Kansalliskonservatiivinen aikakauslehti

2 / 2013

Sampo Terho

Euroopan omistaja

SiSälTö

Henkilökuvassa Sampo Terho, Euroopan omistaja . . . . . . . . . . . . . . 4-7

Katalonia kulkee kohti itsenäisyyttä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 8-10

Maanpuolustuksen oikeutus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 11

Kehitysapu: Satojen miljardien historia . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 12-15

Kirja-, peli- ja baariarvostelut . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 16-17

Pohjan poika nousevan auringon maassa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 18-21

CPAC, konservatiivien kokoontumisajot . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 22-24

Perussuomalaisen nuoren tarina: Olli Immonen . . . . . . . . . . . . . . 26-29

Anders Chydenius . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 30

Vieraskynä: Opintotuen palkkiomalli, osa 2 . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 31

Minun Eurooppani . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 32-33

Älyttömät sitaatit . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 34

Järjestöpalsta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 34

Yhteystiedot . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 35

Palvelukortti . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 35

JulkaisijaPerussuomalaiset Nuoret ryYrjönkatu 8-10 B 25, 6. krs00120 Helsinkiwww.ps-nuoret.fi

ISSN2323-6078

PäätoimittajaSimon Elo

AvustajatSimo GrönroosAleksi HernesniemiPetri KivikangasSamuli VoutilaJukka TurunenSakari Linden

Graafinen suunnittelu ja taittoJanne Turunen

KuvatJukka TurunenMatias TurkkilaJenna SimulaPetri KivikangasLehtikuvaEuropean Young ConservativesAmerican Conservative Union

KansikuvaMatias Turkkila

PainopaikkaTammerprint Oy

3/2013Seuraava lehti ilmestyy syyskuussa. Ilmoitusvaraukset- ja hinnat:Suvi Karhu, sihteeri@ps-nuoret.fi, 040 6532960

2

Ra

hv

as

2/2

013

ArvoiSA rAhvAS,

PääKirjoiTuS

Rahvaan toimitus sai ensimmäisestä lehdestä paljon hyvää palautetta, jonka pohjalta on hyvä jatkaa . Kiitos kaikille risuja ja ruusuja antaneille . Mukaan on lähtenyt uusia innostuneita kirjoittajia ja lehden sivumäärä kasvatettiin 36:een .

Kevät on ollut kiireistä aikaa Perussuomalaisissa Nuorissa . Erilaisten tapahtumien määrää on kasvatettu melkoisesti viime vuodesta . Vapaaehtois-pohjalla pyörivä piirityö on saanut aivan uuden vaihteen silmään . Kannattaa katsoa nettisivuiltamme tapahtumat ja lähteä rohkeasti mukaan toimintaan . Itselleni toimintaan mukaan lähtemisen kynnys oli korkea ja puheenjohtajat sekä hallituksen jäsenet olivat mielikuvissani vaikeasti lähestyttäviä pomoja . Kuinka väärässä olinkaan!

Jos alueellasi ei ole tapahtumia tulossa, mutta mielessäsi on hyvä idea elokuvaillasta, keilaamisesta, roskienkeräystalkoista tai vaikka historiakäve-lylenkistä – ota yhteyttä piirisi puheenjohtajaan ja tee ehdotus . Sähköposti on mukavan kevyt ja rento tapa ottaa yhteyttä . Piirijärjestöjen yhteystiedot löytyvät nettisivuiltamme .

Kokkolassa pidettyyn kevätkokoukseemme saapui iso määrä perussuomalaisia nuoria kokoustamaan, oppimaan ja viettämään rentoa vapaa-aikaa toistensa kanssa! Seminaarissa ja paneelissa käsittelimme turkistarhausta, mikä herätti odotetusti kiivasta keskustelua .

Perussuomalaisten Nuorten pääsihteerinä työskentelen lähinnä paperi-töiden kanssa . Eräs nuorisojärjestön ja minun toimintaani liittyen hyvintärkeä asia on jäsenistön yhteystietojen paikkaansapitävyys . Jos tunnet piston rinnassasi, ja et ole saanut viime aikoina yhdis-tyksen tiedotteita sähköpostiisi tai tämän lehden takakannessa on Itellan tarra vanhan osoitteesi päällä, on yhteystietojen muutos-ilmoituksen teko nettisivujemme lomakkeen kautta tai tämän lehden takasivulla olevan palvelukortin kanssa helppoa .

Mukavia lukuhetkiä toivottaen,

Suvi KarhuPerussuomalaisten Nuorten pääsihteerisihteeri@ps-nuoret.fi

3

Ra

hv

as

2/2

013

4

Ra

hv

as

2/2

013

Sampo Terho syntyi vuon-na 1977 Helsingissä per-heen vanhimpana lapse-na . Perheeseen kuuluvat

vanhempien lisäksi nuorempi veli ja nuorempi sisko . Terho on isän puo-lelta uusmaalaista porvarissukua, äi-din vanhemmat taas olivat Karjalan evakkoja . Isän puolen sukunimi oli alun perin Lönnroos, joka muutet-tiin Terhoksi vuonna 1906 heti ni-mien suomalaistamisen ensimmäi-sessä aallossa . Terho ei koe, että vanhempien maailmankuva olisi vaikuttanut hä-neen . Keskeisimmät aatteelliset vai-kutteet tulivat isän puolen isoisältä Olavi Terholta, joka oli erittäin isänmaallinen mies ja Terhon henki-nen esikuva monessa mielessä . Aate tavallaan hyppäsi sukupolven yli iso-isästä Sampoon, joka kertoo arvos-tavansa maltillista ja perinteistä isän-maallisuutta . Niiden pohjalle raken-tuu Terhon poliittinen maailmankuva .

Kirkkonummelainen penkkiurheilija

Terho oli vain parin vuoden ikäinen, kun perhe muutti Helsingistä muu-

taman kymmenen kilometrin pää-hän Kirkkonummelle, jossa hän asui yli 20 vuotta . Vaiheikkaan koulu-uran päätteeksi Terho valmistui yli-oppilaaksi 1996 Porkkalan lukiosta . Terhon mukaan ”vaiheikas koulu-ura” tarkoittaa hänelle innottomuut-ta opintoihin . Hän ei ollut häirikkö, mutta takarivin taavi, joka oli omis-sa ajatuksissaan . Terho on aina pi-tänyt fantasiakirjallisuudesta ja loi lapsuudessaan omaa fantasiamaail-maansa J . R . R . Tolkienin tuotan-non innoittamana . Hän haaveili tosissaan kirjailijan urasta . Fantasia-teos on yhä pöytälaatikossa valmiina odottamassa kiinnostunutta julkai-sijaa . Ainakaan se ei olisi kuiva polii-tikon katselmus tulevaisuuteen, vaan näkemys fiktiiviseen menneisyyteen . Fantasiaeepoksen kirjoittami-nen alkoi 16-vuotiaana lukion syys-lomalla . Terho huomauttaa, että hän nousi alun perin politiikkaan nimen-omaan kirjoittajana . Jos kirjoittami-nen sujuikin, niin muuten opiske-lu takkusi . ”Olin kotiläksyissä laiska, ja ruotsin opinnot eivät innostaneet lainkaan”, hän myöntää . Ensimmäi-senä koulupäivänä lukion ruotsin opettaja kysyi luokalta, kenelle tämä

on pakkoruotsia . Terho erehtyi viit-taamaan yksin, kun kukaan muu ei uskaltanut . Kuulemma useimmat olivat hänen kanssaan samaa mieltä . Vapaaehtoisuus on koulutukses-sa Terholle hyvin myönteinen asia, ja sitä on lisätty hänen kouluaikojen-sa jälkeen . Pakolla opetetuista asiois-ta hän ei muista juuri mitään, vaik-ka on tunnilla istunut . Terho toivoo, että vapaaehtoisuutta painotetaan niin paljon kuin mahdollista . Terho on aktiivinen penkkiurhei-lija ja on innostunut erityisesti nyrk-keilystä . Hän on nyrkkeilytalli Cara-melito Productionsin haastattelussa todennut, että ”todellisuudessa nyrk-keily on niitä viimeisiä asioita, joissa enää tänä päivänä on jotain järkeä” . Terho pitää suomalaisen nyrkkeilyn tunnettuuden nostajina edesmennyt-tä Tony Halmetta ja Terhon lapsuu-den kotikaupungin Kirkkonummen ylpeyttä Amin Asikaista.

Pirkanmaan muistoja

Useiden nuorten tapaan Terho läh-ti kotipaikkakunnaltaan opiskele-maan vieraaseen kaupunkiin . Matka vei Uudeltamaalta läntisen Suo-

Europarlamentaarikko. Suomalaisuuden liiton puheenjohtaja.

Aviomies. Maanpuolustuksen asiantuntija ja rauhanturvaaja evp.

Nyrkkeilyintoilija.

Euroopan omistaja

HenkilökuvassaSampo Terho

Teksti: Simon Elo Kuvat: Matias Turkkila

5

Ra

hv

as

2/2

013

men kruununjalokiveen Tampereel-le yliopistoon . Oppiaineeksi valikoi-tui Suomen historia, sillä historiasta hän oli saanut kiitettäviä koko kou-lu-uransa ajan . Terho tosin harkitsi upseeriuraa, mutta ei päässyt Porin Prikaatissa palvellessaan reserviupseerikouluun vaan aliupseerikouluun . Siihen ai-kaan kadettikouluun eivät voineet hakea kuin reserviupseerit . Tapa-us oli 18-vuotiaalle Sampo Terholle suunnaton vastoinkäyminen . Hänes-tä tuntui julmalta, kun nuoruuden suunnitelmat kaatuivat niin nopeasti . Täysi-ikäinen Terho sai äänestää en-simmäisen kerran 18-vuotiaana lu-kiolaisena EU-vaaleissa syksyllä 1996 . Helsingin Sanomien Kuukausiliitteen haastattelussa hän paljastaa äänestä-neensä kokoomuksen Kirsi Pihaa .

koomukseen . Kypäräpappipuoluees-ta oli tullut arvoliberaalipuolue, joka eli EU-hurmoksen aikaa . Keskiös-sä eivät enää olleet koti, uskonto ja isänmaa .

Kodinhankinta eduskunnasta

Terho vietti kaksi vuotta poliittises-ti kodittomana . Hänellä oli pari ka-veria, jotka ajattelivat poliittisesti sa-moin . He huomasivat Timo Soinin, joka ei siihen aikaan ollut julkisuu-den henkilö, vaan yhden pienpuo-lueen puheenjohtaja . Terho ei ollut koskaan kuullutkaan koko miehestä, mutta soitti Soinille ja pyysi tapaa-mista eduskuntaan . Soini istui pari tuntia turisten Terhon ja hänen kaverustensa kans-sa . Soinin tapaaminen teki Terhos-ta perussuomalaisen, vaikka hän ei vielä liittynyt puolueeseen . Opin-not veivät viisi vuotta, ja Sampo Ter-ho valmistui lopulta filosofian mais-teriksi vuonna 2003 . Lopputyönsä hän teki eri puolueiden suhtautumi-sesta YYA-sopimuksen solmimiseen vuonna 1948 . Valmistumisen aikoihin Terho kirjoitti ensimmäisen mielipidekir-joituksensa Aamulehteen . Kirjoitta-minen sujui kuin tanssi, joten kir-joituksia päätyi lukuisiin eri lehtiin . Terho myös valitsi poliittisen kotinsa – ainakin osittain . Hän oli ehdolla perussuomalaisten sitoutumattoma-na ehdokkaana eduskuntavaaleis-sa 2003 . Noin sata ääntä tuottaneen ehdokkuuden Terho kuittaa harjoi-tustyönä . Perussuomalaisten jäseneksi Ter-ho uskalsi liittyä vasta vuonna 2007 . Pelkona oli, että poliittisesta valin-nasta aiheutuu ongelmia työnhaussa . Terho oli valmistumisen jälkeen en-simmäiseksi töissä Helsingissä puo-lustusministeriön hallintoyksikössä ja sai vain jatkuvia määräaikaisuuk-sia . Ei hän tosin elämänuraa viras-tosta etsinytkään . Hallintoyksikön tehtävä on vain ylläpitää muita yksi-köitä eli hoitaa sisäisiä asioita . Terho oli varma siitä, että hän ei halua vir-kamieheksi loppuiäkseen . Myöhemmin urallaan Terho sai tiukkaakin palautetta, että on virka-asemassaan ottanut kantaa politiik-kaan . ”Viraston korkea esimies tote-

si jyrkkään sävyyn, että ei pidä siitä, kuinka kirjoitan poliittisista mielipi-teistäni lehtiin”, muistelee Terho . Terho oli ollut puolitoista vuotta puolustusministeriössä, kun eräänä päivänä puhelin soi . Hänelle tarjot-tiin kolmatta puolen vuoden pätkä-työsuhdetta – tilaisuutta lähteä rau-hanturvaajaksi Bosniaan . Nuorelle miehelle se tarkoitti seikkailua pa-remmalla palkalla . Terho oli rauhan-turvaoperaation aikaan jo seuruste-lusuhteessa tulevan vaimonsa kanssa, mutta lomille pääsi sentään kuuden viikon välein . Terho ihmettelee sitä, että jatkuvasti puhutaan kehitysavun mielekkyydestä, mutta ei huomata, että rauhanturvaaminen on konk-reettista apua . Rauhanturvaamisessa arvioidaan tulokset hyvin tarkkaan . ”Se ei vain katoa, jokainen askel mietitään hyvin tarkkaan, myös läh-tö”, hän huomauttaa .

varamies Brysseliin

Rauhanturvaamisen jälkeen Terho keskittyi Euroopan tulevaisuuden tur-vaamiseen . Perussuomalaiset olivat ot-taneet merkittävän voiton 2008 kun-tavaaleissa, ja kuhina 2009 eurovaalien ympärillä oli kova . Keskustelussa oli muun muassa Soinin sensaatiomainen lähtö eurovaaliehdokkaaksi ja Juha Mäki-Ketelän kansalaiskeräys Jussi Halla-ahon saamiseksi eurovaalieh-dokkaaksi . Lopulta Halla-aho ei lähte-nyt leikkiin mukaan . Perussuomalaisten ehdokaslistal-la oli kymmenen paikkaa normaalin kahdenkymmenen sijaan, sillä puo-lue teki teknisen vaaliliiton kristillis-demokraattien kanssa . Terho ei osaa sanoa, kuinka paljon ehdokashake-muksia oli, mutta hänen kohdallaan auttoivat hänen kirjoittamansa yli 50 lehtikirjoitusta ja kokemus edus-kuntavaaliehdokkuudesta vuodel-ta 2003 . Tosin julkisen perussuoma-laisuuden jälkeen lehtijuttuja ei enää saanut läpi . ”Ei kiinnosta, ei mah-du”, sanoivat lehtiviisaat . Vaalibudjetti oli eurovaaleihin vaatimaton 5 000 euroa, joka koos-tui puolueen antamasta 4 000 eu-rosta ja omasta tuhannen euron pa-nostuksesta . Kampanja painottui pitkälti internetiin ja ruohonjuuri-tason työhön . ”Edullisin valintaan

johtanut eurovaalikampanja kos-kaan”, Terho huudahtaa nauraen . Terho kiersi etelän isot kaupungit ja huomasi, että erityisesti Hommafo-rumilla virisi nettikannatusta . Suuria mediaesiintymisiä oli kaksi – Hel-singin Sanomien haastattelu ja Ylen väittely, jossa Kimmo Kiljunen (sd) totesi ikimuistoisesti maahanmuut-topolitiikasta, että ”lentäväthän lin-nutkin vapaasti rajojen yli” . Halla-aho ei ollut ehdolla, mut-ta eurovaaleissa hänen Terholle jul-kisesti antamansa tuki oli merkittävä apu . Halla-ahon tuki perustui Ter-hon aiempiin kirjoituksiin, jotka kä-sittelivät kriittisesti maahanmuut-topolitiikkaa . ”Kirjoitukset olivat diplomaattisia ja varovaisia . Siihen aikaan maahanmuuttojärjestelmä oli virallisen tiedon mukaan täydellinen ja kaikki kritiikki oli rasismia . Jus-si sitä kautta huomasi minut ja an-toi tukensa vaaleissa . Se oli merkit-tävää kohtuullisen tuntemattomalle ehdokkaalle”, muistelee Terho . Eurovaalit olivat perussuoma-laisille suurmenestys . Puolue sai 9,8 prosentin kannatuksen, ja Timo Soini valittiin europarlamenttiin yli 100 000 äänellä . Toiseksi listal-la nousi Terho 9 374 äänellä . Ennen vaalipäivää oli tiedossa, että Soini viihtyy europarlamentissa pari vuot-ta ja palaa Suomeen eduskuntavaa-leissa . Niinpä varamies Terho odotti kiltisti vuoroaan Brysselin koneeseen . Samana vuonna Terho valittiin Suomalaisuuden liiton puheenjohta-jaksi, jossa tehtävässä hän on jatka-nut näihin päiviin asti . Hän on ollut aktiivinen keskustelija erityisesti kie-liopintoihin liittyvissä kysymyksissä . Liitto on yhdessä Perussuomalais-ten Nuorten, Kokoomusnuorten ja Vapaan kielivalinnan kanssa muka-na pakkoruotsin lakkauttamista aja-vassa kansalaisaloitteessa . Liitossa ih-metystä on herättänyt, että valtio ei tue yli satavuotiasta suomalaisuus-järjestöä lainkaan, vaikka esimerkiksi Folktinget saa satojatuhansia euroja .

lihapatojen ääressä

Sampo Terho katsoo olevansa ar-voiltaan perinteinen perussuomalai-nen, mutta korostaa ymmärtävänsä maailman ja yhteiskunnan muu-

Terho päätti, että ei koskaan

liity kokoomukseen.

Kypäräpappipuolueesta oli

tullut arvoliberaalipuolue,

joka eli EU-hurmoksen

aikaa. Keskiössä eivät

enää olleet koti, uskonto

ja isänmaa.

Tampereeseen liittyy yliopisto-vuosien myötä rakkaita nuoruuden muistoja . Terho kokee yhä Tampe-reella käydessään hyvää energiaa, jos-ta tulee kuin itsestään paremmal-le mielelle . Kaupungissa on edelleen opiskeluaikojen tuttuja, vaikka Ter-holle ei kaupungista töitä löytynyt . ”Tampereella on enemmän kylähen-keä kuin pääkaupunkiseudulla, sel-laista me-henkeä . Sellaista mukavaa pikkukaupungin tunnelmaa”, luon-nehtii Terho . Eikä missään jääkiekko näyttele yhtä suurta roolia kuin Tam-pereella Ilveksen ja Tapparan kanssa . Politiikka tuli mukaan elämään opiskeluaikoina . Terho liikkui yli-opistolla kokoomuslaisten kanssa . Hän ei vuonna 1998 yksinkertai-sesti tiennyt mitään perussuomalai-sista, puolueesta, joka oli perustet-tu kolme vuotta aikaisemmin . Hän kuunteli tarkkaan kokoomuksen yli-opistoväen ajatuksia, kun puoluet-ta esiteltiin, eikä vakuuttunut . Nuori Terho päätti, että ei koskaan liity ko-

6

Ra

hv

as

2/2

013

tostarpeen erityisesti talousasioissa . Hän on todennut, että on Soinista talouspoliittisesti oikealla . Helsin-gin Sanomien Kuukausiliite luon-nehti Terhon edustavan ”puolueessa sitä siipeä, jota muissa puolueissa ka-vahdetaan ja kadehditaan: fiksuja ja koulutettuja” . Perussuomalaisten vertaaminen muihin eurooppalaisiin EU-kriitikoi-hin on Terholle helppoa . Hänen mie-lestään lähimpänä vertailukohtana on Tanskan kansanpuolue, ja Britannian konservatiivipuolueen kanssa ollaan hyvissä väleissä . Britannian itsenäisyys-puolueen eli kavereiden kesken Uki-pin EU-linja on Terhon mukaan tiu-kempi kuin perussuomalaisten linja . Europarlamentissa on kaksi EU-kriittistä ryhmää, brittikonservatii-vien johtama European Conservati-ves and Reformists (ECR) ja Europe of Freedom and Democracy (EFD) . Muut ryhmät kannattavat enem-män tai vähemmän liittovaltiota . Pe-russuomalaiset kuuluu Ukipin kans-sa EFD-ryhmään, mutta eurovaalien jälkeen kansalliset puolueet usein katsovat asemaansa europarlamentis-sa uudelleen . ”En kommentoi”, vas-taa Terho kysymyksiin mahdollisesta siirtymisestä ECR-ryhmään . Terhon näkemyksen mukaan seuraavien eurovaalien suurin kysy-mysmerkki on, kasvaako EU-kriitti-syys Suomessa tarpeeksi . Kävi miten kävi, Terho uskoo, että Perussuoma-

laiset saa varmasti vaalivoiton brit-tien Ukipin tapaan . Ukipin karismaattinen puheen-johtaja, europarlamentaarikko Nigel Farage ei ole jäänyt huomaamatta . ”Puhujana Farage on nero! Parla-mentin paras puhuja monessa mie-lessä, jos sietää ja kestää räiskyvää tyyliä . Olen useasti ihaillut ja otan oppia”, myöntää Terho . ”Jos laiva ei käänny seuraavalla viisivuotiskaudella, itsenäisyys me-netetään . Seuraavat eurovaalit ovat äärimmäisen tärkeät . Nuorten täy-tyy erityisesti ymmärtää, että nyt päätetään liittovaltiosta, jota vastaan on esitetty Soinin-Cameronin visio, joka on löyhä talous- ja vapaakaup-pa-alue . Muu säätäminen on jätettä-vä mahdollisimman vähälle”, visioi Terho . Hänen mukaansa Britanni-an pääministerin David Cameronin linja on hyvin lähellä perussuoma-laisten näkemystä . ”Europarlamen-tissa pitää keskittyä 5–10 ydinai-heeseen . 99 prosenttia parlamentin äänestyksistä ei edistä suuria asioita, vaan meidät hukutetaan tarpeetto-maan sääntelyyn”, kritisoi Terho . Jos EU-kriittiset eivät saa riittä-vän suurta voittoa ja Cameronin uu-distukset jäävät toteutumatta, niin Terhon mukaan Suomen on ryhdyt-tävä harkitsemaan eroa Euroopan unionista . ”Suomalaisilta saa päätök-selle tuen, koska liittovaltio on nyt ylhäältä alaspäin johdettu . Tällä het-

kellä vielä tartun Cameronin uudis-tuslinjaan”, painottaa Terho . Terhon mukaan EU:sta voi teo-riassa lähteä jäsenmaa yksin ja se on säädetty, joten eropäätös ei ole niin dramaattinen kuin ajatellaan, ja ole-maan jäävät EU:n kylkiäissopimuk-set . ”Helpompi ja realistisempi visio on lähteä isojen maiden kanssa sa-maan aikaan, tuskin olemme ensim-mäinen”, huomauttaa Terho . Sampo Terho uskoo, että perus-suomalaisten eurovaaliehdokkaaksi on todennäköisesti paljon kiinnostu-neita . ”En osaa luetella ketä on tu-lossa, mutta kansanedustajia varmas-ti on tulossa paljon listalle . Nuorten ehdokkaiden rooli on tärkeä, ja lis-talla täytyy olla nuoria ehdokkaita, alle 30-vuotiaita vähintään muuta-ma”, hän laskee . Terhon oma eh-dokkuus on kiveen hakattu – upsee-rinura jäi, mutta tätä taistelua hän ei halua jättää mistään hinnasta . Perheen tuki on ehdokkaalle tär-keää . Sampo Terhon pikkusisko on Kirkkonummen vihreiden puheen-johtaja ja valtuutettu . ”Olemme sis-koni kanssa kuin eri maailmoista, vaikka ikäero on vain kolme vuot-ta . Nuorempina samassa talossa oli hyvin räiskivää perhe-elämää”, ker-too Terho . Sukujuhlissa vältetään puhumasta politiikkaa, mutta kan-nustusta tulee: ”Eurovaalien 2009 vaalivalvojaisissa sisko tuli Zetoriin onnittelemaan .”

