Oulujärvi Fishing 2006

XXX-FISHING CLUB JÄRJESTÄÄ:

2 0 0 6

Oulujärven Kuhakunkku 2006, vetouistelukilpailu järjestetään 29.7.2006 Paltamossa. Kilpailukeskuksena toimii Paltamon Sydämen satama, Metelinniemessä.Palkintoina on Hondaa ja Tohatsua, isoa ja pientä, grillikatosta ja lahjakorttia mm.:

Nappaa kuha ja voita HONDA BF 40, lue sivulta 7 lisää...

Oulujärven KuhakunkkuVETOUISTELUKILPAILUN

Muita Oulujärvenottipaikkavinkkejä sivulla 16

Upeat palkinnot!

Lue lisää s. 7

Vinkkejä

-kisaan s.7

L u e l i s ä ä : w w w . o u l u j a r v i . i n f o

� O u l u j ä r v i f i s h i n g 1 / 2 0 0 6

Vuosi on jälleen vierähtänyt ja uusi ka-

lastuskausi on jälleen alkamassa. Tätä

kalastuskautta ajatellen olemme jälleen

julkaisseet uuden Oulujärvi Fishing leh-

den, joka on sarjassaan toinen. Lehden

historia on kirjoitushetkellä huomattavasti

värikkäämpi, mitä se oli vuosi sitten, kun

eräästä pienestä ideasta lehti sai alkun-

sa. Kuitenkin jälleen kerran on kova

puurtaminen palkittu ja lehti on saatu

tehtyä ja kalamiesten luettavissa.

Oulujärvi urheilukalastajan näkökulmas-

ta on nostanut päätään jälleen kerran.

Saimme kuulla iloisia uutisia uusista ala-

mitoista, jotka astuvat voimaan piakkoin.

Tämä mahdollistaa urheilukalastajalle

suurempia saaliita, ei määrällisesti, mutta toivon mukaan koko kasvaa. Kala-

kerhomme kannattaisi esimerkiksi taimenen ja järvilohen alamitan nostamis-

ta minimissään 55 cm ja kuhan aina 50 cm asti, mutta kainuulainen ajatus-

maailma ja toimielimet eivät siihen pysty.

Kuten vuosi sitten jo huomattiin, että Oulujärvelle tullaan pitkienkin matkojen

päästä tavoittelemaan saaliskaloja. Edelleen yhdistyksemme toivoo, että

tämä tulisi enemmän huomattua järven ympärillä asuvien ihmisten keskuu-

dessa. Näinä suurina YT neuvotteluiden aikoina järvi antaa mahdollisuuksia

joko pieniin tai suuriin ansioihin, kun vain osaa katsoa asiaa oikealta kantilta.

Yhdistyksemme haluaakin heittää pallon alueellisille jakokunnille ja kunnil-

le, jotka ovat päättämässä järvellä olevista taukopaikoista. Metsähallitus

on mallikelpoisesti rakentanut kattavan tauko- ja yöpymispaikkaverkoston

Niskanselälle, mutta Ärjän- ja Paltaselältä ne puuttuvat miltei kokonaan.

Tähän kannattaisi kiinnittää huomiota. Paltamoon on tulossa erään yrityksen

toimesta Oulujärvi Leaderin rahoittamana taukopaikka riuttasaareen, mutta

tämä ei kata sitä kokonaistarvetta.

Urheilukalastajan näkökulmasta eräs huo-

lenaihe Oulujärvellä on suhteet verkkoka-

lastajiin. Tämä iänikuinen keskustelunaihe

kuitenkin huolestuttaa yhdistystämme,

koska haluamme olla sulassa sovussa

kaikkien järven käyttäjien kanssa. Verkko-

jen heikko merkintätapa järvellä aiheuttaa

liian usein uistelijan ja verkkopyydyksen

kohtaamisen, koska pyydykset ovat

huonosti merkittyjä ja lopputuloksena

on ei kumpaakaan osapuolta tyydyttävä

tilanne: ”Siimat poikki ja verkko riekaleina”.

Toivomme hartaasti, että verkkokalastajat

ymmärtäisivät lukea säädökset, miten ver-

kot merkitään ja kiinnitetään, jos näin on,

niin syy on aina urheilukalastajan, mikäli

haavereita sattuu.

Kerhomme on avannut uudet ja kauniit internet -sivut osoitteessa www.

fishingclub.fi. Sivuilla on saalispäiväkirja, johon myös sinäkin voit käydä jättä-

mässä saalisilmoituksesi vaikkapa kännykkää käyttäen, käy tutustumassa.

Tulevana kesänä kamppaillaan toista kertaa Oulujärven kuhakunkun tittelistä

vetouistelussa. Kilpailun pääpaikkana on jälleen Paltamo ja kilpailualueena

Paltaselkä. Tänä vuonna SUURIN yhteistyökumppanimme Otto Brand -yhtiöt

on mahdollistanut todella huiman palkinnon yli 6000 g:n kuhalle, Honda BF

40 -perämoottorin. Lisäksi kilpailun on mahdollistaneet useat yhtä tärkeät

yhteistyökumppanit, joille haluamme sanoa suurkiitokset. Ilman Teitä kilpailua

ei voitaisi järjestää tässä mittakaavassa, KIITOS! Toivotamme kaikille Oulujärvi

Fishing -lehden lukijoille

TODELLA KIREITÄ SIIMOJA!

”pojat”xxx-Fishing Club Paltamo Ry

Pääkirjoitus

Oulujärvi fishing 1/2006 Julkaisija: XXX-Fishing Club Paltamo ry Päätoimittaja: Kyösti Karjalainen, p. 044 0966 666 Lehden ulkoasu ja taitto: Jukka Laukkanen, p. 040 590 7879 / Mainonnansuunnittelu Laukkanen Oy, p. (08) 872 460, www.laukkanen.cc Toimituksen osoite: XXX-Fishing Club, Jokirannantie, 88300 Paltamo Sähköposti: [email protected] Kotisivut: www.xxx-fishingclub.com, www.oulujarvi.info Valokuvat: XXX-Fishing Club ja kirjoittajat Paino: Kainuun Sanomat Painos: 4.000 kappaletta.

O u l u j ä r v i f i s h i n g 1 / 2 0 0 6 �

www.finwood.fi

Kajaanintie 29 A, 88300 PaltamoPuhelin (08) 636 600, Faksi (08) 636 620www.finwood.fi

Aidostipyöröhirrestä

Koirankopista kesämökkiin, kaikki pyöröhirrestä.Tilaa esitteemme tai tutustu netissä mallistoomme.

ww

w.la

ukka

nen.

cc

S a k a r i L e h t o n e n p . 0 4 0 0 9 1 4 2 7 4

Vaapun tekijät!

� O u l u j ä r v i F i s h i n g 1 / 2 0 0 5

��

��

��

��

Teitpä sitten 50 tai 5000 vaappua vuodessa niin Nokialta pesee!

Valikoimissa nyt

- 3 satulalappua, tulossa 30 mm:n

- 5 kielilappua

- 2 syvännelappua

- 10 porraslappua joista puolet pyöreällä etulaipalla.

Lohimiehet huom!

- 1 iso tasainen perälevy

Tulossa kesän ’06 aikana 30 mm satulan lisäksi pyöreä, suora levy

useina eri kokoina. Uutta on kehitteillä ja ideoita otetaan vastaan.

Soita, pyydä esite ja mallisarja

Tmi TRUUTTI Nokia



Tauti alkoi oireilla Tenolla Vetsikkokoskessa

juhannusviikolla kesällä 2005. Perättäisillä

laskuilla soutaen tuli kolme kalatapahtumaa

kyseiseen kamppeeseen (se oli silloin vielä

nimetön). Noin kuuden kilon kalan väsytys

ja karkuutus näistä keskimmäisenä ja pari

kunnon nykyä.

Tästäpä alkoi tauti levitä. Seuraavana

päivänä oli kalakaverini vonkaamassa resep-

tiä, aikoi lähteä yöllä joelle soutamaan. Oli

muuten kerrottavaa sit aamulla, yli kympin

lohi veneessä ja useita tapahtumia kyseiseen

perhoon oli yön ja aamun saldo Jukkiksella.

Itse tuli huilattua tämä kyseinen vuorokausi

ja kerättyä voimia tuleviin koitoksiin. Tekaisin-

pa siinä pari kimallesarvista, vähän niin kuin

varalle tulevan yön koitoksiin.

PiLiKKu ruPeSi PyyTämäänRupesi vavat taipumaan ja rullat valittamaan.

On hieno tunne kun ”kalamiehestä” tulee

KALAMIES. Tosin pientä ja vähän isompaakin

seikkailunmakua oli siinä kesän ensimmäisen

lohen saantitapahtumassa.

Oli tullut hommattua semmoinen sou-

tajan liukupenkki, joka oli neitsytmatkalla.

Joella semmoista käytetään jo aika useassa

veneessä, saadaan jalat kunnolla mukaan

soutuun. Soutelin Tuvdas -suvantoa, elikkä

sitä lohisaaren suvantoa. Oli semmoinen

tuhnukeli. Satoi tihkua. Ilma oli yllättävän

pimeä ja se haisi lohelle. Noin 150 metriä

ennen sähkölinjaa se TAPAHTUI. Vapa taipui,

nopea reagointi, vastanykäisyt airoilla, muita

vapoja pois. Tällainenhan se on se resepti,

jolla mennään, kun kala ottaa.

AirO PuuTTuuHuomasin siinä, kun otin ensimmäisen tyhjän

pois, että veneestä puuttuu toinen airo. Airo

näkyi menevän siinä veneen alapuolella

noin 20 metrin päässä. Oli ilmeisesti tullut

semmoinen ”lievä” koordinaatiohäiriö siinä

H-hetkellä. Niin siinä oltiin yhdellä airolla

telkkuamassa jokea alas lohiluokan kalan

kanssa. Loput tyhjät pois, ja alkoi väsytysses-

sio. Kala teki muutamia syöksyjä ylävirtaan.

