Perheyritys 3/2011

1

yritys3 • 2011 • Perheyritysten liitto ry

Perhe

Tuore väitös ruotii perheyrityksiä mediassa Sivut 28–29

Yrittäjäperheen Jenni ja Joonas Keskinen: Sisarukset vaativat toisiltaan enemmän kuin muilta

Perheyritykset ja veden-puhdistuksen megatrendi Sivut 20–23

Sivu 4–7

Perheyritys_3_2011_2.indd 1 7.10.2011 12.08

2

JULKAISIJAPerheyritysten liitto ryMuseokatu 8 A 4, 00100 Helsinkipuhelin: 075 325 4200, faksi: 075 325 4249s-posti: [email protected]: www.perheyritystenliitto.fi

Mieluummin omituinen

kuin merkityksetön.

Ja mieluummin avointa

keskustelua kuin

puskista huutelua.

3 Pääkirjoitus.

4 Ravintolakolmion seuraajapolvi on kasvanut tiskikoneen käynnistäjästä johtajuuteen.

8 Järjestöjohtajat tentissä: K-kauppiasliiton Esa Kiiskinen haluaa nostaa kissan pöydälle.

12 Lyhyesti.

14 Sydän kädessä: Pauli ja Anne Nurminen.

16 Omistajaperhe bisnesenkelinä.

20 Heikki Salmela ja Jari Paasikivi kertovat vedenpuhdistusbisneksen mahdollisuuksista.

24 Krista Elo-Pärssinen: Suurlähettiläitä ja kuvernöörejä.

25 Matti Vanhanen: Historia lisää ymmärrystä.

26 Tulossa ja Puheenjohtajan huomio!

28 Mediatutkimusta: Tuore väitös selvitti, miten perheyritykset muuttuivat riistokapitalisteista työllistäjiksi.

31 Uudet jäsenet.

34 Pohjola: Sijoitusmarkkinoiden käännekohtia.

35 Roschier: Riita lähestyy – mitä teen?

36 CapMan: Huippusuorituksia etsimässä.

37 Nitro: Avataan ovet asiakkaille verkossakin.

yritysPerhe

YhteIStYöKUmppAnIt CapMan Oyj, Eera, Fennia, Finnvera Oyj, Kauppalehti, Nitro Oy, Pohjola Pankki Oyj, PWC Oy, Roschier, SEK

www.perheyritystenliitto.fi3 • 2011

pÄÄtOImIttAJAEveliina TalvitietÄtÄ nUmerOA OvAt AvUStAneetTapio Neva ja Hanna Ojanpää[email protected]

tAIttO SEK Loyal OypAInOpAIKKA Newprint Oy, RaisioISSn-tUnnUS 1795-8075

Esa Kiiskinen johdatti kauppiaat Perheyritysten liittoon.

s. 8–11

s.14–15 Isä ja tytär Nurminen arvioivat toisiaan, itseään ja perheyrityksen syvintä olemusta.

Täm

ä G

-Pri

nt-p

aper

i on

valm

iste

ttu

vast

uulli

sest

i ja

ympä

rist

ö hu

omio

iden

.

Pääomasijoittaminen: Johanna Jouhki ja Tuula Antola yhdistivät osaamisensa.

s. 16–19


Mieluummin omituinen

kuin merkityksetön.

Ja mieluummin avointa

keskustelua kuin

puskista huutelua.

Omituisen rohkeita juttuja

> P Ä Ä K I R J O I T U S

Nordean pääomistaja nalle Wahlroos kiinnitti hallitusammattilaisten juhlassa esittämässään puheessa huomion tärkeään asiaan

– perheyrityksiin. Wahlroos totesi Kauppalehden mukaan perheyhtiöiden olevan ”omituisuus nykyisessä talousjärjestelmässä”.

Kuka tai mikä tahansa ei pääse Nallen provokaatioiden sisällöksi – perheyhtiöiden onkin syytä olla saamastaan huomiosta ylpeitä.

Mieluummin omituinen kuin merkityksetön. Ja mieluummin avointa keskustelua kuin puskista huutelua. Nallen lisäksi ilmapiiriä

tuulettavat rohkeasti muutkin.

K-kauppiasliiton puheenjohtaja esa Kiiskinen arvioi sivulla 10, että ”vapaaehtoisuus on mukavampaa kuin pakko”. Perheyri-

tysten liiton hallituksessa ja EK:ssa vaikuttava, vuoden kontulalaiseksi valittu K-kauppias Kiiskinen pohtii monien muiden

tavoin, millä keinoilla talous laitetaan kuntoon. Kiiskinen uskaltautuu pohtimisen

lisäksi lausumaan näkemyksensä myös julkisesti. Vyötä olisi hänen

mielestään viisainta kiristää itse ennen kuin sen tekee joku muu.

Mutta samalla, kun vyötä vedetään vapaaehtoisesti tiu-

kemmalle ja vatsaa sisään, voidaan hyvin työntää hiukan rintaa

rottingille.

– Ei yritysten toimintaa johdeta hallitusohjelman avulla.

Ja nyt matalasuhdanteessa kannattaa investoida, jos suinkin

on siihen varaa, muistutti Broman Groupin toimitusjohtaja

harri Broman PL:n valtuuskunnan seminaarissa.

Tämäkin voi jonkun mielestä olla omituista. Niin tai näin – hallitusohjelman julkistamisen

jälkeen hiukan matalapaineisessa ilmapiirissä käyty keskustelu sai Bromanin kommentista uuden-

laista potkua. Kriittisyys yhteiskunnallista päätöksentekoa kohtaan on paikallaan, mutta kieltei-

syyttä on hyvä välttää.

Kotimaisten omistajaperheiden pääomasijoitustoiminta nousee esiin uudella tavalla. Tuore

väitös (s. 28) monipuolistaa mielikuvaa perinteisestä perheyrityksestä ja avaa aiempaa

kattavamman näkökulman perheiden omistamisen kansantaloudelliseen merkityk-

seen. Työllistävyyden lisäksi esiin nousee perheiden ja sukujen rooli uuden yritte-

liään toiminnan mahdollistajina ja kehittäjinä.

– Jotta kaikki voisivat hyvin, rahan pitää kiertää. Pitää teettää työtä ja luoda

työpaikkoja, muistuttaa Johanna Jouhki sivulla 18.

Thominvest on kiinnostava esimerkki siitä, miten vanhasta perinteises-

tä perheyhtiöstä on kehittynyt muun muassa lupaaviin, pieniin yrityksiin

investoiva bisnesenkeli. Jouhki muistutti haastattelua tehtäessä, että

uuteen mukaan lähtevän sijoittajan on osattava olla samaan aikaan

jalat ilmassa ja realisti.

Kyseessä saattaa olla omituisen hyvä ja uutta luova yhdistelmä.

Samanlaisesta uusiutumisesta kertovat heikki Salmela (s. 21) ja

Jari paasikivi (s. 22), joiden yrityksissä panostetaan tulevaisuuden

megabisnekseen – vesiosaamiseen.

– Tulevaisuudessa tästä voi tulla vaikka miljardibisnes. En minä

sitä odota, mutta se on mahdollista, Salmela toteaa.

Omituisen leppoisalla tavalla rohkea asenne.

eveliina talvitie

3


4

Pöytä on katettu – kovalla työllä Keskisen ravintoloitsijaperheessä lusikoita on riittänyt, mutta kultaiset sellaiset ovat jääneet näkemättä. Sisarukset Jenni ja Joonas ovat nuoresta iästään huolimatta ehtineet kerryttää työkokemustaan jo vuosien ajan – tiskaajasta liiketoimintayksikön johtoon.


5

Pöytä on katettu – kovalla työllä

TEKSTI hAnnA OJAnpÄÄ

KUVAT rAmI SALLe

Ravintolakolmio-ryhmän perustaja heimo Keskinen on tehnyt mittavan uran korttelikapakan pitäjästä pää-kaupunkiseudun nimekkäiden ravintoloiden omistajaksi. Tänä päivänä mukana yrityksen johdossa ovat myös omat lapset, Jenni ja Joonas Keskinen.

Lapset kuvaavat isäänsä visionääriksi, joka osaa viedä asiat käytännönkin tasolle. Tyhjästä aloittanutta yrittäjää

on siunattu myös vahvalla matikkapäällä, mistä on ollut apua yrityksen laajentuessa. Ja paljon onkin tapahtunut Kuhmoisten pojalle.

”Isä oli jo ajatellut ryhtyä autokoulunopettajaksi, mut-ta työ kantatien varrella sijaitsevassa motellissa jatkuikin opintoihin Perhossa. Ensimmäisen ravintolan isä hankki Valkeakoskelta, toisen Tampereelta. Bisnes siirtyi Helsin-


6

kiin vuonna 1983, kun yritys osti Helmi Grillin Kontulasta. Nyt ravintoloita on 16”, Jenni valottaa yrityksen taustoja.

Tytär tunnistaa itsessään isänsä piirteitä ja allekirjoittaa ainakin teesin, että ”jos jotain teh-dään, niin tehdään sitten kunnolla”. Sen sijaan yhteisiä luonteenpiirteitä Joonaksen kanssa saa hakea.

”Yö ja päivä me ollaan. Minä olen ehtinyt mennä kymmenen kertaa puuhun, kun Joonas vielä pohtii. Joonas taas miettii liikkeet tarkem-min, mutta sitten kun päätös on tehty, niin se ’runnotaan’ päättäväisesti läpi.”

Pikkuveli komppaa, mutta toteaa samaan hengenvetoon, että hyötyäkin Jennistä on ollut. Isosisko on silotellut polkua työelämässä, auttanut ja ohjeistanut.

”Ainahan me ollaan nahisteltu ja siitä saadaan myös joskus kuulla. Samalla me kuitenkin vaaditaan toisiltamme enemmän kuin muilta, mikä omalta osaltaan vie meitä myös eteenpäin. Pitkässä juoksussa on ihan

hyvä, että teemme työtämme eri ravintoloissa, vaikka onhan Jenni joskus ollut hetken minun esimieskin. Tuleva yhteinen työelämä näyttää molemmista kuitenkin valoisalta ja uskomme, että tulemme jatkossakin johtamaan ravinto-loita hyvässä yhteisymmärryksessä.”

Ilmaista lounasta ei ole olemassaYrittäjäperheen vesoina Jenni ja Joonas ovat kasvaneet toiminnan mukana ja imeneet itseensä yrittäjyyden henkeä. Lapsuutta ei ole kuitenkaan tarvinnut viettää ravintoloiden keittiössä, sillä päivi-äiti oli kotona lasten ollessa pieniä. Mukaanpääsy tukkukauppaan oli pienille lapsille vain jännittävä reissu.

”Ensimmäisen kerran äiti tuli virallisesti mukaan ravintolatyöhön 90-luvun laman aikaan. Pystyimme rivejä tiivistämällä säästä-mään kuluissa ja loppujen lopuksi äiti viihtyikin monta vuotta Weeruskan lounastarjoilijana. Sittemmin äiti on autellut lähinnä yrityksen markkinointitoimissa”, Jenni kertoo.

Perillisiä ei ole koskaan painostettu jatka-maan perheyrityksessä, molemmilla vahva halu on syntynyt itsestään. Mutta helpolla ei ole kumpikaan päässyt. Jenni muistelee, kuinka hän 11-vuotiaana hevostyttönä halusi ostaa hoito-ponilleen varusteita. Siihen aikaan haaveena oli vielä tulla ratsastuksenopettajaksi.

”Menin isälle sanomaan, että tarvitsisin rahaa eli töitä. Sen verran sain apua, että isä järjesti minulle työpaikkahaastattelun Wenlan ravintolapäällikön kanssa. Sain töitä ja toimin tiskaajana muutaman tunnin päivässä. Palkan lisäksi sain lehtipihvin ranskalaisilla.”

Myös Joonaksen ensimmäiset työkoke-mukset syntyivät tiskiharja kädessä. Jalkojen alle sen sijaan tarvittiin viinikori – olutkori oli liian matala – jotta poika ylettyi painamaan tiskikoneen nappia.

Osa-aikainen kiertolaisen työ ravintolasta toiseen – koululaisena ja myöhemmin opis-kelijana – jatkui vuosia. Tiskikoneen takaa työ siirtyi salin puolelle ja pikkuhiljaa vastuuta kertyi enemmän. Sekä Jenni että Joonas ovat opiskel-leet restonomeiksi, Joonas myös kokiksi: ”Tosin tiesin jo varhain, että minun uraa ei tehdä keitti-ön puolella, vaan asiakaspalvelun parissa”.

Oppia eri tahoiltaMerkittävä käänne Ravintolakolmion histori-assa tapahtui viime kesänä, kun Valkeakosken ajoilta yrityksen toiminnassa vahvalla amma-tillisella panoksella mukana ollut pankinjohtaja martti tyynismaa jäi eläkkeelle.

”Päädyimme silloin siihen, että pärjäämme tällä kokoonpanolla. Minä valmistuin juuri so-pivasti Haagasta viime vuonna ja olen päässyt nyt todenteolla työntekoon kiinni”, Joonas kertoo. Jennin työura lähti virallisesti käyntiin jo vuonna 2003 mukanaan isänsä opit: ”Virheitä saa tehdä, mutta samaa ei kahta kertaa.”

Joonaksen vastuulle siirtyi ravintola Lasipalatsin toimitusjohtajuus sekä Ravintola-kolmio-ryhmän keskitetty markkinointi. Lisäksi vastuulla on myyntipalvelun johtaminen. Jennin harteille on oman liiketoiminta-alueensa lisäksi tullut myös Ravintolakolmio-ryhmän hallinto.

”Olen saanut hyvää oppia – pienimuo-toisesti tosin – niin hallitustyöstä, politiikasta kuin viranomaistoiminnasta Kontulan Yrittä-jäyhdistyksen puheenjohtajana. On ollut myös mielenkiintoista huomata, kuinka aktiivisia paikalliset pienyrittäjät ovat suhteessa toisiinsa ja lähialueensa kehittämiseen.”

Joonas Keskinen: 27-vuotias sinkku Kontulasta, kokki ja restonomi. Harras-tukset: golf, tennis, keilaus ja lumilautailu.

Jenni Keskinen: 30-vuotias restonomi, asuu Itä-Helsingissä, avoliitossa keittiö-päällikön kanssa, perheessä koira. Har-rastukset: lenkkeily, golf kerran kesässä, uusimpana windsurfing.


7

Hyvää oppia perheyrittäjyydestä nuoret ovat viime vuosina hakeneet myös Perheyri-tysten liiton Nextin tapahtumista. Joonas kävi ”strategisen johtajuuden” -koulutusohjelman vuosi sitten ja sai sovittua tämän vuoden illal-lisravintolat Ravintolakolmio-ryhmän ravinto-loihin.

”Tämä nyt on vähän vitsi, mutta hyvät markkinointitilanteet kannattaa aina hyödyntää. Meitä ei tule koskaan näkymään naistenlehtien kansissa, mutta yrityksen kannalta oikeaa näky-vyyttä täytyy osata käyttää edukseen”, Joonas naurahtaa, mutta jatkaa vakavampana: ”Nextin tapahtumissa löytyi heti oikea sävel muiden kanssa. Vaikka yritykset ja taustat ovat hyvinkin erilaisia, meitä kaikkia yhdistää yhteinen tekijä eli perheyritys.”

