Kansalliskonservatiivinen aikakauslehti

4 / 2013

ps-nuoret karjalassa 5.-7.9.2013

PS-Nuorten syyskokous Järvenpäässä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 4-5

PS-Nuoret Karjalassa 5 .-7 .9 .2013 . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 6-8

Avustajapäiväkirjat: Jenna Simula . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 9

Suomen koulutuspolitiikka hakee suuntaansa . . . . . . . . . . . . . . . . 10-11

Pizza harmailla täytteillä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 12-13

Kirja-, peli- ja baariarvostelut . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 14-15

Kolumni: Yleistä mädännäisyyttä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 16

Avioliittolain muutos on vain välietappi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 17

Henkilökuva: Vihreästä perussuomalaiseksi . . . . . . . . . . . . . . . . . 18-19

Mielipidepalsta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 20

Vieraskynä: Koulujärjestelmä uusiksi? . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 21

Älyttömät sitaatit . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 22

Perussuomalaisten nuorten kannanotto . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 22

Yhteystiedot . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 23

Palvelukortti . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 23

JulkaisijaPerussuomalaiset Nuoret ryYrjönkatu 8-10 B 25, 6. krs00120 Helsinkiwww.ps-nuoret.fi

ISSN2323-6078

PäätoimittajaSimon Elo

AvustajatSebastian TynkkynenSakari LindenJenna SimulaVille KartaslammiJarmo KetoSimo GrönroosRoger KulmalaToni Ahva

Graafinen suunnittelu ja taittoJanne Turunen

KuvatSebastian TynkkynenNoora KunnariJenna SimulaJarmo KetoSamu Hupli

KansikuvaLehtikuva, Janne Turunen

PainopaikkaTammerprint Oy

1-2/2014Seuraava lehti ilmestyy toukokuussa. Ilmoitusvaraukset- ja hinnat:Suvi Karhu, sihteeri@ps-nuoret.fi, 040 6532960

SiSältö

PääkirjoituS

Rahvas on lähtenyt hyvin liikkeelle . Lehden ulkoasu on saanut kiitosta ja kirjoitukset herättävät tunteita, kuten on tarkoituskin . Viime numerossa julkaistu dosentti Markku Ruotsilan artikkeli entisen Yhdysvaltain presidentin George W . Bushin maineen paranemisesta on kirvoittanut erityisen paljon palautetta . Sekä risuja että ruusuja .

Todettakoon, että artikkeli ei ole lehden linjaus siihen, että oliko Bushin kauden politiikkaa hyvää vai ei . Tavallisina suomalaisina meidän näkökulmamme siihen kysymykseen olisi suppea . Bushin onnistumisen voi kukin arvioida omasta henkilökohtaisesta näkökul-mastaan . Pyysin dosentti Ruotsilaa kirjoittamaan artikkelin, koska Rahvaan linjaan kuuluu tarjota vaihtoehtoisia näkökulmia, joita suomalainen valtamedia ei tarjoa .

Euroopassa Bushin presidenttikautta pidetään epäonnistuneena . Amerikkalaiset äänestivät hänet aikanaan jatkokaudelle ja nykyään näkevät hänet paremmassa valossa kuin presidentti Barack Obaman . Amerikkalaisesta näkökulmasta voi siis perustellusti puhua kunnianpa-lautuksesta, vaikka kenties kyseessä on vain puhdas nostalgia .

Eurooppalaisten on syytä tutustua amerikkalaiseen ajatteluun ja miettiä, miksi näemme asioita niin eri tavalla . Ymmärryksessä on avain esimerkiksi eurooppalaisten ja siinä joukossa suomalaisten pärjäämi-seen kansainvälisessä diplomatiassa Syyrian tai esimerkiksi Iranin kanssa . Siinä ei häviä mitään, että on hankkinut tarvittavan tietotaidon .

Neljännessä numerossa paneudutaan Perussuomalaisten Nuorten syyskokoukseen, Karjalan tasavaltaan, kansanedustajan avustajan työhön ja siihen, mistä muodostuu ravintolassa pizzan hinta ja pitääkö paikkansa, että alle viiden euron lätty tarkoittaa veronkiertoa .

Ensi vuoden keväällä julkaistaan Eurooppa-aiheinen tuplanumero, jossa on kaikki mitä sinun tarvitsee tietää eurovaaleista, eurokriisistä ja niistä EU-kriittisistä tahoista, jotka ajavat muutosta .

Antoisia lukuhetkiä toivottaen,Simon EloPäätoimittaja, Perussuomalaisten Nuorten puheenjohtajasimon .elo@ps-nuoret .fi

Hyvä lukija,

3

Ra

hv

as

4/2

013

Syyskokouksen olisi pitänyt alkaa kello 15:00 . Osallis-tujajono jatkoi kasvamis-taan oven ulkopuolelle,

jonka toisella puolella oli yhdistetty kolme tilaa isoksi saliksi . Järjestelyi-den suhteen oltiin varauduttu 60% kasvuun edellisestä syyskokoukses-ta, mikä olisi tarkoittanut jopa 80 kokousosallistujaa . Hurjimmatkin veikkaukset ylitettiin, kun osallistu-jamääräksi vahvistettiin 112, mikä vastasi 124% kasvua . Hotelli Scan-dicin kaikki lisätuolit varastosta tyh-jennettiin ja tunnelma salissa muis-tutti suurta urheilujuhlaa . Syyskokouksessa keskustelu rä-jähti käyntiin pääsihteeri Suvi Kar-hun esiteltyä järjestön vuoden 2014 talousarvion . Puheenvuoroja käytet-tiin niin järjestön kasvamisen kuin

vastuullisen taloudenhoidon puoles-ta . Lopulta hallituksen esitys voitti tehdyn muutosesityksen . Toiminnanjohtaja Sebastian Tynkkynen esitteli toimintasuun-nitelman myötä jäsenistölle halli-tuksen suunnitelmia järjestön kas-vun tukemiseksi tulevana vuonna .

Työntekijäresursseja tullaan tarkas-telemaan haettujen avustussummi-en toteutumisen puitteissa . Järjes-tön nopea kasvu on asettanut suuria paineita piirien tukemiselle koulut-tamispuolella, tapahtumien tukemi-sessa, viestinnän tuomisessa tähän päivään sekä kattojärjestön kehittä-

mistyössä kokonaisuudessaan . Vuoden 2014 toimintasuunni-telman myötä hyväksyttiin poliit-tisen ohjelma- ja kannanottotyön käynnistäminen suuressa mittakaa-vassa . Jokaiselle hallituksen jäsenel-le asetetaan oma poliittinen sektori, jonka työryhmätyöskentelystä hän vastaa . Toimintasuunnitelman myö-tä varauduttiin myös tuleviin euro-vaaleihin sekä jäsenhankintaan . Syyskokouksessa tehtiin histori-aa monessakin mielessä . Tänä vuon-na jokaiseen luottamustehtävään oli ennakkoon ilmoittautunut useam-pia hakijoita, mikä kertoo aktiivi-en lisääntymisestä ja halusta kantaa vastuuta . Myös istuva puheenjohtaja oli uskallettu rohkeasti haastaa Jenna Simulan ja Niko Norisalon toimesta ja ehdokkaiden esiintymiseen, tieto-

Hallituksen puheenjohtajaNimi: Simon EloIkä: 27Kotipaikkakunta: EspooAmmatti: Puheenjohtaja, valtiotieteiden kandidaatti

1. Rakastuin kuusi vuotta sitten lap-suuden aikaiseen naapuriini Miaan, jonka tapasin kaverini lakkiaisissa.2. Viimeinen kipinä tuli vuoden 2008 vaalirahakohusta, jonka myö-tä ymmärsin että tavallisia ihmisiä ne poliitikotkin ovat, vahvuuksine ja heikkouksineen. Toinen merkittävä syy oli isäni äkillinen menehtyminen, jonka myötä ymmärsin elämän rajal-lisuuden. Toimeen on tartuttava nyt.3. Ensi vuotta värittävät eurovaa-lit, joissa perussuomalaisten on pu-hallettava vahvasti yhteen hiileen. Vain siten voimme menestyä. Halli-tus on erittäin aktiivisen ja innostu-neen oloinen.

PääsihteeriNimi: Suvi KarhuIkä: 28 vuottaKotipaikkakunta: EspooAmmatti: Pääsihteeri, koulutus: ravintolakokki, ylioppilas

1. Olen lähtöjäni maatilan tyttö pikku-paikalta, mutta rakastan maailman miljoonakaupunkeja ja niiden tunnelmaa. Omatoimimatkailu on intohimoni, joko moottoripyörälläni lähialueilla tai sitten kaukomatkailua muilla keinoin.2. Puolue ja sen tekemä politiikka ja aatteet ovat kiinnostaneet jo noin seitsemän vuoden ajan. Koko sinä ai-kana Suomen tilanne on vain pahen-tunut ja vakavoitunut. Kolme vuotta sitten päätin, että pelkkä äänestämi-nen ei enää riitä, on aika kääriä itse hihat ja pelastettava rakas isänmaa lähtemällä mukaan politiikkaan. 3. Ensimmäinen vuosi pääsihteerinä on mennyt osittain opetellessa. Tulevana vuonna pystyn syventä-mään osaamistani järjestön asioihin huomattavasti paremmin ja keskit-tymään järjestön kannalta tärkei-siin asioihin.

ToiminnanjohtajaNimi: Sebastian TynkkynenIkä: 24Kotipaikkakunta: OuluAmmatti: Opettajaopiskelija

1. Minut on esitelty yhteistyötilaisuu-dessa toisen puolueen edustajan toi-mesta muille näin: ”Hän on ensim-mäinen persu, ketä ei tee mieli vetää turpaan.” Tämä on samaan aikaan sekä huono että hyvä asia.2. Suomalaisten omanarvontunto on ajettu alas muiden puolueiden toi-mesta monikulttuurisuus lyömäasee-na. Seuraavaksi meinaavat ajaa alas itsenäisyyden EU:lla. PS-Nuoret ha-luavat ja uskaltavat taistella tätä vas-taan ainoana nuorisojärjestönä Suo-messa. Siksi tämä jengi.3. Sitä, että uudistukset, kuten pe-rustettavat työryhmät räjäyttävät pankin. Ensi vuonna järjestömme ot-taa isot edistysaskeleet eteenpäin, ja kova työnteko odottaa.

Hallituksen 1. varapuheenjohtajaNimi: Samuli VoutilaIkä: 24vKotipaikkakunta: KuopioAmmatti: Aluevastaava

1. Savoon rakkauden perässä muut-tanut sudeettisavolainen.2. Työn, yrittäjyyden ja isänmaan vuoksi.3. Rentoa ja hyvää työskentelyä erinomaisella me-hengellä.

Hallituksen 2. varapuheenjohtajaNimi: Aleksi HernesniemiIkä: 22 vuottaKotipaikkakunta: KannusAmmatti: Opiskelija

1. Alle kouluikäisenä sain serkulta nauhoitetun Hurriganesin c-kasetin,joka teki suuren vaikutuksen. Kitaraa ja rumpuja olen soittanut useitavuosia. Musiikin lisäksi tykkään myös retkeilystä ja vaelluksesta Pohjolan luonnossa.2. Perussuomalaisilla Nuorilla on hyvä aate ja tekemisen meininki. Lii-tyin jäseneksi lukion lopussa, koska ymmärsin, että pelkkä valittaminen harvoin muuttaa mitään. Jos asioihin haluaa oikeasti vaikuttaa, pitää itse tehdä asioiden hyväksi jotain.3. Uuden hallituksen tuntien us-kon, että edessä on paljon tekemis-tä. Oma-aloitteisuus ja pitkäjäntei-nen suunnittelu varmasti korostuvat tulevat vuoden aikana. Vakavahenki-sen puurtamisen ohella ensi vuoteen kuuluu takuulla myös onnistumisen iloa ja ikimuistoisia hetkiä.

Syyskokouksessa rikottiin ennätyksiä

Puheenjohtajaehdokkaat Simon Elo, Jenna Simula ja Niko Norisalo.

Perussuomalaisten Nuorten vuosi huipentui marraskuisena lauantaipäivänä järvenpäässä. 2.11. pidetty sääntömääräinen syyskokous sai mittasuhteet,

joita harva olisi osannut kuvitella.

Teksti: Sebastian tynkkynen • kuvat: Sebastian tynkkynen & Noora kunnari

4

Ra

hv

as

4/2

013

1. Kerro jotain mielenkiintoista itsestäsi.

2. Miksi olet lähtenyt Perussuomalaisiin Nuoriin mukaan toimimaan?

3. Mitä odotat ensi vuodelta hallituksen jäsenenä?

Hallituksen jäsenNimi: Vilhelm JunnilaIkä: 31Kotipaikkakunta: NaantaliAmmatti: Kansanedustajan avus-taja

1. Ensimmäisessä työpaikassa Muu-mimaailmassa toimin muumipo-liisina.2. Kansallismielisten nuorten on us-kallettava haastaa nykyinen integ-raatiomyönteinen ja historiaton kon-sensuseliitti. Tähän tarvitaan meidän kaikkien panosta.3. Odotan luovaa ohjelmatyötä, hy-vää henkeä ja rohkeita avauksia.

Hallituksen jäsenNimi: Jarmo KetoIkä: 27Kotipaikkakunta: HelsinkiAmmatti: Yrittäjä

1. Olen käynyt Reserviupseerikoulun, johtanut 22-vuotiaana 15-henkistä yritystä, äänestänyt vihreitä ja käynyt Johanna Tukiaisen rapujuhlissa.2. Todellisia roistoja eivät ole pahan-tekijät vaan ne, jotka eivät puutu hei-dän tekemisiinsä. Tahdon olla mu-kana muuttamassa Suomea; tässä joukossa se onnistuu.3. Hallitusrivistömme on tiukka ja rautaisen ammattitaitoinen. Mu-kana ei ole yhtään heikkoa lenkkiä. Voin odottaa luvan kanssa mahta-vaa vuotta.

Hallituksen jäsenNimi: Matias KvistIkä: 19Kotipaikkakunta: VaasaAmmatti: Opiskelija

1. 17-vuotiaana lopetettuani jalka-pallon aktiivi pelaamisen, etsin uutta harrastusta, joka saisi minut innos-tumaan. Muistin kavereideni sano-neen, että sä meet vielä eduskuntaan kun on noin paljon vahvoja mielipi-teitä sanottavana politiikasta. Lähdin Vaasan Perussuomalaisiin mukaan, ja ensimmäisen kevätkokouksen jälkeen tunsin että tässä ryhmässä on sydän ja arvot paikallaan.2. Myöhemmin vasta avautui se, että myös Perussuomalaisten Nuorten kautta avautuu loistava mahdollisuus vaikuttaa asioihin. Suurella, mutta to-della yhteistyökykyisellä ryhmällä on ollut helppo olla mukana hiomassa toinen toistemme ajatuksia ja ideoita.3. Hallituksen jäsenenä odotan jär-jestömme vuodesta toiseen jatku-neen kasvun ja kehityksen pysyvän vähintäänkin samoilla urilla kuin se on viime vuosina ollut, toivon mu-kaan vain kiihtyvän.

Hallituksen jäsenNimi: Roger KulmalaIkä: 20Kotipaikkakunta: HelsinkiAmmatti: Opiskelija

1. Olen kiinnostunut yhteiskunnalli-sista asioista, erityisesti kansainvä-lisestä politiikasta. Harrastan myös kirjallisuutta, elokuvia ja historiaa.2. Perussuomalaisissa Nuorissa pys-tyn parhaiten ajamaan itsenäisen ja hyvinvoivan Suomen asiaa ja lisäk-si PS-Nuorissa saan viettää aikaani erittäin mukavien ihmisten kanssa. 3. Uskon, että ensi vuoden hallitus työskentelee hyvässä hengessä vie-den perussuomalaista kansanliiket-tä eteenpäin.

