Motivointi työvälineenä - alkoholi ja rahapeliriippuvuus

04/14/23 1

Motivointi työvälineenä – mistä narusta kannattaa vetää?

Alkoholin ongelmakäyttö/riippuvuus

Rahapeliongelma/riippuvuus

Ehkäisevän päihdetyön seminaari_Åbo_9-6-15-Sari Castrén

SisältöAlkoholin ongelmakäyttö/riippuvuus

•Kohtaaminen ja muutosvalmius: empatia, evokaatio (havahduttaminen) ja pystyvyyden tukeminen

•Muutosmotivaation vaiheiden tunnistaminen ja niihin herkästi vastaaminen

•Motivoivan haastattelun henki: yhteistyö, hyväksyntä, myötätunto ja evokaatio

•Potilastapaukset


•Tunnistaminen

•Muutoksen tukeminen

•Potilastapaukset

04/14/23Ehkäisevän päihdetyön seminaari_Åbo_9-6-15-Sari Castrén

2

Potilaan kohtaaminen ja muutosvalmius

Potilaan muutosvalmius vahvistuu kun:

• Muutos tärkeä ja mahdollinen

Vuorovaikutustilanteessa on hyvä tiedostaa että:

• Motivaatio tai sen puute ei ole potilaan henkilökohtainen ominaisuus vaan muutosvalmiustila

• Lääkäri voi lisätä ja vähentää potilaan motivaatiota

• Lääkäri on avainasemassa kun potilas harkitsee muutosta

• Lääkäri voi kannatella ja kannustaa potilasta, joka kamppailee alkoholin käytön vähentämisen tai lopettamisen kanssa


3

Alle 10* – 30** % alkoholiriippuvaisista potilaista saa hoitoa sairauteensa

Psykiatristen häiriöiden hoito *

* Kohn et al. Bull World Health Organ 2004; 82: 858–866

Skitsofrenia Bipolaarihäiriö Depressio Paniikkihäiriö Yleistynyt ahdituneisuus-

häiriö

Alkoholin väärinkäyttö/

Alkoholiriippuvuus

Ei hoidossa

** Heinälä et al., Journal of Clinical Psychopharmacology: 21(3): 287-292, 2001

Suomessa 70 % ei hoidossa **

Syitä huonoon hoitoonhakeutumiseen

• Huono ongelman tunnistaminen, ongelmaan ei osata puuttua *

• Negatiivinen kuva hoitopalveluista/hoidon tehosta **

• Koettu häpeä **

• Huono muutosvalmius **

• Potilaan tavoitetta ei huomioida: hallitun käytön strategiaa ei

ole ymmärretty

•Huonot hoitotulokset (70 % retkahtaa jos mittarina täysraittius ***)

1.* ESEMeD/MHEDEA 2000 investigators. Acta Psychiatr Scand 2004:109 (suppl. 420): 47-542.**SAMHSA 2007, 2011, National Survey on Drug Use and Health (NSDUH3.*** Textbook of Substance Abuse Treatment, 4th edition, American Psychiatric Publishing, 2008

• Huono ongelman tunnistaminen, ongelmaan ei osata puuttua *

• Negatiivinen kuva hoitopalveluista/hoidon tehosta **

• Koettu häpeä **

• Huono muutosvalmius **

• Potilaan tavoitetta ei huomioida: hallitun käytön strategiaa ei

ole ymmärretty

•Huonot hoitotulokset (70 % retkahtaa jos mittarina täysraittius ***)

1.* ESEMeD/MHEDEA 2000 investigators. Acta Psychiatr Scand 2004:109 (suppl. 420): 47-542.**SAMHSA 2007, 2011, National Survey on Drug Use and Health (NSDUH3.*** Textbook of Substance Abuse Treatment, 4th edition, American Psychiatric Publishing, 2008

AUDIT-kyselyn osa-alueet ja sisällötOsa-alueet Kysymys Sisältö

Käyttötavan riskit 123

Juomisen tiheysTyypillinen määräHumalajuomisen tiheys

Riippuvuuden oireet 456

Heikentynyt juomisen hallintaJuomisen merkityksen kasvuKrapulajuominen

Alkoholinkäytön haitat 78910

Syyllisyys juomisestaTajunnan menetysLoukkaantumiset (alkoholi)Muiden huoli juomisesta

