Embed Size (px)
Citation preview
PYHÄJOEN
KUULUMISETP Y H Ä J O E N L U K I O N T U O T T A M A J O U K K O J U L K A I S U
L A U A N T A I 13 . 1 . 2 0 1 8 – V I I K O T 1 - 2
Pyhäjoen Wirran kauden päätöstilaisuus ja pikkujoulu järjestettiin seurakuntatalolla marraskuun lopulla. Tilaisuu-den aikana jaettiin palkintoja, syötiin joulupuuroa ja lopuksi paikalla vieraili joulupukki.
Vuosi 2017 sujui Wirrassa harvinaisen hyvin, sillä toi-minnassa mukana oli vuoden mittaan yhteensä yli 90 har-
rastajaa. Kaikki paikalla olleet harrastajat palkittiin ja lisäksi jaettiin erikoispalkintoja. Vuo-den urheilijana ja stipendillä palkittiin Vesa Kittilä, joka edusti Wirtaa Kalevan kisoissa ja juoksi miesten 400 metrin aidoissa kauden seitsemänneksi parhaan ajan koko maassa. Jo-kaisesta harjoitusryhmästä pal-kittiin yksi harrastaja. Nuorim-
pien ryhmästä Pikkuwirtalaisen palkinnon sai Meri Kortesuo. 2008-2009-syntyneiden ryh-mästä palkittiin Susa Kallio ja tätä vanhempien harrastajien ryhmästä Sofiia Westerlund.
Yleisurheiluharjoituksissa tär-keää ovat harjoittelun lisäksi myös hyvät kaverit ja mukava ilmapiiri. Näistä syistä Wirta
jakaa joka vuosi Reilu Wirtalai-nen –palkinnon harrastajalle, joka on osoittanut positiivista asennetta ja hyvää käytöstä niin muita harrastajia kuin oh-jaajiakin kohtaan. Tänä vuonna palkinnon sai Inka Haikola. Vuoden kehittyjänä palkittiin toista kertaa peräkkäin Oskari Haapakoski.
Vuoden aikana mukaan tulleis-ta uusista harrastajista Vuoden tulokkaan palkinnon sai Atte Matero. Ahkerana harjoitteli-jana palkittiin Saana Kastelli. Wirta-kisaajan palkinto meni Saara Rahlanille, joka kilpaili ahkerasti ja teki kauden mit-taan hienoja tuloksia. Saaran pituushyppytulos 426 oli alle 10-vuotiaiden tyttöjen sarjassa
kolmanneksi paras koko Suo-messa.
Teksti: Jyrki TakalaKuva: Tiia Keskinen
Wirran kauden päättäjäisissä palkittiin
Palkitut yhteiskuvassa.
Nuori Yrittäjyys ry:n järjestämässä valtakunnallisessa Uskalla yrittää -kilpailun se-mifinaalissa kauppakeskus Valkeassa Oulussa perjantaina 8.12. valtakunnalliseen loppukilpailuun Helsinkiin pääsi Pyhäjoen lukiosta Revision NY. Nuoret yrittäjät Elias Saari, Rasmus Hökkä, Ossi Tuuttila, Julius Yrjänä ja Victoria Peltoniemi odot-tavat jo huhtikuussa Helsingissä käytävää loppukilpailua.
ALIISA IMPOLA
Kansainvälisen järjestön, Eras-muksen, Avitae -hanke Pyhäjo-en lukiossa sai syksyllä 2017 kunniakirjan yhtenä parhaiten onnistuneista hankkeista. Kol-me vuotta kestänyt projekti päättyi, jolloin palkittiin useita parhaiten onnistuneita hank-keita Euroopassa.
Samassa Avitae -projektis-sa Pyhäjoen lukion kanssa oli seitsemän muuta koulua ympäri Eurooppaa. Esimerkiksi tanska-lainen ystävyyskoulu Orestad Gymnasium, jossa lukiomme opettajia on vieraillut, oli mu-kana projektissa. Kaikki koulut ovat osallistuneet hankkeeseen omilla tuotteillaan ja saaneet oman kunniamainintansa niistä.
Pyhäjoen lukion kunniakir-ja saatiin pääasiassa Avitae -lehdistä, joita lukiolaiset ovat ahkerasti työstäneet kolmen vuoden ajan. Myös se, kuinka lehden teko on niin iso osa kou-luamme ja kuinka hyvin se yh-distetään muuhun opiskeluun, on vaikuttanut hyvin paljon päätöksen tekoon. “Voimme vain olla ylpeitä lehden teos-tamme ja siitä, kuinka ahkeria ja taitavia oppilaamme ovat työs-sään”, rehtori Tauno Rajaniemi toteaa.
Pyhäjoen lukion AVITAE -projekti sai kansainvälistä tunnustusta
P y h ä j o e n K u u l u m i s e t – 13 . 1 . 2 0 18sivu 2
MILJA RAITANEN
Saavun Kalajoen Hiekkasär-killä sijaitsevan Merenrannan Ratsutilan pihaan. Ensimmäi-senä vastassa ovat kissaveljek-set Tiuhti ja Viuhti, jotka tu-levat kerjäämään rapsutuksia. Myös ratsastuskouluyrittäjä ja opettaja Outi Talvi saapuu Nana-koiransa kanssa paikal-le. Ratsastuskoulun kahdeksan opetushevosta käyskentelevät viereisissä tarhoissa. Huomaan, kuinka puput Mortti ja Martti kisailevat häkissään. Ratsastajat saapuvat yksitellen tallille toisi-aan tervehtien. Ratsastustunti on alkamassa.
Master-Ratsastuksenopettaja Outi Talvi aloitti ratsastus-koulutoiminnan Kalajoella tou-kokuussa 2017. Merenrannan Ratsutila on sittemmin saanut Suomen Ratsastajainliiton hy-väksynnän. Talvella on jo en-nestään kaksi ratsastuskoulua: Ratsastuskoulu Hubertus Lap-peenrannassa ja Vahannan Rat-sutila Ylöjärvellä. Opetushevo-sia on käytössä kaikkiaan noin kuusikymmentä.
