1/2011 Maaliskuu

TALVIKISOISSA EI LENKKAREILLA

PÄRJÄÄ ›› SIVU 8

RENTOPALOMIES

›› SIVU 9

HUKKAKARJALASSA

›› SIVU 14

EDUSKUNTA-VAALIT

›› SIVU 22

parske_111.indd 1 22.2.2011 22.16

2 PÄRSKE 1/2011

Sohvannurkkaan kirjan kanssa, leffaan vai

kuulokkeet korville? Pärskeen arviot

s. 6

Pärske 1/11 Uudenmaan Partiopiirin lehti 34. vuosikerta, nro 192 Ilmestymispäivä 3.3.2011

Julkaisija Uudenmaan Partiopiiri ry Töölönkatu 55, 00250 Helsinki p. 09 8865 1400 faksi (09) 8865 1199 uusimaa@partio.fi www.uusimaa.partio.fi

Piirinjohtaja Ossi Ikonen 040 549 3191 ossi.ikonen@uusimaa.partio.fi

Piirin varajohtaja Kim Setälä 040 748 2615 kim.setala@uusimaa.partio.fi

Vastaava päätoimittaja Janne Haonperä 050 339 3466 janne.haonpera@gmail.com

Toimitussihteeri Petra Valkonen 050 446 0056 petra.valkonen@partio.fi

Ulkoasu Johanna Pakarinen (VKS)

Toimitus Jaakko Haapala (SiHu) Riina Haapala (HiTy) Markus Haveri (LEV) Maija Huitu (HiTy) Johanna Korhonen (NS) Emma Napari (HiTy) Samuli Reunamo (KKP)

Avustajat 1/11 Mia Fast Tea Hurme Aaron Ilmakari Eija Koso-Kotonen Sami Lahtivesi Pekka Lintusaari Matti Luokola Marjo Majlund Hanna Niemi Mikko Roininen Paula Viikari Jouni Vänskä Ville Vänskä

Kannen kuva Mikko Roininen kuvasi viime vuoden Takatalvessa Mirjam Pullisen (JäMe) ja karamelliomenat.

Kuvat, joiden yhteydessä ei mainita kuvaajaa, ovat peräisin piirin kuva-arkistosta.

Painos 1600 kpl

Painopaikka Painokurki Oy, Helsinki

Paperi Galerie Volume 100 gr.

Pärskeen 2/11 aineistopäivä on 31.3.2011.

Aineisto toimitettava deadlineen mennessä päätoimittajalle.

Pärske ilmestyy 6.5.2011.

2-3 Pääkirjoitus Valitusvirsi: ruokalaulut

4-5 Laineilla Pärskähdykset

Kuka tämänkin keksi? Piiritunnus

Fiiliskuva

6-7 Kulttuurituotteet Veijarit

Tähtitaivas paljain silmin Raappana: Maapallo In ja Out

8-9 Trendit Partiotyylit

Alakulttuurit

10-11 Tavaraa Pärske testaa

Partiolaisen huone

12-13 Henkilöt Antti Junkkari Kenkä Linkola

14-17 Partiota susirajan takana – Ville Vänskä Joensuussa

LIITE Takatalvi

22-24 Eduskuntavaalien partio-ehdokkaat

25 Kentältä Kotipaikka: Uusimaa

Siistein partiokokemukseni

26-27 Paperipartio Kuokkavieraat Huiman

leiritoimikunnan kokouksessa Vinkkipankki paperi

partioon

28-29 Kolumnit Kansainvälisiä kokemuksia

Vallan kahvassa

30 Puuhasivu Hyvinhän etelänmies pärjää Joensuussa.

Ville Vänskä raportoi s. 14

Millainen on Sankari? Hengen pelastanut Antti Junkkari kertoo

s. 12

parske_111.indd 2 22.2.2011 22.16

PÄRSKE 1/2011 3

Valitusvirsi

Pääkirjoitus

KUVA: EEVA HELLE

”Ei kuulu! Laulakaa nyt vähän ko-vemmin!” Tämä tuttu huuto kaikuu jokaisen leirin ruokajonossa en-nen kuin päästään syömään. Kuka muka oikeasti haluaa kuulla joka kerta sitä samaa Pikku-aasia ja Marmeladinakkia aina yhtä epävi-

reisesti, vieläpä kovempaa?Joukossa on yleensä vielä joku

kovaääninen huutaja, joka vain karjuu säkeistöt läpi. Kenen etuja tämä palvelee? Siis ihan oikeesti, kaikilla on kiljuva nälkä, eikä var-mastikaan vähiten kokeilla, jotka

vielä joutuvat odottamaan koko räkänokkajoukon ohi menemistä ennen kuin itse pääsevät syömään. Kysymmekin: menevätkö urpot pe-rinteet kokkien vatsojen edelle? Edistävätkö ruokalaulut yhteistä hyvää?

Epävireiset ruokalaulut

Otetaan hyppysellinen konservatii-visia partiopamppuja, sekoitetaan joukkoon pari nuorta ja innokasta partiojohtajaa, maustetaan kiivailla näkemyseroilla ja tarjoillaan kei-tos polttavan kuumana Twitterissä. Harmi vain, että tämä soppa ei mais-tunut kaikille.

Helmikuun partioneuvostossa käy-tiin tiukkaa keskustelua siitä, saako neuvoston - siis jäsenkokousten vä-lillä Suomen Partiolaisten ylimmän päättävän elimen - kokouksista ra-portoida suorana Twitteriin, Face-bookiin tai muihin sosiaalisen me-dian välineisiin. Tapaus Twittergate vyöryi liikkeelle, kun Pääkaupun-kiseudun Partiolaisten varajohtaja Anna oli liverrellyt kokouksen ku-lusta Twitterissä, mutta ei ollut pyy-tänyt tähän muilta partioneuvoksilta lupaa. Seurasi kädenvääntö, jonka lopputuloksena “katkaistiin piuhat” eli neuvosto päätti, että kyseisestä kokouksesta ei viestejä ulkomaail-maan enää lähde. Seuraavassa par-tioneuvoston kokouksessa pitäisi sitten päättää, mitä ja miten neuvos-ton kokouksista saa viestiä.

Demokratiaan kuuluu pait-si vaaleilla valitut edustajat myös päätöksenteon avoimuus. Partio-

neuvostossa päätöksiä tekevät luot-tamushenkilöt, joille piirin asia-kasomistajat eli lippukunnat ovat antaneet äänensä. Oman oikeus-tajuni mukaan lippukunnilla tulee olla myös oikeus saada tietää, mitä heidän edustajansa isoissa pöydissä puuhailevat.

Partioneuvoston asiat eivät var-masti kiinnosta kaikkia, koska pö-lyinen paperipartio on aika kaukana lippukunnan arjesta. Mutta oikealla tavalla tarjoiltuina kuivistakin asi-oista saadaan kiinnostavia. Parhaim-millaan viikonlopun Twitter-tykitys oli kuin Michael Mooren dokument-ti: tarpeeksi kevyt, jotta sen jaksaa katsoa loppuun asti, mutta riittävän asiallinen, että sen voi ottaa todesta. Siispä enemmän Twitteriä ja vähem-män virallisuuksia, kiitos!

Seuraavaa Partioneuvostoa odotel-lessa voit käydä lukemassa Twitter-taistelun taustat Partiofarssi-blogista osoitteessa partiofarssi.wordpress.com.

JANNE HAONPERÄ

Kirjoittaja on Twitterissä, mutta käyttää suurimman osan ajastaan Facebookissa.

Partiofarssi”Enemmän Twitteriä ja vähemmän

virallisuuksia, kiitos!

parske_111.indd 3 22.2.2011 22.16

4 PÄRSKE 1/2011

SUOMEN PARTIOLAISTEN SAN-KARIMERKKI RAJAMÄEN MET-SÄNKÄVIJÖIDEN ANTTI JUNK-KARILLE

Antti Junkkarille (20) myönnet-tiin Sankarimerkki nro 54 hengen pelastamisesta. Junkkari oli kesällä Leirikesä ry:n lastenleirillä vierai-lijana kun erään osallistujan sydän pysähtyi sairaskohtauksen seu-rauksena. Junkkari toimi ripeästi tilanteen vaatimalla tavalla ja elvyt-ti henkilöä arviolta puolen minuu-tin ajan. Painelupuhalluselvytyksen seurauksena henkilön syke palasi ja näin Antti Junkkari pelasti toi-minnallaan henkilön hengen.

Sankarimerkki luovutettiin Antti Junkkarille 6.12. Rajamäen Met-sänkävijöiden itsenäisyyspäivän juhlassa Rajamäellä. Merkin jaka-jina toimivat Rajamäen Metsänkä-vijöiden lippukunnanjohtaja Perttu Pihlajaviita ja Uudenmaan Partio-piirin piirinjohtaja Ossi Ikonen.

Lue lisää Antti Junkkarista Pärs-keen sivulta 12.

HUIMA VIIKONLOPPUSEMPPATammikuussa järjestettiin pe-

rinteinen talvisemppa, jossa uusi syyskokouksen valitsema hallitus tapasi ensimmäisen kerran. Semi-naarin tarkoituksena oli perehdyt-tää uudet jäsenet piirin toimintaan ja sen toimijoihin. Lisäksi piirihal-litus käsitteli kuluvan vuoden toi-mintasuunnitelmaa, siihen liittyviä toimenpiteitä sekä aikataulua.

Talviseminaarin yhteydessä jär-jestettiin myös Huima 2012 piirilei-rin tekijöiden oma seminaari. Se-minaariin osallistunut Hanna Rutila kertoo, että viikonlopusta jäi hyvät fiilikset: - Huimaa ollaan tekemäs-sä jo vauhdilla ja tekijöillä on hyvä meininki. SCOUTTI-mestarina Hanna iloitsee erityisesti siitä, että suvaitsevaisuus ja monikulttuuri-suus on

huomioitu suunnitelmissa todella hyvin. Piirileirillä aiotaan lisäksi panostaa peruspartiotaitoihin.

Tämän vuoden parasta talvisem-pan antia oli kontaktien luominen pysyväisorganisaation ja piirileirin projektiorganisaation välille. – Yh-dessä tekemällä piirin strategis-ten tavoitteiden saavuttaminen ja partio-brändin kirkastaminen lähti huimaan vauhtiin, toteaa Tea piiri-toimistolta.

Huiman kasvua kaikkien aikojen piirileiriksi voi seurata piirin koti-sivuilla tai Facebookissa. Leirille etsitään parhaillaan hyviä tyyppejä mestaritason pesteihin!

Kuvakollaasi seminaarista löytyy Pärskeen sivulta 22.