Pisteytys: kysymykset 1-8:pisteet 0-4 kysymystä kohti.Kysymykset 9-10: pisteet 0,2,4 pistettä kysymystä kohti.Pisteiden yhteismäärä: 0-7=vähäriskinen käyttö (naisilla 6 pistettä); 8-15 pistettä = riskikäyttö; 16-19 pistettä haitallinen käyttö. Vähintään 20 pistettä voi olla merkki alkoholiriippuvuudesta. Huom. Yli 65-vuotiailla yli 6 pistettä viittaa riskikäyttöön.

04/14/23 Ehkäisevän päihdetyön seminaari_Åbo_9-6-15-Sari Castrén 6

Alkoholiriippuvaisen muutosmotivaation vaiheet ja eri vaiheissa muutosta edistävät sisällöt

Vaihe KuvausAlkoholiriippuvainen:

Mikä edistää muutosta:

Esiharkintavaihe Ei tunnista ongelmaansa. • Havahduta ristiriitaa• Kiinnitä huomioita seurauksiin.

Harkintavaihe On epävarma muutoksen tarpeesta eikä suunnittele muuttavansa käyttäytymistään lähiaikoina

• Tutki ristiriitaa• Tarkastele vaihtoehtoja• Tarkastele juomisen edut/haitat

Valmisteluvaihe Aikoo muuttaa käyttäytymistään lähiaikoina, mutta on epävarma siitä kuinka sen tekisi

• Tue suunnitelman laatimisessa

Toimintavaihe On sitoutunut muutokseen ja muokkaa käyttäytymistään.

• Etsi toimivia ratkaisuja• Tue selviytymiskeinojen

harjoittelua• Tue muutosta tukevia sosiaalisia

suhteita• Palkitse

Ylläpitovaihe On sitoutunut toteutuneen muutoksen säilyttämiseen.

• Juomista laukaisevien tekijöiden tunnistaminen

• Retkahduksen ehkäiseminen04/14/23 Ehkäisevän päihdetyön seminaari_Åbo_9-6-15-Sari Castrén 7

Motivoivaa haastattelua kuvaava työote


Pääperiaatteet

• Osoita empatiaa

• Herätä ristiriitaa

• Kieriskele vastarinnassa ”roll with resistance”

• Tue pystyvyyden kokemusta

Ehkäisevän päihdetyön seminaari_Åbo_9-6-15-Sari Castrén04/14/23 9

Muutosmotivaation lomakeNimi: ___________________________________

Pvm: ________________

Arviosi tällä hetkellä:

TÄRKEYS

Miten tärkeänä pidät omien juomatapojesi muuttamista? 0 tarkoittaa, että se ei ole lainkaan tärkeää ja 10 sitä että se on erittäin tärkeää. Mikä on vastauksesi? Ympyröi valitsemasi luku.

0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10

Ei lainkaan Jokseenkin Kohtalaisen Tärkeä Hyvin Erittäin

tärkeä tärkeä tärkeä tärkeä tärkeä

VARMUUS

Olet päättänyt lopettaa/vähentää juomista. Miten varma todella olet, että pystyt tekemään sen? 0 tarkoittaa sitä, ettet ole lainkaan varma ja 10 sitä että varmasti pystyt siihen. Miten varma olet? Ympyröi valitsemasi luku.

0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10

Ei lainkaan Jokseenkin Kohtalaisen Varma Hyvin Täysin

varma varma varma varma varma

VALMIUS

Miten valmiina pidät itseäsi juomatapojesi muuttamiseen? 0 tarkoittaa sitä, ettet ole lainkaan valmis ja 10 sitä että olet täysin valmis siihen. Miten valmis muutokseen olet? Ympyröi valitsemasi luku.

