Vuosikertomus 2014

Oulun Seudun Sähkö2

Vuosikertomus 2014 3

Juuri tällä hetkellä reaalimaailma on kui-

tenkin hyvin toisenlainen. Niin Suomes-

sa kuin muuallakin Euroopassa uuden

sähköntuotantokapasiteetin rakenta-

minen perustuu pelkästään raskaisiin

tukiaisiin. Se, päästäänkö tästä järjes-

telmästä siirtymään markkinaehtoiseen

toimintaan on kysymys, joka askarrut-

taa alan toimijoita. Ja jos päästään, millä

aikataululla?

Omat haasteensa vallitsevaan tilantee-

seen asettavat muun muassa pitkittyvä

talouden lama, Eurooppaa koskettavat

konfliktit ja muutokset polttoaineiden

globaalissa tarjonnassa. Nämä esimer-

kit ovat omiaan lisäämään kansallisia

intressejä ja toimia energiapolitiikassa,

vaikka yleissuuntauksen tulisi olla yhtei-

sessä eurooppalaisessa markkinassa.

Regulaatio ja reaalielämä vastakkain

Energiasektori on hyvin vahvasti re-

guloitu niin EU:n tasolla kuin kansalli-

sellakin sektorilla. Säännökset voivat

toisinaan olla hankalasti ennakoitavia.

Regulaatio ja reaalielämä ovat nyt voi-

makkaasti vastakkain muun muassa

sähköverkkotoiminnassa, jossa viran-

omaiset edellyttävät tulevina vuosina

maaseutuverkkoihin mittavia inves-

tointeja säävarmuuden parantamisek-

si, mutta sallittu tulopohja investointien

rahoittamiseksi on matala.

Liiketoiminnat sisältävät aina riskejä,

mutta energia-alaan poliittisilla päätök-

sillä on poikkeuksellisen suuri merkitys.

Energia-ala on pitkäjänteistä toimintaa,

jossa päätöksiä tehdään kymmeniksi

vuosiksi eteenpäin. Tässä toimintaym-

päristössä on sekä asiakkaiden että

toimijoiden etu, että tulevaisuuden nä-

kymä olisi poliittisten päätösten osalta

mahdollisimman vakaa tai hyvin enna-

koitavissa.

Kohti uutta strategiaa

Oulun Seudun Sähkössä nykyinen stra-

tegiajakso päättyy tämän vuoden lo-

pussa. Monilta osin olemme saavut-

taneet tai olemme lähellä vuonna 2010

asetettuja tavoitteita. Palvelun laatu on

mitatusti korkealla tasolla, sähkön asia-

kashinta on jäsenasiakkaille edullinen,

vesivoiman tuotantokapasiteetti on li-

sääntynyt, öljyn käyttö on vähentynyt

merkittävästi ja toimitusvarmuus on

noussut. Joitakin tavoitteita emme ole

saavuttaneet ja joitakin olemme joutu-

neet muuttaman toimintaympäristön

muutoksen vuoksi.

Myös ulkoisen toimintaympäristön nä-

kökulmasta strategian päivittäminen

erilaisten tulevaisuuden skenaarioiden

pohjalta on hyvin ajankohtaista. Olem-

mekin käynnistäneet vuoden 2015 alus-

sa prosessin, jossa osuuskunnalle laa-

ditaan strategia, jolla

lähdemme ohjaa-

maan toimintaam-

me kohti vuotta

2020. Uskon, että

strategiamme tulee

saamaan uusia paino-

tuksia ja haasteellisia tavoitteita osuus-

kuntamme kehittämiseksi.

Vuosi 2014 oli tyydyttävä

Lämpötilaltaan vuosi 2014 oli Suomen

mittaushistorian toiseksi korkein ja

sähkön markkinahinta oli matalin sitten

vuoden 2007. Nämä tekivät toiminta-

vuodesta taloudellisesti haasteellisen.

Saavutimme kuitenkin lähes budjetoi-

dun toiminnallisen tuloksen, joten to-

teutumaa voidaan pitää tyydyttävänä.

Pitkällä aikajänteellä tavoittelemme pa-

rempaa taloudellista tulosta. Vuodesta

2015 odotamme niin myyntivolyymien

kuin tuloksen osalta edellistä vuotta pa-

rempaa.

Kiitän asiakkaitamme, henkilöstöä ja

muita sidosryhmiä vuodesta 2014.

Risto Kantola, toimitusjohtaja

Energia-alan tulevaisuuden polun ennustaminen on tällä het-

kellä poikkeuksellisen haasteellista. Olemme tilanteessa, jos-

sa ollaan valmistelemassa ja osin jo hyväksytty Euroopan Unio-

nin tasolla yhteisiä tavoitteita sekä keinoja ilmastonmuutoksen

hillitsemiseksi. Päästöjen vähentämisessä pääasialliseksi ohja-

uskeinoksi on hyväksytty toimiva päästökauppajärjestelmä. Sen

tulisi johtaa siihen, että investoinnit tehdään markkinaehtoises-

ti ja erilaisista kansallisista tukijärjestelmistä voitaisiin luopua.

Energiapolitiikan tavoitteet ovat selviä, mutta keinot eivät

Oulun Seudun Sähkö4

Vuosikertomus 2014 5

Oulun Seudun Sähkö energia-alan arvoketjussa

Visiomme

Oulun Seudun Sähkö tarjoaa laadukkaimmat ja ympäristöystävällisimmät energia-

palvelut kilpailukykyisesti.

Polttoaineet Tuotanto Siirto

Oulun Seudun SähköKaukolämpö

Asiakkaat

Kymppivoima OyVesi-, tuuli- ja ydinvoimaOmistus 6,5%

Oulun Seudun SähköVerkkopalvelut OySähkönsiirtoOmistus 100 %

Oulun Seudun SähköSähköenergian myynti

Energiameklarit OySähkökauppa- jasähkömarkkinapalvelutOmistus 7,6 %

Eltel Networks Pohjoinen OySähkö- ja televerkkojen rakentaminen ja kunnossapitoOmistus 15 %

Pohjois-Suomen Energiatieto OyAsiakaspalvelu- ja toiminnanohjausjärjestelmän hallinnointiOmistus 25,9 %

Voimapiha OyVesivoimaOmistus 6 %

Voimapato OyVesivoimaOmistus 20 %

Kolsin Voima OyVesivoimaOmistus 10 %

Svartisen Holding ASVesivoimaOmistus 15,6 %

Lapin Sähkövoima OyVesivoimaOmistus 6,4 %

Oy Alholmens Kraft AbBiosähköOmistus 3,6 %

Propel Voima OyTuulivoimaOmistus 15 %

Pohjois-Suomen Voima OyFennovoiman ydinvoimahankeOmistus 26,5 %

Vapo Oy Suomen Energiavarat Oy:n kautta turve, biopoltto-aineet, pelletti, sähkö ja lämpöOmistus 6,7 %

Myynti Energian käyttö

Arvoketju kuvaa hyödykkeen vaiheittaista jalostumista val-miiksi tuotteeksi. Jokainen vaihe nostaa tuotteen arvoa.