Noin viiden minuutin päästä alkoi osoittaa

väsymisen merkkejä. Tuli läheltä venettä ja

eiku koukkua kylkeen. Nostin lohen vedes-

tä. Juuri kun ajattelin, että ompahan hyvän

kokoinen, meni nostokoukun varsi poikki

ja lohi tipahti takaisin Tenoon. Sydän kyllä

pamppaili jo aika raskaasti, mutta keveni

hieman, kun rulla alkoi uudelleen valittaa. Kala

vetäisi heti noin pari-kolmekymmentä metriä

siimaa. Kiinni tuntui vielä olevan ja ilmeisesti

hyvin, kun kestää tämmöiset tapahtumat.

Siinä sitä taas oltiin, yhdellä airolla ja ilman

nostokoukkua menossa alavirtaan. Ratkai-

su piti tehdä, joessa oli jo airo ja puolikas

nostokoukku, ukko kai sinne olisi varmaan jo

mennyt seuraavana. Vetäisin koneen käyntiin

ja ajoin siihen alemman Lohisaaren rantaan.

Väsytys jatkui rannalta. Meni viisi minuuttia ja

menipä vielä toiset viisi minuuttia, mutta lohi

ei tullut viittä metriä lähemmäksi rantaa. Alkoi

turhauttamaan. Omat persaukset joelle päin,

vapa olkapäätä vasten ja kävelyä katajikkoon.

Katse taakse, lohi lötkötteli kivikolla, YES.

Nostokoukun jämä oli lohella vielä selkäevän

alla. Lohi oli kyllä tosi hyvin kiinni, perho oli

syvällä suussa ja uskallanpa väittää että

tämän kalan kanssa olisi voinut herkutella

väsytystapahtumaa. Puntarointi osoitti lohelle

tarkaksi painoksi 11,6 kg.

Airoa ei löytynyt, elikkä tuli menetyksiäkin

lohelle. No eiku Vetsikosta vara-airo peliin ja

homma jatkui. Pari tinttiä tuli vielä kyytipojaksi

Pilikulla sille yölle.

Pää Musta

Koukku 4kaksihaarainentai 6-8kolmihaarainen

Perä Keltainensilkki

Pyrstö Crest

Vyö Riikinkukko

Runko Fluorivihreäsilkki1/6osaa, pinkkisilkki2/6osaa, mustasilkki1/2osaa

Kierre Hopea,mustalleosalle

RunkohäkiläMustakukkopuolitettuna mustalleosalle

Siipi Allapunainenvasikka, päällämustavasikka

Posket Viidakkokukko

Sarvet FlashabouAccentSilver (tarvittaessa)

Siivessäkäytettypunaistaoravaavasikantilalla. Sarvina flashbou siikasta.

Juhannuskaloja

K i r j o i t t a j a J o u n i L u k k a r i

-kuumetta VetsikossapilikkuTenon

perhoja

JuHAnnuSTauti jatkoi kulkuaan ja juhannusaattona

oli Pilikku myös kovassa vedossa. Yöllä,

peräkkäisillä laskuilla tuli Vetsikkokoskesta

11 ja 5 kg:n kalat. Olin silloin joella yksin, ei

ollut rantamiehiä ja eikä muita soutajia. Äkkiä

sitä kyllä saapi porukkaa paikalle pienellä

tekstiviestillä, ilman puhetta. Ja taisipa nämä

innokkaat rantamiehet Markuksen johdolla

lähteä koskelta muutamaa kalatapahtumaa

rikkaampina aamulla.

Pilikkuja piti tekaista jo usealle kalakave-

rille ja reseptiä kertoa vieläkin useammalle.

Perhoa likosi joessa siellä sun täällä. Kalata-

pahtumia alkoi myös tulla sieltä ja täältä. Sillä

saapi, millä pyytää. Tosin Pilikun puolustuk-

seksi voisi kyllä sanoa että mitenkä ne lohet

osaakin valita sen sieltä muiden vieheiden

joukosta, välistä tai laidalta.

KeSä �00� OLi TenOLLA PiLiKun KeSäKalatapahtumia ja saatuja kaloja tuli Pilikulla

kesällä 2005 ylivoimaisesti eniten. Pisteenä i:

n päälle oli kesän toisella reissulla elokuus-

sa 10,2 kg:n lohi. Hieman jo tummunut

asentokala otti lohisuvannosta kuparikierteellä

tehtyyn Pilikkuun. Myös poikani Juuson teke-

mä Pilikku oli meillä, isä Nilssin kanssa oikea

luottokampe silloin elokuussa. Viisi kalaa oli

perhon saldo.

Suosittelen Pilikkua, kun ilma on pilvessä.

Vesisateella se on jo varma, kun sitoo kimalle

sarvet. Myös sumulla sinisillä sarvilla on

pyytävä peli parhaasta päästä. Asentokaloille

kannattaa tarjoilla kuparikierteellä.

Kierteestä sen verran, että tiheäkierre

kiihottaa tinttejä ja harvakierre lohia!

Terveisin Jouni Lukkari


L u e l i s ä ä : w w w . o u l u j a r v i . i n f o

Jäniksen korvatKoko Mieslahti on erittäin otollista kuhalle.

Viime vuonna 2005 useat veneet lähtivätkin

heti kisan alettua Mieslahdelle. Mieslahdelta

nousikin mukava määrä kuhaa kisan aikana,

mutta se suurin ei tullut Mieslahdelta. Kat-

sottaessa merikorttia, syvyyksistä kertovat

eri värit ja käyrät muodostavat ”jäniksen

korvat” karttapohjalle. Nämä korvat ovat yksi

parhaista ottipaikoista Mieslahdella. Paikallis-

tuntemuksen omaavat kalamiehet ohittavat

nämä ”jäniksen korvat” useita kertoja kilpailun

aikana useista eri suunnista. Koskaan ei tiedä

mistä suunnasta kuha nappaa.

SINUSTAKOKUHAKUNKKU2005 - vinkkejä Oulujärven kuhakunkku -kisaan

Mieslahdella Lamposen ja Palosen saarten

välissä oleva syvänteen pää on hyvä paikka

käydä tarkistamassa. Täällä senssillä tapaa

myös erään keltaisen pikku busterin kikkai-

lemassa aika-ajoin. Jokilahden suulla oleva

syvänteen reuna aina keskelle asti toimii

hyvin. Lamposen eteläreunalla oleva reimari

ja siitä penkanlaitaa seuraten kohti Palta-

moa, aina seuraavalle reimarille tarkkailen

luotaimesta, että vettä on noin 3,5 m–4,5 m

takaa kuhasaaliin. Edellä mainittu reitti pitää

kärkisijaa kuhapaikoissa ”jäniksen korvien”

kanssa. Ai, milläkö värillä? Kerhomme kuha-

miehen Lukkarin vinkin mukaan: kannattaa

katsella pakista ns. ”fire-tiger” -värejä, ne ovat

kaikkein varmimpia.

Vapolla tavataanPaltamon silloilta lähdettäessä ajamaan kohti

Ärjänselkää, melkein heti oikealla puolella nä-

kyy entiset Vapon sahat ihan järven rannassa.

Ennen sahaa on reimari, jonka jälkeen voi las-

kea vieheet veteen. Vapon kohdalta jatketaan

matkaa aina seuraavalle punaiselle reimarille,

joka on lähellä rantaa. Reimarin jälkeen voi

kääntyä takaisin ja kohti sahan rantaa. Tässä

on eräs paltamolaisen perusurheilukalastajan

peruslenkki hakea varma kuha. Välillä on

suurta, välillä ei. Se on kuitenkin varmaa, että

kuhaa tällä alueella on. Väreinä ovat toimineet

tällä alueella erityisesti ahvenkuvioinen ”Bom-

ber” ja papukaija. Lisäksi keskellä Paltamon

edustaa on parit reimarit, joita kannattaa

käydä kokeilemassa.

Tarkista Oulujärven ottipaikka -jutusta koh-

ta ”Asser-Special”, hyvää tietoa sekin.

Houkutteleeko golf kuhia?Paltamon venesataman edusta aina Mies-

lahden suulle golfkentän rantamilla on hyvää

kuhavettä. Alueella on erikoinen syvempi

väylä matalalla alueella. Mikäli onnistut

löytämään tämän väylän ja tallettamaan sen

GPS-navigaattoriisi, sitä kannattaa harkita

kisan aikana, koska koskaan ei tiedä.

Leskinen ja KainuunsaariLeskisen saaren reunalta löytyy myös kuuma

paikka kuhalle. Paikan koordinaatteja ei voida

tarkkaan kertoa, koska niitä ei ole, mutta

pohjoisreuna kannattaa ajaa tarkkaan. Myös

Leskisen reimarilta kohti Maahonkista saa

vavannokan värähtämään ja kuhafilettä pan-

nuun, jos vain ajaa 3-4 metrin syvyistä vettä.

Melalahden Varislahteen menessä on

Kainuunsaari. Tämän saaren reunalla XXX

-miehistö pitää talviverkkoja joka talvi. Koska

kerhomme politiikka on kylmä, alle 70 mm:n

verkkoja ei lasketa veteen, ei Kainuunsaaren

laidalta ole tullut pieniä kuhia, mutta kalassa

on hyvin pysytty. Kainusaaren ja Nuotta-

saaren väli on varteenotettava paikka, kun

haetaan sitä kuhakunkku -titteliin oikeuttavaa

suurkuhaa vuonna 2006.

mitä värejä?XXX:n perusvinkit ovat yksinkertaiset: pe-

rusvärit muikku ja ahven illalla ja yöllä. Fluori

keltaista ja Fluori punaista kehiin päivällä ja

illalla höystettynä esimerkiksi kultahileellä ja

ahvenraidoilla, joko sinisillä tai mustilla. Maha-

väri vaapuissa mieluiten vaalea tai punainen.

mistä otettiin Kuhakunkku -titteli �00�?Kun kisa käynnistyi vuonna 2005, kaikilla

oli taktiikat hiottu valmiiksi: ”Kaasu pohjaan

ja nopeasti joko sinne tai tänne.” Vaan yksi

joukkue oli ottanut erilaisen taktiikan: ”Antaa

muiden mennä, me jäädään lähtöpaikalle.”

Paltamon siltojen jälkeen heti alkaa syvänne,

joka on antanut isoja kuhia joka vuosi. Tästä

syvänteestä joukkue Huikari, Karppinen &

Karppinen nappasi yli neljän kilon kuhan ja

Kuhakunkku 2005 -tittelin, onnea vielä kerran!