Terhon mukaan ”vaiheikas

koulu-ura” tarkoittaa hänelle

innottomuutta opintoihin.

Hän ei ollut häirikkö, mutta

takarivin taavi, joka oli

omissa ajatuksissaan.

Sampo Terho ei halua kommentoida Perussuomalaisten tulevaa europarlamenttiryhmää, vaan vaikuttaa jättävän oven auki muutoksille. Mielenkiintoinen uusi tekijä on Saksan EU-kriittinen Alternative für Deutschland.

7

Ra

hv

as

2/2

013

8

Ra

hv

as

2/2

013

vauras alue ei halua olla maksumiehenä

Viime vuoden syyskuus-sa noin puolitoista mil-joonaa katalonialais-ta marssi Barcelonassa

alueen itsenäisyyden puolesta . Suo-messa on hyvin, jos mielenosoituk-seen saa pari sataa ihmistä . Jokin on selvästi saanut katalaanit käymään kuumana . Viimeinen niitti on ollut eurokriisi . Katalonialaiset ovat kyl-lästyneitä keskushallinnon määrää-miin säästöihin ja sanovat, että mak-savat veroillaan keskushallinnolle enemmän kuin on reilua . Diadaksi kutsuttu mielenilma-us oli innostukseltaan ja mittaluo-kaltaan vastaava kuin autonomian palauttaminen 1970-luvun lopulla . Katalonian itsenäisyyttä ajava alu-een pääministeri Artur Mas hajot-ti alueparlamentin ja määräsi uudet vaalit ja sen tien päähän kansanää-nestyksen mahdollisuuden Katalo-

nian tulevaisuuden määrittelemisek-si . Seurasi espanjalainen jytky . Viime marraskuun lopun vaaleissa kaksi kolmesta katalaanista antoi tukensa Masille ja muille itsenäisyyttä kan-nattaville ryhmittymille .

historia toistaa itseään

Masin johtama konservatiivipuolue CiU ei ole ensi kertaa pappia kyydis-sä . Ensimmäisen kerran Kataloniasta tuli itsenäinen valtakunta noin tuhat vuotta sitten . Alueen kreivit taipui-vat Espanjan hallitsijoiden valtaan Amerikan mantereen löytyessä .Barcelonan suurmielenosoitus jär-

jestettiin Katalonian kansallispäivä-nä . Katalonian joukot hävisivät 11 . syyskuuta 1714 käydyn taistelun Fe-lipe V:n joukoille, ja alue liitettiin Espanjaan . Viimeksi Katalonia ju-listautui itsenäiseksi Espanjan toisen tasavallan synnyttyä vuonna 1931 . Espanjan sisällissodassa katalaanit tukivat tasavaltalaisia, jotka hävisi-vät oikeistodiktatuurin vuonna 1939 perustaneelle Francisco Francolle . Siihen päättyi Katalonian itsenäinen taival ainakin tältä erää . Espanjalle Katalonian menettä-minen olisi taloudellinen katastro-fi . Noin kaksikymmentä prosenttia maan bruttokansantuotteesta tulee

Kataloniasta . Alueen osuus Espan-jan viennin arvosta on kolmannes, ja panos koko maan sosiaalimenoihin on niin ikään kolmannes .Käytännössä Katalonia on jo kuin pikkuvaltio valtion sisällä, kun toiset taas ovat isoja kuntaliittoja . Kaikki-en alueiden rahoitus kulkee keskus-hallinnon kautta baskimaata lukuun ottamatta . Espanjaa hallitseva Partido Po-pulare on tuominnut Masin itsenäi-syysinnon demokratian vastaiseksi ja pelkuruudeksi talouskriisin aika-na . Espanjan suurin oppositiopuo-lue, sosialistit, joutui puun ja kuoren väliin . Espanjan pääministerin Ma-riano Rajoyn hallitusta ei voi tukea eikä katalaanien irtoamista Espan-jasta . Lähteekö Katalonia omille teil-leen kansakuntana, joka muodostaisi uuden valtion Eurooppaan?

KATAloNIA

Pinta-ala: 32 106 km2 (6,3 % Espanjasta)

Asukkaita 2011: 7,5 miljoonaa (7,5 % Espanjasta)

Kieli: Katalaani

Katalaani äidinkielenä: 6,5 miljoonaa

Bkt 2011: 200,3 miljardia euroa (18,7 % Espanjasta)

Työttömyysaste 2012: 22,56 (Espanja 2013: 26,6)

Yrityksiä 2012: 592 192

Alueparlamentissa edustajia: 135

Velkaantumisaste: Noin 44 miljardia (22 % bkt:sta)

Vienti muualle EU:hun 2011: 36 miljardia euroa (26 % Espanjasta)

Vienti muihin maihin 2011: 19 miljardia euroa (26 % Espanjasta)

Eurooppa murroksessa

Katalonia KulKee Kohti itsenäisyyttä

Teksti: Simon Elo Kuvat: lehtikuva

9

Ra

hv

as

2/2

013

Historiallisen todistusaineiston

perusteella on syytä olettaa,

että Katalonia pystyy toimimaan

myös itsenäisenä.”

valituksen aiheita

Tyhjästä eivät katalaanit valita . Ka-talonia maksaa vuosittain keskushal-linnolle 16 miljardia euroa enem-män kuin se saa takaisin . Jokaista Kataloniasta lähtevää sataa euroa vastaan autonominen alue saa takai-sin 55 euroa . Ja kun poliitikot ovat kyseessä, ei ole vaikea arvata, millä Katalonian vaje rahoitetaan – velalla, jota on kertynyt vuosittain yli 2 000 euroa asukasta kohti . Katalonia tuottaa Espanjalle re-sursseja kaikista alueista kolman-neksi eniten, mutta saa takaisin vas-ta kymmenenneksi eniten . Katalonia on joutunut pyytämään keskushal-linnolta viiden miljardin euron hä-tälainaa . Tässä mielessä Espanja on kuin nykyinen Euroopan unioni pienoiskoossa . CiU on kolmekymmentä vuot-ta esittänyt erilaisia vaatimuksia kes-kushallinnolle . Tuloksena on ollut vain itsehallintosopimusten tyrmää-minen, katalonialaisvihaa lietsova mustamaalaaminen ja luvattujen inf-rastruktuurisijoitusten viipyminen hamaan iäisyyteen . Aluehallinnon mukaan Katalonia on 25 vuoden ai-kana maksanut Madridin keskushal-linnolle lähes 300 miljardia euroa

ylimääräistä, jota ei koskaan ole si-joitettu alueelle takaisin .

vahva ja itsenäinen

Katalonialaiset Joan Canadell ja Al-bert Macia ovat kirjoittaneet teok-sen Katalonia: Aito ja rikas valtio . Heidän mukaansa Katalonia maksaa kuudentoista prosentin väestöosuu-della Espanjan kirstun sosiaalimak-suja lähes 29 prosenttia . Yhdistetty-nä järkyttävään velkataakkaan tämä näkyy kirjoittajien mukaan alueen rappeutumisena . Viime lokakuussa tehdyn mie-lipidetiedustelun mukaan yli kaksi kolmesta Katalonian yritysten toimi-tusjohtajista kannatti alueen itse-näisyyttä . Ei ihme, sillä kymmenen viime vuoden aikana alueelta on ka-donnut kymmenentuhatta yritystä . Canadellin ja Macian mukaan itsenäisyydellä olisi Katalonialle dra-maattinen taloudellinen merkitys . Ilman budjettivajetta Katalonial-la olisi joka vuodelle ylimääräinen yli 16 miljardin euron potti, mikä sallisi verojen laskun 20 prosentil-la yrityksiltä ja 5 prosenttiyksikön pudotuksen veroasteelle . Eläkkei-tä korotettaisiin 10 prosenttia ja so-siaalimaksuja pudotettaisiin saman

verran . Loppu kolmannes olisi kus-tannuksia uuden valtiokoneen ja Euroopan sitoumuksiin sekä inves-tointeihin infrastruktuuriin ja inno-vaatiopolitiikkaan . Katalonian merkittävimpiä aloja ovat teollisuus, teknologia ja palve-lualat . Alueen vajaalla 600 000 yri-tyksellä on maailman kolmanneksi eniten kansainvälisiä vientikumppa-neita . Vain Thaimaalla ja Arabiemii-rikunnilla on enemmän vientikump-paneita kuin Katalonialla . Suomi on samalla listalla kahdeskymmenes . Yhdeksänkymmentäneljä prosenttia yrityksistä työllistää enemmän kuin kymmenen henkeä . Canadell ja Ma-cia kutsuvat Kataloniaa Välimeren Norjaksi, Ruotsiksi, Suomeksi tai Alankomaiksi . Canadellin ja Macian mukaan Katalonian nykyinen lähes 25 pro-sentin työttömyysprosentti putoai-si itsenäisessä valtiossa kymmeneen, jopa kuuteen prosenttiin . Canadell ja Macia myös väittävät, että Katalonia maksaisi velkansa parissa vuodessa .

loppunäytös

Artur Mas haluaa Madridilta viralli-sen luvan kansanäänestykselle saman tapaan kuin Britannia antoi Skotlan-

nille . Keskushallinnon vastaus on to-dennäköisesti sovitteleva – luvataan keventää maksutaakkaa ja antaa it-senäinen veronkanto-oikeus . Vaikka Espanja saisi Katalonian sopimuk-sella hiljaiseksi, eivät murheet siihen pääty . Arvioiden mukaan työttö-myys kasvaa tänä vuonna maassa yli 30 prosentin, mikä tarkoittaisi yli 60 prosentin nuorisotyöttömyyttä . Niin sanottu arabikevät oli seu-rausta nuorten ja erityisesti nuorten miesten työttömyydestä ja siitä seu-ranneesta vallankumoushalusta . Es-panjan mahdollisen kansannousun kohdalla tuskin kukaan kehtaa pu-hua lämpimästä keväästä . Historial-lisen todistusaineiston perusteella on syytä olettaa, että Katalonia pystyy toimimaan itsenäisenä . Katalonian alueparlamentti julis-tautui ”poliittisesti ja oikeudellisesti suvereeniksi subjektiksi” 23 . tammi-kuuta . Alueparlamentin 135 edusta-jasta 85 äänesti itsemääräämisoikeu-den julistamisen puolesta . Seuraava askel julistuksen jälkeen on itsenäis-tymistä selvittävän siirtymäneuvos-ton perustaminen . Kortit ovat pöydällä . Pian näh-dään, kenellä on paras käsi .

10

Ra

hv

as

2/2

013

M a a n p u o l u s t u ks e n o i k e u t u s

Vuosi 2012 oli suomalai-sen maanpuolustuksen kan-nalta ikävä vuosi . Huolta

ovat herättäneet muun muassa jal-kaväkimiinat kieltävä Ottawan so-pimus ja Kataisen hallituksen johta-ma puolustusvoimauudistus, jonka seurauksena varuskuntia lakkaute-taan . Maanpuolustuksen heiken-tämistä on perusteltu rahan puut-teella, mutta mitään ei tapahdu itsestään . Määrärahojen vähentämi-nen ei ole luonnonvoimien kaltai-

”... olisi virhe uskoa, että kansa voisi poistaa jaottelun

ystävään ja viholliseen julistamalla ystävyyttään koko maailmalle tai

vapaaehtoisesti riisumalla itsensä aseista.”

(Schmitt, Carl: Concept of the Political, s. 51–52.)

Teksti ja lainauksen käännös: Aleksi hernesniemi

nen epäpoliittinen ilmiö . Kaiken ta-kana on aina valinta, joka pohjautuu siihen, mitä pidetään oikeana . Jot-ta ymmärretään, miksi maanpuolus-tuksen kannalta ikäviin päätöksiin ajaudutaan, on syytä tutkia niitä ar-vostuksia, joita piilee taustalla . Millä väitteillä perustellaan maanpuolus-tuksen tarpeettomuutta? Käsittelen tässä kirjoituksessa kahta keskeistä perustelua . Ensimmäinen argumentti on, että armeijaa ei tarvita, koska mi-tään sotaa ei enää tule . Onhan toi-sesta maailmansodasta kulunut jo liki 70 vuotta . Lähestyn sodan mah-dollisuuden kieltämistä saksalaisen professori Carl Schmittin (1888–1985) ajatusten pohjalta . Teok-sessaan Der Begriff des Politischen (1927) Schmitt toteaa mahdotto-maksi ajatukseksi, että riisumalla it-sensä aseista tai julistamalla ystävyy-den koko maailmalle jakoa ystäviin ja vihollisiin ei voisi syntyä . Ikuinen rauha on mahdoton olotila, koska maailman poliittinen luonne ei ka-toa . Maailmassa on aina asioita, jois-ta voidaan kiistellä ja viime kädessä taistella väkivalloin . Sen vuoksi on utopistista ajatella, että sotien aika olisi ohitse . Yksinkertaistettuna tämä tar-

koittaa sitä, että vaikka ihmisellä ei ole oikeutta lyödä toista ihmistä, se ei tarkoita, etteikö niin voi tapahtua . Annan käytännön esimerkin . Jos hu-malainen riehuu aamuyöstä nakki-kioskin jonossa, on todennäköistä joutua pahoinpidellyksi – riippu-matta siitä, onko väkivalta Suomen tai kansainvälisen lain mukaan sal-littua . Se, että toiseen maahan ei saa hyökätä, ei tarkoita, etteikö niin voi tapahtua . Neuvostoliiton aloittama talvisota rikkoi esimerkiksi vuonna

1932 solmittua Suomen ja Neuvos-toliiton hyökkäämättömyyssopimus-ta sekä Tarton rauhansopimusta . So-pimuksista huolimatta sodan uhka oli mahdollinen – ja toteutui . Se, että sotaa ei ole välittömässä näköpiirissä, ei tarkoita, että sotien aika olisi ohi . Pisin rauhan jakso vii-meiseen kahteentuhanteen vuoteen lienee Rooman rauha (Pax Romana), joka kesti noin kaksisataa vuotta . Toisen maailmansodan jälkeen rau-han aikaa on ollut Euroopassa alle 70 vuotta . Ennätyksen rikkomiseen on vielä aikaa . Maanpuolustus nojaa nimenomaan ennakointiin ja varau-tumiseen pahimman varalle . Uusia diktaattoreita nousee todennäköi-sesti tulevaisuudessakin . On mah-dollista, että emme tarvitse armeijaa tositoimissa 5, 50 tai 150 vuoteen .

Mutta silloin, kun Suomen kan-sa tarvitsee armeijaa olemassaolonsa turvaamiseen, puolustuslaitoksen on syytä olla valmiina: koulutettuna ja hyvin varusteltuna . Näin ollen poissa silmistä, poissa mielestä -periaatteella ei voi suomalaista puolustuspolitiik-kaa johtaa . Toinen argumentti on, että ar-meija täytyy väkivaltakoneistona lo-pettaa, koska sivistysvaltio ei kanna-ta väkivaltaa . Tämä on ristiriitainen väite, jos erotellaan poliisin (sisäi-

nen turvallisuus) ja armeijan (ulkoi-nen turvallisuus) oikeus väkivallan käyttöön . Jos armeija kiellettäi-siin, täytyy kieltää myös poliisivoi-mat, joilla on myös oikeus käyttää väkivaltaa . Mikä tehtävä lainsäädän-nöllä enää olisi? Kävelisikö rikolli-nen vapaaehtoisesti vankilaan? Voi-mankäytön (eli väkivaltamonopolin) kieltäminen tarkoittaa valtion pur-kamista . Jos väkivallan käyttäminen puolustustarkoituksessakin olisi mo-raalitonta, maailma olisi pedattu ty-ranneille, koska kaikki vastarinta olisi kielletty . Rikollisille tämä olisi riemujuhlaa . Näin ollen poliiseil-le ja armeijalle myönnetty voiman-käyttöoikeus on tarpeellinen, koska se estää yhteiskunnan ajautumisen omankädenoikeuteen . Jälkimmäinen argumentti ei ota

kantaa siihen tosiasiaan, että Suo-mi ei ole turvassa väkivallan mah-dollisuudelta – olipa maassa armeija tai ei . Huomiotta jää myös se seikka, että väkivallan uhka voi myös kas-vaa, jos Suomeen annetaan syntyä sotilaallinen tyhjiö . Onko helpom-paa kohdetta kuin puolustuskyvytön kansakunta? Kun tarkastellaan maa-ilman demilitarisoituja alueita (Poh-jois- ja Etelä-Korean raja, Reinin-maa 1930-luvulla ja niin edelleen), huomataan, että rauha on niissäkin

usein veitsenterällä . Sodan kieltävä sopimuspaperi on lopulta pelkkää paperia . Sopimuksia noudatetaan vain niin kauan kuin niistä katso-taan olevan hyötyä . Tämä on reaali-politiikkaa . Ensimmäisen argumentin voima perustuu hyväuskoisuuteen (toivossa on hyvä elää), kun taas jälkimmäi-nen argumentti on malliesimerk-ki eettisestä argumentista (”väkival-ta kaikissa muodoissaan on väärin”) . Yhteistä kummallekin argumentil-le on, että niiden tavoitteena ei ole osallistua keskusteluun esimerkik-si siitä, millaisia hävittäjiä Puolustus-voimille hankitaan ja kuinka maa-ta kannattaa puolustaa . Molempien argumenttien äärimmäisenä tavoit-teena on delegitimisoida eli kumota oikeus puolustaa valtakuntaa aseelli-sesti . Maanpuolustuksen oikeutuk-sen katoamisesta seuraa väistämättä myös maanpuolustustahdon mu-reneminen . Edellä mainittujen pe-rustelujen osalta en kuitenkaan kat-so, että maanpuolustuksen oikeutus olisi kadonnut . Suomalaisilla on jat-kossakin oikeus puolustaa maataan

– ja kukapa muu sen tekisi, elleivät suomalaiset itse .

11

Ra

hv

as

2/2

013

Kehitysapu tuottaa parhaimmillaankin ristiriitaisia tuloksia

Kehitysapua annetaan vuosittain kansainvälisesti noin sata miljardia dollaria. Vuosikymmeniä jatkuneen avun tulokset ovat esimerkiksi Afrikassa jäänet parhaimmillaankin ristiriitaisiksi. Afrikan talous edustaa vain hieman yli prosenttia koko maailmantaloudesta,

mutta etniset riidat ja sisällissodat repivät monia maita. Kaksi viidesosaa Afrikan väestöstä on lukutaidottomia, ja laajalle

levinnyt HIV- ongelma synkentää tulevaisuudennäkymiä.

Teksti: Simon Elo Kuvat: lehtikuva

satojen miljardien historia

12

Ra

hv

as

2/2

013

jättämissä varoissa on mukana kehi-tysyhteistyövaroja . Massiivisesti kor-ruptoitunut ja huonosti hallinnoitu maa jatkaa vuodesta toiseen kehitys-avun vastaanottajana . Suomen osuus Tansanian budjettituesta oli vuonna 2010 noin 15 miljoonaa euroa . Kehitysyhteistyöjärjestöjen toi-minnassa pätee eräänlainen suu-ruuden ekonomia: mitä suurempi budjetti, sitä suurpiirteisempi suun-nitelma ja epämääräisempi raportti; mitä pienempi budjetti, sitä tarkem-pi suunnitelma ja yksityiskohtai-sempi raportointi . ”Mitä kauemmin kehitysyhteistyötä teen, sitä skepti-semmäksi muutun . Ongelmat ovat mittakaavaltaan valtavat, ja ne suu-renevat jatkuvasti hallitsemattoman väestönkasvun myötä”, kertoo Soini Suomen Kuvalehdelle . Kehitysavusta elävät maailmassa iso poliittinen väestöryhmä ja kansa-laisjärjestöbyrokratia sekä useat am-mattimaiset maailmanparantajat . Moyo kuvaa kirjassaan, miten laajat virastojen, organisaatioiden, järjes-töjen ja yritysten verkostot hyötyvät kehitysavusta eli ilmaisesta rahas-ta niin paljon, että ne lobbaavat ag-gressiivisesti sen puolesta . Mashaire kuitenkin huomauttaa, että ”huo-mattava osa tästä avusta jää Suo-meen hankkeen materiaaliostoina, insinööritoimistojen ja konsulttien palkkioina ja niin edelleen” . Moyon mukaan lähinnä vain ne kehitysmaat ovat menestyneet, jot-ka ovat vapauttaneet talouttaan, ke-ventäneet verotusta sekä poista-neet ulkomaankaupan, yrittämisen ja työllistämisen esteitä ja hinta- ja palkkasääntelyä . Ulkoministeri Erkki Tuomio-ja (sd .) tukee Moyon näkemyksiä . Tuomioja sanoo Suomen Kuvaleh-dessä, että ”Moyon väärin suunna-tun ja korruptiivisia rakenteita yllä-pitävän kehitysyhteistyön kritiikki on täysin perusteltua samoin kuin hänen ohjelmallinen näkemyksen-sä, että kehitysyhteistyö tulee ajaa alas ja korvata normaaleilla kaup-paan ja taloudelliseen yhteistyöhön liittyvillä rahavirroilla . – – Markki-navoimien kuri pitää huolen siitä, että rahahanat sulkeutuvat heti, jos tulosta ei synny tai raha katoaa vää-rinkäytöksiin .”