PARTIOHUIVI PIISPA IRJA AS-KOLALLE

Helsingin hiippakunnan piispa Irja Askola huivitettiin helmikuussa Kalevan Tyttöjen kololla Johannek-sen kirkossa. Piispalle annettu hui-vi kertoo, että piispa vastaa omalla tavallaan h i i p p a -k u n n a n s e p p o -t o i m i n -nasta ja h u o m i o i partiolai-set myös o m a s s a työssään. Tilaisuut-ta oli seuraamassa edustus Kalevan Tytöistä, Uudenmaan Partiopiiristä, Pääkaupunkiseudun Partiolaisista ja SP:n Seppo-työryhmästä.

Tilaisuus oli lyhyt ja ytimekäs, mutta hyvin lämminhenkinen. Piispa Askolan arvomaailmassa on paljon samankaltaisuuksia partio-laisten arvoihin. Askola mm. sanoi, että voisi hyvin sitoutua partiolupa-ukseen ja –ihanteisiin. Hän kertoi partiolaisista tulevan ensimmäi-senä mieleen iloisuuden ja vas-tuunkannon. Irja Askola kertoikin tilaisuudessa, kuinka helpottaval-ta pääkaupunkiseudulla toimivien

vastuunsa tuntevien partiolaisten määrä tuntuu.

MAAHANMUUTTAJIEN MÄÄ-RÄ NOUSSUT UUSMAALAISISSA LIPPUKUNNISSA

Vuosiselosteen vastauksista kävi ilmi, että maahanmuuttajataustais-ten lasten ja nuorten määrä on li-sääntynyt yli puolella aikaisempaan verrattuna Uudenmaan partiopiirin alueella. Määrä ei kuitenkaan ole edelleenkään suuri, sillä kokonai-suudessaan maahanmuuttajataus-taisia lapsia ja nuoria on alueel-la ainoastaan 16. Aikuisia lukuun ottamatta maahanmuuttajat ovat edustettuina kaikissa ikäryhmissä, eniten sudenpentuikäisissä.

SUUNTAA RETKELLE, SUUN-TAA KISAAN

Tänä vuonna Suomen Partiolais-ten ja partiopiirien ohjelmapaino-tuksena on retki- ja kisataitojen sekä aktiivisuuden kohentaminen. Ret-keily-, pt-kisa- ja suunnistustaitojen opetteluun ja ko-hentamiseen tar-jotaan vuoden aikana paljon tukea. Paino-tuksen vinkkejä täynnä olevat nettisivut ovat osoit-teessa www.partio.fi/ohjelmapai-notus2011.

PARTIOPÄIVÄ 17.4.Partioviikko sattuu tänä vuonna

osumaan pääsiäisen tienoille. Hel-singissä on mahdollisuus viettää palmusunnuntaina 17.4. iloista par-tiopäivää. Helsingissä järjestetään silloin kansallinen kirkkopyhä, paraati, woomal-tori ja lippukun-nille on myös suunniteltu vinkkejä omaan retkeen.

Lippukuntiin on toimitettu info-paketit kansallisesta kirkkopyhästä ja Kohtaamisesta sekä vinkkejä lip-pukunnan omalle, päivän huipen-tavalle, retkelle.

KOONNUT: MAIJA HUITU

Pärskähdyksiä

parske_111.indd 4 22.2.2011 22.16

PÄRSKE 1/2011 5

Tunnelmia

Kuka tämänkin keksi?

Ei kampa, vaan kokkaTEKSTI: SAMULI REUNAMO JA JANNE HAONPERÄ

Uudenmaan Partiopiirin tunnus si-sältää syvää symboliikkaa, mutta mitä ihmettä se oikein esittää.

Lounais-Suomen Partiopiirin logossa on kettu, Hämeen Partio-piirin logossa taas ilves. Kymen-laakson piiritunnuksessa komeilee lohi. Uudenmaan Partiopiiri osoitti aikoinaan ilahduttavaa suorasel-käistä uusmaalaisuutta jättämällä eläindiskurssin sikseen – paitsi että nykyään logosta ei ota mitään sel-vää. Sehän on omituinen, valkoinen kampa. Mitä tämä kertoo Uudesta-maasta? Täh?

Kyseessä on veneen kokka, jon-ka on tarkoitus symboloida uus-maalaista uudisraivaajahenkeä.

Piirinjohtajalta saadun luotettavan tiedon mukaan kokka-logo on pe-riytynyt Uudenmaan Partiopiiril-le tämän edeltäjältä Uudenmaan Partiopoikapiiriltä, jonka lipussa kokka-kuvio esiintyi. Partiopoika-piirin lipun suunnitteli Eino J. Lai-ho vuonna 1968. Uudenmaan Par-tiopoikapiiri ja kaksi uusmaalaista Partiotyttöpiiriä yhdistyivät vuonna 1975 Uudenmaan Partiopiiriksi.

Jos Partiopoikapiirin tunnus oli kokka, mistä Partiotyttöpiirien jä-senet sitten tunnisti? Eräs haasta-teltu partiovaikuttaja arvelee, että tyttöjen tunnus saattoi olla vene yl-häältä päin kuvattuna.

Sipoon Hukkien talvileiri pidettiin urbaanissa ympäristössä. KUVA: JOUNI VÄNSKÄ

parske_111.indd 5 22.2.2011 22.16

6 PÄRSKE 1/2011

Kvartaalin leffa

Kvartaalin levy

Aikuistunut Raappana on vihaisempi, kantaaottavampi - ja elektronisempiTEKSTI: SAMULI REUNAMOKUVA: PEKKA LINTUSAARI

Raappana - Maapallo2007 julkaistun Päivä on nuori -de-byytin ja uunituoreen Maapallo-albumin välissä on ehtinyt kulua kolme vuotta, mikä on jättänyt jäl-kensä artistiin. Oudosta suomireg-gae-nimestä on tullut lähes valta-virtaa, sillä Raappanan tarttuvia biisejä on helppo kuunnella ja sa-noituksiin helppo yhtyä.

Levy starttaa nimibiisillään lu-paavasti. Maapallo häivyttää ennak-koepäilyt: Raappana on entisellään. Kertosäe jää soimaan päähän. Heti toisessa kappaleessa Mukavuutta ja luksusta särähtää korvaan: mit-kä ihmeen soundit? Vaikuttaa sil-tä, että nykyreggae on taantunut soundeissaan monia vuosia - sekä Mukavuutta ja luksusta että Kuollut kaupunki kuulostavat 2000-luvun alun Jukka Pojalta tai Paarmalta, eivätkä mitenkään positiivisessa mielessä. Liika elektronisuus on yksinomaan ärsyttävää, ja muuten mukiinmenevät kappaleet on pilat-

tu tuolla oudolla bilemeiningillä.Levyn parhaimmistoksi nousee

kuitenkin paradoksaalisesti Huolia murheita harmeja, armeijan vas-tainen kappale. Se on hyvin elekt-roninen ja hyvin bilemäinen, mutta sillä erotuksella, että se on äärim-mäisen hyvällä maulla tehty. Se on levyn vihaisin raita, jossa Raappana tykittää konetaustan päälle yleisen asevelvollisuuden mielettömyyttä. Muita erinomaisia kappaleita levyl-lä ovat erokappale Karu totuus ja pohdiskelevat Yksinäistä ja Aikasin heräämistä.

Jos pitää sanoituksista, levy an-saitsee täydet viisi tähteä. Taustat ovat paikoin kuitenkin niin mautto-mia, etteivät hyvätkään sanoitukset pelasta niitä. Tämä vaivaa erityi-sesti kappaletta Kuollut kaupunki. Raappana tulee joka tapauksessa kasvattamaan suosiotaan tällä le-vyllä. Aika näyttää, mihin suuntaan artisti aikoo seuraavaksi kehittyä.

Ikinuoriksi jääneet veijarit, Saku ja Ässä, bailaavat, iske-vät naisia ja elävät ilman huolia tulevaisuudesta. Ässän törmätessä sattumalta elämänsä naiseen hänen arvonsa saavat rakkauden huumassa uudenlaisen järjestyksen.

Saku varoittelee parasta ystäväänsä rakkauden petol-lisuudella ja yrittää monin keinoin saada tämän takaisin elämäänsä. Miesten touhutessa uudenlaisen käänteen saavat niin parisuhde kuin ilmapallolentokin.

Veijarit on Suomessa harvinainen buddy- eli kave-rikomedia, jonka juoni ei yllätä katsojaa, mutta ei ole puuduttavakaan. Vaihtelevuutta tuovat kotivideomaiset pätkät ja nykyaikaiset hahmot. Naurulta ei välty, vaikka loppuratkaisun jälkeen elokuva osoittautuukin odotuk-sia koskettavammaksi.

Kaverikomedia ei yllätäTEKSTI: JOHANNA KORHONEN

parske_111.indd 6 22.2.2011 22.16

PÄRSKE 1/2011 7

IN — OUT

Kvartaalin kirja

Facebook

Villasukat

Putous tv-ohjelman Munamies

Talvi - loska

Vuotavat teltat

Märät sukat

Rajan Reippaiden tarpojaryhmä Termostaatit paljastaa mikä on tällä hetkellä IN ja mikä totaalisen OUT

IN

OUTOlli Mantereen ja Veikko Mäkelän kirjoittama Tähti-taivas paljain silmin (URSA ry 2007, 186 s.) on ulko-asultaan huomiota herättämätön pikku opus. Sisältö on kuitenkin ummikolle oiva johdatus tähtiharrastuk-sen alkeisiin.

Kirja esittelee, mitä kaikkea taivaalla on nähtävissä nimensä mukaisesti paljain silmin. Pääosassa ovat täh-det ja tähtikuviot, mutta kirjoittajat eivät unohda myös-kään Kuuta, aurinkokuntamme planeettoja, omaa täh-teämme Aurinkoa eivätkä muita taivaan valoja. Lukija saa vinkkejä minne, milloin ja miten kannattaa katsoa.

Pelkän havainnoimisen lisäksi syistä ja seurauksista kiinnostuneelle lukijalle kirja kertoo taivaalla näky-vien tapahtumien luonnontieteellistä taustaa melko selkokielisesti. Ymmärtäminen edellyttää kuitenkin avaruudellista hahmotuskykyä tai vaihtoehtoisesti sinnikkyyttä rakentaa kotioloissa pienoismalleja maa-ilmankaikkeudesta. Ongelma on sama kuin jo Koper-nikuksen aikoina: maailmankaikkeus näyttää maan pinnalta katsottuna toiselta kuin maapallon ulkopuo-lelta.

Uusmaalaisen valosaasteen keskellä elävää saattaa arveluttaa, voiko tähtiä havainnoida täälläkin. Kirjas-ta välittyy näkemys, että havainnointi on mahdollista kaikkialla. Allekirjoittanutkin on tehnyt aloittelijan mittapuulla mielestään pari tasokasta tähtiretkeä Hel-singin esikaupungeissa.

