Upload
pohjois-savon-liitto
View
215
Download
2
Embed Size (px)
DESCRIPTION
Â
Citation preview
2
Pohjois-Savon liiton julkaisu A:79
Kuopio 2014
Pohjois-Savon liitto
Sepänkatu 1, PL 247, 7010 Kuopio
Puh. (017) 550 1400
Sähköposti: [email protected]
ISBN 978-952-5759-82-2
ISBN (pdf) 978-952-5759-83-9
ISSN 1797-4402
3
Sisällys
Maakuntasuunnitelma vuoteen 2030
Johdanto
Maakuntasuunnitelman toimintalinjat
Väestö- ja työpaikkatavoitteet
Pohjois-Savon taloutta uudistavat innovaatiokärjet
Koneteknologia
Energiateknologia
Puunjalostus ja biojalostus
Elintarvikkeet
Terveysklusteri
Vesi ja ilma
Maakuntaohjelma vuosille 2014–2017
Toimintalinja 1: Talouden uudistuminen
Metsäteollisuus, biojalostus ja puun uusi käyttö
Kone ja energiateollisuuteen kilpailukykyä tuottavuudella ja innovoinnilla
Vahvistuva terveysklusteri
Elintarviketuotanto
Laajasti sovellettava teknologia ja osaaminen
Toimintalinja 2: Työvoiman riittävyys ja osaaminen
Työmarkkinoiden toimintaa tukeva koulutus
Kuopion kasvu työvoiman saatavuuden veturina
Työurien pidentäminen
Maakuntaan muuton edistäminen
Toimintalinja 3: Hyvinvointipalvelut ja hyvinvointi
Elämäntavat ja kansansairauksien ennaltaehkäisy
Kuntien, yritysten ja yhdistysten kumppanuus palvelutuotannossa
Sosiaali- ja terveyspalvelujen vahvat tuotantoalueet
Toimintalinja 4: Toimiva ja taloudellinen palvelu- ja kuntarakenne sekä saavutettavuus
Vetovoimainen ja kestävä aluerakenne
Saavutettavuutta ja elinkeinoelämän kilpailukykyä tukevat liikenneyhteydet
Liikennejärjestelmän toimivuus
Skenaariotarkastelu tavoitteiden toteutumisesta
Liitteet
5
7
9
10
13
13
14
15
16
17
18
23
25
25
26
28
30
31
33
33
34
34
35
37
37
37
38
40
40
41
43
44
46
6Maakuntasuunnitelma
• pitkä aikaväli• visio, strategia ja kehittämistavoitteet• toiminta ja alueidenkäyttö
Maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma
• lyhyt aikaväli, valmistellaan vuosittain• lähiajan kehittämisen painopisteet• maakunnan esitykset valtion budjettiin
Maakuntaohjelma
• keskipitkä aikaväli• toiminnallinen
kehittämisohjelma• keskeiset hankkeet
Maakuntakaava
• pitkä aikaväli• alueidenkäytön
periaatteet• aluevaraukset ja
yhteystarpeet
Valtakunnalliset alueidenkäytön
tavoitteet
MRL
Valtakunnalliset alueiden
kehittämisen tavoitteet
ALK
Maakunnan suunnittelu-järjestelmä
Maasuunnitelma ja maakuntaohjelma ovat lakisääteisiä aluekehitysohjelmia.
Asiakirjat laaditaan valtuustokausittain. Maakuntaohjelmaa toteutetaan maakunta-
ohjelman toimeenpanosuunnitelmalla, millä kohdennetaan rahoitukset toimijoittain.
Nämä tehdään vuoden tai kahden välein. Viranomaisten tulee lain mukaan ottaa
maakuntaohjelmat toiminnassaan huomioon ja edistää niiden toteutumista.
7
Pohjois-Savon maakuntasuunnitelma vuoteen 2030 ja Poh-
jois-Savon maakuntaohjelma vuosille 2014–2017 on koottu
samaan asiakirjaan. Maakuntavaltuusto on hyväksynyt
suunnitelman ja ohjelman 11.11.2013.
Maakuntasuunnitelmassa käsitellään Poh-
jois-Savon väestö- ja työpaikkatavoitteet sekä kehittämisen
tärkeimmät strategiset valinnat, innovaatiokärjet. Suunni-
telmassa kuvataan innovaatiokärkien tavoitteet ja osoite-
taan kärkien osaamis- ja kehittämisresurssit. Maakuntaoh-
jelmaosan toimintalinjoilla esitellään kärkiin kohdistettavia
kehittämistoimia.
Maakuntaohjelmassa esitetään linjaukset ja toi-
mintakokonaisuudet tavoitteiden saavuttamiseksi neljällä
toimintalinjalla (TL1–4).
Liitteissä ovat ohjelman valmisteluprosessin kuvaus, tavoit-
teiden ja seurannan indikaattorit, maakunnan nykytilan ku-
vaus, yhteenveto arvioidusta rahoituksesta sekä tiivistelmä
maakuntaohjelman ympäristövaikutuksista.
