Miten kaupunkimiljöö muodostuu (PDF, Säännökset ja ohjeet 2006)

Miten kaupunkimiljöö muodostuuAnnukka Lindroos, arkkitehti SAFAAsemakaava-arkkitehti, Helsingin kaupunki, [email protected]

Kaupunkimiljöö muodostuu kaupunkitilasta jasiihen liittyvistä toiminnoista. Tyypillistä kau-punkimiljöölle on, että jokainen kokee senomalla tavallaan. Syntyneellä kaupunkimiljööl-lä on kuitenkin aina erittäin suuri merkitys asuk-kaille, elinkeinoelämälle ja hyvinvoinnilleyleensäkin.

Hyvä kaupunki on kaunis, toimiva, tasa-ar-voinen, terveellinen ja turvallinen. Hyvällä kau-pungilla on myös oma ainutkertainen luonteen-sa ja ulkoinen hahmonsa, siis miellyttäväksitunnistettava kaupunkimiljöönsä. Hyvän kau-pungin talous on kunnossa. Asukkaat ja työssä-kävijät viihtyvät. Tiedetään myös, että elämähyvässä kaupungissa perustuu moniarvoisuu-teen.

Hyvä kaupunki on siis kudelma hyvin mo-nenlaisista elementeistä. Tässä artikkelissa tar-

kastellaan kaupunkimiljööseen vaikuttavia osa-tekijöitä kaupunkisuunnittelun ja kaavoituksennäkökulmasta; maankäytön suunnittelu luo va-kaan pohjan kaupunkimiljöön muodostumisel-le. Viranomaisohjausta ja suunnittelua tarvitaanmyös miljööseen vaikuttavien yksittäistenhankkeiden taustalle. Lisäksi kaupunkikulttuu-rin vaikutus fyysiseen ympäristöön voi joskusolla merkittävä.

Kaavoitus kaupunkimiljööntakanaMaankäyttö- ja rakennuslaki määrittelee Suo-messa sovellettavan maankäytön suunnittelunperiaatteet. Maankäytön suunnittelu pohjaa val-

439Kuva 1. Harmonista kaupunkimiljöötä, Helsinki Käpylä. Kuva Matti Eronen.

tioneuvoston hyväksymiin alueiden käytön val-takunnallisiin tavoitteisiin. Maakuntakaava si-sältää yleispiirteisen suunnitelman alueidenkäytöstä maakunnassa tai sen osa-alueella.Kunnan alueiden käytön järjestämiseksi ja oh-jaamiseksi laaditaan yleiskaavoja ja asemakaa-voja. Yleiskaavassa osoitetaan alueiden käytönpääpiirteet. Asemakaavassa osoitetaan yleis-kaavaa tarkemmin kunnan osa-alueen käytön jarakentamisen järjestäminen.

Rakentamisen on oltava voimassa olevan ase-makaavan mukainen. Koska eri kaavatasot ovathierarkkisia, kaupungin alueella on oltava hy-väksytyn maakuntakaavan pohjalta laadittuyleiskaava ja sen jälkeen vielä asemakaava, jos-sa rakentamisen – sikäli kun on kyse rakentami-sesta – tavoitteet on yksilöity tonttitasolle.

MaakuntakaavaMaakuntaliitto, Helsingissä Uudenmaanliittovalmistelee maakuntakaavan. Sitä laadittaessaotetaan valtakunnalliset alueittenkäyttötavoit-teet ja maakunnan oloista johtuvat erityiset tar-peet huomioon.

Maakuntakaava koskee useita kuntia ja siinäosoitetaan maakunnan kannalta keskeiset asiatkuten taajama- ja keskusta-alueet sekä liiken-teen pääväylät ja seudulliset viheralueet. Maa-kuntakaava ohjaa yleiskaavoitusta.