Kauempana valaistuksesta öisin liikkuville kirja tar-joaa useita haasteita oman havainnointikyvyn rajojen koetteluun: esimerkiksi kuuttomina talviöinä voi lumi-hangella koettaa nähdä Venuksen heittämän varjon.

Kirjassa on myös luetteloita lähivuosien merkittävis-tä tapahtumista taivaalla. Kesäkuun 16:na tänä vuonna on Etelä-Suomessa havaittavissa täydellisen kuunpi-mennyksen loppuvaihe. Siinä oiva aihe partioretkelle!

Tähtiharrastuksen aluksiTEKSTI JA KUVA: MARKUS HAVERI

parske_111.indd 7 22.2.2011 22.16

8 PÄRSKE 1/2011

Partiotyylit

Iiris, 17, Kirkkonummen Metsänkävijät

Koska joukkueemme on Tiim Tupsu, meillä kaikilla on tällaiset hauskat tupsut pipoissa. Yhtenäiseen kisatyy-liimme kuuluvat myös vihreät kisanumerot. Tärkein-tä talvikisoissa on ehdottomasti se, että vaatteet ovat mahdollisimman lämpimät, mutteivät liian raskaat. Nyt jalassa on monojen päällä kätevät lumisuojat. Ki-savaatteiden värillä ei ole niin väliä, mutta yleensä yritän välttää mustaa. Varuste, joka on melkein aina kisoissa mukana, on juomapullopussi. Tuntuu, että ki-soissa on usein mukana paljon kaikkea turhaa tavaraa raastinraudoista lähtien, kun yrittää varautua vähän kaikkeen.

Rosa, 17, Keravan Korvenpojat

Kisatyylin suhteen olen käytännön ihminen, vaattei-den ominaisuudet painavat vaakakupissa enemmän kuin ulkonäkö. Yleensä kaikki varusteeni ovat viimei-sen päälle goretexiä, tosin nyt monot näyttävät kyllä vähän kärsineiltä ja palaneilta. Kisavaatetuksesta ei löydy yhtenäistä värimaailmaa, mutta punainen takki on hyvä, koska kaverit löytävät helpommin, jos sattuu eksymään metsään. Kätevin vaatekappale kisoissa on buffihuivi, sillä saa naaman suojaan viimalta.

Yksityiskohdat viimeistelevät kisatyylin

TEKSTI JA KUVAT: RIINA HAAPALA JA EMMA NAPARI

Haastateltavat kertoivat tyyleistään Pääkaupunkiseudun Partiolaisen ja Uudenmaan Partiopiirin Hanki Elämä -talvikisoissa 12.-13.2.2011.

parske_111.indd 8 22.2.2011 22.16

PÄRSKE 1/2011 9

Alakulttuurit partiossa

Palokuntanuori kulkee kurkkusalaateissa

TEKSTI: RIINA HAAPALAKUVA: SAMI LAHTIVESI

Sami Lahtivesi on paitsi partiolainen, myös aktiivinen vapaapalokuntalainen. Pukeutumisesta sitä ei aina huomaa, mutta tietenkin silloin kun koko päivä menee palokuntajutuissa.

Sami itse kuvailee tyyliään kurkkusalaatiksi ja ”veh-reän sotilaalliseksi”. Arkivaatetus seilaa farkkujen ja college-housujen välillä päivän fiiliksistä riippuen. Toisaalta jos päivän aikana joutuu hälytyksiin, saattaa Sami liikkua koko päivän palokunnan ”pelkistetyn siis-tissä väliasussa”, kuten hän itse vaatetusta kuvailee.

Vaatetus on kuitenkin rentoa ja usein hyvin käytän-nöllistä. Partiossa vaatetus luonnollisesti vaihtelee sen mukaan, mitä on ohjelmassa. Leirivaatteiden tulee olla käytännölliset, työkäyttöön sopivat ja niissä tulee olla paljon taskuja, joissa säilyttää kaikkea, mitä voi tarvita.

Noin kymmenen vuoden palokuntalaisuus ei Sa-min tyyliin ole liiemmin vaikuttanut, lukuun ottamat-ta väliasua, jossa hän saattaa hengailla koko päivän siviilissäkin, jos tietää, että hälytyksiä saattaa tulla. Kurkkusalaattimaisuuden lisäksi vaatetus on usein käytännöllistä ja Sami kaipaakin paljon taskuja, erityi-sesti partiossa.

”Partiossa ollaan paljon metsässä ja touhutaan ja vaatetus on sen mukainen. Peräänkuulutan taskuja!” Sami toteaa.

parske_111.indd 9 22.2.2011 22.16

10 PÄRSKE 1/2011

Pärske testaa

Tuotteet partiolaiselle joka lähtöön!

289 00

Kun aloitat tekemään, tallennaheti oikealla nimellä jotta kukaanei tuhoa tätä pohjaa.

tekstifontti on Grandesign neue Romannumerofontti on vanha tuttu Bell Gothic ja Bell Gothic BT

Puuttuva logo haetaan Tiedosto-Tuo-komennolla arkistosta. (joka myymälässä eri paikassa, tiedostossa tai cd:llä)

Tarjouslapussa on erilainen yläpalkki kuinnormaalihintalapussa. Tarjouslapun maisemaon mustavalkoinen.

TÄLLE POHJALLE EI MIELELLÄÄN TUOTELAPPUJA, KÄYTETÄÄN LÄHINNÄ KATUPUHUJAN LAPUISSA JNE.

www.trekki.fiwww.trekki.fi/facebookLIITY!

Eräjorman talviretkeilyvarusteetTEKSTI JA KUVAT: RIINA HAAPALA JA EMMA NAPARI

Talviretkeily on tunnetusti välineurheilua. Oikeilla varusteilla hyisistä pakkasöistä selviää vä-hemmällä hytinällä.

Atlas-lumikengät Amatöörillä oli alkuun pohtimista, miten kenkä ensinnäkään sujaute-taan jalkaan. Kiinnitysmekanismi vaati myös hitusen perehtymistä ja vähän enemmän säätöä, kenkä kun oli miesten mallia ja testaajan jal-ka naisten kokoa 36. Ilman kenkiä hankeen upposi polvia myöten, mutta kengillä pysyi hyvin pinnalla. Kengät olivat käytössä myös yllättävän keveät ja mukavat, vaikka olivatkin reilun-kokoiset. Partiokisoihin testiryhmä lähtisi kuitenkin ennemmin suksilla, koska lumikenkäily vaatii enem-män fyysistä ponnistelua ja jalkojen nostelua kuin perinteinen sivakointi. Leppoisammille reissuille lumikengät sen sijaan sopisivat loistavasti.

Atlas-teleskooppisauvat Kokoontaittuvissa lumikenkäilysau-voissa on säätövaraa metristä 130 senttiin. Pituuden lukitusmekanismi on aika jäykkä, varsinkin kohmei-sille sormille, ja teleskooppivarsi on samoin melko tiukka (mikä voi tietenkin johtua osaltaan sauvojen uutuudesta). Sauvojen päässä on järeät metallikärjet, joilla saa otteen liukkaastakin pinnasta ja piikit saa tarvittaessa muovisuojuksen alle piiloon. Käytettäessä sauvat kuiten-kin toimivat hyvin ja teleskooppivar-ren jämäkkä lukko pitää, eikä sauva mene kasaan käytön aikana.

parske_111.indd 10 22.2.2011 22.16

PÄRSKE 1/2011 11

Karttoja, huiveja ja yksi iso lakanaTEKSTI JA KUVAT: SAMULI REUNAMO

Matias ”Matsu” Uskin (KKP) huonetta hallitsee jätti-mäinen Kilkkeen Koira-kylän lakana sängyn yläpuo-lella roikkumassa. Onko Koira koskaan pudonnut yl-lesi nukkuessasi?

”No ei koko Koira, toi lieve on välillä tullut ja se sit aina vähän säikäyttää”, virkkoo Matsu, 18. Hän ei kuu-lemma saanut sitä Kilkkeen huutokaupasta vaan erään jäynän tuloksena. ”Kerta se tuli kotiin asti mukaan niin pistin sen sit seinälle.”

Lakanan oikealle puolelle on ripustettu partiohuive-ja: on leirihuiveja, riihityshuiveja sekä ihan oman lip-pukunnan huivikin. ”Jokaisen reissun voitonmerkki, tavallaan”, kuvaa Matsu.

Kaikilla ihmisillä on huoneessaan tietokone, mutta hieman harvemmalla riippuu sen yläpuolella hirveä

määrä karttoja, jotka ovat kaikki joistakin partiotapah-tumista. ”Mä en oo ihan varma mistä se lähti alun pe-rin, mut niitä nyt vaan tuli ripustettua tohon”, kertoo Matsu. ”Tuntui turhalta heittää hyviä karttoja pois jo ihan senkin vuoksi, että niistä jää omistajalleen muis-to.”

Niistä ei ole varsinaisesti hyötyä, sillä osa on niin ry-pistynyt ja repeytynyt ettei tahdo enää selvää saada. ”Se on paljon hienompaa ku se kartta on ihan pilalla. Kun se on kärsiny ihan kauheesti niin siit näkee et oli ihan karsee reissu”, Matsu hehkuttaa.

Enemmän hyötyä on kartoista, jotka roikkuvat Koi-ran vasemmalla puolella. Sieltä on saanut paikkansa muun muassa Nuuksio. ”Niitä on aika vaikeeta pitää seinillä ku ne ampuu noit nastoja mun niskaan.”

Tuotteet partiolaiselle joka lähtöön!

289 00

Kun aloitat tekemään, tallennaheti oikealla nimellä jotta kukaanei tuhoa tätä pohjaa.

tekstifontti on Grandesign neue Romannumerofontti on vanha tuttu Bell Gothic ja Bell Gothic BT

Puuttuva logo haetaan Tiedosto-Tuo-komennolla arkistosta. (joka myymälässä eri paikassa, tiedostossa tai cd:llä)

Tarjouslapussa on erilainen yläpalkki kuinnormaalihintalapussa. Tarjouslapun maisemaon mustavalkoinen.

TÄLLE POHJALLE EI MIELELLÄÄN TUOTELAPPUJA, KÄYTETÄÄN LÄHINNÄ KATUPUHUJAN LAPUISSA JNE.

www.trekki.fiwww.trekki.fi/facebookLIITY!

Partiolaisen huone

Pärskeen toimitus pääsi testaamaan muutamia Trekin uutuustuotteita.

Led Lenser H14 -otsalamppu Tämä otsalamppu on melko järeä kapistus − myös painava. Valoa kyllä riittää, lampussa on viisi erilaista käyttövaihtoehtoa, kirkas valo ja vähän himmeäm-pi sekä muutama vilkku eri taajuuksilla. Viimeinen vilkku saa aikaan lähes strobovaloefektin tai ainakin migreenin. Lamppu pysyy kuitenkin hyvin päässä ja on painostaan huolimatta mukava käyttää.

