1

perheyritys№ 2/2013 Perheyritysten liitto ry

Vuoden Perheyritys on Woikoski oy

SIVU 10

Verouudistus ja keinulautamalli

SIVU 38

MaarIt toIVanen-KoIVISto:

Perheyritykset ovat kunnon

yrityskansalaisiaSIVU 32

2

JUlKAisiJAPerheyritysten liitto ryMuseokatu 8 A 4, 00100 helsinkiwww.perheyritystenliitto.fi

PÄÄtoiMittAJAeveliina talvitie

tÄtÄ nUMeroA oVAt AVUstAneethanna ojanpää, Mikko Pellinen, tapio neva, terhi Upola ja nanette Forsström

osoitteenMUUtoKsetjasenpalvelu@perheyritys.fi

tAittoemma hyökyvaara

KAnnen KUVAolli Urpela

PAinoPAiKKAeura Print oy, eura

issn-tUnnUs1795-8075

yhteistyÖKUMPPAnit CapMan oyj, eera, Fennia, Finnvera oyj, Kauppalehti, Pohjola, PwC, roschier, seK

Perheyritys 2/2013

614

20242630

16

3238

Perheyritystapahtumassa rakennettiin pääoman ja työn liittoa.

Perhe & yritys: Juustoportti haastaa jättiläiset.

sydän kädessä: tiuku ja Vera räsänen.

simo Valtti: Veroparatiisi suomi.

työPaikka: nanso katsoo vaikeinakin aikoina luottavaisesti tulevaisuuteen.

keskustelunavaus: tom Palmberg.

Perheyrittäjän ja startup-yrittäjän vuoropuhelu.

henkilökuva: Maarit toivanen-Koivisto puhuu nöyryydestä.

Matti Vanhanen: trampoliinin ja keinulaudan ero.

3

42

44

Kuvanveistäjä taisto rauta veisti Peter Fazer -palkinnon.

Puheenjohtaja Pekka laitinen julkisti Vuoden Perheyrityksen Perheyritystapahtumassa.

hanna ja niklas Keski-Kasari rakentavat uutta ja isoa.

sami Kuuselan mielestä startupeilla olisi annettavaa paperitehtaille.

VAKIOT:

luopumisen taito / Konsten att ge upp i tid.

Perintö: heikki lehtonen.

45

182547

Pääkirjoitus

Puheenjohtajan huomio

lyhyesti

tulossa ja uudet jäsenet

Asiantuntijakirjoitukset

4

edunvalvontajärjestön on tärkeää tehdä huomioita yleisestä ilmapii-ristä. Vuorineuvos Maarit-toivanen Koivisto kertoo havainneensa (s. 32), että suhtautumisessa yrittäjyyteen ja perheyrittäjyyteen on tapahtunut huolestuttava muutos.

ilmapiiriä muokkaavat lukuisat tekijät, joista media vaikuttaa usein näkyvimmältä. Myös sattumilla on oma osansa, puhumattakaan mitte-löistä politiikan julkisilla areenoilla sekä päätöksenteon kulisseissa.

Perheyritysten liitolla on pitkäjänteinen ja tärkeä tehtävä sukupolvelta toiselle jatkuvan yrittäjyyden esilläpitämisessä ja edistämisessä. on etsittävä ja löydettävä keinoja, jotka kehittävät asenteita perheyrittäjyy-den kannalta avarampaan suuntaan. yksi avoin tapa on kertoa esimer-kiksi Juustoportin (s. 18) kasvuun ja nanson tulevaisuudenuskoon (s. 26) liittyviä hyviä uutisia. Vaikeuksista kertomistakaan ei toisaalta tule kaihtaa.

Vaikeudet ovat kuitenkin eri asia kuin perustavalaatuinen kielteisyys, joka harvoin vie asioita eteenpäin. Paremminkin sillä on taipumus toi-mia jarruna. Maltillisen näkökulman tarjoaa liiton varapuheenjohaja Alexander Bargum viereisellä sivulla. hän muistuttaa, että päätökset usein tarkoittavat sopeutumista kaikille osapuolille.

Voittajien on turha liputtaa tai häviäjien sirotella tuhkaa päälleen.

Perheyritystapahtumassa (s. 6) rakennettiin siltaa pääoman ja työn välille. rakennusliiton puheenjohtaja Matti harjuniemi ja Perheyritysten liiton toimitusjohtaja Matti Vanhanen debatoivat ja yleisö sai kommen-toida. harjuniemi totesi vakuuttavasti, että työntekijät arvostavat koti-maista kasvollista omistajaa.

tästä on hyvä jatkaa.

eVeliinA tAlVitieeveliina.talvitie@perheyritys.fi

tästä on hyvä jatkaa

Pääkirjoitus

YrITTämInen KAnnATTAAKevään kehysriihen veroratkai-suista on julkisuudessa keskusteltu hyvin aktiivisesti. liittomme edun-valvonnan kannalta on enää tässä vaiheessa turha esittää näkemyksiä siitä, miten prosessia tai sisältöä olisi kenties voinut hoitaa toisin-kin. ei liene myöskään olennaista, ketkä ovat nyt voittajia ja ketkä ovat häviäjiä. Kuten aina, kaikki ovat joka tapauksessa sopeutujia. Uudistus kokonaisuudessaan ei lopulta ole kovin merkittävä, mutta yhteisöve-ron alentaminen on sinänsä myön-teinen ele. hallituksen alkuperäistä linjaa seurannut poru osoitti kuitenkin, ettei julkinen keskustelu yrittämi-sen ja omistamisen verotuksesta perustu kovinkaan syvälliseen ymmärrykseen omistajuuden perusedellytyksistä. liittomme on ilmeisesti onnistunut melko hyvin avaamaan omistajuuden ja työllistä-misen ongelmia poliittisille päättä-jille. Kysymys kuuluukin, miten pys-tyisimme tekemään sanomamme nykyistäkin ymmärrettävämmäksi myös niin sanotulle suurelle ylei-sölle. tämä on todella pitkäjänteistä työtä, joka ei tule koskaan valmiiksi. eikä sen pidäkään, mutta silti kan-nattaa yrittää!

yhtä lailla kuin yrityksen perustami-nen tai ostaminen, myös yrityksen pitäminen on jatkuva sijoituspäätös. Jatkuvuus ja ennustettavuus ovat yrittäjyyden ja verotuksen välisen suhteen kulmakiviä. niiden olemas-saolo on yrittämisen mielekkyyden kannalta paljon tärkeämpää, kuin verokantojen tarkistukset milloin mihinkin suuntaan. Viime vuosien verotusratkaisut eivät ole olleet omiaan vahvistamaan ennustetta-vuutta. täytyy toivoa, että suunta on tästä eteenpäin vakaampi.

AlexAnder BArgum

Puheenjohtajan

hUoMio!

Tarjoa kesätyö- tai työkokeilupaikka, tukityöllistä, ota nuori oppi -

sopimus koulutukseen tai palkkaa hänet työsuhteeseen.

Jos yritykselläsi on mahdollisuus

työllistää työpajanuoria, ota yhteyttä Valtakunnalliseen työ -paja yhdistykseen sähköpostitse tyopajanuorilletyota@tpy.fi

tai puhelimitse 050 337 1009 (virka-aikana). Lisätietoa myös osoitteessa

www.tpy.fi

Kerromme työllistävistä yrityksistä Avussa ja verkkosivuillamme

www.apu.fi

Apu perustettiin lamavuonna 1933 työttömien autta-miseksi. Irtonumero maksoi kaksi markkaa, mistä työtön myyjä sai itselleen 1,25 markkaa perheensä elättämiseen. Apu haluaa juhlavuotenaan kunnioittaa lehden alku -perää kiinnittämällä huomiota nuorten työllistymiseen.

myyjä sai itselleen 1,25 markkaa perheensä elättämiseen.

YRITTÄJÄ! TULE MUKAAN

AVUN JUHLAVUODEN KAMPANJAAN

PERHEYRITYSTEN LIITTO

6

perheyritystapahtuma 2013:

Yhteisen tehtävän

edessäTeksTi: Hanna Ojanpää | kuvaT: Olli urpela

7

Perheyritystapahtuma veti jälleen ajankohtaisilla teemoillaan Finlandia-talon salin täyteen. Keskustelun ytimessä olivat suomen

taloudellinen tilanne, veropolitiikka sekä perheyrittäjien tarinat.

Paljon on tapahtunut sitten viime Perheyritystapah-tuman, mutta yksi asia on vuoden takaisesta pysynyt samana: talouden kasvu on edelleen vuoden 2008 taantumaa edeltävällä tasolla. Julkisen sektorin leik-kauspaineet yhdistettynä euroopan talouskriisiin sekä päätöksenteon vaikeuksiin ja epävarmuuteen eivät ainakaan helpota yritystoiminnan edellytyksiä koti-rintamalla tai viennin veturina. Perheyrityksen liiton puheenjohtaja Pekka Laitisen sanoin ”elämme talou-den viidettä kituvuotta”. siitäkin huolimatta talouskas-vua syntyy ainoastaan yrityksissä.

– tarvitsemme jatkossakin yhteistä ja tiivistä edun-

8

valvontatyötä, jotta perheyrityksemme siirtyvät paremmassa kunnossa eteen-päin, laitinen linjasi avauspuheenvuoros-saan.

OLKAA OLemAssA huOmennAKInKahden egon kohtaaminen, kuten edus-kunnan puhemies eero heinäluoma esit-teli itsensä ja kirjailija Kalle Isokallion, jäi valitettavasti yleisöltä todistamatta. Kum-pikin oli vuorotellen samaa mieltä, että yritysten toimintaedellytyksiä tulee edes-auttaa.

– Kannattavan ja työllistävän yritystoi-minnan suurin ongelma on verotus: Mitä kovempi tulovero, sitä vähemmän jää liiketoimintaa mahdollistavaa pääomaa. Mitä enemmän voittoa verotetaan, sitä hitaammin pääoma kertyy, isokallio totesi ehdottaen, että perheyritysten päivää vietettäisiin aina 24.7.

– nopeaa kasvunkäännettä ei ole näköpiirissä. yrityskantamme on kuiten-kin oltava iskukunnossa, kun paremmat ajat koittavat. Valtiovallan tulee luoda yritystoiminnalle edellytykset. yhteisöve-ron alentaminen on tästä yksi esimerkki, heinäluoma vastasi.

– silläkin on arvonsa, että poliitikot

eivät lupaa sitä, mitä ihmiset haluavat kuulla.

Mielenkiintoinen debatti käytiin myös rakennusliiton puheenjohtajan matti harjuniemen ja Perheyritystenliiton toimitusjohtajan matti Vanhasen välillä. Keskustelu vakuutti kuulijat siitä, että osapuolet eivät ole kaukana toisistaan. Pääoman ja työn liitossa otettiin askel eteenpäin.

– Ammattiyhdistysliike on poliittista siipeä pragmaattisempi, harjuniemi totesi.

– liiton tehtävänä on pitää rohkeasti asioita esillä, Vanhanen puolestaan jatkoi.

TArInOITA TuLeVAIsuudesTAhallitus tavoittelee yhteisöveron alen-tamisella yritysten työllistämismahdol-lisuuksia. Viimeisen vuosikymmenen aikana yrittäjyydestä kaikki nähnyt Atoy oy:n Jyrki mäki myönsi, että usko on ollut välillä kovilla, mutta työntekijät ovat aina olleet lojaaleja.

– Minulle pääoma merkitsee kolmea asiaa: rahallista ja henkistä pääomaa sekä työntekijöitä. ilman näitä kaikkia en olisi noussut takaisin jaloilleni. lisäksi toivon, että kateus katoaisi lopullisesti: kaikilla on

mahdollisuus kokea sama kuin mitä me olemme läpikäyneet.

toimitusjohtaja Anne Kangas hoito-koti Päiväkummusta puolestaan toivoisi, että kilpailutuksen pelisäännöt julkisella sektorilla olisivat yhtenäiset.

– yrittäjän kannalta epävarmuusteki-jöitä on liikaa. esimerkiksi kilpailutuksen pisteytyksessä paikallisen toimijan on vaikea lähteä hakemaan kasvua valtakun-nallisesti.

stefanie Brandtille kasvu on tarkoit-tanut tutustumista itseensä. nuoren vies-tintäjohtajan ”vuoristorata” otti aikansa, mutta samalla selkeytti henkilökohtaiset tavoitteet.

– ei saa elää muiden toivomusten mukaisesti, silloin kadottaa itsensä.

Päivän päätteeksi tutkimusjohtaja mika Aaltonen Aalto-yliopistosta muis-tutti, että muutos on välttämätön.

– rahat eivät riitä nykyisenkaltaiseen yhteiskuntaan. Jos karsimme kaiken ylimääräisen, suomi selviää. Mutta se ei ole tavoite. nyt tarvitaan uusia aloitteita ja uutta ajattelutapaa. Meidän tulee kehit-tää suomi sellaiseksi, että täältä löytyy paikka nuorille, vanhat pysyvät mukana ja putoajat saadaan kiinni.

Kauppaneuvos KALLe LähdesmäKI,

minimani yhtiöt:– mielestäni eero

heinäluoma perusteli hyvin

yhteiskunnallisia muutoksia. Olen

siitä hänen kanssaan samaa mieltä, että

maksutaakka on hyväksyttävä.

9

Teollisuusneuvos reIJO VAuhKOnen, Tulikivi Oyj:– Yhteistyö henkilöstön kanssa on voimavara, jota perheyritys tarvitsee. Avoimuus kuuluu johtajuuteen, ei ylhäältä alaspäin -asenne.

erikoislääkäri AnnAKAIJA LAPPALAInen, Lääkärikeskus Aava Oy:– Jyrki mäki todella pysäytti tarinallaan. nämä ovat mielestäni tämän tapahtuman parasta antia. myös Kalle Isokallion ja eero heinäluoman puheenvuorot olivat mielenkiintoisia, provosointi on hyvästä.

Toimitusjohtaja TuOmO AIne, harjavalta Oy:– Politiikkaa pitää vain kestää. mutta kyllä se pistää varovaiseksi, kun tulevasta ei voi olla varma. mielestäni päättäjiltä puuttuu näköalaisuus. mitä tulee perintö- ja lahjaveroon, suomen pitäisi seurata ruotsin mallia.

10

ruudinkeksijän perillisetJärjestyksessään kymmenennen perheyrityspalkinnon lunasti tänä vuonna mäntyharjulainen oy Woikoski Ab.

Kotimaassa vahvasti verkostoitunut ja kan-sainvälisestikin toimiva Woikoski on sitou-tumaton kaasualan yritys, joka on roh-keasti investoinut ja innovoinut talouden heikoista ajoista huolimatta.

– Meillä on yli sadan vuoden ajan ollut sama päätuote, sijainti ja omistuspohja, hallituksen puheenjohtaja Clas Palmberg toteaa. – Arvioidessamme investointeja meille tärkeitä asioita ovat jatkuvuus, tule-vaisuuden ratkaisut sekä kannattavuus. olemme palkanneet vuosittain lisää henki-lökuntaa, myös tänä vuonna.

Clas Palmberg on yrittäjä neljännessä polvessa.

– Kun isäni isoisä Knut August Palmberg perusti 131 vuotta sitten kimrööki- eli noki-mustatehtaan, suomen teollistuminen oli vasta aluillaan. lainsäädäntö oli pitkään ollut yrittämisen este. näinä päivinä mieleeni tulee valitettavasti, olemmeko vastaavassa tilanteessa nytkin. Ainakin ne kymmenettuhannet perheyritykset, jotka ovat sukupolvenvaihdoksen edessä tunte-

vat varmasti olevansa umpikujassa.Woikosken tuotteita ovat yrityksen

alkuvuosista lähtien olleet vety- ja happi-kaasu. Vuonna 2008 voimaan tulleen eU-lainsäädännön myötä Woikoski laske-taan myös lääketehtaaksi; tuotantolaitos-ten määrässä se on tänä päivänä alallaan suomen suurin. Käänteentekeviä muutok-sia on tapahtunut myös yrityksen kokoon-panossa: Kalevi Korjala aloitti syyskuussa 2012 yrityksen historian ensimmäisenä perheen ulkopuolisena toimitusjohtajana.

– Perehdyttäminen on kestänyt kolme-kymmentä vuotta, Palmberg toteaa viita-ten aiemmin teknisenä johtajana työsken-nelleeseen Korjalaan.

Myös tytär marisa Palmbergia on isän sanoin pikkuhiljaa valmennettu perheyri-tyksen jatkajaksi. siirtyminen Woikoskelle töihin oli kuitenkin tyttärelle oma ratkaisu.

– nyt oli oikea aika ottaa haaste vastaan, lääketurvapäällikkönä toimiva Marisa Palmberg itse tietää.

– isäni piti minut aikoinaan tiukasti ulko-

puolisella opissa vaikka moneen kertaan yritin päästä Woikoskelle töihin, Clas Palm-berg naurahtaa. – Jatkuvuus merkitsee minulle paljon. Meitä on moneen kertaan yritetty ostaa, mutta olemme kerta kerran jälkeen todenneet, että emme ole myytä-vänä.