Maakuntakaavaa laadittaessa kiinnitetään eri-tyisesti huomiota– maakunnan tarkoituksenmukaiseen alue- ja

yhdyskuntarakenteeseen– alueiden käytön ekologiseen kestävyyteen– ympäristön ja talouden kannalta kestäviin lii-

kenteen ja teknisen huollon järjestelyihin– vesi- ja maa-ainesvarojen kestävään käyttöön– maakunnan elinkeinoelämän toimintaedelly-

tyksiin– maiseman, luonnonarvojen ja kulttuuriperin-

nön vaalimiseen sekä– virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyy-

teen.

Maakuntakaava esitetään kartalla, johon liitty-vät kaavamerkinnät ja -määräykset. Lisäksiasiakirjaan kuuluu selostus.

Uudenmaan maakuntakaavan hyväksyyUudenmaan maakuntavaltuusto. Ympäristömi-nisteriö vahvistaa suunnitelman. Maakuntakaa-van hyväksyy aina maakunnan liiton ylin päättä-vä viranomainen.

Käytännössä tällä kunnanrajat ylittävällämaakuntakaavalla ratkaistaan koko seudun pit-käntähtäyksen kehittämisen kannalta tärkeitä jakeskeisiä asioita kuten liikenneverkkoja ja pal-velurakennetta. Sillä luodaan pohja kaikkienkaupunkimiljöön muodostumiseen vaikuttavientekijöiden suotuisalle kehitykselle.

Miten kaupunkimiljöö muodostuu

440 Kuva 2. Ote Uudenmaan maakuntakaavasta, esimerkkialue Ruoholahden kärki rengastettu.

YleiskaavaKunta laatii alueelleen yleiskaavan. Yleiskaa-vaa laadittaessa otetaan maakuntakaava huomi-oon. Naapurikunnat voivat laatia yhteisen yleis-kaavan.

Yleiskaava on kaupungin maankäytön ja lii-kenteen järjestämisen yleispiirteinen suunnitel-ma, joka kattaa koko kaupungin ja ohjaa asema-kaavoitusta. Yleiskaava voidaan laatia myösmaankäytön ja rakentamisen ohjaamiseksi mää-rätyllä alueella osayleiskaavalla.

Osayleiskaavoissa tutkitaan koko kaupunginyleiskaavaa tarkemmin eri toimintojen, kutenasumisen, työn ja virkistyksen sijoittumista alu-eelle. Osayleiskaavat ohjaavat myöhemmin alu-een yksityiskohtaista asemakaavoitusta, joka to-teutetaan usein osa-alueittain. Suunnittelu ja ra-kentaminen kestää isoissa hankkeissa pitkään,10–20 vuotta.

Yleiskaavaa laadittaessa otetaan huomioon:– yhdyskuntarakenteen toimivuus, taloudelli-

suus ja ekologinen kestävyys– olemassa olevan yhdyskuntarakenteen hy-

väksikäyttö– asumisen tarpeet ja palveluiden saatavuus

– mahdollisuudet liikenteen, erityisesti joukko-liikenteen ja kevyen liikenteen, sekä energia-,vesi- ja jätehuollon tarkoituksenmukaiseenjärjestämiseen ympäristön, luonnonvarojenja talouden kannalta kestävällä tavalla

– mahdollisuudet turvalliseen, terveelliseen jaeri väestöryhmien kannalta tasapainoiseenelinympäristöön

– kunnan elinkeinoelämän toimintaedellytykset– ympäristöhaittojen vähentäminen– rakennetun ympäristön, maiseman ja luon-

nonarvojen vaaliminen– virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyys.

Yleiskaava esitetään kartalla. Kaavaan kuuluvatmyös kaavamerkinnät ja -määräykset sekä se-lostus. Yleiskaava voidaan tehdä oikeusvaikut-teisena.