Hallituksen jäsenNimi: Matti PinolaIkä: 23Kotipaikkakunta: MerijärviAmmatti: Yhteiskuntatieteiden yo

1. Olen todella laiska lukemaan kirjo-ja. Harvoin pääsen aloittamaani kir-jaa loppuun saakka muuta kuin se-lailemalla. Asiakirjoihin tutustuminen on sitten asia erikseen, niitä yritän lu-kea pilkulleen.2. Rovaniemellä opiskelut aloittaes-sani kiinnostuin Lapin piirin perusta-misesta, sitä kautta lähdin mukaan valtakunnallisen järjestön syyskoko-ukseen Jyväskylään. Sillä tiellä ollaan, eikä kaduta.3. Odotan aktiivista vuotta, ja tiivistä työskentelyä hallituksessa. Odotan, että toimintaa on järjestöllä enem-män kuin koskaan aikaisemmin.

taitoihin ja tavoitteisiin päästiin pe-rehtymään puolen tunnin mittaisen pj-paneelin myötä . Vaalissa valituksi tuli Simon Elo . Pääsihteerinä ja toi-minnanjohtajana saivat luottamuk-sen jatkaa Suvi Karhu ja Sebastian Tynkkynen . Syyskokous kiitti jär-jestön pitkän linjan toimijaa, Heik-ki Tammista, ansiokkaasta työstä Pe-russuomalaisten Nuorten eteen, kun

sai kuulla, että Tamminen ei enää ole käytettävissä hallitukseen . 1 . varapuheenjohtajakisassa vali-tuksi tuli Samuli Voutila ja 2 . vara-puheenjohtajan paikan vei Aleksi Hernesniemi . Kaikki vuoden 2014 hallituksen jäsenet pääsevät nyt esit-täytymään jäsenistölle seuraavien ky-symysten myötä:

5

Ra

hv

as

4/2

013

ps-nuoret karjalassa 5.-7.9.2013

6

Ra

hv

as

4/2

013

Teksti: Sakari Linden • kuvat: Sebastian Tynkkynen

Suomalais-ugrilaisten kansojen parissa tekemäni kansalaisjärjestötyön ansiosta olen saanut

tutustua ja ihastua Karjalan tasavaltaan. Sen vuoksi halusinkin tutustuttaa Perussuomalaisten

Nuorten jäseniä tähän Suomen välittömässä läheisyydessä sijaitsevaan luonnonkauniiseen ja

kielellisesti, kulttuurisesti ja historiallisesti äärimmäisen mielenkiintoiseen alueeseen.

Suomen kannalta on hyödyllistä, että kansalaisemme tuntevat lähialueemme ja että

yhteistyötä voidaan tehdä tehokkaasti kaikkiin ilmansuuntiin.

Suomen ja Venajan

valisia kauppasuhteita

on syvennettava

matkalaisten turnauskestävyyttä .Retkiseurueemme vieraili Petros-koissa yrityshautomossa, Karjalan tasavallan lakiasäätävässä kokoukses-sa ja tapasi varatalousministeri Dmitri Kislovin, konsuli Tuomas Kinnusen sekä nuorisohallituksen ja nuorisoparlamentin jäseniä . Laki-asäätävässä kokouksessa keskusteltiin yhdessä nuorisoparlamentin ja eri puolueiden edustajien kanssa Suo-men ja Venäjän välisistä merkittä-vistä neuvottelukysymyksistä kuten viisumivapaudesta, maanosto-oikeu-desta ja yrityksien toimintamahdol-lisuuksista .

Matkamme meno- ja pa-luumatkat ajoittuivat yötä vasten 5 .-7 .9 .2013 . Ne havainnollistivat hy-

vin Karjalan ja Suomen yhteyksi-en ongelman - huonot kulkuyhte-ydet . Etelä-Suomesta Karjalaan ei ole toimivaa junayhteyttä ja Helsin-gin ja Petroskoin välinen lentoyhte-yskään ei enää ole toiminnassa . Yön läpi matkustamiset yhdistettynä rai-lakkaaseen, joskin vapaaehtoiseen, illanviettoon koettelivatkin useiden

7

Ra

hv

as

4/2

013

ps-nuoret karjalassa 5.-7.9.2013

Perussuomalaisten Nuorten puheen-johtaja Simon Elo piti puheenvuo-ron, jossa hän korosti maiden vä-listen kauppasuhteiden merkitys-tä erityisesti eurokriisin myötä . Elon mukaan kylmän sodan pote-roihin ei voi jäädä, vaan täytyy kat-soa rohkeasti tulevaisuuteen . Euroo-pan unioni ja Venäjä neuvottelevat parhaillaan viisumivapauden toteut-tamisesta . Mikäli päätös viisumi-vapaudesta todella tehdään, on sen alkamiseen varattava riittävä valmis-tautumisaika . Elo on tästä samaa mieltä kuin kansanedustaja Jussi Niinistö (ps), joka on vaatinut, että Euroopan unionin tulee osallistua mahdollisimman suurella taloudelli-sella panoksella Suomen raja-asemi-en kohentamiseen . Luoteis-Venäjällä sijaitsevassa Kar-jalan tasavallassa on vajaat 650 000 asukasta, joista reilut 260 000 asuu pääkaupunki Petroskoissa . Karjalan tasavalta rajoittuu lännessä Suomeen, minkä lisäksi alueen rajat kulkevat suurista vesistöistä Vienanmerta, Äänisjärveä ja Laatokkaa pitkin .

Erityisesti halusin tutustuttaa Perussuomalaisten Nuorten jäsenet Karjalan itämerensuomalaisiin kan-soihin, joita tunnetaan Suomessa yl-lättävän vähän . Kävimme Äänisellä sijaitsevalla UNESCO:n maailman-perintökohteeksi nimetyllä Kižin saarella . Nuorisojärjestön jäsenille ha-luttiin vierailukohteiden avulla ker-toa Karjalan taloudesta, politiikas-ta, kulttuuriperinnöstä ja historiasta . Suomalaisille on tärkeää tiedostaa kielelliset ja kulttuuriset yhteytem-me muihin itämerensuomalaisiin kansoihin . Meillä olikin mahdolli-suus tavata Petroskoissa karjalaisten, vepsäläisten ja Karjalan suomalaisten edustajia . Paluumatkalla tapasimme vielä karjalaa puhuvia ihmisiä poike-tessamme Vieljärven ja etnoturismil-la profiloituneessa Kinnermäen ky-lissä . Matkailu voikin antaa uuden kannustimen ylläpitää itämerensuo-malaisten kielten taitoa Karjalassa . Erityisesti karjalan kielen kohdal-la potentiaali on suuri, sillä suomi ja karjala ovat melko pitkälle keske-

nään ymmärrettäviä . Karjalaiset ja vepsäläiset ovat asuttaneet Karjalan tasavallan aluetta vuosisatojen ajan . Suomalaisia alu-eelle muutti rakentamaan sosialis-mia Neuvosto-Venäjän vuonna 1920 perustamaan Karjalan työkansan kommuuniin, joka lakkauttamisen-sa jälkeen tunnettiin vuodesta 1923 Karjalan autonomisena sosialistisena neuvostotasavaltana . Karjalan kansankomissaarien neuvoston puheenjohtajana vuosina 1920–1935 toimi suomalaissyntyi-nen Edvard Gylling, jonka johdolla Karjalassa nautittiin laajasta poliit-tisesta ja taloudellista autonomias-ta . Huolimatta Karjalan erinomai-sesta taloudellisesta menestyksestä Gyllingin valtakaudella, tuomitsi kommunistisen puolueen Karjalan aluekomitean kokous hänen kan-sallisuuspolitiikkansa tammikuussa 1935 . Saman vuoden lokakuussa Gyl-ling erotettiin tehtävästään ja lopulta teloitettiin vuonna 1938 . Joidenkin näkemysten mukaan voidaan puhua etnisestä puhdistuksesta, sillä suo-malaisten lukumäärä laski 1930-lu-vun lopulla puoleen entisestä . Karjalan tasavallassa asui Venä-jän Vuoden 2010 väestönlaskennan mukaan 45 000 karjalaista, 3 500 vepsäläistä ja 8 500 suomalaista . Muu-tos on ollut suuri erityisesti karjalais-ten kohdalla, sillä vielä vuonna 1939 karjalaisia oli ollut lähes 110 000 . Vepsäläisiä samana vuonna oli 9 000 ja suomalaisia 8 000 . Nykyään Karjalan tasavalta on Venäjän mittakaavassa hieman syr-jäinen alue taloudellisesti . Sen talous

nojaa vahvasti metsävarantoihin ja mineraali- ja malmiesiintymiin . Karjalaa johtaa nykyään jälleen itä-merensuomalaista alkuperää oleva henkilö, kun inkerinsuomalainen Aleksandr Hudilainen valittiin tou-kokuussa 2012 alueen päämieheksi . Hudilainen on halunnut aktiivisesti houkutella raja-alueyhteistyön avulla suomalaisia investointeja Karjalaan . Karjala on luonnonkaunis alue täynnä upeaa kulttuurihistoriaa . Suomen ja Karjalan välisellä yhteis-työllä on potentiaalia kasvaa tule-vaisuudessa olemassa olevien vah-vuuksien varaan . Sitä varten Karjala tarvitsee kuitenkin uusia ennakko-luulottomia ajatuksia . Yhteistyö on mahdollisuus sa-maan aikaan sekä taloudellisesti että kulttuurillisesti . Karjalan itämeren-suomalaiset kielet ja kulttuurit ovat tekijä, joka tekee alueesta erityisen suomalaisten silmissä . Karjalan tasa-vallalla on mahdollisuus käyttää nii-tä hyväkseen houkutellakseen Suo-mesta investointeja ja matkailijoita . Retken toteuttamisessa keskeisiä henkilöitä olivat Petroskoissa toimi-van isäntäorganisaatiomme Nuoren Karjalan Aleksei Tsykarev ja Alina Tshuburova. Puheenjohtaja Simon Elo antoi avoimesti tukensa matkan toteutukselle ja pääsihteeri Suvi Kar-hu hoiti ansiokkaasti käytännön jär-jestelyitä . Kiitos matkan viemisestä onnistuneeseen päätökseen kuuluu jokaiselle matkalaiselle .

Ajatushautomon johtaja kertoo vieraille siitä miten suomalaiset hoiva-alan yritykset ovat kiinnostuneet Karjalan tasavallasta.

8

Ra

hv

as

4/2

013

Puhelin soi . Edustaja Im-monen ilmoittaa tarvitse-vansa seuraaville viikoil-le lentoja sekä junalippuja .

Kirjaan ne ylös ja alan selvitellä len-toaikatauluja . Kun sopiville lennoil-le on matkatoimistosta hankittu li-put, jatkan uutisten selaamista ja valtiopäivätoimien valmistelua . Vas-taan päivän aikana äänestäjien ja toi-mittajien puheluihin ja valmistelen Immosen minulle antamia kirjallisia kysymyksiä . Aloitin avustajan työn Olli Im-mosen (ps) noustua eduskuntaan huhtikuun 2011 vaaleissa . Olin val-mistumassa liiketalouden traden-omiksi ammattikorkeakoulusta, joten otin työn avustajana mielelläni vas-taan . Aika nopeasti huomasin, miten hyvin tradenomin koulutuksesta saa-tu oppi sopii avustajan työhön . Jokainen päivä kansanedustajan avustajan työssä on erilainen . Työ politiikan kulisseissa on antoisaa ja aivan täydellinen näköalapaikka yh-teiskunnan asioihin . Vaihtelevuus on virkistävää, toisina päivinä puhe-lin soi useita kertoja päivän aikana ja saatan tavata mielenkiintoisia uusia ihmisiä kymmenittäin, kun toisina päivinä voi valmistella puheita, la-kialoitteita tai kirjallisia kysymyksiä kaikessa rauhassa ja hiljaisuudessa . Olemme messuilla keskustele-massa ihmisten kanssa politiikasta . Immonen ja minä saamme kutsun tulla tutustumaan ampumaharrasta-jien ja metsästäjien toimintaan, sekä keskustelemaan aselaista ja muis-ta heihin liittyvistä ajankohtaisis-ta aiheista . Pari viikkoa myöhemmin menemme ampumaradalle kokei-lemaan erilaisia aseita ja keskuste-lemaan asioista harrastajien kanssa . Jälleen uusi, mahtava kokemus, jota

ilman tätä työtä tuskin olisin päässyt kokemaan . Yli puolet avustajista on korkeas-ti koulutettuja, mutta jokaisen osaa-misen painotus vaihtelee . Yleisestä harhaluulosta poiketen avustajat ei-vät kuitenkaan ole pelkkiä sihteerei-tä, vaan asiantuntijoita . Esimerkiksi perussuomalaisten avustajajoukos-ta löytyy mielettömän paljon erilai-sia taustoja, koulutusta ja osaamista . Myös avustajien toimenkuvat vaih-televat paljon: osa käsittelee edusta-jien postit, sähköpostit ja huolehtii kalenterin ylläpitämisestä, toiset val-mistelevat lakialoitteita ja seuraavat valiokuntien työskentelyä ja avus-tavat myös niihin liittyvissä asiois-sa . Avustajat eivät kuitenkaan lennä maailmalla edustajien valiokunta-matkoilla mukana, vaan hoitavat asi-oita kotimaassa, joko Helsingissä tai maakunta-avustajien, kuten minun, tapauksessa kansanedustajan vaali-piirissä . Päivä alkaa vaihtua illan puo-lelle, kun menen keittämään vie-lä kupin teetä pikkuparlamentin keittiöön ennen suuntaamista Pu-kinmäestä vuokraamaani kimppa-kämppään . Jo kaukaa kuulen akus-tisen kitaran soittoa . Edustaja Vähämäki ja muutama avustaja ovat

TöISSä ArKAdIANmäElläTeksti ja kuvat: jenna Simula

eduskuntaan nähtyään, millaista työ kansanedustajana on . Lennän Helsinkiin järjestele-mään asioita eduskuntaan . Immo-nen on kutsunut vieraaksi Suomen Sisun jäseniä ja järjestän heille opas-tetun kierroksen eduskuntatalos-sa . Tämän jälkeen kahvittelemme ja kansanedustajat tulevat tapaamaan sisulaisia . Vieraat ovat otettuja pääs-tessään kiertämään eduskuntata-lon sekä keskustelemaan kasvotusten kansanedustajien kanssa . Positiivi-nen palaute lämmittää mieltä . Kaikkein parasta työssäni on jat-kuva uuden oppiminen, mahtavat kollegat ja kansanedustajat sekä se, että saa olla tekemässä työtä perus-suomalaisen aatteen eteen . En täl-lä hetkellä osaisi kuvitella olevani missään muussa työssä, niin paljon avustajan työ antaa uusia kokemuk-sia ja näköaloja politiikkaan . Rohkaisen jokaista avustajan työstä kiinnostunutta perussuoma-laista nuorta olemaan seuraavien vaalien alla valppaana ja lähettämään hakemuskirjeitä CV:n kera ehdok-kaille sekä vaalien toimituksen jäl-keen valituille kansanedustajille . Mi-kään muu ei anna niin monipuolista politiikan oppikoulua, kuin toimi-minen kansanedustajan avustajana .

