienemmissä, esimerkik-si alle 30 hengen yrityksissä ei yleensä pidetä

kallista työntekijää hoitamassa vain IT:tä. Ainakin osa palveluista ulkoistetaan. Alalla on paljon tarjontaa ja laadukkaat tekijät voi olla vaikea erottaa joukosta.

”Sanotaan näin, että harvalla asiakkaalla on tarvit-tavat tiedot hankintojensa tueksi”, Pekkarinen toteaa. ”Myyntimiehet voivat myydä vähän mitä sattuu ja asi-akas luottaa saavansa tarpeitaan vastaavat laitteet/palvelut.”

Pekkarinen vertaa tilannetta siihen, jos potilas sai-si lääkäristä mukaan vain latinankielisen diagnoosin. Laadukkaat firmat selvittävät sen, millaisilla laitteilla ja palveluilla asiakas pärjää.

”DotCommunications on asentajien perustama ja johtama yritys”, hän kertoo. ”Tämä johtaa positiivi-seen oravanpyörään. Asentaja ei halua ravata monta kertaa paikalla, vaan hoitaa asiat kerralla kunnolla ja tarkoituksen mukaisilla laitteilla.”

Turvallisuus ajan tasalle

Pekkarisen mielestä suomalaisissa yrityksissä tieto-turva on hoidettu todella huonosti. Moneen firmaan voisi vain kävellä sisään ja pistää vakoilutikun kiinni mihin tahansa koneeseen. Suomessa tietoturva miel-letään ainoastaan pöpöjen torjunnaksi internet- ja sähköpostiliikenteessä.

”Usein unohdetaan, että tietomurrot voivat tapah-tua myös sisältä päin”, hän muistuttaa. Esimerkiksi kriittiset tiedostot voidaan kuitenkin suojata niin, ett-eivät yritykselle tärkeät tiedot siirry liitetiedostona il-man toimitusjohtajan lupaa. Yritykselle tärkeän tiedon turvaaminen tulee myös huomioida mahdollisten palo- ja vesivahinkojen varalta. Mikäli esimerkiksi yrityksen palvelimella sijaitseva asiakasrekisteri, innovaatioon liittyvät suunnitelmat tai muut tärkeät dokumentit tu-houtuvat tulipalossa, olisi syytä huomioida, että va-kuutukset korvaavat laitteet, mutteivat näitä elintär-keitä tiedostoja. Toimiva etävarmennus on ainoa tapa välttyä toiminnan pidempiaikaiselta seisaukselta.

Lisäksi Suomessa on tapana tehdä peruslaite-hankintoja, ottamatta selvää kuinka niiden mukana tuomat uudet ohjelmistoversiot toimivat olemassa olevien kolmansien osapuolien ohjelmistojen kans-sa. Esimerkiksi siirtyminen Windows 7 käyttöjärjes-

telmään ja 64-bittiseen ympäristöön on aiheuttanut paljon yhteensopivuus-ongelmia vanhempien 32-bittiseen ympäristöön suunniteltujen ohjelmi-en kanssa. Viime vuoden vaihteessa Microsoftilta tuli uusi palvelinversio, mutta Suomessa on yhä kymmeniä tuhansia vanhalla palvelinalustalla toi-mivia yrityksiä, jotka ovat päivittäneet pelkästään työasemat. Tilannetta voisi verrata auton vuosihuoltoon, jossa aina huolletaan ja päivitetään kaikki muut osat paitsi moottori.

Yllättäen kuluttajat kilpailuttavat tieto-tekniikkaa enemmän kuin yritykset. Pek-karinen kiittelee, että ”peruskoneita ja muita laitteita menee yllättävän paljon”.

Palvelut

91

DotCommunications on asentajien perustama ja johtama yritys."

Monia muita asioita sen sijaan unohde-taan. Palvelut voidaan ja kannattaa räätälöi-dä tapauskohtaisesti. Esimerkiksi media-palvelu tarvitsee säh-köpostissa isompia liitetiedostoja ja suun-nittelutalon koneissa saattaa olla metalli-pajan toimitusjohtajan työaseman hintainen näytönohjain.

"Yritysmaailmassa laitteiden, ohjelmis-tojen ja tarvittavan tuen skaala on huo-mattavasti laajempi kuin kuluttajapuolella. Yrittäjän tai päättävän tahon päätöksente-koa hämärtää kuluttajapuolen mainonta. Marketeis-sa ja nettikaupoissa tarjottavat laitteet ja ohjelmistot ovat kuluttajille suunnattuja, yrityskäyttöön tarkoitetut ns. pro-versiot ovat huomattavasti kalliimpia, toisaalta käyttötarkoitus on aivan eri."

Yrityksellä olisi hyvä olla myös symmetriset verk-koyhteydet, joissa yhteysnopeudet ovat hyvin lähellä luvattua. ADSL-yhteyksissä nopeudet ovat aina suun-taa antavia. Yhteysnopeudet ovat riippuvaisia kuparin pituudesta ja laadusta. Puheen priorisoinnilla sym-metriset yhteydet toimivat myös puheyhteyksinä ulko-maailmaan.

Jatkuvaa luottamustaDotCommunications tekee usein aluksi asiakkaille jonkin yksittäisen työn, mitkä lopulta johtavat tiiviim-pään yhteistyöhön ja luottamukseen. Myöhemmin ylläpito toimiikin jo lähes näkymättömästi, niin ettei asiakas sitä enää edes huomaa.

”Kun ei ole ongelmia, saattaa syntyä paradoksi, että mistä sitä maksetaan”, Pekkarinen naurahtaa. ”Silloin me kysytään, että no toimiiko kaikki.”

Ylläpito on tänä päivänä hyvin pitkälle automati-soitu: ”Jos jotain vikaa on, tieto saadaan ylläpitävään organisaatioon etänä ja etukäteen. Korjaaja voi soit-taa seuraavana aamuna ovikelloa, että terve teillä on menossa palvelin rikki, eikä toisinpäin, että se on jo hajonnut.”

Tärkeintä ylläpito asiakkaalle on kuitenkin oman toi-minnan häiriötön jatkuvuus ja ennustettavuus tulevai-suuden laite- ja ohjelmistoinvestointeihin. Mikäli yrityk-sessä ei ole IT-asioiden osaamista on näiden asioiden hoitaminen syytä jättää ammattilaisille. Muutaman sadan euron kuukausimaksu täydestä ylläpidosta on pieni hinta verrattuna toiminnan pysäyttäviin ongelmiin tai kokopäiväisen ammattilaisen palkkaamiseen. Tär-keintä on löytää osaava ja luotettava kumppani, joka hoitaa IT-ympäristön ylläpidon ja hankinnat kustannus-tehokkaasti yhteistyössä asiakkaan kanssa. q

www.dotcom.fi

92

Hi-techiä ja haalarihommiaHuoltoyrittäjän arkeen mahtuu monenlaista vääntöä

Teksti: Sami J. Anteroinen, Kuvat: iStockPhoto

Heavy metal -puolella löytyy mahdolli-suuksia yrittäjille, jotka eivät pelkää kä-siensä likaantumista. Esimerkiksi maata-louskoneiden huolto tarjoaa saumaa uu-sille tekijöille kautta maan.

Konekeskolla on koko maan kattava sopimushuol-tajaverkosto, josta löytyy huolto- ja korjauspalve-lua kaikkiin tarpeisiin. Matti Kallio Konekeskolta

kertoo, että verkostossa on peräti 130 itsenäistä huol-toyrittäjää.

”Eniten huolletaan maatalouskoneita, toiseksi suu-rin työllistäjä on ympäristökoneet ja maarakennusko-neet kolmanneksi suurin”, kertoo Kallio ja lisää, että käytännössä alalla operoidaan aika paljon ”limittäin ja lomittain”: sama yrittäjä voi hyvinkin huoltaa pajallaan kahden eri sortin koneita (tai vaikka kaikkia kolmea segmenttiä).

Myös maantieteellisesti Konekeskolla on pullat hy-vin uunissa. Pohjoisin sopimushuoltaja löytyy Sodan-kylästä, itäisin Kiteeltä ja läntisin Vaasasta – ja eniten toimipisteitä on sitten Keski- ja Etelä-Suomessa.

Harmaa vyöhykeOsaavat ja asiakaspalvelutaitoiset yrittäjät pitävät isännät tyytyväisinä läpi Suomenniemen, mutta tai-vaalla on silti muitakin kuin poutapilviä. Alalla on ni-mittäin käynnissä pahanlainen ukkoutumisprosessi ja uutta verta riveihin kaivattaisiin kipeästi. Tällä het-kellä vaihtuvuus on muutaman huoltopisteen verran vuodessa.

”Seuraavan 3–5 vuoden aikana noin 30 prosent-tia sopimushuoltajista on jäämässä verkostosta pois, eikä monen työlle ole jatkajaa lainkaan”, kertoo Kallio. Erityinen mieskato on käynyt itäisellä Uusimaalla, jos-sa on selkeä aukko palvelutarjonnassa. Muuten koko maassa on ”tilanne päällä” ja sukupolvenvaihdokses-ta odotetaan kivuliasta.

”Nuoria ei ole ala kiinnostanut viime aikoina ko-vinkaan paljon”, Kallio harmittelee ja pitää ainakin

osittain syynä sopimushuoltajan arjen raskasta ja fyysistä luonnetta kovia koneita kesytettäessä sekä pääomaa sitovaa toimintaa.

Hiiri kädessäYksinomaan haalariosastoa hommat eivät kuitenkaan tänä päivänä ole. Huippumodernit koneet pursuavat korkean tason teknologiaa, joka tarjoaa älyllisiä haas-teita fyysisen väännön vastapainoksi.

”Läppäri on nykyään melkein se tärkein työkalu”, Kal-lio arvioi. Esimerkiksi sähkö-, hydrauliikka-, ja pneuma-tiikkapuolen pulmia ratkottaessa tarvitaan IT-taitoja.

Mitä muuta huoltoyrittäjyydestä kiinnostunut sitten tarvitsee kuin haalarit, työkalupakin ja tietokoneen? Kallio kertoo, että Konekeskon sopimushuoltajilla tu-lee olla ainakin huoltoauto ja mahdollinen huoltotila omasta takaa.

Lisäksi pohjalle tarvitaan sopivasti teknistä tieto-taitoa ja kiinnostusta koneisiin ja laitteisiin. Konekes-ko ei järjestä sopimushuoltajilleen itse teknistä pe-ruskoulutusta, mutta jatkokouluttaa sitäkin enemmän verkostonsa toimijoita.

”Esimerkiksi tällä hetkellä AEL:n hydrauliikkakou-

Palvelut

93

Konekeskolla on koko maan kattava sopimushuoltajaverkosto, josta löytyy huolto- ja korjauspal-velua kaikkiin tarpeisiin."

lutuksessa Helsingissä on 40 sopimushuoltajaa mu-kana.”

Elinikäistä oppimistaKallion mukaan koulun penkkiä saa kuluttaa 2–3 viik-koa vuosittain, sillä kalustoa ja merkkejä on paljon ja tiedoissa riittää päivitettävää.

Nuorta voimaakin huoltobisnekseen toki saadaan erinäisiä koulutusreittejä pitkin – esimerkiksi Työte-hoseuralla on huhtikuussa startannut puolen vuoden koulutus alalle.

”Oppijakson jälkeen tulee puolentoista vuoden op-pisopimuskausi”, lisää Kallio.

Kisällistä mestariksi nouseminen vie aikansa, mut-ta moni tykästyy hommaan niin, että haalii tekijöitä kasaan hyvinkin tallillisen verran. Joidenkin Konekes-kon sopimusyrittäjien palkkalistoilla on nimittäin pa-rikymmentä henkeä ja näpeissä käytännössä kaikki tuotteet ja palvelut – myös muiden toimijoiden kuin Konekeskon.

”Samaten yhdellä yrittäjällä voi olla useampia toi-mipisteitä eri puolilla Suomea.” q

www.konekesko.com/fi

Kylmälle raudalle kyytiä

Juha Jokinen, 44, on toiminut Konekeskon sopimushuol-tajana kahden vuoden ajan. Isokyrössä toimiva JJ-Kone-huolto Oy hoitelee maataloustraktoreita, puimureita ja urakkatraktoreita. Merkkejä on useita, joten aika ei ole tullut pitkäksi:

”Kyllä tässä puuhasteltavaa riittää”, Jokinen kuittaa. Myös Konekeskon koulutukset ovat tulleet tutuksi mat-kan varrella.

Huoltoyrittäjä vahvistaa, että tietotekniikka on tullut alalle jäädäkseen, sen verran kehittyneistä koneista on kysymys.

”Varsinkin kun uusista koneista puhutaan, kyllä nyky-ään läppäri on se ensimmäinen työkalu, johon tartutaan. Se on ihan ehdoton juttu”, kuvailee Jokinen. Vanhemman konekaartin ollessa kyseessä toki sitten ”painitaan kyl-män raudan kanssa”.

JJ-Konehuollolla on huoltoauto ja 250 neliön huol-tohalli, johon kuuluu myös toimistotiloja. Jokisella on yhtiökumppani, joka auttaa mm. paperisodan kanssa, mutta ei sinänsä osallistu arjen taistoihin. Yksi aputyön-tekijä Jokisella on kaverina juoksuhaudoissa ja fi rmassa on myös työharjoittelija, joka jää näillä näkymin kesä-töihinkin.

”Keväällä jonkin verran käytetään myös kiireapulai-sia”, Jokinen lisää. Tänä vuonna kiireisintä oli juuri ennen kevätkylvöä, ja itse kylvö rullasi rauhallisemmin.

Jokisen mukaan huoltoyrittäjyydestä kiinnostuneen tulee tietenkin hanskata sähkö- ja hydrauliikkapuoli – ja pitkää pinnaa ja paineensietokykyä tarvitaan myös.

”Kelloon ei myöskään pidä liikoja tuijotella, vaan on mentävä silloin kun isännillä on hätä.” Samaten asiakas-palvelupuoleen tulee satsata – töksäyttelyillä ja tökeröllä käytöksellä ei pitkälle pötkitä.

Mutta mikä sitten yrittämisessä on parasta? Jokisen mukaan työssä on oma vapautensa tehdä ja toimia kaik-kina aikoina.

”Kahta samanlaista päivää ei myöskään ole tullut vastaan.”

94

”Tällä hetkellä kauppa käy vilkkaana”, kertoo Fintractorin toimitusjohtaja Anna-Liisa Lind. Hän kertoo konekaupan piristyneen taantu-

man jäljiltä. Nuoret yrittäjät aloittavat nykyisin terveellä pohjalla yrittäjyyden joko vuokraamalla tai ostamalla käytetyn koneen. Yrityksen päätuotteita ovat Terexin kuormaajat, kaivurit, dumpperit ja maansiirtoautot. ”Myös Eurocomach-kaivurit ja Atlas-materiaalinkäsitte-lykoneet ovat uutuuksiamme”, Lind lisää.

“Maantiivistys puoleen on Ammann -jyrät, -levitti-met ja -maantiivistimet. Meillä on myös Dieci-kurotta-jat ja Indespension -kuljetustrailerit pienten koneiden kuljetukseen sekä MSB-vasarat. Pyrimme valitsemaan kokonaisvaltaisesti parhaat merkit ja tuotteet, jotka tukevat asiakkaan tarpeita.”

Tarjonnan erikoisuutena pitää mainita vielä Tracku-nit-järjestelmä. Koneeseen asetettava jäljitin mahdol-listaa työtuntien ja koneen liikkumisen seurannan. Varkauden varalle se on erityisen hyvä. Lind ihmet-telee, että vakuutusyhtiöt ovat olleet hyvin nihkeästi valmiita hyvittämään vakuutusmaksuja, vaikka tuote turvaa omaisuutta.

Koneita paitsi myydään myös vuokrataan. Yrittäjä voi vuokrata koneen päiväksi tai vuodeksi tarpeidensa mukaan.

Koneyrittäjän luonto"Hyvän koneyrittäjän tekee vahva ammattitaito ja luot-tamus osaamiseensa. Sekä osata myydä työ asiak-kaalle", Lind kuvaa. ”Yrittäjän arki ei ole helppoa, vaan yksinäistä puurtamista.”

Koneyrittäjä Heikki Nissinen on hieman samoilla linjoilla. Hänen mielestään koneyrittäjä ei saa kuiten-kaan olla liian laskelmoiva: "Pitää rohkeasti mennä. Hankinnoissakin on tehtävä nopeita päätöksiä. Tilaa-jatkin tekevät päätöksensä usein nopeasti."

Fintractorin asiakaskunta painottuu pienyrittäjiin.

Koneyrittäjyys ei ole vain välinelaji

Ympäristönhoito, rakentaminen, sanee-raaminen, maatalous ja teollisuus hyö-tyvät työkoneista. Fintractor tarjoaa laa-tukoneita joiden jälleenmyyntiarvo säilyy.

Teksti: Simo Raittila, Kuva: Fintractor

Erityisesti maanrakennus, purku-urakointi, viherura-kointi ja kivityöt ovat tyypillisesti yhden miehen yrityk-siä. Fintractorin isompia asiakkaita taas ovat seura-kunnat, teollisuus, rakennusliikkeet ja kunnat.

Nissisen yritys tekee pohjahommia eli hänen mu-kaansa "kaivetaan, siirretään vääränlaista maata pois ja tuodaan halutunlaista tilalle". Töitä riittää ympäri vuoden, vaikka pientilaajat kuten omakotitalojen ra-kentajat työllistävätkin vain kausittaisesti.

"Homma vaatii, että koneiden toimittajat on ajan ta-salla", Nissinen kommentoi. "Että esimerkiksi huollon ajaksi saadaan se vaihdokki lainaan."

Fintractorin tavoitteena on pitää asiakas tyytyväi-senä ja tukea näin jatkuvuutta. Toiminnassa on vahva

Kalusto

95

paino jälkimarkkinoilla – huollolla ja varaosapalvelulla sekä takuilla. Omia huoltotyöntekijöitä koulutetaan noin neljästi vuodessa. Lisäksi on olemassa koko maan kattava huoltoverkosto, jossa toimii Fintractoris-ta erillisiä itsenäisiä yrittäjiä.

Asiakkaiden kiitokset“Teknisen kauppaliiton yhteistökumppanina toimiva Melba Group teki asiakaskuuntelun koneliikkeistä vuonna 2010. Tässä saimme palvelusta, tuotteista sekä toimintatavasta erittäin hyvät arvostelut toiseksi parhaana yrityksenä”, Lind kertoo.

Alan yritykset antoivat tiedot sadasta asiakkaas-taan, jotka Melba Group ristiinhaastatteli. Lind pitää sijoittumista asiakkaiden kiitoksena yrityksen hyvästä palvelusta. Yhteyttä asiakkaisiin pidetään puhelimit-se, minkä lisäksi Fintractorin myyjät käyvät asiakkai-den luona ja asiakkaat käyvät Fintractorilla.

Myyntipaikkoja yrityksellä on kahdeksan: Vantaalla, Tampereella, Turussa, Kuopiossa, Oulussa, Honka-joella, Porissa, Tuurissa ja Ilmajoella. Lindin mukaan näistä käsin pystytään palvelemaan hyvin koko maata.

”Fintractor on perustettu -93 vuonna. Nyt raken-namme uutta toimitilaa Vantaalle vanhan rakennuk-sen viereen. Tervetuloa kahville ja tutustumaan Fint-ractorin toimintatapaan ja tuotteisiin." q

www.fintractor.fi

Tilitoimistopalvelut yrittäjältä yrittäjälle tyytyväisyystakuulla!

Suomen Talousverkko on valtakunnallinen, yrittäjävetoinen tilitoimistoketju. Tarjoamme kaikki sähköisen taloush-allinnon palvelut Netvisorilla. Tuemme sinua yrittäjänä myynnin ja markkinoinnin avulla sekä Help Desk -palvelulla.

Vastaamme asiakkaidemme taloushallinnosta 22 paik-kakunnalla, 25 yrittäjän voimin (toukokuu 2011). Viime vuonna ketjuumme liittyi yhdeksän uutta jäsentoimistoa.

Yhdessä palvelemme yli 1600 asiakasta ja asiakas-määrämme kasvaa yli 300 uusasiakkaalla vuodessa.

Haluatko menestyä Talousverkko-yrittäjänä?

- Talousverkossa varahenkilöjärjestelyt hoituvat vaivattomasti sekä tilinpäätösaikaan että lomien aikana!

- Panostamme valtakunnalliseen markkinointiin ja kasvatamme yhdessä liiketoimintaasi!