Grabber Toe Warmers -lämmittimet Muovipaketista otettavat läpyskät epäilyttävät − läm-mittävätkö nämä oikeasti? Muutaman minuutin kuluessa varpaanlämmittimet alkavat kuitenkin lämmetä ja kenkiin laitettaessa lämmittävät oikeasti. Ehdottomasti viluisten varpaiden pelastus metsässä! Varpaiden lämmön maksimoimiseksi paketteja pitää kuitenkin muistaa ostaa kaksi.

parske_111.indd 11 22.2.2011 22.16

12 PÄRSKE 1/2011

Ai kuka?

Missä opit elvyttämään, Antti Junkkari?

TEKSTI: MARKUS HAVERIKUVA: MATTI LUOKOLA

Antti Junkkari sai 6.12.2010 Suomen Partiolaisten sankarimerkin, joka myönnetään suurta uhrautuvaisuutta osoittavasta teosta, jonka aikana partiolainen, autettava tai he molemmat ovat olleet ilmeisessä hengenvaarassa.

Miksi sait Sankarimerkin? Mitä tapahtui?Elvytin nuoren tytön, jonka sydän oli pysähtynyt. Olin

kesän keskivaiheilla tapaamassa työkavereita nuorille suunnatulla leirillä Kiljavalla, kun oma lastenohjaa-jan kesätyö oli Bentgsårin saarella päättynyt. Meitä oli useita paikalla, kun yksi nuorista tuli kertomaan ty-töstä, joka kaatui eikä nouse ylös. Paikalta löysimme tytön, joka ei vastannut puheeseen. Käänsimme hänet selälleen ja totesimme hänet elottomaksi. Elvytys ei kestänyt pitkään ja tyttö virkosi elvytyksen tuloksena.

Miten osasit toimia tilanteen edellyttämällä etkä vain jämähtänyt paikallesi?

Sitä en tiedä, kaikki kävi niin nopeasti. Asiaa saattoi helpottaa, etten ollut tilanteessa yksin ja että ympäris-tö oli minulle tuttu, muuta en osaa sanoa.

Milloin ja missä opit elvyttämään? Partiossa elvytys oli tuttua jo ihan pienestä pitäen,

mutta käytännössä opin sen 2007 lastenohjaajan työ-koulutuksessa, ja nämä koulutukset ovat toistuneet joka kevät sen jälkeen. Suoritin SPR:n EA1:n ensim-mäisen kerran keväällä 2009.

Mitkä ovat partion tärkeimmät opetukset? Kehitä itseäsi, tee yhteistyötä, koe, näe ja tee paljon

mielekkäitä asioita.

Mikä on parasta partiossa? Haha, taas vaikeaa. Kärkeen pääsevät ne ihmiset, joi-

hin tutustuu ja joiden kanssa pääsee tekemään partio-ta. Itsensä monipuolinen kehittäminen ja vapaus tehdä partiosta itsensä näköistä ja tuntuista on myös tärkeää.

Miten suhtaudut ansiomerkeillä palkitsemiseen? En näe niitä edellytyksenä toiminnalle. Koen, että

partiossa on enemmän kyse kasvamisesta ihmisenä ja yhteisön jäsenenä. Ansiomerkit ovat kuitenkin hyvä tapa huomioida ja kannustaa oppimista, uskallusta omille epämukavuusalueille sekä itsensä

ylittämistä.

Mitä terveisiä tahdot lähettää uusmaalaisille partio-laisille?

Peukkua!

Antti Junkkari, 20, Rajamäen Metsänkävijät

Pesti(t): Sudari, vartiolainen, vartionjohtaja ja vaeltaja Rinkka putkilla vai ilman: Haha! Vähempi pa-rempi!

parske_111.indd 12 22.2.2011 22.16

PÄRSKE 1/2011 13

Missä hän on nyt?

Heinäkengälle partion kivijalka on lippukunta

TEKSTI: JANNE HAONPERÄKUVA: PIIRIN ARKISTO

Jouni “Kenkä” Linkola on nyt onnellinen, mutta kaipaa silti partiolta reippaampaa otetta yh-teiskunnallisiin ongelmiin.

Piirin vuonna 2000 julkaistussa historiikissa häntä kut-sutaan 90-luvun vaihteen suureksi partiovaikuttajaksi. Eikä syyttä. Jouni “Kenkä” Linkola on ehtinyt olla mu-kana monessa ja saamme kiittää häntä muun muassa vanhan ohjelman vaeltajaikäkaudesta.

“Jossain vaiheessa 90-luvulla hurahdin vetämään vaeltajaohjelman uudistusta silloisessa ohjelmauudis-tuksessa. Yritin vaikuttaa siihen, että vaeltajat saisivat enemmän päätösvaltaa siitä, mitä partiossa tehdään. Aikuiset eivät saa päättää mitä nuoret tekevät, vaan heidän pitää tukea sitä hommaa”, Kenkä kertoo.

Piirileiri Melkuttimella 1994 testattiin Kengän ja Ant-ti Rahkolan kehittämää ideaa, jossa vaeltajat saivat itse kokeilla, miten piirileiri laitetaan pystyyn. Nuo-ret rakensivat leirin itse ja saivat päättää esimerkiksi leirin rahojen käytössä. Aikuiset tukivat tarvittaessa. Tämä oli tuohon aikaan uutta ja mullistavaa, koska aikaisemmin käytäntönä oli ollut, että isonkin partio-leirin pystytti työllä ja tuskalla muutama sata aikuista. Hyväksi havaittu idea kopioitiin myös Finnjamboree Loistolle 1996.

“Mua itteeni jurppi lippukunnassa nurkkakuntai-suus, ajatus siitä, että ‘meiän lippukunta on tärkein’. Jossain vaiheessa saatiin sitten huijattua Kiehiset ja Jokipartio järjestämään TuPan kanssa yhteispohjois-maista Vänskap-leiriä. Tämä oli kimmoke lähteä ra-kentamaan yhteistyösuhteita ja siitä sitten piirin hom-miin.”

Uudenmaan Partiopiiri oli Kengän mielestä 80-lu-vulla täysin poikkeuksellinen piiri muiden joukossa. Uudellamaalla oltiin avoimia uusille ideoille ja halu kehittää ja tehdä ennakkoluulottomasti partiota oli suuri. Viime aikoina muutos on ollut samansuuntaista kuin mitä se oli 80-luvulla. Silti Kenkä haluaisi, että yhteiskunnallisiin ongelmiin otettaisiin hanakammin kantaa.

“Suomessa partio on herttaista hauskanpitoa kave-

reiden kanssa, kun muualla maailmassa se on yhteis-kunnallisiin epäkohtiin puuttumista. Sitä kaipaisi, että valistunut nykynuoriso käyttäisi organisaatiota myös vaikuttamiseen, oli se sitten ilmastoasioihin tai muihin epäkohtiin.”

Kun Kengän omat lapset olivat Kiehisissä vartionjoh-tajina, huomasi hän huvittuneena, että samat traditiot ovat edelleen olemassa kuin 30 vuotta sitten. Lippu-kunta ja ennen kaikkea vartiojärjestelmä on kivijalka, jolle kestävää partiotoimintaa on hyvä rakentaa. Niitä eivät pienet myrskyt kaada.

Partionimi Kenkä juontaa juurensa lippukuntaleiril-le, johon Kenkä vartiolaisena osallistui. Jostain syystä vartio oli taivaltanut sankan pusikon läpi ja kenkiin oli tarttunut heiniä kiinni. Kaverit nauroivat “heinäken-gälle”. Siitä lähtien Jouni on partiopiireissä tunnettu Kenkä Linkolana. Mutta missä olet nyt, Kenkä Linkola?

“Nyt minä istun olohuoneessa Järvenpäässä, vanhas-sa huvilassa, jonka olemme entisöineet neljän partio-aikaisen kaverini kanssa asuttavaksi omakotitaloksi. Meitä on tässä kaksi perhettä, melkein kaikki lapsem-me harrastavat partiota ja olemme onnellisia.”

Kenkä Linkola (vas.), Taina Schildt ja Jasu Nurminen avoimina kaikelle uudelle.

Jouni ”Kenkä” Linkola (TuPa) aloitti partiouransa Oulussa Hiukkavaaran varuskunnassa jo viisivuoti-aana. Kun perhe muutti Tuusulaan, Kenkä liittyi Tuuspartioon, jossa hän eteni aina lippukunnan halli-tukseen asti. Uudenmaan Partiopiirin hallitukseen hänet valittiin vain 16-vuotiaana. Nyt hän toimii SP:n tutkimusryhmässä omien sanojensa mukaan hanttapulijäsenenä ja yrittää keksiä, miten partiotoimin-taa voisi ohjata tiedolla.

parske_111.indd 13 22.2.2011 22.16

14 PÄRSKE 1/2011

Partiota Susirajan takanaTEKSTI: VILLE VÄNSKÄ JA AARON ILMAKARI

KUVAT: VILLEN ARKISTO

Sipoolainen partiojohtaja Ville Vänskä muutti Joensuuhun, mutta ei malttanut pitää taukoa rakkaasta harrastuksestaan. Joensuun Eräsissien lippukunnanjohtaja Aaron Ilmakari otti ete-län miehen ilolla vastaan.

parske_111.indd 14 22.2.2011 22.16

parske_111.indd 15 22.2.2011 22.16

parske_111.indd 16 22.2.2011 22.16

Takatalven tunnelmiaMitä tänä vuonna? Tule itse paikalle kokemaan!

TEKSTI: PETRA VALKONENKUVAT: MIKKO ROININEN

parske_111.indd 17 22.2.2011 22.16

TERVETULOA PARTIOLAISTEN KIRKKOPYHÄÄN JOHANNEKSENKIRKKOON 17.4.

Johanneksenkirkkoon (Korkeavuorenkatu 12, Helsinki) mahtuu 2600 partiolaista, tule mukaan ja ole yksi heistä. Vietetään yhdessä ikimuistoinen partiokirkko, ladataan partioakut

ja laskeudutaan pääsiäisen viettoon.

OHJELMA klo 10.30 Partiokirkko klo 11.15 Kirkkomehut ja pullat

Kirkkomehujen jälkeen siirrytään kävellen senaatintorille. Kävely kestää noin 15 minuuttia.

klo 11.30 Ilmoittautumiset ja järjestäytyminen Paraatiin alkavat klo 12.00 Paraatikatselmus alkaa

Ilmoittautuminen 10.4. mennessä Polku-jäsenrekisteriin https://spfs.clubon-web.com/book/kirkkopyha11 tai paraati-ilmoittautumisen yhteydessä.