Avustaja Tamminen ja edustaja Immonen työhuoneella pikkuparlamentissa.

kerääntyneet keittiöön vaihtamaan päivän kuulumisia . Viime aikoina avustajien palk-kaus on aiheuttanut melkoisesti kes-kustelua . Yleensä ottaen avustaji-en asema eduskunnassa on erilainen kuin virkamiehillä ja palkkataso alempi kuin esimerkiksi toimistosih-teereillä . Avustaja on kuitenkin tär-keä henkilö kansanedustajien työn hoitamisen apuna . Moni kuvitte-lee palkan olevan useita tuhansia eu-roja, mutta todellisuudessa se on 2359 euroa kuukaudessa . Palkkauk-sen suurimpana ongelmana on, et-tei se houkuttele korkeakoulutettuja, eivätkä he helposti jää kovin pitkäk-si aikaa työhön, josta saatava palkka ei vastaa työn vaatimustasoa . Avus-tajan työssä kuitenkin näkee ja oppii paljon eduskunnan toiminnasta ja moni avustaja on myös itse ehdolla

Jenna Simula

9

Ra

hv

as

4/2

013

avuStajaPäiväki rjat

Suomen koulutuSpolitiikkahakee SuuntaanSa

Suomen koulutuspolitiikka on tällä hetkellä suuressa murrosvaiheessa etenkin korkeakoulutuksen osalta .

Ammattikorkeakouluissa on tulossa lakiuudistus ja yliopistoissa tulevai-suudessa rahoituksen uudistamista, sekä lukioiden määrässä verkoston harventamista etenkin maaseudulla . Ammatillisten oppilaitosten resurs-sien keskittäminen maakuntakes-kuksiin ja lähituntien vähentäminen huonontavat väistämättä ammatti-koulutuksen opetuksen laatua . Op-pisopimuskoulutukseen tullaan panostamaan voimakkaasti tulevai-suudessa ja sen nähdään olevan rat-kaisu lähes joka asiaan . Yleinen

set lopputöiden osalta luovat nuorel-le väärää kuvaa nykyajan työelämän vaativuudesta . Hallituksen uusi rakennepaketti uhkaa lukioverkoston tiheyttä eten-kin maaseudulla . Verkostoa harven-tamalla pyritään hallituksen mukaan vakauttamaan valtion taloutta . To-siasiassa harvennuksella eriarvoiste-taan nuoria asuinpaikan mukaan . Lukioissa yhtenä isoista uhkakuvista on riittävän kyvykkäiden oppilaiden saaminen oppilaitokseen . Peruskou-lun ja lukion välinen kuilu on kas-vanut viime vuosina erittäin paljon . Peruskoulu on vuosi vuodelta hel-pontunut ja lukioiden taso yleises-ti kasvanut . Tämä aiheuttaa valtavan

taa monenlaisia vaihtoehtoja ja antaa liikkumavaraa työelämässä .

ammatillinen koulutus ja lukio antavat perusvalmiudet

Toisen asteen ammatillisen koulu-tuksen tarkoituksena on antaa teo-reettiset valmiudet ja käytännön har-joittelun kautta tietoa ja kokemusta pärjätä työelämässä . Ammatillises-sa koulutuksessa käydään läpi moni-puolisesti tietyn alan ominaispiirteet ja asiat mitkä pitää tietää ja taitaa, kun siirtyy työelämään . Ammatilli-sen tutkinnon suorittanut saa todis-tuksen, jolla voi hakea myös muille aloille, kuin omalle alalleen töihin .

si vain ammatilliseen koulutukseen . En tunne yhtään korkeakoulutet-tua, joka olisi ollut oppisopimuskou-lutuksessa . Täytyy muistaa puhutta-essa oppisopimuskoulutuksesta, että se koskee vain tiettyä rajattua jouk-koa, johon tämä koulutusmuoto so-pii . Oppisopimuskoulutus on toi-miva muoto henkilölle, joka haluaa yhden ammattitutkinnon lisäksi suo-rittaa käytännönläheisesti toisen tut-kinnon esimerkiksi työelämässä . Oppisopimuskoulutus yleensä päte-vöittää vain tiettyyn alaan, mutta sil-ti antaa mahdollisuuden suorittaa sitä mitä erilaisimmissa elämänvaiheissa oleville ihmisille . Oppisopimus ei ole vain nuorten asia . Se on erittäin suo-

oppivelvollisuusikä jatkuu 17 ikä-vuoteen, eli peruskoulun jälkeen on jokaisen pakko mennä oppivelvolli-suuden pidentämisen johdosta toi-selle asteelle .

oppisopimus ja yhteiskuntasopimus

Henkilökohtaisesti tuen voimak-kaasti näkemystä, että jokaisen nuo-ren tulee peruskoulun jälkeen pääs-tä opiskelemaan toiselle asteelle . Tämä pitäisi lailla taata kaikille . Op-pisopimuskoulutusta on tässä mai-nostettu pelastavana elementtinä koulupudokkaille, mutta oppisopi-muskoulutus ei ole mikään ensisijai-nen, eikä ainoa vaihtoehto nuorelle peruskoulun päättäneelle . Oppisopimuskoulutuksen tarkoi-tus on antaa jo ammattiin opiskel-leelle mahdollisuus vaihtaa alaa noin 20 ikävuoden tienoilla ja silloin, kun työkokemusta on jo tullut hankittua . Oppisopimuskoulutus sopii sitä pait-

sittua myös varttuneemman väestön keskuudessa, jotka haluavat päivittää osaamistaan tämän päivän tasolle, jos omista kouluvuosista on paljon aikaa . Oppisopimuskoulutuksen po-liittinen ideologia pitäisi myös teh-dä selväksi kaikille . Sen juuret ovat saksalaisessa koulutusperinteessä, jos-sa suositaan mestari-kisälli periaa-tetta . Harjoittelijoille maksetaan vä-hemmän, jos ollenkaan . Tämä on Saksassa luonut kahdet työmarkkinat ja tulee Suomessakin murentamaan työmarkkinoidemme kestävyyttä . Oppisopimuskoulutuksen suosimi-sen taustalla on murtaa Suomessa yh-teiskuntasopimuksin tehdyt toimet työolojen ja -ehtojen parantamisek-si . Oppisopimuskoulutuksen poliit-tista ideologiaa pitää tarkoin tutkia ja harkita, jos sellainen halutan Suo-messa ottaa laajemmin käyttöön . Ra-kenneuudistukseksi tästä toiminnosta ei kuitenkaan ole, eikä sillä pelaste-ta Suomen taloustilannetta . Oppiso-pimuskoulutus kuitenkin mahdollis-

Tutkinnon suorittanut saa yleispä-tevyyden kelpoisuudesta työmark-kinoille, joka ei rajoitus vain yhteen nimenomaiseen työpaikkaan . Suurempi uhka nykypäivänä am-matillisessa koulutuksessa on lähi-tuntien karsiminen säästöjen takia . Kymmenen vuotta sitten ammatti-kouluissa käytiin keskimäärin yli 50 tuntia enemmän koulussa kuin ny-kyisin . Joutokäyntiä on tullut etenkin kevään viimeisiin viikkoihin ja päivät ovat lyhyempiä kuin ennen . Vaikka määrä ei takaa laatua näkyy väistämät-tä se tulos, että nuoren ensimmäisessä työpaikassa pitää työnantajan koulut-taa uusi työntekijä erittäin perusteelli-sesti . Pohjatiedot ovat nykyisin puut-teellisemmat kuin ennen . Maailma on monimutkaistunut ja koulutuksen järjestäjät eivät aina pysy ajan hermolla etenkään kallii-ta koneita ja laitteita vaativilla am-mattialoilla . Tämä myös lisää alueel-lisia eroja ammatillisen koulutuksen välillä . Myös löystyneet vaatimuk-

harppauksen seuraavalle asteelle pyr-kivälle nuorelle . Opinto-ohjauksen parantaminen lukioissa toisi valta-vasti säästöä myöhemmissä vaiheissa yhteiskunnalle, kun selvitetään huo-lella nuoren opiskeluhaluja korkea-asteelle . Useat väärät uravalinnat ja muut tällaiset voidaan ehkä jopa ko-konaan välttää oikeasti kunnollisella opinto-ohjauksella, joka antaa nuo-relle selkeän kuvan mihin korkea-kouluun hän voi hakea . Ylioppilaskirjoitusten sähköistä-minen ja muut lukion uudistukset luovat uusia mahdollisuuksia tämän päivän nuorille . On tärkeää, että jo-kainen nuori pysyy yhteiskunnan kehityksessä mukana ja saa sellai-set tiedolliset ja taidolliset vaatimuk-set mitä korkeakoulutuissa vaaditaan tänä päivänä . Nykyään myös monilla isommil-la työnantajilla on käytössään erilai-sia yhtiöiden sisäisiä kursseja ja kou-lutuskokonaisuuksia, jotka antavat työntekijälle lisää pätevyyttä hoitaa

Pirkanmaalainen puheenvuoro:

10

Ra

hv

as

4/2

013

Suomen koulutuSpolitiikkahakee SuuntaanSa

ta hyötyä . Humanistiset tieteenalat ja kulttuurialat voivat tulevaisuudes-sa kärsiä tästä asenteesta, jossa tavoi-tellaan vain rahallista hyötyä . Var-mimmassa turvassa ovat taloudellista hyötyä tuottavat tieteenalat, jotka voivat tarjota yrityselämälle konk-reettista hyötyä tutkimusten tai uu-sien innovaatioiden muodossa . Suurimpana haasteena on nyky-ään keskustelu koulutuksen maksut-tomuudesta . Yliopistoilla ei ole varaa kouluttaa nykyisellä tavalla ulkomai-sia opiskelijoita . EU- ja Eta-alueiden ulkopuolisille opiskelijoille tulee aset-taa välittömästi lukukausimaksut, jot-ka vastaavat vähintään koulutuksen kustannuksia . Suomella ei ole varaa

kouluttaa kaikkia maailman ihmisiä . Kesäopiskelu pitäisi mahdollis-taa nykyisin täysin normaalina käy-täntönä kaikissa Suomen yliopistois-sa . Kesäopiskelu myös nopeuttaisi yleisiä valmistumisaikoja ja antai-si mahdollisuuksia opiskella opintoja myös etänä . Useat opiskelijat, jotka eivät saa työtä kesäksi voisivat tehdä jotain hyödyllistä eli suorittaa tut-kintoon kuuluvia kursseja kesän ai-kana ainakin sen verran että saavat siitä opintotukea eli perustoimeen-tulonsa kesän ajaksi turvattua . Valtio itse eriarvoistaa yliopisto-opiskelijoita maksamalla ulkomai-sista opiskelijoista enemmän rahaa, kun nämä valmistuvat . Yliopistot suosivat isomman rahallisen tuen vuoksi ulkomaisia opiskelijoita ja ki-rittävät heidän valmistumistaan . Yh-teiskunnan tulisi välittömästi lopet-taa tällainen kantaväestöä syrjivä koulutuspolitiikka ja tarjota kaikille opiskelijoille yhdenvertaiset mahdol-lisuudet .

nykyistä tai tulevaa työtehtäväänsä . Valtio on tätä työnantajan tarjoamaa koulutusta tukenut muun muassa verovähennyshelpotuksin ja muilla keinoin . Koulutuskokonaisuuksien suo-rittaminen työn ohella antaa lisää pätevyyttä, lisää palkkaa ja mahdolli-suuden edetä yrityksessä toisiin teh-täviin . Työnantajien tarjoaman kou-lutuksen tarkoituksena on sitouttaa työntekijä . Erityisesti nuoria työnte-kijöitä yrityksien kannattaa koulut-taa, koska se sitouttaa jäämään yhti-öön . Valitettavasti usein nuoret ovat lyhyissä määräaikaisissa työsuhteissa eikä heitä kouluteta yhtiön toimes-ta . Vallitseva käytäntö on kouluttaa

taa Suomessa orjatyövoiman käyttöä, jota en missään nimessä hyväksy . Pe-russuomalaiset Nuoret ajaa voimak-kaasti eteenpäin ajatusta, että jokai-sesta työstä pitää saada korvausta . Yhdenvertaisen terveydenhuol-tojärjestelmän tarjoaminen myös ammattikorkeakoulujen puolelle kuuluu SAMOK:n asialistan kärki-päähän . Ammattikorkeakoulutuk-sesta vähennettiin 2200 opiskelu-paikkaa, jotka eivät missään nimessä kaikki olleet perusteltuja säästötoi-menpiteitä . Valtio haluaa myös kar-sia ammattikorkeakoulujen määrää . Esimerkiksi Kemi-Tornion ammat-tikorkeakoulu ja Rovaniemen am-mattikorkeakoulu yhdistynevät ensi

vain vakituisissa työsuhteissa olevia . Työelämän tarjoamaa koulutusta pi-täisi myös muiden koulutusmuoto-jen ohella kehittää paremmin nuoria palvelevaksi . Suuri vaihtuvuus yri-tyksissä etenkin nuorten työntekijöi-den osalta on osittain seurausta siitä, että yritys ei halua kouluttaa nuorta työntekijäänsä .

yliopistot ja ammattikorkeat vievät seuraavalle tasolle

Suuret muutokset ammattikorkea-koulutuksen järjestämiseen ovat tu-lossa lähitulevaisuudessa eteemme . AMK-lakiuudistus ja terveyden-huollon järjestäminen heille ovat isoja asioita, joita voi miettiä myös yhdenvertaisuuden kannalta . Am-mattikorkeakoulutuksessa suuressa roolissa ovat myös opinto-ohjauksen ja harjoittelun kehittäminen . Har-joitteluiden veloituksettomuus on käytännössä työnantajille orjatyövoi-maa, joka antaa laillisen syyn harjoit-

vuoden alussa Lapin ammattikor-keakouluksi . Muutos on linjassa ny-kyisen hallituksen esitysten kanssa . Yhteensulautumiset tuovat väistä-mättä myös negatiivisia vaikutuksia alueelle, joissa ne sijaitsevat . Paikal-liset poliitikot tietenkin puolustavat omia asuinseutujaan ja tämä aiheut-taa vääntöä, mikä voi olla itse koulu-tukselle haitallista . Yliopiston päätehtävä on teh-dä tiedettä ja antaa korkeinta mah-dollista koulutusta Suomessa . Yli-opistojen tulee seurata aikaansa ja muuttaa käytäntöjään entistä nyky-aikaisemmiksi . Sähköiset tenttimah-dollisuudet ja turhasta yliopistoby-rokratiasta karsiminen olisivat hyviä keinoja aloittaa opiskelijoiden ase-man parantaminen . Yliopistoissa tulevaisuudessa iso asia on tutkimusrahoituksen uudis-taminen, joka näkyy myös pedago-giikan osa-alueella . Yrityselämä tilaa tutkimuksia ja rahoittaa vain nii-tä laitoksia, joista se saa taloudellis-

tulevaisuus?

Terveellinen opiskeluympäristö on kaikilla koulutusasteilla ehdoton edel-lytys kaikelle toiminnalle . Turvallinen ja terveellinen ympäristö opiskella on jokaisen perusoikeus . Tämän vuoksi on erittäin tärkeää, että saneerauksia ja homekorjauksia tullaan oppilaitoksissa tekemään entistä enemmän jo ennal-taehkäisevästi . Näihin pitää myös va-rata rahaa, ja antaa muitakin resursseja valtion ja kuntien tahoilta . Koulutuksen epätasa-arvoistumi-nen niin alueellisesti kuin pedagogi-sesti pitää pystyä estämään . Kaikille opiskelijoille on tarjottava saman-tasoista sisältöä kouluissa riippumat-

ta missä päin Suomea henkilö asuu . Suuria muutoksia on lähes jokaisella koulutusaloilla tiedossa ja näitä haas-teita pitäisi pystyä ratkaisemaan laa-jemmassa mittakaavassa kuin nyt tehdään . Koulutuspoliittinen keskus-telu täytyy herättää henkiin ja nostaa päivän kuumimmaksi puheenaiheek-si, sillä koulutus on yksi Suomen menestyksen kulmakivistä . Koulutusvienti voi olla tulevai-suudessa merkittävässä osassa yhte-nä tärkeimmistä vientituotteistamme . Meidän täytyy ymmärtää oman kou-lutusjärjestelmämme hyvät puolet ja tuotteistaa koulutusosaamisemme . On järkevää viedä omaa malliamme sinne, mistä suurin osa nykyisistä opiskeli-joista nyt tänne tulee . Tämä toisi suo-raa säästöä Suomen kansantaloudelle . Perussuomalaisilla Nuorilla on korkeakoulutusta ja toista astetta kä-sittelevä työryhmä, johon voi ottaa yhteyttää ja ehdottaa asioita . Yhte-ystiedot löytyvät Perussuomalaisten Nuorten internetsivuilta .