Oulun Seudun Sähkö6

Vuosi 2014 oli lämpötilaltaan poikkeuksel-lisen lämmin. Keskilämpötila oli Suomen mittaushistorian toiseksi lämpimin vuo-den 1938 jälkeen. Lämmitykseen tarvit-tavaa energiamäärää kuvaava lämmön-tarveluku oli 11 prosenttia pitkän aikavälin keskiarvoa matalampi.

Lämmönmyynti oli 129 GWh (vuonna 2013 128 GWh), mikä jäi noin kolme prosenttia budjetoitua pienemmäksi. Kustannus-säästöjen ansiosta tulos oli kuitenkin budjetin mukainen.

Vuoden 2014 alusta Kempeleessä nos-tettiin perusmaksuja seitsemän pro-senttia ja energiamaksuja viisi prosent-tia. Iissä energiamaksuja nostettiin 3 prosenttia. Muhoksella, Limingassa, Tyrnävällä ja Lumijoella energiamaksuja alennettiin 3–5 prosenttia. Lisäksi Päi-värinteen alueella alennettiin energia-maksuja kuusi prosenttia 1.9.2014 alka-en. Hinnanmuutokset johtuivat lämmön hankintakulujen muutoksista.

Lämmönmyynnistä Kempeleen osuus on noin puolet, Muhoksen noin 15 prosenttia ja Limingan sekä Iin molempien noin 10 prosenttia. Loppuosa myynnistä jakaan-tuu viidelle eri verkolle sekä yksittäisille lähilämpökohteille. Lämmönhankinnasta noin 94 prosenttia perustuu alueellisiin puu- ja turvepolttoaineisiin.

Pelletin käyttö lisääntyyKaukolämmön investoinnit olivat 1,9 mil-joonaa euroa (vuonna 2013 1,8 miljoonaa

euroa). Investoinneista 0,9 miljoonaa eu-roa kohdistui lämmöntuotantoon ja 1,0 miljoonaa euroa verkostoon.

Vuonna 2014 otettiin käyttöön kaksi uutta pellettilämpökeskusta. Limingan keskus-tan verkkoon hankittiin sekä huippu- et-tä kesäkäyttöä varten 1,3 MW:n laitos ja Muhoksen Päivärinteelle pääosin kesä-käyttöä varten 0,4 MW:n laitos. Toiminta-vuoden aikana tehtiin toimitussopimuk-set myös Limingan Tupokseen (1,0 MW) ja Iin Puulaaksoon (1,3 MW) tulevista pel-lettilämpökeskuksista. Näiden toimitus ajoittuu keväälle 2015.

Viime vuosien aikana Oulun Seudun Sähkö on panostanut voimakkaasti öl-jynkäytön vähentämiseen investoimalla kotimaisten polttoaineiden käytön lisää-miseen. Öljyn osuus kaukolämmön ener-gialähteenä on putoamassa alkutilan-teen 20 prosentista kahteen prosenttiin.

Kempeleeseen kaukolämpö ostetaan Ou-lun Energialta. Nykyinen sopimus päät-tyy vuoden 2016 lopussa, mutta vuonna 2014 tehtiin uusi sopimus, joka ulottuu vuoteen 2020 saakka.

Vuoden 2014 aikana kaukolämpöön liittyi 41 uutta asiakasta (vuonna 2013 46 kpl) ja uutta kaukolämpöverkkoa rakennettiin yhtensä 4,1 km. Sekä uusien asiakkaiden että verkon rakentamisen painopiste on Kempeleessä. Muhokselle tuli useita suurempia asiakkaita, joten verkkoa ra-kennettiin tavanomaista enemmän. Liit-

tymismaksut muutettiin palautuskelvot-tomiksi 1.9.2014 lähtien.

Vuonna 2014 investoitiin myös asiakas-mittauksiin. Nyt kaikki pientaloja suurem-pien asiakkaiden lämmönkäyttö voidaan etälukea tuntitasolla. Vuoden 2015 aikana raportointi- ja laskutusjärjestelmä tullaan uusimaan siten, että tuntiluettavien asi-akkaiden perusmaksut perustuvat to-delliseen lämpötehon tarpeeseen. Näin asiakkaat tulevat saamaan myös perus-maksuissa hyödyn toteutettavista ener-giansäästötoimenpiteistä.

Hinta pärjää vertailussaVuonna 2014 eduskunta päätti laskea turpeen energiaveron vuoden 2015 alus-ta alkaen tasolle 3,4 €/MWh. Tarkoitus on laskea vero tasoon 1,9 €/MWh vuoden 2016 alusta. Nämä päätökset paranta-vat turpeen kilpailukykyä kaukolämmön energialähteenä.

Vuoden 2015 alussa Oulun Seudun Säh-kö laski energiamaksuja kolme prosent-tia Muhoksella, Limingassa ja Tyrnävällä. Energiateollisuus ry:n viimeisimmän hin-tatilaston mukaan näissä lämpöverkois-sa sekä Kempeleessä kaukolämmön ko-konaishinta on vertailuryhmissään noin 10 prosenttia Suomen keskiarvoa edul-lisempi. Vuonna 2015 lämmön myynti-määrän odotetaan nousevan ja tuloksen paranevan. Investoinnit säilyvät samalla tasolla.

Lämmin vuosi näkyikaukolämmössä

Kaukolämpö

Kaukolämmön verkkoalue Kaukolämmön energialähteet Kaukolämpöasiakkaat

Ostolämpö 44 %

Energiahake 31 %

Palaturve 16 %

Raskasöljy 3 %

Kevytöljy 1 %

Pelletti 4 %

Sähkö 1 %

2010 2011 2012 2013 2014

900

800

700

600

500

400

300

200

100

0

914890

845

Vuosikertomus 2014 7

Oulun Seudun Sähkö myy sähköener-giaa toimialueensa Kempeleen, Oulun-salon, Limingan, Lumijoen, Muhoksen, Tyrnävän, Utajärven ja Vaalan pienasi-akkaille. Sähkönmyynnin tuotteet ovat ympäristöystävällisiä, uusituvalla ener-gialla tuotettuja MeidänSähkö-tuotteita. Myymästämme sähköenergiasta 97 % tuotettiin vedellä ja 3 % tuulella.