Aika aikaansa tai sitten ajan kanssaLopullista sukupolvenvaihdosta yrityksessä saa-daan vielä odottaa. Lapset ovat pienestä pitäen tottuneet siihen, että isä tekee paljon töitä

eivätkä he osaa kuvitellakaan tämän jäävän laakereille lepäämään. Eikä kenelläkään ole mi-tään nykyistä kokoonpanoa vastaan. Yrityksen kasvu jatkuu entisestään ja uusia ravintoloita on seuraavan kahden vuoden aikana tulossa kaksi. Matikkapäälle on siis tarvetta jatkossakin.

Isän opit voisi perillisten mielestä tiivistää vastuunkantoon ja luottamukseen.

”Luottamus joko on tai ei. Me pyrimme siihen sataan prosenttiin. Niin pahaa paikkaa ei pitäisi tulla, että työntekijät eivät uskaltaisi soittaa minulle”, Joonas kiteyttää.

Siitä nuoret ovat tyytyväisiä, että ovat opettaneet isänsä siinä määrin tekniikan ih-meisiin, että sähköposti ja muistitikku kuuluvat jo vakiovarusteisiin. Ravintolakolmion paljon hyödyntämä sosiaalinen media sen sijaan antaa vielä odotuttaa.

”Tiedoksi vaan isälle, että häntä odottaa blogikirjoittajan pesti myöhemmin syksyllä, kun avaamme kotisivuillemme blogin ajankohtaisista tapahtumistamme”, Joonas myhäilee.

Perhe viettää yhdessä tiivisti aikaa myös

vapaa-ajalla: isä grillaa ja äiti toivoo, että työ-asiat jäisivät keskusteluissa vähemmälle. Isän kanssa yhteistä aikaa Jenni viettää lenkkipoluilla, Joonas saunanlauteilla. Silloinkin puheenaiheet usein kääntyvät myyntilukuihin tai kannatta-vuuslaskelmiin. Työpaikoillaan Jenni ja Joonas pitävät kuitenkin huolen siitä, että henkilöstön kuullen isä on Heimo tai tuttavallisemmin Hemppa.

”Mutta puhelimessa lukee toki edelleen, että iskä soittaa”, Jenni toteaa. n

> F A K T A

RAVINTOLAKOLMIO-RyHMÄ • Perustettu Valkeakoskella vuonna 1979 (Ravintolakolmio Oy).• Perustaja Heimo Keskinen. Lapset Jenni ja Joonas Keskinen.• 16 ravintolaa. Vuoden 2013 lopussa 18. • Parisensataa työntekijää.


8

Joissakin tilanteissa yrityksen täytyy juosta kovaa pysyäk-seen edes paikallaan.


9

Esa Kiiskinen:yritysten on voitava luottaa tulevaisuuteen

Perheyritysten liitossa, Elinkeinoelämän keskusliitossa ja K-kauppiasliitossa vaikut-tava Esa Kiiskinen haluaa, että maamme poliittiset päättäjät pidentävät yritystoimin-taan liittyvien päätöstensä aikajännettä.

– Yritysten pitää voida luottaa tulevaisuuteen. On yrityksiä, jotka ovat toimineet jo sata vuotta. Myös tällä hetkellä pitää olla uskallusta lähteä rakentamaan yrityksiä, joiden on tarkoi-tus toimia seuraavat sata vuotta, esa Kiiskinen tähdentää.

Hän peräänkuuluttaakin poliittisilta päättäjiltä yritysten toimintaa edistäviä toimenpiteitä.

– Poliittisilla julistuksilla ilman konkreettisia toimia tu-levaisuutta ei kuitenkaan rakenneta, Kiiskinen huomauttaa ja lisää, että yrityksissä siedetään kyllä myös epävarmuutta tiettyyn rajaan saakka.

Kiiskisen mielestä päättäjien olisi syytä kuitenkin pitää kohtuus mielessä. Yritysten toimintaa ei tässä taloudellises-sa tilanteessa pidä vaikeuttaa. Esillä olleeseen kysymykseen osinkoverotuksen kiristämisestä Kiiskisellä on jämerä kom-mentti. – Sen takia yritykset eivät lopeta toimintaansa.

Hyvällä asiallaYli 20 vuotta K-kauppiaana toiminut Kiiskinen valittiin K-kauppiasliiton puheenjohtajaksi marraskuussa 2007. EK:n yrittäjävaltuuskunnan varapuheenjohtajana hän on toiminut vuodesta 2011. Perheyritysten liiton järjestö-

jäseneksi K-kauppiasliitto liittyi vuonna 2009, kun liittojen välisissä keskusteluissa oli todettu, että liitoilla on lukuisia yhteisiä intressejä.

– Olin kuuntelemassa EK:n ja PL:n yhteisessä semi-naarissa puheenjohtaja Anne Bernerin puhetta. Hänen esittämänsä näkemykset kolahtivat heti, Kiiskinen kertoo.

Näkemykset kolahtivat varmasti siksikin, että K-kaup-piaista 80 prosenttia on perheyrittäjiä. Sukupolvelta toiselle kauppapaikat eivät K-ryhmässä kuitenkaan periydy. Sen si-jaan varallisuus ja ideologia periytyvät. Ainakin useimmiten.

– Monet K-kaupat toimivatkin jopa neljännessä suku-polvessa. Näin ollen muun muassa perintöverotuksessa on näkökulmia, jotka yhdistävät K-kauppiaat Perheyritysten liiton ajamiin asioihin, Kiiskinen painottaa.

Hänen mukaansa noin 800 K-ruokakauppiasta kilpaile-vat osuustoiminnan kanssa. Onkin tärkeää, millaisin ehdoin K-kauppiasyrittäjät voivat siirtää omaisuuttaan seuraavalle sukupolvelle.

– Perheyritysten liiton edunvalvonta on meidän kan-naltamme hyvällä asialla ajaessaan sukupolvenvaihdokseen liittyviä yhteiskunnallisia asioita perheyritysten näkökulmas-ta, Kiiskinen toteaa.

TEKSTI eveLIInA tALvItIe

KUVAT SUSA JUnnOLA


Keskusteltava myös yksityistämisestäElinkeinoelämän järjestöissä näköalapaikoilla vaikuttava Kiiskinen katsoo, että maamme taloudellinen tilanne on kaikkien yhteiskun-nallisten toimijoiden ongelma. Yrittäjien ja yritysten pitää hänen mielestään olla talkois-sa mukana saattamassa maamme taloutta ja velkaantumista kuntoon. Toimenpiteiden pitää kuitenkin olla kohtuullisia, oikeuden-mukaisia ja tasapuolisia. Yrityksiäkään ei voi rasittaa liikaa.

– Julkisia palveluita koskevat päätökset on tehtävä jatkossa kantokyvyn mukaan. Kyse on julkisen talouden tasapainosta ja siitä, onko meidän keskusteltava myös palveluiden yk-sityistämisestä, jos kerran niihin ei ole varaa, eikä niistä haluta luopua, Kiiskinen pohtii.

Hänen mukaansa yksityistämisen mah-dollisuudesta olisi käytävä avointa keskus-telua ja tässäkin asiassa pitäisi nostaa kissa pöydälle.

Kiiskinen toistaa sen useiden muidenkin suusta kuullun toteamuksen, että elämme taloudellisesti epävarmoja aikoja. Esiin nousee jatkuvasti uusia hälyttäviä viestejä eurooppalaisessa mittakaavassa, eikä kenel-läkään ole tällä hetkellä selkeää visiota siitä, miten tilanne pitäisi hoitaa kunnialla maaliin.

– Ainoa, mikä on varmaa asioiden kuntoon laittamisessa on se, että vapaaeh-toisuus on mukavampaa kuin pakko. Vyötä pitää kiristää ennen kuin joku toinen tulee ja kiristää, Kiiskinen tähdentää.

Verotuksen kannustavuus varmistettavaVaikka Kiiskinen onkin valmis vyönkiristyk-seen, niin joistakin näkökulmista perheyritys-ten etuja valvovassa järjestössä on edelleen pidettävä kiinni.

– Kun puhutaan omistajuudesta, puhu-taan yrittäjän ja yhtiön verotuksen yhteisvai-

kutuksesta. Kun osinkoverotusta kiristetään ja yhteisöveroa lasketaan, päästään nolla-summaan, Kiiskinen sanoo.

Yrittäjän ja palkansaajan verotusta vertailtaessa edellinen vaikuttaa tietenkin kohtuulliselta – kun huomioon ei oteta yritystoimintaan liittyviä riskejä.

– Eivät asiat ole huonosti, mutta muun muassa omaan yritykseen sijoittamisessa on vielä epäkohtia. Omaan yritykseen sijoitta-mista pitää kannustaa ja näille sijoituksille on saatava myös tuottoa, Kiiskinen korostaa.

Realistista kasvuaKasvu on tällä hetkellä talouskeskustelussa jonkinlainen muoti-ilmiö. Kiiskisen mukaan menestyminen toisinaan tarkoittaa kuitenkin sitä, että yritys säilyy entisellään ja työllistää.

– Toisin sanoen joissakin tilanteissa yrityksen täytyy juosta kovaa pysyäkseen edes paikallaan. Kiiskinen huomauttaa,

10

Esa Kiiskinen on toiminut K-kauppiaana yli 20 vuotta. Alalle hänet johdatti oikeastaan oma Saija-vaimo, jonka isällä oli K-kauppa.

– Työskentelin kopiokonemyyjänä ja illat täyttelin mai-tokaappia vaimon isän kaupassa. Sitten huomasin olevani esimieskoulutuksessa, Kiiskinen naurahtaa.

Kiiskisen pariskunta valitsi 1980-luvun lopun lamatun-nelmissa alakseen ruokakaupan jo siitäkin syystä, että he arvelivat ruuan menevän kaupaksi suhdanteista riippumatta. Töitä tehtiin yhdessä alussa ja tehdään edelleen. Pariskunta omistaa yrityksen puoliksi.

Lapsia on kolme, joista vanhin poika päätti viime keväänä lukion, ja on nyt välivuoden kaupassa töissä. Myös perheen toinen, 17-vuotias poika on tehnyt kaupassa kesätöitä. Perheen kuopus, 13-vuotias tytär olisi katraasta innokkain K-kauppiaan alku, mutta ikä estää palkkatyön vielä jonkin aikaa.

Kiiskinen pitää yhtenä Perheyritysten liiton toiminnan tärkeimmistä osa-alueista Next generation –toimintaa.

– Ei muissa elinkeinoelämän järjestöissä edes puhuta seuraavasta sukupolvesta. Yhteiskunnan kehitys, perusyrit-täjyys ja kasvu ovat kiinni tulevista sukupolvista. Liitossa teh-dään tältä osin erittäin tärkeää työtä tulevaisuuden eteen, Kiiskinen korostaa.

K-kauppiaillekin näkökulma on ajankohtainen, koska K-Kauppiasliitto viettää ensi vuonna 100-vuotisjuhlaa. Keskustelua käydään parhaillaan siitä, miten K-kauppiasliitto kehittyy seuraavat sata vuotta.

Kiiskisen K-kauppiasperhe

Saija Kiiskinen työskentelee puolisonsa Esa Kiiskisen kanssa K-supermarket Kontumarketissa. – yhteistyömme on luontevaa ja sujuvaa. Meille samassa työpaikassa työskentely sopii.


11

että esimerkiksi ruokakauppa on alana suhteel-lisen vakaa, ja kasvu tulee tällä hetkellä enem-mänkin hintojen kuin volyymin muutoksesta.

Luottamustehtävät laajentavat näkökulmaaLuottamustehtäviä Kiiskiselle on siunaantunut, vaikka hän ei ole niitä aktiivisesti hamunnut-kaan. Hänen mukaansa luottamustehtävät antavat näkökulmaa ja tuovat voimaa myös omaan tekemiseen.

– Luottamustehtävissä on parasta se, että saa aikaan jotain konkreettista. Toisinaan on osattava olla tyytyväinen osatavoitteiden toteutumiseen ja kompromisseihinkin.

– Kaikessa luottamustyössä on tärkeää lojaalisuus omaa ajattelua kohtaan. Ei voi ajaa mitään sellaista, johon ei itse usko. Ei voi lähteä barrikadeille vastustamaan verotuksen kiristämistä, jos ajattelee verotuksen olevan kohtuullisella tasolla, Kiiskinen toteaa.

Hän haluaa myös säilyttää yhteyden ”oi-keaan” työhön omassa kaupassaan, K-super-market Kontumarketissa. Tuntuma arkeen on oltava, jotta pystyy vaikuttamaan asioihin yrittäjän arjen näkökulmasta.

Sai Kontula-palkinnon Millaista palautetta kauppias sitten saa työs-tään? Kiiskisen mukaan paras kiitos kauppiaalle oli tuorein asiakastyytyväisyystutkimus, joka osoitti, että K-supermarket Kontumarketiin tullaan ystävällisen ja osaavan henkilökunnan takia. Kiiskisen marketissa käy päivittäin 5 000 asiakasta, parhaimpana 7 000.

Kauppias itse kokee tärkeimmäksi tehtä-väkseen asiakkaiden ja henkilökunnan kanssa keskustelemisen.

– Teen toki myös ”oikeita” töitä. Täytän muun muassa hyllyjä, vaikka päätyöni onkin ilmapiirin luominen henkilökunnan ja asiakkai-den keskuudessa, Kiiskinen toteaa.

Oman kaupan kehittämisen ohella Kiiski-nen on osallistunut aktiivisesti myös lähiyhtei-sön hyvinvoinnin edistämiseen. Vuonna 2010 Kiiskinen sai työstään Kontula-palkinnon. Palkintoperustelujen mukaan Kiiskinen on osallistunut aktiivisesti Kontulan ja Mellunkylän yhteisöllisyyttä vahvistavaan toimintaan. Kiiski-nen muun muassa johti useita vuosia Kontulan Ostoskeskuksen yrittäjäyhdistystä. Hän on myös osallistunut alueen kehittämishankkeisiin.

– Se, että tulin valituksi on ehkä yksi par-haimmista tunnustuksista, jonka olen saanut. Valinnanhan tekevät Kontulan asukkaat. n


12

> L y H y E S T I

Keskuskauppakamari ja Perheyritysten liitto ilmaisivat elokuussa huolensa kasvun taittumisesta ja yritysten rahoituksesta. Järjestöjen mukaan hallituksen tulisi lykätä veronkorotuksia ja nopeuttaa julkisen talouden säästöohjelmia. Lisäksi hallituksen pitäisi parantaa yritysten mahdollisuuksia saada oman pääoman ehtoista rahoitusta. Nämä toimenpiteet eivät järjestöjen mukaan vaadi hallitusohjelman avaamista ja ovat siksi suhteellisen helposti toteutettavissa.

Tämän rinnalla Perheyritysten liitto ja Keskuskauppa-kamari odottavat, että hallitus saattaa voimaan hallitus-ohjelmassa sovitun yhteisöveron alennuksen heti vuoden 2012 alusta lähtien. Kasvua, rahoitusmahdollisuuksia ja luottamusta lisäisi tämän ohella se, että yhteisöveroa alennettaisiin hallitusohjelmassa sovittua enemmän.

Mitä varhaisemmassa vaiheessa ja mitä uskottavam-malla tavalla kriisin hoitostrategiasta päätetään, sitä suurem-malla luottamuksella sekä kotitaloudet että yritykset suhtau-tuvat tilanteeseen. Jos ratkaisut eivät tunnu haasteisiin nähden riittäviltä tai päätökset lykkääntyvät, kasvaa riski paniikkiratkaisuihin. Tällöin myös luottamus romahtaa.

