Pirkanmaan toisen asteen tvt suunnitelma 2013-2016 pdf

1 http://paokhanke.ning.com

PIRKANMAAN TOISEN ASTEEN TVT-SUUNNITELMA 2013-2016

PAOK-verkosto/Riikka Vanninen


Sisältö

1 JOHDANTO ............................................................................................................. 3

2 SUUNNITELMAN LÄHTÖKOHDAT ........................................................................ 4

3 TVT:N OPETUSKÄYTÖN VISIO ............................................................................. 5

4 TVT:N OPETUSKÄYTÖN TAVOITTEET JA KEHITTÄMISEN PAINOPISTEET ..... 5

4.1 Pedagogisen johtamisen vahvistaminen ........................................................... 6

4.2 Tvt-suunnitteluprosessien systematisointi ......................................................... 6

4.3 Sähköisen toimintakulttuurin vahvistaminen ..................................................... 8

4.4 Oppimisprosessien kehittäminen ja tukeminen tvt:n avulla ............................... 9

4.5 Opettajien tvt-pedagogisen osaamisen kehittäminen ...................................... 10

5 OPPILAITOSVIESTINNÄN TAVOITTEET JA KEHITTÄMISEN PAINOPISTEET . 11


1 JOHDANTO

Pirkanmaan toisen asteen tvt-suunnitelma 2013-2016 vastaa yhteiskunnallisen kehityksen mukanaan tuomiin tieto- ja viestintätekniikan (tvt) opetuskäytön tarpeisiin ja kehittämishaasteisiin. Sen tavoitteena on tukea maakunnan toisen asteen oppilaitosten tvt:n opetuskäytön suunnittelutyötä. Suunnitelma ei ole velvoittava, vaan sen on tarkoitus antaa työvälineitä oppilaitos-/koulutuksen järjestäjätason tvt-suunnitelmatyöhön. Suunnitelmassa esitetään maakunnallisen tason tavoitteet ja kehittämisen painopisteet, jotka konkretisoidaan oppilaitos-/koulutuksen järjestäjäkohtaisissa tvt-suunnitelmissa. Pirkanmaan toisen asteen tvt-suunnitelman lähtökohta on tvt:n pedagoginen käyttö. Suunnitelmassa tvt:n opetuskäytön kehittämisen painopisteiksi on nostettu pedagoginen johtaminen, tvt-suunnitteluprosessin systematisointi, sähköisen toimintakulttuurin vahvistaminen, oppimisprosessin kehittäminen ja tukeminen tvt:n avulla sekä opettajien tvt-pedagogisen osaamisen kehittäminen. Jokaiseen painopistealueeseen liittyy toimenpide-ehdotuksia. Suunnitelman lopussa on myös nostettu esille yleisellä tasolla oppilaitosviestintä ja sen tavoitteet, joita on hyvä pohtia oppilaitoksen sähköisen toimintakulttuurin osana. Muutosten tueksi suunnitelmassa esitetään myös tvt-pedagogisen ja -teknisen tuen organisoimista ja resursoimista oppilaitos-/koulutuksen järjestäjätasolla sekä maakunnallisen tvt-vertaistukiverkoston organisoimista. Suunnitelmassa on kiinnitetty huomiota pedagogiseen johtamiseen oppilaitosten tvt-suunnitelmatyössä. Pedagogisella johtamisella varmistetaan, että tvt-suunnitelma pohjautuu oppilaitoksen strategioihin ja yleisiin kehittämisen linjoihin. Suunnitelmassa on myös pyritty huomioimaan lähivuosina edessä olevat muutokset tvt:n opetuskäytössä. Seuraavien vuosien aikana mm. oppimateriaalit sähköistyvät, mobiililaitteiden käyttö lisääntyy sekä opiskelijoiden omat laitteet tulevat osaksi oppimisympäristöjä. Muutokset tuovat uudenlaisia haasteita myös opettajien tvt-pedagogiselle osaamiselle. Tekniikka mahdollistaa sekä yksilöllisen opiskelun että yhdessä oppimisen ja antaa entistä enemmän mahdollisuuksia toteuttaa ajasta ja paikasta riippumattomia opintoja. Lukiokoulutuksella on lähivuosina suuria muutoksia edessään, sillä lukion uusi opetussuunnitelma valmistuu vuonna 2016 ja samana vuonna ylioppilastutkinto siirtyy osittain sähköisesti suoritettavaksi. Sähköinen yo-koe edellyttää investointeja mm. ylioppilaskoetilojen varustamiseen, mutta myös pedagogisia muutoksia, sillä sähköinen koe mahdollistaa mm. aiempaa laajemman lähdemateriaalin käyttämisen. Uusissa opetussuunnitelmissa tulevat korostumaan tulevaisuuden oppimistaidot, integroiva ja kokonaisuuksien hallintaa vahvistava opetus ja opiskelu sekä yhteistoiminnallinen ja osallistava toimintakulttuuri. Pirkanmaan toisen asteen tvt-suunnitelma vuosille 2013-2016 on tehty maakunnan toisen asteen koulutuksen toimijoiden ja Pirkanmaan liiton yhteistyönä. Työryhmän jäsenet:

Miia Collanus, suunnittelija, Tampereen kaupungin toisen asteen koulutus Elisa Helminen, tietotuotantopäällikkö, Tampereen seudun ammattiopisto Tredu Juuso Hyvärinen, kehitysjohtaja, Valkeakosken ammatti- ja aikuisopisto Marko Koskinen, kehityspäällikkö, Pirkanmaan liitto Nina Lehtinen, sivistysjohtaja, Lempäälä


Kimmo Levänen, apulaisrehtori, LPKKY/Pirkanmaan aikuislukio Ville Raatikainen, opetuspäällikkö, Pirkkala Tuovi Ronkainen, rehtori, Akaan lukio Riikka Vanninen, projektipäällikkö, Pirkanmaan II asteen yhteisöllinen

kehittämisverkosto – PAOK (työryhmän pj.) Suunnitelman päivittää jatkossakin maakunnan toisen asteen koulutuksen toimijoista ja muista asiantuntijoista koostuva työryhmä.

2 SUUNNITELMAN LÄHTÖKOHDAT

Pirkanmaan toisen asteen tvt-suunnitelman taustalla ovat mm.

Koulutuksen tietoyhteiskuntakehittäminen 2020 (OKM 2010) Kansallinen tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön suunnitelma (Arjen

tietoyhteiskunnan neuvottelukunta 2010) Lukion tulevaisuus 2030 (OPH/Linturi, Rubin, Airaksinen 2011) Sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittamisohjelma (SADe-ohjelma) KOHVI - Kansallinen opintohallinnon viitearkkitehtuuri Tampereen seudun perusopetuksen TVT-suunnitelma 2012-2015 Pirkanmaan toisen asteen sähköisen toimintakulttuurin strategia 2008 Suomen Lukiolaisten Liiton toteuttama Lukio 2.0 -tutkimus Suomen Lukiolaisten Liiton kannanotto “Alkavan lukiouudistuksen kirkastettava

lukion roolia” 21.1.2013 Opiskelijoiden näkökulma on pyritty ottamaan huomioon kahta lukiolaisryhmää ja

yhtä ammatillisen koulutuksen opiskelijaryhmää haastattelemalla. Pirkanmaan toisen asteen tvt-suunnitelmassa pyritään vastaamaan Koulutuksen tietoyhteiskuntakehittäminen 2020 -raportissa (2010, 13) esitettyyn koulutuksen tietoyhteiskuntakehittämisen visioon, jonka mukaan vuonna 2020:

Suomalaiset koulut ja oppilaitokset ovat kansainvälisesti vertaillen edistyksellisiä tieto- ja viestintätekniikan hyödyntäjiä. Ammattitaitoinen opetus- ja muu henkilöstö sekä motivoituneet oppilaat ja opiskelijat hyödyntävät opinnoissaan ja oppimisen tukena laadukasta, ajanmukaista ja ekologisesti tehokasta tieto- ja viestintätekniikkaa eri ympäristöissä. Oppijan ja yhteisöjen tueksi on luotu joustavia palveluita, jotka edistävät elinikäistä oppimista. Vuorovaikutus ja muu yhteistyö koulutuksen ja muun yhteiskunnan ja työelämän välillä on rikasta ja avointa. Koulutuspalvelut, sitä tukeva hallinto ja päätöksenteko on järjestetty tehokkaasti ja taloudellisesti kestävällä tavalla.

Suomessa koulutus ja opetus ovat huippuluokkaa, mutta tieto- ja viestintätekniikan (tvt) opetuskäytön osalta tilanne ei ole yhtä korkealla tasolla. Oppilaitosjohto suhtautuu aiempaa positiivisemmin tvt:n opetuskäytön mahdollisuuksiin, mutta haasteena on pedagogisten johtamiskäytänteiden kehittäminen. Teknologiaan on investoitu, mutta sen pedagogisessa hyödyntämisessä on kehitettävää ja esimerkiksi e-oppimateriaalien saatavuutta ja käyttöä tulisi parantaa. Lisäksi koulujen väliset erot laitekannassa ovat


erittäin suuria ja tukipalveluihin resursoiminen riittämätöntä. Opettajien ja opiskelijoiden tietotekninen osaamistaso on kohtuullisen hyvä. Opiskelijoilla osaaminen keskittyy kuitenkin vahvasti viihdekäyttöön. Opettajien perustietotekniset taidot ovat yleensä hyvät, mutta tvt:n opetuskäytön osalta kehitettävää on edelleen. (Kansallinen tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön suunnitelma 2010; Koulutuksen tietoyhteiskuntakehittäminen 2020 -raportti 2010.) Kansallisessa tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön suunnitelmassa esitetään, että:

tarvitaan systeemistä muutosta, jolla pyritään koko koulutusjärjestelmän kehittämiseen,

on kehitettävä uudenlaisia oppimisprosessia tukevia arviointikäytänteitä ja otettava käyttöön uudenlaisia aktivoivia ja osallistavia pedagogisia käytänteitä,

opettajien tvt:n opetuskäytön osaamista lisätään täydennyskoulutuksilla ja erilaisia tvt:n opetuskäytön menetelmiä ja malleja tarjoamalla,

opetusmateriaaleissa on siirryttävä entistä enemmän e-oppimateriaalien käyttöön (tavoitteena on, että vähintään puolet materiaalista on verkkomuodossa vuoteen 2015 mennessä),

järjestetään oppilaitoskohtainen ja alueellinen pedagoginen ja tekninen tuki, koulun toimintakulttuuria ja johtajuutta tulee tvt:n opetuskäytön uudenlaisten

käyttötapojen seurauksena muuttaa ja tvt:n opetuskäyttö on sisällytettävä osaksi paikallisia suunnitelmia ja

yritys- ja verkostoyhteistyö pyritään saamaan luontevaksi osaksi opetuksen järjestämisen strategioita ja koulun toimintakulttuuria.