Nykyisiä talousverkkolaisia

Uutisia Talousverkossa

5/2011 Etelä-Savon Tili ja Lasken-ta Ky tarjoaa myös viittomakielisiä

palveluita

4/2011 Hyvinkään toimisto muutti uusiin tiloihin

3/2011 Espooseen jo neljäs Talousverkko-yrittäjä

3/2011 Yrittäjä Maarit Verkkoperä muutti Keravalta Saloon

3/2011 Jyväskylän toimistoa juhlistettiin tupaantuliaisin

2/2011 Lahden toimisto vaihtoi nimeään Lahden Talouspalvelut

Oy:ksi

2/2011 Heini Mustonen Jyväsky-län toimistovastaavaksi

1/2011 Talousverkon asiakkaat tyytyväisiä

1/2011 Aki Kinnusesta Vantaan toimistovastaava

1/2011 Suomen Talousverkko ja Duetto Group yhteistyöhön

www.talousverkko.fi/yrittajaksiLars Forsström 050 3377 323

lars.forsstrom@talousverkko.fi

96

Tilausta klapikingille? Japa-polttopuukone on monen pienbisneksen moottorinaTeksti: Japa, Kuvat: Japa

Pari viime talvea ovat olleet pitkiä, kylmiä ja lumisia – ja polttopuu tietenkin haluttua tavaraa. Polt-topuiden tarve lämmitykseen on selviö kylminä

talvina, mutta eivät ihmiset osta puita ainoastaan pauk-kupakkasilla. Elävä tuli on lyömätön tunnelman luoja – ja ilmastonmuutoksen kaadossa polttopuut hakkaavat vaikkapa suoran sähkölämmityksen 6–0.

Modernissa, kaupunkilaistuneessa Suomessa yhä harvempi kuitenkin tekee puut itse. Etenkin kol-mekymppiset, koulutetut perheelliset löytävät vapaa-ajalleen muutakin käyttöä kuin puusavotan pyöritystä (vaikka kotimetsää olisikin). Tuli takassa edustaa kui-tenkin juuri sellaista pientä luksusta, mistä ei halut-taisi luopua.

Tästä asennemuutoksesta on syntynyt varteen-otettava markkinarako palveluyrityksille, jotka toimit-tavat polttopuita ihmisille aina tarpeen tullen.

Nostetta piisaaLaitilan Rautarakenne Oy:n myyntipäällikkö Mika Myl-lymaa vahvistaa, että klapiyrittäminen on nyt muka-vassa nosteessa.

”Uusia yrittäjiä on koko ajan tulossa mukaan klapi-bisnekseen. Takana on ainakin osittain se, että kovan talven aikana monessa paikassa myytiin ’ei-oota’ ja kysynnän odotetaan jatkavan kasvuaan.”

Laitilan Rautarakenne Oy:n päätuote on juuri polt-topuukoneet eli ns. klapikoneet – näin Myllymaalla on poikkeuksellisen hyvä tuntuma siihen, miten kla-pimarkkina maassa kehittyy. Laitilan ostajakunnassa on sekä yrittäjiä, jotka keskittyvät yksinomaan poltto-puiden tekoon ja myyntiin, että maanviljelijöitä, joille kyseessä on näppärä sivuelinkeino.

Laitilalaisten näkövinkkelistä sukupolvenvaihdos tuvissa ja tulilla on selvä ja vedenjakajakin tiedossa: neli- ja viisikymppiset tekevät itse puunsa, ja koko polttopuiden osto ajatuksena saattaa tuntua täysin vieraalta. Kolmikymppiset sen sijaan ostavat puunsa siinä missä siivous- tai remonttipalvelunkin. Puiden teko ei ole mikään kunnia- tai kynnyskysymys.

Itse asiassa osa nuoremmasta ikäluokasta on tottunut korkeintaan PlayStation3:sen ohjaimiin eikä suurin surminkaan ryhtyisi puusavottaan. Myllymaa muistuttaa, että erilaisten sukupolvenvaihdosten myötä cityväkikin saattaa päätyä metsänomistajaksi, ja kiinnostus metsätalouteen voi herätä aivan uudella tavalla.

Konsepti kuntoonVaikka kysyntää riittää, Myllymaan mukaan klapiyrit-täjän kannattaa kuitenkin sorvata bisneksen ”perus-palikat” huolella muotoonsa ennen firman pystyyn laittamista.

Japa 300

Kalusto

97

Klapiyrittämisessä jos jossain onkin tilaa erilaisille palvelukonsepteille."

”Hyvä kone on yksi asia, mutta myös puiden saa-tavuus on varmistettava niin, että se on vaivatonta. Kolmantena asiana on toimipaikka: se saisi mieluusti olla ihmisten yleisten kulkureittien varrella niin, että väki voi piipahtaa ja napata tarvitsemansa puut käte-västi matkaan”, listaa Myllymaa.

Klapiyrittämisessä jos jossain onkin tilaa erilaisille palvelukonsepteille. Hivuttautumalla lähemmäs taa-jamia ja tekemällä itseään uudelle sukupolvelle tykö markkinoita voi aueta aivan eri tavalla.

Omalle työlle on mahdollista laittaa myös hyvä hinta, sillä loppukäyttäjä haluaa usein puunsa hinta-lappuun paljon vilkuilematta. Se, että tunnelmasta ja fi iliksestä ollaan valmiita maksamaan, ei enää yllätä Suomessakaan – esimerkiksi trendikahvilan hintavil-le cappuccinoille riittää juojia, vaikka kotona keitetty kuppi samaa ainetta maksaisi vain muutaman sentin.

Kysymys on monesti mukavuudenhalusta ja elä-mänlaadusta: jos saisit 150 eurolla talveksi poltto-puut mökille, eikö kauppa kannattaisi? Tänä päivänä yhä useampi vastaa: ”Kiinni veti, milloin tuot ekan lastin?”

Ennen kuin tosiapajat aukeavat, markkinointiin on syytä panostaa. Jos kyltti ladon seinässä on ainoa markkinointiponnistus, asiakkaat saattavat ajaa on-nensa ohi.

Elämää ja ergonomiaaMutta millainen sitten on hyvä klapikone, koko bis-neksen ankkuri ja moottori? Järjellä ajatellen ammat-timaiseen käyttöön ei kannata hankkia ihan mitä ta-hansa peliä – muuten käy herkästi niin, että yrittäjän selkänahka ja terveys ovat koetuksella halpiskoneen kanssa veivatessa. Edullinen jokamiesluokan klapiko-ne ei ole paras mahdollinen valinta sille, joka tekee puita kahdeksan tuntia päivässä, viisi päivää viikos-sa.

Myllymaa huomauttaa, että ammattikäyttöön tarvi-taan kone, joka on sekä tehokas että nopea – kone, joka säästää käyttäjäänsä.

Tällöin kyseessä on mahdollisimman pitkälle au-tomatisoitu laitos, jossa ihmisen kädenjälki puussa

Japa 450

Japa 700

Japa 375

98

Motittaja-MarkkuMarkku Koskenniemi on eräänlainen klapibis-neksen ”grand old man”, jolla on takana 45 vuoden taival yrittäjänä. Ensivuonna 70 vuotta täyttävä tervaskanto otti maastoon tuntumaa jo rippikouluikäisenä Lapissa, aseinaan pokasaha, kirves ja silmitön vimma. Vielä vuonna 1995 ve-teraani yltyi semmoiseen menoon, että nappasi kultaa Euroopan mottimestaruuskisoissa.

Nyttemmin Koskenniemi on pyörittänyt Orive-dellä toimivaa Tulen Rako Oy:tä viiden vuoden ajan. Firman kaksi Japa-konetta ovat kovassa käytössä, eikä Koskenniemi vaihtaisi niitä mi-hinkään:

”Japan koneet on yksi tärkeä lenkki tässä koko ketjussa, ja olen vuosia jatkuneeseen yh-teistyöhön erittäin tyytyväinen”, mies kehaisee.

Ilmastonmuutoksen ja kallistuvan sähkön maailmassa kunnon polttopuu on arvossaan, uskoo Koskenniemi, yrittäjäneuvos ja tekniikan tohtori.

”Uunilämmitys on tulossa takaisin mitä suu-rimmassa määrin.” Koskenniemen mukaan uu-nilämmityksen niksit on opeteltava uudestaan, koska edellisen kerran se oli maan tapa sota-aikaan.

”Tässä on pari kolme sukupolvea jäänyt pois välistä. Nykytilanteessa se, jolla on hallussaan oikeanlainen tieto ja osaaminen, voi kerätä ison potin.”

Trendin harjalle ratsastamaan ei kuitenkaan pääse kuka tahansa: tarvitaan tehokkuutta, laa-tua sekä koneet ja miehet, jotka tekevät ”ker-ralla valmista”. Investointejaan ei pidä pelätä: Orivedelle nousi juuri 700 neliömetrin laajennus polttopuukatokseen.

pyritään minimoimaan. Joystick-ohjain on käytössä alusta loppuun linjalla ja tärkeät oheistoiminnot kuten putsaus ja pakkaus sujuvat myös virtaviivaisesti.

Vuosikymmenten kokemusLaitilan Rautarakenne tuntee klapibisneksen kiemu-rat jo vuosien takaa. Veljekset Jari ja Jarmo Paavola perustivat yrityksen vuonna 1977 ja perusajatuksena on alusta asti ollut valmistaa maa- ja metsätaloustöi-tä helpottavia koneita ja laitteita.

Tuotteiden myynti hoidetaan jälleenmyyjien kautta: Valtra hoitaa jälleenmyyntiä Keski- ja Pohjois-Suomes-sa, Etelä-Suomessa huseeraa Yrittäjien Maatalous Oy ja Pohjois-Suomessa Lakkapää.

Japan menestyksen takana on luotettavuus ja kestävyys – ja lisäksi Japa on helppo kone käyttäjän näkökulmasta. Japat tehdään sen verran kovasta ta-varasta, että ne kestävät isältä pojalle – joskus po-janpojalle. Laitilassa myydään edelleen varaosia Japa 700 -koneeseen vuosimallia -89, eli tuo konesukupol-vi on nähnyt Berliinin muurin murtumisenkin.

Uusia malleja tulossa?Jatkuvan tuotekehityksen tehtävänä on huolehtia, että käyttäjiltä saadut parannusehdotukset tutkitaan ja mahdollisuuksien mukaan hyödynnetään uusissa konemalleissa.

Laitilan Rautarakenne Oy kuuluu Terra Patris -kon-serniin ja sen tuotantotilat sijaitsevat yhä alkuperäi-sellä tontilla Laitilassa. Myös henkilökunnan vaihtu-vuus on ollut pientä, sillä Laitilan verstaalla viihdytään hyvin. Tällä hetkellä Japalla työskentelee 55 henkilöä.

Vientiä yrityksellä on useaan eri maahan ja sen osuus tuotannosta on noin 75 %. Tätä nykyä yrityk-selle tärkeitä vientimaita ovat Pohjoismaiden lisäksi Baltian maat, Venäjä, Saksa ja Ranska. q

www.japa.fi

99

Mustesuihkutulostustalaseria edullisemmin

Kalusto

Teksti: Simo Raittila, Kuvat: Epson

Epson WorkForce -mustesuihkutulostimet on suunniteltu yritysten tarpeisiin. Ne tuottavat yrittäjälle merkittäviä säästöjä ja korkealaatuisen lopputuloksen.

Mustesuihkutulostimilla saadaan tarkempaa grafi ikkaa ja kuvia kuin lasertulostimilla. Lisäk-si värien toisto on parempi. Lasertulostimia on

tavattu pitää nopeampina ja niillä tulostusta edullisem-pana. Näin ei ole enää, sillä WorkForce lupaa molempia.

“Se on uusi toimiston monitoimitulostin, joka puo-littaa tulostuskustannukset”, Epsonin aluejohtaja Jor-ma Lempinen kertoo. Koska vakiintununein tulostin-tekniikka toimistoissa on laser, on uutuutta verrattava niiden huippuihin. Viisikymmentä prosenttia halvem-mat kustannukset selittyvät isommilla mustekase-teilla. Yhdellä kasetilla voi tulostaa jopa 3400 sivua. Kasettia myös myydään edulliseen hintaan.

Tulosta älypuhelimesta tai tabletistaLempisen mukaan WorkForce on yhtä nopea kuin la-sertulostimet. Kirjoituspäiden teknologia on loikannut eteenpäin entisestä. Hän kuitenkin lisää, että useim-mat laserit vaativat lämpenemisaikaa. Laseria pitää

Yhdellä kasetilla voi tulostaa jopa 3400 sivua. Ka-settia myös myydään edulliseen hintaan."

WP-4545 DTWF

100

– Tekemistä määrittävät vanhat hierarkkiset mallit, eikä uusia inno-vaatioita ruokkiva palvelutoiminta. Tiukkoihin prosesseihin sidottu työs-kentely kuormittaa myös tietotulvasta kärsiviä työntekijöitä.

Ratkaisuksi ei riitä pelkkä teknologia

Muuraiskangas huomauttaa, ettei monipuolistunut viestintäteknologia ole siivittänyt organisaatioita menes-tykseen. – Ongelmia ei voida ratkaista pelkillä teknisillä ratkaisuilla, oikean-laiset toiminta- ja vuorovaikutustavat ovat aivan yhtä tärkeitä, elleivät jopa tärkeämpiä. Yritysten tulisikin laatia vuorovaikutusstrategia, joka toimii käytännön toimintasuunnitelmana kestävän tuottavuuden ja mielek-käämmän, innovaatioita synnyttävän työskentelyn saavuttamiseksi.

Kymmenittäin näkökulmia yksissä kansissa

Olennaista haasteiden ratkaisemi-sessa on tilanteen kokonaisvaltainen hahmottaminen, Muuraiskangas sanoo. Tässä Uuskasvua ymmärtä-mässä -kirja on ainutlaatuinen apu-väline. – Kirjassa on käsitelty todella monipuolisesti Suomen suurimpia

Ongelmia ei ratkaista vanhoilla konsteilla ja rakenteilla

– Keskusteluissa yritysten ja julkishal-linnon kanssa nousee esiin toimialas-ta riippumatta poikkeuksetta sama haaste: vanhat toimintatavat eivät kasvata tuottavuutta.

– Suomessa teke-misen nopeuden ja määrän mielletään yhä olevan parhaat tuottavuuden tunnusmerkit. Tekemisen vaikut-tavuus sen sijaan jää usein vähem-mälle huomiolle, globaalin suur-yrityksen ICT-palvelutuotannon johtajasta Soneran uuskasvuinno-vaattoriksi siirtynyt Juhamatti Muuraiskangas toteaa.

”Tunnistatko organisaatiosi mahdollisuudetuuskasvuun?”

ILMOITUS ILMOITUS

Tilaa Uuskasvua ymmärtämässä -kirja osoitteesta www.sonera.fi/uuskasvu Jos haluat keskustella organisaatiosi vuorovaikutus- strategiasta, lähetä tekstiviesti UUSKASVU numeroon 16183, niin otamme sinuun yhteyttä.

nykyhaasteita ja mahdollisia ratkaisuja niihin. – Teoksessa on mukana kymmenit-täin huippuasiantuntijoita ja yrityspäät-täjiä – kuten Olli-Pekka Kallasvuo, Mikael Jungner, Jorma Eloranta, Juha Siltala ja Mikko Kosonen – jotka kukin käsittelevät teemaa eri näkökulmasta. – Uskon vilpittömästi, että kirja haastaa jokaisen lukijan toimenku-vasta riippumatta ajattelemaan uusia mahdollisuuksia!

”Palvelusektori ja luova teollisuussaavat voimansa ihmisten erilaisuu-desta ja ristiriidoista. Nykymekanis-mimme pikemminkin puristavat samaan muottiin kuin sallivat erilaisuutta.”

– Mikael Jungner

”Nuoriso vetää mobiilimarkkinaa perässään. Heissä on teknologia-johtajia ja kulutusjohtajia, jotka vetävät mukanaan muita uusiin kommunikaatiotapoihin. Muut ikäluokat seuraavat perässä.”

– Olli-Pekka Kallasvuo

”Julkisen hallinnon tietojärjestelmiä ei ole johdettu riittävän keskitetysti. Meillä on todella paljon erilaisia järjestelmiä, jotka eivät ole lainkaan yhteensopivia.”

– Henna Virkkunen

odotella, kun taas mustesuihku aloittaa heti.WorkForce-malleja on kaksi tulostinta sekä neljä

monitoimilaitetta kopioinnilla ja skannauksella. Kaikki niistä ovat verkotettavia joko langattomasti tai johdolla.

“Mobiililaitteista onnistuu tulostus suoraan”, Lem-pinen kertoo. “Samoin skannaus älypuhelimeen. Tätä en ole muilla nähnyt. Applen laitteista – iPhoneista ja tableteista – tulostus onnistuu kätevästi, kun sovellus on asennettu. Painaa vain print.”

Vihreän toimiston toimiva osa“Tietää säästävänsä ympäristöäkin”, Lempinen jat-kaa. Tällä hän viittaa siihen, että tulostin kuluttaa 80 % vähemmän energiaa kuin kilpailijat. Lisäksi kaksi-puoleisella tulostuksella voi säästää paperia.

Isojen paperi- ja mustekapasiteettien ansiosta laitetta ei tarvitse olla koko ajan täyttämässä. Laite on myös helppokäyttöinen. Värikasetti on sen ainoa vaihdettava osa. Lempinen huomauttaa, että lasertu-lostimissa on usein muitakin vaihdettavia osia, kuten rumpu.

WorkForce-malleja on kaksi tulostinta sekä neljä monitoimilai-tetta kopioinnilla ja skannauksel-la. Kaikki niistä ovat verkotettavia joko langattomasti tai johdolla."

WorkForce on suunniteltu yritysten tarpeisiin, mutta aluejohtaja uskoo niitä menevän kotitoimistoi-hinkin. Kapasiteetia ja toimintoja siinä on riittävästi isompiinkin toimistoihin. Näitä nykypäivän mustesuih-kutulostimia voi ostaa jälleenmyyjiltä: IT-alan liikkeis-tä, kodintekniikkaliikkeistä ja esimerkiksi Gigantin yrityspalvelusta. q

www.epson.fi

Epson Workforce WF-7525

Epson Workforce WF-7515

WP-4015 DN

WP-4525 DN

101

– Tekemistä määrittävät vanhat hierarkkiset mallit, eikä uusia inno-vaatioita ruokkiva palvelutoiminta. Tiukkoihin prosesseihin sidottu työs-kentely kuormittaa myös tietotulvasta kärsiviä työntekijöitä.

Ratkaisuksi ei riitä pelkkä teknologia

Muuraiskangas huomauttaa, ettei monipuolistunut viestintäteknologia ole siivittänyt organisaatioita menes-tykseen. – Ongelmia ei voida ratkaista pelkillä teknisillä ratkaisuilla, oikean-laiset toiminta- ja vuorovaikutustavat ovat aivan yhtä tärkeitä, elleivät jopa tärkeämpiä. Yritysten tulisikin laatia vuorovaikutusstrategia, joka toimii käytännön toimintasuunnitelmana kestävän tuottavuuden ja mielek-käämmän, innovaatioita synnyttävän työskentelyn saavuttamiseksi.

Kymmenittäin näkökulmia yksissä kansissa

Olennaista haasteiden ratkaisemi-sessa on tilanteen kokonaisvaltainen hahmottaminen, Muuraiskangas sanoo. Tässä Uuskasvua ymmärtä-mässä -kirja on ainutlaatuinen apu-väline. – Kirjassa on käsitelty todella monipuolisesti Suomen suurimpia

Ongelmia ei ratkaista vanhoilla konsteilla ja rakenteilla

– Keskusteluissa yritysten ja julkishal-linnon kanssa nousee esiin toimialas-ta riippumatta poikkeuksetta sama haaste: vanhat toimintatavat eivät kasvata tuottavuutta.

– Suomessa teke-misen nopeuden ja määrän mielletään yhä olevan parhaat tuottavuuden tunnusmerkit. Tekemisen vaikut-tavuus sen sijaan jää usein vähem-mälle huomiolle, globaalin suur-yrityksen ICT-palvelutuotannon johtajasta Soneran uuskasvuinno-vaattoriksi siirtynyt Juhamatti Muuraiskangas toteaa.

”Tunnistatko organisaatiosi mahdollisuudetuuskasvuun?”

ILMOITUS ILMOITUS

– Tekemistä määrittävät vanhat hierarkkiset mallit, eikä uusia inno-vaatioita ruokkiva palvelutoiminta. Tiukkoihin prosesseihin sidottu työskentely kuormittaa myös tietotulvasta kärsiviä työntekijöitä.

