Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin julkaisuja ja tutkimus...Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri/ Yhtymähallinto PL 10, 90029 OYS Puhelin 08 315 2011 Faksi 08 315 4499 Toimituskunta

Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri/YhtymähallintoPL 10, 90029 OYS

Puhelin 08 315 2011 Faksi 08 315 4499

Toimituskunta

hallintoylihoitaja Pirjo Kejonen, puheenjohtajavs. johtajaylilääkäri Juha Korpelainenkehitysjohtaja Pasi Parkkilaprofessori Helvi Kyngästutkimuspalvelupäällikkö Minna Mäkiniemitutkimuskoordinaattori Jaana Hyytinen, sihteeri

Tilaukset www.ppshp.fi

ISBN 978-952-5238-75-4ISSN 1455-6758

Näyttöön perustuva alueellinen imetysohjauksen yhtenäinen toimintamalli

Pirkko Nikula, Tarja Pölkki, Sirkka-Liisa Hannola, Tiina Kemppainen, Raija Keränen, Piia Mettovaara, Anitta Nykyri, Jaana Stolt, Paula Viramo, Anne Korhonen, Jaana Roininen, Seija Miettinen

Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin julkaisuja Publication Series of the Northern Ostrobothnia Hospital District 1/2018


NÄYTTÖÖN PERUSTUVA ALUEELLINEN IMETYSOHJAUKSEN YHTENÄINEN TOIMINTAMALLI Pirkko Nikula, Tarja Pölkki, Sirkka-Liisa Hannola, Tiina Kemppainen, Raija Keränen, Piia Mettovaara, Anitta Nykyri, Jaana Stolt, Paula Viramo, Anne Korhonen, Jaana Roininen, Seija Miettinen Oulun yliopistollinen sairaala Lasten ja naisten tulosalue Oulu 2018

Pirkko Nikula, TtM, kätilö-terveydenhoitaja, osastonhoitaja1 Tarja Pölkki, TtT, dosentti, kliinisen hoitotieteen asiantuntija2 (1.8.2016 alk.) Sirkka-Liisa Hannola, TtK, kätilö, osastonhoitaja1 Tiina Kemppainen, TtM, kätilö-terveydenhoitaja, osastonhoitaja1 Raija Keränen, kätilö, osastonhoitaja, imetysohjaajakouluttaja1 Piia Mettovaara, terveydenhoitaja-kätilö, imetysohjaajakouluttaja3 Anitta Nykyri, kätilö, imetysohjaajakouluttaja, IBCLC1 Jaana Stolt, KM, kätilö, kouluttaja4

Paula Viramo, terveydenhoitaja, imetysohjaajakouluttaja3 (1.8.2016 alk.) Anne Korhonen, TtT, kliinisen hoitotieteen asiantuntija2 Jaana Roininen, TtM, ylihoitaja1 Seija Miettinen, TtM, ylihoitaja2 1. Oulun yliopistollinen sairaala, Lasten ja naisten tulosalue, Synnytysten,

naistentautien ja genetiikan vastuualue, PL 23, 90029 OYS 2. Oulun yliopistollinen sairaala, Lasten ja naisten tulosalue, PL 23, 90029 OYS 3. Oulun kaupunki, Terveystie 1, 90900 Kiiminki / Kajaanintie 46 A 1, PL 9,

90015 90220 Oulu 4. Ammattiopisto Lappia, Hyvinvointiala, Meripuistokatu 21, 94100 Kemi ISBN 978-952-5238-75-4 (nid.) ISBN 978-952-5238-76-1 (PDF) ISSN 1455-6758 (painettu) ISSN 2343-080X (verkkojulkaisu) Grano Oulu 2018

POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN JULKAISUJA KUVAILULEHTI PUBLICATION SERIES OF THE NORTHERN OSTROBOTHNIA HOSPITAL DISTRICT Julkaisun päivämäärä

No 1/2018 9.1.2018 Tekijät: Pirkko Nikula, Tarja Pölkki, Sirkka-Liisa Hannola, Tiina Kemppainen, Raija Ke-ränen, Piia Mettovaara, Anitta Nykyri, Jaana Stolt, Paula Viramo, Anne Korho-nen, Jaana Roininen, Seija Miettinen

NÄYTTÖÖN PERUSTUVA ALUEELLINEN IMETYSOHJAUKSEN YHTENÄINEN TOIMINTAMALLI Vahva näyttö imetyksen terveyseduista ja siitä laaditut suositukset velvoittavat terveydenhuollon ammattilaisia imetyksen edistämiseen perheidemme parhaak-si. Suunnitelmallinen, näyttöön perustuva imetysohjaus ammattilaisten ja kou-lutettujen vertaistukijoiden toteuttamana lisää imetyksen aloitusta ja sen jat-kumista. Suomalaisäidit imettävät keskimäärin 7 kuukautta, josta täysimetystä on noin 1,4 kuukautta. Oulun yliopistollisen sairaalan synnytysten, naistentautien ja genetiikan vas-tuualueen vierihoito-osaston 13 seurantatiedot sekä neuvolasta ja kolmannelta sektorilta saatu palaute osoitti, että imetysohjaus ei toteudu suositusten mu-kaan. Tutkimus- ja kehittämishankkeen tavoitteena oli kehittää imetysohjauk-sen yhtenäinen toimintamalli imetyksen edistämiseksi, suojelemiseksi ja tuke-miseksi vauvamyönteisyyden mukaisesti terveen vastasyntyneen hoitotyössä. Kehittämistyössä käytettiin Näyttöön perustuvien hoitotyönkäytäntöjen yhte-näistämisen mallia (YHKÄ). Näyttöön perustuvan imetysohjauksen yhtenäinen toimintamalli (IYT) ohjaa raskaana olevan, synnyttäneen ja imettävän äidin imetysohjausta palveluketjussa neuvolan ja sairaalan välillä sekä yhteistyössä kolmannen sektorin kanssa. Näyttöön perustuva imetysohjauksen yhtenäinen toimintamalli (IYT) luo edelly-tykset sille, että perheet saavat yhtenäistä ja näyttöön perustuvaa imetysohja-usta ja vastasyntyneen hoitoa. Tätä mallia voidaan hyödyntää kaikissa suoma-laisissa raskaana olevien ja synnyttäneiden äitien palveluketjuissa, työntekijöi-den perehdytyksessä sekä kätilö- ja terveydenhoitajakoulutuksissa. Avainsanat (asiasanat): imetysohjaus, vauvamyönteisyys, näyttöön perustuvien hoitotyön käytäntöjen yhtenäistämisen malli, palveluketju, vertaistuki, kätilö-työ Kokonaissivumäärä: 61 ISSN: 1455-6758 ISBN: 978-952-5238-75-4 Jakaja: Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Tilausosoite: PL 10 Yhtymähallinto 90029 OYS Hinta: 25 e

POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN JULKAISUJA DESCRIPTION PAGE PUBLICATION SERIES OF THE NORTHERN OSTROBOTHNIA HOSPITAL DISTRICT Publication date

No 1/2018 9.1.2018 Authors: Pirkko Nikula, Tarja Pölkki, Sirkka-Liisa Hannola, Tiina Kemppainen, Raija Ke-ränen, Piia Mettovaara, Anitta Nykyri, Jaana Stolt, Paula Viramo, Anne Korho-nen, Jaana Roininen, Seija Miettinen

EVIDENCE BASED CONSISTENT MODEL FOR LOCAL BREASTFEEDING COUNSELLING

The current recommendations as well as the strong evidence of the benefits obligate healthcare professionals to promote breastfeeding for the best inter-est of families. Systematic, evidence-based breastfeeding support by profes-sionals and trained peer supporters increases initiation and continuation of breastfeeding. Finnish mothers breastfeed on average for 7 months, of which exclusive breastfeeding makes up about 1,4 months. Monitoring data from the postnatal ward at the Gynecology and Genetics divi-sion of Oulu University Hospital and feedback from the community health care as well as the third sector have shown that breast-feeding guidance is not car-ried out according to the recommendations. The aim of the research and development project was to develop a consistent model of breastfeeding counseling to promote, protect and support breastfeed-ing in accordance with the concept of baby-friendliness in healthy infant nurs-ing. The evidence-based nursing practice harmonization model was used in this development work. The evidence-based consistent model for local breastfeed-ing counseling guides the breastfeeding counseling aimed at pregnant, newly delivered and breastfeeding mothers along the care pathway, from community health care to hospital, together and in collaboration with the third sector. The evidence-based consistent model for local breastfeeding counseling creates the preconditions for families to receive integrated and evidence-based breast-feeding guidance and care of the newborn. This model can be used in all care pathways for pregnant women and mothers who have given birth, in the induc-tion of new employees, as well as in midwifery and nurse training in Finland. Keywords (index words): breastfeeding counselling, baby-friendliness, con-sistent evidence-based action model, care pathway, peer support, midwifery Number of pages: 61 ISSN: 1455-6758 ISBN: 978-952-5238-75-4 Delivery: Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Order address: PL 10 Yhtymähallinto 90029 OYS Price: 25 e

SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO........................................................................ 8 2 IMETYKSEN TERVEYSHYÖDYT ................................................ 10 3 VAUVAMYÖNTEINEN SAIRAALA .............................................. 12 4 IMETYSOHJAUKSEN YHTENÄINEN TOIMINTAMALLI JA SEN

KEHITTÄMINEN SYNNYTYSTEN, NAISTENTAUTIEN JA GENETIIKAN VASTUUALUEELLA ............................................................. 14

4.1 Yhtenäisten käytäntöjen merkitys imetysohjauksessa ................. 14 4.2 Yhtenäisen käytännön kehittämisen vaiheet ............................. 15 4.2.1 Tunnista olemassa oleva näyttö ............................................ 17 4.2.2 Imetysohjauksen nykytila .................................................... 23 4.2.3 Nykytilan vertaaminen olemassa olevaan näyttöön –

kehittämishaasteet ........................................................... 24 4.2.4 Yhtenäisen toimintamallin kehittäminen ................................. 25 4.2.5 Toimintamallin jalkauttaminen ja pilotointi ............................. 26 4.2.6 IYT -toimintamallin vaikutusten ja vaikuttavuuden arviointi ......... 28 4.3 Resurssit toimintamallin kehittämiseen................................... 30 4.3.1 Henkilöstön osaamisen varmistaminen .................................... 30 4.3.2 Toimintamallin tukimateriaali .............................................. 31 4.4 Henkilöstön roolit toimintamallin toteuttamisessa ja sen

mahdollistamisessa ........................................................... 31 4.5 Imetysohjauksen kirjaaminen ............................................... 33 4.6 Toimintamallin ylläpitäminen ja seuranta ................................ 33 5 POHDINTA ...................................................................... 35 5.1 Yhtenäisen toimintamallin kehittämisen arviointi ...................... 35 5.2 Toimintamallin kehittämisessä tunnistetut haasteet ................... 36 6 JOHTOPÄÄTÖKSIÄ ............................................................. 38 7 KIITOKSET ...................................................................... 38 LÄHTEET ........................................................................ 39

LIITTEET Liite 1 Imetysohjauksen yhtenäinen toimintamalli (IYT) Liite 2 Lausunnonantajien saate ja lomake Liite 3 Imetysohjauskortti

8

1 JOHDANTO Imetys on luonnollinen tapa ruokkia vastasyntynyttä vauvaa. Se ei kuitenkaan toteudu optimaalisesti kaikkien vauvojen kohdalla. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (2012) selvityksen mukaan kuuden kuukauden täysimetys toteutuu Suomessa heikosti (1). Esimerkiksi vuosina 2010 2011 kuukauden ikäisistä vau-voista vain 47 % oli täysimetettyjä ja puolen vuoden ikäisistä vauvoista 9 % (2). Vähäinen täysimetystilanne on samankaltainen kuin muissa teollistuneissa mais-sa (3). Tietoisuus imetyksen terveydellisistä, ravitsemuksellisista ja psykologi-sista hyödyistä lapselle ja äidille on lisääntynyt. Samoin on tieto imetyksen taloudellisista vaikutuksista lisääntynyt. (4, 1, 2.) Imetysohjauksella voidaan vaikuttaa imetyksen toteutumiseen (5). Imetysohja-uksessa, kuten kaikessa potilasohjauksessa, tulee toteutua laadukkaan poti-lasohjauksen elementit. Potilasohjaus perustuu henkilöstön ammatilliseen vas-tuuseen, joka on vuorovaikutuksessa rakentuvaa, aktiivista ja tavoitteellista toimintaa potilaan ja hoitohenkilökunnan välillä. Laadukas ohjaus on myös kaikkien osapuolten näkökulmasta riittävää ja vaikuttavaa. (6.) Käytännössä havaittu ohjauksen sisällöllinen vaihtelevuus asettaa vaatimuksia yhtenäistää imetysohjausta. Taustalla on myös tarve kiinnittää järjestelmälli-sesti huomio imetysohjauksen toteutumiseen koko palveluketjussa; lyhentyneet synnytyksen jälkeiset hoitoajat sairaalassa tarkoittavat käytännössä sitä, että myös imetyksen ohjaamiseen käytettävä aika on haasteellinen. Raskaudenai-kainen imetysohjaus luo pohjan synnytyksen jälkeiselle ohjaukselle ja nämä yhdessä kotiutuneen äidin imetysohjaukselle neuvolassa. Yhtenäisillä imetysoh-jauskäytännöillä voidaan vähentää päällekkäistä ohjausta ja varmistaa kattava, näyttöön perustuva imetysohjaus kaikille raskaana oleville, synnyttäneille ja imettäville äideille. Tässä toimintamallissa tarkastellaan imetysohjausta ter-veen vastasyntyneen hoidossa. Imetysohjauksen yhtenäisen toimintamallin avulla on mahdollista: 1) yhtenäistää imetysohjauskäytäntöjä koko palveluketjussa 2) varmistaa, että jokainen äiti ja perhe saavat tarvittavan tiedon ja tuen imetyksen onnistumiseksi 3) poistaa päällekkäistä ohjausta sovittujen työnjakojen avulla 4) lisätä henkilöstön osaamista ja vahvistaa perehdyttämistä 5) arvioida imetysohjauksen toteutumista organisaatioissa ja palveluketjussa Imetysohjauksen yhtenäisen toimintamallin taustalla on näyttö ohjauksen vai-kuttavuudesta imetyksen toteutumiseen. Toimintamallin kehittämistä on oh-jannut Hoitotyön tutkimussäätiössä kehitetty Yhtenäisten käytäntöjen toimin-tamalli (YHKÄ -malli) (7) sekä näyttöön perustuvien käytäntöjen levittämiseen ja käyttöön ottamiseen liittyvä tutkimustieto (8, 9). Toimintamalli on kehitetty yhteistyössä Oulun yliopistollisen sairaalan synnytysten, naistentautien ja gene-

9

tiikan vastuualueen (toimialue synnytykset) ja Oulun kaupungin neuvoloiden sekä kolmannen sektorin toimijoiden kanssa. Työryhmässä oli edustettuina käti-lötyön, terveydenhoitotyön, hoitotyön johtamisen ja kehittämisen asiantunti-joita. Kehittämistyön aikana kuultiin laajasti sairaalan ja neuvoloiden toimijoi-ta. Toimintamalli on kehitetty Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueen palve-luketjussa toimivien ammattilaisten käyttöön. Laadukkaasta ja yhtenäisestä ohjauksesta hyötyvät perheet, terveydenhuoltohenkilöstö sekä muut tervey-denhuollon organisaatiot. Malli on myös sovellettavissa kaikkialla Suomessa. Sovellettavuutta tukee suomalaisen terveydenhuoltojärjestelmän yhdenmukai-nen rakenne ja palvelujen kattavuus. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ra-portin (2014) mukaan neuvolat tavoittavat lähes kaikki raskaana olevat äidit. Syntymärekisteritietojen perusteella neuvolapalveluita käyttämättömien osuus on vain 0,2 0,3 % synnyttäneistä, lisäksi vuonna 2013 elävänä syntyneistä 58 372 lapsesta 99,7 % syntyi sairaalassa (10, 11). Näin ollen imetysohjaus voi tavoittaa käytännössä kaikki raskaana olevat, synnyttäneet ja imettävät äidit. Toimintamalli vastaa THL: n (2014) suosittamaan aukottoman palvelukokonai-suuden rakentamiseen, jossa ”äitiysneuvolan, äitiyspoliklinikan sekä synnytys-sairaalan yhteistyön ja työnjaon on oltava suunnitelmallista ja jatkuvaa” (11). Toimintamalli edistää myös yhteistyötä kolmannen sektorin toimijoiden, kuten synnytystuen esimerkiksi Doula -toiminnan ja erilaisten imetystuen toimijoiden (esimerkiksi Imetyksen tuki ry.) kanssa. Toimintamallin kehitystyössä on huomioitu palveluketjun eri yksiköissä ja vai-heissa toimivien ammattiryhmien mielipiteet sekä kolmannen sektorin toimijoi-den lausunnot. Tämän katsottiin olevan merkityksellistä siksi, että toiminta-malli on tarkoitettu imetysohjauksen tueksi raskaana olevien, synnyttäneiden ja imettävien äitien ja perheiden palveluketjussa. Toimintamallin toivotaan lisäävän vuoropuhelua palveluketjun toimijoiden ja asiakkaiden välillä sekä palveluketjun sisällä. Vuoropuhelu mahdollistaa ohjausprosessien kehittämisen väestön tarpeita vastaavaksi (12). Alueellisen imetysohjauksen yhtenäisen toimintamallin tavoitteena on yhtenäis-tää imetysohjauskäytäntöjä raskaana olevan, synnyttäneen ja imettävän äi-din/perheen hoidossa. Toimintamalli pohjautuu näyttöön perustuviin imetysoh-jauksen sisältöihin ja suosituksiin. Malli myös ohjaa imetysohjauksen toteutumi-sen järjestelmälliseen ja jatkuvaan arviointiin sekä ohjauksen kehittämiseen palautetiedon perusteella.

10

2 IMETYKSEN TERVEYSHYÖDYT Imetyksellä on monia terveydellisiä hyötyjä lapselle ja äidille. Terveydellisten tekijöiden lisäksi imetyksellä on psykologisia (kiintymystä ja vanhemmuutta vahvistava), taloudellisia ja ekologisia hyötyjä. Äidinmaidon tasapainoinen vi-tamiini- ja rasvahappokoostumus sekä suuri laktoosipitoisuus edistävät kasva-van vauvan terveyttä mm. vaikuttamalla suolistobakteerien kehittymiseen (13). Maidossa on myös immunologisesti aktiivisia proteiineja, hiilihydraatteja ja rasvoja ja sen koostumus muuttuu lapsen tarpeiden mukaan. Äidinmaito suojaa monilta lapsuusajan infektioilta ja imetys vähentää lasten sairastavuutta ja kuolleisuutta. Lisäksi on viitteitä äidinmaidon pitkäaikaisvaikutuksista ylipainon ehkäisemisessä ja aikuisiän verenpainetaudin ja tyypin II diabeteksen ehkäisys-sä. Äidin näkökulmasta imettäminen nopeuttaa toipumista synnytyksestä, hel-pottaa painonhallintaa ja vähentää äidin rintasyövän ja munasarjasyövän riskiä. (14, 2). Imetyksestä ja imetysohjauksesta on julkaistu runsaasti tutkimuksia ja asian-tuntija-artikkeleita sekä järjestelmällisiä katsauksia ja suosituksia. Laaditun alueellisen yhtenäisen imetysohjauksen toimintamallin taustalla käytetään parasta saatavilla olevaa tutkimusnäyttöä. Taulukkoon 1 on koottu keskeisiä tiedonlähteitä rintamaidon ja imetyksen terveysvaikutuksista sekä erilaisista imetyksen ohjausmenetelmistä.

