SOSIAALI- JA TERVEYSVALIOKUNNAN MIETINTÖ 40/2010 vp … · 2017-05-11 · - sairaanhoitopiirin johtaja Hannu Leskinen, Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri - johtajaylilääkäri

StVM 40/2010 vp — HE 90/2010 vp

SOSIAALI- JA TERVEYSVALIOKUNNAN MIETINTÖ 40/2010 vp

Hallituksen esitys terveydenhuoltolaiksi sekälaeiksi kansanterveyslain ja erikoissairaanhoi-tolain muuttamiseksi sekä sosiaali- ja tervey-denhuollon asiakasmaksuista annetun lainmuuttamiseksi

JOHDANTO

VireilletuloEduskunta on 15 päivänä kesäkuuta 2010 lähet-tänyt sosiaali- ja terveysvaliokuntaan valmiste-levasti käsiteltäväksi hallituksen esityksen ter-veydenhuoltolaiksi sekä laeiksi kansanterveys-lain ja erikoissairaanhoitolain muuttamiseksisekä sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmak-suista annetun lain muuttamiseksi (HE 90/2010vp).

Eduskunta-aloitteetEsityksen yhteydessä valiokunta on käsitellytseuraavat aloitteet:— lakialoitteen laiksi kansanterveyslain

14 §:n muuttamisesta (LA 33/2007 vp —Matti Kangas /vas), joka on lähetetty valio-kuntaan 22 päivänä toukokuuta 2007,

— lakialoitteen laiksi kansanterveyslain14 §:n muuttamisesta (LA 98/2008 vp —Satu Taiveaho /sd ym.), joka on lähetettyvaliokuntaan 26 päivänä marraskuuta2008,

— lakialoitteen laiksi kansanterveyslain14 §:n muuttamisesta (LA 5/2010 vp —Merikukka Forsius /kok), joka on lähetettyvaliokuntaan 24 päivänä maaliskuuta 2010,

— toimenpidealoitteen opiskelijaterveyden-huollon kehittämisestä (TPA 54/2008 vp— Tuomo Puumala /kesk), joka on lähetet-

HE 90/2010 vpAloitteita

ty valiokuntaan 7 päivänä marraskuuta2008,

— toimenpidealoitteen työnohjauksen tuomi-sesta somaattiseen terveydenhuoltoon(TPA 19/2010 vp — Tuula Väätäinen /sdym.), joka on lähetetty valiokuntaan 18päivänä toukokuuta 2010 ja

— toimenpidealoitteen yksityisen sairaankul-jetuksen ja ensihoidon toimintojen turvaa-misesta (TPA 29/2010 vp — Lauri Oino-nen /kesk), joka on lähetetty valiokuntaan18 päivänä toukokuuta 2010.

LausunnotEduskunnan päätöksen mukaisesti perustuslaki-valiokunta ja hallintovaliokunta ovat antaneetasiasta lausuntonsa (PeVL 41/2010 vp ja HaVL27/2010 vp), jotka on otettu tämän mietinnönliitteiksi.

AsiantuntijatValiokunnassa ovat olleet kuultavina- hallitusneuvos Riitta-Maija Jouttimäki,

hallitussihteeri Anne Koskela, apulaisosasto-päällikkö Reijo Väärälä, lääkintöneuvosTimo Keistinen, lääkintöneuvos Jukka Matti-la, neuvotteleva virkamies Taina Mäntyranta,neuvotteleva virkamies Kerttu Perttilä ja val-

Versio 2.0

StVM 40/2010 vp — HE 90/2010 vp Johdanto

miusjohtaja Tom Silfvast, sosiaali- ja terveys-ministeriö

- lainsäädäntöneuvos Sten Palmgren, oikeus-ministeriö

- lainsäädäntöneuvos Jaana Heikkinen ja lain-säädäntöneuvos Mika Kättö, sisäasiainminis-teriö

- hallitusneuvos Auli Valli-Lintu, valtiovarain-ministeriö

- opetusneuvos Erja Heikkinen, opetus- ja kult-tuuriministeriö

- ylitarkastaja Patrik Kuusinen, työ- ja elinkei-noministeriö

- esittelijäneuvos Arja Myllynpää, Sosiaali- jaterveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira

- pääjohtaja Pekka Puska, ylijohtaja Marina Er-hola ja yksikön päällikkö Jukka Kärkkäinen,Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

- johtava lääkäri Pekka Koivisto, Kansaneläke-laitos

- osaamiskeskuksen johtaja, professori KajHusman, Työterveyslaitos

- johtaja Esa Ellala, Etelä-Suomen aluehallin-tovirasto

- sosiaali- ja terveysasioiden johtaja Jussi Me-rikallio, Suomen Kuntaliitto

- toimitusjohtaja Aki Linden, Helsingin ja Uu-denmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä

- hallinnollinen ylilääkäri Jaakko Herrala, Pir-kanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä

- sairaanhoitopiirin johtaja Hannu Leskinen,Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri

- johtajaylilääkäri Olli Wanne, Satakunnan sai-raanhoitopiiri

- kuntayhtymäjohtaja Hannu Kallunki, Raahenseudun hyvinvointikuntayhtymä

- erityishuoltopiirin johtaja Erkki Paara, Vaali-jalan kuntayhtymä

- apulaispelastusjohtaja Jorma Alho, Keski-Uudenmaan pelastuslaitos

- palvelutuotantojohtaja Max Lönnqvist, Tu-run sosiaali- ja terveysvirasto

- toiminnanjohtaja Timo Peltovuori, Mielenter-veyden Keskusliitto

- toiminnanjohtaja Riitta Särkelä, Sosiaali- jaterveysturvan keskusliitto

2

- sosiaali- ja terveyspoliittinen asiantuntijaRiitta Koivuneva, Suomen Diabetesliitto ry

- varatoiminnanjohtaja Anja Eerola, SuomenHammaslääkäriliitto

- asiantuntijalääkäri Mikko Nenonen, SuomenLääkäriliitto ry

- puheenjohtaja Eila Laukkanen, Suomen Nuo-risopsykiatrinen Yhdistys ry

- puheenjohtaja Tuomo Tikkanen, SuomenPsykologiliitto ry

- edunvalvonta-asiamies Marja Eronen, Suo-men Reumaliitto ry

- puheenjohtaja Teuvo Kontio ja toiminnanjoh-taja Mikael Söderlund, Suomen Sairaankulje-tusliitto ry

- terveyspalvelupäällikkö Ulla-Riitta Penttiläja sosiaali- ja terveysturvan asiantuntija Mar-ja-Liisa Nuotio, Suomen Sydänliitto ry

- puheenjohtaja Leila Lehtomäki, Suomen Ter-veydenhoitajaliitto STHL ry

- suunnittelija Maria Erkheikki-Kurtti, Suo-men lähi- ja perushoitajaliitto SuPer ry

- puheenjohtaja Jaana Laitinen-Pesola, Tehy ry- puheenjohtaja Tero Ristimäki, Sosiaalialan

korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentiary

- toimitusjohtaja Jukka Männistö, Ylioppilai-den terveydenhoitosäätiö

- palvelupäällikkö, varapuheenjohtaja IlonaToljamo ja vammaispoliittinen suunnittelijaRea Konttinen, Vammaisfoorumi ry

- toiminnanjohtaja Pirkko Karjalainen, Van-hustyön keskusliitto

- ylilääkäri, puheenjohtaja Sari Mäkinen ja joh-tava ylilääkäri Markku Sirviö, Kansanter-veystyön johtajien verkosto

- ylilääkäri Antti Holopainen, Järvenpään so-siaalisairaala

- lehtori Marja Koukkari, Oulun seudun am-mattikorkeakoulu

- johtaja Päivi Hiltunen, Päijät-Hämeen ja Itä-Uudenmaan sosiaalialan osaamiskeskus Ver-so

- sosiaalipoliittinen sihteeri Sofia Lindqvist,Helsingin yliopiston ylioppilaskunta (HYY)

StVM 40/2010 vp — HE 90/2010 vpJohdanto

- puheenjohtaja Simo Takanen, Suomenammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto— SAMOK ry

- projektipäällikkö Pirkko Mäkelä-Pusa, Kun-toutussäätiö

- toiminnanjohtaja Kristiina Hannula, Terveys— Hälsan ry

- toiminnanjohtaja Janne Juvakka, Terveydenedistämisen keskus ry (Tekry)

- professori Matti Rimpelä.

Lisäksi kirjallisen lausunnon ovat antaneet— Tampereen yliopisto— Turun yliopisto

— Lastensuojelun Keskusliitto— Elinkeinoelämän keskusliitto EK— Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö

SAK ry— Toimihenkilökeskusjärjestö STTK ry— Suomen Yrittäjät— Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry— Tapaturmavakuutuslaitosten liitto— Terveyspalvelualan Liitto— Terveystieteiden akateemisten johtajat ja

asiantuntijat ry— Juridiskt ombud i Svenskfinland för det

finlandssvenska handikappområdet.

HALLITUKSEN ESITYS JA EDUSKUNTA-ALOITTEET

Hallituksen esitysEsityksessä ehdotetaan yhdistettäväksi kansan-terveyslain ja erikoissairaanhoitolain toiminnanja palvelujen sisältöä koskevat säännökset uu-deksi terveydenhuoltolaiksi. Terveyden ja hy-vinvoinnin edistäminen, palvelutarpeiden kasvuja terveydenhuollon kustannusten hallinta edel-lyttävät perusterveydenhuollon ja erikoissai-raanhoidon entistä tiiviimpää yhteistyötä ja raja-aitojen madaltamista. Myös terveydenhuollonasianmukaiseen toimeenpanoon liittyvät sosiaa-lihuollon palvelut pitäisi entistä paremmin in-tegroida eheäksi palvelukokonaisuudeksi.

Asiakaskeskeisyyden lisäämiseksi ehdote-taan, että potilaalla olisi mahdollisuus valita en-sivaiheessa kuntansa terveysasema ja kunnalli-sen erikoissairaanhoidon toimintayksikkö eri-tyisvastuualueella. Lisäksi, jos henkilö asuu taioleskelee säännönmukaisesti tai pitempiaikai-sesti kotikuntansa ulkopuolella työn, opiskelun,vapaa-ajan vieton, lähiomaisen tai muun lähei-sen asumisen tai muun vastaavan syyn vuoksi,hän voisi käyttää hoitosuunnitelmansa mukai-sen hoidon toteuttamiseen muuta terveyskeskus-ta tai kunnallisen erikoissairaanhoidon toimin-tayksikköä. Vuonna 2014 sekä perusterveyden-huollon että erikoissairaanhoidon valinnan mah-dollisuus laajenisi valtakunnalliseksi. Erikois-sairaanhoidossa valinnanmahdollisuus tapahtui-

si yhteisymmärryksessä lääkärin kanssa.Palvelujen käyttö yli kuntarajojen on myös pal-veluja kuntarakennehankkeen tavoite. Potilaantai asiakkaan asemaa vahvistaisi lisäksi mahdol-lisuus valita hoitava laillistettu terveydenhuol-lon ammattihenkilö. Ehdotukseen sisältyy myöspotilasturvallisuutta ja terveydenhuollon palve-lujen laatua vahvistavia säännöksiä. Ehdotuk-sessa korostuu terveyden ja hyvinvoinnin edistä-minen ja terveysongelmien ennaltaehkäisy. Eh-dotukseen sisältyy velvoite asettaa kunnan stra-tegisessa suunnittelussa tavoitteita kuntalaistenterveyttä ja hyvinvointia edistävistä ja ongelmiaehkäisevistä toimenpiteistä ja palveluista sekäniihin varattavista voimavaroista. Perustervey-denhuollon ja erikoissairaanhoidon järjestämis-ja rahoitusvastuu ovat pääsääntöisesti kunnalla.Terveydenhuoltolaissa palvelujen ja toiminnansisältöä koskevat uudistukset toteutettaisiin si-ten, että ne tukisivat terveydenhuollon ja sosiaa-lihuollon yhteistyötä ja mahdollistaisivat myösraja-aitojen madaltumisen, vaikka varsinaisiinpalvelurakenteisiin ei vielä tässä esityksessä olemahdollista puuttua. Sosiaali- ja terveydenhuol-lon kokonaisuudistus on vielä kesken, joten kun-nan terveydenhuollon palvelurakenteista ja jär-jestämisvastuusta säädettäisiin edelleen kansan-terveyslaissa ja erikoissairaanhoitolaissa.

3

StVM 40/2010 vp — HE 90/2010 vp Perustelut

Terveydenhuoltolaissa ehdotetaan säädettä-väksi terveydenhuollon palvelujen järjestäjällevelvoite toimia yhteistyössä sosiaalihuollon pal-velujen järjestäjien kanssa siltä osin kuin tehtä-vien asianmukainen hoitaminen edellyttää. Ter-veydenhuollon, erityisesti perusterveydenhuol-lon, ja sosiaalihuollon välinen yhteistyö on mah-dollista, jos kunta haluaa sen toteuttaa.

Ehdotukseen sisältyy myös tekniset muutok-set kansanterveyslakiin, erikoissairaanhoitola-kiin ja sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmak-suista annettuun lakiin.

Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päivä-nä toukokuuta 2011.

LakialoitteetLakialoitteessa LA 33/2007 vp ehdotetaan kan-santerveyslain 14 §:ään lisättäväksi kunnan vel-voitteeksi eturauhassyövän seulontakokeidenjärjestäminen viiden vuoden välein vanhuuselä-keiän täyttäneille miespuolisille kuntalaisille.

Lakialoitteessa LA 98/2008 vp ehdotetaan,että kansanterveyslain 14 §:ään kirjataan

4

selkeästi opiskeluterveydenhuollon järjestämis-tavat ja -vastuut.

Lakialoitteessa LA 5/2010 vp ehdotetaan, ettäkansanterveyslain 14 §:ssä säädetään kunnantehtäväksi siitä huolehtiminen, että neuvolassalapsille suoritettavat ikäluokkien lääkärintarkas-tukset suorittaa aina erikoistunut lastenlääkäri.

ToimenpidealoitteetToimenpidealoitteessa TPA 54/2008 vp ehdote-taan opiskelijaterveydenhuollon palveluidensaatavuuden ja resurssien lisäämistä sekä opis-kelijoiden kohtelun tasapuolisuuden parantamis-ta.

Toimenpidealoitteessa TPA 19/2010 vp eh-dotetaan somaattisen terveydenhuollon työnoh-jauksen muuttamisesta lakisääteiseksi.

Toimenpidealoitteessa TPA 29/2010 vp ehdo-tetaan, että sairaanhoitopiirin kuntayhtymäjärjestää ensihoitopalvelut yhteistyössä päivys-tävien terveydenhuollon toimipisteiden kanssa.

VALIOKUNNAN KANNANOTOT

Yleisperustelut

Esityksen tavoitteetHallituksen esityksellä toteutetaan hallitusohjel-maan kirjattua perusterveydenhuollon ja erikois-sairaanhoidon raja-aitojen madaltamista ja yh-teistyön lisäämistä yhdistämällä säännöksiä kan-santerveyslaista ja erikoissairaanhoitolaista uu-teen terveydenhuoltolakiin. Lainmuutosten tar-koituksena on vahvistaa perusterveydenhuollonja terveyskeskustyön asemaa ja osaltaan varmis-taa kunta- ja palvelurakenneuudistuksen tavoit-teiden toteutumista.

Lainsäädännöllä on varmistettava palvelujensaatavuus asuinpaikasta tai sosiaalisesta ja ta-loudellisesta asemasta riippumatta. Esityksen ta-voitteena on tukea erityisesti terveyden edistä-mistä, terveyserojen kaventamista sekä toimin-taja työkyvyn vahvistamista. Perusterveyden-

huollon ja sosiaalihuollon yhteisiin asiakasryh-miin (esim. vanhukset, päihde- ja moniongel-maiset, vammaiset, lapset ja nuoret) kohdistu-vien palveluiden tutkimusta ja kehittämistyötätarvitaan nykyistä enemmän ja sitä voidaan vah-vistaa esityksen mukaisella tietojen keräämisel-lä. Parhaiten väestön terveyttä edistetään otta-malla eri hallinnonaloilla kaikessa päätöksen-teossa huomioon sosiaali- ja terveysvaikutukset.

Esityksen perusteluissa korostetaan eri toimi-joiden välistä yhteistyötä ja toiminnan kehit-tämistä erityisesti perusterveydenhuollossa,sosiaalityössä, mielenterveyspalveluissa ja päih-detyössä. Perusterveydenhuollon toimintaedel-lytysten vahvistamiseen pyritään saattamalla pe-rusterveydenhuolto erikoissairaanhoidon perus-tason ja sosiaalihuollon kanssa lähelle toisiaanesimerkiksi vahvoissa terveyskeskuksissa taipienissä sairaalayksiköissä (s. 73). Palvelujen

StVM 40/2010 vp — HE 90/2010 vpPerustelut

käyttäjien oikeuksia vahvistetaan muun muassalisäämällä oikeutta hakeutua hoitoon toiseenkuntaan. Valiokunta pitää lakiehdotusten tavoit-teita tärkeinä ja puoltaa lakiehdotusten hyväksy-mistä muutettuina.

Esityksen puutteena on yleisesti pidetty sitä,ettei samassa yhteydessä ole annettu esitystä ter-veydenhuollon järjestämisen rakenteisiin ja ra-hoitukseen liittyvistä muutoksista. Lainsäädän-nön ei myöskään voi katsoa selkeytyvän tilan-teessa, jossa kahden lain yhdistämisen sijastasäädetään uusi laki vanhojen jäädessä osittainvoimaan. Valiokunta pitää muutosten jatkoval-mistelua välttämättömänä ja toteaa, että samas-sa yhteydessä on syytä edelleen arvioida erityi-sesti mahdollisuuksia terveyden edistämisen,ehkäisevän työn ja perusterveydenhuollon vah-vistamiseen.