Perheyritysten liitto ja Keskuskauppakamari:

Veronkorotusten aika ei ole nyt

Mikko Pellinen palkattiin liiton jäsenpalveluvastaavaksiFilosofian maisteri mikko pellinen (s. 1978) on valittu Perhe-yritysten liiton jäsenpalveluvastaavaksi. Pellinen siirtyy tehtävään viestintätoimisto Conexion viestintäkonsultin tehtävistä. Pellisellä on perheyritystausta. Hän edusti Alavuden Puunjalostustehtaan neljättä sukupolvea ja toimi yrityksen hallituksen jäsenenä sen myyntiin saakka.

PL aktivoituu yrittäjyys-kasvatuksessa ja tarjoaa kymppiluokkalaisille kesätyöpaikkoja

Perheyritysten liitto on ottanut yhdeksi painopis-teekseen koulujen yrittäjyyskasvatuksen. Valta-kunnallisen YES ry:n jäsenenä PL tukee ja kehittää yrittäjyyskasvatusta ja koulu-yritysyhteistyötä kautta maan. Aiheeseen liittyen PL on aloittanut kymppi-luokkalaisten kesätyöpaikkoja koskevan hankkeen.

Perheyritysten liiton jäsenyritykset ovat sitoutu-neet tarjoamaan kymppiluokkalaisille kesätyöpaikkoja. Hanke tukee hallituksen nuorten yhteiskuntatakuu -ajatusta, jonka ensisijainen tavoite on alle 25-vuo-tiaan sijoittuminen työhön. Kyseessä on yhteinen työ perheyritysten yhteiskunnallisen vastuullisuuden vahvistamiseksi.

Lisätietoja Krista Elo-Pärssiseltä, [email protected], puh. 0400 254 004


Perheyritysten liitto ja SAK painottavat, että Suomi ei ratkai-se talouskriisin tuomia haasteita ilman riittävää talouskasvua ja sen tuomaa työllisyyttä. Järjestöt ovat käyneet vuoropu-helua koskien kasvua, työelämää sekä omistajuutta ja aikovat jatkaa tätä myös tulevalla hallituskaudella. Järjestöt kannusta-vat lisäksi jäseniään käymään vuoropuhelua yrityksissä.

Järjestöt toteavat asiakirjassaan, että suomalainen hyvinvointi rakentuu tulevaisuudessakin työn, yritystoimin-nan ja kestävän talouskasvun varaan. Perheyrityksissä on pitkäjänteisen toimintatavan johdosta hyvät mahdollisuu-det saada aikaan kestävää kasvua.

Hyvä ja toimiva työelämä sekä osaava henkilöstö ovat Suomen taloudellisen menestyksen ja kilpailukyvyn selkä-ranka. Tuottavuutta ja innovaatioita syntyy erityisesti niissä yrityksissä ja työorganisaatioissa, joissa työntekijät voivat fyysisesti ja psyykkisesti hyvin. Työelämän laatu ja hyvin-vointi ovat keskeisiä tekijöitä työssäjaksamisen tukemiseksi ja työurien pidentämiseksi.

Koko asiakirja on luettavissa: www.perheyritystenliitto.fi

Perheyritysten liitto ja SAK:

Suomi tarvitsee talouskasvua

13

Perheyritysten liitto näkyi ja kuului SuomiAreenassa

Maikkarin heinäkuussa järjestämä SuomiAreena keräsi 95:een tapahtumaansa liki 18 000 vierai-lijaa. Perheyritysten liitto oli järjestävänä tahona kahdessa paneelikeskustelussa. Suomalaisella klubilla kysyttiin, voiko bisnes pelastaa maailman. Juon-tajana toimi Kauppalehden päätoimittaja Arno Ahosniemi ja aihetta tuulettivat Perheyritysten liiton puheenjohtaja Anne Berner, Trainers’ Housen hallituksen jäsen Jari Sarasvuo, Verso Globen toimitusjohtaja Jari Korpikoski ja Vihreiden puheenjohtaja, ympäristöministeri ville niinistö.

Suomalaisen klubin paneelin jälkeen liitto näkyi ”Yrittäjyyttä puimureista Kiukkulintuihin” -paneelis-sa, joka veti Porin teatterin jokaista istuinta myöten täyteen. Ulkopuolelle jäi sata aiheesta kiinnos-tunutta. Keskustelua johti Lenita Airisto, joka etsi yrittäjyyden lokaaleja ja globaaleja vahvuuksia yhdessä Perheyritysten liiton toimitusjohtaja matti vanhasen, Rovion markkinointijohtaja peter vesterbackan, Kaipauksen tuula Antolan, Beauty Hairin Sirpa mansnerin ja Sampo-Rosen-lewin Jali prihtin kanssa.

Perheyritysten liitto on mukana myös vuoden 2012 SuomiAreenassa.

Jukka Roiha valittiin vuoden liikemieheksi

Vuoden 2011 Liikemies Jukka roiha luotsaa erästä Suomen vanhinta yhtäjaksoisesti toiminutta yritystä Lindström Oy:tä. Yritys on perustettu vuonna 1848 ja se on siirtynyt Roihan suvun omistukseen vuonna 1922. Jukka Roiha on toiminut yrityksessä eri tehtävissä ja keskittynyt vuodesta 2008 hallituksen puheenjohtajan tehtäviin.

– Jukka Roihan johtama Lindström Oy on kaikilla mittareilla mitat-tuna kympin arvoinen yritys. Se on erinomaisesti johdettu, sen kan-nattavuus ja taloudellinen asema on erittäin vahva. Yritys on pystynyt jatkuvasti uusiutumaan ajan vaatimusten mukaan. Jukka Roihan johdolla yritys on kehittänyt konseptin, jolla palveluliiketoimintaa on kansainvälis- tetty erittäin kannattavasti. Yritys toimii myös yhteiskuntavastuullisesti ja se on solminut UNICEFin kanssa Puhtaan veden puolesta -yhteistyö-sopimuksen, toteaa Suomen Liikemies-Yhdistyksen puheenjohtaja Kustaa poutiainen yhdistyksen Vuoden Liikemies 2011 valintaperusteluista.

Vuoden Liikemiehiksi on valittu muitakin perheyrittäjiä. Vuonna 2009 tittelin sai Perheyritysten liiton puheenjohtaja Anne Berner ja vuonna 2010 John Nurminen Oy:n hallituksen puheenjohtaja, Nurminen Logisticsin hallituksen jäsen ja John Nurmisen Säätiön hallituksen puheenjohtaja Juha nurminen.


14

S y D Ä N K Ä D E S S Ä

Millaisia ovat ensimmäiset muistosi perheyrityksestä?

pauli: Alle kouluikäisinä leikimme kielloista huolimatta sisareni Kiikin kanssa lastulaatikos-sa äidin tehdessä konttorissa pitkää päivää.Anne: Piirsin ”taideteoksia” isän toimistossa ruudullisille kirjoitusalustoille ja ripustin niitä isän sekä silloisen konttoristimme huoneiden seinille. Päätin myös hyvin pienenä, että en aio koskaan tulla Konepajalle töihin.

Mitä asioita arvostat tyttäressäsi/ isässäsi?

pauli: Aikaansaavuutta, tosin joskus on liikaa palloja ilmassa.Anne: Kykyä keskittyä asioihin. Harkitsevai-suutta ja perinpohjaisuutta.

Millaiset piirteet hänessä ovat ”haasteellisempia”?

pauli: ”Ylipääjohtajuus.” Anne: ”Miksi tätä nyt täytyy muuttaa kun näin on aina tehty…”

Miten päädyit työskentelemään perheyritykseen?

pauli: Koulu- ja opiskeluajan osapäivätyön kautta. Vanhemmat korostivat kyllä oman tien kulkemista, muttei minulla koskaan oike-astaan ollut muuta uraa mielessä.Anne: Tulin 2006 lopulla Konepajalle teke-mään 90-vuotisjuhlavuotta, markkinointia sekä ihan konkreettisesti juhlia. Tarkoitus oli samalla saada vahvistus perusteilleni jatkaa uran luomista täysin toisella alalla.

Mitä arvoja olet liike-elämästä halunnut tyttärellesi välittää?/ Mitä olet oppinut tai omaksunut isäsi tavasta toimia liike-elämässä?

pauli: Avoimuutta, rehellisyyttä, lupauksista kiinnipitämistä. Henkilökunnan ja yhteistyö-kumppanien kunnioittamista.Anne: Olen oppinut isältäni rehellisyyttä ja sinnikkyyttä. Järkevällä ja harkitsevalla toimin-nalla luodaan pohja niin hyville kuin huonoille jaksoille.

Mikä on mielestäsi perheyrityksen ihanuus? Entä mikä on kurjuus?

pauli: Perheyritykseen on helppo tulla, pois-pääseminen lieneekin vaikeampi juttu.Anne: Mahdollisuus tehdä töitä, kehittyä ja saada tulosta aikaan luotettavimpien mahdol-listen yhtiökumppaneiden kanssa. Toisaalta välillä tuntuu, että joutuu ”todistelemaan” muille, miksi on ansainnut paikkansa siinä mis-sä on. Jälkimmäisestä pitäisi olla välittämättä.

Mitä olet valmis tekemään yrityksesi menestyksen eteen? Mitkä asiat mielestäsi menestystä jarruttavat?

pauli: Pitkää päivää. Määrätietoisuuden puutteeni.Anne: Jokaisen yrittäjän on menestyäkseen tehtävä töitä motivoituneesti ja vaikka sitten ”yötä myöten” jos tarve vaatii. En olisi kuiten-kaan koskaan valmis uhraamaan perhesuh-teitani yrityksen menestykselle. Asiat pitää pystyä ratkaisemaan yrityksen asioina, ei per-heen. Pitkän historian tuomat toimintatavat istuvat joskus liian syvällä toimintakulttuurissa.

KySyJÄ: eveLIInA tALvItIe

KUVA: SUSA JUnnOLA

Pauli ja Anne Nurminen

Sydän kädessä -sarjassa perheyritysten äidit, tyttäret, isät, pojat,

isovanhemmat ja muut perheenjäsenet muistavat mennyttä ja visioivat tulevaa.

pAULI nUrmInenSyntymävuosi: 1949Koulutus: Yo-merkonomi Suomen Liike-miesten Kauppaopistostosta ja muutama vuosi kauppakorkeassa koskaan valmistu-matta.Yritys: Hellmanin KonepajaAsema yrityksessä: Hallituksen puheen-johtaja.motto: Hyvä juttu!

Anne nUrmInenSyntymävuosi: 1981Koulutus: Restonomi (lähes valmistunut)Yritys: Hellmanin KonepajaAsema yrityksessä: Markkinointi-koordinaattorimotto: Jos ei tee mitään, ei tapahdu mitään.


1515

Pauli ja Anne Nurminen

15


1616

Perheyhtiö bisnesenkelinäJohanna Jouhki käyttää sijoittamisessa järkeä, fiilistä ja perheyritysosaamista.

TEKSTI eveLIInA tALvItIe

KUVAT rAmI SALLe

16


17

Perheyhtiö bisnesenkelinä

Aloittava yritys tarvitsee usein avukseen sijoittajan, joka aktiivisesti kehittäisi yritystä. Sijoittaja etsii puo-lestaan kiinnostavia ja tuottavia yrityksiä. Miten nämä kaksi löytävät toisensa? Jouhkien yhdeksi sijoitus-kohteeksi valikoitui tuoksuteknologiaan erikoistunut Kaipaus Finland Oy.

Kolmisen vuotta sitten Kaipaus Oy:n tuula Antola bongasi Dreadnought Finance -sijoitusyhtiön toimitusjohtaja Johanna Jouhkin haastattelun Kauppalehdestä. Jutussa kerrottiin, että Jouhkin sisarusten omistaman sijoitusyhtiön painopiste on hyvin-voinnissa ja hyvässä elämässä.

Rahoittajaa yritykseensä parhaillaan etsinyt Antola otti Jouhkiin yhteyttä ja tapaa-minen sovittiin. Itsestään selvää sijoittajan mielenkiinnon herättäminen ei ole.

Varsin pienilläkin yksittäisillä asioilla on merkitystä.

– Selvisi, että Tuula tuntee veljeni opis-keluajoilta ja hänen lapsensa käyvät samaa koulua veljeni lasten kanssa. On huomatta-vasti vaikeampi lähteä mukaan uppo-outoon hommaan, jos ihmisestä ei ole mitään yksi-tyiskohtaisempaa tietoa, Jouhki pohtii.

Jouhkin pääomasijoittaja-asenne on yhdistelmä tunnetta ja järkeä. Liikeidean pitää – totta kai – olla tarpeeksi kehittynyt ja sen pitää sopia sijoittajan kokonaisuuteen. Mutta fiilikselläkin on merkityksensä.

– Kiinnostun tietyn tyyppisistä yrityksistä, mutta kiinnostus sinänsä ei lisää resursseja.

Portfoliossa ei saa olla liikaa samassa vaihees-sa olevia yrityksiä. Meillä on nyt aika hyvä kokoelma, jossa riittää tekemistä.

– Olen kovemman kautta oppinut, että jos herää vähänkään sellainen fiilis, että yrittäjän kanssa ei tule juttuun, ei kannata jatkaa. Mahdollisuuksia tulee aina uusia eikä menetettyjä kannata jäädä suremaan, Jouhki toteaa.

Rahoitusta etsivän pitää puolestaan osata vakuuttaa itsensä lisäksi sijoittaja.

– Olennaisinta on osoittaa, että itse uskoo asiaansa ja kertoo tarinan sellaisena


18

thOmInveSttoimiala: SijoittaminenOmistajat: Johanna, Julia, Juha, Tomas ja Eemeli Jouhkitytäryhtiöt: Pääomasijoitusyhtiö Thomcapital, ”biosuuntautunut” sijoitusyhtiö Biothom Huonekaluja maahantuova Thomart Hiiltä välittävä Procarbon Ab

DreADnOUght FInAncetoimiala: Pääoma- ja rahastosijoittamistaOmistajat: Johanna, Juha ja Julia Jouhki Sijoituskohteita: Tuoksuteknologiaan perustuvia tuotteita kehittävä Kaipaus FinlandLähi- ja luomuruokaan erikoistunut kahvilaketju SIS DeliKauneuskeskus EveLontoolainen gastropubiketju 333 Holdings Ltd

kuin on sen itse kokenut ja miten kokee sen jatkuvan, Antola kertoo.

Perhe enkelinäJouhkien suvun sijoitusyhtiö Thominvestin juuret juontavat vuonna 1911 perustettuun Thomén metsätoimistoon, jonka työn jatkaja idänkauppaan erikoistunut kauppahuone Thomesto myytiin 2000-luvun alussa Metsä-liitolle. Thomestoa johtanut, Perheyritysten liiton perustajajäseniin kuulunut edesmennyt L.J. ”mylle” Jouhki on vaikuttanut sekä Johannan, että tämän sisarusten Juhan ja Julian tapaan toimia sijoittajana.

