T c r t t u I { o n k a l a

H A T T U L A N M I E R O L A N P A R K U NI S A N T I A J A E M A N T I A

P a r k k u - n i r r i o l l t u l l n e t t u H a t t u l a s s a t a l o n n i -n r c r t i . j o a i n a k i n 1 i 0 0 - l u v u l l a . l l a t t u l a n h i s -lo r iassa ker ro taan. e t ta Miero lan Parkunis l in t r i Paava l i Parkku o l i vuonna 1 ,105 k i i ra i -

. j i l l i i r a a t i r r a s s a s e n k a u p a n p u r k a r n i s t a , j o l l : i

l - 1 8 0 - l u r u l l a o l i o s t r : t t u H a t t u l a n p a p p i l a a nM i e r o l a n P a r k u n n r a i t a . K a u p p a a e i k u i t e n -kaan pure t tu .

Scu laavat Miero lan Parkun is : inn : i t tunne-t a a r ) v a s t a v u o d e s t a l - 5 3 9 , j o l l o i n m a a k i r j a ta l a l t i i n . V a n h i n r n r a t t u n n e t u t i s i i n n h t t u s k i no \ a t n ) ' k v i s e n P a r k u n s u v u n c s i v a n h e r n p i a .s i l l i i v L r o n n a l 7 l 3 t u l i M i e r o l a n P a r k t i l l e u u s ii s i i r r t? i ja en 'u in t r i : Pekka N i i lonpo ika - jaM a r i a M i k o n t y t A r . T o i s t a i s c k s i e i o l ep v s t ) ' t t v s e l v i t t a i r n i i S n o l i v a t k o h t : a i k a i s e n r -p i c n i s i i n t d v r i k i e n s u k u l a i s i a . e i k i i l i i o i n t i c -c l c t r i n r i s t a h e t u l i v a t . H e i s t d k a t s o l a a n P a r -k u n i s d n t d l i n . i a n a l k a v a n .

S e u r a a v a i s d n t r i . . I u h o P e k a n p o i k a , a v i o i -1 u i v u t ' r n n a 1 7 6 6 V a r r a . l a n K r u u r r u r r r n y l i y n e l iRuLrnunmvl ivn nr r ' l l r i r in t . v t td rcn Mar ia . Iu -h o n t l ' t t d r e n k a n s s a . M y ' o s M a r i a n i s o i s z i j a

v i e l ; i t A r n i i n k i n i s i i o l i v a t o l l e c t R u u n u n m v l -l r . ' n rny l i ; i re i t i i .

H A T T U L A N M I E R O L A S T A V A N A J A A N

. l L r h o P e k a n p o . j a n o l l e s s a i s d n t l i n i i a l o i t e t t i i nM i e r o l a s s a i s o . j a k o v u o n n a 1 1 1 1 . S i l l o i nrn l i r i r i i l t i i n Parkun c l i Parkku lan ta louskeskuss i i r rc l t i i v l i ks i kauenrmaks i ky l i in t ihe i i s t i ikcskukses ta . . luho . la Mar ia [ )a rkku e iv : i te h t i n c c t k o l i n k a u a r r a s u a u u d c l l a t a l o n p a i -k a l l a . s i l l a 1 7 8 1 p c r h e n r u u t t i M a r i a n k o t i p i -t r i . j r i r in Van a . jaan. Kanka is ten ru s tho l l i nr r r a i l l e . I ' i i t a s i l l o i s t a k r u u n u n r u s t l r o l l i a , j o k a

s i . j a i t s c c n . 9 k i l o m c t r i d H : i m c c r r l i n n a n k e s -k u s t a s t a i t i i Z i n p i i i r r . i s i i n n o i v r i t s i l l o i n n i -r r i s n r i e s H e n n i n q F u l d a n K A h e n - n i m i s e tty ' t t r i renpo ja t . Juho Parku l le luovute t t i in

PARKUN SUKU JA JUHO NEHEMIAS PARKKU

Ant t r Ip l o l s t e li {e lenat u l i . j oC S S A A

piir r i i ij i e i d i i n

on tahe I ossaH e l e n at e t t i i n0 1 1 \ l l s

s u k u h aS i l i a n t :

ANTTI

r \n t t i j :- 5 5 1 hn u o r i mkah des l

. j a l k e l a ir i i s i s u

S e u r alvs td okuo l lu t l22 - vuo tk u o l l e s r

W i l h e l rr+6-vuot

o l i l e s lId r in pi i i is i m m a l le i n i i t i i

.1an Id . { rpiiZi, .1okp a r i k i lH d m e e rk a t i e m p

Scrafiah a l a n r rs a . H es u k u h a an r e l k o i ll . .entresk i n o i l l an a i m a k i

A n t t i Paana I 8

. jan Par l

K a n k a i s t e n k r u u n u n r u s t h o l l i n n e l j i n n e k s e ni sdn tdo i keu s .

