OULUN KAUPUNGIN MELUNTORJUNNAN …¤ristö/Oulun... · sa on kuitenkin huomioitu myös tie-, katu- ja ratahankkeissa toteutettavaksi esitetyt toimenpiteet (valtatie 4, valtatie 22,

OULUN KAUPUNGIN MELUNTORJUNNAN TOIMINTASUUNNITELMA 2013–2018

Kannen kuva: Oulun kaupunki

Oulun kaupunki, Yhdyskunta ja ympäristöpalvelut

Yhdyskunta- ja ympäristöpalvelut

Oulun kaupungin meluntorjunnan toimintasuunnitelma 2013–2018

SisällysluetteloTiivistelmä 4

Sammanfattning 5

Abstract 6

Esipuhe 7

1 Johdanto 8

1.1 Meluntorjunnan toimintasuunnitelman lainsäädännöllinen tausta 8

1.2 Meluntorjunnan toimintasuunnitelman sisältö, rajaukset ja tavoitteet 8

1.3 Yleistietoa Oulusta 8

1.4 Meluntorjunnan toimintasuunnitelman kytkeytyminen muihin strategioihin, ohjelmiin ja käynnissä oleviin selvityksiin 9

1.5 Meluntorjunnan suunnitelmat ja toteutumistilanne Oulussa 9

2 Käytetyt menetelmät ja melun tunnusluvut 10

2.1 Melun tunnusluvut ja ohjearvot 10

2.2 Melun laskentamenetelmä ja asukasmäärien laskenta 10

2.3 Meluntorjuntakohteiden valinnat 11

3 Meluselvityksen keskeiset tulokset 11

3.1 Altistuminen tieliikenteen melulle 11

3.2 Altistuminen katuliikenteen melulle 12

3.3 Altistuminen raideliikenteen melulle 13

3.4 Altistuminen teollisuuden melulle 14

4 Meluntorjuntakeinojen vaikuttavuus 15

4.1 Ennalta ehkäisevä meluntorjuntatyö 15

4.2 Melulähteeseen vaikuttavat tekijät 15

4.3 Melun etenemiseen vaikuttavat tekijät 16

5 Hiljaiset alueet 16

5.1 Oulun hiljaisten alueiden sijoittuminen ja luonne 16

6 Laskennallisesti tarkastellut meluntorjuntakohteet 17

6.1 Laskennallisesti tarkastellut katumelukohteet 17

6.2 Maanteiden meluntorjunta vuosina 2013–2018 19

6.3 Rautateiden meluntorjunta vuosina 2013–2018 20

6.4 Meluntorjuntakohteiden rahoitus 20

7 Pitkän ajan strategia meluhaittojen vähentämiseksi 21

7.1 Strategian tavoitteet 21

7.2 Meluntorjunnan työnjako Oulussa 21

7.3 Meluntorjunnan toteutukseen liittyviä periaatteita 23

8 Toimenpideohjelma vuosille 2013–2018 24

9 Meluntorjunnan toimintasuunnitelman toteutumisen seuranta 24

10 Tiedot ympäristönsuojelulain mukaisesta yleisön kuulemisesta 24

11 Kirjallisuusluettelo 25

Liitteet 26

Liite 1. Liikennemelun torjuntaohjelman 2002 kohteet ja niiden toteutuminen.

Liite 2. Meluesteiden sijainnit Oulun kaupungin alueella vuonna 2012.

Liite 3. Katuliikenteen aiheuttamat meluvyöhykkeet (Lden 4m, ei sääkorjausta)

Liite 4. Melualtistumistiheydet

Liite 5. Katumelukohteiden meluntorjuntatarkastelujen kohdekortit Lden-tunnusluvulla

Liite 6. Katumelukohteiden meluntorjuntatarkastelujen kohdekortit LAeq-tunnusluvulla

Liite 7. Maanteiden meluntorjuntakohteiden kohdekortit (LIVIN selvitysluonnos)

Liite 8. Karttatulosteet hiljaisten alueiden sijoittumisesta.

Liite 9. Tiivistelmä asukkailta saadusta palautteesta ja lausuntokierroksen palautteesta

Liite 10. Oulun yhdyskuntalautakunnan päätös meluntorjunnan toimintasuunnitelmasta

4


TiivistelmäSuomessa ympäristömeludirektiivin (2002/49/EY) kansalliseksi täytäntöön pa-nemiseksi on ympäristönsuojelulakiin (86/2000) lisätty säännökset meluselvi-tyksistä ja meluntorjunnan toimintasuunnitelmista (459/2004). Lisäksi valtio-neuvoston asetuksella Euroopan yhteisön edellyttämistä meluselvityksistä ja meluntorjunnan toimintasuunnitelmista (801/2004) määritellään tarkemmin melun tunnusluvut sekä meluselvitysten ja meluntorjunnan toimintasuunnitel-mien sisältö.

Vuonna 2012 Oulun kaupungin alueelle laadittiin ympäristömeludirektiivin (2002/49/EY) mukainen meluselvitys, jossa arvioitiin ympäristömelulle altistu-vien asukkaiden määrät. Selvitysvaiheen jälkeen työtä on jatkettu laatimalla meluntorjunnan toimintasuunnitelma. Suunnittelualue rajoittuu vuoden 2012 kuntarajojen mukaisesti.

Toimintasuunnitelmassa on laadittu alustavat melusuojaustarkastelut 7 koh-teelle, joista kaksi oli päiväkoteja ja 5 asuinkohteita. Kohteiden valinnassa otet-tiin huomioon melualtistumistiheys (melulle altistuvien asukkaiden määrät ja altistumistaso), rakenteellinen melusuojauksen toteuttamiskelpoisuus, melu-suojauksella saavutettava hyöty sekä suojauskohteiden yhtenäisyys. Katujen osalla kohteet ovat samoja kuin vuoden 2003 liikennemelun torjuntaohjelmas-sa. Liikennevirasto on laatinut erillisen maanteitä ja rautateitä koskevan suun-nitelman.

Toimintasuunnitelmassa esitetyillä asuinkohteiden meluesteillä saavutettaisiin melulaskentojen mukaan yhteensä noin 250 asukkaan melualtistumisen vähen-tyminen alle 55 dB (Lden) tason. Meluntorjunnasta hyötyvien asukkaiden määrä olisi noin 1100 asukasta. Heillä melualtistuminen vähentyisi vähintään yhden desibelin.

Edellä esitettyjen 7 kohteen melusuojauksen lisäksi vuosien 2013–2018 toimen-piteiksi esitetään seuraavia toimia:

• Vireillä oleviin tie-, katuja ratahankkeisiin sisältyvä meluntorjunta (vt 4, vt 22, Poikkimaantie, Liminka–Oulu kaksoisraide)

• Keskustan altistujien osalta,

• Selvitetään kohteet, joissa voitaisiin käyttää melua vaimentavia päällysteitä meluhaitan vähentämiseksi.

• Keskustan kävelyalueen laajentaminen

• Pysäköintiliikenteen vähentäminen (kallioparkki)

• Autoliikenteelle vaihtoehtoisia liikennemuotoja pyritään kehittämään Oulun kaupungin liikennejärjestelmäsuunnitelman ja kuntien yhdessä sopiman palvelutason mukaisesti.

• Liikkumisen ohjaukseen kiinnitetään tulevina vuosina erityistä huomiota. Näillä toimilla pyritään vähentämään henkilöautoliikennettä.

• 30 km/h nopeusrajoituksen käytön laajentaminen asuinalueilla.

• Meluntorjunnan pitkän aikavälin tavoitteet asetettiin seuraavasti:

• Tavoitteena on, että melulle altistuvien asukkaiden määrät eivät lisäänny nykyisestä (vuosi 2013) tasosta.

• Olemassa olevissa ongelmakohteissa meluntorjunnan toimenpiteet kohdistetaan kohteisiin, joissa melualtistumisen taso on korkea.

• Hiljaiset alueiden suojelu otetaan mukaan meluntorjuntatyöhön

• Herkkien kohteiden (päiväkodit, koulut ja hoitolaitokset) melusuojaukseen kiinnitetään erityistä huomiota.

Toimintasuunnitelma tarkistetaan viiden vuoden välein.

5


SammanfattningI Finland EU:s direktiv om buller i miljön (2002/49/EG) har omsatts i praktiken genom ett tillägg till den finska miljöskyddslagen (Lag om ändring av miljö-skyddslagen, 459/2004) genom bestämmelser om buller utredningar och bul-ler handlingsplaner. I statsrådsförordningen om bullerutredningar och buller handlingsplaner (801/2004) beskriver man också mera exakt nyckeltal för buller och innehållet av buller handlingsplaner.

I Uleåborg år 2012 utarbetades en bullerutredning enligt EU:s direktiv om buller i miljön (2002/49/EG), där man uppskattade invånarantalet av människor som exponeras för buller. Efter denna utredningsperiod arbetet har fortsatt med ut-arbetet av buller handlingsplan, som gäller kommungränser enligt år 2012.

Handlingsplanen innehåller preliminära planer av bullerskydd för 7 mål, där av två är daghem och 5 bostadshus. Under val av bullerskydds platser beaktades täthet av buller exponering (invånarantal av exponerad människorna och bul-lernivå), genomförbarhet av strukturell bullerskyddar, nyttighet och kongruen-sen av bullerskydds platser. Bullerskyddsplatser för gator är det samma som i handlingsplanen för vägtrafikbuller av år 2003. Trafikverket har uppfört sitt egen handlingsplan för landvägstrafik och järnvägtrafik.

Enligt denna handlingsplanen med bullerskyddar i bostadsplatser kan man skydda tillsammans ungefär 250 invånare till bullernivån under 55 dB (Lden). An-talet av invånarna som nyttar av bullerbekämpningen är 1100. För dem bullerni-vån är endast en decibel lägre efter bullerbekämpnings åtgärder har genomfört.

Dessutom de ovan nämnda 7 bullerskydds åtgärder, har följande åtgärder ock-så inom år 2013–2018 föreslagit att genomföras:

• Bullerbekämpnings åtgärder i projekter på gång (vt 4, vt 22, Poikkimaantie, dubbelspår Liminka–Uleåborg)

• För invånarna exponerad i stad centrum.

• Reda upp platser där man kan minska buller exponeringen med tysta beläggningar.

• Utvidga område av gågator.

• Minska trafik för parkering (kallioparkki).

• Utvecklingen av de alternativa trafikformer för biltrafik enligt trafiksystem planing i Uleåborg.