Teksti: ville kartaslammi

Kirjoittaja on Pirkanmaan perussuomalaisten nuorten puheenjohtaja, entinenopiskelijakunta-aktiivi ja Ikaalisten kaupunginvaltuutettu

11

Ra

hv

as

4/2

013

Pizzaharmailla täytteillä

kemminkin oudon tuttu asetelma: äänessä ovat yleensä Kotipizzan joh-tohenkilöt tai matkailu- ja ravinto-la-alan työnantajajärjestö MaRa ry . Vastaanottavana osapuolena ovat yleensä etniset ravintolat . MaRa ry:n varatoimitusjohtaja Veli-Matti Aittoniemi tyrmää, että järjestön kampanjat hyökkäisivät suo-raan mitään tiettyä ryhmää vastaan: ”Meitä ei kiinnosta lainkaan, kuka siellä on tiskin takana . Kyllä suoma-laisetkin osaavat harmaata taloutta

Suomalaisille on opetet-tu, että tietyt alat ovat eri-tyisen herkkiä harmaalle taloudelle: rakennustyö-

maalla tulee suhtautua epäluuloisesti virolaisiin yrityksiin ja ravintola-alal-la epäilyttävän edullista pizzaa kau-pitteleviin . Usea pizzapamppu ja ra-vintoloitsija on sanonut suoraan ja kiertelemättä, että alle kuuden euron pizzasta on aina jätetty verot mak-samatta . Rummutus on ollut välillä niin voimakasta, että herää kysymys,

kuinka pitkälle vietyjä johtopää-töksiä toiminnan lainmukaisuudes-ta voidaan tehdä pelkän hinnan pe-rusteella? Pizza symboloi kaikkea harmaa-ta taloutta koskevaa keskustelua ra-vintola-alalla . Sota ei ole uusi: aino-astaan symboliikan keskiössä oleva hinta on muuttunut: se on liikku-nut 25 markasta kuuteen euroon, kulloisestakin hintatasosta riippuen . Summa sinällään ei ole ollut merki-tyksellinen; huomiota herättää pi-

5€Sis. juoman

Kaikki normaali-kokoiset Pizzat

Jokainen meistä on sellaista maistanut. Se on rasvaista ja suolaista.

Ei useinkaan erityisen hyvää, mutta syötäväksi kelpaavaa. Tärkeintä kuitenkin on,

että se kuormittaa lompakkoa erittäin kevyesti. Kyseessä on kaikkien tuntema vitosen pizza.

Sellaisen syömisestä tulisi potea huonoa omatuntoa muutoinkin kuin terveyssyistä.

Onko asia kategorisesti näin yksinkertainen?

Teksti ja kuvat: Jarmo Keto

12

Ra

hv

as

4/2

013

zaansa silmiinpistävän halvalla ja on toiminut samalla paikalla jo 15 vuo-den ajan . Karagölin tarina on tyypillinen: maahantulijan on vaikea löytää työ-tä, mutta tekemisen palo on kova . Oman yrityksen perustaminen on tällöin luonteva vaihtoehto . Rasis-mi tai harmaasta taloudesta syyttely eivät ole Karagöliä liiemmin paina-neet . Huolet ovat yrittäjälle arkisem-pia: ”Pari vuotta sitten kilo juustoa maksoi 2,90 euroa ja nyt se maksaa 4,60 . Kaikki hinnat nousevat koko ajan .” Ainakin tämän ravintolan koh-dalla selitys edullisille hinnoille on looginen: ”Yötä päivää me itse teh-dään töitä täällä . Tein kaverille puo-li vuotta ilmaista työtä, että opin tekemään pizzaa . Minä rakastan teh-dä itse töitä: saan pari tonnia palk-kaa kuussa ja minä olen tyytyväinen . Riippuu ihan itsestä mitä haluaa tehdä ja mihin tyytyy .” MaRa:n Aittoniemi myöntää, että liiton laskema kuuden euron nollakatehinta perustuu työehto-sopimuksen mukaisiin palkkoihin . Yrittäjillä ei usein ole työehtosopi-muksen mukaista palkkaa . Lisäk-si Aittoniemi jatkaa, että ”pizza on sellainen tuote, ettei sieltä totuut-ta löydy” . Tämän huomion valossa tuntuukin luontevalta ajatella, että toiminnan lainmukaisuutta pitäi-si arvioida aivan muista lähtökohdis-ta kuin tuijottamalla kappalehintaa . Yrittäjän leimaaminen tai syyllistä-

minen, edusti tämä sitten mitä et-nistä taustaa tahansa, ei ole oikein .

ruotsin tie

Suomen murheet starttirahoja ket-juttavista hinnanpolkijoista tuntuvat äkkiä pieniltä, jos ne suhteuttaa län-sinaapurimme vastaaviin . Ruotsi tun-netaan monikulttuurisuuden labo-ratoriona, jossa kantaväestö pakenee omilta asuinalueiltaan ja kaupunkei-hin syntyy mustia aukkoja, joita jopa poliisit välttelevät . Monikulttuurisuu-den ilosanoma onkin jättänyt jälken-sä myös pizzan paistamiseen . MaRa:n Aittoniemi onkin tyyty-väinen, että kotimainen ravintola-ala on vielä suuressa mittakaavassa vält-tynyt Ruotsin mallista: länsinaapuris-samme alalle on nimittäin pesiytynyt kokonainen järjestäytyneen rikolli-suuden liiga, jossa kovilta kriisialueil-ta tulleet ryhmittyvät rahoittavat ja pyörittävät toimintaansa pizzatoimin-nan kulisseissa . Sikäläisiin murhei-siin liittyy muutakin kuin muutaman kuitin unohtaminen silloin tällöin; Ruotsissa pizzan takana pyöritetään rahanpesua ja ihmiskauppaa . ”Olemme vielä huomattavas-ti paremmassa tilanteessa kuin Ruot-si . Kauhulla odotamme, siirtyvät-kö Ruotsin kovimmat ryhmät joskus tänne . Ne alkavat olla sellaisia kuvi-oita, että viranomaisten tai ammat-tiliittojen on aika paha mennä nii-tä tarkastamaan . Se ei ole enää edes turvallista,” päättää Aittoniemi .

detaan omistajaa kerran vuodessa . Alalla on toimijoita, jotka ovat suunnitelleet kymmenen seuraavaa omistajaa . Ravintolan nimi on sama, työntekijät samat, mutta nimet pa-perilla muuttuvat .” Suuremmat toi-mijat ovat jopa ketjuttuneet: ”Näyt-tää siltä, että kyseessä on yksittäinen pieni kioski kadulla . Siellä on takana suunniteltu kuvio, jossa voi olla ta-kana kymmeniä toimipisteitä .”

Pizzanpaistajan puolustus

Toisella puolella rintamaa on sel-vä näkemys siitä, mihin kappalehin-noista keskusteleminen perustuu: ”Kotipizzan johtaja makaa rannalla jossain Espanjassa ja ottaa aurinkoa . Yrittäjät on vuokralaisia ja niiden pi-tää maksaa ketjulle tietty raha . Tämä ei kosketa meitä yksityisiä . Kotipiz-za-yrittäjät maksavat rahansa toisille ja hinta tulee siitä .” huudahtaa Ce-mil Karagöl, Turkista Suomeen 23 vuotta sitten muuttanut pizzeria-yrittäjä Helsingistä . Karagöl viittaa vuokrasuhteel-la suurten ravintolaketjujen franchi-sing-järjestelyyn, jossa yksittäisen myymälän pitäjät ovat todellisuu-dessa yrittäjiä, jotka maksavat li-senssimaksuja ketjulle vaihtelevil-la sopimuksilla . Hänen ravintolansa valikoitui tähän juttuun, sillä ravin-tolan henkilökunnalla on tapa tyr-kyttää asiakkaalle kuittia silloinkin kun erikseen mainitaan, ettei sitä tarvita . Ravintola myös myy piz-

pyörittää . Itseasiassa taitaa olla niin, että isoimmat jutut ovat suomalai-sia ja etniset tekevät pienempiä . Ihan mielellämme iskemme myös suoma-laiseen ravintolaan .” Aittoniemi kui-tenkin myöntää, että enemmistö jä-senistöstä on suomalaistaustaisia ja jäsenistö on asettanut kovaa painetta kampanjointiin . Etnisiä ravintoloita liittyy kuitenkin järjestöön yhä enem-män ja enemmän .

viranomaistoimintaa ei kannata odottaa

Jos halpa pizza on suora merkki har-maasta taloudesta, mikä estää viran-omaisia puuttumasta toimintaan? Osa edullisista ravintoloista on ollut paikallaan vuosikymmenen; eikö ve-rottaja voi vain marssia sisään ja lait-taa hommaa poikki? Maalaisjärjellä tuntuisi naurettavan yksinkertaiselta tehdä kävelykierros kaupungissa ja valikoida halvat paikat pois: peruut-taa anniskeluluvat, nostaa syytteet ja vaatia liiketoimintakieltoa . Tämä johtuu tietysti siitä, että hinnalla kilpailemisessa ei ole mi-tään laitonta, eikä viranomaisten val-vonta perustukaan myynnin kappa-lehintojen vertailuun, vaan erilaisiin lista-ajoihin, joista pyritään jälkikä-teen löytämään toimialalle epätyy-pillisiä rakenteita yrityksen taloudel-lisista tunnusluvuista . MaRa:n Aittoniemi toteaa, että valvonta on vaikeaa: ”Tämän alan perinteinen temppu on se, että vaih-

mara ry:n varatoimitusjohtaja Veli-matti Aittoniemi.

ravintola-alan yrittäjä Cemil Karagöl.

13

Ra

hv

as

4/2

013

Sota ja rauhaasiantunteva, mutta yksipuolinen katsausTeksti: roger kulmala

yliopisto muutoksessa

Teksti: Simo Grönroos

kirjat

o nko islam sodan vai rauhan us-konto? Tämä on kysymys, josta

keskustellaan kiivaasti länsimaissa. Oman näkemyksensä tarjoaa Helsingin yliopiston arabian kielen ja islamin tut-kimuksen professori Jaakko Hämeen-Anttila kirjassaan Islamin miekka: idän ja lännen konfliktien historia. Kirjassa Hämeen-Anttila käy läpi islamilaisten maiden ja länsimaiden välisiä konflikte-ja islamin 1400-vuotisen historian ajal-ta pohtien samalla islamin olemuksen luonnetta. Heti johdannossa käy selväksi mis-tä kirjasta on kyse. Hämeen-Anttila pi-tää kuvaa islamista länsimaissa liian väkivaltaisena ja yksipuolisena, maini-ten syyksi sen että islamilainen maail-ma, erityisesti Lähi-itä, elää nyt väkival-taista kautta ja kun alueelta tulee uutisia länsimaiseen mediaan, se ker-too yleensä väkivallan teoista antaen islamilaisesta maailmasta vääristyneen

M uutama vuosi sitten säädetty uusi yliopistolaki on laittanut yli-

opistolaitoksen rakenteet uusiksi. Muutos on kirvoittanut Suomen Toivo -ajatuspajan kokoamaan aiheesta artik-kelikokoelman Laatu, laatu, laatu. Yliopistojen elinehto, jossa otetaan organisaatiomuutoksen lisäksi kantaa yliopistolaitokseen useammastakin näkökulmasta. Muutama vuosi sitten säädetty uusi yliopistolaki on laittanut yliopisto-laitoksen rakenteet uusiksi. Muutos on kirvoittanut Suomen Toivo -ajatuspajan kokoamaan aiheesta artikkelikokoelman Laatu, laatu, laatu. Yliopistojen elineh-to, jossa otetaan organisaatiomuutok-sen lisäksi kantaa yliopistolaitokseen useammastakin näkökulmasta. Yliopistolain muutos teki yliopis-toista entistä itsenäisempiä, mutta sa-malla antoi näille velvollisuuden hankkia itse osan rahoituksestaan. Tyytymät-tömyyttä työntekijäpuolella on muun

muassa herättänyt perinteisten valtion virkasuhteiden vaihtuminen tavallisiksi työsopimuksiksi. Aika näyttää miten organisaatio-uudistus vaikuttaa pitemmän pääl-le. Muutoksiin liittyvänä menestystari-nana kirjassa nähdään Aalto-yliopiston perustaminen, isolta osaltaan siksi, että uuden oppilaitoksen perustaminen ta-pahtui vapaaehtoisesti, fuusioituneiden oppilaitosten omasta aloitteesta. Yliopistoverkoston osalta kirjassa käydään myös tärkeää pohdintaa ver-koston laajuudesta. Onko yliopistoja jo liikaa ja olisiko järkeä yhdistää oppilai-toksia ja keskittää kunkin alan osaami-nen tiettyihin laitoksiin? Kirjan kiinnostavin artikkeli on pro-fessori Vesa Kanniaisen selvitys Aust-raliassa ja Iso-Britanniassa käytössä olevasta ”maisteriverosta”. Yliopisto-opiskelu on vahvasti luokkasidonnaista ja perusteluna ”ilmaista” yliopisto-ope-tusta vastaan pidetään usein sitä, että

kuvan. Johdannossa Hämeen-Anttila kertoo kirjoittaneensa kirjan, jotta lukija ”osaisi asettaa islamiin liittyvät väkival-taisuudet oikeisiin kehyksiin” ja ”nähdä islamin samanlaisena uskontona kuin omammekin, varjoineen ja valoi-neen.” Hämeen-Anttilan mielestä niin kuin islamilainen maailma voidaan nähdä väkivaltaisena siinä tapahtuvan väkival-lan perusteella, niin samalla taval-la muslimit voivat pitää kristillistä maa-ilmaa väkivaltaisena 1900-luvun ensimmäisen puoliskon aikana tapah-tuneiden hirveyksien (molemmat maa-ilmansodat, Hitlerin ja Stalinin vainot) perusteella. Kirja etenee kronologisesti käyden läpi idän ja lännen välisiä konflikteja is-lamin synnystä aina arabikevääseen saakka. Hämeen-Anttila tarkastelee konflikteja enemmän islamilaisen maa-ilman näkökulmasta, mikä on mielestä-

nykyjärjestelmässä vähempituloiset maksavat rikkaiden opiskelun. Kanni-aisen esittämässä mallissa opiskelujen kustannukset kerätään valmistuneil-ta verojen muodossa ja lainaan nähden järjestelmä ei muodostu ongelmaksi niille, jotka eivät syystä tai toisesta työl-listy heti valmistumisensa jälkeen. Ajattelemisen aihetta antaa myös kirjassa oleva kuvaus yhdysvaltalaisesta opiskelumentaliteetista. Huippuyliopis-toissa lukukausimaksut ovat tietenkin korkeat, mutta niin on myös opiskelu-motivaatio. Sekä opettajilla että opis-kelijoilla on kovat vaatimukset toistensa suhteen ja tällöin myös syntyy tuloksia. Suomessa taas lähtökohtana tuntuu

olevan se, että ensimmäinen opiskelu-vuosi vietetään erinäisissä harrastetoi-minnoissa ja muutenkin verkostoitumi-sella ja opiskelijaelämällä on suurempi painoarvo kuin itse oppimisella. Professori Martti Häikiö käsittelee artikkelissaan yhtä yliopistolaitoksen tulevaisuuden kannalta tärkeintä aihet-ta, eli internetin tuomaa muutosta op-pimiseen. Alkavatko luennot ja koko yli-opistolaitos olla historian jäänne, kun tieto löytyy vaivattomasti verkosta? Motivoitunut itseopiskelija tai verkko-kursseille osallistuja pystyykin helposti kehittämään tietämyksensä samalle ta-solle luennoilla käyvien yliopisto-opis-kelijoiden kanssa. Suurimmaksi ongel-maksi verkossa tapahtuvan oppimisen suhteen Häikiö näkee arvioinnin – mi-ten verkko-opiskelijan hankkima osaa-minen mitataan? Koulutus on avainasemassa Suo-men kilpailukyvyn kannalta. Oleellista on se, että ihmisiä koulutetaan tehok-kain oppimismenetelmin oikeille aloille.

