HenkilökuvassaJussi Halla-aho

pankkiunioniHyvä, paHa

Kansankodin kuolinvuoteella

kansalliskonservatiivinen aikakauslehti

1 / 2013

SiSältö

Henkilökuvassa Jussi Halla-aho . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 4-7

Ruotsi hautasi Per Albin Hanssonin unelman . . . . . . . . . . . . . . . . . 8-11

Hyvä, paha pankkiunioni . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 12-13

Kataisen uusi liittovaltio . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 14-15

Kirja-, peli- ja baariarvostelut . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 16-17

Timo Soinin kolumni . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 18

Lähikuvassa rahvas: Laura Jokela . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 19

Adolf Ehrnrooth, suuri suomalainen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 20

Vieraskynä: Opintotuen palkkiomalli . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 21

Älyttömät sitaatit . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 22

Järjestöpalsta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 22

Yhteystiedot . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 23

Palvelukortti . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 23

JulkaisijaPerussuomalaiset Nuoret ryYrjönkatu 8-10 B 25, 6. krs00120 Helsinkiwww.ps-nuoret.fi

ISSN2323-6078

PäätoimittajaSimon Elo

AvustajatSimo GrönroosKalle PahajokiHannu NiemiSamuli VoutilaOskari JuurikkalaHilde MyrnesSebastian Tynkkynen

Graafinen suunnittelu ja taittoJanne Turunen

KuvatSimo GrönroosHarri LindellLehtikuva

KansikuvaHannes Heikura, HS/Lehtikuva

PainopaikkaTammerprint Oy

2

Ra

hv

as

1/2

013

Hyvä lukiJa,

pääkirJoituS

Perussuomalaiset Nuoret perustettiin virallisesti vuonna 2006, kun nuorisojärjestö kirjat-tiin yhdistysrekisteriin . Voi hyvällä syyllä sanoa, että siitä on tultu pitkälle . Kuuden vuoden aikana on ollut useita merkittäviä tapahtumia niin kotimaassa kuin ulkomailla . Kuuteen vuoteen mahtuu suomalaisten hermoja kiristänyt vaalirahakohu, Lähi-idän konfliktin lukuisat käänteet, Barack Obaman valtakausi, Yhdysvalloista levinnyt talouden taantuma, eurokriisi ja Suomessa yhdet eurovaalit ja kahdet presidentinvaalit, kuntavaalit sekä eduskuntavaalit . Jokaisissa vaaleissa Perussuomalaiset ovat ottaneet voiton . Puheenjohtaja Vesa-Matti Saarakkalan kaudella aloitettiin vahva työ järjestön perus-tuksien luomiseksi . Hallitustyöskentelyä hiottiin, poliittista linjaa luotiin ja piirijärjestöjä perustettiin . Saarakkala loi yhdessä silloisen hallituksen kanssa pohjan kaikelle sille, mikä voi nyt jäsenistämme näyttää itsestään selvältä . Kiitän Vesa-Mattia lämpimästi hänen nuorten hyväksi tekemästään työstä . Samalla haluan kiittää hallitusveteraani Teemu Lahtista ja pääsihteerin paikalta väistyvää Simo Grönroosia uupumattomasta puurtamisesta aatteen hyväksi . Perussuomalaisten Nuorten lehden ensimmäinen numero avaa uuden osan järjestön historiassa . Oma lehti vahvistaa järjestön itsetuntoa ja levittää laajalti viestiämme . Lehti on luonteva jatko viestinnälliselle kehitystyölle, joka alkoi järjestön uudesta periaateohjelmasta ja nettisivuista . Tarkoitus ei ole tuottaa yhtä haaleaa poliittista nuorten lehteä lisää Suomea korista-maan . Loimme kansalliskonservatiivisen aikakauslehden, jolle on maassamme tilausta, kun valtamedia on pääsääntöisesti liberaalia, oli kyse sitten arvoista, sosiaalikysymyksistä tai maahanmuuttopolitiikasta . Lehteä ei ole tarkoitettu vain nuorille, vaan kaikenikäisille kansalliskonservatiiveille . Maahanmuuttokriittisten puhemiehenä tunnetuksi tulleesta Jussi Halla-ahosta on useilla ihmisillä vahvoja mielipiteitä ilman että miestä juuri tuntevat tai ilman, että ovat lukeneet hänen kirjallista tuotantoaan . Länsinaapuri Ruotsia pidetään meillä ihmemaana, jonka kansankoti luo hyvinvointia ja iloisia ihmisiä . Lehtemme ensimmäinen numero tarjoaa vaihtoehtoisen näkökulman muun muassa näihin aiheisiin . Otan mielelläni vastaan kehitysehdotuksia, hyvälaatuisia artikkeleita ja mielipidekirjoituksia .

Antoisia lukuhetkiä toivottaen,

Simon EloPäätoimittaja, Perussuomalaisten Nuorten puheenjohtajasimon.elo@ps-nuoret.net

3

Ra

hv

as

1/2

013

4

Ra

hv

as

1/2

013

N

Pääsaatana imi Jussi Halla-aho ei jätä ketään kylmäksi.

Vihervasemmistolle Halla-aho on itse

pääsaatana, kun taas maahanmuutto-

kriitikoille hän on kunnioitettu idoli. Halla-ahosta

on kirjoitettu lehdissä palstametreittäin, ja hänen

ajatuksiaan on ruodittu esimerkiksi vuonna 2010

ilmestyneessä kirjassa Mitä Jussi Halla-aho tarkoittaa?

Vaikka Jussi Halla-ahosta on kirjoitettu paljon, on

mies kohujen takana jäänyt vähälle huomiolle.

Rahvaan henkilökuvassa Halla-aho valottaa yhteis-

kunnallisten näkemystensä lisäksi myös hieman

henkilöhistoriaansa ja yksityiselämäänsä.

Henkilökuvassa

Teksti: Simo Grönroos Kuvat: Harri lindell

Jussi Halla-aho

Tätä kampanja-kuvaa Halla-aho käytti pyrkiessään eduskuntaan vuonna 2011.

Jatkuu

5

Ra

hv

as

1/2

013

rahvas: Jytkyn jälkeen on median kiinnostus sinua kohtaan vähentynyt toimittajien saatua uusia kohteita, joihin he voivat purkaa perussuoma-laisvastaisia patoumiaan . Toimittajat käyttävät nyt osan ennen sinua vastaan suuntaamastaan energiasta kansanedustajien, kuten Teuvo Hakkaraisen ja James Hirvisaaren, lyömiseen, ja otsikoita revitään jopa eduskunta-avustajien ja piirihalli-tuksen varajäsenten kirjoituksista . Harmittaako?

Jussi Halla-aho: Henkilökohtaisella tasolla minua ei tietenkään harmita, jos toimittajat purkavat pahaa miel-tään välillä johonkuhun muuhun kuin minuun . Sen sijaan yleisellä tasolla masentaa suomalaisen poliit-tisen journalismin ala-arvoisuus . - Voidaan havaita, että lehtien pääkirjoitustoimittajat toistelevat vähintään kerran viikossa perussuo-malaisten pääsevän julkisuuteen vain muilla kuin poliittisilla teoillaan . Tämä on tietenkin kirjaimellisesti totta, mutta toisaalta tiedotus-välineet ovat itse vastuussa siitä, millaisia asioita ne nostavat otsikoi-hin . Perussuomalaisten poliittiset puheenvuorot, suulliset ja kirjalliset kysymykset sekä aloitteet vaietaan säännönmukaisesti kuoliaaksi, kun samaan aikaan toimittajat päivys-tävät yötä päivää erilaisten varaval-tuutettujen Facebook-seinillä uusien kohujuttujen toivossa .

rahvas: Nousit vuoden 2008 kunnallisvaalien jälkeen valtaisan mediakohun saattelemana yhdeksi valtakunnan tunnetuimmaksi poliit-tiseksi vaikuttajaksi . Miten intro-vertti tutkijanörtti on suhtautunut julkisuuden henkilönä olemiseen?

Jussi Halla-aho: Se on ollut kah-dessa suhteessa vaikeaa . Ensinnäkin, vastoin yleistä harhaluuloa, en pidä tuijoteltavana olemisesta enkä riitelemisestä . Toisaalta akateemisen taustani vuoksi minun on ollut han-kala tottua ympäristöön, jossa kaikki teeskentelevät tyhmempää kuin oikeasti ovat . Kaikki, mikä voidaan ymmärtää väärin, ymmärretään vää-rin . Välillä tuntuu, että toimittajat pitävät taidokasta väärinymmärtä-

mistä suoranaisena ammattihyveenä . Kun toimittajat ovat ymmärtäneet poliitikon sanomiset väärin, he tivaavat tältä kommenttia . Kun poliitikko kommentoi ja yrittää kertoa, mitä hän oikeasti tarkoitti, seuraavan päivän lehdet toitottavat, että ”Poliitikko selitteli!”

rahvas: Mitkä ovat olleet julkisuu-den hyvät ja huonot puolet?

Jussi Halla-aho: Poliitikolle tunnet-

alussa ja ehtinyt elää suomettunees-sa YYA-Suomessa . Miten vertaat nykyajan poliittista korrektiutta ja suomettumista?

Jussi Halla-aho: Juuri idänpolitiik-kaan liittynyt liturgia ja mennei-syyden korjaamattomat vääryydet aiheuttivat poliittisen heräämiseni 1980-luvun puolessavälissä . Noihin aikoihin George Orwellin teoksista ”1984” ja ”Eläinten vallankumous” tuli lempilukemistoani . Niitä voi

leen kuin naapureilleenkaan .

rahvas: Nuori Jussi Halla-aho tus-kin kuvitteli päätyvänsä politiikkaan ja kansanedustajaksi . Miksi nuori Jussi halusi tulla isona?

Jussi Halla-aho: Elämäni on aina ollut siinä mielessä haahuilua ja ajelehtimista, että mikään ala tai ammatti ei ole tuntunut kohtalon määräämältä . Päätyminen ensin tarjoilijaksi, sitten kielitieteilijäksi ja

tuus on tietysti tärkeää, koska ilman sitä hänestä tulee entinen poliitikko . Omalla kohdallani julkisuus on ollut pääosin kielteistä, mikä varsinkin alkuaikoina tuntui raskaalta . Lehtien otsikoissa ja palstoilla seikkaili naa-ma punaisena huutava, Halla-aho-niminen psykopaatti, josta en juuri tunnistanut itseäni . Nyttemmin tä-hän asiaintilaan on jo ehtinyt tottua . Toisaalta saan jatkuvasti palautetta ihmisiltä, jotka ovat synkän ennak-koluuloisina menneet itse tutustu-maan kirjoituksiini ja todenneet, että nehän vastaavat pitkälle heidän omia mielipiteitään . - Poliittisessa mielessä median harrastamasta hysteerisestä kuranhei-tosta on ollut minulle erityisesti ja perussuomalaisille yleisesti pelkkää hyötyä . Kaikkien sota yhtä vastaan tympäisee suurta osaa ihmisistä ja tekee heidät uteliaiksi . He ymmärtä-vät, että jos perussuomalaiset olisivat oikeasti sellainen pellepuolue ja minä sellainen pellepoliitikko kuin lehdet antavat ymmärtää, meidän vastustamiseemme ei käytettäisi aivan näin paljon voimavaroja .

rahvas: Olet syntynyt 1970-luvun

edelleen suositella kaikille, koska niiden opetukset soveltuvat erin-omaisesti myös Suomen ja Länsi-Euroopan nykyiseen henkiseen ilmastoon . - Maahanmuuttokeskustelua kahlitsee laadullisesti samanlainen tabujärjestelmä kuin Neuvostolii-ton ja Suomen suhteita koskevaa keskustelua kahlitsi 80-luvun lopulle asti . Ylistetään ja väitettiin hyväksi sellaista, minkä jokainen täysjärki-nen näki ja ymmärsi huonoksi ja vahingolliseksi . - Suurimpana erona näen sen, että YYA-hyssyttely ei koskaan saa-vuttanut samanlaista totaalisuuden tasoa kuin monikulttuurikorrek-tius . Neuvostoliittoon kohdistuvaa kritiikkiä saattoi olla vaikea saada julkaistuksi, ja se herätti raivoisia vastareaktioita, mutta kriitikoiden ei tosiasiallisesti tarvinnut pelätä joutu-vansa esimerkiksi käräjille Neuvosto-liiton loukkaamisesta . Maassamme ehkä vallitsi jonkinlainen hiljainen yhteisymmärrys siitä, että Neuvos-toliittoa mielistellään geopoliittisten realiteettien vuoksi, ei siksi, että Neuvostoliitto oikeasti olisi kovin hyvä maa sen paremmin kansalaisil-

lopulta poliitikoksi on tapahtunut suunnittelematta ja lähinnä siksi, että olen ollut oikeassa (tai väärässä) paikassa oikeaan aikaan . Edustan koulukuntaa, jonka mielestä mikä tahansa työ, jätteenkuljetuksesta teologiaan, on mielenkiintoista, kun siihen ryhtyy paneutumaan . Arvos-tan kaikkea työtä ja tekemistä . Tässä ajassa minua häiritsee se, että kaikki pyrkivät pakonomaisesti ylöspäin sen sijaan, että kehittäisivät itseään paremmiksi siinä, mitä parhaillaan tekevät .

rahvas: Ei tarvitse olla talousnero ymmärtääkseen, että maailmanta-lous on ajautumassa ennennäke-mättömään lamaan ja pahimmat tuomiopäivän profeetat puhuvat jopa nykyisen talousjärjestelmän romahtamisesta . Millaista oli nuoren miehen valmistua koulusta lama-ajan Suomeen?