11

Taulukko 1. Tietoa rintamaidon ja imetyksen hyödyistä. Lähde

Internet osoite

WHO http://www.who.int/maternal_child_adolescent/topics/child/nutrition/breastfeeding/en/

AAP, American Acad-emy of Pediatrics 2012

http://pediatrics.aappublications.org/content/129/3/e827.full.pdf+html

THL, lastenneu-volakäsikirja

https://www.thl.fi/fi/web/lastenneuvolakasikirja/tietopaketit/imetys

Sikorski ym. 2003 Support for breast-feeding

http://u.osu.edu/pubhhbp6510breastfeeding/files/2014/03/sikorski-review-of-support-2hun2ub.pdf

Jolly ym. 2012 Peer support

http://www.bmj.com/content/bmj/344/bmj.d8287.full.pdf?bcsi_scan_8d363d15d0b97123=GkHy6w3UoVBIRle4IWZkCdbs2zxKAAAAnYlAUQ==&bcsi_scan_filename=bmj.d8287.full.pdf

Renfrew ym. 2012 Support for breast-feeding mothers

http://onlinelibrary.wiley.com/doi/10.1002/14651858.CD001141.pub4/pdf/standard

Haroon ym. 2013 Breastfeeding promo-tion interventions

http://www.biomedcentral.com/content/pdf/1471-2458-13-S3-S20.pdf?bcsi_scan_8d363d15d0b97123=25lXlHb4ej8xhe1FJE/v1QumV7VKAAAAjIJBUQ==&bcsi_scan_filename=1471-2458-13-S3-S20.pdf

Guise ym. 2003 Effec-tiveness of primary care based interven-tions

http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC1466575/pdf/0010070.pdf

CDC (Centers for Dis-ease Control and pre-vention) The CDC Guide to Strategies to Support Breastfeeding Mothers and Babies

http://www.cdc.gov/breastfeeding/resources/guide.htm

Korpela K. 2016. Intestinal microbiota development in child-hood: Implications for health and disease

https://helda.helsinki.fi/handle/10138/162735

12

3 VAUVAMYÖNTEINEN SAIRAALA Vauvamyönteisyys käsitteenä viittaa käytäntöihin, joilla edistetään ja vahvistetaan imetystä. Käsitteen taustalla on Unicefin ja WHO:n vuonna 1991 käyttöön ottama Baby-Friendly Hospital Initiative (BFHI)-ohjelma. Ohjelman tavoitteena on varmistaa paras mahdollinen alku vauvojen elämälle ohjaamalla äitiyshuollon ja synnytyssairaaloiden yksiköiden toiminnan kehittämistä rintaruokinnan tukikeskuksiksi. (15.) Vauvamyönteisessä synnytyssairaalassa toteutuvat imetysmyönteisyyttä kuvaavat 10 kriteeriä, joita kuvataan kymmenenä askeleena onnistuneeseen imetykseen (16). Alkuperäisessä WHO:n ja Unicefin (1991) vauvamyönteisyys-ohjelmassa tarkastellaan imetysohjelmaa synnytyssairaaloissa, suomalaisessa toimintaohjelmassa (1) tarkastelu on laajennettu kaikkiin niihin yksikköihin, joissa hoidetaan raskaana olevia, synnyttäneitä ja imettäviä äitejä. Ensimmäisenä vauvamyönteisyys-ohjelman (BFHI) toiminnallisena tavoitteena on kehittää ja ottaa käyttöön kokonaisvaltainen vauvojen ja pienten lasten ruokintaan liittyvä toimintaohjelma. Toisena tavoitteena on vahvistaa palvelujärjestelmän kapasiteettia tukea asianmukaista vauvojen ja pienten lasten ravitsemusta. Tämä tavoite on jaettu alatavoitteisiin, joilla pyritään elvyttämään ja parantamaan ammattilaisten imetysohjaustaitoja siten, että imettävät äidit saavat asianmukaista tukea imettämiseen. Viimeisenä toiminnallisena tavoitteena on vahvistaa vauvojen ja pienten lasten ravitsemukseen liittyvää tukea perusterveydenhuollon kontekstissa. (16.) Ohjelman käyttöön ottaminen on lisännyt imettävien äitien lukumäärää ja imetyksen kestoa monissa maissa (17). Suomessa laadittiin vuonna 2009 laaja kansallinen toimintaohjelma imetyksen edistämiseksi (1). Toimintaohjelmalle asetettiin tavoitteeksi parantaa äitien ja perheiden valmiuksia ja mahdollisuuksia imettää omien toivomusten mukaan, pidentää imetyksen ja täysimetyksen kestoa ja vähentää imetyksen sosioekonomisia eroja. Tämän kansallisen ohjelman keskeisiä linjauksia ovat seuraavat: ”yhtenäisten, näyttöön perustuvien imetysohjauskäytäntöjen edistäminen lapsia ja perheitä hoitavissa terveydenhuollon toimintayksiköissä, imetyksen edistämistyössä toimivien ammattihenkilöiden osaamisen vahvistaminen sekä tarvittavien paikallisten, alueellisten ja kansallisten rakenteiden luominen imetyksen edistämiseksi.” (2;s.13.) Toimintaohjelmassa korostetaan perusterveydenhuollon ja synnytyssairaaloiden yhteistyötä ja yhtenäisten käytäntöjen luomista toiminnan tueksi. Keskeiset toimijat, kuten WHO (2009) ja Amerikan lastenlääkäriyhdistys, AAP (2012) suosittelevat yhdenmukaisesti kuuden kuukauden täysimetystä kaikkien vastasyntyneiden kohdalla (18, 14). Suomessa THL (2016) suosittelee täysiaikaisena ja normaalipainoisena syntyneelle vastasyntyneelle äidinmaitoa ravinnoksi 6 kk ikään saakka lukuunottamatta D-vitamiinia (19).

13

Suomeksi julkaistut imetykseen liittyvät suositukset on koottu taulukkoon 2. Suositukset ovat saatavilla kokonaisuutenaan julkaisevan tahon verkkosivuilta. Taulukko 2. Suomeksi julkaistut imetykseen liittyvät suositukset. Suosituksen nimi Julkaisija ja

julkaisuvuosi Saatavilla

Raskaana olevan, synnyttävän ja synnyttäneen äidin sekä perheen imetysohjaus, Hoitotyön suositus

Hoitotyön tutkimussää-tiö 2010

www.hotus.fi/ (Päivityksessä)

Joanna Briggs Institute. 2009. Imetykseen liittyvän rinnanpään kivun ja/tai imetykseen liittyvän trauman hoito. Best Practice 13(4). Käännös Suomen JBI yh-teistyökeskus: Kemppainen Tiina, Hänninen Päivi, Laitinen Arja, Roininen Jaana.

JBI, käännös Hoitotyön tutkimussää-tiö

http://www.hotus.fi/jbi-fi/suomenkieliset-jbi-suositukset

Joanna Briggs Institute. 2011. Imetysohjelmat terveydenhuol-lossa. Best Practice 15(3). Kään-nös Suomen JBI yhteistyökeskus: Kemppainen Tiina, Laitinen Arja, Lotvonen Päivi, Nykyri Anitta.



Joanna Briggs Institute. 2010. Naisten odotuksia ja kokemuksia imetystuesta. Best Practice 14(7). Käännös Suomen JBI yh-teistyökeskus: Hakulinen-Viitanen Tuovi, Koskinen Katja.



Kansallinen imetyksen edistämi-sen asiantuntijaryhmä (2009) Imetyksen edistäminen Suomessa - Toimintaohjelma 2009–2012 (pdf 1,22 Mt). THL Raportti 32.

THL 2009 http://www.thl.fi

Terveyden ja hyvinvoinninlaitos (2016) Syödään yhdessä - ruokasuosituk-set lapsiperheille

THL 2016 http://www.julkari.fi/handle/10024/129744

14

4 IMETYSOHJAUKSEN YHTENÄINEN TOIMINTAMALLI JA SEN KEHITTÄMINEN SYNNYTYSTEN, NAISTENTAUTIEN JA GENETIIKAN VASTUUALUEELLA

4.1 Yhtenäisten käytäntöjen merkitys imetysohjauksessa Yhtenäisten käytäntöjen merkitystä voidaan tarkastella potilaan, henkilöstön ja organisaation näkökulmista. Potilaalle yhtenäiset käytännöt mahdollistavat oikeuksien toteutumisen, erityisesti oikeuden hyvään ja tasapuoliseen hoitoon sekä tiedon saantiin. Henkilöstön näkökulmasta yhtenäiset käytännöt selkeyttä-vät toimintaa sekä hoito- ja ohjausprosesseja koko palveluketjussa. Lisäksi yhtenäiset käytännöt toimivat perehdyttämisen pohjana. Organisaation näkö-kulmasta yhtenäiset käytännöt vähentävät hoitokäytäntöjen vaihtelua ja sel-keyttävät prosesseja mahdollistaen niiden kehittämisen. Ne mahdollistavat myös vastaamisen organisaatiolle asetetun terveyspoliittisen tavoitteen saavut-tamisen vaikuttavien menetelmien kautta. (20.) Yhtenäisten käytäntöjen vaatimus perustuu Potilaslakiin (785/1992), Tervey-denhuoltolakiin (1326/2010) ja lakiin Terveydenhuollon ammattihenkilöistä (28.6.1994/559) sekä valtakunnallisen terveydenhuollon neuvottelukunnan (ETENE) laatimiin terveydenhuollon yhteisiin eettisiin periaatteisiin (21, 22, 23, 24). Ensiksi mainittu korostaa potilaan/asiakkaan oikeutta riittävään tiedon-saantiin selviytyäkseen sairautensa kanssa. Koska lapsen syntymä ja imetys ovat normaaliin elämänkulkuun kuluvia asioita, imetysohjausta onkin tämän lain kontekstissa tarkasteltava sairauden kanssa selviytymisen sijaan terveyden edistämisen näkökulmasta. Taustalla on vahvaa tutkimusnäyttöä imetyksen myönteisistä terveysvaikutuksista (1, 14), josta syystä terveydenhuollon am-mattilaiset ovat velvollisia ohjaamaan raskaana olevia ja synnyttäneitä äitejä, jotta he kykenevät tekemään luotettavaan tietoon perustuvia päätöksiä imet-tämisestä. Terveydenhuoltolaki (1326/2010) puolestaan edellyttää, että kaiken toiminnan on perustuttava näyttöön ja hyviin hoitokäytäntöihin (22). Laki Terveydenhuol-lon ammattihenkilöistä (28.6.1994/559) myös korostaa, että ammattihenkilö on velvollinen ylläpitämään ja kehittämään ammattitoiminnan edellyttämiä tieto-ja ja taitoja sekä perehtymään ammattitoimintaansa koskeviin säännöksiin ja määräyksiin (23). Lisäksi valtakunnallisen terveydenhuollon eettisen neuvotte-lukunnan (ETENE) laatimat ohjeet korostavat potilaan oikeutta hyvään hoitoon ja kaikkien terveydenhuollon tasojen vastuuta sen toteuttamisessa (24). Ime-tysohjauksen näkökulmasta tämä tarkoittaa sitä, että imetysohjaus perustuu luotettavaan näyttöön ja se mielletään keskeiseksi osaksi hyvää hoitoa, jota osaava terveydenhuollon ammattilainen toteuttaa turvallisesti ja asianmukai-sesti.

15

4.2 Yhtenäisen käytännön kehittämisen vaiheet Imetysohjauksen yhtenäinen toimintamalli kehitettiin näyttöön perustuvien hoitotyön käytäntöjen yhtenäistämisen mallin (YHKÄ) pohjalta (7). YHKÄ -mallin tarkoituksena on varmistaa ja vahvistaa näyttöön perustuvaa toiminta potilas/asiakashoidossa tehtävissä päätöksissä. Näyttöön perustuvien hoitotyön käytäntöjen yhtenäistämisen malli (YHKÄ) etenee vaiheittain: (1) paras näyttö imetysohjauksen merkityksestä ja toteuttamisesta, (2) imetysohjauksen nykyti-lan kartoitus, (3) yhtenäisen toimintamallin kuvaaminen, levittäminen ja käyt-töönottaminen sekä (4) sen vaikutusten ja vaikuttavuuden arviointi. Keskeistä mallin kehittämisessä on prosessimainen järjestelmällinen eteneminen. Lisäksi mallin kehittäminen edellyttää yhteistyötä ja organisaation johdon sitoutumis-ta. Johdon tehtävänä on luoda rakenteet ja vastata toiminnan kehittämisestä huomioiden strategiset linjaukset (hoitotyön painopistealueet) sekä huolehtia resurssien riittävyydestä. Jokaisen työntekijän vastuulla on osallistua yhteisen toiminnan kehittämiseen sekä yhtenäisen toimintamallin käyttöön ottamiseen. (7, 20.) (Kuva 1.)

Kuva 1. Näyttöön perustuva imetysohjauksen yhtenäinen toimintamalli mukail-len Holopainen ym. 2010 (7). Imetysohjauksen toimintamalli sijoittuu alueelliseen palveluketjuun, jossa ime-tysohjausta tarkastellaan yli sektorirajojen ulottuvana raskaana olevan, synnyt-täneen ja imettävän äidin/perheen ohjauksen kokonaisuutena. Tarkastelu ylit-tää organisaatio- ja ammattiryhmäkeskeisen lähestymistavan ja kohdentaa

16

huomion lapsen ja perheen sujuvaan kulkuun palvelujärjestelmässä. Palvelu-ketjun tavoitteena on parantaa hoidon laatua sekä vähentää potilaan hoidossa esiintyvää vaihtelua ja kustannuksia. (25, 26, 27.) Palveluketju imetysohjauk-sen yhtenäisen toimintamallin rakenteena lisää kaikkien raskaana olevien ja synnyttäneiden hoitoon osallistuvien tietoa imetysohjauksen kokonaisuudesta ja koostuu useista eri yksiköissä tapahtuvista hoitoprosesseista (27). Imetysohjaus palveluketjussa koskettaa paitsi ohjausta antavia ammattiryhmiä myös ohjausta resursoivia hoitotyön esimiehiä ja johtajia. Imetysohjauksen palveluketju alkaa ensimmäisestä raskaudenaikaisesta käyn-nistä äitiysneuvolassa ja päättyy neuvolaan (kuva 2). Palveluketjun päätösvaihe ajoittuu eri tavoin eri perheiden kohdalla riippuen imettävän äidin imetyksen kestosta. Raskaudenajan erityiskysymysten tai lapsen sikiöaikaisten tai synty-mänjälkeisen sairauden vuoksi imetysohjauksen palveluketjuun osallistuvat neuvolan lisäksi myös äitiyspoliklinikka ja lastenosastot. Imetysohjauksen pal-veluketjuun voi myös liittyä 3. sektorin toimijoita perheiden niin halutessaan tai perheiden tarpeen mukaan. Keskeistä on, että imetysohjaus on sisällöltään näyttöön perustuvaa ja yhdenmukaista palveluketjun kaikissa vaiheissa. Tässä imetysohjauksen palveluketjussa ei tarkastella erityislasten, kuten kes-kosten tai pitkäaikaissairaiden lasten imetysohjausta. Heidän kohdallaan ime-tysohjaus perustuu sisällöllisesti tähän toimintamalliin, mutta ohjauksen ajoit-taminen ja sisällöt tulee räätälöidä yksilöllisesti lapsen terveydentilan ja per-heen sen hetkisen tilanteen mukaan. Kuva 2. Imetysohjauksen palveluketju näyttöön perustuvassa alueellisessa ime-tysohjauksen yhtenäisessä toimintamallissa (IYT) synnytysten, naistentautien ja genetiikan vastuualueella OYS:ssa.

Äitiysneuvola Neuvola Vierihoito-osasto 13

Äitiys- poliklinikka

Synnytys- yksikkö

Lasten osasto

3. sektorin toimijat

Osasto 11, Naisten osasto

11 A ja B

17

4.2.1 Tunnista olemassa oleva näyttö Näyttöön perustuva toiminta määritellään parhaan, ajan tasalla olevan tiedon harkituksi käytöksi potilasta ja hänen hoitoaan koskevassa päätöksenteossa (28). Parhaalla tiedolla viitataan tavallisimmin tutkimustietoon. Tutkimustie-don puuttuessa voidaan viitata esimerkiksi asiantuntijoiden konsensukseen ky-seisestä aihealueesta. Muita päätöksenteossa käytettäviä tiedonlähteitä ovat tieto olosuhteista ja ammattilaisen kliininen osaaminen. Jotta päätöksenteko on näyttöön perustuvaa, on siinä tutkimus- ja muun tiedon lisäksi huomioitava aina myös potilaan/asiakkaan toiveet ja mieltymykset (29). Näyttöön perustu-van toiminnan tavoitteena on, että potilaan hoidossa käytetään parasta saata-villa olevaa ja ajantasaista tietoa (30). Toiminnan kehittämisen pohjaksi tarvitaan luotettavaksi arvioitua tiivistettyä tietoa, jota on saatavilla järjestelmällisissä katsauksissa ja suosituksissa. Tiivis-tetty tutkimustieto muodostaa yksittäisiä tutkimuksia vahvemman perustan toiminnan kehittämiselle ja siksi sitä kuvataan näytönasteella kansainvälisten sopimusten mukaan. Järjestelmällisiin katsauksiin on koottu katsauksen koh-teeseen liittyvät tutkimukset, arvioitu niiden luotettavuus ja tiivistetty tieteel-listä menetelmää käyttäen luotettavaksi arvioitu tieto. Imetykseen ja ime-tysohjaukseen liittyviä järjestelmällisiä katsauksia julkaisevat esimerkiksi eri maiden kansalliset ja kansainväliset toimijat kuten Joanna Briggs Instituutti (JBI) ja Cochrane omissa tietokannoissaan. Suosituksia imetyksen edistämises-tä, vaikuttavista menetelmistä ja vaikuttavuudesta taas julkaisevat esimerkiksi WHO, Unicef, THL, Hoitotyön tutkimussäätiö sekä Joanna Briggs Instituutti (JBI). Tässä toimintamallissa teoreettisen taustan muodostaa paras olemassa oleva tutkimusnäyttö, joka muodostuu imetykseen liittyvistä suosituksista: hotus.fi, lähteisiin THL (2009, 2016), jossa kuvataan WHO:n ja Unicefin kymmenen aske-leen ohjelma sairaalassa ja seitsemän askeleen ohjelma neuvolassa (taulukko 2) (1, 19). Lisäksi suositusten tueksi haettiin järjestelmällisistä katsauksista ja muusta uudemmasta tutkimuskirjallisuudesta. Imetykseen liittyvien suosituksien sisältöä täydentää muu tutkimustieto, jota voidaan hyödyntää imetystuen suunnittelussa ja kehittämisessä. Suosituksia täydentävää tutkimustietoa on saatavilla sekä järjestelmällisissä katsauksissa, että yksittäisissä tutkimuksissa. Järjestelmällisiin katsauksiin on tiivistetty tie-teellistä menetelmää käyttäen kustakin aihealueesta oleva tutkimustieto ja siksi ne muodostavat luotettavan tiedonlähteen toiminnan kehittämisessä. Yk-sittäisten artikkeleiden antaman tiedon perusteella toiminnan kehittämiseen on suhtauduttava varauksella. Täydentävän tiedon hyödyntämistä voidaan kuvata taulukon 3 avulla.

18

Taulukko 3. Suosituksia täydentävän tiedon hyödyntäminen imetysohjauksessa. Suositukset THL 2009

Järjestelmällinen kat-saus (Jaafar ym. 2012a) (32)

Ohjaus

Tutittomuuden suosiminen

+

Tutin käytöllä ei ole merkittävää vaikutus-ta täysiaikaisten täy-simetettyjen tai osit-tain imetettyjen vau-vojen määrään tai imetyksen kestoon.

=> Kerro äidille, että on suositeltavaa välttää tutin käyt-töä ennen kuin vauva oppii oikean imuotteen ja mai-doneritys vakiin-tuu.

