Nurminen News 1/2014 FI

Venäjän kemianteollisuus kasvaa Nurmiselle neljä uutta, merkittävää asiakkuutta. s. 8

Myyntijohtaja innostuu haasteistaLiettuan-tytäryhtiön myyntijohtaja Tadas Jogminas sorvin ääressä. s. 16

Lisää nuoria logistiikkaalalleHelsingin Vuosaaren lukiossa opiskellaan logistiikkaa. s. 22

NurminenNEWS N

urm

inen

Lo

gis

tics

si

do

sryh

mäl

ehti

1/2

014

nurm

inen

log

istic

s.co

m

3 PääkirjoitusLogistiikka ei oikein nappaa nuorisoa.

4 Ympäristöystävällisempää logistiikkapalveluaUudet Nurmisen vetoautot vastaavat Euro 6 -päästö-standardin vaatimuksia.

5 Nurminen NytNurminen keskittää rautatieterminaalitoimintonsa Luumäelle.

6 Kohti tehokkaampaa logistista tulevaisuuttaToimitusjohtaja Olli Pohjanvirta kertoo, miten viime vuosi meni ja mitä Nurminen odottaa vuodelta 2014.

1/20146 Nurmisen vuosi 2013 oli vaikea, mutta

siihen mahtui myös paljon onnistumisia.

18 Kimmo Muurin vapaa-aika on täynnä mitä erikoisempia tehtäviä.

20 Mira Jaakola palvelee huolinta-asiakkaita Raumalla.

8 Venäjän kemianteollisuus kasvaa muuta teollisuutta nopeamminNurminen solmi viime vuonna kuljetussopimuksen neljän venäläisen kemianjätin kanssa.

14 Keskiaukeamakertoo, keitä kaikkia Nurmisen myynnistä löytyy, ja keneen sinun kannattaa olla yhteydessä.

16 Myyntijohtaja sorvin ääressäTadas Jogminas johtaa Liettuan-tytäryhtiön myyntiä.

18 Vapaaajalla Kimmo auttaa muitaTerminaalityöntekijä Kimmo Muurin akut latautuvat vapaapalokunnassa.

20 Uusissa tehtävissäUudet nurmislaiset esittäytyvät.

22 Vuosaaren lukiossa nuoret tutustuvat logistiikkaanLogistiikka-alan kiinnostavuuden lisääminen nuorten keskuudessa on yhteinen haaste.

26 ReferenssiValmet on maailman johtava sellu-, paperi- ja energiateollisuuden teknologia- ja palvelutoimittaja.

Nurminen News 1/2014

2 SISÄLTÖ

V.S

OM

ER

PU

RO

V.S

OM

ER

PU

RO

P.LE

INO

Kerroin vähän aikaa sitten naisjalkapallojoukkueemme nuorelle uudelle maalivahdille, että olen töissä logis-tiikkafirmassa. Tyttö katsoi minua suu auki ja kysyi: ”Siis ajatsä jotain rekkaa, vai?”. Rekkakuski on se,

mikä tulee ensimmäisenä nuorelle mieleen, kun hän kuulee sanan logistiikka. Taloudellinen tiedotustoimisto TAT tekee vuo-sittain tutkimusta nuorten ura-ajatuksista yläasteen ja lukion jälkeen. Kun koulu loppuu -tutkimuksessa nuoret ovat kuvail-leet logistiikkaa muun muassa ”päivästä toiseen autossa istumi-seksi”, ”ei mun jutuksi” ja ”miesten TYLSÄKSI työksi”. Lukiolai-sista vain 6 prosenttia ja yläkouluikäisistä 17 prosenttia pitää logistiikkaa kiinnostavana alana. Vastanneista nuorista 63 pro-senttia kokee, että työelämä on liian kaukana koulusta.

Tässä meillä olisi nyt todellinen mahdollisuus parantaa teke-mistämme. Tarvitsemme tulevaisuudessakin osaavia ja innok-kaita nuoria ihmisiä tekemään asiakkaillemme kilpailukykyisiä logistiikkapalveluita. Logistiikkahan on parhaimmillaan silloin, kun sitä ei edes huomaa. Nurminen tekee yhteistyötä TATin ja Vuosaaren logistiikkapainotteisen lukion kanssa, ja näin osal-taan pyrkii innostamaan nuoria alalle. Lisää tästä yhteistyöstä voi lukea tämän lehden sivuilta 22–25. Tänä keväänä lukiolaiset pääsevät muun muassa varjostamaan Nurmisen johtoa, esimie-hiä ja asiantuntijoita Hundred Shadows of Logistics -kampan-jassa, jossa yhden päivän ajan tutustutaan logistiikkayrityksissä muuhunkin kuin rekalla-ajoon ja yritetään näin parantaa nuor-ten mielikuvia alasta.

Olen joskus päässyt Nurmisen erikoiskuljetusrekan kyytiin, ja voin kertoa, että siitä on ”pitkäveteinen ajaminen” kaukana. Muutaman sadantuhannen kilon painoinen erikoiskuljetus saa tavallisen tienkäyttäjän siirtymään suu auki tien sivuun. Kor-kealta hytistä voi vilkuttaa kuin kuningatar ojanpientareille. Ensi kesänä Nurminen saa käyttöönsä kolme uutta Mercedes-Benzin vetoautoa, jotka ovat entistä taloudellisempia käyttää, ja mikä parasta, vähäpäästöisempiä. Sellaisen auton ratissa, ainutlaatui-nen ja arvokas kuorma kyydissä ei muuten istu mikään ”tylsä rek-kakuski” vaan harvinaislaatuinen ammattilainen, joka hallitsee kaikki olosuhteet ja nauttii erittäin vaativasta työstään. s

Mukavia lukuhetkiä ja hyvää kesän odotusta!

Laura Jokinen on Nurminen Logisticsin viestintäpäällikkö

V.S

OM

ER

PU

RO

Miesten TYLSÄÄ työtä

”Siis ajatsä jotain rekkaa, vai?”


3PÄÄKIRJOITUS

TOP3: Ympäristöystävällisempää logistiikkapalvelua

1 Yhteistyöhön rakennus materiaali

jätti Knaufin kanssa IVYmaissaNurminen Logistics ja Knauf, yksi Euroo-pan suurimmista rakennusmateriaalivalmis-tajista, ovat sopineet Knaufin tuotteiden kul-jettamisesta Venäjän ja muun IVY-alueen sisällä. Sopimuksen alkuvaiheessa Nur-minen kuljettaa Knaufin tuotteita katetuilla vaunuillaan yhtiön tuotantolaitoksilta Kuba-nista, Tsheljabinskista, Kungurista ja Baika-lilta useisiin paikkoihin Venäjällä ja muissa IVY-maissa. Nurminen käyttää Knaufin tuo-tekuljetuksiin kuukaudessa 15–20 katettua vaunua jokaiselta yhteistyötehtaalta.

2 Uutta, ympäristöystävällisempää

kalustoaNurminen on tilannut erikoiskul-jetus- ja projektiliiketoimintayksik-könsä käyttöön kolme uutta, Merce-des-Benzin Euro 6 -päästöstandardin mukaista vetoautoa. Uusiin, Merce-des-Benz Actros 3351 -vetoautoihin on tehty lukuisia polttoainetta säästä-viä innovaatioita, joiden ansiosta ne ovat taloudellisia käyttää, ja mikä tär-keintä, entistä vähäpäästöisempiä. Uudet vetoautot tulevat osaksi Nurmi-sen omaa, huippukuntoista erikoiskul-jetuskalustoa kesällä 2014.

3 Suomen halki kauniissa

pakkassäässäNurminen Logistics kuljetti tammi-kuun lopussa kaksi Outotecin val-mistamaa, 95 tonnin painoista kon-vertteria (10,11 x 5,44 x 5,37 metriä) Outokummusta Mäntyluodon sata-maan. Pakkanen paukkui koko mat-kan yli –20 asteen lukemissa, mutta se ei matkantekoa haitannut. Män-tyluodosta konvertterit jatkoivat mat-kaansa laivalla kohti Namibiaa koko-naisprojektista vastuussa olevan Nurmisen yhteistyökumppanin hoi-tamana. s


4 NURMINEN NYT

Nurminen haluaa vahvistaa asemaansa Venäjän ja sen lähialueiden sisäisessä rautatieliikenteessä, Suomen ja Venäjän välisessä rautatieliikenteessä sekä erikoiskuljetus- ja projektipalveluissa. Uudet asiakkuudet Venäjällä tuovat yhtiölle kasvua. Lisäksi Nurminen saa ensi kesänä käyttöönsä kolme uutta vetoautoa, joilla asiakkaidemme kuljetukset saadaan perille entistä taloudellisemmin ja ympäristöystävällisemmin, säässä kuin säässä.

V.S

OM

ER

PU

RO

JUH

A M

AT

TIL

A

ME

RC

ED

ES

-BE

NZ

ÄÄNESTÄ TÄMÄN LEHDEN PARASTA JUTTUA JA VOITA KAJO CORE25 REPPU!