Lisätietoja: Eila Musikka, eila.musikka@uusimaa.partio.fi, p. 0400 968 487

parske_111.indd 18 22.2.2011 22.16

PÄRSKE 1/2011 19

Ville:Kerran partiolainen, aina partiolainen. Niin kai se

on, vaikka muuttaisi maailman ääriin. Ei se partio-laisen elämä ole sen kummempaa täällä pohjoisessa kuin etelässäkään. Ovathan tietysti olosuhteet hieman erilaiset, talvi alkoi noin kuukautta aikaisemmin kuin etelässä. Arkihuolet ovat yhtä raskahat täälläkin ja kaa-mosaika meinaa ma-sentaa mieltä, mutta ihmisten ystävällisyys jaksaa piristää päivää. Juuri ihmisten ystäväl-lisyys ja vieraanvarai-suus on se asia, mikä erityisesti on jäänyt mieleeni vertaillessani eroja kiireisen ruuh-ka-Suomen ja rauhal-lisen ja raikkaan poh-joisen välillä.

Vuosi on pitkä aika kun sitä tarkastellaan. Mutta kun olet sen elä-nyt, mietit vain, että mihin se aika taas hävisi. Juurihan olin vielä armeijassa ja sitä ennen hikoilemassa lukion kovilla penkeillä raapustaen kirjoituksia yksi toisen-sa jälkeen. Nyt olen Joensuussa, noin 450 kilometrin päässä muista uusmaalaisista. Eihän se niin kaukana ole. Vain reilut neljä tuntia junalla tai suurin piirtein saman verran autolla.

Aaron:Ville pyysi minua kertomaan mielipiteeni siitä, miten

hänenlaisensa ”etelän mies” on otettu vastaan tänne meille Susirajalle. Seuraavassa ovat rehelliset miettee-ni asiasta.

Ensitapaamisemmehan tapahtui erään joensuulai-sen ravintolan wc-tiloissa. Ville sattui mainitsemaan partion ja kävin sitten tietysti häntä jututtamaan. Kävi ilmi, että hän oli juuri muuttanut Joensuuhun ja myös, että hän tunsi etukäteen pari tyttöä sisarlippukunnas-tamme Karjalan Tytöistä. He taas olivat tietenkin suo-sitelleet Villelle Joensuun Eräsissejä. ”On kyllä pieni maailma!” ajattelin.

Seuraavaksi tapasimmekin lippukuntamme syyslei-rin suunnittelukokouksen yhteydessä ja jäimme koko-uksen jälkeen vaihtamaan ajatuksia ”lippukunnanjoh-tajien kesken” (vrt. miesten kesken).

Ville:Usein minulta kyllä kysytään, miksi lähdin yleensä-

kin näin kauas, vaikka voisin hyvin opiskella etelässä samaa alaa ja vielä useammassa paikassa. Kuittaan

”Ville: Liekö ollut

järjestäjillä mukana

karjalaista kieroa

huumoria…

parske_111.indd 19 22.2.2011 22.16

20 PÄRSKE 1/2011

kysymykset kuitenkin tyylikkäästi vastakysymyksellä: Miksi en? Miksi minun täytyisi jäädä juuri etelään?

Ne, jotka oikeasti ovat minulle tärkeitä ihmisiä, ystä-viä, kavereita, tai minä heille, he ymmärtävät minua ja he eivät katoa elämästäni mihinkään, olin sitten vaik-ka Timbuktussa tai poissa pidemmän aikaa. Kaveria ei jätetä. Koin sen fiiliksen jo kerran tullessani Kilkkeelle takaisin omieni joukkoon. Aivan kuin en olisi poissa ollutkaan.

Toisaalta partiojohtaja kaipaa uusia kuvioita ja uusia haasteita. Olen miettinyt, mitkä olisivat ne seuraavat haasteeni tässä elämässä. Olen käynyt tutustumassa Joensuun partiolaisiin ja vieraillut Joensuun Eräsis-sien ja Karjalan Tyttöjen toiminnassa jokusen kerran, käynyt syysretken suunnittelupalaverissa ja ollut vie-

raana heidän joulujuhlassaan. Siellä pääsin kokoa-maan myrskylyhtyä joukkuekilpailussa, ja voin sanoa, että ei ollut mikään helppo juttu. Liekö ollut järjestäjil-lä mukana karjalaista kieroa huumoria… Nyt keväällä lähden kouluttamaan joensuulaisille ROK-kurssia.

Minut on otettu siis vastaan hyvin. Sipoon susi susi-rajan toisella puolen etsimässä oman elämänsä tarkoi-tusta ja polkuja Karjalan vaaroilla.

Aaron:Ville osoittautuikin hyvin puheliaaksi mieheksi. Jopa

niin puheliaaksi, että mieleeni tuli hyttyskarkotemai-nos takavuosilta: ”Elä sie etelän mies huijjo, ota oh-via.”

Alkujärkytyksestä selvittyäni vakuutuin siitä, että Ville tulee olemaan lippukunnallemme ja myös muul-le joensuulaiselle partioskenelle mahtava piristysruis-ke, joka tuo varmasti innostusta ja uusia näkökulmia toimintaan!

Yleensäkin olen sitä mieltä, että uudet ihmiset ovat aina tervetulleita Joensuuhun ja jos he sattuvat ole-maan partiolaisia, niin sitä suuremmalla syyllä. Iloi-nen ja rento karjalainen luonteeni suorastaan käskee minut toivottamaan Villen kaltaisen etelän miehen ter-vetulleeksi lippukuntaamme ja kaupunkiimme!

”Aaron: Ville osoittautui niin puheliaaksi, että mieleeni tuli

hyttyskarkotemainos takavuosilta.

parske_111.indd 20 22.2.2011 22.16

PÄRSKE 1/2011 21

Opiskelupaikkakunnalla mukaan partioonTEKSTI: PETRA VALKONEN

Suomen Partiolaisten aluepäällik-kö Marjo Majlund tuntee Vänskän kaltaiset tapaukset. ”Tällaista sai-si tapahtua useamminkin. Usein opiskelijat mietiskelevät parikin vuotta ennen kuin menevät ehkä mukaan paikallisen lippukunnan toimintaan. Paino sanalla ehkä”, Majlund valottaa opiskelijoiden ha-keutumista mukaan paikalliseen partiotoimintaan. ”Uskollisuus ko-tilippukuntaa kohtaan on suurta. Usein kotilippukunnassa yritetään toimia pitkienkin välimatkojen ta-kaa, vaikkei aika tuntuisikaan sii-

hen riittävän.” Marjo Majlund kannustaa muu-

alle muuttaneita opiskelijoita tu-tustumaan opiskelupaikkakunnan partiotoimintaan rohkeasti ja en-nakkoluulottomasti. ”Ensin voi hy-vin tehdä pientä keikkaa sopivissa partiojutuissa, jotta ihmiset tulevat tutuiksi. Ei toimintaan tarvitse hy-pätä heti täysillä mukaan.”

Kannattaakin verrata uutta lip-pukuntaa omaan lippukuntaan. Kuinka mukavaa olisikaan jos ko-tipaikkakunnan toimintaan tuli-si uusi johtaja? Ja mikä parasta,

kotilippukuntaa ei tarvitse jättää, vaikka toimisi partiossa myös opis-kelupaikkakunnalla. Johtajalla voi näissä tilanteissa olla jäsenrekisteri Polussa kaksi lippukuntaa.

Partioon meno opiskelupaik-kakunnalla on helppo tapa saada uusia ystäviä ja sen myötä kotou-tuakin uuteen kaupunkiin”, Marjo muistuttaa. ”Ottakaa rohkeasti yh-teyttä siihen lippukuntaan, jonka toiminta vaikuttaa miellyttävim-mältä. Olkaa avoimin mielin, lippu-kunnat ottavat kyllä uudet johtajat ilolla vastaan.”

Lököjotoksessa pisteitä kerätään rastimiehiä lahjomallaTEKSTI: VILLE VÄNSKÄ

Lököjotos on aina ollut Joensuun Eräsissien (JESS) ylpeydenaihe – eikä suotta. Lököjotos on vanhin yhden lippukunnan järjestämä par-tiotaitokilpailu, joka on järjestetty joka vuosi katkeamatta aina vuo-desta 1965 lähtien! Tänä vuonna järjestetään siis jo 47. Lököjotos. Kilpailun järjestää joka vuosi JES-Sien aktiivijohtajistosta koostuva Lököjotos-toimikunta.

Kisan alkuperäisenä tarkoituk-sena oli keskittää vaeltajaikäisten partiolaisten henkiset ja fyysiset voimavarat pohjoiskarjalaisen suon hyötykäyttöön, omien ja kaverien rajojen löytämiseen sekä hilpeään tunteeseen, kun huomaa, että rajat ne on isommallakin körmyllä. Var-sin pian ”Lököstä” kuitenkin kehit-tyi tapahtuma, jota kukkahattutädit nimittävät ”leikkimieliseksi partio-

taitokilpailuksi.”Lököjotos ei siis ole millään taval-

la verrattavissa oikeaan partiotai-tokilpailuun, vaan hyvällä huumo-rilla, huonolla huumorilla ja jopa rastimiehiä lahjomalla voi ja pitää kalastella pisteitä! Joskus kisaan eksyy kuitenkin verenmaku suussa voittoa tavoittelevia kisaajia, jotka ovat jo unohtaneet vanhan viidakon sananlaskun: ”Tärkeintä ei ole voit-to, vaan murskavoitto!”

Vaikka Lökö onkin periaatteessa ”leikkimielinen kilpailu”, on alku-peräinen tarkoitus, omien rajojen kokeileminen, edelleen iso osa kil-pailua. Lököä ei nimittäin voi voit-taa pistämättä itseään likoon, sanan kaikissa mahdollisissa merkityksis-sä. Voidaan sanoa, että Lökö on täs-mälleen niin rankka kilpailu kuin siitä itselleen tekee. Jos kisan kui-

tenkin vetää koko viikonlopun ajan täysillä, voi sanoa olevansa erittäin kova äijjä tai muijja!

Toukokuussa 27.–29.5.2011 ”Lö-köjotos XLVII – Lökö Spelit” kerää Pohjois-Karjalaan jälleen kymme-niä 13–99-vuotiaita partiolaisia joka puolelta Suomea aina Oulusta Tuu-sulaan kokemaan erilaisen – tur-peentuoksuisen – partiokokemuk-sen!

Mikäli tuntuu, että sinulta ja ka-vereiltasi löytyy riittävästi uskal-lusta (hulluutta) ja seikkailunhalua (itsesuojeluvaiston puutetta) kan-nattaa seurata Lököjotoksen Inter-net-sivuja kevään aikana: http://lokojotos.dy.fi

Nyt kaikki uusmaalaiset näyttä-mään joensuulaisille, mistä kana pissii. Tämä ei ole maksettu mai-nos.