Talvi on ollut hevosten kans-sa tekemisissä koko elämänsä ajan. Hän nousi hevosen sel-kään ensimmäisen kerran, kun oli 2-vuotias. Talvi sai ratsas-tuksenohjaajan paperit Ypäjäl-tä vuonna 1982. Tästä viiden vuoden kuluttua hänestä tuli ratsastuksenopettaja. Talvi osallistui Suomen ensimmäiselle Master-Ratsastuksenopettaja -kurssille ja valmistui vuonna 1998. Hän on kilpaillut este- ja kouluratsastuksessa vaativalla tasolla. Talvi kertoo olleensa parhaimmillaan 23. koulurat-sastuksen ranking-listalla. Tal-vi on työskennellyt hevosten parissa myös Englannissa. Hän toimii Suomen Hippos Ry:n ja Ratsujalostusliitto Ry:n luotta-mustehtävissä orilautakunnassa sekä ponien ja ratsuhevosten rakennetuomarina. Lisäksi Talvi on palkittu connemaraponien kasvattajana.
Talvi kertoo perustaneen-sa ratsastuskoulun Kalajoelle, koska matkailu ja turismi kiin-nostavat häntä. Lisäksi hänestä
oli mukava tulla lähelle synnyin-seutua ja sukulaisia. Kalajoen opetushevosten valinta oli helppo. Talven ystävä lopetti ratsastuskoulun Jämsässä, joten Talvi osti takaisin hevoset, jotka oli aiemmin myynyt ystävälleen: “Siispä valitsin ne toiseen ker-taan. Hevosemme ovat tarkoin valittuja ja tehtäväänsä koulu-tettuja.” Opetushevosissa on sekä poneja että hevosia. Ro-dultaan ne ovat connemaroja, suomenhevosia ja puoliverisiä.
Merenrannan Ratsutilalla on ratsastusryhmiä kaikentasoisil-le ratsastajille. Ratsastajan on mahdollista käydä yksittäisellä irtotunnilla tai vakiotunneilla. Tunnit pidetään ratsastusken-tällä tai maneesissa. Tunteja on kuutena päivänä viikossa; maa-nantai on hevosten vapaapäivä. Opetuksessaan Talvi painottaa istunnan ja oikein annettujen apujen merkitystä. “Istunta on todella tärkeä - se on kuin ratsastajan instrumentti. Ilman hyvää istuntaa ratsastaja ei voi antaa apuja oikein eikä pysyä tasapainossa. Ratsastajan täy-tyy antaa avut hevoselle selke-ästi. Lähtökohtana on ratsastaa hevosta kunnioittaen”, Talvi kertoo.
Talven mukaan asiakkaat ovat löytäneet hyvin Merenrannan Ratsutilan, mutta uusia asi-akkaitakin toki mahtuu. Noin kaksi kolmasosaa ratsastajista on aikuisia. Tyypillinen ratsas-taja on aikuinen nainen, joka on harrastanut ratsastusta nuore-na ja aloittanut harrastuksen uudelleen aikuisiällä. Suurin osa ratsastajista asuu Kalajoella, mutta lisäksi heitä tulee esimer-kiksi Ylivieskasta, Kokkolasta, Nivalasta ja Oulaisista. Meren-rannan Ratsutilalla käy myös useita pyhäjokisia ratsastajia. Etenkin kesäaikana turistien osuus asiakkaista on suuri.
Pyhäjokinen Mira Parkkila ratsastaa Talven ratsastuskou-lulla kahdesti viikossa. Parkkila haluaa kehittyä erityisesti kou-luratsastuksessa. Hänen tavoit-teenaan on saada hevonen toi-mimaan kuin ajatuksen voimalla: “Merenrannan Ratsutilalla on osaavat ja mukavat hevoset,
Kuka? Nimi: Outi TalviIkä: 53 vuottaPerhe: Matti-puoliso sekä lapset Aurora, Henri ja LauriAmmatti: Master-Ratsastuk-senopettajaSyntymäpaikka: OulainenHarrastukset: Liikunta ja kuntosalilla käyminenAjankohtaista: Aloitti rat-sastuskoulun pitämisen Kala-joella toukokuussa 2017
Ratsastuselämyksiä Kalajoen hiekkasärkillä
laadukas opetus ja maneesi, joka mahdollistaa kunnollisen ratsastamisen ympäri vuoden. Lisäksi tallilla on todella hyvä ilmapiiri.” Parkkilan lempihevo-nen on connemararuuna Bur-ney.
Maastoratsastus on todella suosittu ratsastusmuoto Me-renrannan Ratsutilalla. Syynä tähän ovat erityisesti Hiekka-särkkien upeat ratsastusreitit ja -maisemat. Joillakin reiteillä rat-sastajat pääsevät nauttimaan ratsastuksesta kirjaimellisesti meren rannalla. Etenkin kesällä turistit varaavat maastorat-sastuksia. Vaikka tällä hetkellä turisteja käy kesän sesonkiai-koja vähemmän, turistit käyvät yhä maastossa ratsastamassa. Myös paikalliset haluavat läh-teä nauttimaan ainutlaatuisis-ta maastoista hevosen selästä käsin. Lisäksi Tyky-ryhmät ovat käyneet maastoratsastuksilla. “Kalajoella on parhaat maastot, missä olen ollut”, Talvi kertoo. Hänen mukaansa maastorat-sastukset kestävät useimmi-ten tunnin. Maastossa käy niin
kokemattomia kuin ulkomaita myöten maastovaelluksilla käy-neitä asiakkaita.
Ratsastustuntien ja maasto-ratsastusten lisäksi ratsastus-koululla järjestetään viikonlop-pukursseja erilaisten teemojen ympärille. Talvi valmentaa yk-sityisratsukoita ja vuokraa kar-sinapaikkoja yksityishevosille. Häneltä voi vuokrata maneesin omaan käyttöön sekä hevosia muiden valmentajien pitämille tunneille. Ratsastuskoulun he-vosilla on mahdollista osallistua myös kilpailuihin. Joulukuun alussa järjestettiin harjoitus-koulukilpailut.
Ratsastuskouluyrittäjän työ-päivät ovat tiiviitä. Talvi tekee lähes kaikki tallityöt itse. Päivä alkaa ennen seitsemää hevos-ten ruokinnalla, jonka jälkeen hevoset pääsevät tarhaan ja niiden karsinat siivotaan. Aa-mupäivällä Talvi käy asioilla ja hoitaa paperitöitä. Sen jälkeen hän ruokkii hevoset sekä käy sähköpostit ja laskut läpi. Il-lalla Talvi suunnittelee ja pitää
ratsastustunnit. Päivä päättyy hevosten iltaruokintaan.