Mihin menet, akateeminen korkeakoulutus?

Kari raivio (toim.): laatu, laatu, laatu. Yliopistojen elinehto Suomen Toivo -ajatuspaja

ni hyvä ratkaisu, sillä ainakin itse tun-nen länsimaiden historian hyvin, mutta islamilaisten maiden historia on huo-mattavasti tuntemattomampi. Hä-meen-Anttila on taitava historioitsija ja konflikteja käsitellessään kirja keskit-tyy olennaisiin asioihin. Samalla kun kirja etenee, Hämeen-Anttila pohtii is-lamin väitettyä sotaisuutta. Hämeen-Anttila kysyy johtuvatko sodat islamis-ta ja vastaa löytämällä uskonnosta riippumattomia syitä sille miksi sotia on käyty, kuten halu ryöstellä, hallitsijoiden vallanhimo, valtatyhjiöiden täyttäminen ja yhteiskunnallisten rakenteiden epä-onnistumien. Sodankäyntiin on liittynyt

kuitenkin uskonnollisia motiiveja ja val-loitetut alueet on yleensä liitetty islamin valtapiiriin. Hämeen-Anttila käy erityisen tar-kasti läpi islamin synnyn ja ensimmäi-set vuodet. Kirjasta selviää että alkuai-koina islam oli enemmän valtio kuin uskonto. Tämä näkyy siinä että synty-mästään saakka islamin opetukset ovat pyrkivät säätelemään koko yhteis-kuntaa. Moskeijaa ja valtiota on vaikea erottaa. Islamin miekka tarjoaa asiantunte-van katsauksen islamin historiaan ja suosittelen kirjan lukemista kaikille jot-ka ovat kiinnostuneita aihepiiristä. Hä-meen-Anttila tuntuu kuitenkin vähätte-levän lännen ja islamilaisen maailman välistä vastakkainasettelua. Lisäksi kun kirjassa puhutaan nykyajan islamismis-ta, Hämeen-Anttila aliarvioi sen merki-tystä. Esimerkiksi Syyrian sisällissodas-sa islamistit ovat merkittävä osapuoli.

Jaakko Hämeen-Anttila: Islamin miekka: idän ja lännen ja lännen konfliktien historiaOtava 2010158 sivua.

14

Ra

hv

as

4/2

013

J. R. Schramm’i Keller • Rüütli 11, Tartto, Viro

Prosit! Tartu Schoppeniin ja kopauta seurueesi kanssa ne yhteen ja nauti reilu

kulaus mallasjuomaa. Näin olet suorittanut oikeaoppisesti germaanisen oluennau-

tintaperinteen tärkeimmän rituaalin. Toista tarvittaessa, eikä mikään estä kajautta-

masta „Prosit!“ vaikka kilistelyn keskenkin. Lausunnassa on tärkeää kiinnittää

huomiota kuuluvaan ja iloluonteiseen ääneen.

Kuningas Kustaa II Adolf perusti Dorpatiin nimeään kantavan akatemian vuonna

1632 ja loi pohjan kukoistavalle opiskelijakulttuurille. Vajaa 200 vuotta myöhemmin

Justus reinhold Schramm perusti Tarttoon ensimmäisen panimon ja tätä

kunnioittamaan on kuluvana armon vuonna luotu Tarton laajimman olutvalikoiman

tarjoava J. R. Schramm’i Keller. Kunnianosoituksena yliopistolle ja sen opiskelijoille

taas annetaan hyvinkin kohtuullinen hintataso.

Vanhan kaupungin miljööseen sulavasti kotiutunut olutkellari tarjoaa hyvän

rentoutumispaikan vaativammallekin kylmän kohmettamalle soihdunkantajalle ja

tarjoaa ulkoisen lämmön lisäksi sisäistä lämpöä ja rakkautta. Täällä karskikin mies

voi katsoa tiskin yli toista silmiin jaa sanoa anelevasti ”Üks Öö“ ja mutkattomasti

muutamalla eurolla saa nauttia samettisesta yöstä yhdessä vertaisensa kanssa.

Pelkästään herraseuraan ei tarvitse tyytyä, sillä nykyajan tapaan tännekin ovat

daamit tervetulleita joko seuralaisena sekä yhden tai useamman damsellin

seurueena, eikä heidänkään tarvitse olla kuivin suin. Merkille myös pantakoon, että

täällä korvat saavat nauttia inhimillisestä puheensorinasta, eikä aisteja turruteta

joutavalla taustamusiikilla. Sivistyneen kansalaisen on syytä osata aina muutamia

lausahduksia paikallisella kielellä jolla sulattaa alkuasukkaiden myötämielisyys

puolelleen. Esimerkiksi ”Võta sisse!“ sopii sekä miehelle että naiselle lausuttuna.

Prosit!

ddr. Elias F. Ström

Tuoppi Pub, Oulainen

Pienen maalaiskaupungin väkikin tarvitsee itselleen paikan, jossa nauttia tuoppi jos

toinen. Tuoppi Pub Oulaisissa heti Pyhäjokivarren tuntumassa tarjoaa palveluksiaan

paikkakuntalaisille, mutta onpa paikalle eksynyt joskus muutama naapurikuntalai-

nen, joille ei omassa kunnassa ole pubia istuttavaksi.

Juomapuoli on peruskuppilan tarjontaa, suuria erikoisuuksia ei löydy. Ei sillä niin

väliä, kunhan istumapaikka löytyy. Siinä samassa voi katsella televisiota, kuunnella

musiikkia tai pelata vaikkapa pari biljardimatsia. Voittajalle tietysti hurrataan, koska

käyttäytyä osataan! Viikonloppuisin paikassa lauletaan karaokea, ja on joskus

kuultu jonkun laulaneen hyvinkin, paikon jopa erinomaisesti.

Normaali pubimeno, voisi joku edellä mainitun perusteella todeta. Tuopista ei

suuria tarinoita tarvitse kertoa, koska pröystäilyä ei Tuopissa katsella hyvällä.

Omana itsenään voi löytää ystävän. Tuoppi ei tarjoa glamouria, mutta ajaa asiansa.

Kuin vertauskuva suomalaisesta miehestä.

Iso kolomonen

Konsolipelaajana ja koululaisena 1990-luvun alku oli selkeää aikaa – joko pidit Sonic-siilistä tai Mario-putkimiehestä . Sininen siili oli minun ja lähes kaikki Sega-laitteet omistaneen kaverini juttu . Mario tuntui hitaalta, menneen talven lumilta . Sonic oli nopea ja liikkeellä oikealla asenteella . Ensimmäinen Nintendo-konsoli jota toden teolla pelasin oli vasta Nintendo 64, eikä putkimies iskenyt minuun silloinkaan . En ymmärtänyt kavereideni hehkutusta lainkaan . Vuosia myöhemmin hankin Wiin heti julkaisupäivänä . Ennakkohehku-tus vallankumouksellisesta kapulasta sai vakuuttuneeksi, että on viimein aika oppia rakastamaan Nintendoa . Kuukauden pelaamisen jälkeen olin vakuut-tunut vain siitä, että kapuloista on enemmän iloa televisiota katsottaessa . Myin Wiin pois . Vallankumous söi lapsensa . Kummastelin Wiin menestystä . Eihän sille ole kuin niitä iänikuisia Mario-pelejä, iloisen vihreänuttuisen Linkin seikkailuja sekä vartin viihdyttä-viä kasuaalihirvityksiä, jotka satunnaispelaajat ovat juuri kehunneet maasta taivaisiin . Eihän sellaiset pelit sovi aikuiselle . Yli sata miljoonaa myytyä konsolia ja Wii oli kukkulan kuningas . Aloin pohtimaan, että olinko väärässä . Pelasin vuosikaudet Xboxilla ja PlayStationilla . Huomasin kolikon kääntöpuolen – iänikuiset muskelimiesräiskinnät, synkät tummatakkisen sankarin seikkailut sekä vartin viihdyttävät indiepelit, jotka tosipelaajat ovat juuri kehuneet maasta taivaisiin . Jokaisella konsolilla on omat helmasyntinsä . Nyt Wii U on löytänyt tiensä kotiini . Miten siinä niin kävi, saatat kysyä . Ensinnäkin kun halvalla sai – Nintendo on Euroopassa antanut jälleenmyy-jille vapaammat kädet hinnoitteluun kuin Yhdysvalloissa . Alkaako Nintendo siis olla epätoivoinen, kun myynti on takkuista? Minä ainakin olen . Kyllästy-nyt synkkiin tulevaisuudenkuvauksiin, raskaisiin aseisiin ja realismiin . Kaipaan takaisin 1990-luvulle, kun videopelit olivat videopelejä, eivät elokuvamaisia kokemuksia . Aikaan, jolloin sarjakuvat olivat sarjakuvia, eivät graafisia novelleja . Sanalla sanoen kaipaan lapsuuttani, ja olen viimein kypsä aikuinen, joka uskaltaa tunnustaa sisäisen lapsensa . Sinisiä taivaita, vihreää luontoa ja lapsenomaista seikkailunkaipuuta . Siitähän Segakin tunnettiin – ymmärrän nyt, että aikanaan verisesti kilpailleet yhtiöt ovat loppujen lopuksi varsin lähellä toisiaan . Samoin kuin Microsoft ja Sony ovat lähempänä toisiaan kuin haluavat kuluttajille myöntää . Toinen syy on Wii U:n retropelivarasto . Klassikot kuten Earthbound ja Harvest Moon ovat aiemmin jääneet täysin välistä . Uskokaa pois, jopa Super Mario World . Mikä parasta, GamePadilla pelit voi ottaa mukaan myös vaikka sänkyyn ja antaa vaimon katsoa lifestyle-ohjelmia . Tässä elämänvaiheessa se on merkityksellistä . Ja kun Wiillekin julkaistuja retropelejä voi yhä ladata, pe-lattavaa riittää kyllä tälle naavaparralle . Viimeinen syy on mielenkiintoisin . Olen viimein ymmärtänyt, että Wiille julkaistiin sen kulta-aikana useita upeita pelejä . Niihin kuuluvat myös Mariot ja Zeldat, joista olen sisäisen lapseni löydettyäni oppinut nauttimaan . Wii U on taaksepäinyhteensopiva toisin kuin kilpailijansa, mikä on todellinen kulttuuri-teko . En ole varma, että selviääkö Nintendo konsolivalmistajana tästä sukupol-vesta . Useimmat ovat kuten minä ennen ja haluavat vain seuraavan Call of Dutyn . Toivon totisesti, että myös Pertti97 lakkaa olemasta niin aikuinen ja oppii rakastamaan Nintendoa, tuota videopelaamisen pirteää sydäntä .

BaaritPelit

kuinka lakkasin olemasta lapsi ja opin rakastamaan NintendoaTeksti: Simon elo

15

Ra

hv

as

4/2

013

v allan vahtikoira media pitää suomalaiset kar-talla eliitin, erityisesti poliittisen eliitin, teke-misistä ja samanaikaisesti eliitin herran nuh-teessa ja uusien paljastusten pelossa . Tänä päivänä huhut ja tiedot leviävät salamannopeasti, nimettö-mästikin, sosiaalisen median, kännyköiden ja sähköpostin kautta joko viesteinä tai kuvina . Elämme paljastusten aika-kautta, eikä sen päättymistä ole näköpiirissä . Koko maailman mittakaavassa hyvin pienessä maas-samme on pienet piirit . Näin se on aina ollut . Pienissä pii-reissä yhteiskunnallisesti merkittävät tehtävät ovat aina ol-leet haluttua tavaraa piirien jäsenten keskuudessa .Politiikassa sekä kuntien ja yhteisöjen johtoportaissa on ol-lut vallalla yhteisymmärryksessä sovittu käytäntö, että eri-laiset johtopaikat läänitetään poliittisille puolueille joko kunnallis- tai eduskuntavaalien tuloksien mukaan . Sulle-mulle-järjestely on toiminut varsin hyvin, kun kolme isoa ja perinteistä poliittista toimijaa, eli sosialide-mokraatit, kokoomus ja keskusta ovat saaneet suhmuroida vuosikaudet mielensä mukaan kunkin ollessa vuorollaan keulapaikalla . Kolmen suuren hegemonia on ollut niin luja, että oikeastaan vain muutamassa isossa kaupungissa osingolle on pitänyt päästää vihreät . He ovat kyenneet maalaiselämää kurmuuttavalla ideologiallaan imemään kaupungeissa riittävästi kannatuspohjaa cityliberaaleista ää-nestäjistä . Hallitusneuvottelujen vuoksi jonkin verran köyttä ovat saaneet myös varjoista tähyilevät puolueet ku-ten vasemmistoliitto ja kristillisdemokraatit, jotka ovat saa-neet muutamia jäsenkirjojaan kivoihin, hyväpalkkaisiin hommiin . Tätä kaikkea kutsutaan maan tavaksi . Työn haussa poliittisen jäsenkirjan ei pidä olla este, mutta sen ei pitäisi olla peruste . On ymmärrettävää, että demokraattisten vaalien kautta tehtäviinsä valitut, kuten kansanedustajat, mepit ja ministerit hakevat avustajikseen, eli lähimmiksi työpareikseen, osaavia henkilöitä omasta poliittisesta viiteryhmästään . Yhteistyössä tarvitaan ehdot-tomasti luottamusta . Luottamus rakentuu monista palasis-ta, eikä niistä vähin politiikan parissa työskennellessä ole se, että työkaveri katsoo poliittisten tavoitteiden osalta sa-maan suuntaan . Tilanne on toinen, kun näennäisesti avoimeen tehtä-vään voi pyrkiä kuka tahansa muodolliset pätevyysvaati-mukset täyttävä tai ne jopa reilusti ylittävä, mutta joka jou-tuu väistymään, koska ei edusta oikeaa puoluetta – tai koska ei edusta mitään puoluetta .

Poliittiset virkanimitykset ovat myös olleet maamme tapa, ja vaikka niille on tuhahdeltu ja murahdeltu, ne eivät

yleistä mädännäisyyttä

koluM Ni

ole nostattaneet isompaa vastarintaa . Sotien jälkeen edistyk-sellisen kehityksen polulle päätynyt maamme on tarjonnut asukkailleen kohtuullisen jouhevan ja taloudellisesti turva-tun arjen . On ollut lisääntyvää hyvinvointia, palveluja, ta-loudellista vaurautta ja kasvua . Parempaa elämää on riittä-nyt jokseenkin kaikille, eikä yhteiskunnan lukumääräisesti pienen eliitin edut ole pulpahtaneet pinnalle tai erottuneet joukosta liian räikeästi . Rosoja on ilmaantunut vasta viime aikoina . Massatyöttömyyden laajentuessa ja pitkittyessä ja silmil-lä nähtävien hyvinvointierojen lisääntyessä on alettu entistä enemmän tarkkailemaan sitä, miksi joillakin menee aina vain paremmin ja toisilla koko ajan entistä huonommin . On aivan aiheellista kysyä, kuinka taloudellisten paineiden, jat-kuvien leikkausten ja supistamisten ristipaineessa on edel-leen mahdollista se, että tinkiminen ja luopuminen ei koh-distu ylimmissä tehtävissä ja parhaista eduista nauttiviin . Tuoreimmat todisteet tavallisen kansan ja poliittisen eliitin välillä vallitsevasta epäsuhdasta tarjosi Kevan keskus-talainen ex-toimitusjohtaja Merja Ailus . Keskustan jäsenyys – ja joidenkin arvioiden mukaan myös sukupuoli – avasi Ailukselle eläkevakuutusyhtiön pomon paikan ilman aiem-paa kokemusta alalta tai vastaavista tehtävistä . Samalla Ailus ohitti muodollisesti pätevämpiä hakijoita . Johtajana olles-saan Ailus nautti runsaita etuja: roimia palkankorotuksia, miljoona-asuntoja ja työsuhdeautoja . Ailuksen eroon johta-nut prosessi käytiin silti puolivillaisesti läpi ja satojen tu-hansien eurojen eroraha on nyt eduskunnan oikeusasiamie-hen käsittelyssä . On muistettava, että johtajat eivät voi myöntää itse itselleen etuja . Johtajat voivat niitä pyytää, mutta muodolliset päätökset tehdään useasti erilaisissa po-liittisesti nimitetyissä hallintoelimissä . Syyttävillä sormilla olisi osoitettava päätöksistä vastaavia henkilöitä, eikä rusi-koitava vain eduilla herkuttelijoita .