Intohimo sijoittamiseen kulkee suvussa.– Isä antoi esimerkkiä. Häneltä olemme perineet ajattelun, että ison kuvion rinnalla on myös muuta. Myllekin tykkäsi puljata ainakin yhden pienen yrityksen kanssa. Hän oli optimisti ja samalla realisti. Jos homma sitten meni persiilleen, pistettiin kirjan kannet kiinni ja yritettiin uudestaan. Tuleen ei saa jäädä makaamaan.

Jouhki haluaa kuitenkin purkaa myytin, jonka mukaan yrittäjyys olisi geneettistä. Kyse on ympäristön vaikutuksesta, työstä ja oppimisesta. Toisaalta asennetta määrittää myös se, kuinka menestyksellisen yrityksen perijä on.

– Suoritustaso madaltuu, jos on nähnyt vain loputonta puurtamista ja epäonnistu-mista – tai toisaalta jos on oppinut ainoas-taan nostamaan osinkoja.

Jouhki arvioi, että tuottavissa perheyri-tyksissä on varsin tyypillistä lähteä rahoit-tamaan pientä liiketoimintaa varsinaisen perusliiketoiminnan lisäksi. Perheyritystaus-tainen ihminen on päässyt mahdollisesti jo varhain rahan lähteille. Osa yritystoimintaa on ammattimaista, osa voi liittyä vaikkapa harrastukseen. Jouhki haluaa korostaa, että perheyrittäjät ja bisnesenkelit ovat samassa veneessä.

– Jotta kaikki voisivat hyvin, rahan pitää kiertää. Pitää teettää työtä ja luoda työpaik-koja. Muuten käy niin, että ainoastaan ame-

18


19

tUULA AntOLA Kaipaus Finland Oy:n perustajaosakas ja hallituksen jäsenperustajaosakas: InnoSpa Consulting Oy ja Powerkiss OyEspoon kaupungin elinkeinojohtaja 1.10.2011 alkaenKoulutus: Diplomi-insinööriperhe: Maajohtajana työskentelevä puoliso ja kolme tytärtä

rikkalaiset suuryritykset perustavat Suomeen tytäryhtiöitä, joiden toimintaa pykäämään sitten palkataan kauppatieteen maistereita.

Antola komppaa Jouhkin ajattelua.– Uskon vahvasti, että luovaa uutta

liiketoimintaa syntyy Suomeen juuri menes-tyvissä perheyrityksissä. Kasvollinen omista-juus tuo mukanaan rohkeutta, osaamista ja intohimoa.

Eurooppalaisuuden arvoJouhki odottaa sijoituskohteeksi valikoitu-neelta yritykseltä ennen varsinaista tuottoa sitä, että se kasvaa logistiikaltaan ja myynnil-tään ”oikeaksi yritykseksi”.

– Yrityksen elämä ei saa olla kiinni yhdestä kaupasta. Kaipauskin on jo tunnettu. Nyt tavoitellaan sitä, että tuotteet kuuluvat jokaiseen kotiin. Lopullinen tavoite hitaan kasvun sijaan on se, että Kaipauksesta tulee ajan myötä osa isompaa kokonaisuutta.

Aihio maailmanvalloitukseen on jo ole-massa. Kaipaus Finland Oy valittiin tuhansien ehdokkaiden joukosta Euroopan komission Enterprise Europe Network -verkostosta kertovan, kahdeksalla eri kielellä toteutetun ja eri maiden tv-kanavilla pyörivän videon yritysesimerkiksi.

Antolan mukaan Kaipaus on nyt vaihees-sa, jossa kansainvälinen verkosto on luotu – täysin uudenlaisen tuotteen ja teknologian läpimurtoon on kuitenkin vielä matkaa. – Japanilaiset ja brittiläiset maahantuojat vievät viestiä eteenpäin. Alihankkijoina meillä on hyvin pieniä pajoja, jotka haluamme saada kasvamaan meidän kanssamme. Jos emme saa kaikkia vakuuttumaan, emme saa aikai-seksi isoja kauppoja.

Molemmat kertovat, että eurooppalai-sessa tekemisessä on oma arvonsa. Potenti-aalisia jälleenmyyjiä kiinnostaa juuri euroop-palaisuuden tarina ja aitous.

Antola kertoo, että Kaipauksen myötä hänen oma suhtautumisensa tuotteiden alku-perään ja hinnoitteluun on muuttunut.

– Jos näen hyvin edullisen tuotteen, arvioin että jotain on vedetty linssiin. Tarvi-taan yleiseurooppalaisen hengen heräämistä. Suomalainen työ, laatu ja kestävyys pitää saada uuteen arvoon.

Aktiivinen sijoittajaJouhki ei usko jokapäiväiseen kaupankäyntiin osakkeilla, vaikka se ”jonkun duunia onkin”. Erityisesti jos kyseessä on alkuvaiheen yritys, sijoittajan pitää osata sitoutua pitempään aikajänteeseen – kolme vuotta on ehdoton minimi.

– Odotukset ovat erilaiset, jos yritys on juuri päässyt ulos autotallista tai jos ollaan jo kansainvälistymässä. On myös osattava tunnistaa liian suuren tappion hetki. Toisaalta ei tarvita kuin yksi todellinen onnistuminen ja epäonnistumiset kuittaantuvat. Henkiset kolhut ovat toinen asia.

– Pitää olla valmis tekemään töitä kädet savessa. Isot ja pienet asiat ovat osa samaa päivää. Pikavoittoja ei ole odotettavissa, Antola kuvailee omaa asennettaan.

Hän kertoo arvostavansa ”bisnesenkelin-sä” kykyä hahmottaa isoja mittakaavoja. Tar-vittaessa hallituksen puheenjohtajana toimiva Jouhki ottaa myös operatiivisen tason roolin.

– Johanna ottaa kantaa ja on tarvittaessa mukana operatiivisenkin toiminnan tukemi-sessa. Kannustan muitakin sijoittajia otta-maan askeleen lähemmäs yrityksen arkea, Antola toteaa.

Antolan vahvuuksiksi Jouhki mainitsee innovatiivisuuden, energisyyden ja positiivi-suuden, joiden toisena puolena on ajan ja resurssien pirstaloituminen turhan moneen suuntaan.

– Jos mopo lähtee käsistä, tehtävänäni on tuoda realismia. Toisaalta unelmista ei tule totta, jos ei uskalla edes unelmoida. Jos myyt jotain sellaista, joka ei ole ihmisten tarve- hierarkiassa kovin korkealla, jalat täytyy irrottaa lattiapinnasta.

– Tärkeä roolini on myös se, että kun Tuulaa väsyttää ja masentaa, sanon jotain joka auttaa eteenpäin. Tai sitten mennään baariin ja nollataan tilanne, Jouhki nauraa. n

JOhAnnA JOUhKI Dreadnought Finance Oy:n toimitusjohtaja hallituksen jäsen: Kaipaus Finland Oy, Onvest Oy, Thominvest Oy, Dreadnought Finance Oyhallintoneuvoston jäsen: Antti Ahlströ-min Perilliset OyKoulutus: Politices Magister (VTM) Åbo Akademi, CEFA Hankenperhe: Metsänhoitaja Markus Saikku (PL:n ja A. Ahlström Osakeyhtiön hallituksen jäsen), kolme tytärtä ja tytärpuoli


20

Vesi on tulevaisuuden megatrendiPerheyrityksissä saatiin vesiherätys

Puhdas vesi on suomalaisille itsestään selvää. Keskivertokansalainen ei tule ajatelleeksi sen maailmanlaajuista suurta kysyntää ja bisnespotentiaalia. Peruste on kuitenkin hyvin yksinkertainen: kun maailman väkiluku kasvaa, tulee varmuudella pulaa 1) puhtaasta vedestä, 2) viljelyskelpoisesta maasta.

Maan valmistaminen on jo lopetettu, mutta vedenpuhdistus on mahdollista. Tämä on myös ymmärretty. Talousviisaiden puheis-sa vesi on yksi maailman kiinnostavimmista tuotteista:

– Vesi on tulevaisuuden kasvuala numero yksi, totesi Sari Baldaufin vetämä Suomen elinvoiman lähteet -kehitysohjelma.

– Veteen liittyvän osaamisen ympärille on mahdollista rakentaa Suomelle 1990-luvun ICT-klusteria vastaava ilmiö, uskoo VTT:n pääjohtaja erkki Leppävuori.

– Vesi on yksi maailman kolmesta mega-trendibisneksestä energian ja terveyden ohel-la, arvioi GE Water & Process Technologiesin toimitusjohtaja heiner markoff.

– Ei ole vaihtoehtoja, vastasi Kemiran toi-mitusjohtaja harri Kerminen, kun häneltä kysyttiin, onko vedestä megatrendiksi.

Suomen maabrändin kehittämistyöryh-män loppuraportissakin puhdas vesi nousi keskeiseksi teemaksi rauhansovittelun ja luomun ohella.

Säätiöt hyvällä asialla Perheyritykset ovat Suomessa toimineiden vesiosaamiseen panostajien etujoukoissa. Ilkka herlinin Baltic Sea Action Groupin ja John Nurmisen Säätiön Itämeren suojelu-hankkeissa on käytetty uutta teknologiaa.

Viime kesäkuussa Pietarin pohjoisella jäte-vedenpuhdistamolla otettiin käyttöön kemi-allinen fosforinpoistojärjestelmä. Nyt Pietarin kaikki kolme suurta puhdistamoa kuuluvat tehostetun fosforinpoiston piiriin. Kaupungin fosforipäästöt Itämereen vähenevät tuhannel-la tonnilla vuodessa vuoteen 2005 verrat-tuna. Luku on huomattava, sillä esimerkiksi

koko Suomen vuosittainen fosforikuormitus Suomenlahteen ja Saaristomereen on noin tuhat tonnia.

– Toteutunut hanke on ylivoimaisesti kustannustehokkain tapa vähentää Suomen-lahden rehevöitymistä, tietää Puhdas Itämeri -ohjelman johtaja marjukka porvari John Nurmisen Säätiöstä.

Pietarissa toteutetun projektin kokonais-arvo oli noin viisi miljoonaa euroa. Kustannuk-set jaettiin puoliksi John Nurmisen Säätiön ja Pietarin kaupungin vesilaitoksen välillä.

Hampurilais-Heikki on nyt Vesi-HeikkiYksi vesiherätyksen saaneista perheyrittäjistä on Hesburgerin perustaja heikki Salmela. Hän on Clewer Oy:n omistaja Salmela-Yhtiönsä kautta.

Clewer on ympäristöyritys, jonka paten-toitu tekniikka tarjoaa mahdollisuudet usealle alalle. Yrityksen kohderyhmänä ovat erityises-


21

Vesi on tulevaisuuden megatrendiPerheyrityksissä saatiin vesiherätys

TEKSTI tApIO nevA

Veden tarpeen ja saatavuuden välillä on vaje. Kasvupotentiaali on vesiosaamisessa. Muun muassa Heikki Salmela ja Jari Paasikivi kertovat oman näkökulmansa.

ti viemäriverkostojen ulkopuolella sijaitsevat kotitaloudet ja kesämökkiläiset.

– Biopuhdistamollamme voi puhdistaa kaikenlaiset likavedet. Työn tekevät bakteerit, jotka hajottavat vedessä olevan lian. Prosessi puhdistaa itse itsensä ja pakottaa lietteen pysymään lietesäiliössä.

– Ennen yhtä autopesua varten tarvittiin 550 litraa puhdasta vettä, mutta nyt enää 50 litraa. Tämä on fantastinen keksintö, Salmela hehkuttaa.

Salmelan usko vedenpuhdistustekno-logian bisnesmahdollisuuksiin on vankka.

– Clewerin numerot eivät ole vielä kovin kaksisia. Nyt ollaan kuitenkin siinä pisteessä, että tuotekehitys on pitkällä ja tuotteet myyntikunnossa. Teemme tuotteita varastoon, jotta voisimme vastata kasva-vaan kysyntään, kun saamme tuotteemme tunnetuksi. Meillä on kotimarkkinoiden lisäksi jo omat levityskanavat Yhdysvaltoihin, Kanadaan, Turkkiin, Kolumbiaan, Meksikoon, Italiaan, Portugaliin ja Espanjaan.

– Tarkoitus on, että ensi vuonna Clewerin liikevaihto on 50–70 miljoonaa euroa. Tulevaisuudessa tästä voi tulla vaikka miljardibisnes. En minä sitä odota, mutta se on mahdollista. Markkinat ovat rajattomat ja olen nähnyt laitteidemme tutkimustuloksia.

EU:n alueella on sata miljoonaa kunnallis-tekniikan ulkopuolella sijaitsevaa kotitaloutta. Suomessakin pienjätevesipuhdistamoista tuli iso bisnes sen jälkeen, kun valtioneuvosto antoi jätevesiasetuksen vuonna 2003. Sen mukaan myös pientalojen olisi pitänyt vuoteen 2014 mennessä puhdistaa jätevedestään muun muassa typestä 40 prosenttia. Silloin arvioitiin, että lisäinvestointeja jäteveden käsittelyyn on tehtävä ainakin 200 000 talouteen.

Sittemmin takarajaa on siirretty ja puh-distusvaatimuksia laskettu.

– Markkinat käynnistyivät kuitenkin heti, ennen kuin oli tieteellisesti testattuja tuotteita. Myytiin tuhansia laitteita, vaikka ne eivät toimi-neet. Niitä vietiin ulkomaillekin. Samalla tahrit-tiin Suomen cleantech-maine, Salmela manaa.

Heikki Salmela arvioi vedenpuhdistuksen markki-nat rajattomiksi.


22

Väitteessään hän tukeutuu muiden valmistajien itsensä teettä-miin CE-testeihin, jotka laitteet ovat läpäisseet. Ongelmana on se, että CE-testaus on tehty 1-3 ihmisen jätekuormituksen mukaan. Clewerin tulkinnan mukaan jätevesiasetus edellyttää kykyä käsi-tellä vähintään viiden henkilön jätteet, mihin Clewerin puhdistamo testien mukaan pystyy.

Kohu pienjätepuhdistamojen kyvyttömyydestä täyttää ase-tuksen vaatimukset on käytännössä lopettanut puhdistamojen myynnin Suomessa.

– Koko alan maine tärvääntyi. Meillä on kova haaste voittaa asiakkaiden luottamus.

Salmela on tuohtunut lupajärjestelmään.– Laitevalmistaja voi myydä laillisesti laitteen, joka ei täytä

jätevesiasetuksen vaatimuksia, Salmela ihmettelee.– Eikä järjestelmän vian korjaaminen saisi olla kiinteistön omis-

tajan vastuulla, vaan sen pitäisi olla laitevalmistajan vastuulla. Meistä näkyy kaupan jälkeen muutakin kuin perävalot, Salmela sanoo ja viittaa alan villiin meininkiin.

Markkinoilta puuttuu megayhtiöRaumalainen Paasikiven perhe on neljällä rintamalla kehittämässä suomalaista vesiosaamista. Paasikivet ovat Oras Invest -yhtiönsä omistusten kautta mukana Oraksen, Uponorin, Kemiran ja Tikku-rilan toiminnassa.

Kaikkien liiketoiminta liittyy veteen. Kemira on vesikemiaan yhä enemmän keskittyvä yritys, jonka vesiliiketoiminnan osuus 2,2 miljardin liikevaihdosta on 75 prosenttia ja kasvaa yhä.

Uponorin vajaan 800 miljoonan liikevaihdosta 75 prosenttia liittyy vesiputkien valmistukseen.