Master-Ratsastuksenopetta-jaksi päästäkseen täytyy olla kokenut, koska kyseessä on ratsastuksenopettajan korkein mahdollinen tutkinto. Sen suo-rittaminen edellyttää kilpailutu-loksia vaativalta tasolta, ratsas-tuksenopettajan koulutuksen ja opetuskokemusta useiden vuosien ajalta. Tutkinnossa pai-notetaan opettamista, minkä vuoksi hän on tehnyt opintoja Hämeenlinnan ammatillisessa opettajakorkeakoulussa. Tal-vi on ainoa Pohjois-Suomessa toimiva Master-Ratsastuksen-opettaja. Hän kokee ratsastuk-senopettajan ammatin kutsu-mustyökseen.
Talven mukaan ensimmäinen puoli vuotta Merenrannan Rat-sutilalla on mennyt odotusten mukaisesti ilman suuria yllä-tyksiä. Talvi on tehnyt jo tule-vaisuudensuunnitelmia ratsas-tuskoulun suhteen. Hän lähtee keväällä mainostamaan toimin-taa messuille, jotka järjestetään
Outi Talvi ja suomenhevostamma Tähti Tuiska.
M EER I K IV I M Ä K I
Pirkkahallissa Tampereella. Ensi kesälle on suunnitteilla ratsas-tusleirejä ja saatetaanpa tallille tuoda uusia opetushevosiakin: “Olet sydämellisesti tervetul-lut oppilaaksi, olipa lähtötasosi mikä tahansa. Ainoat ‘vaatimuk-set’ ovat halu yrittää ja rakkaus hevosiin!”
P y h ä j o e n K u u l u m i s e t – 13 . 1 . 2 0 18 sivu 3
Suomi täytti vuonna 2017 100 vuotta. Kuulumiset julkai-see vuonna 2017 syntyneiden vauvojen kuvia. Lähetä kuva vauvastasi sähköpostilla osoit-teeseen [email protected] ja [email protected]
Voit myös postittaa kuvasi osoitteeseen Kuulumiset/vau-vakuvat, Sari Hidén, Koulutie 8, 86100 Pyhäjoki.
Muista laittaa mukaan:* kuva* vauvan nimi (myös sukunimi)* syntymäaika* syntymäpituus ja -paino* kotikunta* vanhempien nimetHuom! Vauvakuvia voivat
lähettää myös muualla kuin Pyhäjoella asuvat perheet. Py-häjokiset isovanhemmat, onko sukuusi tullut uusi vauva.
Vauvavuoden 2017 kuvat – lähetä julkaistava kuva
Tuliko sukuun uusi vauva?
Jussi Olavi Temmes, syntynyt 30. marraskuuta vuonna 2017 (klo 04:56, Oys)44 cm ja 2214 gKotikunta on Pyhäjoki ja vanhemmat Mika Hänninen & Paula Temmes.
Emma Laura Aurora Muurinen9.1.201751,50 cm 3830 gPyhäjokiMinna ja Rauno Muurinen
KU VA L EN ITA
Lauri Johannes Leinonensyntymäpäivä: 29.09.2017 klo 00:01syntymämitat: 4000g ja 52cmkotikunta: Alpuavanhemmat: Tiina Lohikoski ja Henri Leinonen
P y h ä j o e n K u u l u m i s e t – 13 . 1 . 2 0 18sivu 4
Saarna kirkon vihkiäisissä 18.12.1977
Aaro Leipälä(lyhennelmä)
Joh 1:19-28Ja tämä on Johanneksen to-
distus, kun juutalaiset lähettivät hänen luokseen Jerusalemista pappeja leeviläisiä kyselemään häneltä: Kuka sinä olet. Ja hän tunnusti eikä kieltänyt ja hän tunnusti: "Minä en ole Kristus....Hän sanoi: "Minä olen huutavan ääni erämaassa. Tehkää tie ta-saiseksi Herralle.... Minä kastan vedellä, mutta teidän keskellän-ne seisoo hän, jota te ette tun-ne. Hän on se, joka tulee minun jälkeeni ja jonka kengänpaulaa minä en ole arvollinen päästä-mään.
Johanneksen toiminta he-
rätti sekä luottamusta että närkästystä. Uutta oli ainakin se, ettei Johannes mainostanut itseään. Hän ei väittänyt itse-ään Kristukseksi, ei Eliaaksi eikä profeetaksi. Hän suorastaan väisti kysymystä, kuka hän oli. Hänestä kiinnostuneille hän ei ollut halukas kertomaan itses-tään vaan hänestä, joka jo oli heidän keskellään, jota ihmiset eivät kuitenkaan tunteneet. ---- Sensaation haluiset ihmiset olivat enemmän kiinnostuneita Johanneksesta kuin hänen sa-
nomastaan. Johannes tahtoi olla vain huutavan ääni, joka julisti Jumalan sanoja. Johannes tiesi oman paikkansa. Hänen oli väistyttävä sen tieltä, jonka kengänpaulaakaan hän ei ollut arvollinen päästämään. Teks-timme tapahtumia seuraavana päivänä jo Jeesus saapui ja Jo-hannes todisti "Katso Jumalan Karitsa, joka ottaa pois maail-man synnin".
Voidaan ajatella, että jo tällöin siellä oli Jumalan seura-kunta, jonka keskellä vaikutti sana, siellä kastettiin, siellä oli myös Jeesus ruumiillisesti läs-nä. Näiden peruselementtien ympärille syntyi seurakunta, joka myöhemmin rakensi pai-kalle myös kirkon ja Johannek-sen nimeä kantavan luostarin. Keskelle kuivaa erämaata oli näin Jumala perustanut keitaan kirkkaine kastelähteineen Her-raa etsivien levähdyspaikaksi. Sinne rakennettiin kirkko sanan julistamiseksi ja sakramenttien jakamiseksi. Ihmiset halusivat siellä kuulla Johanneksen pa-rannussaarnaa ja vastaanottaa evankeliumin sanoman Juma-lan Karitsasta, joka ottaa pois maailman synnin. He halusivat tulla siellä kastetuiksi ja osalli-seksi elämän leivästä pyhässä ehtoollisessa.