Lukkarin yksinkertainen ohje: Ajele ottipai-

koilla ottiaikaan, ottivieheillä ja olet KINGI.

Vetouistelukilpailu Oulujärven

Kuhakunkku 2006 järjestetään

Paltamosssa, Oulujärven

Paltaselällä runsaiden

kuhasaaliiden ääressä.

Uistelukilpailun ajankohta on

valittu niin ettei kenekään

tarvitsisi jäädä saaliitta,

29.7.2006 klo 15.00-23.00.

Jotta kipailu keskittyisi kuhanpyyntiin

on kuhalle asetettu kerroin 100.

Useat yhteistyökumppanimme ovat

mahdollistaneet kilpailulle arvoisensa

palkinnot.

Tervetuloa kisaamaan Oulujärven

kuhakunkun tittelistä Paltamoon.

PalkinnotSuurin yli 6 kg:n kuha

Honda BF �0

Muut palkinnot:

Honda BF �,�

Honda BF �,�

FinWOODgrillikatos

Lahjakortteja

Kipparikokous, alkaa kello 14.15Metelinniemessä, Paltamossa.

Kilpailu on samalla KKmP CuP �. osakilpailu ja 25:lle parhaalle jaetaan Kainuun KMP Cupin pisteet.

Vastuullisena järjestänänä toimii XXX Fishing Club Paltamo ry

Lisätietoja www.oulujarvi.infotai sähköpostitse [email protected]

Osanottomaksu on ��,- ennakkoon ja paikanpäällä 50,-/venekunta. Ennakkoon maksu xxx-fishingclub Paltamo Ry:n tilille Paltamo OP 532409-20025713

Oulujärven paras kuhaselkä, Paltasel-

kä, tarjoaa useita hyviä ottipaikkoja

kuhalle. Tänä päivänä sen suuren ku-

han voi tavoittaa melkein mistä vaan,

mutta luonnollisesti on olemassa muu-

tamia todella hyviä ottipaikkoja. XXX

raottaa paikallistuntemustaan hivenen

kanssakilpaijioille ja paljastaa muuta-

mat ottipaikat sekä vieheet.

2 0 0 6


Ehkä yksi pohjoisen maineikkaimmista

urheilukalastusseuroista, XXX-Fishing

Club Paltamo ry, on kasvanut kymmenhen-

kiseksi. Kuten yhdistyksen virallisesta nimestä

voit päätellä, kotipaikkamme on ”luonto”

eli Paltamo, Oulujärven Paltaselän rannal-

la. Mainetta niittäneen kerhon jäsenet ovat

hurahtaneet urheilukalastukseen, tavalla tai

toisella, huppa hei. Kalastuksessa painopis-

teemme on itse kalastamisessa, mutta myös

sen rentouttavassa sivuvaikutuksessa eli

yhdessä olossa. Kun kalastuksesta itsestään

puhutaan, olemme mukana vetouistelussa

ja lohensoudussa. Lohta narraamme lähinnä

pohjoisen lohijoilla kuten Tenolla ja Torniojoella

ja vetouistelussa kierrämme vaihtelevalla me-

nestyksellä kilpailuita pääasiassa Pohjola- ja

KMP Cup:ia, game over. Kaiken tämän lisäksi

Kunnioitettu puheenjohtajaJorma “Jäärä” Leinonen

Asko “Azzeri” HurskainenKyösti “Lissu” Karjalainen

Jäsenet Jukka AhonenVesa “Häppä” OksanenAri “Arska” JuntunenKari “Pökä” LeinonenEero “Erkka” HeikkinenMarko “Make” PyykkönenJouni “Jolu” Lukkari

olemme myös mukana esim. Lohenuistelun ja

Hauenuistelun Euroopanmestaruuskilpailuissa

silloin tällöin, kun aika sallii. Mikäli aikaa jää,

pidämme yllä muunlaista kalastustoimintaa,

jos ei muuten niin ihan vaan bongailemalla

rannalta. XXX-Fishing Club Paltamo toimii

ns. suositusjäsenperiaatteella, jäsenmäärä

on rajoitettu, sääli on sairautta. Kun meriitit

kantautuvat kerhomme jäsenten korviin,

on myös sinulla mahdollisuus tulla XXX:n

hienoon ja täyteläiseen kalamiesporukkaan,

josta ei puutu vauhtia, vaarallisia tilanteita

eikä kalastusta. Mikäli vielä ihmettelet mikä

on tämä taho, joka julkaisee nyt käsissäsi

olevaa lehteä, mene suoraapäätä lähimmän

Internet -päätelaitteen luo ja klikkaa itsesi

osoitteeseen www.xxx-fishingclub.com ja

ymmärrät mistä puhutaan.


Öljyt ja varaosat

Ma-pe klo 8-17 • Puh. (08) 871 032

Osuuspankissa sijoittaminen on helppoa

Kysy Osuuspankin

SIJOITUSRAHASTOJA

Merkki siitä, ettäraha-asiasi ovat

hyvässä hoidossa.

Lönnrotinkatu 14, Kajaani, puh. 08-619 890

www.optia.fi

Lepikontie 14, 88300 Paltamo

Puh. (08) 871 222

Fax (08) 871 852

10 O u l u j ä r v i f i s h i n g 1 / 2 0 0 6

Kokemus on valttia vaapun suunnittelussaTe k s t i : H a n n u R ä i s ä n e n

Ottavien, kaloja iskuun houkute-

levien vaappujen, suunnittelussa

vaikuttavat useat seikat, joita ta-

vallinen kalamies ei ehkä aina tule

ajatelleeksi. Vaappujen vuolemista

ja maalausta on harrastanut yksi

jos toinenkin, mutta ammatikseen

uusia vaappumalleja työstävä yrittäjä

joutuu pohtimaan tuotteidensa toimi-

vuutta usealta eri kantilta. Tunnetun

lohentappajan LJ-vaapun isä Leo

”Leksa” Juntunen sen tietää pitkän

kokemuksen pohjalta jos kuka.

Vuosikymmenten mittainen tenhuaminen

lohien kanssa viritti pitkään metsätöissä

leipänsä tienanneen Juntusen innostumaan

omien vaappujen valmistamiseen. Sitä

mukaa, kun terveys kovassa ruumiillises-

sa työssä heikkeni, syntyi päätös omasta

tuotannosta.

KeHiTyS ei PySäHDyJo usean vuoden ajan LJ-vaappu on ollut

monen lohen-, taimenen- ja kuhankalastajien

keskuudessa ainoa luottovaappu. Mallejakin

on kertynyt jo useita eikä kehitys ole missään

vaiheessa pysähtynyt, päinvastoin, uusia

ideoita ja yksityiskohtia tulee jatkuvasti lisää.

Eikä yksin Leo Juntusen päästä, vaan hän on

pystynyt luomaan ympärilleen laajan yhteis-

työverkoston, joka ei tietojaan pidättele. ”Jos

kaikki ideat toteuttaisi sellaisenaan, ei muuta

ennättäisi tehdäkään” naurahtaa Juntunen.

Kalamiesten kateus on siis pelkkää harhaa,

ainakin mitä tulee taidokkaan työkalun edel-

leenkehittelyyn.

Yksi tärkeimmistä kehitystyön perustoista

on käyttäjiltä eli kalamiehiltä saatu palaute.

Esimerkiksi vaappumallien viritettävyyttä ja

uintia koskevat ehdotukset ja kommentit ovat

antaneet oman lisänsä uusien mallien kehitys-

työssä.

SuSiTuOTTeeSTA SuOSiOOn Palaute auttaa myös silloin, kun se on myön-

teistä, kuten se lähes sataprosenttisesti on

ollutkin. Se todistaa, että tehdyt ratkaisut ovat

olleet oikeita. Tämä taas puolestaan antaa

uskoa jatkaa valitulla suunnittelu-uralla.

Vilpittömänä kuulijana ja luovaan suun-

nitteluun tukevana Leo Juntunen kuuntelee

tarkalla korvalla myös ”hulluja ideoita”. ”Maail-

massa olisi jäänyt paljon kehittämättä jos aina

olisi ajateltu että eihän tätä näin voi tehdä”

tuumii Juntunen ja kertoo kuinka eräs hänen

vaappunsa runkomalli syntyi vahingossa.

Väärin sorvattua aihiota ei heitetty pois vaan

ryhdyttiin kokeilemaan saisiko siitä toimivan.

”Ja tulihan siitä, ui kuin kala ja isokin kala siitä

tykkää”, Leo Juntunen lopettaa.

AmmATTiLAiSTen VerKOSTOJuntusella on vahva side mm. tenolaisiin

ammattisoutajiin. He uittavat LJ-vaappuja läpi

kauden ja seuraavat niiden toimivuutta.

”Vuosikausia, joskus vuosikymmeniä

samalla joella töitä tehnyt soutaja tuntee

jokensa joka sopukan – virtaukset ja nivat,

vuolteet, kivet ja niiden taustat, pohjan muo-

dot sekä kalojen kulkureitit. Soutajien muistiin

on tuhansien veneessä vietettyjen tuntien

aikana tarttunut sellainen määrä tietoa ja

ymmärrystä, että olisi typerää jättää moinen

käyttämättä”, Juntunen sanoo ja jatkaa ole-

vansa erittäin kiitollinen pitkään jatkuneesta

”Tärkeä osa tuotekehitystä on oma kokemus. Jokakesäisillä lohijokimatkoillaan Leo Juntunen testaa tuotteitaan, mutta myös rauhoittuu huilaamaan ja nauttimaan luonnosta.”

”Ennen joelle lähtöä tehdään ensimmäiset päätökset; mitkä vaaput otetaan mukaan, mitkä jäävät odottamaan rannalle. Lopullinen valinta suoritetaan veneessä kelin ja tilanteen mukaan.”

LJ-vaappujen väri- ja mallikirjossa riittää ihmet-telemistä. Kaikille on oma tarkoituksensa, lopul-linen valinta tehdään veden, ilman ja maiseman värin sekä lämpötilan perusteella.

Vaapun valmistaminen on sataprosenttisesti käsityötä. Jokainen vaappu on siis uniikkikappa-le, jolle Leo Juntunen antaa takuun, jos tuote ei kestä käyttöä hän antaa uuden tilalle.

