PYHÄJOENKUULUMISET

P Y H Ä J O E N L U K I O N T U O T T A M A J O U K K O J U L K A I S U

L A U A N T A I 1 6 . 7. 2 0 1 6 – V I I K K O 2 8 - 2 9

HENNA MÖTTÖNEN

Pyhäjoella vietettiin perinteis-tä kotiseutupäivää sunnuntai-na 3.7. Päivä alkoi pastori Olli Luhtaselan toimittamalla ju-malanpalveluksella, jossa olivat mukana 50 vuotta sitten ripille päässeet. Jumalanpalveluksen jälkeen seurakuntatalolla järjes-tettiin ruokailu, jonka järjestä-jänä toimi Pyhäjoen Pitopalvelu.

Ruokailun jälkeen oli odote-tun kotiseutujuhlan vuoro. Vä-keä oli liikkeellä runsain määrin, vaikka aluksi sää olikin sateinen. Onneksi juhlan loppuvaiheilla juhlaväki pääsi kuitenkin nautti-maan myös auringonpaisteesta.

Juhla alkoi kulttuurisihteeri Marjo Luokkasen tervehdys-sanoilla, joiden jälkeen saatiin nauttia Oona Muurisen, Harri Haatajan sekä Jonne Näsä-sen esittämästä musiikista. He esittivät kaksi kappaletta Skan-dinavian Music Groupilta ja Pa-riisin keväältä.

Seuraavaksi kuultiin kolme ru-

noa - Pihlaja, Tuohilippi ja lähde sekä Kalarannan polku - Jaakko Tuikkalan lausumina. Sen jäl-keen vuorossa oli jälleen mu-siikkia Oonan, Harrin ja Jonnen esittämänä. Heiltä kuultiin vielä Egotrippiä sekä heidän oma kappaleensa, Jatsin ihmenainen.

Tänä vuonna juhlapuhuja-na oli lehtori Kyösti Koskela. Pirttikoskella syntynyt Koskela kertoi puheessaan elämästään Ruotsissa ja Yhdysvalloissa. Hän lähti jo nuorena Suomesta Ruotsiin opiskelemaan ylioppi-laaksi. Opintojen alkuvaiheessa Koskela sai 4H:lta vuoden sti-pendin Yhdysvaltoihin, Nebras-kaan ja Ohioon, jossa hän asui astronautti Neil Armstrongin naapurissa. Stipendivuoden jäl-keen hän palasi takaisin Pyhäjo-elle ja työskenteli täällä vähän aikaa opettajan sijaisena. Mo-nien seikkailujen jälkeen Kos-kela päätyi Tukholmaan ja on toiminut Botkyrkan kunnassa englannin ja ruotsin opettajana jo noin 30 vuotta. Hän päätti puheensa pohtimalla sekä koko maailman että Pyhäjoen tule-

vaisuutta.

Juhlapuheen jälkeen oli vuo-rossa monien odottama het-ki - nimittäin vuoden 2016 Pauha-Maijan tai Pauha-Matin julkistaminen. Tänä vuonna si-vistyslautakunta valitsi Pauha-Maijaksi arkkitehti Heli Kit-tilän, jonka kädenjälki näkyy Pyhäjoella monissa, monissa rakennuksissa.

Kittilän pitämän kiitospuheen jälkeen kuultiin jälleen musiik-kia, tällä kertaa Seelareilta. Kaksi ensimmäistä kappaletta olivat teemaltaan merihenkisiä - nimeltään Vain merimies voi tie-tää sekä Meren aalloilla. Kolmas kappale oli Lasse Pihlajamaan Kyynelsilmin. Lopuksi laulettiin vielä yhteislauluna Kotiseutu-laulu, jonka sävel ja sanat ovat Antero Vuotin käsialaa.

Päivä huipentui vielä Pyhä-joen maa- ja kotitalousnaisten järjestämään kahvitukseen sekä Pyhäjoen Näyttelijöiden esittä-mään Hetki lyö -näytelmään.

Kotiseutua juhlimassa

Kotiseutupäivän juhlapuhuja Kyösti Koskela.

Kotiseutujuhla veti paikalle paljon väkeä. Oona Muurinen (vas.), Jonne Näsänen ja Harri Haataja esittivät juhlissa musiikkia mm. Egotripiltä

P y h ä j o e n K u u l u m i s e t – 16 . 7. 2 0 16sivu 2

HENNA MÖTTÖNEN

Pyhäjoella on valittu jo vuo-desta 2000 asti vuoden kult-tuurihenkilö, Pauha-Maija tai -Matti. Tänä vuonna Pyhäjoen sivistyslautakunta valitsi vuo-den Pauha-Maijaksi arkkitehti Heli Kittilän. Tunnustuksek-si hän sai pyhäjokislähtöisen Arja Kantorin suunnittele-man ja toteuttaman Pyhäjoki-alueen kansallispukuisen kera-miikkanuken.

Pauha-Matin tai -Maijan va-lintaan vaikuttavat muun mu-assa seuraavat seikat: henkilö on toiminut vapaaehtoisena pitkään jollakin kulttuurin tai kotiseututyön alueella, on edelleen aktiivinen kulttuu-rin tekijä, asuu Pyhäjoella ja tuo tunnetuksi kotikuntaansa myönteisesti.

Kittilä on toiminut aktiivi-sesti Partiolippukunta Han-hikiven Kiertäjissä, Martoissa ja Operaatio Ruutissa. Lisäksi hänen arkkitehtuurinen kä-

denjälkensä näkyy Pyhäjoella kirjastossa, lukiossa, vanhus-ten palveluasunnoissa, Kie-losaaressa sekä Kittiläntien pienkerrostaloissa. Näiden seikkojen perusteella hänet valittiin tämän vuoden Pauha-Maijaksi.

Kotiseutujuhlassa pitämäs-sään puheessa Kittilä kertoi olevansa yllättynyt saamas-taan tunnustuksesta. “Sain tästä vihiä vähän aikaa sit-ten, jotta osasin valmistella puheen. Haluan kiittää kun-taa ja pyhäjokisia”, hän sanoi puheessaan. Kittilä kiitteli kuntamme hienoja kyliä, ko-tiseutumuseota, kirkon seu-tua ja kunnostettuja puhtoja. “Olemme kaikki vastuussa kulttuuriperinnöstämme. Py-häjoki elää muutosten ajas-sa ja meidän on muistettava huolehtia vanhasta uuden rin-nalla. On harmillista, jos siitä ei huolehdita, sillä se näkyy tulevaisuudessa. Tämän päi-vän arvot näkyvät huomenna”, hän pohti.

Pauha-Maija 2016

HENNA MÖTTÖNEN

Saloisten kotiseutumuseo on ollut vuosikaudet suljet-tuna ja rappiolla. Yleisö on päässyt museolle vain Pekan-päivien oheistapahtumaksi kutistuneiden kotiseutujuhli-en aikaan pariksi tunniksi ker-ran vuodessa. Kolme vuotta sitten Haapajoki-Arkkukarin kyläyhdistys otti asiakseen korjata museon. Remonttia veti kyläyhdistyksen puolelta Aimo Karppinen. Talkoolai-sia oli myös muista kyläyh-distyksistä sekä Saloisten Kotiseutu- ja museoyhdis-tyksestä.

Saloisten Kotiseutumuseo on viime vuosina peruskor-jattu täysin. Tänä vuonna korjattiin talkoilla vielä kol-me pärekattoa. Museota ja museon seutua on myös laa-jennettu tekemällä viereiselle Kyläriihelle maankohoamis- ja arkeologiaopastaulut sekä naapurissa sijaitsevan van-han Arkkukarin osuuskaupan seinään vanhasta Rantatiestä kertovat opasteet. Viime syk-

synä saatiin museolle lahjoi-tuksena harvinainen hylkeen-pyyntivene eli fälpaatti. Itse museoalueella on tällä het-kellä jo 20 erilaista rakennus-ta ja niissä kaikissa on vanhaa esineistöä. Museon oheen on myös syntynyt perinneraken-tamisen varaosapankki sekä pieni Saloisten tietokonemu-seo. Viime elokuussa juhlittiin museon ja kotiseutuyhdistyk-sen 50-vuotisjuhlia.