J u h o P a r k k u t o i P a r k k u - n i m e n m u k a n a a nV a n a j a a n . M i e r o l a a n j Z i i a l k u p e r i i i n e n P a r k u r rta lo , jonka Lrudet i s r inn i i t k i i y t t i v i i t mydsParkku-n imer i . He id i in . j i i l ke l i i i s i l t i i i i n ont i i m i i n i n r i k L r i t e n k i n h b v i n n y t j a P a r k u n t a -l o k i n o n M i e r o l a s t a h i i v i n n y t . S e o n r n o n e s s ae r i v a i h e e s s a l i i t e t t l r n u i h i n t a l o i h i n .

J u h o P a r k u n a i k a n a , 1 7 9 7 , l u n a s t e t t i i n V a -na jan Parkku per in td t i laks i . Seuraava is : in td .A n t t i . l u h o n p o i k a , a v i o i t u i v u o n n a l l l 0 4Luop io is tcu k i rkonky l i in Mikko lan t ) ,1 tz i rcnB e a t a H c i k i n t y t t d r e n k a n s s a . O l t u a a nP a r k u l l a n . 7 v u o t t a B c a t a p a l a s i k u i t e n k i nk o t i t a l o o n s a - l a e l i s i e l l i i i s i i n n i i n s i s a r c n al o p u n e l : i r n i i i i n s : i . L u o p i o i s i i n h d n e t h a u d a t -t i ink in . [ 'a rku l le j i i i v2 i t lapset . i i i t i ns i i l i i l r t i -e s s d 6 - v u o t i a s A n t t i A n t i n p o i k a . j a v r i h i i nr r u o r c r r r p i l - \ l a i f \ n n a K r i . t i i r r a .

K u n I l e a t a n a v i o m i c s l a a n t a n n i o i k e r r r l c r rl a u t a i r i e s A n t l i J u h o n p o i k a P a r k k u k u o l i "n i i n k u o l l c i d e n l u e t t e l o o r r o n r n e r k i t t y h l i n e nk o h d a l l c c n k u o l i n s y y k s i s a n a " r n j e l t s . j u k " .m i k i i l a r . k o i t l a a s y n k k z i n r i e l i s r " r , t t z i . O l i k ot i i m i i A n t t i . l u h o n p o j a n h c n k i n e n t i l a B e a t a -e m d n n d n l i i h d o n s v v v a i s e r l r a u s , s i i t i i c i o l et l e t o a .

N Y K Y I S E N P A R K U N S U V U N K A N T A -V A N H E M I \ , 1 A T A N T T I J A H E L E N A P A R K K U

A r r t t i . l u h o n p o . i a n . 1 a B e a t a I l e i k i n t v t l d r e n a i -n o a p o i k a . i 8 0 5 s y n t l , n y t A n t t i A n t i n p o i k a ,sa i i s r ins ; i i v ie l r i e ldessA os taa Kanka is tcnr u s t h o l l i n ' l - a k a l a - n i m i s e n o s a n . K u n h i i r r p c r ii s i i l t i i i i r t lus thc , I I in ne l j : innekscn, n i i n h r i r res t i it u l i K a n k a i s t c n r u s t h o l l i n P a r k k u - n i n t i s c np u o l i s k o n c , n r i s t a j a . i l i i n s u u r e n s i t i l a n p e l -t o a l a a r a i v a a l n a l l a j a s o i t a k u i v a t t a n r a l l a .S i i t l i t u n n u s t u k s e k s i S u o m e n K e i s a r i l l i n e nT a l o u s s e u r a r n y d n s i h i i n e l l e v u o n n a 1 8 4 8nap in lz ivcss i i kannet tavan p ienemmAn ho-p e a m i t a l i n .

2 8

lj[nneksen

mukanaanicn Parkunvit my<isiltdln onParkun ta-n monessan.tettiin Va-rva isiintii,,nna 1804n tyttAren

Oltuaankuitenkin

n sisarenaet haudat-insii liihti-ja viihiin

nioikeuden<ku kuoli,iitty hanenmjeltsjuk",ffi. Olikotila Beata-siite ei ole

KANTA-)ARKKU

:yttiiren ai-intinpoika,Kankaistenrn hiin periiin hiinestiiru-nimisentilan pel-

vattamalla.l isari l l inenrnna 1848nmin ho-

Antti Antinpoika Parkku vihitt i in 1829 Luo-pioisten Kuohijoen Riihimiien talon tytti irenHelena Heikintytti iren kanssa, ja Parkulletuli jo toinen emiint?i Luopioisista. Vihitta-essii Antti oli 24-vuotias, Helena muutamaapZiiviiii aikaisemmin 17 vuotta $ytt[nyt.Heidiin jelkeli i isi i i i in j a nii iden aviopuolisoitaon ti ihZin mennessii luetteloitu l i ihes 800,elossa olevia on l lhes 600. N?iiden Antti jaHelena Parkun ji i lkeli i isten keskuuteen perus-tetti in vuonna 1958 Parkun sukuseura, jossaon viisi Antin ja Helenan lapsista l i ihtevii i isukuhaaraa: Koljosen, Tapion, Ihaniemen,Sil lantaan ja Parkun haarat.