Yhä useamman veneen mukana kulkee kotimai-nen laatuvaappu, ei koristeena, vaan asiaansa uskovan kalastajan luotettavana työkaluna.

yhteistyöstä soutajien kanssa. Heistä on tullut

Juntusen hyviä ystäviä ja yhteydenpito on

viikoittaista jopa talvella jäiden aikaan – silloin

on hyvä rauhassa muistella lohen kepposia

menneenä kesänä ja suunnitella uutta vas-

taiskua tulevalle.

TeSTiT OVAT AinA KäynniSSäAmmattisoutajien keskuudessa Juntusta

pidetään reiluna miehenä, jonka kanssa on

lohenkalastuksesta helppo keskustella, ja

joka ottaa huomioon kaikki joen ja soutajan

erityistoiveet, koskevat ne sitten vaapun

mallia, uintia, väritystä tai mitä tahansa muu-

ta. Vaappumestari tunnustaakin saaneensa

monen monta arvokasta neuvoa soutajilta,

joiden ammattitaidolle hän antaa suuren ar-

von ja onhan toki työkseen soutavien omakin

etu pitää veneessään vieheitä, joilla saa kalaa.

Oma jokavuotinen kokemuksen kasvatta-

minen on vaappujen ideoinnissa tuikitärkeää

sekin. Kun omillaan pyytää, menee kaikki

hankittu tieto heti omaan päähän ja vuosien

varrella karttuva tietotaito muuntuu uusiksi

tuotteiksi ajan myötä.

ei PeLKäLLä TuuriLLAVaappujen värimaailmasta Juntunen jaksaisi

puhua vaikka viikon. Veden, ilman ja ympä-

röivän maiseman yhteisvaikutus vaikuttaa

ensi kuulemalta mystiseltä, mutta asiaan

paneuduttuaan ja etenkin joella teorioiden

todenmukaisuuden käytännössä todettuaan

ei kalamiestä värien vaikutus ihmetytä enää

lainkaan. Ja tässä onkin eräs syy siihen, miksi

värimalleja on niin monta. ”Sateessa kalasta-

valle on sadekelin vaappu paljon varmempi

kuin sattumoisin pakista noukittu viehe ja

lopullisen valinnan taitava lohenkalastaja

tekee vielä vallitsevan ilman mukaan – onko

kirkasta, kuutamo vai peräti sumua”, neuvoo

Juntunen tottuneesti.

LiSää TuLOSSAKalastaja virittää vaappuunsa uinnin valmiiksi

jo rannassa, kaikessa rauhassa. Kun vieheen

näkee liikkuvan rantavedessä viritysvaihees-

sa, on sen uinti helppo tuntea ja kokea muu-

taman kymmenen metrin päässä veneestä

sitä näkemättäkin. Ohjailla sen kulkua juuri

siihen paikkaan, josta ison kalan voi olettaa

iskevän – kenties juuri sen kuopan päälle,

josta viime kesänäkin ennätyskala tarttui.

Tulevista LJ-malleista ei vaappumestari

halua julkisesti mainita, mutta kertoo useiden

erikoisuuksien jo olleen testissä useamman

kesän ajan ja joku on saattanut niitä siiman

päässä nähdäkin. Tuotantoon ne tulevat kun

aika on kypsä. ”Ja täällä niitä on lisää”, Leo

Juntunen sanoo lopuksi ja koputtaa naurah-

taen päätään.

Sen huomaa, kun sinne pitää päästä.

Villin Pohjolan kaipuu iskee

toisinaan. Silloin ei kannata

kokeilla kotikonsteja ja tais-

tella viettejään vastaan.

Lisätietoa palveluistamme

saat netistä ja Eräelämys-

oppaasta, jota on jaossa

R-kioskeilla.

Lisätietoja ja varaukset:

Puh. 0203 44122

SUOMEN MONIPUOLISIN ERÄ- JA LUONTOMATKOJEN

JÄRJESTÄJÄ

www.villipohjola.fi

1� O u l u j ä r v i f i s h i n g 1 / 2 0 0 6

Tee puukkosi itse!Puukonterät, helat, kahvatarvikkeet, tuppinahkat,tuppilestat, neulat ja langat, aterimet, kellokoneistot,nahkatyökalut, Otso-kuksat, timanttiteroittimet

Tilaa ilmainen kuvastoPuukkotuote Atso/ Lahjapaja Puuhari Ky

Puukkotarvikkeiden erikoisliike

HEVOSSUONTIE 247 A, 87100 KAJAANI PUH 08 6530777,FAX 08 6133700www.puukkotuoteatso.com www.puuhari.com

ISKUKAJAANISammonkatu 13Ma–pe 10–18la 10–14 Puh. 029 086 4940

Luonnollinen valinta

PlaanaritPlaanarit on vetouistelijan

ensimmäinen hankinta.

Plaanareilla tarkoitetaan

kelluvia välineitä, jotka

vievät uistimet kauemmaksi

veneestä. Plaanareita on

kahta tyyppiä, pieniä sii-

maan kiinnitettäviä sekä isoja

kelkkamallisia. Pieniplaanari toimii siten, että ensin lasket

uistimen veteen esimerkiksi 20 metrin päähän veneestä.

Tämän jälkeen kiinnität plaanarin siimaan ja lasket lisää sii-

maa. Plaanari vie uistimen kauemmaksi veneestä, riippuen

siitä kuinka paljon lasket siimaa ulos. Kelkkaplaanarit vaati-

vat toimiakseen jo paljon enemmän. Yleisesti kelkkojen

kanssa käytetään targakaarta, jossa vavat ovat pystyssä.

Kaaressa ovat kiinni isohkot kelat, joissa on paksua siimaa.

Tämä siima kiinnitetään kelkkaan ja lasketaan veteen.

Tämän jälkeen päästetään kelalta siimaa ulos ja kelkka

menee kauemmaksi veneestä. Kun kelkka on sivulla, las-

ketaan ensimmäinen viehe veteen noin 20 metrin päähän.

Tämän jälkeen siima kiinnitetään laukaisijaan ja laukaisija

kiinnitetään siimaan, joka menee plaanariin. Päästetään

kelalta siimaa ulos ja laukaisija liukuu kohti plaanaria ja

uistin siirtyy poispäin veneestä. Kun ensimmäinen laukaisija

on lähellä plaanaria pysäytetään kela ja nostetaan kela ja

vapa targa-kaareen keskelle kaarta. Tämän jälkeen toiste-

taan tapahtuma siten, että laukaisija jää vähän lähemmäksi

venettä laskettaessa uutta siimaa. Kun kaikki siiimat on

laskettu, laukaisijat ovat siistissä rivissä plaanarisiimalla.

Isojen kelkkojen käyttö vaatii hivenen enemmän investoin-

teja ja virittelyä, mutta käytettäessä ne ovat mukavat.

- Perusvinkit harrastusta suunnittelevalle -Vetouisteluveneen varustaminen lähtee tarpees-

ta ja vaatimuksita, mutta myös siitä, millainen

budjetti on käytettävissäsi. Veneitä on paljon

myynnissä valmiiksi varustettuna esim. www.

vetouistelu.com -foorumeilla, jolloin säästää

aikaa ja vaivaa, mutta myös rahaa. XXX raottaa

kuitenkin, millä päästä alkuun, mitä tarvitaan,

jotta saadaan 10

vapaa levälleen

ympäri venettä.

TakilatTakiloilla tarkoitetaan apuvälinettä, jolla viedään uistin

normaalia uintisyvyyttä syvemmälle. Takilan kelalla on

varastoituna ohutta vaijeria johon on kiinnitetty 2-6 kilon

painokuula. Kuulaan on kiinnitettynä laukaisija, johon

siima kiinnitetään. Viritys on yksin kertainen: ensin lasket

ottiuistimesi noin 10 metrin päähän veneestä. Tämän jäl-

keen kiinnität siiman takilan kuulassa olevaan laukaisijaan.

Vavasta jarru löysälle ja vapa takilan telineeseen. Tämän

jälkeen lasket takilan kuulan haluttuun syvyyteen. Kiristä

vavan jarru ja kiristä siimaa niin kauan, että vapa asettuu

kaarelle. Kun vapa suoristuu tai nykii, kala on kiinni ja väsy-

tys voi alkaa. Yhdellä takilalla pärjää,

mutta kaksi on normaali määrä.

Luotain ja karttaplotteriMeillä yhä enemmän ja enemmän

karttaplotteri on tullut tärkeimmäksi

apuvälineeksi uistelussa. Kart-

taplotterin näytöltä näet missä

veneesi on menossa karttapoh-

jalla. Plotterin avulla on helppo

seurata penkanlaitoja, syvänteen

reunoja, kareja ja monia muita

juttuja. Mikäli tiedät, että kes-

kellä järveä on mukava ”patti”,

sen löytäminen ilman plotteria saattaa kestää ikuisuuden,

mutta plotterin avulla siihen pääsee hetkessä.

Luotaimet ovat muuttuneet todella erotteleviksi ja

tarkoiksi. Tämän päivän värinäytöllisillä luotamilla kokeneet

käyttäjät osaavat katsoa uskomattomia asioita. Peruskäyt-

täjälle riittää perusluotain jossa on hyvä resoluutioteho ja

perusominaisuudet.

muut välineetKalastajan pakkiin alkaa kertymään muita välineitä sen

mukaan mitä tarve sanelee. Vapojen ja kelojen valin-

nassa auttaa lähin kauppiaasi löytämään sinulle sopivan

ratkaisun. Kuitenkin tulee muistaa, että halvin tai kallein ei

ole aina paras. Kysele kalakavereiltasi, heillä voi olla hyvää

tietoa välineistä.

mitä lysti maksaaKuten muutkin harrastukset, uistelukin maksaa rahaa.

Uistelun hyvänä puolena on, että paljon voit tehdä itse,

esimerkiksi plaanarit, laukaisijat, targakaaren, vieheitä yms.

Kaupasta ostettuna harrastuksen aloittaminen voi tulla

kalliksi, mutta terveellä maalaisjärjellä hankittuna harras-

tuksen aloituskustannukset saa pidettyä kurissa. Valmiita

paketteja saa käytettynä 6000 eurosta ylöspäin.