Perussuomalaiset ovat vastustaneet voimakkaasti poliit-tisia virkanimityksiä, yleistä mädännäisyyttä, hyvä veli -ver-kostoja ja kaikenlaista suhmurointia . Me haluamme purkaa epäterveet rakenteet . Sanat ja lupaukset on lunastettava jo-nakin päivänä . Meidän on sinnikkäästi työskenneltävä sen eteen, että tasaveroiset mahdollisuudet ja samat säännöt to-teutuvat kaikkien kohdalla . Siihen peliin, josta muita arvos-telee, ei voi lähteä itse mukaan . Joku voi pitää tätä kirjoitusta populistisena . Olen mie-luummin populisti kuin elitisti .

Maria LohelaKansanedustaja (ps)

16

Ra

hv

as

4/2

013

Kansalaisaloite ”tasa-arvoisen avioliittolain” puolesta keräsi yli 150 000 allekirjoitusta.

Saavutuksesta on syytä onnitella, mutta korkea allekirjoittajamäärä ei anna tälle kansalaisaloitteelle

muihin aloitteisiin nähden erityisasemaa, vaikka sen takana ovat arvoliberaalien kansan-edustajien lisäksi pääsääntöisesti arvoliberaali

suomalaismedia.

AvioliittolAin muutos on vAin

välietAppi

Lainmuutoksen kannattajat pu-huvat ”tasa-arvoisesta avio-liittolaista” aivan kuin tehty lakialoite heidän mukaansa ta-

kaisi tasa-arvoisen kohtelun . Itse ai-emmin lakialoitteella asiaa edistä-mään pyrkinyt kansanedustaja Lasse Männistön (kok) on todennut, että kansalaisaloitteella ”maahan saadaan tasa-arvoinen laki kaikille” . Kansanedustaja Männistö pu-huu eduskuntakielellä sanoen muunneltua totuutta . Tosiasiassa tämä on vain rekis-teröidyn parisuhdelainsäädännön jälkeinen toinen välietappi, jonka mahdollisen läpimenon jälkeen esi-tetään sopivan ajan päästä sitä ”oike-aa tasa-arvoista avioliittolakia”, joka mahdollistaa lukumääräneutraaliu-den eli moniavioisuuden . Sillä niillä samoilla perusteilla, joilla kannattaa tätä lakimuutosta, täytyy kannattaa myös moniavioisuutta . Lainmuutoksen kannattajat pu-huivat aiemmin ”sukupuolineut-raalista avioliittolaista” . Ilmeisesti vihreiden kuohittu leijona ja suku-puolineutraalius eivät oikein iskeneet suomalaisiin, joten uudeksi kampan-jatermiksi valittiin ”tasa-arvoinen avioliittolaki” . Lainmuutoksen käy-tännön seuraukset ovat mahdollisuus yhteiseen sukunimeen ja ulkoinen adoptio-oikeus . Yhteiskunnallisesti merkittävin muutos olisi perinteisen avioliittoinstituution ja perhemallin romuttaminen . Hassua sinänsä, että aikanaan vasemmisto kertoi Marxin suulla kapitalismin hajottavan perin-teisen perheyhteyden . Sisäinen adoptio on homopa-reille mahdollista jo nykyisessä lain-säädännössä . Ulkoisesta adoptio-oikeudesta ei tietoisesti haluta juu-ri puhua, koska merkittävä osa suo-malaisista vierastaa ajatusta . Parem-pi puhua tasa-arvosta, jota ei kukaan hyvä ihminen voi vastustaa! Perhekäsityksen muuttamista aja-vat ovat ennenkin osanneet taktikoi-da . 19 . helmikuuta 2001 käsiteltäessä hallituksen esitystä virallistetusta pa-risuhdelaista kansanedustaja Annika Lapintie (vas) puhui seuraavasti: ”Olen saanut hyvin selkein sa-noin kuulla, että on suuri vaara, että jos adoptiosta äänestetään, monet niistä, jotka tosiasiallisesti haluavat

kaataa koko lain, käyttäisivät takti-sesti hyväkseen tätä mahdollisuut-ta ja äänestäisivät sinne adoptiomah-dollisuuden, jotta saisivat useampia mukaan kaatamaan tätä lakiesitystä .””Suuri vaara” vältettiin, kun sisäinen adoptio hyväksyttiin myöhemmässä lakiesityksessä . Nyt esitetyssä kansa-laisaloitteessa halutaan mahdollistaa ulkoinen adoptio-oikeus . Perhekäsi-tyksen muuttamista ajavien taktiikka on edetä askel askeleelta, vähän ker-rallaan, jotta konservatiivisemmat edustajat saadaan mukaan toteamal-la, että eihän tässä paljoa muuteta . Politiikassa kärsivällisyys on hyve ja

Raimo Vistbacka on tapansa mukaan kauaskatseinen mies . Re-kisteröityä parisuhdelakia ajettaes-sa väitettä avioliiton luonteen myö-hemmästä muuttamisesta pidettiin pelotteluna . Ensimmäisessä käsittelyssä 19 . helmikuuta 2001 kansanedustaja Outi Ojala (vas) puhui seuraavasti:”Sillähän [avioliitolla] on ja sillehän jää [suosituimmuusasema] . Tämän-kin parisuhteen rekisteröinnin jäl-keen aivan selkeästi avioliitolle tu-lee jäämään suosituimmuusasema [ . . .] Avioliitto säilyy avioliittoinsti-tuutiona, miehen ja naisen välisenä

tellakseen, että avioliiton asemaa ei haluta horjuttaa silloin eikä myö-hemmin . Kuten perhekäsityksen muutosprosessissa niin usein muul-loinkin, he puhuivat muunneltua totuutta . Taktiikka kantoi hedelmää . Kan-sanedustaja Kimmo Kiljunen (sd) totesi samassa keskustelussa kannat-tavansa rekisteröityä parisuhdelakia ”siitä lähtökohdasta, että on kyseessä ikään kuin avioliittoon rinnastetta-vissa oleva ilmiö, mutta ei avioliitto sillä tavalla, miten minä henkilö-kohtaisesti sen olen ymmärtänyt” . Näin lainmuutoksen puolelle saatiin vuonna 2001 nekin, jotka eivät var-sinaisesti halunneet muuttaa avioliit-tokäsitystä . ”Tasa-arvoisen avioliittolain” kannattajat, joihin lukeutuu myös vuonna 2001 rekisteröityä parisuh-delakia ajanut Susanna Huovinen (sd), haluavat nimenomaan poistaa miehen ja naisen välisen avioliiton suosituimmuusaseman ja muuttaa perhekäsitystä . Helsingin piispa Eero Huovinen totesi kannanotossaan 24 .4 .2001, että ”ihmiskunnan pitkä historia osoittaa, että miehen ja naisen väli-sellä suhteella on perustava merki-tys ihmisten väliselle yhteiselämäl-le . Juutalainen ja kristillinen perinne liittyvät tähän yleisinhimilliseen ajat-telutapaan . Elämän jatkumisen ja yhteiselämän tasapainoisen kehityk-sen kannalta avioliitolla ja perheellä on korvaamaton merkitys . Sen vuok-si valtiovallan tulisi antaa avioliitolle selkeä suosituimmuusasema .” Suvaitsevainen muotti ei istu minulle . Nykyinen avioliittolaki on täysin tasa-arvoinen . Kuka tahan-sa täysi-ikäinen mies ja nainen voi mennä keskenään naimisiin . Kyse on vain siitä, että millaiseksi halu-aa avioliittoinstituution määrittää . Kansalaisaloitteen kannattajat ja ny-kyisen avioliittolain kannattajat te-kevät kummatkin arvovalinnan . Eduskunta ei ole asiantuntijaelin vaan poliittinen elin . Poliittisen eli-men tehtävä on tehdä arvovalintoja . Henkilökohtaisesti olen arvo-valintani tehnyt . Avioliitto on mie-hen ja naisen välinen instituutio, jota kannattaa puolustaa ja jolla täy-tyy jatkossakin olla Suomessa selkeä suosituimmuusasema .

usein taktinen ase . Samassa keskustelussa kansan-edustaja Raimo Vistbacka (ps) pu-hui seuraavasti: ”Tämä hivutustak-tiikka on toiminut hämmästyttävän hyvin, ja osa ihmisistä ei vieläkään ole kyennyt tai ei halua nähdä lain lopullista päämäärää, joka on saman-arvoinen asema avioliiton kanssa .” 25 . helmikuutta 2001 käsiteltä-essä hallituksen esitystä virallistetus-ta parisuhdelaista, Vistbacka puhui seuraavasti: ”Nyt käsittelyssä olevan lain pohjana on avioliittolaki, jonka säädöksiin toistuvasti viitataan, yli kymmenen kertaa . Tämä käsittelyta-pa viittaa mielestäni selkeästi siihen, että pyrkimyksenä on luoda tasa-ar-voinen instituutio avioliiton kans-sa, vaikka ensimmäisessä käsittelys-sä eräät edustajat juuri päinvastaista väittivätkin .”

suhteena . Kirkollinen vihkitoimitus voidaan suorittaa vain avioliitossa . Monia muita tekijöitä, adoptio ja muu, jää edelleenkin puhtaasti avio-liiton solmineille . Tässä suhteessa se pelko, jota täällä on esitetty, että tämä olisi sama kuin avioliittoinsti-tuutio, ei pidä paikkaansa .” Samassa keskustelussa kansan-edustaja Paula Lehtomäki (kesk) puhui seuraavasti: ”Avioliiton voi-ma ja vahvuus suomalaisessa yhteis-kunnassa onkin siinä, että se on niin paljon enemmän kuin pelkkä juridi-nen järjestely . Se on uskonnollinen, kulttuurinen ja sosiaalinen instituu-tio, jolla on suomalaisessa yhteis-kunnassa ja myös perhelainsäädän-nössä oma, korostettu asemansa . Se asema on ja säilyy myös jatkossa .” Silloisen lainmuutoksen puolus-tajat käyttivät paljon vaivaa vakuu-

Teksti: Simon elo

17

Ra

hv

as

4/2

013

Pöydän toisella puolella is-tuu aika tavallisen näköi-nen nuori mies . Tavara-merkkinään hänellä on

hieno hattu, jota hän pitää lähes aina mukana . Jarmo Keto on hel-sinkiläinen, lihansyöjä, heteromies, tradenomi ja vänrikki . Hänellä on kuitenkin varsin erikoinen tausta pe-russuomalaiseksi . ”Olen aina äänestänyt vihrei-tä . Vihreisiin päätyminen oli oike-astaan vähän vahinko . Nuorempana tärkeimpiä asioita minulle oli suo-malainen luonto . Olen aina viihty-nyt luonnossa . Myös koulussa tyrky-tettiin ympäristöarvoja, esimerkiksi opetettiin pelkäämään ilmaston-muutosta,” kertoo Jarmo mennei-syydestään .

jytky puhkaisi harhakuplan

Perussuomalaiset saavuttivat valtai-san vaalivoiton eduskuntavaaleis-sa 2011 . Se oli Jarmo Kedolle yllä-tys . ”Ensimmäisenä tuli shokki siitä, ovatko suomalaiset äänestäneet nyt maalaisjuntteja ja rasisteja valtaan . Media tyrkytti sellaista kuvaa jatku-vasti”, hän muistelee . Jarmo ei antanut enää ennakko-luulojen ja median propagandan vai-kuttaa, vaan seurata Timo Soinin puheita ja luki perussuomalaisten vaaliteemoista . Vaikka perussuoma-laisia on joskus kritisoitu siitä, että puolue ei mennyt tai päässyt halli-tukseen, Jarmolle se oli kuitenkin yksi asia, joka vaikutti hänen puo-luevalintaansa . ”Perussuomalaiset ei pettänyt äänestäjiä . Sen sijaan samat vanhat puolueet muodostivat taas hallituksen . Mikään ei muuttunut”, kertoo Jarmo .

Äänestäjiä valui perussuomalai-siin runsaasti keskustasta, demareis-ta ja kokoomuksesta, mutta miten on mahdollista, että umpihelsinkiläinen vihreä vaihtaa perussuomalaisiin?”Heräsin . Kyllähän minua on ärsyt-tänyt romanikerjäläiset Helsingin ka-duilla, puolustusvoimien jatkuvat säästöt ja pakkosuvaitsevaisuus . Taju-sin, että Perussuomalaisten myötä jo-kin asia saattaa tässä yhteiskunnas-sa muuttua . Se oli silmien avaus . Elin aikaisemmin harhakuplassa, jossa suuri osa suomalaisista edelleen elää .” ”Me tarjotaan todellinen ja rehel-linen poliittinen vaihtoehto . Jos sä sa-not äänestäväsi kokoomusta, dema-reita tai keskustaa, ei se ole mikään poliittinen kannanotto . Jos sä sanot äänestäväsi perussuomalaisia, sä ää-nestät selkeästi jonkin asian puolesta tai jotain vastaan”, toteaa Jarmo .

isänmaallinen tolkun mies

Vihreät saa Jarmolta nykyään kyl-mää kyytiä . Puolue ei uskalla tun-nustaa tosiasioita . Esimerkkinä hän mainitsee ydinvoiman, jota Vihreät ei kykene tarkastelemaan realistisesti ja järjellisesti . ”Mä oon tolkun mies . En esi-merkiksi tajua, miksi vihreät ei su-vaitse puhetta suomalaisuudesta .

Tavallisen suomalaisen miehen leijo-nakorukin yhdistetään heti ääriryh-mään . Tunnen itseni ylpeäksi siitä, että olen suomalainen . Suomalainen identiteetti on hieno asia . Suomalai-suudesta puhuminen on tervettä it-setuntoa”, hämmästelee Jarmo . ”Mä en tee päätöksiä minkään tietyn aatemaailman ja ideologi-an perusteella . Teen tolkkuratkai-suita, joiden perustalla on suomalai-suus . Meidän pitäisi miettiä Suomen kansallista etua . Sitä, miten Suomen kansa voi olla kilpailukykyinen ki-sassa muita kansoja vastaan .” Avoimuuden puute on suurin asia, mikä Jarmoa politiikassa tällä hetkellä ottaa päähän . Siihen liittyy esimerkiksi epäonnistunut maahan-muutto- ja kehitysapupolitiikka . Jar-moa ärsyttää, kun maahanmuuttoa tai kehitysapua ei avoimesti ja julki-sesti saa kritisoida . On aika hiillostaa Jarmoa, sillä täytyyhän mielipide olla vaihtunut useassa poliittisessa kysymyksessä, jos ensin äänestää vihreitä ja sit-ten perussuomalaisia . ”En minä ole vaihtanut radikaalisti poliittisia mie-lipiteitäni . Tein vain vääriä äänestys-päätöksiä”, sanoo Jarmo . Vihreät ja perussuomalaiset miel-letään usein poliittisiksi vastakohdik-si . Kiistämättä puolueilla on paljon

Vuoden 2011 Jytkyvaaleissa Jarmo Keto antoi äänensä vihreille,

kuten oli tehnyt kaikissa aikaisemmissa vaaleissa. Kaksi vuotta myöhemmin hänet

valittiin Helsingin Perussuomalaisten Nuorten puheenjohtajaksi.