Saloisten Kotiseutu- ja Mu-seoyhdistys ry on nyt he-rättämässä kauan uinunutta Salon Olavinpäivän markki-naperinnettä henkiin. Pyhän Olavin päivänä eli 29. heinä-kuuta järjestetään Saloisten Arkkukarissa kotiseutumuse-on ja viereisen Kyläriihen alu-eella Olavinpäivän Markkinat. Museon alueelle kokoontuu myyjiä kauppaamaan mitä erilaisimpia tuotteita ja myös museo, Kyläriihi, tietokone-museo sekä perinneraken-tamisen varaosapankki ovat avoinna. Paikalle toivotaan runsaasti sekä myyjiä että ostajia. Markkinoista voi ky-sellä ja myyntipaikkoja varata

Pirjo Järvelä-Siuvatilta 050-3361321 tai sähköpostilla mikko.kettukangas@gmail.com. Myyntipaikan hinta on 5 euroa.

Kotiseutuyhdistys on saa-nut kesätyöntekijän, jonka voimin museota pidetään hei-näkuussa avoinna parin viikon ajan itse markkinoiden lisäk-si. Museo on avoinna 19.7.-30.7. tiistaista perjantaihin kello 11-17 ja lauantaisin kel-lo 11-16. Vierailu on maksu-ton. Olavinpäivänä museo on avoinna kello 12-19 ja mark-kinat pidetään kello 12-18.

Tervetuloa markkinoille ja museolle Pyhän Olavin päivä-nä 29.7.!

Museo talkoilla kuntoon

P y h ä j o e n K u u l u m i s e t – 16 . 7. 2 0 16 sivu 3

HENNA MÖTTÖNEN

91-vuotias Aarne Nikula on nähnyt ja kokenut elämänsä ai-kana monenlaista. Hän syntyi Keskikylällä toukokuussa vuon-na 1925. Kymmenlapsisessa perheessä leikkitovereita riitti. “Minulla oli aivan tavallinen, maalaisperheen lapsen lapsuus. Keväällä jäiden lähtö oli jännää. Keskikylällä on viisi siltaa ja jäät ottivat niihin aina kiinni. Poika-porukalla oltiin sitä katsomas-sa. Myös uitto oli jokakeväinen tapahtuma. Rusin sillalla oltiin aina katsomassa ensimmäisten tukkien saapumista. Lapsille oli paljon keviää työtä jo lapsina, varsinkin kesällä. Elämä oli sil-loin aivan erilaista kuin nyky-ään, niitä kahta ei voi verrata ollenkaan”, Nikula kertoo.

Omasta lapsuudestaan hänen mieleensä on jäänyt erityisen hyvin Keskikylän koulun raken-taminen, vaikka se tapahtuikin hänen ollessaan vain nelivuo-tias. “Isän kanssa haettiin He-voskankaalta karhunsammalia eristeiksi. Muutenkin kuljin pal-jon isän völijysä”, Nikula kertoo. “Takalon Nantte oli seppä ja se touhu kiinnosti. Paljon tuli oltua siellä pajalla ja pääsin jos-kus oikein lietsomaankin”, hän jatkaa.

1930-luvulla kärsittiin pula-ajasta. Vanhainkoteja ei ollut, joten vanhuksia ja lapsia sijoi-tettiin eri taloihin huutokaupal-la. “Keskikylälläkin oli monessa talossa näitä irtolaisia”, muiste-lee Nikula. Naimattomat miehet ja naiset puolestaan työskente-livät taloissa ruokapalkalla.

Nikula kävi kahtena vuonna kaksi viikkoa pienten koulua syksyllä ja keväällä sekä neljä vuotta kansakoulua. Sen jälkeen hän meni pöllimetsään sotavuo-sina, 14-vuotiaana. “Ensimmäi-sellä tililläni ostin hopeakellon parhalahtiselta kellokauppiaal-ta, joka oli myös töissä metsäl-lä. Muistan, että se kello maksoi silloin 600 markkaa”, hän my-häilee.

Hänen vaimonsa, vuonna 2002 kuollut Sylvi Lindelä, oli kotoisin aivan Aarnen kotitalon naapurista. “Minulle vitsailtiin siitä, kun olin löytänyt itselleni vaimon naapurista. Sanottiin, että ensimmäisessä mutkassa minulla lähti pyörän renkaasta köysi pois niin piti jäädä vie-reiseen taloon”, . Siihen aikaan oli pulaa monista tavaroista niin ei mistään tahtonut saada pyörään kumeja. Tarina pyörän renkaan köyden irtoamisesta ei kuitenkaan pidä paikkaansa. “Minulla oli ihan oikea pyö-ränkumi, jonka setäni lähetti Kanadasta. Se oli silloin ainoa laatuaan koko Keskikylällä”, hän jatkaa.

Sodassa Nikula oli kolme vuotta ja sen jälkeen, vuonna 1945, hänet lähetettiin Ruo-naan tekemään sotakorvausa-luksia Venäjälle. Ruonassa kului seitsemän vuotta ja siellä olles-saan hän opiskeli Oulun ammat-tikoulussa muurariksi. “Koulu kesti kaksi vuotta. Ensimmäinen vuosi oli teoriaa ja toinen vuosi käytännönoppimista. Sen ajan asuin täysihoitolassa”, Nikula kertoo.

Muurarikoulun jälkeen hän alkoi rakentaa taloa Saloisiin yhdessä vaimonsa kanssa, joka odotti heidän ensimmäistä lastaan. “Myös rakennustar-vikkeista oli pulaa, joten talon rakentaminen oli vaikeaa. Yksi tuttu, joka oli töissä kaupassa, varasi sieltä lasia, jotta saatiin ikkunat tehtyä”, hän muistelee. Loppujen lopuksi talon raken-tamiseen kului noin vuosi.

Vuonna 1952 Aarne ja Sylvi ostivat Keskikylältä Poutala-nimisen talon, jossa he viljelivät yhdessä maata aina eläkkeelle jääntiin asti. Aarne teki myös muuraustöitä maanviljelyn ohella. “Tuli tehtyä työtä ai-kalailla, sekä Pyhäjoella että muualla Suomessa. Esimerkiksi Annalan museon sotilastorpan takka on minun muuraamani. Talon isännällä oli tarkka suun-nitelma sen suhteen, millainen takasta pitäisi tulla ja kyllähän hän oli tyytyväinen lopputu-lokseen”, Aarne muistelee.

Vaimonsa kuoltua Nikula asui muutaman vuoden yksikseen, kunnes vuonna 2006 hän muutti Keskikylältä keskustaan. “Kaupassa piti käydä pari ker-taa viikossa niin päätin muuttaa tänne kun palvelut ovat paljon lähempänä. Olen asunut täs-sä nykyisessä asunnossani jo kymmenen vuotta ja olen oikein tyytyväinen oloihini”, Nikula kiittelee.

Asuinpaikkana Pyhäjoki on Aarnen mukaan muuttunut niin radikaalisti, että sitä on vaikea edes ymmärtää. “Minun mieles-täni ydinvoimalan rakentami-nen tänne on hyvä juttu, koska se tuo työtä nuorillekin. Ennen piti monien lähteä Kanadaan asti töitä hakemaan, Keskiky-lältäkin oli yhdessä vaiheessa 15 nuorta kerrallaan siellä. Ny-kyään ei tarvitse”, hän miettii. Nuorten työttömyys on hänen mielestään asia, joka pitäisi saa-da kuntoon. “Nuorille olisi tär-keää saada töitä, koska he ovat vasta rakentamassa perhettä ja elämäänsä. Ihmetyttää, kun työssäkäyvät ihmiset valittavat asioiden olevan huonosti eivät-kä ymmärrä, että monilla asiat ovat vielä huonommin. En ym-märrä myöskään verotuksesta valittamista, sillä jokainen mak-saa veroja tulojensa mukaan - myös eläkeläiset”, hän pohtii.