VETOUISTELU 10 VAVALLA,MILLÄ ALKUUN

O u l u j ä r v i f i s h i n g 1 / 2 0 0 6 1�

VENEETMAJOITUS

KALASTUSLUVATSOUTUPALVELU

TAKSI

Luvan voi lunastaa luvanmyyjältä tai maksaa suoraan Oulujärvenkalastusalueen tilille 576003-2184616. Viitetiedoksi “Yhtenäislupa2005 vrk, viikko tai vuosi”. Vuorokausi - ja viikkolupaan tulee lisäksimerkitä haluttu lupajakso, muuten kalastuslupa alkaa maksuhetkestä.

Oulujärven vieheluvan myyjiä vuonna 2005:Intersport KajaaniMP-Hunt, KajaaniShell KontiomäkiPaltamon Viihde ja Vapaa-aikaManamansalon leirintäalue, TeeriniemiK-Market VaalaVaalan R-kioskiSeo OtanmäkiKahvila Ihme Jaalanka

Viehekalastuslupa on henkilökohtainen ja se kattaa koko Oulujärvenpoislukien Säräisniemen ja Niskan kalastuskuntien vesialueet(merkitty karttaan). Luvassa ei ole viehe- eikä vaparajoituksia.

Vieheluvat: 5 €/vrk (24h), 10 €/viikko (7vrk) ja 25 €/kalenterivuosi

Oulujärven viehekalastuslupa

Viehekalastusluvan voi lunastaamyös LupaNet -järjestelmän kautta(1.5 - 31.10). www.lupanet.com

KAJAANI

PALTAMO

VUOLI-JOKI

VAALA

Säräisniemenkalavedenosakaskunta

Niskankalavedenosakaskunta

Oulujärven v iehe luvat

muut viehelupa-alueet=

Oulujärven viehelupa-alue=

= VENELUISKAT

N i s k a n s e l k ä

Ä r j ä n s e l k ä

P a l t a s e l k ä

M i e s l a h t i

Vu o t t o l a h t i

K ä k i s a a r i

S ä r ä i s n i e m i

J a a l a n k a

K o u t a -n i e m i

P a l t a -n i e m i

M a n a m a n -s a l o

Petri uusitalonaamisuvantop. 0�00 ��0�1

www.namisuvanto.net

TORNIONJOKI KUTSUU

KALAMIEHEN TAUKOPAIKKA

SHELL KONTIOMÄKI

• asiakaspaikkoja 250• maukkaat edulliset lounaat• ScanBurger: pizzat, burgerit• aamiainen 7.00-10.30• Veikkaus• Kermansaven tehtaanmyymälä• Hukka-tuotteen tehtaanmyymälä• Runebergin makeiset• käsityömyymälä• tilaviinimyymälä• kalastustarvikkeet ja -luvat

VETÄVÄT VEHKEET SOPUHINTAAN

mm. Abu, Shakespeare, Penn, Scotty, Lowrance, Humminbird, Karikko, Jesse, Joonas, Rapala, Sepentuuri, LJ-vaappu, Nils Master, Aave

SHELL KONTIOMÄKIVitostie 288470 Kontiomäkipuh. 08-687 [email protected]

TÄHTIKOUKKU

puh. 040 413 7258


SHELL KONTIOMÄKI





TÄHTIKOUKKU

puh. 040 413 7258


SHELL KONTIOMÄKI





TÄHTIKOUKKU

puh. 040 413 7258


SHELL KONTIOMÄKI





TÄHTIKOUKKU

puh. 040 413 7258

Luttusentie 5, 88300 PaltamoPuh. 08 871 666, fax. 08 [email protected]

Maanrakennusliike raimo Pyykkönen ky

www.raimopyykkonen.com

www.raimopyykkonen.com


MUKANA VESILLÄ:

LOGO

.

Kodintukku:ma-pe 9-20,la 9-18 (su 12-18)Motomaxi:ma-pe 9-19, la 9-16Kehräämöntie 20, 87500 Kajaani

KUUSI OSAKILPAILUA: YLEISET VETOUISTELUKILPAILUT

SU 4.6.2006 CUP-I: SOTKAMO, Sapso-Kiantajärvi klo 10-18Järjestäjä: Sotkamon Kalamiehet ryLisätietoja: Kilpailukalat: hauki, ahven, kuha ,taimen, järvilohi. (6-vapaa)Yht.Tiedot: Jouko Pääkkönen 0400 177 451

LA 10.6.2006 CUP-II: KAJAANI, Nuasjärvi (Petäisenniska) klo 10-18Järjestäjä: Somervaaran Eränkävijät ryLisätietoja: Kilpailukalat: Cup-kalat. (10 vapaa)Yht.Tiedot: Jouni Lukkari 044 0685328 Mikko Toiviainen 040 5682573

LA 8.7.2006 CUP-III: SUOMUSSALMI, Yli-vuokki, Mustalahti klo 10-18Järjestäjä: Saapaskosken Erä ryLisätietoja: Kilpailukalat: Cup-kalat. (6-vapaa)Yht.Tiedot: Heino Kinnunen 044 5657901

LA 22.7.2006 CUP-IV: RISTIJÄRVI, Iijärvi klo 10-18Järjestäjä: Hyryn Vapakalastajat ryLisätietoja: Kilpailukalat: Cup-kalat. (6-vapaa)Yht.Tiedot: Seppo Kaikkonen 0400 185965

“KUHAKUNKKU”LA 29.7.2006 CUP-V: PALTAMO, OulujärviJärjestäjä: XXX Fishing Club Paltamo ryLisätietoja: Kilpailukala: kuha (10-vapaa)Yht.Tiedot: Kyösti Karjalainen 0440 966666 Asko Hurskainen 040 5619221

LA 19.8.2006 CUP-VI: KUHMO, Lammasjärvi klo 10-18Järjestäjä: Kuhmon Kalamiehet ryLisätietoja: Kilpailukalat: Cup-kalat. (10 vapaa)Yht.Tiedot: Tero Karppinen 0400 226158

LISÄTIETOJA: www.tutka.net/~kkmp

KV-CUP- yhdyshenkilö: 044 0685 328, JOUNI LUKKARI

1

2

3

4

5

6


www.mtr-racing.net

Lohi, kalojen kuningas

on jokaisen urheiluka-

lastajan unelma saada

onkeen. Torniojoen

Naamisuvanto omaa

erinomaiset puitteet

lohen pyyntiin Väylällä. Naamisuvanto sijait-

see Pellosta pohjoiseen n. 20km päässä.

Naamisuvannolla sijaitsee myös Uusitalojen

perheyritys, joka on erinomainen tukikohta

kalastusmatkailijalle Torniojoella. Ensikertalai-

selle heiltä löytyy kaikki tarpeellinen välineistä

opastukseen asti, mutta myös kokenut

konkari saa täältä sen mitä hakee. Majoitus-

vaihtoehdoiksi löytyy talo-, tai mökkimajoi-

tusta. Mukavuutta hakeva voi ottaa täysi- tai

puolihoidon tai tyytyä vain omiin eväisiin.

Vuokrattavat veneet ovat Väylällä käytettyjä

kapeita jokiveneitä, jotka ovat paikallisen

Simon käsialaa. Simon veneillä soutaminen

on kevyttä kovassakin virrassa. Opastus

tapahtuu tarvittaessa aivan alkeista lähtien ja

joelle saa halutessaan mukaansa kokeneen

oppaan. Talon 11- ja 13-vuotiaat pojatkin

ovat käytännössä jo päteviä kalaoppaita, joilta

ei into joella kuuhaamiseen hevin lopu.

Jos matkanteko Naamisuvannolle tuntuu

omalla autolla raskaalta, löytyy siihenkin apu.

Liikennöintiyritystäkin pyörittävältä Uusitalolta

löytyy tilataksi tai kahdenkymmenen hengen

kalastusmatkailijan tukikohta Torniojoella

pikkubussi, joilla matka Rovaniemeltä tai

Kemistä taittuu reilussa tunnissa.

Lohikello kertoo saaliistaKun haaveet sitten täyttyvät ja Väylältä maja-

paikkaan saavutaan kirkaskylkisen kojamon

marjaskalan kanssa, on saaliin käsittelylle sen

arvon mukaiset tilat.

Punnituskatoksen luona saamamies tai

–nainen saa ilmoittaa tapahtumasta norja-

laiseen tapaan soittamalla vasittua lohikelloa

–tiettävästi ainoaa sellaista Tornion-Muonion-

jokivarresta löytyvää. Kalan säilytys tapah-

tuu talon kylmähuoneessa tai jos halutaan

viimeisen päälle toimia, viedään saalis lähei-

seen kalanjalostuslaitokseen. Tornionlaakson

Jalosteen tiloissa kala voidaan fileerata,

pakastaa, paloitella vakuumipakkaukseen tai

vaikka kylmäsavustaa. Vastaavaa palvelua on

vaikea löytää mistään muualta.

netistä tuoreimmat uutisetNaamisuvannon tuoreimmat tapahtumat

löytyvät Uusitalojen nettiosoitteesta

www.naamisuvanto.net.

Sieltä löytyvät saalistilastot, veden korkeus

ja lämpö, soutukartta parhaille ottipaikoille ja

lukuisat muut kalamiehiä kiinnostavat asiat

ja jopa XXX miesten nimet komeilevat sivuilla

vuositoisensa jälkeen. Sivut päivitetään ke-

säaikaan tarvittaessa jopa useamman kerran

vuorokaudessa, joten parhaassa tapauk-

sessa kotijoukot voivat ihailla netistä ylpeitä

kalastajia saaliineen lähes reaaliajassa.Lohikello on soinut.

XXX-Fishing Club ry:n koti Väylällä


Oulujärven 928 m2 pinta-alalla on useita hyviä

paikkoja uittaa vieheitä. Vastoin kainuulaisia

tapoja XXX-Fishing Club valaisee hivenen

minne kannattaa mennä, jos kalan haluaa

saada. Niin, ja saalistakuuta emme anna, sillä

kukaan ei ole niin kiero kuin kalamies, ei edes

paltamolainen kalamies.