0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10

Ei lainkaan Jokseenkin Kohtalaisen Valmis Hyvin Täysin

• valmis valmis valmis valmis valmis

Ehkäisevän päihdetyön seminaari_Åbo_9-6-15-Sari Castrén 1004/14/23

Muutosmotivaatio lomakeTyökalu potilaan alkoholinkäytön muutosvalmiuden arvioimiseksi*

Alkoholin muutosvalmiusasteikolla voidaan arvioida muun muassa: •potilaan motivaatiota muutosvalmiuteen•miten tärkeänä potilas pitää juomistapojensa muuttamista •miten varma hän on kyvystään muuttua •miten valmis hän on toteuttamaan muutoksen

Pyydä potilasta täyttämään kääntöpuolen lomake .

Voit toimia näin: kun potilas on täyttänyt kysymykset voidaan keskustelua jatkaa esimerkiksi seuraavasti:

1. Jos potilas valitsee miltä tahansa asteikolta numeron 0 - 4, voidaan keskustella, mihin valinta perustuu ja miksi se ei ole alempi tai korkeampi. Tällöin potilaalla on mahdollisuus tuoda esille asioita, jotka ovat hänelle tärkeitä ja puoltavat muutosta.

2. Lisäksi voidaan keskustella, mitkä asiat saisivat potilaan etenemään asteikolla 1-2 numeroa eteenpäin. Näin saadaan tietoa asioista, joita potilas pitää tärkeinä muutoksen voimistumisen kannalta.

*Lähde: Williams E.C. et al.: Do brief measure of readiness to change predict of alcohol consumption and consequenses in primary care patients with unhealthy alcohol use? Alcohol Clin Exp Res, 2007, 31(3); 428-35.


Case I

• Mies 54v., naimisissa yksityisyrittäjä

• Ei muita sairauksia (som & mt), univaikeuksia

• Juo kirkasta pullon päivässä, juominen jää päälle viikonloppuisin, viikonloput venyy pitkiksi

• Tärkeys 9: huoli on herännyt terveydestä, luin jutun lehdestä: taitaa minun rajat paukkua, vaimo ja lapset huomauttelevat, juomisen suunnittelu – rokulipäivät, tyytymättömyys itseen, univaikeudet

• Varmuus 6: aikaisemmat epäonnistuneet hoitoyritykset

• Valmius 8: huoli herännyt

• Heijastus takaisin= arvoristiriita


Alkoholin käytön edut ja haitat

• Alkoholin käyttöön liittyy sekä myönteisiä että kielteisiä kokemuksia.

• Esimerkki eduista ja haitoista: auttaa potilasta punnitsemaan mikä on hänelle tärkeämpää

(kts. Päihdelinkki:Juomisen hallinnan opas: Tehtävä 2: http://www.paihdelinkki.fi/juomisen-hallinnan-opas/3-vahentaa-vai-lopettaa)

04/14/23

Ehkäisevän päihdetyön seminaari_Åbo_9-6-15-Sari Castrén 13

Alkoholin käytön edut

Tärkeyspisteet 1-5

Alkoholinkäytön haitat

Tärkeyspisteet 1-5

Luovuus 5 Rahaa kuluu 5

Rento olo 3 Psyykkinen hyv. 5

Ahdistuksen poisto 4 Kunto laskee 5

Yhteensä 12 Yhteensä 15

Case II

• Oman korkean riskin juomatilanteen tunnistaminen:

• Korkeasti koulutettu nainen 45v., naimisissa, 3 lasta, jokailtainen tissuttelu ja salaa juominen

• Kiireisen päivän jälkeen kauppaan, ennen ruokakassien purkamista, mini-skumppaa, että jaksaa laittaa ruokaa ja aloittaa iltarutiinit..

• Saa ”buustia” alkoholista, mutta…

• Väsymys= lepo


14

Alkoholin käyttöpäiväkirja

Pvä Lääke kpl/klo

annosTavoite

annosToteutunut

Tilanne Ajatus Tunne Muuta

Ma

Ti

Ke

To

Pe

La

Su

Yht.Netissä: http://www.paihdelinkki.fi/testaa/oma-apu/juomispaivakirja.htm


Case III

• Mies 65 v., naimisissa, eläkkeellä

• Juominen jää päälle, seuraukset vaarantavat liittoa

• Oman rajan tunnistaminen (ei väkeviä), tavoitteen asettaminen (max 5 annosta kerralla vkossa 10 annosta), aina vaimon kanssa ei yksin, unilääkettä, ei alkoholia uniongelmiin