ANTTI JA HELENA PARKUN LAPSET

Antti ja Helena Parkulle syntyi vuosina 1830- 55 yhteensii 12 lasta, joten vanhimmalla januorimmalla oli iki ieroa 25 vuotta. Nii isti ikahdestatoista oli kuitenkin vain viidell i ij i i lkelaisie. Nii isti i vi idesti i alkavat mainitutviisi sukuhaaraa.

Seuraavasta Antin ja Helenan lasten esitte-lysti i on jatetty pois kaksi aivan pieneniikuollutta, l7-vuotiaaksi eli inyt Amalia sekii22-vuotiaana kuollut Wilhelm, joka olikuollessaan lukion viimeisell i i luokalla.

Wilhelmiina, vanhin lapsista, avioitui vasta46-vuotiaana, vuonna 1876. Hiinen miehenslioli leskeksi j i i i inyt valtiopii ivi imies JuhanaIdiinpii i in-Heikkile. Juhanalla oli lapsia en-simmiiisesti i avioli i tosta, mutta tasta toisestaei niita syntynyt. Wilhelmiinasta tuli Vana-jan ld?inpiiiin Heikkilen talon emiintii. Idiin-pee, joka sijaitsee Hiimeenlinnan keskustastapari kilometri i i i t i i?in p?iin, on jo kauan ollutHiimeenlinnan kaupungin aluetta, kuten onkauempana sijaitseva Parkkukin.

Serafia vihitt i in 1855 Jiimsiin Kaipolan Kar-halan rusthollarin Karl Kihl-Karhalan kans-sa. Heist? i a lkaa Parkun suvun Kol josensukuhaara. J l imsi is t i i o l i hevospel ien a ikaanmelkoinen matka Vanajan Parkulle, muttakenties Jiimsiin miehet H?imeenlinnan mark-kinoil la kiiydessii i in tekiviit samalla myrisnaimakauppoja.

Antti Parkku syntyi I 834 ja kuoli 55-vuoti-aana 1889. Hiinesti i tuli isi insii j i i lkeen Vana-jan Parkun isiinti i . Hiin oli perheeton.

Helena joutui Serafia-sisarensa tavoinemiinnZiksi Jiimsii i in. Hlinet vihitt i in 1858Jiimsiin Juokslahden Iso-Koljosen isiinniinKalle Koljosen kanssa. Tiimii kuoli nelka- jatautikevii i ini i 1868, ja Helena jei nelj i in pie-nen lapsen kanssa Iso-Koljoselle. Samoihinaikoihin Serafia ja Karl Kihl-Karhala olivatjoutuneet velkojen takia vaikeuksiin. Karhalamyytiin, ja Serafia-sisaren perhe muuttiHelenan luokse Iso-Koljoselle. Ennen pitkii i iSerafia ja Karl ostivat Iso-Koljosen itselleenja rupesivat kiiyttlimiiiin Koljonen-nimeiisukunimenii l in. Helenan lapsista ainoastaanAina-tytti irelle oli jelkeleisii i . Hiin oli men-nyt naimisiin S?iZiksmiien Maatialan Tapionpojan Oskari Selinin kanssa. Oskarin kotita-lon mukaan he ottivat Tapio-nimen, ja heisti ialkaa Parkun suvun pienin sukuhaara, Tapionsukuhaara.

Juho lhaniemi oli vuonna 1868 mennyt vii-vyksi Hattulaan ja hiinestii tuli HattulanIhalemmen Ihaniemen isiinti i . Hiinen mo-lemmat vaimonsa, Fredrika Kommila jaEriika Torkkola. olivat Hattulasta kotoisin.Juhosta ja hiinen vaimoistaan alkaa lhanie-men sukuhaara.

Heikki Parkku meni vuonna 1869 naimisiinii idinpuoleisen serkkunsa Eriika Benjamin-tyttAren kanssa, mutta avioli i tto j?ii lapsetto-maksi. Heikisti i ja Eriikasta tuli Sii i iksmiienSolbergin kartanon isiintiiviiki. Isii-Antti oliostanut Solbergin eriiiiltii h?imeenlinnalaiseltaviir j i ir i l t i i I 848, antaen maksuksi velkakirjan.Niihtiiviisti kauppahinta suoritettiin vehitel-len ti lan tuotolla. Solbergin vanha talouskes-kus oli Pii ivti l i in m?iell i i , missii nyt on Pii ivd-l i in opisto. Parkut menivlit kuitenkin siitemuutamia kilometrejii eteliiiin piiin, Rompontorpan maille, jossa Antti Parkku rakennuttivalmiiksi edell isen omistajan aloittamanpiiiirakennuksen.

