Satakunta – Sikses parhaita makuelämyksiä · 2014-12-18 · 18.12.2014 1 Satakunta – Sikses parhaita makuelämyksiä Seminaari 4.12.2014 Pori Yhteinen seminaari • Sikses parasta

18.12.2014

1

Satakunta – Sikses parhaita makuelämyksiä

Seminaari 4.12.2014 Pori

Yhteinen seminaari

• Sikses parasta – aitoja makuja Satakunnasta 1.2.2012-31.12.2014– Toteuttajat: Pyhäjärvi-instituutti, Satafood ja ProAgria Länsi-Suomi– Rahoittaja: Satakunnan ELY-keskus, Manner-Suomen maaseudun

kehittämisohjelma

• Luonnonmukaisen tuotannon kehittämistarpeet Satakunnassa 1.3.2013-31.12.2014– Toteuttajat: Pyhäjärvi-instituutti ja Satafood – Rahoittaja: Satakunnan ELY-keskus, Manner-Suomen maaseudun

kehittämisohjelma

18.12.2014

2

Tiedonvälitystä

Tiedotushankkeen tavoitteena on ollut• lisätä tietoisuutta satakuntalaisesta ruokaketjusta.• nostaa satakuntalaisen ruokaketjun ja sen eri toimijoiden arvostusta.

Tiedonvälitystä on tehty sekä maakunnallisesti että valtakunnallisesti.

Tiedotuksen avulla on ollut mahdollista • tukea ja vahvistaa paikallista ruokakulttuuria.• lisätä alan osaamista.• lisätä eri toimijoiden verkostoitumista.• tukea yrittäjyyden lisääntymistä.

Materiaalejaesite, juliste, uutislehti, reseptivihko, roll up, messuseinäke, lakana, www-sivut, facebook-sivut, Oppipeli

18.12.2014

3

Hanke mukana turuilla, toreilla ja kaupoissa

Kauppakampanjat Satakunnassa (Huittinen, Rauma, Kankaanpää)Paikalliset markkinat (Leineperi, Huittinen)Porin ponikuninkuusravit 2013Satakunnan messut 2012, 2013, 2014Okra –maatalousnäyttely 2014Elma-maaseutumessut 2013, 2014 (Helsinki)Markkinointikiertue 2013 (Tku, Tre, Hki)Lähi- ja luomuruokamessut 2014 (Hki)Sieni-infot 2014Osta tänään tilalta –päivät 2013, 2014

Yrittäjille tiedonvälitystä ja verkostoitumista

• Tulevaisuustyöpaja hankkeen alkuvaiheessa

• Alkutuottajat ja jalostajat kohtasivat asiakasrajapintojen edustajia eri tapahtumissa (tukut, kaupat, lähiruokakaupat, pito- ja juhlapalvelut, matkailuyrittäjät, ruokapiirit)

• Tapahtumateemoina olivat mm. logistiikka, verkkokauppa ja some

• Hanke mukana perustamassa REKO-lähiruokarinkejä (Kankaanpää, Pori, Rauma ja ensi viikolla Huittinen)

18.12.2014

4

Tietoa ammattikeittiölle

• Satakuntalaisten keruutuotteiden mahdollisuuksista

• Uusista ravitsemussuosituksista ja järvikalan käytöstä

• Tietoa tuotteista ja yrittäjistä julkisille keittiöille, matkailuyrittäjille, pito- ja juhlapalveluille

• Oppilaitospäivät Sataedussa ja Winnovassa

• Projekti Winnovan Liisanpuiston kokkiopiskelijoiden kanssa

Hanke: Luonnonmukaisen tuotannon nykytilanne ja kehittämistarpeet Satakunnassa –esiselvityshankeManner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma

Luonnonmukaisen tuotannon nykytilanne ja kehittämistarpeet Satakunnassa

- Maakunnan luomuraaka-ainepotentiaali luomuelintarvikkeiksi ja –rehuiksi

18.12.2014

5

Hanke: Luonnonmukaisen tuotannon nykytilanne ja kehittämistarpeet Satakunnassa –esiselvityshanke Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma

Lähtökohtia hankkeelle

• Satakunnassa mahdollisuudet monipuoliseen ja vahvaan luomutuotantoon – tuotanto kuitenkin vähäistä

• Luomutuotteiden kulutus ja tuotanto kasvussa

• Valtiovalta sitoutunut edistämään luomutuotantoa

Hanke: Luonnonmukaisen tuotannon nykytilanne ja kehittämistarpeet Satakunnassa –esiselvityshanke Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma

Hankkeen tavoitteet

1. Tilastoyhteenveto Suomen ja Satakunnan luomutuotann osta

2. Selvitetään kyselytutkimuksella jalostajien luomuraaka-aineiden hankintatilannetta Satakunnassa

3. Selvitetään kyselytutkimuksella viljelijöiltä mm. halukkuutta lisätä raaka-ainetuotantoa jalostajien käyttöön

4. Tuotantosuuntakohtaisin haastatteluin selvitetään tuotannon ongelmia, vahvuuksia sekä kysytään tuottajilta ajatuksia kehittämistarpeista

5. Tarkastellaan muutamien esimerkkituotantosuuntien avulla luomutuotannon arvonmuodostuksen ketjua

18.12.2014

6

Lämpimästi tervetuloa!

TULEVAISUUDEN RUOAN KULUTTAJA Satakunta – Sikses parhaita makuelämyksiä -seminaari

4.12.2014, Pori

Riikka Saarimaa

Tulevaisuuden tutkimuskeskus,

Turun yliopiston kauppakorkeakoulu

TULEVAISUUDEN RUOANKULUTUS?

• Syödäänkö aitojen raaka-aineiden sijasta keinotekoisia

valmisteita, ravintopuristeita ja -pillereitä?

• Kuuluuko tulevaisuuden ruokavalioon toukkia, sirkkoja,

keinolihaa tai levää?

• Tulostetaanko ruoka-annokset tulevaisuudessa?

• Tuoko jakeluauto aidoista raaka-aineista valmistetun

gourmet -aterian lounasaikaan kouluun tai työpaikalle?

• Syödäänkö tulevaisuudessa lainkaan kotimaista ruokaa

vai keskittyykö ruoantuotanto ja -jalostus ulkomaille

monikansallisiin suuryrityksiin?

RUOANKULUTUKSEN TULEVAISUUTTA

JÄLJITTÄMÄSSÄ

• Toimintaympäristön muutosvoimien

kartoitus

• Ruoankulutuksen trendien havainnointi

• Kuluttajatutkimukset

• Ruokaan kytkeytyvien uusien ilmiöiden ja

innovaatioiden seuraaminen

• Heikkojen signaalien tunnistaminen

• Mustien joutsenten tarkastelu (epätodennäköiset tapahtumat, mutta toteutuessaan

vaikutuksiltaan suuria)

RUOANKULUTUKSEN TRENDIT

• Ruokatrendit kuluttajalähtöisiä kehityssuuntia

• Trendit kuvastavat arvoja, asenteita ja yhteiskunnan

muutoksia: kulutuskäyttäytymisen taustatekijöitä

• Toisaalta trendit kertovat valinnoista ja kulutuksesta

(mitä ostetaan, mitä ruokaa valmistetaan ja syödään)

→ tilastot esim. MMM Tike)

• Pitkäkestoisia ja pysyvimpiä trendejä sekä

lyhytaikaisempia muotitrendejä

• Retrotrendejä

• Vahvoja trendejä, heikkoja trendejä,

ruokakulttuurisidonnaisia trendejä

• Ristiriitaisuuksia trendeissä (trendi-antitrendi)

RUOAN JA SYÖMISEN TRENDEJÄ, KEHITYSSUUNTIA

1. Syömisen muutokset, ateriarytmien muutokset

2. Yksilöllistyminen ruokavalioissa

3. Monikulttuuristuminen ja kansainvälistyminen

4. Tieto terveyden ja hyvinvoinnin yhteydestä

syömiseen kasvaa

5. Jäljitettävyys – ruoan alkuperä –

ruokaturvallisuus

6. Eettinen ja vastuullinen kuluttajuus

7. Teknologisoituminen

8. Uuselintarvikkeet ja uudet raaka-aineet

1. SYÖMISEN JA ATERIARYTMIEN MUUTOKSET

• Elämäntapojen ja työelämän muutokset

• Aterioiden välipalaistuminen kun lämpimiä

aterioita korvataan välipaloilla

• On-the-go –syöminen: syödään matkalla ja

liikkeellä ollessa

• Syöminen työn ja viihteen äärellä näyttöpäätteen

ääressä lisääntyy

• Perheen yhteinen ruokailu harvinaistuu

• Sosiaalinen syöminen (seating = social eating)

• 5D -syöminen, kokemuksellinen ja

kaikkiaistillinen: maku-, haju-, näkö-, kuulo- ja

tuntoaisti osana (Ks. Future Shopping, Cooking and Eating. Ridderheims

rapporten 2012)

ATERIOIDEN

VÄLIPALAISTUMINEN

2. YKSILÖLLISTYMINEN RUOKAVALIOISSA

• Ruokavalinnat arvojen ja

identiteetin ilmentäjänä ja manifestina:

”Olen sitä mitä syön” → ääreistyminen

• Käsitykset ruoan merkityksestä

ihmisten elämässä monipuolistuneet

• Yhtenäiskulttuurin murtuminen →

kysyntä laajenee, vaihtoehtoja lisää

Erityisryhmien ruokavaliot (iäkkäät,

urheilijat, ylipainoiset, allergikot) Luomukananmunien kysyntä kasvanut:

http://yle.fi/uutiset/bodareiden_munarinki_paisuu/6828835

KULUTTAJARYHMÄT HETEROGEENISTYVÄT

• Perinteistä ruokavaliota kannattavat

• Etnisiä makuelämyksiä hakevat

• Tiedostavat kuluttajat (ympäristö, reilut tuotteet)

• Yhä hienojakoisemmat kuluttajaryhmät, esim.

