Kansalliskonservatiivinen aikakauslehti 3 / 2014

Sisältää PS-Nuorten

Tietoyhteiskunta-ohjelman!

Terveydenhuolto on ajautunut järjestelmäkeskeisyyteen . . . . . . . . . . 4-5

Kun kaksi piirijärjestöä löysivät toisensa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 6-7

Oppiviikko Sloveniassa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 8-9

Kun haimme Eloa Eurooppaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 10-11

Kirja-, peli- ja baariarvostelut . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 12-13

Korkeakoulujen perussuomalaiset nuoret . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 14-15

PS-Nuorten kesäpäivien suosio jatkaa kasvuaan . . . . . . . . . . . . . . 16-18

Eurooppa murroksessa: Mikä on ECR? . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 19

Vesa-Matti Saarakkala: Ukraina ja Suomen

tulevaisuuden vaihtoehdot . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 20-21

Mielipidepalsta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 22

Karjala-Suomi suhteiden uusia haasteita . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 23

Ensimmäisen maailman valittajille . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 24-25

Liite: Perussuomalaisten nuorten tietoyhteiskuntaohjelma . . . . . . 26-29

Järjestöpalsta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 30

Yhteystiedot . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 31

Palvelukortti . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 31

JulkaisijaPerussuomalaiset Nuoret ryYrjönkatu 8-10 B 25, 6. krs00120 Helsinkiwww.ps-nuoret.fi

ISSN2323-6078

PäätoimittajaSimon Elo

AvustajatMilko AikioElisa HiltunenSamuli VoutilaAleksi HernesniemiJarmo KetoSebastian TynkkynenVesa-Matti SaarakkalaAleksey TsykarevHeikki TamminenKrista Bister

Graafinen suunnittelu ja taittoJanne Turunen

KuvatLehtikuvaJukka LahtinenSebastian Tynkkynen

PainopaikkaTammerprint Oy

Ilmoitusvaraukset- ja hinnat:Suvi Karhu, sihteeri@ps-nuoret.fi040 6532960

SiSältö

2

Ra

hv

as

3/2

014

PääKirjoituS

Viime kuukausien talouskeskustelu tuntuu huvittavalta . Ensin Vasemmisto-liitto on mukana hallituksessa kurittamassa vientiyrityksiä veronkorotuksil-la ja lisäsääntelyllä . Sitten kun vienti ei vedä ja yritykset eivät pysty palkkaa-maan, on Vasemmistonuorten ratkaisu oppositiossa vähentää työtunteja eli valtaosassa vientiyrityksissä leikata suoraan tuotantokyvystä . Samalla palkalla .

Jotta Vasemmistonuorten esityksen älyttömyys varmasti avautuu kaikille, avaan Suomen talouden huolestuttavia madonlukuja . teollisuustuotanto on Suomessa pudonnut eniten EU-maista lähes eniten: yli 20 prosentilla vuo-desta 2008 . Viennin osuus bruttokansantuotteesta on pudonnut lähes 50 prosentista selvästi alle neljänkymmenen vuodesta 2008 . Vientituloja uu-puu 20-30 miljardia euroa vuodessa, jotta julkinen sektori voidaan rahoit-taa ilman lisävelkaantumista . Esimerkiksi tavaravienti on 15 prosenttia eli vuositasolla 10 miljardia euroa pienempi kuin ennen talouskriisiä .

Suomi ei pääse kasvuun tänäkään vuonna . Heinäkuun bruttokansantuote-ennusteiden keskiarvo oli Suomelle 0,1 prosenttia, mutta luku kääntyy mii-nusmerkkiseksi jos ja kun Venäjä-pakotteet kurittavat elintarviketeollisuut-ta vuoden loppuun asti .

Suomen julkinen velka on kasvanut vuodesta 2008 yli 100 miljardiin eu-roon ja valtionvelka on vajaassa kuudessa vuodessa tuplaantunut . Viimeisen kymmenen vuoden aikana kuntien lainakanta on 2,5 kertaistunut . Suomen kokonaisveroaste lähentelee uhkaavasti 50 prosenttia .

Suomen työelämästä poistuu nyt enemmän ihmisiä eläkkeelle kuin nuoria tulee työelämään . Tämä ilmiö kestää noin vuoteen 2040 asti ja se heikentää vakavasti talouden kestävyyttä . Valtiovallan on luotava lapsiperheille vah-vempi yhteiskunnallinen pohja . Suomalaisten syntyvyys on saatava vahvaan kasvuun, jotta isänmaa on elinvoimainen myös silloin, kun nykyiset nuoret jättävät perintönsä seuraavalle sukupolvelle .

Suomalaista politiikkaa vaivaa pysähtyneisyys . Kaikki johtavat poliitikot toistavat kuin mantrana, että Suomi on taloudellisesti kestämättömällä tiel-lä . Mitään todellisia ratkaisuja ei kuitenkaan uskalleta esittää . Julkisen ta-louden alijäämä ei ratkea kosmeettisin toimin kuten makeisveroa korotta-malla . Tärkeintä on, että valtion ydintoiminnoista kuten turvallisuudesta ja hyvinvointipalveluista ei jouduta tinkimään .

Oy Suomi AB ei käytä rahoja loputtomasta taikaseinästä, vaan juuri sinun kukkarostasi . Kestämätöntä talouslinjaa tehdään sinun rahoillasi . Jos Suo-men korttitalo kaatuu, häviäjä ei ole eliitti, vaan peruskansalaiset, jotka lys-tin viime kädessä maksavat . Varakas voi aina siirtyä muille maille vierahille, vähävarainen on kotiseuturakas jo pakon sanelemana .

Antoisia lukuhetkiä toivottaen,

Simon EloPäätoimittajaPerussuomalaisten Nuorten puheenjohtaja

Hyvä luKija,

3

Ra

hv

as

3/2

014

Hyvinvointiyhteiskunnan kulmakivi, ilmainen ja kattava perusterveydenhuolto,

on jo vuosia ollut ilmiselvässä rappiotilassa. Terveydenhuollon kriisin symboliksi on

noussut terveyskeskus, aikanaan edistyksellinen ratkaisu, joka on taantunut

ruuhkaiseksi, kiireen ja jonojen kyllästämäksi jättömaaksi, jossa suostuvat käymään

vain ne, joilla ei ole varaa maksaa yksityisen sektorin tarjoamasta hoidosta.

Teksti: Milko Aikio • Kuva: Lehtikuva

4

Ra

hv

as

3/2

014

terveydenhuollon yksiköiden välillä ei ole yhtenäistä tietojärjestelmää . Tiedonkulun voi varmistaa vain potilas itse, mikä edellyt-tää papereiden kiikuttelua henkilökohtai-sesti paikasta toiseen . Erikoissairaanhoidon jonojen vuoksi potilas joutuu myös mones-ti todistelemaan olevansa tarpeeksi sairas päästäkseen hoitoon . Lähetteen saatuaan-kin edessä voi olla kuukausien jonotus . Ennen kuin joku huudahtaa, että aina-kin hoito on ilmaista, kannattaa muistaa, että sairaalat ja jotkin erikoissairaanhoidon poliklinikat perivät asiakasmaksuja . Viik-ko vuodeosastolla voi maksaa satoja euro-ja . Muutaman minuutin mittainen käynti ruuhkaisessa päivystyksessä maksaa Hel-singissä 28 euroa . Pienituloisella ei välttä-mättä ole näihin maksuihin varaa . Terve-ydenhuollon maksamattomat laskut ovat ulosottokelpoisia ilman tuomioistuimen päätöstä . Helsingin kaupunki on antanut perinnän yksityisen perintäyhtiön hoidet-tavaksi . Perintäyhtiön vaatimat veroparatii-siin matkalla olevat perintäkulut maksetaan osittain kaupungin omasta kassasta, esimer-kiksi toimeentulotuen muodossa .

ratkaiseeko sote-uudistus terveydenhuollon ongelmat?

Nykyisessä mallissa kunnilla on vastuu jär-jestää ja rahoittaa alueensa perustervey-denhuolto, johon kuuluu neuvola, koulu-terveydenhuolto, kotihoito, terveyskeskus vuodeosastoineen sekä muutamia muita palveluita . Sairaanhoitopiirit taas vastaavat pääosin erikoissairaanhoidosta . Paljon puhutussa sosiaali- ja terveys-palveluiden uudistuksessa (sote-uudistus) perusterveydenhuollon taloudellinen pää-täntävalta siirretään kunnilta viidelle sote-alueelle . Kunnat rahoittavat sote-alueen toiminnan väestölukuun, ikärakenteeseen ja sairastavuuteen perustuvalla maksulla . Sote-alueella on terveyspalvelujen järjestä-misvastuu eli se hallinnoi ja rahoittaa ter-veyspalvelut . Kunnille jää toteutusvastuu eli käytännön päätökset esimerkiksi ter-veyskeskuksen sijainnista . Jos Pentti Perussuomalainen haluaa hoidattaa pitkittynyttä flunssaansa terveys-keskuksessa, maksaa hän ensin kunnallisve-roa, josta kunta maksaa sote-maksun, jon-ka sote-alue maksaa takaisin kunnalle, joka järjestää kyseisen terveyspalvelun . Raha siirtyy siis ensin Pentin taskusta kunnalle, kunnalta sote-alueelle ja sote-alueelta jäl-leen kunnalle . Lienee itsestäänselvyys, että suuri osa Pentin maksamasta kunnallisve-rosta katoaa erilaisiin hallintokuluihin, jol-loin varsinaiseen terveyspalveluun on käy-tettävissä vähemmän rahaa .

Sote-uudistuksessa pienet kunnat joutu-vat ahdinkoon, sillä äänioikeus sote-valtuus-tossa toteutetaan suhteellisuusperiaatteen mukaan eli isot kunnat hallitsevat pienem-piä . Palveluita tullaan todennäköisesti kes-kittämään ja potilaat joutuvat matkusta-maan yhä kauemmas saadakseen hoitoa . Suomessa terveydenhuolto on ajautunut järjestelmäkeskeisyyteen potilaskeskeisyyden sijaan . Sosiaali- ja terveysministeriön sote-uudistusta koskevassa tiedotteessa ei mainita potilasta kertaakaan . Sote-uudistuksen kal-taisia kyhäelmiä saavat aikaan virkamiehet, jotka yrittävät ratkaista byrokratiaa byrokra-tialla . Ihminen on tässä prosessissa unohtu-nut kokonaan . Byrokraatit näkevät ihmisen arvaamattomana ja vastuuttomana otuksena, joka tarvitsee raskaan järjestelmän pitämään hänet kurissa ja nuhteessa .

vaihtoehtoja on olemassa

Onneksi on muitakin tapoja järjestää kansal-le sen tarvitsemat terveyspalvelut . Esimerk-kejä löytyy naapurimaista, muualta Euroo-pasta ja ihan vain kotopuolesta Suomesta . Niin kutsutussa omalääkärimallissa po-tilas valitsee itse palveluntuottajan, joka voi olla kunnan terveyskeskus tai ammatinhar-joittajalääkäri . Ammatinharjoittajalääkä-ri ei tee töitä suurelle yhtiölle, joka vie ra-hansa veroparatiisiin, vaan itselleen . Potilas valitsee haluamansa lääkärin ja lääkäri las-kuttaa standardoidun hinnaston mukaises-ti maksavaa tahoa, joka voi olla vakuutus-yhtiö, työnantaja tai valtio . Potilaalle käynti on ilmainen . Omalääkärimalli on hieman vaihtelevalla toteutuksella käytössä Britan-niassa, Hollannissa, Tanskassa, Norjassa ja Ruotsissa . Näissä maissa ei ole terveyskes-kusjonoja, vaan hoitoon pääsee heti . Omalääkärimallia on kokeiltu Suomes-sa rohkaisevin tuloksin . Kela järjesti vuosina 1985-1993 noin 40 000 henkeä kattaneen omalääkärikokeilun Helsingissä, Tampereel-la, Turussa ja Lahdessa . Mukana oli 17 yk-sityislääkäriä, joiden vastaanotolle potilaat saattoivat tulla . Tulokset puhuvat puoles-taan: jonoja ei ollut ja hoidossa oli nykyjär-jestelmästä puuttuvaa jatkuvuutta, koska ih-miset asioivat yleensä saman henkilön luona . Potilaat olivat tyytyväisiä kokeiluun . Omalääkärikokeilu ei ollut nykyistä, raskasta järjestelmäkeskeistä mallia kalliim-pi, vaan tuli jopa hieman edullisemmak-si . Hyvistä tuloksista huolimatta tervey-denhuollon perinpohjainen uudistaminen kariutui ajan poliittiseen ilmapiiriin . Va-litettavasti näyttää siltä, että julkisen ter-veydenhuollon kipeästi kaipaama koko-naisvaltainen uudistus ei toteudu tällä tai seuraavallakaan hallituskaudella .

Suomen terveydenhuoltojärjestel-mä koostuu kolmesta eri sektoris-ta: julkisesta terveydenhuollosta, työterveydenhuollosta ja yksityi-

sestä sektorista . Yksityiselle menevät ne, joil-la on yksityinen sairasvakuutus tai mahdol-lisuus lyödä tiskiin kylmää käteistä . Palvelu on henkilökohtaista ja ajan erikoislääkärille saa tarvittaessa vaikka samalle päivälle . Työterveydenhuollon maksaa työnan-taja . Koska potilaat ovat työelämässä, ovat he yleensä perusterveitä ja työkykyisiä . Työ-terveyshuolto onkin luonteeltaan ennalta-ehkäisevää ja työkykyä ylläpitävä, painottu-en pienten ja tilapäisten vaivojen hoitoon . Kun rikkaat ja keskituloiset on hoidet-tu yksityisesti ja duunarit työterveyshuol-lossa, julkisen sektorin hoidettavaksi jäävät pienituloiset, eläkeläiset, työttömät, opiske-lijat, syrjäytyneet ja päihdeongelmaiset . Koska perusterveydenhuolto ei koske-ta päättävissä asemissa olevia henkilökoh-taisesti, on sen annettu mädäntyä surkeaan kuntoon . Lääkärit ja hoitajat tekevät par-haansa vaikeassa tilanteessa, vaikka potilai-den turhautuminen usein aiheetta purkau-tuukin heihin .

terveyskeskuksien vaikea työtehtävä

Useilla suomalaisilla on omakohtaista ko-kemusta perusterveydenhuollon ongel-mista . Kiireettömissä asioissa terveyskes-kukseen ei tahdo saada aikaa ja jonot ovat viikkojen tai kuukausien pituisia . Akuutti-ajat ovat taas lyhyitä, viidestä kymmeneen minuuttiin . Jos potilaalla on useita vaivoja, hän joutuu valitsemaan, mitä niistä tulee kullakin kerralla hoidattamaan . Julkisessa keskustelussa huudetaan holistisen hoidon puolesta, mutta nykyjärjestelmä ei sitä ky-kene antamaan . Julkisen sektorin byrokraattisessa terve-ydenhuollossa navigoiminen on potilaalle usein kohtuuttoman vaikeaa . Yleensä poti-las tietää, minne hänen pitäisi päästä, mut-ta tie voi olla pitkä ja kivinen . Julkinen terveydenhuolto on alkanut muistuttaa Af-rikan tähteä . Tiedät, että on päästävä Kap-kaupunkiin, mutta jos ei ole varaa lentää, on heitettävä noppaa vaarallisella polulla, joka on täynnä katinkultaa ja tyhjiä arpoja . Pahimmillaan potilas käy kertomas-sa vaivansa puolelle tusinalle lääkärille tai hoitajalle, ennen kuin hänet ohjataan sen palvelun piiriin, jota hän tarvitsee . Juok-suttaminen vastaanotolta toiselle on ää-rimmäisen tehotonta, koska useat henkilöt joutuvat käyttämään aikaansa saman asian hoitamiseen . Samoja tutkimuksia saatetaan tehdä eri paikoissa monta kertaa, koska eri

5

Ra

hv

as

3/2

014

Teksti: Elisa Hiltunen • Kuvat: jukka lahtinen

Kun kaksi piirijärjestöä löysivät toisensa

IkImuIstoInen retkI tampereelle

Pirkanmaan ja Keski-Suomen porukka tutustuivat Tampereen Poliisimuseoon.