Pohjolan karttuisa käsi

Suomi liittyi Yhdistyneiden kansa-kuntien jäseneksi vuonna 1955, jol-loin katsottiin, että syntyi velvol-lisuus osallistua kansainväliseen kehitysyhteistyöhön . Ensimmäinen projekti toteutettiin Intiaan vuon-na 1957, ja ensimmäinen budjetoitu määräraha kolme miljoonaa mark-kaa annettiin vuonna 1961 . Suomen ensimmäinen kansainvälinen kehi-tysaputoimisto perustettiin vuonna 1965, ja sen johtajana toimi Jaak-ko Iloniemi . Toiminnassa oli muka-na myös myöhemmin presidentiksi ja Nobelin rauhanpalkinnon saajaksi valittu Martti Ahtisaari . Kehityspolitiikkaa pidetään ny-kyään virallisesti keskeisenä osana Suomen ulko- ja turvallisuuspoli-tiikkaa . Köyhyyden vähentäminen ja YK:n vuosituhattavoitteiden saavut-taminen kumppanimaiden tarpeita ja omistajuutta korostaen ovat Suo-men kehityspolitiikan tärkeimmät tavoitteet . Kataisen hallituksen tavoitteena on Suomen kehitysyhteistyön mää-rärahojen nostaminen 0,7 prosent-tiin bruttokansantulosta kansain-välisten sitoumusten mukaisesti eli vuoteen 2015 mennessä . ”Suomen maineelle on tärkeää, että täytämme 0,7 prosentin tavoitteen”, sanoo Ke-hityspoliittisen toimikunnan pääsih-teeri Miia Toikka . Ensimmäisen kerran kuuluisa 0,7 prosenttia nousi kotimaiseen keskus-teluun, kun Iloniemi 17 . lokakuuta 1970 nousi ulkoministeriön toimis-topäällikkönä YK:n täysistunnon puhujapönttöön ja ilmoitti, että

Suomi sitoutuu nostamaan kehitys-yhteistyöbudjettinsa 0,7 prosenttiin bruttokansantulostaan, vieläpä no-pealla aikataululla eli ”vuosikymme-nen puolimaissa” . Neljäkymmentä vuotta myö-hemmin tilanne ei ole muuttunut, mikä kertoo omaa kieltään valtion-hallinnon tehokkuudesta . ”Se oli YK:n oloissa hyvinkin tyypillistä ti-lannediplomatiaa, jossa esitetään lu-pauksiksi hyvin helposti tulkittavia asioita, mutta ei niitä ole tarkoitettu kirjaimellisesti otettaviksi . Ei kukaan suhtaudu niihin velvoittavina sitou-muksina vaan pikemminkin sillä lailla, että tämä on hyvää tarkoitta-va aikomus”, Iloniemi kertoo Kehi-tysyhteistyön palvelujärjestön Kepan haastattelussa . OECD:n Development Assis-tance -komitean maat antoivat ke-hitysapuun vuonna 2011 reilut 101 miljardia euroa, josta Suomen osuus oli noin 1,1 miljardia euroa . Suu-rin lahjoittaja oli Yhdysvallat yli 30 miljardin euron panoksella, mutta summa on vain 0,2 prosenttia maan bruttokansantulosta . Ainoastaan vii-si maata antoi kehitysapuun rahaa YK:n suositusten mukaisen osuuden bruttokansantulostaan . Suomi sijoit-tuu tilastossa alkupäähän . Voi perus-tellusti kyseenalaistaa väitteen, että Suomen kansainvälinen maine ei kestä alle 0,7 prosentin tasoa . Suomi käytti kehitysyhteistyö-hön vuosina 1988–2008 yhteensä yli kymmenen miljardia euroa ny-kyrahassa mitattuna . Suurin kehi-tysavun saaja on ollut Tansania, jolle on annettu 677 miljoonaa euroa . Se on Afrikassa myös kansainvälisen

”Suurin syy Afrikan

kurjuuteen ovat vallan-

himoiset johtajat, joiden

tavoite on olla vallassa

ikuisesti.”

v äestönkasvu on lähtenyt nousuun kehitysavun myö-tä . Väestöräjähdys pahentaa

ruokaongelmaa, huonontaa elinym-päristöä, kiihdyttää ympäristötuhoa ja syö taloudellisen kehityksen eväät . Väestöräjähdys aiheuttaa muuttopai-neen länsimaihin turvapaikanhakijoi-den muodossa . Entinen vihreiden kansanedusta-ja ja professori Eero Paloheimo ki-teyttää nykyisen kehitysavun kirjas-saan Tämä on Afrikka: ”Huonosti suunnitellun ja suunnatun kehitys-avun merkittävin tulos on rappio .” Kirjailija Jukka Mallinen on to-dennut, että tehottomasta kehitys-apuajattelusta kertoo sananlasku ”ei kannettu vesi kaivossa pysy” . Mal-lisen mukaan tehokkuudesta sen si-jaan kertoo fraasi ”älä anna nälkäi-selle kalaa, vaan onki, jolla hän voi itse kalastaa” .

Kuollut apu

Sambialainen taloustieteilijä Dam-bisa Moyo on kirjoittanut teoksen Dead Aid, jossa hän osoittaa, mi-ten kehitysavusta on aiheutunut enemmän haittaa kuin hyötyä ja sa-maan aikaan markkinatalousuudis-tuksia tehneet kehitysmaat ovat me-nestyneet . Moyon laskelmien mukaan vain 15 prosenttia kehitysavusta päätyy oikeisiin kohteisiinsa . Enimmäk-seen kehitysavulla rahoitetaan vain myöntäjämaan omia intressejä ja henkilökuntaa sekä pyritään avun varjolla vaikuttamaan kohdemai-den yhteiskunnalliseen ja poliittiseen toimintaan . Kuten toimittaja Percy Mashaire kirjoittaa Helsingin Sano-missa, ”mustat afrikkalaiset on viral-lisesti kruunattu valkoisten hyvänte-keväisyyden mannekiineiksi” . Kehitysyhteistyöjärjestö Liana ry:n hankekoordinaattorina toimi-nut Eija Soini kertoo Suomen Ku-valehden artikkelissa, että Tansanian keskushallinto maksoi vuoden 2010 aikana 191 miljoonaa euroa ilman tositteita . Keskushallinto muun mu-assa maksoi 900 000 euroa palkkaa niin sanotuille haamutyöntekijöil-le, eläkkeelle jääneille, irtisanotuil-le ja kuolleille . Näissä keskushallin-non raportoiduissa ja raportoimatta

Robert Mugabe

13

Ra

hv

as

2/2

013

yhteisön tärkein tukikohde, jota on tuettu 1960-luvulta lähtien runsaalla 30 miljardilla eurolla . Mitä valtavilla panostuksilla on saatu aikaan? EU-komissio ilmoitti vuonna 2010, että unionin kehitys-apupolitiikka täytyy uudistaa perus-teellisesti . ”Jos jatkamme niin kuin nyt – ja vaikka jopa lisäisimme apua – kehitys monessa avunsaajamaassa on hyvin vähäistä tai jopa olematon-ta”, EU:n kehitysapuasioista vastaava komissaari Andris Piebalgs puhui EU-parlamentissa . ”Tansaniassa avun tulokset ei-vät vastaa siihen uhrattuja panok-

ja Björn Wahlroos . ”Olemme 50 vuotta heittäneet rahaa Kankkulan kaivoon . Ehkä hissukseen voisi al-kaa myöntää, että tälläkään keisarilla ei ole vaatteita”, hän totesi Suomen Kuvalehdelle . Wahlroosin mukaan Suomen ei pidä oudoksua kiinalaisia, jotka si-joittavat Afrikkaan . Kiina tietää, ”mi-ten vanhat sosialistiset rakenteet puretaan, luodaan toimivat markki-namekanismit, ylläpidetään järjes-tystä ja taataan jonkinlaisen oikeus-valtion ja hiljalleen esiin kasvavan demokratian edellytykset . Se on ai-noa oikea tie Afrikalle”, Wahlroos pu-

sitä tulee vain tietyn aikaa, ja sen jäl-keen on tultava toimeen omillaan .Tutkija Juha Kuisman mukaan ”ke-hitysapu on moraalisesti länsimaisen ihmisen itselleen asettama velvoi-te . On oltava 0,7 prosenttia, vaikka keskimäärin emme tiedä, mihin apu kohdistuu” . Kuisman mukaan maat, jotka tietoisesti ovat pyrkineet irti kehitysapuriippuvuudestaan, ovat kehittyneet parhaiten . Hän väittää, että Kiina käyttää kehitysapua länt-tä fiksummin uuden liittolaisimpe-riumin rakentamiseen . Edesmennyt professori Juha Sihvola halusi nostaa Suomen kehi-

(ps .) mukaan afrikkalaisille on varat-tu uhripositio ja länsimaalaisille syyl-lisyyspositio, ja uhri–syyllinen-ase-telma edellyttää kompensaatioita . ”Vaatimalla afrikkalaisia kantamaan itse vastuuta itsestään me syyllistäi-simme heitä, mikä taas ei käy, koska he ovat uhreja . Toisin sanoen se, että kehitysapu lisää rakenteellisella tavalla Afrikan ja afrikkalaisten pahoinvoin-tia, on täysin yhdentekevää .” Kuvitelma, että Afrikan mais-ta tehdään ulkopuolisella raha-avulla länsimaisia hyvinvointivaltioita, on idealistisuudessaan suuruudenhul-lu . Afrikan ja muiden kehitysapua

Kehitysavun määrä (€) Suomen osuus 1971–2010 (€)

Tansania 32,0 miljardia 677 miljoonaa

Etiopia 30,2 miljardia 224 miljoonaa

Kongon demokraattinen tasavalta 25,0 miljardia 38,4 miljoonaa

Mosambik 24,9 miljardia 423,4 miljoonaa

Nigeria 23,6 miljardia 4,2 miljoonaa

Sudan 23,3 miljardia 162 miljoonaa

Kenia 19,2 miljardia 287 miljoonaa

Uganda 18,6 miljardia 49,7 miljoonaa

Sambia 18,2 miljardia 350,5 miljoonaa

Ghana 17,8 miljardia 9,2 miljoonaa

sia”, toteaa kehitysmaatutkimuksen emeritusprofessori Juhani Kopo-nen Helsingin Sanomille . Köyhyys ja korruptio olivat Tansaniassa vah-vasti mukana vuonna 1970 ja ovat yhä nykypäivänä . Pääkaupunki Dar es Salaamin rikkaat rikastuvat, mut-ta maaseudulla asuvasta enemmis-töstä kaksi kolmasosaa elää köy-hyysrajan alapuolella . ”Ulkomaisten avustustyöntekijöiden suuret palkat ja kiiltävät katumaasturit herättävät närää”, sanoo Koponen . Tansanian menestystarinana pidetään sitä, että kaikki lapset on saatu kouluun .

Toisinajattelijat

Julkisuudessa harva on uskaltanut voimallisesti uhmata virallista ke-hitysapuajattelua . Yksi kriitikois-ta on räväkästä sananparrestaan tut-tu Sampo-konsernin, UPM:n ja Nordean hallitusten puheenjohta-

hui suomalaisilla suurlähettiläspäivillä Helsingissä muutama vuosi sitten . Perinteinen valtiojohtoinen kehi-tysapu tarjoaa kannustimen olla ke-hittymättä . Lisäksi se tarjoaa voi-makkaan kannustimen sille, että poliittinen luokka varmistaa, että ke-hitysavun saanti jatkuu . Valtiojoh-toisen kehitysavun lopettamista ovat Wahlroosin lisäksi vaatineet Perus-suomalaiset Nuoret ja europarlamen-taarikko Sampo Terhon (ps .) johdol-la luotu talouspoliittinen raportti . Kehitysavulla on saatu hyvääkin aikaan . Tunnetuin esimerkki lienee modernin avun antamisen kulttuu-rin aloittanut, Yhdysvalloilta sodan runtelemaan Eurooppaan suunnat-tu toisen maailmansodan jälkeinen Marshall-apu . Sillä oli kuitenkin keskeinen ominaisuus, joka puuttuu nykyisestä kehitysavusta . Marshall-apu oli käynnistysmoottori, jolla oli aikaraja . Vastaanottaja ymmärsi, että

tysapuun antaman määrän prosent-tiin bruttokansantuotteesta . ”Moyon ja Wahlroosin väitteet ovat asenteel-lisia, ideologisia ja moraalittomia”, latasi Sihvola Helsingin Sanomille .”Moraalittomia”, sanoo Sihvola . Esi-merkiksi Afrikan ongelmien syyt tii-vistetään usein siirtomaa-ajan ra-joihin, yhtiöiden vastuuttomaan toimintaan ja markkinatalousjärjes-telmän epäreiluuteen . Eikö ole pi-kemminkin moraalitonta, että Afrik-ka ei ole noussut vuosikymmenien varrella saamillaan sadoilla miljar-deilla euroilla? Afrikkalaisista tehdään passiivi-sia uhreja, vaikka korruptio, sisäl-lissotien käynti ja muut ongelmat vaativat aktiivisuutta . Syyllisen roo-li jää länsimaille, joiden laajamittai-nen Afrikan kolonialisointi päättyi 1960-luvun loppuun mennessä, yli viisikymmentä vuotta sitten . Kansanedustaja Jussi Halla-ahon

saavien maiden täytyy itse kiinnos-tua muutoksesta ja perustaa riittävän vahva hallinto sitä tukemaan . Use-at poliitikot eivät välitä siitä, menee-kö kehitysapu todelliseen tarpeeseen, kunhan edes näyttää siltä, että varoja käytetään hyviin tarkoituksiin .Kamerunilaisen tutkijan Achille Mbemben mielestä ”suurin syy Af-rikan kurjuuteen ovat vallanhimoiset johtajat, joiden tavoite on olla val-lassa ikuisesti” . Perinteinen kehitys-apu vain ylläpitää vanhoja mätiä val-tarakenteita .

Pieni piiri pyörii

Juhani Koposen ja Tiina Kontisen kirjoittamassa pamfletissa Kehitys-apukeisarin vaatekaapilla esitetään, että kehitysavun laatua koskevaa keskustelua ympäröi edelleen moralismin ja hyssyttelyn muuri . Kaikki asiaan perehtyneet tietävät,

SUURIMMAT KEhITYSAVUN

SAAJAT SAhARAN ETElä-

PUolISESSA AfRIKASSA

1960–2010

14

Ra

hv

as

2/2

013

SUoMEN JUlKINEN KEhITYSYhTEISTYö 2012:

Yhteensä 1 124 miljoonaa euroa

Varsinainen kehitysyhteistyö 879,4 miljoonaa euroa

Muu julkinen kehitysyhteistyö 244,6 miljoonaa euroa

Määrärahat 0,56 prosenttia bruttokansantulosta

Julkinen kehitysyhteistyö / asukas 208 euroa

Varsinainen kehitysyhteistyö / asukas 163 euroa

Lähde: Ulkoministeriö

1970: 2010:

Tansania 126.* 125.

Etiopia 132. 124.

Kongo 110. 134.

Mosambik 131. 125.

Nigeria 117. 113.

Sudan 119. 114.

Kenia 99. 106.

Uganda 111. 112.

Sambia 91. 123.

Ghana 107. 111.

miten epätäydellisiä hankkeet ovat ja miten niukasti niiden tuloksista tiedetään . Ongelmia ei kuitenkaan uskalleta itse nostaa esille, jotta avun kyseenalaistajat eivät saisi ammuksia ja vaarantaisi sisäpiiriläisten toimeentuloa . Koposen ja Kontisen mukaan ”kuuluisa 0,7 prosentin bruttokan-santulotavoite on mantra, jota ke-hitysveljes- ja sisarkunta hokee peit-tääkseen sisällön onttouden” . Rahoja tarvitsee virkamiesten, konsulttien ja kansalaisjärjestöjen edustajien kehi-tysaputeollisuus . Kepan toiminnan-johtaja Timo Lappalainen on kir-

sa valvonnassa ja tarkastuksissa . Ra-haa on yleensä joko käytetty muu-hun kuin sovittuun tai sitä on pantu omaan taskuun . Ministeri Heidi Hautalan (vihr .) mukaan kehitys-yhteistyöhön kuuluu ”tietynlaisen riskin olemassaolon hyväksymi-nen” . Tietääkö kukaan, että kuinka suuri tämä ”tietynlainen riski” on? Paljastuneet väärinkäytökset sekä Suomessa että maailmalla antavat karmean kuvan . Ulkomaankauppaministeri Ale-xander Stubbin (kok .) mukaan apua vastaanottavissa maissa ollaan tyyty-mättömiä länsieurooppalaisten ta-

russuomalaisten TNS-gallupilla teet-tämän tutkimuksen mukaan 60 prosenttia kansalaisista olisi valmis karsimaan kehitysyhteistyövaroja . Tosin kansalaiset eivät tiedä, kuin-ka paljon kehitysapuun käytetään – yleisin arvio oli tutkimuksessa 150 miljoonaa, kun todellinen summa on 1 124 miljoonaa . Kaksi kolmas-osaa arvioi kehitysavun määrän alle puoleen sen oikeasta määrästä .

Kohti eettistä apua

Yksi pöydällä ollut uudistusehdo-tus on, että varakkaiden länsimaiden

on vaadittava kiinalaista yhden lapsen politiikkaa . Afrikka-aktivisti, kirjailija Pek-ka Peltola arvioi politiikan olevan aina vahvin syy kehitysavun antami-selle . Suurvalloille on tärkeintä saada hyvät suhteet Afrikan maiden eliit-tiin, hän sanoo, ja siitä ilosta he ovat valmiita myös maksamaan . ”Maa-ilmanpankin ja IMF:n papereis-ta löytyy paljon kuvauksia siitä, mi-ten projektit ovat menneet pipariksi, kun rahat on viety . Ja sitten he to-teavat, että jos ei nyt kuitenkaan lo-peteta apua .” ”Kehitysavun sanotaan koh-

joittanut, että ”kehitysyhteistyön vähättely tai leikkausvaatimukset olisivat monelle poliitikolle liki poliittinen itsemurha” . Kehitysapua perustellaan myös maahanmuuttopolitiikal-la . Väestöliiton muutama vuosi sit-ten julkaisemassa Onnellisuus ja hyvinvointi rakentuvat oikeuden-mukaisuuden kokemukselle -teok-sessa linjataan, että ”ne maat, jotka onnistuvat tekemään itsestään houkuttelevan ja ystävällisen, voittavat kilvan osaajista ja tekijöistä . Tässä kilpailussa Suomen pitää pärjätä . Houkuttelevuus syntyy pienistä maineteoista, joissa on mukana annos avomielisyyttä, suvaitsevaisuutta ja ystävällisyyttä” .Helsingin Sanomien mukaan ulko-ministeriön tietoon tulee vuosittain noin kymmenen miljoonan euron edestä kehitysavun väärinkäytöksiä . Nämä ilmenevät ministeriön omas-

paan hoitaa kehitysaputoimintaa . Stubbin mukaan uudistaminen ei kuitenkaan ole helppoa, koska suu-ret kansainväliset rakenteet ja totutut käytännöt vaikeuttavat uudistuksia . Kehitysavun antamiseen on vuo-sikymmenien mittaan syntynyt val-tava paine . Maailmanpankilla on 10 000 työntekijää, kansainvälisel-lä valuuttarahastolla IMF:llä noin 2 400, YK:n alaisilla elimillä 5 000 ja siihen päälle yli 25 000 työnteki-jää valtionhallintoon kuulumatto-mista järjestöstä, yksityisistä hyvän-tekeväisyysjärjestöistä ja valtiollisesta kehitysapujärjestöstä . Yhteensä lähes 50 000 ihmistä, joiden tehtävänä on antaa apua päivästä ja vuodesta toi-seen . Kuten anekauppias Johann Tetzel (1465–1519) lausui, ”kun raha kirstuun kilahtaa, niin sielu tai-vaaseen vilahtaa .” Yksi syy suureen kehitysapuun on kansalaisten tietämättömyys . Pe-

täytyy itse noudattaa globaalin kapi-talismin pelisääntöjä ja päästää kehi-tysmaiden tuotteet markkinoilleen . Sillä tavoin Afrikan maat pääsisivät kiinni vientivetoiseen kasvuun . Rat-kaisu ei ole idioottivarma – mikään ei estä sitä, että Afrikan johtajat jat-kavat rahojen kahmimista omiin tas-kuihinsa . Helpommin kannatusta kerää-vä ehdotus on, että peruskansalai-sia on vahvemmin rohkaistava an-tamaan vapaaehtoista kehitysapua kuten mikrolainaa esimerkiksi sel-laisten järjestöjen kuin Kivan kautta . Nykyisestä valtiojohtoisesta kehitys-avusta voidaan siirtyä vapaaehtoi-seen kehitysapumaksuun ja harki-ta verovähennysoikeutta niille, jotka antavat apua suoraan omista varois-taan . Tiukempiakin näkemyksiä on – erään ehdotuksen mukaan nykyi-sen valtiojohtoisen kehitysavun toi-miessa avustettavilta kehitysmailta

distuvan köyhiin, mutta ei se sil-tä vaikuta . Köyhien osuus ei ole 50 vuodessa vähentynyt . Minusta kehi-tysapu ruokkii korruptiota . Ja se on paha asia”, kertoo Peltola Maailma-lehdelle . Koposen ja Kontisen mukaan kymmenissä maissa kehitysavun vai-kutus köyhyyteen on ollut heikko tai olematon . Kun maasta puuttuu hyvä hallinto, kehitysavun antami-nen on tehotonta ja ”kääntyy itseään vastaan” . Kehitysmaiden köyhien ih-misten hyvinvointi paranee, jos val-tion tulojen pääasiallinen lähde on maiden oma talous, ei kehitysapu . Eliitti joutuisi kuuntelemaan kan-salaisiaan, jos valtion varojen kerty-minen olisi heidän hyvinvoinnistaan riippuvaista . Tämä rakenne ohjai-si kehitysmaita taloudellisen kasvun tielle .