Sähköenergian myynti laski hieman vuonna 2014, mikä johtui pitkälti kysei-sen vuoden normaalia lämpimämmästä säästä. Toteutamme pitkäaikaista stra-tegiaa, jonka mukaisesti henkilöjäsen-temme sähköenergian hinta pyritään pi-tämään erittäin kilpailukykyisenä. Myös kuluneena vuonna se oli edullisimpien joukossa niin paikallisesti kuin valtakun-nallisestikin.

Spot-sähkön asiakaskanta nousussaPohjoismaisen sähköpörssin, Nord Poo-lin, pörssihintaan sidotun Spot-sähkön asiakaskanta on kasvanut merkittävästi vuonna 2014. Tällä hetkellä yli 1600 ko-titaloutta toimialueellamme on valinnut sähkösopimukseensa MeidänSähkön Spot-tuotteen.

Spot-sähkön asiakasmäärän kasvuun vaikuttivat koko vuoden edullisella ta-solla ollut sähkön hinta. Sähkön tukku-markkinahinta oli vuonna 2014 keski-

määrin yli 10 % edellisvuotta matalampi. Syksyllä toteutettiin myös Spot-sähkön markkinointikampanja.

Spot-sähkö siirtyy tuntikohtaiseen hinnoitteluunSpot-tuotteen hinnoittelu vaihtuu ke-vään 2015 aikana tuntikohtaiseksi. Tuo-te vastaa jatkossa entistä paremmin ak-tiivisesti sähkömarkkinoita seuraavan asiakkaan tarpeisiin. Tuntikohtaisessa hinnoittelussa sähkölaskun loppusum-ma muodostuu tunneittain toteutuneen sähkön markkinahinnan ja oman säh-könkulutuksen mukaan.

Hinnoittelumuutoksen yhteydessä asia-kas-extranettiin lisätään Spot-sähkön asiakkaille kulutus- ja tuntihintaseu-ranta, jonka avulla he pääsevät seuraa-maan omaa sähkönkulutustaan aiem-paa monipuolisemmin.

Tuotevalikoima laajeneeMeidänSähkö-tuoteperhe laajenee ke-vään 2015 aikana.

Jatkossa asiakkaille tarjotaan mahdol-lisuutta valita sähkösopimukseksi Mei-dänSähkön Vartti-sähkö, jossa sähkön hinta vaihtuu neljännesvuosittain mark-kinaehtoisesti tukkusähkömarkkinahin-nan muutosten mukaisesti.

Uusiutuvaa ja laadukasta energiaa kilpailukykyisesti

Sähkönmyynti

Jukka Kaarre, johtaja, sähkönmyynti

Oulun Seudun Sähkö8

Oulun Seudun Sähkön sähköntuotanto

perustuu omistusosuuksiin tuotantoyh-

tiöissä, joista saamme omistusosuut-

tamme vastaavat määrät sähköä oma-

kustannushintaan. Tämä on niin sanottua

mankalasähköä. Keskeisimmät tuotan-

tokapasiteetit tulevat Lapin Sähkövoima

Oy:n, Oy Alholmens Kraft Ab:n, Svartisen

Holding AS:n, Kymppivoima Oy:n, Voima-

pato Oy:n ja Kolsin Voima Oy:n kautta.

Sähkön matala markkinahintaVuonna 2014 sähkön markkinahinta oli

matalin sitten vuoden 2007. Nord Pool

-sähköpörssin spot-hinnan vuoden kes-

kiarvo systeemihintana oli 29,61 €/MWh

(38,10 €/MWh vuonna 2013). Oulun Seu-

dun Sähkön tuotantokapasiteetti sijait-

see kolmella hinta-alueella, joissa keski-

määräiset hinnat olivat seuraavat: Suomi

Hki 36,01 €/MWh (41,16 €/MWh), Norja NO4

31,44 €/MWh (38,60 €/MWh) ja Ruotsi

SE2 31,42 €/MWh (39,19 €/MWh).

Sähkön matalasta markkinahinnasta

johtuen sähköntuotannossa ei saavu-

tettu budjetoitua tulosta. Lisäksi Alhol-

man voimalaitoksen tuotantomäärä oli

budjetoitua pienempi.

Sähkön tuotantomäärä oli ennätyksellinenSähkön matalasta markkinahinnasta

huolimatta tuotantomäärä oli ennätyk-

sellinen 335 GWh (279 GWh). Tuotanto-

määrän kasvu johtui uusista vesivoiman

tuotanto-osuuksista.

Kesällä Oulun Seudun Sähkö hankki yh-

teistyökumppaneiden kanssa omistuk-

seensa Kokemäenjoella ja Kymijoella

sähköntuotantoa harjoittavan Statkraft

Suomi Oy:n koko osakekannan. Hankin-

taa varten on perustettu Kolsin Voima

Oy, josta Oulun Seudun Sähkön omis-

tusosuus on 10 % ja osuus vuosituotan-

nosta keskimäärin noin 30 GWh. Sähkön

osakastoimitukset alkoivat syyskuun

alussa ja loppuvuoden aikana Oulun

Seudun Sähkö sai sähköä 7 GWh, mikä

oli noin 30 prosenttia keskimääräistä al-

haisempi kuivan kesän johdosta.

Tämän lisäksi vuonna 2013 hankituista

uusista vesivoimaosuuksista Kymppi-

voiman kautta tuleva Indalsälven-joen

vesivoiman osakastoimitus tuli nyt koko

vuoden ajan ja se oli 45 GWh (22 GWh).

Tämä oli noin kymmenen prosenttia

keskimääräistä alhaisempi kuivan ke-

sän vuoksi. Voimapadon kautta tulevan

Kymijoen vesivoiman osakastoimituk-

set alkoivat maaliskuun lopussa. Oulun

Seudun Sähkön osuus tuotannosta oli

28 GWh. Kymijoen tuotanto vastasi kes-

kimääräistä tasoa.

Kuiva kesä pienensi myös Lapin Säh-

kövoima Oy:n kautta tulevan Kemijoki-

sähkön määrää. Tuotanto oli 29 GWh (30

GWh), mikä on noin kahdeksan prosent-

tia keskimääräisen vesivuoden tuotan-

toa pienempi.