Tapasin Teemu Torssosen Saari-järven lomakeskus Rauhalan li-hapatojen äärellä Perussuomalais-ten Nuorten kesäpäivillä . Muun

poliittisesti valveutuneen keskustelun lo-massa tuumailimme miten hienoa olisi jär-jestää piirivierailuja puolin ja toisin . Kyselimme piiriaktiiviemme haluk-kuutta osallistua vierailuun ja halukkuutta onneksi löytyi . Päätimme että ensimmäise-nä on jyväskyläläisten vuoro tulla Tampe-reelle . Jyväskyläläiset päättivät heille sopi-van päivän ja minä laitoin mietintämyssyn päähän . Kaupungintalolla vierailu olisi ol-lut erittäin mielenkiintoinen, mutta vii-konloppuna mahdoton . Ideana oli myös se, että päivän tulee sopia kenen tahansa kuk-karolle . Pidimme jatkuvasti yhteyttä Face-bookissa kaikkien ilmoittautuneiden kes-ken . Vierailu alkoi pikkuhiljaa muotoutua . 23 . elokuuta valkeni aurinkoisena . Oh-jelmamme alkoi puoli kahdelta vierailulla Poliisimuseoon . Museo sijaitsee Tampereel-la Hervannassa Poliisiammattikorkeakou-lun yhteydessä ja on perustettu vuonna 2004 . Näyttelyesineet on kerätty ympäri Suomea . Poliisimuseossa on pysyvä näyttely poliisin historiasta keskiajalta nykypäivään sekä vaihtuvia näyttelyitä . Tämänhetkisenä vaihtuvana näyttelynä oli ”Poliisi fiktiossa” . Museo oli monin verroin mielenkiin-

toisempi kuin modernin taiteen galleria eikä suurin osa meistä ollut vieraillut siel-lä koskaan aikaisemmin . Audiovisuaali-nen materiaali elävöitti näyttelyä hienosti . Näyttelyyn tutustumisen lomassa mietim-me poliisin määrärahojen pienuutta . Eh-käpä voisimme julkaista kannanoton mää-rärahojen lisäämisen puolesta . Tämä jäi kuitenkin tältä erää muutaman muun asi-an kanssa hautumaan . Museolta jatkoim-me linja-autolla Tampereen keskustaan pih-vipainotteiseen ravintolaan ruokailemaan . Tunti meni kuin siivillä hyvää ruokaa haa-rukoidessa eikä kukaan jäänyt nälkäiseksi . Siirryimme maisemareittiä kävellen seuraavaan kohteeseemme Pyynikin Nä-kötorniin . Torni sijaitsee keskellä Pyyni-kinharjua, joka on maailman suurin sora-harju . Torni itsessään ei ole kuin 26 metriä korkea, mutta Pyynikinharju reippaat 150 metriä merenpinnasta . Torni on rakennettu vuonna 1929 punagraniittitiilestä . Mikäs sen mukavampaa kuin näyttää vieraille ker-ralla koko kaupunki . Näköalat ovat usko-mattoman hienot! Pyynikin Näkötorni on maisemien lisäksi kuuluisa myös maailman parhaista munkeista . Vastajauhetun kahvin kanssa kelpasikin mutustella uunituoreita munkkeja . Päivän päätteeksi menimme baariin ni-meltä Kahdet kasvot . Jyväskyläläiset oli-

vat muistaneet meitä tuliaisilla, Pepe-lakuil-la, ja Kaksissa kasvoissa viimeisetkin hitaat saivat lakunsa syödyksi . Kokemuksen sy-vällä rintaäänellä voin kertoa niiden ole-van erittäin maukkaita . Pitkin päivää olim-me muun tekemisen ohessa keskustelleet aktiivisesti maamme poliittisesta tilantees-ta . Kun vihdoinkin oli aikaa istua rauhassa alas, pääsi keskustelu todella vauhtiin . Vapaamuotoinen yhdessäolo on lois-tava keino tutustua ihmisiin . Teemu muo-toili hienosti, että miten tärkeää on olla tietoinen samanhenkisten ihmisten olemas-saolosta myös oman kaupungin ulkopuo-lella . Erityisen tärkeää on, että nämä toi-set perussuomalaiset nuoret saavat kasvot ja äänen heidät tavatessa . Kun tietää, että naapurikaupungissa kaveri tekee sitä samaa työtä kuin sinäkin, jaksaa huomattavasti helpommin pakertaa näiden asioiden kans-sa päivittäisellä tasolla . On hienoa tietää sa-massa veneessä on rutkasti porukkaa . Päi-vän lopuksi sovimme vielä vastavierailusta Jyväskylään . Illalla kotiin päästyäni alkoi armoton päivittäminen sosiaaliseen mediaan . Toki-han Pirkanmaan Perussuomalaisten Nuor-ten Facebook-sivulle oli saatava vauhdilla nähtäville useampi ryhmäkuva . Muillakin on oikeus nähdä kuinka mukavaa meillä on!

6

Ra

hv

as

3/2

014

Pyynikin näkötorni maailman suurimmalla soraharjulla, reippaat 150 metriä merenpinnasta.

7

Ra

hv

as

3/2

014

matkalla tutustuttiin maan nuorisopolitiikkaan, sosiaa-lisiin yrityksiin sekä eri mai-den poliittisiin järjestelmiin .

Opintomatkan yhtenä keskeisenä tavoittee-na oli vaihtaa mielipiteitä eri maiden välil-lä sekä tutustua erilaisiin käytäntöihin po-litiikassa . Opintomatkan aluksi saavuimme rei-lun 6000 asukkaan Ajdovščinaan, joka si-jaitsee maan länsiosassa . Ensialkuun tutus-tuimme paikalliseen nuorisokeskukseen, jossa esiteltiin kunnan järjestämiä nuori-sopalveluita . Aiemmin kunnassa toiminta oli hiljaista nuorisotoiminnan osalta, mut-ta nuorten oman aktiivisuuden myötä kun-taan luotiin nuorisotoiminnan strategia ja perustettiin nuorisovaltuusto . Ajan myö-

tä kuntaan avattiin korkeatasoiset nuoriso-tilat, jonka yhteyteen tehtiin myös hostel-li, joka tarjoaa edullista majoitusta . Tämän lisäksi nuorilla on oma aikakauslehti, joka tarjoaa muun muassa mahdollisuuden ker-toa mielipiteensä politiikasta nimettömästi . Tällä tavoin kaikilla on mahdollisuus ottaa kantaa poliittisiin asioihin ilman leimautu-misen pelkoa . Tähdellistä oli se, että kaikki lähti liikkeelle nuorten aloitteellisuudesta, jota tarvitaan Suomenkin maaseudulla . Ajdovščinan jälkeen seuraava mää-ränpää oli Italian vastaisella rajalla sijait-seva Nova Gorican kaupunki, jonka aktii-viseen nuorisokeskukseen delegaatiomme teki tutumiskäynnin . Kiinteistön tilat ja ohjelmisto olivat korkeatasoisia Suomen-kin mittapuulla . Tarjolla oli muun muassa

bändihuone, materiaaleja kuvataideharras-tukseen ynnä muuta kiinnostavaa . Kysyin nuorisokeskuksen työntekijöiltä muun mu-assa nuorisokeskuksen opinto-ohjaustoi-minnasta . Oli yllättävää kuulla, että pai-kassa sai maksutonta opinto-ohjausta . Onkohan vastaavaa edes isoimmissa Suo-men kaupungeissa? Nova Goricasta matkustimme pää-kaupunki Ljubljanaan . Sen vilkas elämä ja arkkitehtuuri tekivät varmasti jokaiseen osallistujaan vaikutuksen . Pääkaupungis-sa tutustuimme muun muassa Slovenian opetus-, kulttuuri ja urheiluministeriöön . Ministeriön edustajat toivat esiin huolen maan nuorisotyöttömyydestä, johon toi-vottiin pikaisia ratkaisuja . Kyseessä on siis sama huolenaihe, mistä Suomessakin kes-

Suomalaisten eduskuntapuolueiden demokratiayhteistyöjärjestö Demo Finland järjesti

toukokuussa Sloveniaan opintomatkan, jossa minulla oli mahdollisuus olla mukana Perussuomalaisten

Nuorten edustajana. Matkalle osallistuivat myös Keskustanuorten, Vasemmistonuorten sekä

Vihreiden nuorten ja opiskelijoiden liiton edustajat. Suomen lisäksi mukana oli edustajia

Nepalista, Bangladeshista ja Sloveniasta.

Teksti ja kuvat: Aleksi Hernesniemi

Oppiviikko Sloveniassa

8

Ra

hv

as

3/2

014

kustellaan parhaillaan . Suomi ei siis ole yk-sin tämän ongelman kanssa . Opintomat-kan aikana tuli selväksi, että suomalaisten keskustelu maaseudun näivettymisestä on vain osa maailmanlaajuista ilmiötä . Maal-tamuutto on pakottanut myös Slovenias-sa miettimään uusia ratkaisuja . Tämä sama aihe toistui lukuisissa keskusteluissa . Parlamenttitalolla tapasimme eurovaa-liehdokas Marko Pavlišičin, jonka kans-sa keskustelimme EU:n tulevaisuudesta . Kun tiedustelin, mitkä ovat Slovenian mer-kittävimmät intressit EU:ssa, vastaus oli: ”Saamme sieltä rahaa .” Toisin kuin Suomi, Slovenia on EU:ssa saamapuolella, eli saa sieltä enemmän rahaa kuin maksaa . Teim-me myös parlamenttitalon eri tiloihin tu-tustumiskäynnin, jonka aikana esiteltiin

Slovenian historiaa . Delegaatiomme perehdytettiin myös Slovenian ihmisoikeusasiamiehen toimin-taan sekä maan ihmisoikeuskysymyksiin, joista päällimmäisenä keskusteluissa oli ”poistettujen ihmisten” kohtalo . Slovenian itsenäistymisen yhteydessä tuhansilta ihmi-siltä poistettiin kansalaisuus, mikä on myö-hemmin todettu perustuslakituomioistui-messa laittomaksi . Opintomatkan lopuksi vierailimme myös Velenjen kaivoskaupungissa, joka on maan viidenneksi suurin kaupunki . Se on yksi niistä kaupungeista, joille on myön-netty nuorisoystävällinen kunta -sertifikaat-ti . Nuorille on tarjolla ilmaisia treenikämp-piä musiikkiharrastukseen sillä ehdolla, että bändi sitoutuu soittamaan yhden konsertin

vuodessa . Näin raha ei tule esteeksi soitto-tiloille, mikä edesauttaa uusien tähtien syn-tymistä . Voitaisiinko tästä ottaa oppia Suo-messa? Mielikuva Sloveniasta jäi erittäin myönteiseksi . Ihmiset ovat avoimia, luon-to on puhdas ja infrastruktuuri on kehit-tynyttä . Kaiken lisäksi helteitä on riittäväs-ti suomalaiseen makuun – viikon jokaisena päivänä oli yli 30 astetta lämpöä . Vaikka viikko on lyhyt aika, sen aikana kertyi lä-hemmäs 1000 kilometriä matkaa ja yli 40 sivua muistiinpanoja . Mikä hienointa, reis-sun aikana sai paljon uusia ideoita, joita voi soveltaa myös Suomessa .

Velenjen hiilikaivosmuseossa.

Tieteen tekeminen tutuksi kaikille.

Matkalaiset Ljubljanassa Slovenian Opetus-, kulttuuri- ja urheiluministeriön edustalla.

Junassa matkalla Mariboriin.

9

Ra

hv

as

3/2

014

10

Ra

hv

as

3/2

014

Toimin viime keväänä Simon Elon Keski-Suomen vaalipäällikkönä eurovaaleissa . Kiersimme yhdessä yli 7000 kilometriä neljän kuu-

kauden ajan aina Helsingistä Rovaniemel-le asti . Matkaan mahtui paljon unohtamat-tomia kokemuksia ja asioita, jotka varmasti kantavat hedelmää pitkälle tulevaisuuteen . Itse valmistautuminen eurovaaleihin lähti jo hieman ennen Simonin ehdok-kuuden varmistumista helmikuussa 2014 . Olimme yhdessä itse ehdokkaan, Matti Pi-nolan (Pohjois-Suomen vaalipäällikkö) ja Sami Haukan (Etelä-Suomen vaalipäällik-kö) kanssa perustaneet suljetun Facebook-ryhmän, jossa laadimme suunnitelmia ja heitimme ideoita, kuinka vaalikampan-ja toteutettaisiin . Urakka oli valtava – koko maa olisi vaalipiirinä . Alkuun lähdimme ihan perusasiois-ta . Mietimme miten ja missä kampanjaa toteutamme, kartoitimme mitä budjetilla voisimme tehdä ja otimme aktiivisesti yh-teyttä Perussuomalaisten paikallisosastoihin sekä piirijärjestöihin . Ilman heitä ja heidän apuaan emme olisi kampanjaa voineet mis-

sään tapauksessa toteuttaa . Kun suunnitelmat oli lyöty lukkoon ja liikkuva vaalitoimistomme (matkailuauto) varmistunut, lähti kampanjamme armon päivänä tiistaina 22 .4 .2014 Pohjois-Savon kierrokselle . Tästä matkamme jatkui pitkin viikkoa Itä-Suomea, jossa kävimme muun muassa median pahamaineiseksi leimaa-massa Lieksassa, keskustelimme Talvivaaran duunareiden kanssa, saunoimme Etelä-Kar-jalan kauniiden järvien äärellä ja yksinker-taisesti hankimme arvokasta kokemusta sii-tä, että miten ihmisille kannattaa vaaleista puhua . Voin sanoa, että erilaiset hampurilaisra-vintolat ja huoltoasemat tulivat Suomen teil-lä tutuiksi . Kuten myös Itsenäisyyspuolueen vaaliauto (kyllä, sellainen on olemassa) . Kun on nähnyt koko maan ja kiertänyt sitä polt-taen kumia ja tupakkaa, ymmärtää miten eri tavalla eri alueilla suhtaudutaan asioihin . Esimerkiksi Itä-Suomessa äänestäjiä puhut-ti paljon työllisyys ja EU:n kusetusrahaston, anteeksi ”aluerahaston” tukien määrä . Länsi-Suomessa pelättiin sen sijaan teollisuuden puolesta huomattavasti enemmän .

Haluan kokemukseeni perustuen kertoa, että mitä sinä, hyvä perussuomalainen nuori tai vähän vanhempikin, voit ottaa huomioon ja tehdä sekä valtakunnallisessa että paikallisessa vaalissa. Tässä helppo muistilista vaaleja varten:

Aika: Riittävästi aikaa siirtymiseen ja lepoon. Korostuu erityisesti pitkässä kampanjassa.Raha: Vaikka kuinka laskisit budjetin pennilleen, kannattaa siihen päälle varata vähintään 15 prosenttia päälle.Tukijoukot: Kartoita mahdollisimman monta halukasta tukijaa. Älä kuormita ehdokasta, vaalipäällikköä tai itseäsi liikaa. Ole rehellinen jaksamisestasi.Kotijoukot: Pidä vaimosi, miehesi tai äitisi tyytyväisenä! Esimerkiksi kuukausi poissa kotoa on pitkä aika!Verkostoidu: Ota kaikki ilo irti tapaamista ja uusista tuttavuuksista. Ole oma itsesi: Olit sitten ehdokas tai vaalipäällikkö, älä anna asemasi muuttaa omaa itseäsi. Äänestäjä kyllä huomaa jos et ole rehellinenKuvaaminen: Pidä mukanasi aina kameraa, puhelinta, tablettia jne. Mikäli jostain ei ole kuvaa, sitä ei ole tapahtunut!