Nurminen Newsin 2/2013 parhaaksi jutuksi lukijat ovat valinneet terminaalityöntekijä Alpo Kekkosen traktoriharras-tuksesta kertoneen Alpo keräi-lee vanhoja traktoreita -jutun, joka sai 35 prosenttia äänistä. Toiseksi eniten pidettiin Venä-jän portilla länteen -jutusta. Sitä äänesti lehden parhaaksi sisällöksi 31 prosenttia vastan-neista. Projektitoimituksesta Svetlogorskiin kertonut pääjuttu Pettämätöntä projektilogis-tiikka sai 15 prosenttia äänistä. Kaikkien äänestäneiden kes-ken arvottiin bluetooth-kaiutin, jonka voitti Pekka Seppänen Nurmiselta. Onnea voittajalle!

Tämän lehden parasta jut-tua voi äänestää osoitteessa www.nurminenlogistics.com. Äänestysaikaa on 26. touko-kuuta 2014 asti. s

Jättimoottoreita Raumalta TurkuunNurminen kuljetti maaliskuun alussa kaksi 190 tonnin painoista jättimoottoria Raumalta Turkuun. Moottorit tulevat TUI-varustamon Mein Schiff 4 -risteilijään, jota rakennetaan STX:n Turun telakalla. Moottorit kuljetettiin 16-akselisilla moduulilaveteilla, ja veto auton apuna käytettiin työntöautoa. Yhdistelmän kokonaispaino oli 292 tonnia. s

Vainikkalantoimipiste uuteen osoitteeseenNurminen Logisticsin toimipiste Vainikkalassa muuttaa uuteen osoitteeseen. Nurminen palvelee huhtikuun alusta lähtien asiakkaitaan Vainikkalassa osoitteessa Ratapihantie 7, 54270 Vainikkala. Muut toimipisteen yhteystiedot pysyvät ennallaan. s

Tutustu Nurmisen verkkovuosikertomukseenNurminen Logistics on julkais-sut vuosikertomuksensa sekä hallituksen toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen vuodelta 2013 verkossa. Tutustu Nurmisen vuoteen 2013 osoitteessa www.nurminenlogistics.fi/ Vuosikertomus2013. s

Nurminen keskittää rautatieterminaalitoimintonsa LuumäelleNurminen Logistics on päättänyt luopua sisävarastoinnista Niiralassa ja Vainikka-lassa ja siirtää rautatieterminaalitoimin-tonsa Luumäelle. Kapasiteetin vähentämi-nen ja kahden sisäterminaalin sulkeminen on seurausta Suomessa tapahtuvasta markkinamuutoksesta, jossa junanvaunu-jen lastauksissa siirrytään yhä enemmän suoriin tehdaslastauksiin ilman välivaras-tointeja.

Niiralassa ja Vainikkalassa jatketaan edelleen ulkona tapahtuvia kone-, laite- ja projektilastauksia Venäjälle ja muualle IVY-alueelle. s


5NURMINEN NYT

RIIT

TA S

AL

MI

V.S

OM

ER

PU

RO

FAKTA

Olli Pohjanvirta on toiminut Nurminen Logisticsin toimitus-johtajana marraskuusta 2013. Aiemmin Pohjanvirta toimi yhtiön hallituksen puheen johtajana 2010–2013 sekä hallituksen jäsenenä 2005–2010.


TOIMITUSJOHTAJAN HAASTATTELU

Asiakkaidemme tyytyväisyys

palveluitamme kohtaan on

pysynyt korkealla tasolla, mikä osoittaa, että

palveluksessamme on sitoutunutta ja poikkeuksellisen ammattitaitoista

henkilöstöä.

Toimitusjohtaja Olli Pohjanvirta, miten Nurminen Logisticsin vuosi 2013 meni?

Yhtiön taloudellinen kehitys ei ollut tyydyttävää. Jäimme sekä liikevaih-don että tuloksen osalta tavoitteis-tamme. Operatiivinen liiketulok-semme ennen kertaeriä jäi 1,6 milj. euroon, kun se vuonna 2012 oli 5,6 milj. euroa.

Markkinatilanne ei tainnut olla logistiikka-alalla toimivalle yritykselle helpoin mahdollinen?Suomen markkinoilla talouden ylei-nen alavireisyys jatkui, mikä heijas-tui luonnollisesti myös meidän toi-mintaamme. Myös Venäjän ja sen lähialueiden sisämarkkinoilla kas-

vumme jäi oletettua pienemmäksi. Tästä huolimatta kotimaassa olemme lähes kaikissa palvelusegmenteis-sämme kolmen suurimman toimi-jan joukossa, muun muassa huolin-nassa, ja rautatiepuolella katetuissa vaunuissa markkinajohtajia Suomi–Venäjä -liikenteessä.

Kuinka Nurmisella reagoitiin vaisuun kehitykseen?Vuonna 2013 toteutimme huomatta-via toiminnan uudelleenjärjestelyitä ja sopeutimme kapasiteettiamme vallitsevaan tilanteeseen. Tämä tar-koitti muun muassa Vuosaaren-ter-minaalin prosessien kehittämistä, Vainikkalan-terminaalimme sulke-mista, henkilöstökulujen karsimista ja uudistuksia myös yhtiön ylim-mässä johdossa. Olen vakuuttunut, että kohtaamme vuoden 2014 mer-kittävästi kilpailukykyisempänä.

Mitä myönteistä Nurminen Logisticsissa tapahtui menneenä vuonna?Paljonkin. Mittaviin teollisiin inves-tointeihin liittyvissä projektikuljetus-palveluissa saavutimme ilahduttavia onnistumisia. Rautatiekuljetuspalve-luissa saimme loppuvuodesta uusia asiakkuuksia Venäjältä. Kotimaassa markkinaosuutemme säilyi haas-tavista olosuhteista huolimatta suurin piirtein ennallaan. Lisäksi asiakkaidemme tyytyväisyys palve-luitamme kohtaan pysyi korkealla tasolla, mikä osoittaa, että palveluk-sessamme on sitoutunutta ja poikke-uksellisen ammattitaitoista henki- löstöä.

Kohti tehokkaampaa logistista tulevaisuutta

Nurmisen vuosi 2013• Liikevaihto oli 63,8 milj. euroa

(2012: 78,4 milj. euroa).• Raportoitu liiketulos oli 0,2 milj.

euroa (5,4 milj. euroa).• Liiketulosprosentti oli 0,3 %

(6,9 %).• Kertaluonteisista eristä

puhdistettu liiketulos oli 1,6 milj. euroa (5,6 milj. euroa).

• Tulos ennen veroja oli –3,0 milj. euroa (4,0 milj. euroa).

• Nettotulos oli –3,9 milj. euroa (2,7 milj. euroa).

• Tulos per osake, laimentamaton, oli -0,32 euroa (0,05 euroa).

• Tulos per osake, laimennettu, oli –0,32 euroa (0,05 euroa).

6


7TOIMITUSJOHTAJAN HAASTATTELU

Mikä tekee yrityksestänne menestyjän?Viime vuonna tehtyjen rakenteellisten muutosten ja tehostustoimenpiteiden ansiosta meillä on hyvät edellytyk-set parempaan tuloskuntoon. Strate-giamme ei muutu, mutta sen toteu-tustahti muuttuu. Aiomme alkaneena vuonna lisätä Venäjälle rekisteröity-jen omien rautatievaunujemme mää-rää. Panostamme myös Venäjän-orga-nisaatioomme tavoitteenamme uudet merkittävät asiakkuudet. Kasva-tamme erikoiskuljetus- ja projektilii-ketoimintaamme. Kehitämme kump-panuusverkostoamme keskeisillä markkinoilla. Menestyksemme kan-sainvälisillä markkinoilla turvaa kil-pailukykyisen palvelun myös kotimai-sille asiakkaillemme.

Nurminen Logisticsin näkymät vuodelle 2014?Yhtiön liikevaihto kasvaa ja tulos paranee. Olemme olleet ainoa ulko-mainen rautatieoperoija Venäjällä jo vuodesta 2001. Tunnemme paikalli-sen logistiikkamarkkinan ja yhteis-kunnan hyvin. Odotamme huomat-tavaa kasvua Venäjän ja IVY-maiden sisäisiltä rautatiemarkkinoilta sekä kansainvälisistä projektikuljetuk-sista. Venäjän ja Ukrainan välinen tilanne saattaa lisätä nopeita muu-toksia markkinoilla. Muutokset voivat olla meidän kannaltamme negatiivisia ja liittyä vientipakotteisiin tai valuut-takurssimuutoksiin, tai positiivisia, jol-loin tavaravirtoja reititetään uudelleen ja venäläisten viejien kiinnostus Suo-men-reittiä kohtaan kasvaa. Vuonna 2014 saavutamme tuloksia aktiivisilla omilla toimillamme – tiukasta markki-natilanteesta huolimatta. Haluan kiit-tää henkilöstöämme, asiakkaitamme, kumppaneitamme sekä muita verkos-toomme kuuluvia sujuvasta yhteis-työstä ja sitoutuneisuudesta. Olemme yhdessä matkalla kohti tehokkaampaa logistista tulevaisuutta. s

VE

IKK

O S

OM

ER

PU

RO


8 VENÄJÄN KEMIANTEOLLISUUS

VENÄJÄN KEMIANTEOLLISUUS KASVAA MUUTA TEOLLISUUTTA NOPEAMMINNurminen Logistics solmi viime vuoden aikana sopimukset neljän venäläisen kemianjätin kanssa näiden tuotteiden kuljetuksista Nurmisen katetuilla vaunuilla Venäjän ja muun IVYalueen sisällä.