Perheyritysten liitolta saamastaan tunnustuksesta Palmbergit ovat aidosti otettuja. Vaikka Woikoski on vuosien varrella saanut useita palkintoja ja huomi-onosoituksia - alkaen tsaarin suurruhtinas-kunnan ajoista - tuorein menee kaikkien ohi.

– olemme kovassa seurassa, Palmberg tiivistää.

– tämä oli meille kaikille tunnustus hyvästä työstä ja suuri motivaation lähde tästä eteenpäin, kehitysjohtajana yrityk-sessä toimiva sari Palmberg lisää.

– henkilökohtaisesti pidän tätä kunni-anosoituksena suvun historialle, Marisa Palmberg selvittää omia tuntemuksiaan.

OY WOIKOsKI AB• Perustettu vuonna 1882• Pääkonttori

Mäntyharjulla• toimiala: teollisten,

lääkkeellisten, erikois-, elintarvike- ja laboratoriokaasujen valmistus, myynti, jakelu sekä laitemyynti

• liikevaihto: 41 miljoonaa euroa

• henkilöstö: 160 työntekijää

11

taide toistaa tarinaa

Perheyritysten liitto antoi kuvanveistäjä Taisto rau-dalle vapaat kädet palkinnon suunnitteluun.

rauta ryhtyi työhön mielessään perheyrityksen syvä ydin: jatkuvuus, kasvu ja perheen antama suoja.

– Moni yritys lähtee pienestä ja kasvaa ajan saatossa. tämä pätee myös yrityksen jatkajiin; he kasvavat yrityksen sisälle tietäen usein jo nuorena, että tulevat johtamaan perheyritystä seuraaville sukupolville, rauta pohtii.

Prosessin rauta aloitti piirtämällä luonnoksia. Valitusta piirustuksesta rauta työsti savesta patsaan.

– savi on materiaalina pehmeä ja sitä voi muokata loputtomiin. sama savi säilyy vuosia, kun sitä muis-taa säännöllisesti kastella, rauta tietää.

savipatsaasta rauta teki kipsimuotit, mitä puoles-taan ympäröi elastinen silikonimuotti vahaamista varten.

– Vaha sivellään mäntysuopa-ruokaöljy -sekoituk-sella rasvattuun silikonipintaan tarkasti, jotta siihen ei pääse syntymään ilmakuoppia: kaikki painaumat, mitkä näkyvät vahassa, toistuvat pronssissa. Vahan tarkoituksena on tehdä patsaaseen polttamisvai-heessa ontto tila, mihin pronssi kaadetaan, kun vaha on palanut pois noin 700 - 800 asteen lämmössä.

Pronssin polttamisen jälkeen patsaan työstämi-sessä on vuorossa hionta, kiillotus ja patinointi. itse prosessia rauta kuvaa loogiseksi.

– Mitään vaihetta ei voi ohittaa. Mutta vaikka työvaiheet ovat joka kerta samat, jokainen patsas on uniikki.

rauta itse on tyytyväinen siihen, että veistoksen kolmiulotteisuus tekee siitä visuaalisesti moni merki-tyksellisen.

– Patsas on elävä ja muuttuu katsottaessa sitä eri suunnista.

Peter Fazerin nimeä kantavaa patsasta liitto on tilannut raudalta kymmenelle vuodelle.

– isän nimeä kantava palkinto on kunnianosoitus hänen tekemästään työstä perheyrittäjien eteen, Karl Fazer totesi Perheyritystapahtumassa.

TAIsTO rAuTA (60)• Kuvanveistäjä

Valmistui taideakatemiasta vuonna 1980• lukuisia näyttelyitä ja tilaustöitä, muun muassa tarja

halosen pronssiin valettu rintakuva (2004)

Perheyrityksen liiton 15-vuotisen taipaleen kunniaksi perheyrityspalkinto kantaa jatkossa nimeä Peter Fazer -palkinto.

12

tiuku ja vera räsänen – käytännön kouluttamat

VerA räsänen (30)• Asema yrityksessä: Partner (brändi,

markkinointi ja mainonta, tuotekehitys)• Koulutus: Meikkaaja

mILLAInen OmA TIe On OLLuT PerheYrITYKsessä?TIuKu: Aloitin Duroyssa vuonna 1975. Vastuullani olivat tuolloin Pr, lehdistösuhteet sekä kirjeenvaihto asiakkaiden ja tavarantoimittajien kanssa. olen saanut koulutuksen ravin-tola-alalta, mutta oppinut yrittäjäksi tekemällä. Kun isä kuoli vuonna 1990, minusta tuli yrityksen toimitusjohtaja. olemme kokeneet pari lamaa ja taantumaa, mutta aina olemme selvin-neet kuivin jaloin. Mieheni Ilmon kanssa olemme olleet todella hyvä tiimi. toivottavasti lapsemme löytävät työn tekemiseen samanlaisen hengen.VerA: olen pikkutytöstä lähtien ollut firmassa töissä - muun muassa messuilla auttamassa - ja vuodesta 2002 lähtien vaki-tuisena työntekijänä. Veljeni Otto seurasi perässä parin vuoden päästä ja myös isosiskomme Tipi tekee meillä osa-aikaisesti töitä. itse en edes ajatellut muuta vaihtoehtoa, olen kasvanut kiinni tähän yritykseen.

mITä neuVOJA OLeT LAPsILLesI AnTAnuT?TIuKu: rehellisyys, oikeudenmukaisuus ja inhimillisyys. Kun on oma itsensä ja toimii oikein, ei jää mistään kiinni. toivon myös, että lapset eivät joudu todistelemaan olemassaoloaan vaan heitä arvostettaisiin sellaisina kuin he ovat.

mILLAIsIA AsenTeITA OLeT äIdILTäsI OmAKsunuT?VerA: Ammatillisesti sen, että meitä ei ole olemassa ilman asi-akkaita. olemme joustavia ja yleensä annamme enemmän kuin mitä meiltä odotetaan. Arvostan äitini rehellisyyttä ja oikeu-denmukaisuutta. hän on aina uskonut tekemäänsä ja sitkeys on monta kertaa palkittu. hän myös uskaltaa ottaa asi-oihin kantaa. otto sanoo äidin opeista parhaan olevan ”niin kauan menee hyvin, kun ei vertaa”. TIuKu: Aina jollain on suurempi auto, mutta se ei ole minulta pois. Kateus ei

tiuku räsänen tekee mielellään töitä oman perheensä kanssa. Kun valta

vaihtuu, lapset ovat itse tosipaikan edessä.

Sydän kädessä -sarjassa perheyritysten äidit, tyttäret, isät,pojat, isovanhemmat ja muut perheenjäsenet muis-

televat mennyttä ja miettivät tulevaisuutta.

TeksTi: Hanna Ojanpää | kuva: Olli Häkämies

13

TIuKu räsänen (60)• Asema yrityksessä: toimitusjohtaja• Koulutus: ravintola-alan esimies

johda mihinkään hyvään. on hyvä tunnistaa, mikä riittää itselle ja olla siihen tyytyväinen. Jos olisimme kurkottaneet kuuta, oli-simme tehneet jo monta konkurssia.

mITKä OVAT YhTeIsTYön ILOT JA hAAsTeeT?TIuKu: Meillä on aidosti hauskaa yhdessä, tämä on meidän kaikkien yhteinen työpaikka. Keskustelemme paljon ja teemme päätökset yhdessä. lapset ovat pienestä pitäen kasvaneet yhdessä tekemiseen. Mitään suurempia ristiriitoja meillä ei ole. Vaikeinta minulle taitaa olla, miten kutsun lapsiani asiakkaiden edessä. VerA: Meillä ei ole erikseen työ- ja vapaa-ajan rooleja, siksi työasioistakin voi puhua vaikka saunan lauteilla. yritys on vah-vasti profiloitunut äitiin. Messuillakin ihmiset tulevat tiukun osastolle. Äiti ja isä jättävät ison aukon meille täytettäväksi, se pelottaa ihan oikeasti.TIuKu: olen aina sanonut, että sitten kun lapset ottavat joh-don, he saavat tehdä omat päätöksensä. Mutta tuskin minä osaan silmiäni ummistaa. Ja toisaalta toivon, että osaankin ajoissa puuttua, jos näen, että apu on tarpeen.

mITen YrITTäJYYs On VAIKuTTAnuT Perheeseen?TIuKu: näin jälkikäteen tulee mietittyä, että kyllähän lapset joutuivat pienenä olemaan aivan liikaa yksin - olimme ilmon kanssa aina töissä. se ajatus häiritsee minua edelleen. ehkä tulevaisuudessa voin maksaa velkaani takaisin ja auttaa lasten-lasten kanssa. VerA: Äiti ja isä ovat aina tehneet paljon töitä, mutta en ole sitä suoraan yhdistänyt yrittäjyyteen. Mitään traumoja lapsuu-destani ei siis ole jäänyt. ehkä yritys oli vain yksi lapsi lisää.

mITä AJATuKsIA suKuPOLVenVAIhdOKsesTA?TIuKu: olemme miettineen sukupolvenvaihdosta jo parin vuoden ajan ja lähivuosina siitä tulee totta. on ihanaa, että meillä on yritykselle jatkajat. tasapuolisuuden nimissä on tär-keää, että myös tipi huomioidaan perinnönjaossa, vaikka hän ei yrityksessä jatkakaan. olemme antaneet työlle niin paljon, että myyminen olisi tuntunut hukkaan heitetyiltä uhrauksilta. sukupolvenvaihdos tarkoittaa kuitenkin myös tarkkaa talou-dellista suunnittelua, ilman veroja ei tästäkään pääse eteen-päin. VerA: Firma jatkaa ja työ jatkuu, mutta silti yhteiskunta ottaa siitä osansa. onhan se erikoista ja turhauttavaakin. onneksi meillä on nyt alan ammattilainen apuna, yksin tästä ei selviäisi.

durOY OY• Perustettu vuonna 1974• toimiala: Kauneudenhoi-

tovälineineiden maahan-tuonti, myynti, suunnittelu ja koulutus

• liikevaihto 1 Me• henkilöstö 7

14

LuKIJAT ArVIOIVAT PerheYrITYs-LehTeä

VäITös: nAIsPerheYrITTäJä KäYTTää VALTAA sAAdAKseen AsIAT hOITumAAn

PL, sY JA PTT seLVITTIVäT: suOmALAIsOmIsTeIseT YrITYKseT VIrOssA

Tytti solankallio-Vahterin (Ktl, FM) väitöstutki-muksen ”Valta perheyrittäjänaisten subjektiivisena kokemuksena” mukaan naiset käyttävät valtaa yri-tyksensä päätöksenteossa nimenomaan saadakseen asiat hoitumaan eivätkä he ole kiinnostuneita vallasta sinänsä. naisyrittäjille on tavanomaista monenlaisten eri tehtävien, velvollisuuksien ja vastuiden samanaikai-suus niin yrittäjänä kuin perheenäitinäkin.

-yrittäjyystutkimuksessa on perinteisesti kuvattu naiset taka-alalla oleviksi miesten toiminnan mahdollis-tajiksi ja usein vailla merkittävää omaa roolia, solankal-lio-Vahteri toteaa.

Perheyrittäjänaisen henkilökohtaisia kokemuksia käsitellään tutkimuksessa vallankokemuksen, ruuhka-vuosien, yhteistyön ja kasvun, menestyksen, perheen merkityksen sekä voimaantumisen näkökulmasta. Valta kuvataan tässä positiivisena voimavarana. tuloksissa esitellään myös naisyrittäjän voimaantumisen kehä-malli.

solankallio-Vahteri selvitti valtaan liittyviä element-tejä perheyrittäjänaisten kokemana kolmen valtaele-mentin, päätösvallan, dominanssin ja tahdonvoiman näkökulmasta. tutkimuksen aineisto koostuu internet-pohjaisesta kyselytutkimuksesta ja teemahaastatte-luista.

Aineiston laadullisessa analyysissa käytettiin psyko-logian professori Markku ojasen DVAs-mittaria (Desc-riptive Visual Analogue scale), jonka kokonaisvaltaiseen elämänhallintaan ja koettuun hyvinvointiin liittyviä elementtejä on tarkasteltu kuuden eri näkökulman avulla. Mittari on alun perin kehitetty työoloja ja onnel-lisuutta selvittäviin tutkimuksiin erityisesti psykologian ja työpsykologian aloille. sitä on sovellettu myöhem-min myös kauppatieteissä laadulliseen tutkimukseen.

lisätietoja: tytti solankallio-Vahteri, puh. 050 591 1979, tytti.solankallio-vahteri@jkl.fi

Viron nopea talouskasvu 2000-luvulla sekä suomea alhaisempi palkkataso ja keveämpi yritysverotus houkuttelevat suomessa toi-mivia yrityksiä laajentamaan liiketoimintaansa Virossa.

ilmiön laajuuden ja vaikutusten hahmottami-seksi Perheyritysten liitto, suomen yrittäjät ja Pellervon taloustutkimus toteuttivat yhteistyönä selvityksen suomalaisomisteisista yrityk-sistä Virossa.

suomalaisomisteisten virolaisyhtiöiden määrä kasvoi 60 prosentilla vuodesta 2001 vuoteen 2011. Virossa toimi viime vuonna 1 300 suomalai-somisteista yritystä (omis-tusosuus yli 50 prosenttia). suomalaisomisteisten Virossa toimivien yritysten liikevaihto oli 4,3, miljardia euroa ja ne työllistivät 27 000 työntekijää vuonna 2011.

Virossa toimii 58 000 yritystä, joiden yhteenlas-kettu liikevaihto oli 38 miljar-dia euroa ja niiden työllisten määrä 400 000 vuonna 2011.

lisätietoa: Viestintä- ja yhteiskuntasuhdepäällikkö eveliina talvitie

Perheyritys-lehden lukijakunnan keskuudessa toteutettiin lukija-kysely, johon vastasi 60 lukijaa.

hyödyllisenä lehteä piti 67 prosenttia ja erittäin hyödylli-senä 17 prosenttia vastaajista. Viiden prosentin mielestä lehti on hyödytön.

yi puolet vastaajista kertoi säilyttävänsä lehden aina tai toisinaan lukeakseen sen uudel-leen. 13 prosenttia oli sitä mieltä, että lehden pitäisi ilmestyä useammin. toivomuksia esitet-tiin myös ylimääräisten teema-numeroiden tuottamisesta.

Kiinnostavimpana sisältönä pidetään yritystarinoita, henki-lökuvia ja popularisoidun tutki-mustiedon esittelyä. lehden ulkoasua pidetään raikkaana ja viimeisteltynä. Muutama vastaa-jista toivoi lisää artikkeleita pienemmistä yrityksistä.

lehden toimitus huomioi toiveet ja mielipiteet tulevien lehtien sisällöissä.

PERHEYRITYS№ 1/2013 PERHEYRITYSTEN LIITTO RY

Hankenin uusi tutkimuskeskus keskittyy

perheyrityksiinSIVU 44

Berner Oy sai työelämäpalkinnon

SIVU 30

Talviakatemiassa perehdytään jatkuvuuteen

SIVU 12

Terveisiä perheeltä!Perheyritysten liiton yhteiskun-tavastuun teemana vuonna 2013 on perheen hyvinvointi. Yritysten työntekijät ja heidän perheensä ovat avaintekijöitä sekä yrityksen että yhteiskun-nan menestyksessä. Perheyritysten liitto pyrkii omalta osaltaan nostamaan esiin hyviä käytäntöjä, jotka edistävät perheyritysten työn-tekijöiden perheiden hyvin-vointia.

PERHEYRITYSTEN LIITTO

PERHEYRITYS 1/2013

PERHEYRITYSTEN

LIITTO RY

Lyhyesti

15

AKAVA nOsTAA esILLe KYsYmYKsen PerInTöVerOn OIKeudenmuKAIsuudesTA

nexT-TOImInTA numerOInA

PerheYrITYsTuTKIJAT JA AsIAnTunTIJAT VerKOsTOITuIVAT hAAGA-heLIAssA

Akava muistuttaa verokannanotos-saan, että sukupolvenvaihdos koskee lähivuosina kymmeniätuhansia yrittäjiä. niin ikään kannanotossa todetaan, että perheyritystoiminnan jatkuvuus ja kasvu on keskeinen osa suomalaista kasvu- ja työllisyysstra-tegiaa.

Akavan mukaan sukupolvenvaih-doksen yhteydessä perintöverolla on suuri merkitys. Perintöveron maksa-minen saattaa edellyttää perityn omaisuuden tai sen osan myyntiä. tämä on usein ongelmallista ja erityi-sen haitallista silloin, kun kysymys on yritystoiminnan jatkamisesta sukupolvenvaihdosten yhteydessä. sukupolvenvaihdoshuojennus ei ole poistanut ongelmaa, mutta sen olemassaolo on nostanut esille kysymyksen perintöveron oikeuden-mukaisuudesta.