Teksti: Samuli Voutila

Aina täytyy olla valmistautunut ylei-söään varten, aina . Kannattaa katsoa esi-merkiksi Wikipediasta alueen väestö, elin-keinorakenne ja uutisia . Vaikka et ole paikallinen, ajattele kuin he . Erityisesti tämä koskee ihmisiä, jotka tulevat Helsin-gistä maakuntiin . Simon Elo sai eurovaaleissa tyydyttä-vän äänisaaliin . Vaikka pyrimme tekemään kaikkemme isänmaan, puolueen ja itse eh-dokkaan eteen, oli tuloksena tyytyminen noin 3000 ääneen . Vaalipäällikkönä en ol-lut tulokseen täysin tyytyväinen, vaikka se oli nuorten ehdokkaiden joukossa ihan hyvä, mutta teimme sen mitä olevassa ole-villa resursseilla pystyimme tekemään . Lopuksi haluan kiittää erityisesti Sami Haukkaa, joka kiersi kansamme lähes puo-let vaalikampanjasta . Ilman häntä en oli-si jaksanut sitä työtaakkaa, jota vaalipääl-likkönä toimiminen pakosta tuottaa . Ja tietenkin haluan kiittää myös tunturiper-sua, Matti Pinolaa, jonka tinkimätön tuki Pohjois-Suomesta käsin oli korvaamatonta . Ilman näitä herroja ei kampanja olisi on-nistunut .

Kun haimme Eloa Eurooppaan

11

Ra

hv

as

3/2

014

Kirjat

isoveli valvoo kun pikkuveli puhuu”Google on NSa:n kaupallinen versio.”Teksti: Simon Elo

o n kulunut yli vuosi siitä, kun tieto-vuotaja Edward Snowden aloitti ai-

nutlaatuiset paljastukset Yhdysvaltojen verkkovakoilun laajuudesta . Snowdenin ta-paus muutti suuren yleisön käsityksen tie-toturvasta ja yksityisyydestä internetissä . Epäilijöitä ei ole ollut enää syytä pilkata fo-liohatuiksi . Kuten Petteri Järvinen kirjoit-taa, salaliittoteoreetikoilla oli itse asiassa liian ohuet foliohatut . hyvinvointiyhteis-kuntamallilta . On kulunut yli vuosi siitä, kun tieto-vuotaja Edward Snowden aloitti ainutlaa-tuiset paljastukset Yhdysvaltojen verkko-vakoilun laajuudesta . Snowdenin tapaus muutti suuren yleisön käsityksen tietotur-vasta ja yksityisyydestä internetissä . Epäi-lijöitä ei ole ollut enää syytä pilkata folio-hatuiksi . Kuten Petteri Järvinen kirjoittaa, salaliittoteoreetikoilla oli itse asiassa liian ohuet foliohatut . NSA – näin meitä seurataan käy läpi tiedustelukohuja vuosien varrelta ja tarjo-aa lukijalle käytännön neuvoja vakoilun es-tämiseksi . Lisäksi kirja kertoo kehittyneistä vakoiluohjelmista, kuten Snake . Ukrainas-sakin levinnyt ohjelma pääsee myös suljet-tuihin sisäverkkoihin . Suomen poliittinen johto käyttää luottamukselliseen tiedon-vaihtoon suljettua sisäverkkoa . Järvinen te-

kee myös kirjassaan kansantajuisesti ym-märrettäväksi esimerkiksi verkkoliikenteen salausmenetelmät . Hän on kokeillut jopa kännykän yhteyksien mykistämistä folio-kääreellä . Nykyään melkein kaikki internetlii-kenne kulkee valokaapeleissa . Amerikkalai-sille on olennaista, pääsevätkö he fyysisesti kiinni internetin runkoverkon kaapeleihin . Mahdollisimman suuri osa internetliiken-teestä pyritään saamaan kulkemaan kulke-maan Yhdysvaltain tai sen tiedusteluliitto-laisten kautta . Kannattaakin muistaa, että kun suoma-lainen juttelee suomalaiselle Facebookissa tai lähettää sähköpostin esimerkiksi Gmai-lissa, tieto kulkee Yhdysvaltain kautta . Jär-visen mukaan ”Google on NSA:n kaupalli-nen versio” . Vaikka yhtiöt salaisivat liikenteensä niin, etteivät muut tahot pääse viestejä lu-kemaan, Yhdysvaltain viranomaisille pal-veluista löytyy lähes aina takaportti . Näis-tä syistä esimerkiksi terroristi Osama bin Laden ei käyttänyt lainkaan tietoverkko-ja, vaan perinteisiä kuriireja . Järvinen muis-tuttaa, että Yhdysvaltojen lisäksi vakoilevat muutkin . Venäjällä, Kiinalla, Ranskalla ja Saksalla on omat elektronisen tiedustelun organisaationsa . Kiina taitaa erityisesti teol-lisuusvakoilun .

Järvinen uskoo, että hänen kirjaprojek-tinsa oli NSA:n tiedossa . Järvisen mukaan NSA:n kielilistalla ovat todistetusti niin suomen kuin saamen kielikin . Suomi kiin-nostaa NSA:ta, koska täältä voi urkkia Ve-näjää . Suomi ei kuitenkaan ole tärkeyslistan kärkipäässä . Ruotsi on Britannian ja Saksan jälkeen NSA:n kolmanneksi tärkein kump-pani, Venäjä-tarkkailussa tärkein . NSA - näin meitä valvotaan pitäisi olla pakollista luettavaa kaikille kansanedusta-jille, sillä heidän tietämyksensä on tietolii-kennekysymyksistä usein vähäistä . Jos ette usko, tutustukaa Lex Karpelan kaltaiseen lainsäädäntöön .

Järvinen, Petteri: NSA – Näin meitä seurataanDocendo 2014250 sivua

12

Ra

hv

as

3/2

014

BaaritPElit

Forza Horizon 2 on luonnollinen vastapaino Forza Motorsport 5:lle, joka tulee useiden Xbox One -konsolipakettien kylkiäisenä . Motorsport on kovan luokan autonörtin unelmaa, jossa väännellään ja tuunataan jokaista mahdollista vipstaakia . Horizon sen sijaan jät-tää sellaisen vähemmälle ja keskittyy vapaaseen vauhdin hurmaan .

Kaahailemaan pääsee Ranskan ja Italian Rivieralla, jotka ovat autoi-lijan kannalta varsinaisia paratiiseja . Värikkäiden kivitalojen täyttä-miä pikkukaupunkeja, merenrantanäköaloja ja silmänkantamatto-miin ulottuvia moottoriteitä – näistä osista on rakennettu lumoava avoin pelialue . Se ei ole neliökilometreissä mitattuna kaikkien ai-kojen laajin, mutta yksityiskohtien määrässä se painii aivan omassa sarjassaan . Jokainen tienpätkä on ainutlaatuinen .

Pelaaja saapuu Eurooppaan nautiskelemaan Horizon-festivaaleis-ta . Autoihin keskittynyt tapahtuma toimii tekosyynä sadoille ajoki-soille . Tekemistä riittää yltäkylläisesti, vaikka aivan kaikkea ei toki tarvitse tahkota läpäisyä varten . Ajotuntuma on jokaisella autol-la ainutlaatuinen . Vanhalla Mustangilla ei edes kannata haaveilla sa-manlaisesta ohjautuvuudesta kuin modernilla superkaaralla . Massan tuntu on myös kohdillaan .

Pelaajaa kannustetaan tekemään pitkiä sivuluisuja, polttelemaan ku-mia ja rikkomaan ympäristöjä . Onnistumisesta palkitseva pisteytys-systeemi toimii erinomaisesti . Oletusarvoisesti kolarointi ei vaikuta auton ajettavuuteen, mutta realistisimmilla asetuksilla auto menee nokkakolarista aivan rusinaksi . Tuulilasiin piiskaava rankkasade te-kee kisaamisesta entistäkin haastavampaa .

Kun kaikki muu on kunnossa, ainoaksi kompastuskiveksi jää yli-yrittäminen . Horizon haluaa olla rento, mutta paikoin sitä alle-viivataan tavalla, joka saa lähinnä tuntemaan myötähäpeää . Kau-neusvirheestä huolimatta Forza Horizon 2 on Xbox Onen nuoren taipaleen parhaita yksinoikeuspelejä ja erittäin kattava paketti kenen tahansa autofanaatikon tarpeisiin . Ja mikä parasta, myös sunnuntai-kuski nauttii täysin rinnoin .

Plus: Upea katsoa ja pelata…Miinus: …rentouden hakeminen menee yliPelikoneet: Xbox One (testattu)Arvosana: 9/10Elinikä: KeskipitkäPEGI-symbolit: 7+

Forza Horizon 2Teksti: Simon Elo

„Bei der Kaserne, vor dem großen Tor steht ’ne Laterne und steht sie nach davor.“

Vanha kettukin vetistää silmiään kun veri ja maa löytävät toisensa sotilaallisessa miljöössä. Sukuni urheimatin liepeillä vieraillessani tunsin, kuinka vuosituhansien aikana lujittunut liitto vahvistui veressäni ja kuinka hengitin esi-isieni ilmaa.

Isoisänmaassa janoinen kulkija on lähes tuntematon käsite, sillä jokaisessa pienessäkin asutuskeskuksessa saa ravitsemustasos-taan pidettyä huolta. Vailla pohjoismaista alkoholigestapoasennet-ta oleva maa on ykseyden, oikeuden ja vapauden perikuva ja siitä syystä tämänkertainen tarina kertoo Unteroffiziersheimgesellschaft Hammelburgista, eli saksalaisen Hammelburgin varuskunnan aliup-seerikerhosta, joka kuumana kesänä oli vilvoittava lähde ja ystävä.

Varuskuntaan on sijoittunut lähinnä meidän maasotakouluamme vastaava jalkaväkikoulu, jolla on suuri portti, jolta kävellen rechts und rechts matka kestää juuri vihelletyn Lili Marleenin verran. Perillä odottaa kodikas, mutta ammattimaisesti ylläpidetty herrasmieskerho, jonka salaisuudet aukeavat vain aidolle aliupseerille. DDr. Elias F. Ström

10-Kerho, Ylivieska

Aivan Ylivieskan linja-autoaseman ja rautatieaseman vierustalla sijait-see keskikokoinen 175 asiakkaan 10-Kerho, jonka nimen alkuperää voi jokainen pohdiskella pienessä päässään. Nimen takaa voi löytää pie-nehköä kaksimielisyyttä, jos sattuu ajattelemaan asioita vähänkään li-kaisesti. Yksi asia on kuitenkin varma, tämän baarin nimi on helppo muistaa.

Hyvän sijaintinsa lisäksi baarin valikoima on tämän kokoiseen annis-keluravintolaan varsin maittava, eikä hintatasossakaan suuria heittoja normihintoihin ole. Esiintyjiä ja teemailtoja ohjelmistossa on vaihtele-vasti. Päiväsaikaan pubina toimiva ravintola muuttuu iltaisin yöker-hoksi, ja musiikkia löytyy laidasta laitaan. Tilat ovat avarat, mikä antaa 10-Kerholle kokoaan suuremman vaikutelman.

Keskiviikkoisin 10-Kerhossa järjestetään alkuillasta tietovisa, jossa joukkueet mittelöivät cup-pisteistä aina 8 viikon jaksoissa. Tietovisan jälkeen alueensa johtavan opiskelijakaupungin kuppilassa on erityises-ti opiskelijoille suunnattu illanvietto. Pelkän anniskelun lisäksi on siis myös muuta ohjelmaa tarjolla.

Jos Ylivieskan yöelämässä sattuu liikkumaan, kannattaa ”liittyä” kymppikerhoon. Ei siitä ohitse kannata kävellä, vaikka suurempia yö-kerhojakin on lähettyvillä. 10-Kerhosta on hyvä sitten liikkua yön tun-teina muihin juottoloihin niin halutessaan. Stuertti

13

Ra

hv

as

3/2

014

nykyisin ylioppilaskunnat keskit-tyvät kehitysyhteistyöhankkei-siin ja pyrkivät tyystin punavih-reiden edustajistojensa kautta

pikemminkin luopumaan kansallisuusaat-teesta kuin korostamaan sitä . Ylioppilaskuntien edustajistojen jäsenet valitaan kahden vuoden välein vaalilla, jot-ka ovat yliopistosta riippuen joko täysin tai ainakin osittain politisoituneet . Myös Pe-russuomalaiset ovat asettaneet listansa vaa-leihin, vaikka perussuomalaisia ja akatee-mista maailmaa ei ole totuttu yhdistämään toisiinsa . Ei, vaikka puolueen EU-vaalien ehdokaslista suorastaan kuhisi professorei-ta, tohtoreita ja tutkijoita .

Ensimmäinen laatuaan

Itä-Suomen yliopisto on maamme suu-rimpia yliopistoja . Koulutuskeskus syn-tyi vuonna 2010 kun Kuopion ja Joensuun yliopistot yhdistettiin . Jarno Lähteenmäki on Itä-Suomen yliopiston ylioppilaskunnan – ja samalla tällä hetkellä koko Suomen – ainoa perussuomalainen edustaja . Jarno on monella tapaa ensimmäinen . Myös vuoden 2013 ylioppilaskunnan vaalit, joissa Jarno tuli valituksi, olivat hänen ensim-mäiset vaalinsa . Politiikka oli kiinnostanut pidemmän aikaa, mutta vanhat puolueet ei-vät olleet tarjonneet ympäristöä, jossa toimia ja vaikuttaa hyvällä omatunnolla . Kokoomus olisi voinut olla potentiaalinen, mutta sekin oli lopettanut aikaa sitten niiden arvojen aja-misen, jonka päälle se oli perustettu . Vuoden 2013 vaalissa Jarno kävi vaa-litaistoon erittäin pienellä listalla: muka-na oli hänen lisäkseen vain yksi perussuo-malainen . Näin pienet listat eivät yleensä menesty vaaleissa, sillä vaalimatematiikka suosii suurta listaa ja sen keräämää koko-naisäänimäärää . Jarnon kampanjalause vaalissa oli ”ei kasvisruokapäiviä, vaan oikeaa edunvalvon-taa” . Koko Perussuomalaisten Nuorten vaa-liohjelman hyvin kiteyttänyt lause puri, sil-lä kaikkien yllätykseksi edustajistopaikka irtosi liki historiallisen pienellä listalla . Ylioppilaskunnan toiminnan kriti-

soinnissa Jarno ei säästele sanojaan: ”Yli-oppilaskunnan toiminnalle on ollut luon-teenomaista kaikenlainen herkkuherkku naminami –touhu . Ajetaan kehitysyhteis-työtä, sukupuolisensitiivisyyttä ja kaikkea sellaista roskaa, mitä vasemmisto kutsuu ta-sa-arvoksi . Ylioppilaskunnan pitäisi ajaa sellaisia asioita, jotka koskettavat yliopiston opiskelijoita!” Toiminta edustajistossa jakaantuu eri-laisiin valiokuntiin, joiden joukosta Jar-nolle valikoitui viestintä- ja tulevaisuus-valiokunta . Vastoin ennakko-odotuksia vastaanotto oli ollut hyvää ja joitakin esitet-tyjä ideoita on jopa kehuttu – joskaan mi-tään niistä ei ole vielä otettu toteutukseen . Vuoden 2014 syksyn opiskelu alkoi kuitenkin heti myllytyksellä, sillä kuin ti-lauksesta ISYY antoi loppukesästä kannan-oton, joka edustaa Jarnolle juuri sitä, mitä hän kutsuu ”vasemmisto-feministisen po-liittisen agendan ajamiseksi”: Yliopisto ni-mittäin kutsui heinäkuussa alueen järjes-tö- ja elinkeinoelämän johtajista kokoon neuvottelukunnan, jonka tarkoitus on edis-tää yliopiston ja sen sidosryhmien välis-tä yhteistyötä . Joukkoon mahtuu arkki-piispaa, hovioikeuden presidenttiä ja useita toimitusjohtajia . Kuinka ollakaan, neuvottelukunnan 27 jäsenestä vain yksi oli syntynyt munasarjo-jen kanssa, mikä sai ylioppilaskunnan te-kemään aiheesta kannanoton ja vaatimaan yliopistolta tasa-arvoa valinnoissaan . Tähän Jarno tarttui välittömästi kiinni: ”Mitä neuvottelukunnan rakenteeseen tu-lee, se on asiantuntijaelin, johon on valit-tu paikallisia johtohenkilöitä . Jos on ollut

KorKEaKoulujEN PS-NuorEt

Kansallisuusliike ja suomalaisuusaate juontavat monella tapaa juurensa ylioppilaisiin ja

ylioppilaskuntiin. Näillä järjestöillä on ollut vuosisata sitten merkittävä rooli suomalaisen

kansallisidentiteetin luomisessa ja vahvistamisessa.