Jussi Halla-aho: Kävin laman edellä iltalukiota ja samalla osa-aikaisesti töissä erään suuren organisaation huollossa . Varsinkin suorittavassa portaassa työtä sai 80-luvun lopulla suunnilleen kävelemällä ovesta

Kampanjasuunnittelua kesälla 2010.

6

Ra

hv

as

1/2

013

sisään . Tuntui, että maailma kääntyi päälaelleen yhdessä yössä, kun työ-paikkatiedusteluihin vastattiin, että ”älä unta näe” . Nykyään ongelmat ovat sikäli toisen näköisiä, että vaikka työtä sinänsä on paljonkin tarjolla, se vaatii yhä erikoistuneem-paa osaamista suorittavan työn poistuessa ja poistuttua matalampien kustannusten maihin .

rahvas: Työskentelit 90-luvun alkupuolella baarimikkona . Mikä on nykyään suhteesi alkoholiin?

Jussi Halla-aho: Lopetin alkoholin käytön kokonaan vuoden 2009 lopussa, joskin se oli vähentynyt melko olemattomiin jo kymmenen vuotta sitten lasten syntymisen myö-tä . Sittemmin olen ottanut mitään kerran tai kaksi . En pidä alkoholin mausta, humalasta enkä krapulasta . Ainoa juoma, jota välillä kaipaan, on tequila .

rahvas: Tupakka maistuu kuitenkin vielä, mitä mieltä olet tupakkalain kiristyksistä?

Jussi Halla-aho: Periaatteessa en pidä siitä, että julkinen valta tunkeutuu ihmisten yksityiselä-mään . Toisaalta koska Suomessa on verorahoitteinen julkinen tervey-denhoito, huonot elämäntavat eivät välttämättä ole pelkkä yksityisasia . Tupakka, alkoholi ja ylipaino syn-nyttävät valtavia kustannuksia ja alkoholi lisäksi muita lieveilmiöitä . Mielestäni on paikallaan rohkaista, kannustaa ja jopa pakottaa ihmisiä elämään terveellisemmin .

rahvas: Sinua on julkisuudessa

tituleerattu milloin rotutohtoriksi ja milloin fasistiksi . Totuus on kuiten-kin varsin toinen . Oliko kaltaisellesi pitkätukkasivarille suuri kynnys lähteä vuosituhannen taitteessa mukaan maahanmuuttokriittiseen liikkeeseen?

Jussi Halla-aho: Se oli silmiä avaava kokemus . Yhtäältä olin yllättynyt siitä, että lähemmässä tarkastelussa maahanmuuton todellisuus meillä ja maailmalla ei lainkaan vastannut ”virallista totuutta” . Toisaalta ne ihmiset, jotka suhtautuivat moni-kultturismiin ja maahanmuuttoon varauksellisesti ja joihin muun muassa Suomen Sisun puitteissa tu-tustuin, eivät hekään vastanneet sitä kuvaa, jota valtavirtamedia heistä oli rakennellut . Mitään varsinaista ideologista kuperkeikkaa en tehnyt enkä joutunut tekemään . Useimpi-en ihmisten tavoin en vain pitänyt maahanmuuttoa erityisen tärkeänä yhteiskunnallisena tai taloudellisena kysymyksenä . Useimpien ihmisten tavoin uskoin, että maahanmuu-tosta ovat poliittisena kysymyksenä kiinnostuneet vain Pekka Siitointa muistuttavat tyypit . Olin kummas-sakin suhteessa väärässä .

rahvas: Olet itse suorittanut siviilipalveluksen . Mitä tuumaat Perussuomalaisten Nuorten vasta julkaistussa periaateohjelmassa esitetystä kannasta, jonka mukaan sekä miehille että naisille pitäisi olla pakollinen kansalaispalvelus?

Jussi Halla-aho: Vain miehiä koskevan maanpuolustusvelvolli-suuden takana on kai aikanaan ollut se ajatus, että naisilla on muita,

En pidä alkoholin

mausta, humalasta

enkä krapulasta.

Ainoa juoma, jota

välillä kaipaan,

on tequila.

Suomalaisessa musiikissa arvostan hyvän säveltämisen yhdistymistä hyviin sanoituksiin . Esimerkkejä tällai-sesta ovat Teräsbetoni, Y .U .P ., Maija Vilkkumaa ja Chisu .

rahvas: Netissä on kiertänyt vanha Hyvinkään Sanomien artikkeli, jossa kerrotaan yrittäjäiltaan osallistuneen nuoren Jussi Halla-ahon väläytelleen liikeideaa pornopuodin perusta-misesta . Miten olet eduskunnassa edesauttanut pk-yrittäjien asemaa?

Jussi Halla-aho: En voi väittää omistautuneeni pk-yrittäjien ja jon-kin muun yksittäisen ryhmän etujen ajamiselle . Pikemminkin minua kiinnostavat yleisesti yhteiskuntaan ja veronmaksajien rahoihin kohdis-tuvat ilmiöt . - Se, että pornokauppa jäi aika-naan perustamatta, on ehkä jäänyt vähän kaivelemaan .

rahvas: Valintasi Korkeasaaren joh-tokuntaan neljä vuotta sitten herätti suuria tunteita . Miten Korkeasaaren apinat tällä hetkellä voivat?

Jussi Halla-aho: Ihan hyvin ne voi-vat . Tosin en aina ole varma, onko häkkiin pantu oikeat apinat .

rahvas: Kummasta paikasta uskoisit suuremmalla todennäköisyydellä löytäväsi intelligenttiä juttuseuraa, Korkeasaaren apinatalosta vai nykyi-sestä työpaikastasi Arkadianmäellä?

Jussi Halla-aho: Hohoo . Tarkoituk-sellista väärinymmärtämistä ja pahaa tahtoa todennäköisesti esiintyy vähemmän siellä apinatalossa .

ennen kaikkea lapsiin ja perheeseen liittyviä, kansakunnallisia velvoit-teita . Koska lasten synnyttäminen kuitenkin on nykyään naisen vapaan tahdon varassa, asevelvollisuuden laajentaminen tai uudenlaisen kansalaispalvelun luominen olisi varmaankin perusteltua .

rahvas: Vaikka intti jäi väliin, niin aseet ovat tulleet sinulle tutuksi into-himoisen aseharrastuksen kautta . Miten päädyit aseharrastuksen pariin?

Jussi Halla-aho: Ammuntaharrastus alkoi sekin vahingossa ja sattumalta vuonna 2001, kun menin mielijoh-teesta kaverin perässä Albertinkadun radalle tutustumiskäynnille . Sittem-min harrastus on laajentunut muun muassa toiminnallisiin lajeihin, kuten IPSC:hen (practical shooting) ja SRA:han (sovellettu reserviläis-ammunta), perinneaseammuntaan, metsästykseen sekä asehistoriaan ja -teknologiaan .

rahvas: Olit nuorena hevibändi Blashemian kantavia voimia . Pitä-vätkö sitkeästi liikkuvat huhut Blas-hemian come-backistä paikkansa?

Jussi Halla-aho: En ole kuullut tällaisista huhuista, mutta en pitäisi todennäköisenä . Pysyisikö plektra-kaan enää kädessä .

rahvas: Minkälaista musiikkia Jussi Halla-aho nykyään kuuntelee?

Jussi Halla-aho: Enimmäkseen mutta ei yksinomaan metallia . Vanho-ja suosikkeja ovat esimerkiksi Bathory ja Metal Church, vähän uudemmista System of a Down ja Rammstein .

Pornokauppiaaksi yrittäjäkurssilta vuonna 1992.

7

Ra

hv

as

1/2

013

Näin määritteli ruotsalaisen kansankodin isäksi kutsuttu, pitkäaikainen pääministeri ja sosiaa-lidemokraattisen puolueen puheenjohtaja Per Albin Hansson (1885–1946) yhteiskunnalliset tavoitteensa 1920-luvulla .

Ruotsi tuo useille suomalaisille mieleen hyvin-voivan ja vauraan Pohjoismaan, mutta onko se koko totuus? Keskustelin Ruotsin yhteiskunnan tilasta kolmen yhteiskunnallisesti aktiivisen ruotsalaisen kanssa . Miten he kokevat isän-maansa Ruotsin?

Yllätyin vaatimuksesta, että haastateltavia ei saa tunnistaa tästä jutusta . Nimettömyys on eh-doton . Vaatimus ei liity lehteen, vaan pelkoon siitä, että kritiikin esittäminen ruotsalaisesta yhteiskunnasta saattaisi heidät vaikeuksiin työssään ja lähipiirissään . Kutsun heitä nimillä Lars, Johan ja Ulla-Maj . Heitä pelottaa, vaikka Ruotsia pidetään yhtenä maailman vapaamieli-simmistä maista .

Ruotsin valtio on virallisesti perustuslaillinen monarkia, jonka muodollinen päämies on

kuningas . Poliittista valtaa kuninkaalla ei ole . Lainsäädäntövaltaa käyttää Ruotsin valtiopäivät (ruotsiksi riksdag) . Valtiopäivillä on 349 jäsentä – vertailukohtana Suomen eduskunnassa on 200 jäsentä .

Larsin mielestä ruotsalaiset poliitikot ovat valehtelijoita ja varkaita . Hänen mukaansa ruotsalaisille sanottiin, että Euroopan unionin jäseneksi liittyminen ei tarkoittaisi liittovaltiota . ”Ja ruotsalaiset yhtiöt myydään pilkkahintaan ja Euroopan vakausmekanismiin laitetaan

” Kodin perusta on yhteisöllisyys ja myötätunto. Hyvä koti ei tunne muutamia etuoikeutettuja tai syrjittyjä, ei lellikkejä eikä lapsipuolia. Siellä kukaan ei katso toista alaspäin. Siellä kukaan ei yritä

hankkia itselleen etuja toisten kustannuksella, vahva ei lannista eikä ryöstä heikkoa.”

” Suureen kansan- ja kansalaiskotiin sovellettuna tämä tarkoittaa kaikkien sosiaalisten ja taloudellisten raja-aitojen hävittämistä, niiden, jotka nyt jakavat kansalaiset etuoikeutettuihin ja

syrjittyihin, hallitseviin ja riippuvaisiin, ryöstäjiin ja ryöstettäviin.”

ruotsi hautasi per albin Hanssonin unelman

Kansankodin kuolinvuoteella

Teksti: Simon Elo

8

Ra

hv

as

1/2

013

järjettömiä summia rahaa”, Ulla-Maj sanoo . Eurokritiikille on sijaa jopa kruunua käyttäväs-sä maassa .

Sosialistinen unelma

Lienee parasta mennä hieman ajassa taaksepäin . Toinen maailmansota muutti Euroopan kartan ja vaikutti ratkaisevasti yhteiskuntien kehi-tykseen . ”Ruotsilla oli valtava etulyöntiasema . Koko Eurooppa oli raunioina, mutta Ruotsin teollisuus ja väestö eivät olleet kokeneet mene-tyksiä . Meidän ei täytynyt luovuttaa hehtaaria-kaan maatamme tai maksaa sotakorvauksia”, Lars kertaa maansa historiaa .

Sosiaalidemokraatit istuivat hallituksessa vuo-desta 1932 vuoden 1976 valtiopäivävaaleihin asti, paitsi lyhyen ajan kesällä 1936 . Vuonna 1982 sosiaalidemokraatit saivat hallitusvaltansa takaisin ja säilyttivät sen valtiopäivävaaleihin 2006 asti, paitsi vuosina 1991–94, kun maata

johti porvarillinen koalitiohallitus . Ruotsin nykyinen hallitus koostuu porvarillisesta liittoumasta (Allians för Sverige), jonka suurin puolue on maltillinen kokoomus . Puolueen puheenjohtaja Fredrik Reinfeldt on Ruotsin pääministeri .

Vahvalla sosiaalidemokraattisella puolueella oli tunnuslauseena, että työläisten tulisi tehdä velvollisuutensa, mutta myös vaatia oikeuksi-aan . Ja oikeuksia ruotsalaiset saivat . Maailmalla Ruotsi tunnetaan erityisesti hyvinvointiyhteis-kuntamallista, jota ruotsalaiset ovat kutsuneet kotoisasti ”kansankodiksi” (folkhemmet); nimitys liitetään Ruotsiin yhtä tiukasti kuin Ikea, hapansilakka ja snapsilaulut .

Kolmikko kertoo kuin yhdestä suusta ruotsalai-sen kansankodin menestystarinan . ”Ruotsalaiset olivat ahkeraa ja tunnollista väkeä, mutta myös vaativat oikeuksiaan”, Ulla-Maj sanoo . Haasta-teltujen mukaan Ruotsi oli aikanaan maa, jossa

pystyi liikkumaan turvallisesti iltaisin ja joka puolusti kansainvälisillä areenoilla oikeutta . ”Ruotsalaisuus tarkoitti ruotsalaista käytöstä ja sitä, että henkilö nähtiin muiden ja oman itsensä silmin ruotsalaisena” .