Elämää nähnyt pyhäjokinen

Nikulan toiveissa on myös Liminkajärven vesittäminen. “Harmittaa, kun lapsena Limin-kajärvi oli niin hyvä, että siellä

pystyi soutamaan ja kalasta-maan, mutta enää ei pysty. Nikulan Reijon kanssa hom-mattiin järven vesittämistä jo 70-luvulla, mutta siitä ei lop-

pujen lopuksi tullut mitään. Saa nähdä, onnistuuko se lähivuosi-na”, hän miettii. “Myös syrjäky-listä pitäisi pitää huolta ja niitä pitäisi kehittää ajan mittaan.

Kylätoimikunta ja muut toimijat ovat tärkeitä”, Nikula sanoo lo-puksi.

P y h ä j o e n K u u l u m i s e t – 16 . 7. 2 0 16sivu 4

JUMPPA- JUSSINFYSIOTERAPIAFT: Vesa Mikkonen Satu Mikkonenpuh 433 921, Kuntatie 4, 86100 Pyhäjoki

SÄHKÖPALVELU

Anttila Oy

Sähköasennukset - SähkösuunnitelmatAntenniasennukset

Puh. (08) 433 087 0400 586 441

Viirretjärventie 786170 YPPÄRI

Pyhäjoen palveluhakemisto

ark. 8-21 la 8-21 su 12-21

Palvelemme joka päivä klo 21 asti!

EVÄSKONTTI Vanhatie 44, 86100 Pyhäjoki, Puh. 433186

Vihannintie 10, 86100 Pyhäjoki

OSTAMME JA OTAMME VASTAANROMUAUTOJA YM. METALLIROMUAISOIMMAT ERÄT NOUDAMME NOSTURIAUTOLLA

MYYTÄVÄNÄ RST-PUTKIA esim. 40 - 140 mm

LISÄTIETOJA0400 189 018

AVOINNA MA - PE 8 - 1708 - 434 333 www.rannikonautojavaraosa.fi

myynti@rannikonautojavaraosa.fi

JALKAHOITO PIRJO KANGAS

VANHATIE 33 PYHÄJOKIPUH: 045-1956429

ERILAISET JALKAHOIDOTJALKOJEN VYÖHYKETERAPEUTTINEN HIERONTAHOT STONE TERAPIAKESTOVÄRJÄYKSET

www.optikkopyhajoki.fi

Puh. 045 6394185, SaijaPuh. 050 5527 005, Eija

Palvelemme maanantaisin 9-17 ilman ajanvarausta. Ti-la sopimuksen mukaan. Tervetuloa!

www.pyhajoenhautaus.fi

Oulainen: Keskuskatu 2Pyhäjoki:

P y h ä j o e n K u u l u m i s e t – 16 . 7. 2 0 16 sivu 5

Hyvät pyhäjokiset, kunnianar-voisat kotiseutupäivävieraat!

Minulla on suuri kunnia olla täällä juhlapuhujana juuri teil-le ja kiitän teitä tästä arvon-annosta. Olen tämän puheen tavallani velkaa kotiseudulleni ja sen kulttuurille sekä kohta sata vuotiaalle kotimaalleni. Olen ollut muutaman kerran aikaisemmin kotiseutujuhlissa ja se on hyvä perinne joka luo turvallisuutta ja pysyvyyden tunnetta kotiseudulleni, josta olen lähtöisin. Itse olen ulko-maansuomalainen ja päätynyt suomalaisena Tukholmaan. Pirt-tikoski, josta olen lähtöisin, on aina minun peruskoti.

Pieni, nukkuva maalaiskunta ei olekaan niin tuntematon kuin voisi uskoa. Haluaisin kertoa vähän Pyhäjoen merkityksestä henkilökohtaisella tasolla.

Kerran istuin Tukholmas-sa tunnelbanalla, metrossa ja rupesin rupattelemaan toisen matkustajan kanssa, joka oli tu-tun näköinen. Hän osoittautui myös suomalaiseksi ja kysäisin mistä päin Suomea tämä nainen oli kotoisin.

-Tuolta Pohjois-Suomesta, vastasi hän vähän vaatimatto-masti uteliaalle miesseuralai-selle.

-Niin minäkin. Olen Pohjois-Pohjanmaalta, vastasin hänelle ponnekkaasti.

-Minäkin olen Oulusta päin, vastasi matkaseuralaiseni. Me molemmat puhuimme vielä täs-sä vaiheessa ruotsia.

-Olen Pyhäjoelta, entä sinä? utelin, kun keskustelumme tuli yhä tuttavallisemmaksi ja jutte-lumme jatkui yhtäkkiä pohjan-maanmurteella.

-Pyhäjoelta? Määkin oon siel-tä kotoisin, totesi vastapäätä istuva.

-Niinkö? Kuka sää oot? Mää oon Koskelan Kyösti Pirttikos-kelta.

-Olen Marita Ahlberg.-Ahlbergin Marita, terve! jat-

koin suomeksi. Kävimme sa-maan aikaan keskikoulua ja olit muistaakseni naapurin tyttä-ren, Sarpolan Anitan, kanssa samalla luokalla.

Tunsimme toistemme per-heen ja taustan. Juttelumme jatkui, kunnes kukin nousi pysä-killään tunnelbanasta.

Maailma on täynnä yllättäviä ja mielenkiintoisia tapaamisia, jotka eivät välttämättä aina joh-da mihinkään kanssakäymiseen. Tämä harvinainen tapaaminen loi yhteenkuuluvaisuuden tun-netta ja lämmitti sydäntäni. Olimmehan samalta paikka-kunnalta Tukholmassa, joka on suurkaupunki. Ja sitten tajusim-me, että olimme tavanneet jo aikaisemmin työnvälityksessä Hallundassa, jossa Marita oli silloin työssä tiedostamatta toistemme lähtöperää.

Tarkastelen puheessani Suo-

men ja Ruotsin yhteyttä his-toriallisessa näkökulmassa ja miten myös Pyhäjoki liittyy historiaan, minun muuttoa Py-häjoelta maailmalle sekä Pyhä-joen tämän hetkistä tilannetta ja tulevaisuutta.

Suomen ja Ruotsin yhteys historiallisessa näkökulmassa

Tukholmassa on aina asunut suomalaisia ja suomen kieltä puhuvia Ruotsissa on yli 300 000. Kuninkaanlinnaa vasta-päätä on suomalainen kirkko ja suomalaisen seurakunnan toiminta on vilkasta ja he toi-mittavat ilmaisjulkaisua ja leh-teä nimeltä Elävät kivet, joka tulee kaikille Tukholman suo-malaisille. Vähän kuin Pyhäjoen kuulumiset, joka on lukiolaisten tuottama lehti, joka tulee joka pyhäjokiseen kotiin.

Suomalainen seurakunta on toiminut Tukholmassa jo yli 500 vuotta. Kirkon paikka on vain vaihdellut satojen vuosien aikana.

Keskiajalla saksalaisten vai-kutus Tukholmassa oli suuri ja saksalaisilla on oma jykevä kirkko vanhassa kaupungissa. Siihen aikaan suomalaiset saivat kokoontua omalla kielellä kir-konmenoon saksalaisessa kir-kossa jo kello kuudelta. Saksa-laisesta kirkosta sillille haisevat hurskaat suomalaiset häädettiin pois Riddarholmenin kirkkoon pitämään jumalanpalvelusta ja lopuksi suomalaiset saivat ku-ninkaallisen pallohuoneen, jos-sa suomalainen kirkko on tänä-kin päivänä.

Suomen kieli on Ruotsin suu-rin vähemmistökieli. Ruotsissa arabiankieli on nousussa ja kas-vanut suomen kielen ohi äidin-kielenä kouluopetuksessa tällä vuosikymmenellä.