Tuolloin rakennettu kirkko on historian kuluessa tuhou-
tunut, vain rauniot on kaivettu esiin, mutta siellä saarnattu sana on jäänyt. Tämä sana on antanut voimaa seurakunnille elää ja myös rakentaa kirkko-jaan kaikkialla maailmassa.
Kirkkojen rakentaminen on kuitenkin harvinaista. Tässä jokilaaksossa on edellisen kir-kon, Pyhäjärven kirkon raken-tamisesta kulunut jo pian 100 vuotta. Jo tästäkin syystä on nyt loppuun saatettu kirkon-rakennustyö herättänyt suurta mielenkiintoa. Vielä enemmän on kuitenkin ihmetelty sen ulkoista olemusta. Tämä on Pohjanmaan puukirkkoihin tot-tuneelle kansalle merkinnyt to-della uudenlaisen kirkkoraken-nustaiteen kohtaamista. Sitä on lähdetty kaukaakin katsoman kuin muinoin Jordanin laakson epätavallista julistajaa. On tul-tu kysymyksin: Mikä se on? On ihasteltu ja ihmetelty. Kaikille tämän kirkon näkeminen on ol-lut kuitenkin uusi elämys.
Etsiessään uudelle kirkolle ulkoista muotoa on tämä seu-rakunta tahtonut löytää ratkai-sun, joka parhaalla mahdollisel-la tavalla täyttäisi ne käytännön vaatimukset, joita seurakunnan jumalanpalveluselämä asettaa kirkkorakennukselle. Suunnit-telijan vastuullisena ja vaikeana tehtävänä on ollut löytää se muoto, jossa käytännön tar-
peet ja kauneus yhdistyvät. Rakentajien tehtävänä on ollut toteuttaa nämä suunnitelmat kestävällä tavalla, jotta tämä rakennus voisi mahdollisimman kauan palvella tehtävässään. Kirkon arkkitehtuuri on kiin-nostanut, siitä on keskusteltu, sen rakenteista on puhuttu ja ihmetelty nykyajan tekniikan saavutuksia.
Tänään ei kuitenkaan ole enää aika suunnitella eikä ra-kentaa. Katseltavanamme oleva lopputulos puhukoon itse jokai-selle. Mutta jos nyt, kun tämä rakennus on jo erotettu pyhään tehtäväänsä, vielä kysytään, mikä se on, niin me vastaamme, että tämä on Jumalan huone, jonne seurakunta kokoontuu sanan ja sakramenttien lahjaa nauttimaan. Tämä on Jumalan sanan ja Hengen tyyssija, jossa kuuluu huutavan ääni: Tehkää tie tasaiseksi Herralle, mut-ta jossa kerrotaan myös, että keskellänne on Jeesus Kristus, syntisten Vapahtaja. Hän, jota nytkään ehkä jokainen ei tunne. Mutta sitä varten tämä huone on rakennettu, että hänet täällä tavattaisiin, että täällä Kristus tulisi meille eläväksi ja voimaksi ja että hän tulisi meihin ja mei-dän keskellemme, sitä varten, että hänen läsnäolonsa olisi täällä koettavissa, että Kristus saisi muodon meissä, että me
tänne kokoontuen saisimme katsella Jumalan Karitsaa, joka ottaa pois maailman synnin. Vain tätä tarkoitusta varten täl-lä kirkolla on tämä muoto, nämä seinät, katto ja lattia, urut, alt-tari, penkit, tiilireliefi, kaikki mitä täällä on.
Johannes Kastaja väisti ko-konaan kysymykset omasta ole-muksestaan ja osoitti vain Kris-tusta. - Pelkään, että me emme voi aivan näin tehdä. Emme olisi rehellisiä, ellemme tunnustaisi, että tässä rakennuksessa näkyy monen ihmiskäden jälki. Mutta tässä on sama taistelu kuin koko elämässä. Ketä varten me eläm-me? Jumalalle vai itsellemme. Siis kenen kunniaksi olemme rakentaneet. Tehtävänämme on ollut rakentaa vain Jumalan kunniaksi, mutta heti kuiskaa joku korvaan, tuon olen minä tehnyt, suunnitellut ja löytänyt. Siksi meidän jokaisen on tultava tänne juuri pesolähteelle puh-distautuaksemme omista te-oistamme, synneistämme. Juuri tämän, alati jatkuvan, meissä tapahtuvan taistelun vuoksi kristikunta on alkuajoista asti rukoillut: Oi Jumalan Karitsa, joka pois otat maailman synnin, armahda meitä". Armahda mei-tä, jotta kirkossamme vastaan ei tulisi ihminen ja hänen työn-sä, vaan itse Herra, joka kerran tuntemattomana liikkui Betha-
baran kirkon paikalla, että me saisimme kohdata hänet täällä, nyt rakennetussa kirkossa.
Meillä on halu osoittaa kät-temme töitä. Eikä se ole vain yksityisen ihmisen kiusaus. Se on myös kirkon kiusaus. Se on erilaisten yhteiskunnallisten järjestöjen kiusaus. Haluamme kertoa itsestämme sen sijaan, että vastaisimme kysymykseen: Mitä sanot Kristuksesta? Kir-kon ja myös tässä huoneessa tapahtuvan toiminnan tehtävä-nä on todistaa aikamme ihmi-sille Kristuksesta. Kirkko sekä rakennuksena että yhteisönä on kirkko vain siksi, että se todistaa Herrastaan. Meidän, tämän ajan kristittyjen tehtävä on sama kuin Johannes Kasta-jan, auttaa ihmisiä löytämään se Kristus, joka vielä monille on tuntematon, eli tehdä tie tasaiseksi Herralle. Tästä teh-tävästä käsin myös tämä kirkko-rakennus saa hohtonsa ja kau-neutensa. Se on muodoltaan kuin rukous, joka anoo valoa ja voimaa ylhäältä. Tällä muodol-laan se sulkee meidät lempeään rauhaansa kuin Bethabaran kas-tepaikan koruton tyyneys kat-selemaan ja kuuntelemaan, mitä huutavan ääni julistaa sanoin tai sävelin. Tämä kirkko kutsuu meitä kiitokseen ja rukoukseen, ylistämään ja palvelemaan Ju-malaa.
Pyhäjoen kirkon vihkiäisjuhlaa vietettiin 18. joulukuuta vuonna 1977 - yli 40 vuotta sitten.