3 TVT:N OPETUSKÄYTÖN VISIO

Pirkanmaan toisen asteen koulutuksessa tvt:n pedagoginen käyttö on luonteva osa oppilaitosten oppimis- ja toimintakulttuuria. Oppilaitosten toimintakulttuuri tukee ja kannustaa yhteisölliseen kehittämiseen, avoimuuteen ja osaamisen jakamiseen. Opetus- ja muu henkilöstö kehittää osaamistaan oppilaitoksen strategioiden ja toimintasuunnitelmien mukaisesti ja hyödyntää tvt:n pedagogisia mahdollisuuksia opiskelijoiden oppimista tukevalla tavalla. Tvt-taidot ovat opettajilla luonteva ja arkinen osa ammattitaitoa, eikä tvt:n opetuskäyttöä nähdä pedagogisesta osaamisesta erillisenä taitona. Opettajien tueksi on luotu tvt-pedagogisen tuen verkostomainen toimintamalli ja tvt-pedagogiseen tukeen on varattu riittävät asiantuntijaresurssit.

4 TVT:N OPETUSKÄYTÖN TAVOITTEET JA KEHITTÄMISEN PAINOPISTEET

Pirkanmaan toisen asteen koulutuksessa tvt:n opetuskäytön tavoitteet ja kehittämisen painopisteet vuosina 2013 – 2016 ovat:

Pedagogisen johtamisen vahvistaminen Tvt-suunnitteluprosessien systematisointi Sähköisen toimintakulttuurin vahvistaminen


Oppimisprosessien kehittäminen ja tukeminen tvt:n avulla Opettajien tvt-pedagogisen osaamisen kehittäminen

4.1 Pedagogisen johtamisen vahvistaminen Pedagoginen johtaminen on oppilaitoksissa tapahtuvaa arjen toimintaa, jolla pyritään tukemaan laadukasta ja osaavaa opetustoimintaa sekä työyhteisön hyvinvointia. Se on prosessi, jonka avulla varmistetaan strategisten tavoitteiden jalkauttaminen oppimisprosesseihin ja koulutuksen järjestäjän arkeen. Pedagoginen johtaminen on arjen johtamista ja siihen sisältyy sekä toiminnan että ihmisten johtaminen. (AMKE Pedagogisen johtamisen käsikirja 2012, 5.) Oppilaitosjohto vastaa siitä, että oppilaitoksen tvt-suunnitelma on oppilaitoksen strategian ja toimintasuunnitelman mukainen ja laite- ja ohjelmistohankinnat noudattavat esimerkiksi kunnan kokonaisarkkitehtuurisuunnitelmaa. Oppilaitosjohdon tehtävä on huolehtia, että tvt:n käyttö on suunnitelmallista ja käytettävät laitteet ajanmukaisia. Uusi tietohallintolaki velvoittaa kunnat tekemään kokonaisarkkitehtuurisuunnitelman, joka kuvaa käytännön toiminnan ja sähköisten palvelujen yhteentoimivuuden. Samantyyppisen suunnitelman laatiminen on suositeltavaa myös yksityisten tahojen ylläpitämissä oppilaitoksissa. Toimenpide-ehdotukset:

Liitetään tvt-suunnittelu osaksi oppilaitoksen strategian ja toiminnan suunnittelua. Eri oppilaitoksissa tvt-suunnittelu kytkeytyy myös esimerkiksi opetussuunnitelmatyöhön ja/tai laadunhallintajärjestelmään. Tavoite 2016: oppilaitoksissa ei enää erillistä tvt-suunnitelmaa, vaan tvt-suunnitelma on jo osa em. prosesseja.

Lisätään ja kehitetään oppilaitosjohdon ja tietohallinnon yhteistyötä. Oppilaitosten laite- ja ohjelmistohankinnoissa otetaan huomioon koulutuksen

järjestäjän kokonaisarkkitehtuurisuunnitelma ja tehdään yhteistyötä tietohallinnon kanssa.

Suunnitellaan infrastruktuuri siten, että se tukee opiskelijoiden omien laitteiden käyttöä opiskelussa oppilaitoksen laitteiden lisäksi.

Varmistetaan tietoliikenneyhteyksien, langattomien verkkojen ja teknisen infrastruktuurin toimivuus. Lukiokoulutuksessa ylioppilaskoetilojen varustaminen sähköisten yo-kokeiden vaatimusten mukaisiksi on tärkeä hoitaa kuntoon hyvissä ajoin ennen kuin sähköisten ylioppilaskirjoitusten toteutus vuonna 2016 alkaa.