Ratkaisuksi ei riitä pelkkä teknologia

Muuraiskangas huomauttaa, ettei monipuolistunut viestintäteknologia ole siivittänyt organisaatioita menestykseen.

pelkillä teknisillä ratkaisuilla, oikeanlaiset toiminta- ja vuorovaikutustavat – Suomessa teke-

organisaatiosi

Tilaa Uuskasvua ymmärtämässä -kirja osoitteesta www.sonera.fi/uuskasvu Jos haluat keskustella organisaatiosi vuorovaikutus- strategiasta, lähetä tekstiviesti UUSKASVU numeroon 16183, niin otamme sinuun yhteyttä.

nykyhaasteita ja mahdollisia ratkaisuja niihin. – Teoksessa on mukana kymmenit-täin huippuasiantuntijoita ja yrityspäät-täjiä – kuten Olli-Pekka Kallasvuo, Mikael Jungner, Jorma Eloranta, Juha Siltala ja Mikko Kosonen – jotka kukin käsittelevät teemaa eri näkökulmasta. – Uskon vilpittömästi, että kirja haastaa jokaisen lukijan toimenku-vasta riippumatta ajattelemaan uusia mahdollisuuksia!

”Palvelusektori ja luova teollisuussaavat voimansa ihmisten erilaisuu-desta ja ristiriidoista. Nykymekanis-mimme pikemminkin puristavat samaan muottiin kuin sallivat erilaisuutta.”

– Mikael Jungner

”Nuoriso vetää mobiilimarkkinaa perässään. Heissä on teknologia-johtajia ja kulutusjohtajia, jotka vetävät mukanaan muita uusiin kommunikaatiotapoihin. Muut ikäluokat seuraavat perässä.”

– Olli-Pekka Kallasvuo

”Julkisen hallinnon tietojärjestelmiä ei ole johdettu riittävän keskitetysti. Meillä on todella paljon erilaisia järjestelmiä, jotka eivät ole lainkaan yhteensopivia.”

– Henna Virkkunen

102

Kunnon kone on puoli voittoaLännen Tractors tietää, miten parhaiten palvella koneyrittäjää

Teksti: Sami J. Anteroinen, Kuvat: Lännen Tractors

Kalusto

Koneyrittämisellä on Suomessa pitkät pe-rinteet – eikä ole odotettavissa sellaista tilannetta, että osaavia koneen käyttäjiä ei enää tarvittaisi. Työn itsenäinen luon-ne viehättää monia, mutta tietysti myös tekniikka, joka tänä päivänä sisältää ko-ko ajan enemmän digitaalisia mausteita.

Hyvä esimerkki yhtiöstä, joka on kyennyt uusiutu-maan aikojen saatossa ja vastaamaan asiakkaiden toiveisiin ja tarpeisiin on Lännen Tractors. Lännen

tuotepaletti sisältää Lännen pyöräkuormainkaivurit, Län-nen Lundberg-monitoimikoneet, MultiOne-pienkuormaa-jat sekä Ljungby-pyöräkuormaimet.

Kattavan tuotetarjonnan lisäksi Lännen asiakas-, varaosa- ja huoltopalveluun kuuluvat Lännen Center -toimipisteet (Espoo, Tampere, Lappeenranta, Oulu), alueelliset jälleenmyyjät (Turku, Jyväskylä), Valtran va-raosapisteet sekä laaja huoltoverkosto.

Vaihtokonekeskukseen Loimaalle taas on keskitetty kattava käytettyjen pyöräkuormainkaivureiden, yhdis-telmäkoneiden ja taajamatraktoreiden tarjonta. Tarjolla on asiakkaiden toiveiden mukaan kunnostettuja konei-ta, joihin on saatavilla tehdasasennettuja varusteluosia kuten henkilönostimia ja pylväspitimiä.

Koneyrittäjää lähellä Lännen Tractors on ollut aina – eikä vähiten siksi, että yritys on mitä suurimmissa mää-rin yrittäjävetoinen. Yhtiön pääomistaja, toimitusjohtaja Timo Huttunen kertoo, että Suomessa on vähänlaisesti työkoneiden valmistusta:

”Tehtaat ovat usein kaukana ulkomailla ja esimerkik-si varaosien saanti voi olla hankalaa”, Huttunen pohtii. Lännen Tractors sen sijaan on jatkuvasti kosketuksissa kenttään: jos asiakkaalla on esimerkiksi parannuseh-dotus mallistoon, hän voi piipahtaa Loimaan tehtaalla keskustelemassa talon tuotekehitysväen kanssa.

Uutuuspelit messuillaSyyskuun Maxpo 2011 -näyttelyssä Lännen Tractors pääsi esittelemään uusia kuvioitaan. Yrityksen osastolla esiteltiin mm. Lännen pyöräkuor-mainkaivurin uusi Forest-ohjaamo. Erityi-sesti metsäkoneeseen, harvesteri- ja

kuormaustyöskentelyyn suunniteltu, panssarilaseilla varustettu ”näköalaohjaamo” on saanut virallisen hy-väksynnän metsäkäyttöön.

Ohjaamosta aukeaa erittäin hyvä näkyvyys eteen, si-vuille, taakse ja ennen muuta taakse ylös. Uusi Forest-ohjaamo soveltuu myös muihin ”Länkkäri”-malleihin. Forest-ohjaamo on erinomaisen käyttökelpoinen myös linjarakentamiseen ja muihin hyvää taka-ylänäkymää vaativiin tehtäviin. Uudenlainen pyyhinjärjestely helpot-taa työskentelyä, kun pyyhkimet pysyvät hyvin pois nä-kökentästä.

Myös Lännen Lundberg -monitoimikoneiden uusissa malleissa on nyt entistä toimivampi ja tilavampi ohjaa-mo. Asiakkaiden palautteen pohjalta hyttiin on tehty monia parannuksia: kuljettajan istuin sopii aiempaa paremmin vähän isommallekin kuljettajalle, kun säätö-mahdollisuutta on parannettu 60 milliä taaksepäin ja 35 milliä matalammalle. Ohjaamoa on myös levennetty edestä ja samalla kulmia on pyöristetty, jolloin jalkati-laa ja tilantuntua on saatu lisää.

Meluvapaa ohjaamo Muutosten ansiosta myös näkyvyys on parantunut ja kul-ku ohjaamoon helpottunut. Markkinoiden hiljaisimman ohjaamon lämmitys- ja ilmastointijärjestelmää on niin ikään tehostettu huomattavasti. Samalla huollettavuus on helpottunut, koska lämmitys- ja ilmastointijärjestel-män voi tarvittaessa huoltaa ja avata ulkoapäin.

Messuilla tuli selväksi myös, että Ljungby Maskin Ab käyttää jatkossa Agco Sisu Power -dieselmoottoreita kai-kissa tuotesortimenteissa Ljungby-pyöräkuormaajissa. Maxpo-näyttelyssä esitelty Ljungby L11 -pyöräkuormaa-ja on varustettu Agco Sisu Power 66 CTA -moottorilla. Moottorin huipputeho on 129 kW jo 1 900 kierroksella ja huikealla vääntömomentilla 820 Nm 1 500 kierroksella.

Ljungby-pyöräkuormaajat tunnetaan muun muassa väkivahvoista rakenteista, voimakkaista moottoreista, vaihdelaatikoista ja akseleista sekä matalasta poltto-ainekulutuksesta, korkeasta työhydrauliikan tuotosta, erittäin alhaisesta ohjaamo- ja ulkomelusta, pienestä kääntöympyrästä ja suuresta k a u h a k u l -masta. Agco Sisu Power Oy:n dieselmoot-

103

Lännen Tractorsilla on tuntumaa yrittäjäkenttään myös siinä mielessä, että yhtiöllä on koko joukko sopimushuoltoyrittä-jiä ympäri maan."

torit taas edustavat moottorikehityksen ehdotonta kär-keä. Ne ovat tunnettuja kestävinä, tehokkaina ja erittäin suuren vääntömomentin laajalla kierrosalueella antavina moottoreina.

Täyttää kaikki toiveetLännen monitoimikone on ollut koneyrittäjien suosi-ossa jo pitkään, sillä se säästää käyttö-, pääoma- ja siirtokustannuksissa. Lännen pyöräkuormainkaivurissa taas yhdistyvät tasapainoisesti monipuolinen pyörä-kuormain ja tehokas kaivuri. Yrittäjät hakevatkin juuri kokonaistaloudellista ratkaisua.

Timo Huttunen toteaa, että taloudellisuus syntyy pit-kälti siitä, että erillistä lavettia ei tarvita.

”Kone pääsee omilla pyörillään sinne minne tarvi-taan – ja myös pois”, hän linjaa. Liikennettä ja ympä-ristöä ei näin ollen sotketa mielin määrin. Myös pää-omakulut pienenevät, kun lavettikalustoa ei tarvitse hankkia

Lännen on taloudellinen koko elinkaaren ajan ja sillä on hyvä jälleenmyyntiarvo. Kattava tehdastuki ja huol-toverkosto miellyttävät asiakkaita, samoin kuin helppo huollettavuus ja nopea varaosien saatavuus. Koneelle on mahdollista saada myös korkea käyttöaste vuoden-ajasta riippumatta ja se on muokattavissa käyttötarkoi-tuksesta toiseen elinkaaren eri vaiheissa.

”Yrittäjälle koneen ympärivuotinen monikäyttöisyys on tavallaan kuin henkivakuutus – se sopii niin mo-neen, että töitä riittää”, Huttunen lisää.

Haittaa ei ole siitäkään, että Lännen on edelläkävijä ympäristöasioissa: energiatehokkuus ja

matalapäästöiset moottorit ovat suunnittelun johtotäh-tiä kierrätyksen ohella. Nämä ovat kovia valtteja tulevai-suudessa, sillä ympäristökuormitusta koskevat kriteerit ovat yhä tärkeämpiä työn tilaajille.

Yrittäjiä omasta takaaVankan yrittäjäomistuksen lisäksi Lännen Tractorsilla on tuntumaa yrittäjäkenttään myös siinä mielessä, että yhtiöllä on koko joukko sopimushuoltoyrittäjiä ympäri maan. Huoltotarkastaja Jorma Lätti kertoo, että tällä erää yhtiöllä on noin 20 sopimushuoltopistettä, jotka ovat itsenäisiä yrittäjiä.

”Huoltopisteiden koko vaihtelee yhdestä henkilöstä useamman kymmenen henkilön yritykseen. ”

Tärkeää ei Lännen Tractors Oy:n kannalta ole pieni koko tai iso liikevaihto vaan positiivinen ote työhön, jous-tavuus ja yhteiseen hiileen puhaltamien. Lätin mukaan huoltoverkostosta näitä ominaisuuksia löytyy kyllä – po-rukassa on hyvä henki ja tulosta syntyy.

”Muutamassa huoltoyrityksessä on tapahtunut ja tapahtumassa lähiaikoina sukupolvenvaihdos, mikä on hyvä asia, jotta saadaan alalle myös uutta verta. Työ-paikoilla tarvitaan monen ikäisiä osaajia”, Lätti toteaa.

Tilanne on tällä hetkellä siinä määrin hyvä, että yhti-öllä ei ole aktiivinen ”haku päällä” uusien sopimusyrittä-jien löytämiseksi.

”Tällä hetkellä olemme varsin tyytyväisiä esimerkik-si maantieteelliseen kattavuuteen. Pohjois-Suomi on alueena haasteellinen pitkien välimatkojen takia, mutta toisaalta toimipisteitä voi lisätä vain rajoitetusti”, Lätti toteaa. Jos huoltopisteellä ei nimittäin riitä töitä, se ei yrittäjää ilahduta – ja lisäksi osaajien ammattitaito ra-pautuu.

Täsmäkoulutusta Huoltopisteiden osaaminen onkin Lännen huoltovä-

elle kaikki kaikessa ja Lännen Tractors kouluttaa huoltoverkostoaan säännöllisesti tehtaalla ta-

pahtuvilla huoltokursseilla.”Olemme tässä mielessä hyvässä

asemassa, kun koulutus tapahtuu samoissa tiloissa, joissa koneet valmistetaan.”

www.lannentractors.fi

104

Maksupäätteen valinnassa on varaaTeksti: Simo Raittila, Kuvat: Point

Maksupääte on pakollinen kaikille yrityksille, jotka myyvät tuotteita tai palveluita, ja sitä kautta rahastavat asiakkailtaan.

"On vaikeaa kuvitella yrityksen myyvän tänä päivänä mitään ilman maksupää-tettä", tiivistää Pointin markkinointi-

johtaja Henrik Henriksson. Käteisen osuus on vähentynyt olennaisesti ja korttimaksut menevät rahalaitoksiin automaattisesti ja sitä kautta no-peasti kauppiaan tilille. Korttimaksujen vastaan-ottaminen on turvallista kun taas käteisen rahan vastaanottamiseen, säilyttämiseen ja liikutteluun sisältyy riskejä.

Point tuo markkinoille uudet palvelupaketit, jotka helpottavat yrityksen maksupäätevalin-taa. Pointin verkkosivuilla yrittäjä valitsee ensin oman toimialansa, minkä jälkeen ehdotamme hänelle oikeanlaista palvelupakettia. Yrittäjällä on valittavana kolme erilaista pakettia, Basic-, Premium- ja Premium plus. Kaikkiin paketteihin kuuluu yrittäjän valitsema maksupääte.

"Mikäli yrittäjällä on kiinteä myyntipiste ja suuri määrä asiakkaita, niin silloin suosittelen pöytämallista kiinteää maksupäätettä edullisuu-den ja nopeuden myötä", Henriksson kertoo. "Mikäli kyseessä on ravintola tai muu yritys, jos-sa maksupäätteeltä vaaditaan liikuteltavuutta, niin silloin luonnollinen valinta on akkukäyttöi-nen kannettava maksupääte."

Pointilla on kolmennettu taustajärjestelmä, joka takaa toimintavarmuuden ja turvallisuuden vuorokauden jokaisena hetkenä 7 päivää vii-kossa. Markkinajohtajana Point tarjoaa kaikille asiakkailleen laadukasta ja turvallista palvelua. Palveluiden toimintavarmuus sekä turvallisuus maksujen vastaanottamisessa viestivät luo-tettavuudesta. Tärkeintä on, että kaupat eivät kaadu maksupäätteiden toimimattomuuteen tai katkoksiin. q

www.point.fi

Kalusto

105

106

Minustako franchiseyrittäjä?Franchiseyrittäjä on erilainen yrittäjäTeksti: Mika Tuunanen, Kuvat: Perhemediat

Tämä artikkeli kuvaa suomalaisten fran-chiseyrittäjien ja heidän yritystensä tun-nusomaisia piirteitä verraten niitä oma-ehtoisiin yrittäjiin ja heidän yritysten-sä piirteisiin. Esille nostetaan keskeisiä eroja, jotka ovat mielenkiintoisia paitsi franchiseyrittäjyyttä pohdiskelevien kan-nalta. Artikkeli perustuu kirjoittajan to-teuttamiin empiirisiin tutkimuksiin, jotka suoritettiin yhteistyössä Suomen Franchi-sing-Yhdistyksen ja Sampo-Pankin kans-sa. Tutkimuksiin vastasi yli 350 franchi-seyrittäjää ja 1500 omaehtoista yrittäjää.

TaustaYleinen harhakäsitys on, että yrittäjät ja heidän yrityk-sensä olisivat homogeeninen joukko. Arkielämässä ja mediassa käsitellään toistuvasti yrittäjiä ja heidän yrityksiään yleistäen ja yhtenäisenä joukkona. Tieteel-linen yrittäjyystutkimus on pitkän aikaa tunnistanut runsaan joukon merkittäviä tekijöitä, joilla on vaiku-tuksensa yrittäjyyteen, yrittäjiin ja yrityksiin. Näitä tekijöitä ovat muun muassa yrittäjän henkilöön liitty-vät piirteet ja ominaisuudet sekä esimerkiksi ulkoiset ympäristötekijät. Yrityksen toimiala, koko, ikä, elin-kaaren vaihe, sijainti, yritysmuoto, markkinat (kysyn-tä, asiakkaat, kilpailijat ja kilpailu), yrityksen kasvu, kannattavuus ja omistus ovat esimerkkejä tekijöistä, joilla voidaan eritellä yrityksiä. Yrittäjäkohtaisia teki-jöitä ovat puolestaan esimerkiksi: yrittäjän sukupuoli, ikä, koulutus, ammattikokemus, terveys ja verkostot, yrittäjän tavoitteet yritystoiminnalle sekä varallisuus. Subjektiivisia ja siten vaikeasti mitattavia tekijöitä ovat yrittäjän persoonallisuuden piirteet kuten esi-merkiksi elämänhallinta, motivaatio, innovatiivisuus ja riskinottotaipumus. On huomattava, että mitä pie-nempi yritys on kyseessä, sitä suurempi vaikutus on yrityksen identifioitumisella yrittäjänsä kautta. Yritys henkilöityy, ja yrittäjä samaistuu yritykseensä – ”yri-tyksestä tulee ikään kuin yrittäjänsä kuva”.

Suomalaisen yrittäjän ja yrityksen tyyppikuvaSuomessa toimii noin 270 000 yritystä ja 250 000 yrittäjää (pois lukien alkutuotanto). Valtaosa suoma-laisista yrityksistä on hyvin pieniä. Peräti kaksi kol-mesta (65 %) yrittäjästä on yksin yrittäviä eli täysin vailla palkkatyöntekijöitä yrittäviä ja itsensä työllis-täviä ”ammatinharjoittajayrittäjiä”. Keskisuuria yri-tyksiä, jotka työllistävät 50–249 työntekijää, oli joka sadas, siis 1 %, kaikista yrityksistämme. Yli 250 henkilöä työllistäviä, suuriksi yrityksiksi luokiteltuja, oli noin 650 (0,3 % yrityksistä). Pk-yritysten määrä kaikista yrityksistämme on siis 99,7 %. Tavallisin yri-tyksen oikeudellinen muoto oli osakeyhtiö (45 %). Toi-minimiä oli miltei sama määrä (42 %). Peräti runsas neljännes yrittäjistä toimi Uudellamaalla.

Tyyppiyrittäjä on mies, sillä naisia maamme yrit-täjistä on joka kolmas (33 %). Naisten suhteellinen osuus yrittäjistämme on eurooppalainen huipputu-los. Naisyrittäjistä 80 % perustaa toiminimen ja yri-tystoiminta on keskivertoa pienempää. Naisyrittäjien yrityksistä noin kaksi kolmannesta toimii henkilöpal-veluiden, liike-elämän palveluiden sekä sosiaali- ja

Franchising

107

Franchiseyrittäjät ovat muita yrittäjiä korke-ammin koulutettuja, ja ero on merkittävä. Tähän ilmiöön liittynevät kiinteästi franchise-antajien aset-tamat yrittäjävaatimukset, jotka ymmärrettävästi puoltavat liiketoimintaa tukevaa sekä kaupallista koulutusta.”

terveyspalveluiden aloilla. Puolet kaikista yrittäjistä toimii puolestaan palvelualoilla, miltei 30 % jalostus-aloilla (teollisuus ja rakentaminen), viidennes kaupas-sa tai ravitsemus- ja majoitustoiminnassa. Naisyrittä-jyysaktiivisuus on kohonnut maassamme tasaisesti 2000-luvulla. Naisyrittäjät ovat mieskollegoitaan nuo-rempia ja paremmin koulutettuja. Suomalaiset yrittä-jät ovat palkansaajia vanhempia ja heikommin koulu-tettuja. Peräti reilu neljännes (27 %) yrittäjistä on jo 55-vuotiaita tai vanhempia ja yrittäjistä joka kuudes (18 %) on korkeintaan 34-vuotias. Yrittäjien keski-ikä onkin jatkanut kohoamistaan. Akateemisia yrittäjiä on kaikista yrittäjistä joka kymmenes. Peräti neljännek-sellä yrittäjistä ei kuitenkaan ole ammatillista koulu-tusta lainkaan, vaikka yrittäjien koulutustaso on nous-sut viime vuodet vakaasti.

Franchising ja yrittäjyysMerkittävimpiä yrittäjiä koskevia eroja franchisingin ja muun yrittäjyyden välillä on yrittäjien sukupuolija-kauma. Maamme franchiseyrittäjistä naisia on noin 45 %. Naisten määrä franchisingissa on huikean korkea ja ero muihin pk-yrittäjiin tässä suhteessa on

merkittävä. Naisvaltaisuutta franchisingissa selittä-vät mahdollisesti useat syyt. Niitä ovat toimialasyyt, yrityksen kokoon ja riskiin liittyvät syyt, perheyrittä-jyyskonteksti sekä yrittäjyyden esteiden voittaminen. Toimialasyyt viittaavat siihen tosiasiaan, että fran-chiseketjut toimivat paljolti sellaisilla palvelualoilla, vähittäiskaupassa sekä majoitus- ja ravitsemustoi-minnassa, jotka ovat naisvaltaisia aloja. Tämä ei kui-tenkaan yksin selittäne naisten korkeaa osuutta fran-chisingissa. Franchiseyrittäjien yritykset ovat pieniä ja lisäksi niihin liittyvä epäonnistumisriski on muuta yritystoimintaa vähäisempi. Nämä seikat liittyvät lä-heisesti naisyrityksiin ja -yrittäjiin. Perheyrittäjyydellä on vakaa ja tärkeä asemansa myös franchiseyrittä-jyydessä. Franchising saattaa luoda otollisempia olosuhteita perhe-elämän ja yrittäjyyden yhdistämi-selle, mikä on selvä ja merkittävä kannustin naisten toimimiselle franchisingissa. Roolinsa lienee myös franchisingin yrittäjyysprosessilla, jossa yrityksen var-haisesta vaiheesta alkaen franchise-antajan ohjaus ja tuki sekä ketjun muut yrittäjät tarjoavat konkreet-tia ja arvokasta apua perustamis- ja yritystoiminnan käynnistämisvaiheeseen. Naisyrittäjyyden esteitä tut-kittaessa voidaan päätyä vahvaan olettamaan siitä,

Mika Tuunanen

108

että erityisesti naiset hyötyvät franchisemuotoisen yrittäjyyden alkuvaiheista.