Oras tekee vesihanoja ja suihkujärjestelmiä. Tikkurilaankin vesi liittyy sikäli, että se on maailman johtavia vesiliukoisten maalien valmistajia.

Arviot maailman vesiliiketoiminnan vuotuisesta arvosta vaihte-levat 250 ja 500 miljardin euron välillä. Onko suomalaisyrityksistä alan haltuunottajiksi?

– En osaa sanoa, riittävätkö resurssimme maailman ongelmien ratkaisijaksi, mutta oikein kohdennettuna osaamisellemme on paljon kasvupotentiaalia. Maailmalla ei ole vielä yhtään markkinoita dominoivaa megayhtiötä, Jari paasikivi muotoilee.

Hän toimii sekä Uponorin että Tikkurilan hallituksen puheen-johtajana, pekka paasikivi on puheenjohtajana Kemirassa.

Jari Paasikivi muistuttaa veden ja energian liitosta.– Kun halutaan puhdasta vettä, energia on oleellinen kysymys.

Merivedestä saa juomavettä, mutta se vie paljon energiaa. Kemira käy esimerkiksi uusiutumiskykyisestä yrityksestä. Se on

nykyään vesikemian yritys, jonka suunnitelmissa siintää innovatiivisen yrityksen leima. Yhtiö käyttää tutkimukseen ja kehitykseen nyt kaksi prosenttia liikevaihdostaan, tulevaisuudessa kenties kolme tai neljä.

– Tarvitaan uusia tuotteita, joilla pystytään parantamaan teolli-suuden prosesseja. Jotta tähän pystytään, pitää tuntea teollisuuden erilaiset prosessit, joihin voi soveltaa yksilöityä vesiosaamista.

Kemira keskittyy teollisuuteen, mutta maanviljelykin tarjoaa vedenpuhdistusbisnekselle suuria mahdollisuuksia.

– Jos veden kulutus maailmanlaajuisesti kasvaa kahden prosentin vuosivauhtia, niin vuonna 2030 ollaan tilanteessa, että veden tarpeen ja saatavuuden välillä on 40 prosentin vaje. Se joka tähän tarpeeseen osaa luoda hyviä sovelluksia, pärjää varmasti, Jari Paasikivi tietää. n

> F A K T A

• Pohjois-Amerikassa ja Euroopassa vedenkäyttö jakautuu seu- raavasti: teollisuus 50 prosenttia, maanviljely 35 prosenttia, kotitaloudet 15 prosenttia.

• Afrikassa maanviljelyn osuus on 80 prosenttia.• Pohjois-Amerikassa ja Euroopassa vesi-infra on jo lähes valmis. • Vesibisneksen tulevaisuuden suurmarkkinat ovatkin Aasiassa. • Vuonna 2030 Aasian osuus maailman vesibisneksestä voi olla

jopa 50 prosenttia.

Jari Paasikivi muis-tuttaa, että yksikään vedenpuhdistusyhtiö

ei vielä dominoi maailmanmarkkinoita.


23

Vesiosaamisen edistäminen hallitusohjelmaan

Ilmatieteen laitoksen merentutkimuksen yksikönpäällikkö, meri- biologi Johanna Ikävalko teki väitöskirjansa meren jäästä. Mikä on asiantuntijan näkökulma vedenpuhdistukseen liiketoimintana?

– Puhdas vesi on resurssi, jota tarvitaan aina ja siitä tulee pula. Perimmäinen syy siihen on ilmastonmuutos. Se onkin asia, mihin tarvittaisiin maailmanlaajuisia päätöksiä, viipymättä.

– Pahimmillaan tilanne johtaa hallitsemattomaan maahan- muuttoon ja hallitsemattomaan maanmyyntiin. Nythän Kiina on jo ostanut Afrikasta viljelysmaita.

Ikävalko uskoo, että suomalaiselle osaamiselle on kysyntää ja tarvetta.

– Suomessa ja muissa EU-maissa vesiosaaminen on huippu-luokkaa. Nyt pitäisi vain saada resurssit täyteen käyttöön. Se vaatisi poliittisen päätöksen. Vesiosaamisen edistäminen ja vientiponniste-lut pitäisi kirjata hallitusohjelmaan, Ikävalko näkee.

– Finnish Water Forum on taho, joka edistää vesiosaamista ja sen vientiä. Se on se väylä, mitä kautta asioita pitäisi viedä eteenpäin.

Asiantuntijapalveluita –luotettavasti ja vankalla kokemuksella

Meiltä löydät kaikki yrityksesi ta-louteen liittyvät palvelut luotetta-vasti ja mutkattomasti. Olemme mukana huolehtimassa lakisääteisten velvoitteiden täytty-misestä ja tarjoamme sen rinnalle liiketoimintaa ja hallintoa tukevia palveluita.

Palveluvalikoimaamme kuuluvat kaikki yrityksen perustamiseen ja taloushallintoon liittyvät palvelut myös Virossa.

Helsinki | Tampere | Turku | Oulu | Jyväskylä | Tallinna

www.tuokko.fi

TOTEUTUS

IFRS

taloushallinto

palkkahallinto

taloudenohjausratkaisut

VALVONTA

tilintarkastus

sisäinen tarkastus

SUUNNITTELU

yritysjärjestelyt

CFO-palvelut

veropalvelut


24

Suurlähettiläitä ja kuvernöörejäJokavuotinen syyssiivouksemme on pojilleni erityisen vaikeaa. Vaikean siitä tekee rakkaista tavaroista luopuminen. Vaikka bionicleillä ja sormiskeiteillä ei ole leikitty pitkään aikaan, niin jostain syystä ne halutaan säilyttää laatikoiden uumenissa.

Olen yrittänyt vakuuttaa poikiani siitä, että nallet eivät halua pölyttyä nurkissa. Ne kaipaavat uuteen kotiin, jossa niistä välitetään ja pidetään huol-ta. Jos tämä ei vielä ole tehonnut, niin tavaroiden myyminen kirpputorilla laukaisee tilanteen. Siitähän saa hieman taskurahaa. Ja sitten voi ostaa uusia

tavaroita.Jos tavaroista ja leluista luopuminen on vaikeaa lapsille, niin miten

vaikeaa onkaan yritystoiminnasta luopuminen pitkäaikaiselle yritys-johtajalle?

Yalen professori Jeffrey Sonnenfeld tunnisti kirjassaan ”The Hero’s Farewell: What Happens When CEOs Retire”

toimitusjohtajan neljä luopumistyyliä. Monarkki luopuu vain pakotettuna. Kenraali haluaa vallan takaisin

itselleen luopumisen jälkeenkin. Suurlähettiläs ym-märtää väistyä, mutta hän säilyttää yhteyden

yritykseen ja toimii esim. seuraajan mento-rina. Kuvernööri väistyy ajan koittaessa ja etsii uusia innostuksen lähteitä.

Stanfordin professori robert Sutton kirjoitti kesällä Harvard Business Review’ssä

arvokkaasta luopumisesta. Hänen mukaansa johtaja muistetaan siitä, miten hän luopui. Haluatko,

että sinut muistetaan itsekkäänä narsistina vai muut huomioivana Ihmisenä?

Arvokkaaseen luopumiseen liittyy arvokas suhtautu-minen seuraajaan. Luopuja antaa seuraajalleen aidosti tilaa

toimia. Hän on käytettävissä ja seuraajan tukena tämän sitä tarvitessa. Hän voi myös esittää kriittisiä kysymyksiä, jotka auttavat

seuraajaa päätymään oikeisiin ratkaisuihin.Arvokkaasti luopuva käyttäytyy kuin suurlähettiläs tai kuvernööri.

Heidän identiteettinsä ja itsetuntonsa eivät ole yrityksestä riippuvaisia. Yritys ei ole heidän minänsä jatke, vaan he tuntevat itsensä arvokkaiksi myös ilman yhteyttä yritykseen.

Monarkki ja kenraali sitä vastoin uskovat, että yritys ei menesty ilman heitä. Heille yrityksen omistamisesta ja johtamisesta on tullut elämää suu-rempaa. Sen jälkeen on vain tyhjyyttä.

Yhden aikakauden loppu on kuitenkin samalla myös uuden aikakauden alku. Yritystoiminnasta luopuminen vapauttaa aikaa mm. perheelle ja lapsen-lapsille, uusille harrastuksille, erilaisille projekteille ja hyväntekeväisyydelle.

Perheyrityksen omistaminen ja johtaminen on ehkä vain yksi askel elä-män tikapuilla. Yrittäjähenkiset kuvernöörit perustavat vielä uusia yrityksiä tai toimivat sijoittajina ja neuvonantajina muiden yrityksissä. Heidän viisauttaan ja elämänkokemustaan voidaan hyödyntää monella eri tavalla monissa eri yhteyksissä.

Arvokkaita luopumisia!

KOLUmnIKRISTA ELO-PÄRSSINEN, PERHEyRITySTEN LIITON ASIANTUNTIJA


25

Syksyllä otsikot vaihtelevat viikosta riippuen. Epävarmuus lienee niissä yleisimmin käytetty termi. Näissä oloissa yritykset joutuvat tekemään päivittäisiä ja viikoittaisia ratkaisujaan. Otsikot eivät pysäytä maailmaa. Ensi vuoden budjetitkin laaditaan – niiden laadinnassa kokemus, tiedot tilauksista ja markkinaspekulaatiot vuorottelevat. Kannattaa lohduttautua sillä, että kukaan muukaan ei varmuudella osaa ensi vuotta oikein arvioida.

Moni liiton jäsen on kuvannut viime vuosien kokemustaan niin, että syksyllä 2008 nähtiin, että alamäki alkaa ja siitä uskottiin selvittävän lomau-tuksilla ja muilla sopeutustoimilla. Osalla vuosien 2008–2009 sopeutustoimet osuivat melko hyvin kohdalleen, osalla ei. Yhteistä tämän syksyn kommenteille on ollut, että nyt herkkyys reagoida muutokseen on parantunut, vaikka yhtä vaikeaa on nähdä tulevaisuuteen. Kolmen vuoden takainen kokemus antaa varmuutta arvioida tämän hetken merkkejä. Toiselle talouden alamäki saattaa luoda edullisen tilaisuuden toteuttaa sellainen investointi, joka on ollut pitkään valmisteilla, toinen taas voi joutua kamppailemaan yrityksensä olemassaolosta.

Itse pyrin nyt syksyllä viikoittain tapaamaan jäseniämme. On tärkeää, että liiton toimistolla on ajanmukainen ja ajantajuinen kuva siitä todellisuu-desta, jossa jäsenet mahdollista uutta taantumaa vastaanottavat. Tuntuu pahalta edes kirjoittaa sana taantuma tai kirjain w paperille. Tapaamisten perusteella en kuitenkaan voi vielä nousunäkymis-tä kirjoittaa.

Perheyritysten eräs etu on siinä, että niiden sisällä on myös hiljaista tietoa erilaisista vaiheista historiassa. Tuntuma vaikeuksista ja olosuhteiden muutoksista antaa varmuutta tehdä yrityksen kannalta oikeita ratkaisuja myös uusissa tilanteissa. Mielestäni on väärin sanoa, että historiasta oppii, koska harvat asiat toistavat itseään. Mutta historia antaa tajun ymmärtää eri ilmiöiden sisäistä dyna-miikkaa ja ymmärryksen siitä, että jotkin muutos-voimat saattavat olla todella käänteentekeviä.

Historia ei myöskään koskaan pääty. Sitä ei tapahdu taloudellekaan. Taloudessa on eri vaiheita, mutta jo pelkästään teknologian tuoma tuottavuu-den kasvu takaa sen, että häiriöistä riippumatta pitkän ajan maailmantalouden trendi on taloudessa kasvava. Meille vakava kysymys on se, pystymme-kö ylläpitämään omaa osaamme tästä kasvavasta

maailman taloudesta saati kasvattamaan osuut-tamme siitä.

Luin tilaston, jonka mukaan tänä syk-synä vientimme arvo on yhä lähes 20 miljardia euroa alemmalla tasolla kuin ennen vuoden 2008 lamaa. Olemme trendistä jäljessä huomattavasti tätä enemmän. Onko joku ottanut paik-kamme maailmassa? Todennäköisesti on.

Nämä yleiset tilastot ja yleiset toimintaedellytyk-set ovat kuitenkin yleisiä. Eivät ne ratkaise yksittäi-sen perheyrityk-sen menestystä. Vaikeat ajat ovat aina luoneet uusia mahdollisuuksia ja vakiintuneilla perheyrityksillä on usein sekä kokemusta että voimavaroja tarttua tilaisuuksiin.

Suomalaisilla on vahva toive hyvin-voinnin parantumi-sesta. Hyvinvointi ja talous voivat kasvaa vain yritysten kasvun kautta. Kasvu syntyy uusista syntyvistä yrityksistä ja vanhojen kasvusta. Kasvava yri-tys tarvitsee taakseen omistajan tai omistajat, joilla on sydäntä ja ha-lua kehittää yritystään. Sellaisia yrityksiä olen saanut tänä syksynä jäsenistössämme ta-vata lukuisia. Siksi olen olen optimisti.

Historia lisää ymmärrystä

Suurlähettiläitä ja kuvernöörejä

KOLUmnIMATTI VANHANEN, PERHEyRITySTEN LIITON TOIMITUSJOHTAJA

25


26

> T U L O S S A

Perheyritysten liiton vuosikokous seminaareineen järjestetään 17. marraskuuta perinteisen tapaan Helsingin Etelärannassa Palace Ravintolassa.

Merkkaathan päivämäärän kalenteriisi !

Syyskokous ja -seminaari

17.11.2011

Ensimmäiset perheyritykset ovat syntyneet Suomeen jo ennen itsenäisyyttä. Moni perheyritys on kokenut sotavuo-det, jälleenrakentamisen ajan, öljykriisin, suljetut markkinat, Euroopan integraation, hurjat kasvun vuodet, laman ja uskomattoman globaalin talouden ajan. Muutokset tapahtuvat entistä nopeammin, syklit ovat tiivistyneet ja päätöksenteossa tarvitaan sopeutumista päivittäin.

Vanhat patruunat tiesivät ilman erillistä koulutusta tai hal-litusohjelmaa, että menestyäkseen pitkäjänteisesti, liiketoimin-nan pitää synnyttää myös jotain hyvää yhteiskuntaan, omaan yhteisöön. Ennen kaikkea on tärkeää, että henkilöstö voi hyvin ja kokee olonsa turvalliseksi, motivoiduksi ja oikeuden-mukaiseksi.

Näin syntyi hyvinvointiyhteiskunnan perusta – kouluja rakennettiin, panostettiin infraan – mutta myös kulttuuriin, terveyteen ja perinteiseen hyväntekeväisyyteen.

Uuden hallituksen ohjelma on nostanut esille keskustelun siitä, kokeeko yhteiskunta lopuksi tarvitsevansa perheyri-tyksiä? Hallitusohjelma ei mainitse omistajuutta ja veron-kiristykset kohdistuvat poikkeuksellisen voimakkaasti juuri perheyrityksiin ja omistajayrittäjiin. Onko edessä aika, jona perheyritykset ovat olemassa hallitusohjelmasta huolimatta? Tarkoittaako tämä sitä, että yritykset etsivät entistä enemmän omat menestymisen edellytykset kansainvälisiltä markkinoilta, eivätkä enää kanna huolta Suomen edusta?