• Uppmärksamhet på handledning av trafik inom ankommande åren. Målet för dessa åtgärder är att minska biltrafik.

• Utvidgningen av hastighets begränsning 30 km/h inom bostadsområdena.

• Målen för den långsiktiga bullerbekämpningen är följande:

• Antalet bullerutsatta invånare i staden ökar inte i jämförelse med det uppskattade antalet under år 2013.

• Bullerbekämpnings åtgärder är fokuserad till platser var bullernivå är höga.

• De tysta områden är också med i bullerbekämpnings arbetet.

• Bullersydd av de mottagliga mål (daghem, skolor och vårdanstalter) är i synnerhet tog i beaktande.

Bullerbekämpning handlingsplanen är justerat efter fem år period.

6


AbstractIn Finland the EU Environmental Noise Directive (2002/49/EC) has been put into practice by national means of an amendment to Finland’s Environmental Pro-tection Act (86/2000) including measures of noise reports and noise abatement action plans (459/2004). The Order of Council of State for the noise reports and noise abatements action plans demanded by the EC (801/2004) includes also more exact definitions about noise indicators and the contents of noise abate-ment action plans.

The strategic noise maps according the EC Environmental Noise Directive (2002/49/EC) was carried out during 2012 in the Oulu district, including also the estimations of number of inhabitants exposed to noise. After this noise map-ping phase the work continued as an action plan phase. The geographical area of this action plan is restricted to the municipal borders of year 2012.

The noise abatements action plan includes preliminary noise abatement meas-ures for 7 locations. Two of them are nursery schools and five are residential areas. Noise exposure density (the number of noise exposed inhabitants, noise level), viability, benefits and uniformity of the abatement actions were taking into account during the selection of these locations. In this action plan the chosen street locations were same as in the noise action plan of road traffic in 2003. The Road Administration will perform separate noise abatements action plan for roadways and railways.

The noise exposure of approximately 250 inhabitants will be decreased to less than 55 dB (Lden) by the measures presented in this action plan. The number of inhabitants having benefit for the actions will be 1100. For them the noise exposure level will be reduced at least by one decibel.

Beside above-mentioned measures the plan includes also following actions:

• The noise abatement actions on the on-going road- and railway projects (vt 4, vt 22, Poikkimaantie, Liminka–Oulu double rail)

• Actions for inhabitants exposed to noise in city centre,

• Figure out the locations were the noise reducing pavements could be used to reduce the noise exposure.

• Expand the area of walking zone (parade).

• Reduce the parking traffic of cars (Kallioparkki).

• The development of the alternative form of traffic (against car traffic) will done according the traffic system plan of the City of Oulu.

• The guidance of traffic will be taken notice in the coming years. The aim of these actions is to reduce traffic by cars.

• Expand the use of 30 km/h speed limit at the residential areas.

• Following goals were set for the noise abatements actions in the long-term:

• The numbers of town inhabitants exposed to noise do not increase when compared to the number estimated to represent the situation in the year 2013.

• The noise abatements action will be focused on location where the noise levels are high.

• The preservation of quiet areas will be taken as one part of noise abatement work.

• The noise abatements action at sensitive targets (nursery schools, schools and hospitals) are specially taking into account.

The noise abatement action plan will be checked after every five years periods.

7


EsipuheOulun kaupungin meluntorjunnan toimintasuunnitelman on laatinut WSP Fin-land Oy:n työryhmä, jonka projektipäällikkönä on toiminut Ilkka Niskanen. Kon-sultin työryhmän muina jäseninä ovat työskennelleet Sirpa Lappalainen (pro-jektisihteeri ja suunnittelija), Tuukka Lyly (projektisihteeri ja suunnittelija), Ilkka Rekola (avustava suunnittelija) ja Terhi Tikkanen-Lindström (laadunvarmistaja).

Oulun kaupungin maksamaa työtä on ohjannut tilaajan edustajien ja konsultin muodostama projektiryhmä, joka on kokoontunut työn aikana viisi kertaa. Pro-jektiryhmän työskentelyyn ovat osallistuneet seuraavat henkilöt:

Erkki Martikainen, Oulun kaupunki

Satu Seppälä, Oulun seudun ympäristötoimi

Samuli Kallio, Pohjois-Pohjanmaan ELY –keskus

Jussi Sääskilahti, Pohjois-Pohjanmaan ELY -keskus

Heli Törttö, Pohjois-Pohjanmaan ELY -keskus

Toimenpidesuunnitelman aineistoja voidaan käyttää hyväksi meluntorjunnan toimenpiteiden suunnittelussa ja myös kaupungin maankäytön suunnittelussa.

Meluntorjunnan toimintasuunnitelman sisällön esittelemiseksi järjestettiin 22.11.2012 yleisötilaisuus Oulun kaupungin ympäristötalolla.

Meluntorjunnan toimintasuunnitelmaluonnos asetetaan julkisesti nähtäville (17.5.-31.5.2013) ja siitä pyydettiin lausunnot Pohjois-Pohjanmaan Ely-keskuk-selta ja Liikennevirastolta. Oulun kaupungin yhdyskuntalautakunta hyväksyi 14.5.2013 Oulun meluntorjunnan toimintasuunnitelman ohjeellisena jatkosuun-nittelussa noudatettavaksi.

8


1 Johdanto

Suomessa ympäristömeludirektiivin (2002/49/EY) kansalliseksi täytäntöön pa-nemiseksi on ympäristönsuojelulakiin (86/2000) lisätty säännökset meluselvi-tyksistä ja meluntorjunnan toimintasuunnitelmista (459/2004). Lisäksi valtio-neuvoston asetuksella Euroopan yhteisön edellyttämistä meluselvityksistä ja meluntorjunnan toimintasuunnitelmista (801/2004) määritellään tarkemmin melun tunnusluvut sekä meluselvitysten ja meluntorjunnan toimintasuunnitel-mien sisältö.

Vuonna 2012 Oulun kaupungin alueelle laadittiin ympäristömeludirektiivin (2002/49/EY) mukainen meluselvitys, jossa arvioitiin ympäristömelulle altistu-vien asukkaiden määrät (Oulun kaupunki 2012). Selvitysvaiheen jälkeen työtä on jatkettu laatimalla meluntorjunnan toimintasuunnitelma. Suunnittelualue rajoittuu vuoden 2012 kuntarajojen mukaisesti. Suunnitelma tarkistetaan viiden vuoden välein.

Toimintasuunnitelman tavoitteista ja siihen liittyvästä vuorovaikutusmenettelys-tä on säädetty ympäristönsuojelulain 25a § ja 25b §:ssä. Lain mukaisesti asuk-kaille, viranomaisille ja järjestöille on varattava mahdollisuus sanoa mielipiteen-sä toimintasuunnitelmasta. Laki velvoittaa myös julkaisemaan ja tiedottamaan meluselvityksestä ja meluntorjunnan toimintasuunnitelmasta tarvittavassa laa-juudessa

1.2 Meluntorjunnan toimintasuunnitelman sisältö, rajaukset ja tavoitteet

Ympäristönsuojelulain mukaan meluntorjunnan toimintasuunnitelmalla pyri-tään torjumaan melua ja sen vaikutuksia sekä ehkäisemään melun lisääntymis-tä hiljaisilla alueilla. Meluntorjunnan toimintasuunnitelmassa etsitään keinoja melutilanteen parantamiseksi ja sen laatimisessa käytetään hyväksi meluselvi-tyksessä tuotettua tietoa. Meluntorjunnan toimintasuunnitelmassa melutarkas-telut on rajattu Oulun kaupungin katuliikenteeseen, sillä Liikennevirasto laatii omalta osaltaan toimintasuunnitelmat maanteille ja rautateille. Meluselvitysten piiriin kuuluvia katuosuuksia on yhteensä noin 103 km. Valintaprosessin aikana karsittiin kohteet, joihin meluntorjuntaa on jonkin muun hankkeen, esimerkiksi

tien /radan parantamishankkeen, kautta järjestymässä. Toimintasuunnitelmas-sa on kuitenkin huomioitu myös tie-, katuja ratahankkeissa toteutettavaksi esitetyt toimenpiteet (valtatie 4, valtatie 22, Poikkimaantie ja Liminka–Oulu kak-soisraiteen yleissuunnitelman mukaiset meluesteet), jotka toteutunevat erillisi-nä hankkeina. Uusien asemakaavojen rakentamisen yhteydessä tehtävät me-luntorjuntatoimenpiteet eivät kuulu tähän suunnitelmaan.

Toimintasuunnitelmassa esitetään pitkän ajan suunnitelma melun vähentämi-seksi. Strategiassa esitetään Oulun kaupungin pitkän aikavälin tavoitteet me-luntorjuntatyölle sekä keinot näiden tavoitteiden saavuttamiseksi.

Meluntorjunnan toimintasuunnitelman viiden seuraavan vuoden toimintaohjel-massa esitetään rakenteellisia meluntorjuntakeinoja noin 10 katukohteeseen. Tarkasteltavien kohteiden valinnassa ensisijaisena kriteerinä ovat melulle altis-tuvien asukkaiden määrät, melualtistumisen luonne ja melualtistumisen aihe-uttama melutaso sekä kustannukset / suojattava asukas.

1.3 Yleistietoa Oulusta

Oulun kaupunkiseutu on Suomen pohjoinen metropolialue ja Skandinavian pohjoisten alueiden suurin keskus. Vuoden 2013 alussa Haukiputaan, Kiimin-gin, Oulun, Oulunsalon ja Yli-Iin kuntien liitoksen jälkeen uuden Oulun asukas-määrä oli 190 695. Huipputeknologian, lähinnä it- ja hyvinvointiteknologian aloil-la Oulu on kansainvälisesti merkittävä osaamiskeskus. Myös perinteisemmät teollisuudenalat kuten puu-, paperi- ja kemianteollisuus ovat Oulussa merkittä-viä työllistäjiä.

Oulu on liikenteellisesti vilkas kaupunki. Kaupungin halkaiseva valtatie 4 on tär-kein pohjoiseen suuntautuva liikenneväylä ja vilkkaimmillaan tiellä liikennöi yli 60000 ajoneuvoa vuorokaudessa. Oulun lentoasema on matkustajamäärältään Suomen toiseksi vilkkain. Myös junaliikenne Oulun kaupungissa on merkittävä liikennemuoto, sillä rautatiet Lappiin ja Kainuuseen kulkevat Oulun kautta.