9VENÄJÄN KEMIANTEOLLISUUS

Venäjän kemianteolli-suus kasvaa muuta Venäjän teollisuutta nopeammin. Kai-ken kaikkiaan koko Venäjän teollisuu-den kasvu oli viime vuonna lähes nolla-

tasolla. Kemianteollisuudessa oltiin 3,9 prosentin kasvussa, ja näin ollen

se oli yksi kaikkein vahvimmin kas-vavista teollisuuden aloista. Näin kertoo Venäjällä toimivan mark-kinatutkimuslaitos RIA Ratingin

kemianteollisuuden tilaa kartoit-tava julkaisu vuoden 2013 yhdek-sän ensimmäisen kuukauden osalta. RIA Rating julkaisee säännöllisesti analyysejä Venäjän ja maailman talouden tilasta sekä eri toimialojen kehityksestä. Venäjän valtion tilasto-keskuksen Rosstatin mukaan vuoden 2013 viimeisellä neljänneksellä kemi-anteollisuus kehittyi edelleen muuta teollisuutta nopeammin – lokakuussa tuotantomäärät kasvoivat 6,1 pro-senttia ja marraskuussa 8,3 pro-senttia. Vuoden 11 kuukauden koh-dalla kasvu oli 4,5 prosenttia, kun se vuotta aiemmin oli vain 1,3 prosent-tia. Parhaiten Venäjän teollisuuden aloista menestyivät viime vuonna kumi- ja muoviteollisuus sekä teks-tiiliteollisuus.

RIA Ratingin mukaan peruske-mianteollisuuden tuotanto kasvoi viime vuoden ensimmäisen yhdek-sän kuukauden aikana 2,5 prosent-tia verrattuna edellisvuoden vastaa-vaan aikaan. Kasvua on hidastanut mineraalilannoitetuotannon huonosti kehittyneet tuotantomäärät. Tammi-syyskuussa 2013 mineraalilannoit-teiden tuotantomäärät laskivat 0,5 prosenttia ja olivat 13 561,7 tuhatta

AMMONIUMNITRAATIN VALMISTUS VENÄJÄLLÄ V. 2013

Uralchem

EuroChem

Acron

SDS Azot

KuibyshevAzot

Minudobreniya, Rossosh

Muut

27 %

20 %

19 %

12 %

6 %

6 %

10 %

LÄHDE: AZOTEKON

BA

SH

KIR

IAN

CH

EM

IST

RY



Eurochem, Uralchem ja Acron sekä Bashkirian Chemistry

käyttävät kukin 20–30 Nurmisen katettua vaunua

kuukaudessa.

Suurimpien venäläisten

lannoite-valmistajien

tuotantomäärät kasvavat

tonnia. Lasku johtui kaliumlannoit-teiden vientimäärien laskusta sekä heikentyneestä myynnistä Venäjän sisämarkkinoilla. Vuonna 2013 maa-taloustuottajat ostivat 2,1 prosent-tia vähemmän mineraalilannoitteita kuin edellisvuonna. Mineraalilan-noitteiden tuotantomäärät Venäjällä ovat olleet jo toista vuotta peräkkäin laskussa. Huolimatta koko mine-raalilannoiteteollisuuden heikenty-

Vuonna 2005 perustettu Bashki-rian Chemistry on Venäjän ja IVY-maiden johtava kalsinoidun soodan tuottaja sekä Venäjän ainoa natriumbi-karbonaatin ja piidioksidin valmistaja. Lisäksi yhtiö on toiseksi suurin PVC-muovin valmistaja, kuuluu kolmen suurimman natriumhydroksidin val-mistajan joukkoon ja on yksi Venäjän suurimpia kaapelivaippojen valmis-tajia. Konserni työllistää noin 13 000 henkilöä.

Tällä hetkellä konserniin kuulu-vat Bashkortostanin tasavallan Ster-litamakin kaupungissa toimiva OAO BSK:n tehdas ja Permin alueella Bereznikin kaupungissa toimiva OAO Bereznikovskij sodovyi zavodin teh-das. Bashkirian Chemistry omistaa myös Moskovassa sijaitsevan kulje-tusyritys ZAO Transneftehimin koko osakekannan.

Transneftehim tuottaa kuljetus- ja huolintapalveluja Venäjän sisäiseen, vienti-, tuonti- ja transitoliikenteeseen. Nurminen Logistics ja Transneftehim ovat tehneet sopimuksen Nurminen Logisticsin katettujen vaunujen käy-töstä valmiiden tuotteiden kuljetuksiin Sterlitamakissa sijaitsevan BSK:n teh-

taalta eri reiteillä Venäjän ja IVY-mai-den sisällä. Yhteistyö alkoi vuoden 2014 tammikuussa. Transneftehim on tyytyväinen yhteistyöhön Nurminen Logisticsin kanssa.

– Nurminen toimittaa meille hyvä-laatuisia vaunuja hyvään hintaan. Lisäksi Nurmisen vaunut liikkuvat siellä, missä me niitä tarvisemme niin Venäjän sisällä kuin vientiinkin, eivätkä vain joillain tietyillä reiteillä. Nurmisen ammattilaiset hoitavat aina operatiivisesti ja ammattitaitoisesti kaikki toiminnassa syntyvät kysy-mykset. Olemme erittäin tyytyväisiä yhteistyöhön, kertoo myyntiosaston päällikkö Vyacheslav Ospin.

Tällä hetkellä Nurminen Logistics toimittaa Transneftehimille 30 katettua vaunua kuukaudessa. Molemmat osa-puolet ovat valmiit kasvattamaan vau-numääriä ja kehittämään yhteistyötä edelleen.

– Olemme valmiit ottamaan Nur-miselta huomattavasti enemmän vau-nuja käyttöömme kuin nyt. Meidän puolestamme vaunujen määrä voi-daan kolminkertaistaa, ja yhteistyötä laajentaa myös konsernimme muihin tehtaisiin, Vyacheslav Ospin lupaa. s

BASHKIRIAN CHEMISTRY ON VALMIS KEHITTÄMÄÄN EDELLEEN YHTEISTYÖTÄ NURMISEN KANSSA

AMMONIAKIN VALMISTUS VENÄJÄLLÄ V. 2013

Uralchem

EuroChem

TolyattiAzot

Acron


PhosAgro

SDS Azot

Muut

20 %

19 %

18 %

13 %

8 %

7 %

7 %

8 %

LÄHDE: AZOTEKON

BA

SH

KIR

IAN

CH

EM

IST

RY



neestä tuotantotuloksesta, suurim-pien venäläisten lannoitevalmistajien tuotantomäärät kasvavat.

Nurmiselle neljä uutta, merkittävää kemianteollisuuden asiakastaViime vuoden aikana Nurminen aloitti yhteistyön neljän suuren kemi-anteollisuuden yrityksen kanssa näiden tuotteiden kuljettamisesta katetuilla vaunuillaan Venäjän ja muun IVY-alueen sisällä. Kemian-jätit Eurochem, Uralchem ja Acron sekä Bashkirian Chemistry käyttä-vät kukin 20–30 Nurmisen katettua vaunua kuukaudessa pakattujen valmiiden tuotteidensa kuljetuksiin. s

Nurminen Logistics ja Acron, yksi maailman suurimmista mineraalilannoit-teiden tuottajista, aloittivat yhteistyön rautatiekuljetuksissa vuonna 2013. Acron on Venäjän suurin ja yksi maailman joh-tavista NPK-lannoitteiden valmista-jista. NPK-lannoitteet ovat seoslannoit-teita, joissa on tietynlaisissa suhteissa eri pitoisuudet kasvien pääravinteita: typ-peä, fosforia ja kaliumia. Lisäksi Acron-konserni on yksi Venäjän suurimmista ammoniakin ja typpilannoitteiden tuot-tajista. Yhtiöllä on Venäjällä kaksi lan-noitteiden tuotantolaitosta – OAO Akron Veliki Novgorodissa ja OAO Dorogobuzh Smolenskin alueella. Konserni työllistää 15 650 ihmistä.

Vuosittain Acron-konsernin Venä-jän-yhtiöt tuottavat noin 5 miljoonaa ton-nia kuljetettavaa tuotetta. Konsernin rau-tatiekuljetuksista vastaa tytäryhtiö ZAO Acron-Trans. Yhtiöllä on omaa kalus-

toa noin 3 500 vaunua, joiden lisäksi he käyttävät vuokrakalustoa.

Nurminen Logistics ja Acron-Trans ovat solmineet sopimuksen Nurmisen katettujen vaunujen käytöstä Dorogo-buzhin tehtaan tuotteiden kuljetuksissa Smolenskin alueelta pääasiassa Ukrai-

naan. Acronin käytössä on tällä het-kellä noin 20 Nurmisen katettua vaunua kuukaudessa. Yhtiöt ovat keskustelleet myös yhteistyön laajentamisesta. Eri-mielisyydet Venäjän ja Ukrainan välillä ovat valitettavasti näkyneet myös Acro-nin toiminnassa.

– Ukrainan kanssa meillä on juuri nyt haasteita, sillä lannoitteiden myynti maa-han on käytännössä katsoen loppunut. Tämä vaikuttaa hetkellisesti tietysti myös kuljetustarpeisiimme. Kesää kohden vaunujen tarve kuitenkin aina kasvaa, joten katsotaan, mihin Nurminen on val-mis, sanoo Acron-Transin tariffiosaston päällikkö Leonid Vishnevskiy.