Teksti ja kuvat: Jarmo Keto

14

Ra

hv

as

3/2

014

PS-NuorTeN KorKeaKouLuPoLiiTTiNeN ohjeLma

• Ylioppilaskuntienjäsenyydentuleeperustuavapaaehtoisuuteen – pakkojäsenyys rikkoo perustuslakia

• Ylioppilaskuntientuleekeskittyäedunvalvontaan – maailmanparannus ei kuulu ydintehtäviin

• Lukukausimaksutulkomaalaisilleopiskelijoilleeivätoleepäreiluja – maksutun koulutus on etu suomalaisilta veronmaksajalta suomalaiselle opiskelijalle

• Opintotukeatuleemaksaasuoritettujenopintopisteidenmukaan – byrokraattiset tulorajat ja minimiopintorajat kannustavat väärin

• Pääsykokeidentuleemitatasoveltamiskykyä,eiulkoaopettelua – tietoyhteiskunnassa pänttäys on vanhanaikaista

• Virkamiesruotsituleepoistaatutkintorakenteista – pakkoruotsi on turha taakka, joka hidastaa valmistumista

• Korkeakouluissaonsuosittavasuomenkielistäkirjallisuutta – vain me itse voimme huolehtia oman kielemme elinvoimaisuudesta

riittävän korkeassa asemassa, kutsu on tul-lut . Mistä tällaiseen elimeen olisi naisia pi-tänyt repiä, jos niitä ei yliopiston sidosryh-mien johdossa ole? Mitä virkaa on sellaisella neuvottelukunnalla, jossa vaikkapa 15 ase-mansa puolesta valittua miesjohtajaa ja 15 kiintiöllä valittua naista, joilla ei ole mitään tietämystä käsiteltävistä aiheista . ISYY:n ei pitäisi toimia lausuntoautomaattina yhdelle poliittiselle agendalle .” Kannanotolla perussuomalainen edus-tajistoryhmä irtaantui ylioppilaskunnan linjasta ja sai aikaan juuri sitä pöyristelyä ja säpinää, jota äänestäjät olivat tilanneetkin . Usea perussuomalaista listaa äänestäneis-tä nimittäin oli ilmoittanut äänestyspää-töksensä syyksi silkan halun nähdä, kuinka ”humanistit haukkovat henkeään, kun pe-russuomalainen pääsee ääneen” .

HaPSu hakee akateemista jytkyä

Myös Helsingin yliopiston opiskelija liite-tään pakkojäsenyydellä ylioppilaskuntaan, jonka jäsenenä tulee samalla kannattaneeksi monenlaisia asioita, jotka eivät liity opiskeli-joiden edunvalvontaan millään lailla: maan suurimman ylioppilaskunnan listalla on muun muassa vaatimuksia transsukupuolis-ten pakkosterilisaation lopettamiseksi ja ro-

manikerjäläisten aseman parantamiseksi . Teemu Lahtinen, HAPSU ry:n puheen-johtaja, jatkaa samoilla teemoilla kuin Jar-no: hän tahtoo palauttaa Helsingin Yliopiston ylioppilaskunnan takaisin sen ydintehtävän pariin: huolehtimaan opiskelijoiden edun-valvonnasta . ”HYY syleilee maailmaa! Jat-kuvasti nousevia jäsenmaksuja käytetään ties minkälaiseen höttöön: on kehitysyhteistyö-tä, kaupunkipolitiikkaa ja kaikenlaista eettis-tä toimintaa,” Teemu tykittää . Ajatukset ovat tuttuja, vaikka kaupunki on toinen . Helsingin akateemiset perussuomalai-set HAPSU ry, on vuonna 2009 perustet-tu HYY:n jäsenjärjestö, joka on osallistunut jo kaksiin ylioppilaskunnan vaaleihin ja tä-hyää kohti ensimmäistä edustajistopaikkaan-sa syksyn 2014 vaaleissa . ”Kärkiehdokkaamme ovat saaneet aiem-missa vaaleissa sellaisia äänimääriä, että niil-lä olisi päässyt läpi monella listalla, mutta listamme on ollut niin pieni, että sillä ei ole saatu paikkoja . Tänä syksynä tavoitteenam-me on saada aikaan akateeminen jytky, joka aiheuttaa väristyksiä yliopiston punavihreäs-sä kentässä,” julistaa Teemu itsevarmasti . Vaikka edustajistopaikat jäisivät haa-veeksi, Perussuomalaiset Nuoret ovat hyöty-neet maan suurimman yliopiston ylioppilas-kuntaan kuuluvasta jäsenjärjestöstään usealla tavalla: ylioppilaskunta on kartuttanut mo-nisatavuotisen historiansa aikana itselleen mittavan omaisuuden, johon kuuluu ko-kous- ja kerhotiloja aivan Helsingin ydinkes-kustassa . 1800-luvulla kaupungin laitamilta hankitut tontinpahaset ovat tänä päivänä jo-kaisen grynderin märkä uni, ja ne kuuluvat-kin Helsingin halutuimpiin kohteisiin . HYY:n virallisena jäsenjärjestönä HAPSU pääsee käyttämään useita näistä tiloista veloi-tuksetta . HAPSU järjestikin syyskuun alussa yhdessä PS-Nuorten kanssa paljon huomio-ta keränneen NATO-seminaarin Uudella ylioppilastalolla . Teemu lupailee, että vastaa-vanlaista yhteistyötä on tiedossa lisää .

ammattikorkeakouluista kuuluu

Hallitus kaavaili laajentavansa pakkojäse-nyysjärjestelmän myös ammattikorkeakou-lujen opiskelijakuntiin, mutta ainakin tois-taiseksi hanke sai perustuslakivaliokunnasta punaista valoa . Tähän saakka epäpoliittisi-nä toimineet ammattikorkeakoulujen opis-kelijakunnat olisivatkin muutoksen myötä suurella todennäköisyydellä politisoituneet samaan tapaan, kuten yliopistotkin . Jos suunta olisi sama kuin yliopistois-sa, alkaisivat myös ammattikorkeakoulujen opiskelijakunnat pian jakaa jäsenmaksuva-roja kehitysyhteistyöhön .

Helsingin yliopiston

ylioppilaskunnan

vaalit käydään 4.-5.11.2014

15

Ra

hv

as

3/2

014

16

Ra

hv

as

3/2

014

Kello on kuusi iltapäivällä Jyväs-kylän juna-asemalla heinäkuun helteisenä perjantaina, kun jouk-ko nuoria perussuomalaisia heit-

tää laukkunsa tilauslinja-auton ruumaan ja hyppää kyytiin . Tunnin matka Saarijärvelle Kalmarin kylään sujuu nopeasti, sillä ym-päri Suomen yhteen tulleet nuoret eivät ole nähneet kesätauolla toisiaan vähään aikaan . Joukkoon mahtuu myös muutama uusi jä-sen, jotka toivotetaan tervetulleeksi toisten nuorten toimesta . Tunnelma on odottava . Ennakkoon on tiedossa, että kesäpäivillä tehdään tänä vuonna historiaa: edustajisto aloittaa toiminnan ja järjestön ensimmäi-nen piiriopas näkee päivänvalon . Paikan päällä Lomakeskus Rauhalassa omilla kyydeillä tulleet nuoret ovat päässeet jo virittäytymään tunnelmaan ja Perussuo-malaisten entinen varapuheenjohtaja Reijo Ojennus ja vaimonsa Helena toivottavat ter-vetulleeksi linja-autolla tulleet matkalaiset . Rauhala on puolueen eri toimijoille mer-kityksellinen paikka . Ojennus osoittaakin kohti saunaa ja grillikatosta ja kertoo, että sieltä Perussuomalaiset on saanut alkunsa . Hän jatkaa kertomalla tarinoita vuosien var-relta puolueen kasvaessa nykyisiin mittoihin

aina Vistbackasta Tony Halmeeseen ja nyky-päivään saakka . Perussuomalaisille Nuorille tämä on toinen kerta Rauhalassa . Ensimmäisen kerran kesäpäivät jär-jestettiin Vaasassa Vaskiluodossa vuonna 2012 . Syys- ja kevätkauden väliin jäänyt pi-dempi loma tuntui oikealta kohdalta järjes-tää virkistäytymistoimintaa toimijoille ja jä-senille . Ensimmäisellä kerralla mukana oli 12 osanottajaa . Vuonna 2013 kesäpäivien vietto siirret-tiin Saarijärvelle Lomakeskus Rauhalaan, ja mukaan ilmoittautui tuplamäärä osan-ottajia edelliseen vuoteen verrattuna . Tänä vuonna tapahtuma keräsi ennätykselliset 41 osallistujaa ja kesäpäivät siirtyi kilpaile-maan järjestön toiseksi suosituimman ta-pahtuman tittelistä yhdessä kevätkokouk-sen kanssa .

Piireille koulutustyökalu, katto-järjestölle linjaevästystä

Kesäpäivien ensimmäinen aamu alkoi tuh-dilla koulutuspaketilla, jossa käytiin läpi tärkeimmät palaset piirien toiminnan pyö-rittämisen kannalta . Toiminnanjohta-ja oli laatinut piireille järjestön ensimmäi-

sen piirioppaan, josta löytyi muun muassa PS-Nuorten järjestökaavio, vuosikello, hallituslaisten toimenkuvat sekä valmiit asiakirjapohjat pakollisen byrokratian hel-pottamiseksi . Jatkossa piirit pystyvät kouluttamaan kätevästi uudet toimijat hallitukseen ja työ-ryhmiin piirioppaan avulla . Koulutuksellisen osuuden jälkeen pu-huttiin politiikkaa . PS-Nuorten hallituk-sen asettamien työryhmien seminaariosuu-dessa käytiin arvokasta linjakeskustelua ulko- ja turvallisuuspoliittisen työryhmän puheenjohtajan, Roger Kulmalan, johtama-na . Erityisen kiivasta keskustelua herätti-vät Ukrainan kriisi ja Suomen mahdollinen Nato-jäsenyys sekä asevelvollisuuden suo-rittamisen muoto .

Edustajistosta vastuunjakoa laajemmalle

Runsaan päivällisen jälkeen kaikilla jäse-nillä oli mahdollisuus seurata Perussuo-malaisten Nuorten historian ensimmäisen edustajiston istuntoa, jonka johti PS-Nuorten 2 . varapuheenjohtaja Aleksi Her-nesniemi . Istunto oli hyvin mielenkiin-

PS-Nuorten kesäpäivien suosio jatkaa kasvuaan

rauhalan virkistäytymispäivistä on syntynyt tärkeä perinne

Kolmas kerta toden sanoo. Perussuomalaisten Nuorten pitkäjänteinen työ järjestön

monipuolisen toiminnan kehittämisessä tuottaa tulosta. Tämän vuoden kesäpäivien osallistujalistojen

valmistuttua kävi selväksi, että seuraavana vuonna mukaan otetaan myös puolijoukkuetelttoja.

Teksti ja kuvat: Sebastian Tynkkynen

17

Ra

hv

as

3/2

014

toinen, sillä mitään aikaisempaa mallia istunnolle ei ollut, vaan Hernesniemi läh-ti yhdessä edustajiston kanssa esimerkil-lään sääntöjen pohjalta luomaan kyseisen hallintoelimen toimintakulttuuria . Sään-tökirjaa pidettiin tiukasti esillä, ja välillä soitettiin jopa sääntötyöryhmän puheen-johtajalle, Teemu Lahtiselle, jotta kaikki asiat käsiteltäisiin oikein . Edustajisto sai päätettäväkseen heti en-simmäisellä kerralla painavia asioita, kun listalta löytyi muun muassa European Young Conservatives -yhteistyöjärjestön jä-senhakemusasia . Keskustelu oli varsin vä-rikästä ja esille nostettiin näkökulmia sii-tä, millaisena järjestönä Perussuomalaiset Nuoret haluaa muiden silmissä profiloitua . Edustajiston venynyt istunto jouduttiinkin keskeyttämään lauantaina ja se jatkettiin loppuun sunnuntaina . Jäsenyyttä Euroopan konservatiivien ja reformistien -europarla-menttiryhmän nuorisojärjestöön EYC:hen päätettiin hakea ja jäsenyys hyväksyttiin syyskuussa Cambridgessa, Englannissa .

Istunnon aikana esiteltiin myös salassa valmisteltu tietoyhteiskunta-ohjelma työ-ryhmän puheenjohtajan Jarmo Kedon toi-mesta . Tämä oli ensimmäinen kerta, kun järjestön sisällä uudesta avauksesta puhut-tiin julkisesti, jotta tieto ei leviäisi mediaan liian aikaisin, sillä ohjelman julkistuksen ajankohdaksi oli valittu syksy 2014 .

taattua poliittista viihdettä

Viihdepuolella perjantai-illan tutustumis-leikkejä ja poliittista tietovisaa seurasivat lauantai-illan poliittiset olympialaiset, jossa joukkueet edustivat kutakin eduskuntapuo-luetta tavoitteenaan selviytyä eduskunta-vaalien 2015 voittajiksi erilaisilla toimin-nallisilla rasteilla toisistaan mittaa ottaen . Tukkihumala-rastilla testattiin, kuinka hyvin puolueen edustajat selviytyvät papa-razzien kameroiden edessä pystyssä pysyen maineensa pitäen . Puoluekuri-rastilla tes-tattiin, miltä tuntui kulkea samaan pako-tettuun suuntaan, kun joukkueen jäsenten

jalat sidottiin toisiinsa, eikä kukaan päässyt sooloilemaan . Kankkulan kaivolla yritettiin sijoittaa valtion budjetti oikein heittämällä rahaa vesipajatsossa mahdollisimman tuot-taviin sektoreihin . Puolueiden piti myös valmistaa itselleen tyypillinen puhe, jotka luettiin myöhemmin saunaillassa . Joukku-eet olivat todella pistäneet itsensä kehiin, sillä kesäpäivien osanottajat saivat nauraa katketakseen stereotypioiden lennellessä puhujakorokkeelta . Ensi vuonna kesäpäivillä päästään mitä todennäköisimmin kilpailemaan armei-jan hengessä erämiestaitoja, kun osallis-tujamäärän kasvaessa osa porukasta pää-see nukkumaan puolijoukkueteltassa . Se on kuitenkin varmaa, että ensi kerralla-kin tullaan saunomaan ja uimaan upeis-sa maisemissa, grillaamaan, syömään hyvin, puhumaan politiikkaa ja nauttimaan yh-dessäolosta . Perussuomalaisten Nuorten le-gendaariset kesäpäivät järjestetään jälleen ensi vuonna heinä-elokuun vaihteessa .