1.1 Meluntorjunnan toimintasuunnitelman lainsäädännöllinen tausta

9


1.4 Meluntorjunnan toimintasuunnitelman kytkeytyminen muihin strategioihin, ohjelmiin ja käynnissä oleviin selvityksiin

Oulu allekirjoitti vuonna 1995 ns. Aalborgin julistuksen ja sitoutui kestävän kehi-tyksen edistämiseen. Ensimmäinen kestävän kehityksen politiikka hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa 1997 ja sitä seuraavat vuosina 2001 ja 2006. Toiminta on ollut pitkäjänteistä ja tuloksellista.

Oulun kaupungin hallintokunta- ja liikelaitoskohtaisten ympäristöohjelmien ja -järjestelmien keskeisiä tavoitteita ovat materiaali- ja energiatehokkuuden pa-rantaminen, ympäristöhaittojen ehkäiseminen ja poistaminen sekä ympäristö-kuormituksen vähentäminen (Oulun kaupunki 2010).

Vuosittain laadittavaan ympäristötilinpäätökseen kootaan keskeiset ympäris-töasioiden hoitoa, kestävän kehityksen edistämistä sekä ilmastostrategian to-teuttamista koskevat toimenpiteet ja tunnusluvut. Raportissa on esitetty myös hallintokuntien ympäristöasioiden hoidon ja asetettujen tavoitteiden toteutumi-nen (Oulun kaupunki 2012b). Oulun kaupungin yhteenlasketut ympäristökulut vuonna 2011 poistot mukaan lukien olivat 28,9 miljoonaa euroa, mikä on 3 % kaupungin kaikista toimintakuluista. Suurimmat kulut aiheutuivat jätevesien kä-sittelystä ja jätehuollosta.

Vuonna 2011 melun ja tärinän torjuntaan kohdistuneet ympäristökulut olivat < 1 % ympäristökuluista ja melun ja tärinän torjuntaan kohdistuneet ympäris-töinvestoinnit 2 % ympäristöinvestoinneista (Oulun kaupunki 2012b). Investoin-nilla toteutettiin Parkkisenkankaantien ja Raitotien melusuojaukset.

Rakenteellisten melusuojausten lisäksi tieliikenteen aiheuttamaa melua on vä-hennetty nopeusrajoituksilla. Oulun pääkaduilla nopeusrajoituksia on 50 km/h nopeuteen (aikaisemmin 60 km/h), keskustan alueella nopeudet on laskettu 40 km/h (aikaisemmin 50 km/h) ja useilla asuinalueilla on otettu käyttöön 30 km/h nopeusrajoitus.

1.5 Meluntorjunnan suunnitelmat ja toteutumistilanne Oulussa

Oulun kaupungin edellinen meluntorjuntasuunnitelma on vuodelta 2002 (Ou-lun kaupunki 2002). Tarkastelu oli rajattu koskemaan vilkkaimpia liikenneväyliä, joista on selvityksessä mukana noin 200 tiekilometriä. Tarkastelussa oli muka-na kaupungin katuverkkoa sekä alueen yleiset maantiet. Selvityksessä kaupun-gin ydinkeskusta oli rajattu tarkastelun ulkopuolelle.

Meluntorjunnan toimintasuunnitelmassa esitettiin meluesteiden rakentamista noin 17 kilometriä. Näistä noin 7 kilometriä sijaitsee katuverkolla ja lopun noin 10 kilometriä maantieverkolla. Ohjelmassa esitetyt kiireellisimmät melusuoja-uskohteet sijaitsivat Parkkisenkankaantiellä, Oulunsuuntiellä, Alakyläntiellä sekä valtatiellä 4 nykyisiä melusuojauksia täydentäen. Selvityksessä arvioitiin esitettyjen 36 meluesteiden maksavan noin 4,6 miljoonaa euroa sekä valtatien erilliskohteiden 0,34 miljoonaa euroa. Toimenpideohjelmassa arvioitiin, että esi-tetyillä meluesteillä pystytään vähentämään melukuormitusta merkittävästi yli 2 500 asukkaan osalta (Oulun kaupunki 2002).

Vuonna 2002 laaditun toimintasuunnitelman kohteista 24 kpl (66 % esitetyistä kohteista) oli toteutettu vuoden 2013 alkuun mennessä (liite 1).

Liikenneviraston vuonna 2008 laatimassa maanteiden meluntorjunnan toimin-tasuunnitelmassa oli mukana yksi kohde Oulusta: valtatien 4 moottoritieosuu-den melusuojauksen parantaminen. Toimenpidesuunnitelmassa esitetyillä melusuojauksen parannuksilla melualtistumisen arvioitiin vähenevän noin 500 asukkaan osalta siten, että yöaikaiset keskiäänitasot alittaisivat 50 dB (Tiehal-linto 2008). Ehdotuksessa on esitetty melusuojausta toteutettavaksi neljällä me-lukaiteella (yht. 930 m) ja viidellä meluvallilla (yht. 1890 m). Vuoden 2013 alkuun mennessä näistä esteistä kuusi on toteutettu meluvalleilla.

Oulun kaupungin meluselvityksen (Oulun kaupunki 2012) mukaan Oulun kau-pungin alueella on yhteensä 290 meluestettä. Meluvalleja on yhteensä 153 kpl ja niiden yhteispituus on noin 30 kilometriä. Rakennettuja meluseiniä ja kaiteita on 137 kpl ja niiden yhteispituus on noin 16 kilometriä. Meluesteitä on rakennet-tu erityisesti tie- ja katuliikenteen aiheuttaman melun torjuntaan. Rakennettuja esteitä on erityisen paljon valtateiden 4 ja 20 (Kuusamontie) varsilla (liite 2).

10


2 Käytetyt menetelmät ja melun tunnusluvut

2.1 Melun tunnusluvut ja ohjearvot

Ympäristömeludirektiivin mukaisissa meluselvityksissä ja meluntorjunnan toi-menpidesuunnitelmissa melutasojen tunnuslukuina käytetään päivä-ilta-yöme-lutasoa (Lden) ja yömelutasoa (Ln) laskettuna 4 metrin korkeudelle maanpinnan tasosta.

Päivä-ilta-yömelutaso, Lden, saadaan laskemalla päivä-, ilta- ja yöajalle vuoden keskiäänitasot ja painottamalla ilta- ja yöajan melutasoja niiden suuremman häiritsevyyden mukaan. Ilta-ajan keskiäänitasoon tehdään 5 dB lisäys ja yöajan keskiäänitasoon 10 dB lisäys. Päivä-ilta-yömelutason (Lden) määrittämisessä päiväaika on klo 7–19, ilta-aika klo 19–22 ja yöaika klo 22–7. Päivä-, ilta- ja yö-melutaso lasketaan seuraavalla kaavalla:

Laskentamalli ottaa huomioon seuraavat muuttujat• Ajoneuvomäärä• Raskaiden ajoneuvojen osuus• Liikennemerkillä osoitettu nopeus (nopeusrajoitus)• Etäisyys tien keskilinjaan ja lyhyillä etäisyyksillä myös tien leveys• Ajoradan korkeus suhteessa ympäröivään maastoon• Esteiden sijainti ja korkeus• Esteiden paksuus• Laskentapisteen korkeus suhteessa ympäröivään maastoon

ja ajorataan tai esteisiin• Laskentapisteen sijainti suhteessa pystysuoriin heijastaviin pintoihin• Maanpinnan laatu• Tiepäällysteen laatu

Pohjoismaisessa tieliikennemelun laskentamallissa arvioidaan ensimmäise-nä melun lähtötaso (LAeq 10m) liikennemäärän, raskaan liikenteen osuuden ja ajonopeuden perusteella. Lähtötaso kuvaa vaimentamatonta äänenpainetasoa 10 metrin etäisyydellä tasaisen, suoran ja äärettömän pitkän tien keskilinjasta. Tähän kokonaistasoon tehdään etäisyysvaimennuksen, maa- ja estevaimennuk-sen, muiden poikkeusten ja säätekijöiden mukaisia korjauksia. Mallin sanotaan vastaavan ilmakehän neutraalia tilannetta, jossa tuuli on 1–2 m/s tiestä tarkas-telupisteeseen päin (Eurasto 2005).

Tässä selvityksessä melusuojauksen mitoituksessa on tunnuslukuna käytetty kansallisia melutasojen tunnuslukuja (LAeq 7–22) kahden metrin korkeudelle laskettuna. Varsinaiset laskentatulokset on esitetty tunnusluvulla Lden 4 metrin korkeudelle laskettuna ilman sääkorjausta.

Melualtistumisen arvioinnissa ja ongelmakohteiden tunnistamisessa on käy-tetty hyväksi melualtistumistiheys tunnuslukua, joka on muodostettu altistuja-määristä (LAeq 7–22 2 m) seuraavalla tavalla.

Yöaikainen keskiäänitaso, Ln on klo 22–7 välisten jaksojen koko vuoden aikainen keskiäänitaso. Tätä tasoa ei painoteta häiritsevyyden mukaan ja se vastaa las-kentakorkeutta lukuun ottamatta kansallista tunnuslukua, LAeq 22–7.

2.2 Melun laskentamenetelmä ja asukasmäärien laskenta

Meluntorjunnan toimenpidesuunnitelman melulaskennoissa on käytetty me-luselvitystä varten laadittua laskentamallia. Tieliikennemelun laskentamalli pe-rustuu yhteispohjoismaiseen tieliikennemelun laskentamalliin (Nordic Council of Ministers 1996a), jota on muokattu ottamalla huomioon ympäristömeludi-rektiivissä annetut vaatimukset ja ohjeet ylimenokauden laskentamenetelmille (Ympäristöministeriö 2006a).

11


Rakennukseen kohdistuva melutaso saa päiväaikana seuraavat kertoimet:

• 55–60 dB -> kerroin ”1”• 60–65 dB -> kerroin ”3”• yli 65 dB -> kerroin ”10”

Melun altistumistiheys määritetään kuhunkin asuinrakennukseen seuraavalla kaavalla: altistumistiheys = asukasmäärä * kerroin.