• Päiväkirjasta= selkeä data ja onnistuminen= elämänlaadun koheneminen


16

Mini-intervention periaatteet: RAAMIT/FRAMES

Rohkeus(Self-efficacy)

Vala potilaaseen rohkeutta ja uskoa onnistumiseen

Alkoholitietous(Feedback)

Anna potilaan henkilökohtaiseen tilanteeseen sopivaa palutetta

Apu(Advice)

Anna suullista ja kirjallista tietoa (Esim Juomisen hallinannan opas)

Myötätunto(Empathy)

Lämmin, reflektoiva, empaattinen ja ymmärtävä suhtautuminen

Itsemääräämisvastuu(Responsibility)

Potilaan oma päätös juomisen vähentämisestä tai lopettamisesta

Toiminta-ohjeet(Menu)

Sovi tavoitteista ja toimintatavoista yhdessä potilaan kanssa

Sovi 1-3 seurantakäyntiä


Tavoite ja mahdollinen lääkehoito

Lopettaminen/täysraittius•Täysraittiuden tavoitetta voidaan tukea Antabus-hoidolla•Antabus-sopimus, jonka tekee lääkäri, potilas ja lääkkeen annostusta valvova henkilö voi parantaa sitoutumista.Vähentäminen/kohtuukäyttö/täysraittius•Opiodinsalpaajat: Nalmefeeni ja Naltreksoni•Vähentävät juomahimoa•Suositus: psykososiaalista hoitoa rinnalle

Keskustelu potilaan kanssa myös vähentämisestä tavoitteena voi motivoida etenkin niitä potilaita, jotka eivät ole valmiita täysraittiuteen tai potilaita, jotka eivät muutoin hakeutuisi hoidon piiriin (Davis & Rosenberg 2013).

Castrén ym.2015. Alkoholinongelmakäytön tunnistaminen ja hoito. Suomen Lääkärilehti 21(70), 1497-1501.

Juomisen hallinnan opas, Tehtävä 4: http://www.paihdelinkki.fi/juomisen-hallinnan-opas/3-vahentaa-vai-lopettaa


18

Retkahduksen ehkäisy• Lipsahdus ja retkahdus kuuluvat toipumisprosessiin

• Lipsahdus tai retkahdus ovat oppimiskokemuksia.

• Lipsahduksen tai retkahduksen sattuessa on hyödyllistä pysähtyä ja miettiä mitä mahdollisia ennusmerkkejä on tunnistettavissa.

• Juomisen hallinnan oppaan selviytymissuunnitelma on hyvä apu potilaalle:

• http://www.paihdelinkki.fi/juomisen-hallinnan-opas/5-saavutusten-yllapitaminen


19

Lähteitä

• Hoitosuositustyöryhmä. Käypä hoito suositus. Alkoholiongelmaisen hoito. Duodecim. http://www.kaypahoito.fi/web/kh/potilaalle/suositus?id=khp00049

• Seppä K, Alho H, Kiianmaa K. (toim). Alkoholiriippuvuus, Duodecim 2010.

• Koski-Jännes, Riittinen &Saarnio (toim). Kohti muutosta. Muutoksen motivointi päihde-ja käyttäytymisongelmissa. Tammi, 2008.

• Hodgins DC, Leigh G, Milne R, Gerrish R. Drinking goal selection in behavioral self-management treatment of chronic alcoholics. Addict behav. 1997;22:247-255.

• Van den Brink W, Aubin HJ, Bladstöm A, Torup L, Gual A, Mann K. Efficacy of As-Needed nalmefene in Alcohol Dependent Patients with at least a High Drinking Risk Level: Results from a Subgroup Analysis of Two Randomized Controlled 6-Month Studies. Alcohol and Alcoholism 2013;1-9.

14.04.23 Alkoholisymposiumi_Lundbeck_Miten motivoida potilasta/Sari Castrén 20

04/14/23 21


Tunnistaminen ja muutokseen motivointi

Ehkäisevän päihdetyön seminaari_Åbo_9-6-15-Sari Castrén

Rahapeliongelmat suomalaisväestössä• Rahapeliongelmien esiintyvyys väestötasolla n. 3%.