JärjestämissuunnitelmaTerveydenhuoltolain 34 §:n mukaan terveyden-huollon järjestämissuunnitelman laativat sa-maan sairaanhoitopiiriin kuuluvat kunnat kun-tayhtymän kanssa neuvoteltuaan ja sairaanhoito-piirin kuntayhtymä hyväksyy suunnitelman. Hy-väksymisen edellytyksenä on, että 2/3 jäsenkun-nista kannattaa sitä ja että niiden asukasluku onvähintään puolet jäsenkuntien asukasluvusta.

Perustuslakivaliokunta kiinnitti lausunnos-saan huomiota siihen, ettei järjestämissuunnitel-man oikeusvaikutuksista ehdoteta säädettävänlaissa. Sosiaali- ja terveysvaliokunta toteaa, ettäjärjestämissuunnitelma ei hallituksen esityksenja saadun selvityksen perusteella ole jäsenkun-tia oikeudellisesti velvoittava. Valiokunnan kä-sityksen mukaan kuntiin, jotka eivät sitoudusuunnitelman noudattamiseen, ei voi pelkästääntämän perusteella kohdistaa erityisiä sanktioita,elleivät ne samalla laiminlyö lakisääteisiä palve-lujen järjestämisvelvollisuuksiaan.

Järjestämissuunnitelman laatimisen tarkoi-tuksena on valmistella palvelujen järjestäminenkuntalähtöisesti kuitenkin yksittäistä kuntaa laa-jemman kokonaisuuden, alueellisen yhteistyönja työnjaon huomioon ottavalla tavalla. Yhteis-toiminnalla voidaan parantaa toiminnan tuotta-vuutta, lisätä palvelukokonaisuuksien asiakas-

lähtöisyyttä ja tehostaa tietoteknologian hyö-dyntämistä. Järjestämissuunnitelmaa koskevas-sa säännöksessä ei kuvata tarkemmin kuntien jasairaanhoitopiriin sopimusmenettelyä ja suunni-telman täytäntöönpanoa. Järjestämissuunnitel-missa on tarpeen tunnistaa myös sosiaalipalvelu-jen tarve, joka vaikuttaa esimerkiksi terveys- jamuiden hyvinvointierojen kehitykseen. Valio-kunta korostaa, että lain täytäntöönpanossaon estettävä uusia, ylimääräisiä kustannuksia ai-heuttavan hallinnon ja sen raja-aitojen syntymi-nen.

Hoitoon pääsy Hoitoon pääsyä koskevat säännökset sisällyte-tään terveydenhuoltolakiin täsmentäen määräai-kojen laskemista nykyisestä. Perusterveyden-huollon kiireettömään hoitoon pääsyn määräajatsäilyvät pääosin ennallaan. Erikoissairaanhoi-don tarpeen arviointi on aloitettava kolmen vii-kon kuluessa lähetteen saapumisesta ja, jos tar-vitaan erikoislääkärin arviointia tai erityisiä ku-vantamis- tai laboratoriotutkimuksia, on ne to-teutettava kolmen kuukauden kuluessa lähetteensaapumisesta (52 §). Säännöksen perusteluissatodetaan lisäksi, ettei hoidon tarpeen arvioinninaloittamiseksi katsota pelkkää ilmoitusta lähet-teen saapumisesta, vaan arvioinnin aloittami-seen kuuluu tutkimusta tai hoitoa koskevansuunnitelman tekeminen. Valiokunta pitää täs-mennyksiä tarpeellisina säännösten yhtenäisensoveltamisen kannalta.

Lasten ja nuorten mielenterveyshoitoon pää-syä koskeva säännös on ehdotettu terveyden-huoltolain 53 §:ään. Myös tämä säännös täsmen-tyy nykyiseen verrattuna siten, että tarvittavaerikoislääkärin arviointi ja mahdolliset kuvanta-mis- tai laboratoriotutkimukset on tehtävä kuu-den viikon kuluessa lähetteen saapumisesta. Tar-peellinen psykiatrinen erikoissairaanhoito onpääsääntöisesti järjestettävä alle 23-vuotiaallepotilaalle kolmen kuukauden kuluessa. Valio-kunta pitää tärkeänä, että nuorisopsykiatrisenhoidon säännösten soveltaminen lakiehdotuk-sen mukaisesti yhtenäistetään, koska ikärajatovat vaihdelleet eri alueilla. Lisäksi on tärkeää,että hoitotakuun muita lyhyempiä määräaikoja

5


sovelletaan myös nuoriin aikuisiin, jotta varhai-sella hoitoon pääsyllä voidaan ehkäistä mielen-terveysongelmien pahenemista.

Valiokunta toistaa tässä yhteydessä aiemminesittämänsä kannan siitä, että oikein ajoitetuillaperheen tukitoimilla voidaan saavuttaa merkittä-viä säästöjä myöhempien palvelujen kustannuk-sissa (StVM 37/2010 vp).

Hoitopaikan valintaoikeusJulkisen sektorin terveyspalvelujen hoitopaikanvalinnanmahdollisuuksia ehdotetaan lisättäväk-si asteittain siten, että ensimmäisessä vaiheessavoi valita oman kunnan alueella perusterveyden-huollon terveysaseman. Valintaoikeuttaan käyt-tävän on tehtävä vapaamuotoinen kirjallinen il-moitus sekä nykyiselle että valitulle terveysase-malle. Uuden valinnan voi tehdä vuoden kulut-tua edellisestä valinnasta. Erikoissairaanhoidonyksikön voi valita erityisvastuualueella, jossakotikunta sijaitsee. Kielellisten oikeuksien pe-rusteella voi valita muunkin erityisvastuualueenhoitoyksikön. Valintaoikeus oman kunnanalueella (ja erityisvastuualueella) tulee voimaan1.5.2011. Valintaoikeus laajenee 48 §:n mukai-sesti koko maata koskevaksi vuoden 2014 alustalukien. Valiokunta katsoo, että valintaoikeus li-sää palvelujen saatavuuden joustavuutta ja asia-kaslähtöisyyttä.

Kunnan kannalta valintaoikeus voi johtaa joi-denkin terveysasemien vajaakäyttöön ja toistenruuhkautumiseen ainakin väliaikaisesti. Potilai-den siirtyminen voi edellyttää lisäinvestointejatiloihin niillä terveysasemilla, joille potilaitasiirtyy. Terveysasemien järjestelyissä on arvioi-tava siirtymien syitä ja kehitettävä erityisestisellaisten terveysasemien palveluja, joista siirty-misen arvioidaan johtuvan laatutekijöistä taipalvelujen ruuhkautumisesta.

Kotisairaanhoidossa olevien on käytännössätarkoituksenmukaista käyttää oman kunnan ter-veysaseman palveluja, koska kunnalla ei jatkos-sakaan ole velvollisuutta järjestää kotisairaan-hoidon palveluja oman toimialueensa ulkopuo-lelle. Valintaoikeuden laajentaminen edellyttääpalveluja koskevan neuvonnan lisäämistä ja si-tä, että riittävät tiedot hoidosta ja hoitovaihtoeh-

6

doista annetaan potilaslain mukaisesti potilaankannalta ymmärrettävällä tavalla.

Osalla kunnista on ollut vaikeuksia suun ter-veydenhuollon palvelujen järjestämisessä hoi-toonpääsystä säädetyissä aikarajoissa. Valinta-oikeuden käyttö voi tämän vuoksi varsinkin senlaajentuessa koko maan kattavaksi kohdistuaerityisesti suun terveydenhuollon palveluihin.Kotikunnan 58 §:n mukainen kustannusvastuuturvaa sen, että kunnat, joihin potilaita siirtyy,saavat palvelujen järjestämisestä aiheutuneetkustannukset katetuksi. Myös suun terveyden-huollon palvelujen osalta kunnat joutuvat arvioi-maan palvelujen kehittämismahdollisuuksia.

Potilaan valintaoikeus voi ehdotuksen mukai-sesti koskea vain kunnallista terveydenhuoltoa.Kunnalliseksi erikoissairaanhoidon toimintayk-siköksi katsotaan valiokunnan saaman selvityk-sen mukaan kunnallisen terveydenhuollon toi-mintayksikön vastuulääkärin alaisuudessa toi-miva erikoissairaanhoidon yksikkö. Esimerkik-si silloin, kun kunta hankkii osan tai kaikki ter-veysasemapalvelut yksityiseltä palvelujen tuot-tajalta, ovat nämä palvelut valittavissa, kutenkunnan itse tuottamat palvelut, ja niihin sovelle-taan asiakasmaksulain mukaisia maksuja.

Valiokunta toteaa, että potilaan valintaoikeu-den toteutumisen kannalta on välttämätöntä, ettäpotilastietorekistereitä koskevat tietohallintorat-kaisut saadaan toimiviksi valintaoikeuden laa-jentuessa myöhemmin koko maan kattavaksi.Valintaoikeuden laajentuminen edellyttää lisäk-si sairausvakuutuksen matkakorvaussäännöstenmuutostarpeiden arviointia.

Terveyden edistäminen ja terveyserojen ka-ventaminenEsityksessä on laajasti korostettu terveydenedistämisen ja perusterveydenhuollon vahvista-mista. Terveydenhuoltolaki edellyttää, että kun-nat keräävät tietoa ja raportoivat asukkaidensaterveyden ja hyvinvoinnin tilasta väestöryhmit-täin ja että ne käyttävät suunnittelussa kuntakoh-taisia hyvinvointi- ja terveysindikaattoreita. Tie-don kerääminen mahdollistaa ongelmien eh-käisemisen varhaisessa vaiheessa ja tehostaa ter-veyttä edistävien toimien kohdentamista. Valio-


kunta toteaa, että väestöryhmittäisen tiedonke-ruun lisäksi on tarpeen tehdä erillisselvityksiäesimerkiksi erilaisten vammaisryhmien hyvin-vointiin liittyvistä kysymyksistä.

Terveyden edistämistoimia tehostetaan laissatarkoitetulla terveysneuvonnalla ja terveystar-kastuksilla. Erityisen tärkeää on, että myös opis-kelu- ja työterveyshuollon ulkopuolelle jäävillenuorille ja työikäisille kohdistetaan neuvonta-palveluja ja terveystarkastuksia. Työelämä- jatasa-arvovaliokunta on kiinnittänyt huomiotatyöttömien muita heikompaan terveydentilaan jaterveydenhuoltopalvelujen puutteisiin. Sosiaali-ja terveysvaliokunta yhtyy työelämä- ja tasa-ar-vovaliokunnan näkemykseen siitä, että myöstyöttömille tulee taata mahdollisuus kattaviin jasäännöllisiin sekä ennalta ehkäiseviin työkykyäylläpitäviin terveydenhuoltopalveluihin (TyVL13/2010 vp).

Samoin iäkkäiden neuvontapalvelujen täs-mentäminen lain tasolla lisää edellytyksiä yllä-pitää toimintakykyä ja tukea kotona asumista jaaktiivista osallisuutta yhteisössä. Valiokuntakatsoo, että neuvontapalvelujen ja 13 §:ssä sää-dettyjen yleisten terveystarkastusten lisäksi kun-nan on tarvittaessa järjestettävä iäkkäille suun-nattuja terveyttä edistäviä terveystarkastuksia jahyvinvointia edistäviä kotikäyntejä.

Lasten ja nuorten terveyspalvelutTerveyden edistämisen ja terveyserojen kaven-tamisen kannalta lapsiin ja nuoriin kohdistuvatpalvelut ovat avainasemassa. Terveydenhuolto-lakiin on ehdotettu sisällölliset säännökset neu-volatoiminnasta, kouluterveydenhuollosta jaopiskeluterveydenhuollosta. Varsin yksityiskoh-taisissa säännöksissä on asianmukaisesti koros-tettu perusterveydenhuollon, varhaiskasvatuk-sen, lastensuojelun ja muun sosiaalihuollon sekäerikoissairaanhoidon yhteistyön merkitystä pal-velujen järjestämisessä.

Valiokunnan saaman selvityksen perusteellauseissa kunnissa on supistettu erityisesti lasten-neuvoloiden ja koulu- ja opiskelijaterveyden-huollon henkilöstömääriä. Valiokunta pitää täl-laisia säästötoimia äärimmäisen lyhytnäköisinäja myöhempiä kustannuksia lisäävinä.

Neuvolatoimintaa, koulu- ja opiskelijatervey-denhuoltoa sekä lasten ja nuorten ehkäisevää ter-veydenhuoltoa on äskettäin pyritty tehostamaanvaltioneuvoston asetuksella (380/2009). Määrä-aikaisia terveystarkastuksia koskevat asetuksensäännökset tulevat voimaan vuoden 2011 alusta.Valiokunta korostaa, että terveydenhuoltolain jamainitun asetuksen voimaantulosta on tarpeentiedottaa riittävästi täytäntöönpanon tehostami-seksi ja huolehtia myös valvonnan voimavaro-jen riittävyydestä.

Valiokunta pitää tärkeänä, että lukioiden jaammatillisten oppilaitosten opiskeluterveyden-huoltoa tulee kehittää edelleen ja arvioida esi-merkiksi psykologipalvelujen sääntelyn tarvet-ta. Myös ammattikorkeakoulujen opiskelijoidenterveydenhuollon siirtämistä Ylioppilaiden ter-veydenhoitosäätiön vastuulle selvitetään par-haillaan.

Lääkinnällinen kuntoutusTerveydenhuoltolain 29 §:n mukaan sairaanhoi-toon liittyvän lääkinnällisen kuntoutuksen jär-jestäminen on kunnan tehtävänä. Esityksen pe-rustelujen mukaan kuntoutus on järjestettävä vii-vytyksettä ja siten, että sillä on kuntoutujan toi-minta- ja työkyvyn kannalta vaikutusta. Kuntou-tukseenkin sovellettavat hoitoon pääsyn aikara-jat eivät kaikissa tapauksissa ole kuntoutuksenonnistumisen kannalta tarkoituksenmukaisia.Valiokunta toteaa, että kuntoutus tulee järjestääyksilöllisen tarpeen mukaisesti ja siten, etteikuntoutuksen viivästyminen aiheuta kuntoutu-jan tilan heikentymistä ja siten kustannustenkasvua.

Valiokunta toteaa, että lääkinnällisellä kun-toutuksella on myös ennalta ehkäisevä rooli, jakorostaa kuntoutuksen koordinaation ja eri taho-jen välisen tiedonkulun toimivuuden välttämät-tömyyttä.

Terveydenhuoltolailla ei muuteta lääkinnälli-sen kuntoutuksen järjestämisvastuuta. Ehdote-tun 29 §:n 5 momentin mukaan 1 momentissakuntoutuksesta säädettyä ei sovelleta muunmuassa apuvälineiden hankkimisesta johtuviinkustannuksiin, jos tarve perustuu esimerkiksi ta-paturmavakuutuslain mukaiseen vahinkoon. Va-

7


liokunta toteaa, että myös 5 momentissa tarkoi-tetuissa tapauksissa vakuutusjärjestelmillä onvain kustannus-, ei järjestämisvastuu lääkinnäl-lisestä kuntoutuksesta.

PotilastiedotTerveydenhuoltolain 9 §:n mukaan sairaanhoi-topiirin alueen kunnallisen perusterveydenhuol-lon ja erikoissairaanhoidon potilasasiakirjatmuodostavat terveydenhuollon yhteisen potilas-tietorekisterin. Potilasta hoitava terveydenhuol-lon toimintayksikkö saa käyttää yhteisessä rekis-terissä olevia toisen toimintayksikön tietoja po-tilaan hoidon edellyttämässä laajuudessa. Poti-laalla olisi oikeus kieltää tietojen käyttö, muttalähtökohtaisesti käyttöön ei edellytetä erillistäsuostumusta.

Valiokunta pitää säännöstä potilaan hyvänhoidon toteuttamista edistävänä ja tarkoituksen-mukaisena, vaikka sen täytäntöönpanossa onepäilty syntyvän aikatauluongelmia ja lisäkus-tannuksia. Säännösten perusteella ei edellytetäuusien tietojärjestelmien hankkimista, ja saadunselvityksen mukaan valmistelussa on otettu huo-mioon terveydenhuollon tietojärjestelmien me-neillään oleva kehittäminen.

Säännöksen mukaan hoitosuhde potilaan jatietojen pyytäjän välillä on varmistettava tieto-teknisesti. Valiokunta yhtyy perustuslakivalio-kunnan näkemykseen, jonka mukaan potilastie-torekisterin kaltaisen arkaluonteisia tietoja sisäl-tävän hajautetun rekisterin ollessa kyseessä onerityisen tärkeää varmistua siitä, että väärinkäy-tön estävät tietoturvajärjestelyt ovat toimivia jakäytettävissä heti, kun järjestelmä otetaan käyt-töön.

Ensihoito Kunnat voivat nykyisin järjestää ensihoidon so-siaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja val-tionavustuksesta annetun lain 4 §:ssä säädetyil-lä eri tavoilla. Terveydenhuoltolain 39 §:n mu-kaan ensihoito kuuluu sairaanhoitopiirin tehtä-viin. Uudistuksen tarkoituksena on mahdollistaaensihoitopalvelun järjestäminen siten, että semuodostaa alueellisesti toiminnallisen kokonai-suuden ja saumattoman palveluketjun sairaaloi-

8

den ja päivystyksen kanssa. Sairaanhoitopiirivoi jatkossa järjestää ensihoitopalvelut hoita-malla ne itse, yhteistoiminnassa alueen pelastus-toimen tai sairaanhoitopiirin kanssa taikka hank-kimalla palvelun muilta palvelun tuottajilta.