Akava esittää, että suomessa otetaan mallia ruotsista, jossa perintöverosta on luovuttu ja tilalle kehitetty perityn ja lahjaksi saadun omaisuuden luovutusvoittovero-tusta. tarkoituksena ei ole keventää perityn omaisuuden lopullista verokohtelua, vaan muuttaa verovel-vollisuutta vastaamaan paremmin veronmaksukykyä. tämä poistaa perintö- ja lahjaveroon liittyvät nykyiset ongelmat sekä parantaa olennaisesti perheyritysten kasvu- ja työllistämisedellytyksiä.

Kokonaisuus toteutetaan siten, että se on verotulojen näkökulmasta pidemmällä aikavälillä neutraali.

Facebookin nxG-ryhmän sivuilta tavoitat lähes 200 nextiä.

sivustolta saat kaiken tarvit-tavan tiedon liiton tulevista tapahtumista.

talviakatemia on nextien pääta-pahtuma ja se järjestetään aina tammikuun viimeisenä viikonlop-puna.

tänä vuonna tapahtumaan osallistui 69 nextiä.

round table järjestetään kesällä 6. kerran. edellisiä vieraita ovat olleet Alexander stubb, merja Ylä-Anttila, Jari sarasvuo ja Jorma Lillbacka.

nextien perinteiset rapujuh-lat järjestetään tänä vuonna 6.9. edelliseen rapujuhlaan osallistui 60 nextiä.

FBn tarjoaa tänä kesänä nexteille yli 80 harjoittelupaikkaa ympäri maailmaa. Paikkoja on tarjolla Australiasta Kolumbiaan.

Kansainvälinen next-tapaami-nen kerää vuosittain yhteen 200 nextiä ympäri maailmaa. tänä vuonna tapahtuma järjestetään new yorkissa. suomesta tapahtu-maan osallistui 28 nextiä.

nextit tekevät yhteistyötä ruot-sin nextien kanssa. tänä kesänä 8 suomen nextiä vieraili tukhol-massa. ohjelmassa oli yhteinen vierailu Bonnierin perheen luo ja illallinen.

lisätietoja: Mikko Pelliseltä, p. 040 548 7232 tai mikko.pellinen@perheyritys.fi.

Perheyritysten liitto ry on jo yli 10 vuoden ajan järjestänyt vuosittain liikesivistysrahaston tuella perheyritystutkija- ja asiantuntijatapaamisen yhteistyössä eri korkeakoulujen kanssa. tänä vuonna tapaaminen järjestettiin huhtikuussa hAAGA-heliAn Vallilan toimipisteessä.

tapaamisen tavoitteena on tarjota suoma-laisille perheyritystutkijoille ja -asiantuntijoille mahdollisuus verkostoitua ja jakaa kokemuk-siaan tutkimuksen teosta ja tutkimustensa tuloksista sekä käytännön arjesta perheyritysten parissa. Vuoropuhelu oli tänäkin vuonna vilkasta noin 30 osallistujan kesken.

tapaamisessa tampereen yliopiston emeritus professori Markku ojanen paljasti, että perhe-yrittäjillä, yrittäjäperheillä ja perheyrityksillä on hyvät edellytykset onnellisuuteen, joka koostuu itsensä hyväksymisestä, myönteisistä ihmissuh-teista, autonomiasta, ympäristön hallinnasta, elämän tarkoituksesta ja persoonallisesta kasvusta.

Käytännönläheisyyttä tapaamiseen toivat Anne Bernerin emännöimä vierailu Vallila inte-rior oy:ssa, taikalyhty oy:n ja hAAGA-heliAn opiskelija Ville Kantolan kertomus omasta matkastaan yrityksen jatkajaksi ja Aronia Group oy:n Jarkko saukkolan vetämä työpaja. työpa-jassa osallistujat saivat ratkoa pienryhmissä aitoa sukupolvenvaihdosta.

%

16

perHeyriTys ja sTarTup -uupunut isä ja

murjottava murrosikäinen

sami Kuusela kirjoitti oppaan startup-kulttuurin ymmärtämiseksi. Jaakko Wäänäsen mielestä

perhe- ja startup-yrityksien yhteispelissä on paljon hyödyntämätöntä potentiaalia.

startup-yritys voidaan kiteyttää vaik-kapa näin: mahdollisimman vähän työntekijöitä, mahdollisimman hel-posti monistettava tuote tai palvelu ja mahdollisimman huima voitto. osa ideologiaa on se, että selvä enemmistö startup-yrityksistä päättyy epäonnistu-miseen.

KuuseLA - sILLAnrAKenTAJAstartup on aika kaukana perheyritysten pitkäjänteisyyttä korostavasta luon-teesta, oikeastaan ne edustavat yrittä-jyyden ääripäitä.

- niin se taitaa olla. Minulle perhe-yritykset herättävät mielikuvan laaduk-kaalle, muttei vallankumoukselliselle bisnesidealle perustuvasta liiketoimin-nasta, joka on vakaata, työvoimaval-taista ja mukavan kannattavaa, startup-yrittäjä sami Kuusela pohtii.

Kuuselan kokemusten mukaan perheyritysten, suuryritysten ja muiden niin sanottujen perinteisten yritysten henkinen välimatka startup-yrityksiin on iso. näiden kahden maailman välille hän haluaa rakentaa siltaa.

Keskustelunavaukseksi hän on kirjoittanut pamfletin Hupparihörhö ja bisnesmies – opas startup-kulttuurin

ymmärtämiseen. siinä Kuusela kuvai-lee suuryrityksiä ”töistään uupuneeksi isäksi” ja startup-yrityksiä ”murjotta-vaksi murrosikäiseksi.”

”sydämessään murrosikäinen toivoo, että ovi aukeaisi ja isä sanoisi: tule syömään. Jutellaan. noissa sun jutuissa on kyllä jotain tosi kiinnosta-vaa,” Kuusela kirjoittaa.

Wäänänen – PITKäJänTeInen KäYnnIsTäJä eivät asetelmat silti niin lokeroituneet ja mustavalkoiset ole. suomessa on esi-merkiksi lukuisia perheyrityksiä, joiden ympärille on versonnut myös startup-toimintaa.

helsinkiläinen Jaakko Wäänänen on tästä elävä esimerkki. Perheyritys Fregatti oy:n seuraajasukupolvea edus-tava 30-vuotias Wäänänen on ehtinyt perustaa jo neljä startup-yritystä. niistä ensimmäinen liittyi Fregatti oy:n liike-toimintaan, kolme muuta ei.

Wäänäsen startupeista kolmen toiminta on loppunut. Palvelumuo-toilutoimisto Diagonal Mental struc-ture oy porskuttaa mukavasti. Vajaan kahden miljoonan euron liikevaihtoa pyörittävä yritys työllistää 15 alansa

huippuosaajaa. Vuonna 2015 Diago-nalin tavoite on olla Pohjoismaiden merkittävin muotoilutoimisto omassa kategoriassaan.

Wäänänen ei näe startup- ja perheyrityksiä yrittäjyyden ääripäinä.

- ne täydentävät toisiaan. Perheyri-tykset ovat suomen talouden peruspi-lari: vastuullisia, pitkäjänteisiä. startupit ovat suomen tulevaisuus: innovatiivi-sia, kansainvälistyviä ja ketteriä.

- Koko suomen talous on kuin yhtä uudelleenmuotoutuvaa startupia ja juuri perheyritysten rooli voi olla tässä merkittävä. Perheyritysten seuraajasu-kupolvella on hyvät valmiudet tähän murrokseen. he ovat keskimäärin korkeammin koulutettuja, heissä on vahvaa yrittäjyyttä ja monilla on henki-sen lisäksi myös taloudellista pääomaa.

Wäänäselle itselleen on tullut aiem-mista startup-yrityksistä myös lunta tupaan, mutta hän pitää niistä saatuja oppeja silti arvokkaina.

- ne kokemukset ovat tuoneet sellaista liike-elämän ymmärrystä ja osaamista lyhyessä ajassa, mitä ei mistään koulutuksista voi saada, KtM Wäänänen vakuuttaa.

TeksTi: TapiO neva kuvaT: rami salle ja vesa laiTinen

hörhöilyä vai kovaa duunia? ”Pienet kasvuyritykset tekevät pelejä, puhelinsovelluksia ja erilaista mobiiliki-vaa, mutta missä on se hupparimies, joka marssii sisään paperitehtaaseen ja vakuut-taa tekevänsä kumouksen tehtaan mär-käpäässä?” kirjoittaa eVAn johtaja matti Apunen Kuuselan pamfletin alkusanoissa.

nopeita hokkuspokkustemppuja ei ole luvassa, Kuusela myöntää.

- startup-skenellä olisi varmasti annet-tavaa paperitehtaaseenkin, esimerkiksi sisäisen yrittämisen asenteessa ja notkeu-dessa, suhtautumisessa koko liiketoimin-taan. sitä kautta voisi löytyä apua kansain-välistymiseen, internetin hyödyntämiseen, kenties jopa johonkin mullistavaan keksin-töön, Kuusela pohtii.

suomalaiseen talouskeskusteluun mahtuu vain yksi aihe kerrallaan, väite-tään. Viime vuosina startup on ollut paljon esillä.

Mitä mieltä startupin käytännön tekijät ovat keskusteluilmapiiristä?

- startup on sana, jolla saa lypsettyä sympatiaa poliittiselta kentältä. toisaalta siitä on yritetty luoda puheissa liian makeaa kuvaa, sellaista starakulttuuria ja startup-ohjuksia. Pitäisi saada luotua lähestyttävämpi kuva. suomi tarvitsee uusia yrityksiä, myös niitä vähemmän makeita, Wäänänen arvioi.

- yleinen harhaluulo on, että tämä olisi nuorten hommaa, menestyminen olisi jotenkin helppoa ja tekeminen hörhöilyä. startup-yrityksissä tehdään paljon duunia, mutta sitä tehdään uudella tavalla. Ulos-päin se ei aina näytä siltä, miltä työnteon perinteisen käsityksen mukaan pitäisi näyttää, Kuusela sanoo.

Vaikka suomalaisessa talouskeskuste-lussa startup on ollut paljon esillä, tekojen tasolle se ei ole Kuuselan mielestä säteillyt.

- suomalainen startup voi huonosti. Kotimaisten riskisijoitusten määrä on laske-nut jo vuosia. Myös niin sanottu perinteinen teollisuus on vaikeuksissa. näiden kahden maailman kannattaisi kohdata toisensa, etteivät molemmat putoa kelkasta. tällä hetkellä tilanne suomalaisissa startup-yrityksissä on enimmäkseen se, että rahoi-tusta haetaan ulkomailta, usein yhdysval-loista. Kun silloin tällöin joku onnistuu, menee myös hyöty sinne – voitot, osaava työvoima ja kaikki muu. startup-suomesta uhkaa tulla vain Piilaakson etäpesäke. Koti-markkinat ovat vaatimattomat.

- Jos mikään ei muutu, on se riski koko suomen talouselämälle, Kuusela pelkää.

JAAKKO Wäänänen• ikä: 30• toimitusjohtaja, Diagonal Mental

structure oy. Perheyritys Fregatti oy:n osakas ja hallituksen jäsen

• Perusti opiskeluaikoinaan merellisten tapahtumien parissa toimivan Fregatin rinnalle tapahtumakonsultaatioyrityksen, sitten muotoilutoimiston, softayhtiön ja web-kaupan. Muotoilutoimisto Diagonal on toiminnassa edelleen.

• Perhe: Avovaimo ja kaksi alle kouluikäistä lasta

• Asuu: helsingin Kruununhaassa vuokralla

sAmI KuuseLA• ikä: 41• stratup-yrittäjä. tehnyt töitä myös freelance-toimittajana yli

20 vuotta• Perusti vuonna 1996 internetin äänisuunnittelutoimiston,

joka ryhtyi tuottamaan sisältöä. Vuonna 2005 perusti yrityksen, jonka liikeidea oli käyttää puhelimen nauhuria uudella tavalla ja sitten jalkapallofaneille luotu globaali virtuaalikatsomo. yritys teki yhteistyötä mm. FC Barcelonan kanssa. sitten rahoitusneuvottelut amerikkalaisen riskisijoittajan kanssa kaatuivat.

• Avovaimo ja 5-vuotias poika• Asuu: helsingin Vanhankaupunginkoskella kerrostalossa

18

TeksTi: mikkO pellinen | kuvaT: markO kOivupOrras

Maidon rohkeat jalostajat

niklas, marjo, hanna ja Timo Keski-Kasarin Juustoportti haastaa alan jättiläiset panostamalla laatuun ja ennakkoluulottomaan tuotevalikoimaan. Kuvasta puuttuvat sofia ja maria Keski-Kasari.

19

eteläpohjalainen Juustoportti oy on kasvanut 25 vuodessa pienestä kahvila-juustolasta

suomen suurimmaksi yksityiseksi meijeribrändiksi. tuoreimpana

osoituksena vahvasta tulevaisuudenuskosta on uuden

meijerin rakentaminen, jollaisia on suomeen tehty sitten 1970-luvun

harvoja, jos ollenkaan.

JuusTOPOrTTI OY• suomen suurin yksityinen meijeri,

päätuotteina hapanmaitotuotteet ja juustot

• suomen suurin kotijuuston valmistaja

• liikennemyymälät Jalasjärvellä ja Mäntsälässä

• tytäryhtiö Kasvis Galleria oy tekee kasvispohjaisia valmisruokia Kuopiossa

• Perustettu 1989• liikevaihto v. 2012 40 meur (arvio)• liikevoitto v. 2012 yli 1 meur (arvio)• työllistää vakituisesti 150 ihmistä,

kesäsesonkina 220

20

Juustoportin juuret sijoittuvat Jalasjärven hirvijärvelle, jossa Timo Keski-Kasarin van-hemmilla oli maatila. Maatilalla martti ja Aila Keski-Kasari valmistivat myytäväksi leipäjuus-toa. reilut kaksikymmentä vuotta leipäjuustoa tehtiin maatilalla, kunnes agrologipariskunta timo ja marjo Keski-Kasari hahmottelivat lopputyössään fiktiivisen Juustoportti oy:n. Fiktio muuttui todeksi vuonna 1989, kun Keski-Kasarit rakensivat kolmostien varteen 40-paikkaisen kahvila-juustolan.

toukokuussa 2013 ollaan Jalasjärven keskustassa, kymmenen kilometrin päässä Juustoportin kahvilasta. Juustoportti hankki Jalasjärven kunnalta vanhan meijerinsä naapurissa sijaitsevan vanhan oppilaitoskiin-teistön. nyt entisestä rekkahallista on pystyssä ainoastaan ulkoseinät, kaikki muu on raken-nettu käytännössä alusta lähtien viimeisen päälle moderniksi meijeriksi.

- Uuden meijerin rakentaminen vanhoi-hin tiloihin on samanhintaista kuin uudisra-kennuksen rakentaminen. Kiinteistön sijainti vanhan tehtaamme vieressä tehostaa toimin-taamme huomattavasti. investoinnin myötä tuotantotilamme kaksinkertaistuu ja tontilla on mahdollisuus kasvaa myös tulevaisuu-

dessa, sanoo Juustoportin toimitusjohtaja timo Keski-Kasari.

investoinnin arvo on 5-6 miljoonaa euroa, noin 20 prosenttia meijeriyhtiön liikevaih-dosta. Keski-Kasareilla on kädet täynnä töitä, jotta uusi meijeri on täydessä toiminnassa heinäkuussa.

JATKuVAA uudIsTumIsTA yrityksen alusta lähtien juustoporttilaiset ovat olleet innokkaita kokeilemaan uutta ja uudista-maan toimialan tuotevalikoimaa. Vuonna 1993 Juustoportti lähti testaamaan suomalaisten jugurttimieltymyksiä, kun se toi ensimmäisenä valmistajana markkinoille asidofilus-bifido-jugurtin. Jugurtti oli yhtiölle täysosuma. Kulut-tajat tykästyivät uudenmakuiseen jugurttiin ja se valittiin samana vuonna vuoden kotimai-seksi elintarvikkeeksi.

isabella-jugurtin menestys innoitti Keski-Kasarit miettimään entistä enemmän uutta. Vuonna 1996 Juustoportti ryhtyi valmista-maan kellaroituja, sveitsiläistyyppisiä juustoja ainoana kotimaisena valmistajana. ensimmäi-senä vuonna Juustoportti tuotti 3000 kiloa vuodessa kypsytettyjä juustoja. Määrä oli auttamatta liian pieni, eikä sillä katettu edes

juustomestarin palkkakustannuksia. Pullonkaula toiminnan kasvattamiselle oli

kellari, joka oli kapasiteettinsa äärirajoissa. Jotta toiminnan volyymit saataisiin oikealle tasolle, oli rakennettava uusi kellari, jossa juustoja voidaan kypsyttää 6-18 kuukautta. Kellarikapasiteetin kymmenkertaistaminen oli talouspäällikön painajainen, sillä investoin-nin arvo oli suurempi kuin silloinen juustoista kertyvä liikevaihto.

- tiesimme, että edessä olisi kävely kuole-manlaaksoon, jonka ylitys ei olisi mikään itses-täänselvyys. Kypsytettyjen juustojen kysyntä näytti kuitenkin lupaavalta ja tiesimme, että jos me emme tähän panosta, joku muu tulee sen varmasti tekemään. Päätös vaati omista-jalta pitkäjänteisyyttä, sillä nopeita voittoja ei ollut luvassa. nyt olemme sen suhteen jo aika hyvässä tilanteessa, timo Keski-Kasari toteaa.