Kylmän sodan vuosina Ruotsi vaurastui ja varaus jaettiin suhteellisen tasaisesti . ”Jotkut sen ajan hy-veet ovat vielä voimassa, mutta eivät kovin useat . Työn arvostus on kadonnut ja vapaan liikkuvuu-den laki vuodelta 2008 toi Ruotsissa useille aloille käytännössä orjatyön”, Johan arvostelee .

Jatkuu

9

Ra

hv

as

1/2

013

Ennusteen mukaan Ruot-siin muuttaa vuonna 2013 180 000 ihmistä ulkomailta . Merkittävä

osa muuttajista on humanitaarisia pakolaisia ja muslimeja . Ruotsi on Euroopan islamilaistuneimpia maita – noin viisi prosenttia väestöstä eli 450–500 000 ihmistä on virallisten tietojen mukaan muslimeita . Ruotsalaisten tarjoama määritte-ly monikulttuurisuudelle on perin-teinen – se on ajatus, jonka mukaan yhden kansallisvaltion sisällä on oltava useita erilaisia kulttuureja . Yleiseksi mielipiteeksi on Ruotsissa nostettu ”erilaisuus on voimavara”, mutta Ulla-Maj ei niele väitettä . ”Meille sanottiin lapsena että koti-maamme on harmaa ja tylsä paikka, joka muuttuisi jännittäväksi kun siihen tuodaan uusia kulttuureja . Se ei tietenkään pitänyt paikkaansa .” Kulttuurinen muutos ei ole miellyttänyt kaikkia vasemmis-tolaisiakaan . Tukholman Tenstan lähiössä kasvanut kurditaustainen Nalim Pekgul toimi sosiaalidemo-kraattien kansanedustajana vuosina 1994–2002 . ”Ihmiset käyttävät isla-mia keinona etääntyä ruotsalaisesta yhteiskunnasta”, hän totesi New York Timesin haastattelussa vuonna 2006 . ”Kymmenen vuotta sitten kun olin kansanedustaja, ihmiset halusivat katsoa minua pienimpi-enkin kaapeliasemien kautta . Nyt kun olen päässyt suuriin, kansallisiin ohjelmiin, ainoastaan yksi tai kaksi ihmistä sanoo nähneensä minut .

Kaikki muut katsovat Al Jazeeraa .” Yhtenä esimerkkinä kulttuurises-ta muutoksesta Lars, Johan ja Ulla-Maj pitävät tuoretta uutista, jonka mukaan Tukholmassa sijaitseva mos-keija alkaa kuuluttaa rukouskutsuja minareetista . Huomautan, että se

halveksitaan ruotsalaisen yhteiskun-nan tärkeimpiä arvoja . Esimerkiksi Jugoslavian hajoamissotien aikana Ruotsiin tuli Balkanilta paljon pa-kolaisia ja heidän joukossaan myös kovan luokan rikollisia . ”Jugomafia” on tunnettu käsite . Rikollisjengit

hankkivat maahanmuuttajalähiöiden nuoria jäsenikseen . Ruotsalainen ryöstöihin ja kiris-tyksiin erikoistunut Black Cobra -jengi on jo levinnyt Suomeen . Neljä Lähi-idästä kotoisin olevaa henkilöä, joista kolme asuu Ruotsissa ja yksi on Black Cobran jäsen, tuomittiin maaliskuussa Varsinais-Suomen kä-räjäoikeudessa vankeusrangaistuksiin laittoman maahantulon järjestä-misestä . Turun Sanomien mukaan nelikko auttoi lokakuussa 2010 Tukholmasta Turkuun iranilaismie-hen, jolla ei ollut maahantuloon oi-keuttavaa passia, muuta matkustus-asiakirjaa, viisumia tai oleskelulupaa . Salainen organisaatio oli järjestänyt miehen Iranista Euroopan halki Göteborgiin . Iranilainen maksoi salakuljettajille matkastaan Iranista Suomeen noin 12 000 euroa . Aiempi laki ja järjestys on

korvattu viidakon lailla, jossa vain vahvimmat selviytyvät – rikollisjen-git selvittelevät välejään isoimmissa kaupungeissa joka viikko, ja usein välienselvittelyt tapahtuvat asein kes-kellä kaupunkia vaarantaen sivullis-ten hengen . Nuorisojengit polttavat

öisin autoja . Poliisin ja palokunnan kimppuun hyökätään .

uuden ruotsin pääkaupunki

Malmö on Ruotsin kolmanneksi suurin kaupunki ja usealla mitta-puulla esimerkki ruotsalaisen moni-kulttuurisuuspolitiikan epäonnistu-misesta . Sydsvenskanissa toukokuus-sa julkaistun tutkimuksen mukaan viimeisten kahdenkymmenen vuo-den aikana töitä tekemättömän tai opiskelemattoman väestön määrä on Malmön työikäisen väestön keskuu-dessa on noussut 13,9:stä yli 24:ään prosenttiin . Joka neljäs malmöläinen ei tee kaupungin silmin katsoen yhtään mitään . Johanin mukaan koulut ovat nykyään enemmän poliittisia hauto-moita kuin todellisia sivistyslaitoksia . Lars väittää, että ”kouluja jäytä-

on ensimmäinen laatuaan Ruotsissa, mihin Johan toteaa tuntevansa kuin maa valloitettaisiin . ”Minareetit ja rukouskutsu ovat vain islamilaisen kulttuurin traditioita, niillä ei ole uskonnollista merkitystä . Minareetin rakentaminen on vain tapa näyttää valtaa”, hän kritisoi .

rikollisten koti

On tutkimatta, miten harjoitettu maahanmuuttopolitiikka muuttaa käsitystä yhteisvastuullisesta ruot-salaisesta kansankodista . Kolmikon mukaan Ruotsin muuttuminen ”oikeasti monikulttuuriseksi yhteis-kunnaksi” on näkynyt sosiaalisina ongelmina ja lisääntyvänä rikolli-suutena . ”Turvallinen, tasa-arvoinen ja oikeudenmukainen maa, jossa kasvoimme, on poissa”, Lars lataa . Tietyissä piireissä suorastaan

”Kaikkien saavutuksiensa jälkeen Ruotsi tuntee olonsa sairaaksi ja kaikki hänen

kaverinsa neuvovat häntä ottamaan itseään niskasta kiinni, mutta heidät syrjäytetään marginaaliin”

10

Ra

hv

as

1/2

013

vät uhkailu, väkivalta ja kiristys” . Tilastot ainakin suurista kaupun-geista tukevat väitettä . Metro-lehden mukaan viime vuonna Malmön po-liisille tehtiin 2 654 rikosilmoitusta kaupungin kouluissa tai niiden välit-tömässä läheisyydessä tapahtuneista

tunnelmineen ja jatkuvine palo-hälytyksineen anarkiaksi . Alueen Rosengårdsskolan on Aftonbladetin mukaan viime vuonna arvioitu Ruotsin huonoimmaksi kouluksi, jos katsotaan todistusten keskiarvoja ja oppivelvollisuuden läpäisemisastetta .

yhden nykyajan kovimmista vitsa-uksista – terrorismin . Islamisti teki kaksi vuotta sitten itsemurhaiskun Tukholmassa yhdellä kaupungin vilkkaimmista ostoskaduista . Onneksi miehen kuudesta putkipommista vain yksi räjähti ja surmansa sai vain tekijä . Suomi tuntuu antavan nyt Ruotsin kansankodille saattohoitoa . Suomessa julkinen keskustelu ruot-salaisen yhteiskunnan tilanteesta on erittäin vähäistä . Jotain on Suomessa pakko tehdä, tai Tukholman pommi voisi aivan hyvin olla meidän ovel-lamme . Jos Per Albin Hansson näki-si, miten kansankodissa eletään Malmön, Göteborgin, Tukholman ja monien muiden kaupunkien maahanmuuttajavaltaisissa lähiöissä, hän järkyttyisi . Olisi mielenkiintois-ta kuulla, kuinka nykyiset demari-johtajat perustelisivat kansankodin nykytilan Hanssonille . ”Isäntämaalla täytyy olla tiukka ja selkeä kuva maan kulttuurista ja arvoi-sta, jotta integroituminen ympäröi-vään yhteiskuntaan on mahdollista”, Johan vaatii . Maahanmuuton täytyy hänen mukaansa olla pientä ja kult-tuurisesti samankaltaisilta alueilta . ”Ruotsiin tulevat maahanmuut-tajat ymmärtävät täydellisesti sen, että ruotsalainen järjestelmä on pys-tytetty tasa-arvon perustalle, mutta he ovatkin päättäneet, ettei tämä jär-jestelmä sovi erityisen hyvin heille”, yhdysvaltalainen toimittaja Christo-pher Caldwell on kirjoittanut . Suomella on vielä toivoa, jos

Haastatellut ruotsalaiset haluavat pysyä nimettöminä, koska pelkäävät vastatoimia koulussa, töissä tai sosi-aalisessa elämässä, jos heidän tiede-tään kritisoivan maahanmuuttopoli-tiikkaa ja ruotsalaisen yhteiskunnan nykytilaa . Ruotsissa on ollut useita tapauksia, joissa henkilö on erotettu työstään tai joutunut pahoinpitelyn kohteeksi, koska on puhunut Ruot-sin nykyistä monikulttuurisuuspoli-tiikkaa vastaan .

vain ymmärrämme tehdä oikeat ratkaisut . Kansainvälisesti arvostet-tu ruotsalainen terrorismintutkija Magnus Ranstorp on todennut, että ”Suomi on sitä, mitä Ruotsi oli en-nen: rauhaisa poukama myrskyisässä maailmassa” .

tapauksista . Ilmoitetuista tapauksista kaksisataa oli pahoinpitelyjä . Todellisuudessa tapausten määrä saattaa Malmön alueella olla paljon suurempi, sillä jotkin koulut yrittä-vät itse selvitellä tapauksia rikosil-moituksen tekemisen asemesta . Kyse ei ole mistään pikkurikoksista, sillä kiristykset, raiskaukset ja aserikokset eivät ole harvinaisuuksia ilmoi-tusten joukossa . ”Meillä oli suuria ongelmia ulkopuolisten kanssa, jotka tulivat kouluun ryöstämään ja hakkaamaan oppilaita”, kertoi Augustenborgsskolanin yläasteen rehtori Metro-lehdelle . Sanomalehti Skånska Dagbla-det uutisoi toukokuussa Malmön maahanmuuttajavaltaisen Rosengår-din lähiön opettajista, joista useat hakevat epätoivoisesti uusia töitä . He etsivät ulospääsyä työympäris-töstä, jota he kuvailevat mellakka-

isoveli harhateillä

Ruotsi on ollut Suomelle perintei-sesti kuin isoveli, jonka toimintaa on seurattu ihaillen ja sitä matkien . Ulla-Maj ja Lars tyrmäävät ajatuksen siitä, että Suomen on syytä seurata Ruotsin mallia . ”Kaikkien saavutuk-siensa jälkeen Ruotsi tuntee olonsa sairaaksi ja kaikki hänen kaverinsa neuvovat häntä ottamaan itseään niskasta kiinni, mutta heidät syrjäy-tetään marginaaliin”, Ulla-Maj sanoo surullisena . ”Isoveljestä olisi voinut tulla vaikka mitä, mutta nyt se ansaitsee vain sääliä . On paras valmistautua isoveljen hautajaisiin . Suomella on toivoa, koska se on kansallisvaltio, jolla on kansallinen identiteetti . Ruotsi on enää vain erilaisten ryh-mien hallintolääni”, Lars päättää . Ruotsi on saanut kokea myös

11

Ra

hv

as

1/2

013

pankkiunioni

pankkiunioni on siitä mielenkiintoinen eh-dotus, että se ei tarjoa velkakriisiin ratkaisuksi

pelkästään entistä isompaa velkara-hoitteista tukisinkoa . Vaikka pank-kiunionin aikataulu on viivästynyt, EU:n komission puheenjohtaja José Manuel Barroso on julistanut sen askeleeksi EU:n integraation syven-tämisessä kohti liittovaltiota . Siksi pankkiunionia on syytä tarkastella kriittisesti .

kykenee pitämään kriisimaiden jälkimarkkinakorot kurissa, antaa se niille aikaa tehdä vaadittavia talou-dellisia uudistuksia . Esimerkiksi Italian on katsot-tu olevan kykenevä selviytymään valtavasta velkataakastaan siksi, että puolet maan velasta on kotimaista . Maa ei silti kestä pitkäaikaisesti kriisirajaa hipovia valtionlainan korkoja . Jo pelkkä uhka italialaisten pankkien kaatumisesta valtion syliin saattaisi riittää markkinoiden luotta-

leijuu kuitenkin tummia pilviä . Euroopan komissio julkaisi hiljattain tiekartan kohti pankkiunionia; siinä moni alkuperäisistä pankkiunionin osista on lykätty tulevaisuuteen ja toteutuvia osia vesitetty oleellisesti . Pääsyy suunnitelmien hidastumiseen lienee Saksan halu saada erävoitto sen vastustettua yksin EKP:n rajoit-tamatonta euromaiden velkakirjo-jen ostoa jälkimarkkinoilta . Myös valvonnan siirtäminen uudelle viran-omaiselle viivästetyllä aikataululla on

on helppo huokaista helpotuksesta, kun uhka velkojen yhteisvastuusta väistyy, on syytä kysyä, voisiko Saksan ottama erävoitto tässä asiassa olla menetys Suomelle . Pankkiunionia on kritisoitu pääosin sen vuoksi, että se on nähty uutena keinona laajentaa yhteisvas-tuuta euroalueen pankkien tappiois-ta . Toimintakykyinen valvonta- ja resoluutioviranomainen voitaisiin kuitenkin nähdä hyvinkin perussuo-malaisena linjauksena . Pitkällä ai-

Mikä ihmeen pankkiunioni

Komission esittämä pankkiunio-nisuunnitelma rakentuu neljästä pylväästä: yhteisestä pankkeja koskevasta säännöstöstä, EKP:n alaisuuteen keskitetystä valvonta-viranomaisesta, yhteisvastuullisesta talletustakausjärjestelmästä sekä yhteisistä pelisäännöistä ongelmiin ajautuneiden pankkien selvittämises-sä . Kehitys on jatkoa toimille, jossa muun muassa pankkeja ja kansallista talletussuojaa koskevaa lainsäädän-töä on harmonisoitu . Toiveissa on, että katkaisemal-la velkaisten rahoituslaitosten ja kriisimaiden välinen kohtalonyh-teys voidaan pysäyttää velkakriisin leviäminen . Esimerkiksi Ranskan velkakirjojen hinnoittelu kertoo, että markkinoiden luottamus ei pohjau-du puhtaasti taloudellisten tilastojen tarkasteluun . Jos pankkiunioni

muksen hupenemiseen ja hallinnasta karkaaviin jälkimarkkinakorkoihin . Konkreettinen esimerkki on Irlannin pankkiensa pelastamisesta johtunut nopea romahtaminen talouden mallimaasta eurotukiasiakkaaksi .