• Sukupuolierot: miehet pelaavat enemmän ja ongelmia enemmän.

• SES: koulutus, työllisyys-status, aviosääty.

• Pelityypit: yleisin pelattu peli on Lotto, ongelmia aiheuttavimmat pelityypit rahapeliautomaatit ja internet-rahapelaaminen.

• Liitännäisoireet: alkoholi, tupakka, mielenterveysongelmat (masennus), yksinäisyys.

• Nuorten rahapelaaminen mahdollisesti oletettua yleisempää.

• Lähes viidenneksellä on lähipiirissään vähintään yksi henkilö, jolla on rahapeliongelma.

• Hoitoon hakeutumisen kynnys rahapeliongelmissa on korkea.

• Rahapeliongelman tunnistaminen on haastavaa.Castrén S, Basnet S, Pankakoski M, Ronkainen J-E, Helakorpi S, Uutela A, Alho H, Lahti T. An analysis of Problem Gambling among the Finnish working-age

population: A Population Survey. BMC Public Health 2013;13:519.

Castrén S, Basnet S, Salonen A, Pankakoski M, Ronkainen J-E, Alho H, Lahti T. Factors associated with disordered gambling in Finland. Substance Abuse, Treatment, Prevention and Policy 2013;8:24.

Castren S. Disordered Gambling in Finalnd:Epidemiology and a Current Treatment Option. Academic dissertation .THL 2013. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-245-964-0

Castrén S, Grainger M, Alho H, Lahti T. Seitsemäsluokkalaisten rahapelaaminen on yhteydessä päihteiden käyttöön ja heikkoon koulumenestykseen. Duodecim (painossa).

Salonen AH, Castrén S, Alho H, Lahti T. Concerned significant others of people with gambling problems in Finland: a cross sectional population study. BMC, Public Health, 2014;14:398.

Raisamo S & Salonen AH. Muutokset 15-64-vuotiaiden suomalaisten rahapelaamisessa vuosina 2003-2011. Yhteiskuntapolitiikka 2013;78(5):544-553.


Toiminnallinen riippuvuus vrt. päihderiippuvuus

• Riippuvuus syntyy välitöntä mielihyvää tuottavaan toimintaan

• Retkahdusalttius

• Luonnollinen toipuminen

• Kontrollin menetys

• Sietokyvyn kasvu

• Vieroitusoireet

• Velvollisuuksien laiminlyönti

• Tunteiden säätely

• Persoonallisuuden piirteet (impulsiivisuus, elämyshakuisuus)

• Heikentynyt ongelmien sietokyky



Rahapeliriippuvuuden kriteerit

• Pelihimon tautiluokitus ICD-10:n mukaan

• A. Pelaamisjaksoja on vähintään kaksi vuodessa.

• B. Pelaaminen jatkuu, vaikka seurauksena olisi henkilökohtaista ahdinkoa tai se vaikuttaisi jokapäiväisen elämän toimintoihin. Näistä jaksoista ei kerry voittoa.

• C. Voimakasta pelaamisen tarvetta on vaikea hillitä niin, että potilas itse pystyisi lopettamaan pelaamisen.

• D. Pelaamiseen ja pelaamisympäristöön liittyvät mielikuvat hallitsevat ajattelua ja mielikuvia.

Diagnostiset kriteerit :RahapeliriippuvuusRahapeliriippuvuus 312.31 (DSM-5)

1. Tarve pelata jatkuvasti suurenevilla rahasummilla saavuttaakseen haluamansa jännityksen.

2. Yritys vähentää tai lopettaa rahapelaaminen aiheuttaa rauhattomuutta ja ärtyneisyyttä.

3. On toistuvasti epäonnistunut yrityksissään kontrolloida, vähentää tai lopettaa rahapelaamista.

4.Ajatukset pyörivät rahapelaamisen ympärillä (esim. jatkuva tarve elää uudelleen aikaisempia rahapelitapahtumia, miettiä tasoitusmahdollisuuksia tai suunnitella seuraavaa rahapeliä ja ajatella pelaamiseen käytettävien rahojen hankintaa).