Historiallisesti Suomi on ollut osa Ruotsia ihan Pähkinäsaaren rauhan ajalta 1323-vuodes-ta lähtien, jolloin Pyhäjoki oli Pähkinäsaaren rauhan poh-joisrajana. Suomi-Ruotsi oli vuoteen 1809 saakka, jolloin Venäjä Napoleonin sotien ai-kaan valloitti Suomen Ruotsilta Suomen sodassa, joka käytiin vuosina 1808-1809. Venäjän tsaari Alexanteri I oli Ranskan keisarin Napoleonin liittolai-nen, joka taisteli Iso-Britanniaa vastaan. Ruotsin kuningas Gus-tav IV Adolf oli liitossa Ison-Britannian kanssa.

Ruotsin taistelu Suomesta Ve-näjää vastaan käytiin myös Py-häjoella 16 huhtikuuta 1808. Venäläiset voittivat ja kenraali-adjutantti Gustav Löwenhielm joutui venäläisten vangiksi Py-häjoen kahakassa. Tästa kerto-vat muun muassa Runebergin Vänrikki Ståhlin tarinat.

Tukholman säädyt pakottivat Ruotsin kuninkaan, Gustav IV Adolfin, viralta pois ja hän jou-tui maanpakoon. Paria vuotta myöhemmin valitsivat Ruotsin

säädyt Euroopan mahtavimman miehen keisari Napoleonin val-tion marsalkan Jean Babtiste Bernadotten Ruotsin kunin-kaaksi ja hänestä tuli Karl XIV Johan. Ruotsin nykyinen kunin-gas on Bernadotte-sukuinen.

Haminan rauhassa Torniojoki tuli Ruotsin ja Venäjän rajaksi vuonna 1809. Miljoona ruot-salaista ja suomalaista joutui Venäjän rajan taakse. Suomen ja Ruotsin 500-vuotinen yhte-ys katkesi. Suomesta tuli silloin Suurruhtinaskunta ja autono-minen osa Venäjää vuoteen 1917 saakka, jolloin oli Venä-jän vallankumous ja bolshevikit anastivat tsaarin vallan ja Suo-mesta tuli itsenäinen tasavalta. Ensi vuonna Suomi on ollut it-senäinen tasavalta sata vuotta.

Pyhäjoelta maailmalle

Äitini asui 1950-luvulla nel-jä vuotta Uppsalassa, joka on Ruotsin vanhin yliopistokau-punki. Hän opiskeli ruotsia, jota hän vieläkin vähäsen osaa, vaikka lähimuisti on huono. Hän kävi Uppsala-Ekebyn-keramiik-katehtaalla töissä ja ahkerana suomalaisena tiskasi vielä yli-oppilasravintolassa iltaisin. Hän lähetti aina äidilleen rahaa koti-Suomeen. Kesäisin hän tuli aina Suomeen heinäntekoon. Äiti muistelee vieläkin nuoruuttaan Uppsalassa lämmöllä. Kokemus avarsi hänen maailmaansa täy-sin.

Äidin Uppsalassa olo päät-tyi, kun isoäitini kuoli äkillises-ti aivoverenvuotoon vähän yli 50- vuotiaana, ja äitini joutui hoitamaan Koskelan kotitilaa ja karjaa.

Suurin vaikutukseni yliop-pilaaksi tulooni ja Ruotsiin muuttooni oli varmaankin äidin ansiota. Hainpa jopa Uppsalan yliopistoon psykologilinjalle, mutta en päässyt ja Uumajan yliopisto oli lähempänä Vaasaa ja myös Pyhäjokea.

Tänä kesänä tulee 40 vuot-ta siitä, kun lähdin ensi kertaa Ruotsiin. Kalajoen lukiossa mi-nulle ahdistava ”pakkoruotsi” ei oikein sopinut eikä ruotsin kielioppi motivoinut. Yliop-pilaskokeet siirtyivät vuodella tuplaamisen johdosta ja ennen viimeistä lukiovuottani hain Mariestadista, Länsi-Göötan-maalta, töitä.

Päädyin kauniiseen Mariesta-diin Electroluxin jääkaappi-tehtaalle töihin. Urakka- työ liukuhihnalla oli rankkaa, enkä millään tahtonut ehtiä koneen puskiessa tavaraa.

Sain nopeasti monia todella ihania ruotsalaisia ystäviä, jotka järjestivät minulle joululahjaksi myös joululomalla tulon Ruot-siin. Ruotsin kielen taito ja mo-tivaatio kasvoi valtavasti ja sain erittäin hyvän ruotsin päästö-todistuksen lukiossa.

Heti abiturienttina, yliop-pilaskokeiden jälkeen, palasin

taas Electroluxille töihin. Pala-sin ruotsalaisen ystäväni kanssa hakemaan ylioppilaslakkiani ja ylioppilasjuhliini. Olin perhee-ni ja lähisukuni ensimmäinen ylioppilas ja pojathan yleensä menivät ammattikouluun Pirt-tikoskelta ja päätyivät töihin Rautaruukille.

Muutama vuosi sitten istuin Tukholman metrossa matkalla töihin ja luin Metroa kuten tavallisesti. Silmääni pisti artikkeli, joka oli kyllä niin harvinainen Tukholman näkökulmasta.

”Pohjois- Suomessa olevaan Pyhäjoen kuntaan on suunniteilla rakentaa ydinvoimala. Pyhäjoen kunta on Oulun läänissä, Skellefteån kaupunkia vastapäätä Pohjanlahden rannalla. Suomen valtio hakee ydinvoimalalle rahoittajia…”

Pieni artikkeli joka säväytti minua yhtäkkiä ja Pyhäjoki pääsi maailman kartalle.

Olen itsekin ollut 18-vuo-tiaana konventterimuurarin apulaisena sulatolla ja kolmi-vuorotöissä. Äitin orassilla pikku-Fiatilla työmatka Rau-taruukille sujui helposti. Kaksi kesää olin Santaholman sahalla ja 15-vuotiaana lautapoikana Elementtitehtaalla, jossa äitini oli töissä.

Presidentti Kekkonen päät-ti aikoinaan Rautaruukin raken-tamisesta Raaheen. Ympäristö-aktivistien vastustus silloin oli voimakas. Mutta Rautaruukki on ollut työnantajana myös monille pyhäjokisille ja sitä pää-töstä ei monikaan ole katunut.

Opiskeluni alkuvaiheessa sain vuonna 1978 Suomen 4H:ltä stipendin Yhdysvaltoihin ja päädyin Ohion ja Nebraskan osavaltiohin. Sain myös apura-han Pyhäjoen Lions-klubilta ja heidän vaakuna koristaa Lions klubissa Ohiossa. Se oli suuri kunnia pikkukylän pojalle ja ko-hotti minun itsetuntoa.

Meitä IFYE (International Farming Youth Exchange)-op-

pilaita oli 44 eri maasta. Asuin ensimmäisen kuussa kävijän, astronautti Neil Armstrongin naapurina Ohiossa, Cincinnatin lähellä ja tapasin vähäpuheisen Armstrongin kerran.

Siihen aikaan, vuosia ennen hirvittäviä terroristihyökkäysiä New Yorkissa, saimme käydä jopa Valkoisessa talossa Wa-shingtonissa ja Jackie Ken-nedyn muotokuva Ovaalissa huoneessa teki minuun vaiku-tuksen. Valitettavasti emme tavanneet presidentti Jimmie Carteria, vaikka olimme edus-tajia 44 eri maasta.

Otan aina paljon valoku-via. Wounded Kneessa sioux-intiaanit piirittivät minun ja amerikkalaisen perheeni isäni autoillaan, kun olin ottanut pal-jon valokuvia heidän alkoholin tuottamasta kurjuudesta, avut-tomuuttomuudestaan. Intiaanit olivat walkie-talkien avulla seu-ranneet meitä ja ottivat minulta kamerasta filmin ja tuhosivat sen. He luulivat meitä varmaan FBI-agenteiksi ensin.