Synkät pilvet pankki-unionin yllä

Saksa on asettanut toimivan pankkivalvonnan ehdoksi sille, että pysyvälle vakausmekanismille EVM:lle voidaan myöntää oikeus rahoittaa suoraan pankkeja . Ei liene sattumaa, että ensiaskel kohti pankkiunionia on vuoden 2013 tammikuussa aloittava euroalueen yhteinen valvontaviranomainen, jonka valvontaan euroalueen pankit siirtyvät vaiheittain . Kaikki pankit tulevat valvonnan piiriin vuoden 2014 alusta . Pankkiunionisuunnitelman yllä

mieleen Saksalle, joka on vastusta-nut ajatusta, että uusi viranomainen alkaisi heti valvoa kaikkia euroalu-een pankkeja . Myös viranomaisen mandaatti kapeni suunnitellusta . Valvontavi-ranomaiselle haluttiin antaa mer-kittävät valtuudet hallita horjuvia pankkeja, esimerkiksi vaatia oman pääoman kasvattamista, pilkkoa pankkeja ja siirtää huonot osat eri-tyisen roskapankin alle ja tarvittaessa jopa ajaa pankkeja alas . Sen lisäksi kunnianhimoinen suunnitelma eu-roalueen yhteisestä talletussuojajär-jestelmästä on kadonnut tiekartalta .

palautetaan rahamarkkinoille oikeus epäonnistua

Suomi on kriisin alusta saakka myötäillyt Saksaa, mutta maidem-me tilanteet eroavat eniten juuri pankkiemme riskien osalta . Vaikka

kavälillä se voisi lievittää eurokriisiä keinoin, jotka eivät suoraan johda kansallisen suvereniteetin kapenemi-seen ja liittovaltioon . Se olisi voitto suomalaiselle veronmaksajalle . Surkeasti epäonnistuneet pank-kien stressitestit osoittavat, että yh-teiseurooppalaisen pankkivalvonnan tehostamiselle on tarvetta . Selvät ennalta laaditut säännöt ja laajat valtuudet kriisipankkien ongelmien ratkaisuissa mahdollistaisivat myös todellisen sijoittajavastuun toteu-tumisen . Kun yksikään pankki ei ole liian suuri kaatumaan, voidaan pankeille palauttaa oikeus epäonnis-tua – hallitusti .

Ei velkojen yhteisvastuulle

Pankkiunionin toinen tukijalka on valtiot kaatuvien pankkien pelasta-misesta vapauttava euroalueen yh-teinen talletussuoja . Talletussuojan

Euroopan keskuspankin pääjohtaja Mario Draghi piti

toukokuussa puheen, jossa hän peräänkuulutti euro-

alueelle pitkän aikavälin visiota, jonka osana Draghi

näki pankkiunionin muodostamisen. Pankkiunioni

on yhteisnimitys kokoelmalle toimia, joilla halutaan

tehostaa pankkien valvontaa ja kat-

kaista pankkien ja valtioiden talou-

dellinen kytkös, joka on merkittävä

tekijä eurokriisin leviämisessä

maasta toiseen.

Hyvä, paHa

12

Ra

hv

as

1/2

013

pankkiunioni

rahoittamiseksi Euroopan komissio on ehdottanut perustettavaksi rahas-ton, jonka pääoma olisi 1,5 % sen turvaamista talletuksista . Tuolloin euroalueen 35 suurimman pankin talletussuojatarpeet olisivat noin 55 miljardia euroa ja kaikkien euroalu-een pankkien noin 107 miljardia euroa . Tuo summa voitaisiin rahoit-taa kymmenen vuoden kuluessa pankeilta kerättävillä riskiperusteisil-la talletusvakuutusmaksuilla . On tiedossa, että kansalliset

mutta myös yritysten ja yksityisten henkilöiden paisuneen velkaantu-misen, johon pankkiunioni ei tarjoa mitään ratkaisua . Kriisimaiden ylivelkaantumisen taustalla ovat eteläisen ja pohjoi-sen euroalueen sovittelemattomat kilpailukykyerot, jotka yhdistettynä euroalueen yhtenäiseen, liian alhai-seen korkotasoon johtivat euroalu-een reunamaiden velkaantumiseen . Reunamaiden velkarahoitteinen kysyntä puhalsi valtavan asunto-

landesbankit . On kuitenkin nähty, että pienikin pankki voi laukaista ket-jureaktion, jonka seurauksena voi olla luototuksen täydellinen jäätyminen . Historian valossa on kyseen-alaista, onko pankkiunionilla realistisia mahdollisuuksia parantaa pankkien valvontaa . Taloussano-mien toimittaja Jan Hurri vertaa tilannetta Yhdysvaltoihin, jossa kaikki ehdotetun pankkiunionin keinot ovat jo käytössä, ja toteaa, että pankkiunioni ei ole suinkaan

sia pankkeja, ilman että Ruotsilla on äänioikeutta sen päätöksenteossa .

lopetus

Pankkiunionilla on alusta saakka ol-lut mittava määrä vastustajia . Saksa ei pidä ajatuksesta, että yhteisvas-tuullista velkataakkaa kasvatettaisiin tai että sen huonokuntoisia pankkeja alettaisiin valvoa keskitetysti . Fi-nanssiala ja pankit eivät ole innos-tuneita kantamaan vastuuta toisten

talletussuojat eivät yksistään kykene turvaamaan keskisuuren pankin kaatumisen aiheuttamia kuluja . On arvioitu, että suunniteltu rahasto kykenisi turvaamaan yhden suuren tai kahden tai kolmen keskikokoisen pankin kaatumisen . Kansallisilla takausjärjestelmillä on yleensä viime kädessä valtion takaus . Vastaavasti yhteiseurooppalaisessa takausjärjes-telmässä viimeisenä takaajana on ehdotettu käytettävän Euroopan vakausmekanismia .

pankkiunionin ongelmat

Pankkiunionin kannattajat antavat mielellään ymmärtää, että yli rajojen toimivat huonokuntoiset pankit ovat kriisin tartuntamekanismi, joka poistamalla kriisi taltutetaan . Tämä on tarkoitushakuinen tulkinta, joka häivyttää näkyvistä kriisin todelliset syyt eli valtioiden ja rahoitussektorin

kuplan Espanjassa ja Irlannissa ja aiheutti kestämättömän vaihtotaseen epätasapainon euron reuna- ja ydin-maiden, erityisesti Saksan, välille . Akuutin kriisin kannalta val-vonnan rajaaminen vuoteen 2014 saakka vain suurimpiin pankkeihin on ongelmallista, sillä se jättää edelleen kansalliseen valvontaan monet huonokuntoiset pankit, esimerkiksi espanjalaiset säästöpankit eli cajat sekä saksalaiset alueelliset osavaltio-omisteiset säästöpankit eli

onnistunut asettamaan suitsia liian suureksi kasvaneelle pankkijärjestel-mälle, vaan nimellisellä valvonnalla päinvastoin mahdollistanut pankki-järjestelmän jatkuvan pöhöttymisen . Hurri on myös laskenut, että mikäli yhteisen talletussuojan rahoittaisi-vat euromaat, Suomen pankkiriski nelinkertaistuisi . Uuden valvonnan piiriin lukeu-tuvat kaikki euroalueella toimivat pankit . Koska kyseessä on EU:n 27:n jäsenmaan keskinen sopimus, jokaisella maalla on veto-oikeus suunnitelmiin . Vastustusta on odo-tettavissa ainakin Iso-Britanniasta ja Ruotsista . Euroalueen ulkopuo-lella EKP:n alaisuudessa toimiva valvontaviranomainen nähdään jopa eräänlaisena keskuspankin vallan-kaappauksena . Ruotsin valtiova-rainministeri ehtikin jo tyrmätä ajatuksen, että EKP:n alainen viranomainen voisi valvoa ruotsalai-

pankkien tai euromaiden veloista . Näyttäisikin olevan niin, että yhteis-vastuu kelpaa pankeille niin kauan kuin se on muiden kantamaa . Pank-kiunioni on yksi kortti siinä pelissä, jossa euromaat ja suuret rahoituslai-tokset pelaavat mustaapekkaa siitä, kuka lopulta joutuu rahoittamaan Euroopan velkaantumista . Kiista pankkien valvonnasta on hyvä muistu-tus siitä, että Saksa ei ole ratkaisemas-sa eurokriisiä altruistisin motiivein . Pidimmepä siitä tai emme, pankit toimivat jo ylikansallisesti . Pankkiunioni saattaa tulevaisuudessa estää ongelmapankkien päätymisen suoraan veronmaksajan kukkarolle . Se ei kuitenkaan pureudu käsillä ole-van kriisin syihin eikä luultavasti edes ehdi helpottamaan eurokriisin akuut-tia vaihetta . Nykyisin pankkiunioni on vain liittovaltiopropagandan väline sekä edellytys EVM:n luvalle tukea suoraan ongelmapankkeja .

Hyvä, paHaTeksti: kalle pahajoki Kuva: Michael probst, ap/lehtikuva

13

Ra

hv

as

1/2

013

Suomessa elää pääministeri, joka pitää Euroopan unionista niin hirveästi,

että kuluttaa kaikki valtion rahat tukipaketteihin. Ei hän välitä sotilaistaan eikä työläisistä

eikä viitsi puhua televisiossa muutoin kuin näytelläkseen

vastuunkantajaa.

oka tunti hänen valtiovarainministerinsä kääntää takkia, ja kun muissa maissa sanotaan: Suomi on eroamassa euros-ta, sanotaan tässä maassa: Suomi vaatii

vakuuksia . Siinä suuressa kaupungissa, missä pääministeri asuu, viettää hallitus iloista elämää, ja sinne tulee paljon vieraita ulkomailta . Kerran kaupunkiin ilmestyivät Brysselin pet-kuttajat . He olivat olevinaan varoissaan ja kehui-vat liittovaltiota, mutta ehtona olivat tukipaketit . Sekä lupaukset että ennusteet olivat harvinaisen kauniita, ja lisäksi oli liittovaltiossa, jota nämä Brysselin miehet kaupittelivat, kummallinen taika: ihminen, joka oli kykenemätön hoitamaan virkaansa tai mahdottoman typerä, ei saattanut ensinkään nähdä siinä ongelmia . Siinäpä vasta valtioliitto, ajatteli pääministeri . Kun lähden siihen mukaan, saan paikalla selville, ketkä valtakunnassa eivät kykene hoitamaan virkaansa; voin heti erottaa, kuka on vastuullinen ja kuka populisti . Annettakoon tukipaketit kiireen kaupalla! Ja hän antoi petkuttajille tukipaketit, jotta he ryhtyisivät työhönsä . Brysselin herrat törsäsivät tukipaketit ja olivat tekevinään myönnytyksiä, vaikka valtioilla ei ollut muuta kuin velkaa ja ihmisillä hampaiden kiristelyä . Häikäilemättä he vaativat pääministerin nettomaksajaksi ja kalliimmat tukipaketit, mutta pistivät kaiken omiin taskuihinsa ja hosuivat tyhjien lupaustensa ääressä myöhään yöhön asti . Olisipa hauska tietää, kuinka pitkällä liittoval-

tiokehitys on, tuumi pääministeri, mutta hänestä tuntui hiukan ilkeältä tietää, ettei ongelmia saat-tanut lainkaan nähdä semmoinen, joka oli typerä taikka kykenemätön hoitamaan virkaansa . Ei silti, hänen toki olisi tarvinnut pelätä itsensä puolesta, mutta kuitenkin hän päätti ensin lähettää jonkun toisen ottamaan asiasta selkoa . Koko eduskunta tiesi, miten merkillinen tämä liittovaltio oli, ja jokaisen teki mieli nähdä, kuinka typerä toinen poliitikko oli . Minäpä lähetän nuoren kunnon valtiovarain-ministerini Brysselin lihapatojen äärelle, päätti keisari . Hän osaa parhaiten arvostella liittovaltio-ta, sillä hän on järkevä nainen eikä kukaan hoida virkaansa paremmin kuin hän! Nuori kelpo ministeri Jutta Urpilainen meni saliin, missä petkuttajat istuivat mahonkipuisten pöytiensä ääressä . Taivas varjelkoon, ajatteli nuori ministeri ja avasi silmänsä selkosen selälleen . Minähän en näe mitään ongelmia! Mutta sitä hän ei sanonut ääneen . Petkuttajat kehottivat Urpilaista astumaan likemmäksi ja kysyivät, eikö EVM ollut toimiva ja jäsenmaat yhteensopivat . He viittasivat tyhjiin lupauksiin, ja nuori ministeriraukka avasi silmän-sä entistä suuremmiksi, mutta eihän hän saattanut nähdä mitään ongelmia . Auta armias, hän ajatteli . Olisinko minä typerä? Sitä en ikinä olisi uskonut, eikä ihmisten pidä sitä saada tietää! Enkö minä pysty hoitamaan virkaani? Ei, minä en saata kertoa, etten näe ongelmia .