Kasvissyöjät: fleksitaristit (kausiluontoinen

kasvissyöjä), vegetaristit, fenno-veganistit,

pescovegetaristi, ovo-lakto-vegetaristit

• No nothing -ajattelu eli tiettyjä raaka-aineita välttävät

kuluttajatottumukset lisääntyvät (esim. glukoosi-

fruktoosisiirappi, gluteeni, tietyt e-koodit).

MONIKULTTUURISTUMINEN JA

KANSAINVÄLISTYMINEN

• Matkustus lisääntynyt → uteliaisuutta uusiin

makuihin

• Kiinnostus etnisiin ruokavalioihin

• Maahanmuuttajat kuluttajina → ruokakulttuurit

moninaistuvat Suomessa

• Globalisaatio – raaka-aineet, tuotteet ja ihmiset

liikkuvat

• Tuotteita entistä enemmän saatavilla

verkkokaupassa .

4. TIETO TERVEYDEN JA HYVINVOINNIN

YHTEYDESTÄ SYÖMISEEN KASVAA

• Terveyden ja hyvinvoinnin välinen yhteys

syömiseen entistä selkeämmäksi ja tutkimustietoa

enemmän

• Terveysvaikutteisia elintarvikkeita ja tuotteita

erityisryhmille (lapset, seniorit ja allergiat)

• DNA- ruoka: yksilölliset geenikarttaruokavaliot

MUISTITOIMINTOJA YLLÄPITÄVÄÄ RUOKAA

• Muistisairauksien määrän kasvu kun

ihmiset elävät vanhemmiksi

• Muistiterveyden vaaliminen on

noussut kiireisen elämäntavan

keskellä yhä enemmän esille

länsimaissa

• Kuluttajaa kiinnostaa tieto

muistitoimintoja ylläpitävistä

ravitsevista ruuista, joilla voi

ehkäistä sairastumisriskiä Ks. esim EU-hanke: http://www.lipididiet.progressima.eu/

(mukana Itä-Suomen yliopiston, Kuopion yksikön

professori Hilkka Soininen)

http://www.lipididiet.progressima.eu/

TUTKIMUSTIETO TERVEYDEN JA HYVINVOINNIN

YHTEYDESTÄ SYÖMISEEN KASVAA

Terveellinen ruokavalio voi torjua masennusta, Anu Ruusunen:

Diet and Depression:

http://epublications.uef.fi/pub/urn_isbn_978-952-61-1201-5/

Säännöllinen ruokarytmi suojaa nuoria lihomiselta, Anne

Jääskeläinen 2013: Epidemiologic studies on overweight

and obesity in adolescents:

http://epublications.uef.fi/pub/urn_isbn_978-952-61-1223-

7/urn_isbn_978-952-61-1223-7.pdf

Ruokavalio, kehon rasvapitoisuus ja aineenvaihdunta- ja

verenkiertoelinsairauksien vaaratekijöiden kasautuminen

alakouluikäisten lasten väestöotoksessa, Aino-Maija

Eloranta 2014: Diet, body adiposity and cardiometabolic risk

in a population sample of primary school children










http://epublications.uef.fi/pub/urn_isbn_978-952-61-1223-7/urn_isbn_978-952-61-1223-7.pdf

















TERVEELLINEN SYÖMINEN

Valtion ravitsemusneuvottelukunnan uudet, koko väestölle tarkoitetut

ravitsemussuositukset 2014

5. JÄLJITETTÄVYYS – RUOAN ALKUPERÄ –

RUOKATURVALLISUUS (1)

• Ruoan tuotantoketjut pitkiä ja ruoan alkuperä hämärtyy

Ruokaskandaalit:

Lasinsirut ruoassa Ruotsissa 2009

Kiinan maitojauheskandaali, melamiinia maitotuotteissa

2008

BSE-tauti naudoilla, Iso-Britannian epidemia 1990-95,

Suomi 2001

Hevosenlihaskandaali 2013

Ruokaväärennökset (värjättyä sianlihaa, mehut ja teet

ym.)

HEVOSENLIHASKANDAALI 2013

Kuvalähde: sosiaalinen media

Lets´s run before

they Find us –kuva

5. JÄLJITETTÄVYYS – RUOAN ALKUPERÄ –

RUOKATURVALLISUUS (2) • Ruokaturvallisuuden ylläpitäminen entistä

haasteellisempaa kun uhkat laajempia ja

vaikeampia hallita

→ Kuluttajat kiinnostuneita ruoan alkuperästä

→ Halutaan tuotteita, joissa pystytään osoittamaan

ruoan matka kuluttajalle

→ Tarinallisuus – tuotteen synty, raaka-aineet,

valmistaja

•Lähiruoka kiinnostaa kuluttajia Ruoka lähellä, kuluttaja kaukana? Näkökulmia lähiruoan kysynnän ja tarjonnan kohtaamiseen. Lotta Heikkilä (toim.) MTT raportti 154. MTT.

6. EETTINEN JA VASTUULLINEN KULUTTAJUUS

• Eettinen ja ekologinen kulutus on parin viime

vuosikymmenen aikana ollut kasvussa

• Aikakautta on kutsuttu jopa ”etiikan aikakaudeksi”,

jossa kuluttajien tavoitteena on etsiä elämänlaatua ja

mielenrauhaa vastuullisella kuluttamisella https://jyx.jyu.fi/dspace/bitstream/handle/123456789/42660/978-951-39-5516-

8%20(2).pdf?sequence=1

• Ympäristötietoisuuden kasvu

• Kuluttajat kiinnostuneita ruoan ympäristövaikutuksista

• Tuotteiden hiilijalanjälki, vesijalanjälki,

luonnonmukaisuus, kemikaalittomuus ovat tärkeitä

https://jyx.jyu.fi/dspace/bitstream/handle/123456789/42660/978-951-39-5516-8 (2).pdf?sequence=1






















7. TEKNOLOGISOITUMINEN

• Ruokakaupan siirtyminen verkkoon

• Sosiaalinen media tärkeä viestinnän väline →

kuluttajat antavat toisilleen vertaistietoa, joka

vaikuttaa ruoan valintaan

• Mobiiliteknologian sovellusten määrä kasvaa

• Robotiikka, 3D-teknologian nopea kehitys

• Pakkausteknologia: anturit, syötävät pakkaukset,

biohajoavat pakkaukset

• Älykkäät tuotteet ja palvelut (älylinjasto, älyhaarukka)

• Uudet maksuvälineet, virtuaalivaluutat

FOODINI 3D- RUOKATULOSTIN

8. UUSELINTARVIKKEET JA UUDET RAAKA-AINEET

• Uudet proteiinin lähteet kiinnostavat

• Hyönteis- kasvi- ja sieniproteiinit

• Quorn – sieniproteiini

• Kasviproteiinit (palkokasvit, siemenet, pähkinät)

• Levät ja yrtit ravinnerikasta ruokaa

• Uudet viljelykasvit Suomessa (kvinoa, lupiini)

• GMO - muuntogeenisten elintarvikkeiden kulutus saattaa

tulevaisuudessa arkipäiväistyä

TULEVAISUUDEN RUOAN KULUTTAJA? YHTEENVETOA

ERI SUKUPOLVIEN RUOANKULUTUKSESSA

EROJA JA YHTÄLÄISYYTTÄ

• Suuret ikäluokat (1945-1950 syntyneet)

→ terveellisiä vaihtoehtoja terveyden ylläpitoon

• X-sukupolvi (1964-1979 syntyneet)

→ jaksamista työelämään ja ruuhkavuosiin

• Y-sukupolvi (1980-1995 syntyneet)

→ vaihtelua, kokeiluja ja ympäristön tiedostamista

• Z-sukupolvi (2000-luvun taitteesta lähtien syntyneet)

→ yhdistää viihteen ja ruoan

→ no-hand food?

• Ruokatarpeet ja -toiveet vaihtelevat eri elämäntilanteissa

Sillai kai!