Näyte kesäpäivien poliittisista olympialaisista

VOITTAJAJOuKKuE VIRHEIDEN VaLmisteLemaPuhe

Arvoisa puoluekokousväki, miehet, naiset ja välimallit sekä muut-kin. Katsokaa ikkunasta ulos. Te näette siellä sateenkaaren, joka ulot-

tuu rajojen yli… mutta oikeastaan eihän rajoja ole, koska ne ovat sosiaa-lista konstruktiota, eikä niitä näe avaruudesta... sillä lentäväthän linnutkin

rajojen yli. Tämä kaikki todistaa, että rakenteellista rasismia on olemassa. Ja se taas johtuu voimistuneesta äärioikeistosta, synkästä fasistisesta liikehdin-nästä, joka taas aiheuttaa uuninluukkujen kolinaa, joka on vastuussa ilmas-tonmuutoksen pahenemisesta. Mutta katso, meidän ei tarvitse sietää tätä pa-huuden voimaa, vaan me voimme taistella (reilun kaupan) eko-kommuunina Hyvien Puolella. Minä ainakin tunnen ylpeyttä omasta moraalisäteilystäni ja olenkin päättänyt ottaa lisää Plan-kummilapsia, jos he puolestaan lupaavat

liittyä toimintaosastoomme Greenpeaceen, jotta saadaan vihdoin teolli-suus ja työpaikat loppumaan Suomesta ja muualtakin. Ainiin, eihän

rajoja ole, joten ei ole Suomeakaan. Mutta, nostetaan GMO-vapaa luomusoijamalja meille kaikille!

Puheen piti: Lauri Karppi

18

Ra

hv

as

3/2

014

E urooPPa m urroKS ESSa

Perussuomalaiset liittyi eurovaalien jälkeen Eu-roopan konservatiivien ja reformistien euro-parlamenttiryhmään (ECR) . Mikä on tämä

Euroopan konservatiivien ja uudistajien yhteenliit-tymä? Mitä se ajaa ja ketkä sitä johtavat? Missä Pe-russuomalaisten europarlamentaarikot Sampo Terho ja Jussi Halla-aho toimivat ja mitä heidän syksyyn-sä kuuluu? Euroopan konservatiivien ja reformistien ryhmä on 71 edustajalla europarlamentin kolmanneksi suu-rin ryhmä . Merkittävin uusi puolue ECR:ssä on sak-salainen Alternative fur Deutschland (Vaihtoehto Sak-salle) . Edustajia on 15 maasta ja 21 puolueesta .

mutkattomat suhteet

Ryhmän puheenjohtajana toimii brittikonservatii-vi Syed Kamall, josta on Suomen mediassa kohistu, että hän on muslimi . Sampo Terho tutustui uuteen puheenjohtajaan edellisellä vaalikaudella lähemmin erityisesti talousvaliokunnassa . ”Jo ensimmäistä kertaa kun astuin valiokuntaan sisään ja istuin EFD-ryhmän paikalle takariviin, hän tuli luokseni ja kysyi reippaasti: ’Are you the True Finn?’ Vastasin vähän pahaa ounastellen ’Yes…’ mut-ta ennen kuin ehdin jatkaa mitään, Syed ojensi heti kätensä ja vastasi melkein huutaen ’Excellent party! Excellent,” luonnehtii Terho . ECR on muodostettu Britannian konservatiivi-puolueen puheenjohtajan David Cameronin johdolla vuonna 2009 . Usea ei tiedä, että Hannu Takkkula (kesk) aikoi samana vuonna siirtyä ECR-ryhmään, mut-ta perui lopulta aikeensa puolueen painostuksen alla . ECR on eurokriittinen ja liittovaltiovastainen . Ryhmä haluaa muuttaa ja uudistaa Euroopan unio-nin toimintatapoja . Sen tavoite on tuoda EU-kansalai-set lähemmäs päätöksentekoa ja ryhmä pitää tärkeänä talouselämän tasapainoista kehitystä, ihmisoikeuksia ja energiavarmuutta . Euroopan unionin sääntelyä halu-taan vähentää ja verotusta keventää .

vaikutusvaltainen ryhmä

Sampo Terho pääsi tavoitteensa mukaisesti varsinai-seksi jäseneksi talousvaliokuntaan ja varajäsenek-si teollisuusvaliokuntaan . Halla-aho sai niinikään ykkösvaihtoehtonsa, eli varsinaisen jäsenyyden kansa-laisoikeuksien valiokunnassa ja lisäksi varajäsenyyden sisämarkkinavaliokunnassa .”Työmme europarlamentissa on uudella vaalikau-della alkanut todella hyvissä merkeissä . Neuvottelut ryhmän muodostamiseksi menivät hienosti sekä pe-russuomalaisten että koko ECR:n osalta . Ryhmän suuret delegaatiot ovat brittikonservatiivit ja puola-lainen Laki ja oikeus -puolue, joiden ympärille ra-kennettiin parlamentin kolmanneksi suurin ryhmä . Mukaan tulivat muun muassa Vaihtoehto Saksalle -puolue ja läheinen yhteistyökumppanimme Tanskan kansanpuolue . Ryhmän suhteen kaikki ennen vaale-ja asettamamme toiveet ja tavoitteet toteutuivat . EU-kriittisten vaalivoitto näkyy nyt konkreettisesti par-lamentin päivittäisessä toiminnassa,” kertoo Sampo Terho kuulumisiaan . ”Iloinen asia oli myös se, että entinen ryhmäm-me EFDD on sekin yhä kasassa – vieläpä entistä suu-rempana . Sen sijaan ikävän varjon uuden vaalikau-den alkuun jätti vanhojen puolueiden toiminta, kun EPP-ryhmä ja sosiaalidemokraatit päättivät savus-taa EFD:n mepit kaikilta valiokuntien johtopaikoil-ta . Tämä törkeä kansanvallan halveksunta oli jälleen osoitus siitä, miksi EU:n uudistaminen on niin tärke-ää,” jatkaa Terho . Kolmanneksi suurimman ryhmän asema tuo ECR-ryhmälle ja sitä kautta Perussuomalaisille paljon vaikutusvaltaa . Perussuomalaisten edustajat ovat sekä valiokunnissa että täysistunnossa merkittävä äänival-lan käyttäjä, ja monissa asioissa vaa’ankieliasemassa . Lisäksi ECR-ryhmän brittiläinen edustaja Vicky Ford toimii sisämarkkinavaliokunnan puheenjohtaja-na ja parlamentin varapuheenjohtajana toimii puola-lainen Ryszard Czarneck. Poliittiset vastustajatkin ovat joutuneet myöntä-mään, että Perussuomalaiset tekivät europarlamentis-sa taktisesti viisaan ratkaisun, joka kantaa hedelmää pitkälle tulevaisuuteen .

MIKä ON ECR?Teksti: Simon Elo

19

Ra

hv

as

3/2

014

Kolum Ni

u kraina ajautui ongelmiin, kun se aloitti lähentymisen länsi-maihin . Venäjän liittolaisen presidentti Janukovitshin syr-jäyttämisen ja muun muassa EU:n Ukrai-nalle tarjoaman assosiaatiosopimuksen on arveltu olevan taustalla siinä, että Venäjä on lähtenyt tukemaan Ukrainan kapinalli-sia . Krim on jo liitetty Venäjään . Liitetään-kö Venäjään muita alueita, se jää nähtäväk-si, mutta Krimin valtaus oli harkittu teko, ja tekosyynä liittämiselle oli alueen ihmis-ten oma tahto . Todennäköisempänä pi-dän kuitenkin sitä, että Venäjä haluaa luo-da rajoilleen epävakauden kautta neutraalin vyöhykkeen eli se ei haluakaan vetää uu-sia rajoja ja suoranaisesti laajentua . En-nemminkin kyse on oman vaikutusvallan lisäämisestä ja naapuruston heikentämises-tä, mutta tarvittaessa keinovalikoimassa on myös laajentuminen, ellei meno naapurus-tossa miellytä .

Tilanne on Suomen kannalta hankala . Osa-na EU:ta Suomella ei ole käytännössä mah-dollisuutta irrottautua unionin Venäjäl-le asettamista talouspakotteista, etenkään, jos turvallisuuspoliittisen tilanteen voidaan ennustaa Euroopassa kehittyvän yhä huo-nompaan suuntaan . Kun porukkaan on lähdetty, siinä ollaan tai muuten kumar-ramme itään ja pyllistämme länteen . Sa-maan aikaan Venäjä haluaa mahdollisesti nähdä uuden suomettumisen ajan ja kai-kin tavoin testaa, miten pitkälle nöyriste-lyssä suomalaiset ovat valmiita menemään . Ainakin Suomen Nato-jäsenyyden estämi-nen on Venäjän intresseissä, vaikka Nato ei muodostakaan mitään uhkaa Venäjälle . Ve-näjällä ajatellaan, että joku päivä se voi olla uhka, jos Venäjällä kansa nousisi kapinaan . Suomessakin Nato-jäsenyys on osalle mör-kö, vaikka itse asiassa ennen toista maail-

mansotaa Suomi puolueettomana maana joutui hyökkäyksen kohteeksi eikä olisi il-man liittoutumista Saksan kanssa selvinnyt jatkosodasta, jos kohta aika ja tilanteet ovat aina omanlaisiaan . Neuvostoliiton kans-sa meillä oli hyökkäämättömyyssopimus 1939 . Liittoutuu Suomi tai ei, oma puolus-tus pitää olla kunnossa .

Venäjän vastapakotteista aiheutuu tällä het-kellä kielteisiä seuraamuksia, ja tätä kirjoit-taessani ne painottuvat Suomessa raskaasti alkutuotantoomme muun muassa maidon-tuottajille ja meijeriteollisuuteen . Poliitti-nen riski, joka Venäjän viennissä mielestäni on aina ollut, on nyt realisoitunut . Toivot-tavasti tästä opitaan, että Venäjän varaan ei pidä Suomen tulevaisuuttaan rakentaa, vaikka se vieressä sijaitseekin ja sen kans-sa pitää tulla toimeen . Ensimmäistä ker-taa myös Suomen EU-jäsenyys näyttäytyy perusteltuna ratkaisuna ajatellen suomet-tumisriskiä, mutta 1994 olisi voitu valita myös Nato EU:n sijaan . Toisin kuin euro-jäsenyydestä, EU-jäsenyydestä käytännössä päätti Suomen kansa, kansanäänestyksellä . Eurojäsenyys on virhe, joka pitäisi korjata . Kansanäänestys eurojäsenyydestä on koko ajan aiheellinen, ja välttämätön, mikäli eu-romaiden keskinäisiä vastuita lähdetään kasvattamaan esimerkiksi EKP:n mandaat-tia muuttamalla tai jos muutoin yhteisvas-tuu ja sääntely nykyisestä kasvavat .

EU ei ole viisumivapauskaavailuineen esiin-tynyt Venäjän tai venäläisten suuntaan vi-hamielisesti, päinvastoin . Näyttääkin siltä, että Venäjä ei halua kansalaistensa integroi-tuvan länteen . Tätä alleviivaa myös Venäjän valtiojohdon linjaus, ettei maasta tule libe-raalia, koska liberalismi johtaa sen mukaan ongelmiin ja heikkouden tilaan . Venäjäl-lä uskotaan, että Eurooppa ajautuu entistä syvempään talouslamaan, mikä ei varsin-kaan kauppasodan myötä olisi lainkaan poissuljettua, ja siksi Venäjä pystyy markki-

ukraina ja Suomen tulevaisuuden vaihtoehdot

20

Ra

hv

as

3/2

014

Kolum Ni

noimaan kansalaisilleen omaa mallia, jon-ka suuntaan se uskoo Euroopan muidenkin maiden joutuvan taloudellisten leikkauslis-tojen ja maahanmuuton sekä elintasosaira-uksien aiheuttamien lieveilmiöiden perus-teella ottamaan askelia . Päätavoite Venäjällä on pitää lännen näpit pysyvästi pois asi-oistaan ja sisäpolitiikastaan ja siinä tärke-ää näyttää olevan se, että rajanaapureiden ei anneta liittoutua syvemmin länteen .

Venäjä on pinta-alaltaan niin suuri maa, että ehkä sitä ei koskaan kyetä hallitse-maan samanlaisilla demokraattisilla pe-riaatteilla kuin länsimaita . Se tuskin val-tiona länsimaistuu lähivuosikymmeninä . Länsimaistuminen edellyttäisi ihailua he-rättävää kukoistuskautta Länsi-Euroopas-sa eikä sitä ole näkyvissä . Kasvu on autori-taarisessa idässä . Talouspakotteillakaan ei siis tule ehkä olemaan ratkaisevaa vaikutus-ta - ainakaan toivottuun suuntaan . Venä-jän maantieteellisestä laajuudesta johtuen sen kansalaistenkaan on mahdotonta kye-tä kokoamaan voimiansa yhteen ja muut-tamaan systeemiä . Vallanpitäjien on verrat-tain helppo hajota ja hallitse -periaatteella kontrolloida kehityskulkuja .

Mitä Suomen sitten tulisi tehdä turvalli-suutensa ja tulevaisuutensa eteen? Kansan-talous on saatava kuntoon, mikä edellyttää kilpailukykyä . Ratkaisut löytyvät rahapoli-tiikasta, eli valuuttamme arvosta suhteessa muihin valuuttoihin, työmarkkinapolitii-kasta eli työehdoista sopimisesta ja yritys-verotuksesta eli houkuttavuudesta investoi-da ja kyvystä työllistää . Joudumme myös palaamaan enemmän aitoa yhteisöllisyyt-tä korostavaan elämäntapaan, jossa julki-nen sektori hyysää ja huolehtii vähemmän ja jossa yksityisiä työpaikkoja on tarjolla selvästi nykyistä enemmän ja työnteko on vastaavasti aina kannattavaa . Isänmaallisuus on nostettava arvoonsa, sillä liian varaukse-ton heittäytyminen globalisaation aalloille vaarantaa yhteiskuntamme perustan ja joh-taa keskittämiseen .

Syö suomalaista, kuluta kotimaista! Siinä ar-kinen ohje ensi alkuun . Ökyrikkaat ja suuri-tuloiset on myös laitettava kantamaan talou-dellista vastuutaan nykyistä enemmän, jottei niin monen todellisuudentaju ja ymmärrys suomalaisesta arjesta katoa . Kasaantuva pää-oma mahdollistaa henkilökohtaisesti tur-vatun elämän, mutta on vaarallista kansan kannalta, koska toiminnassa alkaa helpos-ti korostua yhteiskunnallinen välinpitämät-tömyys ja oman edun tavoittelu . Johtotehtä-vissä olevien palkkoja olisi leikattava ainakin julkisella sektorilla ja valtion yhtiöissä . Turha byrokratiapöhö on kitkettävä .