Johdanto
Innovaatiokärjet
ovat vastaus Euroopan komission ja työ- ja
elinkeinoministeriön maakunnille esittämiin toiveisiin
nimetä alueiden älykkään erikoistumisen alat pohjaksi
rakennerahastojen tutkimus-, innovaatio- ja kehittämistoimien
suuntaamiseen. Maakuntaohjelman kaudella 2014–2017
valittujen innovaatiokärkien kehittämistä aktivoidaan erillisillä
teemaohjelmilla, mistä päättää maakunnan yhteistyöryhmä.
Lue lisää sivulta 13.
Pohjois-Savon maakuntasuunnitelma 2030
Strategiset valinnat = toimintalinjat
Väestö- ja työpaikkatavoitteet
Innovaatiokärjet = älykäs erikoistuminen
Pohjois-Savon maakuntaohjelma 2014–2017
TL 1 Aluetalouden uudistuminen TL 2 Työvoiman riittävyys ja osaaminenTL 3 Hyvinvointipalvelut ja hyvinvointi TL 4 Kestävä aluerakenne ja saavutettavuus
Arvio tavoitteiden toteutumisesta ja seurantaindikaattorit
8
Sisäinen paine
• Niukkeneva työvoiman tarjonta• Vanheneva ikärakenne• Julkisen talouden kestävyysvaje
Ulkoiset paineet
• Kansainvälinen kilpailu• EU:n taloudellinen epävakaus• Suhdannejaksot• Kustannus- ja osaamispaineet• Keskittyvä ja hidastuva kasvu• Talouden rakennemuutokset• Energia- ja raaka-aineet• Ilmastonmuutos
Maakuntasuunnitelmanja maakuntaohjelmantoimintalinjat
Hyvinvointi-palvelut
ja hyvinvointi
TL 3
Työvoiman riittävyys ja osaaminen
TL 2
Aluetaloudenuudistuminen
TL 1
Kestävä aluerakenne ja saavutettavuus TL 4
Kuva: Mauri Leivo
POHJOIS-SAVON MAAKUNTASUUNNITELMA VUOTEEN 2030
9
Toimintalinja 1 Pohjois-Savoon, Suomeen ja koko Eu-
rooppaan kohdistuvat ulkoiset paineet pakottavat talouden
jatkuvaan uudistamiseen innovoinnin, osaamiskeskittymien
ja tuottavuuden avulla. Tällaisia paineita ovat mm. koveneva
kustannus- ja innovaatiokilpailu, uusien osaamiskeskusten ja
kasvualueiden nousu, uusien teknologioiden ja liiketoimin-
tatapojen käyttöönotto sekä suhdannevaihteluiden kiihdyt-
tämät ja markkinoiden kysynnän aiheuttamat rakenteelliset
muutokset. Suomi on kymmenen vuoden ajan menettänyt
asemaansa metsä- ja elektroniikkateollisuudessa ja myös
suomalaisen puuraaka-aineen kilpailukyky kemiallisessa
metsäteollisuudessa on uhattuna.
Globaalit muutokset tarjoavat myös mahdollisuuksia uu-
teen liiketoimintaan ja pohjoissavolaisen osaamisen ja raa-
ka-aineiden hyödyntämiseen. Tällaisia mahdollisuuksia ovat
esimerkiksi ilmaston muutoksen torjunta ja vesiteknologia,
uudet puuhun perustuvat biopohjaiset raaka-aineet ja bioe-
nergia sekä elintarvikkeet, uudet lääkkeet ja hoitoteknologiat.
Teknologiateollisuudesta on noussut vastavirtastrategia
osoituksena siitä, että valmistavassa teollisuudessa ja sen
palveluissa voidaan oikeilla toimintatavoilla ja osaamisella
pärjätä myös Kauko-Idän kilpailun kanssa. Teollisuuden kil-
pailukykyä nostetaan tuottavuutta lisäämällä sekä uusia tuot-
teita, palveluja ja tuotantomenetelmiä nopeasti innovoimalla.
Toimintalinjat 2 ja 3 Sisäiset paineet Pohjois-Savos-
sa, kuten koko Itä-Suomessa, kohdistuvat työvoiman mää-
rään ja osaamiseen, koulutusresurssien riittävyyteen sekä
ihmisten nyt puutteellisen hyvinvoinnin ja terveyden tason
nostamiseen ja hyvinvointipalvelujen kykyyn vastata väes-
tön ikääntymisen myötä kasvaviin määrällisiin ja laadullisiin
tarpeisiin. Tulevina vuosina työikäisten määrä tulee vähene-
mään pohjoissavolaisen väestön ikärakenteen vuoksi. Vä-
henemisen lisäksi työikäisten joukko painottuu aikaisempaa
enemmän vanhempiin ikäluokkiin. Työvoiman tarjontaa on
monin tavoin lisättävä, mm. työperusteisellä maahanmuu-
tolla. Yksi tärkeimmistä keinoista on väestön hyvinvoinnin
ja terveyden parantaminen. Hyvinvoinnin nosto on tärkeä
osa työvoiman riittävyyden turvaamisessa. Pohjois-Savossa
työhön osallistuvuus on keskimääräistä alhaisempi. Tärkeä
keino on lisätä kaiken ikäisen työvoiman osaamista ja saada
kaikki nuoret opiskelemaan ja työhön.