Lyhennelmä kirkkoherra Aaro Leipälän kirkon vihkisaarnasta
Risti laitetaan paikoilleen.
Väinö Korpela muuraa 10 neitsyttä.
P y h ä j o e n K u u l u m i s e t – 13 . 1 . 2 0 18 sivu 5
wpd KARHUNNEVANKANKAAN TUULIPUISTO OY:N LUNASTUSLUPA-HAKEMUS JYLKKÄ - KARHUNNEVANKANGAS
wpd Karhunnevankankaan Tuulipuisto Oy:n tarkoituksena on rakentaa uusi 2 x 110 kV voimajohto välille Jylkkä - Karhunnevankangas. Uusi voimajohto rakennetaan Karhunnevankankaan tuulivoima-puiston liittämiseksi Jylkän sähköaseman kautta Suomen kantaverkkoon. Mikäli Puskakorven Tuu-livoima Oy (Smart Windpower Oy) saa luvitettua Puskakorvenkankaan tuulivoimapuistonsa, on se tarkoitus liittää tähän voimajohtoon Karhunnevankankaan sähköasemalla.
Edellä sanotusta syystä wpd Karhunnevankankaan Tuulipuisto Oy on 27. marraskuuta 2017 ha-kenut valtioneuvostolta lupaa, jonka perusteella voimajohtoalueen vaatimat käyttöoikeudet on mahdollista perustaa kiinteän omaisuuden ja erityisten oikeuksien lunastuksesta annetussa laissa (29.7.1977/603) säädetyllä tavalla. Johtohanke sijaitsee Kalajoen kaupungin ja Pyhäjoen kunnan alueilla ja sen pituus on noin 8,3 kilometriä.
Lunastuslupahakemus on nähtävillä 9.1. – 28.2.2018 välisen ajan hanketta koskevissa kunnissa seuraavasti:
Kalajoen kaupungintalon infopisteessä, käyntiosoitteessa Kalajoentie 5Pyhäjoen kunnanvirastossa, käyntiosoitteessa Kuntatie 1
Asianosaisille, joiden etua ja oikeutta asia koskee, varataan mahdollisuus lausua mielipiteensä hank-keesta kiinteän omaisuuden ja erityisten oikeuksien lunastuksesta annetun lain (603/1977) 9 §:n 1 momentin mukaisesti. Mahdollinen lausunto pyydetään toimittamaan työ- ja elinkeinoministeriön kir-jaamoon osoitteella PL 32, 00023 VALTIONEUVOSTO, 23. päivä helmikuuta 2018 mennessä. Lau-suntokirjeessä pyydetään mainitsemaan asian käsittelynumero; dnro TEM/2316/05.03.03/2017.
wpd KARHUNNEVANKANKAAN TUULIPUISTO OY
Pyhäjoen kunta myöntää vuosittain kilpailusaavutuksesta Urheilijoiden apurahan menestyneille pyhäjokisille tai pyhäjokista urheiluseuraa edustaville urheilijoille. Kilpailusaavutus myönnetään vuo-sittain vain yhdestä, vuoden parhaimmasta kilpailusaavutuksesta.
Urheilijoiden apurahan saajien palkitsemistilaisuus pidettiin Pyhäjoen kunnanvaltuuston kokouksen yhteydessä keskiviikkona 20.12.2017 klo 10.00 Pyhäjoen kunnantalolla.
Urheilijoiden apurahan vuonna 2017 saaneet urheilijat ja palkitut kilpailusaavutukset:
Olli Lehti klassinen voimanosto, M23/74 kg SM 1.Jarkko Perttula klassinen voimanosto, M/105 kg SM 3. Sami Siltala klassinen voimanosto, 40-49 v MM 5.Juha Hietala heittoviisiottelu M55 SM 2.Juha Sliden keihäs M50 SM 4.Simo Maijala Tunnustus ansioitumisesta perinneammunnassa
Simo Maijaja ja Jarkko Perttula Kuva: Juulia Lahnaoja
Pyhäjoen kunta | Pyhäjoki MunicipalityKuntatie 1, FI-86100 Pyhäjoki, Finland | +358 40 359 6000 | [email protected]
www.pyhajoki.fi
Ympäristölupahakemuksen kuulutus
Pyhäjoen kuntaan on tullut vireille Polusjärven Tuulipuisto Oy:n hakema ympäristölupahakemus kymmenelle (10) sähköntuottoon tarkoitetulle tuulivoimalalle Pyhäjoen kunnan Polusperälle. Lupahakemus ja siihen liittyvät asiakir-jat ovat nähtävillä 9.1.-9.2.2018 välisen ajan Pyhäjoen kun-nantalolla osoitteessa Kuntatie 1, 86100 Pyhäjoki. Mahdolli-set muistutukset ja mielipiteet hakemuksesta tulee jättää kuntaan nähtävänäpitoaikana asian kuulutuksesta ilmenevällä tavalla. Lisätietoja antaa asiaa valmisteleva ympäristösihteeri Vesa Ojanperä puh 040 359 6073, s-posti vesa.ojanpera@pyhajoki.�.
P y h ä j o e n K u u l u m i s e t – 13 . 1 . 2 0 18sivu 6
SÄHKÖPALVELU
Anttila Oy
Sähköasennukset - SähkösuunnitelmatAntenniasennukset
Puh. (08) 433 087 0400 586 441
Viirretjärventie 786170 YPPÄRI
Pyhäjoen palveluhakemisto
Puh. 045 6394185, SaijaPuh. 050 5527 005, Eija
Palvelemme maanantaisin 9-17 ilman ajanvarausta. Ti-la sopimuksen mukaan. Tervetuloa!