Taimen ja järvilohiXXX:llä taimenen ja järvilohen pyynti Oulujär-

vellä keskittyy pääasiassa Niskanselän puo-

lelle. Käymme kyllä myös hajanaisia kertoja

Ärjänselän puolella, mutta meille Niskanselkä

on ollut toimivampi. Tähän kyllä voi päteä

sääntö sieltä saa mistä pyytää ja millä pyytää.

Taimenen kalastus kannattaa aloittaa

keväällä heti jäidenlähdön jälkeen, niin pian

kuin suinkin vain mahdollista. Pyytöinä käy-

tetään pieniä vaappuja, jotka uivat matalassa

vedessä. Väreinä luontaisia ravintokalojen

värejä, kuten muikku ja ahven, mutta ei saa

unohtaa välillä virittää vähän erikoisempiakin

värejä sekaan.

Rapalan valmistamat Original -mallit ovat

olleet suotuisia. Jäärä ja Asseri ovat heti

jäidenlähdön jälkeen vierailleet Niskanselällä

alueella Kaarresjärven suu–Teeriniemi–Sä-

räisiemi kokeilemassa taimenta ja järvilohta.

Kevät on yhtä varteenotettava aika kuin syksy

taimenen ja järvilohen pyyntiin Oulujärvellä.

Keväällä ottisyvyyvs on yleensä ollut 1-2 met-

Oulujärven ottipaikkavinkkejä

Oulujärvi on yksi Suomen parhaista uistelujärvistä, ainakin meidän mielestämme.

rin luokkaa, mutta myös alle metrin vesiin on

joutunut joskus menemään, jotta ruokakala

irtoaa.

Kevätsesongin jälkeen alkaa hiljaisempi

hetki taimenen ja järvilohen pyynnissä, mutta

Säräisiemen ja Teeriniemen välillä olevalta

matalikolta saa kyllä kesälläkin kalaa, edelleen

väreinä nuo muikku ja ahven. Uistimen kokoa

kannattaa vaihdella aina 12 cm kokoon asti.

Niskanselältä saa kesäisin kyllä taimenta,

mutta tärpin väli kasvaa ja ottipaikat vaihtele-

vat. Kerhomme jäsenet eivät vielä ole saaneet

merkittävimpiä tuloksia täkyraksi kalastukses-

ta kesällä, mutta tulevalla kaudella hommaan

panostetaan uudella innolla. Juttua luvassa

vuoden 2007 numerossa.

Elokuun puolenvälin jälkeen alkaa taas

todellinen Taimen-kausi. Niskanselällä toimii

jälleen ahven ja muikku, mutta myös ”man-

dariini”-muikku, eli kellertävällä mahalla oleva

muikku. Puheenjohtajan kehittelemä KUNIN-

GASKALASTAJA eli Nils Master Invicible 8

cm, joka on värjätty kauttaaltaan siniseksi ja

siihen on töpätty täyteen mustia pisteitä, toi-

mii hyvin, jopa niin hyvin, että se on ollut XXX:

n luottopeli useiden vuosien ajan. Vuonna

2004 siihen otti yli 100 taimenta ja vuonna

2005 määrä oli jokseenkin samaa luokkaa.

Nilsun ”gynekologi” eli Vihreäselkä, vaalea

kylki, jossa värikkäitä pilkkuja, on toiminut

syksyllä hyvin. Kun ilmat kylmenevät ja vesi

jäähtyy enemmän, sinistä veteen. Niskalla

ottipaikkoina syksyllä Kuoston Kaarressalon

puoleinen pää, Kaarresjärven suu, jossa

syvyys on tärkeä, noin 2,5-3 metriä. Mikäli

joku haluaa oppia täydellisen ajolinjan ko.

vesialueelle, ottakoon yhteyttä puheenjohta-

jaamme, hän osaa ajaa sen omien sanojensa

mukaan erittäin tarkan sisäisen GPS:n avulla

vaikka pilkkopimeässä tai vaikka hernerokka-

sumussa.

Säräisniemen matalikot Teeriniemen ja

Säräisniemen välissä ovat hyviä paikkoja,

sekä XXX:lle on useasti antanut myös Kilonie-

men edusta taimenen heti satamastalähdön

jälkeen. Taimen -sarjassa Puheenjohtajalla on

record XXX:n kesken yli neljän kilon kalalla.

Ärjänselän puolella varteenotettavimmat

taimenpaikat ovat Manamansalon kupeessa,

Soiluanniemen ja Kultahiekkojen välisellä

alueella, sekä Ärjänsaaren ympäristössä.

Molemmissa paikoissa olemme käyneet

vain syksyllä ja ottisyvyys on ollut sama kuin

Kaarresjärven edustalla eli 2,5-3 m. Väreinä

on toimineet muikku ja ahven kokoluokassa

noin 5-8 cm, mutta jopa Koston vaapuolla

olemme saaneet täältä kalaa.

edvin–kuhaEdvin -etuliite on ollut käytössä herra Kuhalle

jo pidemmän aikaa, koska mielestämme tä-

mä kalskahtaa paljon paremmalle kuin pelkkä

kuha. Edvin-kuhan XXX on tavoittanut luon-

nollisesti Paltaselältä parhaiten, mutta myös

Jaalanganlahti, ja Ärjänselän Soiluanniemen

ja Kultahiekkojen välinen alue on toiminut

hyvin keskikesällä.

Kuhan pyynnissä olemme huomanneet,

että parhaisiin tuloksiin pääsee takilaa käyt-

täen, mutta vanha kunnon lyijysiima on pop.

Lukkarin neuvon mukaan Jo-Lu vaappua

perään, sopiva tapsi ja pari väriä lyijyä, niin

viehe kulkee 4 m vesiä ja mies kulkee kohti

palkintopöytää. Eli puntin, syvääjän tai lyijy-

siiman avulla saadaan vieheet uimaan lähellä

pohjaa, jossa Edvinit lymyilee ja ovat valmiina

iskemään saaliiseensa.

Paltaselällä parhaat paikat meille ovat löyty-

neet ihan Paltamon edustalta. Enemmän

näistä on kerrottu tämän saman lehden jutus-

sa, jossa käydään läpi kuhakunkku -vedet.

Mainitsemisen arvoinen paikka kuitenkin

vuosi vuoden jälkeen on XXX:n kutsuma

”Asser Special” joka sijaitsee Lamposen

takapäässä lähellä reimaria, jossa syvyyttä n.

5 m. Sieltä tavoittaa keltaisen pikku Busterin

kikkailemassa useina heinäkuisina iltoina

neljän vavan ja kahden takilan kanssa. Ei

ole montaa reissua Asseri-poika tyhjin käsin

takaisin tullut. Jutussa myös mainitaan ”vapo-

lainen” eli autioniemen sahan edusta. Tämä

paikka on Maken mieluinen paikka. Sieltä

Make ja hänen teaminsa on ottanut esimer-

kiksi Paltaselän uistelussa yli 3,5 kg kuhan.

Vapon kohdalta eteenpäin kohti riuttasaaria

mentäessä on oikealla puolella punainen

reimari, se kannattaa käydä kiertämässä.

Tärkeää on myös bongata keltainen Buster

jossa kuljettana on vähäsanainen, mutta

sitäkin komeampi Häppä. Häppälaisen ajo-Kalamies Saska ja 5,33 kg hauki. Paikka Lamposen ympäristö elokuussa 2005.

linjat kannattaa pistää mieleen, koska ”pienet

puheet, suure teot” on se, mistä mies tulilla

tunnetaan. Häppä tarinoi mielellään uusien

tuttavusten kanssa, joten eikun rohkeasti

kysymään.

Paltaselkä antaa kuhaa

monista paikoistaTarkasta tarkempi ottikartta Kuhakunkku -ju-

tustamme tästä samasta lehdestä.

Jaalanganlahti on antanut meille kuhaa,

mutta myös Kostouistimen Kari Raatesalmelle

lahti on suonut antejaan. Tietojen mukaan hän

vie sinne maksavia asiakkaitaan kalaan mikäli

he haluavat saada kuhaa. Jaalanganlahdel-

ta tavoittaa kyllä isoja kuhia, kuten XXX sai

Hauki EM:ssä toisena päivänä yli 4 kg kuhan,

luonnollisesti silloin, kun sitä ei voinut viedä

puntarille. Äijölännimen ja Tikanniemen välinen

alue on toiminut hyvin ja Lamposen ympäriltä

olemme myös saaneet kuhaa. Värit, joilla kuha

täältä otetaan, ovat puhtaasti Jorman käsialaa.

Puheenjohtajan pimeinä talvi-iltoina, pimeässä

osakkeessa Miranolilla maalaamat vaaput ovat

olleet ylivoimaisia kuhakoneita. Tarkasta pelit

osoitteessa www.fishingclub.fi.

HaukiJos hauen haluat ottaa, samaistu ajatelmaan:

”Pitää ajatella hauen aivoilla”. Ko. ajatelmaan

kulminoituu koko hauenpyynnin ideologia. No,

ideologia on todellakin lyhykäisyydessään, että

aina on nälkä ja kaikki kelpaa, mikä suuhun

mahtuu.

Haukea kalastettaessa paikan valinta on

tärkein, tämän jälkeen katsellaan liike kuntoon,

värit ja syvyys oikeassa suhteessa toisiinsa.

Vaikka viehe olisi mikä tahansa, eikä kalaa

ole alueella missä uistinta vedät, niin turha

on odottaa suuria. Meidän kerhomme on

haukijahdissa ollut useita ja useita tunteja pitkin

Oulujärveä. Varsinaista parasta paikkaa ei ole,

mutta hyviä paikkoja sitäkin enemmän. Seu-

raavassa kuitenkin muutama paikka mistä hau-

en tavoittaa. Paikkaluettelo on tehty Hauki EM

-uistelukilpailua ajatellen, joten keskikesällä ei

ihan sadan prosentin takuita alla olevalle saa.