LAATu rATKAIseeJuustoportin menestys nojaa vahvasti laatupa-nostuksiin. Kompromisseille ei yksinkertaisesti ole sijaa.

- esimerkiksi kahvijugurttiamme varten hillotehdas keittää satoja litroja kahvia, joka tislataan maun antavaksi kahvisiirapiksi.

Keskinäinen kunnioitus on avain avoimeen kommunikaatioon, painottavat hanna ja niklas Keski-Kasari.

21

Vastaavasti vaniljajugurtissa käytämme oikeaa vaniljatankoa. Keinotekoisiakin tapoja on tarjolla ja ne ovat halvempia ja nopeampia, mutta niihin emme ole lähte-neet mukaan, timo Keski-Kasari sanoo.

Kun tarkastellaan viime vuosien ruoka-trendejä kuten luomua ja lähiruokaa, on Juustoportti hyötynyt molemmista.

- Kuluttajat ovat koko ajan kiinnostu-neempia ruoan alkuperästä ja laadusta. tuotteiden on oltava sellaisia, että niitä voi syöttää omille lapsille, sanoo Marjo Keski-Kasari.

KAsVuA hALLITAAn TOImInTAKuLTTuurILLAJuustoportti on kasvattanut liikevaihtoaan 24 vuoden aikana 200 000 eurosta 40 mil-joonaan euroon. Vuotuiseksi kasvuprosen-tiksi muodostuu 17, mikä on erinomainen suoritus mille tahansa tuotannolliselle yri-tykselle. samaan aikaan yrityksen työnteki-jämäärä on kasvanut ensimmäisen vuoden yhdeksästä 150 vakituiseen työntekijään. seitsemän näistä yhdeksästä työskentelee edelleen yrityksen palveluksessa.

työntekijöiden vaihtuvuus yrityksessä

on vähäistä, viime vuonna työpaikkaa vaihtoi 5 työntekijää 150:stä. Keskimäärin työsuhde on tällä hetkellä Juustoportissa kymmenen vuotta. Pitkien työsuhteiden perusta luodaan kesätöissä. Kesän seson-kihuippua tasaavat 60-70 vuotuista kesä-työntekijää. 8000 asukkaan Jalasjärvellä se merkitsee, että iso osa yhdestä ikäluokasta opettelee työnteon kulttuuriin Juustopor-tin palveluksessa.

nopea kasvu on tuonut yritykselle myös haasteita. timo Keski-Kasari nostaa esiin kaksi menestystekijää, jotka ovat auttaneet kasvun hallinnassa.

- Jos yritysten välisiä eroja tarkastellaan oikein kriittisesti, ovat yritysten raken-nukset ja tuotantolaitteet pohjimmiltaan verrattain samanlaisia, eivätkä ihmisetkään niin erilaisia ole. sen sijaan erot syntyvät yrityksessä vallitsevasta toimintakulttuu-rista. eli siitä, millainen tekemisen, ahke-ruuden, innovoinnin ja vaikuttamisen kult-tuuri yritykseen on syntynyt. Me olemme tehneet kulttuurin suhteen erittäin paljon töitä ja sen seurauksena yrityksessä on vahva perinne vastuunottoon.

timo Keski-Kasarin mukaan yrityksen

työntekijät ovat merkittävästi auttaneet kasvun hallinnassa nostamalla esiin paran-nettavia prosesseja ja ideoimalla ratkai-sumalleja. oleellista on ruokkia ihmisten innostusta.

- Joku tuntee intohimoa uusien tuottei-den kehittämiseen, toinen laatuasioihin, kolmas taas henkilöstön koulutukseen. Meidän tavoitteemme on tarjota työnteki-jöillemme mahdollisuus toteuttaa asioita, joista nämä syttyvät, Keski-Kasari mainit-see.

yhteen hitsautunut kulttuuri näkyy myös yhtiön päätöksenteossa.

- yksi menestyksen avaimista on ollut se, että toivumme nopeasti väärästä päätöksestä. teemme paljon päätöksiä ja niiden onnistumisprosentti on varmaan sama kuin muillakin, mutta huonoista päätöksistä toivumme yrityksenä nopeasti ja teemme uuden päätöksen.

LIIKeTOImInnAT OmIIn YhTIöIhIntoinen merkittävä päätös kasvun hallin-nassa liittyy yhtiörakenteeseen. Kun 2000-luvun puolivälissä yhtiön palveluksessa oli jo yli sata ihmistä, alkoi omistajien korviin

niklas Keski-Kasari tarkastelee hapatustankissa valmistuvaa jugurttia.

22

timo Keski-Kasari arvioi, että hallituksen keväinen yhteisö- ja osinkoverouu-distus ei huonontanut eikä parantanut omistajayrittäjien asemaa. Muutos parantaa hänen mielestään eniten ulkomaisten yritysten asemaa ja ennakoi-kin vipinää yrityskaupparintamalla.

- Ulkomaiset omistajat tekevät tarjouksia kotimaisista yrityksistä, kuten on jo tehtykin. se, onko kehitys paras ratkaisu työpaikkojen ja verotulojen kannalta, jää muiden arvioitavaksi.

yritysverotusta merkittävämpi asia Keski-Kasarin mielestä on tällä hetkellä suomen tuottavuuskehitys.

- en ole huolissani siitä onko yritysveroprosentti 24 tai 20, vaan siitä, millä yrityksen tulos tehdään. Kun tulee uusia velvoitteita, sääntelyä, veroja ja maksuja, on sama asetetaanko niitä kunnille, kansalaisille vai yrityksille. ne kaikki syövät kuitenkin tuottavuutta ja kannattavuutta. Kilpailukyky ei kaadu koulutuspäiviin tai siihen, että arvonlisävero nousee tai sairasloman karens-siajan poistoon, eikä siihenkään, että yhä useampaan asiaan tarvitaan passi tai todistus ja niistä istutaan koulunpenkillä. Mutta jos nämä kaikki lasketaan yhteen ja edelleen keksitään uusia asioita, joissa tarvitaan koulutuspäiviä, onko meillä parinkymmenen vuoden päästä enää työpäiviä jäljellä?

kantautua epäilyjä oman työpanoksen merki-tyksestä suureksi kasvaneessa joukossa.

- Kuuntelimme näitä heikkoja signaaleja erittäin tarkasti. yksittäisen työntekijän epäi-lyt eivät yritystä kaada, mutta jos kaikki ajatte-levat näin, niin siihen yritys voi kaatua, kuten on nähty. ratkaisuksi yhtiöitimme kaikki yrityksen eri toiminnot omiin yhtiöihin. näin omalla tekemisellä on suora vaikutus yrityk-sen toimintaan. Jälkikäteen tarkasteltuna se on ollut yksi parhaista päätöksistämme.

timo Keski-Kasari huomauttaa, että yhti-öittäminen on hyvä ratkaisu myös sukupol-venvaihdoksen näkökulmasta.

- hajautettu yhtiörakenne mahdollis-taa, että seuraajapolvi voi aikanaan toimia yhdessä tai omillaan.

OmIsTAJuuden FOOrumITMarjo ja timo Keski-Kasarin neljästä lapsesta vanhimmat hanna ja niklas ovat mukana yhtiön hallituksessa. hanna työskentelee hr-specialistina ulkopuolisessa yrityksessä ja niklas järjestelee uudelleen leipäjuustojen tuotantoa perheyrityksessä. Kaksi nuorempaa

opiskelevat vielä, sofia restonomiksi ja maria aloittaa syksyllä lukion. hallituksen kokoukset on rauhoitettu perheasioilta, niissä keskity-tään puhtaasti yrityksen kehittämiseen ja pää-töksentekoon.

lisäksi Keski-Kasareilla on perheneuvosto, jossa käsitellään erityisesti jatkajapolven mielessä olevia teemoja omistajuudesta ja yrityksen jatkuvuudesta. Perheneuvoston jäseniä ovat perheen kaikki täysi-ikäiset.

- Perheneuvosto on hyvä foorumi puhua perheestä ja perheyrittäjyydestä muutaman kerran vuodessa, hanna Keski-Kasari kuvaa.

lopuksi on palattava vielä uuteen meije-riin. tulossa on uuden teknologian laitteistoja ja tuotantolinjoja, joita ei euroopassakaan ole vielä kovin monta. Mutta mihin niillä tähdä-tään?

- tuomme markkinoille tuoteryhmän, jota ei sellaisenaan ole vielä suomessa olemassa. Kyseessä on kylmässä säilytettävä kotimainen ruokatuote, josta tarkoituksemme on raken-taa uutta ja isoa, vihjaa niklas Keski-Kasari.

niin, uutta ja isoa. Umpipohjalaisia ovat.

suomen tuottavuus huolettaa

23

”Koska työpaikkaa ei voi vaihtaa, on oma nahka täytynyt luoda moneen kertaan uudestaan ja uudestaan”, kuvaa Juustoportin toimitusjohtaja Timo Keski-Kasari.

24

VEROPARATIISI SUOMIVeroparatiisikeskustelu on ajoittain kesääkin kuu-mempaa. en käsittele sitä enempää, mutta käytän tilaisuuden hyväkseni ja oikaisen tässä alussa yhden yleisen virhekäsityksen, joka mediassa liikkuu.

tulojen ja varojen piilottelu veroparatiiseihin – tai ehkä pitäisi puhua veroparasiiteistä – on kaikin puolin tuomittavaa ja usein vieläpä rikollista. sen sijaan aivan eri asia on se, että suomalaiset yri-tykset – olkoot sitten globaaleja pörssiyhtiöitä tai kansainvälisiä perheyrityksiä – käyttävät ulkomailla myös matalan verotuksen maissa sijaitsevia yhtiöitä lainmukaisesti tavanomaisessa liiketoiminnassaan. rakenteisiin on liiketaloudelliset syyt, ja ne ovat avoimesti verottajan tutkittavissa. Usein tällaisten yhtiöiden tulot verotetaan suomessa täysimääräi-sesti. nämä yhtiöt eivät ole niitä paratiisin käärmei-tä, joita kovasti ja aiheellisesti jahdataan.

Keskitytään veroparasiittien sijasta kotoisampaan veroparatiisiin. siltä suomi nimittäin kuulostaa, kun lukee lehtien otsikoita: ”osinkopäätöksestä iso hyöty kovatuloisille yrittäjille” tai ”näin rikas tienaa kymppitonneja hallituksen verouudistuksella” uuti-soi helsingin sanomat keväällä.

eurostatin huhtikuussa julkaisemien tilastojen mu-kaan suomi oli viidenneksi kovin verottaja 27 eU-maan joukossa vuonna 2011. emme me siis ihan paratiisinomaisessa tilassa elä.

Mutta entä omistajan kannalta? onko suomi vero-paratiisi? on. Antakaa kun perustelen.

yhteisövero 20 prosenttia. osinkovero nolla. ei pe-rintö- ja lahjaveroa. eikös tämä ole omistajan vero-

paratiisi? on se – ulkomaisen omistajan.

Kun esimerkiksi ruotsalainen perheyritys AB te-kee sijoituksen suomalaiseen yritykseen oy, se pääsee nauttimaan euroopan tasolla mal-tillisesta 20 prosentin yhteisöverosta. Kun oy on maksanut voitostaan verot ja jakaa voiton AB:lle, suomi ei voi periä osingosta euroakaan veroa. oj, vilken skatteparadis Finland är!

Mietitäänpä askel pidemmälle. AB:n omista-jat voivat aikanaan nostaa perheyritykseen-

sä kertynyttä voittoa osinkona. silloin he toki maksa-vat siitä osinkoveroa – mutta ruotsissa, ei suomessa. Kun ruotsalainen perheyrittäjä kuolee, perillisiltä ruotsissa kerättävä perintövero on nolla.

entä sitten, jos omistaja on suomalainen? yritys maksaa ensin sen maltillisen 20 prosenttia yhteisö-veroa. sitten omistaja maksaa osingostaan noin 8-30 prosenttia veroa. Kun tähän yritysten verorälssiin* eli perheyrityksiin kuuluvan yrityksen omistajasta aika jättää, hänen perillisensä maksavat yrityksen osakkeista jopa 19 % perintöveroa. Ja sen veron maksamiseen otetaan rahat perheyrityksestä, jolloin maksetaan taas osinkoveroa. onpas suomalaisen omistajan paratiisissa varjoja.

suomi haluaa olla ulkomaisten omistajien veropara-tiisi. se on hallituksemme tahto. Me haluamme tän-ne ulkomaisia investointeja ja ulkomaista pääomaa. se työllistää. näin on. Kannatan ulkomaisia inves-tointeja lämpimästi.

se kohta, missä tämä yhtälö mättää, on suomalaisen veroparatiisin laskun maksaja. hallituksen linjaamat osinkoveron kiristykset maksaa yksinomaan suoma-lainen omistaja, siis perheyrityksen omistaja ja pörs-sin piensijoittaja suomessa.

Ulkomaisten omistajien osinkojen verotusta suomi ei voi kiristää. sen estävät eU:n direktiivit ja suomen 72 valtion kanssa tekemät kahdenväliset verosopi-mukset. niinpä yhteisöveron alentamisen ja sekä osinkoveron että perintöveron kiristämisen keinu-lauta tulee tiensä päähän. lauta ei enää keinu, jos omistajan puolen verotaakka on niin raskas, että omistaja ei jaksa ponnistaa yritystään kasvuun. on helpompaa myydä yritys sille ulkomaiselle omista-jalle. hän tulee paratiisiin mielellään.

* Lainaan tätä julkisuudessa iloisesti viljeltyä termiä hieman eri näkökulmasta. Yritysten verorälssi ovat perheyritykset. Ne käytännössä maksavat perintöve-rot, kun omistajista vääjäämättä joskus aika jättää. Toisin kuin rälssit yleensä, tähän verorälssiin kuulumi-nen ei tosin ole etuoikeus vaan taakka. Muut yritykset, kuten osuuskunnat, hajaomisteiset pörssiyhtiöt ja mo-nikansalliset yritykset eivät perintöveron ihanuudesta pääse nauttimaan.

Simo VAlttiKirjoittaja on Perheyritysten liiton

veroasiantuntija.

25

Uudet jäsenet

14.11.LIITOn sYYsKOKOus kokoaa perheyrittäjät tällä kertaa helsingin Kalastajatorpalle.

6.9.nexT rAPuJuhLAT järjestetään helsingissä. ennen rapujuhlia vieraillaan liiton jäsenyrityksessä. ennakko tiedustelut Mikko Pelliseltä, p. 040 548 7232 tai mikko.pellinen@perheyritys.fi.

9.-11.10. FBn summIT järjestetään tänä vuonna rio de Janeirossa. lisätietoa ja ilmoittautuminen www.fbnsummit.org.

Tulossa

Perustettu: 1957toimiala: tulostus- ja painoalaliikevaihto: 10 Meur henkilöstö: 158omistajasuku: niiniKotipaikka: helsinki

Perustettu: 1965toimiala: taloushallinnon palvelutliikevaihto: 6 Meur henkilöstö: 90omistajasuku: PeltomäkiKotipaikka: turku

Perustettu: 1955toimiala: teknologiateollisuusliikevaihto: 15,2 Meur henkilöstö: 85omistajasuku: Ala-talkkariKotipaikka: hellanmaa

McPaper oy Perustettu: 2009toimiala: kiinteistöjen hallintaliikevaihto: 150.000 henkilöstö: 0omistajasuku: harri JokinenKotipaikka: hämeenlinna

Perustettu: 2005toimiala: Kieli- ja kulttuurikoulutus, käännöspalvelutliikevaihto: 2 Meur henkilöstö: 9omistajasuku: Kanti-PaulKotipaikka tampere

sYKsYn 2013 TuLeVIA VALmennuKsIA Perheneuvosto -koulutuksessa paneudutaan per-heen toiminnan organisointiin ja erilaisiin toiminta-muotoihin. Koulutuksen aikana tutustutaan mm. käy-tännön esimerkkeihin perheneuvoston perustamisesta ja haasteita joita perheen hallinnassa saattaa tulla esille. Koulutus on hyödyllinen kaikille, jotka kokevat perheen tärkeänä osana perheyritystä ja sen tulevaisuutta. Perheyrityksissä hallituksilla on monenlaisia rooleja ja kokoonpanoja. Perheyrityksen hallitustyö -koulu-tuksessa palautetaan mieliin hallituksen rooli ja vas-tuut, pohditaan hallituksen erilaisia kokoonpanoja ja muodostamista sekä omistajien ja hallituksen välisen yhteistyön onnistumisen edellytyksiä. Koulutus on suunniteltu erityisesti perheyrityksille, jotka haluavat kehittää yritystään hallituksen avulla tai miettivät halli-tustyöskentelyn parantamista. sukupolvenvaihdos -seminaari kokoaa tänäkin vuonna yhteen sukupolvenvaihdoksesta kiinnostu-neita ja sitä miettiviä perheyrittäjiä. seminaarin aikana käydään läpi sukupolvenvaihdokseen liittyviä valittuja teemoja, ja ajatustenvaihto samassa vaiheessa olevien perheyrittäjien kanssa syventää pohdintoja. seminaari tarjoaa 'rautaisannoksen' sukupolvenvaihdoksesta niin teknisenä kuin henkisenäkin prosessina kaikille aiheesta kiinnostuneille. tarkempaa tietoa tulevista valmennuksista saat elo-kuussa liiton nettisivuilta ja Kuukausikatsauksesta, joka tulee sinulle sähköpostitse.