Kunnanvaltuusto hyväksyy yleiskaavan.Yleiskaava on hyvinkin konkreettinen kun-

nan kehittämistä ohjaava suunnitelma, josta sel-keästi käy ilmi esimerkiksi kunnan asukas- jatyöpaikkamäärän kehittämiseen liittyvät tavoit-teet sekä ne alueet, joille mahdollisesti tavoitel-lun kasvun edellyttämä rakentaminen sijoite-taan. Yleiskaava laaditaan vuorovaikutuksessaosallisten eli kaupunkilaisten kanssa. Prosessi


441Kuva 3. Ote Helsingin yleiskaavasta, esimerkkialue Ruoholahden kärki rengastettu.

saattaa sisältää kiivaitakin yhteenottoja keske-nään hyvinkin erilaisten kehittämisnäkymienkesken.

Kaupunkimiljöön muodostumisen kannaltayleiskaavassa sidotaan jo keskeisiäkin asioitaalueiden jatkosuunnittelua ajatellen. Yleiskaavavoi sisältää varsinaisten kaupunkirakenteen ke-hittämiseen tähtäävien merkintöjen lisäksi esi-merkiksi suojelumerkintöjä ja erityisiä liikenne-väylien varauksia.

AsemakaavaAsemakaavoilla ja asemakaavan muutoksillaluodaan edellytykset rakentamiselle. Asema-kaavalla säädellään mihin tarkoituksiin aluettavoi käyttää ja kuinka paljon voi rakentaa. Mää-räykset koskevat myös rakennusten korkeuksia,katujen leveyksiä sekä muita alueen rakentee-seen ja kaupunkikuvaan vaikuttavia tekijöitä.Kunta vastaa tarvittavien asemakaavojen laati-

misesta alueelleen. Asemakaava voi käsittää ko-konaisen kaupunginosan tai vain yhden tontin.

Asemakaavaa laadittaessa otetaan maakunta-kaava ja yleiskaava huomioon.

Asemakaava laaditaan siten, että se luo edel-lytykset terveelliselle, turvalliselle ja viihtyisäl-le elinympäristölle, palveluiden alueellisellesaatavuudelle ja liikenteen järjestämiselle.Rakennettua ympäristöä ja luonnonympäristöätulee vaalia eikä niihin liittyviä erityisiä arvojasaa hävittää. Kaavoitettavalla alueella tai sen lä-hiympäristössä pitää olla riittävästi puistoja taimuita lähivirkistykseen soveltuvia alueita.

Asemakaavalla ei saa aiheuttaa kenenkäänelinympäristön laadun sellaista merkityksellistäheikkenemistä, joka ei ole perusteltua asema-kaavan tarkoitus huomioon ottaen. Asemakaa-valla ei myöskään saa asettaa maanomistajallesellaista kohtuutonta rajoitusta tai aiheuttaa sel-laista kohtuutonta haittaa, joka kaavalle asetet-tavia tavoitteita syrjäyttämättä voidaan välttää.


442 Kuva 4. Asemakaava, Helsinki Ruoholahden kärki.

Asemakaava esitetään kartalla, jossa osoitetaan– asemakaava-alueen raja– asemakaavaan sisältyvien eri alueiden rajat– ne yleiset tai yksityiset tarkoitukset, joihin

maa- tai vesialue on aiottu käytettäväksi– rakentamisen määrä– rakennusten sijoitusta ja tarvittaessa rakenta-

mista koskevat periaatteet.

Asemakaavaan kuuluvat myös kaavamerkinnätja määräykset sekä selostus.

Asemakaavoja laaditaan paitsi uuden raken-tamista varten myös olemassa olevan kaupunki-miljöön tai rakennusten suojelemiseksi, puisto-jen ja virkistysalueiden rakentamista varten jamyös liikenneyhteyksiä varten.

Asemakaava laaditaan vuorovaikutuksessaosallisten eli asukkaiden ja maanomistajien kes-ken. Kaavaprosessi saattaa joskus muodostuahyvinkin pitkäksi. Kaupunkilaiset seuraavat ak-tiivisesti ja kantaaottavasti maankäytön suun-nittelua.