Te k s t i : K y ö s t i K a r j a l a i n e n


OULUJÄRVI

Niskanselkä

Ärjänselkä

Paltaselkä

Kajaani

Paltamo

Vaala

Manamansalo

Pienemmistä paikoista mainittakoon vielä Kuivalampi ja Pehkolanlahti, hyviä

paikkoja molemmat. Kaikki kalapaikat on kokemuksiemme perusteella kerrottu

ja toivomme, että niistä on apua.

www.Fishingclub.fi

Jormuanlahti: Jormuanlah-

delta on saatu hyviä tuloksia

uistelukilpauluissa koko kesän

aikana. Tärkeää on valita ajolinjat

eli kalapaikat oikein, jotka oppii

vain treenaamalla. Meille hau-

enpyynnissä täällä on auttanut

GPS vastaanotin jotta olemme

päässeet samaan paikkaan yhä

uudestaan ja uudestaan. Jormu-

anlahden suu on myös hyväpaik-

ka ja siellä eritoten Lautamatala,

mutta potkurin kiveen osuminen

voi olla lähellä siellä. Jolla on

Propulse alla, emme suosittele.

Jormuan lahti antaa myös kuhaa,

kun valitsee ajolinjan lahdelta kohti

Mieslahtea.

Mieslahti

Katso Paltaselän ottipaikat.

Lehtosen ympäristöLehtosen ympäriltä on saatu

hyvästi haukea, esim Jäärän

nappaama 9 kg isomus.

Lehtosen ympäristöstä

tavoittaa myös kuhan kun

ajolinjat on kohdallaan. Volon

ja riutan välissä on Arkonkari

josta olemme saaneet hyvin

kalaa. Arkonkarista kohti

Mulkkusaaria on tiettävästi

saatu useat kuhat, jopa

isojakin.

Martinlahti: Jossa

sijaitsee Manamansalon

keidas on yksi tunnetuimpia

haukilahtia, mutta antaa

Martinlahti myös kuhaakin

aika-ajoin. Martinlahdesta

on voitettu esim. vetouis-

telun Suomenmestaruus

1999. Martinlahden kalat

pitää yleensä pyytää 4-5 m

vedestä.

Jaalanganlahti: Jaalan-

ganlahdella on kalaa paljon.

Lahden suurin ongelma on,

että kalat ovat keskipainol-

taan pieniä, oikeilla ajolin-

joilla pärjää. Toki sekaan

mahtuu isojakin, mutta vain

vähän. Rantojen lähellä on

xxx vinkki. Ja aina voi ajaa

ihmeeseen!

Vuottolahti: Ei toiminut

viimevuoden uistelukilpailuissa,

mutta sieltä tiedetään saadun

suuria kalamääriä. Matalasta

saa varmasti Hauki – EM:

ssä puntarille viemistä. Niin

jos tekee kuin XXX ja luulee

ajavansa Käkilahteen, mutta

ajaakin Vuottolahteen ja palaa

takaisin, niin saa kisan suurim-

man hauen ja auton kotiin. Ei

ole helppoa olla paras, mutta

tuurilla ne laivatkin seilaa.

Kiveslahti: Sieltä xxx sai

ensimmäisenä Hauki EM

vuotenaan hienon saaliin.

Ensimmäisen 2,5 h aikana

oli kala koko ajan kiinni. Sen

jälkeen kisoissa on vedetty

siellä tyhjät. Kiveslahden

perukka oli meille suotuisin,

mutta taas Kuoston ja man-

tereen välinen alue antaa

myös hyvin haukea esim.

isolla Karikolla. Alue on karik-

koinen, joten varovaisuutta.

Soutulahti: Tämän lahden

nimeä ei ole kartassa. Soutulahti

on Honkisen takana, missä laa-

vukin on. Uistelukilpailujen aikaan

Soutulahti on täynnä veneitä.

Vuoden 2003 uistelukilpailussa

saatiin täältä kahdeksan tunnin

aikana yli 123 kg:n jättisaalis.

Soutulahdessa olevan saaren voi

huoletta kirertää ja sieltä saa ka-

laa, haukea. Joka vuonna Hauki

EM:ssä kisassa täältä on tuotu

useita yli 50kg säkkejä. Kuhasta

ei tietoa. Olkaapa varovaisia kun

Soutulahteen menette, väärä

valinta kostautuu ja saattaa mak-

saa paljon, muten XXX:llä vuonna

2005, 150 Honda kiville, perä,

akselit, potkuri uusiksi. Legen-

daariset viimeiset sanat: ”Tästä

sinne on aiemminkin menty...”.

Käkilahti: Tämä oli viime vuoden

ykköspaikka meille Hauki EM 2005

kilpailussa ja itse asiassa Käkilah-

den suu antoi Asserin pöökillä kil-

pailun suurimman kalan. Ongelma

on täällä sama kuin Painuanlah-

della , veneitä on liikaa Hauki EM

titteliin. Perukka on hyvää hauki-

vettä, mutta uistin kannatata pitää

lähellä venettä. Käkilahden koko

kuitenkin antaa veneiden mää-

rän anteeksi. Käkilahdelta ottaa

paikalliset ammattikalastajat huimia

määriä haukea talvisin verkolla,

joten sekin kertoo jotain Käkilahden

Hauki määristä.

xxx-fishingclub.comkartta © Mainonnansuunnittelu Laukkanen Oy

Painuanlahti: Isomusten paikka,

jossa on sopivassa suhteessa

myös pientä haukea seassa.

Lahteen on hankala mennä, mutta

siellä odottavat haukimammat

pyytäjäänsä. Vuosi sitten Hauki

EM:ssä Painuan lahdella olijat

ottvat aikamoiset saaliit, mm.

Lukkari 90 kg kuudessa tunnissa.

Voittaja otti yli 150 kg, mutta ihan

matalasta, eli siinä pohdiskeltavaa.

Jos veneitä tulee liikaa, se estää

megasaaliit. Lahdelle tarvitaan

säräisniemen lupa, Oulujärven

yleislupa ei riitä.

Kaaresjärvi: Isoja ahvenia

ja paljon, mutta myös hau-

kea. Kaarresjärvelle meno

on hankalaa, koska vettä on

vähän salmessa. Vain pienille

ja keveille veneille sekä keveille

kuljettajille, eli ei XXX:lle. Kaar-

resjärven suu on varma taimen

paikka syksyllä ja keväällä.

Valitse ajolinjat oikein, n.2,5-3

m toimii varmasti. Uistimina

vuosi toisensa jälkeen ovat

toimineet Rapalan Muikku ja

Mandariinimuikku. Myös Ahven

on hyvä väri.


Hauki putosi 40 cm:stä vapaalle. Lopputulos

on hyvä. Paistinpannuun saadaan annoska-

lakokoisia hyvänmakuisia haukia ja riittää niitä

suurkaloina uisteluunkin.

Suomen vesistöjen rakentaminen voima-

talouden käyttöön johti väistämättä myös

keskusteluun kalatalous- ym. haittojen

korvaamisesta. Vuosikymmeniä kestänei-

den oikeustaisteluiden jälkeen meillä on

järjestelmä, joka pääosin korvaa aiheutetun

haitan siinä määrin kuin se ylipäätänsäkään

on mahdollista. Tässä prosessissa mm.

Oulujärven siikaistutusten tulos tutkittiin

väitöskirjatasolle asti (Salojärvi, K.) RKTL:n

ohjauksessa. Istutus- ja saalismäärille saatiin

selvät suositukset. Siitä huolimatta Oulujärvi

ei ole merkittävä siikavesi! Pikemminkin se on

muikku-, hauki-, ahven- ja kuhavesi. Toisin

sanoen lajit, jotka eivät ole velvoiteistutusten

kärkeä, ovat kalataloudellisen tuoton puolella

tärkeimmät. Sama koskee taimenta, koska

määrä ei korvaa laatua.

Jotain on ehkä jäänyt viranomaisilta

huomaamatta. Olisiko se ekosysteemi itse,

luonnon monimuotoisuuden ymmärtämisen

vaikeus vai 60-luvulta periytyvien oppien jää-

räpäinen noudattaminen. Itse ainakin sanou-

dun irti roskakalakäsitteestä muilta osin kuin

totaalisesti rehevöityneiden järvien hoidossa.

Muualla ja varsinkin säännöstelyvesissä näen

”roskakalan” mieluusti selviytyneiden kalalaji-

en ravintoreservinä.

Aika ajoin medioissa vilahtaa käsitys jär-

vistä ehtymättöminä kala-/ravintoreserveinä.

Näin myös Oulujärven kohdalla. Muistetta-

koon kuitenkin, että Oulujärven kalakanta on

kalpea haamu siitä mitä se oli ennen Oulujoen

vesistön rakentamista voimatalouskäyttöön.

Osansa vei MERA-ohjelma liete- ja humus-

päästöineen. Todisteet saatiin pienvesien

muikkukantojen tuhoutumisen kautta. Suu-

rimmat haitta-arviot voimataloudesta pyörivät

70 % tasolla. Joka tapauksessa 30-40 %

on jo kiistämätön ja samalla menneisyyttä

muilta osin kuin, että lainvoimaisten velvoite-

päätösten toteuttaminen jatkuu. Nyt olisikin

mielenkiintoista ja monenkin väitöskirjan väärti

selvittää kuinka paljon Oulujärven kalasto on

vuosikymmenten mittaan palautunut sään-

nöstelyvaurioistaan. Senhän se on tehnyt.

Joku muistelee tätä lukiessaan Lapin järvi-

en hienoja istutuksilla syntyneitä siikasaaliita,

mutta samalla unohtuu helposti esim. Inarin

tilanne, jossa merkittävää kaupallista kalas-

tusta syntyy oikeastaan vain sinne karkuute-

tun muikun kukoistaessa (onneksi karkulainen

ei ollut särki, puh!) – ei istutuksista.

Taimenen kalastuksen järjestäminen on

ongelmallisin?Taimen on lyhytikäinen, mutta nopeakasvui-

nen kala. Istuttamalla tapahtuva taimenkan-

nan hoito on kallista. Kaikki haluavat taimenta

saaliiksi sekä järvissä että virtaavissa vesissä.

Miten olisi paras menetellä? Taimen ei ole

kaupallisesti merkittävä kalalaji ja on aina

kaupassa korvattavissa viljellyllä kirjolohella

tai lohella. Etenkin pohjoisen kalavesillä on

täysin käynyt ilmi, että mikään istutus ei tuota

kunnon tulosta, koska kalastusta ei onnistuta

järjestämään niin, etteikö istutuserä tuhou-

tuisi paikallisten saalistajien toimesta viikossa

parissa istutushetkestä. Vaeltavia taimenia

vaanivat reitin järvialtaiden verkkoarmadat,

jotka taitavasti sijoitettuna kurittavat taimen-

kantaa kohtuuttomasti. Kehitä siinä sitten

kylätoimintaa ja luontomatkailua.

