Valtiotieteellinen tiedekunta

Marketta Rajavaara VTT, hyvinvointipalvelujen professori

Sosiaalitieteiden laitos, Helsingin yliopisto Uusimaa 2019 Sidosryhmätilaisuus tutkijoille

20.6.2017 ti klo 9.30-16.00Ostrobotnia, juhlasali, Museokatu 10, Helsinki

MITÄ YHTEISKUNTATIETEELLINENTUTKIMUS VOI TARJOTA UUDENMAAN

MAAKUNNAN VALMISTELUUN?

1

Valtiotieteellinen tiedekunta

HYVINVOINNIN EDELLYTYKSET EIVÄT LIITY VAIN SOTEEN

Uudistuksina, ihmisten arjessa ja palvelujärjestelmän katutasolla nämä nivoutuvat toisiinsa:

Sosiaali- ja terveyspalvelut

Kasvupalvelut (osaamis- ja rekrytointipalvelut)

Kuntoutus (vuosittain Suomessa käytetään 2,3 miljardia euroa)

Toimeentuloturva

Varhaiskasvatus ja koulutus kuntien tehtävinä

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen (HYTE) kuntien ja maakuntien tehtävänä

2

MAAKUNTA

Valtiotieteellinen tiedekunta

TÄSTÄ KESKUSTELEN

3

1) Tutkimus ja opetus Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa

2) Ajankohtaiset tutkimuskohteet sosiaalityössä

3) Case: TYP-tutkimus Uudenmaan maakunnassa

4) Lähtökohdat lähivuosille

Valtiotieteellinen tiedekunta

VALTIOTIETEELLINEN TIEDEKUNTA

12 tieteenalaa ja saman verran kandi- tai maisteriohjelmia (suomen-tai ruotsinkielisiä tai kansainvälisiä)

Tiedekunta kouluttaa sosiaalityöntekijöitä, ja sillä on valtakunnallinen vastuu ruotsinkielisestä sosiaalityöntekijöiden koulutuksesta

Noin 4 000 tutkinto-opiskelijaa, joista lähes 700 on jatkotutkinto-opiskelijoita

Tiedekunnasta valmistuu vuosittain noin 350 kandidaattia, noin 400 maisteria sekä tohtoreita runsaat 40

Tutkimuksen rahoittajia mm. Suomen Akatemia, ministeriöt, Tekes, kunnat, säätiöt, Kela, EU ja muut kansainväliset rahoituslähteet

4

Valtiotieteellinen tiedekunta

VALTIOTIETEELLISEN TIEDEKUNNAN LINJAT

Tieteenalat: Kehitysmaatutkimus, Käytännöllinen filosofia, Poliittinen historia, Sosiaali- ja kulttuuriantropologia, Sosiaalipsykologia, Sosiaalityö, Sosiologia, Talous- ja sosiaalihistoria, Taloustiede, Viestintä, Yhteiskuntapolitiikka ja Yleinen valtio-oppi

Koulutusohjelmat: Contemporary Societies, European and Nordic Studies, Filosofian maisteriohjelma, Global Politics and Communication, Magisterprogram i samhällsvetenskaper, Politiikan ja viestinnän ohjelmat, Sosiaalitieteiden ohjelmat, Taloustieteen ohjelmat ja Yhteiskunnallisen muutoksen ohjelmat

Tutkimusyksiköt: HECER (Helsinki Center of Economic Research), Kaupunkitutkimusinstituutti, Krimo, Kuluttajatutkimuskeskus, Menetelmäkeskus, NES, Sustainability-yksikkö, Tohtoriohjelmat ja Väestötiede

5

Valtiotieteellinen tiedekunta

MENEILLÄÄN TAI ALKAMASSA

• Uudet kandi- ja maisteriohjelmat

• Sosiaali- ja terveystutkimuksen ja johtamisen maisteriohjelma (120 op)

• Ruotsinkielinen sosiaalityön maisteriohjelma Vaasassa (120 op)

• Erikoissosiaalityöntekijäkoulutus hyvinvointipalvelujen, lapsi-, nuoriso-ja perhesosiaalityön, kuntouttavan sosiaalityön ja rakenteellisen sosiaalityön erikoisaloilla (70 op)

• Hyvinvoinnin ja eriarvoisuuden tutkimusyhteisön/ohjelman ja tutkimushankkeiden vahvistaminen