26

nanso ja harkittu ratkaisu

TeksTi: TerHi upOla | kuvaT: nansOn arkisTO

Jos nanso ei olisi perheyritys, sen tuotanto olisi jo siirtynyt halpamaihin.

-Voi kuulostaa mahtipontiselta, mutta ajatte-len isoisoisäni tavoin, että yritys on annettu meille yhteiskunnalta lainaksi ja hoidetta-vaksi, nanson hallituksen puheenjohtaja ja osakas Juha Berglund sanoo.

Berglund on perheyrittäjä neljännessä polvessa. yritys on edelleen 1930-luvulla yhtiön toimintaan mukaan tulleen vuorineu-vos emil Aaltosen perillisten hallussa. Ajal-leen tyypillisesti Aaltonen ajatteli tehtailijan tehtävän olevan yhteiskunnallisesti merkit-tävä ja vastuullinen, ja tuo ajatus on periyty-nyt seuraaville sukupolville.

Perheomistajuus on tuonut nansoon pitkäjänteisyyttä. tuotannon kotimaisuutta ja työllisyysvaikutuksia arvostetaan edelleen. syksyllä 2012 nanso Group palkittiin hyvä työ -palkinnolla suomalaisen työn liiton 100-vuotisjuhlassa.

-tuskin meillä olisi tehtaita torniossa ja

nokialla, ellemme olisi perheyritys, Juha Berg-lund sanoo.

suomessa valmistettujen tuotteiden osuus vuonna 2011 oli noin 44 prosenttia.

- toisaalta irtisanomisia on vältelty talou-dellisen menestyksen näkökulmasta liiankin kauan, Berglund toteaa.

-Perheyrityksenä nanso kokee suurta vastuuta työntekijöistä, hän jatkaa.

tätä kirjoitettaessa nansolla on käyn-nissä koko suomen henkilöstöä koskevat yt-neuvottelut.

Mahdolliset irtisanomiset ja lomautukset eivät kuitenkaan koske tuotannon työnteki-jöitä torniossa ja nokialla.

VenäJää JA VerKKOKAuPPAAViime vuodet ovat olleet nansossa taloudel-lisesti tiukkoja. Konsernin tulos painui viime vuonna yli kaksi miljoonaa euroa tappiolle

27

nAnsO GrOuP OY• Perustettu vuonna 1921

palkkavärjäämöksi• liikevaihto 2012 noin 62 miljoonaa

euroa• työntekijöitä noin 590• nykyiset omistajat neljättä

sukupolvea • laajentunut 2000-luvulla

voimakkaasti muun muassa yritysostoin

• Brändejä: nanso, Black horse ja Finnwear sekä sukkamerkit Vogue, norlyn, Amar, Finnwear ja Ks

• tuotanto vuodessa noin 3,9 miljoonaa vaatetta, 9 miljoonaa paria sukkahousuja ja 3 miljoonaa paria karkeita sukkia

28

Vastuullisuus on periaate, johon latautuu nanso Groupissa kovia odotuksia. yritys julisti huhtikuussa 2013 haluavansa olla ”suomen vastuullisin vaatetusteollisuusyritys”. nanso listaa joukon keinoja, joilla se pyrkii vastuullisuustavoitteeseensa: ”lupaamme lisätä ympäristöystävällisten

raaka-aineiden osuutta tuotteissamme ja pakkauksissamme. lupaamme tuottaa vähintään 20 % energiantarpeestamme uusiutuvilla energiaraaka-aineilla vuoteen 2015 mennessä.”

-Vastuullisuus on eri asia kuin kotimaisuus, nanson hallituksen puheenjohtaja ja osakas Juha Berglund muistuttaa. tiedostava kuluttaja arvostaa nykyään yhä enemmän ekologista tuotantoa, kestäviä tuotteita ja reiluja työoloja. tosin

Berglund toivoo, että nanso olisi pystynyt vieläkin nopeammin näyttämään, ettei se tuota kertakäyttötavaraa.Kotimaisuus tulee monen kuluttajan arvoissa vasta ekologisten arvojen jälkeen. tuotannosta on kuitenkin huomatta-

vasti helpompi saada tietoa, kun tehtaat ovat vieressä ja hankintaketju on lyhyt. Berglund uskoo myös kauppiaiden arvostavan laatua, joka liittyy kotimaisuuteen. -se ei tarkoita vain sitä, että napit pysyvät paikallaan, vaan myös ketteryyttä, nopeutta ja palvelua.

liikevaihdon laskettua toissa vuo-desta 2,5, prosenttia. Uuteen inves-toidaan kuitenkin koko ajan.

nanso perusti syksyllä verk-kokaupan, jonka suosio on Berg-lundin mukaan yllättänyt. Viime vuonna käynnistyi myös liikelah-joja myyvä tytäryhtiö nanso Pro sekä myyntiyhtiö Venäjällä. tänä vuonna avataan pari uutta liikettä suomessa.

Vaikeista ajoista huolimatta nanso katsoo luottavaisesti tule-vaisuuteen. tämä koskee myös yhtiön säilymistä perheyrityksenä, vaikka viidennen sukupolven mukaantulosta aktiivisiksi toimi-joiksi ei ole vielä varmuutta.

Berglundin mukaan tämä on harkittu ratkaisu.

-itselleni ilmoitettiin 16-vuoti-aana, mikä on tulevaisuuden roolini perheyrityksessä, enkä voinut siihen vaikuttaa. se on rassannnut aika paljon”, vuodesta 1989 hallituksessa istunut Berg-lund sanoo.

-Uskon, että kiinnostus syntyy luonnostaan, kun on sen aika.

ekologisuuden jälkeen tulee kotimaisuus

Juha Berglund kuuluu nanson omistajasukuun neljännessä polvessa. hän on pyörittänyt jo parikymmentä vuotta viinitilaa ranskassa, Bordeaux´n kaupungin lähellä.

29

-ilman tämän päivän teollisuutta, meillä ei ole huomispäivän   hittituotteita. innovatiivisuus on olennainen osa teollista prosessia, sanoo tietokir-jailija, diplomiekonomi Lenita Airisto, joka toimii revontuli by nanso kokoelman luovana koordi-naattorina.

nanson  arvokkaimmaksi pääomaksi hän nostaa vanhoja kudonta-, painatus- ja värjäysko-neita käyttävät työntekijät.

-nanso on harvoja tekstiilialan yrityksiä suomessa, jotka käyttävät korkealuokkaisia kudonta- ja värjäysmenetelmiä - ja ylipäätään ovat pitäneet tuotantoaan suomessa. Puoli vuosisataa sitten tilanne oli erilainen, Airisto muistelee.

Airisto rakensi 1960-luvulla suomalaisen designin hengessä ja väreissä suomen trikoolle revontuli -malliston tekstiilitaitelija nana sunin ja muotisuunnittelija Anna-Liisa niemisen kanssa.

-Annoin mallistolle nimeksi revontuli, koska 1960-luvulla suomea ei tunnettu maailmalla, mutta pohjolan revontulilla, northern lights, oli  mystinen maine.

ensimmäisen revontuli-malliston valmisti aikoinaan suomen trikoo oy, jonka tampereen tehdas oli 1960-luvulla Pohjoismaiden suurin alal-laan. nanso osti  suomen trikoon liiketoiminnan

2000-luvulla. Vanhat kuosit löytyivät, kun arkistoja pengottiin nanson 90-vuotisjuhlia varten vuonna 2011.

syksyllä 2012 nanso teki sopimuksen revon-tuli-konseptin omistajan Airisto oy:n kanssa ja sai näin hyödyntää vanhaa revontuli-malliston arkis-toa.

yhteistyön tuloksena syntynyt kokoelma esitel-tiin lehdistölle ja kutsuvieraille kuluvan vuoden maaliskuussa svenska teaternissa lenita Airis-ton suunnittelemassa lanseeraustapahtumassa.

- Kun revontuli 1960-luvulla oli suomalainen designmallisto, niin nyt se on aikuisen, modernin naisen ”resort”-mallisto, joka pakataan matka-laukkuihin kun lähdetään lomailemaan kotoiseen hankoon tai vaikka ranskan rivieran kuumille rantabulevardeille, Airisto maalailee.

Airiston mukaan suomessa on tälläkin hetkellä lahjakkaita nuoria suunnittelijoita, mutta luovuus ei pääse käyttöön, kun teollisuutta ulkoistetaan ja ala häviää suomesta.

- luovuutta ei tarvita vain kuosien suunnitte-luun, vaan koko tuotantoprosessin suunnitteluun ja   toteuttamiseen. nansolla on yhä hallussaan tämä tuotantoketju, aina langasta valmiiksi tuot-teeksi, Airisto muistuttaa.

lenita airisto kamPanjoi taas suomalaista luovuutta

Lenita Airisto vieraili nanson tehtaalla revontuli-malliston uudelleenlanseerauksen yhteydessä keväällä 2013 ja tapasi värjäri markku niemisen. Vierailua emännöi nanso Groupin toimitusjohtaja Leena syrjälä (vas.).

Kuva: Ilkka Laitinen/Aamulehti

30

Perheyrityksiin kaivataan lisää järjestelmällisyyttä

Lähtötilanne: Kansainväliset suuret yritykset ovat viime aikoina ensisijaisesti pyrkineet lisäämään kapasiteettiaan suomen rajojen ulkopuolella. työllisyyttä ja kotimaista kysyntää tukevia inves-tointeja etsittäessä katseet kääntyvätkin pienten ja keskisuurten yritysten suuntaan. tässä katego-riassa perheyhtiöillä on merkittävä asema. omista-jien visiot ja halukkuus nousevat tärkeään rooliin.

Perheyrityksen omistajat ovat eri syistä kiinnostu-neita yrityksen menestyksestä.toiset havittelevat turvallisia osinkotuottoja ja toiset yrityksen pitkäjänteistä arvonnousua. toisia kiinnostaa suora osallistuminen yrityksen toimin-taan, toisille riittää asiallinen informaatio yrityksen toiminnan tuloksista. Kaikkia kiinnostaa yrityksen terve tulevaisuus.

investointien toteuttamiseen tarvitaan ulko-puolista rahoitusta eli pankkien mukaantuloa. ongelmana on kuitenkin se, että rahoitukseen valjastettavat pankit toimivat jatkuvasti kiristy-vien pääomasäännösten paineessa. investointeja tukiessaan pankit edellyttävät osakkailta entistä laajempaa osallistumista. rahoituspäätösten yhteydessä pyrkimyksenä on varmistua siitä, että yrityksen tulevaisuus on hyvissä käsissä, koska tulevaisuuden suorituskyvyllä yritys maksaa korot ja aikanaan luottonsa takaisin.

Pelkkä omistus ei riitä hahmottamaan tulevaisuu-den mahdollisuuksia tai uhkia. yrityksen omistajat vastaavat pääomahuollosta, mutta yrityksen hal-litus vastaa toiminnan suunnan valinnasta ja sitä tukevasta strategiasta.

Kysymykset; Millaisia edellytyksiä perheyrityksillä on lisätä kotimaisia investointeja? onko omistajilla valmiutta lisäpääomien muodossa tukea inves-tointien rahoitusta?

onko yleisesti käytössä oleva omistajaneuvosto riittävä tukemaan yrityksen toimintaa ja toimiiko se tehokkaana viestintäkanavana omistajiin päin? sitouttaako se riittävästi esimerkiksi tilanteessa, jolloin investointeihin tarvitaan uutta pääomaa?

onko yrityksen hallitus kaikissa tilanteissa riittä-vän pätevä arvioimaan yrityksen tulevaisuuden toiminnallista ympäristöä? Kannattaisiko lisätä yrityksen hallituksen suorituskykyä täydentämällä hallitusta ulkopuolisilla asiantuntijoilla?

ratkaisuehdotus: suomen osakeyhtiölaki mah-dollistaa hallintoneuvoston perustamisen. hal-lintoneuvostoja on vuosien varrella ensisijaisesti toiminut valtion omistamissa yhtiöissä. Jäseninä on ollut poliittisten puolueiden edustajia. Valtion omistajaohjauksen systemaattisen uudelleen-järjestelyn seurauksena hallintoneuvostoista on näissä yhtiöissä sittemmin melkein kokonaan luo-vuttu

Jotta turvataan perheyritysten omistajien kiinnos-tus yritystä kohtaan ja kyetään tehokkaasti hyö-dyntämään piilevät pätevyydet, olisi harkittava varsin epävirallisen omistajaneuvostoinstituutin korvaamista hallintoneuvostolla. Jälkimmäinen nojautuu osakeyhtiölakiin ja toimii huomattavasti edellistä järjestelmällisemmin ja liiketoiminnalli-sesti kattavammin.

Tom Palmberg ehdottaa, että omistajaneuvostot korvattaisiin perheyhtiöissä hallintoneuvostoilla.

hALLInTO-neuVOsTO

• osakeyhtiölain mainitsema elin, jonka tehtävät määri-tellään yhtiöjär-jestyksessä

• Jäseniksi valitaan yksi jäsen tai kaksi jäsentä/suku-haara (suvun laajuus määrää)

• Jokaisella jäse-nellä yksi ääni

• Korvaa Perhe-neuvoston

• Vähentää merkittävästi tarvetta toimia hallituksen jäsenenä

ehdotus hallin-toneuvoston tehtäväkoko-naisuudeksi• Käsittelee ja

valmistelee strategian määrittelyyn tarvittavat ympäristö- ja tulevaisuusa-nalyysit

• toimii yhtiön nimitysvalio-kuntana

• Valmistelee ehdotusta osakkeen-omistajien tiedonsaannin turvaamiseksi

• ehdottaa yhtiö-kokoukselle ulkopuolisen puheenjoh-tajan

Tom Palmberg on valtiotieteen maisteri ja Chartered Director (IOD, London). Hän kuului Halli-tusammattilaiset ry:n perustajiin ja oli sen ensimmäinen puheenjohtaja 2001-2008. Palmberg on toiminut kahdeksan eri perheyhtiön hallituksen jäsenenä.

KeskustelunavausOta kantaa liitOn FacebOOk-Sivulla!

CapMan– Muutoksen ja kasvun mahdollistaja

CapMan vie yrityksiä kohti uusia kasvunäkymiä. Rakennamme menestyviä liiketoimintoja tukien myös yhteiskunnan kestävää kehitystä. Kohdeyritystemme yhteenlaskettu liikevaihto on yhteensä noin 6 miljardia euroa, ja ne työllistävät lähes 40 000 ihmistä. Pohjoismaiden ja Venäjän johtaviin pääomasijoittajiin kuuluva CapMan on toiminut perheyritysten luontevana kumppanina jo yli 20 vuotta.

Helsinki l Tukholma l Oslo l Moskova l Luxemburg

www.capman.com

Kasvu lähtee oivalluksestaTarjoamme rahoitusta ja asiantuntemusta kasvaville ja

kansainvälistyville yrityksille. Ota yhteyttä!

www.finnvera.fi

kasvaville ja teyttä!

32

VuOrIneuVOs mAArIT TOIVAnen-KOIVIsTO• syntynyt: Vuonna 1954• Koulutus: ekonomi Uppsalan

yliopistosta• Asema perheyhtiössä: onvest-

konsernin toimitusjohtaja ja hallituksen puheenjohtaja sekä konserniin kuuluvan onninen-perheyrityksen hallituksen jäsen ja hallituksen puheenjohtaja

• Muuta: Keskuskauppakamarin hallituksen toinen varapuheenjohtaja ja Aalto-yliopiston kunniatohtori

• Vanhemmat: Vuorineuvos erkki J. toivanen ja Anja os. Auriala, joka oli onninen-yrityksen perustaja kauppaneuvos Alfred onnisen tyttärentytär. maarit Toivanen-Koiviston mukaan Onnisen suurin potentiaali ja samalla

suurimmat riskit ovat Venäjällä.

33

omistajan tytär kasvoi konsernijohtajaksi

TeksTi: eveliina TalviTie | kuvaT: Olli urpela

onnisella toteutuu yksi perheyrityksiin liitetyistä määritelmistä, jonka mukaan perheyrityksen kvar-taali on 25 vuotta. yhtiössä on suoritettu sukupol-venvaihdoksia 25 vuoden välein. tämä yksinker-tainen laskutoimitus tuottaa tulokseksi sen, että onvest-konsernin hallituksen puheenjohtaja ja toi-mitusjohtaja maarit Toivanen-Koivisto edustaa perheyhtiössä neljättä sukupolvea.

toivanen-Koiviston tie konsernin paalupaikalle on ollut pitkä. hän aloitti uransa yli 30 vuotta sitten perheyhtiön varastossa. isä evästi tuolloin tytär-tään, miten tärkeää on ymmärtää, että varastossa työskentelee ammattimiehiä. ei saa asennoitua niin, että olisi töissä ”vain” varastolla.