Kesällä saimme jo ensimmäisiä uutisia siitä, että Viroon on perustettu huomattava määrä suomalaisten omistamia

yrityksiä. Syksyn aikana olemme lukeneet lisää uutisia siitä, että myös pk-sektorin omistajayrittäjät muuttavat massoittain Viroon.

Perheyrittäjyydessä on kyse pitkäjänteisyydestä, jatkuvuu-desta ja luottamuksesta. Pitkäjänteiseen omistajuuteen sitou-tunut perhe tekee yritykseen liittyviä päätöksiään seuraava sukupolvi mielessä. Omistajuuteen liittyy vastuullisuutta sekä voimakas tahtotila onnistua sukupolvenvaihdoksessa. Sitou-tuminen jatkuvuuteen edellyttää luottamusta. Pitää voida luottaa siihen, että edellytykset toimia vielä vuosikymmenten päästä kilpailukykyisesti ja kannattavasti säilyvät.

Metsä vastaa niin kuin sinne huutaa – yhteiskunnan päät-täjät kantavat nyt huolta siitä, ovatko yrityksemme valmiita huolehtimaan talouden vaativissa olosuhteissa myös Suomen edusta. Voimme vastata, että perheyritykset varmasti jatkos-sakin kantavat vastuuta ja huolehtivat kuten jo sata vuotta sitten henkilöstöstään, yhteisöstään ja yhteiskunnastaan. Tämä onnistuu parhaiten, jos saamme signaaleja, jotka antavat uskoa ja tukevat sitä luottamusta, jota meillä luontaisesti on. Luottamus on pääomista arvokkaimpia.

Anne Berner

Luottamus on pääomista arvokkaimpia

Jäsenistölle maksuttomat ja vapaamuotoiset Perheyritysillat jatkuvat liiton toimistolla Museokadulla jokaisen kuukauden kolmantena tiistaina. Juontajana illoissa toimii Kimmo Koivikko. Tarkkaile Uutiskirjeitä ja liiton verkkosivuja. Olet lämpimästi tervetullut tapaamaan muita perheyrit-täjiä ja kuuntelemaan asiantuntijoiden alustuksia. Tarjolla on viiniä ja iltapalaa.

Syksy 2011

perheyritysillat


27

Tiedätkö, kenen kaikkien kanssa olet tekemisissä? Kiinassa sopimuksen solmiminen onnistuu yleensä vasta, kun saat vakuutettua neuvottelukumppanisi sopimuksen hyödystä

koko yhteisölle – perheelle, suvulle tai yritykselle.

On tärkeää ymmärtää, mitkä asiat päätöksiin milläkin markkinoilla vaikuttavat. Paikallisten kumppaniemme ansiosta meillä on tämä ymmärrys. Niinpä fi nanssi- asioiden hoito sujuu avullamme mutkattomasti maassa kuin maassa. pohjola.fi

Nitro on “The Uusmediatoimisto”. Valitsimme tiemme kymmenen vuotta sitten, ja sillä olemme ylpeästi pysyneet. Samaan suuntaan kulkevat tänään muutkin: asiakkaamme, mediat ja kuluttajat. Työmme on liiketoiminnan kehittämistä ja vaikutuksen aikaansaamista, siis modernia markkinointia parhaimmillaan.


28

Tuore väitös linkittää lehtikirjoittelun sävyt, yleisen ilmapiirin ja perheyrityksiin liittyvän elinkeinopoliittisen päätöksenteon.


raha ratkaisee ja omistus velvoittaa. Kliseitä perheyrityksistä ja omistaja-suvuista riittää. mutta mitä perheyri-tyksistä oikeasti tiedetään ja kirjoi-tetaan? tuore väitöskirja käsittelee artikkeleja perheyrityksistä talous-elämä-lehdessä vuosina 1976–2005.

Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulussa yrittäjyyden tutkijatohtorina syyskuun alussa aloittanut päivi patja analysoi väitöskirjas-saan kaikkiaan 183 Talouselämä-lehden perhe-yrityksiä koskevaa artikkelia 30 vuoden ajalta.

Patja seuloi artikkelien määrän ja tutki-mukseen sisällytettävät mediat tiukasti.

– Halusin keskittyä suuriin sukuihin ja kan-santaloudellisestikin merkittäviin perheyrityk-

siin. Mielestäni valitsemani artikkelit korreloi-vat parhaiten yleistä taloudellista ja poliittista ilmapiiriä, mutta myös itse kohderyhmää kulloisenakin aikana, Patja perustelee.

– Tutkimukseni kantavana ajatuksena on se, että Talouselämä-lehden kirjoittelua analysoimalla on ollut mahdollista hahmottaa yhteiskunnassamme vallalla olleita ja olevia käsityksiä omistajaperheistä ja -suvuista sekä heidän edustamistaan yrityksistä.

Bisnes as usualTutkimusajanjakso oli analysoinnin puolesta antoisa: vuosiin mahtui nousukautta ja lamaa, mutta myös poliittisesti värikkäitä kausia. Tekstien sävy ja sisältö heijastavat ajan hen-

keä, mutta myös perheyritysten merkitystä yhteiskunnan yhtenä tukijalkana.

–Yllättävää oli, kuinka yksityisomistajien vaurauden korostaminen näkyi kautta vuosi-en. Rivien välistä oli tulkittavissa myös peri-suomalaista kateutta. Toisin kuin esimerkiksi Amerikassa, missä varakkuudesta kirjoitetaan sensaatiotyyliin, Suomessa suhde rahaan on edelleen tabu.

Yksityisomistajien vaurauteen liittyen Talouselämä-lehden kirjoittelu heijastaa tutkimuksen mukaan yhteiskunnassa yleisesti vallalla olevaa yleistä suhdetta varakkuuteen. Osin varakkuuteen suhtaudutaan ihaillen, osin suhtautumista värittää kateus. Raha-aiheista kirjoittelua on aktivoinut talousjour-nalismin henkilöityminen: lukijoiden kiinnos-

VALTAA VAURAUTTA VASTUUTA


29

tuksen herättämiseksi tuodaan korostetusti esille yksittäisiä, tunnettuja omistajaperheitä sekä heidän vaurauttaan.

Kirjoituksissa heijastui niin ikään yleinen yhteiskunnallinen tilanne: 1970-luvulla korostui vastakkainasettelu omistaja/työläinen -akselilla; 1980-luvulla veroäyrit saivat kasinotalouden myötä palstatilaa, kun taas 1990-luvulla vaurauden korostaminen jäi ymmärrettävästi taka-alalle. Kautta linjan seurasi myös keskustelu perheyritysten ja pörssiyritysten välillä.

Perheyritysten liiton perustamisen jälkeen, vuonna 1997, Talous-elämän sivuilla alkoi perheyrittäjien ääni kuulua uudella tavalla. Lausun-tojen ja kannanottojen määrä nousi merkittävästi. Samoihin aikoihin perheyritykset muuttuivat näkyvämmäksi myös julkiselle vallalle. paavo Lipposen toinen hallitus nosti perheyritysten sukupolvenvaihdosten edistämisen agendalleen. Kriittisimmät pääsivät sanomaan, että perhe-yrittäjyydestä oli tullut muotia.

2000-luvulla ääni kellossa kääntyi edelleen perheyritysten eduksi: kotimainen omistajuus ja perheyritykset kansantaloudellisesti merkittä-vänä työllistäjänä saivat lisää palstamillimetrejä. Myös artikkelien sisältö muuttui monipuolisemmaksi.

Sävyllä on merkitystä

Tutkimuksen aikana selvisikin, kuinka suuri merkitys kirjoitusten sävyllä on perheyrityksille ja omistajaperheille.

–Yhteiskunnassamme vallalla oleva käsitys omistajaperheistä ja per-heyrityksistä linkittyy niitä koskeviin elinkeinopoliittisiin päätöksiin. Kun käsityksemme omistajista ja perheyrityksistä ovat negatiivisia, ei esimer-kiksi verotukseen liittyviä päätöksiä tehdä kyseisten tahojen toiminnan edistämistä silmällä pitäen. Ja päinvastoin.

Patja korostaa, että lehtien kannalta on toki ymmärrettävää kirjoit-taa raflaaviakin juttuja, koska se myy paremmin.

Patjan tutkimus avaa esiin aiempaa laajemman ilmiön: Perheomistus voidaan hahmottaa yrityksen omistus-muodon sijaan ”omistavien perheiden harjoittamana toimintana”. Näin ollen voidaan puhua yrittäjämäises-tä omistamisesta, joka irrottaa omistavien perheiden toiminnan perinteisten perheyritysten toiminnasta ja monipuolistaa mielikuvaa.

Näkökulma avaa aiempaa kattavamman käsityk-sen perheiden omistamisen kansantaloudelliseen merkitykseen. Työllistävyyden lisäksi esiin nousee perheiden ja sukujen rooli uuden yritteliään toimin-nan mahdollistajina ja kehittäjinä ylipäätään.

Kotimaisten omistajaperheidemme pääomasi-joitustoiminnan merkityksellisyyteen viittaa muun muassa se, että Ahlströmin omistajasuvun yksityinen pääomasijoitusyhtiö Ahlström Capital Oy kuuluu Suomen suurimpiin pääomasijoittajiin.

KUKA:Päivi Patja kirjoitti ylioppilaaksi Keuruun lukiosta vuonna 1989. Hän valmistui yo-merkonomiksi Jyväkylän kauppaoppilaitoksesta vuonna 1993 ja kauppa-tieteiden maisteriksi Jyväskylän yliopistosta vuonna 2001. Patja on toiminut liikkeenjohdon konsultoinnin parissa sekä tutkijakoulutettavana ja assistent-tina Jyväskylän yliopiston taloustieteiden tiedekunnassa (nyk. kauppakorkea-koulu). Syyskuussa 2011 hän palaa äitiyslomaltaan Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulun palvelukseen.

MITÄ:Väitöskirja: ”Perheiden omistamisen muuttuvat merkitykset. Diskurssi- analyyttinen tutkimus perheiden omistamisen merkityksellistymisestä Suomessa vuosina 1976–2005” Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu (yrittäjyys), elokuu 2011.

TEKSTI KrIStA eLO-pÄrSSInen


– Tavallaan media on sekä aikakautensa näkemysten vaikuttaja, mutta myös sen vanki, Patja toteaa.

Tutkimusajan päättymisestä on kulunut nyt kuusi vuotta. Väitöskirjan ulkopuolelta Patja kommentoi nykyaikaa hieman huolestuneena.

– Ilmapiirissämme on huomattavissa takapakkia ja 1970-lukulainen ajattelu nostaa taas päätään. n


30

SUOMEN SELVÄJÄRKISINTÄ MARKKINOINTIA.

ASIAKKAAN RAHOILLA EI SAA LEIKKIÄ. LEIKKIMÄLLÄ SAA TEHDÄ ASIAKKAALLE RAHAA. SITÄ KUTSUTAAN MYÖS LUOVUUDEKSI.

SEK on osa Salomaa Yhtiötä, joka on maan johtava markkinoinnin yhtiöryhmä. www.sek.fi


31

AmpLIt OY perustettu: 1987 toimiala: Talotekniikkaurakointi Liikevaihto: 23 Meur henkilöstö: 200 Omistajasuku: Hellman, Kaijalainen Kotipaikka: Helsinki

e.m. peKKInen OY perustettu: 1960 toimiala: Maa- ja pohjarakentaminen Liikevaihto: 25,1 Meur henkilöstö: 90 Omistajasuku: Pekkinen, Lehmuskallio Kotipaikka: Espoo

FInntemet OY perustettu: 1953 toimiala: Väestönsuojaratkaisut Liikevaihto: 22,6 Meur henkilöstö: 174 Omistajasuku: Laakkonen Kotipaikka: Helsinki

KOvAnen InveSt OY perustettu: 1975 toimiala: Omaisuuden hallinta Liikevaihto: 370 000 euroa henkilöstö: 1 Omistajasuku: Kovanen Kotipaikka: Helsinki

SUOmen pALveLUApU OY perustettu: 1984 toimiala: Henkilöstövuokraus Liikevaihto: 1,5 Meur henkilöstö: 4 Omistajasuku: Lindholm Kotipaikka: Helsinki

WeStenDIn LInJA OY perustettu: 1958 toimiala: linja-autoliikenne Liikevaihto: 13 Meur henkilöstö: 180 Omistajasuku: Tehiranta Kotipaikka: Espoo

ZALeKUA OY perustettu: 1962 toimiala: Lastenvaatteiden valmistus ja myynti Liikevaihto: 2,2 Meur henkilöstö: 12 Omistajasuku: Kiuru Kotipaikka: Hollola

> U U S I A J Ä S E N y R I T y K S I Ä

Jäse

netu

Jäsenyritykset voivat nyt ostaa ilmoitustilaa

puolen sivun ilmoitus 750 euroa (+ alv)Koko sivun ilmoitus 1500 euroa (+ alv)

Lisätietoja: [email protected]

1-1

yritysyritys4 • 2008 • Perheyritysten liitto ryPerhe

Myllykoski Oyj:n Charlotta ja Barbara:

Ennenkin on selvittySivut 4–7

Ulla ja Juha Valkamo

jatkavat Primulan

sadan vuoden tarinaa.

Sivut 8-10

Anne Berner on liiton

uusi puheenjohtaja

Sivu 12

1

yritysyritys2 • 2009 • Perheyritysten liitto ryPerhe

Berner, Ikäheimo ja Bargum:

Perheyritys on

osa identiteettiä

Maija-Riitta Ollila

uskoo perheyritysten

etiikkaan Sivut 14–17

Sivut 4–7

Paulig on vuoden

perheyritys Sivut 18–211

yritysyritys4 • 2009 • Perheyritysten liitto ry

Perhe

Johanna Hamro-Drotz etsi Sinituotteelle projektin Tansaniasta

Thierry Lombard pitää tärkeänä taloutta, pla-neettaa ja ihmisyyttä Sivut 16–21

Sivut 4–8

Kuntaministeri Kiviniemi: Poliittinen populismiruokkii kateutta Sivut 12–14

1

yritysyritys2 • 2010 • Perheyritysten liitto ry

Perhe

Kiilto Familyn Ville ja Eeva Solja: Perhe tuo yritykseen inhimillisyyttä

Philip Aminoff: Kasvu lähtee terveestä liiketoiminnasta Sivut 26–27

Sivu 10

Jorma Ollila puhui Perheyritys-tapahtumassa Sivut 4–9

1

yritys1 • 2011 • Perheyritysten liitto ry

Perhe

Jukka ja Juha Nurminen: Ympäristövastuu on

rohkeutta ja markkina-talouden lainalaisuuksia

Sivut 6–7

Aho Group hyödynsi laman

Sivut 24–25

Anne Berner: Perheyritysten

vahvuus on tarinoissa Sivu 14

Perheyritys_1_2011_2.indd 1

7.3.2011 10.23


32

Ketjumme, PwC, tarjoaa sinulle neuvontapalveluja, tilintarkastusta ja verokonsultointia 154 maassa. Apunasi on 162 000 alansa vankkaa ammattilaista. PwC on lyhennys, joka viittaa PricewaterhouseCoopers International Limited -ketjuun. Se tarkoittaa kaikkien jäsenyritystemme yhdessä muodostamaa ketjua, jonka jokainen jäsenyritys on itsenäinen juridinen yhtiö. Lue lisää osoitteessa www.pwc.com.

www.pwc.com/fi/omistajayrittajapalvelut

Me PwC:llä ymmärrämme omistajayrittäjävetoisia yrityksiä. Tiimimme auttaa sinua ratkaisemaan kaikki sukupolvenvaihdokseen liittyvät kysymykset – niin henkilökohtaiset, lakisääteiset kuin taloudelliset.