4.2 Tvt-suunnitteluprosessien systematisointi

Tvt-suunnittelutyötä tehdään Pirkanmaan toisen asteen koulutuksessa vähintään kahdella tasolla: maakunnallisella ja oppilaitostasolla. Toisen asteen koulutuksessa tvt-suunnitelma voidaan näiden lisäksi tehdä myös seutukunnallisesti tai koulutuksen järjestäjän tasolla. Koulutuksen järjestäjän tvt-suunnitelma pohjautuu tällöin maakunnalliseen ja mahdolliseen seudulliseen suunnitelmaan. Oppilaitostasolla tvt-


suunnitelma pohjautuu maakunnalliseen suunnitelmaan, jos seutukunnallista tai koulutuksen järjestäjätason tvt-suunnitelmaa ei ole tehty.

Kuvio 1 Tvt-suunnitelmatyön tasot Oppilaitostasolla tvt-suunnittelutyö kytkeytyy oppilaitoksen strategia-, laadunhallinta- ja/tai opetussuunnitelmatyöhön. Tvt-suunnitelman liitteeksi tehdään vuosittainen toimintasuunnitelma, jossa suunnitellaan lukuvuoden aikana toteutuva toiminta, kehittäminen, hankinnat ja koulutukset. Oppilaitostasolla tvt-suunnitelman toteutumista seuraa rehtori, koulutusalajohtaja tai muu oppilaitosjohto sekä mahdollinen johtotiimi ja tvt-vastaava/-tiimi. Oppilaitoksen e-valmiustasoa ja opettajien tvt-osaamisen tasoa arvioidaan säännöllisesti. Tvt-suunnitelmaa päivitetään tarpeen mukaan ja toteutusta täsmennetään vuosittain. Toimenpide-ehdotukset:

Oppilaitostason tvt-suunnitelma pohjautuu Pirkanmaan toisen asteen tvt-suunnitelmaan sekä mahdolliseen koulutuksen järjestäjän ja/tai seutukunnalliseen tvt-suunnitelmaan. Siinä kuvataan oppilaitoskohtaiset painopisteet ja tavoitteet sekä määritellään, miten oppilaitoksessa konkreettisesti toteutetaan maakunnallisessa suunnitelmassa esitettyjä toimenpide-ehdotuksia. Oppilaitoskohtaisissa tvt-suunnitelmissa tehdään seuraavien vuosien tvt:n opetuskäytön linjaukset, joita tarkennetaan ja konkretisoidaan vuosittaisissa toimintasuunnitelmissa (mm. hankinnat, opettajien koulutukset).

Tvt-suunnitelmatyön taustaksi oppilaitokset selvittävät e-valmiustasonsa ja opettajien tvt-osaamisen tason säännöllisesti (esim. kerran vuodessa) esimerkiksi Opeka-työkalun (opeka.fi) avulla. Osaamista voidaan tarkastella myös esimerkiksi ryhmäkehityskeskusteluissa.

Koulutuksen järjestäjätasolla tvt-suunnitelmaa voidaan arvioida esimerkiksi tarkastelemalla opettajien osallistumista tvt-täydennyskoulutuksiin, vertailemalla oppilaitosten välisiä e-valmiustasoja ja opettajien tvt-osaamista, opiskelijoiden taitotasoarvioinneilla ja oppimisympäristöjen käyttötilastojen ja käyttäjäpalautteiden perusteella.


Maakunnallisen tason tvt-suunnitelman päivittämisestä huolehtii jatkossakin maakunnan toisen asteen koulutuksen toimijoista ja muista asiantuntijoista koostuva työryhmä.

Maakunnallisessa tvt-suunnittelutyössä pyritään tekemään yhteistyötä työelämän, maakunnan korkeakoulujen ja tiedeyliopistojen, Pirkanmaan liiton sekä opettajankoulutusyksiköiden kanssa.

4.3 Sähköisen toimintakulttuurin vahvistaminen

Sähköisessä toimintakulttuurissa tvt:n käyttö ja kehittäminen on osa oppilaitoksen arkea. Sähköisen toimintakulttuurin vahvistaminen edellyttää systemaattista tvt-suunnittelua, jossa tvt:n opetuskäyttö, opettajien koulutukset, hankinnat jne. ovat oppilaitoksen strategian ja toimintasuunnitelman mukaisia. Oppilaitoskohtaisissa opetussuunnitelmissa tulee pyrkiä tvt:n monipuoliseen pedagogiseen käyttöön. Osaamisen jakamiseen ja yhteisopettajuuteen kannustavaa jaetun asiantuntijuuden toimintakulttuuria tuetaan ja kehitetään mm. lisäämällä oppilaitosten välistä yhteistyötä sekä suunnittelemalla oppilaitosten opetussuunnitelmiin yhteisopettajuuden toteuttamisen mahdollisuuksia. Sähköistä toimintakulttuuria vahvistetaan myös suosimalla tvt:n käyttöä opetuksen ja oppimisprosessin tukena sekä lisäämällä omien laitteiden hyödyntämisen mahdollisuuksia. Tällöin on entistä useammin mahdollisuus ajasta ja paikasta riippumattomaan opiskeluun, opetuksen suunnitteluun ja oppimisprosessin ohjaamiseen. Toimenpide-ehdotukset:

Oppilaitoksen e-valmiustasokartoituksen tuottamaa tietoa käytetään pohjana, kun oppilaitoskohtaisessa opetussuunnitelmatyössä suunnitellaan tvt:n monipuolista opetuskäyttöä.