SIJoITUS YK:n INhIMIllISEN

KEhITYKSEN INDEKSISSä

1970–2010

*Tansanian luku vuodelta 1990

Lähde: Helsingin Sanomat 26.10.2012,

OECD, Maailmanpankki, UNDP

15

Ra

hv

as

2/2

013

lapin punainen runonlaulaja

Teksti: Simo Grönroos

KirjAT

v asemmistoliiton europarla-mentaarikkona vuosina 1996–

2009 toiminut Esko Seppänen on aina ollut sana- ja myös kirjoitusval-mis EU-kriitikko . Kun Paavo Arhin-mäen johtamat punavihreät soturit unohtivat kriittisyyden heti eduskun-tavaalien jälkeen, on Seppäsestä tul-lut vasemmiston ainoa uskottava EU-kriittinen ääni . Mistä hän on kyllä muistanut Arhinmäkeä piikitellä . Eduskunta päätti Suomen liitty-misestä EU:n talous- ja rahaliittoon Emuun 17 . huhtikuuta 1998 . Sep-päsen pamfletin Emumunauksen sa-noin ”viekkaudella ja vääryydellä” tehdystä päätöksestä on kulunut jo 15 vuotta . Oman rahan myötä meni suu-ri osa talouspoliittisesta vallasta . Il-man omaa rahaa Suomella ei voi olla myöskään omaa valuutta-, raha- tai korkopolitiikkaa . Vallan menetyk-

Y li kolme vuosikymmentä edus-kunnan kyselytunteja häiriköi-

neen Esko-Juhani Tennilän poliit-tisista ajatuksista voidaan olla monta mieltä, mutta Tennilän tinkimättö-myys hänen puolustaessaan aatet-taan herättää toisaalta kunnioitusta . Eduskuntatyön jättänyt Tennilä on julkaissut hiljattain muistelmakirjan, joka on kirjoitettu poikkeuksellisesti runomuodossa . Vanhimmat Tennilän kirjassaan Toppari Arkadianmäellä esiin nosta-mat poliittiset muistot liittyvät Kek-kosen presidentiksi valintaan . Uu-simpiin taas lukeutuu pitkän uran jälkeen eduskunnan jättävän kansan-edustajan herkkä riimitys eduskun-tatalolle . Eduskunnan Tennilä näkee

kansanvallan symbolina, josta hän toteaa: ”Pelkkä ajatuskin Teistä Brys-selin asiamiespostina tuntui täysin sopimattomalta .” Poliittisten ilmiöiden havain-nointi on teoksessa ajoittain varsin osuvaa . Poliitikkojen vaivaton rooli-en vaihto ”Kroisosten luottomiehistä Robin Hoodeiksi”, hallitus–opposi-tio-asetelman mukaan, osuu ja up-poaa . Samoin kuvaus erään Lapin äi-jän ”vitutuksen” vähentymisestä aina hänen katsoessaan Tennilän meuh-kaamista kyselytunnilla sisältää tiet-tyä autenttisuutta . Tennilän talousnäkemyksiä on ei-sosialistin turha edes yrittää ym-märtää . Niiden mukaan Mr . Pro-sentti on suuri huijari, joka antaa

sen seurauksista Seppänen antaa loh-duttoman kuvan . Väliaikaisen vaka-usmekanismin ERVV:n ja pysyvän vakausmekanismin EVM:n päätök-senteossa ei ole edes ripausta kansan-vallasta tai julkisesta valvonnasta . Suomen eduskunta hyväksyi vii-me vuoden joulukuun 18 . päivä EU:n talous- ja rahaliiton vakaut-ta koskevan sopimuksen, joka tun-netaan kriitikoiden parissa ”budjetti-kurisopimuksena” . Hallituspuolueet ja keskusta hyväksyivät sopimuksen äänin 139–38 . Sopimus tarkoittaa Suomelle velkavastuuta ja kaikille euromaille Rautarouvaakin tiukem-paa budjettikuria . Kansallisvaltioiden omaa budjet-timääräysvaltaa siirretään EU-komis-siolle . EU-rahaliitosta alkaa kehkey-tyä kiihtyvällä vauhdilla finanssi- eli talousliitto . Seppänen huomauttaa, että kehitys tapahtuu lakia ja ase-

erisuuruisia euromääriä ihmisille . Tennilää lisäksi kummastuttaa muun muassa se, miksi siivooja ja kaupun-ginjohtaja saavat erisuuruista palkkaa . Piiskan annetaan muistelmissa sivaltaa vapaasti kaikkiin poliittisiin suuntiin . Vihreät ovat kesytettyjä ga-selleja, ja demareista Tennilälle tulee mieleen lähinnä lentokyvytön strut-si . Perussuomalaiset eivät luonnolli-sestikaan saa osakseen kehuja, mut-ta Tennilän suurin kritiikki nousee esiin hänen pettymyksestään vasem-mistoa kohtaan . Vasemmistoliiton Tennilä nä-

kee sosialismin hylänneenä liikkee-nä, joka on vetänyt punaisen päälle vähän vihreää . Esko Seppänen saa Tennilän varauksettoman kiitoksen, mutta Arhinmäen hän näkee lähin-nä kapitalistisen järjestelmän puo-lustajana . Vasemmiston hallituksessa olemi-sen Tennilä näkee suurena ongelma-na . Puoluejohtoon kuuluvista Tenni-lä toteaa, että he ovat ”oitis seireenien kutsun kuultuaan jättäneet oman paattimme vahvistamisen sikseen ja soutaneet vimmatusti hallitusvenettä selkä tiukasti menosuuntaan .” Kuten Vasemmistoliiton eduskun-taryhmän hajoaminen osoitti, hallitus-kysymyksessä Tennilä ei ole vasemmis-ton keskuudessa ajatuksineen yksin .

äänessä Suomen uskottavin vasemmistolainen

vasemmistopoliitikon riimikäs tilinpäätös

Esko-Juhani Tennilä: Toppari ArkadianmäelläWSoY 2013151 sivua.

tuksia venyttämällä tai kiertämällä . ERVV täytyi perustaa erillisenä osa-keyhtiönä . Näin kierrettiin EU:n pe-rustuslaki, joka estää yhteisvastuun toisten veloista . Tällaista kolmannen osapuolen kautta tapahtuvaa rahoi-tusta Seppänen pitää rahanpesuna . Seppänen käy talousliittoon joh-tavan kehityksen läpi asiantuntevan seikkaperäisesti, mutta varsin selko-kielisesti . Talouspoliittisen sanaston on tosin oltava hallussa . Emumuna-us on iskevää ja paikoin ilkikurista ty-kitystä Seppäsen parhaaseen tyyliin . Hän kiinnittää kapitalismikritiikis-sään huomiota länsimaiden krooni-seen velkaantumiseen – ennätystä pitää hallussa Yhdysvallat, jonka val-tionvelka on 57 biljoonaa (12 nollaa)

dollaria . Seppänen vaatii että finanssi-tuotteet palautetaan palvelemaan re-aalitaloutta, jota pyörittää maailman yli kolme miljardia työntekijää . Britannian pitkäaikainen pää-ministeri Margaret Thatcher sanoi aikoinaan, että sosialismin ongel-ma on, että ennemmin tai myöhem-min kansalaisten rahat loppuvat . Eu-roalueen ongelma on nykyään, että ennemmin tai myöhemmin vakava-raisten maiden rahat loppuvat . Sep-pänen toteaa vasemmistolaiseksi so-vittelevasti, että ”jos ei saada aikaan kapitalismia parempaa, tulkoon edes parempaa kapitalismia” . Seppänen uskoo, että Suomen seuraava EU-komissaari on kokoo-muksen ja demarien sopimuksella EU-apostoli Alexander Stubb, jon-ka mukaan ”kriisit ovat aina teh-neet EU:lle hyvää” . Lisää hyvää lie-nee luvassa .

Kun isä Emun munasi

Teksti: Simon Elo

Esko Seppänen: EmumunausInto Kustannus 2012224 sivua.

16

Ra

hv

as

2/2

013

Gioteckin FR-1 Freedom Steering Wheel on langaton rattiohjain, joka lupaa realistista ja mukaansatempaavaa ajokokemusta. Paketissa tulee rattiohjain, PlayStation 3:n USB-porttiin laitettava lähetin ja tietysti ohjepumaska. Pattereita ei tule mukana, mikä tuntuu nykyään olevan valitettavasti normaali käytäntö.

En ole koskaan ollut suuri langattomien rattiohjainten ystävä, vaan suosinut tavallista konsoliohjainta niiden vaivattomuuden vuoksi. FR-1 kuitenkin vaikutti kiinnostavalta ja on hyvinkin saattanut tehdä minusta langattomuuden ystävän. FR-1 nimittäin tekee sen minkä lupaa.

FR-1 on hiilikuidun kaltaisella viimeistelyllään tyylikäs, mutta lisäksi myös ergonomi-sesti muotoiltu. Suomeksi sanottuna pelaajalle ei tule kipuja kämmeniin tai selkään kuin ilman ergonomian huomiointia. Pelasin usean kerran useankin tunnin putkeen Gran Turismo 5:ttä ilman mitään fyysisiä ongelmia. Kuulostaa vähäpätöiseltä, mutta juuri kipuilu on jo saanut minut jättämään rattiohjaimet rauhaan. Näppäinasettelu ja -valikoima ovat lähestulkoon parasta a-luokkaa. Liipaisimet, ristiohjain ja muut napit ovat helposti käytettävissä ilman kurottamista. Vain vaihteiden vaihtoon tarkoitetut L1- ja R1-napit ovat hieman hankalasti, mikä on ongelma, jos on lyhyet sormet. Nakkisormeni eivät aiheuttaneet vaikeuksia. Automaattivaihteistolla ongelmaa ei tietysti ole lainkaan. Näppäinasettelua voi myös halutessaan muuttaa asetuksista. Harmillisesti rattiohjaimessa ei ole perusohjaimen tatteja.

Tuntumaltaan FR-1 on selvästi paras langaton rattiohjain, jolla olen saanut kunnian ajaa. Rattia ei tarvitse kääntää ylösalaisin mutkassa, vaan pienet ja harkitut ohjausliikkeet riittävät. Liikkeet tuntuvat luonnollisilta ja sulavilta, joten en löytänyt itseäni sudittamasta, kuten joidenkin ammoisten aikojen langattomien rattiohjain-ten kanssa oli tapana käydä.

Ohjaimen tärinätoiminto antaa viimeisen silauksen. Tärinä ei ole mikään Vesuviuk-sen purkaus vaan varsin realistisen oloista palautetta siitä, mitä tapahtuu ruudulla ajaessa. Muiden langattomien laitteiden tapaan rattiohjaimen liikkeissä on muutaman millisekunnin viive, mutta se ei haittaa pelaamista.

FR-1 on laadukas ja hintansa arvoinen langaton rattiohjain, joka osoittaa, että langattomuus toimii myös rattiohjaimissa. Kun ohjain on yhteensopiva kaikkien PlayStation 3 -mallien ja ajopelien kanssa, ei syytä pihistelyyn ole. Maaliviivalla tavataan.

Plus: Tyylikäs ja toimintavarma…Miinus: …ei tattiohjaimiaPelikoneet: PlayStation 3Arvosana: 9/10Elinikä: PitkäPEGI-symbolit: Ei ole

Ravintola Dyyni • Kalajoki

Kesäinen hiekkaranta, ilta-aurinko ja janoava suu. Tällaiseen tuntemukseen osaa varmasti samaistua moni kesää odotteleva. Ratkaisu löytyy helposti Kalajoelta, sillä Hiekkasärkillä sijaitseva Ravintola Dyyni tarjoaa apua niin janoon kuin menojalan vipatukseenkin.

Dyyni on enemmän nuoren väen menopaikka, jossa riittää tapahtumia ja esiintyjiä ympäri vuoden. Tapahtumat vaihtelevat liikunnallisista kulttuurillisiin esimerkiksi hiekkasählystä talvikarnevaalitunnelmaan. Dyynin alakerrassa sijaitseva Club Malibu tarjoaa intensiivistä musiikkia, eikä hitaita soiteta ollenkaan. Club Malibussa on järjestetty talvisin myös beachparty, jotta kesän hiekkarannat eivät unohtuisi.

Taitavat baarimikot loihtivat sinulle melkeinpä juoman kuin juoman janoasi sammuttamaan. Vaihtelua löytyy vanhoista klassikoista uusin tuttavuuksiin asti, ja henkilökunta auttaa sinut valitsemaan mieluisasi. Hinnat Dyynissä ovat melko arvokkaat, ja iltaa varten kannattaakin varata käytettävää ihan kiitettävästi. Jos meno on kohdillaan, kuten yleensä kesällä on, antaa se anteeksi kulutettua rahamäärää.

Juhannuksena paikka on kuitenkin tupaten täynnä väkeä, ja silloin voi alkaa heikoimpia ahdistaa. Jos vain on mahdollista, niin kannattaa kokeilla Dyynin tarjontaa jonain muuna kesäviikonloppuna. Talvella paikka onkin sitten huomatta-vasti hiljaisempi kuin kesällä.

Kalajoen Hiekkasärkät ja Ravintola Dyyni on itse koettava, ja tuleva kesä on siihen mitä parasta aikaa! Kesäsiemailija

Pub Kahdet Kasvot • Tampere

Vuonna 1779 perusti Kustaa III Hämeen ja Satakunnan rajalle Tammerkosken kuohujen partaille tulli- ja elinkeinovapautta nauttivan Tampereen kaupungin, josta oli porvariston johdolla kehittyvä vilkas teollisuuskaupunki. Teollisuuden mukanaan Tampere keräsi tilatonta väkeä tehtaisiin työhön ja vapaita ammatteja harjoitta-maan. Aivan varmasti olutta on nautittu kaupungissa tuolloinkin, ja näin maalaisvä-estökin osallistui kaupungin rakentumiseen tuottamalla pelloiltaan leipää syötäväksi ja juotavaksi.

Vanhan Säästöpankin talon jylhä jugend-henkinen julkisivu ja tasasivuiset holvikaarelliset ikkunat luovat arvokkaan kehyksen olutpyhätöksi osoittautuvalle paikalle. Naamojen, kuten paikkaa leikkisästi kutsutaan, tunnelma on lämminhenki-nen ja palvelu on ystävällistä ja asiantuntevaa. Kokenut konossöörikin häkeltyy mittavasta hanarivistöstä ja kiehtovan monipuolisesta pullokaapista. Vaikean valinnan edessä neuvoa-antava ei ole pahitteeksi, jotta ajalleen arvoisensa juomavalinta tulee harkittua perusteellisesti.

Olutravintoloille tyypilliseen tapaan myös Naamoissa on tarjolla ajanvietteeksi lehtiä, lautapelejä ja jopa jukebox. Nurkan televisio hieman rikkoo tunnelmaa, mutta toisaalta tuo aitoutta vahventavaa rosoa interiööriin. Erityiskiitoksen myönnämme alakerrassa sijaitsevasta vallankumousten suunnittelulle sopivasta kellarista! Syväluotaavasti kohteeseen perehdyttyäni ja ainakin täydet arvostelupisteet nautittuani, on tullut aika tilata taksi osoitteeseen Kauppakatu 14. Minne se täältä viekään, kirjekyyhkyn lailla palaan.

DDr. Elias f. Ström

BAAriTPEliT

Fr-1 Freedom Steering WheelTeksti: Simon Elo

17

Ra

hv

as

2/2

013

Opiskelen Aalto-yliopistossa tietotekniikkaa ja olen diplomityötä vaille valmis diplomi-insinööri.

Koulullani on Tokion yliopiston kanssa kahdenkeskinen vaihtosopimus, jonka turvin muutama aaltolainen

pääsee joka vuosi opiskelemaan ilmaiseksi Japanin ja Aasian arvostetuimmassa yliopistossa.

Tämä on kertomus niistä kokemuksista ja havainnoista, joita tein asuessani

Japanissa vuoden ajan 2011–2012.

Japani on erikoinen maa . Maailmassa ei ole oikein mitään vastaavaa maa-ta . Japanin erilaisuus oli

myös syy, miksi halusin lähteä ni-menomaan sinne opiskelijavaihtoon . Japanin kulttuuri on äärimmäi-sen rikas . Yksi vuosi riittää hädin tuskin pintaraapaisuun siitä tuhan-sia vuosia vanhasta kulttuurista, joka on muotoutunut merkittävistä kii-nalaisvaikutteista huolimatta varsin omaperäiseksi . Kiinalaisvaikutteis-ta keskeisimpänä mainittakoon kii-nalaiset kirjoitusmerkit, joita japani-laiset käyttävät kahden kotoperäisen tavumerkkijärjestelmänsä lisäksi .

uskonnolla on merkittävä asema Japanilaiset ovat melko uskonnollisia . Suurin osa ei tunnusta yhtä tiettyä uskontoa, vaan japanilaiset noudat-tavat sekä šintolaisia että buddhalai-sia perinteitä . Keskivertojapanilai-nen käy buddhalaisessa temppelissä ja/tai šintolaisessa pyhäkössä useita kertoja vuoden aikana, usein jonkin uskonnollisen juhlan merkeissä . Jo-kaisella buddhalaisella temppelillä ja

šintolaisella pyhäköllä – joita Japanis-sa on kymmeniätuhansia – on omia erityisiä juhliaan yleisimpien juhli-en lisäksi . Nämä uskonnolliset juhlat eli matsurit ovat merkittävä osa japa-nilaista kulttuuria . Ne kokoavat ky-läyhteisöt yhteen ja vahvistavat siten yhteenkuuluvuuden tunnetta . Kiotossa joka heinäkuussa vie-tettävä Gion matsuri oli merkittävin, jonka itse koin . Gion matsuri on maa-ilman vanhimpia lähes yhtäjaksoises-ti vietettyjä festivaaleja . Gion matsuria alettiin viettää säännöllisesti 900-lu-vulla keisarin määräyksestä . Japanilai-sissa festivaaleissa tyypillisin element-ti ovat kannettavat pyhäköt, mikoshit . Mikoshi on kamin, eli jumalan, asu-mus, jota säilytetään šintolaisessa py-häkössä, mutta otetaan ulos kannet-tavaksi uskonnollisten festivaalien ajaksi . Mikoshin kantajaksi pääsemi-nen on kunniatehtävä kyläyhteisön jä-senelle . Japanilaisilla on myös usein ko-tona pieni alttari kameja ja esi-isiä varten . Oli hämmentävää saa-da tietää, että šintolaisuudessa ei ole lainkaan Raamattua vastaavia py-hiä kirjoituksia, vaan koko uskon-

PohJan Poika nousevan auringon

maassa

Tokion Times Square. Mahdollisesti maailman ruuhkaisin risteys, joka sijait- see aivan hachiko-patsaan vieressä.

Metrossa on oma vaunu naisille. Naisten lisäksi ainoastaan pie- nillä lapsilla on sinne asiaa.

Teksti ja kuvat: Petri Kivikangas

Taustalla siintää kuuluisa fuji-vuori. Ei hullumpi näkymä opiskelija-asunnon parvekkeelta.

18

Ra

hv

as

2/2

013

Opiskelen Aalto-yliopistossa tietotekniikkaa ja olen diplomityötä vaille valmis diplomi-insinööri.

Koulullani on Tokion yliopiston kanssa kahdenkeskinen vaihtosopimus, jonka turvin muutama aaltolainen

pääsee joka vuosi opiskelemaan ilmaiseksi Japanin ja Aasian arvostetuimmassa yliopistossa.

Tämä on kertomus niistä kokemuksista ja havainnoista, joita tein asuessani

Japanissa vuoden ajan 2011–2012.

PohJan Poika nousevan auringon

maassa

to perustuu tuhansia vuosia vanhal-le perimätiedolle . Varmaankin juuri tämän vuoksi japanilaisille uskon-nolliset kirjoitukset ja opit eivät ole merkittäviä, vaan tärkeämpiä ovat perinteet . Valtavirtabuddhalaisuuden ja -šintolaisuuden lisäksi Japanissa on lukuisia lahkoja, joista suurimpana Nichiren-buddhalaisuuteen perus-tuva Sôka Gakkai noin 10 miljoo-nalla jäsenellään . Yokohamalainen kunnallispoliitikkotuttavani ker-toi kyseisen lahkon myös käytännös-sä hallitsevan Komeito-parlamentti-puoluetta . Törmäsin myös erääseen erikoiseen Japanissa 1800-luvul-la syntyneeseen kristinuskosta vai-kutteita ottaneeseen yksijumalaiseen uskontoon nimeltä Tenrikyô . Mie-lenkiintoisena yksityiskohtana mai-nittakoon, että Tenrikyô on ilmei-sesti ainoa olemassa oleva naisen perustama uskonto .