Tutkimusnäyttö on koottu seuraavista aihealueista:

varhaisimetys ja ihokontakti vierihoito ja imetys tutin käyttö imetystuen vaikuttavuus puoliso ja muu läheinen ammattilaisten antama imetystuki perusterveydenhuollon imetystuen vaikuttavuus vertaistuki

Varhaisimetys ja ihokontakti Mooren ym. (2012) järjestelmällisessä katsauksessa arvioitiin varhaisen ihokon-taktin vaikutusta imettämiseen, lapsen fysiologiseen adaptaatioon ja terveiden äiti-lapsiparien käyttäytymiseen (31). Katsaukseen hyväksyttiin 34 kokeellista tutkimusta, joiden osallistujamäärä oli yhteensä 2177 äiti-lapsiparia. Imetyksen näkökulmasta havaittiin, että varhaisella ihokontaktilla oli tilastollisesti merkit-sevä myönteinen vaikutus imetykseen ajanjaksona, joka kesti yhdestä neljään kuukakutta (13 tutkimusta, joissa 702 osallistujaa) (RR 1,27, 95 % CI 1,06–1,523). Varhainen ihokontakti lisäsi imetyksen kestoa (7 tutkimusta, 324 osallis-tujaa) (keskimääräinen ero 42,55 vrk imetyksen kestossa), vaikkakaan tulos ei ollut tilastollisesti merkitsevä. Tutkimusten metodologinen laatu vaihteli ja joidenkin lopputulosmuuttujien osalta esiintyi heterogeenisyyttä. Vierihoito ja imetys Jaafarin ym. (2012a) järjestelmällisessä katsauksessa verrattiin vierihoidon ja äidin ja vauvan erillään hoitamisen vaikutusta imetyksen kestoon, havaittiin, että äidin ja vauvan erottaminen saattaa vähentää imetyksen määrää ja mai-doneritystä. Sen sijaan koko sairaalassaolon kestävä vierihoito saattaa lisätä imemiskertoja ja näin edistää äidin ja vauvan läheisyyttä ja kiintymystä. Kat-sauksessa oli mukana vain yksi kokeellinen tutkimus (n = 176 synnyttänyttä

19

äitiä), joten tutkimusnäytön avulla ei voida tehdä päätelmiä vierihoidon vaiku-tuksista imetyksen kestoon. (32.) Tutin käyttö Jaafarin ym. (2012b) järjestelmällisen katsauksen tavoitteena oli koota tutki-musnäyttö tutin käytön vaikutuksista imetyksen kestoon. Tulokset osoittivat, että terveiden täysiaikaisten lasten kohdalla tutin käytöllä ei voida osoittaa merkittävää vaikutusta täysimetettyjen vauvojen määrässä lasten ollessa kol-men ja neljän kuukauden ikäisiä. Katsauksen tekijät päätyivät tulokseen, että tutin käytön aloittamisella sen jälkeen, kun maidoneritys on vakiintunut, ei ole merkittävää vaikutusta täysimetettyjen tai osittain imetettyjen vauvojen mää-rään tai imetyksen kestoon. (33.) Imetystuen vaikuttavuus a) Puolison ja muiden läheisten tuki Australialaisen Tohotoan ym. (2009) tutkimuksen tavoitteena oli kuvata äitien ja isien näkökulmaa imetykseen ja isien tuen merkitystä imetykselle. Tutkimus-aineisto koottiin focus group- haastattelulla ja analysoitiin laadullisella mene-telmällä. Tutkittavista (n = 76) suurin osa oli ensisynnyttäjiä, isiä (n = 28) ja äitejä (n =48). Äitien mukaan isän emotionaalinen, käytännöllinen ja fyysinen tuki sekä osallistuminen imettämiseen oli tärkeää. Isät halusivat osallistua ime-tykseen, he kokivat tarvitsevansa siihen tietoa miten voivat osallistua, halusivat oppia oman roolinsa ja halusivat edistää imetystä. Isän osallistuminen edistää onnistunutta imetystä, rikastuttaa äidin imetyskokemuksia ja heijastuu myös isään. (34.) Ekströmin ym. (2003) ruotsalais-tutkimuksen tarkoituksena oli kuvailla ensi- ja uudelleen synnyttäjien imetystukea ja luottamuksen tunnetta suhteessa ime-tyksen kestoon. Tutkimukseen osallistui 194 ensisynnyttäjää ja 294 monisynnyt-täjää (N = 488). Tutkimusaineisto koottiin kyselylomakkeella. Tuloksissa havait-tiin, että yleinen tunne imetystuesta korreloi täysimetyksen kestoon ensisyn-nyttäjillä (p <0,001) ja monisynnyttäjillä (p <0,001). Aika, jonka puoliso oli läsnä synnytyksen jälkeen, korreloi positiivisesti ensisynnyttäjien täysimetyksen kestoon (p <0,001) ja kokonaisimetyksen kestoon (p = 0,002). (35.) b) Imetykseen annettuja erilaisia tukimuotoja ja niiden vaikuttavuutta on tut-kittu laajasti. Alla on tiivistetty tulokset joistakin järjestelmällisistä katsauksis-ta. Tarkempia tietoja voi hakea taulukossa 2 olevien linkkien kautta. Renfrewin ym. (2012) katsauksessa arvioitiin erilaisten imettäville äideille annetun tuen muotojen (esimerkiksi ennakoiva, pyydettäessä, kasvokkain, pu-helimitse, äiti-äiti, äitien ryhmä jne.) vaikuttavuutta. Katsaukseen valikoitui 67 kokeellista tai kvasikokeellista tutkimusta 21 maasta, tutkimusaineiston muo-dosti yhteensä 56 451 äitiä. Tarkasteltaessa eri tuen muotoja yhdessä (verrat-tuna ei tukea) havaittiin, että imetystuki-interventiot lisäävät imettävien äitien määrää ja niiden äitien määrää, jotka täysimettävät. Tukimuodoilla oli myös yhdessä tarkasteltuna positiivinen vaikutus täysimetyksen kestoon (RR kuuden

20

kuukauden iässä 0,86, 95 % CI 0,82 0,91 ja neljästä kuuteen viikon iässä 0,74, 95 % CI 0,61 0,89). Alaryhmäanalyysi osoitti kasvokkain tapahtuvan tuen olevan puhelimessa annettua vaikuttavampi edistämään täysimetystä ja erityisesti jos äidin imetysaikomus raskauden aikana oli korkea. Muilta osin tulokset ovat vai-keasti tulkittavia, johtuen alkuperäistutkimusten heterogeenisyydestä ja rapor-toinnissa esiintyvistä puutteista. (36.) Sikorskin ym. työtovereineen (2003) tekemässä järjestelmällisessä katsauksessa tarkasteltiin miten imettäville äideille annettu tuki (ammattilaisten ja vertais-ten antama) vaikuttaa imetyksen keskeyttämiseen. Tähän katsaukseen hyväk-syttiin 20 kokeellista tai kvasi-kokeellista tutkimusta, joissa oli yhteensä 23 712 äitiä. Tuloksissa havaittiin, että lisätuen antamisella on hyödyllisiä vaikutuksia imetyksen kestoon, vaikutus oli suurempi täysimettävien äitien kohdalla kuin osittain imettävillä. Suhteellinen riski keskeyttää imetys eri arviointikohdissa (4 6 vk, 2, 3, 4, 6, 9 ja 12 kk) oli varsin samanlainen, silti ammatillisella tuella (10 tutkimusta, joissa 19 696 osallistujaa) voitiin saavuttaa tilastollisesti mer-kitsevä hyöty osittain imettävien äitien kohdalla (RR 0,89, 95 % CI 0,81 0,97). Vertaistuki oli vaikuttava vähentämään täysimetyksen lopettamista (RR 0,66, 95 % CI 0,49 0,89), vaikkakin sen voima oli vähemmän selvä kuin ammattilais-ten antamalla tuella. Tutkijat päätyivätkin siihen, että imettämisen lisätuki tulisi sisältyä osana tavanomaista terveyspalvelua. On selkeää näyttöä siitä, että ammatillinen tuki on vaikuttavaa imetyksen kestoon, vaikkakin vaikutuk-sen voimakkuus täysimetyksen määrään on epäselvä. (5.) Haroonin ym. (2013) tekemässä katsauksessa verrattiin äideille annetun ime-tyskoulutuksen ja tavanomaisen hoidon vaikutuksia imetyksen kestoon. Katsa-ukseen hyväksyttiin 110 kokeellista tai kvasi-kokeellista tutkimusta, joissa in-terventiona oli käytetty ammattilaisten tai vertaisten äideille antamaa koulu-tusta tai tukea yksilöllisesti tai ryhmässä tai molemmat yhdistettynä. Näillä interventioilla saavutettiin tilastollisesti merkitsevä täysimetyksen määrän nousu seuraavasti: 43 % ensimmäisenä päivänä, 30 % < 1 kk ja 90 % 1 5 kk. Sa-moin havaittiin, että imetyksestä kieltäytyvien äitien osuus väheni. Interventi-oilla ei ollut merkitsevää vaikutusta täysimetykseen tai osittaiseen imetykseen. Yksilöllisen ja ryhmäohjauksen yhdistelmä oli parempi kuin jompikumpi yksi-nään. (37.) Myös erilaisten kannusteiden vaikutuksia imetyksen kestoon on tutkittu. Moran ym. (2015) järjestelmällisessä katsauksessa arvioitiin erilaisten kannusteiden vaikuttavuutta imetyksen edistämiseen. Kannusteina olivat esimerkiksi talou-delliset kannusteet sekä kaupalliset tuotteet ja palvelut, joita raskaana oleville ja synnyttäneille äideille tarjottiin joko alennettuun hintaan tai ilmaiseksi. Katsaukseen otetuissa 16 tutkimuksessa kannusteita käytettiin joko sellaisenaan tai yhdistettyinä muihin interventioihin, kuten esimerkiksi koulutukseen. Tut-kimukset olivat hyvin heterogeenisiä ja laadultaan vaihtelevia. Näin ollen tä-män katsauksen perusteella on vaikea osoittaa erilaisten imetyksen kannustei-den vaikutuksia imetykseen. (3.)

21

Perusterveydenhuollossa annetun imetystuen vaikuttavuus Katsauksessa (Ibanez ym. 2012) tarkasteltiin perusterveydenhuollon imetyksen tukiohjelmia. Katsaukseen otettiin mukaan satunnaistetut kokeelliset tutkimuk-set, joiden tutkittavat olivat kehittyneiden maiden matalassa tuloluokassa elä-viä, terveitä, raskaana olevia ja/tai synnyttäneitä naisia. Katsaukseen valikoitui 10 tutkimusta, joissa oli yhteensä 1445 äitiä. Erilaisten imetysaikomusta rohkai-sevien interventioiden joukosta havaittiin, että koulutukselliset ohjelmat olivat vaikuttavia imetyksen aloittamisessa (RR 1,46, 95 % CI 1,03 2,08). Ohjelmat, joihin sisältyi erilaisia tapoja rohkaista äitejä jatkamaan imettämistä, osoittau-tuivat onnistuneiksi 3 kk:n iässä (RR 1,15, 95 % CI 1,01 1,30). Onnistuneet oh-jelmat sisälsivät useita lyhyitä tapaamisia ammattilaisten kanssa. Näyttää sille, että koulutuksellinen ohjelma, joka sisältää jatkuvan henkilökohtaisen kontak-tin ammattilaiseen, voisi vaikuttaa imetysaikomukseen ja imetyksen kestoon. (38.) Varhaisemmassa järjestelmällisessä katsauksessa (Guise ym. 2003) tutkittiin perusterveydenhuollossa toteutettujen imetyksen edistämiseen tähtäävien kokeellisten interventioiden vaikuttavuutta. Interventioina olivat ryhmä- tai yksilöohjaukset, vastaanotto- tai puhelintuki, kirjallinen materiaali, vierihoito, varhainen ihokontakti ja kaupalliset kotiutuspaketit. Meta-analyysi (yhdistää tulokset tilastollisesti) osoitti, että ohjelmat, joihin sisältyi koulutuksellinen komponentti lisäsivät imetysaikomuksia (ero 0,23, 95 % CI 0,12 0,34) ja kol-meen kuukauteen kestävää imettämistä (ero 0,39, 95 % CI 0,27 0,50). Koulu-tuksella ei ollut merkitsevää vaikutusta imetykseen, kun sitä arvioitiin lapsen ollessa kuuden kuukauden ikäinen. Kun koulutuksellinen osuus lisättiin imetys-tukeen (puhelin tai vastaanottotuki), se lisäsi imetysaikomuksia enemmän kuin pelkkä tuki yksinään. Yhdistetyllä tuella ei kuitenkaan ollut pitkän aikavälin vaikutuksia. Kirjallisen materiaalien ei havaittu yksinään lisäävän imetystä. (39.) Chapmanin ym. (2013) satunnaistetussa tutkimuksessa tarkasteltiin ylipainoisil-la ja lihavilla äideillä imetysohjauksen vaikuttavuutta. Tutkimukseen osallistui 206 matalaan tuloluokkaan kuulunutta äitiä, jotka satunnaistettiin ryhmään, joka sai eritystukea ja ryhmään, joka sai sairaalan tavanomaisen ohjauksen. Ensimmäisen ryhmän äideille annettiin 3 ylimääräistä prenataalista käyntiä neuvolassa, päivittäinen tapaaminen sairaalassa synnytyksen jälkeen ja kotiu-tumisen jälkeen päivittäinen käynti sairaalassa sekä 11 kotikäyntiä kuuden kuu-kauden aikana. Käyntien aikana keskusteltiin äidin imetyskokemuksista, annet-tiin yksilöllisen tarpeen mukaan tietoa ja arvioitiin riskiä korvikkeiden käyt-töön. Vauvamyönteisessä – sairaalassa (BFHI) ylipainoisille tai lihaville äideille suunnattu imetysohjauksen vertaistuki ei vaikuttanut täysimetykseen tai ime-tyksen jatkumiseen yli 2 viikkoa synnytyksen jälkeen. Se kuitenkin lisäsi var-haista imetyksen intensiteettiä ja vähensi vauvan sairaalahoitojaksoja 6 kuu-kauden aikana. (40.)

22

Vertaistuki Vertaistukeen liittyvien tutkimusten hyödyntämisessä on huomioitava, että suurin osa niistä on tehty kehittyvissä maissa tai sosioekonomisesti valikoitu-neissa ryhmissä. Jollyn ym. (2012) tekemässä katsauksessa arvioitiin vertaistuen vaikuttavuutta suhteessa olosuhteisiin, intensiteettiin ja ajoittamiseen. Tulok-sissa havaittiin, että vertaistuella oli merkitsevästi suurempi vaikutus imettä-miseen matalan ja keskitason tuloluokkien maissa (p <0,001) ja sillä voitiin vähentää imettämättömyyden riskiä 30 % (RR 0,70, 95 % CI 0,60 0,82). Korkean elintason maissa vertaistuen vaikutus imettämättömyyteen oli 7 % (RR 0,93, 95 % CI 0,87 1,00). Vertaistuella oli suurempi vaikutus imettämiseen, kun se annettiin korkealla intensiteetillä ( 5 suunniteltua tapaamista) (p = 0,02) ja ainoastaan annettuna synnytyksen jälkeen (p < 0,001). (41.) Arvioitaessa vertaistuen vaikuttavuutta imetyksen toteutumiseen havaittiin, että se on vaikuttava edistämään täysimetystä, vaikka sen vaikutuksen voima imetyksen kestoon on epäselvä (5). Kymmenen askelta onnistuneeseen imetykseen sairaalassa Kymmenen askelta onnistuneeseen imetykseen noudattaa vauvamyönteisyyden kriteereitä (1). THL 2009 linkissä esitetään kunkin kriteerin yksityiskohtainen sisältö sekä kriteerien toteutumista osoittavat arviointikriteerit (THL 2009) (42). Kymmenen askeleen kokonaisuus on esitetty alla.

1. Askel: Imetyksen edistämisestä työyhteisössä on valmistettu kirjallinen toimintasuunnitelma, jonka koko henkilökunta tuntee.

2. Askel: Henkilökunnalle järjestetään toimintasuunnitelman edellyttämää koulutusta.

3. Askel: Kaikki raskaana olevat saavat tietoa imetyksen eduista sekä sii-tä, miten imetys onnistuu.

4. Askel: Äitejä autetaan varhaisimetykseen 30–60 minuutin kuluttua syn-nytyksestä lapsen imemisvalmiuden mukaan.

5. Askel: Kaikki äidit saavat ohjausta imetyksessä ja maidonerityksen yllä-pitämisessä. Tämä koskee myös äitejä, jotka joutuvat olemaan erossa vauvastaan.

6. Askel: Vastasyntyneelle annetaan ainoastaan rintamaitoa, elleivät lää-ketieteelliset syyt muuta edellytä.

7. Askel: Äidit ja lapset saavat olla ympärivuorokautisessa vierihoidossa. 8. Askel: Äitejä kannustetaan lapsentahtiseen (lapsen viestien mukaiseen)

imetykseen. 9. Askel: Imetetyille lapsille ei anneta huvitutteja, eikä heitä syötetä tut-

tipullosta. 10. Askel: Imetystukiryhmien perustamista tuetaan, ja odottavia ja imettä-

viä äitejä ohjataan niihin.

23

Neuvolan 7 -askelta, imetyksen edistäminen avoterveydenhuollossa Kansallisessa suosituksessa (THL 2009) kuvataan imetysohjauksen osaamisen vaatimukset, ohjauksen sisällöt ja annetun ohjauksen arviointi neuvolassa (43, s.131).

1. Askel: Kirjallinen imetyksen toimintasuunnitelma 2. Askel: Henkilökunnan koulutus ja asiantuntemuksen ylläpito 3. Askel: Odottavien perheiden imetysohjaus 4. Askel: Imetyksen tukeminen ja maidonerityksen ylläpito 5. Askel: Täysimetyksen tukeminen ja kiinteän ravinnon aloittaminen 6. Askel: Imetysmyönteisen ilmapiirin luominen 7. Askel: Imetystuen varmistaminen

4.2.2 Imetysohjauksen nykytila Spibyn ym. (2009) järjestelmällisessä katsauksessa tarkasteltiin terveydenhuol-lon ammattilaisille ja kolmannen sektorin imetysohjaajille (breastfeeding cou-selor) suunnatun harjoittelun, kouluttamisen ja käytännön muuttamiseen täh-täävien interventioiden vaikutuksia imetyksen kestoon. Tutkimusaineisto muo-dostui yhdeksästä artikkelista, joissa kaikissa tutkittiin äitien ja vauvojen kans-sa työskentelevän terveydenhuollon henkilöstön kouluttamista. Yhtään tutki-musta ei tunnistettu kolmannen sektorin imetysohjaajiin liittyen. Useimmissa interventioissa pyrittiin lisäämään henkilöstön tietoa imetyksestä ja muutta-maan käytäntöjä imetystä suosivaksi. Tutkimusten heikon metodologisen laa-dun vuoksi ei voida tehdä päätelmiä interventioiden hyödyistä ja haitoista. Tulosten mukaan ei näyttäisi olevan yhtä tapaa, joka johtaisi johdonmukaisesti muutokseen rintaruokinnan keston pidentymisessä. (43.) Kuitenkin WHO:n Baby -Friendly Hospital Initiative -ohjelmaan sisältyvällä koulutuksella/ ohjelmalla nähdään potentiaaleja vaikuttaa imetyksen kestoon (44). Vauvamyönteisyysohjelman mukainen toiminta sairaalassa lisää imetyksen kes-toa (45, 46). Oulun yliopistollisen sairaalan vierihoito-osastolla on vuodesta 2012 alkaen seurattu imetyksen toteutumista. Seuranta osoitti, että kotiutuvis-ta vauvoista noin 19 % on täysimetettyjä (OYS, sairaalan julkaisematon lähde). Tutkimuksissa havaittiin, että vauvamyönteisyysohjelman kriteerien mukaan toimivissa yksiköissä täysimetettyjen ja/tai lypsetyllä äidinmaidolla ruokittujen täysiaikaisten vastasyntyneiden osuus oli vähintään 75 % syntyneistä, kun ime-tystä seurattiin syntymästä kotiutukseen (1). Imetysohjauksen nykytilan tarkastelu aloitettiin käynnistämällä tutkimus siitä, miten imetysohjaus toteutuu ohjausta saavien (äidit), ohjausta antavien (sai-raalan kätilöt) ja sitä resursoivien (sairaalan esimiehet) näkökulmasta (47). Lisäksi tarkasteltiin organisaatiossa koottua aineistoa lisämaidon käyttämisestä Oulun yliopistollisen sairaalan vierihoito-osastolla (käsikirjoituksessa). Ylem-piammattikorkeakoulun opinnäytetöissä tarkasteltiin terveydenhoitajien näke-myksistä neuvolassa toteutettavasta imetysohjauksesta (48) sekä kolmannen sektorin toimijoiden näkemyksistä imetystuesta (49). Kätilölehden kirjoitus