Norjassa Svartisenin voimalaitoksen

vanhemman yksikön kunnostustyöt

kestivät suunniteltua kauemmin, minkä

vuoksi laitoksen tuotanto jäi 71 GWh:iin

(110 GWh) ollen noin 20 prosenttia kes-

kimääräistä vuotta pienempi. Tämän

vuoksi tuotantoa lisättiin Ranan laitok-

sella, jossa tuotantomäärä oli 108 GWh

(71 GWh). Ranan tuotanto oli 17 prosent-

tia keskimääräistä korkeampi.

Innopower Oy:n ja Propel Voima Oy:n

kautta tulevan tuulisähkön määrä oli 7

GWh (8 GWh). Tuotantoa on haitannut

Vesivoimaa myösKokemäenjoelta

Sähköntuotanto

Vuosikertomus 2014 9

Sähkön kokonaistuotanto (GWh)

2010 2011 2012 2013

350

300

250

200

150

100

50

0

86 %

2 %

4 %

3 %

4 %

0 %

1 %

Sähköntuotannon energialähteet 2014

voimaloiden erilaiset tekniset ongelmat.

Alholman voimalaitoksen osakkuussäh-

kön määrä oli 40 GWh (40 GWh). Tuotan-

tomäärää rajoitti sähkön matala mark-

kinahinta.

Vuonna 2014 sähkön tuotannosta 92

prosenttia perustui uusiutuviin ener-

gialähteisiin: vesivoimaan, tuulivoimaan

sekä bio- ja kierrätyspolttoaineisiin.

Vuonna 2015 tuotantomäärän odote-

taan kasvavan tasolle 390 GWh ja tu-

loksen paranevan.

Tuotantokapasiteetti lähellä tavoitettaOulun Seudun Sähkön strateginen tavoi-

te on nostaa tuotantokapasiteetin mää-

rä vuoteen 2015 mennessä tasolle, joka

vastaa verkkoalueella käytettävän säh-

kön määrää. Tämä tarkoittaa noin 450

GWh:n vuosituotantoa. Viimeisten kapa-

siteettihankintojen jälkeen strateginen

tavoite on lähes saavutettu, kun keski-

määräistä vesivuotta vastaava tuotan-

tomäärä on noin 400 GWh vuodessa.

Uusien tuotantohankkeiden osalta Ou-

lun Seudun Sähkö on mukana pienillä

osuuksilla Teollisuuden Voima Oy:n ja

Fennovoima Oy:n ydinvoimahankkeissa.

2014 Vesivoima Kemijoki 29 -2Rana 108 52Svartisen 71 -35Voimapiha 45 107Voimapato 28 Kolsi 7 Tuulivoima Kymppivoima ja 7PropelVoima Lauhdevoima Alholma 40 0 Yhteensä 335 20

Muutos % vuodesta

2013

Sähköntuotanto (GWh)

2014

335

279

304

204

302

Oulun Seudun Sähkö10

Tavoitteena toimitus-varma sähköverkkoOulun Seudun Sähkö Verkkopalvelut

Oy toimii kahdeksan kunnan alueella

toimittaen sähköä noin 29 000 käyttö-

paikkaan.

Kaikki käyttöpaikkamme on varustet-

tu etäluettavilla mittareilla, ja koko ver-

kon energiamäärät tunnetaan yhden

tunnin tarkkuudella. Energiaa siirrettiin

vuonna 2014 yhteensä 447 GWh, mikä

on saman verran kuin vuonna 2013. Uu-

sia liittymiä rakennettiin vuoden aikana

yhteensä 189 kpl, noin 17 % vähemmän

kuin edellisenä vuonna ja yli puolet vä-

hemmän kuin muutamaa vuotta aiem-

min. Merkittävin syy uusien liittymien

pieneen määrään on vähentynyt raken-

taminen, mikä johtunee kysyntää run-

saammasta asuntojen ja talojen tarjon-

nasta alueella.

Sähkönjakelun keskeytykset vuoden ai-

kana olivat tyypillisiä. Huoltojen ja viko-

jen aiheuttamat keskeytykset sähkön-

jakeluun olivat keskimäärin noin tunnin

käyttöpaikkaa kohti vuonna 2014. Tästä

huoltojen osuus oli keskimäärin 13 mi-

nuuttia.

Säätila ei aiheuttanut verkkoon mer-

kittäviä aineellisia vaurioita, sillä suurin

osa vioista aiheutui johdoille kaatuneis-

ta puista. Ainoa poikkeuksellinen häiriö

koettiin kesällä, kun Vaalan keskustan

liepeille iski trombi, jonka jäljiltä poistet-

tiin sähköjohdoilta satoja puita. Silloin-

kin sähköverkon rakenteellisten vikojen

osuus jäi pieneksi.

Sähköverkkoon investoitiin 3,3 miljoonaaSähköverkon investoinnit vuoden 2014

aikana olivat noin 3,3 miljoonaa euroa.

Investoinneilla sekä korvattiin että vah-

vistettiin verkon vanhempia osia. Lisäksi

merkittävä osa investointeja oli uusien

kaava-alueiden sähköistäminen. Suu-

rin yksittäinen investointi oli Muhoksen

sähköaseman vanhan laitteiston mo-

dernisointi.

Siirtohintaa korotettiin kesällä. Korotuk-

sella pyrittiin kompensoimaan yleistä

kustannusten nousua sekä mahdollis-

tamaan lain vaatimat investoinnit toimi-

tusvarmuuteen.

Verkon modernisointi jatkuuVuonna 2015 yhtiö tulee jatkamaan

verkon modernisointia muun muassa

lisäämällä verkostoautomaatiota, mikä

mahdollistaa entistä lyhyemmät jake-

lukeskeytykset häiriötilanteissa. Uu-

den sähkömarkkinalain vaatimusten

mukaista toimitusvarmuutta haetaan

korvaamalla asemakaava-alueiden il-

majohtoja maakaapeleilla. Korvaaminen

on osa 15 vuotta kestävää verkonraken-

nusohjelmaa, jonka päätyttyä sähkön

toimitusvarmuuden pitäisi olla myrsky-

tilanteissakin huippuluokkaa.

Haja-asutuksessa lain vaatimuksiin

vastataan siirtämällä johtoja metsis-

tä pelloille tai teiden varsille. Joissakin

tapauksissa lyhyitä metsäjohtoja kor-

vataan myös maakaapeloinnilla. Inves-

toinnit tulevat nousemaan noin 4,5 mil-

joonan euron tasolle. Uusia liittymiä on

budjetoitu noin 150 kpl, mutta suunni-

telmissa on otettu huomioon epävar-

muus, joka voi vaikuttaa määriin mer-

kittävästikin.

Sähköverkon ennakoivalla huollolla

pyritään ennaltaehkäisemään piilevi-

en vikojen realisoitumista, ja tällä kei-

noin parantamaan edel-

leen toimitusvarmuutta.