Laskentaruudun (koko 50 x 50 m) alueella sijaitsevien asuinrakennusten altistu-jatiheydet lasketaan yhteen. Mikäli rakennus sijoittuu kahden ruudun alueelle otetaan sen altistumistiheys mukaan molempiin laskentaruutuihin, joiden alu-eella asuinrakennus sijaitsee. Altistumistiheys 100 voi tarkoittaa siten:

• 100 asukasta 55–60 dB melualueella päiväaikana • 33 asukasta 60–65 dB melualueella • 10 asukasta yli 65 dB melualueella

Altistumistiheys-tunnusluku ottaa huomioon melulle altistuvien asukkaiden määrän ja melualtistumisen tason. Tunnuslukua käytetään ongelmakohtien tunnistuksessa.

2.3 Meluntorjuntakohteiden valinnat

Ensimmäisessä vaiheessa meluselvityksen aineistosta tunnistettiin ongelma-kohteita melualtistumistiheyksiä tarkastelemalla. Tämän tarkastelun jälkeen kohteiden rajausta tarkennettiin seuraavien kriteerien perusteella:

• Melualtistumistiheys (melulle altistuvien asukkaiden määrät ja altistumistaso)

• Rakenteellinen melusuojaus on toteuttamiskelpoinen• Melusuojauksella saavutettava hyöty• Suojauskohteet ovat mahdollisimman yhtenäisiä• Hyöty / kustannus on mahdollisimman suuri• Herkät kohteet (piha-alueiden melutasot)

3 Meluselvityksen keskeiset tulokset

3.1 Altistuminen tieliikenteen melulle

Vuonna 2012 laaditussa meluselvityksessä oli mukana 103 km katuja, 149 km maanteitä ja noin 41 km rautateitä. Laskentaan oli valittu liikenneverkon tie- ja katuosuudet, joiden liikennemäärät ovat olleet vähintään 2000 ajoneuvoa vuo-rokaudessa.

Kuva 1. Vuonna 2012 laaditussa meluselvityksessä (Oulun kaupunki 2012a) mukana olleiden katujen ja maanteiden kes-kimääräiset vuorokausiliikennemäärät. Näiden lisäksi selvi-tyksessä tarkasteltuja rataosuuksia oli noin 41 km.

12


Meluselvityksen mukaan Oulun kaupungin alueen asukkaista 26500 arvioitiin altistuvan tieliikenteen aiheuttamalle yli 55 dB (Lden) melutasolle. Raideliikenne-melulle altistuvien asukkaiden määrät olivat selvästi pienemmät kuin tieliiken-teelle (taulukko 1).

Meluselvityksen raportissa on esitetty tie- ja raideliikenteen aiheuttamat ulko-alueiden meluvyöhykkeet (Oulun kaupunki 2012a). Meluselvityksen mukaan valtatie 4 on merkittävin liikennemelun aiheuttaja Oulun kaupungin alueella. Kaupungin alueen halkaisevan väylän liikenne aiheuttaa laajat meluvyöhykkeet toteutetuista meluesteistä huolimatta. Kaakkurin ja Kiviniemen alueella suh-teellisen paljon asuinrakennuksia jää tien molemmin puolin 55–60 dB meluvyö-hykkeille.

Myös Kaukovainion alueella melualueelle jää suhteellisen paljon asuinraken-nuksia. Suurelta osin nämä rakennukset ovat kerros- ja rivitaloja, jolloin al-tistujamäärät alueella muodostuvat suhteellisen suuriksi. Myös valtatien 4 länsipuolella Höyhtyän alueella asuinrakennuksia jää 55–65 dB vyöhykkeelle. Karjasillassa valtateiden 4 ja 22 (Kainuuntie) liittymän läheisyydessä lähimpänä sijaitsevat asuinrakennukset jäävät yli 60 dB meluvyöhykkeelle (Oulun kaupunki 2012a).Taulukko 1. Tieliikenteen melulle altistuvien (Lden > 55 dB ja Ln > 50 dB) asukkaiden määrät Oulun kaupungin alueelle (Oulun kaupunki 2012a). Tarkastelussa on mukana kuvan 1 tiet ja kadut. Lasken-takorkeus 4 m sääkorjaus on otettu huomioon.

Intiön, Peltolan ja Värtön alueella sijaitsee asuinkerrostaloja, joihin kohdistuu suurimmillaan yli 70 dB melutaso. Myös Laanilassa suhteellisen paljon asuin-rakennuksia jää yli 60 dB melualueelle. Oulujoen pohjoispuolella Välivainion, Koskelan ja Iskon asuinalueet jäävät suurelta osin yli 55 dB melualueelle, joka aiheutuu valtatien 4 liikenteestä (Oulun kaupunki 2012a).

Muiden pääväylien aiheuttamat meluvyöhykkeet ovat selvästi kapeampia kuin valtatien 4 liikenteen aiheuttamat. Valtatien 20 (Kuusamontie) varrella tämä on osittain sen varteen rakennettujen meluesteiden ansiota. Meluesteistä huolimatta lähimpiä asuinrakennuksia jää yli 60 dB meluvyöhykkeelle. Ruutu-kaavakeskustan alueella katujen varressa sijaitsevat asuinkerrostalot jäävät poikkeuksetta kokooja- ja pääkatujen liikenteen aiheuttamille meluvyöhykkeille. Tyypillisesti näihin kerrostaloihin kohdistuu yli 60 dB melutasoja (Oulun kau-punki 2012a).

3.2 Altistuminen katuliikenteen melulle

Tässä raportissa meluntorjunnan tarkemmat tarkastelut on rajattu Oulun kau-pungin pääkatujen aiheuttamiin melutasoihin. Näiden katujen keskimääräiset liikennemäärät ovat pienempiä kuin alueella sijaitsevien maanteiden liikenne-määrät, jolloin myös melulle altistuvien määrät ovat pienemmät kuin selvitys-vaiheen tarkastelussa (kuva 2, taulukko 2).

Katuliikenteen aiheuttamat meluvyöhykkeet on esitetty raportin liitteessä 3 ja melualtistumista kuvaavat altistumistiheyskartat on esitetty liitteessä 4.

Katuliikenteen aiheuttama melualtistuminen painottuu kaupungin ydinkes-kustaan, jossa altistumistiheys tunnusluku useissa kohteissa saa arvoja >100. Yksittäisiä altistumistiheyden kohonneita arvoja todettiin myös Tuirassa Meri-koskenkadun varrella, Toppilassa Koskelantien varrella, Kaijonharjussa Alaky-läntien varressa sekä Kontinkankaalla Oulunsuuntien ja Kajaanintien varrella (liite 4).

Tieliikenne

Lden Ln

Melutaso Altistujamäärä Altistujamäärä

50 – 55 dB 37 100 8 300

55 – 60 dB 17 200 3 000

60 – 65 dB 7 000 500

65 – 70 dB 2 000 0

70 – 75 dB 300 0

Yli 75 dB 0 0

Lden > 55 dB 26 500

Ln > 50 dB 11 800

13


Kuva 2. Oulun kaupungin meluntorjunnan toimintasuunnitelmas-sa mukana olleiden katuosuuksien keskimääräiset vuorokausilii-kennemäärät.

Taulukko 2. Katuliikenteen melulle altistuvien (Lden > 55 dB ja Ln > 50 dB) asukkaiden määrät Oulun kaupungin alueelle. Tarkastelussa ovat mukana kuvassa 2 esitetyt katuosuudet. Laskentakorkeus 4 m sääkorjausta ei ole otettu huomioon.

Katuliikenne

Lden Ln


50 – 55 dB 12 700 3 900

55 – 60 dB 8 200 2 200

60 – 65 dB 4 000 300

65 – 70 dB 1 500 0

70 – 75 dB 200 0

Yli 75 dB 0 0

Lden > 55 dB 13 900

Ln > 50 dB 6 400

3.3 Altistuminen raideliikenteen melulle

Oulun kaupungin alueella raideliikenteen aiheuttamalle melulle arvioitiin altis-tuvan noin 7200 asukasta. Voimakkaalle yli 60 dB melulle altistui noin 2000 asu-kasta (taulukko 3).

Raideliikenne aiheuttaa laajimmat meluvyöhykkeet Oulun aseman eteläpuolel-la Mäntylän alueella, jossa Ylivieskan ja Kontiomäen rataosuudet yhdistyvät. Mäntylän asuinalueella kymmeniä asuinrakennuksia jää 55–65 dB meluvyö-hykkeelle. Myös Kaakkurin ja Kiviniemen alueella raideliikenteen aiheuttamille meluvyöhykkeille jää kymmeniä asuinrakennuksia.

Oulun aseman pohjoispuolella Kemiin menevän rataosuuden varrella Toppilas-sa ja Koskelassa raideliikenteen aiheuttamalle meluvyöhykkeelle jää suhteelli-sen paljon pientaloja. Raideliikenteen aiheuttamilla melualueilla arvioitiin sijait-sevan noin tuhat asuinrakennusta.

14


Taulukko 3. Raideliikenteen melulle altistuvien (Lden > 55 dB ja Ln > 50 dB) asukkaiden määrät Oulun kaupungin alueelle (Oulun kaupunki 2012a). Tarkastelussa on mukana noin 41 km rautateitä. Lasken-takorkeus 4 m sääkorjaus on otettu huomioon.

Raideliikenne

Lden Ln


50 – 55 dB 10 500 3 400

55 – 60 dB 5 200 1 400

60 – 65 dB 1 800 100

65 – 70 dB 200 0

70 – 75 dB 0 0

Yli 75 dB 0 0

Lden > 55 dB 7 200

Ln > 50 dB 4 900

3.4 Altistuminen teollisuuden melulle

Vuonna 2012 laaditussa meluselvityksessä ei arvioitu laskennallisesti teollisuus-melulle altistuvien asukkaiden määriä. Asukasmäärien arviointi tehtiin kartta-tarkastelun perusteella kansallisia melun tunnuslukuja käyttäen.

Teollisuuslaitosten ympäristölupien meluselvitysten mukaan Stora Enso Oyj:n tehtaiden alle 55 dB:n melulle altistuu päiväsaikaan 90 asukasta ja 55–60 dB:n melulle 110 asukasta ja vastaavasti Kemira Chemicals Oyj:n alle 55 dB:n melulle 60 asukasta sekä päivä- että yöaikaan. Edellä esitetyt arviot altistujamääristä ovat suuntaa antavia. Lden tunnusluvulla arvioidut altistujamäärät tulisivat ole-maan suurempia kuin kansallisilla tunnusluvuilla arvioidut altistujamäärät. Teol-lisuusmelulle altistuvien määrä on joka tapauksessa melko vähäinen verrattuna tie- ja raideliikenteen melulle altistuviin.