Miten Jarmo heräsi vihreästä utopiasta?

eroa esimerkiksi EU-, maahanmuut-to- ja energiapolitiikassa . Mutta Jar-mo löytää puolueista samaakin . ”Meitä yhdistää rakkaus suomalai-seen ympäristöön ja luontoon . Tosin syyt ovat täysin erilaiset . Vihreillä se on ideologinen kysymys, kun taas meillä perussuomalaisilla se on kult-tuurista perintöä ja kansallisomai-suutta .” ”Kunnallispolitiikassa vihreillä ja perussuomalaisilla ei juurikaan ole suurta aatteellista eroa . Kunnallisella tasolla kun ei juuri puhuta ydinvoi-masta, maahanmuutosta tai seksuaa-livähemmistöistä .”

jarmo teki halla-ahot

Jarmolla on useita kavereita, jotka äänestävät vihreitä . He ovat kui-tenkin tulevaisuudessa niitä, jotka pettyvät vihreiden politiikkaan . Ja myöhemmin siirtyvät äänestämään perussuomalaisia . Jussi Halla-aho on yksi niis-tä helsinkiläisistä perussuomalaisista, jotka Jarmon tapaan ovat kertoneet äänestäneensä aikaisemmin vihrei-tä . Jarmo kertookin löytäneensä Jus-sista ja hänestä paljon samaa: ”Luin Halla-ahon kertomuksia siitä, miten hän vaihtoi puoluettaan ja aktivoitui politiikassa . Jussille on ollut luonto-asiat tärkeitä, kuten minulle . Hän-kin on pitänyt Osmo Soininvaaraa viisaana miehenä . Mutta Vihreiden maahanmuuttopolitiikka on yksin-kertaisesti täysin järjetöntä .” Halla-aho sai Helsingissä viime vuoden kunnallisvaaleissa yli 6 000 ääntä, enemmän kuin yksikään vih-reä ehdokas . Se on huomattava ääni-saalis, koska Helsingissä vihreät on toiseksi suurin puolue ja perussuo-

Vihreästä perussuomalaiseksiTeksti: toni ahva Kuvat: Samu Hupli

18

Ra

hv

as

4/2

013

malaiset vasta viidenneksi suurin . Taakse jäivät tunnetut vihreät kuten Osmo Soininvaara, Heidi Hautala ja Anni Sinnemäki. ”Minähän olen vanha federalisti”, Jarmo täräyttää yhtäkkiä . Jarmo huomaa ilmeestäni, että kaipaan se-litystä . ”Minut on kasvatettu fede-ralistiksi . Meidäthän koulussa ope-tetaan federalisteiksi . Euroopan Unionista kerrotaan vain positiivisia asioita”, hän selittää . Jarmo Kedon mukaan vihrei-tä auttaa se, että kouluissa nuorille mainostetaan ympäristöasioita, ”su-vaitsevaisuutta” ja ”edistyksellisyyt-tä” . Tarkentamatta, mitä termit sit-ten itse asiassa tarkoittavat . Jarmolle on jäänyt mieleen, miten ammatti-korkeakoulussa opettaja oli kertonut puolueista . Opettaja oli kertonut oppilaille, että ”Perussuomalaiset ajaa eroa EU:sta, mikä ei ole ollen-kaan realistista .” Jarmo vakuuttaa, että ei ole enää federalisti .

Pienyrittäjä ja byrokratiakriitikko

Jarmo Keto on IT-alan yrittäjä . Hel-sinkiläinen G-Works on esimerkik-si toteuttanut Perussuomalaisten Nuorten nettisivut . Huomaan, että Jarmo on selvästi mukavuusalueel-laan, kun hän puhuu pienyrittäjistä . Jarmolla on byrokratian kanssa pai-niville yrittäjille selkeä lääke: ”Meillä on liian monimutkainen pallo . Ra-kenteita pitäisi rohkeasti uudistaa .” Jarmo on iloinen siitä, että perus-suomalaiset on kaikista puolueista eniten pienyrittäjien asialla . Jarmo tiesi jo pienenä haluavan-sa poliitikoksi, mutta sitten tuli muita asioita . Hän piti pitkään itse-ään liian tyhmänä ja kykenemättö-mänä päättämään yhteisistä asioista .”Ei kauaa ole tarvinnut politiikassa

olla, kun on ymmärtänyt, että miten asiat oikeasti ovat . Keskivertopolii-tikko on tyhmempi kuin keskiver-tokansalainen . Kunpa kaikki suo-malaiset tietäisivät, miten pässejä poliittiset päättäjät oikeasti ovat .”Poliittisesti epäkorrektia puhet-ta . Näin ei uskaltaisi moni poliitik-ko sanoa, mutta Jarmo kokee halu-avansa puhua suoraan ja sydämestä . Hänen mukaansa poliitikot vain yrittävät ylläpitää poliittisella kapu-lakielellä ja vaikealta kuulostavilla käsitteillä kuvitelmaa siitä, että asi-at ovat monimutkaisia, jotta he voi-sivat sulkea tavalliset kansalaiset kes-kustelun ulkopuolelle . Iso askel kohti poliittista toimin-taa syntyi, kun Helsingin Perussuo-malaisten Nuorten edellinen pu-heenjohtaja Samuli Voutila pyysi mukaan hallitukseen . ”Sanoin sil-loin Samulille, että aikaa ei politii-kalle juuri tule olemaan”, sanoo Jar-mo hymyillen . Toisin kävi . Pitkän järjestökokemuksen omaava Jarmo lupaa johtaa piirijär-jestöä ammattilaisen otteilla . ”Aion rakentaa uusia käytäntöjä ja toimin-tamalleja . Tehtäväni on nyt vakiin-nuttaa se, mitä loistava edellinen hallitus sai aikaan .” Jarmo oli kunnallisvaaleissa syk-syllä 2012 ehdolla perussuomalais-ten listoilta, mutta sitoutumattoma-na eli puolueeseen kuulumattomana ehdokkaana . Puolueeseen hän liit-tyi viime kesänä perussuomalaisten puoluekokouksessa Joensuussa . 27-vuotiaalla Jarmolla on selkeät tavoitteet . Eurovaaleissa hän käyttää energiaansa nuorisojärjestön ehdok-kaiden tukemiseen . Vuoden 2015 eduskuntavaalien osalta hän on jo aloittanut varainkeruun ja tähtää määrätietoisesti kansanedustajaksi . Kysyn vielä lopuksi, miten hän mää-rittelisi oman poliittisen suuntautu-misensa . Ainoa aate, jota hän sanoo kannattavansa, on suomalaisuus . Jar-mo osuu poliittisissa nelikentissä aina keskelle . Hän ei kerta kaikkiaan pysty vastaamaan vaikkapa siihen, onko hän poliittisesti oikealla vai vasemmalla . Toisaalta miksi täytyisikään? Perussuomalaiset on keskellä suoma-laisuutta ja aina tolkullisen päätök-senteon puolella .

19

Ra

hv

as

4/2

013

Mielipiteet

Kotiuttamisrahakäsittely eduskunnassa vuo-den 1992 lopulla on klassinen esimerkki siitä, kuin-ka poliittinen tahto, lainsäädäntö ja yhteiskunnallinen henki muotoutuu itse itseään vastaan . Kotiuttamis-rahakäsittelyn jälkeen suomalaisesta lainsäädännös-tä poistettiin, sosiaali- ja terveysministeriön hallin-nonalalta, varusmies- ja siviilipalveluksen jälkeen kotiutuvalle kansalaiselle maksettava 300 markan so-siaaliturva . Käytännössä hädänalaisimmat siirrettiin kuntien ja toimeentulotuen vastuulle . Ajan henki politiikassa oli nykyiseen tilanteeseen verrattuna lähes identtinen . Hätä on kädessä ja tarve kosmeettisiin ja huomattavalta leikkaukselta näyttä-viin toimenpiteisiin oli suuri . Tuki joka koskettaa vuosittain yli 25 000 nuorta näytti massiiviselta, vaikka muutos ei taloudellisena säästönä koskaan toteutunut . Moni kysyy miksi vaaditaan lisämenoja jo entuu-destaan ruvelle rällättyyn valtionkassaan . Vastaus on yksinkertainen: kansalaisaloite kotiuttamisrahan pa-lauttamisen puolesta ei kasvata yhteiskunnan kustan-nuksia . Verotusta, valtiontaloutta ja yhteiskuntaa on pystyttävä tarkastelemaan eheänä kokonaisuutena . Kotiuttamisraha on 4,8 miljoonan vuosittainen lisä-kustannus sosiaali- ja terveysministeriön budjettiin, mutta säästää samanverran tai enemmän kuntien toi-meentulotukikustannuksia . Kotiuttamisrahan poisto 90-luvun alussa oli as-kel polulla kohti vastikkeetonta sosiaaliturvaa ja toi-meentulotuen käytön popularisointia . Tänä vuonna kotiutuvia varusmiehiä koulutetaan kotiuttamisoppi-tunneilla toimeentulotukihakemusten täytön saloihin . Kyseessä on yksi asevelvollisuuden haitallisimmista mekanismeista kansantaloudelle . Suhteessa toimeen-tulotukeen totuttaminen kuormittaa yhteiskuntaa laa-

Pitääkö varusmiehen anoa vai saada anomatta?

Haluatko kirjoittaa mielipidekirjoituksen? Lähetä kirjoituksesi sihteeri@ps-nuoret.fi. Kirjoituksen ohessa on oltava nimi, kotiosoite ja mahdollinen puhelinnumero. Mielipidekirjoituksia julkaistaan nimimerkillä vain poikkeustapauksissa. Toimitus valitsee julkaistavat kirjoitukset sekä otsikoi, muokkaa ja tarvittaessa lyhentää niitä. Kirjoituksen maksimimerkkimäärä on 3000.

jemmin kuin vuosittain 25 000 nuoren työ- ja opin-touralta irroittaminen . Onhan asevelvollisuuden lopputuote eli maanpuolustus Suomessa taloudellises-ti verrattuna maailman halvinta ja tehokkainta . Ajoitus kotiuttamisrahakampanjalle johtuu tuen tarpeen ajankohtaistumisesta . Palvelusaikojen lyhen-nys viidellätoista vuorokaudella tarkoittaa yksin puo-lustusvoimille reilun 12 miljoonan euron säästöä ja Kela säästää yhden sotilasavustuskuukauden vähen-nyksestä noin 1,8 miljoonaa euroa . Velvolliselle kuun lopussa ennen juhlapyhiä (joulu ja juhannus) kotiutu-minen tarkoittaa kokonaisen sotilasavustuskuukauden leikkaantumista . Ensimmäinen vuokranmaksu tulee velvollisen eteen alle 20 vuorokaudessa kotiutumises-ta . Siihen työtön saati työsuhteessa oleva asevelvolli-nen ei pysty . Kotiuttamisraha-aloitteemme on liian hyvä, po-liittista vastakkainasettelua ei synny . Kissanhännän vetoa ilmenee vain asevelvollisuuden vastustajien näkökulmasta . Onhan epäreilua ja toimimatonta vel-vollisuutta helpompi vastustaa kuin oikeudenmukais-ta . Keskustelua syntyy myös kotiuttamisrahan luon-teesta . Painotankin ettei kyse ole kannustinpalkkiosta vaan välttämättömästä sosiaaliturvasta . Asevelvollisuus mataline päivärahoineen rampauttaa suorittajan talo-utta hetkellisesti . Siihen 200 euron kotiuttamisraha on korjaava lääke, joka ei kuormita kunta- tai valtion-taloutta, ei edes kosmeettisesti . Turva hädänalaisim-mille joille sosiaaliturva kuuluu .

Jussi MäkinenPääsihteeri, Varusmiesliitto ryTwitter: @makisenjussi

20

Ra

hv

as

4/2

013

ymmärtäneet, että tietoa voi hankkia paljon tehokkaammin muuten kuin istumalla puuduttavilla luennoilla . Nykyajan opiskelu on itseä kiinnostavien kysymysten lähettäminen Quoraan, opetusvi-deoiden etsimistä YouTubesta, artikkeleiden lukemista Wikipediasta tai erilaisten ohjeiden läpikäymistä jollain muulla sivustolla . Jäykkä ylhäältäpäin johdettu suomalainen malli on kyvytön uudistumaan riittävän nopeasti . Räikein osoitus on päätös oppivelvollisuuden jatkamisesta vuodella . Suomen tulisi avata koulujärjestelmää erilaisille kokeiluille, luopua keskusjohtoisista opetussuunnitelmista ja mahdollistaa ihmi-sille omaan kiinnostukseen ja kyvykkyyteen parhaiten sopivat oppimispolut valitsemas-saan oppilaitoksessa – tai niiden ulkopuolella . Jos kouluja ei vielä tässä uudistuksessa yksityis-tetä, pitäisi niiden kuitenkin antaa toimia huomattavasti itsenäisemmin ja hankkiutua eroon julkisen sektorin jäykkyydestä . Näin lasta lähimpänä olevat ammattilaiset pääsevät itse muuttamaan toimintamallejaan parem-miksi ilman yläpuolella roikkuvaa byrokrati-an miekkaa .