Mount Rushmore, Niagaran putoukset, Kalliovuoret, rodeo ja kumiveneellä koskenlaskemi-nen Appalackien vuoristossa, West-Virginiassa, jossa presi-dentti Jimmie Carter lasketteli viikkoa minua myöhemmin. Oli se villiä hommaa. Vuoristokii-peilyä ja laskuvarjollahyppyä. Sikaloita, viljaa valtavalla Pree-rialla Keski-Lännessä. Valtavat keinokastelujäjestelmät. Hevos-farmeja ja valtavia nautakarja-rancheja. Sinä vuonna miss Uni-versum Anne Pohtamo luopui kruunustaan ja luovutti sen miss Venezuelalle. Olin niin aivopes-ty englanniksi palatessani, että puhuin amerikkalaisesti murta-en sekä suomea että ruotsia. Tiedostamatta sitä itse!

Nimeni Kyösti ei ollut toimiva nimi. Amerikalaiset eikä myös-kään ruotsalaiset osanneet lau-sua nimessäni olevaa diftongia, joten minusta tuli Chris. Ja sillä nimellä minut tunnetaan tänä-kin päivänä eri puolilla maail-maa.

Olin televisiossa studio-vieraana, paikallisissa radio-ohjelmissa ja haastateltavana useihin lehtiartikkeleihin. Minua kohdeltiin kuin olisin ollut joku kuuluisuus. Haha! Eksoottinen suomalainen.

Minulle tarjottiin jopa työtä Havaijilta oppaana eurooppa-laisille luxus-turisteille, mutta viisumini loppui. Enkä saanut käyttää IFYE-stipendiä minään työnhakumatkana. Ja oli jo ikä-vä kotiin ja kaipasin suomalaista ruisleipää.

Kesti sitten lähes 20 vuot-ta ennen kuin palasin USA:an. Asuin amerikkalaisen ystäväni luona Chicagossa. Musta ystä-väni, Bobby, tunsi Oprah Win-freyn tuottajan ja pääsimme katsomaan showta. Kun palasin Ruotsiin, moni tukholmalai-nen oli tunnistanut minut, kun meitä oli zoomattu Oprah Win-

frey Showssa useaan otteesen. Bobbyn tapasin sattumalta 18 vuotta myöhemmin Thaimaas-sa. Asuimme jopa viereisissä huoneissa samassa hotellissa. Hän oli muuttanut Sydneyyn, Australiaan 2001.

Stipendivuoden jälkeen olin myös Pyhäjoen yläasteella opettajan sijaisena ja koulu-avustajana. Tuntui hassulta ja hauskalta opettaa ruotsia ja englantia omien entisten opet-tajien rehtori Olavi Muikkulan, Aune Makkosen ja muiden kanssa. Halu opiskella opetta-jaksi vahvistui.

Opiskeluaikana tarjoilin sivu-tulona viikonloppuisin Skan-dinavian suurimmassa diskossa Universumilla, joka oli päivisin Uumajan yliopiston ylioppilas-kunnantalon lounasravintola. Kalajoelta asti kävi siellä vanho-ja lukiokavereita viikonloppui-sin juhlimassa. Merenkurkussa oli kova tax-free kauppa siihen aikaan ennen EU:n menemistä ja vilkas laivaliikenne. Suoma-laiset opiskelijat oli suurin siir-tolaisvähemmistö Uumajassa. Toiseksi suurin oli persialaiset eli iranilaiset ja shaahihan ku-mottiin vallasta siihen aikaan ja Iran palasi takaisin keskiajalle yhdessä yössä.

Vaasa- laivat olivat ihan täpö-täynnä matkustajia perjantai-iltaisin, kun meidän opiskelijoi-den piti käydä opintolaina aina kuittaamassa pankissa kotikun-nassa. Ja suomalainen opinto-laina oli niukka ruotsalaiseen lainaan verrattuna. Liftaamalla jatkoin matkaani Vaasasta Py-häjoelle yösydämessä rekka-kuskien kyydissä, joille saatoin olla vänkärinä purkamassa tai pakkaamassa tavaraa.

Suomalaisilla opiskelijoilla oli runsaasti eri järjestötoimintaa. Osallistuin näyttelijäpiiriin ja johdin englannin kielisiä keskus-telukursseja.

Kesällä 1980 Locarnossa, Sveitsissä, asuessani jouduin opettelemaan italiaa. Hain Suomen Työministeriöstä töi-tä Sveitsistä ja päädyin ihanan kauniiseen Locarnon-kaupun-kiin Lago Maggioren (Suuren Järven) rannalle, ainoaan italian kieliseen kantooniin. Olisin ha-lunnut tietysti ranskan tai sak-san kieliselle alueelle, koska olin niitä kieliä opiskelemassa.

Italian kielitaitoani en ole oi-kein pystynyt hoitamaan vuosi-en varrella. Opiskelin sitten sitä aikuislukiossa pelkästä mielen-kiinnosta ja kielen kauneuden takia. Pari vuotta sitten palasin takaisin Pohjois-Italiaan ja Ete-lä-Sveitsiin. Kielitaitoni heräsi vähin erin eloon. Ja kyllä oli sen-timentaalista ja ihanaa olla taas Locarnossa ja Piazza Grandella Filmifestivaaleilla lähes 30 vuo-den jälkeen, vaikka kaatamalla satoi vettä. Olin niin onnellinen, että silmät kastuivat kyynelistä.

Olen kuitenkin kiitollinen että minulle syötettiin pakkoruotsia ja sain valtavan hyvän perustan.

Kyösti Koskelan juhlapuhe Pyhäjoen kotiseutupäivältä

P y h ä j o e n K u u l u m i s e t – 16 . 7. 2 0 16sivu 6

Se luokallejääminen oli minulle ponnahduslauta ja käännekohta elämässä. Onni alkoi suosimaan minua. Sain kypsyä ja varttua kielellisesti lisävuoden.

Monien seikkailujen jälkeen päädyin Tukholmaan ja olen ol-lut pääasiassa samassa Botkyr-kan kunnassa opettajana noin 30 vuotta. Asun Tukholman keskustassa, mutta työpaikka-ni on Tukholman eteläpuolella noin tunnin matkan päässä. Opetan englantia ja ruotsia peruskoulun yläasteella. Suurin osa oppilaistani tulee sodan ja sorron keskeltä eri puolilta maailmaa.

Peruskoulussa, jossa olen opettajana, on yli 50 eri kan-sallisuutta ja yli 500 oppilas-ta, joista 20 prosenttia on nk. vasta maahanmuuttajia. Yli 90 oppilasta opiskelee arabiaa ko-tikielenä. Koulu on erittäin kan-sainvälinen. Viihdyn hyvin työs-säni ja siinä monikulttuurisessa ympäristössä. Suomen koulu on Pisa-tuloksista päätellen maail-man huippua, kun taas tulokset Ruotsissa ovat huolestuttavasti heikontuneet vuodesta toiseen samaan tahtiin kuin opettajien palkat ja arvostus.

Maailma kutistuu ja ihmisillä paljon nopeita yhteyksiä

Olen aina ollut kiinnostunut myös historiasta sekä monen

tavoin suuri kulttuurin nauttija ja taiteen rakastaja. Matkuste-len paljon ja joka matkalla käyn aina taidemuseoissa, jotakin kulttuurinähtävyyttä tai desig-nia katsomassa.

Kuluneen vuoden aikana olen matkustellut Ranskan Rivieralla, Phuketissa Thaimaassa, Shang-haissa Kiinassa, Lontoossa ja tietysti myös käynyt äidin luo-na Pyhäjoella muutaman kerran. Vuosi sitten olin Kapadokkias-sa, Turkissa, jossa kulttuuri ja luola- asutus on tuhansia vuo-sia vanhaa. Silloin ihmiset, kris-tinuskoiset ja muut pakenivat Kapadokkian satumaiseen vuo-ristoon, piiloutuivat luoliin ja kaivoivat moni kerroksisia kau-punkeja maan alle. Perustivat jopa kirkkoja kallioiden sisään, josta alttarimaalaukset todista-vat vielä tänäkin päivänä.