Maakuntasuunnitelman toimintalinjat
Toimintalinjat
Pohjois-Savon maakuntavaltuusto hyväksyi syksyllä 2009
maakuntasuunnitelman toimintalinjoiksi :
1. Aluetalouden uudistuminen
2. Työvoiman riittävyys ja osaaminen
3. Hyvinvointipalvelut ja hyvinvointi
4. Toimiva ja taloudellinen palvelu- ja
kuntarakenne sekä saavutettavuus
10
Toimintalinja 4 Aluerakenne ja saavutettavuus vaikut-
tavat maakunnan vetovoimaan, siihen missä yritykset saavat
hyvät perusedellytykset toiminnalleen ja miten väestö sijoit-
tuu ja muuttaa. Yritykset ja työntekijät tarvitsevat nopeaa ja
joustavaa saavutettavuutta liikenteessä ja tietoliikenteessä.
Liikenteellistä saavutettavuutta parantavat Savon radan kun-
nostus ja nopeutus, maakunnan pitkittäis- ja poikittaistieyh-
teydet (VT5 ja VT9), kilpailun säilyttäminen lentoliikenteessä
sekä logististen kustannusten alentaminen. Maito- ja metsä-
talouden sekä matkailun tarvitsemat tieyhteydet ovat maa-
seudun kehitykselle merkittäviä.
Maakunnan ulkoisen saavutettavuuden hoitaminen edellyt-
tää usean maakunnan keskinäistä yhteistyötä, työssäkäyn-
tialueiden saavutettavuus riippuu enemmän maakunnan ja
kuntaryhmien ratkaisuista. Energian kallistuessa ja ilmaston
muutosta torjuttaessa sellainen aluerakenne on vetovoimai-
nen, missä yritysten, asukkaiden ja palvelujen hakijoiden on
tehokasta liikkua ja joukkoliikenne on palvelukykyinen. Ener-
giatehokas ja hyvin saavutettavissa oleva aluerakenne ei vä-
hennä viihtyisän asuinympäristön merkitystä.
Kaikkia toimintalinjoja koskettavia tavoitteita ovat Kuopion
kasvu ja onnistuminen maakunnan t&k:n ja väestön veturina,
maakunnan kansainvälistyminen sekä Itä-Suomen kyky puo-
lustaa aluekehityksessä tarvittavia resursseja. Maakunnan
kehittämistavoitteilla edistetään laajasti kestävää kehitystä.
Pohjois-Savon uusi väestötavoite vuoteen 2030 on
250 000 asukasta. Edellisen maakuntaohjelman tavoite vuo-
delta 2009 oli 248 000 asukasta. Tavoitetasoa on nostettu,
koska tällä hetkellä maakunta on aikaisemmalla tavoiteuralla
ja Kuopion kaupungin viime vuosien väestönkasvu on yltänyt
tavoitetason ylätasolle. Maakunnan väestömäärä kääntyi
hitaaseen kasvuun vuonna 2011. Mikäli Kuopio säilyttää saa-
vuttamansa kasvutason noin 1000 asukasta vuodessa ja muu
maakunta yltää Tilastokeskuksen ennusteen tasolle, toteutuu
250 000 asukkaan määrä vuonna 2030. Tavoite on kuitenkin
kunnianhimoinen, kaikkien keskusten ulkopuolisenkin kuntien
muuttoliikkeen tulee olla tasapainossa vuoden 2020 jälkeen.
Keskiura vastaa Tilastokeskuksen uuden väestöennusteen
246 000 asukkaan tasoa. Katastrofiuraksi on nimetty epäon-
nistuminen tavoitellussa kehittämisessä ja aluetaloudessa.
Tästä seurauksena olisi 240 000 asukkaan määrä maakun-
nassa.
Pohjois-Savon maakuntaohjelman tavoiteuran toteutuminen
edellyttää talouden rakenteiden uudistumista. Maakunnan
teollisuuden avaintoimialojen tulee kehittää kilpailukykyä, jot-
ta tavoitteiksi asetetut työpaikkatavoitteet saavutetaan. Tek-
nologiateollisuuden vuoden 2030 tavoite 5 200 työpaikkaa
on vain 200 alhaisempi kuin nykytaso. Muun teollisuuden
työpaikat tulisivat kasvamaan hieman. Alkutuotannon työ-
paikkakehitys tulee heikkenemään valtakunnallisesti raken-
teellisen muutoksia kautta. Kokonaistyöpaikkatavoite vuodel-
le 2030 on 98 000 työpaikkaa, joka vastaa lähes nykytasoa.
Sosiaali- ja terveyspalveluiden volyymi kasvaa palveluiden
Väestö- ja työpaikkatavoitteet
POHJOIS-SAVON MAAKUNTASUUNNITELMA VUOTEEN 2030
11
rahoituskyvyn mukaisesti. Kyseinen työpaikkamäärä edellyt-
tää noin 250 000 väestömäärää, joka on asetettu tavoitteeksi.