Joensuun Eräsissit ry (Jes) Poikalippukunta Perustettu: 1956 Kotipaikka: Partiotalo, Joensuu Jäseniä: noin 40 Huivin väri: punamusta Lpkj: Aaron Ilmakari

Karjalan Tytöt ry (KaTy) Tyttölippukunta Perustettu: 1935 Kotipaikka: Joensuu Jäseniä: Noin 30 Huivin väri: Punamusta Lpkj: Maija Eskelinen

Joensuun Eräsissit ja Karjalan tytöt yhdistyivät vuoden 2011 alussa sekalippukunnaksi, jonka nimeksi tuli Joen-suun Eräsissit ja Karjalan tytöt ry. Yhdistymisen taustalla on vuosia kestänyt tiivis yhteistyö ja yhteinen toiminta.

parske_111.indd 21 22.2.2011 22.16

22 PÄRSKE 1/2011

Kenen joukoissa seisovat eduskunta-vaalien partiolaisehdokkaat?

TEKSTI: MARKUS HAVERIKUVAT: EHDOKKAIDEN ARKISTOT

Suomen kansa valitsee uuden eduskunnan 17.4. Kannattaisiko partiolaisen äänestää partio-laista eduskuntavaaleissa? Kysyimme muutamalta uusmaalaiselta ehdokkaalta, onko partiolai-suudella väliä päätöksenteossa.

Uusmaalaisen lippukunnan tärkeimmän retkikohteen halki on suunniteltu uusi tielinjaus. Lippukunnanjoh-taja ottaa yhteyttä kansanedustajaan. Mitä kansan-edustaja voi tehdä?

Huhtivaalien uusmaalaiset partiolaisehdokkaat Ko-koomuksen istuva kansanedustaja Outi Mäkelä ja Vih-reistä eduskuntaan ensimmäistä kertaa yrittävä Satu Raudasoja vastaavat juuri niin kuin edustuksellisessa demokratiassa pitääkin: Ensinnäkään eduskunta ei yleensä käsittele yksittäisiä tielinjauksia, vaan tuon ta-son päätökset tehdään alemmilla hallinnon portailla, muun muassa kunnissa ja maakunnissa. Kansanedus-taja voi kuitenkin olla yhteydessä alempiin portaisiin ja selvitellä, kuinka pitkällä tiehanke jo on, ja miten paljon siihen voi vielä vaikuttaa. Mahdollisuuksien mukaan hän voi myös yrittää vaikuttaa oikean portaan päättäjiin. Vaikuttamista helpottaa, jos päättävässä eli-

messä on oman puolueen väkeä. Vieläkin helpompaa se on, jos sattuu itse kuulumaan eduskunnan ohella myös kyseiseen elimeen.

JÄRJESTÖN ÄÄNIPartiolaisten toiveet tulevalle eduskunnalle eivät

koske pelkästään kuvitteellisia tilanteita. Uudenmaan piirinjohtaja Ossi Ikonen kaipailee muun muassa avointa päätöksentekoa.

”Käsiteltävien asioiden taustojen, perustelujen ja vaihtoehtojen olisi oltava riittävän julkisia jo valmiste-luvaiheessa”, sanoo Ossi.

Hienojen periaatteiden lisäksi Ossi esittää myös tarkempia pyyntöjä. Piirinjohtaja haluaisi tulevien uusmaalaisten kansanedustajien parantavan leiri- ja retkeilyedellytyksiä kaupungistuvassa maakunnassa. Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi Sipoonkor-ven kansallispuiston perustamisen puolesta äänestä-mistä ja puiston riittävien toimintaedellytysten turvaa-mista jatkossa.

Toinen teema on maahanmuuttajien kotouttamistyön tukeminen. Ossi uskoo partion voivan olla tällä saralla yhteiskunnalle suureksi hyödyksi. Uudenmaan Partio-piirillä, Pääkaupunkiseudun Partiolaisilla ja Suomen Partiolaisilla on kaikilla omat monikulttuurisuushank-keensa, joilla pyritään edistämään maahanmuuttajien kotoutumista Suomeen ja tarjoamaan heille mahdolli-suus laadukkaaseen harrastustoimintaan.

”Partio on kansainvälinen harrastus ja voi olla mo-nelle maahanmuuttajalle tuttu jo kotimaasta. Projek-tien myötä partioon on saatu lisää maahanmuutta-jataustaisia jäseniä, joita partiossa on tällä hetkellä selvästi vähemmän kuin heitä väestöosuutensa perus-teella ’pitäisi olla’.”

Kolmanneksi Ossi muistuttaa, että vuosi 2011 on eu-rooppalaisen vapaaehtoistoiminnan teemavuosi. ”Mi-ten valtiovalta jatkossa tukee vapaaehtoistoimintaan

osallistumista ja sen järjestämistä? Vapaaehtoistoi-minnassa itse työ on ilmaista, vain puitteet maksavat. Vapaaehtoistoiminta täydentää merkittävästi julkisen sektorin palvelutarjontaa.”

Toivelistansa piirinjohtaja vetää yhteen kaipaamalla lisää tukea kaikelle syrjäytymistä ehkäisevälle nuori-sotoiminnalle, niin rahassa mitattavaa kuin muutakin.

Partiolaisehdokkaat vakuuttavat olevansa samoilla linjoilla ja uskovat partioaatteen ja -liikkeen kykyyn tehdä hyvää. Outi Mäkelä tarkentaa Ossin toiveita ku-luneen vaalikauden valossa. Hän kiittelee oikeusmi-nisteri Tuija Braxin tekemää työtä niin sanotun ”hyvän hallinnon” puolesta ja kiirehtisi Sipoonkorven kansal-lispuiston laajentamista, heti kun päätös puiston pe-rustamisesta on tehty. Nykyeduskunnassa toimii Outin luotsaamana myös ”partioparlamentti” eli joukko kan-sanedustajia, joka osallistuu SP:n projekteihin ja toimii partioliikkeen suorana yhteydenpito- ja vaikutuskana-vana eduskuntaan.

”Ei ole ihan sama, kuka puolestasi päätöksiä tekee!

parske_111.indd 22 22.2.2011 22.16

PÄRSKE 1/2011 23

PARTIOTA POLITIIKASSA, EI TOISINPÄINKeitä partioparlamenttiin kuuluu? Etsiessäni sopivia

haastateltavia tätä juttua varten kävin läpi kaikkien nykyisten eduskuntapuolueiden Uudenmaan vaalipii-rin ehdokaslistat. Partiotaustastaan kertovien ehdok-kaiden puoluevalikoima jäi suppeaksi. Partiolaistoi-

mittajankin mieleen nousivat taas ennakkoluulot, että partio olisi maailmankatsomukseltaan oikeistolais-vanhoillinen liike. Outi kertoo partioparlamentin toi-mintaan osallistuvan viiden puolueen edustajia ja ar-velee vanhoja ja miksei nykyisiäkin partiolaisia olevan muissakin puolueissa. Lisäksi hän korostaa, että partio on ollut hänelle itselleen aina puoluepoliittisesti sitou-tumatonta toimintaa.

”Haluan edelleenkin pitää puoluepolitiikan ja parti-on mahdollisimman paljon erillään. Yhteiskunnallinen aktiivisuus kuuluu partioon, mutta puoluepolitiikka ei”, Outi Mäkelä toteaa.

Myöskään Satu Raudasoja ei omien kokemustensa perusteella suostu ennakkoluuloja allekirjoittamaan. ”En näe, että mainituissa käsityksissä olisi perää, jos katsotaan tämän hetken partiotoimintaa. Partiossa en ole törmännyt mihinkään poliittisuuteen, ja ohjelma-uudistuksen myötä harrastuksemme on muuntautunut entistä paremmin nykyajassa kiinni olevaksi. Tietysti jokainen lippukunta toteuttaa partiotoimintaa omien näkemystensä mukaan, joten toiminta on hieman eri-laista eri lippukunnissa ja eri puolilla Suomea.”

Parantamisen varaakin löytyy. ”Minulle on esimer-kiksi jäänyt epäselväksi onko ateisti tervetullut parti-oon ja voiko seksuaalivähemmistöön kuuluva henkilö todella olla oma itsensä partiossa. Tällä hetkellä näissä seikoissa on mielestäni vielä kehitettävää”, sanoo Satu.

ONKO SYSTEEMI MÄTÄ?Palataan vielä kuvitteellista lippukuntaa uhanneen

kuvitteellisen tielinjauksen pariin. Yhteiskunnallises-ti aktiivisen partiolaisnuoren silmissä eduskunnan kautta vaikuttaminen jokapäiväistä partiotoimintaa koskeviin asioihin saattaa vaikuttaa jähmeältä ja hi-taalta kanavalta. Oikeastaan sama pätee myös kaikkiin muihin tässä jutussa esiteltyihin tapoihin, joilla edus-kunta päätöksillään voisi partioliikettä auttaa. Voisiko poliittista järjestelmää muuttaa siten, että aktiivisella kansalaisella olisi enemmän valtaa? Kannattaako ää-nestäminen?

Kansanedustajaehdokkaalle on toki oman tulevai-suuden kannaltakin kannattavaa kehottaa kansalaisia äänestämään, mutta ainakin Outi ja Satu vaikuttavat

”Satu: Minulle on esimerkiksi jäänyt epäselväksi onko

ateisti tervetullut partioon ja voiko seksuaalivähemmistöön

kuuluva henkilö todella olla oma itsensä partiossa.

parske_111.indd 23 22.2.2011 22.16

24 PÄRSKE 1/2011

myös oikeasti uskovan edustukselliseen demokratiaan kehottaessaan lukijaa lähtemään vaaliuurnille huhti-kuussa.

”Äänestäminen on meille kaikille annettu oi-keus vaikuttaa yhteiskunnalliseen päätöksente-koon eli siihen, ketkä ovat meitä edustamassa ja säätämässä meitä kaikkia koskevista pelisään-nöistä. Ei ole ihan sama, kuka puolestasi pää-töksiä tekee”, Outi julistaa.

Satu kehottaa äänestäjää huomioimaan myös, että kansanedustajien ajatusmaailman olisi syy-tä pysyä muuttuvan maailman vauhdissa. ”Eduskun-taan tarvitaan myös nuoria kansanedustajia, joilla on kokemusta nuorison piirissä tapahtuvista ilmiöistä ja kan-sanedustajia, joilla on käsitystä tietotekniikasta ja sen luomasta tietoyhteiskunnasta”, hän muis-tuttaa.

Outi kehuu partion kykyä kas-vattaa ihminen osallistumaan ja toteaa kansalaisilla olevan hä-nen mielestään Suomessa jo nyt hyvät mahdollisuudet vaikuttaa yhteiskunnassa. ”Aktiivisia ih-misiä ja järjestöjä kuullaan eri tavoin. Lainsäädäntötyössä on laajat ja avoimet kuulemiset eri vaiheissa.”