Asemakaava on juridisesti erittäin vahvaasiakirja. Sen merkitys kaupunkimiljöön muo-dostumisessa on tärkeä; syntyvän julkisen kau-punkitilan mittasuhteet ja tilaa rajaavien raken-nusten kaupunkikuvalliset ominaisuudet määri-

tellään asemakaavassa. Kunkin rakennuksen ul-koarkkitehtuuriin vaikuttavat perusratkaisutovat tehtävissä asemakaavan pohjalta. Lisäksirakennuksiin sijoitettavat toiminnat määrittele-vät kaupunkitilan aktiivisuusastetta. Kaavassaratkaistaan myös kaupunkimiljöön muodostu-miseen voimakkaasti vaikuttava autopaikkojenmäärä ja sijoitus.

Asemakaavasta voi kuitenkin poiketa. Poik-keamistapa ja -määrä määrittelevät sen, jolla ontoimivalta asiassa. Aina tarvitaan kuitenkin kaa-voittajan lausunto; asemakaavan perustavoittei-ta ei perusteetta päästä murtamaan.

Julkinen kaupunkitila, sen mitat ja perusole-mus määritellään siis asemakaavassa. Katujen,torien ja aukioiden ulkonäöstä saatetaan antaalisäksi vielä erityismääräyksiä. Asemakaava-kartan laatimista edeltää aina mittava suunnitte-lutyö, jonka tulos kirjataan osin itse asemakaa-vaan mutta pääosin asemakaavan havainneku-vaan, selostukseen ja liikennesuunnitelmaan.Usein tätä suunnittelutyötä viedään vielä edem-mäksi katuympäristö- tai lähiympäristösuunni-telmaksi. Julkisen kaupunkitilan muodostumi-sen tavoitteet sidotaan siis aina asemakaava-työssä.


443

Kuva 5. Helsinki, Ruoholahden kärki, viistokuva. Kuva kaupunkimittausosasto, Helsinki 2003.

Ympäristösuunnitelmat jarakentamistapaohjeetAsemakaavaa täydentämään laaditaan usein eri-laisia ympäristösuunnitelmia ja rakentamistapa-ohjeita. Nämä suunnitelmat tehdään pääsääntöi-sesti yhteistyössä eri toimijoiden kanssa, jottakaikki tahot sitoutuisivat niiden toteuttamiseen.Ohjeet ovat tarpeellisia, koska niiden avulla voi-daan ohjata yksittäisen rakennuksen rakennutta-jaa ja suunnittelijaa riittävän tasokkaan lähiym-päristön suunnitteluun ja toteutukseen. Näinsaadaan myös yksittäisen rakennushankkeenympäristötekijät sidotuksi osaksi laajempaa vi-suaalista kokonaisuutta. Ympäristösuunnitel-milla ja rakentamistapaohjeilla on erittäin suurimerkitys syntyvälle kaupunkimiljöölle. Niissäannetaan ohjeita esimerkiksi rakennuksen mate-riaalille ja värille, kattomuodolle ja -materiaalil-le, kasvistolle, maanpinnan jäsentelylle ja pinta-materiaalille, valaistukselle. Ne voidaan koh-distaa koskemaan joko tonttimaata tai katu- japuistoalueita.

Rakentamistapaohjeet perustuvat Helsinginkaupungin rakennusjärjestyksen 1–3 §:iin. Nii-den tarkoituksena on edistää alueen ominaispiir-teisiin ja paikallisiin erityisolosuhteisiin sopi-vaa ja kestävää rakentamista.