Henri HeikkinenOulusta Helsinkiin valunut, toistaiseksi tuntematon kokoomuslainen

että se täyttää vähimmäisvaatimukset . Vuosien peruskoulutuksen jälkeen vielä hieman keskeneräiset tuotteet siirretään edistyneemmälle asennuslinjalle käyttötarkoi-tuksen tarkempaa erikoistumista varten . Järjestelmä on ollut varmasti mainio valmista-maan materiaalia liukuhihnojen ääreen . Ajat ovat kuitenkin muuttuneet . Kirjassa Breakpoint and Beyond käsitel-tiin tutkimusta, jossa mitattiin luovaa ajat-telua ja sen muutosta vuosien aikana . Ensimmäisen kerran testattaessa lastentarha-tasolla 98 prosenttia 1500 lapsen joukosta sai huippupisteet . Kun samoja lapsia testattiin 10-vuotiaina, enää kolmannes oli säilyttänyt luovuutensa . Viisi vuotta myöhemmin enää 10 prosenttia testatuista sai hyvät pisteet luovasta ajattelusta . Vaikka ihmiset teknisesti ottaen oppivat koulussa matematiikkaa, äidinkieltä, englan-tia ja muita aineita, samalla heidän ajattelun-sa näivettyy . Eikä näivettyminen ole mikään ihmekään, jos 12 vuotta käsketään istua hiljaa ja kaikkeen on vain yksi oikea vastaus (eikä sitä saa luntata tai kopioida muilta) . Työelä-mässä kopiointia taas kutsutaan tiimityöksi . Tämä on huolestuttavaa, koska 2000-luvun maailmassa luovuus on vähintään yhtä tärkeää kuin lukutaito . Kun samaan aikaan kaiken mahdollisen tiedon saa muutamalla klikkauksella verkosta, ei asioiden ulkoa opettelussa etukäteen ole mitään järkeä . Nuoret, jotka ovat kasvaneet tässä verkottuneessa maailmassa eivät enää kykene opiskelemaan ”vanhanaikaisella” tavalla . Oppimistulokset tulevat romahtamaan lähivuosina, ellei muutosta tapahdu . Romah-taminen näkyy ensimmäisena pojissa, jotka ovat nopeammin omaksuneet uutta teknolo-giaa . Teräväsilmäisimmät ovat huomanneet jo, miten IT-ala on täynnä koulut kesken jättäneitä yrittäjiä ja itseoppineita koodareita . Heidän osaamisensa on usein huippuluok-kaa, koska he ovat ensimmäisten joukossa

Viime vuosina Suomi on keikkunut oppimis-tuloksia mittaavan Pisa-testin huipulla ja sen on kyllä huomannut . Opetusalan ihmisten omahyväisyytta olisi voinut leikata vaikka veitsellä . Viime mittauksessa Suomen tulos kuitenkin laski kuin Nokian markkinaosuus . Kun tulokset ovat laskeneet, syytä on etsitty vanhemmista, kodeista ja ympäristös-tä, mutta koulut ovat kummallisesti jätetty syyttävän sormen ulkopuolelle . Järjestelmä on mielellään ottamassa kunniaa itselleen onnistumisista, mutta epäonnistuminen valuu OAJ:n niskoilta kuin vesi ankan selästä . Pisa-tulosten laskuun opetusalan ammat-tijärjestöllä on luonnollisesti selitykset heti valmiina – muut ovat ottaneet meistä mallia ja meillä on tehty leikkauksia oppilaitosten menoihin . Ylen haastattelemien tutkijoiden mukaan taas ongelmana on ”maailman muuttuminen” . Pelit ja sosiaalinen media kiinnostavat enemmän kuin koulunkäynti . Tutkijoiden puheiden perusteella ongelma hoidettaisiin kaatamalla lisää rahoitusta seuduille, missä testitulokset ovat heikoim-mat, jolloin tulokset kuin taikaiskusta parantuisivat . Tulokset eivät tule paranemaan tekemällä asioita samalla tavoin kuin niitä on tehty viimeiset sata vuotta . Ei, vaikka kuinka paljon rahaa kaadettaisiin järjestelmän sisään . Todellisuudessa koko maailman opetusjärjes-telmät ovat auttamatta vanhentuneet . Suoma-lainenkin koulutusjärjestelmä on pohjimmil-taan tayloristis-fordilainen 1900-luvun tehdasputki, jonka tarkoituksena on suoltaa standardoituja ja etukäteen arvioituja työntekijöitä yhteiskunnan eri tehtäviin . Koululaitos toimii siis kuin liukuhihna . Otetaan nippu raaka-ainetta, eli 7-vuotiaita lapsia, laitetaan heidät joka päivä kokoonpa-nolinjalle, jossa he tunnin-parin välein liikkuvat aina seuraavaan paikkaan, jossa linjalla työskentelevä opettaja ”asentaa” heihin uutta tietoa . Välillä tuotetta testataan,

Vieraskynä

Koulujärjestelmä uusiksi

21

Ra

hv

as

4/2

013

Suomalaisten korruptiotutkijoiden mukaan Suomessa on paljon rakenteellis-ta korruptiota . Esimerkiksi kunnissa tyypillinen tapaus on tarjota urakkatöitä päättäjien lähipiirissä toimiville yrityksille .

- Suomessa korruptio ei ole avointa viranomaisten lahjontaa, vaan hyvä veli -verkostoja, jossa etuja jaetaan kaverilta toiselle . Paha veli -verkosto kostaa korruption paljastajalle, huomauttaa Perussuomalaisten Nuorten puheenjohtaja Simon Elo. Esimerkiksi Finnairin toimitusjohtajan Mika Vehviläisen, ministeri Heidi Hautalan (vihr) ja Kevan toimitusjohtaja Merja Ailuksen (kesk) tapaukset ovat nostaneet maan tavan julkiseen keskusteluun . Perussuomalaiset Nuoret esittää, että Suomessa kriminalisoidaan lahjus-ten lisäksi myös vaikutusvallan väärinkäyttö eli korruptio . Lainsäädäntöön on kirjattava korruptio käsitteenä ja hallintolaissa esitettyjä viranhaltijoiden es-teellisyysperusteita on valvottava tarkemmin . Vaadimme Suomeen laajaa tut-kimusta, jossa elinkeinoelämän, poliitikkojen, virkamiesten ja valtionyhtiöi-den keskinäiset sidonnaisuudet selvitetään .

”Tunnistan ilmastoraportissa samaa kaihtelemattomuutta, joka on ominaista

Vanhan Testamentin profeetoille. Profeetat asettivat ympäröivän todellisuuden

Jumalan tahtoa vasten ja paljastivat sen, mikä särki Jumalan tarkoittaman elämän.

Niin ilmastotutkijat nyt tekevät. Heidän viestinsä on tämän päivän profeetallinen

viesti. Kirkkojen profeetallinen viesti maailman elämän puolesta ei ole eri kuin

IPCC:n tutkijoiden.”

Viherpiispa Kari Mäkinen, Yle Uutiset 5.11.2013

”Kaikki suomalaiset eivät missään nimessä äänestä perussuomalaisia.

Valtaosa suomalaisista on koulutettuja ja suvaitsevaisia ihmisiä, jotka

arvostavat myös uskonnon vapautta.”

Toimittaja Wali Hashi, Turkulainen 2.10.2013

”Auttamalla Syyrian pakolaisia Suomi itse asiassa maksaa sitä velkaa, minkä

me saimme, kun meiltä oli kymmeniä tuhansia ihmisiä sotaa paossa Ruotsissa.”

Kalle Löövi, Suomen Punaisen Ristin kansainvälisen toimen johtaja, A-Studio 25.9.2013

…kyllä ruotsalaiset veronmaksajat nyt varmasti ilahtuvat kun maksamme Ruotsin

velkamme Syyrialle!

”Mikään ei ole [EU:n kehityksessä] yllättänyt minua. Olen tiennyt ja ennustanut

kaiken.”

Paavo Väyrynen. Mies, joka juuri ennen Neuvostoliiton romahtamista ennusti sen olevan

ikuinen.

”Ekstremismidiskurssi laskeutuu Suomeen ja poliisi kaipailee anarkistijohtajia.

Tää ’organisoitu rikollisjoukko’ otsikointi on kuitenkin pöyristyttävää.”

Vasemmistonuorten entinen puheenjohtaja Dan Koivulaakso, Facebook-sivuillaan

7.12.2013, jossa Vasemmistonuorten nykyinen puheenjohtaja Li Andersson peukuttaa

kirjoitukselle. Koivulaakso ja Andersson ovat kirjoittaneet kirjan äärioikeistosta, mutta

äärivasemmiston puoli vuotta suunnitellun ja väkivaltarikoksiin johtaneen joukon

kutsuminen organisoiduksi rikollisjoukoksi on heistä ”pöyristyttävää”.

”Kansanedustaja Juha Rehulan mukaan keskustalla on 417 jäsentä,

jotka ovat 103-107-vuotiaita.”

A.P. Pietilä, Länsiväylä 30.11.2013

”Poliittisia virkanimityksiä ei ole, vaan pelkkiä nimityksiä virkoihin.”

Reijo Paananen, demareiden puoluesihteeri, Yle Uutiset 21.11.2013

”Oikea ja aito demokratia sisältää oikein toteutettuna oikean sosialismin.”

Pertti Rönkkö, Demokraatin lukija, Demari.fi 22.11.2013

”Vapaan liikkuvuuden olosuhteissa on sosiaaliturva ja hyvinvointipalvelut pakko

avata myös ei-kansalaisille.”

Anna Kontula (vas), Aamulehti 15.12.2013, koska Suomen on solidaarista olla

koko maailman sosiaalitoimisto

”Eriarvoistumista vastaan riehunut työtön autonkorjaaja lähti mielenosoituksesta

kotiin taksilla. On tää Suomi kurja maa.”

Aki Linnanahde, ELCrew’n juontaja, ihmettelee Twitterissä 15.12.2013.

”Jos täällä ollaan rauhaa ja solidaarisuutta julistamassa, ja sitten ajetaan yli,

niin se loppuu! Se loppuu!”

Tuntematon kiakkosotilas, Aamulehti 6.12.2013

älyttöMät Sitaatit

Suomessa on kriminalisoitava vaikutusvallan väärinkäyttö

Poliittiset nuoriso- ja opiskelijajärjestöt vaativat terveen järjen palauttamista politiikkaan järjestelmän

tervehdyttämiseksi ja kansalaisten luottamuksen palauttamiseksi. Järjestöt vaativat muutoksia suomalaiseen

ilmapiiriin, jossa politiikassa toimiminen leimataan lähtökohtaisesti vääränlaiseksi yhteiskunnalliseksi

aktiivisuudeksi.

Järjestöt painottavat, että politiikassa mukana oleminen pätevöittää monel-la tapaa ja antaa edellytyksiä toimia laajalti yhteiskunnan eri aloilla . Politiikan huono maine johtuu pitkälti avoimuuden puutteesta, johon poliittiset nuori-so- ja opiskelijajärjestöt vaativat puolueiltaan muutosta . - Puolueiden tulisi yhteiskunnan kokonaisedun nimissä tunnustaa, että kaikkiin tehtäviin on valittava pätevin hakija . Virkanimitykset pitäisi avoi-mesti määritellä poliittisiin ja ei-poliittisiin ja poliittiset virkanimitykset pi-täisi sitoa vaalikausiin . Esimerkkinä tästä olisi kunnallistasolla siirtyminen pormestarimalliin, joka demokraattisena järjestelmänä loisi näkyvät kasvot kuntien poliittiselle johtajuudelle ja antaisi kuntalaisille mahdollisuuden va-lita suoraan poliittiset johtajansa . Ei-poliittisten virkamiesten tulee keskittyä laadukkaaseen ja monipuoliseen valmistelutyöhön poliittisen vaikuttamisen sijaan, sanovat poliittisten nuoriso- ja opiskelijajärjestöjen puheenjohtajat . Järjestöt toivovatkin, että suomalaiset puolueet tarttuvat toimillaan – sa-nojen sijaan – maan tapaan, jossa poliittisia virkanimityksiä jaetaan osana hallitusneuvotteluja ja kolmikantayhteistyötä edesauttaen politiikan vastaisen kulttuurin kehittymistä . Sulle-mulle -kaupat poliittisista virkanimityksistä ei-vät kuulu nyky-yhteiskuntaan, jossa painotetaan koulutuksen, kokemuksen ja osaamisen merkitystä työnteossa . - Me haluamme Suomen irti vuosikymmenten saatossa kehittyneistä hyvä veli -verkostoista sekä niiden seurauksena syntyneistä väärinkäytöksistä, ku-ten erorahapaketeista sekä bonusrahoista, joissa työn seurauksilla, suorittajal-la tai tuloksilla ei tunnu olevan minkäänlaista merkitystä . Tällä tiellä jatka-minen leimaa politiikassa toimivat sekä lisää nukkuvien puolueen suosiota, ärähtävät nuoriso- ja opiskelijajärjestöjen puheenjohtajat .

Perussuomalaisten Nuorten hallituksen kannanotto

22

Ra

hv

as

4/2

013

Sukunimi

irroita täytetty lomake. Sulje (mikäli näin haluat) ja laita poStiin, poStimakSu on makSettu puoleStaSi.

Sukunimi

etunimet

etunimi

lähioSoite

lähioSoite

lähioSoite

poStinumero ja -toimipaikka

poStinumero ja -toimipaikka

poStinumero ja -toimipaikka

Syntymäaika

ammatti / toimi / koulutuS

puhelin

päiväyS ja allekirjoituS

SähköpoSti

kotikunta

Haluan liittyä Perussuomalaiset nuoret ry:n jäseneksi

Haluan tilata ainoastaan rahvas-lehden:Vuositilaus (4 numeroa) 19 euroa

Lahjatilaus (maksajan tiedot alle) tai jäsenhankkijan tiedot:

Ilmainen näytenumero

Ei jäsenmaksua. Jäsenyys ei edellytä puolueeseen liittymistä.

Voit täyttää jäsenhakemuksen myös osoitteesssa www.ps-nuoret.fi/jasenyys

Palvelukortti

osoitteenmuutos (vanhat tiedot)

HAllITuS VuOdEllE 2013

PuheenjohtajaSimon EloEspoosimon.elo@ps-nuoret.fiwww.simonelo.fi0400 988960

PääsihteeriSuvi KarhuEspoosihteeri@ps-nuoret.fiwww.suvikarhu.fi040 6532960

1. VarapuheenjohtajaSamuli VoutilaKuopiosamuli.voutila@ps-nuoret.fiwww.samulivoutila.com

2. VarapuheenjohtajaAleksi HernesniemiKannusaleksi.hernesniemi@ps-nuoret.fi

Pohjois-Savon Perussuomalaiset Nuoret rywww.ps-nuoret.fi/pohjois-savo

Pohjois-Karjalan Perussuomalaiset Nuoret rywww.ps-nuoret.fi/pohjois-karjala

Etelä-Pohjanmaan Perussuomalaiset Nuoret rywww.ps-nuoret.fi/etela-pohjanmaa

Keski-Pohjanmaan Perussuomalaiset Nuoret rywww.ps-nuoret.fi/keski-pohjanmaa

Keski-Suomen Perussuomalaiset Nuoret rywww.ps-nuoret.fi/keski-suomi

Oulun ja Kainuun Perussuomalaiset Nuoret rywww.ps-nuoret.fi/oulu

lapin Perussuomalaiset Nuoret rywww.ps-nuoret.fi/lappi

PIIrIJärJESTöT

Helsingin Perussuomalaiset Nuoret rywww.ps-nuoret.fi/helsinki

uudenmaan Perussuomalaiset Nuoret rywww.ps-nuoret.fi/uusimaa

Varsinais-Suomen Perussuomalaiset Nuoret rywww.ps-nuoret.fi/varsinais-suomi

Satakunnan Perussuomalaiset Nuoret rywww.ps-nuoret.fi/satakunta

Hämeen Perussuomalaiset Nuoret rywww.ps-nuoret.fi/hame

Pirkanmaan Perussuomalaiset Nuoret rywww.ps-nuoret.fi/pirkanmaa

Kymen Perussuomalaiset Nuoret rywww.ps-nuoret.fi/kymi

Etelä-Savon Perussuomalaiset Nuoretwww.ps-nuoret.fi/etela-savo

ToiminnanjohtajaSebastian TynkkynenOulusebastian.tynkkynen@ps-nuoret.fiwww.sebastiantynkkynen.com

Jarmo KetoHelsinkijarmo.keto@ps-nuoret.fi

Heidi mäntyläRovaniemiheidi.mantyla@ps-nuoret.fi

matti PinolaMerijärvimatti.pinola@ps-nuoret.fi

matias KvistVaasamatias.kvist@ps-nuoret.fi

roger KulmalaHelsinkiroger.kulmala@ps-nuoret.fi

Vilhelm JunnilaNaantalivilhelm.junnila@ps-nuoret.fi

KESKuSTOImISTO

Perussuomalaiset Nuoret ry • Yrjönkatu 8-10 B 25, 6. krs • 00120 Helsinkiwww.ps-nuoret.fi • facebook.com/perussuomalaiset.nuoret • twitter.com/PS_Nuoret

23

Ra

hv

as

4/2

013

irroita täytetty lomake. Sulje (mikäli näin haluat) ja laita poStiin, poStimakSu on makSettu puoleStaSi.

tait

a t

äS

tä

ja

nid

o k

iin

ni

Perussuomalainen

Tunnus 500 9637

00003 Vastauslähetys

Postimaksu

maksettu

Voit liittyä jäseneksi myös

osoitteessa www.ps-nuoret.fi

K u t s u R a h va s Ko t i i s i

Rahvas ilmestyy neljä kertaa vuodessa ja on

Perussuomalaisten Nuorten jäsenille maksuton.

Muut voivat tilata painettua lehteä kotiin tai lahjaksi

19 euron vuosihintaan (neljä numeroa) kätevästi

oheisella lomakkeella tai verkkokaupasta:

kauppa.ps-nuoret.fi

Kansalliskonservatiivinen aikakauslehti

4 / 2013

ps-nuoret karjalassa 5.-7.9.2013