Ensihoidon kehittäminen ja toteuttaminenesityksen mukaisesti parantaa suunnittelua jakoordinointia näiden palvelujen järjestämises-sä. Uudistuksen ongelmina on pidetty kuntienroolin vähenemistä ja sairaankuljetusyritystenasemaan liittyvää epävarmuutta uusissa järjeste-lyissä. Sosiaali- ja terveysvaliokunta toteaa, et-tei säännöksissä aseteta erilaisia palvelujen jär-jestämistapoja etusijajärjestykseen ja että kaik-kien nykyisten palvelujen järjestämistapojen jat-kuminen on edelleen mahdollista. Valiokuntakorostaa, että sairaanhoitopiirien on turvattavaensihoitopalvelujen saatavuus yhdenvertaisestialueellaan.

Sosiaali- ja terveysvaliokunta yhtyy hallinto-valiokunnan lausunnossa esitettyyn näkemyk-seen siitä, että päätettäessä ensihoitopalvelujentuottajasta sairaanhoitopiirin alueella tai senosassa olennaisia perusteita ovat palvelun saata-vuus, laatu, sisältö ja luotettavuus sekä taloudel-lisuus. Sosiaali- ja terveysvaliokunnan käsityk-sen mukaan yksityisillä sairaankuljetusyrityksil-lä on jatkossakin oltava mahdollisuudet menes-tyä tässä vertailussa ja toimia edelleen ensihoito-palvelujen tuottajina.

Sekä perustuslakivaliokunta että hallintova-liokunta kiinnittivät huomiota terveydenhuolto-lain 79 §:ssä ehdotettuun kuntien ja sairaankul-jetusyritysten välisten sopimusten päättymiseenviimeistään vuoden 2012 lopussa. Perustuslaki-valiokunta totesi, että vaikka sairaankuljetusso-pimukset päättyvät yli kahden vuoden kuluttuanykyhetkestä, saattaa sääntely ainakin yksittäi-sissä tapauksissa johtaa yritysten kannalta on-gelmallisiin tilanteisiin. Perustuslakivaliokun-nan mukaan on syytä joko poistaa sopimustenpäättymistä koskeva säännös tai edelleen piden-tää siirtymäaikaa.

Sosiaali- ja terveysvaliokunta toteaa, että mo-net kunnat ovat jo varautuneet lainmuutostenvoimaantuloon solmimalla määräaikaisen sopi-muksen tai irtisanomalla sopimuksen päätty-


mään ehdotettuna ajankohtana. Määräajan pi-dentäminen johtaisi siihen, että monet kunnatjoutuisivat neuvottelemaan uuden lyhytaikaisensopimuksen, minkä vuoksi valiokunta ehdottaasopimusten päättymisajankohdan poistamista79 §:n 1 momentista. Sopimusten päättyminenjää tällöin ratkaistavaksi yksittäistapauksittainkuntien ja yritysten kesken, mikä mahdollistaavoimassaolevien sopimusten jatkumisen sovi-tusti.

HoitotarvikkeetKansanterveyslain vakiintuneen tulkintakäytän-nön mukaan pitkäaikaissairauden hoitoon tarvit-tavien hoitotarvikkeiden on katsottu kuuluvankunnan järjestämisvelvollisuuden piiriin. Lain-säädännön puuttumista on pidetty ongelmana,koska sosiaali- ja terveysministeriön suosituk-sen ja kuntien omien ohjeiden ei ole katsottu tur-vaavan riittävästi kansalaisten yhdenvertaisuut-ta. Terveydenhuoltolaissa on ollut tarkoitus täs-mentää lainsäädäntöä, mutta lakiehdotuksessahoitotarvikkeet on sisällytetty vain kotisairaan-hoitoa koskevaan 25 §:ään. Valiokunta ehdot-taa, että hoitosuunnitelman mukaiset pitkäai-kaissairauden hoitoon tarvittavat hoitotarvik-keet lisätään myös sairaanhoitoa koskevaan24 §:ään ja että asiakasmaksulaissa säädetäänhoitotarvikkeiden maksuttomuudesta.

Hoidon ja sairauden seurannassa tarvittavienhoitotarvikkeiden jakelu terveyskeskuksesta pe-rustuu hoitavan lääkärin toteamaan potilaan yk-silölliseen ja pitkäaikaiseen tarpeeseen. Halli-tuksen esityksen perusteluissa (s. 118) luetel-laan useita esimerkkejä säännöksessä tarkoite-tuista hoitotarvikkeista. On selvää, ettei luettelovoi olla tyhjentävä. Valiokunta toteaa, että hoi-totarvikkeiden jakelukäytäntöä on jatkossakinseurattava ja täydennettävä lainsäädäntöä tarvit-taessa alemman asteisilla säännöksillä.

ErityisvaltionosuudetTerveydenhuoltolain 59 §:n perusteella sairaan-hoitopiirille, jossa on yliopistollinen sairaala,korvataan valtion varoista lääkärien ja hammas-lääkärien koulutuksesta aiheutuvia kustannuk-sia. Tätä erityisvaltionosuutta (EVO) ehdote-

taan vuoden 2011 talousarviossa korotettavaksi5 miljoonalla eurolla. Valiokunta totesi talousar-violausunnossaan, ettei korvauksen taso koro-tuksen jälkeenkään vastaa koulutuksesta aiheu-tuvia todellisia kustannuksia. Korvauksen alimi-toitus siirtää lääkärikoulutuksesta aiheutuviakustannuksia kuntien vastuulle. Valiokunnannäkemyksen mukaan tavoitteena tulee olla, ettävaltion varoista suoritetaan täysimääräinen kor-vaus lääketieteen ja hammaslääketieteen opiske-lijoiden koulutuksesta samoin kuin yliopistota-soisesta tieteellisestä tutkimuksesta aiheutuviinkustannuksiin (StVL 11/2010 vp). Valiokuntatoteaa jälleen, että EVO-korvausten määrärahaatulee edelleen korottaa.

Julkisen vallan käyttöPerustuslakivaliokunta kiinnitti lausunnossaanhuomiota terveydenhuoltolain 57 §:n 3 moment-tiin, jonka tarkoituksena on turvata virkalääkäri-palvelujen olemassaolo myös silloin, kun kuntaon ulkoistanut tai ulkoistaa osan terveyden-huollon palveluistaan. Perustuslakivaliokuntatoteaa, ettei ehdotettu säännös ratkaise niitä pe-rustuslain 124 §:ään liittyviä ongelmia, jotkakäyvät ilmi apulaisoikeusasiamies Paunion anta-masta julkisen vallan käyttöä terveydenhuollos-sa koskevasta päätöksestä (Dnro 711/09).

Sosiaali- ja terveysvaliokunta pitää perustus-lakivaliokunnan tavoin tärkeänä, että valtioneu-voston piirissä ryhdytään toimenpiteisiin pää-töksessä ilmaistujen erityislainsäädännön puut-teiden korjaamiseksi. Valiokunta toteaa, että jul-kisen ja yksityisen toiminnan rajanveto tuleetoistuvasti esiin jouduttaessa ratkaisemaan pal-velujen uusien järjestämismuotojen ja tervey-denhuollon rahoituksen tulkintatilanteita.

Julkisen vallan käyttöön liittyy myös valio-kuntakäsittelyn yhteydessä ensihoitohenkilös-tölle esitetty oikeus saada virka-apua poliisilta jamuilta viranomaisilta, koska ensihoitohenkilös-töllä ei ole laissa säädettyä mahdollisuutta pääs-tä tarvittaessa voimakeinoja käyttäen esimerkik-si asuntoon, jossa henkilön on ilmoitettu olevanavun tarpeessa. Käytännössä näissä tilanteissatoimitaan yleensä pakkotilasäännösten nojalla.Valiokunta katsoo, että sääntelyn tarve on myös

9


tältä osin selvitettävä pikaisesti esimerkiksi jul-kisen vallan käyttöä koskevan selvitystyön yh-teydessä.

Yksityiskohtaiset perustelut

1. Terveydenhuoltolaki

7 §. Yhtenäiset hoidon perusteet. Valiokuntaehdottaa 1 momenttia muutettavaksi siten, ettämenettely yhtenäisten hoidon perusteiden laati-misessa koskee sekä kiireellisen että kiireettö-män hoidon perusteita.

17 §. Opiskelijaterveydenhuolto. Säännöksen eiole tarkoitettu kattavan esimerkiksi opiskelijoi-den työharjoittelupaikkojen turvallisuutta, jostasäädetään erikseen muun muassa työturvalli-suuslaissa. Pykälän 2 momenttia ehdotetaan täs-mennettäväksi siten, että 1 kohta koskee oppilai-toksen opiskeluympäristöä.

24 §. Sairaanhoito. Valiokunnan saaman selvi-tyksen mukaan 25 §:ään ehdotettu hoitotarvik-keiden kuulumista kotisairaanhoitoon vastaavamaininta on jäänyt pois muuta sairaanhoitoakoskevasta 24 §:stä. Koska hallituksen esityk-sen tarkoituksena ei ole ollut supistaa nykyistähoitotarvikejakelua vain kotisairaanhoitoa kos-kevaksi, ehdotetaan 1 momenttiin lisättävänkunnan järjestämisvelvollisuuteen kuuluviksimyös hoitosuunnitelman mukaiset pitkäaikais-sairauden hoitoon tarvittavat hoitotarvikkeet.

Pykälän 4 momentin sanamuotoa ehdotetaantäsmennettäväksi, koska potilaslain 4 a §:n mu-kaan hoito- ja kuntoutussuunnitelma on edel-leen laadittava vain tarvittaessa.

25 §. Kotisairaanhoito. Hoitotarvikkeita koske-va säännös ehdotetaan täsmennettäväksi esityk-sen perustelujen mukaisesti koskemaan pitkäai-kaisen sairauden hoitoon tarvittavia hoitotarvik-keita.

31 §. Virka-apu. Pykälään ehdotetaan selvyy-den vuoksi lisättävän rajavartiolaitoksen oikeus

10

saada virka-apua henkilön kliinisen tutkimuk-sen suorittamiseksi.

37 §. Terveyskeskusten kehittäminen, koulutus jatutkimus. Velvollisuuden osallistua koulutuk-sen antamiseen on tarkoitus koskea myös toi-menhaltijoita. Lisäksi momenttiviittaus ehdote-taan korjattavaksi.

40 §. Ensihoitopalvelun sisältö. Ensihoitopal-veluun ehdotetaan lisättäväksi velvoite valmiu-den ylläpitämiseen nykyistä kansanterveyslain14 §:ää vastaavasti.

45 §. Erikoissairaanhoidon keskittäminen. Kir-joitusvirhe ehdotetaan korjattavaksi.

50 §. Kiireellinen hoito. Perustuslakivaliokuntakatsoi lausunnossaan, että kiireellisen hoidonperusteista on tällaisen sääntelyn vahvan perus-oikeuskytkennän vuoksi säädettävä laissa. Va-liokunta ehdottaa 1 momenttiin lisättävän kii-reellisen hoidon määritelmän ja 2 momenttiinvaatimuksen riittävien voimavarojen ja osaami-sen turvaamisesta päivystystä toteuttavassa yk-sikössä.

Koska erikoissairaanhoidon järjestämissopi-muksen ei ole tarkoitus koskea vain vaativaa eri-koissairaanhoitoa, ehdotetaan 2 momentti muu-tettavaksi tämän mukaisesti. Asetuksenantoval-tuus ehdotetaan täsmennettäväksi koskemaantarkempia säännöksiä.

56 §. Ennakkolupa hoitoon hakeutumiseen EU-ja ETA-alueella tai Sveitsiin. Valiokunta ehdot-taa muutoksenhakusäännöksen täsmentämistä.

57 §. Vastuu toimintayksikön terveydenja sai-raanhoidosta. Virkasuhteisen henkilöstön tarvevoi muodostua ongelmaksi ostopalvelutilantei-den lisäksi silloin, kun kunta tai kuntayhtymäpalkkaa vain työsuhteista henkilöstöä. Valio-kunta ehdottaa säännöstä täsmennettäväksi si-ten, että kunnassa ja kuntayhtymässä on oltavatarpeen mukainen henkilöstö terveydenhuollontoimintayksikölle kuuluvaa julkista valtaa sisäl-täviä tehtäviä varten. Lisäksi edellytetään, ettähenkilö, jonka tehtäviin kuuluu julkisen vallan


käyttäminen, on virkasuhteessa kuntaan tai kun-tayhtymään.

59 §. Valtion korvaus koulutuksesta yliopistolli-selle sairaalalle. Säännöksessä ehdotetaan mai-nittavan ne hallituksen esityksen perusteluissatodetut koulutukset, joista maksetaan kuukausi-korvaus eikä tutkintokorvausta.

66 §. Asetuksenantovaltuus. Edellä 59 §:ään eh-dotetun muutoksen vuoksi 66 §:n 1 momentinasetuksenantovaltuutusta ehdotetaan supistetta-vaksi.

67 §. Laitoshoidon määrittely. Peruslakivalio-kunnan lausunnon johdosta ehdotetaan 1 mo-mentissa säädettävän laitoshoidon määritelmäs-tä ja 2 momentin asetuksenantovaltuuksien ra-jaamista tarkempien säännösten antamiseen.

69 §. Lastensuojelulain mukaiset velvoitteet.Valiokunta ehdottaa 2 momenttia täsmennettä-väksi siten, että se koskee kaikkia lastensuoje-lun asiakkaana olevia perheitä eikä ainoastaankotikuntansa ulkopuolelle sijoitettuja lapsia tainuoria.

75 §. Oikeuslääketieteellisten ruumiinavaustenedellyttämät tilat sekä oikeuslääkeopillisista tut-kimuksista maksettavat korvaukset ja palkkiot.Säännöksessä ehdotetaan mainittavan myös toi-minnan edellyttämät säilytystilat.

76 §. Tasausjärjestelmä. Perustuslakivaliokun-ta katsoi, että poikkeuksellisen suurten kustan-nusten tasausrajan määräytymisen perusteistaolisi säädettävä laissa. Sosiaali- ja terveysvalio-kunta ehdottaa asetuksenantovaltuuden poista-mista lakiehdotuksesta.

79 §. Voimaantulo ja siirtymäsäännökset. Pe-rustuslakivaliokunnan lausunnon perusteellasairaankuljetussopimusten päättymistä koskevasäännös ehdotetaan poistettavaksi 1 momentista.

2. Laki kansanterveyslain muuttamisesta

Valiokunta ehdottaa esityksessä ehdotettujensäännösten lisäksi 15 a, 17, 28 ja 40 §:n kumoa-mista terveydenhuoltolain säätämisen vuoksitarpeettomina.

Lisäksi ehdotetaan 13 c, 42, 43 ja 44 §:ään li-sättäväksi viittaukset terveydenhuoltolakiin.Lain 44 §:ään ehdotetaan lisättävän Sosiaali- jaterveysalan lupa- ja valvontavirasto Valviran jaaluehallintovirastojen tiedonsaantioikeutta kos-keva säännös. Säännöksen 1 momentin mahdol-lisuuden huomautuksen antamiseen ehdotetaankoskevan myös toimenhaltijoita.

3. Laki erikoissairaanhoitolain muuttamises-ta

Valiokunta ehdottaa esityksessä ehdotettujensäännösten lisäksi 30 a, 42, 43, 43 a ja 43 b §:nkumoamista terveydenhuoltolain säätämisenvuoksi tarpeettomina.

Lisäksi ehdotetaan 51, 52 ja 53 §:ään lisättä-väksi viittaukset terveydenhuoltolakiin.

4. Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakas-maksuista annetun lain muuttamisesta

5 §. Maksuttomat terveyspalvelut. Säännökses-sä on tarpeen ottaa huomioon 1. lakiehdotuksen24 ja 25 §:ään tehdyt muutokset. Lisäksi sään-nöksessä on otettava huomioon 1 kohdan aiem-min hyväksytty muutos (343/2010).

8 §. Työterveyshuollon maksut. Asetuksenanto-valtuudet täsmennetään valtioneuvoston asetuk-siksi.

5.—28. lakiehdotus

Valiokunta ehdottaa muutoksia lakeihin, joissaon viitattu tässä esityksessä kumottaviin sään-nöksiin ja joihin on tarpeen lisätä viittaus tervey-denhuoltolakiin.

11

StVM 40/2010 vp — HE 90/2010 vp Päätösehdotus

AloitteetValiokunta on hyväksynyt terveydenhuoltolain14 §:n hallituksen esityksen mukaisena. Valio-kunnan kannasta seuraa, että lakialoite LA33/2007 vp on hylättävä.

Valiokunta on hyväksynyt terveydenhuolto-lain 17 §:n hallituksen esityksen mukaisena. Va-liokunnan kannasta seuraa, että lakialoite LA98/2008 vp ja toimenpidealoite TPA 54/2008 vpon hylättävä.

Valiokunta on hyväksynyt terveydenhuolto-lain 15 §:n hallituksen esityksen mukaisena. Va-liokunnan kannasta seuraa, että lakialoite LA5/2010 vp on hylättävä.

Toimeenpidealoitteessa TPA 19/2010 vp tar-koitettuja säännöksiä ei ole sisällytetty tervey-denhuoltolakiin, ja toimenpidealoite on siksi hy-lättävä.