Oma suurhäiriöharjoitus

järjestetään vakiintuneen

käytännön mukaan kerran

vuodessa. Lisäksi yh-

teistoimintaa häiriöti-

lanteissa kehitetään

edelleen naapuri-

yhtiöiden kanssa

har joi t telemalla

yhteisesti sovittu-

ja häiriötilanteiden

menettelytapoja.

Sähkönsiirto

Timo Patana, toimitusjohtajaOulun Seudun Sähkö

Verkkopalvelut Oy

2010 2011 2012 2013

500

400

300

200

100

0

Siirretty sähköenergia (GWh)

2010 2011 2012 2013

100

50

0

Sähkön siirron keskeytykset (min/asiakas)

Suunnitellut Odottamattomat

2014 Sähkönsiirto verkkoalueella (GWh) 447 0Asiakkaita 29072 0,1110 kV:n johdot (km) 16 020 kV:n johdot (km) 1399 0,50,4 kV:n johdot (km) 2077 0,9Jakelumuuntamot (kpl) 1420 0,5Sähköasemat (kpl) 12 0Kauko-ohjattavia erotinasemia (kpl) 64 8,5

Muutos % vuodesta

2013

Verkkotoiminta

2014

2014

447447450

Vuosikertomus 2014 11

Oulun Seudun Sähkö seuraa asiakkai-

den tyytyväisyyttä neljännesvuosittain.

Vuonna 2014 asiointiin oltiin kokonaisuu-

dessaan varsin tyytyväisiä, sillä arvo-

sana asteikolla 1–7 oli 6,46. Palvelu koet-

tiin asiantuntevaksi ja ymmärrettäväksi,

minkä lisäksi asiakasneuvojat koettiin

ystävällisiksi ja asiakasta aidosti kuunte-

leviksi. Vain kahdeksan prosenttia (8 %)

asiakkaista ilmoitti tyytymättömyyden

aiheita asiakaspalvelussa.

Palveluun pääsy puhelimitse, mikä

yleensä on haasteellista asiakaspalve-

luorganisaatioissa, koettiin myös hy-

väksi – asiakkaiden antama arvosana

asteikolla 1–7 oli 6,18.

Edellä mainittuja ulottuvuuksia kuvaa-

va summamuuttuja eli asiakaspalvelun

kokonaislaatu oli 6,51. Vastaavasti pal-

velun yhdenmukaisuutta kuvaava keski-

hajonnan tunnusluku oli 0,98. Edellisten

osalta on viime vuosien aikana tapahtu-

nut merkittävää kehitystä. Asiakaspal-

velun kokonaislaatua mittaava summa-

muuttujan arvo vuonna 2008 oli 5,80 ja

palvelun yhdenmukaisuutta kuvaava

keskihajonnan tunnusluku oli 1,19.

Jonkin verran kehitettävää tyytyväisyy-

teen liittyen koettiin olevan siinä, miten

hyvin asiakasneuvoja toi esiin erilaisia

sopimusvaihtoehtoja sähköenergian

myyntiin liittyen ja miten kilpailukykyi-

sen ratkaisun asiakas kokee saaneen-

sa. Tämä ulottuvuuden keskiarvo vuon-

na 2014 oli 5,59.

Keväällä 2014 tehdyssä tunnettavuus-

tutkimuksessa Oulun Seudun Sähkö oli

omalla toimialueellaan selvästi useim-

min ensimmäinen spontaanisti mainittu

sähkönmyyjä. Myös autetussa tunnetta-

vuudessa Oulun Seudun Sähkö oli vas-

taajien keskuudessa tunnetuin.

Vastaajina olivat 25–79-vuotiaat (n=301)

Oulun Seudun Sähkön toimialueen asuk-

kaat. Vastaajista 61 % mainitsi Oulun

Seudun Sähkön sähkönmyyjäkseen ja

63 % sähkön siirrosta vastaavaksi yri-

tykseksi. Suosituin sähkönsiirtoyritys,

jos vastaaja itse saisi valita, oli Oulun

Seudun Sähkö (36 %).

Hintamielikuva Oulun Seudun Sähkös-

tä on useimmiten (59 %) sellainen kuin

haastateltava arvelikin, 30 % pitää Oulun

Seudun Sähköä hinnoittelussaan edulli-

sempana kuin ajatteli ja 5 % kalliimpana.

Valokaari-lehti on säilyttänyt asemansa

hyvin huomattuna lehtenä. Kaikista vas-

taajista 88 % ilmoitti nähneensä Oulun

Seudun Sähkön asiakaslehden. Lehden

huomanneista 10 % lukee sen tarkasti kan-

nesta kanteen, 31 % valikoiden, 30 % silmäi-

lee kiinnostavimmat jutut ja 17 % otsikot.

Jäsenetu on merkittävä hyöty

Oulun Seudun Sähkön jäsenedut koetaan

merkittäviksi, sillä vastaajista noin kolme

neljäsosaa arvelee sähköosuuskunnan

jäsenedun houkuttelevan liittymään jä-

seneksi.

Asiakaspalveluun ja asiakassuhteeseen

liittyvissä asioissa parhaan arvion Oulun

Seudun Sähkö saa energian saatavuu-

den häiriöttömyydestä. Toiseksi tyyty-

väisimpiä jäsenet ovat vikatilanteiden

hoitoon ja seuraavaksi tyytyväisimpiä

asiakaspalvelun laatuun, energiapalve-

luiden laatuun sekä viestintään ja tiedot-

tamiseen. Heikoin arvosana tulee ener-

giapalveluiden monipuolisuudesta.

Asiakaspalvelun laadun kehitys

Oulun Seudun Sähkö tunnetaan kuluttajien keskuudessa

Asiakaspalvelut

Keskiarvo Hajonta

2014 6,51 0,98

2013 6,53 0,68

2012 6,41 0,94

2010 5,95 1,10

2009 5,74 1,28

2008 5,80 1,19

12 Oulun Seudun Sähkö

Asiakaspalvelun kokonaislaatu 2008-2014

Arvosana-asteikko 1–7.

Vuosikertomus 2014 13

Oulun Seudun Sähkön osuuskuntiin liittyi

259 uutta jäsentä vuoden 2014 aikana. Jä-

senmäärä kasvoi 15 133 jäseneen.

Sähköosuuskuntien henkilöjäsenet saa-

vat Oulun Seudun Sähköltä ostamastaan

sähköstä ja kaukolämmöstä jäsenalen-

nusta 1,2 senttiä kilowattitunnilta Oulun

Seudun Sähkön toimialueella sijaitse-

vaan käyttöpaikkaansa. Vuoden 2014

aikana sähkö- ja lämpöenergiasta jaet-

tiin jäsenalennusta 2,27 miljoonaa euroa.