– Nurminen Logistics on erittäin luo-tettava yhtiö, joka pitää aina sanansa. Olen ehdottomasti sitä mieltä, että yhteistyötämme täytyy kehittää edelleen kun tilanne markkinoillamme paranee, Vishnevskiy jatkaa. s

ACRON LUOTTAA NURMISEEN

TYPPILANNOITTEIDEN VALMISTUS VENÄJÄLLÄ V. 2013

EuroChem

Uralchem

Acron

PhosAgro

SDS Azot

KuibyshevAzot


Muut

26 %

20 %

15 %

14 %

8 %

8 %

5 %

4 %

LÄ

HD

E: A

ZO

TE

KO

N

UR

AL

CH

EM



Vuosittain Acron-konsernin Venäjän-yhtiöt

tuottavat noin 5 miljoonaa tonnia

kuljetettavaa tuotetta

Uralchem-konsernin valmiista tuot-teesta 95 prosenttia kulkee rautateitse joko loppuasiakkaalle tai satamiin. Ural-chem-Trans operoi yli 8 000 omaa ja vuokravaunua, ja käyttää konsernin tuot-teiden kuljetuksiin lisäksi yksityisten ope-raattoreiden, kuten Nurminen Logistic-sin, vaunuja. Konsernin neljän Venäjällä sijaitsevan tehtaan kuljetusmäärät rau-tateitse vaihtelevat sesongin mukaan ja riippuvat pakatun tuotteen kysynnästä sekä mahdollisuudesta kuljettaa tuot-teita jokia pitkin. Yhteistyö yksityisten vaunuoperaattoreiden kanssa lisää jous-tavuutta sekä konsernin oman ja vuok-ratun kaluston määrässä että kuljetus-muotojen valinnassa.

– Meillä on omassa kalustossamme mineraalivaunuja, puolivaunuja, katettuja vaunuja ja kemikaalikuljetuksiin tarkoi-tettuja säiliövaunuja. Kesällä itse operoi-mamme vaunut riittävät konsernin tuot-

teiden kuljetuksiin, mutta talvella, kun joet jäätyvät ja tuotamme enemmän pakattuja tuotteita, käytämme yksityisten operaattoreiden puoli- ja katettuja vau-nuja, kertoo Uralchem-Transin kuljetuk-sista vastaava ensimmäinen varajohtaja Dmitri Rjabov.

Uralchem-Transissa työskentelee noin tuhat henkilöä erilaisissa tehtä-vissä. Yhtiön johto istuu Moskovassa, ja sen lisäksi yhtiöllä on neljä toimipistettä konsernin tehtaiden yhteydessä. Toimi-pisteet vastaavat rautatielogistiikasta sekä vaunujen kunnossapidosta. Tämän lisäksi Uralchem-Transilla on oma vau-nudepot Murashissa Kirovin alueella, missä voidaan tehdä sekä omien että vuokravaunujen määräaikaishuollot.

– Yhtiön toiminnot on jaettu kolmeen suureen osaan: vaunujen operointiin, lii-kenteenhoitoon ja kiskojen kunnossapi-toon konsernin tehdasalueilla sekä vau-

nujen huoltoon ja korjaukseen, Dmitri Rjabov kertoo.

Nurminen Logistics ja Urachem ovat tehneet yhteistyötä Permin alueella sijaitsevan konsernin Azot-tehtaan kulje-tuksissa jo noin kaksi vuotta. Nurminen toimittaa Uralchemille katettuja vaunuja pakatun urean, kaliumnitraatin ja ammo-niumnitraatin kuljetuksiin sekä Venäjän sisällä että muihin IVY-maihin, Latviaan ja Liettuaan. Uralchem-Transin johto ja asiantuntijat ovat erittäin tyytyväisiä Nur-misen vaunuihin ja palvelun laatuun.

– Käytämme neljän operaattorin katettuja vaunuja tuotteidemme kulje-tuksiin. Nurmisen vaunut ovat teknisesti erittäin hyväkuntoisia, mikä helpottaa meidän omaa työtämme tehtaalla, kun vaunuja ei tarvitse korjailla ennen lasta-usta. Lisäksi erityiskiitoksen yhteistyös-sämme ansaitsee nopea tiedonkulku ja päätöksenteko, Dmitri Rjabov sanoo. s

Uralchem on suurin ammoniakin ja ammoniumnitraatin valmistaja ja toiseksi suurin urean tuottaja Venäjällä. Yhtiö käyttää raakaaine ja valmistuotekuljetuksiinsa laajaa rautatievaunukalustoa mineraalivaunuista katettuihin vaunuihin ja erikoissäiliövaunuihin. Uralchemkonsernin raakaaine ja valmistuotekuljetuksista rautateitse vastaa OOO UralchemTrans.

URALCHEMIN TUOTTEISTA 95 PROSENTTIA KULKEE RAUTATEITSE

UR

AL

CH

EM



210mm

AUKEAMA

Ollaan yhteydessä!Ota talteen Nurmisen myynnin yhteystiedot Suomessa, Venäjällä, Latviassa, Liettuassa ja Virossa. Parhaat logistiikan ratkaisuntarjoajat odottavat yhteydenottoasi!

erillinen tiedostoNurminenNews_0114.pdf

210mm

[email protected]

Marjut Ahlqvist

Key Account Manager

[email protected]

Harri Mustonen

Key Account Manager

[email protected]

Tarja Turunen

Sales Assistant

[email protected]

Tavarankä[email protected]

Markku Lehti

Sales Manager

[email protected]

[email protected]

Mika Raunemo

Sales Manager

[email protected]

Erikoiskuljetukset ja [email protected]

Mikko Lietosaari

Key Account Manager

[email protected]

Sakari Leppiaho

Key Account Manager

[email protected]

Lea Uusitalo

Key Account Manager

[email protected]

Harry Pursiainen

Key Account Manager

[email protected]

Tommi Kärki

Key Account Manager

[email protected]

Tiina Salonen

Sales Manager

[email protected]

Timo Niemi

Key Account Manager

[email protected]

Eeva Nummenpää

Desk Sales

[email protected]

Suomi www.nurminenlogistics.com Venäjä www.nurminenlogistics.ru

Dmitriy Lukshin

Sales Director

[email protected]

[email protected]

Dmitri Hmara

Sales Manager

Avainasiakkaat, meri- ja rautatierahdit, autokuljetukset, vakuutukset, tullaus, satamahuolinta

Sofja Tirman

Sales

Meri- ja rautatierahdit, autokuljetukset,kuljetusten vakuuttaminen, passitukset, satamahuolinta

Viro www.nurminen.ee

[email protected]

Maris Luns

Project & Business Development Director

Avainasiakkaat, multimodaalikuljetukset, meri- ja rautatierahdit, muut palvelut

Alexander Rjabov

Manager of Forwarding Department

Satamahuolintapalvelut, meri- ja rautatierahdit

Darja Goloschapova

Sales Manager

Merirahdit, autokuljetukset, satamahuolinta

Aljona Belova

Sales

Merirahdit, autokuljetukset, satamahuolinta

Latvia

[email protected]

Tadas Jogminas

Head of Sales Department

[email protected]

COSCO-tuonti/vienti, ovelta ovelle -toimitukset, muut logistiikkapalvelut

Ingrida Butkiene

Import Sales Manager

[email protected]

COSCO-tuonti (FOB)

Jelena Koshevaja

Export Sales Manager

[email protected]

COSCO-vienti

Mindaugas Kavaliauskas

Forwarding Manager

[email protected]

Auto- ja rautatiekuljetukset, projektitoimitukset, tullimuodollisuudet, satamapalvelut

Liettua www.nurminen.lt

Latvia www.nurminen.lv

Haasteet ovat myyntijohtajan työn suola

1Myyntijohtaja Tadas Jogminas vastaa Nurmisen tytäryhtiön, Nurminen Mari-timen, Liettuan-toimipisteen palveluiden myynnistä. Liettuan-toimipiste sijait-see Klaipedan keskustassa sataman läheisyydessä, ja nuorekas työyhteisö koostuu yhdeksästä logistiikka-alan ammattilaisesta. Tadaksen lisäksi Liet-

tuan-myynnissä työskentelee kaksi myyntipäällikköä. Parhaillaan joukkoon etsitään kolmatta myyntipäällikköä, jonka vastuualueeksi kuuluvat Valko-Venäjän ja Venäjän markkinat, sillä juuri näillä markkinoilla yhtiö näkee mahdollisuuden kasvuun.

2 Nurmisen Liettuan-toimipiste toimii konttikuljetuksiin erikoistuneen, COSCO-konserniin kuuluvan, COSCO Container Linesin edustajana Liet-tuassa. Valtaosa Liettuan-toimipisteen toiminnasta on konttikuljetusten las-tausta ja huolintaa. Tuonnista noin 70 prosenttia kulkee transitona, pääosin

Valko-Venäjälle. Venäjä on toinen tärkeä kohdemaa. Tadas uskoo, että tulevaisuu-dessa yritysten välisen kilpailun lisääntymisen lisäksi myös satamien välinen kilpailu kiristyy. Klaipedan sataman hän uskoo pärjäävän kilpailussa olosuhteidensa vuoksi – se ei jäädy talvisin, transitokuljetukset rautateitse Valko-Venäjälle nauttivat helpo-tettuja tullimenettelyjä, eikä sataman tulli kontrolloi rahdin edelleenmyyntiä tai luovu-tusta, vaan kontti voi vaihtaa myyjää ja ostajaa satamaan saapumisen jälkeen.