Pieni toivonkipinä on syntymässä ”catch

and release” -koskista. Yksi tällainen on

Kynäkoski Hyrynsalmella. Monien masentavi-

en koskikalastusvuosien jälkeen kirjoittaja on

vakuuttunut ainakin siitä, että taimen todella

menestyy tummissa, humuksen vaivaamissa

vesireiteissäkin, jos sille annetaan mahdolli-

suus.

Paikallisesti elinkeinojen keittämispaineiden

luulisi antavan oikeat suuntaviivat kalastuksen

järjestämiselle. Näin ei kuitenkaan tapahdu.

Kalavesien omistussuhteet ja sinne juurtunut

äijämentaliteetti pitävät huolen, että mitään

yhteiskunnallisesti merkittävää kalavesillä

ei pääse tapahtumaan. Tässä yhteydessä

täytyy todeta, että en usko sen kummemmin

kieltoihin tai sääntöihin asian kehittämisessä.

Tarvitaan ajattelutapojen muutosta. Pattitilan-

ne on valmis. Väkisinkin tulee mieleen, että

kalavesien hoito istuttamalla ei ole ekologi-

sesti kestävällä pohjalla sen enempää kuin

maasturilla asiointi kaupunkiympäristössä.

Ainoana ulostulona näkisin luonnolliseen

lisääntymiseen pystyvien lajien suosimisen ja

siinä rinnalla niiden elinympäristöjen paran-

tamisen. Tämä kaikki erityisesti, jos kalastus

ei kehity kalakantoja säästävään suuntaan

vapaaehtoista tietä.

Kuha kalakannan hoidon kohteena Vuosikymmeniä kuhan alamitta on pidetty 37

cm:ssä. Samanaikaisesti kuhakannat olivat

pieniä, uhanalaisia tai jo romahtaneita. Nyt

kuhaa on ”kaikkialla”. Se menestyy niin hyvin,

että se jopa kyseenalaistaa velvoitehoidon

muilla kalalajeilla, joiden tulos on vähintäänkin

heikko verrattuna kuhan istutukseen ja hiljal-

leen kohenevaan luontaiseen lisääntymiseen.

Tässä tilanteessa kalaveden omistajat

ehdottelevat alamitan nostamista 40 cm:iin

perustellen sitä luonnollisen lisääntymisen

varmistamisella. Asia on helppo tutkia ja

säätää. Oulujärven kuhassa mäti kypsyy, kun

kala saavuttaa 1,5 kg:n painon. Suojataanko

kaikki sitä pienemmät kalat lisääntymään vai

tuleeko kalatutkimus avuksi kertomalla mikä

määrä emokuhia riittää? Aika olisi kyllä näyt-

tää sitä asiantuntemusta, jota verorahoilla on

kerätty vuosikymmeniä läpi Suomenniemen.

Ohjaako siis kalaveden hoidon suunnittelua

kateus, tietyn käyttäjäryhmän äänekkyys yli

muiden vai kalataloustutkimukseen perustuva

tieto vai vielä kalastuslain määräys ja henki?

Urheilukalastajat luonnollisesti haluavat

isokokoisia kehukaloja. Pentti Linkola on

ammattikalastajana ja nimenomaan kuhan

kalastajana todennut, että yli kiloisilla kuhilla

ei ole kaupallista arvoa. Kirjoittajakin on ko-

hottanut egoaan isojen verkkokuhien avulla,

mutta heltta taittuu jo perkauspenkissä, kun

tarvittaisiin esim. hirven teurastuskalusto

fileiden irtisaamiseksi näistä monstereista.

Edelleen Linkola on todennut Vanajavedestä

kuhavetenä, että se ei ole kuhajärvi, vaan

kuhasumppu! Järjestettäköön kalastus tämän

tiedon pohjalta!

Kuha on todella mielenkiintoinen kala.

Oulujärvessä näyttää siltä, että kuhakan-

nan nousun myötä ahvenen keskikoko on

kasvanut huomattavasti. Näkyvissä ei ole niin

tehokasta ahvenen kalastusta, että se olisi

voinut saada ilmiön aikaan.

Kerkisimme jo panna mateen katovuo-

detkin kuhan syyksi, mutta nyt on tarjolla

toinenkin ajatus; kahden kuuman matalaveti-

sen kesän jäljiltä (2003-04) made kävi lomilla

syvänteissä ja palailee nyt veden lämpötilan

normalisoiduttua hiljakseen takaisin vanhoil-

le pyyntipaikoille. Tähän viittaa lähinnä se,

että madetta on taas kaiken kokoisena – ei

pelkästään nuorina yksilöinä.

Nicke Knackerton - johtopäätös: urheiluka-

lastajat kehittäkööt kilpailumuotojaan kilpailu-

viettinsä tyydyttämiseksi kalaa haaskaamatta.

Muu kuhankalastus järjestettäköön kestävän

kehityksen periaatteiden pohjalta; turvataan

luonnollinen lisääntyminen ja korvataan kalas-

tuspaineen aiheuttama ylimääräinen rasitus

istutuksilla. Jälkimmäiseen ohjaa meitä myös

tosiasia, että eri instansseilla on kalaveden

hoitovelvoite omien kolttostensa seuraamuk-

sena ja sitä ei missään nimessä saa taipua

ottamaan vastaan rahallisena korvauksena,

kuten viime aikoina on innokkaasti tarjottu.

Raha jos mikä on katoava luonnonvara.

ja miten kalastus tulisi järjestää?Mikä on oikea alamittaR a i m o K a n t o l a , P a l t a m o

Kalastuslain laadinnan lähtökohta

on kalaveden suurin mahdollinen

tuotto! Kalastus pitää

järjestää sen mukaiseksi.

Oulujärven Kuhakunkku 2005Viimevuonna Oulujärven kuhakunkku 2005 kilpailu käytiin mukavissa olosuhteissa. Kilpailu ajankohta oli 30.7.2005 klo 16.00 – 24.00 välisenä aikana. Venekuntia kilpailuun osallistui n. 50, kalastaja yli 70. Suurin kuha painoi 3950g.Haukea kisassa saatiin yhteensä 320kg 350g, ahventa 4580g ja kuhaa 95kg 700g.Kuhaa eniten määrällisesti pyydysti Leo Jussilan venekunta 8550 g, toiseksi Pentti Reijosen ve-nekunta 6480 g ja kolmanneksi XXX:n omamies Jouni Lukkari perheineen 6180 g. Mainittakoon vielä, että eniten haukea puntarille toi Timo Huotarin venekunta, yli 22 kg. Niin, miten muut XXX miehet pärjäsivät kotivesien kisassa? No ei kehuttavasti, Make ja Erkka 26., Joraus ja Häp-pä 32., Ake, Pökä ja Lissu 39. ja Saunamestari ja Arska hännän huippuna. Eli varsinaisia saama-miehiä koko porukka, vai miten?

KuHAKunKKu �00� Jussi Huikari, Antti ja Veijo Karppinen, 3950 g

1. Leo Jussila, Ville Jussila2. Pentti Reijonen, Jouko Tikkanen3. Jouni Lukkari, Anna-Maija Lukkari4. Jorma Heikkinen, Pekka Heikkinen5. Jussi Huikari, Antti Karppinen, Veijo Karppinen6. Matti Määttä, Joni Määttä7. Timo Huotari, Marko Helenius8. Harri Tikkanen, Esa-Matti Seppänen, Vesa Koivula, Antti Harju9. Markku Partanen, Toivo Heikkinen10. Timo Romppainen, Teemu Hyvönen11. Sami Väisänen, Arvo Väisänen, Risto Kovalainen12. Mika Pikkarainen, Kari Orava, Lassi Pulkkinen13. Markku Tolonen, Eero Väisänen, Hannu Huurinainen14. Jari Jakku, Katri Huovinen15. Risto Seppä, Seppo Seppä, Risto Vehkaoja16. Marko Heiskanen, Arto Kurkinen17. Tero Parviainen, Tuukka Huusko18. Sami Tervo, Jyri Immonen, Marko Komulainen 19. Erkki Koistinen, Pertti Veijola, Aino Koistinen 20. Asko Rönty, Jari Mustonen21 Teemu Moilanen, Katariina Vähäkuopus,

Anne Vähäkuopus, Auvo Turpeinen22. Marko Kaatila, Miia Honkonen 23. Hannu Juntunen, Lassi Hirvilahti24. Tatu Paavola, Janne Nikula, Mikko Kuotesaho25. Janne Hyvönen, Asko Hyvönen 26. Marko Pyykkönen, Eero Heikkinen 27. Antti Koponen, Petri Koistinen 28. Jukka Harju, Timo Koskinen29. Tauno Karppinen, Juho Karppinen30. Ari Eklund, Eero Siira 31. Teppo Karppinen, Ensio Leinonen32. Jorma Leinonen, Vesa Oksanen 33. Sami Pääkkönen, Marko Sarvisto, Janne Tuhkanen 34. Timo Karjalainen, Jukka Kauppinen35. Teuvo Käsmä, Liisa Käsmö 36. Ahti Sipola, Kari Hanski 37. Aki Heikkinen, Jari Miettinen 38. Eero Pyykkönen, Osmo Vesterinen39. Asko Hurskainen, Kyösti Karjalainen, Kari Leinonen40. Kari Kärkkäinen, Eila Kärkkäinen41. Juhani Riutta, Ari Halonen42. Jukka Kokkonen, Risto Heikkinen 43. Tommi Rautiainen, Ari Itämies44. Ari Rautiainen 45. Väinö Penttinen, Pentti Halonen46. Kari Sumiloff, Jorma Sumiloff, Jari Juntunen 47. Marko Ilkko, Mika Kontio 48. Jukka Ahonen, Ari Juntunen49. Jouni Holopainen, Ensio Narmakisma 50. Matti Leinonen

Documents

Oulujärvi Fishing 2006