Keskimäärin alennus oli 150 euroa jäsen-

tä kohti.

Osuuskunnat kokoustivat toukokuussa

Sähköosuuskuntien jäsenet kokoontuivat

toukokuussa osuuskuntakokouksiin.

Oulun Seudun Sähköllä on 12 paikallista jä-

senosuuskuntaa, joiden toimintaa ohjaa

viisijäseninen hallitus. Hallitus kokoontuu

lakisääteisten kokousten lisäksi aina tar-

vittaessa.

Jäsenosuuskunnilla ei ole omaa liike-

toimintaa, mutta ne saavat tuloja Oulun

Seudun Sähkön tilittämistä jäsenmaksuis-

ta sekä vuosittaisesta toiminta-avustuk-

sesta. Osuuskunnat voivat itsenäisesti

käyttää varojaan valitsemiinsa kohteisiin.

Jokaisella Oulun Seudun Sähkön omista-

jajäsenellä on halutessaan mahdollisuus

osallistua oman alueensa jäsenosuus-

kunnan toimintaan ja siten päästä vai-

kuttamaan myös keskusosuuskunnan

päätöksentekoon.

Keskusosuuskunta Oulun Seudun Sähkön

ylintä päätösvaltaa käyttää osuuskunta-

kokous, johon omistajajäsenet valitsevat

edustajansa. Osuuskuntakokous valitsee

hallintoneuvoston jäsenet ja se puoles-

taan hallituksen jäsenet.

15 000

12 500

10 000

7 500

5 000

2 500

0

Jäsenosuuskuntien jäsenmäärä

2010 2011 2012 2013 2014

Jäsenalennukset yhteensä 2,3 miljoonaa euroa

Sähköosuuskunnan jäsenyys

Jussi Ervasti,asiakaspalvelupäällikkö

15 13

3

14 8

74

Oulun Seudun Sähkö14

Vuoden 2014 osuuskuntakokous pidet-tiin 15. huhtikuuta. Kokouksessa vahvis-tettiin tilinpäätös ja myönnettiin vastuu-vapaus hallituksen ja hallintoneuvoston jäsenille sekä toimitusjohtajalle vuoden 2013 tileistä ja hallinnosta.

Vuoden 2014 hallintoneuvoston jäsenet ja erovuorot

Juha Hemmilä, Lumijoki 2014Tuure Karkulahti, Kempele 2014Paavo Niemelä, Tyrnävä 2014Kauko Pakaslahti, Lumijoki 2014Seppo Tikkanen, Muhos 2014Risto Näpänkangas, Vaala 2014Pentti Tuovinen, Utajärvi 2014

Kaarlo Saarenpää, Muhos 2015Rauno Hekkala, Oulunsalo 2015Kyösti Juujärvi, Utajärvi 2015Pentti Kennilä, Liminka 2015Tarja Bäckman, Tyrnävä 2015Ilpo Hettula, Kempele 2015Arto Marttila, Oulunsalo 2015

Ilkka Korpela, Kempele 2016Tapio Koskela, Liminka 2016Jari Aitta, Utajärvi 2016Kai Takalahti, Oulunsalo 2016Kari Siira, Tyrnävä 2016Seija Keränen, Muhos 2016Seppo Yli-Elsilä, Liminka 2016Matti Yrjämä, Vaala 2016

Vuonna 2014 hallintoneuvoston pu-heenjohtajana toimi Seppo Yli-Elsilä Li-mingasta.

Sääntöjen mukaan hallintoneuvostoon valittava henkilö ei saa valintahetkellä olla täyttänyt 65 vuotta. Ikäpykälä kos-ki erovuorossa olevia Tuure Karkulahtea Kempeleestä ja Seppo Tikkasta Muhok-selta. Tuure Karkulahden tilalle valittiin Jouko Etelä Kempeleestä ja Seppo Tik-kasen tilalle Aimo Manelius Muhokselta. Lisäksi Kauko Pakaslahden tilalle valittiin Esa Prokkola Lumijoelta. Muut erovuo-rossa olleet hallintoneuvoston jäsenet valittiin uudelleen kaudelle 2015 - 2017.

Hallintoneuvosto valitsee hallituksen jä-senet ja muun muassa päättää toimin-nan huomattavasta supistamisesta tai laajentamisesta.

Vuoden 2014 hallituksen jäsenet ja erovuodet:

Varsinaiset jäsenetOssi Sainila, Liminka 2014Osmo Heikkinen, Muhos 2015Jukka Matinolli, Tyrnävä 2015Lauri Pesälä, Kempele 2016Voitto Uusimäki, Oulunsalo 2016

VarajäsenetRisto Näpänkangas, Vaala 2014Esa Prokkola, Lumijoki 2014

Kokouksessa 19.3.2014 hallintoneuvos-to valitsi erovuorossa olleen varsinainen jäsen Ossi Sainilan jatkamaan kaudelle 2015–2017. Erovuorossa olleen varajä-sen Risto Näpänkankaan tilalle valittiin Matti Yrjämä Vaalasta ja varajäsen Esa

Oulun Seudun Sähkö on toisen asteen osuuskunta eli keskusosuus-

kunta, jonka jäsenistön muodostavat kaksitoista sähköosuuskuntaa ja

kolme muuta yhteisöä. Ylintä päätösvaltaa käyttää osuuskuntakokous,

johon omistajajäsenet valitsevat edustajansa. Osuuskuntakokous valit-

see hallintoneuvoston jäsenet ja hallintoneuvosto hallituksen jäsenet.

Hallinto ohjaa toimintaa

Vuosikertomus 2014 15

Hallinto-organisaatio

Sähköosuuskunnat, 12 kplMuut yhteisöt, 3 kpl

Osuuskuntakokous, 15 edustajaaEdustaja jokaisesta sähköosuus-

kunnasta ja yhteisöstä

Hallintoneuvosto, 22 jäsentäOsuuskuntakokous valitsee asiakas-

jakauman mukaan

Hallitus, 5 jäsentäHallintoneuvosto valitsee

Konsernin organisaatio

ToimitusjohtajaRisto Kantola

Johdon assistenttiTarja Ollikainen

SähkönmyyntiJukka Kaarre

SähköntuotantoRisto Kantola

KaukolämpöRisto Kantola

AsiakaspalveluJussi Ervasti

Talous & henkilöstöMaarit Törrö

SähkönsiirtoTimo Patana

Prokkolan tilalle Pekka Pottala Lumijo-elta kaudelle 2015–2017.