Franchiseyrittäjät eivät poikkea keski-iältään muis-ta yrittäjistä. Tämä on varsin ymmärrettävää, sillä fran-chiseyrittäjyyden edellytysten ja otollisten lähtökoh-tien ajankohta tulee yleensä vaiheessa, jossa henkilö on suorittanut koulutuksensa, perustanut perheen, hankkinut työkokemusta sekä saavuttanut varalli-suustason, joka mahdollistaa investoinnin franchise-yrittäjyyteen. Franchiseyrittäjien keskiarvoikä näyttää Suomessa olevan 40 vuotta. Omaehtoinen yrittäjyys ei useinkaan edellytä yhtä mittavaa investointia kuin franchisingissa. Toisaalta franchise-antajat asetta-vat liiketoimintalähtöisiä rekrytointikriteerejä sekä vaativat franchiseyrittäjältä tiettyjä ominaisuuksia ja piirteitä. Tällöin franchiseyrittäjäksi hakeutuvan yrit-täjyyspäätös ei ole täysin henkilön omissa käsissä, vaan franchise-antajan ja franchiseyrittäjäksi ryhty-vän yhteistyösopimuksen tulos. Riippumattomassa muussa yrittäjyydessä ei ole tällaisia piirteitä.

Franchiseyrittäjät ovat muita yrittäjiä korkeam-min koulutettuja, ja ero on merkittävä. Tähän ilmi-öön liittynevät kiinteästi franchise-antajien aset-tamat yrittäjävaatimukset, jotka ymmärrettävästi puoltavat liiketoimintaa tukevaa sekä kaupallista koulutusta. Toisaalta franchiseyrittäjäksi hakeutuvi-en koulutustaso lienee samanaikaisesti korkeampi. Franchisetoiminnan ymmärtäminen ja toisaalta liike-toimintamahdollisuuden näkeminen vaatinee kognitii-vista kapasiteettia, joka on tyypillisempää korkeam-min koulutetuille. Akateeminen yrittäjyystutkimus on paljastanut yrittäjän koulutukseen liittyviä mielenkiin-toisia löydöksiä. Korkeammin koulutettujen yrittäjien yritykset ovat verrokkeja kannattavampia, nopeam-min kasvavia ja pitkäikäisempiä. Lisäksi kannattaa mainita kansainvälisesti pätevä päätelmä, joka sel-västi osoittaa korkeammin koulutettujen henkilöiden

yrittäjyysaktiivisuuden, eli yrittäjäksi hakeutumisen, olevan muita vilkkaampaa. Tämä löydös ei kuitenkaan päde Suomessa eikä muissa hyvinvointivaltioissa, joissa on samanaikaisesti korkea verotus ja kattava sosiaaliturva.

Franchisingissa erityisesti franchise-antajan kan-nalta on franchiseyrittäjän soveltuva työkokemus koulutusta tärkeämpää. On muistettava että franchi-se-antaja tarjoaa franchise-ottajalle liiketoiminnan edellyttämän alku- ja myöhemmin jatkokoulutuksen, niin että yrittäjä kykenee harjoittamaan liiketoimintaa varsin itsenäisesti. Omaehtoisessa yrittäjyydessä henkilön koulutus- ja ammattikokemus on puoles-taan hyvin kiinteässä yhteydessä perustettavan yri-tyksen toimialaan. Pääsääntö on edelleen se, että franchiseyrittäjyys ei edellytä tiettyä koulutus- ja/tai työkokemusta saatikka aiempaa yrittäjyyttä. Silti fran-chiseyrittäjäksi hakeutuu runsain mitoin jo yrittäjinä toimivia henkilöitä. Tämä määrä on kansainvälisesti ollut noin 30 % kaikista franchiseyrittäjistä ja Suo-messa hieman alempi. Yrittäjyyttä pohtivan kannalta franchising avaa omaehtoista yrittäjyyttä laajemman kirjon liiketoimintamahdollisuuksia toimialanäkökul-masta tarkasteltuna.

Franchiseyrittäjien aiemman työkokemuksen laatu erottaa heidät voimakkaasti muusta yrittäjäpopulaa-tiosta. Silmiin pistävin ero koskee franchiseyrittäjien aiemman työkokemuksen tyypillisyyttä: myynti-, esi-mies-, liikkeenjohto-, asiakaspalvelu-, markkinointi- ja taloushallintokokemuksen määrä on verrokkiyrittäjiin nähden merkittävästi korkeampi. Sitä vastoin työko-kemusta tuotteiden, uusien tavaroiden ja palveluiden kehittämisestä, asiantuntijatehtävistä, tuotannosta ja teknologiasta sekä erityistä ammattikokemusta oli enemmän muilla kuin franchiseyrittäjillä. Löydök-set eivät ehkä ole yllättäviä, mutta havaittujen erojen suuruus riippumattomiin yrittäjiin on sitä vastoin ver-rattain suuri. Franchise-antajien rekrytointikäytänteet selittävät osansa edellä esitetystä, mutta on syytä painottaa myös franchisingin perusluonteen mukais-ta työn- ja vastuunjakautumista franchise-ottajien ja

109

–antajan välillä. Franchise-antajan tukipalvelut vapa-uttavat paikallisesti toimivien yrittäjät tekemään sitä, mitä he parhaiten osaavat ja mikä on ydinliiketoimin-nan sekä yhteisen menestymisen kannalta tärkeintä. Franchiseyrittäjän keskittyminen ydinliiketoimintaan ja siten arvoa tuottavaan toimintaan mahdollistuu kun tuki- ja yhteistyöpalvelut on järjestetty ketjussa tehok-kaasti franchise-antajan toimesta.

Franchiseyrittäjien yritykset ovat muita useammin osakeyhtiömuotoisia, sillä niitä on yli 60 % kaikista franchiseyrittäjien yrityksistä. Usein franchise-ottajan yrityksen oikeudellinen muoto säädellään franchise-sopimuksessa. Franchiseyrittäjien yritysten hallinnan kannalta on tyypillistä myös se, että yritysten toimi-tusjohtaja ja hallitus ovat sama luonnollinen henkilö. Franchiseyrittäjien yrityksille on muita yrityksiä tyypil-lisempää, että erilliset toimitilat sijaitsevat kodin ul-kopuolella useimmiten ”kivijalkamyymälässä”, ja että yritys ensisijaisesti palvelee kuluttaja-asiakkaita.

Edellä kuvattiin suomalaisyrityksiä pienikokoisiksi. Tämä päätelmä koskee myös franchiseyrittäjien yri-tyksiä. Tarkempi tarkastelu kuitenkin osoittaa, että ne ovat huomattavasti omaehtoisia yrityksiä kookkaam-pia sekä liikevaihdolla että työntekijöiden määrällä mitattuna. Tutkimuksessa hyödynnetyssä liikevaihto-luokittelussa oli franchiseyrittäjien yritysten suhteel-linen määrä liikevaihtoluokasta 375 000 euroa aina 7½ miljoonaan euroon saakka kaksinkertainen oma-ehtoisiin yrityksiin verrattuna. Puolestaan alle 375 000 euron vuosiliikevaihtoa pienemmissä luokissa omaehtoisten yritysten määrä oli franchiseottajien yrityksiä korkeampi. Kookkaampi liikevaihto ennus-taa myös odotetusti suurempaa työntekijöiden mää-rää yrityksissä ja keskivertoisesti franchiseyrittäjien yritysten työntekijämäärä olikin selvästi omaehtoisia korkeampi. Samalla vain itsensä työllistäviä franchi-

seyrittäjiä on suhteellisesti hyvin pieni määrä omaeh-toisiin yrittäjiin verrattuna.

Aiemmat kansainväliset ja kotimaiset franchising-tutkimukset ovat osoittaneet franchise-ottajien yri-tysten epäonnistumisriskin (mm. konkurssimittari) ja vaihtuvuuden (lopettamiset ja perustanta) riippumat-tomia yrityksiä merkittävästi pienemmiksi. Tämä joh-topäätös saa tukea franchise-ottajien yritysten suu-remmasta koosta (liikevaihtoa- ja henkilöstön määrää kuvaavat mittarit) sekä kasvusuuntautuneisuudesta. Tehdyissä yrittäjätutkimuksissa todettiin, että fran-chiseyrittäjät tavoittelivat seuraavan kolmen vuoden aikana huomattavasti useammin liikevaihdon kasvua kuin omaehtoiset yrittäjät. Kasvuhakuisten franchise-ottajien määrä oli noin 87 %. Vastaava määrä omaeh-toisten yrittäjien kohdalla oli noin 65 %. Franchise-ot-tajien korkeampi koulutus ja franchisingin geneerinen idea siitä että liiketoiminta on ennalta koeteltua ja testattua nostanevat yritysten menestymisedellytyk-siä. Franchisingissa tällainen liikearvo kulminoituu brändiin, joka on franchiseyrittäjille suurin yhteis-työsuhteesta saatava liiketoiminnallinen etu ja hyöty. Näin varsinkin silloin kun brändi on jo kansallisesti tai jopa kansainvälisesti tunnettu.

Franchising madaltaa yrittäjäksi ryhtymisen kyn-nystä monin merkittävin tavoin. Parhaimmillaan se tarjoaa elin- ja kasvuvoimaisen liikeidean ja konsep-tin, joka on jo markkinoilla koeteltu ja kehitetty. Se on paljon kun muistetaan että yrittäjyyden suurin este lienee elinkelpoisten liikeideoiden niukkuus. q

Mika TuunanenKirjoittaja on tapayrittäjä ja franchisingista väitellyt

yrittäjyyden dosentti Jyväskylän yliopistossa.gsm 040 504 6344

mika.tuunanen@upshots.fi

110

Subway valloittaa SuomessakinTeksti: Simo Raittila, Kuvat: Subway

Subway on nyt maailman suurin ravin-tolaketju liikepaikkojen lukumäärällä mi-tattuna. Ravintolat ovat profi loituneet va-linnan vapauteen, tuoreuteen ja tiettyjen tuotteiden osalta myös vähärasvaisuu-teen. Ketju hakee myös uusia yrittäjiä.

Sisarukset Tanja (25) ja Jenni (23) Moilanen ava-sivat viime vuonna jo toisen Kajaanin Subway-ravintolan. Tähän he saivat kannustusta työsken-

neltyään ravintolapäälliköinä Kajaanin ensimmäisessä ravintolassa. Liike tuntuu omalta.

”Tietysti, jos ketjuyrittäjyyteen lähtee, niin tulee ymmärtää, että tarjotaan ketjun tuotteita. Pizza tai pulla ei listalle kuulu”, kuvaa Tanja ketjutoimintaa.

Samaa mieltä on myös Joensuussa kahta ravinto-laa pitävä Lassi Ikonen (28): "Olen ajatellut niin, että franchise-ketju antaa suunnan ja tuotteet, mutta se liikkeen pyörittäminen on sataprosenttisesti oma jut-tu".

Moilaset kävivät uransa alussa Yhdysvalloissa kahden viikon koulutuksessa. He ovat käyneet myös suomalaisia yrittäjäkursseja. Tanjalla on ravintola-kokin paperit ja Jenni opiskelee liiketaloutta. Myös Ikosella, jonka suvussa on ollut paljon yrittäjyyttä, on alan koulutusta. Hän on koulutukseltaan ravinto-lakokki ja lisäksi ravitsemusalan restonomi. Ketjulla ei ole varsinaisia koulutusvaatimuksia. Ainoat kriteerit ovat yrittäjähenkisyys, riittävä pääoma ja kohtalainen englannin taito.

Rutiineja ja vaihtelua

Ketjun tuki helpottaa ravintolan pyörittämistä. Ylhääl-tä tarjotaan tuotteiden lisäksi hyvää sijaintia, tunnis-tettavaa sisustusta sekä hankinta- ja markkinointiyh-teistyötä.

Ikosen ensimmäinen liike pyörii jo omalla painol-laan. Uudempi tarjoaa vaihtelua. Uudet työntekijät ja asiakkaat sekä kassaohjelmat piristävät nuorta yrittä-jää. Vanhassa liikkeessä hänen tarvitsee hoitaa lähin-nä yllätystilanteet.

Subwayn yhteiset kampanjat tuovat vaihtelua ar-keen ja tukevat myyntiä. Tanja Moilasen mielestä ketjun kampanjoilla tavoitetaan hyvin erilaiset kohde-

Franchising

111

Yrittäjyys on vapaampaa ja vaativampaa kuin palkka-työ. Palkkatyö on suorittamis-ta. Tämä on tekemistä itselle. Yrittäjä voi itse laatia työvuorot. Mennä ja tulla, kuten haluaa."

ryhmät: ”Helpompaa, kun kampanjoita ei tarvitse itse miettiä. Tulee aina uutta.”

Työntekijävalinnat ovat täysin yrittäjien käsissä. Myös omalla työpanoksellaan voi vaikuttaa tulota-soonsa. "Mitä enemmän tekee töitä, sitä paremmille rahoille pääsee", kuvaa Ikonen.

Hänen mielestään yrittäjyys motivoi paremmin: "Yrittäjyys on vapaampaa ja vaativampaa kuin palkka-työ. Palkkatyö on suorittamista. Tämä on tekemistä itselle. Yrittäjä voi itse laatia työvuorot. Mennä ja tul-la, kuten haluaa."

Jennillä ja Tanjalla työnjako toimii hyvin. Toinen te-kee suurimman osan paperihommista ja molemmat tekevät myös normaaleja työvuoroja.

Menestyksen resepti

Sekä siskokset että Ikonen kertovat lähteneensä yrittäjiksi osin sen takia, että pitivät jo tuotteesta. Kevyempi pikaruoka on vahva valtti. Ikonen kertoo syöneensä subeja nyt kolme vuotta lähes päivittäin.

"Vaihtoehtoja saa valikoimista räätälöityä niin pal-jon", hän huokaisee tyytyväisenä. "Luulisi, että jos-kus kyllästyisi, muttei ole ainakaan vielä ruvennut tympimään."

Subway-ravintoloita on Suomessa 88 ja maailmal-la jo melkein 35 000. Suomen ensimmäinen liike avattiin vuosituhannen alussa. Viime vuonna Subway valittiin jo kolmatta kertaa Suomen suosituimmaksi pikaruokaraketjuksi Taloustutkimuksen vertailussa.

Koko ketju sai alkunsa USA:ssa 45 vuotta sitten. Suomeen on tarkoitus avata seuraavan neljän vuo-den aikana noin 45 uutta ravintolaa. Tämä tarkoittaa että uusille, innostuneille yrittäjille on kysyntää. Rek-rytoinnista vastaavat seuraavat henkilöt eri osissa Suomea:

Etelä- ja Itä-Suomi: Erkki Lempiäinen

040 9011 390erkki.lempiainen@subway.fi

Länsi-Suomi, Oulu, Lappi:

Petteri Lehtimäki040 8309 476

petteri.lehtimaki@subway.fi www.subway.fi

q

112

Kotipizza – brändi parhaista raaka-aineista

Teksti: Simo Raittila, Kuvat: Kotipizza

Kotipizzan on tunnettu franchizing-brän-di, joka tunnetaan laadukkaista raaka-ai-neistaan. Sen uudet yrittäjät saavat aina laadukkaan koulutuksen.

Kotipizza on Suomen ja Pohjois-Euroopan laajin pizzaravintolaketju. Täällä se myös tulee ensim-mäisinä ihmisille mieleen eli on alan tunnetuin

yritys. Ketjun kautta yrittäjä saa alkukoulutuksen, tukea kenttähenkilökunnalta, tilipalvelun ja vaaditut laaduk-kaat raaka-aineet.

Tarja Pitkänen on yrittäjäperheen lapsi. Hänen van-hempansa ja isovanhempansa ovat olleet kauppiaita. Nuorena ylioppilaana hän halusi eri alalle kuin suku-laisensa ja opiskeli siksi suomenkieltä, tiedotusoppia sekä työskenteli toimittajana. Yli 40-vuotiaana hän kuitenkin päätti perustaa yrityksen miehensä Milenko Srdjenovicin kanssa.

“Emme halunneet luoda tyhjästä”, Pitkänen kertoo. Franchising-yrittäjyydessä riski on pienempi ja yrittäjä-

pariskunta tiesi halu-avansa juuri ruoka-alalle. Kotipizzalta sai paljon tukea al-kuun.

“Yrittäminen on itsenäistä. Teen kaiken, mitä tekisin tavallisenakin yrittä-jänä”, ravintoloitsija selventää. “Olen sitou-tunut ketjun konseptiin. Se antaa tuotteet, toimin-tatavat ja koulutuksen.”

Kotipizza kouluttaaPizzeriaketjun yrittäjät suorittavat valtakunnallisia vi-rallisia tutkintoja. Kotipizzan koulutuspäällikkö Nina Vesavuori kertoo, että aluksi kaikki käyvät läpi kah-den viikon koulutuksen.

Ensimmäinen viikko on paistokoulutusta ja mui-

Franchising

pariskunta tiesi halu-avansa juuri ruoka-alalle. Kotipizzalta sai paljon tukea al-

“Yrittäminen on itsenäistä. Teen kaiken, mitä tekisin tavallisenakin yrittä-jänä”, ravintoloitsija selventää. “Olen sitou-tunut ketjun konseptiin. Se antaa tuotteet, toimin-tatavat ja koulutuksen.”

Kotipizza kouluttaa

113

Yrittäjän taustalle ei ole vaatimuksia. Kunhan on myynti-henkinen asiakaspalvelija ja ym-märtää bisneksen periaatteet.”

den käytäntöjen, kuten siistey-den opettelua. Toinen viikko on yrittäjyyden teoriaa eli ta-louspuolta, so-

p i m u s l a k i a , johtamista ja

myyntiä. Tämän jälkeen siirrytään

harjoittelemaan tois-ten yrittäjien Kotipizza-

ravintoloihin. Lopuksi on kir-jallinen sekä paistamisen ja asiakaspalvelun kokeet.

“Myynnin ammattitut-kinto käydään 1. vuoden aikana”, Vesavuori kertoo. “Yrittäjän taustalle ei ole vaatimuksia. Kunhan on myyntihenkinen asiakaspal-velija ja ymmärtää bisnek-sen periaatteet.”

“Ei saa olla kahdeksasta

den käytäntöjen, kuten siistey-den opettelua. Toinen viikko on yrittäjyyden teoriaa eli ta-louspuolta, so-

p i m u s l a k i a , johtamista ja

myyntiä. Tämän jälkeen siirrytään

harjoittelemaan tois-ten yrittäjien Kotipizza-

ravintoloihin. Lopuksi on kir-jallinen sekä paistamisen ja asiakaspalvelun kokeet.

“Myynnin ammattitut-

114

neljään -virkamiesluonne. Pitää osata tai olla valmis oppimaan monenlaista”, lisää Tarja, joka myös koulut-taa uusia. Hän luettelee kymmenkunta eri tointa, jot-ka pitäisi hänen mielestään osata. Näitä ovat muun muassa pizzakokin työ, asiakaspalvelu ja kassatyö, tarjoilu, markkinointi, henkilöstöjohtaminen ja siivous.

“Nyt on aloittanut paljon tienvarsiyrittäjiä”, Vesa-vuori kertoo. “Koulutuksia on 3-4 vuodessa. Tarpeen mukaan enemmänkin.”

Ravintoloita moneen makuunNykyään joissain Kotipizzoissa toimii myös Darwin Cafe -kahvila. Se tarkoittaa vain laajempaa tuoteva-likoimaa ja erityistä teemasisustusta. Lisäksi uutta ovat Fifty Five Burger -ravintolat, joissa myydään bur-gereita, kolaa ja ranskalaisia.

Alku on Pitkäsen mukaan joillekin vaikeaa. Yleensä pitää ottaa velkaa ja tehdä paljon työtä. Työ on myö-hemmin joustavampaa.