Eri ohjetyypeillä on omat laatijansa, omatpäättäjänsä ja oma käyttötapansa. Rakentamis-

tapaohjeet Helsingissä valmistellaan kaupun-kisuunnitteluvirastossa ja rakennusvalvontavi-rastossa. Kaupunkisuunnittelulautakunta ja/tairakennuslautakunta hyväksyy ne. Ympäristö-suunnitelmat yleensä valmistellaan kaupunki-suunnitteluvirastossa ja kaupunkisuunnittelu-lautakunta hyväksyy ne. Yhteistyötä kaikkieneri suunnitelmien yhteydessä on valmisteluvai-heessa tiivistetty viime vuosina. Usein mukanaon mainittujen lisäksi vielä rakennusvirasto.

Ympäristösuunnitelmien toteuttaminen saat-taa olla joskus pulmallista etenkin silloin kun nekoskevat yleisiä alueita. Suunnitteluun ja toteu-tukseen liittyvien menettelytapojen kehittämi-seen on syytä paneutua kaikissa kunnissa. Sil-loin kun ohjeet liittyvät kaupungin omistamaantonttimaahan, on tilanne yleensä yksinkertai-sempi; kaupunki voi liittää ne tontinluovutuseh-tojen osaksi ja näin saadaan toteutus varmiste-tuksi. Rakentamistapaohjeet ovat osoittautuneethyväksi välineeksi yksityisen omistamalla tont-timaalla tapahtuvaa rakentamista ohjattaessa.

Rakennusten suunnittelijalle ympäristö- jarakentamistapaohjeet tarjoavat hyvän, luonte-van ja usein vielä hedelmällisen tilaisuuden yh-teistyöhön viranomaisten kanssa. Sen tuloksenasuunnitelmat yleensä aina muokkaantuvat pa-remmiksi ja kokonaisuuden kannalta mielen-kiintoisemmiksi.


444Kuva 6. Ote lähiympäristösuunnitelmasta, Helsinki Toukolanranta. Helsingin kaupungin kaupun-kisuunnitteluvirasto.


445

Kuva 7. Ote lähiympäristösuunnitelmasta, Helsinki Toukolanranta. Helsingin kaupungin kaupun-kisuunnitteluvirasto.

Muut ohjausjärjestelmät

ViranomaisohjausYksittäisen rakennushankkeen suunnittelijayleensä kiertää tapaamassa ja neuvottelemassaaluevalmistelijoiden kanssa eri virastoissa. Hel-singissä avaintahoja ovat kaupunkisuunnittelu-virasto, rakennusvalvontavirasto ja tarvittaessakaupunginmuseo. Näiltä saa kootuksi viran-omaislähtötiedot suunnitteluun. Hankkeestariippuen tahoja voi olla vielä enemmän.

Tässä yhteydessä hankkeen suunnitteluamyös ohjataan. Eri toimijat ovat monen asiako-konaisuuden yhteydessä sopineet mikä taho ot-taa mihinkin kantaa, jotta hakijaa ohjattaisiinkoordinoidusti ja syntyvää kokonaisuutta kun-nioittaen. Esimerkkinä Helsingissä voisi olla ul-lakkorakentaminen tai ulkomainoslaitteiden si-joittaminen katutilaan.

Kaupunkikuvaneuvottelukunta antaa Helsin-gissä lausuntonsa rakennushankkeista. Neuvot-telukunnan näkemyksillä on merkitystä synty-välle kaupunkimiljöölle.

Viranomaisohjaus liian pitkälle vietynä saat-taa latistaa syntyvän kaupunkimiljöön fyysisentoteutuksen. Parhaimmillaan se kuitenkin auttaarakennuttajaa ja suunnittelijaa hyödyntämäänympäristöstä saatavan lisäarvon hankkeelle jasiten myös kaupunkimiljöölle.

MarkkinatMarkkinavoimilla on välillinen ja vastustama-ton vaikutus syntyvään kaupunkimiljööseen. Nevaikuttavat monella tavalla ja tasolla.