24

lasten ja naisten tulosalueen tutkimus- ja kehittämishankkeesta kohti Vauva-myönteistä sairaalaa julkaistiin 2014 (50). Tästä vaiheesta on raportoitu: 1. Korhonen A, Kemppainen T, Roininen J, Keränen R, Nikula P, Miettinen S. Imetysohjauksen toteutuminen, äitien, kätilöiden ja esimiesten näkökulmasta. Tutkiva Hoitotyö 2016;14 (3): 34-47. 2. Stolt J. Pienin askelin eteenpäin. Imetysohjaus terveydenhoitajien kuvaama-na. Lapin yamk, Kemi/Tornio 2015. https://www.theseus.fi/handle/10024/92731 3. Kähkönen K. Tukiäidit imetyksen vertaistukijoina. Kolmannen sektorin rooli imetysohjauksessa tukiäitien kuvaamana, Oulun Ammattikorkeakoulu, Oulu, 2015. https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/104977/Theseus.pdf?sequence=1 4. Nikula P, Kemppainen T, Keränen R, Roininen J, Miettinen S, Korhonen A. Askeltaen kohti vauvamyönteisyyttä Oulun yliopistollisessa sairaalassa. Kätilö-lehti 2014; 7: 24–25. 5. Nykyri A, Roininen J, Nikula P. Vauvamyönteisten hoitokäytäntöjen vaikutuk-set lisämaidon kulutuksessa Oulun yliopistollisen sairaalan vierihoito-osastolla 2016. (Käsikirjoitus)

4.2.3 Nykytilan vertaaminen olemassa olevaan näyttöön – kehittämishaas-teet

Nykytilaa kuvaavien tutkimusten tuloksista ilmenee selkeästi yhtenäisen toi-mintamallin kehittämisen tarve (47, 48, 49). Imetysohjauksen tarkastelu eri tahojen (neuvola, sairaala ja 3.sektori) näkökulmasta antaa tietoa imetysohja-uksen nykytilasta ja mahdollistaa prosessin kehittämisen palveluketjussa. Tulokset voidaan tiivistää seuraavasti: a) Korhosen ym. (2016) mukaan kätilöillä on tietoa imetysohjauksesta ja sen merkityksestä sekä imettämisen tukemisesta, kuitenkin ohjaus vaihteli. Vaihte-lu ilmeni imetysohjauksen sisältöjen vaihtelevuudessa, ohjauksen saamisessa ja myös ei-lääketieteellisen lisämaidon käytössä. Osa äideistä koki ohjauksen vaihtelevuuden voimavarana, joka mahdollisti erilaisten käytäntöjen ja uusien vinkkien oppimiseen imetyksessä. Äitien mukaan ohjaus oli kätilökohtaista ja imetystä kannustavaa. Osa äideistä taas toivoi enemmän ohjausta ja perustelu-ja eri asioiden merkityksestä imetykseen liittyen. Hoitotyön esimiehet näkivät äitien myönteisen asenteen imetykseen ja kätilöiden osaamisen imetyksen edellytyksinä. Esimiesten mukaan ohjauksen suunnitelmallisuudessa yksilölli-syys ja äitien aikaisemmat kokemukset huomioitiin hyvin. Kuitenkin esimiehet tunnistivat, että imetysohjaus ei toteudu organisaatiotasolla asetettujen ta-voitteiden mukaisesti. Tavoitteiden saavuttamiseksi esimiesten on varmistetta-

25

va sellaiset tukirakenteet ja ohjausprosessit, joiden avulla voidaan suojella, edistää ja tukea täysimetyksen lisääntymistä. (47.) b) Stoltin ym.(2015) mukaan terveydenhoitajat kuvaavat imetysohjauksen sisäl-lön neuvolassa olevan epäyhtenäinen, koska yleisiä imetystä ohjaavia tavoittei-ta ei ole määritelty. Terveydenhoitajien käsitys synnytysosastolla toteutetta-vasta imetysohjauksesta perustuu äitien heille kertomiin kokemuksiin. Tervey-denhoitajat näkevät tärkeänä yhteistyön kehittämiskohteena imetysohjauksen kirjaamisen ja tiedonkulun parantamisen neuvolan ja sairaalan välillä. Ime-tysohjauksen kehittäminen vaatii johdon tukea ja nykyistä tiiviimpää ja moni-puolisempaa yhteistyötä neuvolan ja sairaalan välillä. Terveydenhoitajat näke-vät tämänkaltaisen yhteistyön edellytyksenä imetysohjauksen palveluketjun kehittämisessä. (48.) c) Kähkösen ym. (2016) mukaan tukiäidit kokivat paikkaavansa terveydenhuol-lon imetysohjausta. Tämän vastuunoton he kokivat raskaaksi. Tukiäidit kokivat terveydenhuollon johdolla sekä imetysohjaajilla olevan korjaamista ime-tysasenteissa, mikä voisi parantaa ohjauksen laatua. Imetyksen edistämiseen tarvitaan yhteistyötä eri toimijoiden kesken ja pyrkimistä yhteisiin tavoittei-siin, yhtenäiseen imetysohjauksen palveluketjuun. (49.) d) Kätilölehden kirjoituksessa (2014) tarkasteltiin OYS:n lasten ja naisten tulos-alueen tutkimus- ja kehittämishankeen lähtökohtia, tarkoitusta ja tavoitetta kohti Vauvamyönteistä sairaalaa. Hankkeen tarkoituksena oli kehittää näyttöön perustuva imetysohjauksen yhtenäinen toimintamalli imetyksen suojelemiseksi, edistämiseksi ja tukemiseksi perheiden parhaaksi vauvamyönteisyyden mukai-sesti. (50.)

4.2.4 Yhtenäisen toimintamallin kehittäminen Imetysohjauksen yhtenäisen toimintamallin työryhmä (IYT-työryhmä) laati alus-tavan rakenteen imetysohjauksen toimintamallista OYS:n synnytysten, naisten-tautien ja genetiikan vastuualueella (liite 1). Imetysohjauksen alueellisilla koulutuspäivillä (17.4.2015, 26.5.2015) pyydettiin vapaaehtoisia terveydenhuollon ammattihenkilöitä sekä kolmannen sektorin toimijoita antamaan palautetta toimintamallin sisällöstä ja käytettävyydestä (liite 2). Palautteita saatiin eri tahoilta, kuten Imetyksen tuki ry:ltä, Ensi- ja turvakotien liitolta, terveydenhoitajilta sekä sairaalan kätilöiltä. Palautteiden perusteella toimintamalli oli rakenteeltaan selkeä, helppolukuinen ja sisällöl-tään kattava. Koulutuspäivien osallistujat pitivät myös tärkeänä imetysohjauk-sen aloittamista sekä 3.sektorin toiminnasta tiedottamista jo raskauden aikana. Palautteiden saamisen jälkeen IYT- työryhmä kokoontui ja imetysohjauksen yhtenäistä toimintasuunnitelmaa täydennettiin. (Kuvio 3.) Toimintamallin rakenteeksi sovittiin taulukkomuoto, joka sisältää THL:n anta-mat suositukset (7 ja 10 askelta), raskaana olevan tarkastuskäyntien ajankoh-

26

dat (51), täydentävää tietoa suositusten tueksi sekä päivitetyt toimintamalliin liittyvät työ- ja potilasohjeet sekä lomakkeet (liite 1). Toimintamalli tiivistet-tiin imetysohjauskortiksi, joka toimii imetysohjauksen toteutumisen ja tiedon-kulun varmistamiseksi palveluketjussa (liite 3). Valmis toimintamalli hyväksyttiin lasten ja naisten tulosalueen johtajan Päivi Tapanaisen toimesta kesäkuussa 2016.

4.2.5 Toimintamallin jalkauttaminen ja pilotointi Yhtenäisen imetysohjauksen toimintamallin jalkauttaminen perustuu tietoon näyttöön perustuvan tiedon jalkauttamisesta (9, 28, 29). Näyttöön perustuvassa imetysohjauksessa ammattilainen yhdistää kliiniseen kokemukseensa perustuen tutkimusnäytön, tiedot potilaan mieltymyksistä ja mahdollisuuksista olosuhtei-siin liittyvään tietoon (20). Näin imetysohjaus rakentuu yksilöllisesti ja tilanne-kohtaisesti lähtien potilaan/asiakkaan mahdollisuuksista. Käytännössä tämä tarkoittaa, että toimintamallin jalkauttamisessa on joka vaiheessa korostettava ammattilaisen velvollisuutta asiakaslähtöisyyteen. Samoin on tunnistettava potilaan/asiakkaan oikeus riittävään tietoon, oikeus tasapuoliseen ja hyvään hoitoon sekä oikeus osallistua omaa hoitoaan koskevaan päätöksentekoon (21). Toimintamallin jalkauttaminen aloitettiin jo vaiheessa, jossa malli alkoi vasta muotoutua. Ensimmäisessä alueellisessa iltapäivässä (17.4.2015) esiteltiin toi-mintamallin taustat ja perusteltiin imetysohjauksen yhtenäisen mallin tarve. Osallistujat tulivat monista erityisvastuualueen neuvoloista ja OYS:n naisten-tautien vastuualueelta. Yhteisessä keskustelussa todettiin imetysohjauksen yhtenäisen toimintamallin tarpeellisuus. Lisäksi koulutuspäivien osallistujat toivat esille haasteen resurssien riittävyydestä ohjata raskaana olevia, synnyt-täneitä ja imettäviä äitejä / perheitä. Toinen tapaaminen pidettiin toukokuussa 2015 (26.5.2015) teemalla vauva-myönteisyys, imetysohjauksen yhtenäinen toimintamalli. Tässä tilaisuudessa esiteltiin edellisestä kerrasta yksilöidympi versio imetysohjauksen yhtenäisestä toimintamallista sekä kuultiin, miten OYS:n synnytysten vastuualueen yksiköissä oli avattu sairaalalle tarkoitetut THL:n 10 askeleen sisällöt käytännön hoitotyö-hön. Kymmenen askeleen ohjelma oli jaettu eri yksiköihin avattavaksi osasto-tunneilla sen mukaan, miten askeleet painottuvat yksiköiden toiminnassa. Tällä sitoutettiin henkilöstöä imetysohjauksen toimintamallin käyttöönottamiseen. Myös tässä tapaamisessa oli osallistujia synnytysten, naistentautien ja genetii-kan vastuualueen yksiköistä sekä erityisvastuualueen neuvoloista sekä kolman-nelta sektorilta. Yhteisessä keskustelussa nostettiin esiin ohjaukseen tarvittavi-en resurssien riittävyys, toimintaedellytykset, johdon tuki, osaamisen varmis-taminen koulutuksilla, toimintamallin käytettävyys ja dokumentointi. (Kuva 3.) Molemmissa alueellisissa kokouksissa esille tuotiin ajan riittämättömyys ime-tysohjauskortin mukaisen ohjaukseen. Yhteisesti todettiin, että jokainen am-mattilainen voi käyttää kortin sisältöä omaan aikatauluunsa soveltaen äidin /

27

perheen toiveet huomioiden. Korostettiin, että toimintamallin tarkoituksena on varmistaa, että kaikilla äideillä / perheillä on mahdollisuus näyttöön perustu-vaa imetysohjaukseen.

Toimintamallin kuvaaminen ja viimeistely tehtiin vuoden 2016 keväällä sekä sopimus pilotoinnin alkamisesta syyskuussa 2016.

Kuva 3. Toimintamallin kuvauksen eteneminen. Imetysohjauksen yhtenäisen toimintamallin pilotointi aloitettiin syyskuussa 2016. Pilotoinnissa mukana oli OYS:n synnytysten vastuualueen yksiköt ja Oulun kaupungin neuvolat. Imetysohjauksen yhtenäinen toimintamalli tallennettiin OYS:n ja Oulun kaupungin tietojärjestelmiin henkilökunnan käyttöön pilotoinnin ajaksi. Lisäksi imetysohjauskortit tilattiin yksiköihin. Imetysohjauskortin mu-kainen ohjaus aloitettiin neuvolassa äideille / perheille, jotka menivät ensim-mäistä kertaa neuvolaan sekä sairaalasta kotiutuville äideille /perheille. Pilo-tointia laajennettiin marraskuussa 2016 koskemaan neuvoloissa kaikkia äitejä, huolimatta raskauden vaiheesta. Näin imetysohjauskortteja saatiin enemmän kiertoon ja kokemus kortin sisällöstä sekä käytettävyydestä lisääntyi koko pal-veluketjussa. Ennen pilotoinnin alkua hankkeen vetäjä oli kiertänyt OYS:n synnytysten vas-tuualueen eri yksiköissä (osasto 11 / naisten osasto 11A ja B, vierihoito-osasto 13, synnytysosasto, äitiyspoliklinikka) levittämässä tietoa toimintamallista, imetysohjauskortista ja sen käytöstä. Hankkeen vetäjä oli mukana myös neuvo-lan työkokouksissa touko- ja elokuussa 2016, jossa terveydenhoitajia perehdy-tettiin toimintamallin käyttöön. Terveydenhoitajilla oli mahdollisuus seurata työkokouksia myös omilta työkoneilta, mikä lisäsi henkilöstön laajempaa tavoi-tettavuutta. Toinen jalkauttamiskierros tehtiin Oulun kaupungin neuvoloihin työparimallina hankkeen vetäjän ja Oulun kaupungin hankkeessa mukana olleen terveydenhoi-tajan toimesta marras- ja joulukuussa 2016. Kierroksella tavoitettiin 60 tervey-denhoitajaa sekä muutamia terveydenhoitajaopiskelijoita. Infoissa kerrattiin

28

toimintamallin sisältöä ja imetysohjauskortin käyttöä. Toinen jalkauttamiskier-ros tehtiin sairaalan synnytyspuolen yksiköissä hankkeen vetäjän toimesta. Mo-lemmilla tahoilla korostettiin kirjaamisen merkitystä tiedonkulun jatkuvuuden turvaamiseksi. Pilointivaiheen jälkeen kerätään palautetta toimintamallin ja imetysohjauskor-tin käytettävyydestä ja merkittävyydestä asiakkailta, kätilöiltä ja terveyden-hoitajilta loppuvuodesta 2017.

4.2.6 IYT -toimintamallin vaikutusten ja vaikuttavuuden arviointi Yhtenäisen imetysohjauksen toimintamallin vaikutuksia ja vaikuttavuutta on arvioitava, jotta voidaan osoittaa todeksi ohjauksen hyödyt, vaikutukset ja vaikuttavuus imetyksen toteutumisen näkökulmasta. Samalla voidaan tuottaa tietoa terveyspoliittiseen päätöksentekoon esimerkiksi liittyen ohjaukseen va-rattujen resurssien riittävyydestä, kuten henkilöstön osaamisesta, mahdolli-suuksista ohjata sekä ohjausmateriaaleista. Arviointi perustuu niihin tavoittei-siin, joita organisaatiot tavoittelevat toimintamallin käyttöön ottamisella ja tuottaa täten tietoa asetettujen tavoitteiden saavuttamisesta sekä niistä pro-sesseista, joilla tavoitteet saavutettiin (52, 53). Vaikuttavuuden arviointi Vaikuttavuuden arviointi tuottaa tietoa siitä, miten interventio; imetysohjauk-sen yhtenäinen toimintamalli tässä yhteydessä vaikuttaa. Vaikuttavuuden arvi-ointi sisältää vaikuttamisen prosessin ja prosessin seurauksen eli vaikutuksen. (52.) Vaikuttavuuden keskeiset kysymykset liittyvät havaittuun asiakasmuutok-seen, sekä siihen, mikä ja millainen on intervention ja havaitun asiakasmuutok-sen välinen kausaalisuhde (53). Imetysohjauksen moniulotteinen arviointi tuottaa tietoa mm. siitä, miten ra-kenteet, kuten esimerkiksi henkilöstön imetysohjausosaaminen ja toimintaedel-lytykset, kuten riittävä aika ohjaamiseen luovat edellytykset ohjausprosesseil-le, jotka tuottavat lopputulokset (54, 55). Lopputuloksia voidaan tarkastella vaikutuksina imetyksen toteutumiseen, täysimetettyjen vauvojen määrään, imetyksen kestoon, ei-lääketieteellisen lisämaidon käyttöön ja ohjauksen to-teutumiseen (taulukko 4).

29

Taulukko 4. Imetysohjauksen yhtenäisen toimintamallin vaikutusten ja vaikut-tavuuden arviointi suhteessa toimintamallin tavoitteisiin, tavoitteille laadituille indikaattoreille sekä ehdotuksia arviointimenetelmistä.

Toimintamallille asetetut tavoitteet

Indikaattorit ja tavoite-taso

Arviointimenetelmiä

1)Yhtenäistää ime-tysohjauskäytäntöjä palveluketjussa

Ohjauksen saamisen toteutuminen, tavoite-taso 100 %. Täysimetettyjen vauvo-jen määrä (75%) Lisämaidon käyttö Imetyksen kesto kotiutumisen jälkeen Tiedonkulku palveluket-jussa

Merkinnät potilasasiakir-joissa Sairaalan seurantatiedot Neuvolan seurantatiedot Henkilöstön kokemukset tiedonkulusta ja sen kehittämistarpeista

2) Varmistaa, että jo-kainen äiti ja perhe saavat tarvittavan tie-don ja tuen imetyksen onnistumiseksi

Perheen kokemus saa-mastaan ohjauksesta.

Äitien / Vanhempien haastattelut, kyselyt (imetysohjauskortti vs. normaali ohjauskäytän-tö)

3) Poistaa päällekkäistä ohjausta sovittujen työnjakojen avulla

Kysely henkilökunnalle

4) Lisää henkilöstön osaamista

Henkilöstö tuntee /osaa käyttää toimintamallia ja siihen perustuvaa imetysohjauskorttia ohjauksen tukirakentee-na

Kysely henkilökunnalle Osaamiskartoitukset Kehityskeskustelut

5) Arvioida imetysohja-uksen toteutumista organisaatioissa ja pal-veluketjussa

Resurssit toimintamallin mukaiseen imetysohja-uksen toteuttamiseen

Kysely esimiehille

30

4.3 Resurssit toimintamallin kehittämiseen Yhtenäinen imetysohjauksen toimintamallin toteuttaminen edellyttää resur-sointia, jota tässä tarkastellaan henkilöstön osaamisen ja ohjausta tukevan tukimateriaalin saatavuutena.

4.3.1 Henkilöstön osaamisen varmistaminen Henkilökunnan osaamisen varmistaminen muodostuu terveydenhuollon amma-tillisesta koulutuksesta, imetysohjaajakoulutuksesta (WHO:n 20h) ja imetysoh-jaukseen liittyvistä täydennyskoulutuksista. Imetysohjaajakoulutus antaa osal-listujille imetysohjauksessa tarvittavat perusvalmiudet. Imetysohjaajakoulutus on tarkoitettu henkilökunnalle, joka kohtaa työssään raskaana olevia tai imet-täviä perheitä tai vastasyntyneitä, esimerkiksi lääkäreille, kätilöille, sairaan-hoitajille, terveydenhoitajille, ravitsemusterapeuteille, opiskelijoille ja ver-taistukijoille. Imetysohjaajakoulutukseen kuuluu teoriatunteja sekä käytännön-harjoittelua. Synnytysten, naistentautien ja genetiikan vastuualueella kätilöt osallistuvat koulutukseen 5 vuoden välein. Myös avopuolella on tavoitteena, että kaikki terveydenhoitajat ovat käyneet imetysohjaajakoulutuksen. Täyden-nyskoulutuksia pidetään 1 2 kertaa vuodessa henkilöstön osaamisen ylläpitämi-seksi. Täydennyskoulutukset ovat kestoltaan 4 tunnin mittaisia. Sisällöt muo-dostuvat muun muassa ajankohtaisista asioista, meneillä olevista hankkeista tai konferenssi / koulutuspalautteista. Koulutukset henkilökunnalle järjestää koulutetut imetysohjaajakouluttajat, joita lasten ja naisten tulosalueella on kahdeksan. Imetysohjaajakouluttajalla on käytynä 7.5 opintopisteen täydennyskoulutuskokonaisuus imetysohjauksesta, joka antaa pätevyyden kouluttaa henkilökuntaa imetysohjaajiksi sekä arvioida ja kehittää organisaation imetysohjauksen toimintasuunnitelmaa. Lisäksi kah-della heistä on kansainvälinen International Board Certified Lactation Consul-tant (IBCLC) tutkinto. IBCLC on ainoa maailmanlaajuisesti tunnustettu imetyk-sen erityisasiantuntija. Sertifikaatin myöntää kansainvälinen International Board of Lactation Consultant Examiners (IBLCE). Imetysohjaajakoulutukset pidetään pari työskentelynä ja vuoroperiaatteella niin, että kouluttajapari on molemmilta vastuualueilta lasten ja naisten tulos-alueelta. Toimintamallin myötä koulutusten pitämiseen osallistuu myös tervey-denhoitajia sekä kolmannen sektorin toimijoita. Näin varmistetaan uuden tie-don jakaminen koko palveluketjussa sekä mahdollistetaan näyttöön perustuvien yhtenäisten käytäntöjen sekä ohjeiden päivittäminen. Vauvamyönteisyyteen kuuluu, että koko henkilökunta on käynyt imetysohjaaja-koulutuksen. Lääkäreiden koulutuksia ollaan suunnittelemassa case – koulutuk-siksi lastenlääkärien ja synnytyslääkäreiden kanssa, sillä vuorovaikutuksen ja

31

yhteistyön lisääminen eri ammattiryhmien välillä on tärkeää. Yhteiset ja avoi-met imetysohjaajakoulutukset (WHO 20h) koko Erva -alueella antaa hyvän pe-rustan yhtenäiselle imetysohjaukselle perheidemme parhaaksi.