“Yrittäjyys tuntuu kivalta. Voi itse päättää asioita ja omat työaikansa. Voi olla esimerkiksi kolme viikkoa töissä ja sitten yhden lomalla”, Tarja kertoo. “Tykkään asiakaspalvelustakin aina ja tykkään laittaa pizzerian kuntoon.”

Valtakunnallisesta mainonnasta päätetään Kotipiz-zan markkinointiosuuskunnassa, jossa on edustaja jokaiselta maantieteelliseltä alueelta. Lisäksi yrittäjät keskustelevat yhteisissä tapahtumissa muutaman kerran vuodessa. q

www.kotipizza.fi

115

Saisiko olla kattavin* 3G-verkko?Vai laitetaanko samantien myös nopein**?

Elisan uudet 4G-nopeudet mahdollistavat sovellusten käytön uskomattoman nopeasti ja sujuvasti, nyt jo yli 100 paikkakunnalla.

Tarkista verkon peittoalue: elisa.fi /kuuluvuus. Käytännössä toteutuva nopeus vaihtelee riippuen päätelaitteen ominaisuuksista ja verkon kuormituksesta. Kattavin* lähde: European Communications Engineering (ECE Ltd.) 5/2011. Nopein ** lähde ECE Ltd. tutkimus 9/2011.

Osta yritysten verkkokaupasta osoitteessawww.elisa.fi /verkkokauppa

Varaa aika henkilökohtaiseen tapaamiseen osoitteessa www.elisa.fi /ajanvaraus

Soita 0800 04411(ark. 8.00–17.00)

xx11_EL_4G_YA_MY_190x277.indd 1 23.11.2011 12.10

116

Faunatar-kauppiaalle pienikin eläin on iso asia

Teksti: Simo Raittila, Kuvat: Faunatar

Faunatar-kauppiaalle pienikin eläin on iso asia

Teksti: Simo Raittila, Kuvat: Faunatar

Faunatar on eettinen ja tunnettu eläin-kaupan ketju, jonka kauppiailta vaadi-taan muutakin kuin eläinrakkautta. Hyvä sijainti, ostoedut ja yhteisö ovat ketjuun-tumisen etuja, mutta yrittäjä vastaa itse tuloksestaan.

“Tänä päivänä elämä on aika raakaa ja kovaa, mutta tämä ala on mukava ja lämmin. On kiva palvella ihmisiä, kun asia koskee näille

tärkeää omaa eläintä”, kertoo vuoden 2011 Faunatar-kauppiaaksi valittu Lisa Lindholm. Hän aloitti yrittäjänä vuonna 2005, mutta oli harkinnut asiaa jo kym-menen vuotta.

Lindholm kehuu paljon liikepaik-kaansa Espoon Sellossa. Faunattaren toimitusjohtaja Johanna Valo kertoo-kin, että uusia liikkeitä pystytetään vain, kun löytyy sekä uusi hyvä yrittäjä että toimiva paikka.

Faunatar-kauppias on itsenäinen, mutta ei yksinäinen. Mm. ketjun yhteisis-tä kampanjoista sovitaan markkinointiryh-mässä, jossa kauppiaat ovat edustettuina: “Meillä on kuukausittain vaihtuvia koko ket-jun kattavia tarjouksia. Näitä tuotteita tulee jo-kaiseen liikkeeseen automaattisesti tietty määrä, mutta jos haluaa enemmän niin voi lisäyksen tehdä itse”, Lindholm kertoo.

Harkittua ja eettistä eläinkauppaaVuosien varrella ketjun liikeidea on entisestään vain kirkastunut. Toimitusjohtaja Valo pitää eettisyyttä toi-minnan keskiössä. Ajan kanssa on onnistuttu myös helpottamaan paljon yrittäjien arkea: “Toimintaohjei-

ta ja -tapoja on jalostettu vuosien varrella entistä toimivimmiksi, tietotekniikka on valjastettu hyvin

käyttöömme. Jatkuva kehittyminen onkin myös tällä alalla välttämätöntä. ”

Lindholm vastaa itse liikkeensä va-likoimasta, mutta tietyt “A-tuotteet”

Franchising

117

Ala on vankalla pohjalla, sillä siinä on kysymys tarpeista."

ovat tarjolla kaikissa Faunattarissa. Liik-keissä myös noudatetaan tiettyjä ketjun ar-voja – esimerkiksi myydään vain laadukkai-ta, aidosti eläimille hyväksi olevia tuotteita.

Faunatar ei myy eläimiä tarjoushintaan, eikä eläintä luovuteta ostajalle ilman hoito-ohjeiden läpikäyntiä. Lindholmkin haas-tattelee asiakkaita varmistuakseen siitä, että ostos on mietitty. Eläimen hankintaan tarvitaan aikuinen, joka ottaa vastuun sen hoidosta.

“Emme myy kultakaloja maljaan”, Lindholm kertoo. Suuri-kokoisia lajeja ei edes pidetä liikkeessä, vaan ne on tilattava erikseen, lajien haastavien tilavaatimuksen takia. Eläinten kun-nolliset elinolot varmistetaan siis kaloja myöten.

Alalla ei pärjää pelkällä eläinrakkaudella, vaikka se onkin tarpeen, jotta mielenkiinto työhön pysyy. Lindholm kerkeää

vain harvoin itse hoitamaan liikkeen eläimiä. Ero työntekijään on hänen mielestään suuri:

“Jokainen on toki vastuussa omasta työstään, mutta loppuvastuu on kui-tenkin kauppiaalla. On jatkuvasti pys-tyttävä hahmottamaan toiminnan kokonaistilannetta.”

Ala on vankalla pohjalla, sillä siinä on kysymys tarpeista."

ovat tarjolla kaikissa Faunattarissa. Liik-keissä myös noudatetaan tiettyjä ketjun ar-voja – esimerkiksi myydään vain laadukkai-ta, aidosti eläimille hyväksi olevia tuotteita.

Faunatar ei myy eläimiä tarjoushintaan, eikä eläintä luovuteta ostajalle ilman hoito-ohjeiden läpikäyntiä. Lindholmkin haas-tattelee asiakkaita varmistuakseen siitä, että ostos on mietitty. Eläimen hankintaan tarvitaan aikuinen, joka ottaa vastuun sen tarvitaan aikuinen, joka ottaa vastuun sen hoidosta.

“Emme myy kultakaloja maljaan”, Lindholm kertoo. Suuri-“Emme myy kultakaloja maljaan”, Lindholm kertoo. Suuri-kokoisia lajeja ei edes pidetä liikkeessä, vaan ne on tilattava kokoisia lajeja ei edes pidetä liikkeessä, vaan ne on tilattava erikseen, lajien haastavien tilavaatimuksen takia. Eläinten kun-erikseen, lajien haastavien tilavaatimuksen takia. Eläinten kun-nolliset elinolot varmistetaan siis kaloja myöten.nolliset elinolot varmistetaan siis kaloja myöten.

Alalla ei pärjää pelkällä eläinrakkaudella, vaikka se onkin Alalla ei pärjää pelkällä eläinrakkaudella, vaikka se onkin tarpeen, jotta mielenkiinto työhön pysyy. Lindholm kerkeää tarpeen, jotta mielenkiinto työhön pysyy. Lindholm kerkeää

vain harvoin itse hoitamaan liikkeen eläimiä. Ero vain harvoin itse hoitamaan liikkeen eläimiä. Ero työntekijään on hänen mielestään suuri:

“Jokainen on toki vastuussa omasta työstään, mutta loppuvastuu on kui-tenkin kauppiaalla. On jatkuvasti pys-tyttävä hahmottamaan toiminnan kokonaistilannetta.”

118

Itsenäistä työtä asiantuntijayhteisössä

Aamupäivisin Lindholm hoitaa yleensä hallin-nollisia asioita, kuten laskuja ja muita paperitöi-tä. Iltapäiväksi hän menee liikkeeseen töihin. Hän työllistää itsensä lisäksi viisi muuta ihmistä.

Kauppias voi vaikuttaa työtunteihinsa Lind-holmin mukaan “sataprosenttisesti”. On kui-tenkin hyvä olla liikkeessä mahdollisimman paljon, sillä toiminnan valvonta ja ohjaus on yrittäjän vastuulla. Yrittäjän pitää olla avoin ja hereillä - valmis olemaan mukana ja kehittämään myös itseään.

“Hyvin sisäänpäin suuntautunut ei varmaan oikein pärjäisi tässä”, Lindholm arvioi. “Tässä ei saa kangistua kaavoi-hinsa.”

Faunatar-kauppiailla on mahdollisuus kouluttautua alalle eri oppilaitosten kans-sa järjestetyssä opetuksessa. Valo korostaa-kin yrittäjähenkisyyttä ja yhteistyökykyä: “Taidot voi oppia, asenne on tärkein. Kaupallinen kou-

lutus tai eläinalan kokemus on toki plussaa.”Yrittäjän on mielekkäämpi toimia osana yh-

teisöä, kuin aivan yksikseen. Ketjuun kuuluu yli sata pätevää ihmistä, kun työntekijätkin laske-

taan mukaan. Perustiedot alasta löytyy kaikilta työn-tekijöiltä, lisäksi kullakin on omat erityiset kiinnos-tuksen kohteensa, joista tietämys on laajempi. “Joku meillä tietää aivan erityisen paljon hämähäkkieläinten sielunelämästä, toisella kissojen kasvatus on lähellä sydäntä. Monipuolinen kiinnostusten jakautuminen aikaansaa laajan tietotaidon henkilökunnan keskuu-dessa.”

Ala on vankalla pohjalla, sillä siinä on kysymys tar-peista. Lemmikin omistajalle eläin on perheenjäsen, jonka hoitoon ollaan valmiita panostamaan riippumat-ta taloustilanteesta. q

www.faunatar.fi

120

Yrittäjän työttömyysturvaTeksti: AYT-kassa, Kuvat: AYT-kassa, iStockPhoto

1990-luvun alkuvuosina, jolloin työttömyys oli Suomessa huipussaan, todettiin, että

suhdanteet kohtelevat pieniä yrittäjiä yhtä kaltoin kuin palkansaajiakin. Tällöin nähtiin välttämättömäksi luoda ansioturvajärjestelmä myös yrittäjille. Lainsäädäntöä uudistettiin niin, että vuoden 1995 alusta tuli mahdol-liseksi perustaa yrittäjille työttömyyskassa. Ammatin-harjoittajien ja yrittäjien työttömyyskassa – AYT aloitti tuolloin toimintansa ja olemme siis olleet toiminnassa yli 15 vuotta.

AYT-kassan jäsenmäärä vuoden 2010 alussa oli yli 10 000 ja uusia jäseniä liittyy jatkuvasti. Vuonna 2009 päivärahoja maksettiin 6,6 %:lle jäsenistä yh-teensä yli 4 milj. euroa.

AYT-kassa on ottanut ensimmäisenä työttömyys-kassana käyttöön internetin kautta tapahtuvan asi-ointipalvelun, joka mahdollistaa myös päivärahojen sähköisen hakemisen. Seuraavassa esitellään muuta-miayrittäjän työttömyysturvajärjestelmän peruskysy-

myksiä: 1990-luvun alkuvuosina, jolloin työttömyys oli Suomessa huipussaan, todettiin, että suhdanteet kohtelevat pieniä yrittäjiä yhtä kaltoin kuin palkan-saajiakin. Tällöin nähtiin välttämättömäksi luoda an-sioturvajärjestelmä myös yrittäjille.

Lainsäädäntöä uudistettiin niin, että vuoden 1995 alusta tuli mahdolliseksi perustaa yrittäjille työttömyyskassa. Ammatinharjoittajien ja yrittäjien työttömyyskassa – AYT aloitti tuolloin toimintansa ja olemme siis olleet toiminnassa yli 15 vuotta.

AYT-kassan jäsenmäärä vuoden 2010 alussa oli yli 10 000 ja uusia jäseniä liittyy jatkuvasti. Vuonna 2009 päivärahoja maksettiin 6,6 %:lle jäsenistä yh-teensä yli 4 milj. euroa.

AYT-kassa on ottanut ensimmäisenä työttömyys-kassana käyttöön internetin kautta tapahtuvan asi-ointipalvelun, joka mahdollistaa myös päivärahojen sähköisen hakemisen. Seuraavassa esitellään muu-tamia yrittäjän työttömyysturvajärjestelmän perusky-symyksiä:

Työttömyysturva

121

Tasoltaan yrittäjäkassan jäsenmaksu on selkeästi suurem-pi kuin palkansaajakassoissa, johtuen järjestelmien erilaisesta rahoituksesta."

Antero Tala AYT-kassan kassanjohtaja

Kuka on yrittäjä työttömyysturvassa?

Työttömyysturvalaissa asia on määritelty siten, että yrittäjäksi katsotaan:

1. pääasiallisen toimeentulonsa yritystoiminnasta saava henkilö, joka on YEL-(tai MYEL-) vakuutus-velvollinen (Tällaisia ovat ammatinharjoittajat, avoimen yhtiön yhtiömiehet, kommandiittiyhtiön vastuunalainen yhtiömies sekä osakeyhtiön enem-mistöosakas).

2. henkilö, joka työskentelee johtavassa asemassa (toimitusjohtaja, hallituksen jäsen) yhtiössä, jos-sa hänellä on vähintään 15 % tai hänellä yhdessä perheenjäsentensä kanssa vähintään 30 % ääni-vallasta.

3. henkilö, joka työskentelee yhtiössä, jossa hänellä tai hänellä yhdessä perheenjäsentensä kanssa on vähintään puolet äänivallasta.

Yrittäjän perheenjäseneksi katsotaan yrittäjän kanssa samassa taloudessa asuva puoliso (sekä avio- että avo-), lapset ja vanhemmat.

Yrittäjällä on oltava lakisääteinen eläkevakuutus

AYT-kassaan liittymisen ehtona on lain mukaan se, että harjoitettu yritystoiminta on laajuudeltaan olen-naista. Olennaiseksi katsotaan yritystoiminta sinä aikana, jona yrittäjä on eläkevakuuttanut itsensä laki-sääteisessä järjestelmässä (YEL-, MYEL-, TyEL) vähin-tään 710 euron työtulosta kuukautta kohden. Eläke-vakuutuksen perusteeksi vahvistetun työtulon on siis oltava vähintään 8.520 euroa/vuosi.

Todettakoon, että myös Kelan kautta maksetta-vassa perusturvassa on sama eläketason vaatimus harjoitetulle yrittäjyydelle.

YEL-vakuutuksen merkitys yrittäjille on kasvanut entisestään, kun sairausvakuutuslakia on muutettu yrittäjien osalta niin, että myös tämän lain mukai-sen päivärahan perusteena käytetään nykyään YEL-

työtuloa. Tämä koskee sairausajan päivärahan lisäksi myös äitiys-, isyys-, vanhempain-, erityisäitiys-, eri-tyishoitorahaa ja kuntoutusrahalain mukaista kuntou-tusrahaa (aiemmin on yrittäjän päivärahat määrätty viimeisimmässä verotuksessa vahvistettujen ansiotu-lojen mukaan).

Milloin yrittäjä on työtön?Työttömyysturvalla ei kompensoida yritystoiminnan kausivaihteluita. Niinpä turvan saaminen edellyttää yleensä, että yritystoiminta on todistettavasti koko-naan lopetettu.

Työttömän yrittäjän tulee ilmoittautua kotipaik-kansa työvoimatoimistoon työttömäksi työnhakijaksi. Päätöksen työttömyydestä tekee työvoimatoimikunta, joka antaa asiasta ns. työvoimapoliittisen lausunnon päivärahan maksajalle (AYT-kassa). Lausunto on aina kassaa sitova.

Yrittäjän katsotaan lopettaneen yritystoiminnan esi-merkiksi silloin, kun:

• yritys on joutunut konkurssiin tai selvitystilaan • yritys on myyty• yritys on lopetettu ja yrittäjä on luopunut eläke-

vakuutuksesta sekä tehnyt toiminnan lopettami-sesta ilmoitukset vero- ja muille viranomaisille yleensä edellytetään myös, että yrityksen vaihto- ja käyttöomaisuudesta on luovuttu tai sen arvosta on tehty selvitys työttömyyskassalle

Yrittäjä katsotaan työttömäksi myös sen jälkeen, kun yrityksen toiminta on todisteellisesti keskeytynyt yli neljän kuukauden ajaksi. Keskeyttäminen tulee osoittaa työvoimaviranomaisille.

Kassassa oltava jäsenenä vähintään 18 kuukautta

Ansiopäivärahan saamisen edellytys on lakisääteisen työssäoloehdon täyttäminen kassan jäsenenä. Työs-

122

säoloehto täyttyy, kun on ollut kaksi vuotta jäsenenä AYT-kassassa ja toiminut saman ajan yrittäjänä siten, että yritystoiminta on ollut laajuudeltaan olennaista (eläkevakuutus vähintään 710 euroa/kk). Työssä-oloehtoon voi saada 6 kuukauden hyvityksen sellai-nen palkansaajakassan jäsenenä ollut henkilö, joka 1 kk:n kuluessa yritystoiminnan aloittamisesta liittyy yrittäjäkassaan.

Mikä katsotaan yrittäjän palkaksi – jäsenmaksun ja päivärahan suuruus?

AYT-kassassa voi vakuuttaa itsensä enintään lakisää-teisen eläkevakuutuksensa (YEL, MYEL, TEL, LEL tai TaEL) mukaisesta työtulosta. Valittu työtulo katsotaan yrittäjän palkaksi päivärahaa ja jäsenmaksua määri-tettäessä. Verotettava tulo tai yrityksen liikevaihto eivät siis suoranaisesti vaikuta päivärahan tai jäsen-maksun suuruuteen.

Oheisessa taulukossa on muutamia esimerkkejä siitä, mikä on jäsenmaksun ja päivärahan suuruus eri työtulotasoilla (vuonna 2010):

Jäsenmaksu, jonka vakuutusvalvontavirasto vuo-sittain vahvistaa, on kokonaisuudessaan vähennys-

kelpoinen yrittäjän henkilökohtaisessa tuloverotuk-sessa.

Tasoltaan yrittäjäkassan jäsenmaksu on selkeästi suurempi kuin palkansaajakassoissa, johtuen järjes-telmien erilaisesta rahoituksesta. Palkansaajakas-soissa päivärahoista katetaan jäsenmaksuilla kiinteä 5,5 % ja yrittäjäkassassa keskimäärin n. 40 %.

Päivärahan maksaminenAnsiopäivärahaa maksetaan seitsemän (7) päivän omavastuuajan jälkeen viideltä päivältä viikossa yhteensä enintään 500 työttömyyspäivältä. Mikäli yrittäjälle syntyy lopettamisen yhteydessä puhdasta myyntivoittoa, se voi siirtää päivärahan alkamisaikaa.

Palkansaajan ryhtyminen yrittäjäksiJos AYT-kassaan liittynyt yrittäjäksi ryhtynyt henkilö on ollut palkansaajakassan jäsen välittömästi ennen yrittäjyyttä, hänellä on 18 kuukauden jälkisuoja-aika. Tämä tarkoittaa sitä, että hänelle maksetaan päi-värahaa yrittäjyyttä edeltäneen palkkatyön tulojen perusteella, jos hän joutuu lopettamaan yrityksensä ennen yrittäjän työssäoloehdon täyttymistä. Palkan-saajakassan jäsenenä ollut henkilö saa yrittäjän työssäoloehtoon 6 kk hyvitystä, jolloin työs-säoloehto täyttyy jo 12 kuukaudessa. Pal-kansaajakassasta voi siirtyä AYT-kassaan ilman katkos-ta työttömyysturvassa.

Todettakoon, että vuoden 2005 alusta lähtien vas- taavanlainen jälkisuoja ja hyvitysjärjes- telmä on säädetty koskemaan myös yrittäjän ryhtymistä palkansaajaksi.

TYöTULO JÄSENMAKSU PÄIVÄRAHA€ / vuosi € / vuosi € / päivä8.520 73,44 28, 9615.000 248,40 40,26 30.000 618,40 66,42 60.000 1.218,40 91,90

Alaikäisistä huollettavista tulee päivärahaan lisäksi lapsikorotusta

Työttömyyskas-saan liittyminen on yrittä-jälle selkeä riskivakuutus – verrattavissa vaikka palovakuutukseen.

123

Kannattaako liittyä AYT-kassaan?

Työttömyyskassaan liittyminen on yrittäjälle selkeä riskivakuutus – verrattavissa vaikka palovakuutuk-seen. Yrittäjän riski jäädä työttömäksi on tällä hetkel-lä n. 7 %, kun tulipalon riski on enimmillään 0,3 %:n tasossa. Kannattaa siis liittyä AYT-kassaan.

Vielä on syytä painottaa sitä, että kassaan kannat-taa liittyä silloin, kun kaikki on vielä hyvin. Jos yrityk-sen tilanne alkaa olla uhkaava, on liittyminen usein jo liian myöhäistä, koska AYT:ssa on oltava jäsenenä vä-hintään kaksi vuotta, jotta oikeus päivärahaan syntyy.