Sukupolvelta toiselle, ei kvartaalilta seuraavalle.

CapMan – Muutoksen ja kasvun mahdollistajaCapMan on Pohjoismaiden ja Venäjän johtavia pääomasijoittajia. Jo 20 vuoden ajan CapMan on ollut mukana kehittämässä useita yrityksiä luomalla niille pysyvää ja pitkäjänteistä lisäarvoa kasvun, kannattavuuden parantamisen sekä strategisen aseman vahvistamisen kautta. CapMan on ollut mukana kehittämässä mm. seuraavia perheyrityksiä: Junttan Oy, Karelia-Yhtymä Oyj, Lappset Group Oy, Matkatoimisto Oy Matka- Vekka, Royal-Ravintolat Oy, Teknikum-Yhtiöt Oy ja Tokmanni Oy. Toimintaamme ohjaavat CapManin arvot eli korkea moraali, sitoutuminen ja aktiivinen omistajuus. CapMan hallinnoi noin 3,4 miljardin euron pääomia rahastoissaan, ja sen neljä keskeistä sijoitusaluetta (CapMan Buyout, CapMan Russia, CapMan Public Market ja CapMan Real Estate) kattavat lähes kaikki toimialat Pohjoismaissa ja Venäjällä. Jokaisella sijoitusalueella on omat rahastot, ja niistä vastaa oma sijoitustiimi. Yhteensä CapManin palveluksessa on 120 ammattilaista Helsingissä, Tukholmassa, Oslossa, Moskovassa ja Luxemburgissa.

www.capman.com

Helsinki l Tukholma l Oslo l Moskova l Luxemburg

Katajanokan vanhassa makasiinirakennuksessa Tiiliholvissa koettiin perinteiset PL:n Nextin rapujuhlat. Hyvä porukka nosti tunnelman alusta alkaen holvikaariin asti. Tänä vuonna tehtiin rapujuhlien yleisöennätys. Melkein kuusikymmentä osallistujaa piti keskustelun vauhdikkaana, välillä intouduttiin laulamaan. Joidenkin laulujen kohdalla laulaja kipusi esiinty-mään jopa tuolin päälle. Kattausten välissä käytiin haukkaa-massa happea ja vahvistamassa vanhoja ystävyyksiä. Myös monia uusia solmittiin, mutta onneksi ketään ei kuitenkaan oikeasti solmittu.

Perheyritysten liiton seuraajapolvi vietti syyskuun alussa aktiivisen päivän. Ensin tutustuttiin perheyritys Primulan Järvenpään herkkutehtaa-seen, joka on Suomen ensimmäinen hiiliineutraali elintarvikealan yritys.

Ilta kokosi iloisen poppoon rapupöydän ääreen.

TEKSTI: JUSSI SUOMINENKUVITUS JA TAITTO: EMMA HYÖKYVAARA

Miii itä Seuraavaksi , what

Nextien syksy käynnistyi kahdella tapahtumalla.

Iloinen puheensorina täyttää bussin, kun matka Primulan Järvenpään herkkutehtaalle alkaa. Matkalla pohditaan, miltä leivän teko mahtaa näyttää, ja kohta siihen saadaankin vastaus. Vierailijoita vastassa on Primulan hallituksen jäsen Juha Valkamo, joka ehti toimia yrityksen toimitusjohtajana 10 vuotta. Syyskuun alussa operatiivisen johtajan viestikapula siirtyi Olli E. Juvoselle. Valkamo toivottaa meidät tervetul-leiksi ja pidemmittä puheitta lähdemme katsomaan tehtaan tuotantoa.

Valkamo kertoo, että vierailijoita harvemmin päästetään tuotantotasolle. Usein vierailijat katselevat tuotantoa ylhäältä ikkunoiden takaa. Alhaalla koneiden tasolla näemme aivan vierestä, miten leivät kiertävät vaiheesta toiseen. Mahtavan tietotekniset ja automatisoidut laitteet liikuttavat leivän taikinajuuresta pakkaukseen. Valkamo nimittää yrityksensä leipureita ”todellisiksi nörttileipureiksi”.

Huipputeknologia mahdollistaa sen, että leivonta tapahtuu mahdollisimman ekologisesti ja lisäaineettomasti, eikä mitään mene hukkaan. Yli jäävästä taikinasta saadaan biodieseliä Primulan autoihin. Leipä pitää, miehen lisäksi, nyt myös auton tiellä. Kierroksen jälkeen vieraat saavat kuulla Primulan hiili-neutraalista toimintamallista. Samalla maistellaan muutamia Primulan tuotteita.

Niin tuotteet kuin asiakin uppoaa nexteihin - kaikki ovat sitä mieltä, että Primulan toiminnassa on itua. Lopuksi vieraita hemmotellaan vielä Primulan lahjakassilla, josta löytyy eväitä kotimatkalle. Kiitos Primulalle ikimuistoisesta päivästä.

Primulan eväät – leipä pitää miehen teillä

Nextien juhlaa

liity NxG -ryhmään

TULOSSA!Round Table

Talviakatemia

PL_lehti_NEXT_sivu.indd 1 19.9.2011 16:31:46Perheyritys_3_2011_2.indd 32 7.10.2011 12.12

33

Katajanokan vanhassa makasiinirakennuksessa Tiiliholvissa koettiin perinteiset PL:n Nextin rapujuhlat. Hyvä porukka nosti tunnelman alusta alkaen holvikaariin asti. Tänä vuonna tehtiin rapujuhlien yleisöennätys. Melkein kuusikymmentä osallistujaa piti keskustelun vauhdikkaana, välillä intouduttiin laulamaan. Joidenkin laulujen kohdalla laulaja kipusi esiinty-mään jopa tuolin päälle. Kattausten välissä käytiin haukkaa-massa happea ja vahvistamassa vanhoja ystävyyksiä. Myös monia uusia solmittiin, mutta onneksi ketään ei kuitenkaan oikeasti solmittu.

Perheyritysten liiton seuraajapolvi vietti syyskuun alussa aktiivisen päivän. Ensin tutustuttiin perheyritys Primulan Järvenpään herkkutehtaa-seen, joka on Suomen ensimmäinen hiiliineutraali elintarvikealan yritys.

Ilta kokosi iloisen poppoon rapupöydän ääreen.

TEKSTI: JUSSI SUOMINENKUVITUS JA TAITTO: EMMA HYÖKYVAARA

Miii itä Seuraavaksi , what

Nextien syksy käynnistyi kahdella tapahtumalla.

Iloinen puheensorina täyttää bussin, kun matka Primulan Järvenpään herkkutehtaalle alkaa. Matkalla pohditaan, miltä leivän teko mahtaa näyttää, ja kohta siihen saadaankin vastaus. Vierailijoita vastassa on Primulan hallituksen jäsen Juha Valkamo, joka ehti toimia yrityksen toimitusjohtajana 10 vuotta. Syyskuun alussa operatiivisen johtajan viestikapula siirtyi Olli E. Juvoselle. Valkamo toivottaa meidät tervetul-leiksi ja pidemmittä puheitta lähdemme katsomaan tehtaan tuotantoa.

Valkamo kertoo, että vierailijoita harvemmin päästetään tuotantotasolle. Usein vierailijat katselevat tuotantoa ylhäältä ikkunoiden takaa. Alhaalla koneiden tasolla näemme aivan vierestä, miten leivät kiertävät vaiheesta toiseen. Mahtavan tietotekniset ja automatisoidut laitteet liikuttavat leivän taikinajuuresta pakkaukseen. Valkamo nimittää yrityksensä leipureita ”todellisiksi nörttileipureiksi”.

Huipputeknologia mahdollistaa sen, että leivonta tapahtuu mahdollisimman ekologisesti ja lisäaineettomasti, eikä mitään mene hukkaan. Yli jäävästä taikinasta saadaan biodieseliä Primulan autoihin. Leipä pitää, miehen lisäksi, nyt myös auton tiellä. Kierroksen jälkeen vieraat saavat kuulla Primulan hiili-neutraalista toimintamallista. Samalla maistellaan muutamia Primulan tuotteita.

Niin tuotteet kuin asiakin uppoaa nexteihin - kaikki ovat sitä mieltä, että Primulan toiminnassa on itua. Lopuksi vieraita hemmotellaan vielä Primulan lahjakassilla, josta löytyy eväitä kotimatkalle. Kiitos Primulalle ikimuistoisesta päivästä.

Primulan eväät – leipä pitää miehen teillä

Nextien juhlaa

liity NxG -ryhmään

TULOSSA!Round Table

Talviakatemia

PL_lehti_NEXT_sivu.indd 1 19.9.2011 16:31:46Perheyritys_3_2011_2.indd 33 7.10.2011 12.12

Sijoitusalan ammattilaiset tutkivat jatkuvasti korrelaa-tiota eli yhteisvaihtelua eri omaisuusluokkien välillä. Korrelaatiolla tarkoitetaan kahden tekijän välistä riip-puvuutta. Kun sijoittajat tuntevat eri omaisuusluokkien korrelaatiot, niin silloin voidaan hajauttaa riskiä. Sijoi-tussalkussa voi esimerkiksi vähentää dollarimääräisiä sijoituksia silloin, kun öljyn hinta nousee voimakkaasti. Sijoittaja voi myös harkita dollaririskin suojaamista.

Viimeisen kymmenen vuoden aikana osakesijoittajia on erityisesti kiinnostanut se, kuinka paljon tulisi sijoittaa kehittyville osakemarkki-noille ja mitkä tekijät vaikuttavat sinne sijoitettaessa. Merkillepantavaa on, että kehittyvien maiden osakemarkkinoiden tuotot ovat olleet selvästi parempia kuin suurimpien teollisuusmaiden osakemarkkinoi-den tuotot. Jopa kehittyvien talouksien valtionlainat, teollisuusmaiden valtionlainat ja raaka-aineet kaiken kaikkiaan ovat tuottaneet parem-min kuin suurimpien teollisuusmaiden osakemarkkinat. Tarkastelu on tehty valuuttakurssit huomioiden.

Teollisuusmaiden osakemarkkinoiden huonomman kehityksen taustalla lienee ainakin ikärakenne, tuottamattomat kuplat (kuten asuntokuplat) ja laskeva työvoiman tuottavuus. Kehittyvissä talouksis-sa on myös tapahtunut enemmän tuotannon alueellista erikoistumista.

Kehittyvien talouksien vahva kasvu onkin johtanut siihen, että sijoittajat eivät ole saaneet raaka-aineista hajautushyötyä. 1990-luvulla raaka-aineiden hinnanmuutokset olivat vielä usein käänteisiä suhtees-sa maailman osakemarkkinoiden arvon muutoksiin, mutta viimeisen kymmenen vuoden aikana kulkusuunta on näissä ollut vahvasti yhden-suuntainen eli korreloitunut.

Mielenkiintoista on myös se, että 1990-luvulla valtionlainat eivät tuoneet hajautushyötyä osakesijoittajalle. Sen sijaan 2000-luvulla hajautushyötyä on syntynyt, eli osakkeiden ja valtionlainojen välillä on ollut negatiivista korrelaatiota. Erityisesti tämä on ollut havaittavissa Yhdysvalloissa.

Entäpä minkälainen tilanne on ollut osakkeiden ja Yhdysvaltojen dollarin välillä? Vielä 1990-luvulla totuimme siihen, että kun dollari vahvistui, niin osakemarkkinoilla oli hyvä vire. Viimeisen kymmenen vuoden aikana dollarin heikentyminen on sen sijaan nostattanut osakekursseja ja päinvastoin. Tämä on järkeenkäypää, kun ajatellaan, että heikko dollari alentaa pääomakustannuksia kehittyvien talouksien yrityksissä.

Sama kehityskulku on ollut havaittavissa myös Yhdysvaltojen dol-larin ja raaka-aineiden välillä. Viimeisen kymmenen vuoden aikana dol-lari ja raaka-aineet ovat kehittyneet käänteisesti. Tätä voidaan selittää sillä, että 1990-luvulla Yhdysvaltojen reaalikorot olivat korkeammalla ja toisaalta raaka-aineiden kysyntä ei ollut vielä niin massiivista, mitä se on tänä päivänä. Yhdysvaltojen rahapolitiikka on myös ollut pitkään erittäin löysää.

Tulevaisuuden osalta voidaan esittää kysymys: tarjoaako heikko dollari jatkossakin hyvät näkymät kehittyville markkinoille, jos muiden tekijöiden vaikutus jätetään tarkastelun ulkopuolelle? On myös mie-lenkiintoista tarkastella sitä, että muuttaako alkanut vuosikymmen edellä mainittuja korrelaatioita. Joka tapauksessa korrelaatioiden tutki-minen auttaa ymmärtämään globaalin talouden suuria muutossuuntia.

Ro

sch

ier

34

Sijoitusmarkkinoiden käännekohtia

Markus MalviniemiSijoitusjohtaja, Pohjola Varainhoito Oy

Pohjola on suomalainen pörssinoteerattu finanssipalvelukonserni, jonka perustehtävä on edistää asiakkaidensa taloudellista menestystä, turvallisuutta ja hyvinvointia. Pohjola tarjoaa yritys- ja yhteisöasiakkaille monipuoliset pankki-, vahinkovakuutus- ja varainhoitopalvelut. yksityishenki-löille Pohjola tarjoaa kattavat vahinkovakuutus- ja private banking -palvelut. Kun haluat luoda turvalliset ja vakaat puitteet taloudelliselle kehitykselle, ota yhteyttä Pohjolaan.P

oh

jola

Phkhkh **


35Ro

sch

ierJopa hyvien sopimuskumppaneiden välillä saattaa

syntyä ongelmia, jotka johtavat riitatilanteeseen. Näissä tilanteissa on tärkeää tietää, miten lähestyvän riidan suhteen tulisi toimia. On olemassa muutamia nyrk-kisääntöjä liittyen omien oikeuksien varaamiseen ja omaan asemaan vaikuttamiseen.

1. ReklamaatioKaikkein tärkeintä on tehdä sopimusrikkomuksesta ilmoitus eli nk. reklamaatio. Koska reklamaation vaatimukset riippuvat sopimukseen sovellettavasta laista, on syytä selvittää sovellettavat säännökset ennen reklamaation tekemistä. Yleisesti voidaan todeta, että rek-lamaation tulisi sisältää kuvaus rikkomuksesta ja vaatimus sopimus-kumppanin vastuunalaisuudesta. Reklamaatio tulisi antaa kohtuullisen ajan kuluessa (joka voi olla hyvinkin lyhyt riippuen toimituksen laa-dusta!) ja se tulisi tehdä kirjallisesti.

Useimmissa tilanteissa reklamaatio tehdään ennen kuin yrityksessä ollaan yhteydessä lakimieheen. Oikeanlaisen reklamaation tekeminen rikkomuksesta on elintärkeää ja usein riidan kohteena myöhemmin. Tästä syystä pienissäkin yrityksissä kannattaa kouluttaa henkilökunta reagoimaan sopimusrikkomukseen näitä tilanteita varten.