Vesa-Matti Saarakkalakansanedustaja (ps)

21

Ra

hv

as

3/2

014

Mielipiteetalexander Stubbin puheet, varsinkin koskien EU:n liitto-valtiota, ovat meille perussuomalaisille kuin painajaisunien maalai-lua . Tämä aiheuttaa vahvoja torjuntareaktioita ja näemme helpos-ti kaiken Stubbiin liittyvän automaattisesti huonossa valossa . Fakta kuitenkin on, että Alexander Stubb on maamme suosituin poliitik-ko, joka voitti EU-vaaleissa puolelleen lähes 150 000 ihmisen kan-natuksen . Stubbissa on muutamia asioita, joista monen olisi hyvä ottaa mallia . Stubb on enemmän kuin poliitikko, hän on kannustava ja optimisten persoona, joka kiinnostaa myös ihmisiä joita politiikan kiemurat eivät muuten hetkauta . Stubb on kuin piristysruiske politiikan maailmaan, jossa esiin-tymisiä hallitsee toisaalta kuolettavan kuivat ja sisällöttömät paasa-ukset toisaalta muiden ihmisten ja ajatusten toistuva lyttääminen . Stubbin esiintyminen sen sijaan on elävää ja positiivista; hän on saavuttanut suosionsa ilman, että arvostelee jatkuvasti kilpailijoi-taan . Sosiaalisen median käytöstä Stubb saa valtavasti kritiikkiä . To-dellisuudessa hän hyödyntää sosiaalisen median tuomia mahdol-lisuuksia onnistuneemmin kuin kollegansa . Stubb yksinkertaisesti on näkyvillä juuri siellä mistä aikaansa seuraava suomalainen hänet luontevimmin löytää . Sosiaalisen median tärkeys poliitikoille kas-vaa koko ajan ja sen potentiaalia on osattava hyödyntää . Sivuamalla yksityiselämäänsä sosiaalisessa mediassa poliittisten teemojen ohella Alexander Stubb on mielekkäämpi seurata suuremmalle yleisölle, ja sitä kautta myös hänen politiikkansa saa enemmän huomiota . Arvostellessa sosiaalisen median vaikutuksia pääministerimme työhön on syytä muistaa, että Stubbilla on palkatut ihmiset päivit-tämässä hänen eri medioihinsa sisältöä ja vaikka hän kirjoittaakin twiittinsä itse, yhden twiitin kirjoittamiseen menee keskimäärin 10 sekuntia . Stubb on luonut tuekseen tarinan ja persoonan . Kun ihmiset ovat kiinnostuneita hänestä, he ovat lopulta kiinnostuneita myös hänen politiikastaan . Huonoillekin poliittisille mielipiteille löytyy äänestäjiä, jos niiden esittäjä on tarpeeksi mielenkiintoinen .

Krista BisterHelsinki

Perussuomalaisten kannatusluvuista on kannettu huol-ta, kohauteltu olkapäätä tai milloin mitäkin . Itse en tekisi kumpaa-kaan vaan esitän toiveen, että alamme hommiin . Olemmeko vieraantuneet kansasta? Olemmeko tulleet salon-kikelpoisiksi elitisteiksi, kuten on syytetty? En usko . Samoja ihmi-siä me olemme kuin kolme vuotta sitten . Mielestäni perussuoma-laisuus on ennen kaikkea kansanliike puolueen sijaan . Toimimme puoluepoliittisessa kentässä, mutta meidän mandaatti kestää vain, jos tottelemme kansaa . Se on oikein . Mitä meiltä oikein vaaditaan? Lisää sosiaalitukia ja rajoituksia? Ei . Kansa vaatii työtä, oikeudenmukaisuutta ja vapautta . Tällä hal-lituskaudella työttömyys on kuitenkin lisääntynyt, rahaa jaettu ai-van muualle kuin oman maan tarpeisiin, ja vapautta rajoitetaan jat-kuvasti erinäisillä sääntelyillä . Milloin mikäkin on liian vaarallista sinun itsesi päätettäväksi . Luulen, että juuri sen viestin läpivienti on takkuillut, että Pe-russuomalaiset on vapaan kansan puolue . Minä ainakin haluan purkaa työn ja yksilön sääntelyä . Haluan, että työ ja yrittäjyys on aina kannattavaa, ja ettei yksilönholhous esimerkiksi viinan ja tupa-kan suhteen ole kuin islamilaisessa valtiossa . Sitähän se lähes on .Vapauden mukana tulee vastuu . Se on muistettava . Ei voida olet-taa, että jokainen tekee mitä lystää, ja ongelmat hoidetaan toisten lompakoilla . Suomessa vallitsee, ja on vallinnut pitkään ideologia, jossa korostetaan yhteisvastuuta ja holhousta . Minä kuitenkin ha-luan yksilönvastuuta ja vapautta . Annan esimerkin: Olen tupakka-mies (ainakin toistaiseksi) . Mikäli sairastuisin keuhkosyöpään, on mielestäni kohtuullista, että maksaisin hoidoistani enemmän kuin tupakoimaton kestävyysjuoksija . Sama pätee viinaan ja laittomiin päihteisiin . Jos ryyppäät maksasi, niin lienee reilua, että omavas-tuusi hoidosta on suurempi kuin sillä, joka esimerkiksi geneettises-ti peri sairauden . Vapaus ei tarkoita, ettei meillä tulisi olla mitään yhteisiä peli-sääntöjä . Niiden ei tarvitse kuitenkaan olla kovin monimutkaisia . Tuntematta lakia jokaisen terveen ihmisen moraali pystyy lähtö-kohtaisesti kertomaan mikä on oikein tai väärin . Suomen kansan tulee elää vapaina yksilöinä itsenäisessä maassa niin, että suomalaisten etu tulee ennen muita . Olkoot rasismia vi-hervasemmiston mielestä . Miksi meidän heitä tulisi miellyttää? Se viesti pitää saada puolueen toimesta perille .

Heikki TamminenKaupunginvaltuutettu (ps)Salo

Haluatko kirjoittaa mielipidekirjoituksen? Lähetä kirjoituksesi sihteeri@ps-nuoret.fi. Kirjoituksen ohessa on oltava nimi, kotiosoite ja mahdollinen puhelinnumero. Mielipidekirjoituksia julkaistaan nimimerkillä vain poikkeustapauksissa. Toimitus valitsee julkaistavat kirjoitukset sekä otsikoi, muokkaa ja tarvittaessa lyhentää niitä. Kirjoituksen maksimimerkkimäärä on 3000.

Mitä se kansa oikein vaatii? Lisää Stubbia politiikkaan!

22

Ra

hv

as

3/2

014

Euroopassa riehuva kansainvälinen krii-si on rakennuttanut uuden seinän Eu-

roopan ja Venäjän väliin . Toistaiseksi se on muovinen seinä, joka on helppo purkaa . Mutta silti tilanne uhkaa lähialueyhteistyön etenemistä, ja vielä enemmän se pilaa uusi-en hankkeiden käynnistämistä eri aloilla . Karjalan tasavallassa ja Suomessa on jo totuttu varsin vapaaseen rajan ylittävään kanssakäymiseen ja myönteiseen retoriik-kaan sekä aikomuksiin poistaa kaikki säily-vät rajaesteet . Kuitenkaan ei voi todeta, että suomalaisten prioriteettien listalla Karja-la sijoittuu ensimmäisiin riveihin verrattuna muihin Venäjän alueisiin, puhumattakaan siitä, että itse Venäjä ei ole pääsuuntaus suo-malaisten ulkosuhteissa . Ainakin tällaiselta tilanne näyttää täältä Karjalan puolelta rajaa . Vielä heinäkuussa 2010, kun Karjalan tasavallan päämies vaihtui, tapahtuma jäi kokonaan huomaamatta Suomessa . Alek-santeri-instituutin johtaja Markku Kivi-nen kommentoi silloin, ettei Suomella ole mitään perusteita kehittää erikoista paikal-lisaloitteiden ulkopuolelle ulottuvaa yh-teistyötä Karjalan tasavallan kanssa . Hänen mielestään sukukasojen vähäisyys Karjalassa ei edellytä tiiviitä kulttuurisuhteita . Kivinen arvioi suomalaisten sijoittajien taloudellista kiinnostusta Karjalaan mitättömäksi, mikä johtuu tasavallan avoimuuden puutteesta . Suomen taloudellinen edustus Karjalan ta-savallan markkinoilla kaipaa parannusta . Isot pelaajat, kuten Stora Enso, jos ovatkin alueella, niin pitävät riskejä suurina ja ajat-televat supistavansa tuotantoa . Sen jälkeen on vaihtunut kaksi pää-miestä, ja molemmat aloittivat kautensa yri-tyksillä rakentaa hedelmällistä yhteistyötä Suomen kanssa . Tietenkin Karjala voi toi-mia kansainvälisellä areenalla vain Mosko-van sallimien raamien puitteissa . Vuonna 2002 lopetettiin tasavallan ulkoministe-riö, minkä jälkeen kaikista askelista Suo-men suunnassa tasavallan johto joutuu so-pimaan Venäjän federaation viranomaisten kanssa . Kuitenkin Karjala luontevasti haluaa kehittää luotettavia ja osapuolille hyödylli-siä suhteita sekä kahdenkeskisesti että osana lähialue- ja Barentsin alueen yhteistoimin-taa . Karjalan tasavallan nykyinen inkerin-taustainen päämies Aleksandr Hudilainen käyttää joskus liittyen Suomeen aika kovaa retoriikkaa, moittien naapurivaltiota epä-rakentavasta asenteesta EU:n pakotepolitii-kassa . Tietysti tällainen puhe on tarkoitettu tasavallan ja Venäjän sisäiseen kulutukseen . Vieraillessaan Suomessa Hudilainen aina korostaa johtamansa alueen haluavan kehittää läheisiä suhteita suomalaisten kans-sa . Hänen mielestään viisumivapaan rajan

ylityksen voisi perustaa ensin juuri Suomi-Karjala-rajan pituudella . Hudilaisen priori-teettilistalla on Syväoron rajankulkupaikan avaaminen ja rajainfrastruktuurin paranta-minen . Hän jatkuvasti houkuttelee suoma-laisia liikemiehiä sijoittamaan Karjalan ta-louteen sekä etsii suomalaisia kumppaneita konkreettisiin kohdehankkeisiin, kuten jä-tekierrätyshankkeisiin . Toimikautensa ensimmäisen vuoden ai-kana Hudilainen vieraili Suomessa melkein kerran kuukaudessa, tapasi tasavallan pre-sidentin ja pääministerin . Karjalan yhteis-kunnalle ja medialle hän väitti kunkin mat-kan jälkeen Suomen kiinnostuneen uusista investoinneista Karjalassa . Kuitenkaan yksi-kään merkittävä sijoittaja ei ajan mittaan näyttäytynyt julkisesti . Itse päämies alkoi pian vaikuttamaan pettyneeltä Suomen suuntaan ja käänsi sukkuladiplomatiansa Moskovaan päin . Hän vapautui illuusioista ja ryhtyi etsimään onnea Moskovan virkaili-joiden ja oligarkien työhuonesta tarjoamal-la niille megahankkeita . Karjalan tasavallan 100-vuotisjuhlan kynnyksellä presidentti Vladimir Putin on jo luvammut hyväksyä usean sadan miljardin ruplan ohjelman Karjalalle . Kivisen mielipiteestä huolimatta ti-lanne on hyvin erilainen humanitaarisel-lä puolella . Lähialuerahoituksella läm-mitetty monipuolinen yhteistyö taiteen, tieteen, opetuksen ja kansalalaisyhteiskun-nan piireissä pohjautuu monenlaisiin hen-kilökohtaisiin yhteyksiin . Elossa oleva kie-lisukulaisuus näyttelee omaa rooliaan . Kulttuuriyhteistyö tiivistyy ensi vuonna Pet-roskoissa pidettävään XVI Suomalais-Ve-näläiseen kulttuurifoorumiin . Nostalgia ja pohjoiset runokylät yhä viehättävät suoma-laisia Karjalaan ja tasavallan asukkaat mie-lellään lomailevat Suomessa ja nauttivat laa-dukkaasta palvelusta . Kuitenkin voi todeta, että matkailun alalla ei ole riittävästi kapasiteettia . Suomen raja-alueiden pyrkimys panostaa opetukses-sa venäjän kieleen on tosin tällä puolella ra-jaa huomattu . Toisaalta olisi hyvä panostaa myös suomen kielen opetukseen Karjalassa . Karjalan kielellä olisi molemmin puolin ra-jaa merkittävä rooli, jos kehitettäisiin yhtei-sesti kielen opetusohjelmia . Vuonna 2010 maiden silloiset pääministerit Putin ja Mari Kiviniemi sopivat Pietarissa kehittää venä-jän ja suomen kielten opetusta lähialueella . Rajakaupungissa Sortavalassa ei ole poliiti-koiden aikomuksista huolimatta tavoitetta-vissa yhtään tulkkia ja yhdessäkään koulussa suomea tai karjalaa opeteta . Kansainvälisten suhteiden viilenemi-nen tuntuu verrattain vähän . Karjalan asuk-

Karjala – Suomi suhteiden uusia haasteita”Väitetään, että Suomen mahdollinen Nato-jäsenyys luo erilaiset realiteetit.”

kaat jatkavat runsasta shoppailua Suomen lähialueella ja lentävät suomalaisista lento-kentiltä ulkomaisiin kohteisiin . Taloudelli-sesta yhteistyöstä ja suorasta lentoyhteydestä Petrskoin ja Helsingin välillä on tapana pel-kästään neuvotella . Petroskoin ja Joensuun välinen junayhteys on kolmen harvinaisen kerran jälkeen ajautunut virkailijoiden pa-pereiden alle . Ihmisten muuttoliike on yk-sisuuntainen: loput Karjalan suomalaiset, jotka ehtivät päästä jonotuslistaan kohta vaihtavat kansalaisuutensa . Suomen ilmai-nen opetus yliopistoissa ja yksi maailman parhaimmista elintasoista houkuttelee nuo-ria aikuisia . Pienet jännitteet kuitenkin pitävät paik-kansa . Suomen konsulaatti Petroskoissa väittää viisumihakijoiden määrän laskene-van . Suomalaiset matkailijat luopuvat mak-setuista matkoista Karjalaan, koska pel-käävät kansainvälisen tilanteen kiristyvän . Useat tavalliset suomalaiset puhumatta-kaan asiantuntijoista haluavat vaihtaa Kek-kosen ja Paasikiven pehmeää Venäjä-linjaa Nato-jäsenyydeksi, mikä puolestaan pelot-taa venäläisiä erityisesti raja-alueella . Kon-sensus venäläisessä yhteiskunnassa ja val-tion ulkopolitiikan laaja tuki sallii Venäjän johdolle turvautua vaikka kuinka kovaot-teisiin toimenpiteisiin . Venäjän vastapakot-teet ruokatavaran tuonnin alalla on otet-tu yhteiskunnassa vastaan myönteisesti . Sen myötä Karjalassa aletaan panostaa maatalo-uteen, jonka väitetään kattavan suomalais-ten tuotteiden puutteen . Karjalan tasavallan alueen aseellistaminen ei ole mikään mah-doton skenaario . Hyvät ja luotettavat naa-purisuhteet Suomen kanssa mahdollisitivat Venäjän kuudennen armeijan lopettamisen 1990-luvulla . Väitetään, että Suomen mah-dollinen Nato-jäsenyys luo erilaiset realitee-tit . Moskova joutuu mahdollisesti sijoitta-maan isompia asevoimia Karjalaan . Rauhallinen ja molempia osapuolia hyödyttävä naapuruus on kuitenkin Suo-men ja Karjalan tasavallan eduksi . On ole-massa myönteinen pohja tarkoituksen-mukaiselle yhteistyölle . Satoja kilometrejä yhteistä rajaa, kielisukulaisuus, runsas kult-tuurivaihto sekä ihmisten ja kansalaisjär-jestöjen tiivis kanssakäyminen ovat luja pe-rusta myös uusille taloudellisille hankkeille . Toistuvasti kuuluu ajatuksia Karjalan va-paakauppa-alueesta, joka yhdistäisi Karjalan tasavallan ja Suomen Karjalan . Tämä olisi ihanteellinen skenaario, joka takaisi alueelle rauhaa ja kukoistusta .