Suunnitellaan oppilaitoksen toimintakulttuuri siten, että se tukee oppilaitoksen laitteiden käytön lisäksi myös omien laitteiden käyttöä opiskelussa.

Kannustetaan opettajia ja muuta henkilökuntaa toimintakäytäntöjen kehittämiseen, tvt:n hyödyntämiseen, avoimien oppimateriaalien käyttämiseen, osaamisen jakamiseen, yhteiseen tiedon tuottamiseen ja omien materiaalien jakamiseen sekä julkaisemiseen avoimien lisenssien alaisina verkossa (esimerkiksi Creative Commons (CC)-lisenssi).

Tehdään oppilaitosten välistä yhteistyötä sähköisen toimintakulttuurin kehittämisessä.

Tuetaan oppimista esimerkiksi tallentamalla opetustuokioita, hyödyntämällä opetuksessa sosiaalisen median palveluita, verkossa jaettuja materiaaleja ja tallenteita sekä tallentamalla ja jakamalla opetusmateriaaleja sekä opiskelijoiden oppimistehtäviä ja muita tuotoksia pilvipalveluissa.

Koulutuksen järjestäjän tulee varmistaa, että opiskelijoiden erilaisissa verkko-oppimisympäristöissä tekemät oppimistehtävät ja materiaali ovat opiskelijan ja opettajan käytettävissä arviointia ja mahdollista arvioinnin oikaisua varten.

Tehdään oppilaitos-/koulutuksen järjestäjäkohtainen sosiaalisen median opetuskäytön ohjeistus, joka kannustaa sosiaalisen median opetuskäyttöön.


Suositaan ratkaisuja, joissa tvt:n käyttö tukee mahdollisuutta ajasta ja paikasta riippumattomaan opiskeluun, opetuksen suunnitteluun ja oppimisprosessin ohjaamiseen.

Tuetaan opiskelijoiden tasa-arvoisia mahdollisuuksia tvt:n käyttöön. Hankitaan riittävä määrä tieto- ja viestintätekniikkaa opiskelijoiden käyttöön. Lukiokoulutuksessa varmistetaan, että jokaisella opiskelijalla on käytössään joko oma tai koulun laite, joka soveltuu sähköisiin ylioppilaskirjoituksiin.

Lisätään opettajien tvt-pedagogista osaamista täydennyskoulutusten lisäksi muilla osaamisen kehittämisen tavoilla, kuten vertaistuella ja avoimiin asiantuntijaverkostoihin osallistumalla (esimerkiksi sosiaalisessa mediassa).

4.4 Oppimisprosessien kehittäminen ja tukeminen tvt:n avulla Tvt:n avulla tuetaan opiskelijoiden aktiivista roolia oppimisprosessissa, opiskelijoiden yksilöllisiä ja yhteisöllisiä oppimisen tapoja ja omia opiskelupolkuja (eriyttäminen) sekä opiskelun joustavuutta. Sopivia tapoja oppimisprosessien suunnitteluun ovat esimerkiksi tutkiva oppiminen, ilmiöpohjainen oppiminen, projektioppiminen ja tekemällä oppiminen. Työskentelymuodoissa huomioidaan vertaisoppimisen mahdollisuudet. Tvt:aa hyödyntävässä opetuksessa ja oppimisen arvioinnissa kiinnitetään huomiota tvt:n mahdollisuuksiin oppimisprosessin aikaisessa arvioinnissa, opiskelijan itsearviointitaitojen vahvistamisessa sekä vertaisarvioinnissa. Tvt:n avulla tuetaan sekä itseohjautuvien opiskelijoiden opiskelua että niitä opiskelijoita, jotka tarvitsevat enemmän ohjausta omassa opiskelussaan. Lukiokoulutuksessa opetuksen suunnittelussa ja opetuksessa valmistaudutaan sähköisiin ylioppilaskokeisiin. Oppilaitoskohtaisissa opetussuunnitelmissa ja tvt-suunnitelmissa kiinnitetään huomioita siihen, että opiskelijoilla on toisen asteen koulutuksen jälkeen jatko-opiskelussa ja työelämässä tarvittavat tvt-perustaidot sekä tiedonhaku- ja tiedonhallintataidot. Verkko-opiskelutaitojen kehittymistä voidaan tukea liittämällä verkkotyöskentely osaksi lähiopiskelua. Opiskelijoita kannustetaan osallistumaan myös kokonaan verkossa suoritettaviin opintoihin. Toimenpide-ehdotukset:

Suunnitellaan oppimisprosesseja siten, että ne kannustavat opiskelijoita aktiivisuuteen, osaamisen jakamiseen ja yhteiseen tiedontuottamiseen.

Eriytetään opetusta tvt:n avulla mm. mahdollistamalla opiskelijoille erilaiset tavat suorittaa opintokokonaisuuksia (esim. oppimistehtävien tekeminen kirjallisesti, äänitiedostoina, videona, portfoliona tms.).

Lisätään oppimisprosessin aikana annettavaa palautetta myös itsearvioinnin ja vertaisarvioinnin mahdollisuutta hyödyntämällä.

Yhdistetään pedagogisesti lähiopiskeluun verkkotyöskentelyä ja kannustetaan opiskelijoita tekemään opiskelijaryhmän yhteisiä oppimistehtäviä yhteiskirjoittamisen mahdollistavissa verkkoympäristöissä.