Tällä hetkellä markkinat suosivat esimerkiksiasuntojen rakentamista ja nimenomaan pienienasuntojen rakentamista, toimistokeskittymienviemistä ulosmenoteiden varteen ja kauppakes-kusten rakentamista. Nämä kaikki heijastuvatköyhdyttävästi rakennusten ulkoarkkitehtuu-riin, syntyvään lähiympäristöön, autopaikkojenmäärään, tarvittaviin palveluihin jne. Markkina-perusteisesti syntyneen kaupunkimiljöön fyysi-nen olemus saattaa kertoa paljon asioita myöstaustalta.

Tämänpäiväisessä rakentamisen kulttuurissaon tärkeää ylläpitää korkeatasoiseen kaupunki-


446

Kuva 8. Yksityiskohta katutilasta, Helsinki Toukolanranta. Kuva Pekka Pakkala.

miljöön syntymiseen tähtäävää rakentamista.Nykyinen markkinatilanne ei valitettavasti ainaole aktiivisesti toteuttamassa tätä tavoitetta.Virkamiesten vaatimukset ovat tässä avainase-massa. Erilaiset paikat kaupungissa sallivat jaedellyttävät aina kuitenkin erilaisia ratkaisuja.

Markkinat ovat vaikuttamassa ainakin Hel-singissä myös siihen, että keskustan vanhat toi-mistokäytössä olleet rakennukset pyritäänmuuttamaan asunnoiksi. Tämä markkinatilan-teen ilmentymä elävöittää kaupunkimiljöötä.Eli markkinavoimilla voi tietysti olla myönteis-täkin vaikutusta.

Arkkitehtuuripoliittinen ohjelmaHelsingissä on parhaillaan tekeillä oma arkki-tehtuuripoliittinen ohjelmansa, joka valmistuukeväällä 2006. Tämän ohjelman vaikutuksienyksityiskohtia on tietenkin liian aikaista arvioi-da vielä. Mutta toivottavaa on, että se ainakin li-säisi yleistä tietoisuutta hyvästä ympäristöstä jakiinnostusta tukea sen rakentumiseen tähtääviätoimia.

Julkisen kaupunkitilan,rakennuksien ja toimintojenmerkitysJulkista kaupunkitilaa on kaikki se ulkotila, jokaon jokaisen kaupunkilaisen käytettävissä. Ka-dut, torit, aukiot, puistot, useimmat rannat ja sil-lat ovat julkista ulkotilaa ja näin ollen keskeisiätoiminnallisia ja kaupunkikuvallisia tekijöitäkaupunkilaisten elämässä.

Julkinen kaupunkitila ja sen muodostamakaupunkimiljöö on ensiarvoisen tärkeää myösitse kaupungille. Se vaikuttaa suuresti esimer-kiksi keskustan vetovoimaisuuteen ja samallamyös kaupungin asemaan kansainvälisessä ver-tailussa ja kilpailussa. Myös asuntoalueidenimago on paljolti riippuvainen julkisesta kau-punkitilan määrästä, luonteesta ja toteutuksentasosta. Uusilla alueilla julkisen tilan merkityskorostuu. On tärkeää, että asukkaat ja alueellatyössäkävijät voivat olla ylpeitä alueestaan.Huolenpito julkisen kaupunkitilan suunnittelus-ta, toteutuksesta ja hoidosta vaikuttaa siihen,miten alue koetaan.

Rakennukset reunustavat julkista kaupunkiti-laa. Rakennusten mittasuhteilla ja arkkitehtuu-rilla on suuri vaikutus miljöön luonteen kehitty-miseen.

Kaupungit koetaan usein sen sisällä olevienaluekokonaisuuksien kautta, koska se helpottaakaupungin hahmottamista. Näitä aluekokonai-suuksia voivat olla esimerkiksi keskusta, histo-riallinen puisto, vanha idyllinen pientaloalue,

1970-luvun elementtilähiö, uusi tiivistä-matalaarakentamista edustava alue. Näitä alueita onusein jo suunniteltu kokonaisuutena tai ne on ra-kennettu tietyn ajanjakson arkkitehtonistensuuntausten mukaan. Eri aluekokonaisuudetovat usein miljööltään erilaisia.