Vaihe oli siis opettavainen. sen jälkeen ura yrityksessä jatkui hyvin erilaisissa tehtävissä – toivanen-Koivisto työskenteli muassa yhtiön myynnissä ja laatupäällikkönä ja arvioi jossain kohtaa tunteneensa koko onnisen henkilökunnan.

lVis- alan miehisyys ei ollut ongelma. omista-jan tyttärenä haasteet olivat toisaalla.

– halusin, että minuun suhtaudutaan tasaver-taisena työntekijänä.

Askel konsernin johtoon piti lopulta ottaa

käytännössä yhdessä yössä, kun erkki J. Toivanen vuonna 2000 kuoli.

– isä oli yrityksen kasvot yli 30 vuoden ajan. hänen kuolemansa aikoihin yhtiön pitkäaikainen toimitusjohtaja myös jäi eläkkeelle. työntekijöille nousi pelko siitä, mitä tapahtuu. tarvittiin kasvol-linen omistaja rauhoittamaan tilannetta. henki-löstö luotti siihen, että minä omistajana todella tarkoitan sitä mitä sanon.

Muutos oli nopea ja muutenkin massiivinen. toivanen-Koivisto kertoo jälkeenpäin välillä ihme-telleensä, miten selvisi ehjin nahoin.

– toisaalta minulla ei ollut vaihtoehtoa. oli pakko ottaa asiat sellaisina kuin ne olivat.

nöYrYYTTä VAAn eI nöYrIsTeLYäyritys juhlii tänä vuonna satavuotista taivaltaan, johon sisältyy erinäköisiä vaiheita pula- ja sota-ajoista lamaan, yritysostoihin ja voimakkaaseen kasvuun. toivanen-Koivisto haluaa puhua nöyryy-destä ja siitä, miten nöyryys pitää erottaa nöyriste-lystä.

– Kun yritys kasvaa isoksi, kasvaa myös riski siitä, että muututaan ylimielisiksi. on tärkeää kuunnella

Vuorineuvos Maarit toivanen-Koivisto haluaa perheyhtiönsä jatkuvan toiset sata vuotta, mutta

korostaa, että helppoa se ei ole. samanlaisia tuotteita myyvät muutkin yritykset.

34

asiakasta ja tavarantoimittajia. Pitää miet-tiä, mitä voisi tehdä paremmin.

Kysymys kuuluukin, mitä sellaista suomalainen perheyhtiö onninen pystyy tarjoamaan, joka on arvokkaampaa kuin globaalimman suuryhtiön vastaava tuote.

– olennaista on se, miten asiakkaat suhtautuvat. Kun kyseessä on tukku-kauppa, tarjolla ovat samat tuotteet, joita muutkin yritykset tarjoavat samoille asiak-kaille.

toivanen-Koivisto haluaa palata liike-elämän perustavien lainalaisuuksien eteen.

– Kaikkien yritysten menestyksen ratkaisee se, miten se pärjää kilpailussa. Millaista henkilökuntaa onnistuu palkkaa-maan ja millaisen kustannusrakenteen luomaan. ennen kaikkea kyse on pätevyy-destä ja osaamisesta, hän summaa.

KunnOn YrITYsKAnsALAInen suomen kaikkien aikojen toinen naispuo-leinen vuorineuvos arvioi päässeensä nuo-ruudessaan helpolla.

- Juuri kukaan ei tuntenut onnista, eikä sukunimi toivanenkaan sanonut kenelle-

kään mitään. toivanen-Koivisto summaa, että

suhtautuminen yrittäjyyteen ja omistajuu-teen on vaihdellut eri vuosikymmeninä.

-- erityisesti 1970-luvulla suhtauduttiin kovin kielteisesti. Välillä suhtautuminen on ollut positiivisempaa. nyt on jälleen merkkejä siitä, että ilmapiiri on muuttu-massa kielteisempään suuntaan, toivanen-Koivisto arvioi.

hän korostaa, että perheyrityksillä on oma merkityksensä tytäryhtiötalouden vastavoimana.

– Perheyritykset ovat kunnon yritys-kansalaisia ja maksavat veronsa suomeen. yrittäjänä ja omistajana haluaa, että yritys jatkuu vielä seuraavat sata vuotta ja on suurien osinkojen sijaan valmis jättämään rahat yritykseen, jotta se pärjää. Ketkä muut työllistävät kuin yritykset, toivanen- Koivisto kysyy.

VIsIO JA sYVIn OLemustoivanen-Koiviston omia lapsia on tutus-tutettu yritykseen käytännön tasolla vasta viime vuosina. tradenomiksi tänä keväänä valmistunut martina-tytär on ollut yri-

tyksessä harjoittelijana ja syksyllä ylioppi-laaksi kirjoittava martti-poika kesätöissä onninen expressissä lohjalla. nuorimmai-nen kolmesta lapsesta on vasta lukion kyn-nyksellä.

– totta kai olen alkanut pohtia, miten sukupolvenvaihdos on järkevää toteuttaa. helppoa se ei tule olemaan. ei riitä, että yritys siirretään seuraavalle sukupolvelle. Pitää olla aitoa halua ottaa yritys vastaan ja visio siitä, mihin sitä viedään.

toivanen-Koivisto viittaa itse koke-miinsa hankaluuksiin esimerkiksi sopivan toimitusjohtajan löytämisessä.

– suurin ongelma on ollut se, että vaikka olen ollut yrityksessä koko elämäni töissä, en ole työskennellyt operatiivisena johtajana. tämä on heijastunut siihen, että en ole osannut kyseenalaistaa toimitus-johtajaksi palkattujen henkilöiden visioita, jotka ovat johdattaneet yritystä väärään suuntaan.

– nyt meillä on toimitusjohtaja, joka ymmärtää yrityksen syvimmän olemuksen ja tietää, mihin sitä pitää viedä.

OnVesT-KOnsernIIn KuuLuVA OnnInen OY• toimiala: tekninen tukkukauppa• liikevaihto: Vuonna 2012 onnisen

liikevaihto kasvoi 3 prosenttia ja oli 1 555,3 miljoonaa euroa

• henkilöstö: työllistää 2 800 henkilöä, joista noin tuhat toimii suomessa

Onnisen perustaja Alfred Onnisen 1920-luvulla rakentama Kiinteistöosakeyhtiö Jupiter Turun Kauppiaskadulla.

Kuva: Turun museokeskus

35

Kun Maarit toivanen-Koivistoa pyytää kuvailemaan edesmen-nyttä isäänsä vuorineuvos erkki J. toivasta, saa varsin tiiviin vas-tauksen.

isä oli hyvin ankara ja aina töissä.– Käytännössähän äiti kasvatti minut. hän kyllä teki sen

kannustavasti ja kehotti kantamaan vastuuta. yrityksen vastuunkantajaksi minua ei kuitenkaan varsinaisesti kasvatettu. Äitini eli henkisesti 1900-luvun alkupuolen sukupuoliroolien mukaisesti. ehkä se toi hänelle turvallisuutta, Maarit toivanen-Koivisto pohtii.

erkki J. toivanen mainitaan usein yhtenä suomen kaikkien aikojen merkittävimmistä yritysjohtajista. hänen toimitusjoh-tajakaudellaan yhtiö 30-kertaisti liikevaihtonsa ja kohosi ylivoi-maiseksi markkinajohtajaksi suomessa.

Vuonna 1927 syntynyt toivanen oli arvomaailmaltaan oman sukupolvensa kasvatti. erityisesti yksi hänen näkemyksistään jäi yrityksen historiaan lentävänä lauseena. toivanen oli julistanut, ettei onnisella koskaan tule työskentelemään naista myyn-nissä. hänen mielestään naisten oli kyseisellä miehisellä alalla soveliasta toimia ainoastaan sihteereinä.

– tuolle ajalle oli tyypillistä se, että naiset olivat kotirouvia. Ja vaikka isäni tiedosti aikojen muuttuneen, hän ei päässyt tunteestaan yli, koska ei kyennyt sitä käsittelemään.

toivanen-Koiviisto opiskeli Uppsalassa ekonomiksi ja on suvun ensimmäinen nainen, joka päätyi töihin yritykseen.

– isäni ei koskaan ajatellut, että olisin toimitusjohtaja tai hallituksen puheenjohtaja.

talouselämä-lehden teettämän Päättäjänaiset 2013 – kyse-lyn mukaan naisten eteneminen liike-elämässä takkuaa edel-leen. Kyselyyn vastasi 128 päättäjänaista suomen talouselämän huipulta. heiltä kysyttiin muun muassa naisten urakehityksen esteistä ja edistäjistä, hallitusten naiskiintiöistä sekä siitä, millai-sia uhrauksia tie johtoon on naisilta vaatinut. Moni vastaajista koki, että naisen ja miehen mahdollisuudet edetä talouselämän johtotehtäviin eivät vieläkään ole yhtäläiset.

Miten sadan päättäjänaisen listalla yhdeksänneksi sijoittu-nut toivanen-Koivisto tulkitsee tuloksia?

– Joskus tuntuu, että naiset ovat liian vastuuntuntoisia. Kun miehelle tarjotaan hallituspaikkaa, hän aika usein suostuu helposti. nainen saattaa kieltäytyä selittäen, että hallitustyös-kentely veisi liikaa aikaa varsinaiselta työltä ja perheeltä.

toivanen-Koiviston mielestä kyvykkäitä naisia myös tunne-taan vähänlaisesti. hän mainitsee Keskuskauppakamarin mentorointiohjelmat hyvänä esimerkkinä hankkeista, jotka saattavat kannustaa naisia eteenpäin uralla.

Kaiken kaikkiaan hän pitää tärkeänä, että naisia saataisiin enemmän päättäjän paikoille.

– naiset katsovat asioita eri tavalla kuin miehet ja hallituk-seen on hyvä saada erilaisia näkemyksiä.

ensimmäinen nainen

Onninen toi LVI-alalle 1960-luvulla paljon uusia raaka-aineita, tuotteita ja järjestelmiä. maarit Toivanen-Koiviston mielestä naiset saattavat olla turhan-

kin vastuuntuntoisia työssään, mikä voi vähentää heidän kiinnos-tustaan hallitustyöhön.

Janne Pöysti,uutispäällikköHanki oma

sisäpiiriläinenTee Kauppalehti VIP-tilaus osoitteessa kauppalehti.fi/tilaaVIP-tilaajana saat käyttöösi kaikki Kauppalehden uutissisällöt ja -palvelut – myös pörssikurssit ja -uutiset niin painetussa lehdessäkuin reaaliaikaisesti verkossa.

Kauppalehti VIP-tilaus alk. 4,80 €/vko

Markkinauutiset,Uutisarkisto

ja Protestilista

Kauppalehden verkon uutiset

rajattomastiKauppalehti Optio ja

erikoisjulkaisutKauppalehden

näköislehti

Lisätietoa: jasenpalvelu@perheyritys.fi

neljäsosasivun ilmoitus 400 € + alv.Puolen sivun ilmoitus 750 € + alv.Koko sivun ilmoitus 1500 € + alv.

1

Karl Fazer:Omistajuus vaatii tekoja

Sivu 22

Broman Groupin liikevaihto nelinkertaistui

viidessä vuodessaSivu 4

Mikko Mäenpään mielestä Suomeen kaivataan elinkeinostrategiaaSivu 30

PerheYRITYSPerheyritysten liitto ry

4 • 2012

1

Teknos on vuoden 2012 PerheyritysSivu 9

PL vertaili Suomen,

Viron ja Ruotsin

verotustaSivu 26

Matti Vanhanen: Omistamisessa ja sijoittamisessa on eronsaSivu 28

PerheyritysPerheyritysten liitto ry

2 • 2012

Jäsenyritykset voivatostAA ilMoitUstilAA

38

traMpoliinin ja

Keinulaudanero

39

trampoliini antaa vauhtia ylöspäin. Keinulaudassa toisen noustessa toinen laskee.

eri suuntiin vetävien näkemysten välisenä kompromissina syntyneessä yhteisö- ja osinkove-rouudistuksessa päädyttiin keinulautamalliin. Keinulautavaikutus syntyy siitä, kun yhteisö-veroa kevennettäessä 20 prosenttiin osinkoverotusta kiristetään siten, että joitakin poikke-uksia lukuun ottamatta näiden kahden veron kokonaisvaikutus säilyy jokseenkin ennallaan.

Julkisessa keskustelussa lähes huomiotta on jäänyt, että osinkoverotuksen kiristyminen kohdistuu vain alle kolmasosaan osingoista. Valittu keinulautamalli kohdistaa osinkoveron kiristykset vain kotimaisten luonnollisten henkilöiden saamiin 4,0 miljardin osinkoihin. sen sijaan 7,7 miljardia euroa ulkomaille ja 1,6 miljardia euroa kotimaisille yhteisöille (vuonna 2011) maksetut osingot jäävät kiristystoimenpiteiden ulkopuolelle. Valtaosa osingoista maksetaan siis jatkossakin verottomina - niiden saajat ovat pääosin ulkomailla.

tästä syystä valtiontalouden kannalta neutraalilta vaikuttava keinulautamalli ei pysty läheskään kompensoimaan valtiolle yhteisöveron alennuksesta aiheutuvaa verotulojen menetystä. Valtiovarainministeriö laskee, että se saa osinkoverojen kiristyksellä noin 350 miljoonaa lisätuloja kun yhteisöveron alennus maksaa 950 miljoonaa euroa. tämä erotus päätyy niiden yritysten/omistajien hyödyksi, joiden omistus on ulkomailla. Kyseisen mallin ei hyvällä tahdollakaan voi sanoa edistävän kotimaista kasvollista omistajuutta.

on vaikea uskoa, että kukaan haluaa tällaista epäsuhtaa. Valittu malli tähän epäsuhtaan kuitenkin johtaa. lopputulokseen vaikutti myös hallituksen päämäärä. se piti välttämät-tömänä sitä, että veroratkaisut kaventavat tuloeroja. tuloeroihin liittyen huomio kiinnittyy kotimaisten niin sanottujen 9. Ja 10. tulodesiilissä olevien saamiin osinkoveroihin. Ulkomai-siin tuloihin kotimainen tuloerohuoli ei yllä.

epäsuhtaa on vaikea korjata valitulla mallilla. Jos mallia haluttaisiin vaihtaa, pitäisi oppia hakea Virosta. suomeen sovellettuna se tarkoittaisi, että yrityksen aina maksama yhteisö-vero olisi esimerkiksi 20 prosenttia. Ja kun yritys ryhtyy maksamaan osinkoja, olisi yrityksen maksettava esimerkiksi 5 prosenttia ”yhteisövero kakkosta”. Vero perittäisiin riippumatta siitä, mihin osinkoa maksetaan. Vero ei siis olisi osingonsaajan veroa vaan yrityksen maksa-maa veroa. Veropohja laajenisi, kun huomioon otettaisiin koko vuosittain maksettava noin 13 miljardin osinkopotti. Kotimaisten omistajien verotusta voitaisiin näin lieventää verrat-tuna esitettyyn. tämä edistäisi kotimaista omistajuutta, alentaisi yritysten veroa hallituksen esittämällä tavalla eikä kaventaisi veropohjaa. teknisesti malli olisi hieman monimutkainen, mutta ymmärtääkseni maamme solmimien verosopimusten mukainen.

epäilen, että tällaiseen isoon remonttiin verojärjestelmässämme ei nyt enää ryhdytä vaan hallituksen päätös toteutuu uutisoidulla tavalla. haluan kuitenkin tuoda kotimaisten omis-tajien ja ulkomaisten omistajien välisen eron voimalla esille, jotta vastaavaa keinulautaa ei enää jatkossa käytettäisi.

Kritiikin jälkeen on hyvä käydä läpi hallituksen esityksen myönteiset vaikutukset. yritysve-ron alentuminen pitää suomen verokilpailussa mukana ja auttaa yrityksiä tulorahoituksella vahvistamiaan taseitaan. yritysten kilpailukykyyn esitys ei suoraan juuri vaikuta sillä sen osuus yritysten liikevaihdosta on marginaalinen.

toinen selkeä etu kohdistuu yrityksiin/omistajiin, joiden osingonmaksukyky 8 prosentin tuoton puitteissa nettovarallisuudesta on välillä 60-150 000 euroa osingonsaajaa kohden. näillä kokonaisverotus kevenee olennaisesti reilun 40 prosentin tasolta 26 prosenttiin. Myönteinen vaikutus ulottuu laskevana noin 300 000 euron tasolle asti. Kasvukynnys toisin sanoen nousee 670 000 euron nettovarallisuudesta 1,8 miljoonaan euroon osakasta kohden. näissä yhtiöissä mahdollisuudet yrityksen kasvattamiseen paranevat merkittävästi ja uudistus auttaa montaa kasvun kynnyksellä olevaa yritystä kasvuun.

mAtti VAnhAnen

41

mukavuusalueen ulkopuolellaKeväällä 2013 käynnistyi Perheyritysten liiton

tulevaisuuden vaikuttaja –valmennusohjelma. ohjelmaan osallistuva Pekka suominen kertoo kokemuksistaan.