Tämä vuosi menee historiaan terroristihyökkäyksien ja pako-laisten vuotena. Syyrian sota ja ISIS:n julmuudet ovat jokapäi-väisiä uutisia.

Äitini totesi uutisia katsel-lessaan ennen, että Suomi on kyllä hyvä maa. Täällä on rauha ja eikä ole sotaa. Suomi on mo-nesti ollut puskurivaltio ja siitä ei ole enemmän kuin 70 vuotta, kun Suomi oli sodan jaloissa, jolloin Suomi menetti suuria alueita itäiselle naapurille.

Suomi on yksi maailman mah-tavimpia demokratioita ja täällä on vapaus puhua ja kirjoittaa.

Tämä on tasa-arvoinen maa, jossa on jo ollut naispuolinen presidentti ja avoimesti homo-seksuaali presidenttiehdokas.

Olin televisiossa studiovieraana, paikallisissa radio-ohjelmissa ja haastateltavana useihin lehtiartikkeleihin. Minua kohdeltiin kuin olisin ollut joku kuuluisuus. Haha! Eksoottinen suomalainen.

Pyhäjoki nyt ja sen tulevai-suus

Muutama vuosi sitten istuin Tukholman metrossa matkalla töihin ja luin Metroa kuten ta-vallisesti. Silmääni pisti artikke-li, joka oli kyllä niin harvinainen Tukholman näkökulmasta.

”Pohjois- Suomessa olevaan Pyhäjoen kuntaan on suunni-teilla rakentaa ydinvoimala. Py-häjoen kunta on Oulun läänissä, Skellefteån kaupunkia vasta-päätä Pohjanlahden rannalla. Suomen valtio hakee ydinvoi-malalle rahoittajia…”

Pieni artikkeli joka säväytti

minua yhtäkkiä ja Pyhäjoki pää-si maailman kartalle.

Tultuani töihin näytin lehteä myös työkavereilleni ja oli ihan hurjistunut uutisesta sekä po-sitiivisessa että negatiivisessä mielessä.

Saavuttuani Suomeen ja kotiin Pirttikoskelle äitiä katsomaan ja joululomalle, kuulin Pyhäjoesta puhuttavan joka päivä Suomen uutisissa ja lukea etusivulta leh-distä. Se, mikä oli vähän tun-tunut utopistiselta, olikin siis täyttä totta. Pyhäjoki oli tullut koko Suomelle tutuksi paikka-kuntana ja oli sanomalehtien etusivuilla.

”Pyhäjoella virtaa” on Pyhä-joen tunnuslause jopa Faceboo-kissa ja muilla blogisivuilla.

Pyhäjoella ei ole juuri maanjä-ristyksiä, tulivuoren purkauksia eikä tsumanin uhkaa. Eroosio on vähäinen ja ydinvoimala ra-kennetaan turvalliselle maape-rälle. Energian tarve ja käyttö maapallolla on valtava. Öljy- ja kivihiilivarat ovat kohta lopus-sa. On keksittävä ja kehitettävä uusia energialähteitä.

Pyhäjoella on suuret edelly-tykset. Pyhäjoki on kunta, jos-sa kehitys on alkanut mennä eteenpäin. Uusia asuntoja ra-kennetaan ja Pyhäjoki valtatie 8:n varrella olisi hyvä kauppa-keskus ohikulkijan poikettavak-si.

Pyhäjokisia on joka puolella maailmaa. Maaltamuutto on

ollut Pyhäjoelle tappiollista ja masentavaa. Nuorempi suku-polvi on muuttanut koulutuk-sen ja työn perässä suurempiin paikkoihin. Kuvitelkaa kuinka monta meitä olisi, jos kaikki olisivat jääneet asumaan tänne Pyhäjoelle. Monet heistä ovat edustaneet Suomea parhaalla tavallaan ja tehnyt Suomea mo-dernina maailmanmaana tunne-tuksi.

Kesälomalla käyvät monet entiset pyhäjokiset kotiseu-dullaan nauttimassa Pyhäjoen tarjoamasta rauhasta ja luon-nonläheisyydestä. Pirttikoskel-la voin kuulla kosken huminan ja käenkukunnan. Pahinta kesällä on sääskien ininä ja jatkuvat hyökkäyset. Ruotsalainen ys-täväni ehdotti leikillään burkaa sääskiltä suojaamiseen.

Tukholmassa Sankt Erikin-kadun kotini terassilta näkymä on toisenlainen. Ei ole sääs-kiä! Luojan kiitos! Asuntomme ohi kulkee satoja jalankulijoita, pyöräilijoitä, mutta myös sato-ja autoja sekä kymmeniä junia yhdessä tunnissa, jopa useita laivoja, kanotisteja ja surffilau-dalla melovia Kungsholmenin kanavassa, useita lentokoneita ilmassa laskeutumassa tai nou-semassa Bromman lentoken-tälle. Paloautoja ja poliisiau-toja pillit päällä. Ambulansseja sireenit raikuen kiiruhtamassa Sankt Göranin sairaalaan. Po-liisihelikoptereita vartioimassa

liikennettä, jahtaamassa pank-kiryöstäjiä tai osallistumassa johonkin Henning Mankellin Wahlander-elokuvaan. Ei edes yöllä saa olla kuin muutaman hullun tunnin rauhassa.

Olen ollut kauniissa Skånes-sa kesämökillä juhannusviikon. Siellä ei ole sääskiä, mutta ke-säyöt ovat pimeät. Voitteko kuvitella pimeää juhannusyötä Pyhäjoella?

Kieli on paras ase maailman-politiikassa ja hymyllä valloit-taa. Elämä on suurta seikkailua. ”Hei” on pieni, mutta tärkeä sana kanssakäymisessämme ja se riisuu vastapelurin aseista. Toinen tärkeä sana on kiitos.

Lopuksi haluan esittää suuren kiitoksen Pyhäjoen kotihoidol-le, joka on erittäin kiitettävällä tavalla hoitanut Altzheimeria sairastavaa äitiäni ja nöyrästi kunnioittaneet hänen toivo-muksiaan.

Kiitosta annan myös naapu-reille, jotka ovat olleet aina ys-tävällisiä ja avuliaita äidilleni ja minulle tarpeen tullessa. Mikki-län Veikko kantaa äidille puut, leikkaa ruohon ja käy jopa ruo-kaostoksilla.

Kiitän myös teitä hyvät kuu-lijat, tämä on huippuhetki elä-mässäni. Toivotan teille hyvää ja kaunista kesää Pyhäjoen kauniin luonnon helmassa sekä Pyhäjoelle menestyksellistä tu-levaisuutta!

HENNA MÖTTÖNEN

Pyhäjoella syntynyt Arja Siltala (os. Möttönen) kiin-nostui jo nuorena sukunsa historiasta ja alkoi perehtyä siihen tarkemmin. Vuonna 1995 hän lainasi kirjastosta ääninauhurin, jolle hän äänit-ti isoisänsä Torsten Sanfrid Möttösen (1905-1997) pu-heita yhteensä noin kolmen tunnin verran.

Vuosien saatossa hänen päässään on muhinut idea ää-nitteiden muuttamisesta kir-jalliseen muotoon. "Nyt tänä talvena oli vihdoin sopiva hetki ja aikaa työstää äänit-teet kirjaksi", Siltala kertoo. Lopputuloksena syntyi teos "Päivän pitkän uurastit - San-frid Möttösen muistelmat". Lähteenä kirjassaan Siltala on käyttänyt pääasiassa isoisän-sä muistelmia. "Vaikeinta oli muuntaa henkilön suoraa pu-hetta kirjoitettuun muotoon. Halusin säilyttää murteen ja olen pyrkinyt siihen, etten loukkaisi ketään kirjoituksilla-ni", Siltala selittää.