No, ette sano mitään kansanvallan alasajosta, huomautti toinen petkuttaja . Voi, se on erinomai-nen suunnitelma! Aivan erinomaisen demokraat-tista, sanoi nuori ministeri silmiä siristellen . Tämä EVM ja nämä maat! Niin, kyllä minä sanon kansalle, että liittovaltio miellyttää minua kovasti . Petkuttajat vaativat yhä enemmän tukea, valti-oilta leikkauksia ja ihmisiltä hampaidenkiristelyä . Niitä tarvittiin muka liittovaltioon . Mutta he pistivät kaiken omiin taskuihinsa . Liittovaltiosta ei olisi lainkaan hyötyä kansallisvaltioille, mutta miehet heittivät tyhjiä lupauksia minkä ehtivät . Pian pääministeri lähetti toisen kelpo virkamiehen Olli Rehnin katsomaan, edistyikö työ ja oliko liittovaltio jo valmistumassa . Hänen kävi samalla tavalla kuin ministerin: hän katseli katselemistaan, mutta eihän hän nähnyt mitään ongelmia . Eikö yhteisvastuu ole tärkeää, sanoivat pet-kuttajat ja näyttelivät ja selittelivät olemattoman solidaarisuuden kauneutta . Typerä minä en ole, mietti Rehn itsekseen . Enkö siis tosiaan pysty hoitamaan hyvää virkaani? Sepä vielä puuttui! Mutta siitä ei pidä olla tietävi-näänkään! Niinpä hän rupesi kehumaan liittovaltiota, joka on Euroopan turmio, ja vakuutti olevansa hyvin ihastunut sen yhteisvastuisiin ja EVM-malliin . Niin se liittovaltio on todella erinomaisen kaunista, hän kertoi kansalle . Kaupungissa ei enää muusta puhuttu kuin tuosta kauniista liittoval-tiosta .

Kataisen Uusi LiittovaltioTeksti: Simon Elo

14

Ra

hv

as

1/2

013

Brysselin petkuttajat olivat vaativinaan yhtei-siä pelisääntöjä, leikkasivat valtiontaloutta suurella kädellä, loivat yhteisten velkojen pankkiunionin, joka kavensi kansanvaltaa, ja sanoivat vihdoin: kas, nyt liittovaltiosopimus on valmis . Kun pääministeri ja hänen korkeimmat minis-terinsä tulivat paikalle, petkuttajat nostivat toisen kätensä ikään kuin jotakin pidellen ja sanoivat: kas, tässä liittovaltiosopimus, tässä kynä, tässä tuoli, olkaa hyvä ja istukaa allekirjoittamaan . Liittovaltio on täynnä korkeita palkkiovir-koja, mutta sen vuoksi se onkin poliitikoille niin erinomainen, petkuttajat sopersivat . Niinpä niin, sanoivat ministerit . Mutta eivät he mitään ongelmia nähneet . Jos herra pääministeri suvaitsisi kaikkein armollisimmin allekirjoittaa, sanoivat petkuttajat, niin me tässä lehdistötilaisuudessa ilmoittaisimme Suomen olevan Euroopan liittovaltion jäsen . Pääministeri allekirjoitti, ja petkuttajat olivat kappale kappaleelta ojentavinaan hänelle lisää valtaa, jonka he muka luovuttaisivat . He kättelivät häntä solmiakseen liiton . Hyvänen aika, kuinka tämä sopiikin Suomelle hyvin . Liittovaltio on ihastuttava, kuuluu minis-tereiltä kuin yhdestä suusta . Mikä EVM-malli! Mitkä maat! Se on arvokas liitto! No niin, minähän kannan vastuuta, virkkoi pääministeri . Eivätkö nämä maat nyt sovi hyvin yhteen, hän kysyi toimittajilta ja käänteli päätään vielä kerran toimittajien edessä kuin herättääkseen heidän

ihailunsa . Avustajat, joiden piti kantaa sopimusta, hakivat silmillään todellisia lupauksia ja sitten seisoivat tyynesti . Kukaan ei saanut huomata, etteivät he nähneet mitään ongelmia . Ja pääministeri asteli ministeriseurassa hallituksen aitioon, ja kaikki kansanedustajat hallituksen oikealla ja vasemmalla laidalla sanoi-vat: herranen aika, kuinka hieno pääministerin solmima sopimus on . Lisää Euroopan laajuisia ympäristöveroja ja ilmastohysteriaa, iloitsi Ville Niinistö . Kylläpä tuo liittovaltio on ihana, hih-kuivat ministerit Päivi Räsänen ja Paavo Arhin-mäki . Jättebra, puolustus Natolle, huudahti Carl Haglund . Ei kukaan tahtonut ilmaista, ettei nähnyt mitään ongelmia, sillä silloinhan olisi huomattu hänen olevan typerä ja kelvoton päättäjäksi . Ikinä ennen ei pääministerin aloitteita ollut näin ihas-teltu . Missä EU, siellä ongelma, sanoi opposition Timo Soini . Herranen aika, kuulkaa nyt, mitä tuo populisti sanoo, virkkoi toimittaja, ja sanoja toistettiin uutislähetyksestä toiseen . Emme halua liittovaltiota, huusi vihdoin koko kansa . Pääministerin selkää karmi, sillä hänestäkin kansa oli oikeassa, mutta hän ajatteli: kyllä minun täytyy kestää tämä eurokriisi loppuun asti . Ja hän ojentui entistä ylpeämmäksi, ja avusta-jat kantoivat sopimusta, joka oli täynnä tyhjiä lupauksia .

Jo teki pääministerinkin mieli katsoa liittoval-tiota, kun sitä vielä luotiin . Saattueenaan joukko oivallisia avustajia, mukana myös molemmat kel-po virkamiehet, jotka olivat aikaisemmin käyneet katsomassa Brysselin ihmettä . Katainen lähti kavalien petkuttajien luo . Brysselin miehet lupasivat minkä jaksoivat, mutta ilman kansanvaltaa, yhtenäistä kulttuuria ja järke-vää talouspolitiikkaa . Eikö se ole suurenmoista, sanoivat nuo kaksi kelpo virkamiestä, Urpilainen ja Rehn . Herra pää-ministeri, suvaitkaa vain katsella tätä EVM-mallia ja näitä palkintovirkoja! Ja sitten he näyttivät tyhjiä lupauksia . Pääministeri ei nähnyt liittovaltiossa mitään ongelmia . Olenko minä typerä? Enkö minä kelpaa pääministeriksi! Oi, me otamme niskalenkin markkinavoi-mista, sanoi keisari . Ja hän nyökäytti ystävällisesti päätään ja katseli tyhjiä lupauksia uskaltamatta sanoa, ettei nähnyt mitään ongelmia . Koko seurue tirkisteli muttei nähnyt mitään ongelmia . Kaikki kuitenkin vakuuttelivat, pääministeri mukana: oi me kannamme vastuuta! Ja kehottivat pääministeriä pitämään tiedo-tustilaisuuden, jossa kerrottaisiin kansalle ihanasta liittovaltiosta . Pressitilaisuuden piti alkaa aamupäivällä, ja koko edellisen yön petkuttajat valvoivat ja tekivät työtä liittovaltiosopimuksen parissa . Kansa näki, että he ahersivat hiki hatussa saadakseen päämi-nisterin liittovaltion toimivaksi .

15

Ra

hv

as

1/2

013

pElit

Halo-sarja on kiistatta Micro-softin Xbox-konsolien menestynein peli, joka on melkein yksin saanut Xboxin miljooniin kotitalouksiin . Alkuperäisen trilogian tehnyt Bun-gie on siirtynyt muiden projektien pariin ja kipparivastuun ottaa uusi, varta vasten perustettu 343 Industries . Halo 3:n jälkeen ollaan nähty kaksi uutta Halo-peliä ja yksi uudelleenlämmittely, mutta vasta nyt saamme todellista jatkumoa iko-niksi muodostuneen Master Chiefin

tarinalle . Juonellisesti Halo 4 on selkeä prologi, jossa esitellään uudet viholliset, Forerunnerit, ja luodaan pohja jatkolle . Tapahtumat sijoittuvat aikaan neljä vuotta kolmannen osan jälkeen . Master Chiefin ja tämän uskollisen apurin, Cortana-tekoälyn, uskotaan kuolleen edellisen pelin jälkimeinin-geissä, mutta tosiasiassa kaksikko on ajelehtinut hylätyn avaruusristeilijä Forward Unto Dawnin kyydissä . Pelaaminen pysyy mielenkiintoisena noin kymmentuntisen yksinpelikam-

panjan lävitse, mutta kampanjaan olisi toivonut astetta enemmän laajamittaista sodankäyntiä . Ulkoasu on upea . Ero edelliseen seikkailuun on huomattava, vaikka molemmat pelit pyörivät samalla konsolilla . Uudet valaistusefektit kruunaavat kokonaisuuden . Ympä-ristöistä huokuu massiivisuus, mikä tekee vaikutuksen kenttä toisensa jälkeen . Ensimmäistä kertaa Halo-peli on tekstitetty suomeksi . Mo-ninpeliosio pitää asentaa konsolin kiintolevylle, minkä jälkeen toista

levyä ei sitten enää tarvitakaan . Halo 4 on hieman yllätyksetön, mutta ammattitaidolla ja hyvällä maulla toteutettu . Kaverien kanssa yhteistyönä tai toisiaan vastaan pela-tessa homma on astetta hauskempaa . Master Chief on palannut .

Plus: Loistava toteutus ja moninpeli…Miinus: ...hieman yllätyksetönPelikoneet: Xbox 360Arvosana: 9/10Elinikä: PitkäPEGI-symbolit: 16+

Vita-version kenttäeditorissa koetaan luomisen tuskaa – ajatuksien muutta-minen toimivaksi kentäksi on erittäin vaikeaa. Mukana on lähes 70 opetus-osiota, joten helpoksi luomistyötä ei väitetäkään. Tällaisten pelien takia pelikoneita ostetaan, joten moitittavaa ei juuri ole. LittleBigPlanet on kannetta-vassakin muodossa luovuuden juhlaa.

Plus: Pelattavuudeltaan sarjan paras…Miinus: ...luomistyö on tuskaistaPelikoneet: PS VitaArvosana: 9/10Elinikä: PitkäPEGI-symbolit: 7+

Teksti: Simon Elo • Kuvat: Microsoft, Sony

LittleBigPlanet PS Vita

LittleBigPlanet PS Vitan mukana tulee viisi erilaista maailmaa, joissa on kym-meniä kenttiä. Kertojaääni, näyttelijä Stephen Fry kertoo, että Säkkipojan vihollinen on Nukkemestari, joka oli aikanaan Carnevalian suurin viihdyttäjä. Aika on tyly isäntä – mestari ei kestänyt vanhenemista ja sitä, että yleisö kyllästyi hänen temppuihinsa. Sarjan kantava perusidea on tallella – Säkkipoika juoksee ja hyppii läpi per-soonallisten kenttien ja kerää kaikkea mahdollista tarroista lähtien. Langat-toman yhteyden kautta mukaan saa myös kolme kaveria. Kaikki PlayStation 3:n LittleBigPlaneteihin ladatut asut toimivat myös Vitalla, mutta kentät niistä tai aiemmasta PSP-versiosta eivät toimi. Kannettavuus on tällaiselle pelille merkittävä ominaisuus. Pelaaja voi ottaa pelin koska tahansa mukaansa ja ladattavissa on periaatteessa loputon määrä pelaajien tekemiä kenttiä. LittleBigPlanet on kuin tehty PS Vitalle. Vita-versio on niin täynnä kiehtovia ja omaperäisiä kenttiä, että tuntuu kuin Super Marion luoja herra Shigeru Miyamoto olisi kursinut sen kokoon.