Ohjataan opiskelijoita osallistumaan myös kokonaan verkossa suoritettaviin opintoihin.

Suunnitellaan ja toteutetaan verkkokursseja, joita voidaan tarjota opiskelijoille myös maakunnallisen verkkokurssitarjottimen kautta.


Resursoidaan maakunnallisen verkkokurssitarjottimen ylläpito ja kehittäminen osaksi maakunnan toisen asteen oppilaitosten verkostomaista yhteistyötä.

Tehdään oppilaitoskohtaiset opetus- ja tvt-suunnitelmat siten, että niissä varmistetaan opiskelijoiden saavan toisen asteen koulutuksen aikana jatko-opiskelussa ja työelämässä tarvittavat tvt-perustaidot sekä yleiset tietoyhteiskuntataidot.

Kehitetään opiskelijoiden tiedonhaku- ja tiedonhallintataitoja. Hyödynnetään tässä esimerkiksi Tieto haltuun -hankkeessa Tampereen kaupungin lukioille tehtyä Tiedonhallintataitojen opetussuunnitelmaa (http://tietohaltuun.wordpress.com/tiedonhallintataitojen-opetussuunnitelma/).

4.5 Opettajien tvt-pedagogisen osaamisen kehittäminen Tavoitteena on, että tvt-taidot ovat opettajilla luonteva ja arkinen osa ammattitaitoa, eikä tvt:n opetuskäyttöä nähdä pedagogisesta osaamisesta erillisenä taitona. Tämä mahdollistuu, kun opettajat kokevat tvt-osaamisen ylläpitämisen ja kehittämisen osaksi ammattitaidon kehittämistä aivan kuten substanssiosaamisen kehittämisen. Sekä yksittäisille opettajille että koko henkilöstölle tarjottavat koulutukset suunnitellaan ja toteutetaan siten, että ne tukevat oppilaitoksen toiminta- ja tvt-suunnitelmien toteutumista. Osaamisen kehittäminen lähtee usein omaehtoisesta halusta kehittää omaa osaamista, mutta oppilaitostasolla on hyvä määritellä yhteiset tavoitteet, joiden mukaan suunnitellaan sekä yleiset täydennyskoulutustarpeet että yksittäisten opettajien täydennyskouluttautuminen. Opettajien tvt-osaamisen tasoa ja osaamisen kehittämisen tarvetta arvioidaan sekä yksilö- että oppilaitostasolla. Kaikki opettajat eivät tarvitse samoja tvt-taitoja mutta tietty perusosaaminen tekniikan osalta olisi jokaisella hyvä olla, sillä teknistä tvt-tukea ei aina ole välittömästi saatavilla. Opettajien tvt-pedagogisen ja -teknisen tuen uudenlaiselle organisoimiselle sekä oppilaitos- että maakunnallisella tasolla on tarve, sillä tvt-kenttä ja vastuu laajenee koko ajan. Nykyisessä mallissa tietämys jää sirpaleiseksi ja yksikköjen sisäiseksi asiaksi. Oppilaitosten on perusteltua resursoida tvt-pedagogiseen ja -tekniseen vertaistukeen. Vertaistukena voi toimia henkilö, joka hallitsee muita enemmän opetuksen tvt-pedagogista ja -teknistä puolta ja voi antaa lähitukea ongelmatilanteissa. Oppilaitoksissa voidaan myös pohtia, miten opiskelijoiden osaamista tvt-teknisessä tuessa voitaisiin ottaa käyttöön esimerkiksi opiskelijoiden omien laitteiden tuen järjestämisessä. Verkostomainen tukimalli tukee tvt:n opetuskäytön ja jaetun asiantuntijuuden toimintakulttuurin kehittymistä. Oppilaitostasolla tvt-tukimalli perustuu vertaistukeen, jossa resursoidaan tvt-tukihenkilön (tai useamman) toiminta sekä tvt-teknisenä että -pedagogisena tukena. Vertaistukihenkilöt muodostavat maakunnallisen verkoston, jolle kohdennetaan koulutusta ja järjestetään tapaamisia. Toimenpide-ehdotukset:

Arvioidaan opettajien tvt-osaamisen taso säännöllisesti esimerkiksi Opeka-kyselyn avulla. Kartoitukset antavat hyvän pohjan täydennyskoulutusten suunnittelulle. Yksilökohtaista arviointia voidaan myös tehdä itsearviointina oman

http://tietohaltuun.wordpress.com/tiedonhallintataitojen-opetussuunnitelma/


osaamisen kehittämiseksi tai esimerkiksi osana kehityskeskustelua. Arvioidaan tvt-osaamisen kehittämistarpeet sekä yksilö- että oppilaitostasolla.

Kehitetään opettajien tvt-osaamista ja suunnitellaan ja toteutetaan sekä yksittäisten opettajien että koko henkilöstön täydennyskoulutukset oppilaitoksen toiminta- ja tvt-suunnitelmien linjausten mukaisesti. Vuosittaisissa toimintasuunnitelmissa määritellään konkreettiset tvt-osaamisen kehittämisen tavat, kuten täydennyskoulutusten teemat ja koulutusten toteutussuunnitelma.