4.3.2 Toimintamallin tukimateriaali Toimintamalliin sisältyvä tukimateriaali on esitetty toimintamallissa, josta se on linkitetty sähköisessä muodossa olevaan asiakirjaan. Tukimateriaali on koot-tu myös tämän asiakirjan liitteeksi (liite 1). Tukimateriaali sisältää työohjeita ja lomakkeita henkilökunnalle sekä potilasohjeita, joita voidaan hyödyntää imetysohjauksen toteuttamisessa.

4.4 Henkilöstön roolit toimintamallin toteuttamisessa ja sen mahdollistamisessa

Henkilöstön roolit yhtenäisen imetysohjauksen toteutumisessa on koottu tau-lukkoon 5, joka perustuu imetysohjauskortin vaiheisiin: (1) raskaana olevan äidin ja perheen imetysohjaus (vaihe 1), (2) synnyttäneen äidin ja perheen imetysohjaus (vaihe 2), (3) kotiutuvan ja kotiutuneen perheen imetysohjaus (vaihe 3). Kaikkien toimijoiden tulee tietää toimintamallin sisältö, sitoutua siihen ja ohjata sen suuntaisesti äitiä ja perhettä imetyksessä.

32

Taulukko 5. Henkilöstön roolit imetysohjauksen toteuttamisessa. Toimijat

Roolit/tehtävät

Neuvolan terveydenhoitajat Toimintamallin vaihe 1 Äitiyspoliklinikan kätilöt Toimintamallin vaihe 1 Synnytysosaston kätilöt Toimintamallin vaihe 2 Vierihoito-osaston kätilöt Toimintamallin vaihe 2 Neuvolan terveydenhoitajat Toimintamallin vaihe 3 Synnytyslääkäri, lastenlääkäri, neuvolan lääkäri

Toimintamallin vaiheet 1 3 - ohjaavat imetyksen merkityksestä

lääketieteen näkökulmasta, varmis-taa / kyselee imetyksestä, kannustaa imetykseen, laatii ohjeita moniam-matillisissa työryhmissä

Sairaalan hoitotyön esimiehet - johtavat imetysohjauksen rakentei-den ylläpitämistä ja kehittämistä

- henkilöstön osaamisen varmistaminen - seuraavat imetysohjauksen toteutu-

mista Neuvolan palvelupäälliköt ja vastuuterveydenhoitajat

- johtavat imetysohjauksen rakentei-den ylläpitämistä ja kehittämistä

- henkilöstön osaamisen varmistaminen - seuraavat imetysohjauksen toteutu-

mista Imetysohjaajakouluttajat - kouluttavat henkilöstöä

Asiantuntijat (IBCLC- tutkinto, International Board Certified Lactation Consultant)

- kouluttavat henkilöstöä, - arvioivat ja kehittävät imetysohjaus-

ta, - laativat ohjeita moniammatillisissa

työryhmissä Kolmannen sektorin toimijat - tuntevat imetysohjauksen yhtenäisen

toimintamallin ja ohjaavat äitejä lin-jassa sen kanssa,

- informoivat neuvolan/sairaalan ime-tysohjaajakouluttajia julkisessa kes-kustelussa esiintyvistä teemoista, jotka mahdollisesti edellyttävät ime-tysohjauksen tarkistamista tai täy-dentämistä,

- ovat mukana imetysohjaajakoulutuk-sissa kertomassa 3. sektorin toimin-nasta (ryhmät, nettisivut) sekä tu-kiäidin roolista vertaistukijana

33

4.5 Imetysohjauksen kirjaaminen Imetysohjausta annetaan neuvolassa ja sairaalassa, ja se perustuu olemassa oleviin suosituksiin sekä niitä täydentävään tietoon. Kun sairaalan äitiyspolikli-nikan käynti korvaa neuvolakäynnin tai raskaana olevan pääasiallinen seuranta tapahtuu äitiyspoliklinikalla tai raskaana oleva on hoidossa naisten osastolla 11A > 48h, annetaan imetysohjauskortin mukainen ohjaus äidille /perheelle sairaalassa olosuhteet huomioiden. Annettu imetysohjaus kirjataan äidin potilasasiakirjoihin neuvolassa ja sairaa-lassa sekä imetysohjauskorttiin (liite 3). Imetysohjauskortti aloitetaan siinä yksikössä, missä raskaana oleva saa ohjausta ensimmäisen kerran. Imetysoh-jauskortti on kehitetty kirjaamisen tueksi, tarkistuslistaksi henkilökunnalle sekä tiedonkulun varmistamiseksi organisaatioiden välillä. Kortin käyttö:

Merkitse rastilla imetysohjauskorttiin antamasi ohjaus. Kirjaa äidin / perheen mahdolliset haasteet /tarpeet synnytyssairaalaa

varten Ipanan taustatietolomakkeelle – Lisätietoja sairaalalle kohtaan. Ohjaa äitiä / perhettä täydentämään imetykseen / synnytykseen liitty-

viä toiveita Ipanan taustatietolomakkeelle – Toiveet kohtaan. Imetyksen sujuminen hoitojakson aikana sairaalassa kirjataan hoitotyön

loppuarvioon kohtaan – hoidon tulokset. Teksti on luettavissa seuraa-vana arkipäivänä kansallisessa potilasarkistossa (Kanta).

Imetysohjauskortti säilytetään äidin neuvolakortin mukana suojakote-lossa.

4.6 Toimintamallin ylläpitäminen ja seuranta Toimintamallin ylläpitämisestä vastaa IYT–työryhmä. Toimintamallin suositus-ten, ohjeistusten ja tukimateriaalin päivitys tapahtuu vuosittain. Hankkeessa on nimetty vastuuhenkilö ja vetäjä. Toimintamallin kehittämisestä vastaavat edellä mainitut nimetyt henkilöt yhteistyössä työryhmän jäsenten ja tulosalu-een kliinisen hoitotieteen asiantuntijan kanssa. Toimintamallin työryhmä on moniammatillinen, johon kuuluu osastonhoitajia, kliinistä hoitotyötä tekeviä ammattilaisia, imetysohjaajakouluttajia, kliinisen hoitotieteen asiantuntija sekä hoitotyön esimiehiä. Työryhmä kokoontuu säännöllisesti ja arvioi toimin-tamallin toteutumista. Toimintamallin käyttöönotossa keskeisiä henkilöitä ovat imetysohjaajakouluttajat, kätilöt ja terveydenhoitajat, jotka toteuttavat toi-mintamallia työssään. Näyttöön perustuvien yhtenäisten käytäntöjen malli (YHKÄ) mahdollistaa jatku-van prosessin tarkastelun koko palveluketjussa: paras saatavilla oleva näyttö, nykytilan kartoitus, toimintamallin kuvaus sekä vaikutusten ja vaikuttavuuden arviointi. Toimintamallin vaikutuksia ja vaikuttavuutta mitataan monipuolisten

34

arviointimenetelmien avulla (taulukko 4). Asiakasnäkökulman saamiseksi on tärkeää kehittää innovatiivisia tutkimus- ja mittausmenetelmiä hyödyntäen tietojärjestelmiä ja uusinta terveysteknologiaa. IYT- työryhmä tarjoaa myös opiskelijoille mahdollisuutta osallistua opinnäytetöiden kautta hoitotyön kärki-hankkeisiin esim. Kohti vauvamyönteistä sairaalaa lasten ja naisten tulosalueel-la. Yhteistyötä toimintamallin kehittämiseksi tehdään imetyksen moniammatillisen verkoston (IMMO) välityksellä, joka aloitti toimintansa keväällä 2016. IMMO:ssa on eri tahojen toimijoita OYS:n lasten ja naisten tulosalueen lisäksi, kuten Ou-lun kaupunki, Imetyksen tuki ry, Ensi- ja turvakotien liito ja Oulun Ammattikor-keakoulu. IMMO:n tarkoituksena on jakaa uutta tietoa, yhtenäistää käytäntöjä ja järjestää koulutusta imetyksen edistämiseksi.

35

5 POHDINTA

5.1 Yhtenäisen toimintamallin kehittämisen arviointi Imetysohjauksen yhtenäisen toimintamallin kehittämistä edistivät kansainväli-set ja kansalliset laaditut suositukset imetyksen edistämiseksi, suojelemiseksi ja tukemiseksi vauvamyönteisyyden mukaisesti. Lisäksi kansallinen Imetyksen edistäminen Suomessa toimintaohjelma vuosille 2009 2012 linjasi esimerkein toimenpiteistä, joilla voitiin varmistaa imetysohjauksen toteutuminen, seuran-ta ja arviointi (1). Toimintaohjelmassa lisäksi esiteltiin toimenpiteitä, jotka tukivat käytännön imetysohjausta äitiys- ja lastenneuvoloissa sekä sairaalassa. Oulun yliopistollisen sairaalan vierihoito-osaston 13 seurantiedot, potilaspalaut-teet sekä neuvolasta saatu palaute osoitti imetysohjauksen vaihtelevan. Tavoit-teena oli, että kaikki äidit /perheet saavat imetysohjausta sekä imetyksen on-gelmatilanteisiin saataisiin riittävästi apua. Tarkoituksena oli kehittää ime-tysohjauksen yhtenäinen toimintamalli (IYT) palveluketjussa neuvolan ja sairaa-lan välillä sekä yhteistyössä kolmannen sektorin kanssa. Toimintamallin kehittämisen menetelmänä käytettiin Hoitotyön tutkimussääti-ön kehittämää Näyttöön perustuvien yhtenäisten käytäntöjen mallia (YHKÄ), jossa toimintamallin kehittäminen tapahtui vaiheittain (7). Paras saatavilla oleva näyttö perustui suosituksiin, jotka olivat ajantasaisia ja selkeitä. Suosi-tukset löytyivät Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja Hoitotyön tutkimussää-tiön sivuilta. Lisäksi imetykseen liittyen haettiin tiivistettyä tietoa eri tietokan-noista. Nykytilan kartoitus pohjautui sairaalan seurantietoihin sekä laadullisten opinnäytetöiden tuloksiin. Tulokset osoittivat, että tarvitaan yhtenäinen malli ja imetysohjauksen perusasioihin tulee kiinnittää enemmän huomioita. Tähän IYT -mallilla onnistuttiin hyvin vastaamaan. Yhteistyö hankkeessa eri toimijoiden kanssa oli rakentavaa ja innovatiivista koko prosessin ajan. Alueelliset kokoukset, askeleiden avaukset työyksiköissä sekä henkilökunnan yhteiskoulutukset olivat avainasemassa mallin kuvaamisessa ja käyttöönotossa. Näyttöön perustuvien yhtenäisten käytäntöjen malli (YHKÄ) antaa mahdollisuuden jatkuvaan prosessinomaiseen arviointiin, toiminnan uu-delleen kehittämiseen sekä tukee näyttöön perustuvien toimintatapojen käyt-töönottoa organisaatiossa. Pitkällä tähtäimellä toimintamallin vaikutukset nä-kyvät ohjausresurssien päällekkäisen käytön vähentämisenä. Toimintamalli ohjaa potilas / asiakaslähtöiseen toimintaan. Vaikutusten ja vaikuttavuuden mittaamiseksi hankkeeseen suunnitellaan ja kehitetään eri arviointimenetelmiä yhdessä lasten ja naisten tulosalueen kliinisen hoitotieteen asiantuntijan kans-sa. Lisäksi hyödynnetään opinnäytetyön tekijöitä sekä uusinta teknologiaa pal-velujen muuttamisesta potilaille sähköiseksi. Toimintamallin myötä myös tiedonkulku organisaatioiden välillä lisääntyy. Tie-donkulku yhtenäistää käytäntöjä ja ohjeistuksia. Esimerkiksi potilastyöhön ke-

36

hitetty imetysohjauskortti, ohjaa kirjaamista, toimii henkilökunnalle tarkistus-listana ja perheille oppimisen tukena imetysohjauksessa. Hoitotyön esimiesten sitoutuminen ja osallistuminen moniammatillisen työryh-män toimintaa edistivät perheen prosessinhallintaa palveluketjussa. Henkilö-kunnan sitoutumista toimintamallin käyttöönottoon esimiestuen lisäksi edistivät jalkauttamisvaiheessa pidetyt infotilaisuudet, ja imetysohjaajakoulutukset. Hankkeen myötä kehitetyt yhteiset imetysohjaajakoulutukset ja imetyksen moniammatillinen verkosto (IMMO) toiminta tukivat myös hankkeen käyttöönot-toa sekä antoivat hyvän perustan kohti näyttöön perustuvia yhtenäisiä käytän-töjä.

5.2 Toimintamallin kehittämisessä tunnistetut haasteet Haasteina tässä hankkeessa olivat tietojärjestelmien yhteensopimattomuus, ajankäytön suunnittelu imetysohjauksen toteuttamisessa, toimintamallin kehit-tämisessä sekä toimintamallin jalkauttamisessa. Tällä hetkellä perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa on käytössä erilaiset tietojärjestelmät, jotka eivät integroidu toistensa kanssa. Tilannetta helpottavat kansallisen potilasarkiston (Kanta) kautta siirtyvä tieto sekä Ipana järjestelmän kautta kulkeva sähköinen äidin taustatietolomake. Imetysohjauk-sen toteutumisen dokumentoinnin ja tiedonkulun varmistamiseksi käyttöön otettiin imetysohjauskortti, koska organisaatioiden tietojärjestelmät eivät toi-mineet yhteen. Imetysohjauskortti säilytetään äitiysneuvolakortin mukana. Paperittomuudesta ja sähköisten terveyspalvelujen strategioista huolimatta paperinen dokumentti osoittautui kuitenkin hyväksi muistilistaksi ammattilaisil-le ja oppimisen tukemiseksi äidille / perheelle. Tulevaisuudessa asiakkaiden osallistumista tulisi vahvistaa itse- ja omahoidossa. Tavoitteena on, että palvelut tulevat asiakkaalle sähköisesti, esimerkiksi asia-kas voi ladata ohjausmateriaalin älypuhelimeensa, tutustua materiaalin hänelle sopivalla ajalla ja keskustella sovitulla vastaanottokäynnillä imetysohjauksen sisällöstä sekä hänelle / hänen perheelleen merkityksellisistä tarpeista ja toi-veista. Tällöin tiedonkulku olisi reaaliaikaista ja vähentäisi näin päällekkäistä ohjausresurssien käyttöä. Haasteena koettiin ajan riittämättömyys imetysohjauksen toteuttamiseksi vas-taanottokäynnillä. Yleensä vastaanottokäynnille on varattu yleensä 30 minuut-tia aikaa perhettä kohti ja ensikävijöille yksi tunti. Vastaanottokäynti sisältää imetysohjauksen lisäksi myös muita perheen hyvinvointia kartoittavia mene-telmiä Äitiysneuvolaoppaan suositusten mukaisesti. Kiiretilanteet sairaalassa edellyttivät ajankäytön tarkempaa suunnittelemista imetysohjauksen toteut-tamiseksi. Ajankäytöstä keskusteltiin yhdessä henkilökunnan kanssa, miten ohjaus olisi paras kiiretilanteissa toteuttaa. Tällaisissa tilanteissa henkilökun-

37

nan ammattitaitoa ja priorisointikykyä tarvitaan, jotta äidit/ perheet saavat parasta mahdollista hoitoa ja ohjausta. Lisäksi ajankäyttö toimintamallin kehittämisessä ja jalkauttamisessa kannattaa suunnitella tarkasti etukäteen, koska muun työn ohessa tehtävä kehittämistyö on haasteellista. Imetysohjauksesta tulee jatkuvasti uutta tietoa, mikä edellyt-tää toimintamallin päivittämistä säännöllisin väliajoin. Selvä työnjako ja nime-tyt vastuuhenkilöt sekä riittävät resurssit (aika, henkilöstö, välineet) tukevat hankkeen etenemistä. Kehittäminen on jatkuva prosessi, jota tulee säännöllisin väliajoin arvioida tarpeiden, uusiutuvan tiedon ja muuttuvien hoitokäytäntöjen myötä. Hyvin laadittu suunnitelma ajankäytöstä, resurssien hallinnasta ja tie-dottamisesta kehittämisprosessissa on silti aika ajoin haastavaa.

38

6 JOHTOPÄÄTÖKSIÄ Yhtenäinen imetysohjauksen toimintamalli on tarkoitettu ohjaamaan raskaana olevan, synnyttäneen ja kotiutuneen äidin ja perheen imetysohjausta palvelu-ketjussa. Toimintamallin avulla on mahdollista:

1) edistää asiakaslähtöisten ja yhdenvertaisten palvelujen tuottamista äi-deille ja perheille imetysohjauksesta

2) lisätä äidin/perheen aktiivisuutta oman ja vauvan hyvinvoinnin edistä-miseksi sekä vahvistaa tietoa imetyksestä

3) edistää imetysmyönteistä ilmapiiriä 4) yhtenäistää imetysohjauskäytäntöjä koko palveluketjussa 5) lisätä henkilöstön osaamista ja käyttää toimintamallia uuden työnteki-

jän perehdyttämisessä 6) poistaa päällekkäistä ohjausresurssien käyttöä sekä vahvistaa moniam-

matillista yhteistyötä 7) arvioida näyttöön perustuvan imetysohjauksen toteutumista organisaa-

tioissa ja palveluketjussa

Palveluketjun prosessien johtamisella ja toiminnan edellyttämien rakenteiden luomisella varmistetaan imetysohjauksen yhtenäisen toimintamallin toimivuus edellä mainittujen johtopäätösten saavuttamiseksi.

7 KIITOKSET Yhtenäisen imetysohjauksen toimintamallin kehittämiseen on osallistunut suuri joukko toimijoita. Erityiset kiitokset työryhmä haluaa antaa toimintamallin kommentoijille, pilotointiin osallistujille sekä kaikille niille, jotka olivat valmii-ta antamaan osaamisensa yhteiseen käyttöön.

39

LÄHTEET

1. Kansallinen imetyksen edistämisen asiantuntijaryhmä. Imetyksen edis-täminen Suomessa – toimintaohjelma 2009 -2012. 2009. Terveyden ja hyvinvoinninlaitos, raportti 32/2009. www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/79980/98969f64-05de-41d9-9aa6-7e34d8d6d6ba.pdf?sequence=1

2. Uusitalo L, Nyberg H, Pelkonen M, Sarlio-Lähteenkorva S, Hakulinen-Viitanen T, Virtanen S. Imeväisikäisen ruokinta Suomessa vuonna. 2010. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, raportti 8/2012. https://www.thl.fi/documents/10531/95751/Raportti%202012%208.pdf

3. Moran VH, Morgan H, Rothnie K, MacLennan G, Stewart F, Thomson G, Crossland N, Tappin D, Campbell M, Hoddinott P. Incentives to promote breastfeeding: A systematic review. Pediatrics 2015;135:687-702.