Salme Pasi: Sillai kai! Kuva: Jonna Öhrnberg

Viihteellistyvä elämäntapa ja kuluttaminen – ei yksin

Z- sukupolven juttu vai laajempi ilmiö

TULEVAISUUDEN RUOANKULUTTAJA

• Todennäköisesti syömme nykyisenkaltaista ruokaa

• Vaihtoehtoiset proteiinin lähteet – osa lihaproteiinista

korvautunee hyönteis- kasvi- ja sieniproteiinilla

• Kestävästi ja vastuullisesti tuotettua ruokaa

• Terveyden ja hyvinvoinnin välinen yhteys kiinnostaa

kuluttajia

• Erikoistuotteet - ainutlaatuisuus, maku, paikalliset

raaka-aineet, käsityön leima

• Ruokakaupan siirtyminen verkkoon

• Viihteellistyvä syöminen

TULEVAISUUDEN RUOKAA

• Keinolihan tulevaisuuden näkymät vahvat

(eläimen kantasoluista kasvatettu in vitro-liha) http://futuresconference2013.files.wordpress.com/2013/06/mark-j-post.pdf

• Hyönteiset, sirkat ja toukat tulevaisuuden ruokana http://www.ted.com/talks/marcel_dicke_why_not_eat_insects.html

Edible insects: future prospects for food and feed

security. FAO FORESTRY PAPER 171, Rome, 2013

http://www.fao.org/docrep/018/i3253e/i3253e.pdf

• Quorn – sieniproteiini

• Levät ja yrtit ovat ravinnerikasta ruokaa

• Kasviproteiinit

http://futuresconference2013.files.wordpress.com/2013/06/mark-j-post.pdf






http://www.ted.com/talks/marcel_dicke_why_not_eat_insects.html

http://www.ted.com/talks/marcel_dicke_why_not_eat_insects.html



KIITOS!

Yhteystiedot:

Tulevaisuuden tutkimuskeskus

Turun yliopiston kauppakorkeakoulu

20014 Turun yliopisto

Email: [email protected], Puh. 02 333 9615, GSM: 040 7311 849

Hyönteisrisotto, kuva: Liisa Takala 2013

Ristiinnaulittu siika, Porin pitäjäruoka

mailto:[email protected]

18.12.2014

1

www.helsinki.fi/ruralia

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset

SatakunnassaKTM Leena Viitaharju

[email protected],

4.12.2014 Pori

“Satakunta – Sikses parhaita makuelämyksiä”

9.10.2013 1

www.helsinki.fi/ruralia 11.12.2013 2

� Yleisenä tavoitteena Suomessa on lähiruoan tuotannon ja käytön lisääminen, jalostusasteen nostaminen sekä kysynnän ja tarjonnan parempi kohtaaminen.

� Selvitys: missä määrin sekä jalostavat yritykset että julkiset keittiöt käyttävät lähialueen raaka-aineita, ja tuottaa arvio lähiruoan käytön nykyisistä ja tulevista vaikutuksista:

a) alueen taloudelleb) alueen työllisyydelle

18.12.2014

2


� Lähellä tuotettua ja kulutettua, kotimaista ruokaa.

� Lähiruoka on tuoretta, tuottaja pystytään helposti selvittämään.

� Vuodenaikojen sesongit voidaan helposti hyödyntää.

� Paikallisen ruokaperinteen vaaliminen.

� Huoltovarmuus myös tärkeä säilyttää.

� Työllistävä vaikutus.

Mitä on lähiruoka?

3


� Hankintapyyntöön vastattiin pääasiassa yksin (94% niistä, jotka vastasivat ”kyllä”)

� Miksi ei?� ”Pienet resurssit.” ”Liian pieni yritys.” Kysyntää muutenkin.”� ”Julkisen sektorin pilkkahinta ei houkuttele.” ”Tuotteemme ei sovellu julkiselle.”� ”Ei ole tullut pyyntöä.” ”Emme ole saaneet.” ”Eipä ole kysytty.”

Julkiseen hankintapyyntöön vast aaminen, koko Suomi

4.12.2014 4

18.12.2014

3


� Hankintalainsäädäntö ja sen paikallinen soveltaminen koetaan haastavaksi (syrjimättömyysperiaate)

� EU-parlamentti hyväksyi uudet hankintadirektiivit 15.1.2014. Jäsenvaltioilla on 24 kk aikaa saattaa säännöt osaksi kansallista lainsäädäntöä.

Taustaa julkiselta sektorilta

4.12.2014 5


Hankintarengaskysely: Raaka-aineiden osto, koko Suomi

4.12.2014 6

18.12.2014

4


Hankintarengas –kyselyntuloksia

7

� Keskimäärin n. 15% julkiskeittiösektorin elintarvikkeista ostetaan omasta maakunnasta. (ulkomailta vähän yli 20%)

� Omasta maakunnasta ostetaan yleensä eniten tuoretta leipää, marjoja, juureksia ja vihanneksia.

� Suurin osa hankintarenkaista uskoo tulevaisuudessa ostavansa yhä enemmän omasta maakunnasta (n. 20% v. 2020), mutta on myös niitä, jotka näkevät tuontituotteiden määrän kasvavan.

� Mainittuja ongelmia lähiruoan hankkimisessa: määrärahojen pienuus, pientoimittajien passiivisuus, logistiikka,

sa saatavuus, kilpailutus/hankintalaki…


RegFin-laskentametodi aluetaloudellisten

vaikutusten analyysissä

Ruralia-instituutti 8

LASKENTA-

METODI

TULOKSET

TUTKIMUS-ONGELMA

Arvio vaikuttavuudesta:

taloudellinen kasvu,

työllisyys, tulot, kulutus,

verotulot, julkiset

palvelut, kotimaan ja

ulkomaankauppa,

muuttoliike,

väestökehitys ja sen

demografia jne.

18.12.2014

5


Maatalouden ja elintarvike-teollisuuden aluetaloudelliset vaikutukset: koko Suomi

18.12.2014 9

� Maatalouden vaikutus koko Suomen BKT:hen on noin 2,8 %-yksikköä eli reilut 5,2 miljardia euroa. Maatalous työllistää noin 4,1 %-yksikköä maamme työllisistä eli noin 100 000 henkilötyövuotta, kun kerroinvaikutuksetkin otetaan huomioon. � Elintarviketeollisuuden vaikutus maan BKT:hen on noin 7,1 %-yksikköä eli noin 13,2 miljardia euroa. Elintarvikkeiden ja juomien valmistuksen vaikutus työllisyyteen on maataloutta hieman pienempi, noin 3,8 %-yksikköä eli reilut 95 000 henkilötyövuotta kerroinvaikutukset huomioon otettuna.

Toimiala

BKT (%-yksikköä)

BKT (milj. euroa)

Työllisyys (%-yksikköä)

Työllisyys (htv)

MAATALOUS 2,82 5 243 4,12 105 016

Lihanjalostus ja teurastus 1,10 2 049 0,72 18 349

Kalanjalostus 0,09 166 0,06 1 417

Hedelmien, marjojen ja vihannesten jalostus 0,21 392 0,14 3 475

Rasvojen ja öljyjen valmistus 0,10 191 0,04 1 132

Maitotuotteiden valmistus 1,35 2 501 0,83 21 148

Myllytuotteiden valmistus 0,24 448 0,09 2 318

Leipomotuotteiden valmistus 0,97 1 800 0,57 14 540

Muu elintarvikkeiden valmistus 1,31 2 439 0,55 14 000

Eläinten ruokien valmistus 0,35 649 0,19 4 801

Juomien valmistus 1,39 2 580 0,58 14 680

ELINTARVIKETEOLLISUUS YHTEENSÄ 7,12 13 217 3,76 95 860

www.helsinki.fi/ruralia 10

ETELÄ-POHJANMAA

Toimiala

BKT (%-yksikköä)

BKT (milj. euroa)


Työllisyys (htv)

MAATALOUS 7,55 394,57 12,95 11488

Lihanjalostus ja teurastus 11,95 624,68 5,72 5073

Kalanjalostus 0,01 0,51 0,01 5

Hedelmien, marjojen ja vihannesten jalostus 0,28 14,59 0,13 119

Rasvojen ja öljyjen valmistus 0,00 0,23 0,00 4

Maitotuotteiden valmistus 5,28 275,83 2,85 2531

Myllytuotteiden valmistus 1,10 57,59 0,38 333

Leipomotuotteiden valmistus 1,67 87,31 0,80 714

Muu elintarvikkeiden valmistus 0,32 16,84 0,18 162

Eläinten ruokien valmistus 2,18 113,95 0,47 420

Juomien valmistus 2,58 134,69 1,06 939

ELINTARVIKETEOLLISUUS YHTEENSÄ 25,37 1326,22 11,61 10300

SATAKUNTA

Toimiala

BKT (%-yksikköä)

BKT (milj. euroa)


Työllisyys (htv)