Parkut olivat Solbergissa paljon, muttakirkonkirjat pidetti in Vanajassa. VanajanParkulla pidetti in myiis Antin ja Helenantytti ir ien hii i i t ja Solbergissa 1867 kuollut eit ihaudatti in Vanajaan.

Heikki ja Eriikka Parkun ji i lkeen Solberginisiinniiksi tuli Eriikan veljenpoika HeikkiSantti, joka lunasti itselleen Heikki Parkunsukulaisten osuudet. Talon nimi on nvkv?ii in

29

Santti ja sen isiintiinii on Eriikka Parkunveljenpojan poika.

Hilma Emelia avioitui l88l Sii i iksmiien Sil-lantaan isiinniin, Tyrviinncin Retulan Alikar-tanosta tulleen Kustaa Sil lantaan kanssa.Heisti i alkaa Sil lantaan sukuhaara.

Matilda syntyi Sii i iksmiien Solbergissa 1855.Hiin oli nuorin Antti ja Helena Parkun lapsis-ta, vain l2-vuotias eit i-Helenan kuollessa.Matildasta ja hiinen aviopuolisostaan JuhoNehemias Parkusta (aik. Juntula ja Puntila)alkaa Parkun suvun Parkun sukuhaara. Tiihiinsukuhaaraan kuuluvat kaikki Parkku-nimiset,joita on nykyii i in vain 8. Nimi on suojattu1930. Matilda ja J.N.Parkku olivat kirjoitta-jan e id inei t i ja i i id in is i i .

JUHO NEHEMIAS PUNTILASTA TULEEPARKUN ISANTA

Joulukuussa 1889 Vanajan Parkun isiintd,kunnall islautakunnan esimies Antti Parkkukuoli S5-vuotiaana. Hiinen is?insii, vanha -

Antti, oli kuollut saman vuoden helmikuussa.Koska nuorempi Antti oli perheetdn, niinParkun talon periviit hiinen sisaruksensa.Heisti i Matilda oli ainoa, joka oli vapaaottamaan talon hoitoonsa. Toisil la sisaruk-sil la oli omat taloutensa muilla paikka-kunnil la. Syksylle 1890 Matilda Parkku tekiviimeiset sisarosuuksien lunastussopimuksetja pii i isi hakemaan itselleen lainhuudatustaParkun taloon. Samoihin aikoihin Parkulletuli tyi injohtajaksi Juho Nehemias Puntila,joka oli juuri saanut hyviin piiiist<itodistuksenMustialan maatalousoppilaitoksen alemmaltaosastolta. eli voutiosastolta. Seuraavanakeslin2i, 21 .7 .1891, emiinti i Matilda Parkku jatyttnjohtaja Juho Puntila vihitt i in. Matilda olis i l lo in 36-vuot ias, Juho 21. Juho rupesikiiyttlimiilin Parkku-nimeii sukunimen66n, jahlinen nimikirjoituksensa vakiintui pianmuotoon J.N.Parkku.

Juho Nehemias Parkku oli syntynyt Hau-hon Mieholan Juntulassa, jonne hiinen Ne-hemias-isiinsii vanhemmat olivat muuttaneetLuopioisista 1846. Myiis Juhon Sidinisii JuhoWuolijoki oli tullut Hauhon Vuoli joelleLuopioisista. Juho Nehemiaan nelj i isti i iso-vanhemmasta oli si is kolme kotoisin Luopi-oisista. Kaksi Parkun aikaisempaa emiintiiii,

Beata Heikintytiir ja Helena Heikintytiirolivat my6s samasta Luopioisten pitejeste,joten Juho Nehemias ja Matilda Parkunjiilkeliiisten vanhat sukujuuret ovat monintavoin ja risti in rasti in mennen Luopioistenvanhoissa taloissa. Sukuakin Juho ja Matildaviihiin olivat. He olivat pikkuserkusten lap-sia, ja yhteisiin sukutaloihin kuului mm.Luopioisten Kajantilan Penttilii.

Kun Juho Parkku oli 2-vuotias, niin hiinenNehemias-isiinsii kuoli i iki l l isesti. Aiti-tvta-ti lda (Wuolijoki) jAi Juntulaan kolmen pie-nen poikansa kanssa, mutta muutaman vuo-den piiiistii hiin avioitui piilkiineliiisen Tuo-mas Peissun kanssa. Aluksi asutti in Juntu-lassa, mutta pian se annetti in vuokralle jamuutettiin Hauhon Lehtelen Puntilaan. Tiistiitoisesta avioli i tosta syntyi 8 lasta, jotenlapsia oli yhteensii 11. Kaikki he kiiytt ivi itPuntila-nimeii sukunimenii i in, ainakin jossa-kin eli imiinsii vaiheessa.