Vuosien aikana olen kerännyt ympärilleni saman henkisiä ihmi-siä, ystäviä ja kollegoja, jotka jakavat arvomaailmani. Myötä-mielisessä ympäristössä on vaivatonta toimia ja tehdä töitä, ja tärkeinä pitämiini asioihin vaikuttaminen on mutkatonta. Miksi poistuisin mukavuusalueelta?

tunnustan, että olen kokenut politiikan aina hyvin etäiseksi ja epäkiinnostavaksi. Poliittinen dialogi tuntuu vieraannutta-valta ja väärinymmärryksen kulttuuri ärsyttää. nuorempana ihmettelin myös suuresti, miten talouden tilaa korjaavista toimenpiteistä voidaan tehdä niin monta erilaista johtopää-töstä. Miten oikeisto ja vasemmisto voivat olla niin eri mieltä kilpailukykyä korjaavista toimenpiteistä ja miksi työntekijä- ja työnantajajärjestöt eivät löydä yhteistä säveltä palkkaneuvot-teluissa? Ajattelin, etten itse kestäisi hetkeäkään ympäristössä, jossa vääristellään kollegojen sanoja ja puhutaan vain korulau-seita.

nämä asiat mielessä, yllätin itseni hakemalla liiton tulevai-suuden vaikuttaja –ohjelmaan, jossa koulutetaan kantamaan vastuuta Pl:n ja muiden elinkeinoelämän järjestöjen luotta-mustehtävissä, poliittisesti vaikuttuneessa ympäristössä.

Valmennuspäiviä on ollut vasta muutamia, mutta jo nyt voin kertoa, että hyppy epämukavuusalueelle on ollut opettavai-nen. olen joutunut pohtimaan omaa suhdettani politiikkaan sekä yhteiskunnallisia asioita laajemminkin. olen oppinut myös arvostamaan taitoa, jolla asioita edistetään ympäristössä, jossa

vain harvat ovat samaa mieltä kanssasi.Aina ei ole helppoa muuttaa mielipiteitä edes niissä ympy-

röissä, jotka ovat tuttuja. Minä voin kuitenkin edelleenkin valita, kenen kanssa vietän aikani. Valtakunnan vaikuttajien arjessa asia on toisin. Arkadianmäellä ystävät ovat lähellä, mutta ”vihol-liset” pyytämättäkin vielä lähempänä.

Varsinainen haaste saattaakin olla se, miten onnistuu vakuuttamaan arvomaailmaltaan erilaiset ihmiset tavoitteis-taan, tai saa jopa heidät seisomaan niiden takana.

tähän mennessä mielenkiintoisin osio koulutuksessa on ollut eK:n, Keskuskauppakamarin ja sttK:n johtajien vierailu. sttK:n pitkäaikaisen puheenjohtajan mikko mäenpään puheenvuoron aikana tuli tunne, että olemme kaikki samassa veneessä vaikuttamassa suomalaisen teollisuuden toiminta-edellytyksiin. Mäenpää otti puheessaan työnantajan näkökul-man ja avasi sitä, miten työnantajapuolen kohtaamat haasteet ovat vaikuttaneet myös palkansaajiin. Pitkän linjan ammat-tilaisen kyky vakuuttaa ilman valittamisen sävyä ja vaikuttaa pöydän eri puolella istuviin kuulijoihinsa oli hieno kokemus. se oli todellista vaikuttamista.

Vanha sanonta kehottaa suuntaamaan energiaa vain niihin asioihin, joihin voi omilla toimilla vaikuttaa ja välttämään niitä, joihin ei voi vaikuttaa. Aiempiin kokemuksiini viitaten olen päättänyt aktiivisesti jatkaa mukavuusalueen toisella puolen. Vain siellä voin vaikuttaa.

Kuvassa vasemmalta alkaen sofia Aminoff, Ville mäkinen, Verneri Fonsén, stefanie Brandt, Juha nurminen, edward Blomstedt, milla Lappalainen, Terhi Penttilä, Jussi suominen ja Petri Tuomela.

42

LUoPUMISen taIto

noin puolet yrityksistä ehtii viiden vuo-den ikään. leipomo- ja konditoriayritys Crustum lukeutuu niihin, joille neljä vuotta riitti. Puolisot nika Junker ja Jan Klüver päättivät myydä Crustumin liiketoiminnan eteenpäin, vaikka yritys on toimintansa jokaisena päivänä tuot-tanut positiivista tulosta. tai ehkä juuri siksi:

- Viiden vuoden tavoitteemme oli omistaa viisi kauppaa, joiden tulot olisi-vat mahdollistaneet meidän vetäytymi-semme kaupan tiskiltä, Klüver kertoo, ja Junker lisää:

- emme olisi enää jaksaneet jatkaa samalla tavalla.

yrityksellä oli yksi leipomo ja kaksi leipomokauppaa helsingissä. Crustu-min huikeasta menestyksestä huoli-matta pankkilainaa ei kuitenkaan heru-nut omistajapariskunnalle toiminnan laajentamiseksi. heillä ei myöskään ollut yhteyksiä mahdollisiin yksityissi-joittajiin.

- Kukaan ei uskalla puhua pienyrittä-jiin kohdistuvasta paineesta, mutta sitä pitäisi tehdä paljon enemmän. Kyllä sitä kolmisen vuotta jaksaa, mutta henkilö-kunnan palkkaaminen on yksinkertai-sesti liian kallista, Junker huokaisee.

- Monella pienyrittäjällä on sama ongelma - töitä on liikaa siihen nähden, mitä siitä saa, Klüver toteaa.

Puolisot tekivät kahdentoista tunnin päiviä miltei vuoden jokaisena päivänä - alussa seitsemän päivää viikossa, myöhemmin kuusi. leipomoa hoiti Klüverin poika, joka pahimmassa tapa-uksessa paistoi leipomotuotteita kello kolmesta yöllä aina seuraavaan iltapäi-vään.

työtaakka keveni jonkin verran pojan vaimon tultua häntä auttamaan, mutta lopulta järjestely ei enää toimi-nut. Poika ilmoitti lopettavansa. hän oli alun perin tullut suomeen tehdäkseen

töitä isänsä leipomossa, mutta ei pitkien ja uuvuttavien työpäivien ja -öiden johdosta ikinä sopeutunut suomalaiseen yhteiskuntaan.

- liiketoiminnan myyminen oli loppujen lopuksi ainoa järkiperäi-nen päätös,  sanoo Klüver.

hän kuitenkin myöntää, että aluksi unelmoi poikansa jatkavan perheyrityksen taivalta.

Crustumin kahvilasta ja leipo-mokaupasta muodostui nopeasti paikallinen olohuone, jossa puna-vuorelaisten lisäksi viihtyvät erityi-sen hyvin saksalaisperäiset kaupun-kilaiset. Crustumin erikoisuutena oli nimittäin saksalaiset leivokset ja leipä, ja Crustumin aamiaispöytä kuului kaupungin suosituimpiin.

- en ole vielä tajunnut, mitä tämä oikein minulle tarkoittaa, nika Junker miettii. Mutta tunneihmisenä tajuan, että tulen kaipaamaan kanta-asiak-kaitani, ja jossain vaiheessa tyhjyyden tunne varmasti iskee.

Kun päätös liiketoiminnan myymi-sestä oli tehty, kaikki eteni hyvin nopeasti. Crustumista tehtiin suhteel-lisen monta tarjousta, ja pariskunta valitsi  loppujen lopuksi sis.Deli + Café -kahvilaketjun. sis.Deliä pyörittävät siskokset Kaisa Leikola ja Anu syrmä. sisarusten profiili tuntui monella tavalla oikealta.

- sis.Deli tekee hyvää työtä ja yrityksellä on hyvä maine. tarjous ei ollut paras, mutta se oli uskottavin, Klüver selittää.

Mutta mistä sitten voi tietää, milloin on syytä antaa periksi ja jatkaa matkaa? Pariskunta antaa yhden selkeän neuvon:

- Jos olet yritystoimintasi huipulla, eikä kehitysmahdollisuuksia enää ole, sinun pitää lopettaa, nika Junker ja Jan Klüver toteavat.

suomessa on parhaillaan 74000 eläke-ikää lähestyvää yrittäjää. suomen yrittäjien omistajavaihdos-barometrin mukaan heistä lähes 40 prosenttia arvioi myyvänsä yrityksensä ulkopuoliselle lopettaessaan työnteon. Myynnissä olevien yritysten tarkkaa määrää on vaikea arvioida, sillä monet yrittäjät eivät halua mainostaa aikei-taan, esimerkiksi asiakkaiden tai työnte-kijöiden huolestuttamisen pelossa. yrityspörssi.fi -nettipalvelussa on tällä hetkellä noin 400 yritystä myynnissä, ja määrä on ollut viime aikoina nousussa. Kolme ensimmäistä vuotta ovat ratkai-sevia yrityksen jatkuvuuden kannalta. työ- ja elinkeinoministeriön viime vuonna tekemän yritysbarometrin mukaan vain puolet suomalaisista yri-tyksistä saa kokea viisivuotispäivänsä.

Moni suomalainen yritys on tällä hetkellä omistajavaihdoksen kynnyksellä. Crustumin omistaja unelmoi jälkipolven jatkavan yritystä, mutta toisin kävi. 

Crustumin leipomossa saksalainen leipä muuttui suomalaiseksi.

43

KonSten att ge UPP I tId

TeksTiT ja kuva: naneTTe FOrssTröm / OuTHOuse media

Bara hälften av företagen existerar fortfarande efter fem år. Bageri- och konditoriföretaget Crustum är ett av de företag där fyra år blev nog. trots att inte en dag har gått på minus, beslöt makarna nika Junker och Jan Klüver att sälja verksamhe-ten vidare. eller kanske just därför.

- Vårt mål var att inom fem år ha fem olika butiker, så att vi skulle ha fått så mycket pengar in att vi kunde dra oss tillbaka, säger Klüver, och Junker konstaterar:

- Vi skulle inte ha orkat fortsätta som förr.

till företaget hörde ett bageri och två bageributiker i helsingfors. trots att Crustum är en framgångs-historia, fick paret inte banklån för att utvidga verksamheten ytterli-gare och testa sina nya affärsidéer, och de hade inte heller några kontakter till potentiella privata investerare.

- Folk vågar inte tala om pressen på småföretagare, och det borde man göra mera. Det går bra i tre år men det är för dyrt att ha folk på jobb, säger Junker.

- Många småföretagare har samma problem - man jobbar för mycket i förhållande till vad man får ut, konstaterar Jan Klüver.

De två makarna jobbade själva i princip tolv timmars dagar så gott som alla dagar på året - i början sju dagar i veckan, senare sex dagar. Bageriet sköttes av Klüvers son, som i värsta fall jobbade från midnatt till klockan tre på eftermiddagen nästa dag. trycket lättade något efter att sonens fru kom till hans undsätt-ning från tyskland, men till slut gick det inte längre. sonen meddelade

att det inte längre gick att fortsätta. han hade flyttat till Finland för att jobba i sin pappas bageri, men han kom aldrig in i det finska samhället eftersom arbetet tog upp all hans vakna tid.

- sist och slutligen var det ett rationellt beslut att sälja verksam-heten, säger Jan.

Jan medger ändå att han tidi-gare närde en dröm om att familje-företaget en dag skulle gå i arv till hans son.

Crustums café och bageribu-tik har blivit en lokal träffpunkt i rödbergen - lite som ett vardags-rum för många.  

- Beslutet har inte riktigt sjunkit in ännu, men som känslomänska inser jag nog att jag kommer att sakna stamkunderna, och att det kommer att kännas tomt, säger Junker.

när beslutet om att lägga ut verksamheten till försäljning väl var gjort gick allting väldigt snabbt. rätt många bud kom in, och paret fastnade till sist Kaisa Leikola och Anu syrmä. för sis.Deli + Café- en kafékedja som drivs av ett syskon-par, och vars profil på många sätt kändes rätt.

- sis.Deli gör ett bra jobb och har ett bra rykte. De gav inte det bästa anbudet, men det var dem vi trodde på mest, förklarar Klüver.

Men hur ska man då veta när det är dags att gå vidare? Paret Junker-Klüver har ett starkt råd:

- om du har nått din höjdpunkt och det inte finns några sätt att utvecklas vidare, då ska du sluta, säger nika Junker och Jan Klüver.

Under de närmaste åren kommer ett ägarskifte att vara aktuellt för den märkbar del av de finländska företagen. Den ägare av Crustum drömde om att den nastä generation skulle fortsätta företaget, men det gick inte så.

i Finland finns hela 74000 företagare som närmar sig pensionsåldern.

enligt en ägarskiftesbarometer från Företagarna i Finland 2012 förutspår närmare 40 procent av dem kommer att sälja sitt företag till utomstående då de drar sig tillbaka.

Det är svårt att beräkna exakt hur många företag som för närvarande är till salu, men åtminstone på sajten yrityspörssi.fi ligger omkring 400 just nu ute, och antalet har ökat den senaste tiden.

De tre första åren är helt avgörande för företagets vara eller icke vara, och bara hälften av företagen exis-terar fortfarande efter fem år, visar Arbets- och näringsministeriets företagarbarometer från ifjol.

44

perintöPerintö-palstalla ihmiset kertovat, millaisen henkisen perinnön ovat saaneet edelliseltä

sukupolvelta ja minkälaisen haluavat luovuttaa seuraavalle.

kuva

:

heikki lehtonen• syntynyt 1959• Diplomi-insinööri• Componenta oyj:n toimitusjohtaja• 25-vuotiaan heinin ja 22-vuotiaan eeron isä• Ajankohtaista: Palkittiin Aalto University executive

education oy:n tiedon jano -tunnuksella. Aalto ee huomioi vuosittain henkilöä tai organisaatiota, jonka toimintaa kuvaavat ennakkoluulottomuus, rohkeus, rajojen rikkominen sekä kokeilemisesta ja tekemisestä oppiminen.

Mitä olen saanut vanhemmiltani:”Äitini juuret ovat vahvasti satakun-talaisessa ja hämäläisessä talonpoi-kaiskulttuurissa, joten olen saanut vahvasti työntekoa arvostavan ja siihen kannustavan asenteen. Isäni kasvoi isoisänsä aikoinaan perus-tamaan perheyritykseen. Yrittäjyys, menestyminen ja vastuunkanto ovat siis olleet elämässäni aina läsnä.

Isäni oli työelämässä pidetty henkilö. Olenkin perinyt häneltä paljon positiivista asennetta itseäni ja yritystä kohtaan.

Lisäksi olen saanut kasvatuksen, joka on ohjannut kunnioittamaan muita ihmisiä ja suhtautumaan heihin tasa-arvoisesti asemasta riippumatta sekä lähtökohtaisesti luottamaan ihmisiin.”

Mitä haluan välittää lapsilleni:”Pyrin vahvistamaan lasteni halua ja kykyä kantaa vastuuta. Minulle on tärkeää, että he ovat kiinnostuneita ja uteliaita uusia asioita, ideoita ja ylipäätään kehitystä kohtaan. Haluan, että lapsillani on lähtökoh-tainen luottamus toisiin ihmisiin eli että he uskovat ennemmin hyvään kuin pahaan. Avoin ja rehellinen mieli on tärkeää. Toivon, että vanhempina olemme onnistuneet välittämään jälkipolvelle vahvat suomalaiset arvot, joiden pohjalta on hyvä kohdata avoimin mielin muu maailma.”

Suomen valtio on valinnut OP-Pohjolan maksuliikekumppanikseen pitkäaikaisella sopimuksella. Valinta on osoitus siitä, että täyden palvelun fi nanssiryhmänä pys-tymme palvelemaan kattavasti myös kaikkein suurimpia ja vaativimpia asiakkaita. Lisätietoja saat yhteyshenkilöltäsi Pohjolassa.

Palvelumme täyttävätmyös Suomen vaativimmanasiakkaan kriteerit.

Yhdessä kohti kestävää kasvua

www.pwc.fi/perheyrityspalvelut

Kun toimintaympäristösi muuttuu, autamme yritystäsi tehostamaan ja kasvattamaan liiketoimintaa kestävin perustein. Jokainen päivä on meille tilaisuus lunastaa paikkamme parhaana asiantuntijanasi, kumppaninasi ja muutoksentekijänäsi. Ota yhteyttä tai lue lisää www.pwc.fi.

ARVON MEKIN ANSAITSEMME!

Mikä on ihmisen arvo talouskasvussa?

Kesän 2013 suomiAreenan kriittisin talouskeskustelu

tiistAinA 16.7. Porin Promenadikeskus

klo 14-15.30

Ylijohtaja Juhana

Vartiainen, Valtion

taloudellinen tutkimuskeskus

Päätoimittaja MerJa

Ylä-anttila, MtV3 uutiset

hallinto-oikeuden dosentti

Pekka hallberg

Professori bengt

holMströM, Massachusetts

institute of technology

Puheenjohtaja: Panelistit:

Dipl.ekonomi, tietokirjailija

lenita airisto

Tilaisuus on maksuton.