Vihannintie 10, 86100 Pyhäjoki
OSTAMME JA OTAMME VASTAANROMUAUTOJA YM. METALLIROMUAISOIMMAT ERÄT NOUDAMME NOSTURIAUTOLLA
MYYTÄVÄNÄ RST-PUTKIA esim. 40 - 140 mmLISÄTIETOJA0400 189 018
AVOINNA MA - PE 8 - 1708 - 434 333 www.rannikonautojavaraosa.fi
JUMPPA- JUSSINFYSIOTERAPIAFT: Vesa Mikkonen Satu Mikkonenpuh 433 921, Kuntatie 4, 86100 Pyhäjoki
0442391887
P y h ä j o e n K u u l u m i s e t – 13 . 1 . 2 0 18 sivu 7
PÄÄTOIMITTAJATSari Hidén
Arvo Helanti
TOIMITUSLauri Niemelä
Rasmus Hökkä
Anna Maximov
Ilmoitushinnat (hintoihin lisätään alv 24%)>> 0,45 €/pmm, toistohinta 0,35 €/pmm, minimikoko 35 pmm>> puoli sivua: 120 € >> koko sivu: 180 €>> järjestöpalsta: 50 €/vuosi
IlmoitusehdotLehteen tarkoitettu aineisto on toimitettava vasemmalla olevan aikataulun mukaisesti. Aineiston voi toimittaa myöhemminkin, mikäli siitä on toimituksen kanssa sovittu. Mikäli ilmoitusaineisto saapuu myöhässä, eikä siitä ole ennalta sovittu, perimme kaksinkertaisen hinnan. Myös järjestöpalstalle tulevat ilmoitukset pitää toimittaa ajoissa, myöhästyneestä aineistosta perimme 10 € lisämaksun. Emme voi taata myöhässä saapuneen aineiston ilmestymistä. Emme vastaa puhelimitse tulleiden ilmoitusten virheistä. Lehden vastuu ilmoituksen poisjäämisestä tai julkaisemisessa sattuneesta virheestä rajoittuu enintään maksetun määrän palauttamiseen. Muistutus virheellisestä ilmoituksesta on tehtävä seitse-män vuorokauden kuluessa julkaisupäivästä.
Seuraava lehti (3) ilmestyy >> lauantaina 20.1.2018
Aineisto toimitettava >> tiistaina 16.1.2018 klo 17.00 mennessä
Painosmäärä >> vko 2: 2600 kpl >> vko 3: 2600 kpl
Puh. 040 359 6166
http://kuulumiset.pyhajoki.fi [email protected]
Toimitus: 040 359 6166 Päätoimittaja: 040 359 6165 Taloussihteeri: 040 359 6160
PYHÄJOEN
KUULUMISET
Järjestöt toimivatSeurakunta tiedottaa
Painopaikka: KalevaLehden jakelu: P-S Suorajakelu Oy, ilmoitukset jakeluhäiriöistä puh. 029 001 0044 (asiakaspalvelu)
Julkaisija: Pyhäjoki Data OyISSN 0788-6071
MIELIPIDE
50
60
0,40
Kuulumisten mielipiteet
Mielipidekirjoitusten enimmäismitta on puoli konekirjoitus-liuskaa. Myös selkeitä käsin kirjoitettuja juttuja voi lähettää julkaistavaksi. Mielipiteen kirjoittaminen ei tietenkään maksa mitään. Nimimerkkikirjoituksia julkaisemme vain todella poik-keustapauksissa. Kaikkien kirjoitusten mukana pitää olla kir-joittajan nimi, osoite ja puhelinnumero. Kirjoitusten valinta, otsikointi, muokkaaminen ja lyhentäminen jäävät toimituksen tehtäväksi. Tekstejä ei palauteta.
Mielipiteen voi lähettää sähköpostilla suoraan päätoimittajal-le [email protected]
Eläkeliitto Pyhäjoen yhdis-tys ry
ma 15.1. Harmaahapset Ilta-ruskossa klo 18.00
ti 16.1. Päiväkahvit Seurakun-tatalolla klo 12.00. Yhdistyk-sen omaa ohjelmaa ja arvonta.
ti 16.1. Senioritanssi ryhmä Monitoimitalolla klo 14.00
ma 22.1. Äijäkööri Iltaruskos-sa klo18.00
ti 23.1 Senioritanssi ryhmä Monitoimitalolla klo 14.00
Teatterimatka Ouluun( My Fair Lady) 2.3.2018 . ilmoi-tautumiset ja lisätiedot Anna-Liisalta 0400778026
Lisätietoa toiminnasta www.elakeliitto.fi/pyhajoki
Helluntaiseurakunta.Israel ilta sunnuntaina 14.1.
klo 18.00 kahvila ravintola Katri&Aleksissa, Hourulantie 2, puhe Jorma Puhakka, yksinlau-lu Janika Knuutinen, arvontaa, yhteislaulua, kahvitarjoilu. Jär-jestää Raahen Israel Ystävät ry. Tervetuloa!
Hyvän Sanoman ilta torstaina 18.1. klo 18.00 Kokkolantie 371, Höglundilla. Tervetuloa!
Jyty Kalajoki ry.Teatteri, virkistys ja shoppai-
lumatka Kuopioon Rauhalah-teen 23.-25.2.2018. Matkan kokonaishinta alkaen 195 € / hlö majoituksesta riippuen ja pakettiin kuuluu mm. majoitus 2-3 hh, aamiaiset, 2 x päivälli-nen noutopöydästä, kylpylän ja kuntosalin vapaakäyttö, lippu musikaaliin viulunsoittaja katol-la sekä käynti ostoskeskus Mat-kuksessa. Rauhalahdessa esiin-tyjinä Yö-yhtye sekä Johanna Debreczeni.
Tulossa jälleen Tallinnan mat-ka 28.-30.4.2018.
Ilmoittautumisia ja lisä-tietoja Hanna Nikupaavo 0444691253 tai [email protected] tai Paula Kumpula [email protected]
Pyhäjoen maa- ja kotitalo-usnaiset.
Sirkka ja Kerttu kutsuvat mei-dät vuoden 2018 ensimmäiseen kökkään Iltaruskoon 18.1.2018 klo 18.30!
Tervetuloa!Pyhäjoen SILMUKokoonnutaan avaamaan
kevätkausi Aino ja Veikko He-laakoskelle 23.1.2018 kello 12.00. Kimppakyyti Salen luo-ta kello 11.30.
Tervetuloa!Raahen seudun Omaishoi-
tajat ja Läheiset ry”Hyvän arjen tukeminen”
-koulutuspäivä omaishoitajille pe 26.1. klo 8.30-14.45 Ou-laisten ammattiopisto, 15€/hlö, linja-autokuljetus. Ennak-koilm. koulutuspäivään 12.1. mennessä, vielä ehdit kysyä osal l istumismahdol l isuutta OmaisOivan työntekijöiltä puh. 044 551 6804/Milla tai 044 551 6803/Riitta. Tulossa: Ma 29.1. klo 13-14.30 omaistaan hoitaville/hoitaneille Pisara-ryhmä Sarpatissa (Vanhatie 27). Ryhmän jälkeen klo 14.30-15.30 mahdollisuus saada ohja-usta oman tietokoneen/älylait-teen käyttöön, otathan oman laitteen mukaasi. Ilmoitathan ohjaustarpeesta etukäteen OmaisOivan työntekijöille.