3 Sopeutuminen nopeasti muuttuviin markkinoihin on yksi Tadaksen tär-keimmistä työtehtävistä. Tämä tuo lisää dynamiikkaa Tadaksen työhön ja hän pitää siitä. Esimerkiksi viimeaikainen trendi on ollut palvelujen hinto-jen merkityksen korostuminen, vaikka hinnat ovat luonnollisesti aina olleet

tärkeitä asiakkaille. Laatua ei ehkä nähdä yhtä tärkeänä kuin aikaisemmin. Tadaksen mielestä laatua ja hintaa ei pidä erotella toisistaan, sillä kyseessä on kokonaisuus. Yhtiö haluaakin erottua kilpailijoistaan tarjoamalla laadukkaita palveluita, johon asi-akkaat ovat tyytyväisiä. Hinnaltaan edullisin yritys ei yleensä pysty tarjoamaan asiak-kaan odotuksia vastaavaa palvelua.

4 Myyntijohtajan tärkein tehtävä on myyntistrategian laatiminen ja vieminen käytäntöön. Myyntiyksikön johtajana Tadas ei ole kokonaisvastuussa aino-astaan myynnistä, vaan myös myyntihenkilöstöstä. Hän pitääkin keskuste-luja alaistensa kanssa tärkeänä työtehtävänään. Lisäksi asiakastapaamiset

ovat keskeinen osa Tadaksen työtä. Tapaamisia hänellä on vaihtelevasti noin 1–2 vii-kossa. Näiden työtehtävien lisäksi Tadas tekee myyntityötä ja etsii uusia potentiaalisia asiakkaita, seuraa myyntituloksia ja tekee toimenpiteitä myynnin edistämiseksi.

5 Eniten Tadas nauttii työnsä haastavuudesta. Myyntijohtajana hänen eteensä tulee jatkuvasti uusia haastavia tilanteita, joiden ratkaiseminen ja joista oppiminen ovat työn suola ja motivaation lähde. Tadaksen mielestä myyntijohtajalta vaaditaan erityisesti vastuullisuutta, sisukkuutta ja rehelli-

syyttä – ajatusten, puheiden ja tekojen välillä ei saa olla eroja. s

AU

RIM

AS

SK

IRM

AN

TAS


16 SORVIN ÄÄRESSÄ

17

FAKTA

Myyntijohtaja Tadas Jogminas• työskentelee Nurmisen Liettuan-

toimipisteessä• yhtiön palveluksessa 7 vuotta,

myyntijohtaja vuodesta 2012• valmistunut Liettuan meri-

akatemiasta vuonna 2008• vapaa-ajallaan urheilee ja lukee

kirjoja.

SORVIN ÄÄRESSÄ

KU

VA

T: V

EIK

KO

SO

ME

RP

UR

O

FAKTA

• Vapaapalokuntatoiminta alkoi Suomessa vuonna 1838

• Suomessa on 491 vapaa-palokuntaa ja 200 toimen pide - palkkaukseen perustuvaa puolivakinaista palokuntaa

• Puolivakinaiset palokunnat vastaavat erityisesti haja- asutusalueiden pelastustoimin-nan toteutumisesta

• VPK-toiminta perustuu vapaa-ehtoisuuteen.

18 AKKUJA LATAAMASSA

Milloin ja miksi lähdit mukaan vapaapalokuntatoimintaan?Liityin VPK:hon vuonna 1990 eli olen tehnyt tätä jo yli kaksikymmentä vuotta. Alun perin kaverit houkut-telivat minut mukaan. Toiminta vai-kutti kiinnostavalta, ja minulla oli halu auttaa ihmisiä. Kiinnostustani ei ainakaan vähentänyt mahdolli-suus päästä ajamaan paloautoa pil-lit päällä.

Mitä te käytännössä teette?Meillä on harjoitukset joka tiistai. Harjoittelemme paljon erilaisia asi-oita, tällä viikolla aiheena oli ensiapu. Joskus istumme luokassa kuuntele-massa luentoja, mutta usein teemme myös käytännön harjoituksia. Ja tietenkin osallistumme varsinai-siin pelastustehtäviin. Kun hälytys tulee, meillä on viisi minuuttia aikaa saada ensimmäinen auto liikkeelle. Kaikki, jotka pääsevät, lähtevät ajoon mukaan. Itse olen sopinut esimieheni kanssa, että saan lähteä hälytysajoon työtilanteeni salliessa. Kiitos siitä työnantajalle! Päivystämme niin, että päällystöpäivystäjä päivystää arkisin, ja viikonloppuisin myös kolmella mie-histöpäivystäjällä on päivystysvuoro. Vuoro osuu noin viiden viikon välein, ja se kestää perjantaista maanantai-hin. Viime vuonna meillä oli 164 häly-tystehtävää.

Vapaa-ajalla Kimmo auttaa muitaLuumäellä työskentelevän terminaalityöntekijä Kimmo Muurin elämästä ei jännitystä puutu, sillä vapaapalokuntalaisen elämä on täynnä mitä erikoisempia tehtäviä.

Mitä palokuntalaisuus vaatii?Meitä on noin 40 vapaaehtoista. Vapaapalokuntalaisten ikä vaihtelee 18 ja 65 ikävuoden välillä, ja mukana on myös kaksi naista. Sopivia työteh-täviä löytyy kaikille iästä ja suku-puolesta riippumatta, joten kaikki vapaaehtoiset ovat aina tervetul-leita. Pitää kuitenkin muistaa, että tämä vaatii aikaa ja sitoutumista. Jos hälytysajoon mielii mukaan, pitää olla lisäksi täysi-ikäinen. Viisi-toista meistä on savusukeltajia, minä mukaan lukien. Savusukeltajilla on tarvittava koulutus vaativimpiin teh-täviin, esimerkiksi palotilanteissa.

Miten savusukeltajaksi pääsee?Pitää käydä erikoistehtäviin päte-vöittävä savusukelluskurssi. Lisäksi savusukeltajan pitää suorittaa vuo-dessa tietty määrä tietynlaisia har-

joituksia. Ja vuosittain käydään myös kuntotesteissä. Vapaapalokuntalai-sille testit ovat samat kuin ammatti-palomiehillekin eli erittäin hyvässä kunnossa pitää pysyä, jos tätä haluaa tehdä.

Millaista yhteistyötä te teette pelastusviranomaisten kanssa?Luumäellä ei ole muuta palokun-taa eli me hoidamme kaikki hälytyk-set ja autamme myös naapurikun-tia tarvittaessa. Olemme siis niin sanottu puolivakinainen palokunta. Hälytykset tulevat aina hätäkeskuk-sen kautta, joka päättää kenet lähe-tetään paikalle. Joskus pärjäämme yksin, joskus tarvitsemme lisäapua. Lähin palokunta on kuitenkin vasta Lappeenrannassa, joten yleensä me olemme ensimmäisinä paikalla.

Miten toivut pelastustilanteista?Yleensä me käymme muiden vapaa-palokuntalaisen kanssa tapahtumat läpi saunan lauteilla. Keskustelemme ja arvioimme, miten suoriuduimme tehtävästä ja mitä olisi voinut tehdä paremmin. Meillä on hyvä porukka täällä, kukaan ei jää yksin. Tapahtu-mia puretaan myös huumorin kautta. Onhan ei-niin-vakavia ajojakin jos-kus. ”Kissa puussa” -hälytyksiäkin tulee edelleen.

Saatko tästä rahallista korvausta?Kyllä, saamme tuntipalkan päivys-tysajalta sekä erilliset hälytyskor-vaukset. Mutta en minä tätä rahan takia tee. Luultavasti olisin mukana joka tapauksessa, vaikka en korva-usta saisikaan. Tämän avulla saan ajatukset muualle, hälytysajossa ei voi keskittyä muihin asioihin. Hyvästä porukasta löytyy aina jut-tukavereita. Lisäksi meillä on VPK-talo, jossa on kiva viettää aikaa, vaikka punttisalilla. Vuosittain jär-jestämme myös pikkujoulut ja pilk-kikilpailuja. s


19AKKUJA LATAAMASSA

Mira viihtyy monipuolisissa tehtävissään

Olet työskennellyt Nurmisella huolitsijan tehtävissä syyskuusta 2013 lähtien. Oletko tehnyt aikaisemmin huolitsijan töitä? Kyllä, minulla on huolinta-alalta kokemusta yhteensä 2,5 vuotta. Siirryin Nurmiselle TurkuSteveltä. Sitä ennen olen ollut liiken-teenhoitajana Kuehne&Nagelilla ja huolitsijana Valmet Automoti-vella. Toimenkuvaani Nurmisella kuuluu tuonti- ja vientikuljetus-ten järjestelytehtävät sekä niihin liittyvä tullausdokumentointi.