J. N. PARKUN KUNNALLISIA LUOTTAMUS-TEHTAVIA

Juho Nehemias Parkku rupesi pian ParkunisiinnAksi tultuaan osall istumaan akti ivisestikunnalliseliimiiiin. Hiinestii tuli Vanajankunnall islautakunnan ji isen jo vuonna 1894,jolloin hiin oli 24-vuotias. Kunnall islauta-kunnan puheenjohtaja eli esimies hiinesti i tulivuonna 1898, ja tiitii tehtiiviiii hiin hoiti,muutamaa viilivuotta lukuunottamatta, ainavuoteen 1918. Kunnall islautakunta oli kun-nan toimeenpaneva elin, piiiittiiv[ elin olikuntakokous, johon saattoivat osall istuakaikki iiiinioikeutetut. Varallisuus, joka nii-kyi maksetuissa veroissa, miii ir i isi kunkinkuntalaisen iiiinien miiiiriin. Naisilla, palkol-l isi l la ja veroa maksamattomilla ei ollut i i i i-nioikeutta.

Kunnall islautakunnan esimies toimi vuo-teen l9l3 my<is "vaivaishoidon" eli nykykie-lell i i sosiaalihuollon esimiehenii. Vanajassaei, kuten ei muuallakaan, sosiaalihuolto ollutvuosisatamme alkupuolella kovinkaan kehit-tynytta. Parkku ajoi "vaivaismajan" perus-tamisasiaa, mutta Vanajaan saatiin kunnal-l iskoti vasta 20-luvulla.

Vanajan kunnan siiiistiipankin perustami-sessa Parkku oli akti ivisesti mukana. Pankkialoitt i toimintansa kesii l l i i 1904. Se toimialuksi kunnanhuoneella eli kirkonkyliin kan-

sakoulunkuntakokkojen aulsist?i erilkuukaudejiiste iltag

KaikenlParkullekansakounassa, janassa sekhaston vrVanajanti laisuuks

Vuodenmiiiset ykunnall isrvaltuustorvieli i pari

Parkkulci Vanajrkuntalaisesiiiin hiintettii kun Itiimiissii rsuistunuttrkuulla tolv i ta" .

Kunnallkylla mrmainittakcyhticin elipitkiiaikair

J , N . PARKI

Vuonna limanifestikatsottiinVajaassa Ipuol i mi lvaikka viil2,4 miljooadressia ksuostunutParkkukinVanajan ktcissii.

Vuonnavoll isuuslil isia voitosastoihinvuonna l l

3 0

IeikintytiirL pitiijiistii,ila Parkunvat monin,uopioistenja Matildarusten lap-uului mm.

niin hiinen. Aiti-lraa-olmen pie-:aman vuo-disen Tuo-.tiin Juntu-uokralle jalaan. Tlistiiasta, joten.e kiiyttiviitakin jossa-

'TAMUS-

ian Parkunaktiivisestii Vanajan,onna 1894,rnallislauta-hdnest[ tulihbn hoiti,

matta, ainaLta oli kun-vli elin oli

osallistua:s, joka nii-:flsi kunkinil la, palkol-ei ollut iiii-

toimi vuo-eli nykykie-. Vanajassahuolto ollutftaan kehit-jan" perus-liin kunnal-

perustami-,ana. Pankki

[. Se toiminkyhn kan-

sakoulun toisessa luokkahuoneessa, missiikuntakokouksetkin pidetti in. Pankin alkuai-kojen aukioloajat tuntuvat nykypiiivln ihmi-sisti i erikoisilta: pankki oli auki jokaisenkuukauden viimeisend lauantaina. kello nel-jasta i ltapeivelle.

Kaikenlaisia muitakin kunnall isia tehtaviaParkulle kertyi. Hiin oli mm. Ruununmyllynkansakoulun johtokunnassa, tutkijalautakun-nassa, ja torpparioloja tutkivassa toimikun-nassa sek?i toimi tilattoman viiestdn lainara-haston valvojana. Usein hiin my<is edustiVanajan kuntaa erilaisissa kokouksissa jat i la isuuksissa.

Vuoden l9l8 lopussa suoritetti in ensim-mliiset yleiseen iiiinioikeuteen perustuvatkunnall isvaalit. Parkku oli 3 vuotta valitunvaltuuston puheenjohtajana ja sen jiilkeenvielZi pari vuotta valtuuston j i isenenii.

Parkku oli aikoinaan niin keskeinen henki-l<i Vanajan kunnalliseliimiissii, ettii jotkutkuntalaiset saattoivat ehkii samaistaa mielis-siiiin hiinet ja Vanajan kunnan. Kerrotaan,ettii kun hiin kerran ohikulkiessaan oli rien-t?im?issii auttamaan erlistii rekineen ojaansuistunutta kuntalaista, sai hiin ojan pohjiltakuulla tokaisun: "Ei t i issii kunnanapua tar-v i ta" .

Kunnall isten tehtavien l isi iksi Parkulla olikylla muitakin luottamustoimia. Niisti imainittakoon Hiimeenli i i inin palovakuutus-yhti<in eli nykyisen Hiimeen Vakuutuksenpitkiiaikainen johtokunnan puheenjohtajuus.