Valiokunta on hyväksynyt terveydenhuolto-lain 39 §:n hallituksen esityksen mukaisena. Va-

12

liokunnan kannasta seuraa, että toimenpidealoi-te TPA 29/2010 vp on hylättävä.

PäätösehdotusEdellä esitetyn perusteella sosiaali- ja terveys-valiokunta ehdottaa,

että lakiehdotukset hyväksytään muutet-tuina (Valiokunnan muutosehdotuk-set),

että hyväksytään uusi 5.—28. lakiehdo-tus (Valiokunnan uudet lakiehdotuk-set),

että lakialoitteet LA 33/2007 vp, LA98/2008 vp ja LA 5/2010 vp hylätään ja

että toimenpidealoitteet TPA 54/2008vp, TPA 19/2010 vp ja TPA 29/2010 vphylätään.

Valiokunnan muutosehdotukset

1.Terveydenhuoltolaki

Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:

1 luku

Yleiset säännökset

1—6 §(Kuten HE)

7 §

Yhtenäiset hoidon perusteet

Sosiaali- ja terveysministeriö ohjaa valtakun-nallisten yhtenäisten lääketieteellisten ja ham-maslääketieteellisten hoidon perusteiden toteu-tumista. Ministeriö laatii yhdessä Terveyden jahyvinvoinnin laitoksen kanssa yhtenäiset

(poist.) hoidon perusteet. Terveyden ja hyvin-voinnin laitos seuraa ja arvioi yhtenäisten hoi-don perusteiden toteutumista kunnissa ja sai-raanhoitopiirin kuntayhtymissä.

(2 mom. kuten HE)

8—10 §(Kuten HE)

2 luku

Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen

11—16 §(Kuten HE)

StVM 40/2010 vp — HE 90/2010 vpPäätösehdotus

17 §

Opiskeluterveydenhuolto

(1 mom. kuten HE)Opiskeluterveydenhuoltoon sisältyvät:1) oppilaitoksen opiskeluympäristön terveel-

lisyyden ja turvallisuuden sekä opiskeluyhtei-sön hyvinvoinnin edistäminen sekä seuranta kol-men vuoden välein;

(2—4 kohta kuten HE)(3 ja 4 mom. kuten HE)


3 luku

Sairaanhoito

24 §

Sairaanhoito

Kunnan on järjestettävä alueensa asukkaidensairaanhoitopalvelut. Sairaanhoitopalveluihinsisältyvät:

1) sairauksien tutkimus, lääketieteellinen taihammaslääketieteellinen taudinmääritys, hoito,hoitosuunnitelman mukaiset pitkäaikaisen sai-rauden hoitoon tarvittavat hoitotarvikkeet sekätarpeellinen lääkinnällinen kuntoutus;

(2—4 kohta kuten HE)(2 mom. kuten HE)Hoidon ja kuntoutuksen toteutukselle on tar-

vittaessa laadittava hoito- ja kuntoutussuunni-telma siten kuin potilaan asemasta ja oikeuksistaannetun lain (785/1992) 4 a §:ssä säädetään.

25 §

Kotisairaanhoito

Kunnan on järjestettävä alueensa asukkaidenkotisairaanhoito. Kotisairaanhoito on hoito- japalvelusuunnitelman mukaista tai tilapäistä poti-laan asuinpaikassa, kotona tai siihen verrattavas-

sa paikassa moniammatillisesti toteutettua ter-veyden ja sairaanhoidon palvelua. Kotisairaan-hoidossa käytettävät hoitosuunnitelman mukai-set pitkäaikaisen sairauden hoitoon tarvittavathoitotarvikkeet sisältyvät hoitoon.

(2 mom. kuten HE)


31 §

Virka-apu

Kunnan perusterveydenhuollon on annettavapoliisille ja rajavartiolaitokselle virka-apua elä-vän henkilön kliinisen tutkimuksen ja poliisillevainajan ulkonaisen ruumiintarkastuksen suorit-tamiseksi.

(2 mom. kuten HE)

4 luku

Terveydenhuollon yhteistyö ja alueelliset pal-velut


37 §

Terveyskeskusten kehittäminen, koulutus ja tut-kimus

(1—3 mom. kuten HE)Terveyskeskusta ylläpitävän kunnan kansan-

terveystyötä tekevä viran- tai toimenhaltija onvelvollinen osallistumaan 3 momentissa tarkoi-tetun koulutuksen antamiseen siten kuin siitäasianomaisen terveyskeskuksen ja koulutuksenjärjestäjän välisessä sopimuksessa tarkemminmäärätään.

38 ja 39 §(Kuten HE)

13


40 §

Ensihoitopalvelun sisältö

Ensihoitopalveluun sisältyy:(1 kohta kuten HE)2) ensihoitovalmiuden ylläpitaminen; (3—5 kohta kuten HE:n 2—4 kohta)(2 mom. kuten HE)

41 §(Kuten HE)

5 luku

Erityisvastuualue


45 §

Erikoissairaanhoidon keskittäminen

Osa erityistason sairaanhoitoon kuuluvistatoimenpiteistä ja hoidosta voidaan keskittää val-takunnallisesti joillekin erityisvastuualueille.Valtioneuvoston asetuksella säädetään siitä,mitkä tutkimukset, toimenpiteet ja hoidot kuulu-vat erityistason sairaanhoitoon. Valtioneuvos-ton asetuksella säädetään lisäksi valtakunnalli-sesta ja alueellisesta erityistason sairaanhoidonkeskittämisestä ja niistä kunnallisen terveyden-huollon toimintayksiköistä, joiden on vastattavakeskitettävästä erityistason sairaanhoidosta. Josvaltakunnallisesti keskitettävät erityistason sai-raanhoidon palvelut on tarkoituksenmukaisintahankkia yksityiseltä palvelujen tuottajalta tai ul-komailta, voidaan valtioneuvoston asetuksellamääritellä palvelujen tuottajan toiminnalle ase-tettavat laatuvaatimukset ja muut hoidon asian-mukaisuuden varmistamiseksi asetettavat vaati-mukset.

46 §(Kuten HE)

14

6 luku

Hoitoon pääsy


50 §

Kiireellinen hoito

Kiireellinen sairaanhoito, mukaan lukien kii-reellinen suun terveydenhuolto, mielenterveys-hoito, päihdehoito ja psykososiaalinen tuki, onannettava potilaalle hänen asuinpaikastaan riip-pumatta. Kiireellisellä hoidolla tarkoitetaanäkillisen sairastumisen, vamman, pitkäaikais-sairauden vaikeutumisen tai toimintakyvyn ale-nemisen edellyttämää välitöntä arviota ja hoi-toa, jota ei voida siirtää ilman sairauden pahe-nemista tai vamman vaikeutumista.

Kiireellisen hoidon antamista varten kunnantai sairaanhoitopiirin kuntayhtymän on järjestet-tävä ympärivuorokautinen päivystys. Päivystys-tä toteuttavassa yksikössä on oltava riittävätvoimavarat ja osaaminen, jotta hoidon laatu japotilasturvallisuus toteutuvat. Päivystyspisteis-tä ja niiden työnjaosta on sovittava terveyden-huollon järjestämissuunnitelmassa ja (poist.)erikoissairaanhoidon osalta erikoissairaanhoi-don järjestämissopimuksessa. Päivystyspisteis-tä päätettäessä on otettava huomioon alueen en-sihoitopalvelu, päivystyspisteiden väliset etäi-syydet sekä väestön palvelutarve.

Kiireelliseen hoitoon otettu potilas voidaansiirtää hänen kotikuntansa perusteella määräy-tyvään jatkohoitopaikkaan, kun potilasturvalli-suus ja vastaanottavan yksikön mahdollisuusjärjestää tarpeellinen jatkohoito on varmistettu.

Kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyk-sen järjestämisen erikoisalakohtaisista edelly-tyksistä voidaan tarvittaessa säätää tarkemminsosiaali- ja terveysministeriön asetuksella. (Uu-si)



56 §

Ennakkolupa hoitoon hakeutumiseen EU- ja ETA-alueella tai Sveitsiin

(1 mom. kuten HE)Ennakkolupaa koskevaan sairaanhoitopiirin

kuntayhtymän päätökseen haetaan muutosta si-ten kuin hallintolainkäyttölaissa (586/1996) sää-detään.

57 §

Vastuu toimintayksikön terveydenja sairaan-hoidosta

(1 ja 2 mom. kuten HE)Kunnassa ja kuntayhtymässä on oltava tar-

peenmukainen henkilöstö terveydenhuollon toi-mintayksikölle kuuluvia julkista valtaa sisältä-viä tehtäviä varten. Henkilön, jonka tehtäviinkuuluu julkisen vallan käyttäminen, on oltavavirkasuhteessa kuntaan tai kuntayhtymään.

58 §(Kuten HE)

7 luku

Opetus- ja tutkimustoiminnan järjestäminen

59 §

Valtion korvaus koulutuksesta yliopistolliselle sairaalalle

(1 mom. kuten HE)Tutkintojen lukumäärään perustuvaa koulu-

tuskorvausta ei kuitenkaan suoriteta terveyden-huollon erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkä-ritutkinnosta sekä liikuntalääketieteen, työter-veyshuollon ja yleislääketieteen erikoislääkärintutkinnosta. Jos tällaista koulutusta annetaanyliopistollisessa sairaalassa, sitä ylläpitävällekuntayhtymälle suoritetaan valtion varoista kor-vausta koulutuksesta aiheutuviin kustannuksiintoteutuneiden koulutuskuukausien määrän pe-rusteella.

(3 mom. kuten HE)


66 §

Asetuksenantovaltuus

Lääkäri- ja hammaslääkärikoulutuksesta suo-ritettavan korvauksen suuruudesta ja korvauk-sen maksamisen muista perusteista ja menette-lystä (poist.) säädetään sosiaali- ja terveysminis-teriön asetuksella.

(2 ja 3 mom. kuten HE)

8 luku

Erinäisiä säännöksiä

67 §

Laitoshoidon määrittely

Laitoshoidolla tarkoitetaan hoitoa ja kuntou-tusta sairaalan, terveyskeskuksen tai muun ter-veydenhuollon toimintayksikön vuodeosastollatai sitä vastaavissa olosuhteissa.

Tarvittaessa Kansaneläkelaitos ja kunnatneuvottelevat, onko toiminta tässä pykälässätarkoitettua laitoshoitoa tai avohoitoa. Sosiaa-li- ja terveysministeriön asetuksella voidaan an-taa tarkemmat säännökset siitä, milloin hoito onlaitoshoitoa tai avohoitoa sekä laitoshoidonmäärittelyyn liittyvästä Kansaneläkelaitoksen jakuntien välisestä neuvottelu- ja lausuntomenet-telystä. (Uusi)

68 §(Kuten HE)

69 §

Lastensuojelulain mukaiset velvoitteet

(1 mom. kuten HE)Järjestettäessä (poist.) terveydenhuollon pal-

veluja lastensuojelun asiakkaana olevalle per-heelle hoitoon pääsy on järjestettävä 51—53 §:ssä tarkoitettujen hoitoon pääsyä koske-

15


vien säännösten mukaisesti ottaen huomioon,mitä lastensuojelulaissa säädetään perheen oi-keudesta saada palveluja.

(3 mom. kuten HE)


75 §

Oikeuslääketieteellisten ruumiinavausten edel-lyttämät tilat sekä oikeuslääkeopillisista tutki-muksista maksettavat korvaukset ja palkkiot

Sairaanhoitopiirin kuntayhtymän tulee huo-lehtia siitä, että Terveyden ja hyvinvoinnin lai-toksen käytettävissä on tarvittaessa oikeuslääke-tieteellisten ruumiinavausten suorittamiseksitarvittavat tilat tarvittavine varusteineen, mu-kaan lukien toiminnan edellyttämät säilytystilatja (poist.) henkilökunnan sosiaalitilat. Tervey-den ja hyvinvoinnin laitoksen tulee suorittaa ti-lojen käytöstä kohtuullisia kustannuksia vastaa-va korvaus.

(2 mom. kuten HE)

16

76 §

Tasausjärjestelmä

Sairaanhoitopiirin kuntayhtymän jäsenkun-nalle erikoissairaanhoidosta aiheutuneiden asia-kas- tai potilaskohtaisten poikkeuksellisen suur-ten kustannusten tasauksesta tulee sopia sairaan-hoitopiirikohtaisesti. Sairaanhoitopiirin kun-tayhtymällä on oltava kaikki tutkimukset, toi-menpiteet ja hoidot kattava tasausjärjestelmä.(Poist.)


9 luku

Voimaantulo

79 §

Voimaantulo ja siirtymäsäännökset

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä toukokuu-ta 2011 kuitenkin siten, että ensihoitopalvelu onjärjestettävä 39 §:n mukaisesti viimeistään 1 päi-västä tammikuuta 2013. (Poist.)

(2—5 mom. kuten HE)

2.Laki

kansanterveyslain muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisestikumotaan kansanterveyslain (66/1972) 14 §:n 1—4 ja 6 momentti, 14 a ja 14 b §, 15 a, 15 b, 16—

18, 21—28, 28 a ja 40 §, 41 §:n 1 momentti ja 49 §, sellaisina kuin niistä ovat 14 §:n 1—4 ja 6 momentti laeissa 674/1983, 605/1991, (poist.),

771/2005, 928/2005, 626/2007, 14 a § laeissa 675/1979, 746/1992 ja 1385/2001, 14 b § laissa418/2007, 15 a § laeissa 788/1976 ja 746/1992, 15 b ja 49 § laissa 855/2004, 18 § laissa 124/1995,21 § laissa 746/1992, 22 ja 28 a § laissa 248/1997, 23 § laissa 498/2003, 24 § laeissa 293/2006 ja418/2007, 25 § laeissa 293/2006 ja 626/2007, 27 § laissa 1117/1990, 28 § laissa 431/2003, 40 §laissa 1116/1999 ja 41 §:n 1 momentti laissa 928/2005,


muutetaan 1 §, 4 §:n 1 momentti sekä 13 c §:n 2 momentti, 15 §, 42 §:n 1 momentti, 43 §:n 1 mo-mentti, 44 §:n 1 momentti, 47 ja 48 §,

sellaisina kuin ne ovat 1 § laissa 928/2005, 4 §:n 1 momentti laissa 928/2005, 13 c §:n 2 momenttilaissa 1429/2004, 15 § osaksi laeissa 744/1978, 407/1988, 1117/1990 ja 1385/2001, 42 §:n 1 mo-mentti, 43 §:n 1 momentti ja 44 §:n 1 momentti laissa 1537/2009, 47 § osaksi laeissa 592/1975,930/1980, 746/1992 ja 48 § laissa 746/1992 sekä

lisätään 44 §:ään 4 momentti seuraavasti:

1 ja 4 §(Kuten HE)

13 c § (Uusi)— — — — — — — — — — — — — —

Sosiaalihuoltolain 17 §:n 1 momentin 3 koh-dassa tarkoitetut kotipalvelut ja terveydenhuol-tolain 25 §:ssä tarkoitetut kotisairaanhoidontehtävät voidaan kokeilussa järjestää osittain taikokonaan yhdistettyinä kotihoidoksi. Kotihoi-don toimeenpanosta huolehtiminen voidaan to-teuttaa myös siten, että kunnan kotipalvelujentehtäviä annetaan asianomaisen kansanterveys-työstä huolehtivan kuntayhtymän toimielimelle,tai siten, että kansanterveystyön kuntayhtymällekuuluvia kotisairaanhoidon tehtäviä siirretäänasianomaisten kuntien sosiaalihuollosta vastaa-ville toimielimille.