Päätöksenteosta enemmän kiinnostuneille Outi antaa vinkiksi, että muun muassa eduskunnan täysistuntokes-kustelut voi nähdä suorana In-ternetistä. Satu komppaa Outin vastauksia.”On todella vaikea miettiä, mikä olisi jokin toinen vaihtoehto nykyiselle järjestel-mälle”, tiivistää Satu.

”Itse en tiedä parempaa vaih-toehtoa demokratialle. Tietääkö toimittaja?” kysyy Outi lopuksi ja heittää pallon takaisin haas-tattelijalle.

”Outi: Yhteiskunnallinen aktiivisuus kuuluu partioon,

mutta puoluepolitiikka ei.

parske_111.indd 24 22.2.2011 22.16

PÄRSKE 1/2011 25

Kotipaikka: Uusimaa

Paras Leirimuistoni

Piirimme on noin 4000 uusmaalaisen partiolaisen taustaturva ja tuki. Pikaisen laskutoimituksen mukaan 70 000 suomalaisesta partiolaisesta noin 0,6 prosent-tia vaikuttaa Uudenmaan Partiopiirissä. Luku tuntuu pieneltä, kun ajattelee isojen valtakunnallisten partio-tapahtumien järjestämistä. Kuitenkin olemme selvin-neet niistä aina kunnialla.

Oman partiourani aikana olen piirileirien lisäksi päässyt mukaan järjestämään partiotaitojen suomen-mestaruuskisoja. Molemmat ovat mitä loistavimpia tilaisuuksia tutustua muihin uusmaalaisiin partiolai-siin ja maakuntamme pieniin erikoisuuksiin. Harjulta

löytyvän hiidenkirnun tai kaupungin laidalla olevan lakritsitehtaan ympärille ideoitu rastitehtävä voi itses-tä tuntua arkisen tavanomaiselta, mutta olla toisesta piiristä saapuvalle kisailijalle se kisan paras rasti.

Meillä on halua vaikuttaa, mikä näkyy uusmaalaisi-na partiovaikuttajina monissa luottamustoimissa. Par-tioaseman työntekijälistaa vilkaisemalla huomaa myös monen uusmaalaisen saaneen rakkaasta harrastuk-sestaan työn.

Pieni, mutta äärimmäisen taitava ja sisukas. Sellai-nen on Uusimaa.

Uusimaa on pieni mutta pippurinen TEKSTI: MAIJA ” MAI” HUITUKUVA: JANNE AHOKAS

Mahtavia partiokokemuksia on useita, mutta yksi on jäänyt erityisesti mieleeni. Osallistuin Englannin Eu-rojamboreelle vuonna 2005. Lähdin leirille yksin enkä etukäteen tuntenut ketään. Jokaisen maan edustajat järjestivät omat rastinsa. Suomalaiset olivat rakenta-neet perinteisen saunan, joka herätti paljon huomiota. Italialaisten rastin ihmiset ja mielettömän hyvän pasta carbonaran teko sai minut ihastumaan Italiaan. Ihas-tukseni maata kohtaan johti siihen, että lähdin sinne au pairiksi ja opettelin kielen. Tällä hetkellä odotan uusia mahtavia kokemuksia ensi kesän EB:ltä, joka tällä kertaa järjestetään Saksassa.

MIA FAST, INKOON SAMOILIJATKUVA: HANNA NIEMI

Eurojamboreelta au pairiksi

parske_111.indd 25 22.2.2011 22.16

26 PÄRSKE 1/2011

Kuokkavieraat

Huiman mestariseminaari MäntsälässäTEKSTI: JANNE HAONPERÄ

KUVAT: PIIRIN ARKISTO

Piirileiri Huiman leiritoimikunta ja mestarit viettivät iloisen viikonlopun Mäntsälän metsissä tam-mikuun puolivälissä. Paikalla oli kuokkimassa myös Piirihallitus.

Leirinjohtaja Mikon enkelit Emmi, Henny ja Veera poseeraavat kameralle seminaaritauolla.

Välillä oltiin ihan kuutamolla.

parske_111.indd 26 22.2.2011 22.16

PÄRSKE 1/2011 27

Kuokkavieraat

Vinkkipankki paperipartioon

Kokousasiakirjat kuntoonTEKSTI: JANNE HAONPERÄ

Kokouksesta ei ole paljon iloa, jos osallistujat eivät ole perehtyneet kokouksessa käsiteltäviin asioihin, eikä kokouksesta jää dokumenttia jälkipolville. Siksi onkin ensiarvoisen tärkeää, että kokousasiakirjat on laadittu huolellisesti ja lähetetty osallistujille hyvissä ajoin en-nen kokousta.

KOKOUSKUTSU on asiakirja, jolla kokous kutsutaan koolle. Kokous voidaan kutsua koolle esimerkiksi kir-jeellä, lehti-ilmoituksella, ilmoitustaulutiedotteella, sähköpostilla tai puhelimella. Yhdistyslain mukaan ko-kouskutsussa on mainittava vähintäänkin kokouksen aika ja paikka. Lippukunnan säännöissä on yleensä määritelty, miten esimerkiksi vuosikokoukset tulee kutsua koolle.

ESITYSLISTA on ennalta laadittu ehdotus kokouk-

sessa käsiteltävien asioiden käsittelyjärjestyksestä. Esityslistan laativat yleensä lippukunnanjohtaja ja sih-teeri yhdessä. Kun esityslista on kokouksessa hyväk-sytty, siitä tulee kokouksen työtä ohjaava asiakirja, jos-ta saa poiketa vain kokouksen päätöksellä. Esityslista postitetaan yleensä kokouskutsun mukana, jotta osal-listujat voivat rauhassa perehtyä käsiteltäviin asioihin etukäteen.

PÖYTÄKIRJA on kokouksesta laadittu virallinen ja juridinen asiakirja, johon merkitään kokouksen kul-ku. Yhdistyslain mukaan kokouksen puheenjohtajan on huolehdittava siitä, että kokouksessa tehdyistä pää-töksistä laaditaan pöytäkirja. Pöytäkirjan laatii yleensä kokouksen sihteeri. Pöytäkirjan pitäminen on tärkeä velvoite, jotta voidaan nähdä, mitä ja miten on päätetty.

Huoltojohtaja Pia-Maritta innostuu partiobrändistä.Tekniikan miehet Antti ja Teemu suhtautuvat tilanteen vaatimalla vakavuudella projektiaikatauluun.

Piirin varajohtaja Kimble vartioi laumaansa, kun leirintekijät ja Piirihallitus pohtivat yhteistyökuvioita.

parske_111.indd 27 22.2.2011 22.16

28 PÄRSKE 1/2011

Kansainvälisiä kokemuksia

Minulla on syntymäpäivä joka vuosi aina samaan aikaan heinäkuun lopussa. Loppukesästä syntymisessä on ollut se vika, ettei koskaan voinut viedä karkkia kouluun synttärinä ja suuri osa kavereista oli juhlapäivänä matkoilla. Niin olen tosin minäkin usein ollut, koska heinä-elokuun vaihde on partioleirien sesonkia.

20-vuotissyntymäpäiväni sattui keskelle lähes neljän vii-kon ex-Itä-Saksan junakiertuetta, jonka järjestimme suoma-laisen kotilippukuntani ja saksalaisen lippukuntani kanssa yhdessä. Toimin itse Suomen porukan vetäjänä, nuorimmat Suomesta mukaan lähteneet olivat 14-vuotiaita, enkä itse-kään ollut vielä kovin kokenut matkanjohtaja. Yhteensä mei-tä oli reissussa kolmisenkymmentä

Reissu oli upean huikea kokemus ja osoitus siitä, että asi-oilla on tapana järjestyä. Partiolaisille löytyy aina paikka. Selvisimme kunnialla niin Dresdenissä yhdeltä matkalai-selta löytyneistä sappikivistä kuin hätämajoitusyöstä huu-meidenkäyttäjien neulojenvaihtopisteessä Berliinin rauta-tieasemalla.

Silloin kun minä olin vaeltaja, alkoi aikuisuus 18-vuotiaa-na. Kokonaan toinen asia on se, olinko oikeasti kaksikymp-pisenä riittävän valmis vetämään tällaista matkaa, jossa vastuullani oli niin paljon muita ja vielä niin nuoria. Matkus-tamiseen, kokemuksiin ja selviytymiseen olin kyllä valmis mutta fiksumpaa olisi ehkä ollut lähteä vain omanikäisten kanssa liikenteeseen, pienemmällä porukalla.

Omalla porukalla, sinne minne juuri me haluamme men-nä, siitä on kyse myös vaeltajien ulkomaanprojekteissa! Partio on maailman kansainvälisin nuorisojärjestö, ja mi-hin tahansa huivi kaulassa menetkin, löytyy sieltä toinen partiolainen. Vaeltajien ulkomaanprojektit ja partiomatkat yleensä ovat jotain muuta kuin matkatoimiston pakettimat-koja aurinkorannalle ja takaisin. Partiomatkoilla tutustutaan kulttuureihin, saadaan uusia kansainvälisiä partioystäviä ja kasvetaan itse siinä samalla.

Jos olisin tämän päivän vaeltaja, ei mikään voisi estää mi-nua toteuttamasta oman vaeltajaryhmäni kanssa ikimuistois-ta ulkomaanmatkaa! Se voisi olla se itäisen Saksan kierros tai matka Viroon tekemään palvelutempausta lastenkotiin. Se voisi myös olla retki Ranskaan tutustumaan monikulttuu-riseen partiotoimintaan tai ympäristökasvatusta Ghanassa. Miljoonia mahdollisuuksia aivan käden ulottuvissa!

Matkalle lähteäkseen ei myöskään tarvitse olla kroisos-pennonen tai roopeankka: avustusta voi saada omalta lip-pukunnalta, kaupungilta, taustayhteisöltä, Folke Bernadot-te -rahastosta tai vaikka Euroopan Unionin Youth in Action -ohjelmasta.

PAULA VIIKARI

Kirjoittaja on Suomen Partiolaisten kansainvälinen asiamies (WAGGGS), jonka veri vetää muille maille.

Matkakuumetta

”Selvisimme kunnialla hätämajoitusyöstä

Berliinin rautatieasemalla

Meripartiokeskus Haitiin!

Onko kaikki isompaa Amerikassa?

Ideoita vaeltajien ulkomaanprojekteihin löydät osoitteesta www.partio.fi/maailmalle

parske_111.indd 28 22.2.2011 22.16

PÄRSKE 1/2011 29

Vallan kahvassa

Tällä kertaa ajattelin kirjoittaa lippukuntien ja piirin toiminnansuunnittelusta ja sen merkityksestä. Mones-tihan lippukuntien toimintasuunnitelmat tehdään vain vuodeksi kerrallaan. Paperien tekeminen vain vuosi-kokousta varten voi lippukunnan arjen pyörittämisen keskellä tuntua turhalta ajanhukalta, ja siksi saatetaan oikaista vaihtamalla vain vuosiluvut viimevuotisiin papereihin. Näin on muodollisuudet hoidettu ja taas päästään keskittymään itse toimintaan!