J . N .PARKKU OL I NUORSUOMALAINEN

Vuonna 1899 Bobrikovin antama helmikuunmanifesti tyrmistytti suomalaiset, koska senkatsotti in uhkaavan Suomen autonomiaa.Vajaassa kymmenessii p[iviissii kerlittiin ylipuoli mil joonaa nimeii Suureen adressiin,vaikka viikeiikin oli maassamme sil loin vain2,4 miljoonaa. Suuri liihetystti liihti viemiiiinadressia keisaril le Pietari in, mutta ti imii eisuostunut ottamaan heitii vastaan. Tiim?in saiParkkukin omakohtaisesti kokea, sil l i i hen oliVanajan kunnan edustajana mukana liihetys-trissii.

Vuonna 1901 vahvistetun uuden asevel-voll isuuslain mukaan suomalaisia asevelvol-l isia voiti in sijoittaa venii l i i isi in joukko-osastoihin Venii j i i l lekin. Kun kutsunnatvuonna 1902 alkoivat, ne heriittiviit suurta

vastustusta. Papit eiviit lukeneet kutsunta-kuulutuksia kirkossa, tai jos lukivat, niinkirkkokansa aloitti veisuun tai poistui kir-kosta. Kutsutuista monet eiviit tulleet kut-suntapaikalle, ja kutsuntaliiiikiiritkin saattoi-vat "sairastua". K.V.Kaukovallan Himeenliiiinin historiassa kerrotaan Juho NehemiasParkun huutaneen kutsuntapaikalle saapu-neille nuorukaisille: "Liihtek?iii pois, pojat".Tiimii oli yksi niistii viilikohtauksista, joistakuverniiiiri Svertskov teki raportin kenraali-kuverniiiiri Bobrikoville.

Parkun kliyttiiytyminen kutsuntatilaisuu-dessa oli nuorsuomalaisten passiivista vasta-rintaa. Suomalainen puolue oli niihin aikoi-hin jakautunut jyrkiisti kahtia. Vanhasuoma-laiset eli suomettarelaiset kannattivat mydn-tyvyyssuuntaa. Veneleisiii ei pitiinyt suottaiirsyttiiii. Nuorsuomalaiset, joihin Parkkukinkuului, olivat yhdessii ruotsinkielisten kanssaperustuslaillisia, passiivisen vastarinnankannattajia.

Nykyisen kaltaisia puolueorganisatioita eivuosisadan alussa vield ollut, puoluevlrinlkyi liihinnli valtiopiiiville ja ryhmittymi-sess[ tiettyjen sanomalehtien ymp?irille-Hiimeenlinnassa Hiimeen Sanomat oli suo-mettarelaisten lehti. Nuorsuomalaisten lehtioli vuosina 1903-18 ilmestynyt Hiimetiir.Lisiiksi kaupungissa i lmestyi vuosina 1906-l8 sosiaalidemokraattien lehti HimeenVoima.

Parkku oli Hdmetlirti omistavan yhtidnjohtokunnassa ja myiis sitii painavan kirja-painoyhtiiin johtokunnassa. Kun Vanajaanperustettiin vuonna 1905 nuorsuomalainenperustuslail l inen yhdistys, niin Parkku toimisen ensimmiiisenii puheenjohtajana.

Olosuhteiden muuttuessa nuorsuomalainenpuolue hiipui viihitellen pois. Vuoden l9l8lopussa se hajosi lopull isesti.

VANAJAN PARKULLA VUONNA 1918

Sotatapahtumien alkaessa punaisilla oli valtaEtelii-Suomen keskuksissa. Rintamalinjakulki Porin, Tampereen, Heinolan ja Viipurinpohjoispuolella. Rintamat eiviit olleet yhte-niiisiii, vaan ne muodostivat erillisist?i pesiik-keisti i , vi i l i l l?i oli tyhjea.

Parkulta llihdettiin 29.1. myiiheiin illallaneljelle hevosella valkoisten rintamalle.Suunta oli Pdlkiineen ja Oriveden kautta

3 l

Jyviiskyliiiin. Liihtijdiden joukossa olivatParkun pojat Aarno ja Eino, mukana mydskirjoittajan isii. Parkun kolmas poika, Solmu,joutui muuta kautta valkoisten rintamalle.

Parkun isiintii Juho Nehemias oli liihtitil-tana poissa kotoa, mutta heti seuraavanailtana punakaarti laiset tulivat Parkulle javangitsivat hiinet. Hiinet kuljetettiin jalkaisinreen periiss!i vankilaan H?imeenlinnaan.

Hdmeenlinnan vallankumousoikeus kuulus-teli Parkkua moneen kertaan. Tiimii selviiiiivalt ionarkistossa olevista kuulustelupciyti i-kirjoista. 1.3. annettin tuomio: J.N.Parkkutuomitti in kuulumisesta suojeluskunnanjohtokuntaan pidettiiviiksi sotavankina sodanloppuun asti. Suojeluskunnan avustamisestamiiiiriitti in sakkoj a.