4. Laanterä S. Breastfeeding counseling in maternity health care. Publica-tion of the University of Eastern Finland. Dissertations in Health Sci-ence 52. Kuopio: Kopijyvä 2011.

5. Sikorski J, Renfred MJ, Pindoria S, Wade A. Support for breastfeeding mothers: a systematic review. Paediatr Perinat Epidemiol 2003;17: 407-17.

6. Kääriäinen M. Potilasohjauksen laatuun vaikuttavat tekijät. Tutkiva Hoitotyö 2008;6:10–5.

7. Holopainen A, Korhonen T, Miettinen M, Pelkonen M, Perälä M-L. Hoitotyön käytännöt yhtenäisiksi – toimintamalli näyttöön perustuvien käytäntöjen kehittämiseksi. Premissi 2010;1:38–45.

8. Medves J, Godfrey C, Turner C, Paterson M, MacKenzie L, Durando P. Systematic review of practice guidelines dissemination and implementation strategies for healthcare teams and team-based practice. Int J Evid-Based Healthc 2010;8:79–89.

9. Kitson A, Wiechula R, Salmon S, Jordan Z. Knowledge translation in healthcare. Synthesis Sciences in Healthcare Series: Book 12. Australia: Lippincott Williams & Wilkins 2012.

10. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) Perinataalitilastot. Synnyttäjät, synnytykset ja vastasyntyneet 2013. Vuori E, Gissler M, toim. 2014a. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, tilastoraportti 23/2014. http://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/116818/Tr23_14.pdf?sequence=3

11. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. (THL) Äitiysneuvola. 2014b. www.thl.fi/fi/web/lapset-nuoret-ja-perheet/peruspalvelut/aitiys_ja_lastenneuvola/aitiysneuvola

12. Robertson-Malt S, Riitano D. Public engagement in translating knowledge to action. Lippincott-Joanna Briggs Institute. Synthesis Sci-ence in Healthcare Series: Book 16. Philadelphia: Lippincott, Williams & Wilkins 2013.

40

13. Korpela K. Intestinal microbiota development in childhood: Implications for health and disease. Academic dissertation 2016. Department of Bacteriology and Immunology University of Helsinki. https://helda.helsinki.fi/handle/10138/162735

14. American Academy of Pediatrics (AAP) Policy Statement. Breastfeeding and the use of Human Milk. Pediatrics 2012;129:598-601.

15. Unicef. The Baby-Friendly Hospital (BFHI). www.unicef.org/programme/breastfeeding/baby. years htm

16. Saadeh RJ. The baby-friendly hospital initiative 20 on:Facts, progress and the way forward. J Hum Lact 2012;28: 272-5.

17. Abrahams SW, Labbok MH. Exploring the impact of the Baby-Friendly Hospital Initiative on trends in exclusive breastfeeding. Int Breastfeed J 2009;4:1-6.

18. WHO, Maternal, newborn, child and adolescent health.2009. http://www.who.int/maternal_child_adolescent/topics/child/nutrition/breastfeeding/en

19. Terveyden ja hyvinvoinninlaitos (THL). Syödään yhdessä – ruokasuositukset lapsiperheille 2016. www.julkari.fi/handle/10024/129744

20. Holopainen A, Junttila K, Jylhä V, Korhonen A, Seppänen S. Johda näyttö käyttöön hoitotyössä. Porvoo:Fioca Oy 2013.

21. Laki potilaan asemasta ja oikeuksista 17.8.1992 785/1992. www.finlex.fi/fi/laki/alkup/1992/19920785

22. Terveydenhuoltolaki 30.12.2010 1326/2010. www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2010/20101326?search%5Btype%5D=pika&search%5Bpika%5D=Terveydenhuoltolaki

23. Laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä 28.6.1994/559. www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1994/19940559

24. Valtakunnallinen Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta (ETENE). Terveydenhuollon yhteinen arvopohja, yhteiset tavoitteet ja periaatteet 2001. ETENE-julkaisuja 1. http://etene.fi/documents/1429646/1559098/ETENE-julkaisuja+1+Terveydenhuollon+yhteinen+arvopohja%2C+yhteiset+tavoitteet+ja+periaatteet.pdf/4de20e99-c65a-4002-9e98-79a4941b4468

25. Panella M, Marchisio S, Di Stanislao F. Reducing clinical variation with clinical pathways: do pathways work? Int J Qual Health Care 2003;15: 509-21.

26. De Bleser L, Depreitere R, De Waele K, Vanhaecht K, Vlayen J, Sermeus W. Defining pathways. J Nurs Manag 2006;14:553-63.

27. Tanttu K. Palveluketjujen hallinta julkisessa terveydenhuollossa. Pro-sessilähtöisen toiminnan hallinta koordinoinnin näkökulmasta. Acta Wa-saensia. Vaasa, Vaasan yliopisto; No 176: 2007. http://www.uva.fi/materiaali/pdf/isbn_978-952-476-187-1.pdf

41

28. DiCenso A, Ciliska D, Guyatt G. Introduction to evidence-based nursing. In DiCenso A, Guyatt G, Ciliska D. Evidence-based nursing. A guide to clinical practice. USA: Elsevier Mosby 2005a;3-19.

29. DiCenso A, Guyatt G. Applying results to individual patient. Kirjassa: DiCenso A, Guyatt G, Ciliska D, toim. Evidence-based nursing. A guide to clinical practice. USA: Elsevier Mosby 2005b;481-9.

30. Sosiaali- ja terveysministeriö. Johtamisella vaikuttavuutta ja vetovoimaa hoitotyöhön. Toimintaohjelma 2009-2011. Sosiaali- ja terveysministeriö. Julkaisuja 18, 2009.

31. Moore ER, Anderson GC, Bergman N, Dowswell T. Early skin-to-skin contact for mothers and their healthy newborn infants. Cochrane Database Syst Rev 2012;16(5):CD003519.

32. Jaafar SH, Jahanfar S, Angolkar M, Ho JJ. Effect of restricted pacifier use in breastfeeding term infants for increasing duration of breastfeeding (Review). Cochrane Database Syst Rev 2012a;11(7):CD007202.

33. Jaafar SH, Lee KS, Ho JJ. Separate care for new mother and infant versus rooming-in for increasing the duration of breastfeeding (Review). Cochrane Database Syst Rev 2012;12(9):CD006641.

34. Tohotoa J, Maycock B, Hauck YL, Howat P, Burns S, Binns CW. Dads make a difference: an exploratory study of parental support for breastfeeding in Perth, Western Australia. Int Breastfeed J 2009;29 4:15.

35. Ekström A, Widström A-M, Nissen E. Breastfeeding support from part-ners and grandmothers: perceptions of Swedish mothers. Birth 2003;30:261-6.

36. Renfrew MJ, McCormic FM, Wade A, Quinn B, Dowswell T. Support for healthy breastfeeding mothers with healthy term babies. Cochrane Da-tabase Syst Rev 2012;16(5):CD001141.

37. Haroon S, Das JK, Salam RA, Imdad A, Bhutta ZA. Breastfeeding promotion interventions and breastfeeding practices: a systematic review. BMC Public Health 2013;13(Suppl 3):20.

38. Ibanez G, De Saint Michael C de R, Denantes M, Saurel-Cubizolles M-J, Ringa V, Magnier A-M. Systematic review and meta-analysis of randomized controlled trials evaluating primary care-based interventions to promote breastfeeding in low-income women. Fam Pract 2012;29:245-54.

39. Guise J-M, Palda V, Westhoff C, Chan BKS, Helfland M, Lieu TA. The effectiveness of primary care-based interventions to promote breastfeeding: Systematic evidence review and meta-analysis for the US preventive service task force. Ann Fam Med 2003;1:70-8.

40. Chapman DJ, Morel K, Bermudez-Millan A, Young S, Damio G, Perez-Excamilla R. Breastfeeding education and support trial for overweight and obese women: A randomized trial. Pediatrics 2013;131:162-70.

42

41. Jolly K, Ingram L, Khan KS, Deeks JJ, Freemantle N, MacArthur C. Systematic review of peer support for breastfeeding continuation: metaregression analysis of the effect of setting, intensity, and timing. BMJ 2012;344:d8287.

42. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). 10 askelta onnistuneeseen imetykseen. 2009. http://www.thl.fi/fi_FI/web/fi/tutkimus/tyokalut/vauvamyonteisyys/kriteerit013).

43. Kansallinen imetyksen edistämisen asiantuntijaryhmä. Neuvolan seitsemän askelta: imetyksen edistäminen avoterveydenhuollossa. Imetyksen edistäminen Suomessa – toimintaohjelma 2009 -2012: Kirjassa (liite 2) Kuusisto R, ja Otronen K, toim. Neuvolan seitsemän askelta: Imetyksen edistäminen avoterveydenhuollossa. (Luonnos. Helsinki 2009.). Terveyden ja hyvinvoinninlaitos, raportti 32/2009.https://www.thl.fi/documents/10531/104907/Raportti%202009%2032.pdf

44. Spilby H, McCormick F, Wallace L, Renfred MJ, D’Souza L, Dyson L. A systematic review of education and evidence-based practice interventions with health professionals and breast feeding counselors on duration of breast feeding. Midwifery 2009;25:50-61.

45. Raskaana olevan, synnyttävän ja synnyttäneen äidin ja perheen imetysohjaus. Hoitotyön suositus (online). Hoitotyön Tutkimussäätiön asettama työryhmä. Helsinki: Hoitotyön Tutkimussäätiö 2010. http://www.hotus.fi/

46. Sinha B, Chowdhury R, Sankar MJ, Martines J, Taneja S, Mazumder S, ym. Interventions to improve breastfeeding outcomes: a systematic review and meta-analysis. Acta Paediatr 2015;104:114-34.

47. Korhonen A, Kemppainen T, Roininen J, Keränen R, Nikula P, Miettinen S. Imetysohjauksen toteutuminen, äitien, kätilöiden ja esimiesten näkökulmasta. Tutkiva Hoitotyö 2016;14:34–47.

48. Stolt J. Pienin askelin eteenpäin. Imetysohjaus terveydenhoitajien ku-vaamana. 2015. Lapin Ammattikorkeakoulu. https://www.theseus.fi/handle/10024/92731

49. Kähkönen K. Tukiäidit imetyksen vertaistukijoina. Kolmannen sektorin rooli imetysohjauksessa tukiäitien kuvaamana. 2015. Oulun Ammatti-korkeakoulu yamk. https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/104977/Theseus.pdf?sequence=1

50. Nikula P, Kemppainen T, Keränen R, Roininen J, Miettinen S, Korhonen A. Askeltaen kohti vauvamyönteisyyttä Oulun yliopistollisessa sairaalas-sa. Kätilölehti 2014;7:24–25.

51. Klemetti R, Hakulinen – Viitanen T. Äitiysneuvolaopas, suosituksia äi-tiysneuvolatoimintaan. THL 2013; opas 29. https://www.julkari.fi/handle/10024/110521

43

52. Paasio P. 2003. Vaikuttavuuden arvioinnin rakenne ja mahdollisuus so-siaalialalla. Helsinki: FinSoc. Työpapereita 3/2003. Stakes.

53. Dahler-Larsen P. Vaikuttavuuden arviointi. Hyvät käytännöt, menetel-mä-käsikirja. Helsinki: Stakes 2005. https://julkari.fi/bitstream/handle/10024/77071/vaikuttavuuden_arv.pdf

54. Donabedian A. The quality of care. How can it be assessed? JAMA 1988; 260:1743-8.

55. Donabedian A. Evaluating the quality of medical care. Milkband Q 2005;83 (5):691-729. http://onlinelibrary.wiley.com/doi/10.1111/j.1468-0009.2005.00397.x/full

L Imetysohjauksen yhtenäinen toimintamalli (IYT) LIITE 1 44 Lasten ja naisten tulosalue/Synnytykset ja naistentaudit 01.12.2016

Hyväksytty 16.8.2016 Lasten ja naisten tulosalueen johtaja Päivi Tapanainen ja tay Seija Miettinen

IMETYSOHJAUKSEN YHTENÄINEN TOIMINTAMALLI (IYT) Terveen, täysiaikaisen vastasyntyneen hoitotyössä


IMETYSOHJAUKSEN YHTENÄINEN TOIMINTAMALLIN (IYT) käyttö ja sisältö

Toimintamalli sisältää terveen täysiaikaisen lapsen imetysohjauksen Imetysohjaus on toimintamallissa ryhmitelty asiakaslähtöisesti kolmeen sisältöalueeseen.

1. Ensimmäinen sisältöalue on raskaana olevan äidin ja perheen imetysohjaus, joka kattaa äitiysneuvolassa sekä sairaalassa äitiyspoliklinikalla ja osastolla 11 (naisten osasto 11 A ja B) annettavan ohjauksen(s.3).

2. Toinen sisältöalue muodostuu synnyttäneen äidin ja perheen imetysohjauksesta, joka viittaa synnytyssalissa ja vierihoito-osastolla 13 annettavaan ohjaukseen(s.13).

3. Kolmantena sisältöalueena on kotiutuvan ja kotiutuneen imetysohjaus, jota antavat vieripoliklinikka, neuvolat sekä kolmannen sektorin imetystuen toimijat perheen niin halutessa (s.19).

Toimintamalli esitetään taulukkona, jossa ensimmäisessä sarakkeessa on imetyssuositusten sisältö (7 ja 10 –askelta). Tarkastuskäynnit jaoteltiin THL:n (2013) äitiysneuvolaoppaassa esitetyn käyntirungon mukaan. Mallin toiseen sarakkeeseen on koottu suosituksia täydentävää tietoa. Kolmannessa sarak-keessa kuvataan toimintamalli konkreettisesti käytännön toimintana ja viimeisessä sarakkeessa toimintamalliin liittyvät työ- ja potilasohjeet sekä lomak-keet. Työyksikkökohtaiset työohjeet täydentävät toimintamallia ja mahdollistavat sen soveltamisen paikallisiin olosuhteisiin. Alla olevassa taulukossa kuvataan mallin taustalla olevan tutkitun tiedon hyödyntäminen. Toimintamallin perusteet löytyvät kahdesta ensimmäisestä sarakkeesta. Taustalla olevan tiedon ajatellaan toimivan ammattilaisen tietoperustan vahvistami-sessa sekä perehdytyksessä.

Taulukko 1. Esimerkki, suosituksia täydentävän tiedon hyödyntäminen imetysohjauksessa. Järjestelmällinen katsaus (Jaafar ym. 2012a) Ohjauksen sisältö Tutittomuuden suosiminen

+

Tutin käytöllä ei ole merkittävää vaikutusta täysi-metettyjen tai osittain imetettyjen vauvojen mää-rään tai imetyksen kestoon, jos tutinkäyttö aloite-taan vasta sitten, kun imetys on vakiintunut. (Jaafar ym. 2012a.)

=>

Kerro äidille, että on suositeltavaa välttää tutin käyttöä en-nen kuin vauva oppii oikean imuotteen ja maidoneritys va-kiintuu.


Täydentävää tietoa suositusten tueksi

(tutkimukset avattu tarkemmin myöhemmin julkaistavassa toimintamallin käsikirjassa)

Toimintamalli imetysohjauksen toteuttamiseksi

(yksikkökohtaiset työohjeet täydentävät toimintamallia =toimintamallin sovelluttavuus lisääntyy erilaisissa

ympäristöissä )

Tukimateriaali Työohjeet = To

Potilasohjeet = Po Lomakkeet = Lo

(osa linkeistä avautuu vain PPSHP:n Intrassa) 1. RASKAANA OLEVAN ÄIDIN JA PERHEEN IMETYSOHJAUS

Askel-1 (neuvola ja sairaala) Imetysohjauksesta on laadittu kirjallinen toimintasuunnitelma

Äitiysneuvolaopas- suosituksia äitiysneuvo-latoimintaan (THL, Terveyden ja hyvin-voinninlaitos 2013). Raskauden aikainen imetysohjaus vahvistaa imetystä koskevia tietoja ja positiivia asen-teita (Raskaana olevan, synnyttävän ja synnyttäneen äidin sekä perheen imetysoh-jaus: hoitotyön suositus, 2010).

Täydentävä tieto (artikkelit) suositusten tu-eksi löytyy tästä linkistä.

Henkilökunta tuntee yhtenäisen toimintamallin imetyksen edis-tämiseksi, tukemiseksi ja suojelemiseksi. Imetysohjauksen toi-mintamalli on helposti kaikkien saatavissa ja vapaasti hyödynnet-tävissä. Toimintamalli päivitetään vuosittain ja päivityksestä vastaava on nimetty työyksikössä. Toimintamalli sisältyy yksikön perehdytysohjelmaan. Imetysohjauksen toimintasuunnitelma on käytössä kaikkien ras-kaana olevien hoidossa

To = Imetysohjauksen yhtenäinen toimintamalli (IYT) 2016-

Askel-2 (neuvola ja sairaala) Henkilökunnalle järjestetään toimintasuunnitelman edellyttämää koulutusta asiantuntemuksen ylläpitämiseksi.

Koulutus perustuu WHO:n 10 ja 7 -askeleen vauvamyönteisyysohjelman periaatteisiin (WHO 20h) sekä näyttöön perustuvaan ime-tystä koskevaan tutkimustietoon.

(Vauvamyönteisyyden kriteerit: THL, 2012.) Vauvamyönteisyyden kriteerit - Seksuaali- ja lisääntymisterveys - THL

Raskaana olevan, synnyttäneen ja imettävän perheen parissa työskentelevä henkilökunta on saanut (vähintään) WHO 20 tunnin koulutuksen. Koulutus on säännöllistä ja sitä järjestävät koulut-tautuneet imetysohjaajakouluttajat.


Askel-3 Odottavien perheiden imetysohjaus (neuvola) / Kaikki raskaana olevat saavat imetysohjausta (sairaala) & Askel 6 Imetysmyönteisen ilmapiirin luominen

Raskaana oleville ja synnyttäneille äideille ennakoivasti tarjottu imetysohjaus on te-hokkaampaa kuin vasta ongelmatilanteissa (äidin pyytäessä) annettava (Renfrew ym. 2012). Ammatillinen tuki on todettu imetyksen kestoon vaikuttavaksi tekijäksi ja tutkijat suosittelevat, että imetyksen lisätuki tulisi sisältyä osana tavanomaista terveyspalvelua (Sikorski ym. 2003). Interaktiivinen keskustelu raskauden aikana edistää imetystä, samoin erilaisten ohjaus-menetelmien yhdistäminen (Raskaana ole-van, synnyttävän ja synnyttäneen äidin se-kä perheen imetysohjaus: hoitotyön suosi-tus, 2010). Perusterveydenhuollossa onnistuneet ime-tyksen edistämisohjelmat sisältävät useita lyhyitä tapaamisia (Ibanez ym. 2012). Yksilöllisen ja ryhmäohjauksen yhdistelmä on tehokkaampi kuin jompikumpi yksinään (Haroon ym. 2013). Kasvokkain tapahtuva tuki on puhelimessa annettua vaikuttavampi edistämään täysi-metystä (Renfrew ym. 2012). Imetysohjauksen vaikuttavuuden kannalta erityisen tärkeää on äidin kuunteleminen, kiinnostuksen osoittaminen ja riittävän ajan varaaminen. Yhtenäinen ohjaus ja hoitosuh-teen jatkuvuus ovat tärkeitä imetysohjauk-sessa. (Joanna Briggs Institute, 2010, Nais-ten odotuksia ja kokemuksia imetystuesta: Best Practice vol 14.) Koulutuksellisen osion lisääminen peruster-veydenhuollossa annettuun imetystukeen (puhelin tai vastaanotto) lisäsi imetysaiko-muksia enemmän kuin pelkkä tuki yksinään. Kirjallisen materiaalien ei havaittu yksinään lisäävän imetystä. (Guise ym. 2003.)