Valmisteltava kaupan kaavalla tuetaan kaupan kasvun tavoit-
teita.
Ikärakenteesta johtuva kuolleisuus tulee säilymään korkealla
tasolla, joten väestötavoitteen saavuttaminen edellyttää noin
500 henkilön muuttovoittoa koko maakunnassa vuosittain
vuoteen 2030. Yli puolet tästä muuttovoitosta olisi maahan-
muuttoa, mutta myös maan sisäisen muuttoliikkeen tulee
olla muuttovoittoista.
Tavoiteuralla työvoimaa olisi käytettävissä noin 103 000 hen-
keä, mikä on noin 7 000 vähemmän kuin vuonna 2012. Työvoi-
maosuuden nousee samalla 74 %:iin. Tavoiteurassa oleva 500
asukkaan vuotuinen muuttovoitto ei yksin riitä nostamaan
työvoiman tarjontaa riittävän suureksi. Työvoiman tarjontaa
on nostettu kaikissa ikäluokissa lähelle Pirkanmaan nykyistä
tasoa. Tämä lisää työvoiman tarjontaa Pohjois-Savossa noin
6 000 hengellä. Työttömyysaste laskee tavoiteuralla alle puo-
leen nykyisestä 12 %:sta, jolloin työllisyysaste nousisi 71,1 %:iin.
Tavoiteuran väestömäärä muut talouden luvut pitäisivät talo-
udellisen huoltosuhteen varsin siedettävällä nykytasolla, eli
1,6 huollettavaa jokaista työllistä kohti.
Maakuntaohjelman keskiura on varsin lähellä tavoiteuraa.
Keskiuralle asetettujen tavoitteiden toteutuminen ei olisi vielä
maakunnan taloudelle ja elinvoimalle katastrofi. Keskiurassa
työpaikkoja olisi 94 600 eli noin 3 000 nykyistä vähemmän.
Suurin muutos suhteessa tavoiteuran työpaikkoihin olisi
teknologiateollisuudessa, rakentamisessa ja kaupassa, sillä
keskiuralla em. toimialat menettäisivät 700–800 työpaikkaa.
Keskiuran väestötavoitteena on 246 000 asukasta. Kyseinen
väestömäärä on lähellä tilastokeskuksen ennustetta.
Tilastokeskuksen ennusteessa kaikki Pohjois-Savon kunnat
muuttuisivat muuttovoittoisiksi vuoteen 2030 mennessä.
Keskiuralla muuttovoitoksi vuositasolla on asetettu 300 hen-
keä, mikä muodostuu pelkästään maahanmuutosta. Keskiu-
ran toteutumisessa säilytetään nykyiset rakenteet ja alueella
on heikko riskinottokyky. Lisäksi talouden uudistuminen on-
nistuu vain osittainen eivätkä työmarkkinat toimi tehokkaasti.
Palvelut eivät vastaa kysyntää ja ne ovat keskittyneet.
Katastrofiuran toteutuminen ajaisi maakunnan vakavaan krii-
siin ja pysähtyneisyyden tilaan. Työpaikat romahtaisivat noin
87 000:een ja talouden uudistuminen epäonnistuu. Perus-
20302020201020001990
260 000
255 000
245 000
240 000
Uusi väestötavoite
Väestötavoite 2009
Tilastokeskuksen ennuste (keskiura)
Katastrofiura
250 000
Pohjois-Savon väestötavoitteet vuoteen 2030
2013
12
tuotanto on menettänyt kilpailukykynsä ja tuotanto siirtynyt
ulkomaille. Maakuntaa vaivaa yhtä aikaa työttömyys ja työ-
voimapula. Lisäksi palvelujärjestelmä on kriisissä, hyvinvoin-
tierot kasvavat ja hyvinvointi heikkenee. Kuntien toimintakyky
ja alueen vetovoima on heikko sekä väestökato olisi runsasta.
Väestömäärä olisi laskenut 240 000:een. Tämänkin väestö-
määrän saavuttaminen edellyttää pientä muuttovoittoa, koska
väestön ikärakenne johtaa luontaiseen väestön vähenemi-
seen. Maakunnan kehittämistavoitteissa on onnistuttava.
Maakunnan väestötavoitteiden toteutumista on verrattu ke-
hittämisstrategian onnistumiseen (ks. sivulla 44).
Alkutuotanto
Metsäteollisuus
Teknologiateollisuus
Muu teollinen toiminta
Rakentaminen ja rakennusaineteollisuus
Kauppa ja majoitus
Liik.+rah.+liike-el.palv.