Kirja alkaa luvulla Sanfridin vanhemmista ja Möttösen suvun kotipaikasta, Perhos-ta. Sanfridin isä Eevert lähti

Perhosta Kokkolaan töitä ha-kemaan ja meni siellä suuta-rinoppiin. Muutaman vuoden siellä vietettyään hän tutustui pyhäjokiseen Akveliinaan, josta myöhemmin tuli hänen vaimonsa. He muuttivat Pyhä-joelle vuonna 1905 ja perus-tivat tänne suutarinliikkeen, jota heidän poikansa myö-hemmin jatkoivat.

Kirja jatkuu kertomuksilla Sanfridin lapsuudesta, työstä massamakasiineissa, naimisiin-menosta sekä sodasta. San-frid haavoittui Kuittijärvellä jalkaan, mutta selvisi sodasta. Paluumatkasta järveltä hän kertoo näin:

"Paatissa oli haavoittunei-den joukossa upseerimie-hiäkin, mutta kukaan ei ollut ottanut katsepistettä, mihin suuntaan paattia pitäisi ajaa. Säkkipimeys ja sumu yllätti-vät niin, ettei nähnyt yhtään eteenpäin. Nuori mies ohjasi paattia, kunnes terävä vanhan miehen ääni leikkasi ilman ja samalla hän viisasi sormellaan: "Ajetaampa tuota kurssia!"

Se ääni oli etälänkyläläisen ikämiehen Lackströmin Os-karin. -- Mitään ei kuitenkaan näkynyt sormen osoittamas-sa suunnassa, joten perämies

pisti oikein nauruksi. "No, aje-taan siitä sitten, hän tuumasi, kun vanha ukko touhussaan piti sormella kurssia hänen edessään. Oskari sanoi: "En ihan vannomaan mene, että se menee oikeaan paikkaan, mutta ajetaan tuota kurssia niin kauan, että rantaan tö-mähdetään." Niin ajettiin ja paatti töksähti rantaan, ihan sairaalan rantaan, juuri sinne, minne oli pitänytkin.

Se oli onnenkauppaa. Venä-läinen jahtasi lentokoneellaan, mutta eivät ne nähneet lento-koneestakaan, missä meidän vene oli, koska oli niin kova sumu. Ajoivat kyllä niin läheltä kerran, että meinasivat lakit viedä miesten päästä. Lähel-tä vesirajaa päästivät täydellä vauhdilla kokeillen kai, tuleeko siinä hätä finski-pojille."

Kirjan ensipainos pieni ja se on tarkoitettu lähinnä suku-laisille. Kirja on lainattavissa kirjastossa, mutta tarvittaessa Siltala on valmis ottamaan li-säpainoksia halukkaille. Mikäli kirja kiinnostaa, voi olla suo-raan yhteydessä häneen.

Pyhäjoen Möttösten sukutarina

Lähimmäiskahvit ja ruoka-apua Ilta-ruskossa (Pappilantie 1) työttömille ja ruoka-avun tarpeessa oleville ti 19.7

klo 13. Oma kassi mukaan.Tervetuloa!

järj. Helluntaiseurakunta ja Pyhäjoen seurakunta

P y h ä j o e n K u u l u m i s e t – 16 . 7. 2 0 16 sivu 7

PÄÄTOIMITTAJATSari Hidén

Arvo Helanti

TOIMITUSHenna Möttönen

Lauri Niemelä

Ilmoitushinnat (hintoihin lisätään alv 24%)>> 0,45 €/pmm, toistohinta 0,35 €/pmm, minimikoko 35 pmm>> puoli sivua: 120 € >> koko sivu: 180 €>> järjestöpalsta: 50 €/vuosi

IlmoitusehdotLehteen tarkoitettu aineisto on toimitettava vasemmalla olevan aikataulun mukaisesti. Aineiston voi toimittaa myöhemminkin, mikäli siitä on toimituksen kanssa sovittu. Mikäli ilmoitusaineisto saapuu myöhässä, eikä siitä ole ennalta sovittu, perimme kaksinkertaisen hinnan. Myös järjestöpalstalle tulevat ilmoitukset pitää toimittaa ajoissa, myöhästyneestä aineistosta perimme 10 € lisämaksun. Emme voi taata myöhässä saapuneen aineiston ilmestymistä. Emme vastaa puhelimitse tulleiden ilmoitusten virheistä. Lehden vastuu ilmoituksen poisjäämisestä tai julkaisemisessa sattuneesta virheestä rajoittuu enintään maksetun määrän palauttamiseen. Muistutus virheellisestä ilmoituksesta on tehtävä seitse-män vuorokauden kuluessa julkaisupäivästä.

Seuraava lehti (30) ilmestyy >> lauantaina 30.7.2016

Aineisto toimitettava >> tiistaina 26.7.2016 klo 17.00 mennessä

Painosmäärä >> vko 28:1950 kpl >> vko 30:1950 kpl

Puh. 040 359 6166

http://kuulumiset.pyhajoki.fi kuulumiset@pyhajoki.fi

Toimitus: 040 359 6166 Päätoimittaja: 040 359 6165 Taloussihteeri: 040 359 6160

PYHÄJOENKUULUMISET

Järjestöt toimivatSeurakunta tiedottaa

Painopaikka: Suomalainen Lehtipaino Oy, KajaaniLehden jakelu: SSM Cityjakely Oy, ilmoitukset jakeluhäiriöistä puh. 0504639220 (Matti Kinnula)

Julkaisija: Pyhäjoki Data OyISSN 0788-6071

50

60

0,40

Eläkeliiton Pyhäjoen Yhdis-tys ry.

Lähtö Ahvenanmaalle 25.7. klo 06.15 ent.Shell. n. 6.30 Yppäri Neste. Mukaan iloinen retkimieli ja laulukirja. Lisätie-dot p. 0400-778026 Anna-Liisa.

Hyvää ja lämmintä kesää kai-kille!

Lisätietoja toiminnastamme www.elakeliitto.fi/pyhajoki

Helluntaiseurakunta.Hengellisten laulujen ilta sun-

nuntaina 17.7. klo 18.00 Kielo-saaren leirintäalueen kahviossa: yhteislauluja, Anne Maria Sirviö yksinlaulu, lauluryhmä Oulais-ten Helluntaiseurakunnasta, puhe Simo Pitkänen, kahvitar-joilu!

Olet sydämellisesti tervetullut

yhdessä laulamaan!www.raahehlsrk.comPartiolippukunta Hanhiki-

ven Kiertäjät ry. 20.7-28.7. FinnJamboree Roihu Evolla. Lähtö ke 20.7. klo 5.30 renki-tuvalta. Paluu to 28.7. arviolta noin klo 19.30 renkituvalle.

Tutustu hyvin leirikirjeeseen ja Roihu-infoon. Varustaudu lei-riin ohjeistuksen mukaan.

Raahen seudun Omaishoi-tajat ja Läheiset ry.

Omaishoitajien ja hoidettavi-en päiväkahvit to 21.7. klo 13-15 Arkkukarin siirtolapuutar-halla. Tutustutaan alueeseen. Ei kuljetusta. Lisätietoa paikasta ja kimppakyydeistä Millalta p. 044 551 6804.

Hautaan siunattu: Taimi Ma-ria Pyhäluoto os. Ruha, synt. Haapajärvi 79 v 4kk 13 pv

Aino Aliina Jaakola os. Mattila Pohjankylältä 87 v 1kk 28 pv

Avioliittoon kuulutettu: Ma-rianne Keränen ja Jarmo Keski-talo

Kastettu: Frans Vilho Sakari Pahkala

Eliel Valle Benjamin NikkiIisakki Niilo Eemeli Malinen Aini Evelia Silver

Jumalanpalvelus ja HPE kir-kossa sunnuntaina 17.7. klo 10, saarna Samuel Korhonen, kolehti Suomen Evankeliumiyh-distykselle.