Oulun kaupungin alueella on noin 28 teollisuuslaitosta, joiden toiminnasta ai-heutuu melua. Näillä laitoksilla on ympäristöluvat, joissa on määräyksiä melun torjumiseksi ja rajoittamiseksi. Toistaiseksi voimassa olevien ympäristölupien lupamääräykset tulevat tarkistettaviksi määräajoin. Lupamääräysten tarkistami-sessa laitosta tai toimintaa koskevat meluntorjunnan lupamääräykset tullaan ajantasaistamaan.

Lisäksi alueella on 6 ampumarataa, 2 moottoriurheilurataa ja 2 lentopaikkaa, joiden toiminnoista aiheutuu ympäristömelua.

15


4 Meluntorjuntakeinojen vaikuttavuus

4.1 Ennalta ehkäisevä meluntorjuntatyö

Melun huomioon ottaminen maankäytön suunnittelussa ja kaavoitusprosessis-sa on tärkein meluhaittojen torjuntakeino, jolla voidaan ennalta estää melusta aiheutuvien haittojen syntymistä. Kaavoituksella vaikutetaan melulähteisiin, melun etenemisteihin, melulähteiden ja -kohteiden välisiin etäisyyksiin sekä kohteiden sijoitteluun toisiinsa nähden (Ympäristöministeriö 2001).

Erilaisten toimintojen sijaintia suunniteltaessa tulee ottaa huomioon toiminnan tai alueen luonne (esim. asuminen, virkistäytyminen, liikenne) ja sen herkkyys melun aiheuttamille haitoille. Melulle herkät toiminnot ja alueet tule ensisijai-sesti sijoittaa riittävän kauaksi melua aiheuttavista toiminnoista. Rakenteelliset meluntorjuntakeinot tulevat mukaan suunnitteluun, kun asiaa ei voida ratkais-ta suojaetäisyyksillä. Kaavoituksessa tulee tarvittaessa määräyksillä selkeästi osoittaa vaatimukset melusuojauksen tarpeellisuudesta ja melun enimmäista-soista.

Liikennejärjestelmän suunnittelu on oleellinen osa kaavoitusprosessia. Katu-verkkojen jäsentelyllä voidaan ohjata pitkämatkaista liikennettä pääväylille, rau-hoittaa asuinalueiden sisäisiä katuja läpiajolta ja vähentää liikennettä melulle herkitltä alueilta (Ympäristöministeriö 2001).

4.2 Melulähteeseen vaikuttavat tekijät

Meluntorjunnan keinot ovat tehokkaimpia silloin, kun ne pienentävät suoraan melupäästöä. Tieliikenne melupäästöön vaikuttavia tekijöitä ovat liikenteen määrä, ajonopeus, raskaiden ajoneuvojen osuus ja tien päällysteen laatu. Näillä keinoilla saavutettavat vaimennukset ovat kuitenkin rajallisia. Taulukossa 4 on esitetty nyrkkisääntöjä näiden tekijöiden vaikutuksesta melupäästöön.

Tekijä Tarvittava muutos Kommentit

Liikennemäärä (autoa / aika) Puolittuminen (10000 autoa / vrk --> 5000 autoa / vrk)

Käytännössä useinkaan ei mahdollista, vaarana melun siirtyminen muiden väylien varrelle.

Ajonopeus Ajonopeuden pienentäminen 25 km/h

Iso muutos, pienemmät nopeuden laskut mahdollisia

Raskaan liikenteen osuus (% kokonaisliikenteestä)

Raskaan liikenteen osuuden pienentyminen 1 / 10 lähtötilanteesta

Käytännössä raskaan liikenteen kieltäminen, rajallisesti mahdollista

Melua vaimentavan päällysteen käyttö

Päällysteen vaihtaminen Toimii kesätilanteessa, pinnoite kuluu, vaikutus jää pieneksi alle 40 km/h nopeuksissa

Taulukko 4. Tieliikenteen melupäästöihin vaikuttavien tekijöiden vertailu. Melupäästön –3 dB pienen-tyminen saavutetaan seuraavilla muutoksilla. 3 dB pienentyminen tarkoittaa äänienergian puolittu-mista.

Liikennemäärää koskevat toimenpiteet tulisi toteuttaa siten, että liikenne siirtyi-si väylille, joissa melusta olisi vähän haittaa. Tämä edellyttää liikennesuunnitte-lua ja mahdollisesti liikennejärjestelmän kokonaistarkastelua.

Melua vaimentavien päällysteiden ominaisuuksista johtuen ne soveltuvat par-haiten kohteisiin, joissa nopeusrajoitus on alle 60 km/h ja kaistakohtainen lii-kennemäärä on keskisuuri (< 4000 ajon/vrk) (Päällystealan neuvottelukunta 2011).

16


4.3 Melun etenemiseen vaikuttavat tekijät

Rakennettuja meluesteitä, kuten meluvalleja, -seiniä ja -kaiteita, voidaan käyt-tää paikalliseen meluntorjuntaan, sillä meluesteillä saavutettava vaimennus rajoittuu useissa tapauksissa varsin lähelle meluestettä. Meluesteillä saavutet-tava vaimennus riippuu erityisesti esteen korkeudesta sekä vaimennuskohteen ja tien välisen maaston korkeusasemista (kuva 3). Meluesteen vaimennus on parhaimmillaan sen läheisyydessä yli -10 dB, kauempana tiestä meluesteiden vaimennukset ovat tyypillisesti -5 dB tai tätä pienempiä. Meluesteet onkin tar-koitettu tietä lähellä sijaitsevien kohteiden suojaamiseen voimakkaalta melulta.

tehtyjen selvitysten perusteella Helsingissä toteutetuilla meluesteillä saavutet-tiin 16 % vähennys melulle altistuvien määrään kohteissa, joissa meluesteet oli toteutettu (Helsingin kaupunki 2008). Tampereen kaupungissa toteutetuilla meluesteillä (yhteispituus noin 48 km) 2400 asukkaan melualtistuminen saatiin pienennettyä alle 55 dB tason (LAeq 7–22) (Tampereen kaupunki 2013). Tämä asukasmäärä vastaa 4 % melulle altistuvien asukkaiden kokonaismäärästä il-man meluntorjuntatoimia.

Vuonna 2002 laaditussa Oulun kaupungin meluntorjunnan toimenpideohjel-massa arvioitiin, että esitetyillä meluesteillä pystytään vähentämään melukuor-mitusta merkittävästi yli 2 500 asukkaan osalta (Oulun kaupunki 2002).

Edellä esitetyt laskennallisten tarkastelujen tulokset osoittavat selkeästi, että laaja-alaista melualtistumisen vähentämistä ei voida saavuttaa yksinomaan meluvalleja-, -kaiteita tai -seiniä rakentamalla. Melusuojauksen rakentaminen on tarkoitettu erityisesti paikallisten ongelmakohteiden suojaukseen, jossa me-lutasot ovat korkeita tai suojauksen toteutukselle on muita tärkeitä perusteita.

5 Hiljaiset alueet

5.1 Oulun hiljaisten alueiden sijoittuminen ja luonne

Oulun kaupungin hiljaisten alueiden sijoittuminen on esitetty raportin liitteessä 8. Tuloksia tarkasteltaessa on otettava huomioon, että tarkastelussa on ollut mukana vain osa alueella sijaitsevista maanteistä ja kaduista. Lisäksi tarkas-telusta puuttuvat mm. teollisuuslaitokset, murskausasemat, ampumaradat ja moottoriurheiluradat. Näiden toimintojen sijainnit esitetään liitteen 8 ensimmäi-sellä karttalehdellä.Valtioneuvoston asetuksessa Euroopan yhteisön edellyttämissä meluselvityk-sissä ja meluntorjunnan toimintasuunnitelmissa (801/2004) hiljaisella alueella väestökeskittymässä tarkoitetaan aluetta, jossa minkään melulähteen aiheut-tama melutaso ei ylitä päivällä (kello 7–22) 50 dB eikä yöllä (kello 22–7) 45 dB tasoa.

Kuva 3. Meluesteen sijainti ja tehollinen korkeus (he) vaikuttavat esteellä saavutettavaan vaimen-nukseen. Pohjoismaisen tieliikennemelun laskentamallin mukaan estevaimennus on sitä suurempi mitä suurempi on matkaero äänilähteestä esteen harjan kautta vastaan ottopisteeseen kulkevan etäisyyden ja äänilähteestä vastaanottopisteen välinen suora etäisyys (A+B) - (C+D). Kuva ja kuva-teksti lähteestä: Liikennevirasto 2010.

Melua voidaan torjua myös rakennusten ääneneristävyyttä parantamalla. Eri-tyisesti kaupunkien keskustoissa meluntorjuntaa voi olla erittäin hankalaa to-teuttaa muilla keinoilla, sillä liikenteen nopeuksia ei voida juurikaan alentaa, hiljaisella päällysteellä ei ole merkittävää vaikutusta eikä meluntorjuntaraken-teille ole tilaa.

Meluesteiden toiminnan rajallisuudesta saadaan kokonaiskuvaa tarkastelemal-la toteutettujen meluesteiden vaikutuksia melualtistumiseen. Laskentamalleilla

17


Hiljaisten alueiden luokitteluun melutason perusteella ei ole virallista luokitte-lua ja hiljaisia alueita koskevissa selvityksissä on esitetty erilaisia luokituksia. Vantaan hiljaisten alueiden selvityksessä (Wiik ym. 2005) on päädytty luokitte-lemaan urbaanit hiljaiset alueet neljään luokkaan:

• laajat hiljaiset luontoalueet, melutaso alle 45 dB• hiljaiset virkistys- ja ulkoilualueet, melutaso korkeintaan 45–50 dB• hiljaiset asuinalueet, melutaso korkeintaan 45–50 dB• hiljaiset katutilat, reitit ja torialueet, melutaso yleensä alle 50 dB

Hämeenlinnan hiljaisten alueiden selvityksessä ei käytetty lainkaan varsinaisia desibelirajoja, mutta erityyppisille alueille (luonnonrauha-alue, arkihiljaisuuden alue) asetettiin erilaisia vaatimuksia äänimaiseman suhteen, jotka käytännössä vastaavat Vantaan selvityksen desibelirajoja (Piilola 2005).