5. Pelaa usein tuntiessaan olonsa kuormittuneeksi (kokien esim. avuttomuutta, syyllisyyttä, ahdistuneisuutta tai masentuneisuutta).

6.Hävittyään rahaa palaa usein takaisin pelaamaan tasoittaakseen tappion (häviöiden takaa-ajo).

7. Valehtelee salatakseen rahapelaamisen osallistumisen määrän.

8. On vaarantanut tai menettänyt tärkeän ihmissuhteen, työpaikan tai koulutukseen tai työuraan liittyvän mahdollisuuden rahapelaamisen takia.

9. Tukeutuu muihin rahanhankinnassa helpottaakseen rahapelaamisen aiheuttamaa epätoivoista taloudellista tilannetta.


Diagnostiset kriteerit (DSM-5 jatkuu)

Arvioinnon aikajänne: 12 kuukautta.

Poissulkukriteeri: Maaninen jakso.

Vaikeusaste:

•Lievä: 4-5 kriteeriä.

•Keskivaikea: 6-7 kriteeriä.

•Vaikea: 8-9 kriteeriä.

Esiintymistiheys: Jaksottainen/satunnainen tai jatkuva.

Remissiovaihe (elpymisvaihe):

•Varhainen remissio: (kriteerit eivät ole täyttyneet 3 kk).

•Pysyvä remissio: kriteerit eivät ole täyttyneet 1 vuosi).Lähde. Castrén S, Salonen AH, Alho H, Lahti T. Rahapeliriippuvuuden diagnostiikka muutoksessa. Suomen Lääkärilehti 2014; 6(79):469-472.


Tunnista mahdollinen rahapeliongelma

BBGS-seula KYLLÄ EI

1. Onko rahapelaamisen lopettaminen tai vähentäminen aiheuttanut sinussa levottomuutta, ahdistusta tai ärtyneisyyttä viimeksi kuluneen 12 kuukauden aikana?

2. Oletko viimeksi kuluneen 12 kuukauden aikana yrittänyt salata perheeltäsi tai ystäviltäsi paljonko pelasit?

3. Onko rahapelaamisesi aiheuttanut sinulle viimeksi kuluneen 12 kuukauden aikana sellaisia taloudellisia ongelmia, että olet joutunut tukeutumaan perheesi, läheistesi tai sosiaalipalvelun apuun elinkustannuksiesi maksamiseksi?• Jos vastasit ”kyllä” yhteen tai useampaan kysymykseen – kasvanut riski: puheeksiotto ja tarkempi haastattelu.Lähde: Brief Psycosocial Gambling Screen (BBGS) - Gebauer, LaBrie, & Shaffer (2010). Suomessa käytössä Peluurin sivuilla.


Kysymys KYLLÄ EI

Oletko pelannut rahapelejä viimeksi kuluneen vuoden aikana?

Tapausesimerkki 1• 23-vuotias poikamies

• Toistuvia poissaoloja työstä

• Työterveyslääkärin lähete työterveyspsykologille

• Tupakoi, alkoholinkäyttö kausittain hallitsematonta, mieliala alakuloinen

• Suhde vanhempiin ja muihin läheisiin kiristynyt

• BBGS -2 pistettä, jatkoksi SOGS-R – 10 pistettä

• Pelaa päivittäin rahapeliautomaateilla, raaputusarpoja silloin tällöin

• Pt vähätteli asiaa, mutta rahapelaaminen pyöri herkeämättä mielessä – joko harmitellen häviöitä tai unelmoiden voitosta

• Velat masensivat – helpottunut kun asia tuli puheeksi, ei kysytty koskaan aiemmin


Rahapelien saatavuus ja hyväksyttävyys


Salonen AH, Castrén S, Raisamo S, Orford J, Alho H, Lahti T. Attitudes towards gambling in Finland: A cross sectional population study. BMC Public Health 2014; 14, 982-. Castren S, Murto A, Salonen AH. Rahapelimarkkinointi yhä aggressiivisempaa – unohtuivatko hyvät periaatteet? YP. Gambling advertising in Finland. Yhteiskuntapolitiikka, YP 2014; 79 (4):438-443.