PERHEYRITYSTEN LIITTO

47

neuvotteluhuoneessa istuu vaisu joukko. Asian-tuntijaorganisaation avaintiimin ilmapiiri on jo pitkään ollut tulehtunut. Jatkuva kärhämöinti syö kaikkien työmotivaatiota. Coach aloittaa heittä-mällä ilmaan kysymyksen ja jää tarkkailemaan. Kuka ryhmästä tarttuu syöttiin? Ketkä ovat äänes-sä? Miten ihmiset reagoivat toistensa puheeseen? entä kuka on hiljaa?

Parhaan tuloksen aikaansaami-seksi johtamisen kohteena tulisi olla yksilöiden lisäksi koko tiimi. harva esimies osaa kuitenkaan johtaa tiimiä ryhmänä. Mahdol-liset ongelmat nähdään helposti yksilöiden, ei koko tiimin ongel-mina.

ongelmien ratkaisussa ryhmän vuorovaikutussuhteiden ymmärtäminen on kes-keistä, mutta ratkaisujen tulisi kohdistua ongel-man todellisiin syihin. esimerkkitapauksessa alku-syiksi paljastuivat rakenteisiin liittyvät ongelmat. Kahdella tiimin jäsenellä oli päällekkäiset työnku-vat ja epäselvä työnjako, mikä aiheutti viikoittaisia kinoja, jotka puolestaan häiritsivät koko tiimiä.

toimiva ryhmä seisoo kolmella tukijalalla: yhteiset tavoitteet, riittävät rakenteet, jotka tukevat tavoit-teiden saavuttamista sekä toimiva vuorovaikutus. Kun jokin tukijalka ontuu, näkyvät oireet vuorovai-kutuksessa. sitä tarkkailemalla pääsee nopeimmin kiinni ongelmien perussyihin. tiimicoachingissa valmennetaankin tiimin vuorovaikutussuhteiden verkostoa eli tapaa, jolla ryhmän jäsenet viestivät

toisilleen.

yhdessä työskentelevät ih-miset muodostavat keskinäi-sen ryhmäidentiteetin (third entity). Parhaimmillaan yh-dessä luodaan sellaista, mitä kukaan ei yksin olisi voinut tuottaa. ringo starr, John lennon, George harrison ja Paul McCartney olivat yh-

dessä the Beatles. huonoimmillaan kaikkien aika ja energia valuvat kinasteluun.

tiimin johtamisen ensimmäinen askel on tunnis-taa tiimin ominaisluonne. tiedätkö, mikä on oman tiimisi identiteetti ja miten sitä johdetaan?

johdatko yksilöitä vai tiimiä?

”Tiedätkö, mikä on oman tiimisi

identiteetti ja miten sitä johdetaan?”

sini ViKKUlAManaging Director, Coach Perfecto oy

seK tarjoaa asiakkailleen tuloksellisinta markkinointia, mainontaa ja brändin rakennusta, digitaalista innovatiivisuutta, tuottavaa asiakkuusmarkkinointia sek‰ maineen hallintaa ja lupausten lunastusta viestinnän keinoin. seK kuuluu salomaa Groupiin joka on Pohjoismaiden suurin perheomisteinen markkinoinnin yhtiöryhmä.

48

yritykset tarvitsevat muutosvaiheissaan yleensä ulkopuolista rahoitusta. Pankki- ja vakuutusyhtiö-rahoituksen lisäksi hyvä vaihtoehto on pääomasi-joittaja.

suomessa pääomasijoituksia tekevät yksityiset pää-omasijoittajat sekä julkisella puolella Finnvera oyj, suomen teollisuussijoitus ja ensi vuodesta alkaen myös tekes. teollisuussijoitus painottaa omassa toiminnassaan rahastojen kautta sijoittamista. Myös tekes aloittaa rahastosijoitustoimintaan keskittyvän pääoma-sijoittamisen vuoden 2014 alussa. Finnvera jatkaa suorien sijoituk-sien tekemistä aikaisen vaiheen teknologia-painotteisiin yrityksiin vuoden 2017 loppuun saakka.

Aikaisen vaiheen pää-o m a s i j o i t t a m i s e s s a Finnveran yhteistyö bisnesenkeleiden pe-rustaman FiBAn ry:n kanssa on tiivistä. Finnvera järjestää bisnesenkeleille kuuden viikon välein yritysesittelytilaisuuksia, joissa yksityistä pääomaa hakevat yritykset pääsevät esittäytymään sijoittajil-le. Myös perheyritykset voivat hakea bisnesenkeli-rahoitusta varsinkin aikaiseen kasvuvaiheeseensa.Bisnesenkeli tuo sijoituskohteeseen sijoituksen li-säksi oman osaamisensa joko hallitustyöskentelyn

tai muun sovittavan menettelyn kautta. Bisnesen-kelit ovat yleensä kokeneita liiketoimintaosaajia monilta toimialoilta. Perheyritysten liiton jäsenet ovat myös tervetulleita jakamaan osaamistaan ja sijoittamaan bisnesenkeleinä aikaisen vaiheen yri-tyksiin.

Bisnesenkelit tekivät sijoituksia viime vuonna yh-teensä 14 miljoonalla eurolla. sijoitusten keskikoko oli 60 000 euroa. tehdyn selvityksen mukaan sijoi-tuksia tehtiin ylivoimaisesti eniten iCt-alalle (47

%). toiseksi suosituin oli mobiiliala (10 %) ja seu-raavina tulivat terveyden-huollon, cleantech-alan ja rahoitusalan ratkaisut (kukin 6 %).

Finnveran sijoitustoimin-ta on aktiivista. Vuosittain Finnvera tekee 20 - 30 ensisijoitusta aikaisen vaiheen yrityksiin. Jatko-sijoituksineen Finnveran sijoitusvolyymi on 15 - 20

miljoonaa euroa vuodessa.

Finnveran pääomasijoitustoiminta sai merkittävän tunnustuksen euroopan bisnesenkeliverkostojen kattojärjestön eBAnin vuosikokouksessa touko-kuussa 2013. Finnveran pääomarahasto valittiin euroopan parhaaksi aikaisen vaiheen pääomara-hastoksi.

pääomasijoituksella kasvulle siivet

leo hoUtsonenPääomasijoitustoiminnasta vastaava johtajaFinnvera

”Perheyritysten liiton jäsenet ovat tervetulleita jakamaan osaamistaan

ja sijoittamaan bisnesenkeleinä aikaisen

vaiheen yrityksiin.”

Finnvera tarjoaa rahoitusta yritystoiminnan alkuun, kasvuun ja kansainvälistymiseen sekä viennin riskeiltä suojautumiseen. Vahvistamme suomalaisten yritysten toimintaedellytyksiä ja kilpailukykyä tarjoamalla lainoja, takauksia, pääomasijoituksia ja vientitakuita. Jaamme rahoitukseen sisältyvää riskiä muiden rahoittajien kanssa. Finnvera on valtion omistama erityisrahoittaja ja suomen virallinen vientitakuulaitos export Credit Agency (eCA). www.finnvera.fi

49

KAri stenqVisttax PartnerPwC

”Jatkossa on näin ollen tarpeen

tutkia uudistuksen vaikutukset nykyisin

tarkoituksenmukaisiin omistusrakenteisiin

perheyrityksissä.”

osinkoverouudistus – yksilölliset olosuhteet ratkaisevat muutoksen vaikutukset

hallitus esittää muutoksia luonnollisten henkilöi-den listaamattomista yhtiöistä saamien osinkojen verotukseen. Muutosten vaikutukset riippuvat kun-kin yrityksen ja sen omistajien yksilöllisistä olosuh-teista. lakiesityksiä ei ole tosin vielä tätä kirjoitetta-essa annettu, ja muutokset ovat siten mahdollisia.

ehdotetussa muutoksessa listaamattomien yhtiöi-den jakamien osinkojen kokonaan osinkoverosta vapaan 60.000 euron raja poistuisi. osingot vero-tettaisiin aina pääomatu-lona eli ansiotulo-osingot poistuisivat. listaamatto-mista yhtiöistä saaduista osingoista veronalaista olisi 25 % siihen määrään saakka, joka vastaa osak-keiden matemaattiselle arvolle laskettuna 8 % vuotuista tuottoa, ja joka ei ylitä 150.000 euroa. täl-löin 75 % osingoista olisi siis verovapaata. Puoles-taan 8 % vuotuisen tuoton tai 150.000 euron ylimene-västä osingosta 85 % olisi veronalaista pääomatu-loa.

Kun osinkoa jaettaisiin enintään 8 % vuotuista tuottoa vastaava määrä, mutta enintään 150.000 euroa per osingonsaaja, olisi osingon efektiivinen veroaste 7,5 tai 8 % (pääomatuloverokanta 40.000 euroon saakka 30 % ja sen ylittävältä osalta 32 %). yhdistettäessä tämä suunniteltuun yhteisövero-

kannan alentamiseen 20 %:iin, muodostuisi yhtiön ja osakkaan kokonaisverorasitukseksi 26/26,4 %. Jos osinkoa jaettaisiin sen sijaan yli 8 % vuotuisen tuoton tai jos osinko ylittäisi 150.000 euroa per osingonsaaja, osingosta 85 % olisi veronalaista pää-omatuloa ja kokonaisverorasitukseksi muodostuisi 40,4/41,8 %.

Pääomatuloverokannan ja yhteisöverokannan ero (30/32 % vs. 20 %) voi kannustaa esim. sijoitusvaral-

lisuuden yhtiöittämi-seen. Progressiivisen verotuksen kohteena olevan ansiotulo-osingon poistuminen olisi edullista sellai-sille yhtiöille, joilla on matala nettovaralli-suus suhteessa jaet-tuun osinkoon.

ehdotettu malli kan-nustaa myös optimoi-maan osakaskohtaisen nettovaral l isuuden

1.875.000 euroon. tätä suuremman oman pääoman sijoittamiseen yhtiöön ei olisi jatkossa kannustinta ottaen huomioon, että omistaja voisi sijoittaa nekin varat esim. huoneisto-osakkeisiin, ja maksaa niistä saamistaan vuokratuloista 30/32 % pääomatulo-veron, joka on selvästi alempi kuin 40,4/41,8 %. Jatkossa on näin ollen tarpeen tutkia uudistuksen vaikutukset nykyisin tarkoituksenmukaisiin omis-tusrakenteisiin perheyrityksissä.

PwC tarjoaa tilintarkastusta, verokonsultointia ja neuvontapalveluita 700 hengen voimin 20 paikkakunnalla. PwC on vuonna 1954 perustettu suomalaisomisteinen Kht-yhteisö, jonka osakkaat ovat yhtiössä työskenteleviä Kht-tilintarkastajia sekä verotuksen, yritysjärjestelyiden ja liikkeenjohdon konsultoinnin asiantuntijoita.

50

yrittäjän työkyky nojaa vahvasti yrityksen me-nestykseen. eläke-Fennian Menesty mielekkääs-ti 2012 -tutkimukseen vastanneista noin 1 500 yrittäjästä yli 80 prosentilla yrityksen menestys kannatteli työkykyä. Joka neljännelle yrittäjälle se näytti olevan jopa ainoa vahva työkykyä ylläpitävä tekijä. yrittäjän jaksamisen ongelmat puolestaan kiteytyivät lähes aina yrityksen heikkoon menes-tykseen.

Varsinaisen taloudellisen tuloksen lisäksi yrittäjän menestyksen kokemukseen vaikuttavat esimerkiksi yrit-täjyyden mielekkyys ja on-nistumisen tunteet. Vahva motivaatio ja usko yrittä-jyyteen suojaavat työkykyä silloinkin, kun yrityksen ta-loutta koetellaan.

työkyvyn riskejä nostaa erityisesti yrityksen kan-nattavuuden hiipuminen. Myyntiä saattaa olla suhteellisesti paljon, mutta kannattavuutta vähän. yrittäjän ponnistelut eivät tuota toivottua tulosta, mutta hallitsematon kiire lisääntyy. ei ole aikaa

perheelle, rentouttaville harrastuksille tai fyysi-sestä kunnosta huolehtimiselle. Vähitellen yrittä-jä uupuu henkisesti. Kierre on valmis, sillä ennen kuin taloudellinen paine on ratkaistu, yrittäjällä ei useinkaan ole mahdollisuutta keskittyä uupumi-sen syihin ja sen ratkaisemiseen.

Vaikka yrittäjä onnistuisikin uskottelemaan itsel-leen toisin, hänkään ei ole kone. Kiireestä kärsii en-simmäisenä innovointikyky, kun luovuudelle ja vapaalle ideoinnille ei ole enää aikaa tai tilaa. se taas on, jos ei nyt aivan kuolinisku, niin mel-koinen riski yritykselle!

yrittäjä, kiinnitä siis huomi-ota heikkoihin signaaleihin

yritystoiminnassasi ja hyvinvoinnissasi. ole val-mis kyseenalaistamaan tekemiäsi ratkaisuja. Pidä myös ammatillinen osaamisesi ajan tasalla. raivaa arjesta aikaa itsesi kehittämiseen ja osallistu sopi-ville kursseille ja koulutuksiin. näin olet jo hyvällä tiellä mielekkääseen menestykseen!

yrityksen menestys kannattelee ja koettelee

”Kiinnitä huomiota heikkoihin

signaaleihin yritystoiminnassasi ja

hyvinvoinnissasi.”

AnnAritA Kolityöhyvinvoinnin asiantuntijaeläke-Fennia

Fennia-ryhmä on suomalainen, asiakkaidensa omistama vakuutuspalveluiden erikoisasiantuntija, johon kuuluvat vahinkovakuutusyhtiö Fennia, työeläkeyhtiö eläke-Fennia, henkivakuutusyhtiö henki-Fennia ja varainhoitopalveluja tarjoava Fennia Varainhoito. Meiltä saat helposti tarpeesi mukaisen vakuutusratkaisun. tarjoamme kaikki vakuutuspalvelut kotitalouksille, yrittäjille ja yrityksille sekä asiantuntijaneuvot mm. säästämiseen ja riskienhallintaan.

51

TieTOa perHeyriTysTen liiTOsTa

lUottAMUsliitossa jäsenet voivat luottamuksella ja turvallisin mielin jakaa kokemuksiaan perheyrittäjyydestä. liitto myös antaa luotettavaa tietoa perheyrityksistä. luottamus on avoimen kokemusten vaihdon perusedellytys.

AVoiMUUsAvoimuudella tarkoitamme aktiivista ja avointa vuorovai-kutusta jäsenten välillä, mutta myös liiton suhdetta toimin-taympäristöönsä. Perheyritykset ovat koko kansaa kosketta-va asia.

PerheKesKeisyysliitto korostaa perheen arvoja ja yhteenkuuluvuuden tun-netta. Perheyritysyhteisö koostuu omistajista, perheen jäse-nistä, sukulaisista, yrityksen johdosta, henkilöstöstä, yhteis-työkumppaneista ja ystävistä.

JAtKUVUUsliitto pyrkii proaktiivisella toiminnallaan pitkäjänteisyyteen ja jatkuvuuteen aivan kuten jäsenyrityksensäkin. Jatkuvuus luo luottamusta myös liiton ulkoisiin sidosryhmiin.

Perheyritysten liiton elämäntehtävänä on edistää suomalaisten perheyritysten toimintaedellytyksiä

ja vastuullista omistajuutta, erityisenä tavoitteena yri-tystoiminnan jatkuvuuden turvaaminen.

Perheyritysten liitto on suomalaisten perheyritysten vuorovaikutusverkosto, edunvalvontaorganisaatio sekä asiantuntija- ja valmennusjärjestö. Perheyritysten liitossa muodostetaan perheyritysten tahtotila.

Perheyritysten liitto• järjestää seminaareja ja valmennusta• valvoo jäsenyritystensä etuja omistajuuskysy-

myksissä• ylläpitää yhteyksiä elinkeinoelämän järjestöihin

ja muihin kotimaisiin ja kansainvälisiin yhteis-työorganisaatioihin

• edistää jäsentensä vuorovaikutusta• edistää perheyritystutkimusta

liittoon kuuluu noin 400 jäsenyritystä, joiden yhteenlaskettu liikevaihto on noin 29 miljardia euroa ja jotka työllistävät liki 150 000 henkilöä.

Perheyritysten liiton arvot

Perheyritysten liiton Facebookissa julkaistaan kaikki liiton ajankohtaiset tiedotteet ja lausunnot. Myös Perheyritys –lehti löytyy sivuilla. Käythän tykkäämässä Pl:n Facebook-sivusta!

52

Terveisiä perheeltä!Perheyritysten liiton yhteiskun-tavastuun teemana vuonna 2013 on perheen hyvinvointi. Yritysten työntekijät ja heidän perheensä ovat avaintekijöitä sekä yrityksen että yhteiskun-nan menestyksessä. Perheyritysten liitto pyrkii omalta osaltaan nostamaan esiin hyviä käytäntöjä, jotka edistävät perheyritysten työn-tekijöiden perheiden hyvin-vointia.

PERHEYRITYSTEN LIITTO