Julkiset palvelut
Muut
Työpaikat yhteensä
7280 6300 5600 -23 6200 5300 -27 5800 4900 -33
2699 2370 2100 -22 2370 2000 -26 2050 1800 -33
5434 5310 5200 -4 5200 4700 -14 4650 3750 -31
5560 5720 5700 3 5620 5500 -1 5150 4410 -21
7007 6760 6700 -4 6610 6300 -10 5850 4900 -30
13 697 13 900 1400 2 13 400 12 900 -6 12 600 11 500 -16
11 206 11 200 11 300 1 11 150 11 200 0 11 050 10 950 -2
37 458 38 730 39 900 7 38 430 39 200 5 37 300 37 200 -1
7240 7410 7500 4 7410 7500 4 7290 7190 -1
97 581 97 700 98 000 0 96 390 94 600 -3 91 740 86 600 -11
2010 2020 2030 ero% 2010 2020 2030 ero% 2010 2030 2020 ero% 2010
Tavoiteura Keskiura KatastrofiuraToteuma
Muuttoero kes uosi (ml.siirtolaisuus)
Maassamuuttoero keskim./vuosi
Nettosiirtolaisuus keskim./vuosi
Syntyneet-kuolleet keskim./vuosi
Väestö 31.12. (henkeä)
Työvoima (henkeä)
Työvoimaosuus (% 15–64 -vuotiaista)
Työpaikat
Työttömät (henkeä)
Työttömyysaste (%)
Työllisyysaste (työlliset % 15–64 -vuotiaista)
Taloudellinen huoltosuhde (työvoiman
ulkopuolella olevat ja työttömät/työlliset)
-1401 -595 -189 500 475 500 300 300 55 60
-1496 -720 -502 -51 175 200 0 0 -145 -140
95 125 313 551 300 300 300 300 200 200
15 -156 -250 -362 -285 -512 -327 -583 -389 -674
253 759 250 064 247 943 248 233 249 353 250 003 248 027 246 030 245 217 239 976
114 862 112 537 112 354 110 531 * 105 025 102 863 103 991 99 795 101 430 93 183
68,7 68,6 69,5 69,4 * 71,1 74,0 70,7 73,0 69,7 70,1
94 359 96 138 97 581 96 409 * 97 700 98 000 96 390 94 600 91 740 86 600
19 475 15 230 13 777 12 360 7325 4863 7601 5195 9690 6583
17,0 13,5 12,3 10,7 7,0 4,7 7,3 5,2 9,6 7,1
57,1 59,5 61,3 61,4 * 66,6 71,1 66,1 69,8 63,6 65,7
1,7 1,6 1,5 1,5 1,6 1,6 1,6 1,6 1,7 1,8
2000 2005 2010 2012 2020 2030 2020 2030 2020 2030
Tavoiteura Keskiura KatastrofiuraToteuma
* arvio 2012
Pohjois-Savon väestötavoitteet vuoteen 2030
Pohjois-Savon työpaikkatavoitteet elinkeinoittain vuoteen 2030
POHJOIS-SAVON MAAKUNTASUUNNITELMA VUOTEEN 2030
13
Pohjois-Savossa on tunnistettu viisi ominaista inno-
voinnin aluetta, missä tieteen, teknologisen kehittämisen ja
osaamisen avulla voidaan edistää yritystoiminnan uusiu-
tumista ja kilpailukykyä. Nämä innovaatioresurssien koh-
dentamisalat ovat puunjalostus ja biojalostus, kone- ja
energiateknologia, elintarvikkeet, terveysklusteri sekä
veden ja ilman prosessit.
Maakunnan aluetalous on tällä hetkellä kone- ja energiate-
knologian, puunjalostuksen ja elintarviketuotannon varassa.
Näiden nykyisten vahvojen alojen pärjääminen on maakun-
nalle elintärkeää ja näiden alojen osaamiseen, uudistumiseen
ja työvoiman saatavuuteen panostetaan. Palvelujen ja raken-
tamisen toimintaedellytykset ovat suurelta osin seurausta
aluetalouden avainalojen ja viennin kehityksestä.
Terveysklusteri sekä veden ja ilman prosessit ovat uusia nou-
sevia aloja, joita kehittämällä Pohjois-Savo haluaa myös riskiä
ottamalla nostaa uusia kasvualoja.
Kuviossa (yllä) esitetään viisi innovaatiokärkeä ja niiden tär-
keimmät kehittämistavoitteet sekä kuvitteellinen arvio tavoit-
teiden toteutumisen aikahorisontista.
Koneteknologia
Kone- ja energiateknologiateollisuus on kasvanut taloudel-
liselta merkitykseltään suurimmaksi teollisuuden alaksi
Pohjois-Savossa. Alan yritysten liikevaihto on ilman palvelu-
jen ostoa ja kerrannaisvaikutuksia 1,4 Mrd €.
Suomessa (mm. VATT) ja Euroopassa kone- ja konepajateol-
lisuus on tuomittu monissa arvioissa elektroniikkateollisuu-
den tavoin siirtymään halvempien tuotantokustannusten ja
kasvavien markkinoiden maihin.
