VTT, kehittämispäällikkö Timo Aro, Porin kaupunki

Kuntajohtajapäivät 2011

11.-12.8.2011, Seinäjoki

MUUTTOLIIKE & ELINVOIMA

© Timo Aro 2011

3

877 226 muuttoa vuonna 2010

© Timo Aro 2011

4

joista saman kunnan sisällä muutti 65%

© Timo Aro 2011

ja kuntien välillä35 %

© Timo Aro 2011

…mutta kuntien välisistä muutoistakin vain joka viides ylitti maakunta-rajan

© Timo Aro 2011

alle 35-vuotiaita© Timo Aro 2011

Muuttajien määrään liittyvät tiedot

Muuttajien rakenteeseen, profiiliin liittyvät tiedot

© Timo Aro 2011

8

Analyysin kohteena kaikki kunnat 1.1.2011 alueluokituksen mukaan (huomioitu takautuvasti kuntaliitokset 1.1.2005 alkaen)Määrällisen ja laadullisen aineiston yhdistäminen (kuusi muuttujaa):

Nettomuutto kunnittain maan sisäisessä muuttoliikkeessä vuosina 2005-2010Nettosiirtolaisuus vuosina 2005-2010

---Työllisten nettomuutto kunnittain vuosina 2005-2008Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden nettomuutto kunnittain vuosina 2005-200825-34-vuotiaiden nettomuutto kunnittain vuosina 2005-2008Muuttajien tulokertymä kunnittain vuosina 2005-2008

Esitys karttoina, kuntakohtaiset määrälliset ja suhteelliset taulukot erikseen jokaisesta muuttujasta

Lopputuotoksena kuntien luokittelu 0-6 tähden ”muuttoliikekunniksi”: mitä enemmän tähtiä, sitä enemmän kunta hyötyy ja saa elinvoimaa muuttajista

© Timo Aro 2011

Tilastoanalyysi muuttoliikkeestä eniten hyötyvistä kunnista

1. Maan sisäinen muuttoliike 2005-2010© Timo Aro 2011

Joka kolmas kunta (116) sai muutto-voittoa maan sisäisestä muuttoliikkeestä vuosina 2005-2010

Muuttovoitot keskittyivät: a) suuriin kasvukes-kuksiin pl. Turku, b) kasvukeskusten kehyskuntiin ja c) Helsingin ja Tampe-reenlaajenevalle vaikutusalueelle

© Timo Aro 2011

Muuttovoittoa saivat eniten Tampere (3395), Oulu (2509), Seinäjoki (2439) ja Hämeenlinna (2353)

24 kuntaa sai yli tuhat henkilöä muuttovoittoa. Kaikki kunnat sijaitsevat Seinäjokea ja Jyväskylää lukuun ottamatta Helsingin, Tampereen, Turun tai Oulun vaikutusalueella

Muuttotappiot olivat suurimmat Kouvolassa (-1964), Kajaanissa (-1767), Varkaudessa (-1275), Raumalla (1193) ja Turussa (-1139)

© Timo Aro 2011

Suomen väkiluku kasvoi 138 000 henkilöllä vuosien 2005-2010 välisenä aikana, josta luonnollisen väestönlisäyksen osuus oli 44 %

ja maahanmuuton 56 % (!)

Helsingin ja Tampereen välisellä kasvukäytävällä asuu joka kolmas (35,7 %) suomalaisesta

Hki-Tre –kasvukäytävän luonnollinen väestönlisäys oli 52 800 hlöä (koko maa 61 320 hlöä) vuosina 2005-2010

• Hki-Tre –kasvukäytävä sai muuttovoittoa maassamuutosta 31 400 henkilöä ja maahanmuutosta 36 600 henkilöä (koko maa 76 652 hlöä) vuosina 2005-2010

© Timo Aro 2011

Maassamuutto lisäsi suhteellisesti eniten väkilukua Vesilahdella, Limingalla, Pirkkalassa ja Maskussa

Maassamuutto laski suhteellisesti eniten väkilukua Pyhännässä, Ranualla, Halsualla, Kesälahdella ja Kökarissa

© Timo Aro 2011

2. Nettosiirtolaisuus 2005-2010 © Timo Aro 2011

Nettosiirtolaisuudesta sai muuttovoittoa alhaisen lähtötason vuoksi 97,6 % kunnista (pl. Kumlinge, Utsjoki, Oulunsalo, Merijärvi, Kinnula, Alavieska ja Tarvasjoki)

Koko maan osalta maahanmuuttovoitto oli noin 76 000 hlöä vuosina 2005-2010, josta Helsingin osuus oli viidennes (22 %) ja pääkaupunkiseudun kolmannes (36 %)

© Timo Aro 2011

Maahanmuuttajista sai määrällisesti eniten muuttovoittoa pääkaupun-kiseudun kunnat: Helsinki (17350), Espoo (6000) ja Vantaa (4115)