Kohteliaisuus ennen kaikkea

Kaikkein voimakkaimman vaikutuk-sen minuun teki japanilaisten koh-telias ja asiallinen käytös . Eräs mie-leenpainuvimmista kokemuksistani oli asiointini pankissa . Saavuin pai-kalle lähellä sulkemisaikaa, joka ja-panilaisissa pankeissa on jostain syystä jo kolmelta, ja olin siksi ilmei-sesti paikan ainoa asiakas . Hoidet-tuani asiani koko konttoriväki nousi seisomaan ja kiitti minua kumar-ruksella . Sain myös kokea japanilaista vie-

Teksti ja kuvat: Petri Kivikangas

raanvaraisuutta mielenkiintoisella ta-valla käydessäni koulupäivän päät-teeksi läheisessä ravintolassa ennen asuntolaan paluuta . Ravintolassa ja-panilainen mies tuli kyselemään, mistä olen . Kerrottuani olevani Suo-mesta hän innostui sen verran pal-jon, että päätti tarjota avokätisesti ruoat ja juomat ja vieläpä taksikyy-din, koska myöhästyin hänen taki-aan viimeisestä metrosta . Siinä sitten kertoilin Suomesta ja näytin kuvia muun muassa revontulista, joka on asia, jonka lähes kaikki tuntemani japanilaiset ovat tienneet Suomesta Muumien ja joulupukin lisäksi . Lo-puksi laskeskelin hänen kestittäneen minua noin 100 euron edestä – mi-nua, vierasta ulkomaalaista . Japanissa käytöstavat eivät ole riippuvaisia yhteiskuntaluokasta tai henkilön elämäntilanteesta . Japani, kuten monet Aasian maat, on kun-niakulttuuri, jossa kunnian menetys on pahinta, mitä henkilölle voi ta-pahtua . Tähän liittyy myös se, mik-si japanilaiset eivät voi sanoa ei . Jos ei ole mitään muuta mahdollisuut-ta kuin vastata kieltävästi, japanilai-set pyrkivät tekemään sen äärimmäi-sen kohteliaasti . Kauppaan mennessäni myyjät tervehtivät minua aina kovaan ääneen huutamalla japaniksi ”tervetuloa” . Ja-pania voisi luonnehtia asiakaspalvelua arvostavan shoppailijan taivaaksi – tosin Tokiossa shoppailu käy helpos-ti kukkarolle, sillä kyseinen kaupunki on useissa vertailuissa maailman kal-lein, vaikka ei oikeastaan ole merkit-tävästi Helsinkiä kalliimpi .

hachiko, eli uskollinen koira joka tuli joka päivä täsmällisesti isäntäänsä vastaan asemalle. Tarina hachiko-koirasta pitää sisällään jotain olennaista japanilaisuudesta.

19

Ra

hv

as

2/2

013

Japanilainen kaiseki-ateria, joka sisältää lukuisia pieniä annoksia. Ateria nautittiin kuumaan lähteeseen pulahtamisen jälkeen hakonessa, joka on yksi niistä kaupungeista Japanissa joka on kuuluisa kuumista lähteistään.

Tokion metropolin ”kaupungintalo”. onkohan tämä niitä tornitaloja, joita helsingiin ei haluta rakennettavan?

Täyttäessään 20-vuotta, japani- laiset viettävät aikuistumis- juhlaa. Juhlassa naiset pukeu- tuvat kimonoon, ja miehet yleensä länsimaiseen pukuun.

Tavallinen päiväni Tokiossa

Asuin eräässä Tokion yliopiston asun-toloista, joka ei valitettavasti sijainnut samalla kampuksella kuin laborato-rioni . Jouduinkin siksi tekemään aina tunnin mittaisen metromatkan pääs-täkseni koululle . Metro- ja junalippu-jen hinnat ovat samaa tasoa kuin Hel-singissä . Edestakainen matka koululle maksoi noin viisi euroa . Tokiossa on todennäköisesti maailman kehittynein joukkoliikenne, ja käytännössä kau-pungin joka kolkkaan pääsee raiteil-la . Helsingistä poiketen juna- ja met-roverkkoa ei ole erotettu toisistaan, mikä onkin erittäin käytännöllistä . Ja-panissa raideliikenne on myös vapaa kilpailulle . Koulupäivät kuluivat luen-noilla ja laboratoriossa . Päivän jälkeen kävin usein illallistamassa koulukave-reiden kanssa . Asuntolani oli valitet-tavasti tarkoitettu vain ulkomaalaisille opiskelijoille, mikä vaikeutti japanilai-siin tutustumista . Kieli aiheuttaa oman haasteensa . Jotkut väittävät, että japani on mo-nimutkainen kieli merkkien ja mer-kistöjen lukumäärän vuoksi . Kielen ääntäminen on kuitenkin suoma-laiselle helppoa, sillä japani on niitä harvoja suomen kaltaisia kieliä, joita äännetään samalla tavalla kuin kir-joitetaan . Lisäksi äänteet ovat myös suhteellisen helppoja . Japanin kielen puhumisesta vai-kean tekee japanilaisten ajattelu-

tapa, joka poikkeaa huomattavas-ti eurooppalaisesta . Japanin kielessä kaikki, mikä on pääteltävissä asiayh-teydestä, voidaan jättää – ja yleensä jätetään – mainitsematta . Japanissa myös vältetään persoonapronomini-en käyttöä, mikä tekee toisinaan vai-keaksi hahmottaa, kuka tekee mitä ja kenelle . Vaikka japani ei olekaan kiinan tavoin tooninen kieli (äänenpainot vaikuttavat radikaalisti sanan merki-tykseen), on myös japania puhutta-essa osattava käyttää äänenpainoja . Suomalaiselle tämä on aina yhtä vai-keaa, koska suomen kielessä äänen-painoilla ei ole juurikaan merkitystä sanojen merkityksen kannalta . Esi-merkiksi lauseesta saadaan kysymys nostamalla äänenpainoa lauseen lop-pua kohden . Japani muistuttaakin siis hieman Savon murretta – vastuu ymmärtämisestä on kuulijalla .

japani nykyään

Toisen maailmansodan jälkeen Ja-pani on kokenut radikaalin muu-toksen . Sodan jälkeisestä miehityk-sestä vastannut yhdysvaltalainen kenraali Douglas MacArthur vei läpi useita uudistuksia, joiden pää-määränä oli muuttaa Japani länsi-maiseksi demokratiaksi . Keisarin valtaa vähennettiin, parlamentin valtaa lisättiin, massiiviset yritys-ryppäät (zaibatsu) pilkottiin, soti-

minen kiellettiin ja armeija lakkau-tettiin . Vaikka Japanilla nykyään onkin omat asevoimat, ovat japani-laiset varsin tarkkoja siitä, että hei-dän asevoimiaan kutsutaan itsepuo-lustusvoimiksi – Japanilta kun on MacArthurin saneleman perustus-lain mukaan kielletty sotiminen ja asevoimien ylläpito . Sain huoma-ta tämän käytännössä muutamaan kertaan, kun juttelin japanilais-ten kavereideni kanssa ja mainitsin jotain heidän armeijastaan (engl . ”army”) . Tuttavani korjasivat, että kyseessä ei ole ”army”, vaan ”self-defence force” . Tyhmänä ulkomaa-laisena en oikein ymmärtänyt näi-den termien käytännön eroa, ottaen huomioon, että Japanilla on nyky-ään maa-, meri- ja ilmavoimat ai-van samaan tapaan kuin Suomel-lakin . Tuttavani kertoivat myös arvostavansa Japanin pasifistista pe-rustuslakia, jolla vaikuttaisi olevan vankka kansan tuki . Nykyinen pää-ministeri, Shinzo Abe, on kuiten-kin uhannut muuttaa perustuslakia poistamalla Japanin asevoimia ja so-timista rajoittavat pykälät . Miehityksestä huolimatta, tai kenties juuri sen ansiosta, yhdysval-talaisilla on saamani mielikuvan pe-rusteella Japanissa suhteellisen hyvä maine, vaikkakin silloin tällöin yh-dysvaltalaisten sotilaiden tekemät raiskaukset ovat tätä mainetta tah-ranneet . Yhdysvalloilla on nykyään

Japanissa vielä useita sotilastukikoh-tia, joita mielenosoittajat aika ajoin vaativat suljettaviksi . Japanin polii-tikot tuntuvat kuitenkin enimmäk-seen kannattavan sotilasliiton jatka-mista Yhdysvaltojen kanssa, mikä on ymmärrettävää, kun ottaa huomi-oon Japanin ongelmallisen suhteen erityisesti Kiinan kanssa . Japanilaiset eivät yleisesti ottaen harrasta mielenosoituksia, mutta asi-at, joista mielenosoituksia säännöl-lisesti näkee, ovat ydinvoima ja yh-dysvaltalaisten sotilaallinen läsnäolo . Lokakuussa 2011 kävin katsomas-sa, miltä japanilainen mielenosoitus näyttää, koska silloin Tokiossa jär-jestettiin solidaarisuusmielenosoi-tus New Yorkissa meneillään olleelle Occupy Wall Street -mielenosoituk-selle . Merkille pantavaa oli poliisi-en suhteettoman suuri määrä, mut-ta minkäänlaisia järjestyshäiriöitä tai fyysisen voiman käyttöä en havain-nut . Tietoisuus Israelin ja Palestiinan konfliktista oli näköjään kantautu-nut myös Japaniin, sillä näin mielen-osoituksessa lukuisia Palestiinan lip-puja, vaikka ne eivät millään tavalla liittyneetkään mielenosoituksen vi-ralliseen teemaan .

japanilainen yhteiskuntajärjestelmä

Japani on kaksikamarinen perustus-laillinen monarkia, jonka valtion-

20

Ra

hv

as

2/2

013

Japanissa rituaalinen puhdistautuminen on tärkeä toimen- pide ennen uskonnollisiin rakennuksiin sisään menemistä.

Gion matsuri, eli yksi maailman vanhimpia lähes yhtäjaksoisesti jatkuneita juhlia. Jokainen kulkueessa näkyvä liikuteltava ”kärry” on tietyn Kioton lähiön vastuulla, ja kullakin kärryllä on pitkä, usein satoja vuosia pitkä historia. Kärryt liittyvät yleensä japanilais- kiinalaisiin mytologioihin.

päämiehenä toimii keisari ja halli-tuksen päämiehenä pääministeri . Japanilaisen perinteisen keisarikul-tin mukaan keisariperhe polveutuu jumalista, mutta poliittisesti keisarin asema on nykyisin seremoniallinen . Keisari Akihito on kuitenkin hyvin kunnioitetussa asemassa . Vaikka Japani onkin erittäin tur-vallinen yhteiskunta tavallisten ih-misten kannalta, joutuvat poliitikot kuitenkin kärsimään monenlais-ta häirintää ja uhkailua . Likaisen työn suorittavat yleensä yakuzat, jot-ka ovat Japanin järjestäytyneisiin ri-kollisjärjestöihin kuuluvia ammatti-rikollisia . Yakuzat eivät kuitenkaan ole vaaraksi tavallisille kansalaisil-le . Kuulin jopa sanottavan, että on hyvä, jos naapurustossa asuu yakuza, sillä tämä suojelee naapurustoa ulko-puolisilta uhilta . Sain myös tutustua entiseen yo-kohamalaiseen kaupunginvaltuutet-tuun . Hän kertoi kokemuksistaan japanilaisen politiikan vähemmän kauniista puolista, kuten mustamaa-

lauskampanjoista ja tappouhkauk-sista . Myös tämän rohkean naisen perhettä oli uhattu, mutta päämää-rätietoisesti hän kampanjoi tien-sä kaupunginvaltuustoon ja vielä-pä pienpuolueen listalta . Hän kertoi vastustavansa Japanin nykyistä kak-sipuoluejärjestelmää, jota dominoi-vat demokraattinen puolue ja libe-raalidemokraattinen puolue . Sain sellaisen vaikutelman, että tuttavani yrittää murtaa Yokohamassa ja muu-alla Japanissa vallitsevaa status quota hieman samalla tavalla kuin Perus-suomalaiset Suomessa . Japanilaisilla poliitikoilla on usein tapana vierailla Tokiossa sijaitsevas-sa Yasukunin šintopyhäkössä, jos-sa palvotaan niitä miljoonia, jotka ovat kuolleet palvellessaan keisa-ria muun muassa Japanin käymis-sä sodissa . Nämä vierailut aiheuttavat mielenosoituksia erityisesti Kiinas-sa ja Koreassa, sillä pyhäkössä palvon-nan kohteina on myös tunnettuja so-tarikollisia, jotka ovat olleet vastuussa toisen maailmansodan aikaisista Japa-nin suorittamista sotarikoksista . So-taisuus myös näkyy selvästi myös py-häkön rakennusten kaiverruksissa . Japanin koulujärjestelmä koos-tuu pääpiirteittäin pakollisesta 6-vuotisesta peruskoulusta ja 3-vuo-tisesta keskikoulusta, vapaaehtoises-ta 3-vuotisesta yläkoulusta (jonka yli 99 prosenttia suorittaa vapaaehtoi-suudesta huolimatta), yliopistoista

kanssa izakayaan, joka on japanilais-tyylinen ruokaa ja alkoholijuomia tarjoileva ravitsemusliike . Mikäli kutsu nomikaihin tulee esimieheltä, ei siitä oikein voi kieltäytyäkään – etenkin kun kieltäytyminen on ylei-sesti ottaenkin japanilaisille äärim-mäisen vaikeaa kulttuuristen syiden vuoksi . Jos saisin valita yhden asian Japanista osaksi suomalaista kulttuu-ria, se olisi izakaya . Japanin tulevaisuuden haasteet ovat erityislaatuisia . Vaikka Japa-nin valtion velka suhteessa brutto-kansantuotteeseen onkin maailman korkein (perässä tulevat Zimbabwe ja Kreikka), ei Japanilla kuitenkaan mene aivan niin huonosti kun saat-taisi luulla . Japanin valtion velka ni-mittäin on maan sisäistä, eli Japanin valtio on velkaa omille kansalaisil-leen, toisin kuin Suomi, jonka velas-ta yli 90 prosenttia on ulkomaalai-sille tahoille . Japanin suurin haaste onkin väestön ikääntyminen ja vähe-neminen . Huoltosuhteen radikaalin muutoksen takia japanilaiset ovatkin panostaneet erityisen paljon robo-tiikkaan, tavoitteenaan valmistaa tu-levaisuudessa muun muassa vanhus-tenhoitoon kykeneviä robotteja . Vuosi Japanissa oli elämäni paras vuosi . Voin suositella kaikille lämpi-mästi vierailua tuohon eksoottiseen nousevan auringon maahan, jonka omalaatuiselle kulttuurille ei löydy vertaista .

Kompakti suihkuhuone-WC.

sekä ammatillisista oppilaitoksista . Yliopistolaitos poikkeaa suomalai-sesta vastaavasta selkeämmällä kan-di- ja maisteritason erottelullaan . On yleistä lähteä kanditutkinnon jälkeen suorittamaan maisteritutkin-toa eri yliopistoon tai siirtyä suoraan työelämään . Maisteritason opetus-ta yliopistoissa tarjoavat tutkijakou-lut, joissa kukin opiskelija asetetaan hänen tutkintoaan vastaavaan labo-ratorioon tätä johtavan professorin alaisuuteen . Voisin väittää, että japanilaiset ovat maailman kiireisin ja todennä-köisesti myös ahkerin kansa . Kou-lulaiset menevät koulupäivän päät-teeksi usein koulun tiloissa toimiviin harrastekerhoihin, minkä jälkeen he käyttävät loput päivästä ennen nuk-kumaanmenoa läksyjen tekemiseen . Vaikka japanilaiset tekevät pitkiä työpäiviä, ei työn tuottavuus ole kui-tenkaan välttämättä sen kummempi kuin Suomessakaan . Japanilaiseen työ- ja korkeakou-luopiskelukulttuuriin kuuluvat olen-naisena osana nomikait eli ”juo-makokoontumiset” . Nomikai voi tapahtua laboratorion tiloissa kou-lulla, jolloin laboratorion tapahtu-mavastaava hankkii ruoat ja juomat, minkä jälkeen laboratorion jäsenet pitävät hauskaa yhdessä syöden ja juoden – usein humaltuen . Työelä-mässä olevat lähtevät usein pitkän päivän päätteeksi työkavereidensa

21

Ra

hv

as

2/2

013

osallistuin 14 .-16 .3 . opintomatkalle Con-servative Political Ac-tion Conferenceen

(CPAC) Fort Washingtonissa, Yh-dysvalloissa . Tein matkan yhteis-työssä EU- ja eurokriittisen Euro-pean Young Conservativesin (EYC) kanssa, jonka delegaatioon kuului-vat lisäkseni englantilaisista EYC:n puheenjohtaja Tim Dier ja varain-hoitaja Osman Dervish, Britannian parlamentissa avustajana työskente-levä australialainen Alexander ”San-dy” Tanner sekä puolalaisen Laki- ja oikeuspuolueen Radoslaw Fogiel ja belgialainen europarlamenttiavustaja Luc Rochtus. Yhdysvallat on murroksessa de-mografisesti, taloudellisesti ja ul-

Perussuomalaisille Nuorille kotimaan politiikka ja

suomalaisten hyvinvointi ovat ykkösasia, mutta vanha

totuus on että Suomi elää viennistä.

Kansainväliset yhteydet antavat taloudellisten hyötyjen

lisäksi mahdollisuuden verrata Suomea ja meidän

yhteiskuntajärjestelmäämme toisiin maihin ja ottaa oppia

sekä positiivisista että negatiivisista puolista.

Siinä mielessä matkailu avartaa.

elämänmyönteinen supervalta

kopoliittisesti . Oli kyseessä sitten demokraattien tai republikaanien ti-laisuus, suomalaisten on syytä tietää, että millaiseksi amerikkalaiset näke-vät maansa tulevaisuuden . CPAC kerää osallistujia ympäri maailman ja puhujina on amerikkalaisten kon-servatiivien kerma .

Konservatismi ja uskonnolli-suus kulkevat käsi kädessä

CPAC on American Conservative Unionin järjestämä konferenssi, joka juhli nyt 40 . tilaisuuttaan . ACU pe-rustettiin vuonna 1964 ja on van-hin ja laajin ruohonjuuritason kon-

servatiivijärjestö Yhdysvalloissa . Lienee sanomattakin selvää, että ACU on myös tärkeä lobbaaja ja tu-kee vaaleissa lähinnä konservatiivi-sia republikaaniehdokkaita . Järjes-tön puheenjohtaja Al Cardenas on The Hill -lehden mukaan Washing-tonin vaikutusvaltaisimpia lobbaa-jia . Mielenkiintoista on että ACU:n johtokuntaan kuuluu muun muas-sa Microsoftin yhteiskuntasuhteista vastaava Suhail A. Khan. Suomessa konservatismi tuo mieleen lähinnä arvokysymykset ku-ten avioliittokäsityksen ja konser-vatiivisen käsityksen niistä kysy-myksistä . Yhdysvalloissa ja myös Britanniassa konservatiivisuus on selvästi laajemmin ymmärretty käsi-te, jolla tarkoitetaan ennen kaikkea

CPAC on konservatiivien kokoontumisajotTeksti: Simon Elo Kuvat: American Conservative union ja European Young Conservatives

22

Ra

hv

as

2/2

013

rikkalaisen kristillisen oikeiston joh-tohahmoista, entinen Pennsylvanian senaattori Rick Santorum sanoi pu-heessaan, että ”Yhdysvallat on mo-raalinen projekti” . Santorum myös huomautti, että amerikkalaisten sy-västi kunnioittamassa vuoden 1776 itsenäisyysjulistuksessa mainitaan Ju-mala neljä kertaa . CPAC:ssa pidetyissä puheis-sa mainittiin usein Eurooppa joko kulttuurisessa tai poliittisessa mie-lessä . Harvoin eurooppalaisuus tar-koitti mitään positiivista eikä Rick

rosti sitä että vain Yhdysvallat takaa maailmanrauhan ja etteivät amerik-kalaiset valloita, vaan vapauttavat . Mitään yleisesti hyväksyttyä syy-tä Romneyn häviölle ei löytynyt, vaan konservatiiviväki jakaantuu nä-kemyksessään . Konservatiivitaus-tainen neuvonantaja Dick Morris näki syyksi arvokysymykset kuten avioliitto- ja aborttikäsityksen, jois-sa otettu tiukka linja karkotti naiset, homoseksuaalit ja nuoret . Kerroin pöytäkeskusteluissa avoimesti näkemykseni – sekä John McCain vuonna 2008 että Mitt Romney viime vuonna olivat vää-riä ehdokkaita kyseiselle hetkelle, jos puolue halusi menestyä . McCainin tapauksessa ikä oli yksi tekijä, sillä Obaman vahvuus oli nimenomaan

poliittista maailmankuvaa ja talous-poliittista linjaa . Kuten Wikipedia toteaa, konservatismi on ”poliittinen aate, joka puolustaa perinteitä ja pe-rinteisiä arvoja, vastustaa kumouk-sellisuutta ja radikalismia ja pyrkii uudistusten maltillisuuteen” . Kansallisen kivääriyhdistyksen (NRA) presidentti David Keene ku-vaili CPAC:ssa pitämässään puhees-saan konservatiivisen liikkeen taival-ta . Keenen mielestä uudet ihmiset on otettava rohkeasti mukaan päät-tämään asioista . Teki sen suhteen

polven konservatiivit” ja Gaylord National Convention Centren käy-tävillä liikkuikin paljon nuoria . Pu-heissa kuitenkin katsottiin paljon menneisyyteen eli hävittyihin pre-sidentinvaaleihin . Konservatiivi-liikkeelle oli suuri järkytys hävi-tä uudelleen demokraattien Barack Obamalle. Tänä vuonna odotettiin innok-kaimmin entisen presidenttiehdok-kaan Mitt Romneyn puhetta, joka oli ensimmäinen viime vuonna hä-vittyjen presidentinvaalien jälkeen . Kuulijoita oli paljon, sillä CPAC:n pääsaliin mahtui 10 000 henkeä . Romney kiitti selvästi liikuttunee-na kannattajiaan tuesta ja kertoi nä-kemyksestään mahdollisuuksien Yh-dysvalloista, joka on teemana tuttu hänen presidentinvaalitaipaleeltaan . Romney myös vaati republikaaneja ottamaan oppia kolmestakymmenes-tä viime vaaleissa valitusta kuvernöö-ristä – mitä he tekivät oikein ja millä keinoilla . Ulkopolitiikassa hän ko-

hänen energiansa ja nuorekkuu-tensa . Romneyn omat sammakot ja kampanjatiimin mokat sinetöi-vät hänen kohtalonsa . Tähän näke-mykseeni yhtyi Morrisin vastainen koulukunta . Romney ei ollut oikea ehdokas viemään eteenpäin konser-vatiivisia arvoja . Julkisen hallinnon keventäminen ja vapaa markkinata-lous vetoavat keneen tahansa, mut-ta ehdolla täytyy olla hetkeen sopiva mies tai nainen tehtävään . Peli kohti vuoden 2016 presi-dentinvaaleja on jo alkanut ja CPAC oli hyvä paikka mahdollisille ehdok-kaille kiillottaa kilpeään ja innos-taa tukijoukkojaan . Demokraattien puolella Hillary Clinton on ase-moinut itsensä ehdokkaaksi jättäyty-mällä pois ulkoministerin tehtäväs-

Santorum tehnyt poikkeusta – hän kutsui Eurooppaa ”jumalattomaksi” ja vertasi Ranskan vuoden 1789 val-lankumouksen julistusta amerikka-laisten itsenäisyysjulistukseen . Vapa-us, veljeys ja tasa-arvo ranskalaisessa merkityksessään näyttäytyivät hä-nelle liberaaleina ja uskonnolle viha-mielisinä arvoina . Santorumin puhe oli retorisesti yksi CPAC:n parhaista, mutta on eurooppalaisena on vaikea ymmärtää, että miksi yhteiskunnassa ei voisi yhdistää ranskalaisen ja ame-rikkalaisen vallankumouksen parhai-ta puolia .