15 §(Kuten HE)

42 § (Uusi)Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavi-

rasto ja aluehallintovirasto voivat tarkastaa kun-nan ja kuntayhtymän tässä laissa ja terveyden-huoltolaissa tarkoitetun toiminnan sekä toimin-nan järjestämisessä käytettävät toimintayksikötja toimitilat silloin, kun tarkastuksen tekemi-seen on perusteltu syy. Sosiaali- ja terveysalanlupa- ja valvontavirasto voi lisäksi perustellustasyystä määrätä aluehallintoviraston tekemääntarkastuksen. Tarkastus voidaan tehdä ennalta il-moittamatta. — — — — — — — — — — — — — —

43 § (Uusi)Jos kansanterveystyön järjestämisessä tai to-

teuttamisessa havaitaan potilasturvallisuuttavaarantavia puutteita tai muita epäkohtia taikkatoiminta on muutoin tämän lain tai terveyden-huoltolain vastaista, Sosiaali- ja terveysalan lu-pa- ja valvontavirasto tai aluehallintovirasto voiantaa määräyksen puutteiden korjaamisesta taiepäkohtien poistamisesta. Määräystä annettaes-sa on asetettava määräaika, jonka kuluessa tar-peelliset toimenpiteet on suoritettava. Jos poti-lasturvallisuus sitä edellyttää, toiminta voidaanmäärätä välittömästi keskeytettäväksi taikka toi-mintayksikön, sen osan tai laitteen käyttö kiel-tää välittömästi.— — — — — — — — — — — — — —

44 § (Uusi)Jos kansanterveystyön ohjauksen ja valvon-

nan yhteydessä todetaan, että kunta tai kuntayh-tymä on tämän lain tai terveydenhuoltolain mu-kaista toimintaa järjestäessään tai toteuttaessaanmenetellyt virheellisesti tai jättänyt velvollisuu-tensa täyttämättä, voi Sosiaali- ja terveysalan lu-pa- ja valvontavirasto ja aluehallintovirasto an-taa kunnalle tai kuntayhtymälle tai virheellises-tä toiminnasta vastuussa olevalle viran- tai toi-menhaltijalle huomautuksen vastaisen varalle.— — — — — — — — — — — — — —

Kunta ja kuntayhtymä on velvollinen anta-maan tämän lain ja terveydenhuoltolain mukai-sesta toiminnastaan Sosiaali- ja terveysalan lu-pa- ja valvontavirastolle ja aluehallintovirastol-le ohjaus- ja valvontatehtävän toteuttamiseksitarpeelliseksi katsottavia tietoja ja selvityksiä.(Uusi)

17



18

Voimaantulosäännös(Kuten HE)

3.Laki

erikoissairaanhoitolain muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisestikumotaan erikoissairaanhoitolain (1062/1989) 2 §, 9 §:n 1 momentti, 3 luku, 14, 15 §:n 2 moment-

ti, 30 a, 31, 31 a, 33, 33 a, 34, 35, 35 a ja 36 §, 8 luku, 42, 43, 43 a §, 44, 44 a, 45—47, 47 a, 47 b, 48 ja49 §, 12 luku sekä 56 a ja 59 §,

sellaisina kuin niistä ovat 3 luku siihen tehtyine muutoksineen, 15 §:n 2 momentti ja 43 b § laissa294/2006, 30 a § laissa 419/2007, 31, 31 a ja 43 a § laissa 856/2004, 33 § laissa 652/2000, 33 a §laissa 432/2003, 35 § osaksi laissa 241/1999, 35 a § laissa 126/1995, 42 § laeissa 1487/1992 ja419/2007, 43 § laissa 1487/1992, 44 a § laeissa 908/1992 ja 302/1995, 47 § laeissa 1115/1999 ja1227/2004, 47 a § laeissa 1115/1999 ja 784/2009, 47 b § laeissa 1115/1999, 1227/2004 ja1548/2009, 56 a § laissa 279/2002 ja 59 § laissa 856/2004,

muutetaan 1, 3 §:n 1 momentti, 4, 13 §, 16 §:n 1 momentti, 18 §:n 3 momentti, 21 §:n 3 moment-ti, 28 §:n 1—3 momentti, 30 §, 51 §:n 1 momentti, 52 §:n 1 momentti, 53 §:n 1 momentti ja 58 §,

sellaisina kuin niistä ovat 1 § osaksi laeissa 606/1991 ja 1049/1993, 3 §:n 1 momentti laissa1127/1998, 4 § laissa 1714/2009, 28 §:n 1—3 momentti laissa 748/1992 ja 30 § osaksi laissa294/2006, 51 §:n 1 momentti, 52 §:n 1 momentti ja 53 §:n 1 momentti laissa 1548/2009 ja 58 § lais-sa 1062/1989, seuraavasti:

1, 3, 4, 13, 16, 18, 21, 28 ja 30 §(Kuten HE)

51 § (Uusi)Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavi-

rasto ja aluehallintovirasto voivat tarkastaa sai-raanhoitopiirin kuntayhtymän tässä laissa taiterveydenhuoltolaissa tarkoitetun toiminnansekä toiminnan järjestämisessä käytettävät toi-mintayksiköt ja toimitilat silloin, kun tarkastuk-sen tekemiseen on perusteltu syy. Sosiaali- jaterveysalan lupa- ja valvontavirasto voi lisäksiperustellusta syystä määrätä aluehallintoviras-ton tekemään tarkastuksen. Tarkastus voidaantehdä ennalta ilmoittamatta.— — — — — — — — — — — — — —

52 § (Uusi)Jos erikoissairaanhoidon järjestämisessä tai

toteuttamisessa havaitaan potilasturvallisuuttavaarantavia puutteita tai muita epäkohtia taikkatoiminta on muutoin tämän lain tai terveyden-huoltolain vastaista, Sosiaali- ja terveysalan lu-pa- ja valvontavirasto tai aluehallintovirasto voiantaa määräyksen puutteiden korjaamisesta taiepäkohtien poistamisesta. Määräystä annettaes-sa on asetettava määräaika, jonka kuluessa tar-peelliset toimenpiteet on suoritettava. Jos poti-lasturvallisuus sitä edellyttää, toiminta voidaanmäärätä välittömästi keskeytettäväksi taikka toi-mintayksikön, sen osan tai laitteen käyttö kiel-tää välittömästi.— — — — — — — — — — — — — —


53 § (Uusi)Jos erikoissairaanhoidon ohjauksen ja val-

vonnan yhteydessä todetaan, että sairaanhoito-piirin kuntayhtymä on tämän lain tai terveyden-huoltolain mukaista toimintaa järjestäessään taitoteuttaessaan menetellyt virheellisesti tai jättä-nyt velvollisuutensa täyttämättä, voi Sosiaali- jaterveysalan lupa- ja valvontavirasto ja aluehal-lintovirasto antaa kuntayhtymälle tai virheelli-sestä toiminnasta vastuussa olevalle viran- taitoimenhaltijalle huomautuksen vastaisen varal-le.— — — — — — — — — — — — — —

58 § (Uusi)Sairaanhoitopiirin kuntayhtymä on velvolli-

nen antamaan valtion ja kunnan asianomaisilleviranomaisille tämän lain ja terveydenhuolto-lain mukaisesta toiminnastaan kyseisten viran-omaisten tehtävien asianmukaiseksi hoitamisek-si tarpeellisiksi katsottavia tietoja ja selvityksiä.


4.Laki

sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisestimuutetaan sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain (734/1992) 5 §:n 1, 5—7

kohdat, 8 § (poist.), 9 §:n 2 momentti, 12 §:n 1 momentti, 13 a §:n 2 momentti ja 13 b §,sellaisena kuin niistä ovat 5 §:n 1 kohta laissa 434/2010, 9 §:n 2 momentti laissa 858/2004, 12 §:n

1 momentti laissa 1311/2003 sekä 13 a §:n 2 momentti ja 13 b § laissa 1363/2004 jalisätään 5 §:ään uusi 1 a kohta seuraavasti

5 §

Maksuttomat terveyspalvelut

Terveydenhuollon palveluista ovat maksutto-mia:

1) terveydenhuoltolain ( / ) 13—17 §:n,19 §:n 1 kohdan sekä 20, 24, 27 ja 29 §:n perus-teella järjestetyt perusterveydenhuollon palve-lut sekä hoitoon kuuluvat aineet ja pitkäaikaisensairauden hoitoon tarkoitetut hoitotarvikkeet;maksuja saa kuitenkin periä

a) 18 vuotta täyttäneille annetuista avosai-raanhoidon ja suun terveydenhuollon palveluis-ta,

b) laitoshoidosta ja laitoshoitona annetustakuntoutuksesta,

c) yksilökohtaisesta fysioterapiasta,

d) terveydenhuollon ammattihenkilön anta-mista todistuksista ja lausunnoista silloin kun neeivät liity potilaan hoitoon, sekä

e) yksityislääkärin lähetteellä tehtävistä labo-ratorio- ja kuvantamistutkimuksista;

1 a) terveydenhuoltolain 39 ja 40 §:n perus-teella järjestetty ensihoito, lukuun ottamatta en-sihoitoon liittyvää sairaankuljetusta; (uusi)— — — — — — — — — — — — — —

5) alle 18-vuotiaalle henkilölle annettava hoi-to ja ylläpito siltä osin kuin hoitopäiviä kalente-rivuodessa on kertynyt yli seitsemän sekä sarjas-sa annettava lääkinnällinen kuntoutus ja hypo-sensibilisaatio-, puhe- ja äänihäiriö-, säde- ja sy-tostaattihoito sekä muu vastaava hoito samoinkuin jatkuva dialyysihoito (poist.); (uusi)

(6 kohta kuten HE)

19


7) terveydenhuoltolain 29 §:ssä tarkoitetunlääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineet sekäniiden sovitus, tarpeellinen uusiminen ja huoltopaitsi silloin, kun apuvälineen tarve aiheutuu ta-paturmavakuutuslain (608/1948), maatalousyrit-täjien tapaturmavakuutuslain (1026/1981), soti-lasvammalain (404/1948), liikennevakuutuslain(279/1959), potilasvahinkolain (585/1986) tainäitä vastaavan aikaisemman lain mukaan kor-vattavasta vahingosta tai ammattitaudista; sekä— — — — — — — — — — — — — —

8 §

Työterveyshuollon maksut

Terveyskeskuksen tuottamista terveyden-huoltolain 18 §:n 1 momentissa ja 19 §:n 2 koh-dassa tarkoitetuista työterveyshuoltopalveluistatai terveyskeskuksen työnantajalle järjestämistä18 §:n 3 momentissa tarkoitetuista sairaanhoito-ja muista terveydenhuoltopalveluista työnantajaon velvollinen suorittamaan terveyskeskuksellevaltioneuvoston asetuksella säädettävien perus-

20

teiden mukaan määräytyvät maksut ja korvauk-set terveydenhuollon eri toimenpiteistä ja toi-minnoista.

Terveyskeskuksen järjestämästä terveyden-huoltolain 18 §:n 2 momentissa tarkoitetustatyöterveyshuollosta yrittäjä tai muu omaa työ-tään tekevä on velvollinen suorittamaan terveys-keskukselle valtioneuvoston asetuksella säädet-tävien perusteiden mukaan määräytyvät maksutja korvaukset terveydenhuollon eri toimenpiteis-tä ja toiminnoista.

Edellä 1 ja 2 momentissa tarkoitettujen mak-sujen ja korvausten perusteet on valtioneuvos-ton asetuksella määrättävä sellaisiksi, että mak-sut ja korvaukset peittävät kunnalle keskimäärinaiheutuvat todelliset kustannukset. (Uusi)

9, 12, 13 a ja 13 b§(Kuten HE)


Valiokunnan uudet lakiehdotukset

5. Laki

vammaisten henkilöiden tulkkauspalvelusta annetun lain 24 §:n muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisestimuutetaanvammaisten henkilöiden tulkkauspalvelusta annetun lain (133/2010) 24 §:n 6 kohta

seuraavasti:

24 §

Oikeus tietojen luovuttamiseen

Kansaneläkelaitoksella on oikeus sen lisäksi,mitä viranomaisten toiminnan julkisuudesta an-netussa laissa (621/1999) säädetään, salassapito-

säännösten ja muiden tiedon saantia koskevienrajoitusten estämättä antaa:— — — — — — — — — — — — — —

6) apuvälineitä vammaisuuden perusteellajärjestettävistä palveluista ja tukitoimista anne-tun lain (380/1987) tai terveydenhuoltolain ( / )


mukaan järjestävälle kunnan sosiaali- tai tervey-denhuollon viranomaiselle pyynnöstä tiedotKansaneläkelaitoksen etätulkkausta varten jär-jestämistä välineistä ja laitteista;— — — — — — — — — — — — — —

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä toukokuu-ta 2011.

Ennen tämän lain voimaan tuloa voidaan ryh-tyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpi-teisiin.

6.Laki

ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alueesta annetun lain 1 §:n muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisestimuutetaanympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alueesta annetun lain (410/2009) 1 § seu-

raavasti:

1 §

Soveltamisala

Tätä lakia sovelletaan terveydenhuoltolain( / ) 21 §:n 2 momentissa luetelluissa laeissatarkoitettujen yksilön ja hänen elinympäristönsäterveydensuojelua koskevien tehtävien (ympä-

ristöterveydenhuolto) järjestämiseen kunnassatai kuntien välisenä yhteistoimintana.



7.Laki

Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastosta annetun lain 2 §:n muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisestimuutetaanSosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastosta annetun lain (669/2008) 2 §:n 1

momentin 1 kohta, sellaisena kuin se on laissa 1263/2010, seuraavasti:

2 §

Tehtävät

Viraston tehtävänä on huolehtia:

1) terveydenhuollon ammattihenkilöistä an-netussa laissa (559/1994), kansanterveyslaissa(66/1972), työterveyshuoltolaissa (1383/2001),erikoissairaanhoitolaissa (1062/1989), tervey-denhuoltolaissa ( / ), mielenterveyslaissa

21


(1116/1990), yksityisestä terveydenhuollostaannetussa laissa (152/1990), tartuntatautilaissa(583/1986), sosiaali- ja terveydenhuollon asia-kastietojen sähköisestä käsittelystä annetussalaissa (159/2007), sähköisestä lääkemääräykses-tä annetussa laissa (61/2007), sosiaalihuoltolais-sa (710/1982), yksityisten sosiaalipalvelujenvalvonnasta annetussa laissa (603/1996), kehi-tysvammaisten erityishuollosta annetussa laissa(519/1977), terveydensuojelulaissa (763/1994),alkoholilaissa (1143/1994), tupakkalaissa(693/1976), geenitekniikkalaissa (377/1995) ja

22

terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista anne-tussa laissa (1505/1994) sille säädetystä lupahal-linnosta, ohjauksesta ja valvonnasta; — — — — — — — — — — — — — —



8.Laki

Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista annetun lain 18 §:n muut-tamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisestikumotaanKansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista annetun lain

(566/2005) 18 §:n 1 momentin 3 kohta sekä muutetaan18 §:n 1 momentin 2 kohta seuraavasti:

18 §

Kuntoutusraha lakisääteisen kuntoutuksen ajal-ta

Kuntoutusrahaan on oikeus, jos kuntoutus ontarpeellista kuntoutujan työelämässä pysymisek-si, työelämään palaamiseksi tai työelämään pää-semiseksi ja kuntoutusta annetaan seuraavanlain tai lainkohdan perusteella:— — — — — — — — — — — — — —

2) terveydenhuoltolain ( / ) 29 §;— — — — — — — — — — — — — —




9.Laki

sairausvakuutuslain muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisestimuutetaan sairausvakuutuslain (1224/2004) 4 luvun 1 §:n 3 momentti ja 6 §:n 1 momentti, 13 lu-

vun 8 § ja 15 luvun 16 a §:n 1 momentti, sellaisina kuin niistä on 4 luvun 1 §:n 3 momentti laissa912/2007 ja 15 luvun 16 a §:n 1 momentti laissa 1203/2007, seuraavasti:

4 luku

Matkakustannusten korvaaminen

1 §

Vakuutetun tekemä matka

— — — — — — — — — — — — — —Ulkomailla ja ulkomaille tehdyn matkan ai-

heuttamia kustannuksia ei korvata tämän lain pe-rusteella. Jos vakuutettu on joutunut hoidon tar-peeseen vastavuoroisesta sairaan- ja terveyden-hoidosta rajaseudulla annetun lain (307/1961)1 §:ssä tarkoitetulla rajaseudulla tai vakuute-tulle kansanterveyslain (66/1972), erikoissai-raanhoitolain (1062/1989) tai terveydenhuolto-lain ( / ) mukaan järjestettäväksi tarkoitettuhoito on annettu mainitussa laissa tarkoitetullarajaseudulla asuvalle, vakuutetulla on oikeussaada korvausta matkakustannuksista siten kuintässä laissa säädetään.

6 §

Sairaankuljetus

Vakuutetulle korvataan terveydenhuoltolain39 ja 40 §:ssä tarkoitetusta ensihoitopalvelustaaiheutuneet kustannukset. Jos kohteessa anne-tun ensihoidon ansiosta vakuutetun tila on kor-jaantunut niin, että kuljetusta jatkohoitopaik-kaan ei tarvita, sairaankuljetusajoneuvon koh-teessa käynnistä aiheutuneet kustannukset kor-vataan vakuutetulle aiheutuneena kustannukse-na.— — — — — — — — — — — — — —

13 luku

Työterveyshuoltoa koskevat korvaukset

8 §

Kunnan oikeus korvaukseen työterveyshuollosta

Terveyskeskusta ylläpitävällä kunnalla on oi-keus saada Kansaneläkelaitokselta korvaustatyöterveyshuoltopalvelujen kustannuksista, jospalvelut on annettu yrittäjälle tai muulle omaatyötään tekevälle terveydenhuoltolain 18 §:n 2momentin mukaisesti. Korvausta suoritetaanenintään se määrä, jonka Kansaneläkelaitos oli-si velvollinen suorittamaan vastaavana korvauk-sena edellä tarkoitetulle yrittäjälle tai muulleomaa työtään tekevälle.