Pohjois-Savon taloutta uudistavat innovaatiokärjet
innovaatiokärki kehittämistavoitteet
2020
Kone- ja energiateknologia
Tuottavuutta nostavat teknologiat,energiatehokkuus
Asiakaslähtöiset palvelukonseptit ja projektiosaaminen
PK-yritykset osana globaalia toimitusketjua
Tuoteinnovaatiot, yksilölliset tuotteet ja time to profit
Puun- ja biojalostusUusi puutiede, puun uudet käyttömuodot
Uudet puutuotteet, tuottavuus, puurakentaminen
Biopolttoaineet ja biojalostus
ElintarvikkeetMaitotalouden tuottavuus ja tuotantomäärän nostaminen
Terveyttä edistävät elintarvikkeet
TerveysklusteriTerveyden teknologia
Terveyden palvelukonseptit,palveluvienti
Terveyden edistäminen, ruokavalio
Innovatiiviset lääkkeet ja henkilökohtainen lääketiede
Vesi ja ilmaEnergian tuotannon ja liikenteen hiukkaspäästöt
Kaivosten, teollisuuden ja maatalouden vesiprosessit ja suljetut kierrot
Vesiprosessien ja ilman teknologiakeskittymä
uude
t nou
seva
t ala
t
nyky
iset
vah
vat a
lat
2014
Nykyinen vahva ala
14Pohjois-Savossa koneteollisuuden kärkiyritykset näkevät jat-
kossakin hyviä menestys- ja kasvumahdollisuuksia, mikäli
yritysten perusresurssit (työvoima, infrastruktuuri ja yhteydet)
pidetään kunnossa ja yritykset itse parantavat jatkuvasti tuot-
tavuuttaan ja innovointia. Kyseistä uudistuvaa ja tuottavaa
tuotannon strategiaa nimitetään Pohjois-Savossa vastavir-
tastrategiaksi.
Vastavirtastrategian toteuttaminen tarvitsee työkaluja ja
toimintatapoja innovoinnin, tuottavuuden ja palvelun paran-
tamiseen. Valmistuksen tehokkuutta lisätään automaatiol-
la. Hitsausta, koneistusta, pinnoitusta ja kokoonpanoa pitää
automatisoida. Suunnittelun ja valmistusprosessien digitali-
sointi on automatisoinnin ja tehokkaan verkostossa tehtävän
suunnittelun ja valmistuksen edellytys. Tuotetiedon hallinta
(PDM), tehtaan ja toimitusverkon toiminnanohjauksen (ERP),
asiakastiedon hallinta (CRM) ja elinkaarihallinnan tietojärjes-
telmät (PLM) ovat edellytys tehokkaalle tuoteräätälöinnille,
konseptoinnille ja palveluliiketoiminnalle. Yhä suurempi osa
konepajayritysten liikevaihdosta ja tuloksesta saadaan asi-
akkaille tarjotuista palveluista (palveluliiketoiminta), koulutuk-
sesta ja laitteiden huollosta.
Tehokkaasti reagoiva palveluliiketoiminta auttaa myös no-
peuttamaan tuote- ja palveluinnovointia, mihin tulee kytkeä
mukaan tuotantoprosessien kehittäminen. Tulevaisuus tuo
tullessaan yllätyksiä. Yksi alue, mistä niitä voi ehkä odottaa
ovat uudet pikavalmistusteknologiat.
Pohjois-Savosta puuttuu yliopiston tekninen tiedekunta, mut-
ta se ei ole este edellä kuvatussa kehittämisessä. Oheisessa
kuviossa esitellään eri organisaatioiden osaamista, minkä
varassa yritysten kehittämishankkeet ja teknologian siirto
voidaan toteuttaa. Kehittämistyön veturi ja verkostojen koor-
dinaattori on Savonia ammattikorkeakoulu, minkä lisäksi se
erikoistuu hitsausautomaatioon ja digitaaliseen tuotantoon.
Savonian ympärillä on erikoistunutta osaamista ja tutkimusta
useista yliopistoista ja toisista ammattikorkeakouluista. Osa
tietokanavista on kansainvälistä yhteistyötä. Ammatilliset op-
pilaitokset ja alueelliset kehittämisyhtiöt ovat mukana yritys-
ten kehittämishankkeissa.
Energiateknologia
Varkaudessa toimii kaksi maailman kolmesta johtavas-
ta polttoon perustuvasta energialaitosten valmistajista.
Energiateknologian osuus viennistä on merkittävä. Viimeis-
ten vuosikymmenten aikana teknologia on laajentunut maa-
lämpöön, jätteenpolttoon, biokaasuun ja akkuteknologiaan.
Nykyinen vahva ala
Koneteollisuuden kehittämisen resurssit Pohjois-Savossa
POHJOIS-SAVON MAAKUNTASUUNNITELMA VUOTEEN 2030
15Kärkiyritykset ovat nykyisin keskittyneet suunnitteluun, mark-
kinointiin, projektitoimituksiin ja huoltoon. Ympärillä on val-
mistusta ja tukipalveluja tarjoavia yrityksiä. Valmistuksesta
yhä suurempi osa on siirtynyt kasvavien energiamarkkinoi-
den maihin, mm. Kauko-Itään.
