Embed Size (px)
Citation preview
MILLAINEN ON MEDIAMAISEMA VUONNA 2026?
Juho Rahkonen
28.4.2016
28.4.2016
Media on kaikkialla.
Lyhyt vastaus kysymykseen:
28.4.2016
Mediankäytön tutkijoiden huomio keskittyi pitkään Y-sukupolveen (s. 1980−1999), mutta viimeistään nyt on aika keskittyä 2000-luvulla syntyneeseen Z-sukupolveen.
Heistä vanhimmat ovat jo teini-iässä, jolloin aikuisikään kantavat tavat ja tottumukset yleensä omaksutaan. Millaisiksi mediankäyttäjiksi he kasvavat? Oppivatko he mitään perinteisiä median käytön tapoja (painettu lehti, tv- ja radiouutiset suorana), vai onko tulevaisuudessa kaikki mediankulutus ajasta ja paikasta riippumatonta suoratoiston ja tallenteiden katselemista?
Määräävätkö koneet ja algoritmit sekä omat valinnat kokonaan sen, millainen maailmankuva ihmisille mediasta välittyy?
Missä määrin ammattijournalisteilla säilyy tiedon portinvartijan rooli?
Z-sukupolvi tulee mullistamaan mediankäytön
28.4.2016
SUOMALAISET OVAT SOMELAISIA
Kaksi kolmasosaa suomalaisista käyttää jotain sosiaalisen median yhteisöpalvelua
Heinäkuu 2015, Telebus-puhelinhaastattelukierros
Sosiaalisen median käyttö Suomessa
28.4.2016
Panaman paperit: huomioita median vallasta
28.4.2016
Huhtikuussa julkaistu veroparatiiseja koskeva tietovuoto nousi maailmanlaajuiseksi uutiseksi, jota jopa merkittävät valtionpäämiehet Putinista ja Cameronista alkaen joutuivat kommentoimaan.
Olisiko kansalaisjournalismi saanut tällaista aikaan? Tuskin. Siihen tarvittiin ammattimaisesti toimivien tutkivien journalistien iso työpanos. Se osoitti, että ei perinteinen media ole menettänyt merkitystään eikä tiedon portinvartijuussuinkaan ole luisunut pois toimittajilta.
Kriittinen huomio sosiaalisesta mediasta: siellä viestintä kokee inflaation. Kun kuka tahansa voi julkaista mitä tahansa, se ei tarkoita, että viestintä olisi millään muotoa merkittävää. Perinteiseen mediaan päästäkseen pitää yleensä ylittää uutiskynnys jollain yleisesti merkittävällä tavalla. Siinä tulee samalla tehtyä laadunvarmistusta.
Mitä mieltä olette seuraavien yhteiskunnallisten instituutioiden tarpeellisuudesta Suomessa? Tilattava paperinen sanomalehti
(Aineistona Suomi Tänään -kirjekysely, syys−lokakuu 2014, n=3791)
28.4.2016
Kohti tulevaisuutta
28.4.2016
Vuonna 2026 teknologia sulautuu kaikkeen inhimilliseen toimintaan; meistä tulee entistä enemmän kyborgeja.
Media on kuin sienirihmasto, joka läpäisee koko yhteiskunnan. Journalismia ja muuta mediasisältöä tuottavat entistä enemmän yritykset sekä erilaiset yhteisöt (esim. Valio mainostaa itseään suurena mediatalona).
Dataa suodattavat ja käyttäjille sisältöä personoivat algoritmit ovat arkipäivää. Mutta myös niistä riippumatonta sisältöä ja aitoa yllätyksellisyyttä kaivataan: siinä on lehtien (sekä kirjastojen ja Yleisradion) vahvuus.
Tiedon laatu yhdistetään edelleen vahvoihin brändeihin, jotka toki voivat vaihtua ajan myötä.
Tulevaisuuden megatrendit: ihminen ja kone sulautuvat
28.4.2016
Teknisistä laitteista on tulossa entistä älykkäämpiä: itsestään ajavat autot ovat jo todellisuutta, vaikkakin sosiaaliset tekijät hidastavat niiden tuloa massamarkkinoille (lentokoneissa on pilotit tuomassa turvallisuuden tunnetta)
Jopa ihmisen ja koneen sulautuminen tulee tulevaisuudessa entistä todennäköisemmäksi. Mikrosiruja ihon alle, terveydentilaa valvovia antureita jne.
Kun tiedetään, miten helposti ihmisellä on taipumus kehittää tunnesiteitä jopa elottomiin esineisiin, kuten autoihin, ei ole mikään ihme, jos Avatar-tyyppiset, koneen luomat virtuaaliystävät lisääntyvät tulevaisuudessa.
Tietokoneen näppäimistöt, hiiret ja syntetisoidut äänet voidaan joskus vielä unohtaa, kun kaikkea ohjataan suoraan aivokuoren signaaleilla.
(Lähde Richard Watson: 50 Ideas You Really Need to Know: Future)
Median ja yhteiskunnan megatrendit v. 2026 mennessä
28.4.2016
Suomi kaupungistuu. Ihmisten arvomaailma ja kulutuskäyttäytyminen muuttuvat entistä elämyksellisemmiksi. Teknologia kehittyy eksponentiaalisesti ja yllätyksellisesti.
Ubiikki yhteiskunta: kaikkea on kaikkialla koko ajan. Monien elämä muuttuu lyhytjännitteiseksi Instagram-näytelmäksi, ja mediasta haetaan oman yksilöllisen identiteetin rakennusaineita.
Sensorien ja satelliittipaikannuksen myötä mediankuluttajista kerättävä passiivinen data jatkaa kasvuaan: mediasta tulee yhä enemmän robotti, ”isoveli”, joka oppii ihmisistä koko ajan uusia asioita ja kykenee suuntaamaan mainoksia ja journalistista sisältöä kohteen ominaisuuksien mukaan.
28.4.2016
Median ja yhteiskunnan megatrendit v. 2026 mennessä
YLE pysyy kirjaston tyyppisenä merkittävänä hyvinvointivaltion palveluntuottajana, joskin sen tehtävien laajuus kyseenalaistetaan.
Tiedon seulomisen ja luotettavuuden varmistaminen muuttuu entistäkin tärkeämmäksi sälän täyttämässä maailmassa. Lehden tai mediatalon brändi takaa luotettavuuden.
Sosiaalinen media nousee yhä tärkeämmäksi uutisvirran seulonnassa ja hallinnassa.
Sanomalehdet ”aikakauslehtimäistyvät” – Hesari kerran viikossa?
28.4.2016
Kokoavan ymmärryksen ja laajan yleissivistyksen merkitys kasvaa. Kysyntää on etenkin sellaisilla journalisteilla ja muilla sisällöntuottajilla, jotka pystyvät näkemään suuria linjoja ja sanomaan niistä jotain omaperäistä.
Nouseva y-sukupolvi, puhumattakaan sitä nuoremmasta 2000-luvulla syntyneestä z-sukupolvesta, ei ehkä käytä mediaa samalla tavalla kuin edelliset sukupolvet, mutta mediaa se käyttää kaikki tyynni.
Journalismin menestysresepti tulevaisuudessa on entistä vahvempi paikallisuus, erikoistuminen ja oman yleisön kuunteleminen. Tunteet pitää ottaa huomioon entistä vahvemmin.
Kiinnostava ja laadukas, juuri oman lehden lukijoita koskettava sisältö on tulevaisuudessakin kaiken perusta.
Mediaa aina tarvitaan; käyttötavat vain muuttuvat