Miksi valitsit juuri Nurmisen? Määräaikainen työsuhteeni oli päättymässä, ja päivit-täinen työmatka Turkuun alkoi tuntua pitkältä. Nurmi-sella oli juuri sopivasti huolitsijan paikka vapaana Raumalla. Työnkuva vaikutti monipuoliselta ja lai-toin hakemuksen sisään. Olen tyytyväinen pää-tökseeni, sillä olen viihtynyt hyvin, työ on vaih-televaa ja koko ajan oppii uusia asioita.

Minkälaiset ihmiset ovat parhaita huolitsijoita? Paineensietokykyä tarvitaan sekä järjestel-mällisyyttä ja organisointikykyä. Huolitsijan työ on pitkälti asiakaspalvelua, joten pitää tulla toimeen erilaisten ihmisten kanssa.

Miten olet sopeutunut työyhteisöösi? Rauman-toimipisteeseen on ollut helppo tulla töihin. Alku on mennyt hyvin, minut on perehdytetty kunnolla, ja työkaverit ovat mukavia.

Miten vietät aikaasi töiden ulkopuolella? Käyn kerran viikossa pilateksessa. Tämän lisäksi ulkoilen ja käyn uimassa. Suuri osa vapaa-ajastani kuluu perheen ja ystävien parissa. s

Mira Jaakolahuolitsija, Rauma

PE

KK

A L

EIN

O


20 UUSISSA TEHTÄVISSÄ

V. S

OM

ER

PU

RO

V. S

OM

ER

PU

RO

V. S

OM

ER

PU

RO

V. S

OM

ER

PU

RO


21UUSISSA TEHTÄVISSÄ

Markku PuolanneGroup Financial Controller, Vuosaari

Siirryit Nurmiselle Mesvac Oy:ltä business controllerin tehtävistä. Mikä on vastuualueesi Nurmisella?Toimin taloustiimin esimiehenä. Taloustiimiin kuuluu kolme kirjanpitäjää ja kolme controlleria. Vastaan koko konsernin sisäisestä ja ulkoisesta raportoinnista ja raportoinnin kehittämisestä. Myös konsernin vakuutusasiat ovat vastuullani.

Mikä on haastavinta kansainvälisen yhtiön taloushallinnossa?Haastavinta työssäni on ehkä jatkuvasti muuttuvat tilanteet. Muutokset on kyettävä näkemään etukäteen ja on ymmärret-tävä niiden vaikutukset liiketoimintaan. Lisäksi eri maiden eri-laiset lainsäädännöt ja niiden tulkinnat tuovat omat haas-teensa. s

Heli HeikkinenController, Jyväskylä

Aloitit Erikoiskuljetukset ja projektit -liiketoimintayksikön controllerina helmikuun alussa. Miten olet sopeutunut erikoiskuljetusten maailmaan?Olen sopeutunut yllättävän nope-asti, luvut ja järjestelmäthän olivat minulle jo kutakuinkin entuudestaan tuttuja. Operatiivisesta toiminnasta saan koko ajan uutta tietoa kahvitauoilla kuun-nellessani työkavereitani. Seuraavaksi lähden tutustumaan kalustoomme tuohon viereiseen halliin.

Mistä siirryit Nurmiselle?Siirryin Landis+Gyr Oy:ltä, jossa olin töissä viimeiset 5,5 vuotta. Tein siellä lähes kaikkia talouden tehtäviä, aloit-taen myyntireskontrasta ja kirjanpidosta siirtyen projektien raportointiin ja viimeisimmäksi talouden kehittämishank-keen vetämiseen. s

Martin Eskelinenhuolitsija, Vuosaari

Aloitit Nurmisella viime vuoden syyskuussa. Oliko sinulla aiempaa kokemusta huolitsijan töistä?Kyllä, olen työskennellyt muuta-massa yrityksessä huolitsijana, yhteensä noin 3 vuoden ajan. Olen esimerkiksi ollut Schenke-rilla, joten työskentely logistiikka-alan yrityksessä on minulle entuudestaan tuttua. Nurmiselle siirryin Orionilta.

Mitä olet pitänyt työskentelystä Nurmisella?Olen viihtynyt Nurmisella hyvin. Tehtävänkuvani on monipuoli-nen ja tulen hyvin toimeen työkavereideni kanssa. s

Marko TuunainenSenior Vice President, Vuosaari

Työskentelet Huolinta- ja lisä-arvopalvelut -liiketoimintayksi-kön johtajana ja johtoryhmän jäsenenä. Millaisia suunnitelmia sinulla on liiketoimintayksikön kehittämiseksi?Tavoitteenamme on kehittää liiketoimintayksikkömme toimin-taa mahdollisimman tehokkaaksi, ja keskittyä niihin toimin-toihin, joissa meillä on parhaat mahdollisuudet menestyä. Numeeristen tavoitteiden lisäksi myös laadulliset tavoitteet kuten turvallisuus, työilmapiiri ja asiakastyytyväisyys ovat tär-keitä. Vaikka maailmantalouden yleinen tilanne onkin tällä het-kellä haastava, emme voi jäädä odottamaan suhdanteiden muuttumista. Meidän on kehitettävä toimintamme jatkuvasti. Haasteellinen toimintaympäristö tuo mukanaan aina myös mahdollisuuksia.

Olet työskennellyt useita vuosia myös Venäjällä. Miten näet, että suomalainen ja venäläinen työskentelykulttuuri eroavat toisistaan?Suomalaisten ja venäläisten aikakäsitys eroavat toisistaan. Suomalaiset ovat yleensä hyvin täsmällisiä ja suunnitelmalli-sia. Suomalainen tietää, mitä päivän aikana tulee saada teh-dyksi, jotta ei jää jälkeen aikataulusta. Venäläiset taas ovat vähän vähemmän täsmällisiä, joten he eivät suunnittele päi-väänsä yhtä tarkasti, eikä heillä ole yhtä selvää päivän aloitus- ja lopettamispistettä. Usein venäläiset ajattelevat, että aikaa ei voi hallita, ja tästä syystä aika ei ole raami tai rajoitus työsken-telyssä tai tehtävien toteutuksessa. s

22 Lyhyt vinjettinimi tms.


Vuosaaren lukiossa nuoret tutustuvat logistiikkaanVuosittain tehtävä lukiolaisten ja yläkouluikäisten uraajatuksia kartoittava tutkimus kertoo karua kieltään – suomalaisnuoret pitävät logistiikkaa tylsänä rekallaajamisena, minkä kanssa he eivät tahdo olla tekemisissä. Logistiikkaala ponnistelee näiden mielikuvien muuttamiseksi. Yksi tärkeä toimija tässä työssä on Helsingin Vuosaaren lukio, missä logistiikkaa on voinut opiskella valinnaisena aineena vuodesta 2008.

Lehtori Juha Venäläisen mukaan toimivaa logistiikkaa tarvitaan kaikkialla, myös koulussa ja kotona.

VE

IKK

O S

OM

ER

PU

RO

”Oppilaat ovat olleet vaikuttu-neita käytyään

Nurmisella katsomassa

oikeita, suuria kuljetettavia tavaroita ja

kontteja


23SAMASSA VENEESSÄ

Ensimmäiset maininnat Hel-singin sataman rakentami-sesta Vuosaareen kuultiin jo 1940-luvulla. Kului vähän

yli 60 vuotta, Helsingin kaupungin-valtuustossa lyötiin nuija pöytään ja päätettiin, että Suomen pääsatama tulee kuin tuleekin Vuosaareen. Sata-man rakennustyöt alkoivat tammi-kuussa 2003, ja lähes kuusi vuotta myöhemmin 24.11.2008 Vuosaaren uusi satama avattiin.

Vuosaaren sataman ollessa raken-teilla, Helsingin kaupungin opetusvi-rastossa mietittiin kaupungin luki-oiden tulevaisuuden erityistehtäviä ja painotuksia. Rakenteilla oleva satama inspiroi virkamiehiä siinä määrin, että Vuosaaren lukiolle ehdo-tettiin logistiikkapainotusta. Alku-vuonna 2007 opetusviraston edus-tajat esittelivät ajatuksensa lukion opettajille.

– Opettajakunta ei aluksi oikein innostunut logistiikasta, mikä johtui ehkä siitä, että kovinkaan moni ei tiennyt, mitä se pitää sisällään, ker-too Vuosaaren lukion maantiedon ja biologian lehtori ja logistiikan vas-tuuopettaja Juha Venäläinen.

Lievästä vastustuksesta huoli-matta kolme lukion opettajaa otti vastaan mahdollisuuden kouluttau-tua Helsingin kauppakorkeakoulun, nykyisen Aalto-yliopiston, tuotan-totalouden oppiaineessa logistiikan opettajiksi. Opintoja suoritettiin ilta-päivisin ja iltaisin oman työn ohessa.

– Ehkä voi sanoa, että silloin se oli enemmän uhrautumista kuin innostumista. Sittemmin olen kyllä huomannut logistiikan varsin poik-kitieteelliseksi ja eri oppiaineita yhdisteleväksi alaksi. Maantiedon opettajana vedän pakollista kurssia, jonka aihepiiri on itse asiassa hyvin lähellä logistiikkaa. Maantieteessä puhumme raaka-aineiden hyödyntä-misestä, kuljetuksista, kansainväli-sestä kaupasta, erilaisista liikenne-

muodoista ja globalisaatiosta. Samoja teemoja siis, Juha Venäläinen kertoo.