MAATALOUS 5,03 359,44 6,44 6869

Lihanjalostus ja teurastus 2,71 193,38 2,09 2225

Kalanjalostus 0,04 3,00 0,03 31

Hedelmien, marjojen ja vihannesten jalostus 1,08 77,34 0,68 725

Rasvojen ja öljyjen valmistus 0,00 0,20 0,01 11

Maitotuotteiden valmistus 0,33 23,78 0,19 203Myllytuotteiden valmistus 0,33 23,75 0,13 143

Leipomotuotteiden valmistus 0,84 60,12 0,50 532Muu elintarvikkeiden valmistus 1,73 123,26 0,71 753

Eläinten ruokien valmistus 0,56 39,96 0,36 382Juomien valmistus 0,00 0,09 0,01 7

ELINTARVIKETEOLLISUUS YHTEENSÄ 7,63 544,89 4,70 5013

18.12.2014

6

11

Elintarvike-teollisuuden vaikutukset maakuntien talouteen ja työllisyyteen


Elintarviketeollisuuden aluetaloudellisten vaikutusten muutos vuosien 2013 ja 2020 välillä julkisten keittiöiden paikallisten ostojen muuttuessa

12

ETELÄ-POHJANMAA (23 % => 25 %)Paikallisten tuotteiden käytön

vaikutukset

Vaikutus työllisyyteen (htv) 4

Vaikutus työllisyyteen (htv) / 100 000 € 2,5

Vaikutus BKT:hen (milj. €) 0,3

UUSIMAA (17 % => 16 %)

Paikallisten tuotteiden käytön vaikutukset

Vaikutus työllisyyteen (htv) -30,7


Vaikutus BKT:hen (milj. €) -2,1

POHJOIS-POHJANMAA (5 % => 27 %)

Paikallisten tuotteiden käytön vaikutukset

Vaikutus työllisyyteen (htv) 402,3


Vaikutus BKT:hen (milj. €) 32,7

18.12.2014

7

13

Elintarviketeollisuuden aluetaloudellisten vaikutusten muutos vuosien 2013 ja 2020 välillä julkisten keittiöiden paikallisten ostojen muuttuessa

4.12.2014 14

Kenen vastuu???

18.12.2014

8


e-mail: [email protected]://www.helsinki.fi/ruralia/julkaisut/pdf/Raportteja118.pdf


Kiitos!

[email protected]://www.helsinki.fi/ruralia/julkaisut/pdf/Raportteja118.pdf

18.12.2014

1

Luonnonmukaisen tuotannon nykytilanne ja kehittämistarpeet Satakunnassa

– Maakunnan luomuraaka-ainepotentiaali luomuelintarvikkeiksi ja -rehuiksi

Hankeaika 1.3.2013 – 31.12.2014

Satakunta – Sikses parhaita makuelämyksiä 4.12.2014

Jukka Saarinen

Lähtökohtia hankkeelle

* Luomutuotteiden kulutus ja -tuotanto kasvussa

* Valtiovalta sitoutunut edistämään luomutuotantoa

* Satakunnassa mahdollisuudet monipuoliseen ja vahvaanluomutuotantoon

18.12.2014

2

Hankkeen tavoitteita

1. Tilastoyhteenveto Suomen ja Satakunnan luomutuotannosta

2. Selvitetään kyselytutkimuksella elintarvikejalostajien luomuraaka-aineiden hankintatilannetta Satakunnassa

3. Selvitetään kyselytutkimuksella viljelijöiltä mm. halukkuutta lisätä raaka-ainetuotantoa jalostajien käyttöön

4. Tuotantosuuntakohtaisin haastatteluin selvitetään tuotannon ongelmia, vahvuuksia sekä kysytään tuottajilta ajatuksia kehittämistarpeista

5. Tarkastellaan muutamien esimerkkituotantosuuntien avulla luomutuotannon arvonmuodostuksen ketjua

Luomupeltopinta-alavertailu Satakunta / muu Suomi

18.12.2014

3

0

50 000

100 000

150 000

200 000

250 000

0

5 000

10 000

15 000

20 000

25 000

2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014

Kok

o S

uom

i ha

Sat

akun

taha

Satakunnan ja Suomen luomu- ja sv-pinta-alat, ha

(Satakunta 6 % maan peltoalasta 3 % luomualasta)

Satakunta Koko Suomi

9,5 %

3,9 %5,0 %

6,5 %

5,6 %

7,1 %

0

5 000

10 000

15 000

20 000

25 000

2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014

Satakunnan, Pirkanmaan, Varsinais-Suomen ja Pohjois-Pohjanmaan luomupinta-alat, ha

Pohjois-Pohjanmaa Pirkanmaa Varsinais-Suomi Satakunta

18.12.2014

4

0,0

2,0

4,0

6,0

8,0

10,0

12,0

14,0

2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014

%

Satakunnan, Pirkanmaan, Pohjois-Pohjanmaan ja Varsinais-Suomen luomun %-osuus peltopinta-

alasta

Pirkanmaa Pohjois-Pohjanmaa Varsinais-Suomi Satakunta

Satakunnan ”luomuisimmat” kunnat v. 2002 ja 2013

Satakunnan "top 10"

v. 2002 v. 2013KANKAANPÄÄ 1457 770

ULVILA,Kullaa 546 740

HUITTINEN 591 643

KOKEMÄKI 326 584

HONKAJOKI 528 494

LAVIA 380 351

SIIKAINEN 519 333

PORI (Noorm.) 362 297

EURA 85 249

JÄMIJÄRVI 748 238

yhteensä 5542 4700

v. 2002 v. 2013

Jokilaakso ha haULVILA, Kullaa 546 740

HUITTINEN 591 643

KOKEMÄKI 326 584

PORI 362 297

EURA 257 249

Yhteensä 2082 2513

v. 2002 v. 2013

Pohjois-Satakunta ha haKANKAANPÄÄ 1457 770

HONKAJOKI 528 494

LAVIA 380 351

SIIKAINEN 519 333

JÄMIJÄRVI 748 238

Yhteensä 3632 2186

18.12.2014

5

Luomukasvinviljely Suomi / Satakunta

0

5000

10000

15000

20000

25000

30000

35000

40000

45000

2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013

Suomen luomuleipävilja- ja rehuvilja-alojen kehitys, ha v. 2002-2013

Leipävilja, Suomi Rehuvilja, Suomi (2-aks.)

18.12.2014

6

0

500

1000

1500

2000

2500

3000

3500

2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013

Satakunnan luomuleipävilja ja –rehuvilja-alojen kehitys, ha v. 2002–2013

Leipävilja Rehuvilja

0

10000

20000

30000

40000

50000

60000

70000

80000

90000

1500

1700

1900

2100

2300

2500

2700

2900

2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013

Satakunnan ja Suomen luomunurmialankehitys, ha v. 2002 - 2013

Rehunurmet, Satakunta Rehunurmet, Suomi

18.12.2014

7

0,0

50,0

100,0

150,0

200,0

250,0

2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013

Satakunnan luomuerikoiskasvialat, ha v. 2002-2013

Palkovilja Öljykasvi Peruna Vihannes

KotieläintuotantoSuomi / Satakunta

18.12.2014

8

0

500

1000

1500

2000

2500

3000

3500

4000

4500

5000

2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013

Suomen ja Satakunnan luomulihasiat, kplv. 2002-2013

Lihasika, Satakunta Lihasika, Suomi

Koko maan tavanomaisen ja luomusianlihan tuotantomäärät

Luomusianlihan tuotanto v. 2013 700 tn (0,4 %) (Proluomu)

18.12.2014

9

0

2000

4000

6000

8000

10000

12000

14000

16000

0

100

200

300

400

500

600

700

800

2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013

Suomen ja Satakunnan luomuemolehmät, kpl v. 2002-2013

Emolehmä, Satakunta Emolehmä, Suomi (2-aks.)

Koko maan tavanomaisen ja luomunaudanlihan tuotantomäärät

Luomunaudanlihan tuotanto v. 2013 2,5 mkg, (3,1 %) (Proluomu)

18.12.2014

10

0

1000

2000

3000

4000

5000

6000

7000

0

10

20

30

40

50

60

70

80

2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013

Satakunnan ja Suomen luomulypsylehmät, kpl v. 2002-2013

Luomulypsylehmä, Satakunta Luomulypsylehmä, Suomi

2 050

2 100

2 150

2 200

2 250

2 300

2 350

2 400

0

5

10

15

20

25

30

35

40

45

2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013

Suomen maito ja luomumaitomäärätmilj. litraa v. 2002-2013

Luomumaitoa l/ v Tav. maitoa l/ v

1,85 %

18.12.2014

11

0

20000

40000

60000

80000

100000

120000

140000

160000

180000

2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013

Satakunnan ja Suomen munivat luomukanat, kplv. 2002-2013

Munivat kanat, Satakunta Munivat kanat, Suomi

0,0

10,0

20,0

30,0

40,0

50,0

60,0

70,0

0,0

0,5

1,0

1,5

2,0

2,5

3,0

2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013

Milj

kg

Milj

kg

Koko maan tavanomaisten ja luomumunien (A-luokka) määrä milj kg

A-luokka, luomu A-luokka, tavanom. (2-aks.)