Mitä muuta AYT tekee kuin maksaa päivärahoja?

AYT-kassan tehtäväkenttään kuuluu päivärahojen mak-samisen lisäksi paljon muutakin.

T iedotusto imintaa harjoitetaan julkaise-malla jäsenille toimi-tettavaa omaa lehteä, nimeltään AYT-lehti. Lisäksi kerrotaan yrit-

täjien työttömyystur-vasta kaikissa mahdolli-

sissa medioissa, erityisesti eri järjestölehdissä.AYT-kassa harjoittaa myös laajamittaista koulu-

tustoimintaa. Kassan edustajat käyvät erilaisissa yrittäjätilaisuuksissa, yrittäjäkursseilla, erilaisissa oppilaitoksissa ym. kertomassa kassasta ja työttö-myysturvasta yleensäkin.

Eräs tärkeistä tehtäväalueista on kassan talou-dellisten toimintaedellytysten turvaaminen. Kassan omaisuutta on hoidettu turvatusti ja tuottavasti niin, että AYT on selkeästi Suomen vakavaraisimpia työttö-myyskassoja. Kassan maksukykyisyys ja toimintaval-mius on turvattu.

AYT-kassa toimii aktiivisesti yrittäjän työttömyys-turvasäännösten kehittämisessä. Kassa tekee jatku-vasti esityksiä ja aloitteita sekä Työttömyyskassojen yhteisjärjestön kautta että suoraan viranomaisille ja poliittisille päättäjille.

Luonnollisesti AYT kehittää jatkuvasti omia toimin-tamenetelmiään (mm. atk-järjestelmät). Sähköinen arkistointi on ollut toimintarutiinina jo vuosia, inter-netsivuja ja -toiminteita kehitetään jatkuvasti nyky-ajan vaatimusten mukaisesti. AYT-kassa käynnisti jo vuonna 2003 ensimmäisenä kassana Suomessa in-ternetin kautta toimivan asiointijärjestelmän (eAsioin-ti), jonka avulla jäsenet voivat mm. hakea päivärahaa sähköisesti. Tällä hetkellä järjestelmää käyttää jo yli 30 % päivärahan saajista. q

YhteystiedotAYT-kassasta ja yrittäjien työttömyysturvasta saa tie-toa internetsivuilta: www.ayt.fi. Internet-sivujen kaut-ta voi myös liittyä kätevästi jäseneksi.

Tietoja saa myös ilmaisesta puhelinpalvelunu-merosta 0800 9 0888, joka on avoinna arkisin klo 08–18. q

AYT-kassaRatavartijankatu 2

00520 HelsinkiPuh.: 09 2535 3100Fax: 09 2535 3131

asiakaspalvelu@ayt.fiwww.ayt.fi

124

Työttömyyskassaon turvaverkko – yrittäjällekin

Teksti: Simo Raittila, Kuvat: SYT, iStockPhoto

SYT-kassa on toinen kahdesta suomalai-sesta yrittäjien työttömyyskassasta. Työt-tömyyskassan jäsen valitsee itse turvan-sa tason.

“Yrittäjä tekee tietysti kaikkensa välttääkseen sen tilanteen, jossa yritystoiminta pitää lo-pettaa”, kommentoi Suomen yrittäjäin työt-

tömyyskassan kassanjohtaja Merja Jokinen. Yrittämiseen liittyy kuitenkin aina epäonnistumisen

riski. Jokinen kertoo, että jotkut yrittäjät saattavat aja-tella, että pahan päivän varalle varautuminen on jo valmiiksi luovuttamista. Nuoremmille työttömyyden mahdollisuus on jotenkin arkipäiväisempää eikä täl-laista kynnystä jäsenyydelle ole.

Kassanjohtaja epäilee, ettei moni Suomen 200 000–300 000 yrittäjästä edes tiedä, että myös yrittäjille on oma työttömyysvakuutus, koska työt-tömyyskassoihin kuuluu vain noin 30 000 jäsentä. Erityisesti aloittava yrittäjä saattaa unohtaa vapaaeh-toisen maksun, kun alkuvaiheessa on paljon pakollis-takin hoidettavaa.

Myös perheyrityksessä työskentelevien asema on huolestuttava. “Jos henkilö työllistyy perheenjäsenen yrityksessä, hänet luetaan työttömyysturvassa yrittä-jäksi”, Jokinen muistuttaa. “Haasteenamme on saa-da kaikille tieto, että myös perheenjäsenet olisivat vakuutettuna oikeassa kassassa. Pahimmillaan on maksettu 10 vuotta jäsenmaksuja väärään kassaan. Se on mennyt kankkulan kaivoon.”

Yrittäjät vakuuttavat itsensä liian pienellä

“Yrittäjäkassassa jäsenmaksun taso valitaan itse”, Jokinen kertoo. “ Varsin usein yrittäjät vakuuttavat it-sensä alhaisella tasolla sekä työttömyysturvassa että YEL-vakuutuksessa, jolloin korvaussummatkin jäävät pieniksi.”

Työttömyysturva

125

Työttömyyskassaan voi liittyä jokainen yrittäjä, jonka lakisääteisen eläkevakuutuksen vahvistettu työtulo on vähintään 8 520 euroa vuodessa."

Työttömyyskassaan voi liit-tyä jokainen yrittäjä, jonka la-kisääteisen eläkevakuutuksen vahvistettu työtulo on vähintään 8 520 euroa vuodessa. SYT-kassan verkkosivuilla www.syt.fi on laskuri, jossa voi laskea sekä turvan tason että jäsenmaksun. SYT tavoittelee jäsenikseen yhä useampia yrittäjiä, koska tällöin jäsenmaksuja voidaan pienentää ja jäsenyys on entistä matalampi kynnys.

SYT on kasvattanut jäsen-määräänsä suuresti viime vuosi-na. Nyt jäseniä on reilut 19 000 ja Jokinen uskoo 20 000 jäse-nen rajan rikkoutuvan pian. Jä-senistössä on paljon esimerkiksi rakennustoimintaa harjoittavia, kauppiaita, partureita ja kam-paajia sekä matkailu- ja ravinto-la-alan yrittäjiä.

Pääpaino on pienissä, yhden tai muutaman hengen yrityksis-sä. Naisia jäsenistä on noin 40 prosenttia.

Epävarmassa maailmantalo-ustilanteessa epäonnistuminen ei välttämättä ole yrittäjän vika. Jokinen suosittelee ottamaan riskiä, mutta suojaamaan itsen-sä. Palkansaajien ja yrittäjien työttömyysturvat ovat lähenty-neet toisiaan, mutta perusteet-tomia eroja yrittäjien häviöksi on yhä. ”Siksi teemme myös edunvalvonnallista työtä, ja siinä yhteistyö etenkin Suomen Yrittä-jien kanssa on meille merkittävä apu”, jatkaa Jokinen. q

www.syt.fi

126126

Parhaat asiakaskontaktit syntyvät kasvotusten messuilla

”Yritykset ovat erilaisissa elinkaarivaiheissa ja siksi messuosallistumiseen tarvitaan yrityksen kulloiseenkin tarpeeseen soveltu-

via osallistumistapoja ja messupalveluita. Haluamme auttaa näytteilleasettajaa onnistumaan messuilla”, kertoo Sari Auranen, joka toimii markkinointipäällikkö-nä Suomen Messuissa. Auranen vastaa messumedia-markkinoinnista, messuvalmennuksesta ja messutut-kimuksesta sekä edistää messujen käyttöä myynti- ja markkionintikanavana.

Suomen Messujen messuohjelmassa on lähes sata alansa johtavaa messutapahtumaa. Vuosittain näistä järjestetään noin 80 messut. Yleisömessuja on periaatteessa joka vuosi ja ammattimessuja joka toinen vuosi, mutta tästä on poikkeuksia puolin ja toi-sin. Eri tapahtumissa Helsingin Messukeskuksessa vierailee yli miljoonaa henkilöä, joista messukävijöitä on noin 800 000. Näytteilleasettajayrityksiä on lähes 9500.

Suomen Messut on alansa markkinajohtaja ja sen omistama Helsingin Messukeskus on Suomen ainoa kansainväliset mitat täyttävä messu-, kokous- ja kon-gressikeskus. Tutkimusten mukaan oman kohderyh-

Teksti: Liisa Airaksinen, Kuvat: Suomen Messut

Uusi yrittäjä, hyödynnä oman alasi messut ja kohtaat juuri oikean kohderyhmän kasvokkain, kehottaa Sari Auranen, joka toimii markkinointipäällikkönä Suomen Messuissa.

Markkinointi

127

mänsä kohtaaminen kasvokkain on tänä päivänä yhä tärkeämpää ja siksi kiinnostus messuosallistumiseen on vahvassa kasvussa.

Pyydä vinkkejä messujärjestäjältäTietoa messuista saa Suomen Messujen verkkosivuil-ta, tai ottamalla yhteyttä messutapahtumien yhteys-henkilöihin.

Messujärjestäjän ajoissa julkaistu tapahtumaka-lenteri helpottaa yrityksen omaa suunnittelua, kuten tuotelanseerauksen ajoitusta tai ensimmäistä mes-suesiintymistä”, Auranen kertoo.

Aurasen mukaan melkein jokaiselle toimialalle löy-tyy oma messutapahtuma. Uusi yrittäjä ei aina vält-tämättä tiedä, mille messuille hänen olisi järkevintä osallistua, jotta hän tavoittaisi oikean kohderyhmän ja oikeaan aikaan. Asiakasta saattaa myös askarrut-taa, mitä tietyissä budjettiraameissa voi ja kannattaa toteuttaa, miten tällä kertaa kannattaisi esittäytyä messuilla tai mitä erityispiirteitä messukohtaamises-sa on, kun se tapahtuu ensimmäistä kertaa.

”Käänny meidän puolemme. Asiantuntijamme auttavat löytämään oikeat messut ja yrityksen omiin

Messuilla onnistuminen perustuu huolelliseen suunnitteluun, luovaan toteutukseen ja aktiiviseen mukanaoloon messuilla sekä jälkimarkkinointiin, jossa hyödynnetään messupäivien aikana saatuja kontakteja. Messut ovat myös oiva tilaisuus verkos-toitua alan muiden toimijoiden kanssa.”

Suomen Messujen Face to Face messuvalmennuksis-sa näytteilleasettajia innostetaan aktiiviseen ja luo-vaan messumarkkinointiin ja messujen hyödyntämi-seen. Suositut seminaarit ovat saaneet osallistujilta erinomaista palautetta.

ja oikeaan aikaan. Asiakasta saattaa myös askarrut-taa, mitä tietyissä budjettiraameissa voi ja kannattaa toteuttaa, miten tällä kertaa kannattaisi esittäytyä messuilla tai mitä erityispiirteitä messukohtaamises-sa on, kun se tapahtuu ensimmäistä kertaa.

auttavat löytämään oikeat messut ja yrityksen omiin

128

resursseihin parhaiten sopivan osallistumistavan. Näytteilleasettajan kannattaa ehdottomasti hyödyn-tää ammattilaistemme kokemusta ja ammattitaitoa messuosaston toteutuksessa. Yhdessä ideoiden syn-tyy paras kokonaisuus. Meillä on vaivattomia paketti-ratkaisuja, mutta rakennamme myös avaimet käteen -periaatteella uniikkeja design-osastoja.”, Auranen kertoo.

Hyvä esittelijä on messuosaston vetonaula

Jos resurssit ovat rajalliset, Auranen neuvoo valitse-maan valmiin pakettiosaston, jonka näytteilleasettaja sitten somistaa omanlaisekseen. ”Ehdottomasti par-hain keino erottautua massasta on palvelualtis ja am-mattitaitoinen esittelijä, joka saa kävijän viihtymään, ei niinkään messuosaston koko.”

Messuilta potkua yritystoimintaanAuranen opastaa näytteilleasettajaa laatimaan it-selleen selkeän messutavoitteen ja kiteytetyn mes-suviestin ja toimimaan sen mukaan ennen messuja, messujen aikana ja messujen jälkeen. Etenkin uu-delle yritykselle on tärkeää lähteä liikkeelle omille resursseilleen sopivalla panoksella. ”Messuilla onnis-tuminen perustuu huolelliseen suunnitteluun, luovaan toteutukseen ja aktiiviseen mukanaoloon messuilla

sekä jälkimarkkinointiin, jossa hyödynnetään messu-päivien aikana saatuja kontakteja. Messut ovat myös oiva tilaisuus verkostoitua alan muiden toimijoiden kanssa.”

Messuille tullessaan messuvieras on jo valmiiksi virittäytynyt näytteilleasettajalle otolliseen olotilaan. Hän janoaa tietoa tuotteista ja palveluista ja on siksi avoin viesteille ja vaikutteille. Lisäksi hän edustaa juu-ri oikeaa kohderyhmää. Yleisömessuille tullaan myös viihtymään. ”Pysäytä messukävijä, tarjoa hänelle jotakin hauskaa ja elämyksellistä. Parhaat ratkaisut ovat usein hyvin yksinkertaisia eivätkä edes kalliita. Vaikuta tunteisiin, ei vain järkeen,” Auranen kehottaa.

Ammattimessuilla kauppoja eivät useinkaan synny heti messuilla, mutta siellä niitä vahvasti pohjuste-taan. Yleisömessuilla on tärkeää, että kävijälle hel-posti selviää, mistä esillä olevia tuotteita voi ostaa.

Markkinoi ja tiedota Messujärjestäjä markkinoi messutapahtumaa sen kävijäkohderyhmille ja medialle. ”Medianäkyyvyyttä voi saada jo ennen messuja, sillä tiedotusvälineitä kiinnostaa erityisesti, mitä uusia palveluita ja ratkai-suja messuilla tullaan esittelemään”, Auranen toteaa. ”Mutta tämän varaan ei näytteilleasettaja saa omaa tiedotustaan ja markkinointiaan jättää. Omille asi-akkaille ja sidosryhmille on syytä viestiä eri keinoin, mitä omalla messuosastolla tulee tapahtumaan ja mistä se löytyy.”

129

Messuvalmennusta

Suomen Messut tarjoaa Face to Face messuvalmen-nuksia, joissa innostetaan näytteilleasettajia aktii-viseen ja luovaan messumarkkinointiin ja messujen hyödyntämiseen. Aurasen mukaan ovat saaneet osallistujilta hyvää palautetta. ”Eritoten on kiitelty saatuja uusia ideoita ja mainioita vinkkejä, joilla voi parantaa omaa messuesiintymistään. Vinkkejä, neu-voja ja muistilistoja voit poimia myös verkkosivujem-me näin onnistut messuilla -osuudesta. Niiden avulla pystyt suunnittelemaan omaa messuosallistumistasi ja tekemään siitä entistä tehokkaampaa ja tuloksia tuovaa.” q

Suomen Messut, Helsingin MessukeskusMessuaukio 1, PL 21, 00521 Helsinki

puh. 040 450 3250 (arkisin 8-17) myynti@finnexpo.fi tai info@finnexpo.fi

www.finnexpo.fiVinkkejä messuosallistumiseen ja messuvalmennus:

www.finnexpo.fi/facetoface

Ostopäätökset ja parhaat kontaktit syntyvät parhai-ten kasvokkain. Tervetuloa Helsingin Messukeskuk-seen menestymään messuilla.

130

Älä pelkää isoa mediaa, mainostajaTeksti: Simo Raittila, Kuvat: iStockPhoto

Isoissa verkkomedioissa mainostaminen ei väistämättä tarkoita kallista näkyvyyt-tä koko kansalle, vaan verkosta on mo-neen. Suuresta ihmisjoukosta on mah-dollista valita pienempi sen oman vies-tin kohteeksi.

Ilta-Sanomien verkkosivut saavuttavat suurimman osan kansasta. Mainostajat ovat valinneet sen TNS:n Online Advertising 2011 -tutkimuksessa Suo-

men mielenkiintoisimmaksi verkkomediaksi. Sivuilla käy viikottain liki kaksi miljoonaa henkilöä. Verkkomai-nos voidaan kohdistaa tätä pienemmälle kohderyhmäl-le esimerkiksi iän, sukupuolen tai asuinpaikan mukaan.

Ilta-Sanomien digitaalisten palveluiden tuote-ryhmäpäällikkö Sanna Valkeejärvi korostaa, että verkkomainoksia myydään näyttökerroittain. Tällöin näkyvyyttä voi ostaa juuri niin paljon kuin on varaa: "Esimerkiksi Matkat-osiosta saa viikon näkyvyyden hyvään hintaan”.

Mainospaikkoja voi hankkia myös klikkihintaisesti tai pienempinä tekstilinkkeinä Sanomien koko ver-kostoon, jolloin mainos näkyy jossain päin laajaa ver-kostoa. Nykypäivän bannerimainokset mahdollistavat erikoisemmatkin viestit.

Kohderyhmänä yksilö tai yritysKävijätutkimuksilla on hankittu saatu hyvin tarkkaa tietoa eri uutisosioiden lukijoista. Asennetutkimuk-silla on selvitetty eroja lukijoiden arvoissa. Tätä tar-kempi tieto siitä, mitä tietty lukija sivustolla tekee, saadaan seuraamalla jokaisen verkkoon kytketyn tie-tokoneen yksilöiviä IP-osoitteita. Mainokset voidaan näiden ansiosta kohdistaa esimerkiksi kävijän kotipai-kan mukaan. Tämä on hyvä mahdollisuus paikallisille yrityksille. Koska myös yritykset ovat tunnistettavissa ip:n perusteella, B2B-yrittäjä voi kohdistaa mainontaa näille toimialoittain. Nämä voi toisaalta saavuttaa hy-vin Taloussanomien verkkosivuilla.

”Lukija voidaan tunnistaa vaikkapa erityisen kiin-nostuneeksi ruuanlaitosta”, Valkeejärvi kertoo. ”Tar-kimmillaan mainos voidaan kohdistaa esimerkiksi vain NHL-uutisten yhteyteen.”

Kohdistus voi perustua myös kellonaikaan tai säätilaan. Mainos voidaan asettaa näkymään lou-

Markkinointi

131

Alkuun pääsee, jos tietää haluamansa värit, kuvat ja teks-tit. Teknisen toteutuksen voi jättää Ilta-Sanomien mainonnan-hallinnalle."

nasaikaan, sateella tai kunnes mainostettavan ta-pahtuman lipunmyynti sulkeutuu. Reaaliaikaisuutta on myös mahdollisuus päivittää tietoja jatkuvalla syö-töllä verkkolähteestä. Tämä mahdollistaa mainonnan vapaamman hallinnan. Valkeejärven mukaan myös sellaisten maailman ilmiöiden kuten kuninkaallisten

MEDIAPERHE

häiden haltuunotto on mahdollista. Alkuun pääsee, jos tietää haluamansa värit, kuvat

ja tekstit. Teknisen toteutuksen voi jättää Ilta-Sano-mien mainonnanhallinnalle. ”Monimutkaisemmille ideoille voimme suositella mainostoimistoja”, Valkee-järvi lisää.

IS mediaperheen ratkaisut:

Kohdennettavuus

Verkko on mitä oivallisin kohdentava mainosmedia, vaikka sitä sellaisena käytetäänkin vielä aivan liian vähän. Toki eri osioihin osataan mennä eri sisällöllä, mutta esimerkiksi kellonaikaan tai asuinpaikkaan perustuvat kohdentamiset ovat vielä vähän käytettyjä tehokeinoja. Verkossa ihmisen käyttäytymistä voidaan seurata ja analysoida. Tämä auttaa mainostajaa saamaan viestinsä entistä tarkemmin perille.

Haluatko kuulla lisää siitä, miten tarkasti oikeastaan pystymme ihmisten liikkeitä seuraamaan ja miten tämä auttaisi sinua kohdistamaan mainontaasi? Ota yhteyttä niin kerromme lisää.

132

Luovatkin ratkaisut mahdollisia

"Me olemme kehityksen kärjessä ja käytämme pal-jon uusia teknologioita", Valkeejärvi kertoo. Banneri-mainonta taipuu moneen, mutta luovuuden rajoja ko-keillaan liian harvoin. Tekninen puoli sallii esimerkiksi sivun yli kulkevan hahmon tai Angry Birdsin pelaami-sen kahden mainoslaatikon välillä.

”Laajenevat mainokset, video ja ääni on jo ihan pe-ruskauraa”, tuoteryhmäpäällikkö selittää. ”Ikealla oli mainos, jossa toisen bannerin osista koottiin huone-kalu toiseen.”

Verkkomainonnan plussapuolena on myös seurat-tavuus. Tuloksista saadaan tietoa paitsi myyntilukui-na myös klikkauksina. Valkeejärvi kertoo IS:n mainon-nan toimivan tehokkaasti. Yleensä on ollut selkeää myynnin kasvua.