16

Ra

hv

as

1/2

013

William K. • HelsinkiHelsingin Punavuoressa Annankadulla on ulkoisesti melko huomaamaton olut-huone. Katutasolta muutamaan askeleen alaspäin laskeutuva jättää meluisan kaupungin taakseen suunnistaessaan kohti kesäillan valossa kylpevää baaria. Tässä William K. -ketjun vanhimmassa paikassa on kuulemma luotu pohjaa Suomen poliittisen ilmapiirin mullistukselle jo yli neljäntoista vuoden ajan. Perehdytäänpä tähän tarkemmin. Ensivaikutelma on avara, ja tarjonta vaikuttaa runsaalta. Kokenutkin konossööri joutuu hetken ajan pohtimaan valintaansa. Avulias henkilökunta auttaa kuitenkin tehtävässä, ja pääsen viivytyksettä tutustumaan paikkaan paremmin. Baarin takaosassa onkin jo bunkkerimaisempi olotila, johon sisään astuessani huomioni kiinnittyy suurten loosien takana olevaan kirjahyllyyn. Tämäpä vaikuttaa kodikkaalta. Viereisissä pöydissä luetaan lehtiä, pelataan lautapeliä ja käydään keskusteluja. Tunnelmaltaan William K. tavoittaa ajatonta henkeä, joka yhdistää oluthuoneiden asiakaskuntaa yli vuosikymmenten. Tämä paikka olisi voinut olla tässä satakin vuotta. Likvidin leivän ja fermentoitujen mehujen lisäksi tarjolla on kattava edustus elämänvesiä ja muita tisleitä. Juomien rinnalle tarjotaan tapasten kaltaisia naposteluannoksia, elsassilaisia flammkucheneitä ja kookkaita täytettyjä paahtolei-piä. Lista elää aktiivisesti, ja joskus pitääkin tapoihinsa kiintyneen pohtia uutta juotavaa, kun olutkulttuuria edistävä ravintola vaihtaa vakiomerkkejänsä hanasta. Tännehän pitää palata jonain keskiviikkona!

DDr. Elias F. Ström

Ravintola Mallaskulma • RaisioOluenlirpittäjät kokoontuvat Mallaskulmaan kuin naapurin olohuoneeseen. Mallaskulma on hyvin kansainvälinen, mutta kansainvälisyys ei näy asiakas-kunnassa vaan olutvalikoimassa. Erilaisia merkkejä on vaikka muille jakaa, mutta vain siitä vasemmanpuoleisesta hanasta juodaan. Asiakaskunta ei ole niin vakiintunutta, että siellä käyvä saisi deekuleiman otsaansa. Hinnat ovat sitä tasoa, etteivät hampaattomien perseet kestä. Siksi nurkassa on kulmasohva. Televisioista tulee urheilua ja välillä pornoa. Tämä on tarpeen, jos ei muuten saa. Turpaan saa, jos on mulkku. Epävirallinen portsari näyttää arveluttavalta, mutta on oikein mukava mies. Kuriositeettina mainittakoon, että pöytään saa myös erinomaisen siideri-valikoiman, arvokkaita viskejä – ja jopa Dom Pérignon’ta. www-mallaskulma.fi

Ponukki

Rovaniemen Oluthuone • RovaniemiLappilaiseen tapaan anniskelualueet täyttyvät myös Rovaniemen Oluthuoneella jo hyvissä ajoin. Kukapa viitsisi jäädä kotiin maiskuttelemaan, kun on kohtuu-hintaista ohrapirtelöä ja muutakin virvoketta saatavilla aivan Rovaniemen ydinkeskustassa perisuomalaiseen tapaan. Valikoima ei ole Oluthuoneella laaja, jos on tottunut kiertelemään Etelä-Suomen juottoloita, mutta perinteisen kolmosen ohella on saatavilla suosittuja olutmerkkejä jääkylmästä Heinekenistä Franziskanerin vehnäiseen nautintoon. Myös olutta vieroksuville löytyy omat hörpiskelytuotteet. Juoman saat lasiisi ammattitaitoisella ja iloisella palvelulla, vaikka loppuillasta saatat joutua hetken odottelemaankin. Kenties joku humalapäissään tekee tiskillä tuttavuuttakin. Varusmiehiä ja opiskelijoita Oluthuoneella liikkuu varsinkin alkuillasta halpojen juomien perässä. Opiskelijakorttia vilauttamalla voit saada häppärin jälkeenkin juomista Päivi Räsäsen paheksuman alennuksen. Asiakaskuntaa on laidasta laitaan. Jotkut tulevat humalan, jotkut biljardin perässä. Kesäisin Koskikadun upein terassi löytyy Oluthuoneen edustalta. Ulkoa ei tarvitse lähteä sisälle saadakseen musiikilla höystetylle terassille lisää juotavaa, vaan rajatulla anniskelualueella on tarjoilupiste, jonka valikoima on kuitenkin hieman rajallisempi. Vaikka synkkä ja pimeä talvi on tulossa, ei Oluthuone vaivu pimeyteen vaan pieni tupa pysyy tulipalopakkasellakin lämpimänä väen ja tunnelman ansiosta! Lordiaukiolta on helppo sitten valua läheisiin tanssiravintoloihin yön pienillä tunneilla.

Tunturipersu

BaaritkirJat

Jos eurokriisiä ei olisi tullut, olisiko Olli Rehn nyt Suomen presidentti?

Tuskinpa vain, mutta eurokriisi ja Keskustan kääntyminen eduskunta-vaalitappion jälkeen eurokriittiseen suuntaan, tekivät mahdottomaksi maamme kokeneimpiin kansanväli-siin vaikuttajiin lukeutuvan Rehnin lähtemisen presidenttikisaan . ”Tämän päivän keskusta on poikennut kauas pääministeri Esko Ahon ja Matti Vanhasen vetämältä kansalliselta Eurooppa-linjalta”, toteaa Rehn vasta ilmestyneessä europolitiikkaa käsittelevässä muis-telmakirjassaan Myrskyn silmässä . Tiiviimmän Eurooppa-politiikan ruumiillistuma Rehn keskittyy kirjassaan kertomaan taistelusta eurokriisin leviämistä vastaan . Kriisi-kokoukset seuraavat toisiaan ja Rehn matkaa ympäri Eurooppaa kokous-tamassa huippupoliitikkojen kanssa . Kirjassa Rehn käsittelee myös eurooppalaisen yhteistyön historiaa ja visioitaan tulevasta . Euroopan unionin Rehn näkee rauhanprojektina, joka on taannut naapurisovun Euroopassa . Euro-kriisin syvetessä voidaan kuitenkin

epäonnistuneen talousliiton vaiku-tuksista Etelä- ja Pohjois-Euroopan välisille suhteille olla montaa mieltä . Kirjassa myönnetään Euron ”valuviat” ja se, että Kreikan talous-lukujen vääristeleminen oli tiedossa, kun maa otettiin mukaan euro-alueeseen . Kirjassa euro nouseekin vahvasti esiin ensisijassa poliittisena projektina, eikä taloudellisista syistä perustettuna valuuttana . Rehnin toistuvasti esiin nostama talouskurin vaatimus on varmasti ihan paikallaan jokaiselle Euroopan maalle, mutta muuten epäonnistu-neen Eurooppa-politiikan ratkaisuk-si hän tarjoaa talouden säätelyä ja lisää Eurooppaa . Itseään Rehn kuvaa eurokriisiä vastaan taistelevana palomiehenä, joka ryntäilee ympäri Eurooppaa sammuttamassa talousjärjestelmää uhkaavia pensaspaloja . Eurokriisiin pessimistisemmin suhtautuva saattaa tosin nähdä Rehnin enemmin tuli-vuoren juurella seisovana palomie-henä, joka uskoo sinisilmäisesti uusien tukipakettien ruiskuttamisen sammut-tavan kraatterissa vellovan laavan .

Simo Grönroos

palomies tulivuoren juurellaOlli Rehn: Myrskyn silmässä. Eurokriisistä eteenpäin, Otava 2012, 320 sivua.

17

Ra

hv

as

1/2

013

perussuomalaiset Nuoret tekee hyvää työtä . Se kan-taa hedelmää, sillä järjestö on Suomen nopeimmin

kasvava poliittinen nuorisojärjestö . Perussuomalaisuus innostaa ja pu-huttelee myös nuoria . Hyvä niin .Perussuomalaisten nousun myö-tä suomalaiseen politiikkaan on tullut kaivattua väriä . Ihmiset ovat huomanneet, että äänestämällä voi todella saada aikaan muutosta ja että politiikka ei ole vain pienen etuoikeutetun ihmisryhmän juttu . Perussuomalaiset ovat tuoneet poli-tiikan ja poliitikot lähemmäs kansaa, jolle valta suomalaisessa demokra-tiassa kuuluu . Meidän on yhdessä pidettävä huolta siitä, että kansan-läheisyys ja nöyryys äänestäjien edes-sä säilyvät . Ne eivät ole mitään itses-täänselvyyksiä . Seireenit vallan kam-mareissa laulaa lurittelevat meillekin . Tarvitaan lujaa luonnetta ja oikeaa asennetta . Tarvitaan suoraselkäisyyt-tä ja radikaalia rehellisyyttä . Vanhaa sanontaa lainaten: et voi estää lintua lentämästä pääsi ylitse, mutta voit estää sitä tekemästä pesää pääsi päälle .

Perussuomalaiset Nuoret on avain-asemassa suomalaisen poliittisen

kulttuurin tervehdyttämisessä . Käh-myröintiä ja suhmurointia on nähty . Palautetaan usko politiikkaan .

Yksi Perussuomalaisten Nuorten ja samalla koko puolueen suurimmista haasteista on saada naiset mukaan . Meillä on äijäpuolueen maine, mutta niin ei pitäisi olla . Perussuo-malaisuus on yhtä lailla niin miesten kuin naisten puolue . Heti perään pääsenkin ilokseni toteamaan, että kehitystä on tapahtunut . Nuori-sojärjestömme on käärinyt hihat ja ryhtynyt töihin .

Vaikka nuorten jäsenmäärä kasvaa hyvää vauhtia, poliittinen aktiivisuus 2010-luvun Suomessa on aivan toista kuin muutama vuosikymmen sitten . Kun tapaan teini-ikäisiä opiskelijaryhmiä eduskunnassa ja

porukkaa, jonka kanssa oli ilo kier-tää ympäri Suomea . Muistan, kun kerrankin matkasimme isolla kave-riporukalla Helsingistä Iisalmeen junalla . Laulu raikasi ja juttu lensi .Noilta ajoilta on jäänyt elinikäisiä ystäviä, joista osa istuu nykyään eduskunnassa: Osmo Kokko, Martti Mölsä ja Kimmo Kivelä olivat sympaattisia kavereita jo tuolloin . Eduskunnan ulkopuolelta täytyy mainita Pekka Kataja Keski-Suo-mesta ja Maija Räsänen Kuopiosta . Molemmat ovat tehneet valtavan työn puolueen hyväksi Nuorten Liitosta nykypäivään . Pitkän linjan yhteisestä työpanoksesta puolueen voima sikiää .

Hyvä nuori lukijani,rohkaisen sinua lähtemään mukaan Perussuomalaisten Nuorten toimin-taan . Näytä omalla esimerkilläsi, että Perussuomalaiset Nuoret on avoin, lämmin, ihmisläheinen ja lähimmäi-siään kunnioittava nuorisojärjestö, joka ansaitsee kasvaa . Isänmaan hyväksi, Suomen parhaaksi .

Politiikan maailmasta Facebookiin ja

takaisin

kysyn, kuinka moni kuuluu johon-kin puolueeseen, hyvin monesti ryhmästä ei nouse yhtäkään kättä . Mutta jos kysyn, kuinka moni on Facebookissa, kättä on pystyssä kuin Tokion pörssissä .

Itse liityin puolueeseen, tarkemmin sanottuna SMP:hen, 17-vuotiaana 1970-luvun lopulla . Silloin poliitti-nen aktiivisuus oli yhtä luonnollista kuin Facebookin käyttö nykypäi-vänä .