Kirjoittaja on Nuori Karjala -nuoriso-järjestön johtokunnan jäsen ja YK:n alku-peräiskansojen oikeuksien asiantuntija

Teksti: Aleksey Tsykarev

23

Ra

hv

as

3/2

014

Suomen lähettiläät maail-malla, Docventures-juon-tajat Riku Rantala ja Tun-na Milonoff, julkaisivat

syyskuun alussa uuden kampanjan . Hyvinvointivaltion kummit -hank-keen nettisivuilla lukee, että ”me hy-vinvointivaltion kummit sanou-dumme irti kaikesta veronkierrosta ja kikkailusta ja väitämme, että näin toimimalla yhtään ainoata yksityistä hyväntekeväisyystalkoota ei tarvita” . Kampanjan voi tulkita selkeä-nä piikkinä niin Lastensairaala-hank-keen kuin kokoomuksen Laura Rä-dyn suuntaan . Riku ja Tunna myös lahjoittivat 2100 euroa valtiolle ve-ronkierrosta aiheutuvan verovajeen paikkaamiseksi . Rantalan mukaan kampanjan perusviesti on, että val-taosa suomalaisista on valmis mak-samaan enemmän veroja, jotta hy-vinvointivaltion palvelut turvataan . Tästä huolimatta Suomessa oikeisto on jo pitkään tehnyt politiikkaa, joka on johtanut rikkaiden verotuksen ke-ventymiseen ja palveluiden rahoituk-sen vastuun siirtymiseen vähävarais-ten harteille . Hyvinvointivaltion kummit on

tervetullut avaus keskellä nykyis-tä poliitikkojen puheenpartta, joka tulvii ”holhousyhteiskunnan”, ”nor-mitalkoiden” ja ”ylisuuren julkisen sektorin” kaltaisia käsitteitä . Vasem-miston ulkopuolella ei ole reagoitu kokoomuksen tavoitteeseen ajaa alas julkista sektoria . Tulos on nähtävissä ja kuultavissa: normitalkoista on tul-lut trendikkäitä, kaikki julistavat ve-ronmaksuhaluttomuuttaan, kukaan ei kannata sääntelyä ja jokainen kau-histelee julkisen sektorin kokoa . Vai-kuttaa siltä, että monien ihmisten todellisuudentaju on hävinnyt koko-naan . Olemmeko me holhouksen alai-sina? Emme kaikki ainakaan . Missä tämä holhous on? Minä olen saanut käydä koulua, olen päässyt lääkäriin kun olen ollut kipeä ja olen maksa-nut veroja niin opintotuestani kuin palkastani kuolematta nälkään . Ku-kaan ei ole rajoittanut mielipideva-pauttani (vaikka kaikkia kirjoituksia-ni ei olekaan lehdessä julkaistu) tai minun oikeutta olla kuulumatta mi-hinkään uskonnolliseen yhteisöön . Valtio ei ole juurikaan “puuttunut” minun, moniin muihin verrattuna,

etuoikeutetun kantasuomalaisen elä-mään . ”Holhouksesta” eniten tuhahtele-vat törmäävät tuskin koskaan paljon puhuttuun holhousyhteiskuntaan omassa arjessaan . Näillä ihmisillä on kaiken lisäksi täysi vapaus olla käyt-tämättä julkisia hyvinvointipalve-luita - onhan heillä varaa turvautua yksityislääkäreihin, joita tietysti sub-ventoidaan veronmaksajien rahoil-la . Nämä ihmiset voivat ajella autolla niin lähikauppaan kuin harrastuksiin ja matkustaa ympäri maailman miten heitä huvittaa . On suorastaan surul-lista, miten nämä yhteen maailman tasa-arvoisimmista ja vapaimmista valtioista syntyneet ihmiset jaksavat valittaa vapauden puutettaan . Sen sijaan hyvinvointivaltion alasajoa vaativat harvemmin ne ih-miset, joilla olisi kaikki oikeus valit-taa myös holhouksesta . Sosiaaliturva-järjestelmämme byrokraattisuudesta, kankeudesta ja vanhanaikaisuudes-ta kärsivät ihmiset, jotka elävät toi-meentulotuella, kamppailevat vakuu-tuslääkäreiden lausuntojen kanssa tai sinnittelevät työttömyysturvan kans-sa . Nämä ihmiset kärsivät siitä tavas-

ensimmäisen maailman valittajille

24

Ra

hv

as

3/2

014

ta, jolla me olemme turvanneet ih-misten perustoimeentulon - mutta eivät itse perustoimeentulon olemas-sa olosta . Samoin harva ihminen kär-sii julkisten mielenterveyspalveluiden tai sosiaalipalveluiden olemassa-olos-ta . Sen sijaan ongelma on pitkät jo-not ja työntekijöiden kiire . Kunnan asukkaat tuskin kärsivät maankäyt-töä ja kaavoitusta käsittelevän säänte-lyn olemassaolosta (kuvitelkaa, miten hommat menisivät ilman sitä), vaan harmia tuottavat kaavoituksen vai-keaselkoisuus ja monimutkaisuus . On eri asia tehdä asiat järkeväm-min, ymmärrettävämmin ja selkeäm-min, ilman turhaa byrokratiaa, kuin lopettaa joidenkin asioiden tekemi-nen kokonaan . Veroja tarvitaan sii-hen, että rahoitetaan sellaisia pal-veluita, joista jokainen kansalainen hyötyy päivittäin, ja sellaisia turva-verkkoja, jotka ovat olemassa silloin kun (kenelle tahansa) tulee eteen sel-lainen tilanne, että hän joutuu tur-

vautumaan apuun . Hyvinvointijär-jestelmä takaa sen, että luokkaerot eivät kasva vielä suuremmiksi, ja että ihmisten oikeuksia turvataan tasa-vertaisesti, ei suuntaamalla hyvän-tekeväisyyden kautta rahaa tietyille vetovoimaisille hankkeille . Hyvin-vointivaltion kummien sanoin: ”Ih-misyys ei saa olla kauneuskilpailu, jossa söpöt avuntarvitsijat voittavat rumat, pahat ja hankalat” . Minun vapauttani ei rajaa tip-paakaan se, että osallistun tämän jär-jestelmän rahoittamiseen . Sen sijaan minun oikeustajuani vastaan sotii se, että ne joilla on minua parempia ta-loudellisia edellytyksiä osallistua sen rahoittamiseen, lähinnä keskittyvät luistamaan vastuustaan ja hyvinvoin-tivaltion paheksumiseen . Mitä tulee julkisen sektoriin ko-koon, on sen suhde bruttokansan-tuotteeseen kasvanut talouden, eli BKT:n, pienentyessä taantuman yh-teydessä . Kokonaisveroasteella, jul-

kisen sektorin työntekijämäärällä tai julkisen sektorin arvonlisäyksen osuudella koko kansantalouden ar-vonlisäykseen mitattuna olemme edelleen muita hyvinvointivaltioita kuten Ruotsia ja Tanskaa jäljessä . Suomessa on kyllä akuutti tarve paremmalle talouspolitiikalle . Mut-ta se luodaan paikkaamalla veron-kierrosta johtuvaa verovajetta sekä nostamalla työllisyysastetta ihmis-ten ostovoimaa parantamalla ja in-vestoinneilla, ei romuttamalla hyvin toimivaksi todettua ja kansalais-ten keskuudessa hyvin suosittua hy-vinvointivaltiota . Säädetään se mie-luummin vielä paremmin toimivaksi . Perussuomalaisille, jotka sanovat toimivansa tavallisen ihmisen puo-lesta, olisi tilaa hyvinvointivaltion alasajoa vastustavien joukossa . Va-litettavasti puolue on profiloitunut kunnallisesti leikkauspolitiikan puo-lustajana, ja valtakunnan tasolla ai-van samanlaisella julkisen sektorin alasajoa vaativalla puheella kuin ko-koomuskin . Puolueen näkemyksistä veronkierrosta ja veroparatiiseista ei taas vaikuttaisi olevan minkäänlaista selvyyttä .

Vieraskynä

Li AnderssonVasemmistonuorten puheenjohtaja

25

Ra

hv

as

3/2

014

lukijalle

Maailma ja yhteiskunta muuttuvat nopeammin kuin koskaan . Siksi on hämmentävää,miten paljon käymme keskustelua vaikkapa yksittäisen sosiaalituen euromääräisestäsummasta kiinnittämättä lainkaan huomiota siihen, miten tämä tuki kansalaiselletarjotaan . Voi olla, että tämän tuen saatavuus ja muoto ovatkin sen aikaansaamientulosten kannalta paljon merkityksellisempiä kuin varsinainen eurosumma . On aika katsoa eteenpäin . Pidät käsissäsi Perussuomalaisten Nuorten tietoyhteis-kuntaohjelmaa; 2000 –luvun isänmaallisten nuorten näkemystä siitä, miten edeltäm-me kulkeneiden rakentama maa päivitetään ottamaan vastaan ne haasteet, joita uusi aika tuo tullessaan . Ohjelmassamme aiomme pakottaa viranomaiset jälleen palvelemaan kansalaisiakieltämällä näiltä papereiden ja todistusten kyselemisen . Verkkoon olemme valmiitsiirtämään miltei kaiken – äänestämistä myöten . Se verkko on meille vapaa ja sitäsaavat käyttää niin viranomaiset, kansalaiset kuin sijoittajatkin . Uudessa yhteiskunnassa Teosto-mafiaa ei ole, uusiin innovaatioihin ollaan joetupainotteisesti varauduttu ja kansallinen puolustuksemmekin on päivitettyvastaamaan kyber-uhkiin . Tässä ohjelma on hyvä läpileikkaus siitä suunnasta, mihin PS-Nuoret tahtoo Suo-mea viedä . Siinä suunnassa seisoo maa, joka on kyennyt uudistumaan ja vastaamaanajan haasteisiin tulematta suuremman nielaisemaksi . Suunta on innovatiivinen,edistyksellinen, mutta ylpeästi itsenäinen .

Jarmo KetoTietoyhteiskuntatyöryhmän puheenjohtaja Perussuomalaiset Nuoret ry

KU

VA

: SEB

AS

TIA

N T

YN

KK

YN

EN

26

Ra

hv

as

3/2

014

viranomaiset pakotettava kehittämään järjestelmänsä toimiviksi

Suomi on jo vuosikaudet marssinut julkishallinnon tietojärjestelmien kehittämi-sessä tappiosta tappioon . Alan asiantuntijat ja lukuisat kiinnostuneet kansalaiset ei-vät ymmärrä, miksi julkishallinto sementoi itsensä muutaman suuren hovitoimit-tajansa kanssa pakkoavioliittoon, joka vie rahat, vuodet ja hiukset . PS-Nuoret katsoo, että nyt kansalaisten tulee vuorostaan soveltaa viranomai-siinsa pakkoa . Katsomme sähköisten palveluiden mallimaana Suomenlahden eteläpuolelle, Viroon . Tahdomme lyhyellä siirtymäjaksolla ottaa perustuslakitasolla saakka käyttöön veljeskansaltamme kopioidun määräyksen, joka kääntää kansalaisen ja viranomai-sen suhteen päälaelleen: kun puhutaan viranomaistehtävän hoitamisesta, kansalai-sen tehtävä ei ole hankkia ja säilöä lippulappusia ja papereita todistaakseen milloin minkäkin asian . Henkilöllisyyden todistamisen tulee riittää . Viranomainen ei voi – eikä saa – kysellä kansalaiselta lupapapereita, selvityk-siä tai muita tietoja, jos viranomaisella lain nojalla on jo pääsy näihin tietoihin val-miiksi . Juuri tässä pakossa on tietojärjestelmien kehittämisen avain . Kun viranomainen pakotetaan jälleen palvelemaan kansalaista, hänet pakote-taan samalla kehittämään tietojärjestelmänsä sellaisiksi, että ne selviytyvät uudes-ta haasteesta . Jos tukihakemuksen liitteeksi ei saa enää pyytää nippua erinäisiä sel-vityksiä, joiden tiedot toiselta viranomaiselta löytyvät jo, on järjestelmien syytäkin olla ketteriä . Kansalaisia on jo tarpeeksi kauan juoksutettu luukulta toiselle teke-mässä työtä, jonka toimivat järjestelmät hoitaisivat sekunneissa . Määräys kuulostaa yksinkertaiselta, mutta se muuttaa dramaattisesti tapaa, jol-la asioimme heidän kanssaan, jotka ovat olemassa meitävarten .

Palvelut sähköisiksi ja paperit pois

Jokaisen ihmisen keskeisin resurssi on aika . Niin köyhällä kuin rikkaallakin on käy-tössään aikaa samalla mitalla annettuna . Kiinnitämme usein huomiota siihen, mi-ten yhteiskunta käyttää rahojamme, mutta suhtaudumme lähes välinpitämättö-mästi siihen, miten aikaamme varastetaan . Sähköisten palveluiden kehittämisessä on kyse juuri tästä: ajan vapauttamisesta tuottavaan käyttöön niin, että pakollisten tehtävien hoitaminen on niin mielekäs-tä ja kivutonta kuin se suinkin vain voi olla . Omalta päätelaitteelta aikaan ja paik-kaan katsomatta . Julkisen sektorin palveluväylä (suomi .fi) on rungoltaan toimiva, mutta sen ke-hittämiseen tulee panostaa ja avata palvelu myös kolmannen sektorin käyttöön . Jotta palvelujen sähköistäminen on mielekästä, päällekäiset paperi- ja luuk-kupalvelut tulee jollakin aikataululla lopettaa . Täytyy kuitenkin huomioda, että maassamme tulee aina olemaan ihmisiä, jotka eivät kykene palveluita itsenäisesti käyttämään .

27

Ra

hv

as

3/2

014

Tähän haasteeseen voitaisiin uudistamalla esimerkiksi kirjastot kansalaisten palvelupaikoiksi, jossa vaitiolovelvolliset avustajat neuvoisivat ja auttaisivat kaikki-en palveluiden käytössä . Heti kun apu pystytään luotettavasti takaamaan, voidaan perinteiset palvelut sulkea hyvinkin nopeasti . Myös äänestäminen kuuluu palveluihin, joka on syytä sähköistää ennakkoluu-lottomasti . PS-Nuoret tiedostaa asiaan liittyvät haasteet, mutta muistuttaa, että myöskin perinteisessä äänestyksessä on ongelmansa . Hyvä esimerkki on sen kal-lis hinta, josta leijonanosa muodostuu puolueiden valitsemien vaalivirkailijoiden palkkioista ja näistä edelleen puolueille maksettavista maksuista .

Suomesta datan Sveitsi; verkossa on kyse vapaudesta

Internetin menestys on perustunut vapauteen: kukaan ei ole ylhäältä kontrolloi-nut tai määrännyt, miten verkkoa tulee käyttää ja mikä on siellä oikeanlaista liike-toimintaa . Vain vapaat ihmiset kykenevät luomaan uutta ja innovatiivista, eikä Internet ole tässä suhteessa poikkeus . Viranomaisilla on uuden mahdollistamisessa tärkeä rooli: avoin data, eli kaiken julkisen viranomaistiedot tarjoaminen helposti koostettavassa muodossa on jo luo-nut uutta liiketoimintaa ja luo sitä myös tulevaisuudessa . PS-Nuoret vaatii, että vi-ranomaisten julkisuussäännöksiä muutetaan siten, että julkiseksi määrättyjen asi-oiden tulee myös käytännössä olla julkisia: niitä pitää siis tarjota myös avoimena, helposti käsiteltävänä datana . Se, että jokin asiakirja on saatavilla jostakin virastos-ta virka-aikana pitkän prosessin jälkeen, ei ole mitään todellista julkisuutta . Suomen tulee olla verkossa sananvapauden ja tietoturvan mallimaa; datan Sveitsi, johon ICT-alan yritysten on turvallista investoida myös poliittisen vakau-den puolesta . Tämä tarkoittaa, että viisikymmenluvun kansanedustajat eivät tee jatkuvas-ti ulostuloja ehdotuksilla, jotka kuulostavat nuoremmille sukupolville suorastaan surkuhupaisilta . Muutoksia perustuslakiin ei sananvapausasioissa tarvitse tehdä – sitä pitää vain ehdottomasti tulkita niin, että verkossa ei sorruta ennakkosensuuriin, anonymi-teettiin säilyy oikeus ja kaikki sähköinen viestintä kuuluu kotirauhan piiriin . Myös yrityselämän tulee mukautua vapauteen . Teosto-mafia on malliesimerkki teollisuudenalasta, joka ei osaa hyväksyä yhteiskunnan muutosta, vaan pyristelee pa-kolla vastaan . PS-Nuoret ymmärtää taiteentekijöiden huolen omasta tulostaan, mut-ta pitää tekijänoikeusjärjestöjä ja levy-yhtiöitä koneistona, joka pikemminkin vetää välistä taiteilijoiden työn hedelmät ylläpitämällä lainsäätäjän tuella keinotekoista jär-jestelmää, joka ei ole aikoihin vastannut yhteiskunnan tai kuluttajien tarpeita .

lainsäädäntö valmiiksi innovaatioille

Suomalainen viranomainen rakastaa sääntelyä . Säädöksiä tehdään aina jonkin hy-vän asian vuoksi, mutta samalla väistämättä lisätään jähmeyttä ja usein osutaan sa-malla ohi maalin . Maailma muuttuu nopeasti ja nyt ei ole aika pysäyttää innovoin-tia tekemällä sitä lainsäädännöllä vaikeammaksi .