6

Valtiotieteellinen tiedekunta

AJANKOHTAISET TUTKIMUSKOHTEET SOSIAALITYÖSSÄ

Access: Pääsy palveluihin, perusoikeudet, ihmisoikeudet, sosiaaliset oikeudet; yhdenvertaisuus, eriarvoisuus, tarpeenmukaisuus kokemuksellisuus, kuluttajuus

Vulnerability: haavoittavat elämäntilanteet ja -olosuhteet, syrjäytyminen, lapset ja nuoret

Generations: sukupolvisuus, ikääntyminen, elämänkulku, väestölliset kysymykset, kestävä kehitys, ekososiaalinen sosiaalityö

Diversities: Monimuotoisuus, monikultuurisuus, maahanmuutto, sukupuoli

Capabilities: toimintamahdollisuudet, sosiaalinen investointi, ennakoiva ja ehkäisevä työ, hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen, rakenteellinen sosiaalityö, hyvinvointitalous

7

Enabling communities: yhteisöllisyys, relationaalisuus, osallisuus, osallistuminen, demokratia, vuorovaikutus

Social citizenship: työttömyys, vammaisuus, osatyökykyisyys, aktivointi, kuntoutus, toimeentuloturva

Contractualism: sopimuksellisuus, palvelusuunnittelu, sovittelu

Integration: palvelujen integrointi, monialaisuus, johtaminen, tieteidenvälisyys

Creative methods for socialintervention: käytäntötutkimus, arviointitutkimus, kokeilut, pelitutkimus, taidelähtöiset työtavat ja muut metodiset lähestymistavat

Valtiotieteellinen tiedekunta

UUDENMAAN MAAKUNTA SOSIAALITYÖN TUTKIMUKSEN JA

OPETUKSEN YMPÄRISTÖNÄ

• Sosiaalityön tutkimus ja opetus on samaan aikaan kansainvälistä, kansallista sekä alueellista/paikallista

• Uudenmaan alueella sosiaalityön tutkimus- ja opetusyhteistyö on painottunut pääkaupunkiseudulle sosiaalialan osaamiskeskus Soccan, Heikki Waris -instituutin ja Praksis-verkoston avulla, ja ruotsinkielinen Matilda Wrede -instituutti toimii valtakunnallisesti

• Uudenmaan maakunta on uudenlainen tutkimus- ja opetusympäristö (?), rahoittaja (?) ja tutkimuskohde (?)

8

Valtiotieteellinen tiedekunta

TUTKIMUS: TYÖLLISTYMISTÄ EDISTÄVÄ MONIALAINEN YHTEISPALVELU (TYP)

PAIKALLISENA HALLINTANA

TE-toimisto, kunta ja Kela yhdessä arvioivat työttömien palvelutarpeet, suunnittelevat heille työllistymisen kannalta tarkoituksenmukaiset palvelukokonaisuudet sekä vastaavat työllistymisprosessin etenemisestä ja seurannasta (Laki 1369/2014)

Uudenmaan TYP-verkostot: Espoo ja Kauniainen, Helsinki, Vantaa, Länsi-Uusimaa, Keski-Uusimaa ja Itä-Uusimaa

Asiakkaat: yli 300 pv työmarkkinatuen saajat tai yhtäjaksoisesti työttömät yli 6 kk (alle 25-vuotiaat) tai yli 12 kk (25 vuotta täyttäneet)

Noin 30 000 henkilöä Uudellamaalla

Tutkimuksen tavoite tarkastella työllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelun muotoutumista palvelurakenteessa sekä palvelun mahdollisuuksia pitkäaikaistyöttömien asiakkaiden kuntoutumisen ja työllistymisen tukemisessa

Tutkimusosiot: 1) Kirjallisuuskatsaus, 2) Kelan työkykyneuvonta, 3) TYP-toiminta Uudellamaalla

Kelan KKRL-rahoitus

Toteutus Helsingin yliopiston sosiaalitieteiden laitoksen ja THL:nyhteistyönä 1.9.2016-28.2.2018