Pääkaupunkiseudun lisäksi merkittävää muuttovoittoa saivat Turku (3041), Tampere (2996), Vaasa (1964) ja Kotka (1816)

VOK-paikkakunnat

Kotkan-Kouvolan-Lap-peenrannan seudut

© Timo Aro 2011

Maahanmuuttajista sai suhteessa väkilukuun eniten muuttovoittoa Vaasan ja Pietarsaaren seudun kunnat sekä yksittäiset kunnat Kaakkois- ja Itä-Suomessa

VOK -paikkakunnat vääristävät vertailua kuntien välillä

© Timo Aro 2011

19

© Timo Aro 2011

© Timo Aro 2011

3. Työllisten nettomuutto 2005-2008© Timo Aro 2011

- Tärkein yksittäinen muuttoliikkeen indikaattori. Indikoi hyvin alueellisten työmarkkinoiden dynamiikkaa ja uusien työpaikkojen sijoittumista.

- Neljä kymmenestä kunnasta (137) sai muuttovoittoa työllisistä

- Helsingin vaikutusalueelle (100 km) kohdistui 76 % työllisten määrällisistä muuttovoitoista ja Tampereen vaikutusalueelle 11 %

- Työllisistä saivat määrällisesti eniten muuttovoittoa Helsinki (8095), Vantaa (3820) ja Espoo (3695)

- Suurimmat työllisten muuttotappiot (yli 1000 hlöä) Joensuussa, Turussa, Oulussa, Jyväskylässä ja Kuopiossa

© Timo Aro 2011

Miksi työllisiin muuttajiin kannattaa kiinnittää huomiota?

Työllisen tulo- ja lähtömuuttajan keskimääräiset tulot 26.596 euroa vuodessa (2008)Muiden muuttajien (työttömät, lapset, opiskelijat, eläkeläiset, muut työvoiman ulkopuoliset) keskimääräiset tulot 6.823 euroa vuodessa (2008)Työmarkkina-aseman lisäksi ikä merkittävä tekijä:

15-24-vuotiaiden muuttajien keskimääräiset tulot 10.855 €25-34-vuotiaiden 22.961 €35-44-vuotiaiden 28.442 €45-54-vuotiaiden 29.463 €55-64-vuotiaiden 29.034 €Yli 65-vuotiaiden 23.390 €

© Timo Aro 2011

Case-esimerkki Turku vuonna 2008Turun nettomuutto työmarkkina-aseman mukaan vuonna 2008:

Työlliset - 577 hlöä

Työttömät + 31 hlöä

Opiskelijat +825 hlöä

Lapset -515 hlöä

Eläkeläiset - 41 hlöä

Muut - 56 hlöä

TYÖLLISET: -577 hlöä x 26.596 € = - 15.345.892 €

MUUT: +244 hlöä x 6.823 € = + 1.664.812 €

TURUN RASITE MUUTTAJIEN

RAKENTEESTA VUONNA 2008 = - 13.681.080 €

Rasite asukasta kohden: -78 ۩ Timo Aro 2011

Case-esimerkki Masku vuonna 2008Maskun nettomuutto työmarkkina-aseman mukaan vuonna 2008:

Työlliset + 166 hlöä

Työttömät 0 hlöä

Opiskelijat - 23 hlöä

Lapset + 90 hlöä

Eläkeläiset - 13 hlöä

Muut - 4 hlöä

TYÖLLISET: +166 hlöä x 26.596 € = + 4.414.936 €

MUUT: +50 hlöä x 6.823 € = + 341.150 €

MASKUN HYÖTY MUUTTAJIEN

RAKENTEESTA VUONNA 2008 = + 4.756.086 €

Hyöty asukasta kohden: + 725 €

© Timo Aro 2011

4. Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden nettomuutto 2005-2008© Timo Aro 2011

Korkea-asteen tutkinnon suorittaneista sai muuttovoittoa joka toinen kunta (169)

Muuttajissa ovat yliedustettuja alle 35-vuotiaat, joilla on vanhempia ikäryhmiä useammin korkea-asteen tutkinto

Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden muuttoalttius on korkeampi kuin keski-tai perusasteen tutkinnon suorittaneiden

Koulutettujen muutot tärkeitä alueiden kannalta, koska ryhmän liikkuvuudella on keskeinen merkitys kuntien nykyisen ja varsinkin tulevan kilpailukyvyn näkökulmasta

© Timo Aro 2011

20 eniten korkeakoulutetuista muuttovoittoa saanutta kuntaa sijaitsi Helsingin, Tampereen ja Turun kaupunkiseuduilla

Määrällisesti eniten muuttovoittoa saivat Espoo (2256), Vantaa (1335), Kirkkonummi (1305), Nokia (873), Kangasala (850) ja Lempäälä (841)

Suurten yliopistokaupunkien ”aivosyötöstä” hyötyivät eniten niiden kehyskunnat.