Spr Pyhäjoki.Nukkearpajaisissa 13-18. 12.
2017 nuken voitti Helinä Ollila! Onnea voittajalle ja kiitos arpo-ja ostaneille.
Yppärin Erämiehet.Jäsenet ilmoittakaa saalistie-
dot vuodelta 2017 palautta-malla jäsenkortti osoitteeseen Mika Haikola Pörkäntie19 86170 Yppäri tai sähköpostilla [email protected]. Linkki sähköpostiosoittee-seen löytyy myös nettisivuilta http://rrhy.f i/ypparinseura/ajankohtaista.php
Aihetta KiitokseenSuurkiitos kaikille kansallispukujen lainaajille! Näyttely herätti
paljon kiinnostusta ja keskustelua.
Pyhäjoen kirjasto
Keskustan presidentinvaalitilai-suus Vanhustentalon kerhohuo-neella la 20.1.2018 klo 13.30. Alustajina ovat kansanedustaja Antti Rantakangas ja Raahen kau-punginvaltuuston puheenjohtaja Hanna-Leena Mattila. Kahvitarjoilu.
Tervetuloa!
Ruoanjako ti 16.1.18 klo 17-18 työttömille ja ruoka-apua tarvitseville Iltaruskossa, Pappilantie 3.
Oma kassi mukaan! Tervetuloa!
järj. Pyhäjoen seurakunta ja Helluntaiseurakunta
Pyhäjoen Vanhustenkotiyhdistys ry:n
Sääntömääräinen syyskokouspidetään tiistaina 23.1.2018 klo 14.00 Van-
hustenkotiyhdistyksen kerhohuoneella.Käsitellään sääntöjen 8 §:n mukaiset asiat.
Tervetuloa!Johtokunta
Kuollut: Oiva Muurinen Par-halahdelta 91 v 5 kk 18 pv
Kastettu: Helmi Orvokki Heikkilä, Niila Aukusti Lehtelä
Messu kirkossa su 14.1. klo 10. Riparisunnuntai. Lähetys-kahvila.
Raamattupiiri ma 15.1. klo 18 Sarpatissa.
Ruoanjako ti 16.1. työttömil-le ja ruoka-apua tarvitseville klo 17-18 Iltaruskossa, Pappilantie 3. Oma kassi mukaan.
Perhekerho ke 17.1. klo 10. Kirkkokuoro ke 17.1. klo
18.30 seurakuntatalolla.Päiväkerhot toimivat nor-
maalisti. Mahdolliset tieduste-lut p. 050 441 6095 tai [email protected]
Sanajumalanpalvelus su 21.1. klo 10. Lähetyskahvila.
Nuorisotyö Gospelcafe lauantaisin klo
19-23.Sählyä nuorille aikuisille mo-
nitoimitalolla torstaIsin klo 19-21 (K18).
Kasvuryhmä menneen kesä rippikouluikäluokalle keskiviik-
koisin klo 15.30.Löydät meidät myös instagra-
mista: nuorisotilasarpatti
TULOSSA:Ystäväkerho ke 24.1.18 seu-
rakuntatalolla klo 12 alkaen ruokailulla. Tervetuloa mukaan uudetkin ystävät !
RY: Raamattuluokka la 13.1. klo
19.30 Tuomo Eskolalla.Seurat su 14.1. klo 16 ry:llä,
Janne Käkelä, Ali Viinikka.Ompeluseurat pe 19.1. klo
18.30 ry:llä, Jouko Piilola.Pyhäkoulut su 21.1. klo 12
Tero Hummastilla ja Risto Kal-liokoskella.
Kirkkoherranvirasto p. 08-433 119. Avoinna : MA klo 8-12, TI klo 12-16 ja TO 11-14.
Tarvittaessa voitte ottaa yh-teyden kirkkoherra Jukka Mali-seen p. 040 505 0016.
Kirkko, seurakuntatalo, kirk-koherranvirasto, taloustoi-misto ja Sarpatti sijaitsevat kaikki osoitteessa Vanhatie 27, 86100 Pyhäjoki.
Hyvää alkavaa vuotta 2018 kaikille!
Toivovat Tuula ja Esko Petäjäsoja
Pirttikosken Maaseutunaiset:Hallituksen kokous KÖKKÄTUVALLA 15.1.2018
klo.18.30TERVETULOA!
Puhelinnumeromme on muuttunut!
Uusi numeromme on 040-6733070.
Pyhäjoen Kotileipä
P y h ä j o e n K u u l u m i s e t – 13 . 1 . 2 0 18sivu 8
JUKKA O. MATTILA
Vanhanaikainen filmin tai va-lokuvan kehitysprosessi käsitti kolme keskeistä vaihetta.
Kehitys muutti valottuneet kohdat mustaksi hopeaksi.
Kouluprojekteissa kehittämi-nen on kaiken perusta. Tavoit-teena on jokin uusi aktiviteetti. Tarkistetaan käytettävissä ole-vat henkilö- ja materiaaliresurs-sit. Sovitetaan hanke opetus-suunnitelmaan. Kytkeydytään ympäröivään yhteiskuntaan, tavoitellaan paikallisuutta ja paikallisia yhteistyökumppanei-ta. Lisätään oppilaiden kiinnos-tusta antamalla heidän vaikut-taa projektiaikaiseen työhönsä: aiheenvalintaan, aikataulutuk-seen jne.
Pelkkä kehittäminen ei kuiten-kaan riitä. Jos hanke tuntuu jat-kamisen arvoiselta, on varmis-tettava, että sen eteen tehty pohjatyö säilyy.
Kiinnitys välihuuhteluineen muuttaa valottumattomat ke-mikaalit vesiliukoisiksi ja poistaa ne emulsion pinnalta.