2. Sopimuksesta irtaantuminen Toisen sopimusosapuolen rikkoessa sopimusta on tärkeää pohtia toimintastrategiaa ennen kuin ryhdytään toimenpiteisiin. Yrityksellä on tavallisesti useita vaihtoehtoja. Yritys voi vaatia sopimuksen täyttä-mistä, irtisanoa sopimuksen tai (mikäli rikkomus on tarpeeksi vakava) purkaa sopimuksen (ilman irtisanomisaikaa), ja vaatia rikkomuksen perusteella vahingonkorvausta.

Mahdollista on myös odottaa, että vastapuoli purkaa sopimuksen, minkä jälkeen purkuperuste voidaan kiistää ja vaatia vahingonkorvaus-ta. Perusteeton purku on olennainen sopimusrikkomus. Sopimuksen purkua harkittaessa tulee myös ottaa huomioon, että sopimusosa-puoli saattaa haluta päästä eroon sopimuksesta ja yrittää provosoida liikekumppaniaan purkamaan sen. Sopimusta päätettäessä on siten oltava tarkkana sen suhteen, että perusteet päättää sopimus ovat käsillä.

Usein perusteet päättää sopimus on määritelty sopimuksessa, mutta jos näin ei ole, ainakin olennaisesta sopimusrikkomuksesta voi antaa purkuilmoituksen sopimusosapuolelle, mikäli sopimuksessa ei ole tästä muuta täsmällisemmin sovittu.

3. VahingonkorvausSopimukset sisältävät usein lausekkeen, jossa suljetaan pois osapuolen oikeus korvauksiin välillisistä vahingoista. Tästä huolimatta välilliset vahingot ovat juuri niitä, jotka esiintyvät usein sopimusrikkomustilan-teessa. Esimerkiksi tuotannon menetys on välillinen vahinko. Välittö-mien vahinkojen, kuten esimerkiksi suurten lisäkustannusten korvatta-vuutta ei yleensä kuitenkaan rajoiteta.

Näin ollen sopimusrikkomustilanteessa kannattaa selvittää, voidaanko esimerkiksi tehdä kateostoja, liisata välineistöä tai palkata lisää henkilöstöä tuotannon menetyksen estämiseksi. Kustannukset, jotka syntyvät tällaisista toimenpiteistä, eivät nimittäin ole välillisiä vaan välittömiä vahinkoja, jotka näin ollen voivat tulla vastapuolen korvattaviksi.

35

Riita lähestyy – mitä teen?

Gisela KnutsOsakas, OTT, Roschier Asianajotoimisto Oy

Roschier on Pohjois-Euroopan johtavia asianajotoimistoja, jolla on toimipisteet Suomessa (Helsinki ja Vaasa) ja Ruotsissa (Tukholma). Toimisto on osa integroitunutta yhteistyöverkostoa, johon kuuluu kaiken kaikkiaan 250 juristia ja joka tarjoaa ensiluokkaisia liikejuridisia palveluja myös Virossa, Latviassa ja Liet-tuassa. Roschier avustaa yrityksiä monimutkaisissa toimeksiannoissa muun muassa transaktiojuridiikan, yhtiöoikeuden, riidanratkaisun, immateriaalioikeuden ja vero-oikeuden alueilla.


Cap

Man

36

Huippusuorituksia etsimässä

Nit

roCapManin palveluksessa on 150 pääomasijoitusalan ammattilaista ja Perheyritysten liiton yhteistyö-kumppanina CapManin osakkaat keskustelevat mielellään jäsenyritysten kanssa omistajuuteen ja muihin liiketoiminnan kehittämiseen liittyvistä aiheista. Kattavat yhteystietomme löydät osoitteesta www.capman.fi.

Useat kansainväliset tutkimukset osoittavat, että paras motivaatio on lähtöisin sisältäpäin. Olemme tehok-kaimmillamme työskennellessämme tehtävissä, jotka koemme henkilökohtaisesti innostaviksi. Taloudellisten kannustimien on oltava oikeudenmukaisia, mutta sisäi-nen palo on ratkaisevaa. CapMan on tehnyt viimeisen vuoden ajan systemaattisesti työtä rakentaakseen performanssikulttuuria, jonka lähtökohtana on sekä yksilöiden että tiimien jatkuva kasvu ja kehittyminen.

Kehitys ympäröivässä maailmassa on ollut viime vuosina mullistavaa, mikä on vaikuttanut kilpailutilanteeseem-me. Pärjätäksemme yhä paremmin tulevaisuudessa päätimme keskittyä performanssin parantamiseen. Tämän kehitystyön tärkeimmiksi suuntavii-voiksi määrittelimme motivaation ja draivin. Molemmat näistä ovat keskei-siä yrittäjähenkisessä kulttuurissa, mutta ne jäävät helposti aikataulu-

vetoisen rutiinisuorittamisen jalkoihin. Tavoitteenamme on kulttuuri, jossa työn-

tekijät aidosti janoavat haasteita ja haluavat kehittää omaa ammattitaitoaan.

Motivaation kannalta ammattitaidon jatkuva kehittäminen on ratkaisevan tärkeää. Jatkuva palaute työstä on eräs tehokkaimmista sisäisistä kannusti-mista. Otimme tavoitteeksemme rakentaa kulttuuria, jossa palaute virtaa jatkuvasti sekä ylhäältä alas että toisinpäin, mutta myös ho-risontaalisesti. Ihannetilantees-sa henkilöstöllä on halu antaa ja saada palautetta sekä kehittää omaa suoritus-taan. Tätä kautta voidaan vaikuttaa positiivisesti koko

yhtiön performanssiin.

Lisää draivia työyhteisöönMääritimme draivin toiseksi keskeiseksi elementiksi performanssikult-tuurin luomisessa. Päätimme pureutua siihen kolmesta näkökulmasta: merkityksellinen työ, toteuttamisen vapaus ja osaamisen kasvattaminen.

Kaikille ihmisille on tärkeää kokea tekevänsä jotakin merkityksellis-tä. Jos tehtäviltä puuttuu tarkoitus, on vaikea löytää itsestään draivia. Merkitys liittyy paitsi omaan tehtävänkuvaan myös yrityksen suuntaan. Uudistimme alkuvuonna sekä missiomme että visiomme ja päivitimme strategiaamme vastaamaan CapManin nykyistä suuntaa ja tarkoitusta. Missiossamme painotamme kestävää arvonluontia sekä ydinliiketoi-minnassa että laajemman yhteiskunnallisen vastuun näkökulmasta. Työstimme sitä keväällä pienryhmissä, joissa jokainen sai tuoda esille oman näkemyksensä suuntaviivoista sekä arvioida niiden roolia omassa työssään. Iloksemme huomasimme, että missio loi käytännön työhön uuden innostavan merkityksen.

Johtamistutkimus on jo pitkään painottanut vapauden tärkeyttä henkilöstön sitouttamisessa. Ratkaisumme on ollut antaa sijoitustiimeille entistä enemmän vapautta päättää omaan tiimiin liittyvistä asioista. Koska vapauden myötä myös vastuu kasvaa, koko tiimin sitoutuminen yhteisiin päätöksiin korostuu.

Erityisesti CapManin kaltaisissa asiantuntijayrityksissä henkilöstön mahdollisuus kehittää omaa asiantuntemustaan on edellytys sille, että into ja palo työhön säilyvät. Pyrimme tukemaan henkilöstön kehitty-mistä rakentamalla kulttuuria, jossa motivoituneilla yksilöillä on mah-dollisuus kehittää itsestään huippuosaajia omassa ammatissaan. Yhtiö tarjoaa tähän työkaluja esimerkiksi uuden koulutusohjelman, CapMan Academyn, kautta.

Motivoinnin merkitys kasvaa haastavassa markkinatilanteessaGlobalisaatio ja viimeaikaiset markkinamuutokset ovat vaikuttaneet kaikkiin toimialoihin. Epävarmoina aikoina innostavan työkulttuurin merkitys korostuu. Valtaosa tekstissä mainituista elementeistä pätee kaikkiin organisaatioihin suuresta pörssiyrityksestä aloittelevaan yrittäjään. Perheyrityksissä on omistuspohjasta johtuen usein vahva kulttuuri. Henkilöstön motivaatiotekijöihin tulisi kuitenkin niissäkin kiinnittää huomiota, erityisesti suvun ulkopuolisten työntekijöiden osalta. Kulttuuri ja ilmapiiri elävät ja kehittyvät organisaatioissa jatku-vasti. Hyvää kulttuuria tulee vaalia, mutta samalla jatkuvasti kehittää. Parhaat tulokset saavutetaan rakentamalla kulttuuria asteittain – ei välttämättä rajuilla muutoksilla.

CapMan Oyj:n toimitusjohtaja Lennart Simonsen


37

Avataan ovet asiakkaille verkossakinMobiili-internet on katoamassa ja internet mobiilissa leviää vauhdilla. Internetin käyttö ei ole enää pitkään aikaan ollut pelkästään työpöydän ääressä istumista tai edes läppärin näpelöintiä sohvalla. Internet on jokaisen kädessä tai taskussa koko ajan ja sitä käytetään kun sitä tarvitaan, eikä silloin kun se on saatavilla. Internet on saatavilla koko ajan.

Nit

ro

Sami PuutioSuunnittelujohtaja Nitro www.nitro.fi Kuva: Mikko Suominen

Nitro on suomalainen modernin markkinoinnin edelläkävijä, joka jatkaa vakaasti valitsemallaan suunnalla. Vuonna 2000 keskelle kovinta uusmediahuumaa perustettu Nitro on edelleen sitä mitä silloinkin, uusmedia-toimisto. Oppiemme mukaan tämän päivän uusmedia on vakavasti otettavaa mutta rennossa ilmapiirissä tehtävää bisnestä, asiakkaan liiketoiminnan kehittämistä ja vaikutuksen aikaansaamista, siis modernia markki-nointia parhaimmillaan. Oleellinen osa Nitroa ovat aina olleet vahva tekninen tuotanto sekä laadukas filmi- tuotanto. Asiakas saa meiltä siis suunnittelun ja tuotannon aina saman katon alta, joustavasti ja laadukkaasti.

Internet mobiililaitteissa on kohta monelle ainoa internet – tai ainakin tärkein. Tämä on totta ennen kuin useimpien yritysten sivustouudistukset on edes käynnistetty. Vauhti saattaa tuntua hurjalta, mutta kehitys ei ole niin nopeaa, etteikö siihen ehtisi vielä mukaan. Suurimmalle osalle palveluita verkossa tarjoavista yrityksistä riittää, että asiat otetaan huomioon, mietitään mitä omat asiakkaat eri tilanteissa tarvitsevat. Kysymys ei ole niinkään uuden tekniikan perässä juoksemisesta kuin oikeista markkinointi- ja bisnespäätöksistä. Tekniikat ovat standardeja ja niiden yhdistely on innovointia tarpeeseen.

Tärkeätä on olla siellä missä asiakkaatkin ovat, siellä on yrityk-sen bisnes. Yrityksen pitää seurata mitä ovea asiakkaat kokeilevat ja avata ovet ennen kuin asiakkaat ehtivät lähteä. Myös verkossa.

Nitro auttaa asiakkaitaan hahmottamaan tätä uutta maailmaa ja sen pelisääntöjä. Mietimme asiakkaidemme kanssa yhdessä, mitä asiakkaidemme asiakkaat tarvitsevat eri tilanteissa. Mikä osa palvelusta on oltava käytettävissä puhelimen pienemmältä näytöltä helposti? Minkälainen kokemus annetaan sohvalla tablettia vapaa-ajallaan selailevalle ihmiselle ja minkälainen lentokentällä bisnestä tekevälle tabletin käyttäjälle?

Jos bisneksesi digitalisoituminen askarruttaa, ota yhteyttä. Yhdessä pystymme järjestämään kaoottisen tarpeiden vyöryn ymmärrettäväksi ja pitkäjänteiseksi suunnitelmaksi.


38

Finnveranrahoituksella

eteenpäin!

Finnvera tarjoaakasvaville ja kansain-välistyville yrityksille

lainoja, takauksiaja vientitakuita.

Lisätietojawww.fi nnvera.fi

ja puhelin-palvelustamme

020 690 782.

Tavoitteenakansainvälinen läpimurto?

38


39

Perheyritysten liiton elämäntehtävänä on edistää suomalaisten perheyritysten toimintaedellytyksiä ja vastuullista omistajuutta, erityisenä tavoitteena yritystoiminnan jatkuvuuden turvaaminen.

Perheyritysten liitto on suomalaisten perheyritysten vuorovaikutusverkosto, edunvalvontaorganisaatio sekä asiantuntija- ja valmennusjärjestö. Perheyritysten liitossa muodostetaan perheyritysten tahtotila.

PERHEyRITySTEN LIITTO – järjestää seminaareja ja valmennusta – valvoo jäsenyritystensä etuja omistajuuskysymyksissä – ylläpitää yhteyksiä elinkeinoelämän järjestöihin ja muihin kotimaisiin ja kansainvälisiin yhteistyöorganisaatioihin – edistää jäsentensä vuorovaikutusta – edistää perheyritystutkimusta

PERHEyRITySTEN LIITON ARVOT

LUOTTAMUS : Liiton jäsenet voivat luottamuksella ja turvallisin mielin jakaa kokemuksiaan perheyrittäjyydestä. Liitto myös antaa luotettavaa tietoa perheyrityksistä. Luottamus on avoimen kokemusten vaihdon perusedellytys.

AVOIMUUS : Avoimuudella tarkoitamme aktiivista ja avointa vuorovaikutusta jäsenten välillä, mutta myös liiton suhdetta toimintaympäristöönsä. Perheyritykset ovat koko kansaa koskeva asia.

PERHEKESKE ISy yS : Liitto korostaa arvoja ja yhteenkuuluvuuden tunnetta. Perheyritysyhteisö koostuu omistajista, perheenjäsenistä, sukulaisista, yrityksen johdosta, henkilöstöstä, yhteistyökumppaneista ja ystävistä. Perhekeskeisyys kuvastaa perheen hyvinvoinnin tärkeyttä yrityksen jatkuvuudelle.

JATKUVUUS : Liitto pyrkii proaktiivisella toiminnallaan pitkäjänteisyyteen ja jatkuvuuteen aivan kuten jäsenyrityksensäkin. Jatkuvuus luo luottamusta myös liiton ulkoisiin sidosryhmiin.

Liittoon kuuluu yli 370 jäsenyritystä, joiden yhteenlaskettu liikevaihto on noin 30 miljardia euroa ja jotka työllistävät liki 170 000 henkilöä.

yRITyKSESI ON PERHEyRITyS, JOS – sen määräysvalta on yhden tai useamman perheen tai suvun hallinnassa – perheenne osallistuu yrityksen johtamiseen joko operatiivisella tasolla tai hallituksessa – listatun yrityksen äänivallasta 25 % on saman suvun hallinnassa.

1

2

3

4

> T I E T O A P E R H E y R I T y S T E N L I I T O S T A

W W W. P E R H E y R I T y S T E N L I I T T O . F I


Itämeri on Perheyritysten liiton yhteiskuntavastuun teema vuonna 2011. Itämeren merkitys pohjoisen

Euroopan talousalueelle on suuri. Itämerellä on monta roolia: se on kuljetusväylä, elinkeinonlähde, harrastus-mahdollisuus. Itämeren pitää olla mahdollisuus myös

tuleville sukupolville. Vastuu on meidän kaikkien.

Vastuullista omistajuutta


Documents

Perheyritys 3/2011