Vuonna 2014 hallituksen puheenjohta-jana toimi Ossi Sainila ja varapuheen-johtajana Voitto Uusimäki. Hallitus ko-koontui 11 kertaa ja käsitteli 124 asiaa. Toimitusjohtaja Risto Kantola toimi halli-tuksen esittelijänä ja johdon assistentti Tarja Ollikainen sihteerinä.

KonsernirakenneKeskusosuuskunta Oulun Seudun Säh-kö on konsernin emoyritys. Konserniin kuuluu lisäksi tytäryhtiö Oulun Seudun Sähkö Verkkopalvelut Oy.

Emoyhtiö vastaa sähköntuotantoliike-toiminnasta, sähkön vähittäismyynnis-tä, kaukolämpöliiketoiminnasta ja kon-sernin palveluista. Tytäryhtiö harjoittaa sähkönsiirtoliiketoimintaa.

Tytäryhtiön hallitus valitaan vuodeksi kerrallaan. Emoyhtiön hallitukseen tuo-daan merkittävät tytäryhtiön hallituk-sessa käsitellyt asiat.

Oulun Seudun Sähkö Verkkopalvelut Oy Varsinaisessa yhtiökokouksessa 21.3.2014 hallitukseen vuodelle 2014 va-littiin kolme jäsentä, Risto Kantola, pj, Jussi Ervasti ja Jukka Kaarre. Hallituk-sen jäsenten toimikausi päättyy vaalin jälkeisen varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä.

Varsinainen yhtiökokous vahvisti vuo-den 2014 tilinpäätöksen ja myönsi hallitukselle ja toimitusjohtajalle vas-tuuvapauden vuoden 2013 tileistä ja

hallinnosta. Hallitus kokoontui 8 kertaa ja käsitteli 83 asiaa. Toimitusjohtaja Ti-mo Patana toimi hallituksen esittelijänä ja sihteerinä.

TarkastustoimintaOsuuskuntakokouksen valitsemina Keskusosuuskunnan tilintarkastajina toimivat Jari Nurkkala, KHT ja Simo Sa-lonen, KHT. Varatilintarkastaja Pohjois-Suomen Tilintarkastustoimisto Oy, KHT-yhteisö.

Sähköverkon varmennustarkastukset suoritti Erkki Niku Inspecta Oy:stä.

Konsernin henkilöstöVuoden 2014 lopussa Oulun Seudun Sähkössä työskenteli 23 ja Oulun Seu-dun Sähkö Verkkopalvelut Oy:ssä 14 henkilöä.

Keskuskauppakamarin kultaisen an-siomerkin kolmenkymmenen vuoden palveluksesta sai asiakasneuvoja Tar-ja Väyrynen ja hopeisen ansiomerkin kahdenkymmen vuoden palvelukses-ta maastosuunnittelija Markku Pöykiö.

Kannatus- ja tukitoimintaOsuuskuntaperiaatteeseen kuuluu yh-teiskunnan toimintaan osallistuminen. Oulun Seudun Sähkö tuki vuoden aika-na järjestötoimintaa yhteensä 36 833 eurolla. Pääosa tukitoiminnasta myön-nettiin omalla toimialueella urheilu-, kulttuuri- ja muuhun yhteiskunnalliseen toimintaan.

Vuosi lyhyestiLiikevaihto 2014 2013

(1000 euroa)

Liikevaihto 44,515 43,687

Tilikauden tulos 3,093 3,548

Investoinnit 13,198 25,236

Asiakkaat

Sähkönsiirto 29,091 28,857

Kaukolämpö 918 890

Energiamäärä (GWh)

Sähkönmyynti 237 243

Sähkönsiirto 447 447

Sähköntuotanto 335 279

Lämpöenergian myynti 129 128

Oulun Seudun Sähkö16

Tilikausi 1.1.–31.12. (1000 euroa)

2014 2013

LIIKEVAIHTO 44,515 43,687

Liiketoiminnan muut tuotot 139 255

Materiaalit ja palvelut

Aineet, tarvikkeet ja tavarat

Sähkön ja lämmön ostot -27,264 -25,613

Aine- ja tarvikeostot -2,623 -2,779

Varaston muutos -124 33

Ulkopuoliset palvelut -3,322 -3,167

-33,333 -31 ,526

Henkilöstökulut

Palkat ja palkkiot -1,862 -2,023

Henkilösivukulut

Eläkekulut -522 -385

Muut henkilösivukulut -65 -82

-2,449 -2,491

Poistot ja arvonalentumiset

Suunnitelman mukaiset poistot -5, 828 -5,585

Liiketoiminnan muut kulut -1,930 -2,516

LIIKEVOITTO 1,115 1,825

Rahoitustuotot ja -kulut

Tuotot muista pysyvien vastaavien sijoituksista

2,379 1,421

Muut korko- ja rahoitustuotot 19 10

Korkokulut ja muut rahoituskulut -430 -352

Sijoitustoiminnan kulut 0 -15

1,967 1,063

VOITTO ENNEN TILINPÄÄTÖS-SIIRTOJA JA VEROJA

3,082 2,888

Laskennallisen verovelan muutos -130 661

Tuloverot 141 -1

TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ/TAPPIO 3,093 3,548

KonsernituloslaskelmaKonsernin liikevaihto ja tulos(miljoonaa euroa)

liikevaihto tulos

Konsernin investoinnit(miljoonaa euroa)

2011 2012

2012 2013

Oulun Seudun Sähkö -konserniin kuuluvat Keskusosuuskunta Oulun Seudun Sähkö emoyhtiönä sekä tytäryhtiö Oulun Seudun Sähkö Verkkopalvelut Oy.

2010 2013 2014

40

35

30

25

20

15

10

5

0

30

25

20

15

10

5

02010 2011 2014

44,5

3,1

13,2

43,6

3,5

25,2

45,1

2,4

6,5

Vuosikertomus 2014 17

31.12.