Kärkiyritykset ovat kehittäneet teknologiaa biopohjaisten
energialähteiden polttoon. Energiamarkkinat ovat jälleen
epäselvän tulevaisuuden edessä uusien löydettyjen ener-
giavarojen ja erilaisen uusiutuvan energian sekä monissa
maissa halvan kivihiilen, maakaasun ja ydinvoiman kilpailles-
sa keskenään. Kuitenkin Suomen kaltaisessa runsaiden bio-
energiavarojen maassa uusiutuvalla bioenergialla uskotaan
olevan kasvava kysyntä.
Pohjois-Savo on hyvä kehitysympäristö energiatekniikalle
ja bioenergialle. Energiatekniikassa kärkiyritykset ovat tek-
nologian vetureita ja ne käyttävät maailman johtavia tutki-
muslaitoksia kumppaneinaan. Pohjois-Savossa on osaamista
palamisen hiukkas- ja ympäristövaikutusten tutkimuksessa,
materiaaleissa ja korroosiossa, mittaus- ja säätötekniikassa,
automaation kehittämisessä sekä konesuunnittelussa ja ko-
nepajatyössä.
Savonia ammattikorkeakoulu kouluttaa energiatekniikan
energiainsinöörejä sekä kone-, laite- ja automaatiosuun-
nittelijoita. Näiden alojen yritysten kasvua ja markkinoiden
monipuolistumista tulee edistää. Varkaudessa rakennetaan
energia-alan tutkimuslaboratoriota Savonian yhteyteen ja
mukana toiminnassa ovat Lappeenrannan teknillinen yliopis-
to (LUT), UEF ja Navitas Kehitys Oy sekä yritykset. Leppävirralle
rakennettava, jätteitä polttava ekovoimalaitos on myös teolli-
sen mittaluokan tutkimusympäristö.
Puunjalostus ja biojalostus
Mekaanisen puunjalostuksen ja sellun ja paperin liike-
vaihtotasot vaihtelevat vuosittain melko paljon suh-
danteiden mukaan. Vuonna 2010 Pohjois-Savossa saha- ja
puusepäntuotteiden liikevaihtotaso ylitti kemiallisen puun-
jalostuksen tason. Euroopassa tämä muutos tapahtui jo ai-
kaisemmin. Vuonna 2012 sahatavaran, puutuotteiden ja puu-
sepäntuotteiden liikevaihto oli Pohjois-Savossa 530 M€ ja
sellun ja paperin 381 M€.
Mekaaninen puunjalostus on kyennyt löytämään uusia mark-
kinoita ja kehittämään myös uusia tuotteita sekä nostamaan
jalostusastetta. Sekä kemiallinen että mekaaninen puunjalos-
tus voivat tarjota hyvän kasvualustan myös puupohjaiselle
Nykyinen vahva ala
Energia-alan kehittämisen resurssit Pohjois-Savossa
16biojalostukselle. Puuta Pohjois-Savon metsissä riittää, hak-
kuumahdollisuuksista ja puun uusista käyttömahdollisuuk-
sista käytetään vain osa. Metsien kestävä kasvu huomioiden
ainespuun hakkuita voidaan Pohjois-Savossa lisätä 38 % ja
energiapuun korjuuta 163 %.
Biojalostus tarkoittaa useita uusia mahdollisuuksia hyö-
dyntää bioraaka-aineita, joista ehkä merkittävin on puu.
Pyrolyysillä voidaan tuottaa nopeassa korkean lämpötilan
prosessissa energiaöljyä. Hitaassa ja säädetyssä alhaisen
lämpötilan pyrolyysiprosessissa haetaan lukuisia puun mo-
lekyylejä. Niistä voidaan tehdä useita tuotteita, kuten pinnoit-
teita, lääkeaineita, torjunta-aineita ja myrkkyjä ja elintarvik-
keiden lisäaineita. Pyrolyysissä saadaan samalla hiiltä, mitä
voidaan käyttää sellaisenaan tai jalostaa esimerkiksi kaasut-
tamalla synteesikaasuksi. Kolmas pyrolyysin tuote on kaasu,
mitä voidaan käyttää mm. lämmön tuotannossa. Yksi mah-
dollinen biojalostamo on sellutehdas, mikä voidaan muuttaa
valmistamaan sellun sijaan myös muita tuotteita.
Biojalostuksen ja uusien biotuotteiden kehittäminen on vuo-
sien mittainen, monitieteinen projekti. Ilmeisesti ensimmäisiä
tuotteita (polttoaineet ja pinnoitteet) voidaan odottaa parin
vuoden kuluttua. Yksi mahdollinen tapa edetä biojalostuksen
kehittämisessä on käynnistää biojalostuksen kehittämis-
hankkeita kannattavissa puuta jalostavissa yrityksissä, missä
on tarjolla sopivaa raaka-ainetta ja kykyä kantaa taloudelli-
sesti useiden vuosien mittaisia kehittämishankkeita.
Itä-Suomen yliopiston (UEF) Kuopion toimipaikan eri fysiikan
ja kemian tutkimusalat antavat hyvän perustan puuhun poh-
jautuvien molekyylien tuotantotekniikoiden kehittämiseen.
Mikrobiologia, toksikologia, lääkekemia ja farmasia sekä
ravitsemustiede ovat hyödyllisiä tutkimusaloja, kun haetaan
biojalostuksella tuotetuille molekyyleille sovellusaloja.