9

Valtiotieteellinen tiedekunta

TUTKIMALLA TYP-TOIMINTAA SAADAAN TIETOA SEURAAVISTA ASIOISTA

INTEGRAATIO: integroitujen

palvelukokonaisuuksien mahdollisuudet

työllisyyden edistämisessä sekä maakunta-,

sote- ja kasvupalvelu-uudistuksissa asiakkaan

kannalta

MONIALAISUUS: työllistymisen, terveyden,

kuntoutumisen ja hyvinvoinnin tavoitteiden

niveltyminen yhteen asiakkaan tilanteessa ja

katutason asiakastyössä

HENKILÖKOHTAISTAMINEN:

henkilökohtaisen palvelun mahdollisuudet

digitalisoituvassa palvelujärjestelmässä

10

Valtiotieteellinen tiedekunta

TUTKIMUSOSIO 3. TYP-TOIMINTA UUDELLAMAALLA

Tutkimusaineistot

E-lomakekysely 196 työntekijälle, jotka työskentelivät Uudenmaan TYP-yksiköissä 1.1.2017. Kyselyyn vastanneita 95, joten vastausosuus on 48,5 %.

TYP-johtajien teemahaastattelut (6)

TYP-työntekijöiden puhelinhaastattelut (19)

Yhteistyösopimukset, nettisivut ja muu materiaali

Tutkimuskysymykset

TYP-uudistuksen toteutuminen Uudellamaalla

Integroitujen palvelukokonaisuuksien mahdollisuudet

Kuntoutus vaikeasti työllistyvien työllistymisen tukemisessa

Asiakaslähtöisen toiminnan edellytykset

11

Valtiotieteellinen tiedekunta

Työllistymistä estävä tekijä Pk-seutu Muu

Uusimaa

Yhteensä

Mielenterveyden ongelmat 95 91 94

Päihdeongelmat 97 82 91

Työ- ja toimintakyvyn ongelmat 88 94 90

Fyysisen terveyden ongelmat 80 85 82

Puutteellinen koulutus 78 78 78

Heikko työnhakumotivaatio 81 67 76

Maahanmuuttajatausta /

kielenhallinta 87 45 72

Ylivelkaantuminen 70 60 67

Työnhakijan ikä 77 38 63

Lastenhoito/omaishoito 13 23 22

Kannustinloukut 83 70 79

Työpaikkojen puute 75 77 76

Työnantajien syrjivät asenteet 38 40 39

Hankalat työmatkat/-ajat 29 53 38

Työttömien palvelujen puutteet 43 24 37

N 60 35 95

12

Asiakkaan työllistymistä paljon estävät tekijät

TYP-työntekijöiden kokemana (%)

Asiakaskunta on

TYP-työntekijöiden

kokemana

haastavampaa

pääkaupunkiseudulla

kuin muualla

Uudellamaalla.

Valtiotieteellinen tiedekunta

Palvelujen toimivuus TYP-verkoston alueella

työntekijöiden kokemana (%)

(N=95)

13

Hyvin toimiviksi

arvioineiden

osuus

Pk-seutu

%

Muu

Uusimaa

%

TE-palvelut 50 71

Työllisyyspalvelut 50 73

Sosiaalityö ja

sosiaalipalvelut

47 74

Terveyspalvelut 53 63

Kelan palvelut 61 74

TYP-toiminta

kokonaisuudessaan

58 74

N 60 35

Palvelut toimivat

työntekijöiden mielestä

heikommin

pääkaupunkiseudulla

kuin Uudenmaan

muissa

TYP-verkostoissa.

Valtiotieteellinen tiedekunta 14

TYP-toimintaa koskeva väite Pk-seutu %

N=60

Muu

Uusimaa %

N=35

Toiminnalla on selkeä perustehtävä 48 74

Työntekijöillä on yhtenevät näkemykset TYP-toiminnan

tavoitteesta

38 66

Moniammatillinen työskentely on sujuvaa 42 71

Henkilöstöä on riittävästi suhteessa asiakaskuntaan 12 21

TYP-työhön saa riittävästi tukea 12 24

Työntekijät tuntevat tarjolla olevat palvelut 67 70

Työntekijät ovat työhön sitoutuneita 81 88

Työnantaja- ja yritysyhteistyö on toimivaa 19 31

Yhteistyö kolmannen sektorin kanssa on toimivaa 43 44

Oman organisaation johto arvostaa TYP-toimintaa 29 42

TYP-toiminta parantaa TE-hallinnon, kunnan ja Kelan

yhteistyötä

70 88

TYP-toiminta tehostaa työttömien palvelujen saatavuutta 78 85

TYP-toiminta tukee työllisyyttä alueellisesti 48 58

TYP-toiminta vähentää pitkäaikaistyöttömyyttä 43 63

TYP-toiminta on yhteiskunnallisesti hyödyllistä 79 79

TYP-toiminta onnistuu vaikeimmin työllistyvien aktivoinnissa 54 59

TYP-toiminnalla voidaan estää työttömien syrjäytymistä 88 88

TYP-toiminnan edellytyksiä ja vaikutuksia

koskevat työntekijöiden näkemykset (N=95)Väitteen kanssa samaa mieltä olleiden osuus (%)