Toimintaa olisi kuitenkin hyvä suunnitella vähän pi-demmällä tähtäimellä kuin vuodeksi kerrallaan. Esi-merkkinä voisin mainita, että piirileiri Huima 2012 pi-detään jo ensi vuoden kesänä. Jottalippukunta pääsisi piirileirille mahdollisimman suurella joukolla, täytyy leirille tulevien lasten ja nuorten aloittaa partiohar-rastus viimeistään syksyllä 2011. Ja jotta lippukunta voisi syksyn alkaessa ottaa mukaan kaikki partioon haluavat, tulee heille olla koulutetut johtajat. Tarvit-tavat johtajat tulee siis rekrytoida ja kouluttaa jo tänä keväänä.

Toinen esimerkki koskee lippukunnan ikärakennet-ta. Aika ajoin olisi hyvä tarkistaa, että lippukunnassa on tasaisesti kaikkiin ikäkausiin kuuluvia. Mikäli jokin ikäkausi puuttuu ja asialle ei tehdä mitään, on seu-rauksena johtajapula siinä vaiheessa kun tämän ikä-luokan pitäisi kasvaa johtajaikäiseksi. Ja johtajapula taas vaikeuttaa uusien partiolaisten ottamista mukaan, jolloin ongelma kertautuu. On siis lippukunnan etu, kun arjen kiireissä maltetaan pohtia toimintaa hieman pidemmällä tähtäimellä, koska tällöin tuleviin tarpei-siin voidaan varautua jo ennalta.

Myös piirissä toimintaa suunnitellaan pidemmällä tähtäimellä. Piirin strategia 2011-2014 on juuri astunut voimaan. Strategian tehtävänä on ohjata piirin toimin-nan suunnittelua ja ohjata panokset juuri keskeisim-piin asioihin. Piirin strategian neljäksi keskeiseksi ke-hittämisalueeksi on nostettu kasvu, piirin palveluiden kehittäminen, luottamushenkilöiden tuki ja kilpailu-toiminta. Strategian pohjalta tehdään piirin toiminta-suunnitelmat kahdeksi vuodeksi kerrallaan. Toimin-tasuunnitelmissa määritellään ne käytännön toimet, joilla strategian tavoitteisiin päästään. Myös piirin suuria projekteja kuten piirileiriä käytetään välineinä strategian toteuttamisessa; Huimalla esimerkiksi kil-pailutoiminta tulee varmasti näkymään.

Toivotan kaikille hyvää partiovuoden alkua ja Hui-maan valmistautumista!

OSSI IKONENKirjoittaja on piirinjohtaja.

”On lippukunnan etu, kun arjen

kiireissä maltetaan pohtia toimintaa

hieman pidemmällä tähtäimellä.

Pitkän tähtäimen suunnittelusta

parske_111.indd 29 22.2.2011 22.16

30 PÄRSKE 1/2011

Puuhasivu

Muistelemispäivä meni jo, mutta kuka onkaan kuvassa? Yhdistä pisteet.

parske_111.indd 30 22.2.2011 22.16

PÄRSKE 1/2011 31

Vihdin partiolaiset eli Hiistulen Tytöt ja Vihdin Polunlöytäjät kutsuvat kaikki piirin lippukunnat kilpailemaan ja nauttimaan kevätkisoihin oranssissa, vihreässä ja lilassa sarjassa.

Uudenmaan Partiopiirin RokoKoo -kevätkisat tarpojille lauantaina 7.5.2011 Vihdissä.

Ota kaverit mukaan ja tulkaa nauttimaan keväisestä päivästä luonnon helmassa, kekseliäiden tehtävien parissa!

SÄÄNNÖT JA OSANOTTO-OIKEUSKilpailussa noudatetaan SP:n partiotaitokilpailujen

sääntöjä piirin sääntölisäykset huomioiden. Kilpailijoi-den tulee olla SP:n jäsenmaksun maksaneita partiolai-sia.

SARJAJAKO Tyttövartiot kilpailevat oranssissa sarjassa. Poika- ja

yhteisvartiot kilpailevat vihreässä sarjassa. Lilassa sar-jassa voi kilpailla iän tai kilpailijoiden määrän takia ulkopuolelle jäävät joukkueet.

ORANSSI JA VIHREÄ SARJA Kilpailuvartiona on lippukunnan jäsenistä koottu

vartio, jossa on 4-6 (12-15-vuotiasta) jäsentä. Vartion jäsenten yhteisikä on enintään 58/70/82 vuotta. Osan-ottajien iät lasketaan kilpailuvuoden kuluessa täyte-tyin vuosin. Reitin pituus on kaikilla sarjoilla maksi-missaan 9 kilometriä.

LILA SARJALila sarja on avoin kaikille yli 12-vuotiaille ja kilpai-

luvartiossa voi olla 3-6 jäsentä, yhteisiällä ei niin väliä.

VIIME VUODEN KEVÄTKISOJEN VOITTAJAT:Oranssi: Kumiankat, KiMe

Vihreä: Kotka, RaMe

Olisiko sinun vartiosi nimi tässä vuoden päästä?

Ole nopea, sillä huhtikuun alkuun mennessä ilmoittau-tuneet kisavartiot saavat VIP-kohtelua kisoissa…

ILMOITTAUTUMINEN Ilmoittautumiset viimeistään ma 18.4. kisojen jär-

jestelysihteerille osoitteeseen eila.musikka@uusimaa.partio.fi.

Ilmoittautumisessa on mainittava vartion nimi, lpk, sarja, kisavartion VJ ja hänen osoitteensa, puhelinnu-meronsa ja sähköpostiosoitteensa. Kerro myös vartion jäsenten allergiat.

Jälki-ilmoittautuminen on mahdollista ke 27.4.2011 asti soittamalla Eilalle numeroon 0400-

968487.

OSALLISTUMISMAKSU Kaikilta sarjoilta 50 euroa, jälki-ilmoittautuneilta 70

euroa. Osanottomaksuun sisältyy kilpailussa jaetta-va materiaali sekä lämmin ateria kilpailun päätyttyä. Osallistumismaksut maksetaan 18.4.2011 mennessä Hiistulen Tyttöjen tilille OP 529700-222035. Viestiksi lippukunta ja kisavartioiden nimet.

Tehtäväluettelo löytyy netistä osoitteesta www.uusi-maa.partio.fi

Nähdään kisoissa! Moikka!

Lisätietoja Tiina Kytö Kilpailun johtaja 050-3740048 tiina.kyto@elisanet.fi

Eila Musikka Järjestelysihteeri 0400-968487 eila.musikka@uusimaa.partio.fi

parske_111.indd 31 22.2.2011 22.16

.D71

Uudenmaan Partiopiiri ryTöölönkatu 5500250 Helsinki

TAMMIKUU7.-9.1. Piirimajakka14.-16.1. Talviseminaari, YSP-koulutus (SP)vko Aluetapaaminen I29.1. Sisujohtajapäivät (SP)29.-30.1.Kisakurssi (maastotuomarikoulutus)

HELMIKUU4.-6.2. Pj pk I. osa7.2. Alueryhmä I12.-13.2. Meripartiojohtajapäivät (SP), Piirin talvikisat - Hanki Elämä22.2. Muistelemispäivä

MAALISKUU5.3. Vaikuttamisen pyöreä pöytä5.-6.3. Talvi -SM-kisat, Lapinlahti 2011 (SP)18.-20.3. MOD-koulutus18.-20.3. Ohjaajakoulutus (AO, OO, KO osa I) (SP)23.3. Jeppe, Partioasema25.-27.3. Lippukunnanjohtaminen, Ikäkausivastaava, KoVa -koulutus27.3. Kevätkokous

HUHTIKUU2.-3.4. Ko-Gi 104 ja 106 (monimuoto) johdanto8.-10.4. Pj pk 2.osa, Akela-sampo-Luotsi, partio-ohjel-ma (ik)9.4. Tarpojien taitopäivä15.-17.4. Saaristokipparikurssi (SP)17.4. Kansallinen kirkkopyhä, Kohtaaminenvko 16 Partioviikko22.-24.4. Eräopaskurssi teoriaosa (SP)22.-25.4. Takatalvi

TOUKOKUU7.5. RokoKoo, piirin tarpojakisat 12.5. Alueryhmä II13.-15.5. Piirin ROKKIvko 20 Aluetapaaminen II21.-22.5. Melontaretki21.5. Aikuisuuden ja Avoimen Partion Pyöreä Pöytä (SP)21.5. Kevät SM-kisat tarpojille (SP)21.5. Suosituspvm: Sudenpentu- ja seikkailijakisat alu-eilla

KESÄKUU10.-19.6. Eräopaskurssin kesäosa (SP)

HEINÄKUU2.-10.7. Ko-Gi 103 leiriosa13.-17.7. Ko-Gi 104 (monimuoto) leiriosa / purjehdus27.7.-7.8. 22. Maailmanjamboree, SP:n leirimatka

ELOKUU6.-14.8. Ko-Gi 105 leiriosa16.-21.8. Ko-Gi 106 (monimuoto) leiriosa / vaellusvko 34 Alueryhmä III26.-28.8. Luottissemppa

SYYSKUU3.-4.9. Piirin syyskisat16.-18.9. Pj pk I.osa, Akela-sampo-Luotsi, partio-ohjel-ma (ik), Nurmijärvivko 38 Woomal-toimintaviikko23.-25.9. Alueohjaajatapaaminen ja lpk-jaostojen ver-kostotapaaminen (SP)23.-25.9. Erätaitokouluttajakoulutus23.-25.9. Päivät (SP)

LOKAKUU1.-2.10. Syys -SM-kisat (SP)6.10. Adventtikalenteriasiamieskoulutus ja jakopäivä8.-9.10. Tarpojavihjarit, Mäntsälä15.-16.10. JOTI/JOTA21.-23.10. Vaeltajavisio (SP)28.-30.10. Lippukunnanjohtaminen, ikäkausivastaava, KoVa-koulutus, Porvoo28.-30.10. Ohjaajakoulutus (AO, OO, KO osa I), sisujoh-tajakoulutus (SP)29.-30.10. Jeppe29.-30.10. Meripartio-ohjaajien tapaaminen (SP)30.10. Syyskokous

MARRASKUU4.-6.11. Ko-Gi seminaarit (SP)4.-6.11. Pt-kilpailuiden johtajakurssi (SP)18.-20.11. Pj pk 2.osa, AS, Luotsi, Momu pj pk retkiosa, Nurmijärvi

JOULUKUU7.12. Partioglögit10.-11.12. Leffamaraton, Leikkikurssi27.12.-5.1. Eräopaskurssin talviosa (SP)

parske_111.indd 32 22.2.2011 22.16