Presidentinvaaleista seuraavaan

CPAC:n mottona oli ”uuden suku-

niin tai näin, Keene totesi, että liik-keen johto on vaihtunut sykleissä aina Barry Goldwaterin lähipiiris-tä Ronald Reaganin ajan konserva-tiiveihin . Nyt hän kehotti senaatto-ri Rand Paulin libertaareja ja muita uusia ajattelijoita nousemaan ja ot-tamaan paikkansa konservatiivi-sen liikkeen huipulla . Keene myös korosti viisaiden ajattelijoiden ku-ten ACU:n perustajan William F. Buckleyn ja taloustieteilijä Milton Friedmanin merkitystä . Ajatukset muuttavat maailmaa, ihmiset ovat vain väline, Keene linjasi . Amerikkalaiskonservatiivit kat-sovat, että ihminen on pohjimmal-taan uskonnollinen olento . Uskonto ja moraali, useimmiten kristillinen, ovat Yhdysvaltain perusta . Yksi ame-

Mitt Romney Paul Ryan Jeb Bush Rand Paul

Tim Scott

Rick Santorum Donald Trump

23

Ra

hv

as

2/2

013

tä ja CPAC antoi selvän kuvan siitä, että ketkä kansoittavat republikaani-en esivaalikilpaa . Floridan senaattori Marco Rubio kerää kannatusta ka-rismallaan, selkeän konservatiivisel-la linjallaan ja kuubalaisella taustalla, joka voi vedota vähemmistöäänestä-jiin . Teksasin senaattorilla Ted Cru-zilla on samantyyppinen profiili . Wisconsinin kuvernööri Scott Walker keräsi runsaasti kiitosta ja veljessarjan vähemmän tunnettu edustaja, Floridan entinen senaattori Jeb Bush jakoi tukijoukkoineen Jeb ’16 –tarroja ja antoi signeeraukseen uuteen maahanmuuttopolitiikkaa käsittelevään kirjaansa . Pakkohan ni-mikirjoitus oli käydä pokkaamassa . Kongressiedustaja ja Romneyn aisa-parina toiminut Paul Ryan on kaa-vailuissa mukana, mutta keskuste-luissa epäiltiin hänen karismaansa, jota pidettiin olemattomana . Maltillisena pidetty New Jerseyn kuvernööri Chris Christie, jolla on vahva kansansuosio, loisti poissa-olollaan . Muita merkittäviä pois-saolijoita olivat edustajainhuoneen puhemies John Boehner, Uuden Meksikon kuvernööri Susana Mar-tinez, entinen Minnesotan kuver-nööri Tim Pawlenty ja libertaaritäh-ti Ron ”Randin isä” Paul.

Kaksi suurta teemaa

Kentuckyn senaattori Rand Paul voitti kokouspaikalla pidetyn pre-sidentinvaalikyselyn ja kerää kan-natusta erityisesti nuorilta . Hän on

yksi presidenttikisan vahvoista ni-mistä, mutta ilmiö siksi, että hänen isänsä Ron Paulin aloittaman työl-lä konservatiiviliikkeeseen on tul-lut libertaareja . ”I Stand with Rand” -paidat olivat yleinen näky ja use-at todella seisoivat koko Paulin pu-heen ajan . Libertaareja oli paikalla sankoin joukoin koko konferenssin ajan, joten heistä on tullut merkittä-vä tekijä konservatiiviliikkeen sisälle Teekutsuliikkeen rinnalle . Suomalaiselle amerikkalaisen po-liittisen kulttuurin mahtipontisuus ja tunteikkuus tuntui välillä vieraalta ja paikoin jopa koomiselta, mutta al-kushokin jälkeen sitä alkoi arvostaa . Loppujen lopuksi tunteet ohjaavat paljolti ihmisiä, joten tunteikkaalla retoriikalla saadaan ihmisiä aktivoi-tua toimintaan . Älyllisempää puolta edustivat lukuisat pienemmät panee-likeskustelut ja työpajat . Paulin lisäksi vain Ted Cruz tun-tui puhuvan myös libertaareille vas-tustaessaan miehittämättömien len-nokkien käyttämistä amerikkalaisia vastaan . Cruzilla oli tosin taito miel-lyttää samaan aikaan sekä valtavir-ran konservatiiveja että libertaareja, mikä on erittäin harvinaista . Konservatiiviliikkeen maahan-muuttopoliittinen linja herätti pal-jon tunteita vaaleilla valituista po-liitikoista tottuneisiin CPAC-kävi-jöihin . Useat poliitikot olivat sitä mieltä, että uudistuksia on välttämä-töntä tehdä . Uudistuksella poistet-taisiin tyypillisesti konservatiivisten latinalaisamerikkalaisten este äänes-

Konservatiivinuoret jakoivat julisteita, joissa on presidentti Ronald Reagan. häneen viitattiin kaihoten lukuisissa puheissa.

Senaattori Rand Paulin kannattajat seisoivat ja taputtivat näyttävästi.

Myynnissä ikimuistoisia rintanappeja. Kauppa kävi kuin siimaa.

24

Ra

hv

as

2/2

013

tää republikaaneja, mutta osa ky-seenalaisti tällaisen esteen olemas-saolon . Iowalainen kongressiedustaja Steve King väitti että Yhdysvalloissa on 20 miljoonaa laitonta siirtolaista, jotka äänestävät laillisen statuksen saatuaan demokraatteja . Kirjailija ja televisiopersoona Ann Coulter ja Etelä-Carolinan entinen senaattori, Heritage Foundationin johtaja Jim DeMint olivat yhtä kiivaasti niin sa-nottua armahdusta vastaan . Tosin he puhuivat 20 miljoonan sijaan 11 miljoonasta laittomasta siirtolaisesta . Coulter ja liikemies Donald Trump vaativat myös eurooppalaisten maa-hanpääsyn helpottamista, mikä näin eurooppalaiselle oli varsin mielen-kiintoinen aihe . Trumpin mukaan lukemattomat eurooppalaiset halu-aisivat tulla töihin Yhdysvaltoihin, mutta eivät pääse maahan lainsää-dännöllisten esteiden vuoksi .

Eurooppalaisten siirtolaisuu-den helpottamisen lisäksi konferens-sin kenties mielenkiintoisin avaus oli Donald Trumpin vaatimus ottaa Ira-kin öljyvaroista 1,5 triljoonaa dolla-ria liittovaltion kassaan . Trump sa-noi naureskellen ymmärtävänsä, että jos kansakunta käy sotaa öljynsaan-nin turvaamiseksi, mutta ei tällais-ta toimintaa, jossa ei saada mitään Yhdysvalloille hyödyllistä . Suoraa ja provosoivaa puhetta, mutta sitähän ollaan Trumpilta totuttu kuulemaan . On selvää, että amerikkalaiskon-servatiivien sisällä on syntynyt ja-kolinja siitä, että mihin liikettä on jatkossa vietävä – maahanmuutto-politiikan uudistus on siitä hyvä esi-merkki . . Useat konservatiivit kriti-soivat rankasti Republican National Committeen tuottamaa kehitysoh-jelmaa, joka julkaistiin CPAC:n jäl-keen . Yhdysvaltain politiikasta kiin-nostuneiden kannattaakin seurata

tätä jakolinjaa ja sen vaikutusta re-publikaanipuolueeseen .

Yhdysvaltain tai Kiinan vuosisata

Jokaisen kannattaa olla kiinnostunut Yhdysvalloista ja sen politiikasta, sil-lä maan tulevaisuus vaikuttaa talou-dessa, kulttuurissa ja muilla alueilla valtavasti Eurooppaan ja sitä kautta myös Suomeen . Meille tärkeitä ul-kopolitiikan kysymyksiä on useita – miten Yhdysvallat suhtautuu eu-rokriisin, Lähi-idän tulenarkaan ti-lanteeseen, Pohjois-Korean uhitte-luun ja Kiinan nousuun? 1900-luku oli kiistatta Yhdysvaltain vuosisata, mutta viekö Kiina tämän vuosisadan valtikan? Euroopan ja Suomen etu on tii-vistää Yhdysvaltain ja meidän välis-tä poliittista, taloudellista ja kulttuu-rista kanssakäymistä . Tiivistämisen

ei tarvitse tarkoittaa Suomen Na-to-jäsenyyttä tai Yhdysvaltain tah-dottomana sylikoirana toimimis-ta . Kyseessä on länsimaiksi itsensä katsovien yhteisrintama arvojemme puolustamiseksi . Ilman tiivistä yhteistyötä jätäm-me geopoliittisen pelikentän avoi-meksi voimille, jotka vaarantavat länsimaiset arvot kaikkialla maail-massa . Esimerkiksi Kiina ei ole län-simainen demokratia ja vapaa mark-kinatalous, vaan sairas sekoitus totali-tarismia, kapitalismia ja sosialismia . En ole kulttuurirelativisti . Län-simaiset arvot yhdistettynä demo-kratiaan ja vapaaseen markkinata-louteen ovat paras tie mille tahansa maalle luoda kansalaisilleen mahdol-lisuudet hyvään ja turvalliseen elä-mään . Suomalaisten on syytä ottaa oppia amerikkalaisten positiivisesta elämänasenteesta, jossa tappio kyl-vää voiton siemenen .

Yli 10 000 henkeä vetävän Potomac-salin edessä esiteltiin erilaisten järjestöjen toimintaa. Joukkoon mahtui myös isopäinen Benjamin franklin.

European Young Conservative- sin puheenjohtaja Tim Dier johti eurooppalaisdelegaatiota.

Sosialismi on amerikkalaiskon- servatiiveille punainen vaate.

Yhteiskuvassa Teksasin senaattori Ted Cruz ja Simon Elo. Konferenssissa viimeisenä puhunut Cruz on retorisesti taitava tarinaniskijä.

25

Ra

hv

as

2/2

013

26

Ra

hv

as

2/2

013

Olli Immosen komeettamainen nousu kansanedustajaksi tuli usealle

yllätyksenä. Kansallisliberaaliksi EU-kriitikoksi profiloitunut Immonen

löysi äänestäjänsä maahanmuuttokriittisen blogikirjoittelun kautta ja

päätyi politiikan ammattilaiseksi melkeinpä vahingossa.

vuoden 2008 kunnallisvaaleista alkaneelle perussuomalaisten rynnistykselle luottamuspaikoille on etsitty virallisessa Suo- messa ahkerasti selityksiä . Immosen mielestä syynä on netin kansalaisjournalismi .

”Vielä ennen viime eduskuntavaaleja valtamedia ei antanut meille minkään-laista tilaisuutta tuoda mielipiteitämme esille . Kaikki mitä mediassa kerrot-tiin, oli jollakin tavalla vääristeltyä, liioiteltua tai valehdeltua . Netti oli ainoa areena missä pystyi suoraan kertomaan mitä oikeasti teemme ja mitä asioi-ta ajamme .” Median hyljeksimälle pienpuolueelle köyhyys osoittautui siunaukseksi . ”Puolueella ei ollut rahaa, ja siksi perussuomalaisten ehdokkaat olivat muita ehdokkaita edellä netissä ja sosiaalisessa mediassa . Olimme ensimmäi-siä poliitikkoja, jotka aidosti hyödynsivät netin tarjoamat mahdollisuudet, koska meidän oli pakko tehdä niin .”

lapsuus ja nuoruus

Nivalassa opettaja- ja kiinteistönvälittäjäperheeseen vuonna 1986 syntynyt Immonen varttui Joensuussa ja etenkin Kuhmossa, jossa hän asui kaikkiaan 17 vuotta . ”Jossain vaiheessa lapsuuttani halusin ryhtyä arkeologiksi . Toiveammatti vaihtui poliisiin, ja jossain myöhemmässä vaiheessa historian opettajaan . Mie-lessä oli ihan ammattijääkiekkoilijankin ura . Lätkää harrastin ala- ja yläasteen vaihteessa neljän vuoden ajan . Jääkiekkoharrastus vaihtui sitten kitaransoitoksi ja bänditouhuiksi ja silloin oli myös ammattimuusikon ura mielessä .”

Musiikkiharrastus oli viedä miehen kokonaan.

”Me kierrettiin eräällä bändikokoonpanolla keikoilla lähinnä Kainuussa, Kuhmo-Kajaani-Sotkamo -akselilla, olisiko ollut yhteensä 130 keikkaa siinä puolentoista viimeisen lukiovuoden aikana . Viikonloput meni tanssipaikoilla ja ravintoloissa . Ihan hyvin sinä hommassa sai raahaakin tilille .” ”Soitimme Agents-tyyppistä rautalankaa, vanhoja ikivihreitä, mutta lä-hinnä ohjelmistossamme oli sellaisia biisejä, joita ei Agentseilla välttämättä ollut, eli sovitimme muun muassa vanhoja Olavi Virran tunnetuksi tekemiä kappaleita rautalangaksi ja sen sellaista . Se jatkuva keikkailu oli opiskelun ohessa aika rankkaakin .”

yhden perussuomalaisen

nuoren tarinaTeksti: jukka Turunen

KU

VA

: JU

KK

A T

UR

UN

EN

27

Ra

hv

as

2/2

013

ouluun immonen päätyi opiskelupaikkakuntansa limingan kautta.

”Tammikuussa 2006 Lähdin suorit-tamaan asepalvelusta Kajaanin Ra-jajääkärikomppaniaan . Eräällä hiih-tomarssilla laskettiin kovaa vauhtia alamäessä kaikki varusteet päällä, kun edessä ollut kaveri kaatui ja häntä väistäessäni lensin suksien kanssa kinokseen rynkyn piippu edellä . Aseen perä löi pari kylkiluuta poikki ja siinä ei auttanut muu kuin lähteä kotiin parantumaan . Lääkä-ri arvioi, että saattaa mennä puolikin vuotta ennen kuin luut luutuvat pai-koilleen, joten päätin lähteä koulun-penkille odottelemaan paranemista .” ”Suoritin kaksi ja puoli vuotta kestäneen turvallisuusvalvojan tut-kinnon, jonka jälkeen oli tarkoitus lähteä jatkamaan sissikomppaniaan, mutta koulun jälkeen alkoi selkä pa-hasti reistailla . Mulla todettiin vä-lilevyn pullistuma, joka uusiutui ja muuttui myöhemmin hermovau-rioksi . Selkää on leikelty nyt peräti viisi kertaa . Jouduin hakemaan lyk-käystä intille ja aloin parannella sel-kää . Sitten kun pääsin eduskuntaan, tulikin kirje, jossa kerrottiin olevani vapautettu asepalveluksesta” . Pahimmillaan elämä selän kans-sa teki Immoselle niin kipeää, että hän pystyi ottamaan vain muutamia kymmenen sentin askelia kerrallaan eteenpäin . ”Ajattelin, että kun olen vie-lä nuori, niin pitää ottaa vaan itseä

niskasta kiinni ja yrittää eteenpäin . Ymmärrän hyvin, että moni voi vas-taavassa tilanteessa masentuakin ja jäädä sinne sängynpohjalle .”

Maahanmuuttokriittinen liike nostaa päätään

Immosen poliittinen herääminen ta-pahtui myöhäisessä teini-iässä inter-netin välityksellä . ”Perheessä ei ole koskaan puhut-tu politiikkaa . Olen ollut aina kiin-nostunut monipuolisesti erilaisista asioista ja otan erilaiset näkemykset ennakkoluulottomasti vastaan . Py-rin selvittämään asioiden taustat pe-rusteellisesti ennen kuin vedän niis-tä johtopäätöksiä . Ehkä tämän vuoksi eksyin joskus 2000-luvun alussa luke-maan ulkomaalaisia maahanmuutto-kriittisiä blogeja, joita siihen aikaan ei vielä pitänyt kukaan suomalainen .” ”Varsinainen poliittinen herää-minen kohdaltani tapahtui edus-kuntavaalien 2003 alla, kun Tony Halme nousi eduskuntaan: katsoin että siinähän on mies, joka puhuu vaietuistakin ongelmista ääneen – to-sin ei ihan samassa tyylilajissa, missä itse puhuisin”, Immonen naurahtaa . Perussuomalaisten kannatus oli vain 1,6 prosenttia silloin, kun Immo-nen liittyi jäseneksi vuonna 2005 . ”Halusin päästä painottamaan tiettyjä teemoja ja tutkin jo silloin mikä on tilanne muualla Euroo-passa . Norjassa menestyi tosi hy-vin edistyspuolue Carl I. Hagenin johdolla ja samoin Itävallassa Jörg

Haiderin vapauspuolue, joita pidin esikuvina siihen aikaan, ja toivoin myös, että perussuomalaisista oli-si tullut jotain vastaavaa . Vielä vuon-na 2003 pähkäilin kokoomuksen ja perussuomalaisten väliltä, kunnes vuonna 2005 päätin liittyä jälkim-mäiseen .” ”Ennen kuin Tony Halme läh-ti perussuomalaisten kelkkaan, niin Lahtisen Teemu, Suomen Sisun en-tinen puheenjohtaja, oli kavereineen puuhaamassa puoluetta nimeltään kansallisdemokraatit . Nämä olivat käyneet Tonyn kanssa neuvotteluja, että jos Tony lähtisikin heidän listalle .” Immonen myöntää, että oli sii-nä ja siinä, että Halme olisi lähtenyt kansallisdemokraattien kelkkaan . ”Mä harkitsin myös kansallisde-mokraatteja siinä vaiheessa . Se puo-lue sitten haudattiin ja osittain se porukka päätti sitten liittyä perus-suomalaisiin . Tämä tapahtui ennen vuotta 2003 . Halmehan se varmaan-kin herätti sitten kansallismielisen porukan ihan kunnolla ja toi sen po-rukan perussuomalaisiin .”

Politiikka vie miehen

Jussi Halla-ahon kirjoituksiin Im-monen tutustui ensimmäisen kerran vasta Perussuomalaisiin liityttyään . ”Jussin blogiin törmäsin muis-taakseni 2006 ensimmäisen kerran eli vuosi sen jälkeen kun olin liittynyt Perussuomalaisiin, ja sittenhän Jus-si oli jo vuonna 2007 vaaleissa Perus-suomalaisten listoilla ehdokkaana .”

”Kun vuonna 2008 kunnallis-vaalit lähestyivät, niin en vain koke-nut, että Oulussa olisi löytynyt sel-laista tyyppiä, jota voisi vaaleissa ihan täysillä puskea eteenpäin ja sil-loin jäi vain vaihtoehdoksi lähteä itse listoille mukaan ajamaan niitä teemoja, joita itse piti tärkeinä .” ”Olin 21-vuotias vuosi ennen kunnallisvaaleja 2008 ja valmistuin samoihin aikoihin turvallisuusalan koulusta . Muistan kun eräs opetta-ja tuli koulun päätösjuhlissa kerto-maan, että heille tuli koululle jostain ylempää kyselyjä, että kuka tyyppi on tämä Immonen, joka kirjoittelee blogeja ja opiskelee teidän koulus-sa . Koululle oli tullut tällaista viralli-sempaa yhteydenottoa . Hän ei sitten kuitenkaan suostunut kertomaan, että mikä taho tässä oli kyseessä .” Immosen mukaan myös pääkau-punkiseudulla asuvat maahanmuut-tokriitikot saivat omille työpaikoil-leen painostusta valtakunnantasolta – ”taisi olla itse vähemmistövaltuu-tetun toimistosta” . ”Opettajani kuitenkin taputte-li selkään, että sinulla on tosi hyviä juttuja blogissasi . Hän kertoi käy-neensä niitä tämän yhteydenoton ta-kia lukemassa, ja oli ollut niistä asi-oista täysin samaa mieltä”, Immonen hymyilee .

Yllätysten sarja

Immosen mukaan hän oli kunnal-lisvaaleissa vuonna 2008 listalla vain täyte-ehdokkaana . ”Laskin ennen vaalipäivää, että varmaankin kymmenen ääntä tulen saamaan . Vaalibudjettini oli kahdek-sankymppiä .” ”Oli yllätys, että niin usea jakaa samanlaiset mielipiteet – en osannut lainkaan aavistaa miten isosta poru-kasta oli kyse . Omassa lähipiirissä-ni en tuntenut montaakaan sellaista henkilöä . Luulen, että Jussin [Hal-la-aho] blogin kautta moni löysi mi-nunkin blogini . Jussilla oli silloin omassa blogissaan maanlaajuinen suosituslista hyvistä ehdokkaista . Heistä useat menivät läpi .” ”Vaalien jälkeen alkoivat pu-helimet soida ja median kiinnos-tus oli kovaa sekä sen johdosta, että olin nuorin valtuutettu Oulussa,

Immonen ja halla-aho kertovat monikulttuurisuuden ongelmista oulussa talvella 2012. Saliin kerääntyi yli 200 kiinnostunutta kuulijaa.