Korkeakoulutettuja menettivät eniten Helsinki (- 4310), Turku (- 3648), Tampere (-2 331), Oulu (-1 596) ja Jyväskylä (-1 554)

© Timo Aro 2011

5. ”Uramuuttajien”, 25-34-vuotiaiden nettomuutto 2005-2008

© Timo Aro 2011

- Nuorista aikuisista sai muuttovoittoa kuusi kymmenestä kunnasta (196)

- Kaksi kolmesta muuttajasta on alle 35-vuotiaita

- 25-34-vuotiaiden joukossa runsaasti niin sanottuja paluumuuttajia suurista koulutuskaupungeista.

- Kuntien tulevan vetovoiman ja potentiaalin kannalta on tärkeää, mihin kuntaan asettuvat opintonsa päättäneet, perheen laajenemis-vaiheessa olevat ja työuran alussa olevat nuoret aikuiset

© Timo Aro 2011

25-34-vuotiaista sai yli 1000 henkilön muuttovoittoa kuusi kuntaa: Espoo (3307), Vantaa (2750), Kirkkonummi (1355), Tuusula (1182), Nurmijärvi (1160) ja Ylöjärvi (1096)

Helsingin ja Tampereen vaikutusalueet erittäin vetovoimaisia nuorten aikuisten suhteen

Nuoria aikuisia menettivät määrällisesti eniten Turku (-4291), Tampere (-3542), Oulu (-2674), Jyväskylä (-2019) ja Joensuu (-1387)

© Timo Aro 2011

6. Muuttajien tulokertymä kunnittain 2005-2008© Timo Aro 2011

- Tulokertymässä on laskettu yhteen kaikkien muuttajien kaikki tulot yhden kalenterivuoden aikana

- Muuttajien tulokertymä oli positiivinen joka toisessa kunnassa (162). Muutto-voittoa sai 116 kuntaa eli pieni muuttotappio toi useassa kunnassa taloudellista hyötyä.

- Negatiivisen tulokertymän kunnat keskimääräistä useammin Itä-, Pohjois- ja Väli-Suomessa sekä Satakunnassa, Kymen-laaksossa ja Pohjanmaiden maakunnissa

© Timo Aro 2011

Muuttajien tulokertymästä hyötyi ylivoimaisesti eniten Espoo: tulomuuttajien tulokertymä oli keskimäärin 32 miljoonaa euroa suurempi vuodessa kuin lähtömuuttajien

Yli 10 miljoonan euron positiiviseen tulokertymään vuodessa pääsivät lisäksi Kirkkonummi (+17,6 meuroa), Vantaa (+14,4), Kaarina (+14,1) ja Hämeenlinna (12,4)

Yli 5 miljoonan tulokertymän vuodessa pääsi 23 kuntaa lähinnä Helsingin ja Tampereen vaikutusalueella + Seinäjoki + Kontiolahti

Helsinki menetti muuttajien rakenteen vuoksi keskimäärin -44,4 miljoonaa euroa vuodessa, Turku -22,3, Tampere -14,5, Oulu -9,1 ja Kuopio noin -5 miljoonaa.

© Timo Aro 2011

Tulokertymä asukasta kohden toi esiin merkittävän kuilun muuttajista hyötyvien ja menettävien välillä: vaihteluväli asukasta kohden oli vuodessa 700 eurosta (Vesilahti) – 1 300 euroon (Kesälahti)

Tulokertymä asukasta kohden oli vuodessa suurin Vesilahdessa (+705 €), Kontiolahdessa (541 €), Limingalla (+499 €), Sipoossa (+494 €), Lempäälässä (+478 €) ja Kirkkonummella (476 €)

Tulokertymä asukasta kohden vuodessa oli negatiivisin Kesälahdella (-1300 €), Juukassa (-599 €), Kökarissa (-460 €), Rääkkylässä (-458) ja Honkajoella (-327 €)

© Timo Aro 2011

Kunta Tulokertymäyhteensä euroa 2005-2008

Tulokertymä yhteensä euroa per vuosi

Tulokertymä yhteensä per asukas 2005-2008

Tulokertymä yhteensä per asukas per vuosi

Keskuskaupungit(Hki, Tre, Tku, Oulu, Jyväskylä ja Lahti)