15 luku

Toimeenpanoa koskevat säännökset

16 a §

Neuvoston asetuksen (ETY) N:o 1408/71 sekä sosiaaliturva- ja sairaanhoitosopimusten nojal-la annettavien sairaus- ja äitiysetuuksien kus-

tannusten korvaaminen

Kansaneläkelaitos korvaa sen mukaan kuinvaltioneuvoston asetuksella tarkemmin sääde-tään julkisia terveyspalveluja antavalle yksiköl-le valtion varoista kustannukset, jotka ovat ai-heutuneet 16 §:ssä tarkoitetun asetuksen tai Suo-mea sitovan kansainvälisen sosiaaliturva- taisairaanhoitosopimuksen perusteella muuallakuin Suomessa vakuutetulle henkilölle annetuis-

23


ta sairaus- tai äitiysetuuksista. Edellä tarkoite-tuista kustannuksista korvataan enintään palve-lun järjestämisestä aiheutuneiden kustannustenmäärä vähennettynä palvelun käyttäjältä perityl-lä asiakasmaksulla. Hoitopalvelun järjestämi-sestä aiheutuvilla kustannuksilla tarkoitetaanmaksua, jonka kuntayhtymän ulkopuolinen kun-ta terveydenhuoltolain 58 §:n nojalla maksaisikuntayhtymälle asukkaansa hoitokustannuksis-ta, jos hoito tulisi kunnan maksettavaksi. Jospalvelun käyttäjä saa hoitoa kunnan tai kuntayh-tymän ylläpitämässä terveyskeskuksessa, sairaa-lassa tai muussa terveydenhuollon toimintayksi-kössä, tarkoitetaan palvelun järjestämisestä ai-heutuvilla kustannuksilla maksua, joka tervey-

24

denhuoltolain 58 §:n nojalla perittäisiin toisestakunnasta olevan potilaan kotikunnalta. Valtionvaroista Kansaneläkelaitos korvaa myös vieraal-le valtiolle suoritettavat sairaus- tai äitiysetuuk-sien kustannusten korvaukset. Vieraan valtionsuorittamat kustannusten korvaukset tilitetäänvaltiolle.— — — — — — — — — — — — — —



10.Laki

potilaan asemasta ja oikeuksista annetun lain 3 ja 4 §:n muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisestimuutetaan potilaan asemasta ja oikeuksista annetun lain (785/1992) 3 §:n 1 ja 4 momentti sekä

4 §, sellaisina kuin ne ovat 3 §:n 1 momentti laissa 653/2000, 4 momentti laissa 429/2003 ja 4 § la-eissa 653/2000 ja 857/2004 seuraavasti:

3 §

Oikeus hyvään terveydenja sairaanhoitoon ja siihen liittyvään kohteluun

Jokaisella Suomessa pysyvästi asuvalla hen-kilöllä on oikeus ilman syrjintää hänen tervey-dentilansa edellyttämään terveydenja sairaan-hoitoon niiden voimavarojen rajoissa, jotka kul-loinkin ovat terveydenhuollon käytettävissä.Suomessa tilapäisesti oleskelevien henkilöidenoikeudesta hoitoon on voimassa, mitä siitä erik-seen säädetään tai valtioiden välillä vastavuoroi-sesti sovitaan. Kunnan ja valtion velvollisuudes-ta järjestää terveydenhuollon palveluja on lisäk-si voimassa, mitä kansanterveyslaissa, erikois-sairaanhoitolaissa, terveydenhuoltolaissa ( / ),

tartuntatautilaissa (583/1986), mielenterveys-laissa (1116/1990), rikosseuraamuslaitoksestaannetussa laissa ( / ) sekä terveydenhuollonjärjestämisestä puolustusvoimissa annetussalaissa säädetään— — — — — — — — — — — — — —

Potilaan oikeudesta käyttää suomen tai ruot-sin kieltä, tulla kuulluksi ja saada toimituskirjan-sa suomen tai ruotsin kielellä sekä hänen oikeu-destaan tulkkaukseen näitä kieliä viranomaisis-sa käytettäessä säädetään kielilain (423/2003)10, 18 ja 20 §:ssä. Kuntien ja kuntayhtymienvelvollisuudesta järjestää terveydenja sairaan-hoitopalveluja suomen ja ruotsin kielellä sääde-tään terveydenhuoltolain 6 §:ssä.


4 §

Pääsy hoitoon

Potilaalle on ilmoitettava hoitoon pääsynajankohta. Jos ilmoitettu ajankohta muuttuu, onuusi ajankohta ja muutoksen syy ilmoitettavapotilaalle välittömästi. Hoitoon pääsystä ja hoi-don järjestämisestä kansanterveystyön ja eri-koissairaanhoidon yksiköissä säädetään erik-seen terveydenhuoltolaissa.

Kiireellisen hoidon tarpeessa olevalle henki-lölle annettavasta avusta ja hoitoon ottamisestaon voimassa, mitä niistä terveydenhuoltolain50 §:ssä ja terveydenhuollon ammattihenkilöis-tä annetun lain 15 §:ssä säädetään.



11.Laki

liikennevakuutuslain perusteella korvattavasta kuntoutuksesta annetun lain 7 §:n muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisestimuutetaan liikennevakuutuslain perusteella korvattavasta kuntoutuksesta annetun lain

(626/1991) 7 §:n 1 momentti, sellaisena kuin se on laissa 1361/2004, seuraavasti:

7 §

Työ- tai toimintakykyyn liittyvät kuntoutus

Kuntoutuksena korvataan, siltä osin kuin sitäei ole sairaanhoitona säädetty terveydenhuolto-lain ( / ) mukaan terveyskeskuksen tai sairaan-hoitopiirin tehtäväksi, vakuutusyhtiön maksusi-toumuksella valitsemassa kuntoutuspaikassa an-netuista kuntoutujan työ- tai toimintakyvyn taisosiaalisen toimintakyvyn ja suoriutumisen

edistämiseksi ja ylläpitämiseksi tarvittavista toi-menpiteistä aiheutuvat kustannukset.— — — — — — — — — — — — — —



25


12.Laki

tapaturmavakuutuslain perusteella korvattavasta kuntoutuksesta annetun lain 7 §:n muuttami-sesta

Eduskunnan päätöksen mukaisestimuutetaan tapaturmavakuutuslain perusteella korvattavasta kuntoutuksesta annetun lain

(625/1991) 7 §:n 1 momentti, sellaisena kuin se on laissa 1359/2004, seuraavasti:

7 §

Työ- tai toimintakykyyn liittyvä kuntoutus

Kuntoutuksena korvataan siltä osin kuin sitäei ole sairaanhoitona säädetty terveydenhuolto-lain ( / ) mukaan terveyskeskuksen tai sairaan-hoitopiirin tehtäväksi, vakuutuslaitoksen mak-susitoumuksella valitsemassa kuntoutuspaikas-sa annetuista kuntoutujan työ- tai toimintaky-vyn tai sosiaalisen toimintakyvyn ja suoriutumi-

sen edistämiseksi ja ylläpitämiseksi tarvittavistatoimenpiteistä aiheutuvat kustannukset.— — — — — — — — — — — — — —



13.Laki

mielenterveyslain 3 §:n muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisestimuutetaan mielenterveyslain (1116/1990) 3 §:n 1 ja 2 momentti, sellaisina kuin ne ovat laissa

1066/2009, seuraavasti:

3 §

Mielenterveyspalvelujen järjestäminen

Kunnan tulee huolehtia alueellaan tässä lais-sa tarkoitettujen mielenterveyspalvelujen järjes-tämisestä osana kansanterveystyötä siten kuinterveydenhuoltolaissa ( / ) säädetään ja osanasosiaalihuoltoa siten kuin sosiaalihuoltolaissa(710/1982) säädetään.

Erikoissairaanhoitolaissa (1062/1989) tarkoi-tetun sairaanhoitopiirin kuntayhtymän tulee

huolehtia erikoissairaanhoitona annettavistamielenterveyspalveluista alueellaan siten kuinterveydenhuoltolaissa ja tässä laissa säädetään.— — — — — — — — — — — — — —



26


14.Laki

rintamaveteraanien kuntoutuksesta annetun lain 7 §:n muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisestimuutetaan rintamaveteraanien kuntoutuksesta annetun lain (1184/1988) 7 § 1 momentti, sellaise-

na kuin se on laissa 1040/1997, seuraavasti:

7 §

Korvausten perusteet

Kunnalle korvataan terveyskeskuksessa jär-jestetystä kuntoutuksesta aiheutuvat kustannuk-set noudattaen, mitä terveydenhuoltolain ( / )58 §:ssä säädetään. Kunnan terveyskeskuksellesuoritettavaa korvausta laskettaessa palvelujenkäyttäjiltä perittäviä asiakasmaksuja ei kuiten-

kaan lueta korvauksesta vähennettäviksi toimin-tatuloiksi.— — — — — — — — — — — — — —



15.Laki

lääkelain 65 §:n muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisestimuutetaan lääkelain (395/1987) 65 §:n 2 momentti, sellaisena kuin se on laissa 700/2002, seu-

raavasti:

65 §— — — — — — — — — — — — — —

Lisäksi sairaala-apteekista ja lääkekeskukses-ta voidaan luovuttaa vastikkeetta terveydenhuol-tolain ( / ) 13 §:ssä tarkoitettuun kansantervey-delliseen valistustyöhön ja raskauden ehkäisy-neuvontaan ja 26 §:ssä tarkoitettuun valistus- jaehkäisytoimintaan käytettäviä lääkkeitä. Sa-moin voidaan luovuttaa vastikkeetta tartuntatau-tilain (583/1986) 25 §:ssä tarkoitettuja rokottei-ta sekä sosiaali- ja terveydenhuollon asiakas-

maksuista annetun lain (734/1992) 5 §:n 4 koh-dassa tarkoitettuja lääkkeitä.— — — — — — — — — — — — — —



27


16.Laki

tartuntatautilain 7 §:n muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisestimuutetaan tartuntatautilain (583/1986) 7 §:n 1 momentti, sellaisena kuin se on laissa 935/2003,

seuraavasti:

7 §Kunnan velvollisuutena on järjestää alueel-

laan tässä laissa tarkoitettu tartuntatautien vas-tustamistyö osana kansanterveystyötä siten kuinkansanterveyslaissa (66/1972), terveydenhuolto-laissa ( / ) ja tässä laissa säädetään. — — — — — — — — — — — — — —

28



17.Laki

sosiaalihuoltolain 12 c §:n muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisestimuutetaan sosiaalihuoltolain (710/1982) 12 c §:n 2 momentti, sellaisena kuin se on laissa


12 c §— — — — — — — — — — — — — —

Tämän lain 17 §:n 1 momentin 3 kohdassa tar-koitetut kotipalvelut ja terveydenhuoltolain ( / )25 §:ään sisältyvät kotisairaanhoidon tehtävätvoidaan kokeilussa järjestää osittain tai koko-naan yhdistettyinä kotihoidoksi. Kotihoidon toi-meenpanosta huolehtiminen voidaan toteuttaamyös siten, että kunnan kotipalvelujen tehtäviäannetaan asianomaisen kansanterveystyöstähuolehtivan kuntayhtymän toimielimelle, tai si-

ten, että kansanterveystyön kuntayhtymälle kuu-luvia kotisairaanhoidon tehtäviä siirretään asian-omaisten kuntien sosiaalihuollosta vastaavilletoimielimille.




18.Laki

työterveyslaitoksen toiminnasta ja rahoituksesta annetun lain 3 b §:n muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisestimuutetaan työterveyslaitoksen toiminnasta ja rahoituksesta annetun lain (159/1978) 3 b §:n 2

momentti, sellaisena kuin se on laissa 1270/2009, seuraavasti:

3 b §— — — — — — — — — — — — — —

Jos yksityinen terveyspalvelujen tuottaja onoikeutettu saamaan antamastaan työterveyshuol-lon erikoislääkärikoulutuksesta korvausta ter-veydenhuoltolain ( / ) perusteella, sille ei mak-seta korvausta tämän lain perusteella.— — — — — — — — — — — — — —



19.Laki

liikennevakuutuslain 6 a §:n muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisestimuutetaan liikennevakuutuslain (279/1959) 6 a §:n 1 momentti, sellaisena kuin se on laissa


6 a §Vahingoittuneella on oikeus saada korvaus

vamman tai sairauden johdosta tarpeellisestasairaanhoidosta, jota annetaan tarpeettomia kus-tannuksia välttäen kansanterveyslain (66/1972),erikoissairaanhoitolain (1062/1989) ja tervey-denhuoltolain ( / ) perusteella julkisena tervey-denhuoltona, yksityisestä terveydenhuollostaannetussa laissa (152/1990) tarkoitettuna palve-luna tai terveydenhuollon ammattihenkilöistäannetussa laissa (559/1994) tarkoitettuna itse-

näisenä ammatinharjoittajana, jos vakuutusyh-tiö on antanut maksusitoumuksen hoidon kor-vaamisesta siten kuin jäljempänä säädetään.— — — — — — — — — — — — — —



29


20.Laki

tapaturmavakuutuslain 15 §:n muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisestimuutetaan tapaturmavakuutuslain (608/1948) 15 §:n 1 momentti, sellaisena kuin se on laissa


15 §Vahingoittuneella on oikeus saada korvaus

vamman tai sairauden johdosta tarpeellisestasairaanhoidosta, jota annetaan tarpeettomia kus-tannuksia välttäen kansanterveyslain (66/1972),erikoissairaanhoitolain (1062/1989) tai tervey-denhuoltolain ( / ) perusteella julkisena tervey-denhuoltona, yksityisestä terveydenhuollostaannetussa laissa (152/1990) tarkoitettuna palve-luna tai terveydenhuollon ammattihenkilöistäannetussa laissa (559/1994) tarkoitettuna itse-

30

näisenä ammatinharjoittajana, jos vakuutuslai-tos on antanut maksusitoumuksen hoidon kor-vaamisesta siten kuin jäljempänä säädetään. — — — — — — — — — — — — — —



21.Laki

sotilasvammalain 6 ja 6 a §:n muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisestimuutetaan sotilasvammalain (404/1948) 6 §:n 4 momentti ja 6 a §:n 2 momentti, sellaisina kuin

ne ovat 6 §:n 4 momentti laissa 578/2007 ja 6 a §:n 2 momentti laissa 776/1998, seuraavasti:

6 §— — — — — — — — — — — — — —

Vahingoittuneelle tai sairastuneelle, jonkatyökyvyttömyysaste on vähintään 20 prosenttia,korvataan sosiaalihuoltolain (710/1982) 17 §:n 1momentin 3 kohdan mukaisista kotipalveluistaja 4 kohdan mukaisista asumispalveluista,omaishoidon tuesta annetun lain (937/2005) mu-kaisesta omaishoidon tuesta sekä terveydenhuol-tolain ( / ) 24 §:n mukaisista sairaanhoidonpalveluista aiheutuneet kustannukset. Palvelu-tai tukiasunnosta perittävää vuokraa tai vastaa-vaa maksua ei kuitenkaan korvata. Kotipalvelu-

jen, asumispalvelujen ja omaishoidon tuen kor-vaamisesta säädetään tarkemmin valtioneuvos-ton asetuksella.— — — — — — — — — — — — — —

6 a §— — — — — — — — — — — — — —

Sairaanhoitolaitoksen antama ja terveyskes-kuksen antama tai järjestämä hoito ja kuntoutuskorvataan kunnalle tai kuntayhtymälle tervey-denhuoltolain 58 §:n mukaisesti. Mainittujakorvauksia laskettaessa vähennettäviin toiminta-tuloihin ei kuitenkaan lueta palvelujen käyttäjil-


tä perittäviä asiakasmaksuja. Korvaus sosiaali-palveluista lasketaan samoin kuin terveyskes-kuksen antamasta ja järjestämästä hoidostaasianomaisen toiminnon kustannusten ja suorit-teiden mukaan.



22.Laki

kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisestimuutetaan kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain (1704/2009) 2 §:n 1 momentin

12 kohta ja 59 §:n 2 momentin 9 kohta seuraavasti:

2 §

Poikkeukset soveltamisalasta

Tämän lain perusteella ei myönnetä valtion-osuutta käyttökustannuksiin, jotka aiheutuvat: — — — — — — — — — — — — — —

12) terveydenhuollon opetuksen ja tutkimuk-sen järjestämisestä siltä osin kuin siitä makse-taan terveydenhuoltolain ( / ) 59—61 §:n pe-rusteella valtion korvausta.— — — — — — — — — — — — — —

59 §

Kustannustenjaon tarkistuksessa huomioon otettavat käyttökustannukset

— — — — — — — — — — — — — —Kustannustenjaon tarkistuksessa ei oteta huo-

mioon kuitenkaan käyttökustannuksia, jotka ai-heutuvat:— — — — — — — — — — — — — —

9) terveydenhuollon opetuksen ja tutkimuk-sen järjestämisestä siltä osin kuin tästä makse-taan valtion korvausta terveydenhuoltolain 59—61 §:n perusteella.— — — — — — — — — — — — — —



31


23.Laki

valtion virkamiehen ja työntekijän terveydenhuollosta ulkomailla annetun lain 3 §:n muuttami-sesta

Eduskunnan päätöksen mukaisestimuutetaan valtion virkamiehen ja työntekijän terveydenhuollosta ulkomailla annetun lain

(176/1987) 3 §:n 1 momentin 7 kohta seuraavasti:

3 §Tässä laissa tarkoitettuun terveydenhuoltoon

kuuluu: — — — — — — — — — — — — — —

7) virkamiehen tai työntekijän taikka tämänaviopuolison huollettavana olevan naimattomanlapsen hampaiden tutkimus ja hoito siinä laajuu-dessa kuin vastaava hammashuolto Suomessa on

32

sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuistaannetun lain (734/1992) perusteella maksutonta;— — — — — — — — — — — — — —



24.Laki

yliopistolain 46 §:n muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisestimuutetaan yliopistolain (558/2009) 46 §:n 2 momentin 3 kohta seuraavasti:

46 §

Ylioppilaskunta

— — — — — — — — — — — — — —Ylioppilaskunnan erityisenä tehtävänä on:

— — — — — — — — — — — — — —3) osallistua tarvittaessa terveydenhuoltolain

( / ) 17 §:ssä ja sairausvakuutuslain(1224/2004) 13 luvun 11—14 §:ssä säädettyjen

opiskelijan perusterveydenhuoltoa koskevientehtävien toteuttamiseen.— — — — — — — — — — — — — —




25.Laki

opiskelijavalintarekisteristä ja ylioppilastutkintorekisteristä annetun lain 5 §:n muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisestimuutetaan opiskelijavalintarekisteristä ja ylioppilastutkintorekisteristä annetun lain

(1058/1998) 5 §:n 1 momentin 4 kohta, sellaisena kuin se on laissa 560/2009, seuraavasti:

5 §

Tietojen luovuttaminen

Opiskelijavalintarekisteristä saa luovuttaa3 §:n 1 ja 3 momentissa tarkoitettuja tietoja sa-lassapitosäännösten estämättä siinä määrin kuinvastaanottajan tehtävien hoitamiseksi on tar-peen:— — — — — — — — — — — — — —

4) terveydenhuoltolain ( / ) mukaista opis-keluterveydenhuoltoa järjestävälle kunnalle ja

muulle mainitun lain mukaisen opiskelutervey-denhuollon järjestäjälle tämän tehtävän hoita-mista varten;— — — — — — — — — — — — — —



26.Laki

ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 37 a §:n muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisestimuutetaan ammatillisesta koulutuksesta annetun lain (630/1998) 37 a §:n 2 momentti, sellaisena

kuin se on laissa 479/2003, seuraavasti:

37 a §

Opiskelijahuolto

— — — — — — — — — — — — — —Opiskelijaterveydenhuollosta säädetään ter-

veydenhuoltolaissa ( / ) ja opiskelijoiden so-siaalisten ja psyykkisten vaikeuksien poistami-

seksi tarvittavista palveluista lastensuojelulais-sa (417/2007).— — — — — — — — — — — — — —



33


27.Laki

perusopetuslain 31 a §:n muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisestimuutetaan perusopetuslain (628/1998) 31 a §:n 2 momentti, sellaisena kuin se on laissa


31 a §

Oppilashuolto

— — — — — — — — — — — — — —Oppilashuoltoon sisältyvät opetuksen järjes-

täjän hyväksymän opetussuunnitelman mukai-nen oppilashuolto sekä oppilashuollon palvelut,jotka ovat terveydenhuoltolaissa ( / ) tarkoitettukouluterveydenhuolto sekä lastensuojelulaissa

34

(417/2007) tarkoitettu koulunkäynnin tukemi-nen. — — — — — — — — — — — — — —



28.Laki

asevelvollisuuslain 24 §:n muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisestimuutetaan asevelvollisuuslain (1438/2007) 24 §:n 1 momentti seuraavasti:

24 §

Kustannusten korvaaminen

Kunnan järjestämän terveystarkastuksen jakunnan kutsuntaan järjestämien lääkärien kus-tannusten korvaamisesta säädetään terveyden-huoltolain ( / ) 72 §:ssä. Kustannukset tilojen

järjestämisestä kutsuntaa varten korvataan sitenkuin aluetoimisto ja kunta erikseen sopivat.— — — — — — — — — — — — — —



StVM 40/2010 vp — HE 90/2010 vp

Helsingissä 1 päivänä joulukuuta 2010

Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa

pj. Inkeri Kerola /keskvpj. Sirpa Asko-Seljavaara /kokjäs. Maria Guzenina-Richardson /sd

Arja Karhuvaara /kokAnneli Kiljunen /sdMarjaana Koskinen /sdHåkan Nordman /r

Markku Pakkanen /kesk (osittain)Päivi Räsänen /kdPaula Sihto /keskSeppo Särkiniemi /keskSatu Taiveaho /sdLenita Toivakka /kokErkki Virtanen /vas.

Valiokunnan sihteerinä on toiminut

valiokuntaneuvos Harri Sintonen.

35

StVM 40/2010 vp — HE 90/2010 vp Vastalause 1

VASTALAUSE 1

PerustelutHallituksen esityksen tavoitteet ovat tärkeitä,mutta toteutus ontuu. Lakiuudistus jää puutteel-liseksi, koska uudistuksessa ei puututa palvelu-rakenteisiin, järjestämisvastuisiin eikä tervey-denhuollon rahoitukseen. Terveydenhuoltolaki-uudistuksen piti myös koota yhteen perustervey-denhuoltolaki ja erikoissairaanhoitolaki ja näinselkeyttää terveydenhuollon lainsäädäntöä. Kos-ka terveydenhuollon järjestämisrakenteista eikuitenkaan päästy yksimielisyyteen, jäävät uu-den lain lisäksi voimaan erikoissairaanhoitolakija kansanterveyslaki järjestämissäännöksineen.

Pelkkä sisällöllisten asioiden täsmentäminenei riitä ratkaisemaan niitä haasteita, joita suoma-laisella terveydenhuoltojärjestelmällä on edes-sään. Jos palvelujen tuottamistavat ja toimintata-vat yleisellä tasolla pysyvät ennallaan, jäävätvaikutukset vaatimattomiksi. Pelkästään toimin-toja kehittämällä ei pystytä ratkaisemaan tervey-denhuollon rahoituksen riittävyyttä. Myös poti-laan hoidosta kokonaisvastuun kantavan tahonmäärittäminen tarvitsisi kipeästi selkeyttämistä.Koko lakiuudistus jää siksi hyvin nimelliseksi.

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämis- jarahoituslaki olisikin tullut valmistella yhdessäterveydenhuoltolain kanssa ja tuoda molemmatlait eduskuntakäsittelyyn samaan aikaan.

Terveyserojen kaventamiseen ei tehokkaitatyökalujaSosioekonomiset terveyserot eivät ole Suomes-sa kaventuneet, vaan päinvastoin kasvaneet.Myös OECD on Suomen terveydenhuoltoa kos-kevissa arvioinneissaan kiinnittänyt huomiotaterveyserojen suuruuteen ja pitänyt niiden ka-ventamista välttämättömänä. Sosioekonomistenterveyserojen kaventamisen tavoite on läsnä hal-lituksen esityksessä, mutta siihen liittyvät kei-not nähdään kapeasti terveyden edistämisenä,neuvontana, terveyskasvatuksena ja terveyspal-

36

veluina. Tavoitteiden toteutuminen käytännönpalveluissa jää avoimeksi erityisesti työelämänulkopuolella olevien kohdalla.

Sosioekonomisten terveyserojen kaventami-nen edellyttää myös huomattavasti laajempia so-siaalipoliittisia ja yhteiskuntapoliittisia toimiakuin mitä terveydenhuoltolakiesityksessä on to-dettu. Se edellyttää köyhyyden vähentämistä, ih-misten toimeentulon parantamista sekä koulu-tukseen ja asumiseen liittyviä ratkaisuja.

Riittävä rahoitus lain toimeenpanoon puuttuu Hallitus on varannut uudistukselle korotettuavaltionosuutta uudistuksen toimeenpanoon vainvuodelle 2011, jolloin kustannusvaikutusten ar-vioidaan olevan 10 miljoonaa euroa (netto). Ar-vio perustuu oletukseen lain myönteisten vaiku-tusten nopeasta toteutumisesta. Muutosten toi-meenpano ja realisoituminen kestää kuitenkinvuosia, joten taloudellisia vaikutuksia tulee täs-mentää ja arvioida pitkällä aikajänteellä. Esityk-sen toimeenpanon kustannukset tulee ottaa huo-mioon myöhemmissä valtion kehysratkaisuissa.Laissa on monia hyviä ja kannatettavia tavoittei-ta, kuten velvoite kunnille ja sairaanhoitopiireil-le järjestää yhdenvertaisen saatavuuden mukai-sesti terveyspalveluita koko maassa. Toisaaltajos resurssit olisi turvattu, useimmat ehdotuksenhyvistä kirjauksista voitaisiin täyttää nykylain-säädännönkin puitteissa.

Terveydenhuollon rahoitusjärjestelmää tuleemyös yksinkertaistaa. Tavoitteena tulee olla yk-sikanavainen valtion ja kuntien rahoittama ter-veydenhuolto. Julkisten terveyspalveluiden tu-lee olla laadukkaita ja kaikkien saatavilla. Julki-sia terveydenhuollon palveluita on pitkällä aika-välillä vahvistettava niin, että yksityisten palve-luiden tarve vähenee. Palveluiden jakautuminenhyväosaisten yksityisiin ja heikompiosaisten jul-kisiin palveluihin on estettävä.

StVM 40/2010 vp — HE 90/2010 vpVastalause 1

Valinnanvapauden lisääminen tuo mukanaanmyös ongelmiaLakiesitykseen sisältyvä potilaiden valinnanva-pauden lisääminen on sinänsä kannatettava ta-voite, mutta asettanee etenkin laajentuessaan li-sähaasteita kunnissa palvelujen suunnittelulle jaennakoinnille sekä henkilöresurssien koulutta-miselle, sijoittumiselle ja kustannustehokkaallekäytölle. Esimerkiksi kesämökkikunnille ja toi-saalta keskuskunnille (mm. työssäkäynnin vuok-si) voi valinnanvapauden lisääntyminen aiheut-taa kasvavaa painetta palveluiden järjestämi-seen.

Lisäksi osalla potilaista saattaa olla vaikeuk-sia hankkia ja analysoida tietoja valintansa taus-taksi, joten he tarvitsevat ammattilaisten ja ver-taisryhmien tukea. Yksittäisen potilaan kohdal-la epätasa-arvoa voi myös aiheuttaa se, että hä-nen on vastattava matkakustannuksista itse sil-loin, kun valitsee hoitoyksikön pidemmän väli-matkan päästä. Johtuen erilaisista taloudellisistalähtökohdista ei kaikilla siten olisi mahdolli-suutta valita hoitopaikkaansa.

Lakiehdotuksen mukaan oikeus hoitopaikanvalintaan on kerran vuodessa. Vuoden aikarajaaei voida pitää kohtuullisena, mikäli esim. vali-tun hoitopaikan hoidon tai palvelun taso ei vas-taa odotettua. Vuoden rajaus ei saisi olla ehdo-ton. Lakiesitys ei myöskään selvästi kuvaa tilan-netta asiakkaan valinnanvapaudesta esimerkiksisiinä tapauksessa, kun henkilö siirtyy vuoden ai-kana omaishoitajaksi toiselle paikkakunnalle jahoidettava kuolee tänä aikana. Omaishoitajan tu-lee voida palata asiakkaaksi takaisin omaan kun-taansa, kunhan hän ilmoittaa asiasta kolmen vii-kon kuluessa.

Kuntoutuksen vastuiden selkeyttäminen kes-kenKuntoutuksen kehittäminen on välttämätöntä ih-misten toimintakyvyn parantamiseksi ja myöstyöurien pidentämisen kannalta sekä niiden al-ku- että loppupäässä. Kuntoutuksen kokonaisuu-den ja eri tahojen vastuiden selkiyttämiseen eilakiuudistus kuitenkaan anna riittävää vastaus-ta. Kuntoutukseen pääsy, kuntoutustarpeen ar-viointi ja kuntoutuksen suunnitelmallinen etene-

minen sisältävät merkittäviä ongelmia. Kuntou-tuksen ulkopuolelle jäävien ihmisten joukko onsuuri, ja erityisesti se koskee Kansaneläkelaitok-sen kuntoutuksen ulkopuolelle jääviä eli yli 65-vuotiaita. Väestön ikääntyessä ja työurien piden-tämisen ollessa tarpeen tulisi myös Kansanelä-kelaitoksen järjestämän vaikeavammaisen lää-kinnällisen kuntoutuksen ikäraja korottaa 68vuoteen.

Mielenterveyspalveluiden hoitotakuuta tiu-kennettavaLakiehdotuksessa esitetään täsmennettäväksilasten ja nuorten mielenterveyspalveluissa hoi-toon pääsyn aikarajoja koskevaa sääntelyä siten,että hoidon tarpeen arvioinnin perusteella tar-peelliseksi todettu hoito on järjestettävä alle 23-vuotiaille kolmen kuukauden kuluessa siitä, kunhoidon tarve on todettu. Uutta on ikärajan täs-mällinen määrittely. Uudistus on positiivinen,mutta mielestämme kolmen kuukauden aikara-jan hoitoon pääsyssä mielenterveyspalveluidenosalta tulisi koskea kaikkia. Nykyinen kuudenkuukauden aikaraja on mielenterveysongelmis-ta kärsivälle pitkä. Mielenterveysongelmat ovatnousseet merkittävimmäksi työkyvyttömyyselä-köitymistä aiheuttavaksi syyksi. Myös ajatellentyöurien pidentämistavoitetta ja työkyvyttö-myyseläkkeelle jäävien määrän vähentämista-voitteita on tärkeää tehostaa mielenterveyspal-velujen nopeaa saatavuutta. Esitämme lakiehdo-tuksen 53 §:n muuttamista siten, että mielenter-veyspalveluiden kolmen kuukauden hoitotakuukoskee kaikkia ikäryhmiä.

Hoitoon pääsyä koskevat säännökset (47—58 §) eivät myöskään sisällä konkreettista vel-voitetta, jonka perusteella esim. mielenterveys-ongelmista kärsivien hoitoon pääsyä voitaisiinseurata. Suomessa on 700 000 henkilöä, jotkakäyttävät Kelan korvaamia reseptillä määrättyjäpsyykenlääkkeitä. Heidän tarvitsemaansa muu-hun tarpeelliseen hoitoon pääsyä on kuitenkinvaikea arvioida, koska valtaosalla ei ole hoito-suunnitelmia, joiden toteutumista voisi seurata.Osassa maata ei kyetä riittävästi seuraamaanmielenterveysongelmien esiintymistä, arvioin-tia ja hoitoa. Ongelma korostuu perusterveyden-

37


huollossa. Hoidon todellinen tarve ei näy kun-nissa aikuisten hoidon tarpeen rekisteröintinä taihoitojonoina.

Hoitosuositukset ja niiden toteutuminen Terveydenhuoltolakiehdotuksen mukaan sosiaa-li- ja terveysministeriö laatii yhdessä Terveydenja hyvinvoinnin laitoksen kanssa yhtenäiset kii-reettömän hoidon perusteet. Laista ei ilmene täs-mällisesti, missä muodossa yhtenäiset kiireettö-män hoidon perusteet annetaan, mutta peruste-luissa lausutaan, että kyse on ohjeluonteisistasuosituksista, kuten nykyisinkin. Toisaalta yhte-näisen hoidon perusteet olisivat siis suosituksia,mutta toisaalta niitä velvoitettaisiin noudatta-maan. Valtakunnalliset Käypä hoito -suosituk-set eivät nyt toteudu kaikkialla. Jatkossa on har-kittava sitä, miten suositusten toimeenpanoavoidaan ohjata nykyistä tiukemmin.

Opiskelijat tasavertaiseen asemaan terveys-palveluissa Opiskeluterveydenhuollon osalta lukioiden jaammatillisten oppilaitosten psykologipalveluttulisi saattaa yhtä velvoittavalle tasolle kuinperusopetuslaissakin. Peruskouluissa palvelutovat lakisääteisiä, mutta lukiot ja ammatillisetoppilaitokset ovat edelleen vailla sitovia säädök-siä. Myös ammattikorkeakoulujen opiskelijoi-den terveydenhuollossa on ongelmia. Nykyiseterilaiset käytännöt johtavat siihen, että tiede- jaammattikorkeakoulujen opiskelijat eivät ole yh-denvertaisessa asemassa esimerkiksi mielenter-veyspalveluiden saannissa.

Iäkkäiden ennaltaehkäisevät palvelutPanostaminen ikääntyvien ihmisten toimintaky-vyn ylläpitoon ja sairauksien ennalta ehkäisyynon äärimmäisen tärkeää nyt, kun väestö ikään-tyy vauhdilla. Tarvitaan konkreettisia toimia,jotta voidaan tukea ikäihmisten selviytymistäomassa elinympäristössään mahdollisimman pit-kään. Mm. kunnan iäkkäiden asukkaiden ter-veystarkastuksilla ja hyvinvointia edistävillä ko-tikäynneillä voidaan vahvistaa henkilöiden hy-vinvointia, mutta se on myös keino hillitä kus-tannusten kasvupainetta sosiaali- ja terveyden-

38

huollossa. Näistä syistä lakiehdotuksen 20 §:n 3momentin sanamuotoa kunnan velvoitteidenosalta on tiukennettava.

Lakiehdotuksen 23 §:ssä, jossa ehdotetaansäädettäväksi asetuksenantovaltuus koskienmuun muassa opiskelija- ja kouluterveydenhuol-lon sisältöä sekä neuvolapalvelujen sisältöä, eimainita mahdollisuutta säätää asetuksella opis-kelu- ja työterveyshuollon ulkopuolelle jääviennuorten ja työikäisten tai iäkkäiden terveysneu-vonnan ja terveystarkastusten sisällöstä. Palve-lujen yhdenmukaisen ja tasavertaisen toteutumi-sen varmistamiseksi koko maassa tulisi säätääasetuksenantovaltuutus koskemaan myös opis-kelu- tai työterveyshuollon ulkopuolelle jäävillenuorille ja työikäisille tarkoitettuja terveysneu-vontaa ja terveystarkastuksia sekä iäkkäidenneuvontapalveluita.

Kuntien itsehallinto ja terveydenhuollon jär-jestäminenLakiehdotuksen 34 §:ssä esitetään säädettäväksiterveydenhuollon järjestämissuunnitelmasta.Järjestämissuunnitelman laatiminen on pykälän1 momentin perusteella samaan sairaanhoitopii-riin kuuluvien kuntien velvollisuus. Pykälän 2momentissa on säännökset suunnitelmassa so-vittavista seikoista. Pykälän 3 momentin nojallasuunnitelma voidaan hyväksyä sairaanhoitopii-rin kuntayhtymässä määräenemmistöllä. Pykäläon ongelmallinen sekä kunnan itsehallinnon ettäperusterveydenhuollon näkökulmasta, sillä sejättää järjestämissuunnitelman oikeusvaikutuk-set avoimiksi ja pahimmillaan heikentää perus-terveydenhuollon asemaa suhteessa erikoissai-raanhoitoon. On seurattava, miten 34 §:n 3 mo-mentti toteutuu ja puututtava mahdollisiin on-gelmiin terveydenhuollon järjestämistä linjaa-vaa lakia säädettäessä.