Kun tuomiosta tuli t ieto, niin kirjoittajan5iti, Parkun ainoa tyti ir, l i ihti Helsinkiintapaamaan Sulo Wuolijokea, isi insii serkkua.Sulo Wuolijoki oli niit i i johtavia sosiaalide-mokraatteja, jotka olivat ehdottomasti vas-tustaneet aseisiin tarttumista. Vallankumouk-sell isia aineksia ei kuitenkaan oltu pystyttyhil l i tsemiii in.

Sulo Wuolijoen vaikutusvallan avulla jatekemiinsii valituksen perusteella J.N.Parkkupii?isi vapaaksi maaliskuun puolivi i l issS,oltuaan vangittuna n.6 viikkoa. Melkein hetihiinti i tult i in vangitsemaan uudelleen, muttahiin oli ehtinyt pii loutua. J.N.Parkku olisodan loppuun asti eli toista kuukautta jos-sakin ullakolla, jonne joku vanha nainenhiinti i ruokki. Tarkempia tietoja pii lopaikastaja avunantajasta ei eniiii ole.

Parkun em?intii Matilda Parkku oli sodanaikana hyvin sairas. Parkulla oli niin rauha-tonta, etta hiinet tiiytyi siirtiiii Hiimeenlin-naan. Lahteen pii in johtava tie kulki Parkunnavetan ja saunan viilistli, aivan piiZiraken-nuksen vierestl i. Punaiset tulivat taloon useinaseineen ja pistimineen, takavarikoivat elin-tarvikkeita ja muutakin, uhkail ivat ja rikkoi-vat irtaimistoa. Hiimeenlinnassa oli sairaalleemdnnii l le rauhall isempi ympiiristri.

15.4. Parkun nuorin poika Eino Parkkuhaavoittui vaikeasti rintamalla AsikkalanHill i l i issii ja kuoli sidontapaikalle vieti iessii.Hiin oli l9-vuotias tekniikan ylioppilas, jokaedellisenii syksynii oli piiiissyt aloittamaanopintonsa Teknil l isessd korkeakoulussa.

Punaiset olivat vapauttaneet kaksi rikoll is-ta, jotka tulivat aseistettuna ja humalaisina

Parkulfe 23.4. Ovella oli vastassa sisiikktiEdla Rantala, jolta he tiukkasivat jotainavaimia. Tiimii pakeni uhattuna ruokasaliin,jossa hiintii ammuttiin. Pihaan haavoittunee-na paettuaan hiin sai siinii kuolettavan luo-din. Edla Rantalalta j i i i 2-vuotias aviotonpoika.

Seuraavana pii ivi inii, 24.4., punaiset teloit-tivat Parkun talon luona 20 vankiaan. Yksi eisaanut osumaa, vaan piiiisi pakenemaan.Teloitettujen joukossa oli seitsemiin musta-laista. 20-henkiseen aseistettuun komennus-kuntaan oli pakotettu muutamia valkoisia,jotka joutuivat henkensii uhalla ampujiksi.

26.4. etelldstli piiin tulleet saksalaiset val-tasivat Hiimeenlinnan ja ti lanne siell i i lauke-si. Pari piiiviiii mytihemmin oli vielii liihiseu-dulla Tuuloksessa suuri Syrji intaan taistelu,jossa olivat vastakkain saksalaiset ja punai-set.

Eino Parkun hautajaiset olivat toukokuussaja 20.6. Matilda Parkku kuoli. Hiin oli kuol-lessaan 63-vuotias. Kuolinsyy oli sokeritauti,jota ei sil loin vieli i juuri osattu hoitaa. Pe-siinselvityksessii todettiin, ettii Juho Nehemi-as Parkulla ei ollut naimaosaa Parkun taloon.koska Matilda Parkku oli saanut sen omis-tukseensa jo ennen avioli i ttoa. Juho Nehemi-as muuttikin melko pian Hiimeenlinnaan, javanhin poika Aarno Parkku sai talon isiin-nyyden. Isii-Parkku hoiti edelleen luottamus-toimiaan. mutta innostui sitten l i iketoimiin.

LI IKETOIMIA HELLA WUOLIJOEN KANSSA

Hella Wuolijoen aviomies Sulo Wuolijoki,jota pidetiiiin J.N.Parkun hengen pelastajana,joutui sodan ji i lkeen vankileiri l le, vaikkaolikin toiminut neutraalissa tehtdvissA. Hanoli ollut sodankin aikana toimineen it i irajantarkastuskomission sihteeri. Onnekseen SuloWuolijoella oli lakimiestutti ivia, joidenavulla hiin onnistui melko pian piiiisemAiinvankileiri l t i i ehdonalaiseen vapauteen. Myci-hemmin hiin sitten joutui poli itt iseen vankeu-teen, "Tammisaaren yliopistoon".