(1000 euroa)

2014 2013

VASTAAVAA

PYSYVÄT VASTAAVAT

Aineettomat hyödykkeet

Aineettomat oikeudet 144 144

Liikearvo 2,148 2,530

Muut pitkävaikutteiset menot 912 1,036

Aineelliset hyödykkeet

Maa- ja vesialueet 422 422

Rakennukset ja rakennelmat 4,828 4,963

Verkosto 38,650 38,570

Koneet ja kalusto 5,082 4,962

Keskeneräiset hankinnat 380 291

Sijoitukset

Muut osakkeet ja osuudet 65,927 58,203

Muut sijoitukset 0 0

118,492 111,121

VAIHTUVAT VASTAAVAT

Vaihto-omaisuus

Aineet ja tarvikkeet 330 454

Saamiset

Pitkäaikaiset

Pääomalaina 9 9

Lyhytaikaiset

Myyntisaamiset 6,426 6,758

Muut saamiset 144 54

Siirtosaamiset 448 579

Rahat ja pankkisaamiset 4,437 3,135

11,793 10,989

VASTAAVAA YHTEENSÄ 130,285 122,109

VASTATTAVAA

OMA PÄÄOMA

Osuuspääoma 5 5

Vararahasto 1,336 1,336

Edell. tilikausien ylijäämä 55,722 52,174

Tilikauden ylijäämä/tappio 3,093 3,548

60,157 57,064

VIERAS PÄÄOMA

Liittymismaksut ja muut velat

Liittymismaksut 31,674 30,926

Pitkäaikainen

Lainat rahoituslaitoksilta 26,940 21,754

Laskennallinen verovelka 4,309 4,179

Lyhytaikainen vieras pääoma

Ostovelat 3,071 3,401

Pitkäaikaisten lainojen lyhennykset 2,014 3,014

Muut velat 1,547 1,014

Siirtovelat 573 757

70,128 65,045

VASTATTAVAA YHTEENSÄ 130,285 122,109

Konsernitase

Oulun Seudun Sähkö18

Konsernirahoituslaskelma

Tilikausi 1.1.–31.12. 2014 2013

(1000 euroa)

Liiketoiminnan rahavirta

Myynnistä saadut maksut 45,648 53,299

Liiketoiminnan muista tuotoista saadut maksut 139 255

Maksut liiketoiminnan kuluista -38,652 -45,672

Liiketoiminnan rahavirta ennen rahoituseriä ja veroja

7,135 7,882

Maksetut korot ja maksut muista

liiketoiminnan rahoituskuluista -430 -334

Saadut korot liiketoiminnasta 195 -8

Maksetut välittömät verot 170 -522

Liiketoiminnan rahavirta 7,070 7,017

Investointien rahavirta

Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyöd. -5,555 -6,868

Saadut investointiavustukset 121 139

Investoinnit muihin sijoituksiin -7,724 -18,667

Lainasaamisten muutos 0 1

Saadut tuotot sijoituksista 0 -15

Saadut osingot liiketoiminnasta 3,876 1,421

Investointien rahavirta -9,282 -23,990

Rahoituksen rahavirta

Liittymismaksujen muutos 828 1 518

Lyhytaikaisten velkojen muutos -1,000 1,167

Pitkäaikaisten velkojen muutos 5,186 10,636

Maksetut osingot -1,500 0

Rahoituksen rahavirta 3,514 13,320

Rahavarojen muutos 1,302 -3,652

Rahavarat tilikauden alussa 3,135 6,787

Rahavarat tilikauden lopussa 4,437 3,135

Vuosikertomus 2014 19

Oulun Seudun Sähkö Verkkopalvelut Oy:ntase

Oulun Seudun Sähkö Verkkopalvelut Oy:n tuloslaskelma

Tilikausi 1.1.-31.12. 2014 2013

(1 000 euroa)

LIIKEVAIHTO 11 334 10 832

Liiketoiminnan muut tuotot 79 53

Materiaalit ja palvelut

Aineet, tarvikkeet ja tavarat

Ostot tilikauden aikana -830 -992

Ulkopuoliset palvelut -2 852 -2 621

-3 681 -3 613

Henkilöstökulut

Palkat ja palkkiot -516 -538

Henkilösivukulut

Eläkekulut -101 -91

Muut henkilösivukulut -19 -21

-636 -650

Poistot ja arvonalentumiset

Suunnitelman mukaiset poistot -3 728 -3 629

Liiketoiminnan muut kulut -1 500 -1 465

LIIKEVOITTO/TAPPIO 1 868 1 527

Rahoitustuotot ja kulut

Tuotot muista pysyvien

vastaavien sijoituksista 2 0

Korko- ja rah.tuotot konserniyrityksiltä 175 0

Muut korko- ja rahoitustuotot 0 0

Korkokulut ja muut rahoituskulut -1 -1

177 -1

VOITTO/TAPPIO ENNEN

TILINPÄÄTÖSSIIRTOJA JA VEROJA 2 044 1 527

Satunnaiset kulut -1 600 -750

VOITTO ENNEN TILINPÄÄTÖSSIIRTOJA

JA VEROJA 444 777

Poistoeron muutos -426 -774

Tuloverot -3 -1

TILIKAUDEN VOITTO/TAPPIO 15 2

31.12. 2014 2013

(1 000 euroa)

VASTAAVAA

PYSYVÄT VASTAAVAT

Aineettomat hyödykkeet

Muut pitkävaikutteiset menot 210 227

Aineelliset hyödykkeet

Maa- ja vesialueet 87 87

Rakennukset ja rakennelmat 4 4

Sähkön siirto- ja jakeluverkosto 28,659 28,970

Koneet ja kalusto 117 152

Keskeneräiset hankinnat 169 156

Sijoitukset

Muut osakkeet ja osuudet 6 6

29,250 29,601

VAIHTUVAT VASTAAVAT

Saamiset

Pitkäaikaiset

Pitkäaikaiset konsernisaamiset 9,989 0

Lyhytaikaiset saamiset

Myyntisaamiset 8 91

Saamiset saman konsernin

yrityksiltä 8,949 18 142

Muut saamiset 5 5

Siirtosaamiset 71 22

Rahat ja pankkisaamiset 350 49

19,373 18,308

VASTAAVAA YHTEENSÄ 48,623 47,910

VASTATTAVAA

OMA PÄÄOMA

Osakepääoma 130 130

Muut rahastot 110 110

Edellisten tilikausien voitto/tappio 231 1 728

Tilikauden voitto/tappio 15 2

485 1,970

TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄ

Poistoero 16,452 16,026

VIERAS PÄÄOMA

Pitkäaikainen vieras pääoma

Sähkön liittymismaksut 27,322 26,766

Lyhytaikainen vieras pääoma

Ostovelat 1,589 1,399

Velat saman konsernin yrityksille 1,687 879

Muut velat 946 700

Siirtovelat 142 170

4,364 3,148

VASTATTAVAA YHTEENSÄ 48,623 47,910

Oulun Seudun Sähköoss.fi

Voimatie 2, 90440 Kempele

Asiakaspalvelu (08) 310 1313

Faksi (08) 381 763

Päivystys, sähkö (08) 310 1401

Päivystys, lämpö (08) 310 1402

asiakaspalvelu@oss.fi

www.oss.fi