28

Ra

hv

as

2/2

013

että myös vaaliteemojeni takia, jot-ka tuntuivat kiinnostavan vieläkin enemmän .” ”Meidän kolmen hengen Perus-suomalaisten valtuustoryhmä hei-tettiin härskisti syrjään kaikesta pää-töksenteosta Oulussa ja muutenkin valtuustossa meitä katsottiin kie-roon, että mitä nuo täällä oikein te-kevät . Vasemmistolainen media kir-joitti meistä otsikolla: Jörg Haiderin seuraajat Oulun valtuustoon”, Im-monen hymähtää . Viime kunnallisvaaleissa Olli Immonen uusi valtuustopaikkansa Oulun äänikuninkaana .

Eduskunnan nuorin kansanedustaja

Immonen valittiin eduskuntaan 6419 äänellä . Hän pitää eduskuntaa mainettaan parempana työpaikkana . ”Suurin osa meidän eduskunta-ryhmästä oli minulle ennestään täy-sin tuntematonata porukkaa . Ihan muutamia henkilöitä olin tavan-nut aikaisemmin . Tosi hyvä poruk-ka saatiin sinne kasaan . Pikkuhil-jaa tutustuin sitten myös muiden eduskuntaryhmien henkilöihin ja nyt siellä istutaan samoissa kahvi-pöydissäkin, vaikka media luo ku-vaa, että me suurin piirtein heitel-lään hedelmillä ja pulloilla siellä toisiamme .” Immonen on 27-vuotiaana eduskunnan nuorin kansanedusta-ja, mutta ei ole huomannut, että ikä olisi vaikuttanut mihinkään . Immo-

nen pyrkii käymään perhelomalla kotikaupungissaan Oulussa joka vii-konloppu, jossa häntä odottaa kes-kustan tuntumassa sijaitseva koti, logopedivaimo Eveliina ja kesällä kolme vuotta täyttävä poika . Aika Helsingissä kuluu nukkumista lu-kuun ottamatta työn merkeissä . Työkäyttöön vuokrattu asunto sijait-see kävelymatkan päässä Eduskun-tatalolta . ”Arkisena työpäivänä istun par-haimmillaan neljätoista tuntia työ-huoneessani . Menen aamulla kello kahdeksan maissa eduskuntatalolle ja palaan yhdentoista kieppeillä illal-la kämpille, eli käyn siellä asunnolla lähinnä nukkumassa . Viikonloppui-sin olen perheen kanssa, käyn po-jan kanssa ulkoilemassa ja teen kita-ransoittohommia harrastusmielessä . Välillä on maakuntareissuja, mutta enimmäkseen oma kannattajakunta-ni löytyy netistä, ei toreilta .” Immoselle tullut palaute on ol-lut pääosin asiallista, mutta muuta-kin mahtuu joukkoon . ”Eduskuntavaalien jälkeen sain sähköpostiini ensimmäisen tappouh-kauksen . Viestissä ilmoitettiin: Tapa Jussi Halla-aho (siihen ja siihen mennessä) tai revin sinun ja sisarus-tesi päät irti”, Immonen muistelee . ”Ilmoitin tästä poliisille, joka al-koi selvittää asiaa . Toinen uhkaus tuli Iltalehden keskustelupalstalla, jossa uhattiin joukkohaudalla . Va-roitettiin, että minun ei kannata tul-la kirjoittajaa vastaan yksin pimeällä Oulussa, tai käy huonosti .”

Taputtelijoita muista puolueista

”Pikkuisen eduskuntavaalien alla, kun vaalikamppailut olivat jo käyn-nissä, tulivat ensimmäiset kokoo-muslaiset taputtelemaan olalle ja eräs heistä totesi, että minulla oli-si mahdollisuus toimia kokoomuk-sessakin .” Immosen mukaan sama toistui vielä eduskuntavaalien jälkeen . Pyyn-töjä tuli ihan johtoportaasta asti . ”Oulun valtuustossa yhteistyö on toiminut huomattavasti parem-min oikealle kuin vasemmalle päin ja samaa on ollut havaittavissa edus-kunnassakin . Sieltä puolelta suhtau-tuminen meihin on ollut myöntei-sempää kuin vasemmalta .” Immonen ei kuitenkaan lämpe-ne nykyiselle kokoomuslaisuudelle, jossa on kenttä hajalla . Hänen nä-kemyksensä mukaan puolueessa on selkeästi johtava liberaalisiipi ja vä-hemmistössä konservatiivisiipi . ”Kokoomuksen eduskuntaryh-mässä on näitä oikeistokonservatii-veja, jotka ovat käyneet salin ulko-puolella taputtelemassa selkään ja sanomassa, että me ollaan näistä asi-oista ihan samaa mieltä, mutta ei me voida niistä ääneen puhua . He eivät voi niistä asioista myöskään äänestää omantuntonsa mukaisesti .” ”Toivoisin, että kokoomuksen konservatiivisiipi ymmärtäisi jo sen, mikä tilanne on, ja hyppäisivät perus-suomalaisten kelkkaan . Se parantaisi kentän tilannetta molemmissa puolu-

eissa . Kokoomuksen nuorisojärjestös-sä tosin konservatiivit ovat ottaneet jo tilan haltuun, mutta muuten puolu-eessa ei ole tapahtunut mitään muu-tosta . Itse luulen, että siinä vaiheessa kun kokoomuksen linja kääntyy oike-aan suuntaan, on jo liian myöhäistä . Nyt on aika tarttua sellaiseen vaihto-ehtoon joka vielä ehtii vaikuttaa asioi-den kulkuun .” Immosen mielestä oikeistolaisuut-ta on paljon haukuttu aivan turhas-ta . Hän katsoo, että oikeistolaisuus on aina ollut todellinen vastavoima sosi-aalidemokratialle, jota Immonen in-hoaa . ”Oikeistolaisuudessa on aina ar-vostettu yksilönvapautta ja vapauden aatetta,” hän toteaa . ”Kokoomus, joka mielletään oi-keistopuolueeksi, ei nykyisessä muo-dossaan edusta poliittista oikeistoa, vaan se on samanlainen sosialide-mokraattinen puolue kuin kaikki muutkin Suomen puolueet . Kaik-ki puolueet Suomessa ovat erivärisiä demareita . Selkeätä oikeistolaista yk-silön- ja sananvapautta arvostavaa ja kunnioittavaa puoluetta ei Suomen poliittiselta kartalta vielä löydy .”

Kehittävää kritiikkiä

Immosella riittää kriittistä näkemys-tä myös omaa puoluetta kohtaan . Valta ja luottamus tuovat vastuuta . ”En ole tyytyväinen siihen miten puolue on kehittynyt jytkyvaalien jälkeen . Siellä ei ole ymmärretty sitä, että puolue on nykyisin iso puolue ja puoleen organisaatio pitäisi saada uudistettua ja vastaamaan tätä nyky-hetkeä . Organisaatiota ei ole lähdet-ty uudistamaan, kentälle ei ole saatu palkattua henkilökuntaa ja piireissä edelleen toimitaan vapaaehtoisvoi-min . Myös yhteys puolueen eri toi-mielinten välillä tökkii,” Immonen huokaisee syvään . ”Syynä voi olla sekin että siellä samoilla paikoilla istuvat tyypit, jot-ka olivat siellä jo silloin, kun puolue oli vielä pieni . Kentällä tyytymät-tömyys on todella suurta tätä asiaa kohtaan, ja joka piirissä ihmetellään miksi kehitystä ei tapahdu .” Immosen mukaan nuorisojärjes-tö taas on hyvä esimerkki siitä, että toimitaan niin, että yritetään kehit-tää toimintaa .

Eduskunnan nuorin kansanedustaja olli Immonen.

Vuonna 2007 aloitin blogin

pitämisen omalla nimelläni,

ja tuolloin meitä maahan-

muuttoasioista omalla

nimellä bloggaavia oli vain

Halla-ahon Jussi, Lahtisen

Teemu, Niemisen Johannes

ja minä”

KU

VA: J

ENN

A S

IMU

LA

29

Ra

hv

as

2/2

013

Anders ChydeniusTeksti: Samuli Voutila

Anders ChydeniusTeksti: Samuli voutila Kuva: lehtikuva

Suomesta usein puhutaan takapajulana. Meiltä ei ole mitään uutta ja kehittävää tullut koskaan,

ja kaikki on huonosti. Tämä väite on usein fiktiivinen ja jopa valheellinen. Suomessa on kehitetty ja

kehitetään edelleenkin suuria asioita, myös taloustieteiden saralla. Haluankin nyt kertoa

teille miehestä, jota on vaatimattomasti verrattu muun muassa Adam Smithiin, Thomas Malthusiin ja

muihin historian suurin taloustieteilijöihin.

Anders Chydenius syn-tyi Sotkamossa vuonna 1729 . Hän oli suoma-lainen valistusajattelija,

pappi ja poliitikko . Chydeniusta pi-detään pohjoismaisen klassisen libe-ralismin tärkeimpänä hahmona ja taloustieteen isänä . Näiden asioiden lisäksi Anders Chydenius oli suoma-laisten nykypäivänä itsestään selvänä pitämän asian eli demokratian puo-lestapuhuja . Chydenius tunnetaan erityisesti elinkeinovapauden ajami-

sesta, mutta hän puolusti myös il-maisu- ja uskonnonvapautta . Hä-nen tärkeimpiä saavutuksiaan oli erilaisten elinkeinolupien saaminen suomalaisille (mikä ei ollut tuona aikana itsestäänselvyys) ja mikä tär-keintä, maailman ensimmäinen leh-distönvapauslaki . Anders Chydenius oli myös ai-kakautensa ihmisoikeustaistelija . Hän vastusti papiston ja aateliston etuoikeuksia ja kannatti ihmisten välistä tasa-arvoa . Hänen mielestään

ihmisellä tuli olla yhtäläiset mah-dollisuudet tehdä töitä, yrittää ja olla vapaita yksilöitä . ”Ei kenenkään pidä sen vuoksi olla toisen herrana, ei kenenkään toisen orjana; kaikilla on oleva sama oikeus, kaikilla samat edut”, kirjoitti Chydenius . Näiden saavutuksien lisäksi An-ders Chydenius ajoi läpi aikakau-delleen epätavanomaisia asioita . Chydenius sai alennettua tukiaisia, kevennettyä verotusta, vähennettyä byrokratiaa, lisättyä hallinnon avoi-

muutta ja demokratiaa . Hän taisteli suomalaisten ja Suomen vapauden, vakauden ja vaurauden puolesta . Katson, että nämä asiat korostu-vat entistä vahvemmin tulevaisuu-dessa, kun eurokriisin varjolla ihmis-ten oikeutta vapauteen ja vapaaseen kauppaan pyritään rajoittamaan . Ta-louspoliittinen linja on noussut kes-kiöön . Kommunisteja emme ole, eurososialisteiksi emme muutu, ol-kaamme siis kansallisliberaaleja .

30

Ra

hv

as

2/2

013

Palkkiomalli luo vääränlaisia

kannustimia.

Joillekin opiskelijoille voi olla palkkiomallin myö-tä kannattavaa työnteon sijasta suorittaa tutkin-toon mukaan luettavia lisäkursseja, mikäli kurssi-en suorittamisen vaiva on pieni . Kun valtio tekee sinänsä tuottamattomasta opiskelusta keinotekoi-sesti tuottavaa työntekoa kannattavampaa, hei-kentää tämä usein kokonaistuottavuutta . On tärkeämpää, että työn tekeminen on aina kannat-tavaa, ei opiskelu .

Suomalaista koulutusjärjestelmää kannattaisi palk-kiomallin sijaan lähteä kehittämään nykyistä markkinaehtoisemmaksi . On tehotonta, että kor-keakouluihin on vuosittaiset pääsykokeet, jois-sa moni opiskelija joutuu käymään useita kerto-ja, ennen kuin voi aloittaa opiskelunsa . Kaikkien tulisi voida aloittaa opiskelut haluamanaan luku-vuonna, ja tutkintovaatimukset hyväksytysti suo-rittaneiden tulisi saada tutkinto . Jotta opiskelijoiden määrä ei pääsykokeiden pois-tamisen seurauksena räjähtäisi, tulisi opiskelusta myös periä kustannuksia vastaava maksu . Opiske-lijat voisivat rahoittaa opiskelunsa esimerkiksi val-tion takaamalla opintolainalla . Koska koulutetut yleensä menestyvät elämässään, on ilmainen kou-lutus tulonsiirtoa kouluttamattomilta ja köyhiltä koulutetuille ja rikkaille . Suoritin asevelvollisuutta viime vuosituhannella ja muistan, kuinka eräänä talviaamuna seisoimme

muodostelmassa kasarmin pihalla . Ennen liikkeel-lelähtöä esimies käski kaikkia ottamaan pakkases-ta huolimatta käsineet pois kädestä rangaistuk-seksi siitä, että yhdellä varusmiehellä oli erilaiset hanskat kuin muilla . Tällaista määräilyä on vai-kea harjoittaa missään muualla kuin osallistujil-leen pakollisessa toiminnassa . Jos kauppias vaatisi asiakkaitaan ottamaan vääränväriset hanskat pois, lähtisivät asiakkaat kävelemään .

Samasta syystä opiskelu tulisi muuttaa maksulli-seksi . Mikäli ilmaisesta korkeakoulutuksesta luovuttaisiin, syntyisi Suomeen myös yksityisiä korkeakouluja ja kaikki koulut joutuisivat kilpai-lemaan maksavista opiskelija-asiakkaista . Tämän seurauksena opiskelu muuttuisi nykyistä mielek-käämmäksi, sillä koulut joutuisivat kohtelemaan opiskelijoitaan hyvin, etteivät opiskelijat vaihtaisi toisen koulun asiakkaiksi . Valtion ilmaiseksi tarjo-ama koulutus käytännössä vähentää opiskelijoiden valinnanvapautta, sillä yksityiseen kouluun mene-vä opiskelija joutuu maksamaan veroissaan sekä oman opiskelunsa että muiden opiskelun .

Roope Luhtala Edistyspuolueen puheenjohtaja

Palkkiomalli vähentää valinnan-

vapautta.

Pakkoruotsista kannattaa luopua, koska on pa-rempi, että opiskelija saa itse valita, mitä kiel-tä hän opiskelee . Opintotuen palkkiomalli ei suo-raan pakota ketään opiskelemaan tiettyjä kursseja, mutta tutkintoon kuuluvien kurssien suorittami-sesta maksaminen silti heikentää opiskelijan va-linnanvapautta . Opiskelija, joka haluaisi opiskella tutkintoon kuulumattomia kursseja, joutuisi käy-tännössä opiskelemaan niitä ilman opintotukea . Jos taas palkkiota maksettaisiin myös tutkinnon ulkopuolisista kursseista, kannustaisi tämä opis-kelijoita suorittamaan sellaisia kursseja, joista saa eniten opintopisteitä, ja näin ollen myös rahaa, suhteessa nähtyyn vaivaan .

Palkkiomalli hyödyttää muutenkin

hyvin pärjääviä.

Valtion tehtävänä pidetään yleensä heikoista ja köyhistä huolehtimista, eikä sosiaalitukia tava-ta antaa hyvätuloisille . Jos opiskelija menestyy hy-vin opinnoissaan, hän menestyy yleensä hyvin työelämässäkin . On kyseenalaista, tuleeko menes-tyvälle opiskelijalle antaa opintotukea kuukau-dessa enemmän kuin sellaiselle opiskelijalle, jolle opinnoissa pärjääminen syystä tai toisesta tuot-taa vaikeuksia . Huonosti pärjäävien opiskelijoi-den ajaminen sosiaalitoimen asiakkaiksi tuskin on mielekästä .

Opintotuen palkkiomalli • osa 2:

Parannuksia opintotukimalliin

viErASKYnä

Perussuomalaiset Nuoret ovat esittäneet opintotuen palkkiomallia, jossa tukea maksettaisiin suoraan tutkintoon

sisältyvien opintopisteiden mukaan. Palkkiomallissa on kuitenkin muutamia ongelmia.

31

Ra

hv

as

2/2

013

lapsuudessani ja nuoruu-dessani Euroopan unioni edusti jotain hienoa ja en-nen kokematonta kauko-

mailta . Se edusti ranskalaisia eloku-via, brittiläistä musiikkia, saksalaisia autoja ja Italian jalkapallokatsomo-jen intohimoa . Suomi tuntui syrjäi-seltä maailmankolkalta, jolle EU oli ainoa mahdollinen keino tuoda kan-sainvälisiä yhteyksiä . Asuminen Ranskassa, Ruotsis-sa, Luxemburgissa ja Skotlannissa on muun elämänkokemuksen ohella on avannut silmäni Suomesta ja suoma-laisuudesta osana Eurooppaa ja eu-rooppalaisuutta . Opin arvostamaan hyvin erilaisia kulttuureja eri puolil-la Eurooppaa . Oma synnyinmaani, äidinkieleni ja kulttuuritaustani ovat kuitenkin tärkeä osa identiteettiä-ni ja olen niistä ylpeä . Se, että olen

löytänyt hyviä puolia kaikista asuin-paikoistani ympäri Eurooppaa, ei tarkoita sitä, että kaikkien euroop-palaisten maiden ja kansojen tulisi mukautua samaan muottiin saman valtion osina . Päinvastoin, sillä sil-loin ne eivät olisi enää samoja aluei-ta, joiden erityispiirteitä opin arvos-tamaan .

Eu väärällä tiellä

Eurokriisi ja siihen liittyvät tukitoi-met ovat olleet minulle suuri pet-tymys . On suuri vaara, että niiden vuoksi EU-jäsenmaiden keskinäi-nen luottamus ja taloudellinen mo-raali ovat romuttuneet . Euroalue on jo lähtökohdiltaan Nobelin talous-tieteen palkinnon saaneen Robert Mundellin kehittämän ihanteellisen valuutta-alueen teorian vastainen,

koska siihen kuuluu valtioita, joiden kansantaloudet ja kulttuuritaustat ovat liian erilaiset . Euroalueen koke-mukset on nähtävä varoituksena sil-le, että liian erilaisista lähtökohdista olevia maita ei kannata saattaa sa-man valtion alle . Nykyaikana Euroopan unioni on pyrkinyt monopolisoimaan Eu-roopan käsitteen ja yksinoikeudella tulkitsemaan ja hyödyntämään eu-rooppalaisuutta . EU-yhteistyön tii-vistämisen samaistaminen kansain-välisyyteen on kuitenkin suuri virhe, sillä Eurooppaan käpertymällä voi jäädä muu avara maailma täysin huomaamatta . Kansainvälisyys on-kin EU:n kohdalla paradoksi, koska käsitteen sisältö rajoittuu ”Euroop-paan”, maantieteelliselle alueelle, jonka tarkkoja rajoja ei ole EU:n ta-pauksessa määritetty .

Kohti itsenäisten ja yhteistyötä tekevien kansallisvaltioiden Eurooppaa

David Cameronin ilmoitus halustaan neuvotella Yhdistyneen kuningaskunnan EU-sopimus uusiksi ja

alistaa maan EU-jäsenyys sen jälkeen maansa kansalaisten päätettäväksi aloitti keskustelun Euroopan

tulevaisuudesta. Vuosia kestänyt eurokriisi on asettanut kyseenalaiseksi 1950-luvulla alkaneen

jatkumon kohti Euroopan kansojen yhä läheisempää liittoa. Tilanne on saanut ajattelemaan,

minkälaisen Euroopan haluan ja mikä Suomen suhteen siihen tulee olla.

Teksti: Sakari linden

KU

VA

: LEH

TIK

UV

A

32

Ra

hv

as

2/2

013

roopan talousalueen (ETA) periaat-teisiin . Euroopan unionin hylkäämi-nen tai sen voimakas muuttaminen avaisi mahdollisuuden uudelle Eu-roopan vapaakauppaan perustuvalle kansainväliselle järjestölle . Siinä yh-teistyö rakentuisi itsenäisten valti-oiden välisten kansainvälisten sopi-musten varaan . Keskusjohtoisen liittovaltion si-jasta Euroopassa olisi mahdollista suunnata kohti valtioliittoa, jonka jäsenet hoitavat yhdessä valtiollisia asioita, mutta pidättävät laajan itse-määräämisoikeuden ja muodollisen itsenäisyyden . Eurooppalainen val-tioliitto kunnioittaisi siihen kuulu-vien eurooppalaisten kansakuntien historiallisia ja kulttuurisia juuria . Subsidiariteetti- eli läheisyysperiaat-teen mukaisesti julkisen vallan pää-tökset tulisi tehdä mahdollisimman lähellä ihmisiä ja ylemmille tasoil-le tulisi viedä vain sellaiset päätökset, joita ei alemmilla tasoilla voida teh-dä . Euroopan kansojen sitominen määräenemmistöpäätöksillä yhteisen muotin mukaisiin ratkaisuihin ei ole kestävä ratkaisu . Suomi jakaa joitakin hyviä yh-teisiä arvoja Euroopan maiden kans-sa, ja siksi eurooppalainen yhteistyö on tärkeää Suomen kannalta myös tulevaisuudessa . Suomen ei kuiten-kaan tule suostua yhteistyöhön mi-hin hintaan tahansa . Keskusjohtoi-nen EU-liittovaltio ei ole vaihtoehto . Sen sijaan Euroopan itsenäisten mai-den valtioliitto, joka ei ota itselleen yhtään sen enempää valtaa kuin on välttämätöntä ja jättää suosiolla kai-ken muun kansallisille ja niitäkin matalammille paikallistasoille, voi sellainen olla . Suomalaisilla on hyvä syy luot-taa maamme tulevaisuuteen . Meil-lä on vieläkin erinomaisesti toimivat yhteiskunnalliset instituutiot ja kou-lutettu väestö . Suomen kansa tarvit-see oman kansallisvaltion valvomaan omaa etuaan kansainvälisessä järjes-telmässä, koska meidän puolestam-me sitä ei kukaan tee . Suomalais-ten on yhdessä todistettava vääräksi Dostojevskin väite: meidän tulee to-distaa, että suomalaisista on oman itsenäisen valtion rakentajiksi .