Helsingin kaupunki määritteli hiljaiset alueensa asukaskyselyn perusteella. Mo-net alueet (mm. Töölönlahti ja Malmin lentokentän ympäristö), joiden melutaso oli yli 50 dB, koettiin kyselyn perusteella hiljaisiksi. Kuitenkin suuret, hiljaiset luontoalueet painottuivat vastauksissa (Helsingin kaupunki 2008).

Lahden hiljaisten alueiden selvityksessä hiljaisen alueen desibelirajaksi valittiin 45 dB (Lahden kaupunki 2010).

Tieliikenteen ja raideliikenteen aiheuttamien meluvyöhykkeiden perusteella hiljaisia alueita sijoittuu Oulun kaupungin reuna-alueille Kuivasjärvellä ja Rus-kossa. Kuusamontien eteläpuolella Oulujoen itäpuoleiset alueet ovat suuntaa antavan tarkastelun perusteella hiljaisia alueita, joissa Lden taso on alle 35 dB (liite 8). Oulun yleiskaavassa tullaan määrittelemään hiljaiset alueet tarkemmin.

6 Laskennallisesti tarkastellut meluntorjuntakohteet6.1 Laskennallisesti tarkastellut katumelukohteet

Tässä meluntorjunnan toimintasuunnitelmassa tarkasteltiin laskennallisesti 10 meluntorjuntakohdetta katuverkolla (taulukko 4).

Meluselvityksen tulosten perusteella konsultti esitti alustaviksi meluntorjun-takohteiksi 23 asuinkohdetta ja 26 herkkää kohdetta (päiväkotia, koulua, van-hainkotia). Kohteiden valintaperusteena oli altistumistiheys, joka perustui altis-tuvien asukkaiden lukumäärään ja melualtistuksen tasoon. Herkistä kohteista kaikki, joiden julkisivulla päiväajan 55 dB keskiäänitaso ylittyi valittiin alustaviksi kohteiksi.

Suuri osa esitetyistä asuinkohteista oli kerrostalokohteita. Kerrostalokohteissa meluesteitä ei usein voida toteuttaa, koska kohteet ovat kaupunkikuvallisesti haastavia ja tilaa meluesteille on niukasti. Lisäksi meluesteet eivät juurikaan vaikuta ylempien kerrosten melualtistukseen, vaan tehokkaampi keino on par-vekkeiden lasitus. Tiiviissä kaupunkirakenteessa meluntorjuntaan soveltuvat mahdollisuudet ovat käytännössä vähäiset ja rajoittuvat lähinnä rakennusten ääneneristävyyden parantamiseen. Tästä syystä kerrostalokohteet rajattiin laskennallisen jatkotarkastelun ulkopuolelle. Osa kohteista oli jo suojattu me-luestein tai piha-alueilla melutasot eivät ylittyneet, koska rakennukset itsessään suojaavat oleskelupihoja liikennemelulta. Kerrostalokortteleissa rakennusmas-soja voidaankin käyttää piha-alueiden suojaukseen. Nykyisten rakennusnor-mien mukaisilla rakenteilla päästään sisämelun osalta ohjearvojen mukaisiin tasoihin.

Myös herkkiä kohteita sijaitsi kaupunkialueella ja usein tällaisten kohteiden pi-ha-alueet olivat melko suojaisia, vaikka julkisivuilla ohjearvotaso ylittyi. Osa koh-teista oli sairaaloita tai terveyskeskuksia, jotka jätettiin tarkastelun ulkopuolelle.

Projektiryhmä valitsi edellä esitetyillä perusteilla alustavista kohteista toteutta-miskelpoisimmat kohteet. Valitut kohteet sijaitsevat pääkatujen varrella, joiden nopeusrajoituksia on juuri tarkistettu. Liikenteen sujuvuuden turvaamiseksi no-peuksia näissä kohteissa ei voida enää laskea.

18


Taulukko 5. Laskennallisesti tarkastellut meluntorjuntakohteet katuverkolla. Meluesteiden kustannusten arvioinnissa on käytetty seuraavia yksikköhintoja: tonttiaita 350 € / m2, meluseinä 470€ / m2, meluvalli (h = 3 m) 180 € / m. Suojattavalla asukkaalla tarkoitetaan asukasta, jonka melualtistuminen on pudonnut alle 55 dB tason. Hyötyvällä asukkaalla tarkoitetaan asukasta, jonka asuinrakennukseen kohdistuva melutaso on pienentynyt vähintään yhden desibelin. Kustannus / hyötysuhde on esitetty Lden 4 m-tunnusluvulla ja kansallisella tunnusluvulla (LAeq 7-22, 2m, lihavoituna).

Kohde nro Kohde Kohteen tyyppi Suojaus-menetelmä

Esteen pituus

Esteen kustannusarvio

Suojattavat asuk-kaat, < 55 dB

Kustannukset /suojat-tava asukas € / asukas)

Kustannukset /hyötyvä asukas (€ / asukas)

1 Rajakylän päiväkoti päiväkoti Tonttiaita, h = 2 m 130 m 90 000 € - - -

6 Ainolan päiväkoti päiväkoti Tonttiaita, h = 2 m 50 m 34 500 € - - -

12 Oulunsuuntie (Radiomastontien kohdalla) asuinkohde Meluvalli, h = 3 m 320 m 58 000 €

61

189

950

310

250

210

13a Oulunsuuntie (Svaanintie – Mäntykuja) asuinkohde Meluseinä, h = 2 m 220 m 108 000 €

17

4

6400

27000

3400

3100

13b Oulunsuuntie (Kajaanintien kulmaus) asuinkohde Meluseinä, h = 1,8 m 520 m 355 000 €

9

18

39500

19700

3900

5100

20a Alakyläntie (Iskontien pohjoispuoli) asuinkohde

Meluvalli, h = 3 m, meluseinä h = 3 m

640 m

95 m249 000 €

38

42

6600

5900

2400

3200

20b Alakyläntie (Syynimaantien risteys) asuinkohde Meluvalli, h = 3 m 820 m 148 000 €

87

121

1 700

1 200

570

640

Kohteet Alakyläntien ja Oulunsuuntien varrelta olivat olleet mukana jo vuoden 2002 meluntorjuntasuunnitelmassa, mutta ovat vielä toteuttamatta. Jäljelle jäi 2 herkkää kohdetta ja 5 asuinkohdetta. Näissä kohteissa tarkasteltiin melues-teiden vaikutuksia melulle altistuvien asukkaiden määrään. Herkkien kohteiden osalta pyrittiin alentamaan piha-alueiden melutasoja.

Asuinkohteiden suunnitelluilla meluesteillä saavutettaisiin melulaskentojen mukaan yhteensä noin 250 asukkaan melualtistumisen vähentyminen alle 55 dB (Lden) tason. Lisäksi laskettiin meluntorjunnasta hyötyvien asukkaiden mää-rä eli niiden asukkaiden määrä, joiden melualtistusta meluntorjunta alentaisi vähintään 1 dB. Heitä olisi noin 1100 asukasta. Yhteensä tarkastelualueilla asuu 1400 asukasta eli suurimmalle osalle asukkaista meluntorjuntatoimilla olisi vai-kutusta.

Meluntorjuntakohteiden tarkemmat tiedot esitetään liitteissä 5 ja 6.

19


Esitettyjen meluntorjuntakohteiden toteuttaminen vaatii vuosittain noin 0,2 M€ rahoitusta vuositasolla katuhankkeiden osalta viiden vuoden aikajaksolla.

Meluntorjuntakohteista suurimmat altistujamäärän vähennykset saavutettiin Alakyläntiellä Syynimaantien risteyksen ympäristössä. Linnanmaantiellä Alaky-läntien kulmauksessa meluntorjunnan vaikutus jäi olemattomaksi Lden-tunnus-luvulla tarkasteltuna. Kustannuksiltaan melusuojaus on tehokkainta kohteissa, joissa melusuojaus on ehdotettu toteutettavaksi meluvalleilla: Oulunsuuntie (kohde 12, Radiomastontien kohdalla) Alakyläntien (kohde 20b, Syynimaantien risteys). Näissä kohteissa melusuojauksen laskennalliseksi kustannukseksi saatiin 950–1700 € / suojattu asukas. Meluseinillä suojattavissa asuinkohteissa kustannustehokkuudet olivat selvästi huonommat (taulukko 5). Jos kustannus-tehokkuustarkastelu tehdään suojauksesta hyötyvien asukkaiden määrällä ovat kustannustehokkuudet parempia kuin suojatuilla asukkailla tarkasteltuna (liit-teet 5 ja 6). Suojattavalla asukkaalla tarkoitetaan asukasta, jonka melualtistumi-nen on pudonnut alle 55 dB tason (Lden 4 m) ja hyötyvällä asukkaalla tässä tapa-uksessa asukasta, jonka melualtistuminen on vähentynyt vähintään 1 desibelin.

6.2 Maanteiden meluntorjunta vuosina 2013–2018

Liikenneviraston meluntorjunnan toimintasuunnitelmassa esitetään kahden kohteen melusuojausta Oulun kaupungin alueelle. Kohteet sijaitsevat valtatien 20 varrella Välikylässä ja Jäälissä. Välikylän kohdalla on tarkoitus rakentaa 1 610 m melusuojauksia olemassa olevan 100 m melusuojauksen lisäksi. Jäälin kohdalla taas uusia melusuojauksia esitetään rakennettavaksi 2 585 m. Paikalla on tällä hetkellä 1 450 m melusuojauksia. Alun perin kohteita oli esitetty myös valtateiden 4 ja 22 varsille, mutta nämä kohteet oli jo huomioitu kyseisille teille laadituissa muissa suunnitelmissa.

Valtatien 4 Kempele–Kello -välin tiesuunnitelma valmistui elokuussa 2012. Suunnitelmaan sisältyy 14 300 m uusia melusuojauksia sekä 8 600 m nykyisten melusuojausten parantamista. Lisäksi jaksolla on 5 300 m nykyisiä melusuo-jauksia, joille ei esitetä toimenpiteitä. Oulun kaupungin alueella melusuojauk-sia on tarkoitus rakentaa Pateniemen ja Ouluntullin eritasoliittymien väliselle alueelle. Hankkeen toteuttamista varten laaditaan rakennussuunnitelmat, jotka valmistuvat syksyllä 2013. Rahoituksesta ja rakentamisen ajankohdasta ei tässä vaiheessa ole tietoa.