Verkkosivujen kanssa voidaan tehdä myös sisäl-töyhteistyötä. Tämä tarkoittaa kumppanisivuja, kilpai-luyhteistyötä ja mainostajan toimittamia juttuja, joihin ohjataan erilaisin tavoin.

”Tietysti tässä muistetaan, etteivät meidän toimit-tajamme tuota mainossisältöä”, Valkeejärvi linjaa. Vaikka myös mainonnalta vaaditaan totuudenmukai-suutta ja relevanssia, erotellaan erilaiset sisällöt sel-keästi. Tämä on hänestä kaikkien kannalta oikein.

Kumppanisivut voidaan avata kommentoinnille ja niitä on helppo linkittää myös sosiaaliseen mediaan. Ilta-Sanomilla on alansa isoin faniryhmä Facebookis-sa, millä on iso merkitys verkkolehden kävijäohjauk-sessa. Valkeejärven mukaan verkko on nykyisyyttä – tabletit ja mobiilipalvelut tulevaisuutta. IS tekee jo tätä kaikkea.

Valkeejärvi uskoo kuitenkin verkon jatkavan kas-vuaan. Vaikka painettu lehti ja verkko eivät poissulje toisiaan, voi verkossa olla useampi viesti kerrallaan. Hinnoitteluperiaatteet ovat myös erilaisia. Verkkomai-nonta on tarkempaa, kun lehtinäkyvyys perustuu vain laajaan levikkiin ja lukijatutkimuksiin.

Verkossa mainoksen jo nähneille voidaan tarjota eri viesti kuin ensilukijoille: “Jos asiakas on ihastel-lut kenkiä verkkokaupassa, mutta jättänyt ostamatta, voidaan hänelle näyttää lisää vastaavia.” q

http://mediaperhe.iltasanomat.fi

Kirjasarjan voit tilata verkkokaupastamme www.perhemediat.fi

TULOSTIETOINEN JOHTAJA -kirjasarja

Harvard Business School PressTämä kattava kirjasarja si-sältää arvokkaita strategi-oita ja työkaluja, jotka ovat välttämättömiä tulevaisuu-den johtajalle. Kirjasarjan tarkoituksena on auttaa johtajia parantamaan niitä taitoja, joita he tarvitsevat jokapäiväisessä työssään.

Untitled-1 1 14.6.2010 11.49

Case IKEA

IKEA Kampanjoi näyttävästi uusitulla Ilta-Sanomien sivustolla.

IKEA kampanjoi näyttävästi alkavaa alen-nusmyyntiään Ilta-Sanomien verkkopalve-lussa. Kampanjan tavoitteena oli herättää kuluttajien huomio ja kiinnostus IKEA-tuot-teita kohtaan oivaltavasti Ilta-Sanomien uusia mainosratkaisuja käyttäen ja mikä tärkeintä, houkutella ihmisiet ALE-ostok-sille lähimpään IKEA-tavarataloon.

IKEA järjesti yhdessä Ilta-Sanomien kanssa ideointikilpailun ALE-kampanjal-leen, johon kutsuttiin mukaan 17 mainos-toimistoa. Kilpailun voitti Markkinointitoi-misto Alkuvoima, ehdotuksellaan, joka pohjautui vahvaan kohdentamiseen ja ratkaisuun, joka palvelee kuluttajia heitä keskeyttämättä.

Kampanjan tulokset

Ilta-Sanomien verkkopalveluissa toteutet-tu ALE-kampanja saavutti 10 % paremman huomioarvon kuin muut Sanomakonser-nin tutkitut mainokset ja oli 9 % toimialan keskiarvoa huomatumpi. Kampanjan myö-tä brändin tunnettuus lisääntyi selkeästi yleistä verkkomainontaa enemmän.

Kuluttajat kokivat, että toteutettu kam-panja oli keskivertoa enemmän tietoa antava. Kampanjan kohderyhmänä oli os-tokykyiset, 20-44 vuotiaat aikuiset, jotka tavoitettiin heitä palvelevan kampanjan myötä tehokkaasti.

133 Kirjasarjan voit tilata verkkokaupastamme www.perhemediat.fi

TULOSTIETOINEN JOHTAJA -kirjasarja

Harvard Business School PressTämä kattava kirjasarja si-sältää arvokkaita strategi-oita ja työkaluja, jotka ovat välttämättömiä tulevaisuu-den johtajalle. Kirjasarjan tarkoituksena on auttaa johtajia parantamaan niitä taitoja, joita he tarvitsevat jokapäiväisessä työssään.

Untitled-1 1 14.6.2010 11.49

Messuilta potkua yritystoimintaan.Tule näytteilleasettajaksi alasi messuille. Parhaat asiakaskontaktit syntyvät kasvotusten messuilla tehokkaammin kuin missään muussa mediassa. Messuilla saat näkyvyyttä, uusia kontakteja ja asiakkaita sekä edistät myyntiäsi tehokkaasti kasvokkain.

Messujen mahdollisuudet.• Lisäät yrityksesi tunnettuutta juuri oikeassa kohderyhmässä

• Esittelet uutta liiketoimintaasi

• Tavoitat uusia asiakkaita

• Teet messumyyntiä ja edistät myyntiäsi myös pitkällä tähtäimellä

• Rakennat ja täydennät asiakasrekisteriäsi

• Saat välitöntä palautetta uudelle tuotteelle tai palvelulle

• Voit löytää jälleenmyyjiä

Erotu eduksesi messuilla.Selkeä messutavoite, ennakkomarkkinointi ja aktiivinen mukanaolo sekä tehokas jälkimarkkinointi ovat avaimia messumenestykseen.Apua ja vinkkejä messutoteutukseen saat meiltä, totta kai kasvokkain tai vierailemalla ”näin onnistut messuilla” – verkkosivullamme.

Tule mukaan Face to Face messuvalmennukseen.Messuvalmennuksesta saat ideoita, vinkkejä ja käytännön työkaluja messuosallistumisen suunnitteluun, toteutukseen ja hyödyntämis-een. Face to Face messuvalmennus on Helsingin Messukeskuksessa kahdesti vuodessa: maaliskuussa ja lokakuussa. Katso ohjelma ja lisätiedot verkosta.

Osallistujan kertomaa:”Uutena yrityksenä uusille tuotteille on pakko saada kontakteja ja jakeluteitä. Messuilla se onnistuu.”

”Messuvalmennuksen avulla aloittelija välttää monet karikot ja saa messuista parhaan tuloksen.”

Muista messut, yrityksesi ei jää yritykseksi.

www.fi nnexpo.fi /facetoface

Messuilla kohtaat kasvotusten juuri oikean kohderyhmäsi!

Ostopäätökset syntyvät parhaiten kasvokkain.

134

"Kirjaudu asiakkaaksi verkkokauppaamme

ArkkiNettiin"Teksti: Markku Summa, Kuvat: www.arkkiplussa.fi

Arkkiplussan verkkokaupas-ta www.arkkiplussa.fi löytyy lähes 8 000 artikkelia

-T yöskentelemme monikanavaisessa ympäristössä, jossa korostuu asiak-kaan ymmärtäminen. Keskeinen haaste on yhdistää tehokkaimmalla mah-dollisella tavalla uudet ja perinteiset ratkaisut kulloisenkin tilanteen ja tar-

peen mukaan, markkinointijohtaja Timo Tuominen sanoo.Arkkiplussa Oy on vuonna 1999 startannut yritys. Perustajat, Heikki Aittasalo

ja Raimo Välimäki, aloittivat liiketoiminnan erilaisten toimistolaitteiden ja -tarvik-keiden maahantuonnilla. Verkkokauppa yrityksellä on ollut vuodesta 2007 lähtien.

Plussa-maailmasta löytyy paperin jälkikäsittelyyn ja markkinoinnin apuvälineek-si soveltuvia tuotteita kuten erilaisia sidonta- ja laminointituotteita, painettuja kan-sioita, mappeja, foldereita ja muita toimiston erikoistuotteita.

Hyvien tuotteiden, runsaan tuotevalikoiman ja useiden maksuvaihtoehtojen ansioista Arkkiplussan verkkokauppa sopii niin yritys-ten kuin kotitalouksienkin toimistotarvike-hankinnoista vastaaville - Meiltä myös aloit-tava yrittäjä saa kokonaisratkaisuja, Timo Tuominen sanoo.

Markkinointi

135

Arkkiplussan asiakkaita ovat alusta lähtien olleet muun muassa kuntien ja valtion viras-tot, oppilaitokset, erikokoiset yri-tykset ja myös yksityishenkilöt."

Arkkimediayksikön tuotteet ja palvelut ovat luon-nollinen jatke yrityksen alkuperäiselle palvelukon-septille. Arkimediayksikkö tuottaa yksilöityjä ja räätä-löityjä myynnin ja markkinoinnin ratkaisuja yritysten erilaisiin tarpeisiin.

Koko tuotevalikoima verkossaKun Arkkiplussa aloitti verkkokaupan viisi vuotta sitten, se informoi asiakkaitaan uudesta palvelusta kampanjakirjeissään.

Asiakkaat alkoivat Tuomisen mukaan tehdä han-kintoja verkossa yllättävän nopeasti. Tällä hetkellä Arkkiplussan liikevaihdosta noin neljännes tulee verk-kokaupasta, mutta tavoitteena on kaksinkertaistaa sen osuus.

- Olemme saaneet verkkokaupan myötä uusia asi-akkaita. Yhteydenottoja on tullut myös ulkomailta ku-ten esimerkiksi Virosta, Pohjoismaista ja Saksasta.

Arkkiplussan asiakkaita ovat alusta lähtien olleet muun muassa kuntien ja valtion virastot, oppilaitok-set, erikokoiset yritykset ja myös yksityishenkilöt.

- Pyrimme tekemään ostamisen verkossa mahdol-lisimman helpoksi ja luotettavaksi. Verkkokaupasta saa kaikki samat tuotteet kuin muutenkin. Tuoteni-mikkeitä on lähes 8 000.

Mikä on tuotteiden saatavuus? Sääntö Tuomisen mukaan on, että tuote lähtee asiakkaalle tilauspäivä-nä noin kello 15.00 - ja viimeistään seuraavana päi-vänä. Jos on kysyntäpiikki ja tuotetta pitää tilata ulko-mailta logistiikkakeskuksesta, silloin toimitus kestää vain viikon.

Miksi asioida verkkokaupassaTulevaisuus näyttää, minkä osuuden verkkokauppa ottaa. Sen suosio kasvaa monesta syystä.

Tuominen listaa seuraavia asioita: verkkokauppa on aina auki ( 24/7 ), tuotteiden vertailu on helppoa, tavara toimitetaan asiakkaalle ovelta ovelle -periaat-teella. Lisäksi Arkkiplussan verkkokaupassa maksa-misessa käyvät kaikki korttivaihtoehdot. Maksami-sesta on ohjeet.

Arkkiplussa

Tuotevalikoimassa neljä ryhmääArkkiplussan tuotevalikoima on jaettu nel-jään ryhmään.

1. Päätuoteryhmään kuuluu laadukkaat

sidonta- ja laminointilaitteita tarvikkei-neen, paperintuhoojia ja valkotauluja. Ne markkinoidaan ja myydään suoraan loppukäyttäjille, joita ovat yritykset ja yhteisöt.

2. Toiseen tuoteryhmään kuuluu myös sidonta- ja laminointilaitteita tarvikkei-neen sekä paperileikkureita, paperintu-hoojia, laskimia ja valkotauluja. Tämän ryhmän tuotteet ovat hinnaltaan edul-lisempia ja käyttökohteiltaan tarkoi-tettu vähäisempään käyttöön kuin yk-kösryhmän tuotteet. Kyseiset tuotteet markkinoidaan ja myydään toimistotar-vikejälleenmyyjien kautta yrityksille ja yhteisöille.

3. Kolmannen tuoteryhmän muodostavat niin sanotut massamarkettituotteet, jotka markkinoidaan ja myydään suur-ten tukkuliikkeiden kautta kuluttaja-käyttöön.

4. Neljännen tuoteryhmän muodostavat erikoiskansiot, -salkut, -folderit sekä erilaiset pakkaukset, jotka valmiste-taan aina asiakasyritysten toiveiden mukaisin painatuksin halutuille laaduk-kaille materiaaleille.

136

Onko verkkokauppa turvallista? Arkkiplussan tapauksessa on, koska se vastaa tuotteistaan ja toimittaa ne perille. Tuotteissa on yleensä kahden vuoden takuu. Lisäksi Arkkiplussa on olemassa myös fyysisesti.

- Me haluamme henkilökohtaisen kontaktin asiakkaan. Se korostuu varsinkin asiakkuu-

den alkuvaiheessa, mutta on tärkeää myö-hemminkin.

Tuominen nostaa esille tässä yhteydessä myös Arkkiplussan kanta-asiakasohjelman. Yritys tarjoaa keväisin ja syksyisin olemassa

oleville asiakkailleen tiettyjä tuotteita taval-lista edullisemmalla hinnalla.

- Toivotan aloittavat yrittäjät tervetulleiksi käymään Arkkiplussan verkkosivuilla ja otta-maan yhteyttä yrityksen asiakaspalveluun. Parempia tuloksia saa vain paremmilla väli-neillä, hän korostaa.

“Kutsukaa meidät luoksenne”Markkinointiviestintä on Tuomiselle tuttu alue eri näkökulmasta. Ala kehittyy hänen mukaansa niin nopeasti, että haastetta riittää jatkuvasti, miten rakentaa kullekin asiakkaalle juuri häntä parhaiten palveleva ratkaisu.

- Mitä avoimempi ja analyyttisempi keskustelu asiakkaan kanssa syntyy, sitä helpommin oikea polku löytyy, hän sanoo.

Tuominen vakuuttaa, että niin hän kuin kaikki muutkin Arkkiplussassa myynnistä vastaavat hen-kilöt tulevat mielellään esittelemään yrityksen tuot-teita ja palveluja.

- Emmekä me vain odota soittoja. Myyntityön ydintä on itse ottaa yhteyttä potentiaalisiin asiak-kaisiin. Meille asiakastapaamiset ovat miellyttäviä hetkiä, jolloin saamme olla kasvotusten asiakkai-den kanssa, hän sanoo.

Tällä hetkellä Arkkimediayksikkö kaipaa lisäre-sursseja. Tuominen on valmis rekrytoimaan mo-nialaisia, innostuneita myynnin ja markkinoinnin ammattilaisia.

Häneen voi ja kannattaa ottaa yhteyttä. q

Arkkiplussa OyItälahdenkatu 23 B, 00210 Helsinki

Tel: 010 666 5660, fax 010 666 5669arkkiplussa@arkkiplussa.fi

www.arkkiplussa.fi www.arkkimedia.fi

Markkinointijohtaja Timo Tuominentimo.tuominen@arkkiplussa.fi

040-503 3884

www.syt.

YRITTÄJÄosaat tehdä

viisaita ratkaisuja

Jatka samalla linjalla.Ota itsellesi työttömyysvakuutus.Huolehdi itsestäsi ja perheestäsi.

137

Seismosuunnittelee ja toteuttaa

Teksti: Klaus Susiluoto, Kuvat: Klaus Susiluoto, Seismo

Markkinointi

Seismo Oy on turkulainen yritys, joka on esitetelinemyynnistä laajentunut markki-nointivälineitä- ja palveluita monipuolises-ti tarjoavaksi kansainväliseksi toimijaksi.

Seismo Oy on toiminut jo vuodesta 1993 lähtien. Liiketoimintaympäristö on toimitusjohtaja Ismo Seeven mukaan tänä aikana muuttunut paljon.

”Tuolloin juuri kukaan ei vielä tiennyt Internetistä, mutta jo muutaman vuoden päästä tapahtui läpimur-to. Silloin selasimme paksuja yrityspuhelinluetteloja asiakkaita löytääksemme.”

”Internetin myötä yhteydenpito asiakkaisiin on hel-pompaa, mutta meille tärkeämpi asia on oikeastaan ollut 3D-suunnittelutyökalujen kehitys. Näitä työkaluja käytämme, kun suunnittelemme uusia tuotteita aina yksittäisistä tuotetelineistä laajempiin kokonaisuuk-siin kuten shop-in-shop.

Lähes valokuvantarkkojen 3D-kuvien avulla malli-kappaleen ulkonäköä ja toi-mintaa voidaan tutkia jo en-nen oikean mallikappaleen valmistusta.

Seismon 3D ja muuta tuotesuunnittelua ja erikois-projekteja koordinoi Pasi Kuja-Kanto; Ismo Seeve itse johtaa muotoilu- ja suunnitte-lutyötä.

”3D:n myötä protoja ei tarvitse tehdä yhtä paljon kuin ennen, sillä asioita voi havainnollistaa tietoteknii-kan avulla aika pitkälle. Aina-kin ylimääräisiä välivaiheita jää työstä pois, mikä merkit-see kustannussäästöjä.”

Seismolla on moniin uusiin tuotteisiin mallisuoja. ”Esi-merkiksi Chic-esitetelinet-tämme on laajalti kopioitu.”

Panoramicin monet mahdollisuudet

Hyvän ulkonäön lisäksi toiminnallisuus on tärkeä asia. ”Esimerkiksi tapahtumamarkkinoinnin tuotteet ku-

ten messuseinät on helppo koota ja purkaa . Tuot-teiden tulee olla myös helposti kuljetettavia”, sanoo Ismo Seeve.

Esitetelineiden lisäksi Seismon tuotevalikoimassa on muun muassa informaatio- ja julistetelineitä, roll up-markkinointitelineitä, messupöytiä, rajaustolppia ja A-telineitä. Viimeksi mainitut ovat klassisia ratkai-suja myymälöiden katumainostelineiksi, joita varsin-kin kampaamot, parturit ja ravintolat käyttävät.

Tuoteryhmistä ovat yleistyneet viime vuosina Pano-ramic- järjestelmä sekä LED-Line valokaapit- ja taulut.

”Tilan voi ottaa haltuun Panoramicin viimeistellyllä seinäkekokonaisuudella. Sitä on helppo käyttää niin keskilattialla kuin seinilläkin ja kuvien vaihtaminen on-nistuu nopeasti sekä helposti.”

Toimitusjohtaja Ismo Seeve

138

Messuseinät Vuotatelineet Messupöydät A-telineet Wing-telineet

Kierrätettävyys kunnossa

Ismo Seeven mukaan ympäristö- ja sosiaalisen vastuun asiat korostuvat nykyajan liiketoiminnassa.

”Meillä on tiukka linja näissä asioissa. Tavarantoimittajiem-me tulee huolehtia siitä, että ympäristölle vahingollista toimin-taa tai materiaaleja ei ole. Käyn myös itse henkilökohtaisesti läpi tuotantotehtaat ja menetelmät”, Seeve mainitsee.

Raaka-aineiden tulee olla kierrätettäviä aina kun mahdollis-ta. Olemme päässeet noin 80 prosentin kierrätysasteeseen.”

”Käytämme mahdollisuuksien mukaan ekologisia materiaa-leja. Esimerkiksi aidosta bambusta valmistettu tukeva ja ko-koon taittuva kuvavuotajärjestelmä on suosittu tuote.”

Seismolla on tuotannollista yhteistyötä Kiinassa. ”Toisin kuin ehkä usein luullaan, Kiinassa materiaalien kier-

rätettävyys on tärkeä asia, ja ympäristöasiansa hoitavat yrityk-set saavat tiettyjä veroetuja. Olemme panostaneet Kiinassa vahvasti myös laadunvalvontaan”, korostaa Ismo Seeve.

Seismolla on Kiinassa noin 10 työntekijää ja Suomessa 13–14. Liikevaihto on kehittynyt tasaisesti vuosina 2009–2011 ja tulee olemaan yli kaksi miljoonaa euroa vuonna 2011.

”Tavoitteena on tuplata liikevaihto 2–3 vuodessa. Hallituk-sen puheenjohtajaksi valittiin ammattilainen ja itse keskityn toi-mitusjohtajan työhön”, kertoo Seeve.

Seismolla on partnereiden kautta vientiä jo nyt 15–20 pro-senttia, mutta osuuksia on vaikea arvioida. Päämarkkinat ovat Skandinaviassa ja Länsi-Euroopassa.

139

Yhtä lailla meillä on pieniä, jopa aloit-televia yrityksiä asiakkaina. Emme tee eroa suuren ja pienen yrityksen välillä, pyrimme palvelemaan kaikkia niin hyvin kuin mahdol-lista. Palvelu on yksi vahvuuksistamme."

Pienet ja suuret samalla viivalla

Seismolla on suuria, jopa monikansallisia asiakkaita ja yh-teistyökumppaneita.

”Yhtä lailla meillä on pieniä, jopa aloittelevia yrityksiä asi-akkaina. Emme tee eroa suuren ja pienen yrityksen välillä, pyrimme palvelemaan kaikkia niin hyvin kuin mahdollista. Pal-velu on yksi vahvuuksistamme.”