Minun EurooPPAni

Suomen ei tule Euroopassa olla kääntynyt sokeasti yhteen suun-taan . Suomen on parempi olla ai-dosti idän ja lännen välissä kuin län-nen reunassa . Fjodor Dostojevskin mukaan suomalaiset eivät muiden suomalais-ugrilaisten kansojen ta-paan ole valtiota rakentavia kanso-ja, vaan luonto ja kohtalo ovat enna-kolta määränneet niiden kuuluvan aina joko slaavilaisiin tai germaani-siin valtakuntiin . Suomalaisten on todistettava tämä väite roskaksi, hy-lättävä keskusjohtoinen EU-liittoval-tio ja suunnattava uudelleen itsenäi-seksi ja puolueettomaksi, maailmalle avoimeksi mutta juuristaan ylpeäksi Suomeksi . Suomalaisten täytyy olla ylpeitä omasta itämerensuomalaises-ta kieli- ja kulttuuritaustastaan eikä haikailla suurempiin imperiumeihin .

Euroopan kansojen omalei-maisuus säilytettävä

Nykyisenkaltaisen Euroopan uni-onin vastustaminen ei tarkoita eu-rooppalaisen yhteistyön ja kan-sainvälisyyden vastustamista . Vaihtoehtona keskusjohtoiselle Eu-roopan federaatiolle on Ranskan en-tisen presidentin Charles de Gaul-len ajatus kansojen ja kansakuntien Euroopasta . Kenraali de Gaullen mukaan Euroopan tulee koostua it-senäisistä valtioista, jotka tekevät yh-teistyötä oman itsemääräämisoikeu-tensa säilyttäen . Hänen mukaansa kansallisvaltio antaa luonnolliset ra-jat demokraattiselle järjestelmälle ja siksi mitään kansakuntaa ei voida alistaa ylikansallisten määräenem-mistöpäätösten armoille . Euroopan unionin kehittämisel-le liittovaltioksi on haettu perustelu-ja Pohjois-Amerikan Yhdysvalloista . Vertaus ontuu, sillä Yhdysvallat on perustaltaan hyvin yhdenmukainen maa . Sen perustan ovat luoneet pää-osin englanninkieliset, protestant-tiset uudisasukkaat, joiden varaan Amerikan Yhdysvaltojen yhteiskun-nalliset instituutiot ovat rakentu-neet . Yhtenäinen on myös Kiina, sil-lä se on lukuisista vähemmistöistään huolimatta väestöltään hyvin yh-tenäinen, ja mandariinikiinan kieli

auttaa alueellisten murteiden ja kiel-ten puhujia ymmärtämään toisiaan . Euroopan unioni puolestaan koos-tuu lukuisista eri kansoista ja kieli-ryhmistä, joiden historia ja maan-tieteelliset erityisolosuhteet ovat muovanneet ne toisistaan eroaviksi . Siirtyminen kansallisvaltioista suuriin mannerten laajuisiin liitto-valtioihin ei ole mikään maailman-laajuinen trendi . Poliittiselle integ-raatiolle ei ole nähty mitään tarvetta Aasiassa eikä edes kielellisesti varsin yhtenäisessä Etelä-Amerikassa . Vain Afrikassa on pyritty seuraamaan EU:n esimerkkiä Afrikan unionin muodossa . Keijo Korhosen sanoin Afrikan unionin heikkous ja pateet-tisuus ovat olleet alusta alkaen il-meisiä jokaiselle . Olen samaa miel-tä Korhosen kanssa myös siitä, että nykymuotoinen EU on niin ikään heikko ja pateettinen yritys ja se tar-vitsee vain hieman enemmän aikaa osoittaakseen laatunsa . Kansallisvaltiolle ei edelleen-kään ole kelvollista kilpailijaa maail-manpoliittisessa järjestelmässä . Oma kansallisvaltio on myös suomalai-sille paras mahdollinen edunval-voja nykyisessäkin globalisoituvas-sa maailmassa, jossa kaupankäynnin ja muun kanssakäymisen raja-aidat madaltuvat . Kansaa edustavan val-tion kannattaa kansainvälisessä jär-jestelmässä minimoida mahdolli-suudet joutua sidotuksi päätöksiin, jotka ovat valtiolle ja sen kansalaisil-le epäedullisia . Siksi ylikansallinen federalismi on pahasta .

luonnolliset rajat demokratialle

Kenraali de Gaulle tiedosti kaikki-en Euroopan kansojen erityisluon-teen . Kansojen yhdistäminen yli-kansallisen eurooppalaisen valtion alaisuuteen merkitsisi kansakuntien sulautumista yhtenäiseksi massak-si – aivan kuten sokeri sulaa kahviin . Tuntemamme ihanteellinen Eu-rooppa on kuitenkin syntynyt juu-ri kansojensa monimuotoisuudesta ammentaen . Kestävää eurooppalais-ta yhteistyötä ei siten voi olla ilman kansakuntien suostumusta siihen .

Charles de Gaullen ajatus kan-sojen ja kansakuntien Euroopasta si-sältää vaatimuksen ottaa huomioon demokratia ja kansainvälisten suh-teiden realiteetit . Eurooppalainen yhteistyö tarvitsee toimiakseen kan-sojen hyväksynnän . Siksi pelkkä po-liittisen eliitin tahto ei riitä, vaan tarvitaan kansanäänestyksiä . Eu-rooppalainen yhteistyö ilman kansa-laisten laajaa hyväksyntää ei ole kes-tävää . Demokratia on melko kaukai-nen ihanne nykyisessä Euroopan unionissa . Jo 1950-luvulta lähti-en on ollut tarkoitus luoda keskus-johtoinen liittovaltio . Euroopan hii-li- ja teräsyhteisön perustajaisän Jean Monnet’n mukaan nimettyyn Monnet’n metodiin kuului, että toi-mitaan demokratian ulkopuolella ja demokratia tulee perässä . Monnet’n mielestä keskusjohtoisen byrokrati-an piti yhdistää manner . Italialaisen poliittisen teoreetikon ja federalistin Altiero Spinellin mukaan Euroop-pa lähti Monnet’n teknokraattisen ja elitistisen painotuksen syystä vää-rään suuntaan . Nykymuotoiselle liittovaltiota kohti kehittyvälle Euroopan unionil-le on väärin perustein annettu kun-nia maanosamme vuosikymmeniä kestäneestä rauhasta . Rauhantilan ovat luoneet itsenäisten valtioiden välisen yhteistyön ja kaupankäynnin varaan rakentuneet Euroopan hiili- ja teräsyhteisö, Euroopan talousyh-teisö ja Euroopan yhteisö . Sen sijaan Euroopan unionin mukanaan tuo-ma liittovaltiokehitys tuntuu tuo-van mukanaan vain levottomuutta ja näyttää lisäävän kansojen välistä epä-luottamusta .

Suomen on vältettävä liittovaltio

David Cameronin tammikuus-sa pitämä puhe aloitti keskustelun EU:n olemassaolon syistä ja hyö-dyistä sekä EU-järjestelmän demo-kraattisuudesta . On tärkeää huo-mata, että ne hyödyt, jotka usein liitetään Euroopan unionin ansioik-si, kuten vapaakauppa ja ihmisten vapaa liikkuvuus, sisältyvät jo Eu-

33

Ra

hv

as

2/2

013

”Suomen kansan rahoja ei laiteta hankkeeseen ollenkaan, koska Kyprok-sen pankkien pelastaminen maksetaan Euroopan vakausmekanismista.” Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen (sd)

”Harmittaa, kun EU-vastustajat ja populistit ovat omineen sanan kriitti-nen. Miksi selkeät rasistit sanovat iseään maahanmuuttokriittisiksi? Oliko Hitler ’juutalaiskriittinen’? Ei, hän halusi tuho-ta juutalaiset niinkuin EU:n vastustajat haluavat tuhota Euroopan unionin.”Liisa Jaakonsaari (sd), säännöllinen natsikortinheiluttaja

”Pitäisi korostaa sitä, että Suomi on nettosaaja. Olemme saaneet valtavasti kansainvälisyyttä.” Europarlamentaarikko Tarja Cronberg (vihr), ei pidä Suomea Euroopan unionin nettomaksajana

”Eurooppalaisen kulttuurin kehto on sisäisesti niin repaleisessa tilassa, että kaaoksen paheneminen voisi tuoda panssarit kaduille.” Arto Hietalahti, Keski-Pohjanmaa-lehden pääkirjoitus ...sarjassamme ei se mitä sanoo, vaan kuka sanoo.

”Ymmärrän Ylioppilaslehden teon oikein hyvin, koska aktiivinen kansalai-suus vaatii rohkeutta.”Itä-Suomen ylioppilaslehden päätoimittaja Jarkko Kumpulainen kommentoi Ylioppilaslehden tempausta kakata bussissa Helsingistä Turkuun

”moniavioisuuden hyväksyminen on välttämätöntä.”Eero Haapalehto (kok)

”hyvästit protestanttiselle työetiikal-le ja nöyryyttämisen maahanmuutto-politiikalle – rajat auki ja rahat niille joille ne kuuluu!” Atlas Saarikoski, toimittaja, Kumppani-lehti 2/2008

”Jokainen meistä eurooppalaisista on syntynyt kulttuuriin, joka on rasistinen.” Anna Rastas, rasismintutkija, Suomen Kuvalehti 7.12.2012

”itse en ole ottanut sitä keskustelua esille.”Petri Meller, valtio-omisteisen Suomen Hevosopisto Oy:n toiminnanjohtaja kommentoi keskustelua työnsä palkanalen-nuksesta. Meller tienaa 167 000 euroa vuodessa, kun pääministeri Jyrki Kataisen vuosipalkkio on 140 000.

”Palestiinalaiskysymykseen ei ole muuta ratkaisua kuin Jihad [pyhä sota]. Aloitteet, esitykset ja kansainväliset kokoukset ovat ajanhukkaa ja turhia yrityksiä.”Gazaa hallitsevan Hamas-järjestön peruskirjan artikla numero kolmetoista

”Amsterdamilainen voi olla, vaikkei osaa kieltä, tunne kulttuuria eikä ole töissä.” Monikulttuurisuusasiantuntija Umayya Abu-Hanna

”en toivoisi selvitystä siitä, kuinka monta makkaraa ostin toissapäivänä ja niin edelleen.” Ruotsin kuningas Kaarle Kustaa kommentoi seitsemää miljoonaa veroeuroa, jotka kuningasperhe voi käyttää vapaasti vuosittain.

”Minusta on oikein, että luonto näyttää meille voimaansa, olemmehan me koko upean luomakunnan rinnalla vain tuholaisia, jotka ottavat antamatta mitään takaisin. Planeettamme olisi paljon kauniimpi ilman meitä.”Noora Shingler, toimittaja, Pandan polku 4/2012

”Kotipesänään Suomea pitävien yritysten pitää voittaa tarjouskilpailuja, koska se tuo työpaikkoja Suomeen.” Jyrki Katainen, Apu 5/13 ...ja valtionyhtiö Trafin tarjouskilpailun voittaja Argenta vei työt Suomesta Espanjaan.

”Raamatulla voi perustella mitä tahansa, vaikka teini-ikäisen tyttären antamista oven takana rähinöivän joukkion raiskattavaksi.” Satu Hassi (vihr) vastaa HS Raadin kyselyssä

21 vuotta Suomessa asunut ja islamisti-saarnaaja Anjem Choudaryn tilaisuuteen osallistunut Jasar Mustafa Iltasanomille: ”Luoja kieltää syyttömiin koskemisen. Britit ja amerikkalaiset ovat sodan aloit-taneet.” Toimittaja: ”Eli terroristiseksi länsimaissa luokitellut teot ovat islamin mukaan oikeutettuja?” Mustafa: ”Mitä he odottavat meiltä? Ruusuja ja ystävänpäiväkortteja, vai?”

Margaret Thatcherin kuolemasta: ”Pol Potin tai Pinochetin uhrit tuskin tuntisivat sääliä tätä vanhuuteen kuollutta hirviötä kohtaan.” Jussi Saramo (vas), ministeri Arhinmäen erityisavustaja

älYTTöMäT SiTAATiT Mellakat polttavat ruotsin loppuun

E nsimmäisessä Rahvaassa kä-siteltiin Ruotsin kansanko-din heikkoa tilannetta, ja

nyt pääkaupungin Tukholman lä-hiöissä kiehuu . Tuleen on sytytet-ty satoja autoja, useita roskasäiliöi-tä ja muutamia busseja . Ikkunoita ja muuta on rikottu . Paikalle tullei-ta poliiseja on hakattu ja palomiehiä kivitetty . Esimerkiksi seitsemän po-liisia sai lieviä vammoja kivien heit-telystä yrittäessään suojella palopai-koille pyrkineitä palomiehiä . Tapaus ei ole mitenkään ainutkertainen, vaan osa pidempää ilmiötä . ”Onhan näitä ollut täällä lähi-öissä ennenkin . Juuri niissä lähiöissä, joissa asuu paljon vajaakoulutettuja ja syrjäytyneitä nuoria ja varsin mo-nilla heillä on maahanmuuttajataus-ta”, toteaa MTV3:n Ruotsin kirjeen-vaihtaja Kari Lumikero. Päivystävien dosenttien mukaan Ruotsin mellakoiden perimmäinen syy on syrjäytyminen . Suomalais-nuorilla on pahimpina vuodenaikoina yli 25 prosentin työttömyys ja nuo-ret pakkautuvat lähiöiden halvempiin asuntoihin . Miksi suomalaisnuoret eivät polta autoja, riko ikkunoita, kivitä palomiehiä ja julista kuolemaa poliiseille? Kenties syy onkin jossain muussa kuin syrjäytymisessä? Uppsalan yliopiston työttömyy-den ja maahanmuuton tutkimuk-seen erikoistuneen apulaisprofessori Per Admanin mukaan kyse on maa-hanmuuttajien kotouttamisen epä-onnistumisesta . Ruotsin pääminis-teri Fredrik Reinfeldtin mukaan ”meillä on ryhmä nuoria miehiä, jotka ajattelevat, että he voivat muut-taa yhteiskuntaa väkivallan keinoin” . Reinfeldtin mainitsema ”ryh-mä nuoria miehiä” tarkoittaa maa-hanmuuttajataustaisten nuorten jen-gejä . Adman puhuu ”kotouttamisen epäonnistumisesta”, vaikka vaikuttaa siltä, että näillä nuorilla on kääntei-nen käsitys kotouttamisesta . Ruotsa-lainen yhteiskunta täytyy opettaa, ts . kotouttaa, heidän tavoilleen ja käsi-tyksilleen . Husbyn lähiön nuoriso-

jengit hakkaavat poliiseja, rikkovat ikkunoita ja polttavat kymmenittäin autoja . Ja kaiken tihutyön jälkeen esikaupunkinuorten järjestö ”vaatii poliisilta anteeksipyyntöä” . Pitää paikkansa, että nämä nuo-risojengit haluavat muuttaa yhteis-kuntaa väkivallan keinoin . He ovat osoittaneet vihaavansa laillista esival-taa kuten poliisia ja palomiehiä . Epäluulo ja jopa viha kohdistuu koko ruotsalaiseen yhteiskuntaan . Aikanaan Lontoon mellakat päättyivät kun pääministeri David Cameron tarttui tiukasti härkää sar-vista, tuomitsi riehuvat nuoret ja lä-hetti 16 000 poliisia rauhoittamaan tilanteen . Cameron on sanonut julki-sesti, että monikulttuurisuus ei toimi . Ruotsissa ei ole toivoakaan sii-tä, että kukaan puuttuisi tilantee-seen samanlaisella päättäväisyydellä . Ruotsalainen yhteiskuntakeskustelu on jäissä . Uuden Suomen mukaan ”rähinät ovat herättäneet ihmetystä Ruotsissa, sillä niille ei ole löytynyt selvää syytä” . Syy on tiedossa, mutta juuri ku-kaan ei uskalla sitä sanoa . Poliitkot kiertävät maahanmuuttokeskustelua kuin kissa kuumaa puuroa . Ei uskal-leta tehdä edes sitä, minkä Cameron teki eli näyttää, että nuorisojengit ei-vät pysty muuttamaan yhteiskun-tajärjestystä riehumalla . Ruotsis-sa nuorisojengit ovat jo onnistuneet . Niissä toimivat eivät halua kotoutua ruotsalaisen yhteiskunnan ehdoilla, vaan asettavat omat ehtonsa, joihin virallinen Ruotsi on taipunut . Ruotsi on suosinut humanitaa-rista maahanmuuttoa, jakanut avo-kätisesti tukia, sallinut tulijoiden keskittyä vain tietyille alueille ja yk-sinkertaisesti ottanut enemmän ih-misiä sisään kuin pystyy säällisesti hoitamaan . Vanha sananlasku on va-litettavan totuudellinen - sitä niittää, mitä kylvää . Suomessahan tällainen on mah-dotonta . Ruotsin kaltaisella maahan-muuttopolitiikalla on meillä erilaiset seuraukset, koska Suomi .

Teksti: Simon Elo

34

Ra

hv

as

2/2

013

Sukunimi

irroita täytetty lomake. Sulje (mikäli näin haluat) ja laita poStiin, poStimakSu on makSettu puoleStaSi.

Sukunimi

etunimet

etunimi

lähioSoite

lähioSoite

lähioSoite

poStinumero ja -toimipaikka

poStinumero ja -toimipaikka

poStinumero ja -toimipaikka

Syntymäaika

ammatti / toimi / koulutuS

puhelin

päiväyS ja allekirjoituS

SähköpoSti

kotikunta

haluan liittyä Perussuomalaiset nuoret ry:n jäseneksi

haluan tilata ainoastaan Rahvas-lehden:Vuositilaus (4 numeroa) 19 euroa

Lahjatilaus (maksajan tiedot alle) tai jäsenhankkijan tiedot:

Ilmainen näytenumero

Ei jäsenmaksua. Jäsenyys ei edellytä puolueeseen liittymistä.

Voit täyttää jäsenhakemuksen myös osoitteesssa www.ps-nuoret.fi/jasenyys

PAlvEluKorTTi

osoitteenmuutos (vanhat tiedot)

KESKUSToIMISTo

Perussuomalaiset Nuoret ryYrjönkatu 8-10 B 25, 6. krs00120 Helsinkiwww.ps-nuoret.fifacebook.com/perussuomalaiset.nuorettwitter.com/PS_Nuoret

PuheenjohtajaSimon EloEspoosimon.elo@ps-nuoret.fiwww.simonelo.fi0400 988960

PääsihteeriSuvi KarhuEspoosihteeri@ps-nuoret.fiwww.suvikarhu.fi040 6532960

VarapuheenjohtajatJenna SimulaOulujenna.simula@ps-nuoret.fiwww.jennasimula.net

Sebastian TynkkynenOulusebastian.tynkkynen@ps-nuoret.fiwww.sebastiantynkkynen.com

Pohjois-Savon Perussuomalaiset Nuoret rywww.ps-nuoret.fi/pohjois-savo

Pohjois-Karjalan Perussuomalaiset Nuoret rywww.ps-nuoret.fi/pohjois-karjala

Etelä-Pohjanmaan Perussuomalaiset Nuoret rywww.ps-nuoret.fi/etela-pohjanmaa

Keski-Pohjanmaan Perussuomalaiset Nuoret rywww.ps-nuoret.fi/keski-pohjanmaa

Keski-Suomen Perussuomalaiset Nuoret rywww.ps-nuoret.fi/keski-suomi

oulun ja Kainuun Perussuomalaiset Nuoret rywww.ps-nuoret.fi/oulu

lapin Perussuomalaiset Nuoret rywww.ps-nuoret.fi/lappi

PIIRIJäRJESTöT

helsingin Perussuomalaiset Nuoret rywww.ps-nuoret.fi/helsinki

Uudenmaan Perussuomalaiset Nuoret rywww.ps-nuoret.fi/uusimaa

Varsinais-Suomen Perussuomalaiset Nuoret rywww.ps-nuoret.fi/varsinais-suomi

Satakunnan Perussuomalaiset Nuoret rywww.ps-nuoret.fi/satakunta

hämeen Perussuomalaiset Nuoret rywww.ps-nuoret.fi/hame

Pirkanmaan Perussuomalaiset Nuoret rywww.ps-nuoret.fi/pirkanmaa

Kymen Perussuomalaiset Nuoret rywww.ps-nuoret.fi/kymi

Etelä-Savon Perussuomalaiset Nuoretwww.ps-nuoret.fi/etela-savo

hAllITUS VUoDEllE 2013

heikki TamminenSaloheikki.tamminen@ps-nuoret.fi

Samuli VoutilaHelsinkisamuli.voutila@ps-nuoret.fi

heidi MäntyläRovaniemiheidi.mantyla@ps-nuoret.fi

Minna PartanenKajaaniminna.partanen@ps-nuoret.fi

Matias KvistVaasamatias.kvist@ps-nuoret.fi

Sami haukkaVantaasami.haukka@ps-nuoret.fi

Matti PinolaMerijärvimatti.pinola@ps-nuoret.fi

35

Ra

hv

as

2/2

013

irroita täytetty lomake. Sulje (mikäli näin haluat) ja laita poStiin, poStimakSu on makSettu puoleStaSi.

tait

a t

äS

tä

ja

nid

o k

iin

ni

Perussuomalainen

Tunnus 500 9637

00003 Vastauslähetys

Postimaksu

maksettu

Allekirjoita kansalaisaloite kieliopintojen valinnanvapauden puolesta ja liity yli

20 000 allekirjoittaneen joukkoon!

Jokaista tarvitaan. Pyydä myös perhettäsi ja kavereitasi mukaan aloitteeseen.

www.ruotsivapaaehtoiseksi.fi

Voit liittyä jäseneksi myös

osoitteessa www.ps-nuoret.fi

R u o t s i va l i n n a i s e k s i k a i k i l l a o p i n t o a s t e i l l a