Valtatien 22 kehittämisselvitys välillä valtatie 4 – kaupungin raja valmistui tam-mikuussa 2008. Suunnitelman mukaiset melusuojaustarpeiden tarkastelut tehtiin vuonna 2001 valmistuneen Oulun meluselvityksen sekä vuonna 2005 valmistuneet Oulujokivarren osayleiskaavan meluselvityksen pohjalta. Melu-suojauksia esitettiin rakennettavaksi Oulunsuun, Kaukovainion, Talonpojankan-kaan, Heikkilänkankaan ja Madekosken kohdille. Oulunsuun ja Kaukovainion kohtien melusuojauksia on edelleen tarkennettu huhtikuussa 2010 valmistu-neessa Joutsentie–Poikkimaantie -välin tiesuunnitelmassa. Alueen rakennus-suunnittelu on käynnissä.

Edellä mainittujen kohteiden lisäksi maanteiden meluntorjuntaa suunnitellaan tällä hetkellä Oulun kaupungin alueella myös Poikkimaantien (mt 8155) varrelle. Poikkimaantien parantaminen välillä Terminaalitie – valtatie 22 -kehittämissuun-nitelma valmistui marraskuussa 2012. Suunnittelualue oli osittain maantietä ja osittain katua, joten suunnitelma laadittiin ELY-keskuksen ja Oulun kaupungin yhteistyönä. Suunnitelmassa esitettiin rakennettavaksi melusuojauksia Mänty-län, Nokelan, Lintulan ja Kaukovainion kohdille. Kehittämissuunnitelma ohjaa tulevaa jatkosuunnittelua.

20


Kuva 4. Tie-, katuja ratahankkeet, joiden yhteydessä on suunniteltu meluntorjuntatoimia.

6.3 Rautateiden meluntorjunta vuosina 2013–2018

Liikenneviraston meluntorjunnan toimintasuunnitelmaan ei sisälly rautatielii-kenteen meluntorjuntakohteita seuraaville viidelle vuodelle. Liminka–Oulu kak-soisraiteen yleissuunnitelmassa meluntorjuntaa on esitetty Oulun kaupungin alueelle. Hankkeen toteuttamisesta ei toistaiseksi ole tietoa.

6.4 Meluntorjuntakohteiden rahoitus

Pääsääntöisesti meluntorjuntarakenteita toteutetaan uudisrakentamisen yhtey-dessä hankkeen katurakentamisrahoituksella. Vanhojen alueiden suojaukseen on varattu erillisrahoitusta keskimäärin noin 200 000 € / vuosi, mikä vastaa tä-män meluntorjuntaohjelman mukaista rahoitustasoa.

Kuvassa 4 esitetyt tie-, katuja ratakohteet toteutetaan erillisrahoituksella ja hankkeisiin sisältyy riittävän melusuojauksen toteuttaminen.

21


7 Pitkän ajan strategia meluhaittojen vähentämiseksi7.1 Strategian tavoitteet

Valtioneuvoston periaatepäätöksessä (Ympäristöministeriö 2007) annettu valta-kunnalliset tavoitteet meluntorjuntatyölle:

• Päiväajan keskiäänitason yli 55 desibelin melualueilla asuvien määrä on vähintään 20 prosenttia pienempi kuin vuonna 2003.

• Sisämelutaso ei ylitä päivällä eikä yöllä valtioneuvoston antamia ohjearvoja.

• Oleskeluun tarkoitetuilla piha-alueilla päästään valtioneuvoston melutason ohjearvojen mukaisiin melutasoihin. Jos tämä ei ole jo rakennetuilla alueil-la kustannusten tai paikallisten olosuhteiden takia mahdollista, tavoitteena on, ettei päivämelutaso ylitä 60 desibeliä eikä yömelutaso 55 desibeliä.

Käytännössä tämä periaatepäätöksen tavoite altistujamäärien pienentämises-tä 20 % vuoteen 2020 mennessä on epärealistinen aikakin Suomen suurimpien kasvukeskusten osalta. Myös kaksi muuta tavoitetta ovat erittäin haasteellisia.

Meluntorjuntatoimien tehokkuus jää lähes poikkeuksetta huonoksi, mikäli suo-jaustoimia suunnitellaan ja toteutetaan jälkikäteen, kun uudet hankkeet on jo toteutettu. Käytännössä tällaisen tilanteen syntyminen ei pitäisi enää olla edes mahdollista sillä ympäristömelu täytyy ottaa huomioon uusien hankkeiden suunnittelussa.

Määrällisten tavoitteiden asettamisen lisäksi Oulun kaupungin meluntorjunta-työssä asetetaan toimintaan kohdistuvia laadullisia tavoitteita:

• Tavoitteena on, että melulle altistuvien asukkaiden määrät eivät lisäänny nykyisestä (vuosi 2013) tasosta.

• Ympäristömelu otetaan huomioon uusien alueiden suunnittelussa sekä uusien melua aiheuttavien hankkeiden suunnittelussa (teolli-suus, liikenneväylät, melua aiheuttavat vapaa-ajan toiminnot). Tässä huomioitava nykyisten alueiden täydennysrakentaminen sekä ns. ha-jarakentaminen.

• Olemassa olevissa ongelmakohteissa meluntorjunnan toimenpiteet koh-distetaan kohteisiin, joissa melualtistumisen taso on korkea.

• Ensisijaisena tavoitteena on varmistaa, että oleskeluun käytettävien pihojen melutasot ja asuinhuoneistojen sisällä melutasot eivät ylitä valtioneuvoston asettamia ohjearvotasoja. Oleskelupihoja voidaan suojata meluestein ja asuinhuoneistojen sisällä melutilannetta voi-daan parantaa rakennusteknisin toimenpitein.

• Hiljaiset alueiden suojelu otetaan mukaan meluntorjuntatyöhön

• Hiljaisten alueiden määrittelyä tarkennetaan

• Hiljaiset alueet otetaan mukaan uuden Oulun yleiskaavaan

• Herkkien kohteiden (päiväkodit, koulut ja hoitolaitokset) melusuojaukseen kiinnitetään erityistä huomiota.

• Rakenteiden ääneneristävyys mitoitetaan siten, että sisämelun oh-jearvot eivät ylity

• Oleskeluun tarkoitetuille piha-alueille rakennetaan tarvittaessa melu-suojausta ohjearvotasojen saavuttamiseksi.

7.2 Meluntorjunnan työnjako Oulussa

Meluntorjuntatyötä tehdään useiden Oulun kaupungin hallintokuntien ja myös valtion organisaatioiden toimesta. Taulukossa 6 on esitetty eri hallintokuntien tehtäviä meluntorjuntatyössä.

22


Toimija / hallintokunta Ympäristömeluun liittyviä tehtäviä ja tehtäviä jotka vaikuttavat ympäristömeluun

Oulun seudun ympäristötoimi • Valvoo ympäristömelutilannetta.

• Antaa lausuntoja uusista hankkeista ja ympäristöluvista.

• Antaa ja valvoo ympäristölupapäätöksiä (melua koskevia määräyksiä).

• Opastaa ja valistaa ympäristömelua koskevissa asioissa.

•Asuntojen ja muiden oleskelutilojen terveydellisten olojen valvonta.

Oulun kaupungin kaavoitustoimi • Laatii maankäytön suunnitelmia, yleiskaavat, asemakaavat.

• Antaa melua ja melusuojausta koskevia asemakaavamääräyksiä.

• Tekee maankäyttöön liittyviä rajauksia.

Oulun kaupunki liikennesuunnittelu • Osallistuu maankäytön suunnitteluun.

• Liikenneverkon toiminnallinen suunnittelu.

• Liikennemelun torjunnan suunnittelu.

Oulun kaupungin tilapalvelu • Vastaa Oulun kaupungin kiinteistöjen toimivuudesta, tilojen viihtyisyydestä ja terveellisyydestä.

Oulun kaupungin rakennusvalvonta •Valvoo asema- ja rakentamismääräysten toteutumista.

Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus • Vastaa maanteiden suunnittelusta, rakentamisesta ja kunnossapidosta.

•Vastaa maanteiden meluntorjuntatoimenpiteiden suunnittelusta ja toteuttamisesta.

• Valvoo ympäristölupapäätösten melumääräysten toteutumista.

• Toimii YVA-yhteysviranomaisena.

• Antaa lausuntoja kaavahankkeista.

Liikennevirasto •Vastaa rautateiden suunnittelusta, rakentamisesta ja kunnossapidosta.

• Vastaa rautateiden meluntorjuntatoimenpiteiden toteuttamisesta.

• Antaa lausuntoja kaavahankkeista.

Finavia • Hallinnoi Oulunsalon lentokentän toimintoja.

Taulukko 6. Meluntorjunnan toimijoita ja tehtäviä.

23


7.3 Meluntorjunnan toteutukseen liittyviä periaatteita

Meluntorjunnan toimenpiteet ja vastuut jakaantuvat useiden eri toimijoiden kesken. Meluntorjunnan toteuttamisen vastuut riippuvat luonnollisesti melun aiheuttajasta sekä suojaustarpeen syntymisestä.

Meluntorjunnan toteutuksessa noudatetaan ns. aiheuttamisperiaatetta. Uusilla asuntoalueilla meluntorjunta tehdään rakentamisen yhteydessä. Vanhoilla alu-eilla kaupunki vastaa katujen aiheuttamasta meluntorjunnasta kuitenkin siten, että kaupungin toimenpiteet rajoittuvat kadun lähiympäristöön. Rakennusten tekninen parantaminen (esimerkiksi ikkunoiden uusiminen) kuuluu kiinteistölle. Melualueelle rakentava vastaa kustannuksellaan meluntorjunnasta. Maantei-den ja rautateiden meluntorjunnassa noudatetaan valtion ja kuntaliiton yhtei-sesti hyväksymiä valtakunnallisia sopimuksia.

Seuraavan luetteloon on kirjattu Oulun kaupungissa sovellettavia meluntorjun-nan periaatteita.

• Uudet katu-, tie- ja ratahankkeet

• Liikenteen aiheuttama melu otetaan huomioon hankkeen suunnittelussa.

• Ensisijaisena tavoitteena on sijoittaa uudet liikenneväylät siten, että liiken-teen aiheuttama melu ei aiheuta ohjearvotasojen ylittymistä asuinkohteis-sa tai muissa melulle herkissä kohteissa.

• Liikennesuunnittelun (nopeusrajoitukset, liikenteen sujuvuus) keinoja käy-tetään mahdollisuuksien mukaan meluhaitan vähentämiseksi. Näitä keino-ja voidaan käyttää myös yhdessä rakenteellisten melusuojausten kanssa.