28

Ra

hv

as

3/2

014

Tulemme mahdollisesti näkemään tulevan vuosikymmenen aikana arjessamme itsestään ajavia autoja, lentäviä pizzatoimituksia ja virtuaalisia rakastajia . Tai sitten emme mitään näistä . Oleellista on, että lainsäädäntöä muokataan etupainotteises-ti niin, että esimerkiksi itsestään ajavien autojen kehitykselle ja käyttöönotolle on edellytykset vaikka emme varmaksi tietäisikään, tuleeko innovaatio käyttöön vai ei . Tulevia ongelmia voi korjata reaktiivisella lainsäädännöllä, mutta etukäteen ei kannata maalata piruja seinälle . PS-Nuorten mielestä kansallisvaltion tehtävä on mahdollistaa kansansa kehittyminen, ei toimia jarruna tulevaisuudelle . Täytyy muistaa, että tietyt eturyhmät reagoivat ja tulevat reagoimaan vahvas-ti muutoksiin, jotka voivat aiheuttaa muutoksia totuttuun: hevoskuljettajat pelkä-sivät autoja, autonkuljettajat matkapuhelinsovellusta, pankit virtuaalivaluuttoja ja Teostomafia vapaata tiedonvälitystä . Nopeiden muutosten aiheuttamat inhimil-liset murheet ihmisten elämässä täytyy huomioda, mutta koko yhteiskunnan ke-hitystä ei voida pysäyttää tiettyjen eturyhmien vuoksi . Muutoin eläisimme vielä yhteiskunnassa, jossa kaasulamppuja ei olisi korvattu sähkövaloilla, jotta lampun-sytyttäjille riittäisi edelleen töitä .

Sähköisen valtion on myös puolustauduttava

”Kyber” on sanana epäsuomalainen, mutta väistämättä yksi niistä ulottuvuuksista, jossa valtion turvallisuuskoneiston on jo tänä päivänä kyettävä toimimaan . Suomi on tehnyt kevyitä investointeja kyberturvallisuuteen, mutta nämä ovat olleet lähin-nä näytösluontoisia . PS-nuoret vaatii todellisia toimia . Ensimmäinen ja tärkein seikka on ymmärtää kyberturvallisuuden käsite: kaikil-la viranomaisilla tulee olla perustason ymmärrys kyberturvallisuudesta, siinä missä nuoremmille tietämys tulee tuoda jo perusopetuksesta saakka . Tämän tietoisuuden myötä on aiheellista hyväksyä, että kyberuhat ja myös kybersodankäynti ovat kuu-luvat harmaalle alueelle ja eroavat kaikessa suhteessa – myös poliittisesti – perintei-sestä sodankäynnistä . Juuri kybersodankäynnin harmaa ja epäsymmetrinen luonne pakottavat lain-säädäntötoimiin: valtiolla tulee olla käytössään mekanismeja ja toimielimiä, jotka kykenevät myös hyökkäykselliseen kybertoimintaan jopa syvän rauhan aikana, il-man raskasta poliittista debattia . Vastaavasti yhteiskunnassa tulee vastuuttaa viran-omainen vastaamaan koko valtion ja sen tietojärjestelmien kyberturvallisuudesta ja vastaavasti antaa tälle valtuudet suojeluasiassa toimintaan . PS-Nuoret tahtoo Suomeen kyberturvallisuusviranomaisen, joka voi oikeasti toimia tarvittaessa kuin viranomainen: käyttää muita viranomaisia, sulkea liiken-neyhteyksiä tai vaikka pysäyttää työskentely kokonaisessa virastossa, jos aihetta on . Tällä viranomaisella tulee olla myös resursseja laajamittaisen uhan varalle . Vi-ron kyber-suojeluskuntamallissa viranomaisella on käytössään merkittävä joukko IT-alan ammattilaisia, joita harjoitetaan ja kertautetaan kuten muutakin reserviä . Kuten uhat ja hyökkäykset, myös liikekannallepano voi olla epäsymmetrinen: so-taan saatetaan käydä laiturin nokasta tai konesalista . Viron malli ei ole välttämättä tähänkään tarkoitukseen lainkaan kelvoton .

29

Ra

hv

as

3/2

014

”Alaikäisten on voitava vaihtaa sukupuol-ta. […] Mahdollisuus poistaa vankeusran-gaistukset tutkittava. […] Toimeentulotuki kaikille laittomille siirtolaisille.” Ruotsin Feministipuolueen puolueohjelman vaatimuksia

"Olemmeko valmiita ottamaan 100 000 ilmastopakolaista vuosittain?" Sitra, Arkadia 2015 -koulutusohjelman tilaisuus 2.10.2014

"Ei, eikä tule koskaan olemaankaan." - Taideyliopiston johtaja Tiina Rosenberg, kun Ruben Stiller kysyi, että onko hänellä ja Simon Elolla mitään yhteisiä näkemyksiä, Ylen Pressiklubin Nettiextra 26.9.2014

”Ruotsista tuli mukava maa asua maa-hanmuuton takia.” Taideyliopiston johtaja Tiina Rosenberg, Yle Pressiklubi 26.9.2014

"Ajattele nyt, jos vaikkapa ruotsalainen joutuisi opettelemaan väkisin suomen kieltä [...]" Axel Jonsson, Ålands framtid -puolueen puheenjohtaja, Iltasanomat 17.9.2014

”Onpa häpeällistä ja rasistista ja surullis-ta. […] Olen varma, että jos Jeesus eläisi niin äänestäisi puolesta.” kaupunginvaltuutettu Tarja Tallqvist (sd) kommentoi avioliittolain muutosesitystä

”Suomen ulkopolitiikan tavoitteena on maailman pelastaminen.” Ulkoministeri Erkki Tuomioja (sd), HS 17.7.2014

Uuden Suomen uutisotsikko 29.7.2014: ”Stubb: Uusilla pakotteilla ei merkittäviä vaikutuksia Suomeen”. Helsingin Sanomi-en otsikko samalta päivältä: ”Venäjä-tutkija: Pakotteet vaikuttavat Suomen talouteen merkittävästi.”

”Mukavaa, että kokoomusryhmyri Sa-tonen ehti eduskunnan kolmen kuukau-den kesälomalta vaatimaan suomalaisten työajan pidentämistä. #hopihopi” Ylen toimittaja Pekka Ervasti, Twitterissä 16.8.2014

”Olemme erittäin vakavissamme sitä mieltä, että Gudrun Schyman ja Feminiskt Initiativ ovat erinomainen käyntikortti feminismille.” Naisasialiitto Unioni, järjestön Facebook-sivuilla 15.9.2014

”älyttömät Sitaatit”

vierailu verokarhun luokseMaksatko veroja, ja pohdit miten rahojasi hoidetaan? Perussuomalaiset Nuoret vierailee Helsingissä Verohallinnon luona lauantaina 25.10. klo 14 alkaen. Lu-vassa on tiivis infopaketti, joka pitää sisällään tietoa muun muassa yritysverotuk-sesta ja Viron mallista, pääomatulojen verotuksesta, ansiotulojen verotuksesta ja sähköisestä kaupankäynnistä . Tilaisuudessa on tarjolla myös purtavaa . Ilmoittau-du: sihteeri@ps-nuoret .fi .

turKu iSäNNöi SyySKoKouStaPerussuomalaisten Nuorten syyskokous järjestetään Turussa

1.-2.11. ja kokouspaikkana on Scandic Julia (Erikinkatu 4).

Kutsumme sinut vuoden päätapahtumaamme käyttämään valtaa, sillä jokaisella jäsenellä on äänioikeus . Syyskokouksessa 2014 käännetään järjestömme historias-sa uusi sivu, kun nuorisojärjestöä neljä vuotta johtanut Simon Elo siirtyy muihin tehtäviin, ja jäsenistö valitsee itselleen uuden puheenjohtajan . Syyskokoukses-sa selviää myös, kuka pääsee käyttämään ylintä valtaa järjestön valtakunnallisessa hallituksessa . Jokaisella jäsenellä on mahdollisuus asettua ehdolle .

Henkilövalinnat ja sääntömääräinen syyskokous pidetään lauantaina ja tapahtu-ma huipentuu sunnuntain seminaariin . Viime vuonna syyskokouksessa oli yli 110 henkeä . Lähde mukaan päättämään yhteisistä asioista ja pitämään hauskaa . Ja ota kaveri kans!

vierailu viikinmäen jätevedenpuhdistamolle

Uudenmaan Perussuomalaiset Nuoret järjestää tiistaina 18.11. klo 17-18.30 vierailun Helsingin Viikinmäen jätevedenpuhdistamolle (Hernepellontie 24,), joka on Pohjoismaiden suurin puhdistamo . Kalliopuhdistamossa käsitellään noin 800 000 asukkaan jätevedet, mikä tekee vuorokaudessa noin 270 000 kuutio-metriä . Tule tutustumaan, mitä ihmettä tapahtuu sen jälkeen, kun olet vetänyt vessasi! Vierailulle voidaan ottaa mukaan maksimissaan 25 henkilöä, joten ilmoittaudu nopeasti olet sitten mistä päin Suomea vain: sihteeri@ps-nuoret .fi

30

Ra

hv

as

3/2

014

haLLitusVuOdeLLe2014

PuheenjohtajaSimon EloEspoosimon.elo@ps-nuoret.fiwww.simonelo.fi0400 988960

PääsihteeriSuvi KarhuEspoosihteeri@ps-nuoret.fiwww.suvikarhu.fi040 6532960

1. VarapuheenjohtajaSamuli VoutilaKuopiosamuli.voutila@ps-nuoret.fiwww.samulivoutila.com

2. VarapuheenjohtajaAleksi HernesniemiKannusaleksi.hernesniemi@ps-nuoret.fi

Pohjois-Savon Perussuomalaiset Nuoret rywww.ps-nuoret.fi/pohjois-savo

Pohjois-Karjalan Perussuomalaiset Nuoret rywww.ps-nuoret.fi/pohjois-karjala

Etelä-Pohjanmaan Perussuomalaiset Nuoret rywww.ps-nuoret.fi/etela-pohjanmaa

Keski-Pohjanmaan Perussuomalaiset Nuoret rywww.ps-nuoret.fi/keski-pohjanmaa

Keski-Suomen Perussuomalaiset Nuoret rywww.ps-nuoret.fi/keski-suomi

Oulun ja Kainuun Perussuomalaiset Nuoret rywww.ps-nuoret.fi/oulu

LapinPerussuomalaiset Nuoret rywww.ps-nuoret.fi/lappi

PIIRIJäRJESTÖT

Helsingin Perussuomalaiset Nuoret rywww.ps-nuoret.fi/helsinki

uudenmaan Perussuomalaiset Nuoret rywww.ps-nuoret.fi/uusimaa

Varsinais-Suomen Perussuomalaiset Nuoret rywww.ps-nuoret.fi/varsinais-suomi

Satakunnan Perussuomalaiset Nuoret rywww.ps-nuoret.fi/satakunta

Hämeen Perussuomalaiset Nuoret rywww.ps-nuoret.fi/hame

Pirkanmaan Perussuomalaiset Nuoret rywww.ps-nuoret.fi/pirkanmaa

Kymen Perussuomalaiset Nuoret rywww.ps-nuoret.fi/kymi

Etelä-Savon Perussuomalaiset Nuoretwww.ps-nuoret.fi/etela-savo

ToiminnanjohtajaSebastian TynkkynenOulusebastian.tynkkynen@ps-nuoret.fiwww.sebastiantynkkynen.com

Jarmo KetoHelsinkijarmo.keto@ps-nuoret.fi

Heidi MäntyläRovaniemiheidi.mantyla@ps-nuoret.fi

Matti PinolaMerijärvimatti.pinola@ps-nuoret.fi

Matias KvistVaasamatias.kvist@ps-nuoret.fi

Roger KulmalaHelsinkiroger.kulmala@ps-nuoret.fi

Vilhelm JunnilaNaantalivilhelm.junnila@ps-nuoret.fi

KESKuSTOIMISTO

PerussuomalaisetNuoretry•Yrjönkatu 8-10 B 25, 6. krs • 00120 Helsinkiwww.ps-nuoret.fi • facebook.com/perussuomalaiset.nuoret • twitter.com/PS_Nuoret

Sukunimi

irroita täytetty lomake. Sulje (mikäli näin haluat) ja laita poStiin, poStimakSu on makSettu puoleStaSi.

Sukunimi

etunimet

etunimi

lähioSoite

lähioSoite

lähioSoite

poStinumero ja -toimipaikka

poStinumero ja -toimipaikka

poStinumero ja -toimipaikka

Syntymäaika

ammatti / toimi / koulutuS

puhelin

päiväyS ja allekirjoituS

SähköpoSti

kotikunta

Haluan liittyä Perussuomalaiset nuoret ry:n jäseneksi (15-35-vuotiaat)

Haluan tilata ainoastaan Rahvas-lehden:Vuositilaus (4 numeroa) 19 euroa

Olen yli 36-vuotias ja haluan liittyä kannatus-jäseneksi. (jäsenmaksu määritellään vuosittain)

Lahjatilaus (maksajan tiedot alle) tai jäsenhankkijan tiedot:

Ilmainen näytenumero

Ei jäsenmaksua. Jäsenyys ei edellytä puolueeseen liittymistä.

Voit täyttää jäsenhakemuksen myös osoitteesssa www.ps-nuoret.fi/jasenyys

PalvEluKortti

osoitteenmuutos (vanhat tiedot)

31

Ra

hv

as

3/2

014

irroita täytetty lomake. Sulje (mikäli näin haluat) ja laita poStiin, poStimakSu on makSettu puoleStaSi.

tait

a t

äS

tä

ja

nid

o k

iin

ni

Perussuomalainen

Tunnus 500 9637

00003 Vastauslähetys

Postimaksu maksettu

Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan (HYY) seuraavat edustajistovaalit ovat 4.-5.11.2014.

Ennakkoäänestys järjestetään keskiviikkona 29.10. ja torstaina 30.10.HYY:n edustajistovaaleissa valitaan ylioppilaskunnan ylin päättävä elin, 60-henkinen edustajisto.

Äänioikeutettuja ovat HYY:n jäsenet eli noin 28 000 Helsingin yliopiston opiskelijaa.

Onko sinulta kysytty seuraavia HYY:n sinun nimissäsi esittämiä näkemyksiä?Autoton keskusta, kerjäläisten hyysääminen, pakolliset kasvisruokapäivät, pääkaupunkiseudun kuntaliitos ja

monikulttuurisuuden tuputtaminen . (Lähde: HYY:n kaupunkiohjelma 2012-2015)Perussuomalainen vaaliliitto haluaa, että ylioppilaskunta keskittyy edistämään opiskelijoidensa etua

vihervasemmistolaisen maailmanparantamisen sijaan . Äänestä muutoksen puolesta!

Katso Perussuomalaisten ehdokkaat ja tarkemmat tiedot: www.ps-nuoret.fi/edarivaalit

H e l s i n g i n y l i o p i s t o n y l i o p p i l a s k u n n a n ( H y y ) e d u s ta j i s t o va a l i t

32

Ra

hv

as

3/2

014