Imetysohjausta annetaan neuvolassa, äitiyspoliklinikalla tai sai-raalan prenataaliosastolla (=osasto 11, naisten osasto 11 A ja B). Imetysohjaus perustuu olemassa oleviin suosituksiin sekä niitä täydentävään tietoon. Kun sairaalan äitiyspoliklinikan käynti korvaa neuvolakäynnin tai raskaana olevan pääasiallinen seuranta tapahtuu äitiyspoliklini-kalla tai raskaana oleva on hoidossa prenataaliosastolla > 48h, annetaan ajankohtaan sopiva imetysohjaus sairaalassa äidille ja mahdollisuuksien mukaan molemmille vanhemmille. Imetysohjauksen suunnitelmakortti aloitetaan siinä yksikössä, missä raskaana oleva saa ohjausta ensimmäisen kerran. Ime-tysohjauksen suunnitelmakortti on kehitetty imetyssuunnitelman kirjaamisen tueksi /tarkistuslistaksi henkilökunnalle tiedonkul-kuun. Annettu imetysohjaus kirjataan yksikössä sovittuun paikkaan (IPANA, Esko, Effica, imetysohjauksen suunnitelmakortti, kansal-linen potilasarkisto; Kanta). Kortin käyttö: Merkitse rastilla imetysohjauksen suunnitelmakorttiin antamasi ohjaus. Kirjaa äidin / perheen mahdolliset haasteet /tarpeet synnytys-sairaalaa varten Ipanan taustatietolomakkeelle – Lisätietoja sai-raalalle kohtaan. Ohjaa äitiä / perhettä täydentämään imetykseen / synnytykseen liittyviä toiveita Ipanan taustatietolomakkeelle – Toiveet koh-taan. Imetyksen sujuminen hoitojaksonaikana sairaalassa kirjataan hoitotyön loppuarvioon kohtaan – hoidon tulokset. Teksti on luettavissa seuraavana arkipäivänä kansallisessa potilasarkistos-sa. Imetysohjauksen suunnitelmakortti säilytetään äidin neuvolakor-tin mukaan suojakotelossa.

To= Imetysohjauskortti


Joanna Briggs Institute, 2013, Evidence Summary: Breastfeeding: support.

1.1 Tarkastuskäynti 8. -10. rvk Prenataalinen kiinnittyminen on yhteydessä naisen imetysaikomuksiin ja imetyksen kes-toon (Broden 2006; kirja).

Imetysohjauksella tuetaan äidin selviytymistä ja luottamusta imetykseen. Kyselemällä ajatuksia imetyksestä pyritään myön-teisten asenteiden luomiseen imetyksestä. Aikaisemmat onnis-tumisen kokemukset imetyksestä antavat luottamusta kykyyn imettää ja siksi ne todennäköisesti pidentävät imetyksen kestoa seuraavien lasten kohdalla. Ammattilainen nostaa keskustelussa esiin myös tiedettyjä imetykseen liittyviä haasteellisia osa-alueita, antaa ajantasaista tietoa niiden ratkaisemiseksi ja kirjaa äidin/vanhempien ohjaustarpeen imetyssuunnitelmaan yhdessä heidän kanssaan.

Rintaimplanttien vaikutuksista imetykseen on niukasti tutkimustietoa. Kosmeettiset implantit eivät vaikuttaneet äitien ime-tysaikomuksiin, mutta ne saattavat vähen-tää täysimetystä. (Schiff ym. 2014.)

Ohjauksessa käsitellään raskauden ajan muutoksia rinnoissa. Tarvittaessa keskustellaan myös kosmeettisten implanttien vai-kutuksesta imetykseen. www.tunnerintasi.fi/omatarkkailu-raskauden-ja-

imetyksen-aikana

Raskausajan psykologinen prosessi valmis-taa äitiyteen ja vanhemmuuteen (Broden 2006). Tunnesuhteen kehittyminen tulevaan lap-seen tapahtuu jo raskauden aikana (Broden 2006). Raskausajan mielikuvilla on yhteyttä var-haisen vanhempi-lapsi-suhteen ennustajina (Flykt 2014).

Tutustu myös: Raskauden psykologiset kehitysvaiheet (su-lautumisvaihe, eriytyminen ja irrottautumi-nen) raskauden aikana (Broden 2006).

Ammattilainen keskustelee äidin psyykkisestä hyvinvoinnista ja raskauden aikana syntyneistä vauvaan liittyvistä mielikuvista vanhempien kanssa. Myönteiset mielikuvat tukevat äidin raskau-teen ja synnytykseen sopeutumista sekä vanhemmuuteen kas-vua. Ammattilainen myös seuraa varhaisen vuorovaikutuksen tunnusmerkkejä raskauden erivaiheessa. Keskustelussa äidin/ perheen kanssa kartoitetaan raskaana ole-van naisen psyykkistä hyvinvointia ja, mikäli tilanteessa herää huoli suhteen kehittymisestä syntyvään lapseen, järjestetään keskusteluapua eri ammattilaisten kanssa. Oulun kaupungin neuvoloissa on käytössä Hyvinvointineuvola – toimintamalli, jossa neuvolan yhteydessä voi saada keskustelu-apua eri ammattilaisilta mm. psykologilta ja perheterapeutilta. Sairaalassa on mahdollisuus konsultoida Vauva- ja taaperopsy-kiatrisen työryhmän asiantuntijoita.

Lo = Lasta odottavan perheen arjen voimavarat (neuvo-lan lomake) Kompassit imetyksen tueksi 1-3 / Suomen vauvamyön-teisyyskouluttajat ry Po = Imetysohje, Naistalo.fi, tietoa imetyksestä (QR-koodit)

Alttiimpia idealisoitujen tai epärealististen mielikuvien haitallisille vaikutuksille van-

Pyritään tunnistamaan imetyksen kannalta erityisryhmät (mm. nuoret / iäkkäät ensisynnyttäjät, yksin odottajat, tupakoi- www.ensijaturvakotienliitto.fi


hempi-lapsi-suhteessa voivat olla päihde-riippuvaiset äidit ja äidit, joilla on mielen-terveysongelmia (Flykt 2014). Ylipainoisille ja lihaville äideille suunnattu tuki saattaa edistää varhaista imetystä (Chapman ym. 2013).

vat/päihdeongelmaiset, maahanmuuttajat ja riskiraskaudet) ja keskustellaan äidin / vanhempien kanssa heidän tuentarpeistaan ja tukiverkostoistaan. Huomioidaan myös perheen vakaumus ja kulttuuritausta tukea tarjotessa. Ensi- ja turvakotien liitto ry tarjoaa ammatillista apua ja vapaa-ehtoista tukea perheille, joilla on erityisen tuen tarve.


1.2. Tarkastuskäynti 16. -20. rvk Tutustu:

Imetyksen edistäminen Suomessa- toimin-taohjelma 2009 -2012 (THL, Kansallinen imetyksen edistämisen asiantuntijaryhmä, raportti 32/2009). Isät tarvitsevat tietoa imetyksen terveys-eduista pystyäkseen tukemaan puolisoa imetyksessä (Brown A. & Davies R. 2014.) Policy statement: Breastfeeding and the use of human milk. Amerikan lastenlääkä-riyhdistyksen lausunto imetyksen eduista. AAP (American Academy of Pediatrics, 2012). Syödään yhdessä - uudet ruokasuositukset lapsiperheille (THL, 2016).

Ohjauksessa tarkastellaan imetyksen terveyshyötyjä äidille ja vauvalle sekä annetaan tietoa imetyksen psykologisista (kiinty-mystä ja vanhemmuutta vahvistavista) ja taloudellisista merki-tyksistä. Lisäksi ohjauksessa tulee huomioida puolison / tuki-henkilön rooli imetyksen tukijana. Imetys vähentää lasten sairastavuutta, kuolleisuutta ja suojaa monilta lapsuusajan infektioilta. Äidin näkökulmasta imettämi-nen nopeuttaa toipumista synnytyksestä, helpottaa painonhallin-taa sekä on yhteydessä joidenkin syöpien esiintyvyyteen. Vanhempien kanssa keskustellaan siitä, että imeväisikäisen lap-sen ravinnoksi suositellaan täysimetystä kuuden kuukauden ikään asti. Keskustellaan myös lisäruokien aloittamisesta viimeistään kuuden kuukauden iässä imetyksen suojassa sekä osittaisen ime-tyksen jatkumisesta yli vuoden ikään tai niin kauan kuin perhe sitä haluaa.

www.thl.fi/ imetyssuositukset THL_Uudet ruokasuositukset Imetysvideot(14483) THL Espoon kaupunki www.naistalo.fi/imetyksen-hyötyjä Kompassi 1. Mitä on hyvä tietää imetyksestä jo ras-kausaikana? Suomen vamykouluttajat ry

1.3. Tarkastuskäynti 22. -24. rvk Kirjaa äidin toiveet / haasteet sairaalaan lähetettäviin taustatie-

toihin yhdessä äidin / perheen kanssa. Ohjaa äitiä täydentämään myös itse omia toiveita imetysohjauksesta sairaalaan lähetettä-vään Ipanan taustatietokaavakkeelle. Aloita imetyssuunnitelma myös niille raskaana oleville äideille, jotka eivät terveydellisistä tai muista syistä voi tai halua imet-tää. Laajenna heidän ohjaustaan imetyksestä läheisyyden ja ihokontaktin merkitykseen. Ohjaa äitiä yksilöllisten lähtökohtien mukaan. Jos raskaana olevaa hoidetaan prenataalisosastolla, huomioidaan imetysohjauksessa osastohoidon syy ja ajankohta sekä äidin psyykkinen hyvinvointi. Huomioi, asettaako äidin huoli ja pelko sikiön hyvinvoinnista esteitä imetysohjaukselle. Yksilöllinen, äidin tarpeet huomioiva imetysohjaus voidaan nähdä myös voi-mavarana tällaisessa tilanteessa, jos esim. vauva syntyy ennen-aikaisesti, imetysohjaus voi auttaa äitiä motivoitumaan lypsä-mään omaa rintamaitoa vauvalle. Anna uudelleensynnyttäjälle kirjallinen materiaali korvaamaan perhevalmennusta.

Organisaatio-/neuvolakohtainen valmennukseen liittyvä materiaali Kompassi 2. Minkälaisia ovat imetyksen ensimmäiset viikot? Suomen vamykouluttajat ry www.ensijaturvakotienliitto.fi/doula


Kerro äidille / perheelle Doula-toiminnasta. Doula voi olla muka-na synnytykseen valmistautumisessa, tukemassa perhettä ras-kauden sujumisesta, vauvan odotuksessa sekä synnytykseen liit-tyvistä toiveista, mahdollisista huolista tai peloista perheiden niin halutessaan.

Askel-4 Imetyksen tukeminen ja maidonerityksen ylläpito raskaana olevalle äidille/ perheelle

1.4. Tarkastuskäynti 30. -32. rvk Ohjaus sisältää tietoa maidoneritykseen liittyvistä asioista, mai-

don riittävyyteen vaikuttavista tekijöistä, tavallisimmista ime-tysongelmista ja niiden ehkäisystä sekä lisämaidon antamiseen liittyvistä asioista (kuten kohta 2.).

Po = www.imetys.fi / ensi-imetys Po = Isän iholle.pdf Po = Imetysohje, vaippakalenteri Po = Imetysohje,Rinnanpään hoito lämminvesi hau-teella Po = Imetysohje,tietoa imetyksestä,lypsyohje Po = Imetyksen tuki ry / Imetyksen ensipäivät Po = Imetyksen tuki ry / Vauvan kello Po = PPSHP - Maidoneritykseen vaikuttavat hormonit To = Imetysohje, Muun kuin lääketieteellisen lisä-maidon antaminen vastasyntyneelle To = Imetysongelmat - Lastenneuvolakäsikirja - THL www.naistalo.fi/imetys Kompassi 3. Miten imetys muuttuu kun vauva kasvaa? Suomen vamykouluttajat ry


1.5. Perhevalmennus (Ensisynnyttäjät) Perusterveydenhuollon onnistuneet imetyk-sen edistämisohjelmat sisälsivät useita ly-hyitä tapaamisia ammattilaisten kanssa (Ibanez ym. 2012). Varhainen ihokontakti näyttäisi vaikuttavan myönteisesti imetykseen (Moore ym. 2012). Koulutuksellinen ohjelma, joka sisältää jatkuvan henkilökohtaisen kontaktin am-mattilaiseen, saattaa edistää imetysaiko-musta ja imetyksen kestoa (Ibanez ym. 2012). Yksilöllisen ja ryhmäohjauksen yhdistelmä on tehokkaampaa kuin jompikumpi yksi-nään (Haroon ym. 2013).

Perhevalmennus sisältää neuvolakohtaisen synnytysvalmennuk-sen. Synnytysvalmennukset järjestetään joko ryhmissä tai yksilö/ perhe tasolla asiakkaiden tarpeet ja neuvolan resurssit huomioi-den. Kerro vanhemmille synnytysvalmennuksessa synnytyksen kivun-lievitys- ja synnytystapahtumaan liittyvän ohjauksen lisäksi ime-tystä tukevista hoitokäytännöistä synnytyssairaalassa: tietoa ihokontaktin ja ensi-imetyksen merkityksestä, nälkäviestien (hamuamis-, imemisrefleksit) huomioimisesta (kuten kohdassa 2=synnyttäneen imetysohjaus) sekä viimeisellä raskauskolman-neksella tapahtuvasta varhaisen vuorovaikutuksen kehittymises-tä. Kerro myös vuodeosastolla toteutettavan imetysohjauksen sisäl-löistä: ympärivuorokautinen vierihoito, vauvan imuote ja äidin hyvä imetysasento, maidonerityksen käynnistymisen fysiologia, vauvan imetystiheys, varhaisten nälkäviestien tunnistaminen ja riittävän maidonsaannin turvamerkit.

To = www.julkari.fi/THL/Äitiysneuvolaopas_2013 (s. 78–84) To = www.thl.fi/10askelta.pdf Po = PPSHP - Osastolla / vierihoito Imetysvideot(14483) THL Espoon kaupunki PPSHP - Tietoa imetyksestä Po = www.imetys.fi/hamuiluaukeama.pdf Po = www.imetys.fi/ensi-imetys.pdf Po = www.thl.fi/imemisote.pdf Po = www.thl.fi/imetysasennot.pdf www.naistalo.fi/imetys Kompassit imetyksen tueksi 1-3/ Suomen vauvamyöntei-syyskouluttajat ry Po = Imetysohje, Naistalo.fi, tietoa imetyksestä (QR-koodit)

1.6. Tarkastuskäynti 37. rvk Huomioi ja ohjaa raskauden loppuvaiheessa maidonerityksen

käynnistymisen merkit rinnoissa – rintojen mahdollinen tarkista-minen imetyksen aloittamisessa sekä kertaa tarvittaessa perhe-valmennuksessa ohjatut asiat (1.6).

www.naistalo.fi/imetys Kompassit imetyksen tueksi 1-3 / Suomen vauvamyön-teisyyskouluttajat ry



(tutkimukset avattu tarkemmin myöhemmin julkaistavassa toimintamallin käsikirjassa.)



ympäristöissä )

Tuki-materIAALI Työohjeet = To,

Potilasohjeet = Po, Lomakkeet = Lo

(osa linkeistä avautuu vain PPSHP:n Intrassa)

2. SYNNYTTÄNEEN ÄIDIN JA PERHEEN IMETYSOHJAUS

Askel-4 Synnyttäneitä äitejä autetaan varhaisimetykseen 30–60 min kuluttua synnytyksestä lapsen imemisvalmiuden mukaan 2.1. Synnytysosasto

Varhainen ihokontakti näyttäisi vai-kuttavan myönteisesti imetykseen (Deufel & Montonen 2010, kirja). Ihokontaktissa vauvat rauhoittuvat ja itke-vät vähemmän. Verensokeri ja lämpö pysy-vät tasaisena. Ihokontakti lisää imettämi-sen aloittamista ja kestoa. Ihokontakti vahvistaa kiintymyssuhdetta – äiti herkistyy vastaamaan vauvan viesteihin. Ihokontakti helpottaa isän tutustumista vauvaan. (Moo-re ym.2012.) Ensimaidon eli kolostrumin saanti vahvistaa vastasyntyneen vastustuskykyä. Ensi-imetys lisää kohdun supistumista, vaikuttaa jälkivuodon määrään ja auttaa istukan ir-toamista. (Deufel & Montonen 2010, kirja.)

Tarkista imetysohjauksen suunnitelmakortti sekä Ipanan tausta-tietolomake kohdat lisätietoja sairaalalle ja toiveet. Varmista äidin halukkuus imettämiseen sekä äidin mahdolliset toiveet liittyen varhaisen ihokontaktin toteutumiseen ja ensi-imetykseen. Nosta vauva ihokontaktiin heti syntymän jälkeen, mikäli äidin ja vauvan vointi sen sallivat. Vauvan voi antaa ihokontaktiin myös synnytyksessä mukana olevalle puolisolle tai tukihenkilölle, jos äidin vointi estää ihokontaktin. Huomaathan, että ihokontakti voidaan toteuttaa myös yleisanestesian tai vastasyntyneen eri-tyistarkkailun jälkeen. Vauvan ollessa ihokontaktissa ohjaa äitiä tunnistamaan milloin vastasyntynyt on valmis imemään (hamuamis-, imemisrefleksit). Äitiä autetaan löytämään hyvä asento ja autetaan ensi-imetyksessä. Vauvan ollessa ihokontaktissa ohjataan äitiä tunnis-tamaan hyvä imuote sekä tehokas imeminen. Henkilökunta ohjaa vanhempia seuraamaan vastasyntyneen yleisvointia, ihon väriä ja hengitystä. Vauvaa ei jätetä kuiten-kaan yksin vanhempien vastuulle.

Po = www.imetys.fi/hamuiluaukeama.pdf Po = www.thl.fi/imemisote Po = www.thl.fi/imetysasennot Po = PPSHP_Ihokontakti www.naistalo.fi/imetys


Askel -5 Kaikki äidit saavat ohjusta imetyksessä ja maidonerityksen ylläpitämisessä. Tämä koskee myös äitejä, jotka joutuvat olemaan erossa vauvastaan

2.2 Vierihoito-osasto / lastenosasto

Imetyksen kestoa pidentää vertaistuen ja ammattihenkilöiden tuki, sekä isän, mui-den perheenjäsenten ja ystävien mukaan ottaminen imetysohjaukseen (Raskaana olevan, synnyttävän ja synnyttäneen äidin sekä perheen imetysohjaus: hoitotyön suositus, 2010).

Kätilöt antavat imetysohjausta ympäri vuorokauden äitien tar-peiden mukaan. Äitejä ohjataan auttamaan vauva rinnalle oike-assa asennossa ja neuvotaan, miten oikea imemisote ja tehokas imeminen tunnistetaan. Lapsentahtiset imetykset lisäävät mai-doneritystä.

Tehosta imetysohjausta äideille, jotka eivät ole aikaisemmin imettäneet / aiemmin ollut ongelmia imetyksen suhteen, tai jotka kuuluvat erityisryhmiin. Ohjaa rintapumppujen käyttöä ja rintamaidon käsittely äideille, joiden vauvat ovat lastenosastolla (kuuden tunnin sisällä synny-tyksessä). Ohjaa myös heitä lypsämään kuusi kertaa tai enem-män vuorokaudessa maitomäärän ylläpitämiseksi, huomioi äidin vointi. Anna kaikille äideille kirjallinen ohje käsinlypsystä sekä ohje ”Imetysasiaa vauvasi ollessa lastenosastolla”. Huomioi imetysohjauksessa myös puoliso / tukihenkilö ja korosta heidän rooliaan rintaruokinnan tukijana ja imetyshetkien mah-dollistajana. Kirjaa vierihoito-osastolla vauvan ruokinta erilliselle lomakkeelle ” Vastasyntyneen ravitsemus” lomakkeelle.

Po = www.imetys.fi/hamuiluaukeama.pdf Po = www.thl.fi/imemisote Po = Imetysasiaa vauvasi ollessa lastenosastolla Po = Imetysohje, tietoa imetyksestä,lypsyohje Lo = Imetysohje, vastasyntyneen ravitsemus, lomake www.naistalo.fi/imetys Kompassit imetyksen tueksi 1-3 / Suomen vauvamyön-teisyyskouluttajat ry Imetysohje, Naistalo.fi, tietoa imetyksestä (QR-koodit)

Ohjaa äitejä ja vanhempia täysimetykseen. Lähtökohtana on, että kaikki täysaikaiset ja terveet vastasyntyneet saavat ravin-nokseen rintamaitoa, ellei äidin kanssa ole sovittu muusta. Lisämaitona annetaan ensisijaisesti oman äidin lypsettyä rinta-maitoa, ja sen jälkeen luovutettua rintamaitoa. Ellei luovutettua rintamaitoa ole tarjolla tai äiti ei halua sitä vauvalleen antaa, käytetään hydrolysoitua korviketta. Ohjaa äitejä, jotka eivät imetä valitsemaan heille parhaiten sopiva vauvan ravitsemuksen vaihtoehto ja korosta ohjauksessa vauvan sylissä syöttämistä ihokontaktin varmistamiseksi.