Jätkäsaaren uuteen Verkkokauppa.comin jättimyymälään Seismo sai toimeksiannot F-Securen, Logitechin ja Microsof-tin Shop in Shop- osastojen toteuttamiselle.

”Niissä muotoilu, valaistus ja muunneltavuus saivat suur-ta painoarvoa jo ensimmäisten suunnitelmien aikana.”

Vuosien toiminta ja kokemus alalla laajan yhteistyökump-paniverkoston kanssa ovat kehittäneet Seismon pisteeseen, jossa markkinointivälineiden suoramyynnistä on siirrytty asi-akkaan liiketoimintaa kehittäväksi yhteistyökumppaniksi.

”Vuodesta 2007 lähtien olemme pyrkineet yhä kokonais-valtaisempaan yhteistyöhön asiakkaiden kanssa. Mutta perustehtävä on sama: auttaa kumppania menekin sekä näkyvyyden lisäämisessä. Työ on vain muuttunut enemmän ratkaisukeskeiseksi.”

Pelkkien tuotteiden lisäksi Seismo toimittaa valmiiksi pai-nettuja tai tarraleikattuja mainosratkaisuja asiakkaan tai tä-män mainostoimiston materiaalin pohjalta .

”Meillä on oma suunnitteluosasto, joka tarvittaessa aut-taa asiakasta löytämään vaikkapa tapahtumamarkkinointiin

sopivan ratkaisun.” Seismolla on omia tarraleikku-

reita, UV-tulostin, ja pari laminaat-toria.

”Varsinaista painopuolta meillä ei ole, mutta teemme yhteistyötä eri painotalojen kanssa seripai-noista digi- ja arkkipainoihin. Pitkät yhteistyösuhteet takaavat järkevät hinnat.”

Seismolla on myös verkkokaup-pa, jolla tärkeä osuus sillä on koko-naismyynnissä ja tulevaisuudennä-kymissä.

www.seismo.fi

Pasi Kuja-Kanto Ismo Seeve

140

Aloitteleva yrityskin voi lisävakuuttaa Teksti: Klaus Susiluoto, Kuvat: iStockPhoto, Klaus Susiluoto

Vakuuttaminen

Aloittelevan yrityksen kannattaa huolehtia vakuu-tuksistaan alusta alkaen.

- Paras tapa kartoittaa omaa vakuutustar-vetta on ottaa yhteys vakuutusyhtiöön, kertoo Ifin myyntipäällikkö Pasi Jokiniemi.

- Asiakas ja vakuutusyhtiö käyvät yhdessä läpi mitä vakuutuksia yrittäjällä tulee olla. Samalla selvitetään yritystoimintaan liittyviä riskejä.

- Meidän kauttamme hoituvat myös eläkevakuutuk-set YEL sekä TyEL.

Vakuutuksia hankkiessa kannattaa ensimmäi-seksi selvittää, mikä on yksityistalo-utta ja mikä yrityksen taloutta. Esimerkiksi yksityisomaisuus suo-jataan pääosin kotivakuutuksella kun taas yrityksen omaisuus ja toi-minta varmistetaan erilaisilla yritys-vakuutuksilla.

Lakisääteiset vakuutuksetJos yrittäjä toimii yksin ilman ulkopuolista

henkilökuntaa, ainoa pakollinen vakuutus on yrittäjäeläke, YEL, joka on otettava kuu-den kuukauden kuluessa yritystoiminnan alkamisesta. YEL-vakuutuksessa yrittäjä määrittelee itselleen työtulon, jonka mu-kaan eläke- ja sosiaalietuudet määräyty-vät.

- Valitettavasti moni yrittäjä alivakuut-taa itsensä. Yrittäjän keskimääräinen YEL-työtulo on noin 20 000 euroa, mikä on huomattavasti vähemmän kuin pal-kansaajilla keskimäärin.

- YEL on yrittäjän tärkein vakuutus, joten siitä kannattaa huolehtia, koros-taa Jokiniemi.

Jos aloittelevalla yrityksellä on työn-tekijöitä, heille tulee ottaa lakisääteinen tapaturma- ja TyEL-eläkevakuutus. Tapa-turmavakuutus otetaan tapaturmavakuu-tusyhtiöstä ja työeläkevakuutukset ote-taan työeläkeyhtiöstä.

Itsenäiset elinkeinonharjoittajat ja heidän työhön-sä osallistuvat perheenjäsenet eivät kuulu lakisäätei-sen tapaturmavakuutuksen piiriin. Yrityksen työhön osallistuvat yhtiömiehet ja osakkaat kuuluvat sen sijaan lakisääteisen tapaturmavakuutuksen piiriin, mikäli näiden määräämisvalta yksin tai yhdessä per-heenjäsentensä kanssa on enintään 50 prosenttia.

- Vapaaehtoista tapaturmavakuutusta kannattaa tietenkin harkita, kehottaa Pasi Jokiniemi.

- Yrittäjän tapaturmavakuutus on luotu yrittäjien tarpeita silmälläpitäen. Vakuutus kattaa työssä sat-

tuvat tapaturmat, työmatkatapaturmat, työperäi-set sairaudet (ammattitaudit) sekä vapaa-aika-na sattuvat tapaturmat.

- Yrittäjillä on harvoin säännöllistä työaikaa. Tämän vuoksi yrittäjän tapaturmavakuutus

on voimassa sekä työ- että vapaa-aikana. - Ansionmenetyskorvaukset laske-

taan ennalta sovitun vuosityöansion pe-rusteella. Sovitun vuosityöansion tulee vastata todellista ansiotasoa.

Henkilöstön sairaanhoitovakuutus

Pasi Jokiniemen mukaan yrittäjän kannattaa yleensä täydentää vakuutusturvaansa Henki-löstön Sairaanhoitovakuutuksella, joka muun muassa varmistaa nopean hoitoon pääsyn sekä töihin paluun.

- Vakuutettuna voi olla yrittäjä tai tietty työntekijä, jolloin kyseessä on yksilöllinen

vakuutus. Jos koko henkilökunta tai tietty henkilöryhmä vakuutetaan, on kyseessä ryhmävakuutus (vähintään 10 henkilöä).

- Yli 90 prosenttia lyhytaikaisista pois-saoloista johtuu sairauksista, ei tapatur-mista, mikä alleviivaa sairaanhoitovakuu-tuksen roolia, kertoo Pasi Jokiniemi.

- Sairaanhoitovakuutus korvaa hoitoku-luja. Nuorille henkilöille nämä vakuutukset

ovat edullisempia kuin vanhemmille.

141

Jos aloittelevalla yrityksellä on työntekijöitä, heille tulee ottaa lakisäätei-nen tapaturma- ja TyEL-eläkevakuutus."

Sairaanhoitovakuutukseen saa lisäturvia myös työkyvyttö-myyden, pysyvän haitan ja kuo-leman varalta.

VastuuvakuutuksetVastuuvakuutuksilla yritys voi siirtää lakiin perustuvan vahin-gonkorvausvelvollisuutensa va-kuutusyhtiön kannettavaksi.

- Yrityksen perusvastuu-vakuus on toiminnan vastuu-vakuutus, joka korvaa vakuu-tuksenottajan aiheuttamat henkilö- ja esinevahingot, sa-noo Pasi Jokiniemi.

Vakuutus kattaa lisäksi va-hingon määrää tai korvausvel-vollisuutta koskevan oikeuden-käynnin kustannukset.

- Toiminnanvastuu ja tuotevastuu ovat tärkeitä. Viime mainittu voi sisältää tuotteen takaisinvetova-kuutuksen, tuotteen virhe-vakuutuksen ja rajoitetun valmistustakuuvakuutuksen.

Erityisen tärkeitä tuotevastuuvakuutukset ovat Jo-kiniemen mukaan tukku- ja vähittäiskaupan aloilla ja tuotannollisessa toiminnassa.

- Muita taloudellista vastuuvakuutusta tarvitsevia toimialoja ovat asianajo- ja lakiasiantoimistot sekä kirjanpito- tai isännöintitoimistot. Taloudellisella va-hingolla tarkoitetaan vahinkoa, joka ei ole yhteydessä henkilö- tai esinevahinkoon.

- Tällainen vahinko saattaa tulla kyseeseen, jos esimerkiksi tilitoimisto on unohtanut jonkin päivä-määrän, jolloin vaikkapa erääntynyt vero olisi tullut maksaa.

Oikeusturvavakuutus Myös oikeusturvavakuutusta kannattaa harkita jo alusta lähtien, jopa ennen yrityksen perustamista. Toiminnanoikeusturvavakuutus kattaa vakuutuk-

senottajan vakuutuskirjaan merkitystä toiminnasta syntyvistä riita- tai rikosjutuista aiheutuvia oikeuden-käyntikustannuksia.

Tämä vakuutus on Pasi Jokiniemen mielestä yrityk-sen perusvakuutus:

- Esimerkiksi oikeutta saattaa joutua käyttämään yllättävän pian yrityksen perustamisen jälkeen, vaikka olisi hoitanut asiansa mallikelpoisesti. Itse asiassa vakuutuksia voidaan tarvita jo ennen kuin yritys on aloittanut toimintansa.

- Vain ennen sopimustentekoa otettu oikeusturva-vakuutus varmistaa mahdollisuuden hankkia asian-ajoapua kiistatilanteessa. Oikeusturvavakuutusta ei siis voi ottaa takautuvasti.

- Oikeusturvavakuutuksen voi ottaa perustettavan yrityksen lukuun eli tavallaan hieman etukäteen, sa-noo Jokiniemi.

Jos haluat lisätietoja aloittavan yrityksen va-kuutuksista tai varmistaa, että vakuutusturvasi on kunnossa, ota yhteyttä Pasiin, puh 010 514 4549, pasi.jokiniemi@if.fi

www.if.fi

142

Koko paketti kuntoonTapiola auttaa yrittäjää onnistumaan riskinhallinnassa

Vakuuttaminen

Aloittavalla yrittäjällä on kymmenen rau-taa tulessa yhtä aikaa – ja moninker-tainen määrä ajatuksia ja ideoita poltte-lee pääkopassa. Yritys on saatava siivil-leen ja kassakone laulamaan. Sosiaali-turva saati eläkepäivät ei ole aivan pääl-limmäisenä asiana mielessä.

Tästä syystä osa aloittavista yrittäjistä raamittaa yrittäjän eläkevakuutuksen (YEL) rutkasti alakant-tiin – joskus jopa minimitasolle. YEL-vakuutus on

nimittäin siitä erikoinen systeemi, että sen perustana ei ole yrittäjän tienaamat rahat (edes fi ktiiviset), vaan YEL:in taso määräytyy sen pohjalta, millaisen rahallisen korvauksen yrittäjä maksaisi jollekin ulkopuoliselle sii-tä, että tämä tekisi hänen hommansa. Yrittäjät ajatte-levat tässä yhteydessä etupäässä vain eläkettä, joka tuntuu kaukaiselta asialta. YEL-työtulo vaikuttaa kuiten-kin myös päivärahan ja äitiyspäivärahan suuruuteen.

Aleksi Tuuri Tapiolasta ei kuitenkaan halua läh-

teä syyllistämään fi rman juuri pystyyn laittanut-

ta yrittäjää. Itsekin yrittäjänä toiminut Tapiolan Itäkes-kuksen yhteys-päällikkö toteaa,

että aivan alussa yrittäjän on vaikea

– jos ei mahdoton – tietää millaista

kassavirtaa liiketoiminta-suunnitelmat tulevat generoimaan.

Vaikka kuinka haluaisi hoitaa nämä asiat kuntoon, esimerkiksi YEL:in ta-soa on vaikea naulata kohdalleen, ellei alla ole jo ainakin pari tilikautta.”Mutta kun toiminta on jo vakiintunut-

ta, on hyvä hetki käydä kokonaisuus uudel-leen läpi ja miettiä, ovatko riskit hallinnassa

riittävän hyvin.”

Perhe tulilinjallaTuuri muistuttaa, että useimpien pienyrittäjien koh-dalla yritystoimintaa ja perheen toimentuloa ei käy erottaminen – loppuuko perheeltä leipä, jos jotain ikävää sattuu yrittäjälle itselleen?

Tapiola kyseli taannoin yrittäjiltä, millaisia riskejä he näkevät ympärillään. Isona peikkona peilissä oli se mahdollisuus, että yritys ei enää tuokaan elantoa. Huoli on ymmärrettävä, sillä viimevuosien vuoristora-tamainen taloustilanne saa menestyneenkin yrittäjän mietteliääksi.

Myös omaisuuden menettämisen riski huoletti yrit-täjiä – erityisesti pelotti tärkeän yksityisen omaisuu-den, kuten kodin ja auton, menettäminen.

Kolmantena mainittiin yritystoiminnan vaativuus: fi rma nielaisee kaiken ajan ja energian, eikä enää jää aikaa muulle elämälle.

Kyselyn vastauksia tutkittaessa on mielenkiin-toista, että työkyvyn menettämisestä yrittäjät eivät jaksaneet olla niin huolissaan, vaikka niin moni asia ankkuroituu juuri tähän asiaan.

teä syyllistämään fi rman juuri pystyyn laittanut-

ta yrittäjää. Itsekin yrittäjänä toiminut Tapiolan Itäkes-kuksen yhteys-päällikkö toteaa,

että aivan alussa yrittäjän on vaikea

– jos ei mahdoton – tietää millaista

kassavirtaa liiketoiminta-suunnitelmat tulevat generoimaan.

Vaikka kuinka haluaisi hoitaa nämä asiat kuntoon, esimerkiksi YEL:in ta-soa on vaikea naulata kohdalleen, ellei alla ole jo ainakin pari tilikautta.”Mutta kun toiminta on jo vakiintunut-

ta, on hyvä hetki käydä kokonaisuus uudel-leen läpi ja miettiä, ovatko riskit hallinnassa

riittävän hyvin.”

Teksti: Sami J. Anteroinen, Kuvat: iStockPhoto

YEL

143

YEL turvaa toimeentulon säilymi-sen kohtuullisena, jos työansiot loppu-vat työkyvyttömyyden, vanhuuden tai perheen huoltajan kuoleman takia."

Parikymppiä päivässäYEL turvaa toimeentulon säilymisen kohtuullisena, jos työansiot loppuvat työkyvyttömyyden, vanhuuden tai perheen huoltajan kuoleman takia. Yrittäjän YEL-vakuutukseen ilmoitettu työtulo vaikuttaa myös vaik-kapa sairauspäivärahojen määrään.

Kelan laskurin mukaan esimerkiksi 10 000 euron YEL-työtulolla yrittäjä saa 23,75 euroa sairauspäi-värahaa. Moista summaa voi kukin sulatella omalla kohdallaan ja miettiä, kuinka pitkään sairauslomaan itsellä olisi varaa.

”Jos jonkinlainen keskiarvo YEL-työtulosta on 18 000–19 000 euroa, on selvää että yrittäjän sosi-aaliturva on paljon heikompi kuin palkansaajan”, huo-mauttaa Tuuri.

Yritystoiminnassa on tietenkin muitakin riskejä, joi-ta pienennetään erilaisilla vakuutuksilla. Esimerkiksi yrittäjien tapaturmavakuutus kannattaa ottaa YEL:in lisäksi, sillä se antaa turvan niille yrittäjille, yrityksen osakkaille ja yhtiömiehille, joita lakisääteinen vakuut-tamisvelvollisuus ei koske. Lisäksi yrittäjien tapaturmava-kuutus on voimassa sekä työ- että vapaa-aikana.

Ylipäänsä kannattaa huo-lehtia siitä, että myös yrityk-sen omaisuus ja toiminta on asianmukaisesti vakuutettu. Esimerkiksi työtapaturmat, tulipalot ja rikollinen toiminta voivat vahingoittaa yrityksen toimintaa – mutta useimmat vahinkoriskit voi siirtää vakuu-tusyhtiön kannettavaksi. Yrit-täjäriskissä riittää kantamista siinäkin, etenkin kun sitä ei voi delegoida kenellekään.

Kokenut partneriTapiola on markkinajohtaja yrittäjien vakuuttajana ja yhti-öllä on kosolti kokemusta niin

uusien kuin vanhojen yrittäjien tukemisesta eri tilan-teissa. Tuurin mukaan yrittäjän bisneksen ja siihen liittyvien riskien ymmärtäminen lähtee yrityksen jo-kapäiväisestä työstä:

”Pyrimme hahmottamaan yrityksen ansaintalo-giikkaa, jotta voimme turvata jatkuvuuden, jos jotain sattuu.”

Toinen tärkeä asia on tietojen päivittäminen: olosuhteiden muuttuessa täytyy varmistaa, että va-kuutusturva säilyy optimitasolla. Tässä savotassa auttaa se seikka, että Tapiolalla on nimetä tuttu yh-teyshenkilö hoitamaan kaikki yrittäjän ja tämän per-heen asiat.

”Tapiolassa on panostettu paljon myös monika-navaisuuteen, joten yrittäjä tavoittaa meidät halua-mallaan tavalla”, Tuuri toteaa ja lisää, että erityisesti toimiviin ja selkeisiin verkkopalveluihin on satsattu talossa tuntuvasti jo pitkään – ja saadun palautteen mukaan työssä on myös onnistuttu.

www.tapiola.fi

Aleksi Tuuri

DotCommunications Oy on tehokas apu yrityksesi kaikkiin IT-pulmiin.

Tarjoamme esimerkiksi kilpailukykyisen ylläpidon, hostingin, roskapostisuodatuksen ja palomuurin. Hoidamme myös IT-ympäristön rakennustyöt, kaapeloinnit, WLAN-verkot, operaattoripalvelut, puhe- ja tietoliikenneliittymät sekä kaikki asennuspalvelut. Lisäksi toimitamme kaikki yrityksen tarvitsemat laitteet asennettuina ja käyttövalmiiksi testattuina.

Asiantuntijoillamme on pitkä operaattoritausta, ja tiedämme, mitä tämän päivän IT-ratkaisuilta vaaditaan. Mottomme mukaisesti me teemme sen, mitä muut ovat luvanneet.

Ota yhteyttä, niin räätälöidään ratkaisu sinunkin yrityksellesi!

Ota yhteyttä:DotCommunications OyHakintie 701380 Vantaa

asiakaspalvelu@dotcom.fipuh. 0306 404010www.dotcom.fi

Tapiola tarjoaa mahdollisuuksia yrittäjille – edus-tajana. Edustaja toimii itsenäisenä yrittäjänä suhteessa Tapiolaan. Edustaja voi erikoistua ko-

titalous-, yrittäjä- tai maatila-asiakkaisiin. ”Tapiolassa toimii satoja edustajia, joista satakun-

ta toimii erityisesti yrittäjäasiakkaisiin erikoistuneina edustajina. Tämän lisäksi osa yleisedustajista on vah-vemmin suuntautunut myös yrittäjiin”, kertoo Aleksi Tuuri.

Edustajan tärkein tehtävä on hankkia aktiivisesti uusia asiakkaita Tapiolaan. Talo tarjoaa myös valmiita kohteita ja olemassa olevista asiakkaista huolehdi-taan niin, että heidän taloudellinen turvansa on ajan tasalla.

Edustajat syventävät osaamistaan mm. tehokkai-den valmennusten avulla, joissa perehdytään esimer-kiksi yrittäjän ja maatilayrittäjän riskienhallintaan. Lisäksi edustajille järjestetään säännöllisiä kokoontu-misia, koulutuksia ja tilaisuuksia tavata toisia yrittäjiä.

Tuurin mielestä edustajan työ on vahvalla pohjalla sikäli, että siinä pienyrittäjä kohtaa pienyrittäjän.

”Niin edustaja kuin asiakaskin ovat yrittäjiä ja he ikään kuin puhuvat samaa kieltä.”

Tuuri itse toimi kolme vuotta edustajana, kunnes siirtyi nykyisiin tehtäviin yhteyspäällikkönä. Nyt hän luotsaa eteenpäin samaa piiriä, jossa aikaisemmin toimi edustajana.

”Tapiolassa on luotu edustajille urapolku, jossa edustaja voi siirtyä esimerkiksi yhteyspäälliköksi joh-tamaan omaa piiriä”, Tuuri kuvailee.

Menestynyt edustaja voi edetä myös palvelupiste-yrittäjäksi. Palvelupiste taas on Tapiolan brändin mu-kainen, yrittäjävetoinen toimisto, jossa yrittäjä yhdes-sä yrittäjäkumppaneidensa kanssa vastaa Tapiolan vakuutus- ja finanssipalvelujen myynnistä alueellaan.

Eteen- ja ylöspäin pyrkivällä edustajalla on myös mahdollisuus ryhtyä paikallispalveluyrittäjäksi franchi-sing-periaatteella.

Oma yritys – Tapiolan siipien suojissa?