Minulla on runsaasti hyviä muistoja noilta ajoilta . Kehittyvän Suomen Nuorten Liitto oli täynnä veikeää

18

Ra

hv

as

1/2

013

Perussuomalaisten Nuorten Helsin-gin piirin puheenjohtajana januorisojärjestön hallituksessa toiminut 20-vuotias Laura Jokela on nuoresta iästään huolimatta käynyt jo yhden eduskuntavaalitaiston läpi . Laura Jokela on syntyjään helsinki-läinen, ja Helsingistä hän myös Ar-kadianmäelle pyrkii ponnistamaan . Hän opiskelee liiketaloutta ja on aloitteleva yrittäjä . Kampanjan aika-na huomiota herätti suuresti se, että monet vastaehdokkaat ihmettelivät, kun ehdolla oli nuori helsinkiläinen nainen, joka oli kaiken lisäksi perus-suomalainen . Kyseisessä asiassa Joke-laa huvittaa suuresti ajatus siitä, että juuri ne, jotka paasasivat paneeleissa tasa-arvopolitiikasta, kiinnittivät ensinnä huomionsa hänen sukupuo-leensa ja poliittiseen viiteryhmäänsä mielipiteiden sijaan .

vapausJokelan vanhemmat eivät ole olleet minkään puolueen jäseniä, joten puolueen valinta oli vapaa ilman ul-koista painetta mihinkään suuntaan . Vapaus kuvaa hyvin erästä suu-rinta syytä, miksi Laura Jokela on politiikan paineistetulle pelikentälle lähtenyt . Hän kuuluu poliittisesti varsin harvalukuiseen joukkoon, jossa kantavana ajatuksena ei ole säädellä ja rajoittaa erilaisuutta ja valtavirrasta poikkeavia mielipiteitä, vaan ennemmin korostaa yksilölli-syyttä ja todellista ilmaisunvapautta . Ei nykymuotoista ummehtunutta ajattelutapaa, jossa kyllä toitotetaan sananvapautta ja demokratiaa, mutta ollaan kuitenkin valmiita painosta-maan ja demonisoimaan eri tavalla ajattelevia .

rohkeasti itsenäinen

Otsikko ”Rohkeasti itsenäinen” kuvaa hyvin Laura Jokelan ajattelua kahdella eri tasolla . Hän kannat-taa sekä valtiollista että yksilöllistä itsenäisyyttä . Valtiollisella tasolla Jokelan ajatuksen voi tiivistää seu-raavasti: itsenäinen Suomi euroop-palaisessa Euroopassa . Laura Jokela ei kannata valtioiden sulattamista samaan muottiin, eli hän sanoo tiukasti ei liittovaltiolle . Jokelan mielestä nimenomaan valtioiden erilaisuus ja persoonalliset piirteet luovat hienon maanosan, jota Eu-roopaksi kutsutaan . Yksilöllisellä tasolla ajatuksella halutaan tuoda esille sitä, että Jo-kelan mielestä jokaisen tulee pystyä olemaan rohkeasti itsenäinen . Mitä nuorempana alkaa ajatella itsenäi-sesti ja olla erilainen, sitä paremmin valmistautuu aikuisuuteen . Tähän liittyy myös yksi hänen keskeisistä teemoistaan, koulukiusaaminen ja sen ehkäiseminen .

turvaverkon edistäjä, kalastusveron katkojaLaura Jokelan mielestä nykymuotoi-sen sosiaaliturvan tulisi toimia kuin turvaverkko . Kun apua tarvitaan, se joustaa ja auttaa ponnistamaan takaisin pinnalle . Nykymuotoinen järjestelmä sen sijaan on Jokelan mielestä kuin kalastusverkko, joka edistää toimettomuutta . Se monissa tapauksissa suorastaan kannustaa tekemättömyyteen . Suuri byrokraat-tien armeija on pitkällä aikavälillä ainoa hyötyjä liian monitasoisesta sosiaalitukiverkostosta . Se on yksi pieni osatekijä valtion velkaantu-misessa, joka on Jokelan mielestä massiivinen ongelma . Velkaa otetaan valtion juokseviin menoihin . Nuore-na Jokela on tästä erityisen huolis-

saan, koska velka tänään on veroa huomenna . Siksi hänen mielestään onkin harmi, että verrattain harva nuori on politiikasta kiinnostunut . Tähän johtaa Jokelan mielestä se, että monilla nuorilla on verrat-tain vääristynyt kuva politiikan ja poliitikoiden todellisesta olemuk-sesta . Tätä vääristymää edesauttaa ensinnä se, että mediassa maalattu kuva poliitikoista ihmisinä ei vastaa lainkaan todellisuutta . Toisaalta myös monet ajattelevat, että juuri heiltä puuttuu jokin tietty omi-naisuus, jonka avulla politiikassa voisi pärjätä . Se ei kuitenkaan ole totta: Jokelan mielestä politiikassa pärjää juuri omana itsenään, jos on pärjätäkseen . Miksi esittää jotain, mitä ei ole – eihän sekään mikään takuu pärjäämiselle ole? Tähän liittyi myös Jokelan eduskuntavaaleissa käyttämä vaalislogan: miksi pitäisi olla muiden kaltainen, kun heitä on jo niin paljon?

Jalat maassa, katse huomisessaAloittelevana yrittäjänä ja opiskelija-na Laura Jokela elää varsin haasteel-lista vaihetta elämässään . Onneksi Jokela on ihminen, joka ei haasteita väistele . Jokainen työ, koulu tai harrastus vaatii vastapainonsa . Ei ole pitkällä aikavälillä järkevää keskittyä esimerkiksi pelkkään työntekoon . Siitä juontuu Jokelan mielestä hyvä tasapaino elämän eri asioiden välille . Tästä innostuneena Jokela miettii Suomen politiikan tulevaisuutta . Hän uskoo perussuomalaisten nousevan suureksi puolueeksi myös kunnallisella tasolla, mutta se vaatii aikansa .

laura Jokelarohkea nainen etelästä

läHikuvaSSa raHvaS

Laura on perussuomalaisen itsevarma nuori nainen.

Teksti: Hannu niemi

19

Ra

hv

as

1/2

013

suuri suomalainen

Adolf Erik Ehrnrooth syntyi Helsingissä 9 . helmikuuta 1905 . Lapsuutensa Ehrnrooth

vietti Helsingissä ja kirjoitti yliop-pilaaksi Helsingin ruotsinkielisestä normaalilyseosta vuonna 1922 . Samana vuonna hän aloitti kadetti-koulun, ja hän toimikin useissa eri tehtävissä koulunsa ajan . Vuosi 1939 mullisti myös Ehrnroothin elämän, sillä 30 .11 .1939 aloitti Neuvostoliitto (nykyinen Venäjä) sodan Suomea vastaan . Ehrnrooth palveli kunnialla ja esimerkillä talvi- sekä jatkosodan . Hänelle myönnettiin Mannerheim-risti, ja hänestä tuli ritari numero 162 .

Adolf Ehrnroothilla oli tapana johtaa miehiään edestä . Hän ei uskonut, että kaukaa takalinjasta annetut käskyt toimisivat, vaan kuten hän totesi asian, ”suomalaista miestä johdetaan edestä” . Valitet-tavasti Adolf Ehrnrooth haavoittui vakavasti tätä tapaa noudattaessaan hyökkäysvaiheessa syksyllä 1941 . Hänen kuolemaansa pidettiin varmana, mutta häin toipui täysin ja palasi rintamalle kesällä 1942 . Sotien jälkeen Adolf Ehrnrooth palveli puolustusvoimissa aina vuo-teen 1965 . Tämän jälkeen hän käytti aikansa erityisesti sotaveteraanien asioiden edistämiseen . Vuonna 1980

Adolf Ehrnrooth ylennettiin jalkavä-enkenraaliksi . Häntä kutsuttiinkin leikkisästi ”Kenraaliksi” kansan kes-kuudessa . Vuonna 1994 hän julkaisi kirjansa ”Kenraalin testamentti” . Teos nousi heti myydyimmäksi kir-jaksi Suomessa . Adolf Ehrnrooth tuli myös neljänneksi YLEn järjestämäs-sä ”Suuret suomalaiset -äänestykses-sä” . Kenraali Ehrnrooth onkin yksi suurimmista suomalaisista . Ilman

hänen arvokasta työtään veteraanien ja isänmaallisuuden parissa olisivat monet nyt hyvällä mallilla olevat asiat jääneet toteuttamatta . Kenraali itsekin hoki erästä sanomaansa vuosikymmenestä toiseen . ”Suomi on hyvä maa . Se on paras maa meille suomalaisille . Se on puolustamisen arvoinen maa ja sen ainoa puolustaja on Suomen oma kansa .” Näistä viisaista sanoista kun pidämme tulevaisuudessakin kiinni, ei Suomella tai sen kansalla ole hätää .

Monelle meistä muistot jalkaväenkenraali Adolf Ehrnroothista ovat vahvat. Itse myös muistan lapsena, kuinka nuori pojan-kloppikin hurmaantui hänen sanoistaan. Erityisesti hänen puheensa sotiemme veteraaneista teki minuun suuren vaiku-tuksen. Koska vuodet ovat vierineet ja rakkaan kenraalinkin kuolemasta on jo aikaa, valotan aluksi sitä, kuka Adolf Ehrnrooth oikein oli.

Adolf EhrnroothTeksti: Samuli voutila Alakuva: kalle parkkinen, lehtikuva

Everstiluutnantti Adolf Ehrnrooth ja Majuri Olanterä tarkastamassa joukkoja (yläkuva).

Lehden lukijat muistavat Adolf Ehrnroothin julkisuudessa esittä-män järkipuheen vielä pitkään.

20

Ra

hv

as

1/2

013

HopS oikeasti käyttöön

Palkkiomallin toteutus vaatii miettimistä . Jos maksatus sidottaisiin opintopisteiden rekisteröin-tiin, se edellyttäisi erillistä alkupakettia opintojen alkuvaiheessa . Lisäksi maksut olisivat epäsäännöl-lisiä, mikä vaikeuttaisi kassanhallintaa .

Tähän löytyy ratkaisu: palkkiot voidaan jaksottaa tasaisesti sitomalla ne henkilökohtaiseen opinto-suunnitelmaan (HOPS) . Lukuvuoden alussa opis-kelija tekee HOPSin nykyisen käytännön mukai-sesti, mutta lisäksi se kirjataan Kelan järjestelmään, joka maksaa säännöllistä tukea HOPSin pohjalta .

Jos HOPS sisältää 60 op vuodessa, opintotuki ei eroa nykyisestä . Jos pisteitä on enemmän, kuu-kausittainen opintotuki kasvaa, ja jos vähemmän, se on pienempi . Näin siis puolipäiväinen opiske-lija voi nostaa puolikasta opintotukea . Ei stressiä tulorajoista .

Kunkin lukukauden lopussa järjestelmä tarkistaa suunnitelman toteutumisen . Ylityksistä tulee bonusta, alituksista miinusta . Miinusta ei tarvitse periä heti takaisin, vaan opiskelija voi tehdä sopi-muksen, jolla miinukset muutetaan opintolainaksi .

Erot olisivat joka tapauksessa pieniä, jos HOPS on tehty järkevästi . Palkkiomalli lisäisi kurinalai-suutta ja sitoutumista HOPSiin . Lipsuminen tuntuisi omassa taskussa .

valmistumista ripeämmin ja joustavammin

Palkkiomallissa on useita etuja . Ensinnäkin se kannustaisi opiskelemaan ripeämmin, mikä on yhteiskunnan edun mukaista . Ahkera suorittaja pääsisi ihan kohtuulliselle tilille .

Toiseksi palkkiomalli helpottaisi osa-aikaista opiskelua, joka on monille ainut vaihtoehto . Byrokraattiset tulorajat, minimiopintomäärät ja kesäopintosäännöt poistuisivat . Opintojen edistä-minen olisi aina taloudellisesti kannattavaa .

Kolmanneksi se kannustaisi työelämään siirtyneitä suorittamaan tutkintonsa loppuun . Esimerkik-si gradusta palkittaisiin 40 op x 44,7 = 1 788 eurolla . Sen turvin olisi helpompi ottaa vaikka palkatonta lomaa . Joustava tuki olisi tärkeää eten-kin aloilla, joilla on tapana aloittaa työt opintojen aikana (esim . arkkitehdit) .

Neljänneksi malli ei olisi nykyistä kalliimpi . Toisaalta osittaista tukea maksettaisiin eräille, jotka nykyisin eivät tukea saa, mutta toisaalta osa-aikaiset ja laiskat opiskelijat saisivat nykyistä pienempää tukea . Lisäksi syntyisi muita säästö-jä, kun opiskelijat valmistuisivat nopeammin ja Kelan byrokratiaa voitaisiin karsia .

onko kysyttävää?

Eikö olisi epäreilua, kun jotkin kurssit ovat suhteellisesti muita vaativampia? Kyllä . Se on epäreilua nykyäänkin . Opettajien tulee noudattaa yhteisiä sääntöjä opintopisteistä . Palkkiomalli kannustaisi opiskelijoita puuttumaan epäkohtiin aktiivisemmin .

Eikö palkkiomalli ole liian armoton niitä koh-taan, jotka esimerkiksi sairastuvat vakavasti? Sitä varten on yleinen sosiaaliturva . Opintotuen tehtävä on tukea opiskelua . Myös nykyisin on olemassa suoritusten minimivaatimukset .

Eikö ehdotus kannustaisi rahastamaan suoritta-malla opinnot huonoilla arvosanoilla? Ei, jos arvosanoilla ja opituilla asioilla on mer-kitystä . Jos niillä ei ole väliä, ei ole kannustimia opiskella hyvin nykyisinkään .

Miten malli ottaa huomioon mahdollisuuden saada tukea kesäkuukausilta? Kesäopintojen osalta voidaan tehdä erillinen HOPS . Palkkio riippuu suoritusten määrästä . Jälleen vähennetään byrokraattisia sääntöjä .