-360,9miljoonaa euroa

-90,2 miljoonaa euroa

-267 euroa per asukas

- 67euroa per asukas per vuosi

Keskus-kaupunkien 62 kehyskuntaa

+ 1.037,9 miljoonaa euroa

+259,5 miljoonaa euroa

+ 772 euroa per asukas

+ 193 euroa per asukas pervuosi

Muuttajien tulokertymä kuudella suurimmalla kaupunkiseudulla

© Timo Aro 2011

© Timo Aro 2011

”Tähtien” lukumäärä Muuttoveto-voimaluokitus S&P -standardilla

Kunnat (336

0 A- 4 kuntaa (yksikään muuttoliikkeen mittari ei ole positiivinen)

1 A 94 kuntaa (vain nettosiirtolaisuus positiivinen, muut muuttujat negatiivisia)

2 A+ 59 kuntaa

3 AA- 29 kuntaa

4 AA 25 kuntaa

5 AA+ 32 kuntaa

6 AAA 93 kuntaa (kaikki muuttoliikkeen mittarit ovat positiivisia eli muuttovoittoisia)

38

© Timo Aro 2011

Muuttovetovoima

Luokitus AAA -muuttoliikekunnat

AAA* Asikkala, Askola, Aura, Akaa, Espoo, Eurajoki, Finnström, Geta, Hailuoto, Hammarland, Hattula, Haukipudas, Hausjärvi, Vantaa, Hollola, Hyvinkää, Hämeenkyrö, Hämeenlinna, Ii, Ilmajoki, Inkoo, Janakkala, Jomala, Kangasala, Kaarina, Kannonkoski, Karjalohja, Karkkila, Kempele, Kerava, Kiiminki, Kirkkonummi, Kittilä, Kontiolahti, Laihia, Lapua, Laukaa, Lemland, Lempäälä, Lieto, Liminka, Loppi, Loviisa, Lumijoki, Luumäki, Lohja, Länsi-Turunmaa, Maalahti, Maaninka, Masku, Muhos, Mustasaari, Muurame, Mynämäki, Myrskylä, Mäntsälä, Naantali, Nilsiä, Nokia, Nousiainen, Nummi-Pusula, Nurmijärvi, Orimattila, Oripää, Orivesi, Paimio, Petäjävesi, Pirkkala, Pornainen, Pukkila, Pyhtää, Pälkäne, Pöytyä, Porvoo, Riihimäki, Rusko, Raasepori, Salo, Saltvik, Sauvo, Seinäjoki, Sipoo, Siuntio, Sotkamo, Sastamala, Tammela, Toivakka, Tuusula, Tyrnävä, Uurainen, Valkeakoski, Vesilahti, Vihti ja Ylöjärvi

*Standard & Poors’silla on 22 portainenluottoluokitus. AAA on S&P:n paras mahdol-linenluottoluokitus. Luottoluokitus tarkoittaa arviota siitä, kuinka todennäköisesti velallinen laiminlyö velkojensa maksamisen)

© Timo Aro 2011

40

Kuuden tähden kunnat eli ne kunnat, joissa kaikki muuttoliikkeen kuusi määrällistä ja laadullista mittaria ovat positiivisia

94 kuuden tähden kuntaa, joista:Uudellamaalla 23 kuntaa (28)Varsinais-Suomessa 14 kuntaaPirkanmaalla 12 kuntaaPohjois-Pohjanmaalla 9 kuntaaKanta-Hämeessä 6 kuntaaAhvenanmaalla 6 kuntaa

”Yllätyskuntia” Kannonkoski, Kittilä, Eurajoki, Loviisa, Petäjävesi, Sotkamo, Tammela

Seinäjoen kasvukehä heijastuu jo Ilmajoelle ja Lapualle

© Timo Aro 2011

SUMMA SUMMARUM….

Etelä-Suomen laajalla metropolialueella asuu joka toinen suomalainen. Määrällinen ja laadullinen muuttoliike keskittyy samalle alueelle: kaksi kolmesta (59/94) ”kuuden tähden kunnasta” sijaitsee em. alueen sisällä. Muuttoliike parantaa vuosi vuodelta suhteellisesti ko. alueen asemaa (= elinvoimaa) suhteessa muuhun maahan

Muuttoliikkeen polarisoiva kaksoisvaikutus kuntien elinvoimaan: a) heikentää entisestään supistuvien kuntien elinvoimaa ”maakuntien Suomessa” ja b) vahvistaa suhteettoman paljon suurten kasvukeskusten kustannuksella kehyskuntien elinvoimaa

Työssäkäyntialueisiin tai toiminnallisiin (kaupunki)seutuihin perustuva kuntamalli voi toimia muuttoliikkeen näkökulmasta yhtäältä pelastusrenkaana supistuville kunnille ja toisaalta eliminoi ”kermankuorinnan” muuttovoittoalueiden sisällä

Nopeisiin maantie- ja rautatieyhteyksiin ja osaamisen infrastruktuuriin perustuvat kehityskäytävät/kehittämis-vyöhykkeet pehmeämpänä alue- ja kaupunkikehityksen ohjausmallina

© Timo Aro 2011

42

© Timo Aro 2011

Kiitokset!