Po = Imetysohje, vaippakalenteri Po = Imetysohje, Rinnanpään hoito lämminvesihauteella To = Imetysohje, Muun kuin lääketieteellisen lisämaidon antaminen vastasyntyneelle Po = www.imetys.fi/hamuiluaukeama.pdf Po = www.thl.fi/imemisote Po = www.thl.fi/imemisote www.naistalo.fi/imetys Kompassit imetyksen tueksi 1-3 / Suomen vauvamyön-


teisyyskouluttajat ry

Askel -7 Äidit ja vauvat saavat olla ympärivuorokautisessa vierihoidossa

Varhaisen vuorovaikutuksen ja imetyksen käynnistymisen näkökulmasta vierihoito on suositeltavaa (Raskaana olevan, synnyttä-vän ja synnyttäneen äidin sekä perheen imetysohjaus: hoitotyön suositus, 2010). Perhekeskeisyys synnytyssairaalassa lisää täysimetystä kotona (Raskaana olevan, synnyttävän ja synnyttäneen äidin sekä perheen imetysohjaus: hoitotyön suositus, 2010).

Tue vauvan vierihoitoa syntymästä saakka. Järjestä perhehuone perheen niin toivoessa ja osaston tilanteen salliessa. Keisarileikkauksella synnyttäneet äidit tai äidit, joilla on ollut muita synnytykseen liittyviä toimenpiteitä pitävät vauvaa vieri-hoidossa heti syntymästä alkaen, tai heti, kun äiti on valmis ja vastaamaan vauvan viesteihin. Huomioi hoidossa ja imetysohjauksessa äidin ja perheen yksilölli-syys ja toiveet. Ohjaa vanhempia siitä, että vierihoito mahdollistaa jatkuva iho-kontaktin ja vauvantahtisen imetyksen sekä siitä, että puolison tai tukihenkilön läsnäolo ja osallistuminen on mahdollista.


Askel -8 Äitejä kannustetaan lapsentahtiseen / lapsen viestien mukaiseen imetykseen Tiheät lapsentahtiset imetykset edistävät maidonnousua ja imetyksen käynnistymistä (Deufel & Montonen 2010, kirja).

Ohjaa äitiä tarjoamaan lapselle rintaa aina kun hän sitä haluaa. Ohjaa äitejä tunnistamaan vauvan varhaiset nälkäviestit (kuva) sekä imettämään vauvoja niin usein ja pitkään kuin vauva halu-aa. Kerro äidille, että ensimmäiset 7-10 vuorokautta ovat ratkai-sevat maidonerityksen käynnistymiselle. Äidin elimistö mukautuu vauvan tarpeisiin. Imetyksessä vallitsee ns. kysynnän ja tarjon-nan laki. Alkupäivien aikana rinnat saattavat pakkautua (ei kaikilla), täl-löin ohjataan äitejä tiheään, lapsentahtiseen imetykseen. Kym-menennestä syntymän jälkeisestä päivästä maidon koostumus kypsyy, maidoneritys tasaantuu ja rinnat palautuvat. Kertaa vierihoidon (askel-7) ja ihokontaktin (askel- 4) askeleiden sisältö.

Po = Imetysohje, vaippakalenteri Po = Imetysohje,Rinnanpään hoito lämminmminvesihau-teella To = Imetysohje, Muun kuin lääketieteellisen lisämaidon antaminen vastasyntyneelle Po = www.thl.fi/imemisote.pdf Po = www.thl.fi/imetysasennot https://www.naistalo.fi/imetys Kompassit imetyksen tueksi 1-3 / Suomen vauvamyön-teisyyskouluttajat ry

Tutin käytön aloittamisella täys- tai osittai-sen imetyksen kestoon ei ole vaikutusta, jos se aloitetaan vasta sitten, kun imetys on vakiintunut (Jaafar ym. 2012a.)

Kerro äidille / vanhemmille imetyksen edullisista vaikutuksista vauvan suualueen lihaksiston ja purennan kehittymiselle. Perus-telu myös tutin käytön välttämistä siihen asti, kunnes vauva on oppinut oikean imutekniikan ja maidoneritys on vakiintunut. Ohjaa tarjoamaan rintaa vauvan imemisen tarpeen tyydyttämi-seksi. Tuttia ei tarjota vauvalle ilman vanhempien suostumusta. Anna tarvittaessa lisämaitona ensisijaisesti äidin lypsämää rin-tamaitoa. Anna ”houkutusmaito” vauvalle ruiskulla. Tarjoa lisämaitoa ainoastaan lääketieteellisin syiden perusteella ja silloin tuttipullosta. Kirjaa lisämaidon anto ja perusteet lapsen potilasasiakirjoihin. Äitejä ohjataan huolehtimaan rintojen kunnosta ja hygieniasta ja oikeasta imuotteesta. Opastetaan tarvittaessa rintakumin käyt-tö ja huomioidaan rintakumin oikea koko suhteessa nänniin.

To = Imetysohje, Muun kuin lääketieteellisen lisämaidon antaminen vastasyntyneelle Po = Imetysohje,Rinnanpään hoito lämminmminvesihau-teella Po = Imetysohje,tietoa imetyksestä,lypsyohje Po = Imetysohje, Rintakumin käytöstä https://www.naistalo.fi/imetys



(tutkimukset avattu tarkemmin myöhemmin julkaistavassa toimintamallin käsikirjassa.)



ympäristöissä )

Tuki-materiaali Työohjeet = To,

Potilasohjeet = Po, Lomakkeet = Lo

(osa linkeistä avautuu vain PPSHP:n intrassa)

3. KOTIUTUVAN JA KOTIUTUNEEN ÄIDIN / PERHEEN IMETYSOHJAUS

Askel 10 Imetystukiryhmien perustamista tuetaan ja odottavia sekä imettäviä äitejä ohjataan niihin

3.1. Kotiutuvan imetysohjauksessa huomioitavat asiat Ensimmäisten viikkojen aikana ammatti-laisten antama imetystuki ehkäisee ime-tysongelmia ja on merkittävää imetyksen onnistumiselle. Tuen tulisi olla helposti saatavilla ja yksilöllistä. (Raskaana olevan, synnyttävän ja synnyttäneen äidin sekä perheen imetysohjaus: hoitotyön suositus, 2010.)

Vertaistuen osuus korostuu imetyksen jat-kuessa ja äitejä ja perheitä ohjataan ver-taistuen piiriin (Raskaana olevan, synnyttä-vän ja synnyttäneen äidin sekä perheen imetysohjaus: hoitotyön suositus, 2010).

Keskustele ja kertaa äidin kanssa vastasyntyneen ruokintaan liittyviä asioita, anna kirjallista ja ajantasaista materiaalia ime-tyksestä sekä ohjaa ottamaan omaan neuvolaan yhteyttä / tai varaa aikaa vieripoliklinikalle. Ohjaa äitiä ottamaan ongelmatilanteissa yhteys omaan neuvo-laan. Kotiutuvan perheen asiat tiivistetysti:

Imetyksen jatkuminen kotona Imetysasennot, imuote, tutin käyttö Vauvan imemiskäyttäytyminen Maidon riittävyyden merkit Maidon erityksen lisääminen Lisämaidon tarpeen kartoittaminen Vanhempien jaksaminen Imetyspulmat Rintakumi, apuvälineiden käyttö Tarkista, mihin ongelmatilanteissa voi olla yhteydessä

neuvola Anna tarvittaessa kirjallinen / sähköinen materiaali

Huolehti riittävästä tiedonkulusta synnytyssairaalan ja neuvolan välillä imetyksen ohjaamisen jatkuvuuden varmistamiseksi. Imetyksen tuki ry tarjoaa koulutettua vertaistukea ja jakaa tie-toa imetyksestä sekä mahdollisuutta vaihtaa ajatuksia saman kokeneen vertaisen kanssa.

Po = kotihoito-ohjeita

www.ppshp.fi Imetysvideot(14483)THL Espoon kaupunki Po = Imetysohje, Rintakumin käytöstä Po = Imetysohje,Lisamaidon turvallinen purkami-nen,ammattilaisohje https://www.naistalo.fi/imetys Kompassit imetyksen tueksi 1-3 / Suomen vauvamyön-teisyyskouluttajat ry www.imetys.fi Po = Imetysohje, Naistalo.fi, tietoa imetyksestä (QR-koodit)


3.2 Kotikäynti synnytyksen jälkeen (3.-14 vrk) Ensisynnyttäjät (E) – kotikäynti, Uudelleen synnyttäjät (U) - neuvolakäynti Havainnoi imetystilannetta ja keskustele äidin / perheen kanssa

imetyksen sujumisesta kotona. Jos imetyksessä haasteita, sovi perheen kanssa kuinka toimitaan. Kysy äidin jaksamisesta ja perheen tukiverkostosta, kuten kohta (3.1).

Askel-7 Imetystuen varmistaminen & Askeleet 4-6 neuvolassa

3.3 Tarkastuskäynti neuvolassa 1 ja 2 kk Tutustu:

Imemisessä tapahtuvat muutokset lapsen kasvaessa (Deufel & Montonen 2010, kirja).

Haastattele / havainnoi imetyksen sujuminen. Kertaa seuraavat asiat: Tiheän imun kaudet Vauvantahtinen imetys Läheisyyden ja kiintymyssuhteen merkitys Imetysmotivaatio Kannusta ja ohjaa imetyksessä sekä informoi alueen imetystuki-ryhmistä

www.imetys.fi www.perheaikaa.fi Kompassit imetyksen tueksi 1-3 / Suomen vauvamyön-teisyyskouluttajat ry

3.4. Jälkitarkastus - neuvolassa tai äitiyspoliklinikalla Haastattele / havainnoi imetyksen sujuminen. Kertaa imettävän

äidin / perheen kanssa imetykseen liittyvät asiat kohdan (3.2) mukaan. Kannusta ja tue imetyksen jatkumiseen, ohjaa tarvittaessa.

3.5. Tarkastuskäynti neuvolassa 3 ja 4 kk Haastattele / havainnoi imetyksen sujuminen, kuten kohdassa

3.2. Keskustele imettävän äidin /perheen kanssa lisäruoan (sose) aloittamisen tarpeesta ja ohjaa aloittamaan mahdollinen lisä-ruoka imetyksen ohessa yksilöllisesti. Kannusta ja tue imetyksen jatkumiseen, ohjaa tarvittaessa.

Syödään yhdessä - ruokasuositukset lapsiperheille - Elintavat ja ravitsemus - THL


3.6 Tarkastuskäynti neuvolassa 5 kk Haastattele / havainnoi imetyksen sujuminen, kuten kohdassa

3.2. Ohjaa imetys ja suun terveyteen liittyvät asiat. Kannusta ja tue imetyksen jatkumiseen, ohjaa tarvittaessa.

3.7. Tarkastuskäynti neuvolassa 6 kk, 8kk, 1v Haastattele / havainnoi imetyksen sujuminen, kuten kohdassa

3.2. Huomio äidin jaksaminen, jos töihin paluu on ajankohtai-nen. Ohjaa kiinteän ruoan aloitus imetyksen suojassa. Kannusta ja tue imetyksen jatkumista vähintään vuoden ikään saakka tai perheen toivoessa pidempään.

3.8. Vertaistuki Vertaistuki saattaa edistää täysimetystä, vaikka sen vaikutuksen voima imetyksen kestoon on epäselvä (Jolly ym. 2012, Si-korsk ym. 2013). Vertaistuen antama puhelinohjaus ja –tuki lisäävät koulutettujen äitien täysimetystä. Pienituloisille äideille tarvitaan myös muita imetystuenmuotoja. (Raskaana olevan, synnyttävän ja synnyttäneen äidin sekä perheen imetysohjaus: hoitotyön suositus, 2010).

Vertaistuen osuus korostuu imetyksen jatkuessa äitejä ja perhei-tä ohjataan vertaistuen piiriin. Kerro Imetyksen tuki ry:n toimin-nasta.

www.imetys.fi

LIITE 2 Hyvä lausunnonantaja,

esittelimme keväällä 2015 imetysohjauksen yhtenäisen toimintamallin lähtökohdat alueellisessa koulutus-päivässä Oulun yliopistollisessa sairaalassa. Toimintamallin tarkoituksena on yhtenäistää imetysohjausta raskaana olevan ja synnyttäneen palveluketjussa. Lupauduit silloin ystävällisesti antamaan ammattitaitosi toimintamallin rakentamiseksi ja arvioimiseksi. Voit kirjoittaa kommenttejasi myös suoraan toimintamal-liin alla olevan lomakkeen lisäksi. Lausunto käsitellään nimettömänä ja luottamuksellisena. Voit lähettää sen joko sähköpostin liitteenä tai kirjekuoressa perjantaiaamuun 28.8.15 mennessä

Anne Korhonen, tutkija Lasten ja naisten tulosalue PL 23 90029 OYS [email protected] pupo 5164

Pirkko Nikula, osastonhoitaja Lasten ja naisten tulosalue PL 23 90029 OYS [email protected] pupo 3195

Pyydämme Sinua ystävällisesti tarkastelemaan liitteenä olevaa imetysohjauksen yhtenäistä toiminta-mallia ja arvioimaan sitä alla olevien kysymysten avulla. Arviointiasteikkona on 1 = täysin samaa mieltä, 2 = jokseenkin samaa mieltä, 3 = en osaa sanoa, 4 = jokseenkin eri mieltä, 5 = täysin eri mieltä.

Arvioitavat asiat 1 2 3 4 5 Kommentteja / Kirjoita vapaasti

1. Toimintamallin rakenne on toimi-va (katso liitteenä oleva taulukko)

2. Toimintamalli on kattava = sisäl-tää kaikki imetysohjauksessa huomioitavat asiat

3. Toimintamalli on käytännönlähei-nen

5. Puuttuuko toimintamallista mielestäsi jotain keskeistä tai merkityksellistä?

Kyllä Ei

Jos puuttui, mitä: _______________________________________________________________________

6. Oliko toimintamallissa jotain liikaa? Kyllä Ei

Jos oli, niin mitä: __________________________________________________________________

7. Miten/millaisissa tilanteissa ajattelet voivasi hyödyntää toimintamallia?

8. Mitä muuta haluaisit sanoa toimintamallista?

Kiitos vastaamisesta!

LIITE 3

IMETYSOHJAUSKORTTI Raskaudenaikainen imetysohjaus neuvolassa /sairaalassa 1. Raskaana olevan äidin ja perheen imetysohjaus a) 8.–10. rvk

mielikuvat/ajatukset imetyksestä, aikaisemmat kokemukset rintojen kunnon tarkistaminen erityisryhmien huomioiminen imetyssuunnitelman aloittaminen

b) 16.–20. rvk imetyksen terveyshyödyt imetyssuositukset puolison/tukihenkilön rooli

c) 22.–24. rvk imetyssuunnitelman päivittäminen, erityisesti riskiryhmille uudelleensynnyttäjille ohjausmateriaalit / linkit asioista, jotka ensisyn-

nyttäjille annetaan perhevalmennuksessa d) 30.–32. rvk

maidoneritykseen vaikuttavat asiat, maidon riittävyyden merkit lapsentahtinen imetys, yöimetyksen merkitys täysimetys

e) Perhevalmennus (ensisynnyttäjät) ihokontakti synnytyksen jälkeen ja myöhemmin imetysaikana ensi-imetys, imuote ja nälkäviestit vierihoidon merkitys imetyksen aloittamisessa, varhaisen vuorovaiku-

tuksen ja kiintymyssuhteen kehittyminen tavallisimpien imetysongelmien ennaltaehkäisy ja hoito

f) 37. rvk äidin/perheen ajatukset ensipäivistä vastasyntyneen kanssa rintojen hoito imetyssuunnitelman päivittäminen, mahdolliset toiveet Lisätietoja Ipanassa (katso Ipanan taustatietolomake kohta - Lisätietoja

sairaalalle) Sairaala Odottavan äidin / perheen ohjaus äitiyspoliklinikalla ja osastolla 11 (naisten osasto 11 A ja B), jos äitiyspoliklinikkakäynti tai sairaalahoito korvaa neuvolakäynnin, kätilö antaa toimintamallin mukaisen imetysohjauksen 2. Synnyttäneen äidin ja perheen imetysohjaus a) Synnytysosasto

imetyssuunnitelman tarkistaminen ihokontakti ja ensi-imetys mahdollisimman pian synnytyksen jälkeen ohjataan imemisvalmiuden merkit ja imuote ohjataan äitiä löytämään hyvä asento itselleen sekä vauvalle

b) Vierihoito-osasto

imetyssuunnitelman tarkistaminen / toiveet imetysohjauksesta ihokontakti, ympärivuorokautinen vierihoito, nälkäviestien havainnointi imetystarkkailu; imuote, tehokas/tehoton imu, imetysasennot maidon riittävyyden merkit (imetystiheys, vauvan virtsaus / ulostami-

nen) käsin lypsyn ja lypsytiheyden merkityksen ohjaus rintojen kunto, hoito tutittomuuden tukeminen rintakumi käyttö ja vierotus, imetyksen apuvälineet lisämaidon käyttöön ja purkuun liittyvä ohjaus kannustus ja tuki sekä puolison / tukihenkilön rooli imetyksen tukija

3. Kotiutuvan ja kotiutuneen perheen imetysohjaus imetyksen jatkuminen kotona, mahdolliset haasteet jatkohoito vieripoliklinikka/neuvola Aika:__________ / soita neuvolaan vertaistuesta informointi / linkit

Neuvola, synnytyksen jälkeen Puhelinkontakti neuvolaan kotiutumisen yhteydessä

imetyksen sujuminen, kannustus ja tuki

3-14 vrk synnytyksestä koti- / neuvolakäynti ohjaus vierihoito-osasto kohdan mukaan (2b)

1kk, 2kk käynnit, jälkitarkastus – neuvolassa tai äitiyspoliklinikalla

imetyksen sujuminen haastattelemalla / havainnoimalla, kannustus tiheän imun kaudet, vauvantahtinen imetys, läheisyyden

/kiintymyssuhteen merkitys, imetysmotivaatio, alueen imetystukiryh-mät

3kk, 4 kk käynnit kuten edellisellä käynnillä ravitsemussuosituksen mukaiset käytännöt

5 kk käynti Edellisten lisäksi (1-4kk):

imetys ja suun terveys

6kk, 8kk, 1v Edellisten lisäksi (1-5kk):

kiinteiden aloitus imetyksen suojassa ruokarytmi imetys ja töihin paluu, jos ajankohtaista taaperoimetys, vieroitus vanhempien halutessa

© IYT- Työryhmä 2016

Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri/YhtymähallintoPL 10, 90029 OYS

Puhelin 08 315 2011 Faksi 08 315 4499

Toimituskunta

hallintoylihoitaja Pirjo Kejonen, puheenjohtajavs. johtajaylilääkäri Juha Korpelainenkehitysjohtaja Pasi Parkkilaprofessori Helvi Kyngästutkimuspalvelupäällikkö Minna Mäkiniemitutkimuskoordinaattori Jaana Hyytinen, sihteeri

Tilaukset www.ppshp.fi

ISBN 978-952-5238-75-4ISSN 1455-6758

Näyttöön perustuva alueellinen imetysohjauksen yhtenäinen toimintamalli

Pirkko Nikula, Tarja Pölkki, Sirkka-Liisa Hannola, Tiina Kemppainen, Raija Keränen, Piia Mettovaara, Anitta Nykyri, Jaana Stolt, Paula Viramo, Anne Korhonen, Jaana Roininen, Seija Miettinen


Documents

Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin julkaisuja ja tutkimus...Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri/ Yhtymähallinto PL 10, 90029 OYS Puhelin 08 315 2011 Faksi 08 315 4499 Toimituskunta