Kehitetään opettajien osaamista täydennyskoulutusten lisäksi esimerkiksi kannustamalla opettajia seuraamaan aktiivisesti tvt:n opetuskäyttöä koskevia keskusteluja mm. sosiaalisessa mediassa ja osallistumaan asiantuntijaryhmiin ja keskusteluihin sekä tvt-pedagogisiin kehittämishankkeisiin.

Seurataan opettajien osallistumista tvt-koulutuksiin sekä oppilaitos- että koulutuksen järjestäjän tasolla.

Määritellään tarjottavat tvt-tukipalvelut (pedagoginen ja tekninen tuki) koulutuksen järjestäjä-/oppilaitostasolla. Koulutuksen järjestäjätason palveluja voidaan järjestää myös seutukunnallisesti tai kuntayhtymissä.

Organisoidaan ja resursoidaan opettajien tvt-tuki oppilaitoskohtaisesti. Organisointiin suositellaan vertaistukeen perustuvaa toimintamallia, jossa vertaistukihenkilöt toimivat oppilaitostasolla sekä teknisenä että pedagogisena tvt-tukena. Oppilaitokseen voidaan esimerkiksi nimetä vertaistukihenkilö/-henkilöt, joista muodostetaan koulutuksen järjestäjäkohtainen ja/tai maakunnallinen verkosto, jolle kohdennetaan koulutusta ja järjestetään tapaamisia.

Arvioidaan tarvelähtöisesti maakunnallinen tvt-tuen vertaisverkoston koordinoinnin tarve ja varataan toimintaan tarvittavat resurssit.

5 OPPILAITOSVIESTINNÄN TAVOITTEET JA KEHITTÄMISEN PAINOPISTEET

Oppilaitosten sisäisen ja ulkoisen viestinnän suunnittelun tulee olla osa toiminnan suunnittelua ja se voi kytkeytyä osaksi koulutuksen järjestäjän viestintäsuunnitelmaa. Suunnittelun taustalla tulisi olla kartoitus käytössä olevista sähköisistä viestintäkanavista ja niiden käyttötavoista. Viestinnän suunnittelussa otetaan kantaa siihen, minkälaiseen toimintatapaan pyritään ja miten sen toteutumista tuetaan. Jotta sähköisen viestinnän eri tavat voidaan suunnitella toimivaksi kokonaisuudeksi, tarvitaan ymmärtämystä sähköisen viestinnän sisällöllisestä funktiosta eri kanavien osalta. Suunnittelussa otetaan kantaa siihen, miten aktiivisesti oppilaitos viestii ulkopuolelle ja linjataan myös se, millaisia sähköisiä palveluja opiskelijoille tarjotaan (esim. opiskelijoiden sähköpostipalvelut ja mitä viestintäkanavia opiskeluun liittyvässä viestinnässä käytetään). Toisen asteen koulutuksessa oppilaitosten tärkeimpiä yhteistyökumppaneita ovat opiskelijoiden huoltajat ja ammatillisessa koulutuksessa myös työelämän yhteistyötahot. Huoltajien kanssa tapahtuvassa viestinnässä tvt:aa hyödynnetään käyttämällä viestintään erityisesti oppilashallintojärjestelmää ja tarvittaessa sähköpostia. Ammatillisessa koulutuksessa työelämäyhteistyötahoille tapahtuvassa viestinnässä tärkeässä asemassa ovat yleensä oppilaitoksen kotisivut ja muu ulkoinen viestintä (esim. sosiaalisessa mediassa) sekä sähköpostiviestintä. Sisäisessä viestinnässä hyödynnetään esimerkiksi intranettiä ja opiskelijahallintojärjestelmiä sekä sähköpostia.


Toimenpide-ehdotukset:

Tehdään yhteistyötä tietohallinnon kanssa tietojärjestelmä- ja ohjelmistohankinnoissa ja niiden suunnittelussa. Erityisen tärkeää yhteistyö tietohallinnon kanssa on, jos oppilaitoksessa toivotaan mahdollisuutta keskitettyyn kirjautumiseen/pääsynhallintaan (esim. Active Directory), jossa opettajat ja opiskelijat pääsevät samoilla käyttäjätunnuksilla käsiksi kaikkiin opetuksessa käytettäviin verkkoresursseihin ja -palveluihin, sillä tähän liittyy runsaasti tietoturvallisuuskysymyksiä. Myös esimerkiksi erilaisten sähköisten kyselyjen, ilmoittautumisten ja arviointien tekemiseen soveltuvien sähköisten työkalujen käyttöönotto kannattaa suunnitella yhdessä tietohallinnon kanssa, jolloin vältytään useiden päällekkäisten järjestelmien ylläpidolta.

Sisäisen ja ulkoisen viestinnän suunnittelussa määritellään eri viestintäkanavien roolit, eri kanavista vastaavat (esim. kotisivut, opiskelijahallintojärjestelmä, blogit jne.) ja niiden käytön periaatteet. Eri kanavia käytettäessä huolehditaan siitä, että niitä päivitetään säännöllisesti, sillä käyttämätön tai päivittämätön viestintäkanava antaa niiden käyttäjälle negatiivisen viestin.