4,25 %

18.12.2014

12

0

2000

4000

6000

8000

10000

12000

14000

16000

18000

20000

2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013

Suomen ja Satakunnan luomu-uuhet ja –karitsat, kplv. 2002-2013

Suomen lampaanlihasta v. 2013 18 % luomua(Proluomu)

Uuhi, Suomi Uuhi, Satakunta

0

1000

2000

3000

4000

5000

Suomenluomumehiläispesien

määrä, kplv. 2002-2013

Suomen mehiläisyhdyskunnat (Satakunta 0 kpl)

18.12.2014

13

Jalostajakysely(laatija Pyhäjärvi-instituutti)

Jalostajakysely

Kysely lähetettiin s-postitse 96:lle yritykselle (myös muualle kuin

Satakuntaan). Vastauksia saatiin 29. Vastausprosentti oli 30.

Vastaajista kuusi ei ollut koskaan jalostanut luomuraaka-aineita

Vastaajista neljä oli lopettanut luomutuotteiden jalostamisen.

Luomujalostamisen lopettamisen syyksi mainittiin sen taloudellinen

kannattamattomuus ja vaikeudet raaka-aineen saatavuudessa.

Vastanneiden (ja tietonsa jättäneiden) yritysten kokonaisliikevaihto vuodessa

Alle miljoona € 6

Alle 10 milj. € 4

Alle 20 milj € 5

Alle 50 milj. € 2

Yli 100 milj. € 1

Yli 500 milj. € 1

18.12.2014

14

0% 2% 4% 6% 8% 10% 12% 14% 16% 18%

Perunaa

Juureksia

Muita vihanneksia

Marjoja

Kauraa

Ohraa

Ruista

Vehnää

Mitä kotimaista luomuraaka-ainetta toivottiin tuotettavan enemmän?

0 5 10 15 20 25 30 35 40

Raaka-aineen hinta

Raaka-aineen saatavuus/riittävyys

Raaka-aineen hankintakanavan löytäminen

Raaka-aineen kuljetus

Valmiin tuotteen hinta

Valmiin tuotteen kuljetus

Luomutoimintaan liittyvä paperi- ja hallinnointityö

Muu

%

Haastavimmiksi koetut asiat luomuraaka-aineiden välityksessä tai luomutuotteiden valmistuksessa

18.12.2014

15

0 5 10 15 20 25 30 35 40 45

Kasvaa merkittävästi

Kasvaa jonkin verran

Valmistus ja myynti pysyy ennallaan

Valmistus ja myynti vähenee

Muu

%

Yritysten arvio luomutuotteiden valmistuksen tai -raaka-aineiden välityksen kehityksestä lähivuosina

Johtopäätökset

18.12.2014

16

Luomutuotannosta yleisesti

* Luomun tullut jäädäkseen tuotanto, jalostus ja kulutus kasvavat

jatkossakin

* Kasvu on ollut nopeaa, talouden epävarmuus hidastaa kasvua

* Uudet kauppatavat, some, reko – markkinat kasvavat myös pienillä

paikkakunnilla

* Valtiovalta on asettanut tavoitteet ja sitoutunut luomun edistämiseen

* Luomutilojen kannattavuus on vastaavia tavanomaisia tiloja parempi

* Luomuraaka-aineiden hinta on hyvä, hintavaihtelu tavanomaista

pienempää

Luomutuotannosta yleisesti

* Luomutuotantoon siirtyvällä viljelijällä pitää olla aito kiinnostus

luomutuotantoa kohtaan – taloudelliset houkuttimet eivät yksin riitä

* Luomusadot keskimäärin alhaisia – hyvät sadot tavanomaisen tasoisia

* Osa luomutuotannosta päätyy markkinoille tavanomaisina tuotteina

* Lähiruoka ja ”free range”-tuotteet kilpailevat samoista kuluttajista

* Luomukotieläintuotantoa ei synny, jos pelkästään pellot luomussa

* Luomutuotannon kasvu vaatii aikaa ja pitkäjänteisyyttä

18.12.2014

17

* Tuotanto-olosuhteet mahdollistaisivat merkittävän

luomutuotannon

* Olosuhteet tavanomaiseenkin tuotantoon erinomaiset

* Tuottajissa yhä asenteellisuutta luomutuotantoa kohtaan

* Satakunnan pitkä perinne tavanomaisesta sopimustuotannosta

sekä kotieläin että kasvintuotannossa – koetaan turvalliseksi

vaihtoehdoksi

Luomu ja Satakunta

* Satakunta ei ole siirtynyt laajasti luomuun

* Satakunnassa hyvää luomuosaamista

* Isoja yksittäisiä tuotantoyksiköitä ja merkittävää tuotantoa

* Osa luomuun siirtyneistä ”ei täysillä mukana”

* Tuottajat yksin - ProAgrian pienryhmätoiminta, Luomuliiton

mentorointi

Luomu ja Satakunta

18.12.2014

18

Näkökulmia luomuelintarvikejalostuksesta

* Luomujalosteiden volyymi (pl. munat, maito, viljatuotteet) pieni

* Pienet sarjat sopivat huonosti isoille jalostajille

* Isoilla jalostajilla myös huonoja kokemuksia luomukokeiluista

takavuosilta

* Luomujalosteiden kulutuksen kasvu pienten ja keskisuurten yritysten

vetämänä

Näkökulmia luomuelintarvikejalostuksesta

* Luomuelintarvikejalostajan kannalta raaka-aineen turvattu saanti on

toiminnan ehdoton edellytys – raaka-ainetta ei voida helposti tuoda

eikä korvata tavanomaisella tuotteella

* Tuotekehitystä !! – pelkkä raaka-aineen vaihto luomuksi ei tuota

kuluttajalle aina riittävästi lisäarvoa

* Tuotteita, joka tekevät luomun käytön helpoksi

(esimerkkinä luomupakastevihannekset)

18.12.2014

19

KIITOS

18.12.2014

1

Luomukasvinviljelijän valinta

Ilkka Kahala

2.12.2014

1

• 1995 EU

• EU:n myötä toimintaympäristö muuttui dramaattisesti

Rajakustannus/rajahinta

• Ennen

• 1 kg viljaa ~ 1 kg lannoitetta

• Nyt

• 4 kg viljaa ~ 1 kg lannoitetta

-> Optimi paljon alempi2

Taustaa

18.12.2014

2

3

• 1996 luomuun

• Luomuun siirtymistä edelsi 2 vuoden pohdinta ennen päätöksen syntymistä

• Perusteena markkinalähtöinen ajattelu

• Mitä luomuun siirtymisestä seurasi

• Uuden opettelua

• Aluksi hankaluuksia ja epäonnistumisia

• Kantapään kautta on päästy parempiin tuloksiin

Luomuun siirtyminen

4

Satovertailu tavanomainen / luomu

IVORY KAURA Tavanomainen

kg / ha

Luomu

kg / ha €/tn

2007 5212 3240 315

2008 4300 4508 311

2009 4640 4166 176

2010 4596 3581 255

Ka. 4687 3873

Tavanomainen / luomu: ero 814 kg/ha

STREIF OHRA Tavanomainen

kg / ha

Luomu

kg / ha €/tn

2013 4786 4428 415

2014 4343 3225 340

Ka. 4564 3823

Tavanomainen / luomu: ero 741 kg/ha

Kevätvehnällä satoero n. 1000 kg/ha

Tavanomaisen tilan 9v. keskiarvosato 4826 ka/ha (ohra, vehnä, kaura)

18.12.2014

3

5

6

Kannattavuus luomu vs. tavanomainen

• Nyt

• Leikkuupuitavilla kasveilla myydyn sadon arvo n. 1000 €/ha

• Tavanomaisella tuotannolla vähemmän

• Luomun kate parempi

• Syyt

• Satoero 1 tn/ha/v

• Tavanomaisen hinta 1xx €/tn

• Luomu 2xx €/tn

• Ostopanoksia vähemmän

• Järjestelmä

18.12.2014

4

77

Luomu käytännössä

• Perinteinen viljelytekniikka

• Äestys, kylvö, sadonkorjuu, kyntö +muut: Työvaiheita / kertoja n. 10 kpl

• Suorakylväjällä työvaiheita on 3-5 kpl

• Luomussa rikat on torjuttava mekaanisesti -> maata muokattava runsaasti

• Luomussa työt jakaantuvat tasaisemmin

… ja niitä riittää…

8

18.12.2014

5

999

Luomu ympäristön kannalta

• Mitattavia suureita: • Multavuus paranee

• Kehitys hidasta, mutta suunta on oikea.