Rahapelikierre


Tapausesimerkki 2

• Nainen 45-vuotias

• Matkalla töihin, kulkien Pasilan aseman kautta päivittäin

• Pelaa rahapeliautomaatteja

• Ajatus: pelaan vain muutaman kolikon

• Panokset kasvavat – häviö-voitto-takaa-ajo, pikavippi, rahan nosto, voitto- häviö etc.

• Ulos kehästä – myöhästyy töistä – ei rahaa ruokaan eikä laskuihin – epätoivo – korkea riski uudelleen-pelaaminen jatkuu

• Altistuksen vähentäminen – reitin vaihto, rahat kotiin (vain tarvittava mukaan) – tilanteen sieto


Onko rahapelaamisessa kyse taidosta vai tuurista?


Rahapelaamiseen liittyvät virheelliset ajatukset

Rahapelityyppi Uskomus, ajatus

Rahapeliautomaatti Pelikoneen tarkkailu, syklit ja ennustaminen, napin painaminen eri tyyleillä

Lotto Onnen numerot

Ruletti Kierrosten tarkkailu, jakajan liikkeiden tarkkailu

Raviveikkaus Hevosen lihaksiston, seisoma-asennon, kavioiden tutkiminen, nurmen pituus


Tapausesimerkki 3

• 45-vuotias perheellinen työssäkäyvä mies, ei muita samanaikaissairauksia

• Pelannut 20 vuotta, lähinnä rahapeliautomaatteja

• Itsemurhayrityksiä 2

• Motivoitunut hoitoon, sitoutui hyvin kotitehtäviin

• Päiväkirja: huomio pelihimo ei ollut läsnä 24/7

• Pelikierteen kuva: käännöskohta

• Sattuman käsitteen ymmärtäminen oman pelaamisen kohdalla

• Pelaamatta 2 vuotta


Virtuaalituki Suomessa (rahapeliongelmat)Virtuaalituen muoto Virtuaalituen sisältö

Virtuaalineuvonta Tietoa hoito- ja tukipalveluista, ohjataan eteenpäin muiden palvelujen piiriin.Auttava puheline-neuvonta

Virtuaaliset oma-apu materiaalit - ja ohjelmat

ItsearviointitestitTyökalut pelaamisen hallintaanBBGS- seula ja oma-apu

Virtuaalinen vertaistuki KeskustelufoorumiVertaisryhmäPelivoimapiiri, Tuuletin, Valtti

Virtuaaliterapia 8 viikkoa kestävä kognitiiviseen käyttäytymisterapiaan pohjaava hoito-ohjelma Peli poikki


Lähde: Castrén S, Sjöholm M, Lahti T. Virtuaalituki rahapeliongelmissa: nykytilanne Suomessa ja tulevaisuuden kehityssuunnat. Duodecim 2013;1773-1777.

Muut tukimuodot

• GA, nimettömät peluurit-ryhmät ja muu vertaistuki

• Läheisten tuki- ja hoito

• Talousneuvonta

Alho H, Heinälä P, Kiianmaa K, Lahti T, Murto A. (toim) 2015. Rahapeliriippuvuus, Duodecim, Helsinki.

Castrén S, Salonen A, Lahti T, Alho H. 2015. Rahapeliongelmaisten hoito on vielä hajanaista. Suomen Lääkärilehti 10(70), 51-54.

Lahti T, Castrén S, Tenhola H, Heinälä P, Alho H. 2012. Rahapeliriippuvuutta voidaan hoitaa. Suomen Lääkärilehti 6, 413-416.



Kiitos

Sari Castrén

Tutkija, FT, psykologi, ET-terapeutti (koulutuksessa)

THL, Tupakka, rahapelit ja riippuvuus-osasto

Helsingin yliopisto, Päihdelääketieteen laitos

[email protected]

Lisätietoa: http://www.thl.fi/fi_FI/web/fi/aiheet/tietopaketit/pelihaitat

Documents

Motivointi työvälineenä - alkoholi ja rahapeliriippuvuus