Yhteistyö yritysten kanssa lisää opiskeluintoaLogistiikan opiskelu käynnistyi Vuo-saaren lukiossa vuonna 2008. Lukio oli pitkään Suomen ainoa logistiik-kalukio. Lukiolaisilla on Vuosaa-ressa mahdollisuus valita valinnaisia logistiikkakursseja opetussuunnitel-massa olevien pakollisten lukiokurs-sien lisäksi. Tällä hetkellä seitsemän lukion opettajaa on käynyt työnsä ohessa tuotantotalouden kurssin kauppakorkeakoulussa.

– Lukiomme tarjoaa opiskelijoille kuusi logistiikan kurssia. Perus-kurssi on ylivoimaisesti suosituin. Sen käy toistasataa oppilasta eli noin joka viidennes lukiomme opiskeli-joista. Kakkoskurssillakin on osallis-tujia yleensä 20–30. Muita logistiik-kakursseja järjestetään sen mukaan, minkä verran kiinnostuneita löytyy. Kurssin järjestäminen edellyttää noin kymmentä kiinnostunutta opis-kelijaa, Juha Venäläinen kertoo.

Logistiikan opettajat ovat tehneet itse oppikirjan, jonka avulla opiskeli-joita perehdytetään logistiikan maa-ilmaan. Kirjaa on saatavana sekä

painettuna että sähköisenä netissä. Juha Venäläinen on ollut mukana tekemässä pääopetusaineensa, bio-logian, oppikirjoja lähes kaksikym-mentä vuotta, joten kirjanteko ei sinänsä ollut erityisen vaikeaa. Toki työtä ja aikaa se vaati paljon.

– Ennen kirjan julkaisua oppi-materiaalimme olivat powerpoint-kalvoja ja vähän myöhemmin esi-merkiksi netistä löytyvä logistiikan ammattilaisille suunnattu Logis-tiikan maailma -sivusto. Olemme lisäksi osallistuneet Logistiikka-seminaariin useana vuonna.

Jos ei opettajien motivointi ollut aluksi helppoa, niin töitä teettää myös opiskelijoiden innostaminen logis-tiikkaan. Juha Venäläisen mielestä yhteistyö yritysten ja viranomaisten kanssa on erinomainen tapa saada opiskelijat kiinnostumaan alasta.

– Meillä on paljon logistiikasta innostuneita oppilaita, mutta sitten on myös niitä, jotka ottavat logistiik-kakursseja lukujärjestyksen täyt-teeksi ja vain roikkuvat mukana. Jokaisella kurssilla käymme ainakin kerran tutustumassa jossain yrityk-sessä tai muussa kohteessa. Nurmi-sen lisäksi olemme käyneet esimer-kiksi Pauligilla, Citymarketissa, McDonaldsissa, Itellalla ja Lidlissä. Meidän ei tarvitse etsiä kohteita itse, vaan Taloudellinen tiedotustoimisto TAT auttaa yhteyksien luomisessa. Sitten kun kontaktit on luotu, niin toki ylläpidämme niitä itse. Oppilaat ovat olleet vaikuttuneita käytyään Nurmisella katsomassa oikeita, suu-ria kuljetettavia tavaroita ja kontteja, Venäläinen kertoo.

Vuosaaren lukiossa ei pidetä kir-jaa siitä, kuinka moni lukiolaisista jatkaa opintojaan logistiikan parissa. Suosituin korkeakoulu Vuosaaren lukiosta valmistuneiden keskuudessa on kuitenkin Aalto-yliopiston kaup-pakorkeakoulu, jossa nykyään voi lukea pääaineena myös logistiikkaa.

1Vuosaaren lukiolaiset käyvät sään-nöllisesti tutustumassa Nurminen

Logisticsin toimintaan Vuosaaressa. Sekä opiskelijat että opettajat ovat pitäneet käyntejä mielenkiintoisina ja hyödyllisinä. Konkreettiset esimerkit logistiikasta tekevät alan opiskelusta mielekkäämpää.

2 Syksyllä 2013 Nur-

minen Logis-tics ja Vuosaaren lukio toteutti-vat yhdessä tai-deprojektin, jossa lukion kuvaamataidon kurssi sai teh-täväkseen piirtää tai maalata logis-tiikka-aiheisia kuvia Nurmisen toimin-nasta kertovien valokuvien pohjalta. Valmiit teokset ovat olleet esillä yhtiön intranetissä, ja tulevaisuu-dessa ne tulevat koristamaan myös pääkonttorin seiniä.

3 Keväällä 2014 Nurmi-

nen Logistics on mukana TATin järjestämässä Hundred Sha-dows of Logis-tics -kampanjassa, jossa lukiolai-set pääsevät päiväksi varjostamaan logistiikkayhtiön johtoa, esimie-hiä tai asiantuntijoita, ja näin näke-mään, mitä kaikkea työ logistiik-kayhtiössä pitää sisällään. Nuoret kertovat kokemuksistaan Faceboo-kissa osoitteessa www.facebook.com/Shadow Logistics. s

POIMINNAT

FAKTA

Juha Venäläinen• maantiedon ja biologian lehtori• valmistui Helsingin yliopistosta

80-luvun alussa pääaineenaan kasvitiede

• lukenut lisäksi eläintiedettä ja maantiedettä, biokemiaa sekä kasvatustiedettä

• Vuosaaren lukiossa opettajana vuodesta 1997

• ollut yli 15 vuotta mukana biologian oppikirjatyössä

• vapaa-ajalla bongailee lintuja ja kasveja.

Juha Venäläinen on huomannut logistiikan olevan poikkitieteellistä ja yhdistelevän eri oppiaineita.


24 SAMASSA VENEESSÄ

Logistiikka kaipaa lisää näkyvyyttäJuha Venäläisen mielestä logistiikka-painotus pitäisi saada entistä parem-min Vuosaaren lukion nykyisten ja tulevien opiskelijoiden sekä sidos-ryhmien tietoon.

– Logistiikan pitäisi näkyä enem-män koulun kotisivuilla, sisällä kou-lussa – kaikessa. Välttämättä kaikki

oppilaammekaan eivät tiedä, että he käyvät logistiikkapainotteista luki-ota. Ensimmäisen vuoden opiske-lijoiden aika menee siihen, että he oppivat suunnittelemaan opintojaan ja saavat opiskelusta kiinni. Vasta toisella luokalla oppilaat alkavat tosissaan miettiä vaihtoehtoja, joita meillä on paljon: tähtitiedettä, erilai-sia työkursseja, retkikursseja, sota-historiaa, vaikka mitä. Logistiikassa on vielä sellainenkin haaste, että siitä kysytään äärimmäisen harvoin ylioppilaskirjoituksissa. Sen vuoksi oppilaiden pitäisikin ymmärtää aikaa myös kirjoitusten jälkeen valitessaan valinnaisia aineita, Juha Venäläinen sanoo.

– Tänä keväänä kokeilemme uutena oppimismuotona teemakurssilla niin sanottua ilmiöpohjaista oppimista, jossa meidän ilmiömme on Itämeri. Opimme, minkälaista rahtia Itäme-rellä kulkee, minkälaisia satamia siellä on ja minkälaisia ympäristöris-kejä logistiikkaan liittyy. Saa nähdä, mitä siitä kurssista tulee, Juha Venä-läinen nauraa. s

VE

IKK

O S

OM

ER

PU

RO

NU

RM

INE

N LO

GIS

TIC

S

TAT

K.L

AIN

E

Taloudellinen tiedotustoimisto TATin teettämästä Kun koulu loppuu -tutkimuk-sesta selviää, että yli puolet lukiolaisista kaipaa lisää työelämään liittyvää tietoa ja opetusta. 63 prosenttia vastaajista totesi, että nykyisellään työelämään liittyviä tai-toja käsitellään koulussa melko vähän tai ei lainkaan.

Yläkoululaiset kaipaavat tietoa erityi-sesti eri aloista ja ammateista sekä oppi-sopimuskoulutuksesta, joka tunnetaan huonosti. Vastaajat luottavat opiskeluva-lintojen tekemisessä ystävien ja suku-laisten antamiin neuvoihin enemmän kuin kouluilta saatavaan tietoon.

– Sekä lukiolaiset että yläkoululai-set arvioivat, että lisätieto tai mahdolli-suus kokeilla työtä käytännössä herät-täisivät kiinnostuksen tiettyyn alaan tai ammattiin, kertoo toimitusjohtaja Harri Leinikka tutkimuksen toteuttaneesta T-Mediasta.

– Suosituille ja mediaseksikkäille aloille riittää kouluttautujia. Ennakkoluu-lottomalla yritysten ja koulujen välisellä yhteistyöllä saataisiin vähemmän tun-nettuja toimialoja nuorten tietoon. Yhteis-työn kautta nuoret voisivat harjoitella myös tärkeitä työelämätaitoja ja nöyrää asennetta työhön, toteaa henkilöstöpääl-likkö Anna Saksi Tikkurila Oyj:stä.

Epävarmuus vaivaa erityisesti tyttöjä– Vain vajaa 20 prosenttia lukiolaisista tietää varmasti, mihin aikoo pyrkiä opis-

kelemaan lukion jälkeen. Tämä on ristirii-dassa sen tavoitteen kanssa, että työelä-mään siirtymistä pitäisi nopeuttaa, Harri Leinikka toteaa.