• v. 2007 ka. = 10,04% v. 2012 ka. 10,74%

• Ravinnetase tasapainossa

Panos

kg / v

Poistuu sadon mukana

kg / ha

P ~ 450 ~ 450

N ~ 1000 ~ 2000

10

Viljavuustasot• Viljavuustaso säilyy tai paranee

• Viljavuustutkimuksen tulokset 17 luomuvuoden jälkeen:

18.12.2014

6

11

Käytännön havaintoja

• Kemiallinen viljely

• Panokset -> varma sato -> huono tili

• Luomu

• Luomuviljely on vaikeampaa käytännössä

• Vaatii myös pellon kunnolta enemmän:

• Pelloilla oltava hyvä vesitalous

• Maan rakenne oltava parempi kuin tavanomaisessa viljelyssä

• Kunnon luomusatoihin ei itsestään pääse: Työtä on tehtävä !

• Suurin muutos korvien välissä: Pystyttävä itsenäiseen ajatteluun, ei valmiita toimintamalleja.

12

SF

• Kansantalous

• Luomuviljely vaatii vähän tuontipanoksia

• Luomu on jalostettuna vientituote

• Ihminen

• Mahdollisesti luomutuotteiden käyttö on hyväksi ihmiselle, mutta tästä ei vielä ole näyttöä.

• Esim. tupakan haitallisuuden toteaminen vaati 100v.

• Kasvinsuojeluaineet ja ruuan kemikaalit todennäköisesti ihmiselle haitallisia.

• Huoltovarmuus

• Kriisitilanteessa viljellään luomuna

18.12.2014

1

L’UomuL’UomuL’UomuL’Uomu Nokan kotimainen luomubroileriNokan kotimainen luomubroileriNokan kotimainen luomubroileriNokan kotimainen luomubroileri

2.10.2014 www.luomunokka.fi


• Luomukanan lanseeraus 2011

• Luomukalkkunan koemarkkinointi

• Kasvatustesti kesällä 2013 Kauhavalla

• Koemarkkinointi Prisma ketjun kanssa elokuussa 2013

• Tuoretuotteet ja pakasteet


18.12.2014

2

L’UomuL’UomuL’UomuL’Uomu Nokan tuotantoketjuNokan tuotantoketjuNokan tuotantoketjuNokan tuotantoketju

• Koko tuotantoketju Suomessa

• Vanhempaispolvi Suomeen 2015 aikana

• Hautomo Huittisissa: iso kapasiteetti

• Kasvattajatilat: Punkalaidun, Peräseinäjoki ja Mellilä. Lisää tiloja tulossa

• Teurastamo – leikkaamo Köyliössä. Kapasiteettia riittävästi

• Jalostamo: useita vaihtoehtoja

• Toimitukset aloitettiin syyskuussa 2014

• Ympärivuotinen tuotanto ja jokaviikkoiset toimitukset 2015 alusta

• Markkinaosuustavoite 1%



• Vahvuudet:

• Luomuun kehitetty ranskalainen rotu – pitkä kasvuaika, ulkoilu, ikkunat

• Leikkuu käsin

• GMO-vapaus

• Jäljitettävyys – tilan nimi aina pakkauksessa


18.12.2014

3


• Päähaasteet ketjun rakentamisessa

– Uusi tuotannonhaara - ei säädösten tulkintoja

– Viranomaisten resurssipula

– Pitkät käsittelyajat

– Tuotantokatkot päätöksiä odotellessa

- Luomulainsäädännössä ei huomioitu Pohjolan oloja

- Sallittujen aineiden ja menetelmien listat päivittämättä

- Erilaiset tulkinnat Ely-alueilla


Miten Miten Miten Miten LuomuLuomuLuomuLuomu kasvuun ?kasvuun ?kasvuun ?kasvuun ?

- Emopolven tuotantosääntöjen laatiminen ja hyvien käytäntöjen oppaan

tarkistukset

- Luomuneuvojien koulutus ja resurssointi

- Luomuvalvonnan ja tarkastuksen yhtenäistäminen ja resurssointi

- Alan toimijoiden verkostoituminen

- Koko arvoketjun yhteistyö

- Luomutuotteen lisäarvo

- Hyvät käytännöt Ranskassa ja Tanskassa


18.12.2014

4

www.luomunokka.fi

YhteystiedotYhteystiedotYhteystiedotYhteystiedot

• Arto Jokinen

• Toimitusjohtaja - luomuyrittäjä

• Puh: +358 40 5811192

• [email protected]

• www.luomunokka.fi # www.facebook.com/luomunokka # Twitter@luomunokka

• L’Uomu Nokka

• Luomu Invest Oy

• Teknobulevardi 3-5

• 01530 VANTAA••


18.12.2014

5

www.luomunokka.fi

18.12.2014

1

S I K S E S PA R A S TAA i t o j a m a k u j aS a t a k u n n a s t aL u o m u - j a l ä h i r u o k a p r o j e k t i

PROJEKTIMME!

Saimme mahdollisuuden toteuttaa opinnäytetyömme Sikses

parasta - projektin parissa.

Opimme paljon uutta Satakuntalaisesta ruokakulttuurista

ja Satakuntalaisesta lähiruuasta.

Jakaannuimme kolmeen ryhmään ja saimme omat

vastuualueet.

18.12.2014

2

TIIMI 1

Matti, Joni, Markus, Damilya

VASTUUALUE:

Aamupala, lounaan jälkiruuat ja

välipala

TIIMI 2

Meri, Mette, Katri, Anne, Mikael

VASTUUALUE:

Lounaan alkuruuat ja leivät

18.12.2014

3

TIIMI 3

Emilia, Katariina, Heidi, Severi

VASTUUALUE:

Lounaan lämpimät ruuat.

MENU

KELTAISTA KURPITSAKEITTOA (VL, G)

KYLMÄÄ HAUKIMUREKETTA JA

YRTTIKERMAVIILIKASTIKETTA (L)

TOMAATTIMUIKKUJA (M, G)

TIMJAMIMARINOITUJA SUPPILOVAHVEROITA (M, G)

SATAKUNTALAISTA ROSOLLIA JA

ROSOLLIKASTIKETTA (L, G)

KASVISSALAATTIA JA RYPSIÖLJY-

HUNAJAVINEGRETTIÄ (M, G)

LEIPÄVALIKOIMA:

PIHLAJANMARJA-

PIIMÄLIMPPUA

KUMINARUISLEIPÄÄ

SATAKUNTALAISTA

OHRAKAKKOA

ULLAN PAKARIN LEIPIÄ

MUSTIKKAVOITA (VL, G)

18.12.2014

4

KALKKUNAPATAA (M, G)

ROSMARIINIPERUNOITA (M, G)

RUISKUORRUTETTUA SIIKAA (L)

PIPARJUURIKASTIKETTA (VL)

PERUNA-JUURESMUUSIA (VL, G)

PUNAJUURIOHRATTOA (L)

MENU

PUOLUKKAKERMAHYYTELÖÄ JA

PUOLUKKAKASTIKETTA (L, G)

OLUTPANNARIA, KATAJANMARJASIIRAPPIA JA

VATKATTUA KERMAA (VL)

OMENAPIIRAKKAA (VL)

KARPALOKINUSKIVAAHTOA (L, G)

MENU

18.12.2014

5

AAMUPALA

TYRNI-VISPIPUUROA JA MAITOA (L)

PERUNARIESKAA JA MUNAVOITA (L)

VALIKOIMA PAIKALLISIA KASVIKSIA

LEIKKELEITÄ JA JUUSTOJA

OMENAMEHUA

KAHVIA JA TEETÄ

ILTAPÄIVÄKAHVIT

PANNACOTTA JA RUUSUNLEHTIHILLO (L, G)

PORINPLARIT (L)

GRAAVILOHILEIPÄ (L)

OMENAMEHUA

KAHVIA JA TEETÄ

18.12.2014

6

18.12.2014

7

18.12.2014

8

18.12.2014

9

18.12.2014

10

ISO KIITOS SIKSES PARASTA

HANKKEEN VETÄJILLE

MAHTAVASTA YHTEISTYÖSTÄ JA

TSEMPPAUKSESTA!

HYVÄÄ RUOKAHALUA!