Oskari Juurikkala

Opintotuen tulorajat ovat monen opiskelijan jatkuva riesa . Muutenkin opintotuen nykyinen järjestelmä on pielessä . Tukea maksetaan lähes riippumatta opintojen etenemisestä; ripeydestä ei palkita . Toisaalta tukisummat ovat niin pieniä, että moni kokee tarpeelliseksi työskennellä osa-aikaisesti . Mutkikkaat tulorajasäännöt rankaisevat ahkeria ja luovat stressiä .

Vuosi sitten tuli julki tapauksia, joissa Kela pani takaisinperittävät tuet odottamattomasti ulosot-toon . Lievästi sanottuna kurja yllätys .

palkkiota työn tekemisestä

Tähän on yksinkertainen ratkaisu: opintotuen palkkiomalli . Siinä opintotuki sidotaan suoraan opintojen etenemiseen, eli tukea maksetaan opintopisteiden mukaan . Palkkiomalli on reilu ja tehokas vaihtoehto, joka muuttaa opintotuen logiikan . Opintotuki ei olisi sosiaalituki, vaan palkkio työn suorittamisesta .

Miten opintopalkkiot laskettaisiin? Otetaan lähtökohdaksi nykyinen järjestelmä . Oletusar-von mukaan täysipäiväinen opiskelija suorittaa 60 opintopistettä vuodessa . Opintotukea saa tavallisesti yhdeksältä kuukaudelta vuodessa (syyskuu-toukokuu) . Opintorahan perusmäärä korkeakouluopiskelijalla on 298 e/kk . Se kerrottu-na yhdeksällä kuukaudella tekee 9 x 298 = 2 682 euroa . Siispä tavallinen opintopalkkio opintopis-tettä kohti olisi 2 682 / 60 = 44,7 euroa .

Samalla tavalla voidaan laskea asumislisän määrä, jos se halutaan sitoa opintojen etenemiseen . Vastaa-vasti palkkiomallia voitaisiin soveltaa toisen asteen koulutukseen, vaikka ehkä se olisi tarpeetonta .

Luonnollisesti opintopalkkio olisi sidottava tut-kintoon sisältyviin opintoihin, ja sille tulisi asettaa kokonaismaksimi . Yhteiskunnalla on intressi tukea kansalaisten kouluttautumista, mutta ei ikuista opiskelua .

opintotuen palkkiomalli:

reilumpi ja tehokkaampi

viEraSkynä

21

Ra

hv

as

1/2

013

”Miksi heitä [Perussuomalaisia] kuunnellaan? Puolueelle ei olisi tarvinnut antaa yhtään valiokunta-paikkaa. Persut olisi pitänyt eristää poliittisin keinoin.”

Dan Koivulaakso, Vasemmistonuorten entinen puheenjohtaja, demokratian esitaistelija

”En näe nekrofiliassa mitään tuomit-tavaa, jos se perustuu sekä palvelun-tarjoajan että palvelun ostajan väliseen vapaaseen sopimukseen (esim. että joku luovuttaa ruumiinsa seksuaaliseen käyttöön kuolemansa jälkeen).”

Otto Lehto, Helsingin yliopiston vihreiden varapuheenjohtaja, Kalman Casanova

”Det känns som hemma. Det känns som Irak eller nåt annat arabland. Jag trivs jättebra i Malmö.”

Fatima Obaid, Rosengårdin asukas, ruotsalaisen televisio-ohjelman haastattelussa

”[Lestadiolaisessa] liikkeessä on osin kirjoittamattomina lakeina pitkiä syntilistoja eli elämäntapanormeja. Esimerkiksi vasemmiston, SMP:n ja kristillisen liiton äänestäminen katsot-tiin takavuosina synniksi.”

Sana-lehti 31/2012

”Kaikista ihaninta oli, kun aurinko paistoi ja piirtelimme liidulla asvalttiin”.

Johanna Hellstén, kadunvaltaaja, Aamulehti 27.7.2012

”Tosiasiahan on se, että suomen-kielinen ei osaa vääntää kieltään puhuakseen ruotsin kieltä. Se ongelma on geeneissä.”

Börje Sjöblom, Rkp, VaasaPohjalainen 21.7.2012

”Korean demokraattisen kansan-tasavallan pääkaupungin Pjongjangin liikenne on ruuhkatonta, sillä yksityis-autojen määrää on rajoitettu.”

”Havaintoja Koreasta”, Suomen työväenpuolueen äänenkannattaja Kansan ääni 3/2012

älyttöMät Sitaatit

Hil

de

My

rn

es

lauantaina Tampereen Vanhan Kirjastotalon luentosali täyt- tyi viimeiseen riviin saakka

Perussuomalaisten nuorista vaikut- tajista ympäri Suomen . Syyskokous aloitettiin klo 13 ja pian käsittelyyn saatiin toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2013 . Paljon keskustelua herätti Opetus- ja kult-tuuriministeriön tukien jakaminen . Ehdotelmia hakemuksen suuruudes-ta tehtiin useita . Lopulta päädyttiin yksimielisesti hakemaan kohtuullis-ta summaa, sillä uudet tuet myönnet-tiin aina vuoden takaisen toiminnan perusteella . Järjestön jäsenmäärän kasvutavoitteeksi merkittiin kym-menen prosenttia, johon pyritään muun muassa merkittävien paikallis-ten tapahtumien avulla . Oulun piiri antoi esimerkin Monikulttuurisuus-seminaarillaan, joka oli PS Nuorten historian suurin 140:llä osanottajal-laan . Varat näihin seminaareihin päätettiin jatkossa kohdistaa suoraan kattojärjestöltä, jotta niiden järjestä-minen ei kävisi ylivoimaiseksi piireille . Jenna Simula kertoi piirien tukemisen olevan välttämätöntä järjestön kasvulle ja Samuli Voutila teki esityksen niiden nostamiseksi talousarviossa 10 000 eurolla, jonka kokous hyväksyi . Kansanedustaja ja taiteilija Veltto Virtanen saapui tyylilleen uskollisena kokousvierai-den joukkoon luontevasti kesken kokouksen, ja nostatti yhteishenkeä puheillaan ja lauluillaaan . Sen jälkeen siirryttiin kokouksen odotetuimpaan hetkeen: oli uusien hallitustoimijoiden valitsemisen aika . Kolme hallituspaikkaa täytet-

Historian suurin syyskokous pidettiin tampereella

tiin yksimielisesti . Puheenjohtaja Simon Elo (Espoo), varapuheenjoh-taja Jenna Simula (Oulu) ja toimin-nanjohtaja Heikki Tamminen (Salo) saivat luottamuksen jatkaa tehtävis-sään myös seuraavalle toimikaudelle . Toisen varapuheenjohtajan ja pääsihteerin paikasta käytiin suljettu lippuäänestys, joiden voittajiksi sel-visivät Sebastian Tynkkynen (Oulu) ja Suvi Karhu (Espoo) . Runsaasta kuudentoista hengen ehdokasmää-rästä uuteen hallitukseen valittiin Samuli Voutila (Helsinki), Heidi Mäntylä (Rovaniemi), Matti Pinola (Merijärvi), Minna Partanen (Kajaani), Matias Kvist (Vaasa) ja Sami Haukka (Vantaa) . Syyskokous valtuutti hallituksen tekemään julkilausuman kielivapau-den puolesta . Kentältä pyydettiin argumentaatiota tekstin pohjaksi ja rinnalle mietittiin myös mainoskam-panjan toteuttamista . Kokouksen puheenjohtajana toimineelle ja jär-jestön hallituksen jättävälle Teemu Lahtiselle ja pääsihteerin paikan luo-vuttaneelle Simo Grönroosille annettiin aplodit sekä pieni lahja kiitokseksi huolellisesta työstä järjestön hyväksi . Viikonloppu huipentui sunnun-taina Yhdysvaltojen presidentinvaa-leja käsittelevään seminaariin, jossa puhuivat dosentti Markku Ruotsila, Yhdysvaltain suurlähetystön konsuli Jeremy K . Barnum ja Kokoomus-nuorten varapuheenjohtaja Saul Schubak, joka kertoi matkastaan Republikaanien puoluekokoukseen .

Sebastian Tynkkynen

Perussuomalaisten Nuorten vuosi huipentui suureen viikonloppuun Tampereella 3.-4.11.2012. Tiukat hallitusvaalit ja ajankohtainen semi-naari kokosivat ennätysmäärän nuoria toimijoita yhteen.

22

Ra

hv

as

1/2

013

sukuniMi

irroita täytetty loMake. sulje (Mikäli näin Haluat) ja laita postiin, postiMaksu on Maksettu puolestasi.

sukuniMi

etuniMet

etuniMi

läHiosoite

läHiosoite

läHiosoite

postinuMero ja -toiMipaikka

postinuMero ja -toiMipaikka

postinuMero ja -toiMipaikka

syntyMäaika

aMMatti / toiMi / koulutus

puHelin

päiväys ja allekirjoitus

säHköposti

kotikunta

Haluan liittyä perussuomalaiset nuoret ry:n jäseneksi

Haluan tilata ainoastaan Rahvas-lehden:Vuositilaus (4 numeroa) 19 euroa

Lahjatilaus (maksajan tiedot alle) tai jäsenhankkijan tiedot:

Ilmainen näytenumero

Ei jäsenmaksua. Jäsenyys ei edellytä puolueeseen liittymistä.

Voit täyttää jäsenhakemuksen myös osoitteesssa www.ps-nuoret.fi/jasenyys

palvElukortti

osoitteenmuutos (vanhat tiedot)

KESKuSTOIMISTO

Perussuomalaiset Nuoret ryYrjönkatu 8-10 B 25, 6. krs00120 Helsinkiwww.ps-nuoret.fiwww.facebook.com/perussuomalaiset.nuoret

PuheenjohtajaSimon Elosimon.elo@ps-nuoret.net0400 988960

PääsihteeriSuvi Karhusihteeri@ps-nuoret.net

ToiminnanjohtajaHeikki Tamminentoiminnanjohtaja@ps-nuoret.net044 3019791

VarapuheenjohtajatJenna Simulajenna.simula@ps-nuoret.net

Sebastian Tynkkynensebastian.tyne@gmail.com

HALLITuS VuODELLE 2013

Samuli Voutilasamuli.voutila@ps-nuoret.net

Heidi Mäntyläheidi.mantyla@skapat.fi

Matti Pinolamatti.pinola@gmail.com

Minna Partanenminnpart@gmail.com

Matias Kvistvps.matias.pallo@luukku.com

Sami Haukkasami.haukka@samihaukka.fi

Pohjois-Savon Perussuomalaiset Nuoret rywww.ps-nuoret.fi/pohjois-savo

Pohjois-Karjalan Perussuomalaiset Nuoretwww.ps-nuoret.fi/pohjois-karjala

Etelä-Pohjanmaan Perussuomalaiset Nuoret rywww.ps-nuoret.fi/etela-pohjanmaa

Keski-Pohjanmaan Perussuomalaiset Nuoret rywww.ps-nuoret.fi/keski-pohjanmaa

Keski-Suomen Perussuomalaiset Nuoret rywww.ps-nuoret.fi/keski-suomi

Oulun ja Kainuun Perussuomalaiset Nuoret rywww.ps-nuoret.fi/oulu

Lapin Perussuomalaiset Nuoret rywww.ps-nuoret.fi/lappi

PIIRIJÄRJESTÖT

Helsingin Perussuomalaiset Nuoret rywww.ps-nuoret.fi/helsinki

uudenmaan Perussuomalaiset Nuoret rywww.ps-nuoret.fi/uusimaa

Varsinais-Suomen Perussuomalaiset Nuoret rywww.ps-nuoret.fi/varsinais-suomi

Satakunnan Perussuomalaiset Nuoret rywww.ps-nuoret.fi/satakunta

Hämeen Perussuomalaiset Nuoret rywww.ps-nuoret.fi/hame

Pirkanmaan Perussuomalaiset Nuoret rywww.ps-nuoret.fi/pirkanmaa

Kymen Perussuomalaiset Nuoret rywww.ps-nuoret.fi/kymi

Etelä-Savon Perussuomalaiset Nuoretwww.ps-nuoret.fi/etela-savo

23

Ra

hv

as

1/2

013

irroita täytetty loMake. sulje (Mikäli näin Haluat) ja laita postiin, postiMaksu on Maksettu puolestasi.

tait

a t

äs

tä

ja

nid

o k

iin

ni

Perussuomalainen

Tunnus 500 9637

00003 Vastauslähetys

Postimaksu

maksettu

Liittymällä Perussuomalaisten Nuorten jäseneksi saat seuraavat edut:

tervetuliaislahjana nuorisojärjestön periaateohjelman kotiinkannettuna

neljästi vuodessa ilmestyvän nuorten jäsenlehden kotiinkannettuna

kolmen viikon välein ilmestyvän perussuomalainen-lehden kotiinkannettuna

puhe-, esitys- ja äänioikeuden nuorisojärjestön kevät- ja syyskokouksissa

Halutessasi saat sähköpostiisi nuorisojärjestön tiedotteet ja kannanotot

tuet omalla esimerkilläsi perussuomalaisten nuorten poliittista linjaa!

Voit liittyä jäseneksi myös

osoitteessa www.ps-nuoret.fi

S u o m e n k a n S a l l i S m i e l i S i n j a k a n S a n va lta i S i n p o l i i t t i n e n

n u o r i S o - j a o p i S k e l i j a -j ä r j e S t ö