Raahen Evankeliumi- ja Hedberg-juhla Uskon puoles-ta su 17.7. klo 11.30 Saloisten seurakuntakodin pihapiirissä. Puhujina Reijo Arkkila, Mart-ti ja Sinikka Arkkila sekä Harri Joensuu. Musiikissa mukana Satakielen laulu ja Saloisten kirkkokuoro. Lähetysaiheinen tietokilpailu sekä arvontaa. Tar-jolla lohikeittoa 5 € aikuiset ja 2 € lapset.

Lähimmäiskahvit ja ruoka-apua työttömille ja ruoka-avun tarpeessa oleville tiistaina 19.7. klo 13 osoitteessa Pappilantie 1. Ota oma kassi mukaan.

Kesäillan musiikkia uruilla kirkossa keskiviikkona 20.7. klo 19. Johanna Simonen. Vapaa pääsy.

Sanajumalanpalvelus kirkos-sa sunnuntaina 24.7. klo 10.

Kesäillan hartaus kirkossa keskiviikkona 27.7. klo 19. Mu-kana Kirkkokuoro ja soitinyh-tye. Vapaa pääsy.

Syksyn päiväkerhoihin il-moittautumisia voi tehdä ke-sän aikana sähköpostiosoittei-siin piia.kaivosoja@evl.fi tai sini.hukka@evl.fi

TULOSSA:Merikirkko Pyhäjokisuulla

sunnuntaina 31.7. klo 18.Rantaleiri Veteraanimajalla

ma 1.- pe 5.8. välisenä aikana. Ohjelmassa mm. askartelua, pelejä, seikkailua ja uintia. Ota uimakamppeet ja omat eväät mukaan. Alaikäraja syksyllä kouluun menevät ja yläikäraja kuudennelta luokalta päässeet. Hinta 30 euroa ( sis. kyydin ja materiaalit). Linja-autokyydi-tyksen aikataulu: Pirttikosken koulu 8:45, Parhalahden koulu 8:55, Kirkonkylän vanha Shell 9:05, Yppärin Neste 9:20, Ve-teraanimaja 9:30. Paluumat-kalle lähdetään 15:30. Sitovat ilmoittautumiset viimeistään

26.7. osoitteeseen hannu.lou-himaa@evl.fi

Leirille mahtuu 45 leiriläistä ilmoittautumisjärjestyksessä. Il-moittautuneille lähetetään las-ku ja leirikirje, jossa tarkempia ohjeita. Järj. Vapaa-aikatoimi, 4H-yhdistys ja seurakunta.

Kesälaulujen ilta Tekevän myllyllä os. Mehtäkyläntie 184, keskiviikkona 3.8. klo 19. Vapaa pääsy.

Kristillisisänmaallinen juhla kirkossa sunnuntaina 7.8. alka-en jumalanpalveluksella klo 10. Saarna kenttäpiis-pa Pekka Sär-kiö. Ruokailu jp:n jälkeen seura-kuntatalolla. Juhla kirkossa klo 13.

Vapaaehtoisten ilta Vete-raanimajalla to 18.8. klo 18. Mukaan kaikki yhteisvastuu-keräyksessä, lä¬hetystyön eri tilaisuuksissa ja muussa seura-kunnan vapaaehtoistyössä ol-leet.

Kesäretki Hailuotoon ke 24.8.2016 (huom.ystäväker-holaiset ja muut). Lähtö linja-autolla seurakuntatalolta klo 8.15, paluu n. klo 17. Retken hinta 20 €/ystäväkerholaiset, 30 €/muut. Hinta sisältää mat-kat, ruokailun ja opastuksen. Ohjelmassa käynti Hailuodon kirkossa, ruokailu ravintola Luodossa ja tutustumista Mar-janiemeen. Ilmoittautuminen ja ruokavaliot pe 12.8 mennes-sä virastoon p. 08-433119 ke 9-13 tai sähköpostilla Mirjalle, mirja.hirvikoski@evl.fi.

RY: Seuroja radiossa 29.6-1.8.

ohjelmaa viikonloppuisin aa-musta iltaan ja arkisin klo 12 ja 20, taajuus 96,6 tai voi kuun-nella netissä ”kesäseuraradio”.

Rantailta su 24.7. klo 18 Veteraanimajalla, seurapuhe ja makkaranpaistoa

Seurat su 7.8. klo 13 Yppärin rukoushuoneella

www.pyhajoenseurakunta.fi Seurakunnan työntekijät lo-

mailevat pääosin heinäkuussa. Heinäkuussa töissä ovat seura-kuntapastori Olli Luhtasela p. 050 328 8107, kesäkanttori Johanna Simonen puh. 050 305 9490 sekä ulkotyönteki-jät.

Kirkkoherranvirasto avoin-

na heinä- ja elokuun ajan keskiviikkoisin klo 9-13. Tar-vittaessa voitte ottaa yhteyden papistoon: kirkkoherra Jukka Malinen p. 040 505 0016 tai seurakuntapastori Olli Luhtase-la p. 050 328 8107. Kirkkoher-ranviraston puh. 08-433119.

Aihetta kiitokseenKiitokset kaikille juhannuksen juustokeiton talkoolaisille! Kiitos

kokit, purkittajat, myyjät ja ostajat. Myynti tuotti 2.140 euroa seurakunnan lähetystyöhön.

Lähetystyön johtokunta

Annalan kotiseutumuseo27.6.-5.8. ma-pe 12-18, la-su 12-16

22 rakennusta, 8000 esinettä

Vapaa pääsyTervetuloa

Sisko kiittää työkavereita yhteisistä vuo-sista ja muistamisesta sydämellä.

TÄLLÄ KUPONGILLA 25% ALENNUS 1 LUONTAISTUOTTEEN OVH:STA

Katruusa

MA-PE 10-17 LA 10-13

P y h ä j o e n K u u l u m i s e t – 16 . 7. 2 0 16sivu 8

elokuva (K7/4) lukion Pauhasalissa torstaina 21.7. klo 18.00.Lippu 6 €

Tervetuloa koko perheellä

Ice Age 5: Törmäyskurssilla

Kesäretki Hailuotoon

ke 24.8.16 (huom ystävä-kerholaiset ja muut)

Lähtö linja-autolla seurakun-tatalolta klo 8.15, paluu n.klo 17. Retken hinta 20€/ystä-väkerholaiset, 30€/muut, si-sältää matkat, ruoan ja opas-tuksen.

Ohjelmassa: käynti Hailuodon kirkossa (esittely ja hartaus), ruokailu ravin-tola Luodossa ja tutustumista Marjaniemen alueeseen ja "puojeihin". Opas mukana autossa Oulunsalosta saakka. Ilmottautuminen pe 12.8. mennessä kirkkoherranvirastoon p.08-433119 ke klo 9-13 tai sähköpostilla Mirjalle, mirja.hirvikoski@evl.fi

järj. Pyhäjoen seurakunta/diakoniatyö

Pyhäjoen kirjasto avaa Pau-halla-patsaan viereen kaappi-kirjaston. Kirjaston käyttö on helppoa: Ota kaapista kirja, lue se, tuo takaisin. Lainaa-jalla ei ole edes pakko olla kirjastokorttia, sillä lainoja ei merkitä minnekään. Kaapin sisällä on suomen-, englan-nin- ja venäjänkielisiä pok-kareita. Pyhäjoen kaappikir-jasto kuuluu kansainväliseen Little Free Library -organi-saatioon. Suomessa on lisäksi kolme muuta Little Free Lib-rary -kirjastoa, jotka sijaitse-vat Jyväskylässä, Salossa ja Ahvenanmaalla.

KAAPPIKIRJASTO PATSASAUKIOLLA

Pyhäjoen Vanhustenkotiyhdistys ry:n

Sääntömääräinen kevätkokouspidetään torstaina 28.7.2016 klo 14.00 Vanhusten-

kotiyhdistyksen kerhohuoneella.Käsitellään sääntöjen 7 §:n mukaiset asiat.

Tervetuloa!Johtokunta

Metsästysmajalla keskiviikkona 27.7.2016 klo 18.00Käsitellään sääntöjen määräämät asiat

SyyskokousYPPÄRIN ERÄMIEHET ry