18.12.2014

1

Valtakunnallisen lähiruokaohjelman tuloksia

Sikses parhaita makuelämyksiä –seminaari

4.12.14Kirsi Viljanen

LähiruokakoordinaattoriMaa- ja metsätalousministeriö

[email protected]

Miksi lähiruokaa?• Aluetaloudelliset vaikutukset: työtä ja verotuloja• Kotimaisen alkutuotannon ja elintarvikejalostuksen

mahdollisuuksien turvaaminen• Huoltovarmuus ja kriisivalmius• Parantaa ruoan jäljitettävyyttä =>elintarvike-

turvallisuusnäkökulma• Alueellisen ruokakulttuurin huomiointi• Kestävä yritystoiminta, vihreä talous• Lisäarvoa kuluttajille• Tuottajille kasvot tuotteiden takana

18.12.2014

2

Kataisen hallitusohjelma (täyd. Stubbinohjelmalla) :

• Ruokasektori on tulevaisuuden kasvuala, jonka kilpailukykyä ja yhteistyötä kehitetään kansallisessa ruokastrategiassa ja ruokapoliittisessa selonteossa asetettujen suuntaviivojen mukaisesti

• Hallituksen tavoitteena on suomalaisten elintarvikkeiden, luomu- ja erikoistuotteiden jalostuksen, markkinoinnin ja viennin tehostaminen

• Lähiruoan ja luomun edistäminen nostettu Kataisen hallitusohjelmassa erityiskysymyksiksi, näkyvät myös kansallisessa ruokastrategiassa

• Hallituksen luomu- ja lähiruokaohjelmat sekä ao. sektoreiden kehittämisen tavoitteet vuoteen 2020 hyväksytty periaatepäätöksenä 16.5.2013 valtioneuvoston yleisistunnossa

18.12.2014

3

Lähiruokaohjelma• On osa hallitusohjelman toteuttamista• luo pohjaa ja antaa lisäarvoa ja tavoitteet

lähiruokasektorin kehittämistyölle, myös pitkälle tulevaisuuteen

• hyväksytty valtioneuvoston periaate-päätöksenä => sitoo eri hallinnonaloja, pitkälle tulevaisuuteen!

• Vaikka toimenpiteet hallinnolle, niin antaa suunnan ja tavoitetilan kaikille lähiruokasektorin toimijoille

• ohjaa valtakunnallista ja alueellista kehittämistyötä• tavoitteiden toteuttaminen vaatii sitoutumista ja

yhteistyötä koko ketjulta

Lähiruokaohjelman tavoitteet vuoteen 20201) Monipuolistaa lähiruoan tuotantoa ja lisätä sitä kysyntää vastaavaksi sekä nostaa lähiruoan jalostusastetta2) Parantaa pienimuotoisen elintarvikejalostuksen ja myynnin mahdollisuuksia lainsäädännön ja neuvonnan keinoin3) Kasvattaa lähiruoan osuutta julkisista hankinnoista parantamalla hankintaosaamista ja laadullisia kriteereitä4) Parantaa alkutuotannon mahdollisuuksia5) Tiivistää lähiruokasektorilla toimivien yhteistyötä6) Lisätä ruoan ja ruokaketjun toimijoiden arvostusta

18.12.2014

4

Hallinnolle osoitettuja toimenpiteitä:

• Rahoitusmahdollisuuksien (EU- ja kansalliset varat) täysimääräinen hyödynnys, yritystukijärjestelmien ja lainsäädännön kehittäminen, hankintaosaamisen lisääminen, ruokakasvatuksen saaminen osaksi opetusjärjestelmää, ruoan huomioiminen matkailustrategioissa, yhteistyön ja verkostoitumisen edistäminen ym.

• Nyt meneillään ed. ohjelmakauden toimenpiteiden loppuunsaattaminen (osa hankkeista jatkuu 28.2.15 asti).

• Lähiruoka ja lyhyet jakeluketjut vahvasti mukana uudessa, komission vielä käsiteltävänä olevassa, Maaseudun kehittämisohjelmassa 2014-2020.

• Valmistunut Evästä matkailuun –palvelumuotoilun opas ruokamatkailuyritysten toiminnan kehittämiseksi.

• Suomen Ruoka&Matkailu –strategian työstö 2014.• Suomen matkailustrategiassa tuotekehityksen

painopisteiksi on valittu neljä strategista teemaa: hyvinvointi, kulttuuri, kesä ja talvi. Strategisiin teemoihin liittyy kolme yhteistä painopistettä, jotka erityisesti tulee em. teemoissa ottaa huomioon: suomalainen ja paikallinen ruoka, hiljaisuus ja kulttuurin ja luonnon yhdistäminen.

18.12.2014

5

• Lukuisia asetusmuutoksia kansalliseen elintarvikealan lainsäädäntöön, joilla helpotuksia pienyrityksille.

• MMM rahoittanut v 2014 toteutetun koulutuksen (4 tilaisuutta eri puolilla maata) elintarvikevalvojille, -kehittäjille ja –yrittäjille + lukuisia alueellisia koulutushankkeita.

• Uuden maaseutuohjelman tukiporrastuksia tehty pienempiä yrityksiä ja hama- ja ydinmaaseutua suosivaksi; lopulliset tukitasot vahvistuvat ohjelman hyväksymisen myötä.

• Kansallisen hankintalainsäädännön uudistaminen alkanut osana hallituksen rakennepoliittista ohjelmaa.

• MMM rahoittanut useita hankkeita, joissa kehitetty hankintakäytäntöjä ja –osaamista, esim. KeHa-hanke(http://www.kestavathankinnat.fi/), ja Sakyn ja Kuntaliiton yhteishanke=>www.lahisopas.fi Kuntaliiton sivuille, jossa esimerkkejä kriteereistä, prosessikuvausta ymhankintainformaatiota. Motiva on tehnyt YM:n Kultu-rahoituksella ruoan ja ruokapalveluiden julkisiin hankintoihin ympäristökriteerit (http://www.motivanhankintapalvelu.fi/tietopankki/ruokapalvelut/ymparistokriteerit.html).

• Alueilla useita hankkeita lähiruoan saamiseksi julkisiin hankintoihin: kuntakierroksia, lähiruokaforumeita ym. kohtaamisten mahdollistamisia

18.12.2014

6

• MEK hylännyt esityksen EU-laajuisesta vapaaehtoisesta ”oman tilan tuote” –laatuilmaisusta. Pallo tässä Suomessa nyt mm. tuottajajärjestöillä

• Uudella ohjelmakaudella mahdollistuu paremmin esimerkiksi tilojen suoramyynti-investoinnit

• aitojamakuja II-hankkeessa kerätty vv 2013-14 portaaliin myös suoramyyntiä harjoittavat tilat, hankkeessa koostettiin lainsäätäjien, elintarvikevalvojien, kehittäjien ja tuottajajärjestöjen yhteistyönä maatiloille suoramyyntiopas, joka julkistettiin 16.9.2014. Maatiloille tarkoitettu suoramyyntikoulutus käynnissä syksyn -14 ja alkuvuoden -15 aikana aitojamakuja II-hankkeen, tuottaja- ja neuvontajärjestöjen sekä alueellisten elintarvikealan toimijoiden yhteistyönä.

• Ohj.kausi 2014-20: =>lähiruoka mukana kaikissa ELYjen alueellisissa kehittämissuunnitelmissa => jatkossa toimenpiteiden koordinaatio yhä tärkeämpää => valtakunnallisen koordinaatiohankkeen valmistelua MMM:ssä + alueilla alueellisten koordinaatiohankkeiden ja elintarvikealan teemaohjelmien tms. valmistelua. Alueellisesta rahoituksesta on lähiruokasektorille mahdollista hakea yritys- ja kehittämistukia yhteensä satojen miljoonien eurojen potista.

• Lähes joka maakunnassa valmisteltu/valmistelussa elintarvikealan/lähiruoan kehittämisstrategia/-ohjelma.

18.12.2014

7

• Valtakunn. opetussuunnitelman perusteissa määrätään, että kouluruokailu tulee kuvata myös koulun opetussuunnitelmassa. Määräyksen toteutumista ei kuitenkaan systemaattisesti seurata eikä sille ole asetettu laatukriteereitä. Keskusteluja käyty Oph:n kanssa, miten ruokakasvatusta saadaan vahvistettua opetuksessa. MMM toteuttaa hankinnan, jossa palveluntuottaja tekee materiaalia paikallisten opetussuunnitelmien sisältösuunnitteluun, mahdollisesti myös jalkautumista kuntiin.

• Neuvontajärjestöjen valtionavut onnistuttu säilyttämään kehysleikkauksista huolimatta, lisäksi lukuisia MMM-hankkeita kuten Ruokavisa, Ruokakoulu, Mamk:nkouluruoka -hanke ym.

• Yksittäisiä kuntia, jotka ovat viemässä ruokateemaa eteenpäin esimerkiksi Ympäristökoulu –konseptissa.

Lähiruokasektorin yleistilanne

• Lähiruokaa tuottavien mikro- ja pienyritysten määrä ↑• Niiden jalostusaste ↑ vv 2010-11, pieni notkahdus -12• Lähiruokamyymälöiden määrä ↑• Uusia markkinointi- ja myyntikanavia ml.

verkkoratkaisut ja ruokapiirejä syntyy koko ajan• Kuntien herääminen pohtimaan omaa arvomaailmaa ja

ruokahankintojaan• Kaupat lisänneet lähiruokaa valikoimiinsa• Lähiruoasta tullut ”vakavasti otettava”

18.12.2014

8

Lähiruokasektorin haasteita, mm.:

• riittääkö raaka-aine, näkevätkö tuottajat lähiruoan mahdollisuudet=> tulevaisuuden uskon luonti

• Kannattavuus- ja jaksamiskysymykset• Liiketoiminta vielä liikaa tarjontalähtöistä• lähiruoan trendillä ja maineella ratsastetaan;

yrityksillä ja kaupalla ylilyöntejä, lähiruoaksi mainostetaan sellaista, jota Suomessa ei edes tuoteta

Lähiruokasektorin tulevaisuus

• Kuluttajakenttä yhä segmentoituneempaa=> yhä enemmän tilaa erilaistetuille tuotteille

• Kuluttajakiinnostuksen kasvu: lähiruoka vähintään melko tärkeä ostoperuste: v. 2005 suomalaisista kuluttajista 43 %, v. 2011 59 % (Kuluttajatutkimuskeskus), mutta huomioitava, että lähiruoka ei kaikille tärkeää

• Vihreän talouden ja yhteiskunnallisen vastuun kasvu, plussaa myös lähiruoalle

• Lähiruoka osana kestävää ruokajärjestelmää• Tilojen suoramyynti-kiinnostus vahvaa, jopa 3000 tilaa

aikoo lisätä suoramyyntiä ja investoida siihen, myös oma jatkojalostus kiinnostaa.