Tuetaan sähköisen toimintakulttuurin vahvistumista käyttämällä tvt:aa aktiivisesti niin sisäisessä kuin ulkoisessakin viestinnässä. Sähköpostiliikenteen määrää vähennetään esimerkiksi hyödyntämällä oppilaitoksen kotisivuja, sosiaalista mediaa, intranettiä, sähköisiä ilmoitustauluja, opiskelijahallintojärjestelmiä jne.

Sähköisen viestinnän suunnittelussa viestintää suunnitellaan myös markkinoinnin näkökulmasta. Markkinoinnin näkökulmasta oppilaitoksen kotisivut ovat yleensä riittämätön sähköisen viestinnän kanava. Oppilaitoksissa kannattaa pohtia myös sosiaalisen median (esim. Facebook, Twitter, Youtube) käyttömahdollisuuksia oppilaitoksen markkinoinnissa.


LINKKEJÄ

Koulutuksen tietoyhteiskuntakehittäminen 2020 (OKM 2010) http://www.minedu.fi/OPM/Julkaisut/2010/Koulutuksen_tietoyhteiskuntakehittaminen_2020.html

Kansallinen tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön suunnitelma (Arjen tietoyhteiskunnan neuvottelukunta 2010) http://www.arjentietoyhteiskunta.fi/files/313/TVT_opetuskayton_suunnitelma_011210_%282%29.pdf

Lukion tulevaisuus 2030 (OPH/Linturi, Rubin, Airaksinen 2011) http://www.oph.fi/download/137072_Lukion_tulevaisuus_2030.pdf

Sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittamisohjelma (SADe-ohjelma) http://www.vm.fi/vm/fi/05_hankkeet/023_sade/index.jsp

Tampereen seudun perusopetuksen TVT-suunnitelma 2012-2015 http://tvt.tampereenseutu.fi/suunnitelmat/tampereen-seudun-tvt-suunnitelma/

Pirkanmaan toisen asteen sähköisen toimintakulttuurin strategia 2008 http://tvt-tampereenseutu-fi-bin.directo.fi/@Bin/1a6607cfcb6107a7e7b89ef3b8ef1861/1361101754/application/pdf/101435/MAAKuntasuunnitelma2008.pdf

Suomen Lukiolaisten Liiton toteuttama Lukio 2.0 -tutkimus http://www.lukio.fi/site/assets/files/6119/lukio_2_0.pdf

Suomen Lukiolaisten Liiton kannanotto “Alkavan lukiouudistuksen kirkastettava lukion roolia” 21.1.2013 http://www.lukio.fi/liitto/tiedotteet-ja-lausunnot/alkavan-lukiouudistuksen-kirkastettava-lukion-roolia/

Tietohallintolaki-esite http://www.vm.fi/vm/fi/04_julkaisut_ja_asiakirjat/03_muut_asiakirjat/Tietohallintolaki-esite.pdf

OPH:n EDU.fi -sivusto http://edu.fi/materiaaleja_ja_tyotapoja/tvt_opetuksessa/tekijanoikeudet

Creative Commons Suomi -sivusto http://creativecommons.fi/ Tieto haltuun -hankkeessa toteutettu Tiedonhallinnan opas opettajalle, jonka

tarkoitus on palvella toisen asteen tiedonhankinnan opetuksen ja ohjauksen tavoitteita http://tietohaltuun.wordpress.com/opettajan-opas/

http://www.minedu.fi/OPM/Julkaisut/2010/Koulutuksen_tietoyhteiskuntakehittaminen_2020.html

http://www.minedu.fi/OPM/Julkaisut/2010/Koulutuksen_tietoyhteiskuntakehittaminen_2020.html

http://www.arjentietoyhteiskunta.fi/files/313/TVT_opetuskayton_suunnitelma_011210_%282%29.pdf

http://www.arjentietoyhteiskunta.fi/files/313/TVT_opetuskayton_suunnitelma_011210_%282%29.pdf

http://www.oph.fi/download/137072_Lukion_tulevaisuus_2030.pdf

http://www.vm.fi/vm/fi/05_hankkeet/023_sade/index.jsp

http://tvt.tampereenseutu.fi/suunnitelmat/tampereen-seudun-tvt-suunnitelma/

http://tvt-tampereenseutu-fi-bin.directo.fi/@Bin/1a6607cfcb6107a7e7b89ef3b8ef1861/1361101754/application/pdf/101435/MAAKuntasuunnitelma2008.pdf




http://www.lukio.fi/site/assets/files/6119/lukio_2_0.pdf

http://www.lukio.fi/liitto/tiedotteet-ja-lausunnot/alkavan-lukiouudistuksen-kirkastettava-lukion-roolia/

http://www.lukio.fi/liitto/tiedotteet-ja-lausunnot/alkavan-lukiouudistuksen-kirkastettava-lukion-roolia/

http://www.vm.fi/vm/fi/04_julkaisut_ja_asiakirjat/03_muut_asiakirjat/Tietohallintolaki-esite.pdf

http://www.vm.fi/vm/fi/04_julkaisut_ja_asiakirjat/03_muut_asiakirjat/Tietohallintolaki-esite.pdf

http://edu.fi/materiaaleja_ja_tyotapoja/tvt_opetuksessa/tekijanoikeudet

http://creativecommons.fi/

http://tietohaltuun.wordpress.com/opettajan-opas/

Documents

Pirkanmaan toisen asteen tvt suunnitelma 2013-2016 pdf