Kun Sulo Wuolijoki vapautui vankilastavuonna 1923, niin Sulo ja Hella Wuoli jokierosivat ja Sulo meni pian uuteen avioli i t-toon. Avioero ei Hella Wuoli joelle merkin-nyt eroa Sulon sukulaisista, vaan yhteyden-pito jatkui. Hella oli jo aikaisemmin toiminutmenestyen liike-el6miissii. Nyt hiin pdiitti

perustaosakeyJSuomelolevistijoki olikas. J.ltaja. CHellanasiamieGrenfelk in o l ieteliihiirsa o l ivrvelipuo

KunvuokratLietteerNeuvosentuudeliihinniiv ie t i inpiinteoll

Carelio l leen stuottamsulautetkin se nol la .

Carelion eriisjossa J. )

32

sisiikk<ijotain

asaliin,rttunee-an luo-avioton

r teloit-Yksi eiLemaan.musta-lennus-lkoisia,iksi.ret val-i lauke-Ilhiseu-;aistelu,. punai-

okuussali kuol-eritauti,laa. Pe-,lehemi-, taloon,n omis-{ehemi-naan, jarn isiin-)ttamus-,imiin.

iNSSA

uolijoki,rstajana,

vaikkaisii. Hiinitiirajan

ren Sulojoiden

Isemiiiinn. Myo-vankeu-

perustaa Suoji irvelle sahan. Perustetti inosakeyhti<i, jonka nimi oli Carelia Timber.Suomen elinkeinoeli imiin keskusarkistossaolevista papereista selvid?i, etti i Hella Wuoli-joki oli yhticin toimitusjohtaja ja suurin osa-kas. J.N.Parkku oli johtokunnan puheenjoh-taja. Osakkaina oli heidiin l isi ikseen pariHellan ysti ivi i?i, mm. Englannin laivasto-asiamiehenii Pietarissa toiminut HaroldGrenfell. Kustantaja Arvi A. Kariston nimi-kin oli osakasluettelossa. Lisiiksi mukana oliete liihiimliliii s iii isiintiim ieh iii, j oiden j oukos-sa olivat J.N.Parkun veli Robert Juntula javelipuoli Arvo Puntila.

Kun yhti<i oli perustettu, niin Suojiirveltiivuokratti in maa-alue, ja sinne rakennetti inLietteen saha. Puutavaraa saatiin osittainNeuvostoli i ton puolelta, jonne Hellalla olientuudestaan li ikesuhteita. Raakapuu oliliihinnii vanhaa, arvokasta honkapuuta, jotavieti in sahattuna L?insi-Eurooppaan, puuse-piinteoll isuuden tarpeisiin.

Carelia Timberin kukoistuskausi nflytt i i i iol leen sen alkuvuosina. VAhitellen se rupesituottamaan tappiota, ja vuosina 1927-28 sesulautetti in Aunuksen Puuli ikkeeseen. Tus-kin se mik?iln kultakaivos ehti si joittaji l leenol la .

Carelia Timberin asiapapereiden joukossaon eriis 15.11.1927 pii iv?itty laivaussopimus,jossa J.N.Parkun allekirjoitus oli tehty vapi-

sevalla kiidell2i. Hiinell i i olikin sil loin enii i ivain viihiin elinaikaa jaljelle. Juho NehemiasParkku kuoli jouluaattona 1927, 57-vuoti-aana. Kuolinsyy oli sama kuin Matilda-vai-molla: sokeritauti.

Eriis Matilda Parkun veljentyt2ir, 1903syntynyt lehtori Ail i Kolkki, s.Ihaniemi, onkertonut, ettl i Parkku oli komea, ryhdikes jahieno mies, aina hyvii puku piiiillii. HiinkAtteli aina kaikki, nuoretkin, ja oli muuten-kin hyvien kiiytcistapojen eliiviinii esimerk-kinii. Aili Kolkki piti hiintii lahjakkaanahenkil6nii, jolla oli auktoriteettia.

Hiimeen Sanomien muistokirjoitus luon-nehti J.N.Parkkua: "rehti, luotettava hiimii-l i i inen, suora ja ysti ivi i l l inen".

Lrihteitri:

Terttu Honkala ja Eero Parkku: Parkunsuku. Moniste 1993.

Terttu Honkala: Wanajan vahva isrintcimiesJuho Nehemias Parkku. Moniste 1992.

Ncim ci mon i s t e e t, j o t ka s i s cil t (iv ci t v ar s in ai s e tItihdeluettelot, ovat mm. Suomen Sukututki-musseuran ja Tampereen seudun sukututki-musseuran kirjastoissa sekci Hcimeenlinnanmaakunta-arkis tossa.

Porhun suhugeurnmkilastaI'uolijokilavioliit-lmerkin-

[teyden-[oiminut! naetti

J J