• Pois ison/pienen kahtiajaosta: kaikkia tarvitaan! Samoin uudenlaisia yhteistyökuvioita

18.12.2014

9

Suomi Syö 2014 / Taloustutkimus Oy / lokakuu2014

Projektinumero, projekti ...

17

• Lähiruoka on tullut entistä tutummaksi kuluttajille, sillä lähiruoka tunnistetaan kaupassa nyt

aiempaa hieman paremmin. Tieto tuottajasta ja tuotantotavasta on lähiruoan osalta tärkeää,

sillä se tekee kuluttajien mielestä lähiruoasta houkuttelevaa. Asenteet lähiruokaa kohtaan

ovat pysyneet melko lailla ennallaan vuoteen 2012 verrattuna. Suurin muutos on tapahtunut

kuluttajien suhtautumisessa teollisesti tuotetun ruoan lähiruokaimagoon. Nyt jo kolmannes

vastaajista kokee, että myös teollisesti tuotettu ruoka voi olla lähiruokaa. Vuonna 2012 näin

koki viidennes vastaajista.

• Aiempaa hieman useampi ostaa lähiruokaa edes joskus. Erityisen innokkaita lähiruoan ostajia

ovat naiset, varsinkin 35-44-vuotiaat. Nuorissa on paljon niitä, jotka eivät osta

lähiruokatuotteita lainkaan. Samoin pienimmillä tuloilla pärjäävät lapsiperheet tarttuvat

harvemmin lähiruokatuotteisiin.

• Lähiruokaa ostetaan ennen kaikkea tuoreuden vuoksi, mutta myös siksi, että halutaan tukea

lähialueen työllisyyttä, taloutta ja tuottajia. Myös lähiruoan maukkauteen, laatuun ja

puhtauteen luotetaan.

• Tärkein syy, miksi vastaajat eivät osta lähiruokaa, on toissa vuoden tutkimuksen tapaan hinta.

Myös asenneväittämissä aiempaa hieman useampi koki lähiruoan hintaimagon nousseen.

Muita syitä miksi lähiruokatuotteet jäävät kauppaan ovat epätietoisuus mitkä tuotteet ovat

lähiruokatuotteita tai lähiruokatuotteita ei koeta löytyvän kaupasta tai vähintäänkin lähiruokaa

saadakseen kuluisi paljon aikaa ja vaivaa. Korkea hinta on ostamisen este erityisesti alle 25-

vuotiaille naisille ja Etelä-Suomessa asuville (pl. Helsinki ja Uusimaa).

18

MTT ym / FOREFOOD –hanke 2014

18.12.2014

10

19

N=17 yrityshaastattelua

MTT ym / FOREFOOD –hanke 2014

Lähiruoan tarjontakonseptien mahdollisuudet ja uhat MTT /FOREFOOD –hanke 2014

Mahdollisuudet Uhat•Kuluttajien lähiruokamyönteinen asenne avaa mahdollisuuksia erilaisille konsepteille, etenkin lyhyet ja läpinäkyvät ketjun kiinnostavat kuluttajia•Oikein markkinoituna ja organisoituna suoramyynti voi löytää suurehkon asiakaskunnan suurten asutuskeskusten lähistöllä •Demografiset tekijät, (nettisukupolvi kasvamassa lähiruokaa kuluttavaan ikään) luovat uusia mahdollisuuksia verkkokaupalle• Verkossa on tilaa uusille palvelukokonaisuuksille, uudetasiakkaat (esim. ravintolat, yritykset jne.) -> nyt lähiruoan netti kauppa suunnattu vahvasti kuluttajille•Ravintolat lähiruoan markkinoijina on vain osittain hyödynnetty mahdollisuus

• Lähiruokatrendi kääntyy laskuun ja se ei kiinnosta riittävästi kuluttajia• Taloustilanne heikkenee ja kuluttajat suosivat enemmän halpoja tuontituotteita• Pelko lainsäädännön tiukkenemisesta, mikä vaikeuttaa tilalla tapahtuvaa myyntiä•Kuljetuskustannusten nousu•Katoavatko kiertävät autot ikääntyvän sukupolven myötä?

Tarjontakonseptit

N=17 yrityshaastattelua

Useissa tutkimuksissa tuotu esiin, että lähiruoan lisäarvo tuotava kuluttajille julki

18.12.2014

11

Lähiruoan kehittämistyö jatkossa• Valtioneuvoston lähiruokasektorin periaatepäätös ohjaa

vuoteen 2020• MMM:n tulevaisuuskatsauksessa paino

kuluttajalähtöisesti tuotetussa ruoassa, lähiruoka erikseen mainittuna. Miten näkyy tulevassa hallitusohjelmassa??

• Muutama koordinaatiohanke tulossa MMM/MAKE-ohjelmaan, lähiruoka yksi. Tehtävä: Yhteen sovittaa ja tukee alueellista kehittämistyötä ja poistaa päällekkäisyyttä. Hankkeiden välisen tiedonvälityksen parantaminen. Toimialakohtaisten hankkeiden ja arvoketjujen yhteistyön rakentaminen. Työnjaon kehittäminen toimijoiden välillä. Hakuaika ?

• MAKEn valtakunnalliset hankkeet, kuten ed. kaudellakin, haku joulukuu -14?

Lähiruokaohjelmahankkeiden välineitä• Lähiruoan taloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen

julkisissa ammattikeittiöissä / Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti

• http://www.helsinki.fi/ruralia/julkaisut/pdf/Raportteja118.pdf

• LähiSopu - Sopiminen ja sopimukset lähiruokaverkostoissa / Lappeenrannan teknillinen yliopisto, Teknillistaloudellinen tiedekunta, Toimitusketjun johtamisen laboratorio

• Lähiruokatoimijan sopimusopas: http://www.lut.fi/documents/10633/277338/LahiSopu20140612.pdf/40f73aed-068e-4b07-bbf6-1cf4d25c2af7

• Lähiruokaliiketoiminta vuonna 2025 / MTT, Helsingin yliopiston käyttäytymistieteellinen tdk, Turun yliopiston Tulevaisuuden tutkimuskeskus; Aalto yliopiston kauppakorkeakoulun pienyrityskeskus

• Tutkimusjulkaisu: http://jukuri.mtt.fi/bitstream/handle/10024/484470/mttraportti154.pdf

• Työkirja lähiruokayrittäjille: http://jukuri.mtt.fi/handle/10024/482896

18.12.2014

12

• Lähiruoan ekologisten vaikutusten selvitys / Turun yliopisto/Brahea, MTT, Jyväskylän amk, Hämeen amk.

• Tutkimusjulkaisu: http://jukuri.mtt.fi/bitstream/handle/10024/484465/mttraportti145.pdf

• Ekologisten vaikutusten argumentointitietopankki: http://www.utu.fi/fi/yksikot/braheadevelopment/palvelut/osaamisalueet/elintarvikeala/Sivut/lahiruoan-ekologia.aspx

• Lähiruokaa ammattikeittiöihin / Savon koulutuskuntayhtymä/EkoCentria ja Suomen Kuntaliitto

• http://www.ekocentria.fi/resources/public/Ohjeita_lahiruoan_hankintaan_korjattu2.pdf

• http://www.ekocentria.fi/resources/public/Hankintavihkonen%202014_SWE.pdf

• http://www.ekocentria.fi/resources/public/Lähis-opas%202014.pdf

• http://www.ekocentria.fi/resources/public/Lähis-opas%20SWE%202014.pdf

• Marthas matkorg – matglädje för varje säsong / Finlandssvenska Marthaförbund rf

• http://martha.fi/svenska/start/recept/matkorgen/

Lisätietoja• www.mmm.fi/lahiruoka• www.facebook.com/Lahiruokaohjelma• http://lahiruokaohjelma.blogspot.fi/

Documents

Satakunta – Sikses parhaita makuelämyksiä · 2014-12-18 · 18.12.2014 1 Satakunta – Sikses parhaita makuelämyksiä Seminaari 4.12.2014 Pori Yhteinen seminaari • Sikses parasta