Perusterveydenhuollon yksikön asiantunte-muksen laajentaminen tärkeääPerusterveydenhuollon yksikössä lakiesityksen35 §:n mukaan tulee olla moniammatillinen ter-veysalan asiantuntemus. Kun yksikön tehtävänäon antaa asiantuntemusta terveydenhuollon jasoveltuvin osin myös sosiaalitoimen yhteenso-


vittamisesta, tulisi yksikössä olla myös sosiaa-lialan asiantuntemusta. Tästä syystä esitämmemuutosta 35 §:n 1 momenttiin.

Ensihoidon toimivaltuudet kuntoonSairaankuljetushenkilöstölle ei lakiehdotukses-sa turvata mahdollisuuksia päästä, tarvittaessavoimakeinojakin käyttäen, asuntoon tai vastaa-vaan paikkaan tilanteessa, jossa henkilön voi-daan hätäkeskukseen tehdyn ilmoituksen perus-teella olettaa olevan kiireellisen avun tarpeessa,mutta jossa pääsy hädässä olevan luo ei onnistutavanomaisin keinoin (esim. siten, että henkilöitse, hänen omaisensa tai huoltomies avaa oven).Lainsäädäntöön ei sisälly myöskään säännöksiäsairaankuljetushenkilöstön oikeudesta saada vir-ka-apua esimerkiksi poliisilta tai pelastusviran-omaisilta. Siksi esimerkiksi terveydenhuolto-lain 39 §:ään tulisi sisällyttää säännös ensihoito-palveluiden antajien oikeudesta päästä oletetta-vasti kiireellisen avun tarpeessa olevan henki-lön asuntoon tai muuhun olinpaikkaan sekä saa-

da tarvittaessa virka-apua poliisilta, pelastus-viranomaisilta, rajavartioviranomaisilta ja meri-pelastusviranomaisilta.

Ensihoitopalveluissa tulisi myös pyrkiä vah-vempaan julkiseen järjestämisvastuuseen ja vah-vistaa valtion normiohjausta ensihoidon suh-teen. Ensihoidon ostopalvelun kilpailutus pää-tyy usein markkinaoikeuden ratkaistavaksi joh-tuen kunnallisten päättäjien rajallisesta kilpailu-tusosaamisesta.

EhdotusEdellä olevan perusteella ehdotamme,

että 2.—28. lakiehdotus hyväksytäänvaliokunnan mietinnön mukaisina,

että 1. lakiehdotus hyväksytään muutet-tuna (Vastalauseen muutosehdotuk-set) ja

että hyväksytään yksi lausuma (Vasta-lauseen lausumaehdotus).

Vastalauseen muutosehdotukset

1.Terveydenhuoltolaki

Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:

1 luku

Yleiset säännökset

1—10 §(Kuten StVM)

2 luku

Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen


20 §

Iäkkäiden neuvontapalvelut

(1 ja 2 mom. kuten HE)Kunnan tulee järjestää iäkkäille asukkailleen

terveyttä edistäviä terveystarkastuksia ja hyvin-vointia edistäviä kotikäyntejä kunnassa erikseensovitulla tavalla. Kunnan perusterveydenhuol-lon on järjestäessään iäkkäiden neuvontapalve-luja ja hyvinvointia edistäviä kotikäyntejä toi-mittava yhteistyössä sosiaalihuollon kanssa.

39


21 ja 22 §(Kuten StVM)

23 §

Asetuksenantovaltuus

Valtioneuvoston asetuksella voidaan tarvit-taessa antaa tarkempia säännöksiä asioista, jot-ka on sisällytettävä opiskeluterveydenhuoltoon,lasten ja nuorten ehkäisevään suun terveyden-huoltoon sekä terveysneuvontaan ja määräaikai-siin terveystarkastuksiin neuvolapalveluissa jakouluterveydenhuollossa. Lisäksi voidaan antaatarkempia säännöksiä kouluterveydenhuoltoonsisältyvistä erikoistutkimuksista sekä seulon-noista. Valtioneuvoston asetuksella säädetääntarkemmin myös opiskeluterveydenhuoltoon oi-keutetuista oppilaitosten opiskelijoista sekäopiskelu- tai työterveyshuollon ulkopuolelle jää-ville nuorille ja työikäisille tarkoitetusta ter-veysneuvonnasta ja terveystarkastuksista sekäiäkkäiden neuvontapalveluista.

3 luku

Sairaanhoito

24 §(Kuten StVM)

25 §

Kotisairaanhoito

Kunnan on järjestettävä alueensa asukkaidenkotisairaanhoito. Kotisairaanhoito on hoito- japalvelusuunnitelman mukaista tai tilapäistä po-tilaan asuinpaikassa, kotona tai siihen verratta-vassa paikassa moniammatillisesti toteutettuaterveyden ja sairaanhoidon palvelua. Kotisai-raanhoidossa käytettävät hoitosuunnitelman mu-kaiset pitkäaikaisen sairauden hoitoon tarvitta-vat hoitotarvikkeet sisältyvät hoitoon. Kotisai-raanhoito tulee suunnitella ja toteuttaa yhteis-työssä tai osana kunnan kotihoitoa.

(2 mom. kuten StVM)

40


4 luku

Terveydenhuollon yhteistyö ja alueelliset pal-velut


35 §

Perusterveydenhuollon yksikkö

Sairaanhoitopiirin kuntayhtymässä on oltavaperusterveydenhuollon yksikkö, jossa on monia-mmatillinen terveys- ja sosiaalialan asiantunte-mus ja joka tukee alueen terveydenhuollon jär-jestämissuunnitelman laatimista 34 §:n mukai-sesti.

(2 mom. kuten StVM)


40 §

Ensihoitopalvelun sisältö

(1 ja 2 mom. kuten StVM)Ensihoitohenkilöstöllä on oikeus päästä, tar-

vittaessa voimakeinoja käyttäen, asuntoon taivastaavaan paikkaan tilanteessa, jossa henkilönvoidaan hätäkeskukseen tehdyn ilmoituksen pe-rusteella olettaa olevan kiireellisen avun tar-peessa, mutta jossa henkilön asuntoon pääsemi-nen ei onnistu tavanomaisin keinoin. Poliisi, pe-lastusviranomaiset, rajavartioviranomaiset jameripelastusviranomaiset antavat ensihoitohen-kilöstölle virka-apua sen vastuulla olevien teh-tävien suorittamiseksi. (Uusi)

41 §(Kuten StVM)


5 luku

Erityisvastuualue


6 luku

Hoitoon pääsy


53 §

Hoitoon pääsy (poist.) mielenterveyspalveluissa

(Poist.) Hoidon tarpeen arviointi on aloitetta-va kolmen viikon kuluessa siitä, kun lähete onsaapunut sairaanhoitopiirin kuntayhtymän sai-raalaan tai muuhun erikoissairaanhoitoa toteut-tavaan toimintayksikköön taikka perustervey-denhuollon yhteydessä toteutettavaan erikoissai-raanhoidon toimintayksikköön. Jos hoidon tar-peen arviointi edellyttää erikoislääkärin arvioin-tia tai erityisiä kuvantamis- tai laboratoriotutki-muksia, on arviointi ja tarvittavat tutkimuksettoteutettava kuuden viikon kuluessa siitä, kunlähete on saapunut sairaanhoitopiirin sairaalaantai muuhun erikoissairaanhoitoa toteuttavaantoimintayksikköön.

Hoidon tarpeen arvioinnin perusteella tar-peelliseksi todettu hoito on järjestettävä (poist.)hoidon edellyttämä kiireellisyys huomioon ot-taen kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun hoi-don tarve on todettu, jolleivät lääketieteelliset,hoidolliset tai muut vastaavat seikat muuta edel-lytä.


7 luku

Opetus- ja tutkimustoiminnan järjestäminen


8 luku

Erinäisiä säännöksiä


9 luku

Voimaantulo

79 §(Kuten StVM)

Vastalauseen lausumaehdotus

Eduskunta edellyttää, että hallitus vii-pymättä valmistelee ja antaa eduskun-nalle esityksen terveydenhuollon järjes-tämis- ja rahoituslaiksi, joka määritte-lee terveydenhuollon rakenteet ja ra-hoituksen niin, että ne lisäävät eri väes-

töryhmien tarvitsemien terveyspalvelui-den käytön tasa-arvoa, kaventavat ter-veyseroja ja turvaavat koko maassa ter-veyspalveluiden yhdenvertaisen saata-vuuden, laadun ja potilasturvallisuu-den sekä vahvistavat julkista terveyden-huoltoa.

41



Anneli Kiljunen /sdMaria Guzenina-Richardson /sdMarjaana Koskinen /sd

42

Satu Taiveaho /sdErkki Virtanen /vas


VASTALAUSE 2

PerustelutTerveydenhuoltolain keskeisiä tavoitteita ovatpotilaiden valinnanvapauden lisääminen ja pe-rusterveydenhuollon vahvistaminen. Peruster-veydenhuollon puutteet aiheuttavat kustannus-paineita erikoissairaanhoitoon. Sairauksien en-naltaehkäisyn, varhaisen toteamisen ja hoidonkannalta on tärkeää vahvistaa perusterveyden-huollon palveluja. Lakiesityksen tosiasiallisetvaikutukset perusterveydenhuollon pulmiin jää-vät kuitenkin epävarmoiksi. Lakiesityksessä vel-voitetaan samaan sairaanhoitopiirin kuntayhty-mään kuuluvia kuntia laatimaan terveydenhuol-lon järjestämissuunnitelma. Kuntien uusi yhteis-työelin merkitsee hallinnollisen työskentelynja mahdollisesti uusien hallintorakenteidenlisääntymistä. Järjestämissuunnitelmaa koske-vassa säännöksessä ei kuvata tarkemminsairaanhoitopiirin kuntayhtymään kuuluvienkuntien sopimisprosessia ja sopimuksen toi-meenpanoa. Suunnitelma hyväksytään erikois-sairaanhoitoa edustavan sairaanhoitopiirin kun-tayhtymässä. Uuden hallinnollisen järjestelmänvaikutus perusterveydenhuollon resurssien li-säämiseen jää epäselväksi. Perusterveydenhuol-lon asemaa vahvistaisi parhaiten siihen osoitet-tujen resurssien lisääminen sekä hoitotakuunvahvistaminen.

Suomessa niin kuolleisuudessa kuin sairasta-vuudessa sekä terveyspalvelujen käytössä onpoikkeuksellisen voimakkaita eroja eri väestö-ryhmien välillä. Terveyspalvelujen saatavuus onhelpointa niille väestöryhmille, joiden sairasta-vuus on entuudestaan vähäisempää. Työterveys-huolto, joka kattaa parhaiten erityisesti suurtenja keskikokoisten työnantajien vakituiset jausein hyvin palkatut työntekijät, on potilaallemaksuton ja saatavuudeltaan ylivertainen tapapäästä lääkäriin.

Työterveyshuollon tasoiset perusterveyden-huollon palvelut tulee ulottaa kaikille väestöryh-mille. Terveyskeskuksiin tulee saada aikuisneu-volapalveluja, joiden ennaltaehkäiseviin palve-

luihin tulisi oikeus työttömille, eläkeläisille, ko-tivanhemmille, pienyrittäjille ja muille, jotka ei-vät ole kattavan työterveyshuollon tai koulu- jaopiskelijaterveydenhuollon piirissä. Erityisenähaasteena ovat ikäihmisten terveyttä edistävätneuvontapalvelut. Tätä koskevaa pykäläehdo-tusta on syytä tarkentaa.

Mielenterveyden häiriöt ovat suuri kansanter-veysongelma, jonka torjuminen on terveyspoli-tiikan tärkeimpiä haasteita. Kansainvälisesti onarvioitu, että ihmisten psyykkiset häiriötilat ovattulevaisuudessa suurempi ongelma yhteiskun-nalle kuin massatyöttömyys ja köyhyys.

Joka neljäs suomalainen lapsi ja nuori kärsiijonkinasteisista mielenterveyden häiriöistä. Ala-ikäisten potilaiden määrä psykiatrisessa sairaan-hoidossa on kaksinkertaistunut kymmenessävuodessa. Lasten ja nuorten mielenterveystyös-sä tarvitaan riittävää panostusta sekä ongelmienkorjaamiseen että ennaltaehkäisyyn. Pahimpiaväliinputoajia ovat ne psykoottiset tai vaikeastihäiriöiset lapset, jotka joutuvat odottamaan koh-tuuttoman kauan laitospaikkaa. He ovat myössyrjäytymiskehityksen riskialttein ryhmä. Sai-raanhoitopiirien ylilääkäreiden suositus, että alle23-vuotiaiden tulisi päästä psykiatriseen erikois-sairaanhoitoon kolmen kuukauden kuluessa riip-pumatta asuinpaikastaan, ollaan toteuttamassahallituksen esittämässä terveydenhuoltolaissa.Vastaava nopea hoitoon pääsy tulee toteuttaakaikkien ikäryhmien kohdalla.

Kela korvasi vuonna 2008 alle 30-vuotiailleyli 400 000 sairauspäivää mielenterveyden häi-riöiden takia. Masennuksen takia alkaneiden sai-rauspäivärahakausien määrä on lyhyessä ajassaalle 30-vuotiailla naisilla lähes kaksinkertaistu-nut ja miehillä kasvanut 40 prosenttia. Kolmeneljästä alle 30-vuotiaana eläköityneestä jäieläkkeelle mielenterveyden häiriöiden takia. Sa-maan aikaan kun pohditaan työurien pidentämis-tä, kasvava osa nuorista jää hoidon puuttuessamielenterveyden häiriön vuoksi työmarkkinoi-den ulkopuolelle. Kehitys on sekä yksilön elä-

43


män inhimillinen tragedia että merkittävä kan-santaloudellinen uhkatekijä. Työterveyslaitok-sen laskelman mukaan pelkästään vuonna 2008työkyvyttömyyseläkkeelle jääneiden 16—34-vuotiaiden työpanoksen menetyksestä aiheutuu6,6 miljardin euron tappio, kun vertailukohtanakäytetään 65 ikävuoteen asti kestävää työuraa.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutki-muksessa havaittiin, että itsemurhariski oli ma-sennuksen vakavimmassa vaiheessa yli kaksi-kymmenkertainen oireettomaan sairauteen ver-rattuna. Masennuksen tehokas hoito pienentääpotilaan itsemurhayritysten ja itsemurhien mää-rän murto-osaan. Mielenterveyspalveluiden hoi-totakuu on uudistettava ja siihen tulee sisällyt-tää oikeus hakea nopeaa apua matalan kynnyk-sen hoitopaikoista jonottamatta.

EhdotusEdellä olevan perusteella ehdotan,

että 2.—28. lakiehdotus hyväksytäänvaliokunnan mietinnön mukaisina ja

että 1. lakiehdotus hyväksytään muu-toin valiokunnan mietinnön mukaisenapaitsi 20, 51 ja 53 § muutettuina seu-raavasti:

Vastalauseen muutosehdotukset

1. lakiehdotus

20 §

Iäkkäiden neuvontapalvelut

(1 ja 2 mom. kuten HE)Kunnan tulee lisäksi järjestää iäkkäille asuk-

kailleen terveyttä edistäviä terveystarkastuksiaja hyvinvointia edistäviä kotikäyntejä kunnassaerikseen sovitulla tavalla. Kunnan perustervey-

denhuollon on järjestäessään iäkkäiden neuvon-tapalveluja ja hyvinvointia edistäviä kotikäynte-jä toimittava yhteistyössä sosiaalihuollon kans-sa.

51 §

Perusterveydenhuollon hoitoon pääsy

(1 ja 2 mom. kuten StVM)Kunnan on järjestettävä perusterveydenhuol-

lon mielenterveyspalvelut niin, että potilaalla onmahdollisuus päästä terveydenhuollon ammatti-henkilön vastaanotolle viimeistään kolmantenaarkipäivänä siitä, kun hän on ottanut terveyskes-kukseen yhteyttä. (Uusi)

53 §

Hoitoon pääsy (poist.) mielenterveyspalveluissa

(Poist.) Mielenterveyspalveluissa hoidon tar-peen arviointi on aloitettava kolmen viikon ku-luessa siitä, kun lähete on saapunut sairaanhoito-piirin kuntayhtymän sairaalaan tai muuhun eri-koissairaanhoitoa toteuttavaan toimintayksik-köön taikka perusterveydenhuollon yhteydessätoteutettavaan erikoissairaanhoidon toimintayk-sikköön. Jos hoidon tarpeen arviointi edellyttääerikoislääkärin arviointia tai erityisiä kuvanta-mis- tai laboratoriotutkimuksia, on arviointi jatarvittavat tutkimukset toteutettava kuuden vii-kon kuluessa siitä, kun lähete on saapunut sai-raanhoitopiirin sairaalaan tai muuhun erikoissai-raanhoitoa toteuttavaan toimintayksikköön.

Hoidon tarpeen arvioinnin perusteella tar-peelliseksi todettu hoito on järjestettävä (poist.)hoidon edellyttämä kiireellisyys huomioon ot-taen kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun hoi-don tarve on todettu, jolleivät lääketieteelliset,hoidolliset tai muut vastaavat seikat muuta edel-lytä.


44Päivi Räsänen /kd

Documents

SOSIAALI- JA TERVEYSVALIOKUNNAN MIETINTÖ 40/2010 vp … · 2017-05-11 · - sairaanhoitopiirin johtaja Hannu Leskinen, Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri - johtajaylilääkäri