Yläkoululaisista opinnoissaan parhai-ten menestyvät sekä tytöt ovat epävar-mimpia alavalinnastaan. Lukiolaistytöt kaipasivat työelämään liittyvää tietoa ja opetusta hiukan useammin kuin pojat.

Tyttöjen epävarmuus näkyy tutkimuk-sessa myös siinä, että lukiolaistytöistä 24 prosenttia aikoo melko tai täysin var-masti pitää välivuoden, kun pojilla vas-taava luku on 12 prosenttia. Välivuoden suosio myös kasvaa lukion loppua kohti.

72 prosenttia lukiolaisista näkee TET-harjoittelun tarpeellisena myös lukiossa. TETiä toivoivat erityisesti tytöt.

Opettajat: Lisää käytännön harjoitteluaOpettajien asenneselvitys 2014 -tutki-muksen mukaan opettajat kaipaavat opetukseen lisää käytännön harjoittelua ja kokeilemista sekä yhteyksiä elinkeino-elämään. He ovat nuorten kanssa yhtä mieltä siitä, että TET-harjoittelu tarvittai-siin myös lukioon.

– Opettajat itsekin tunnistavat, että kouluilla ei ole riittävästi kontakteja työ-elämään, ja ettei koulu anna riittävästi valmiuksia yrittäjyyteen. Lisää konkre-tiaa tarvitaan teoriaopetuksen lisäksi jo nuorten opiskelumotivaationkin vuoksi, toteaa johtaja Liisa Tenhunen-Ruotsa-lainen TATista.

– Opettajilla on vahva halu antaa nuo-rille enemmän tietoa työelämästä, joskin keinot puuttuvat. Opettajan omien tieto-jen päivittämisen kannalta olisi hyödyksi, jos opettajat voisivat aika ajoin tutustua koulun ulkopuoliseen työelämään. Toi-vottavasti työelämäasiat näkyvät uudis-tuvassa opetussuunnitelmassa nykyistä paremmin, sanoo lukiokoulutuksen eri-tyisasiantuntija Olavi Arra Opetusalan Ammattijärjestö OAJ:sta. s

Vuosittain toteutettavassa Kun koulu lop-puu -tutkimuksessa selvitettiin yläkou-lulaisten ja lukiolaisten tulevaisuuden suunnitelmia, koulutuspaikan valintakri-teereitä sekä työelämään liittyviä aja-tuksia. Tutkimukseen vastasi yhteensä 4804 nuorta, joista yläkoululaisia oli 1960 ja lukiolaisia 2844. Tutkimuksen toteutti TATin toimeksiannosta T-Media Oy.

Opettajien asenneselvitys 2014 -tutki-muksessa selvitettiin peruskoulun, lukion ja ammatillisten oppilaitosten opettajien ajatuksia suomalaisesta koulujärjestel-mästä. Tutkimukseen vastasi yhteensä 804 opettajaa. Tutkimuksen toteutti TATin ja OAJ:n toimeksiannosta T-Media Oy.

Lähde: TATin lehdistötiedote 25.3.2014

Tutkimus: Tieto ja kokemukset työelämästä helpottaisivat nuorten koulutus- ja uravalintojaKoulut eivät tarjoa nuorille tarpeeksi tietoa koulutus ja uravalintojen tueksi. Yläkoululaiset luottavat läheisten antamiin neuvoihin opiskeluvalinnoissaan enemmän kuin koulujen tarjoamaan tietoon. Erityisesti tytöt ovat epävarmoja tulevaisuuden valinnoistaan, mikä näkyy halukkuutena välivuoden pitämiseen. Sekä nuoret että opettajat toivovat myös lukioon TETharjoittelua.


25SAMASSA VENEESSÄ

”” Tekijä kertoo:

Suuret projektit suunnitellaan aina tarkasti etukäteen. Tässä projek-tissa varsinkin Puolasta lähtevät erikoiskuormat ovat vaatineet tar-kempaa ennakkosuunnittelua poikkeuksellisten mittojensa vuoksi. Tehokkaalla kuormajaolla olemme onnistuneet saavuttamaan kustan-nussäästöjä asiakkaallemme. Ajankohtaisen ja oikean tiedon välittä-minen asiakkaalle projektin etenemisestä on aina ensisijaisen tärkeä osa projektinhallintaa ja hyvää palvelua. Olemme pitäneet Valmetin ajan tasalla lähettämällä säännöllisesti tilannepäivitysraportteja, jotka havainnollistavat koko projektin etenemisen ja joiden avulla sen seu-raaminen on helppoa. Tulevaisuudessa tulemme hyödyntämään yhä enemmän räätälöityä pilvipalvelutekniikkaa, joka antaa uusia mahdol-lisuuksia projektinhallintaan ja projektin kulusta tiedottamiseen. s

Sakari Leppiaho Key Account Manager, Nurminen Logistics

Asiakas kertoo:

Syktyvkar-projekti on Valmetin MW Power -liiketoimintalinjan näkö-kulmasta volyymitasolla suuri, mutta kokonaisuudessaan yhtiön Capital-projektit mukaan lukien keskiluokkaa. Operatiivisella puolella tämänkaltaisissa projekteissa on usein haasteita, mutta kaiken kaikkiaan mie-lestäni yhteistyö Nurmisen kanssa on aina toiminut hyvin.

Hannu Peltonen Manager, Transportation

Valmet Power

Lue lisää referenssejämm

e osoitteessa ww

w.n

urm

inen

log

istics.com

.

Valmet on maailman johtava sellu-, paperi- ja energiateollisuuden teknologia- ja palvelutoimittaja. Valmetilla on yli 200 vuoden historia, ja yhtiö syntyi uudestaan sellu-, paperi- ja voimantuotantoliiketoiminnan irtautuessa Metso Oyj:stä joulu-kuussa 2013. Nurminen ja Metso ovat tehneet pitkään yhteistyötä erilaisissa projekteissa.

Alkuvuonna 2014 Nurminen hoitaa Valmet Powerin valmistaman sähköä ja lämpöä tuottavan biokattilaitoksen kuljetus-logistiikan Syktyvkariin, Komin tasavaltaan Venäjälle. Kuljetukset alkoivat tammikuussa, ja kuljetusprojekti päättyy huh-tikuussa. Projektikuormia lastataan Puolasta, Ruotsista, Tanskasta, Virosta sekä Suomesta. Projektin kokonaisvolyymi tulee olemaan noin 60 kuormaa, joista yksi kolmasosa erikoiskuljetuksia ja loput normaalikuormia ja kontteja. Haasta-vimpien kuormien leveys on yli 5 metriä, ja korkeimmat kollit ovat noin 4,5-metrisiä. Nurmisen palvelukokonaisuuteen kuuluvat myös lastausvalvonta Puolassa, tullaukset lähtömaissa sekä osin myös Nurmisen terminaalien hyödyntäminen kuormien yhdistämisessä sekä varastoinnissa.

Valmet


26 REFERENSSI

NU

RM

INE

N LO

GIS

TIC

S

Nurminen Logisticsin sidosryhmälehti. Päätoimittaja: Laura Jokinen. Toimittaja: Jana Korobtchenko. Toimitusneuvosto: Laura Jokinen, Jana Korobtchenko, Risto Holopainen, Fedor Larionov, Marko Tuunainen ja Hannu Vuorinen. Keskiaukeaman grafiikka: Sebastian Söderlund. Ulkoasu: Indicio Oy. Painopaikka: Libris Oy. ISSN 1797-8963.

Nurminen Logistics on vuonna 1886 perustettu logistiikkapalveluita tarjoava pörssiyhtiö. Yhtiö tuottaa asiakkailleen laadukkaita rautatiekuljetuksia, projektikuljetuspalveluita, erikoiskuljetuksia sekä huolinta ja tavarankäsittelypalveluita. Nurminen Logisticsin päämarkkinat ovat Suomessa sekä Venäjällä ja sen lähialueilla.

TAVATAAN MESSUILLA!Tänä keväänä Nurminen Logistics

on mukana TransRussia-messuilla Moskovassa 22.–25.4.2014 sekä

Breakbulk Europe 2014 -messuilla Antwerpenissä 12.−15.5.2014.

TransRussia on Venäjän, IVYmaiden ja Baltian markkinaalueen suurin kansainvälinen logistiikkaalan tapahtuma ja arvostettu kohtaamispaikka logistiikan ammattilaisille. Tänä vuonna TransRussia messut pidetään

Crocus Expon messualueella. Nurminen Logisticsin löydät Crocus Expon paviljongista 1 hallista 4 messuosastolta D113. Voit rekisteröityä ja tulostaa

maksuttoman pääsylipun messuille osoitteessa www.transrussia.ru.

Breakbulk Europe on Euroopan suurin ja tärkein erikois ja projektikuljetustapahtuma. Breakbulkissa kohtaavat kaikki johtavat ylisuuria kolleja

ammattitaidolla käsittelevät erikoiskuljettajat, huolitsijat, satamat ja terminaalit. Breakbulkmessut pidetään Belgian Antwerpenissä Antwerp Expossa.

Nurminen Logistics esittelee palveluitaan messuosastolla 518H1. Lisätietoja messuista löydät osoitteesta www.breakbulkevents.com.

Nähdään Moskovassa ja Antwerpenissä!

PääkonttoriSatamakaari 2400980 HelsinkiPuhelin 010 545 00Faksi 010 545 [email protected]

Documents

Nurminen News 1/2014 FI