Projekti on viety jo ehkä muu-taman kerran käytännössä läpi. On hankittu kokemusta, etsitty suuntaa, paranneltu läpivientiä ja löydetty kokeillen uusia to-teuttamiskeinoja. Näin on edet-ty vuosi, kaksikin.
Hanke on vakiintunut. Opet-tajakunta seisoo hankkeen takana. Siirrytään alun kokei-lusta eteenpäin. Projekti kiin-nitetään dokumentoimalla sen eri vaiheet. Näin ovat hankkeen enemmän tai vähemmän saman-laisina toistuvat vuotuiset rutii-nit hallinnassa. Ei tarvitse jat-kossa joka vuosi aloittaa alusta ja muistella, kuinka viimeksi tehtiin.
Rutiinien dokumentointi sääs-
tää aikaa luovempaan pohdin-taan ja projektin edelleen ke-hittelyyn.
Loppuhuuhtelu poistaa loput-kin valottumattomat ainekset ja kiinnitejäämät. Kuvaajan alku-peräisen idean toteuttaminen on saattanut matkan varrella edellyttää alkuperäisen otok-sen muokkaamista esimerkiksi varjostamalla tai lisävalotuksin, mutta vasta lopullinen huuhtelu takaa lopputuloksen säilymisen, vaikka sadan vuoden päähän, kirjaimellisesti ”ikuistettuna”.
Tarkoitukseensa luotu ja kou-lun toiminnan ideaan, toiminta-kulttuuriin ja tavoitteisiin hyvin istuva projekti kestää ajan ham-masta. Vuosien mittaan koulu on huuhtoutunut moneen ker-taan: oppilasikäluokat, rehtorit ja opettajat vaihtuvat, mutta linja säilyy – vai säilyykö?
Tuntuu hämmentävältä vie-railla vuosikymmenien jälkeen koulussa, missä ei ole enää yh-tään entistä opettajaa ja reh-toritkin vaihtuneet moneen kertaan. Itse koulurakennuskin on saattanut vuosien saatossa muuttaa muotoaan ja jopa si-jaintiaan.
Tällöin tulee kysyneeksi: mikä on tämä symbolisten pyörien päällä alati muuttuva oppilai-tos? Mikä ja missä on sen henki, mitä on jäänyt aikakausien lop-puhuuhtelusta jäljelle, mikä on pysyvää, ajasta aikaan säilyvää?
Parhaiten pysyvyyden takaa koulun perustamisvaiheen ide-ologinen tai konkreetin tar-koitusperäinen linja. Musiikin, liikunnan tai uskonnon pohjalle perustetussa koulussa musiikki varmastikin soi viimeiseen akor-diin, liikunta loppuponnistuk-seen ja uskonnollisuus lakkaut-tamisjumalanpalvelukseen asti.
Sitäkin arvokkaampaa on, jos
vuosikymmenet kestävä linja on luotu tavallaan tyhjästä koulun normaalin toiminnan ohessa, ikään kuin metsän maapohjan sienirihmastosta arvaamatto-masti esiin nousevana sienenä.
Tällaisiakin Suomesta löytyy. Yhtenä esimerkkinä on Pohjan-lahden perukoille vuonna 1987 aivan tavalliseksi yleislukioksi perustettu piskuinen 100 opis-kelijan Pyhäjoen lukio, joka on matkansa aikana huomannut erikoistuneensa viestintään ja yrittäjyyteen. Eikä mihin tahan-sa ”yrittäjyyskasvatukseen” tai ”sisäiseen” yrittäjyyteen, vaan todelliseen tiiviisti aikataulu-tettuun aikuismaisen arkiseen toimintaan, tässä ja nyt.
Vähäisistä voimavaroista huo-limatta Pyhäjoen lukio tuottaa jo kolmatta vuosikymmentä Pyhäjoen kunnan jokaiseen ta-louteen viikoittain jaettavaa ilmaisjakelulehteä, ”Pyhäjoen Kuulumisia”.
Sen lisäksi, että opiskelijat so-veltavat päivittäin konkreettis-ta yrittäjyyttä tämän lehtensä puitteissa, he ovat järjestäneet jo yli 20 vuoden ajan paikka-kunnan yrittäjämessut, joilla vierailee vuosittain noin 2000 kävijää.
Pyhäjoen lukio on kehittänyt ja kiinnittänyt ja aika tavalla jo huuhdellut henkilökuntaansa-kin. Linja on luotu, ja säilyy.
Hattulan silloilta
Eläkkeellä oleva Paraisten lukion rehtori emeritus ja fysiikan opettaja Jukka O. Mattila on toiminut pitkään Suomen Lähilukioyhdistyksen (pienten lukioiden ver-koston) puheenjohtajana. Matemaattis-luonnontieteellinen aikakauslehti, Dimen-sio-lehti, julkaisi Mattilan artikkelin Hattulan silloilta syksyllä 2017.
Kuulumisten aakkoset*Lehti tehdään koulutyönä, 15-19 -vuotiaiden nuorten työnä.*Kuulumiset on lukijoilleen ilmainen.*Lehti ilmestyy kerran viikossa paperilehtenä ja verkossa.*Kuulumiset on ilmoittajille edullinen ja peittoaa koko kunnan.*Haluamiaan asioita saa innokas yksilö/järjestö/ryhmä/muu toi-
mija omina juttuinaan tai toimittajien tekeminä julkisuuteen.
*Toimittajat vaihtuvat (ne toimittajakurssin valinneet) lukuvuo-den aikana ja seuraavaan lukuvuoteen.
*Taittajat vaihtuvat (ne taittokurssin valinneet) lukuvuoden aika-na ja seuraavaan lukuvuoteen.
*Vastuu lehden käytännöstä on hyvin harvoilla hartioilla.
*Kysymys lukijoille:Mitä osasitte itse tehdä 15-19 -vuotiaina?*Kasvatusvinkki: Nuoria tulee enemmän kiittää ja kannustaa
kuin moittia.
*Tärkeiden ilmoitusten ja tärkeiden juttujen jättäjien TULEE KÄY-DÄ lehden teon aikana toimituksessa tai PYYTÄÄ ilmoituksensa/juttunsa sähköpostilla nähtäväkseen.
Sari Hidén
Jukka O. Mattila toimii Suomen Lähilukioyhdistyksen puheenjohtajana. Viime keväänä hän vieraili Pyhäjoen lukiossa Lähilukioyhdistyksen seminaarissa.