TYP-toiminta

koetaan

yhteiskunnallisesti

hyödylliseksi,

mutta sen

edellytyksissä

nähdään ongelmia

etenkin

pääkaupunki-

seudulla.

Valtiotieteellinen tiedekunta

UUDENMAAN TYP-VERKOSTOILLE YHTEISIÄ TULOKSIA

Uudistusten yhteydessä valtakunnallinen tuki vähentyi.

Asiakkaaksi tulo ei toteudu oikea-aikaisesti.

Henkilökohtainen palvelu on ensiarvoista.

Johtajuuden siirryttyä kuntiin TE-palvelujen merkitys vähentyi.

Kelan työkykyneuvonnan ja kuntoutuksen merkitys on lisääntynyt, mutta näitä palvelutarpeita on vain osalla asiakkaita.

Terveyspalveluilta odotettaisiin enemmän vaikeasti työllistyvien asiakkaiden tilanteiden ratkaisemisessa.

Työllistymisen seuranta onnistuu tietojärjestelmän avulla, mutta muista tavoitteista ei saada tietoa.

Työntekijöiden omat organisaatiot eivät tue riittävästi monialaista toimintaa.

15

Valtiotieteellinen tiedekunta

JOHTOPÄÄTÖKSIÄ:

INTEGROIDUT PALVELUKOKONAISUUDET?

TYP-verkostot ovat toimivat kohtuullisesti suuret asiakasmäärät ja pienet työntekijäpanokset huomioon ottaen. Integroidut palvelukokonaisuudet vaikuttavat olevan helpommin toteutettavissa muun Uudenmaan TYP-verkostoissa kuin pääkaupunkiseudun suurissa kaupungeissa.

”Tarkoitus on luoda edellytykset sille, että palvelut muodostavat toiminnallisesti ja rakenteellisesti integroidun kokonaisuuden. Paljon palveluja tarvitsevan asiakkaan palvelujen yhteensovittaminen paranee, kun yhdellä organisaatiolla on viimekätinen vastuu koko palveluketjusta….Laaja järjestämisvastuu antaa osaavalle järjestäjätaholle periaatteelliset mahdollisuudet tukea toiminnallista integraatiota…Maakunnan järjestämisvastuuseen kuuluu vastuu palvelujen käyttäjien palvelukokonaisuuksien toteutumisesta.” (HE 15/2017)

16

Valtiotieteellinen tiedekunta

LÄHTÖKOHDAT LÄHIVUOSILLE

Tutkimusperusteinen asiantuntijuus on perusehto vaikuttavalle sosiaalityölle ja sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmälle.

Tieteiden välinen yhteistyö on hedelmällinen lähtökohta tutkimukselle.

Sosiaalihuolto tarvitsee rakenteet ja rahoitusjärjestelmät koulutuksessa, tutkimuksessa ja kehittämisessä ottaen huomioon alan erityispiirteet.

HE 15/2017 laajentaa koulutuksen ja tutkimuksen valtion korvausmenettelyn sosiaalihuoltoon.

Korvaukset koskevat sosiaalityön yliopistollista peruskoulutusta (käytännön harjoittelu), erikoistumiskoulutusta sekä sosiaalihuollon tutkimusta. Esitetyt pykälät ovat keskeneräisiä ja sulkevat yliopistot ulos tutkimusrahoituksen hakijoista.

Dialogiset, innovatiiviset, opetusta, tutkimusta ja kehittämistä tukevat organisatoriset rakenteet ovat tarpeen yhteistyöalueella, maakunnassa, kunnissa ja/tai palvelualueilla.

17

Valtiotieteellinen tiedekunta 18

Kiitos!

Jatketaan tästä!

marketta.rajavaara@helsinki.fi