• Melua vaimentavilla päällysteillä voidaan osaltaan vähentää tieliikenteen aiheuttamaa melua erityisesti kesäaikana.

• Rakennettavien meluesteiden tavoitteena on, että piha-alueilla alitetaan valtioneuvoston päätöksen mukaiset melutasojen yleiset ohjearvotasot.

• Riittävän melusuojauksen toteutuksesta vastaa hankkeen toteuttaja.

Uudet asuinalueet ja melulle herkät toiminnot

• Alueella vallitseva melu otetaan huomioon hankkeen suunnittelussa. Suun-nittelussa ennakoidaan myös tulevien uusien toimintojen aiheuttama melu tai niiden vaikutukset melun etenemiseen.

• Ensisijaisena tavoitteena on sijoittaa uudet asuinalueet siten, että ympä-ristömelu ei aiheuta ohjearvotasojen ylittymistä asuinkohteiden sisällä ja piha-alueilla.

• Tarvittaessa asemakaavassa annetaan määräyksiä riittävän melusuojauk-sen toteuttamiseksi. Määräykset voivat koskea julkisivurakenteiden äänen eristävyyttä tai piha-alueiden melutasoja.

• Melua koskevien kaavamääräysten toteutumista valvotaan.

• Alueiden suunnittelussa käytetään hyväksi rakennusmassoja suojaamaan melulle herkkiä toimintoja sekä asuinrakennusten piha-alueita.

• Suojaavien rakennusmassojen rakenteiden äänen eristävyydet ja huonei-den sijoittaminen suunnitellaan siten, että sisätiloissa saavutetaan melu-tasojen ohjearvot.

Puistot, virkistysalueet ja hiljaiset alueet

• Yleiskaavassa määritetään hiljaisten alueiden sijoittuminen sekä määritel-lään melulta suojeltavat alueet.

• Määritellään keskustan alueen tärkeät suhteellisen hiljaiset puistoalueet.

Teollisuuskohteet

• Ympäristölupien käsittelyssä otetaan huomioon melua aiheuttavien toimin-tojen ympäristövaikutukset.

• Uusien toimintojen osalta edellytetään riittävää melusuojausta.

• Melun häiritsevyyden arvioimiseksi selvitetään melun ominaisuuksia (im-pulssimaisuus, kapeakaistaisuus, pienitaajuisen melun taso).

24


8 Toimenpideohjelma vuosille 2013–2018Kaudella 2013–2018 pyritään toteuttamaan taulukossa 5 esitetyt meluntorjun-nan toimenpiteet. Lisäksi kaudella toteutetaan seuraavia toimenpiteitä:

• Vireillä oleviin tie- ja ratahankkeisiin sisältyvä melun torjunta (vt 4, vt 22, Liminka–Oulu kaksoisraide)

• Keskustan altistujien osalta,

• Selvitetään kohteet, joissa voitaisiin käyttää melua vaimentavia pääl-lysteitä meluhaitan vähentämiseksi.

• Keskustan kävelyalueen laajentaminen

• Pysäköintiliikenteen vähentäminen (kallioparkki)

• Autoliikenteelle vaihtoehtoisia liikennemuotoja pyritään kehittämään Oulun kaupungin liikennejärjestelmäsuunnitelman ja kuntien yhdessä sopiman palvelutason mukaisesti.

• Liikkumisen ohjaukseen kiinnitetään tulevina vuosina erityistä huomiota. Näillä toimilla pyritään vähentämään henkilöautoliikennettä.

• 30 km/h nopeusrajoituksen käytön laajentaminen asuinalueilla

9 Meluntorjunnan toimintasuunnitelman toteutumisen seurantaYmpäristönsuojelulain mukainen meluselvitys ja meluntorjunnan toimintasuun-nitelma toteutetaan viiden vuoden välein. Tällöin myös tarkistetaan edellisessä toimintasuunnitelmassa esitettyjen toimenpiteiden toteutuminen ja asetetaan uudet tavoitteet ja toimenpiteet seuraavalle kaudelle.

10 Tiedot ympäristönsuojelulain mukaisesta yleisön kuulemisestaMeluntorjunnan toimintasuunnitelman sisällön esittelemiseksi järjestettiin 22.11.2012 yleisötilaisuus Oulun kaupungin ympäristötalolla.

Meluntorjunnan toimintasuunnitelmaluonnos on ollut julkisesti nähtävillä 17.5.–31.5.2013. Lisäksi toimintasuunnitelmaluonnoksesta on pyydetty lausun-toja Liikennevirastolta ja Pohjois-Pohjanmaan Ely-keskukselta. Toimintasuunni-telmasta on annettu yksi mielipide ja yksi lausunto (liite 9).

25


11 KirjallisuusluetteloHelsingin kaupunki. 2008: Helsingin kaupungin meluntorjunnan toimintasuunnitelma 2008 – Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen julkaisuja 15 / 2008. Helsinki 2008.

Lahden kaupunki 2010. Lahden kaupungin hiljaisten alueiden kartoitus. Sito Oy 4.10.2010.

Liikennevirasto 2010: Tien meluesteiden suunnittelu. Liikenneviraston ohjeita 16 / 2010.

Oulun kaupunki, Tiehallinto Oulun tiepiiri 2002: Liikennemelun torjuntaohjelma Oulun kaupungin alueelle. Oulu 2002.

Oulun kaupunki 2012a: Oulun kaupungin meluselvitys vuonna 2012.

Tiehallinto 2008: Maanteiden meluntorjunnan toimintasuunnitelma 2008-2012. Helsinki 2008.

Oulun kaupunki 2010: Oulu kasvaa kestävästi. Oulun kaupungin ympäristöpolitiikka (Hyväksytty kaupunginhallituksessa 9.8.2010 § 399) - www.ouka.fi/documents/64417/a376e28b-62a0-4884-a99e-5267c3b86001

Oulun kaupunki 2012b: Ympäristötilinpäätös 2011. Oulun seudun ympäristötoimi Julkaisu 2/2012 www.ouka.fi/c/document _ library/get _ file?uuid=e448d44a-e8b7-48cf-925a-1221d50022de&groupId=64417

Päällystealan neuvottelukunta 2011: Melua vaimentavien päällysteiden hankintaopas. Pank ry 15.8.2011.

Piilola Heidi 2005. Hämeenlinnan hiljaisten alueiden kartoitus. Ympäristöosaston julkaisuja 37. Hämeenlinnan kansanterveystyön kuntayhtymän ympäristöosasto.

Suomen ympäristö 748, Hiljaiset alueet Vantaalla, 2005.

Tampereen kaupunki 2013: Tampereen kaupungin meluntorjunnan toimintasuunnitelma (julkaisematon aineisto 24.1.2013).

Ympäristöministeriö 2001: Liikennemelun huomioon ottaminen kaavoituksessa. LIME-työryhmän mietintö – Suomen ympäristö 493. Helsinki 2001.

Ympäristöministeriö 2007: Valtioneuvoston periaatepäätös meluntorjunnasta – Ympäristöministeriön raportteja 7 / 2007. Helsinki 2007.

26

LiitteetLiite 1. Liikennemelun torjuntaoahjelman kohteet Oulun kaupungin alueella vuonna 2002 ja niiden toteutuminen vuoden 2012 alussa.Kohteiden tiedot raportista, Oulun kaupunki 2002: Liikennemelun torjuntaohjelma Oulun kaupungin alueella.

Kohteen Kohteen tilanne (0= ei ole toteutettu, 1 = toimenpiteet toteutettutunnus sijainti 2013 kommentit139 Oulunsuuntie välillä Kaupunginoja - Kajaanintie 0117 Parkkisenkankaantie välillä Metsotie - Vaalantie 1116 Parkkisenkankaantie välillä Metsotie - Vaalantie 1169 Oulunsuuntie välillä Kaupunginoja - Kajaanintie 017 VT4 15 pohj. VT4 1111a Oulunsuuntie välillä Kajaanintie - Oulujoki 1111b Oulunsuuntie välillä Kajaanintie - Oulujoki 15 etelä VT4 1110 Oulunsuuntie välillä Kajaanintie - Oulujoki 1167 Oulunsuuntie välillä Kaupunginoja - Kajaanintie 0160 Lentokentäntie 1123 Raitotie välillä Parkkisenkankaantie - Vesihernetie / Pulkkatie 176a Raitotie välillä Alakyläntie - Kalikkatie 176b Raitotie välillä Alakyläntie - Kalikkatie 190 Alakyläntie välillä Raitotie - Oinaantie 188 Alakyläntie välillä Kalevalantie - Kaijonlahden tie 1 toteutettu osittain176 Kainuuntie välillä Haarakankaantie - Myllykiven polku 0124 Raitotie välillä Parkkisenkankaantie - Vesihernetie / Pulkkatie 1 toteutettu osittain Raitotien pohjoispuolella138 Oulunsuuntie välillä Kaupunginoja - Kajaanintie 1 toteutettu osittain Oulunsuuntien puoleiselta osalta170 Oulunsuuntie välillä Kaupunginoja - Kajaanintie 038a Haukiputaantie väliilä Koskelan - Koisotie 138b Haukiputaantie väliilä Koskelan - Koisotie 177 Raitotie välillä Alakyläntie - Kalikkatie 118 VT4 016 VT4 184 a Alakyläntie välillä Iskontie - Huvilatie 084 b Alakyläntie välillä Iskontie - Huvilatie 089 Alakyläntie välillä Kaijonlahdentie - Laholaisoja 087 Alakyläntie välillä Kalevalantie - Kaijonlahden tie 185 Alakyläntie välillä Iskontie - Huvilatie 0225 a Haukiputaantie väliilä Koskelan - Koisotie 1225 b Haukiputaantie väliilä Koskelan - Koisotie 183 Alakyläntie välillä Iskontie - Huvilatie 0125 Parkkisenkankaantie välillä Metsotie - Vaalantie 1226 Poikkimaantien välillä Ratasilta - Snellmannintie 0

Liite 1 (1/1)

Liite 1 (1/1)

27

Liite 2

28

29

30

31

32

33

34

35

36

37

38

39

40

41

42

43

44

45

46

47

48

49

50


51

Documents

OULUN KAUPUNGIN MELUNTORJUNNAN …¤ristö/Oulun... · sa on kuitenkin huomioitu myös tie-, katu- ja ratahankkeissa toteutettavaksi esitetyt toimenpiteet (valtatie 4, valtatie 22,