Myös toiminnoilla on tärkeä merkitys muo-dostuvan miljöön kannalta. Asunto- ja esimer-kiksi julkisen hallinnon alueet ovat hahmoltaantäysin erilaisia. Kaupunkimaisessa rakentami-sessa on jalankulkijan kokema miljöö merkityk-sellinen. Tästä syystä maantasokerroksen käsit-tely korostuu; se on syytä varata sellaisille toi-minnoille, jotka palvelevat kaupunkilaisia riip-pumatta siitä onko kyse asuin- tai toimistokort-teleista.

Suunnittelun merkitysJulkinen kaupunkitila ja rakennukset on suunni-teltava hyvin ja toteutettava korkeatasoisesti.Rakennuttajan vastuu on ratkaiseva sekä yksi-tyisen tai julkisen rakentamisen yhteydessä; ra-kennuttajan tahto on suunnittelijan laki. Raken-tamiselle annettavien reunaehtojen ja ohjelmanon tähdättävä taloudellisten näkökohtien lisäksimyös laadullisesti parhaaseen mahdolliseen tu-lokseen. Se edellyttää myös parhaiden mahdol-listen arkkitehtien käyttämistä kussakin hank-keessa; rakennuttajien tekemien suunnittelija-valintojen merkitystä ei voi korostaa liikaa.

Suunnittelulle on annettava myös riittävästiaikaa ja se on myös korvattava kunnolla, jottaesimerkiksi asuinrakennusten suunnittelu kiin-nostaisi hyviä arkkitehtejä. Nuoria suunnitteli-joita pitäisi saada myös suunnittelijoiden aktii-vipiireihin nykyistä paljon enemmän.

Kaikki kehittämistyö on tarpeen rakentami-sen yhteydessä. Rakennuttajien vastuu tulevai-suuden rakentamisesta on tässä mielessä raskas.Virheistä on otettava opiksi.

Mikäli alueella on hyvä määrätietoiseen kau-punkirakennustaiteelliseen ideaan perustuvaasemakaava ja mikäli yksittäisten rakennus-hankkeiden suunnittelu on hoidettu valistuneentilaajan osoittamalla tavalla, voi odottaa myöskaupunkimiljöön kehittymisen kannalta mie-lenkiintoista ja positiivista lopputulosta.

Kulttuurin ja ihmistenmerkitysVasta ihmiset tekevät kaupungin ja luovat kau-punkikulttuurin, joka rakentuu kaupunkimil-jööstä, paikoista, rakennuksista, toiminnoista jatoimijoista eli asukkaista, työntekijöistä ja alu-eella vierailevista. Kaupunkikulttuuriin kuulu-


447

vat myös aistein aistittavat tekijät: valot, värit,äänet, hiljaisuuskin. Kaupunkikulttuuri vaikut-taa sekä tietoisesti että tiedostamatta.

Vasta silloin kun kaupunkimiljöön fyysisetosatekijät täyttävät kunkin kokijan odotukset jakun yksilö omissa toimissaan – ovat ne sittenasumista, työntekoa, vapaa-ajanviettoa tai liik-

kumista paikasta toiseen – kokee olevansa miel-lyttävässä paikassa, voidaan puhua toimivastakaupunkikulttuurista. Kaupunkimiljöö on par-haimmillaan silloin kun juuri siinä kohdassa tar-vittavat fyysiset ja aistein aistittavat tekijät ovatkohdallaan.


448

Kuva 9. Helsinki, kesäistä kaupunkikulttuuria Esplanadin puistossa. Kuva Matti Eronen.

Documents

Miten kaupunkimiljöö muodostuu (PDF, Säännökset ja ohjeet 2006)