Pohjois-Savon muilla tiedeyhteisöllä (THL, VTT, MTT, Metla ja
Savonia) on annettavaa biojalostuksen kehittämiselle. Yhteis-
työtä on tarve tehdä myös muiden yliopistojen kanssa.
Elintarvikkeet
Pohjois-Savo on Suomen vahvimpia maidontuotannon ja
maito-osaamisen alueita. Maidontuotantoon ja -jalostuk-
seen liittyvän osaamisen lisäksi maakunta on profiloitunut
Puunjalostuksen ja biojalostuksen kehittämisen resurssit Pohjois-Savossa
Nykyinen vahva ala
POHJOIS-SAVON MAAKUNTASUUNNITELMA VUOTEEN 2030
17marja- ja erikoiskasvituotantoon, juomien valmistukseen ja
melko uutena avauksena kalanjalostukseen. Pohjois-Savossa
elintarvikeklusterin kehittämisestä tukee monipuolinen kou-
lutus-, tutkimus- ja innovaatioverkosto.
Ammatilliset oppilaitokset tarjoat perustan vahvalle maa-
tilayrittäjyydelle ja tuotantoprosessien kehittämiselle. Ope-
tus- ja kehittämistoiminnassa korostetaan tuottavuuden
nostamista myös panostamalla eläinten terveyteen ja hyvin-
vointiin. Savonia-AMK vastaa kokonaisvaltaisesti maitoalan
kehittämisestä ja tarjoaa osaamista myös koko elintarvi-
keketjun kehittämiseen. Ympäristö- ja energiakysymykset
ja niiden kokonaisvaltainen hallinta ovat nousseet uusiksi
mahdollisuuksiksi. Edellä mainituissa asiakokonaisuuksissa
verkostoituminen ja tiivis yhteistyö MTT:n, VTT:n ja Itä-Suo-
men yliopiston (UEF) kanssa luo innovatiivisen toimintaym-
päristön.
Maidon valkuaisaineet, marjat, kasvikset ja kalat ovat terveel-
lisen ravinnon lähteitä. Niiden terveysvaikutuksista hyödyn-
netään vasta osa ja ravitsemus-, elintarvike- ja lääketieteen
tutkimuksella on vielä paljon annettavaa elintarvikkeiden
kehittämiseen.
UEF:n vahvuudet elintarvikepuolella liittyvät ravitsemustie-
teeseen ja elintarvikekehitykseen. UEF:n roolia alan kehit-
tämisessä tulee vahvistaa ja erityisesti tiivistää yhteistyötä
yritysten kanssa. Tämä koskee myös muita tutkimuslaitok-
sia. Elintarviketuotannossa ja -jalostuksessa veden käyttö
ja valumat vesistöihin ovat runsaita, mikä edellyttää eri tut-
kimuslaitosten (VTT, GTK, UEF, THL ja amk) vesiosaamisen ja
-teknologioiden hyödyntämistä. Tulevaisuudessa kasvava
merkitys elintarvikejalostuksen kilpailukyvyn nostosta tulee
eri alojen välisistä teknologia- ja osaamisvirroista. Niiden
avulla voidaan mm. tehostaa veden, energian ja ravinteiden
käyttöä, parantaa prosessien mittausta ja ohjausta, lisätä ter-
veysvaikutuksia ja ruokaturvallisuutta ja saada uusia ideoita
tuotekehitykseen.
Seudullisilla kehittämisyhtiöillä on omat profiilinsa alueiden
vahvojen elintarviketuotteiden ja jalostuksen kehittämisessä ja
osaamisen vahvistamisessa. Ylä-Savossa vahvuus on maidon-
tuotanto, Sisä-Savossa marjat ja Varkaudessa kalanjalostus.
Elintarviketeollisuuden kehittämisen resurssit Pohjois-Savossa
18
Terveysklusteri
Lääketiede on Kuopion vahvimpia tieteenaloja, jolla on tun-
nistettu profiili. Kuopion lääketieteen kansainväliset kär-
kialat ovat keskushermostotaudit, sydän- ja verisuonitaudit,
diabetes, syöpä sekä tuki- ja liikuntaelinten taudit. Alan tek-
nologian vahvuuksia ovat kuvantaminen, ihmisen mittaami-
nen ja terveydenhuollon informaatioteknologia. Yritystoimin-
nassa kasvuala on ollut tutkimus- ja lääkekehityspalvelujen
sekä lupaprosessien palvelujen myynti. Kuopio on vahva
myös ravitsemuksen terveysvaikutusten arvioinnissa ja ter-
veellisen ravitsemuksen ja elintarvikkeiden kehittämisessä.
Näillä aloilla hoitojen ja lääkkeiden sekä terveysvaikutteisten
ja turvallisten elintarvikkeiden maailmanmarkkinat kasvavat
nopeasti.
Lisäksi Kuopiossa tehdään merkittävää ympäristön terveys-
vaikutusten arviointi- ja torjuntatyötä. Ympäristöterveyson-
gelmien havaitsemiseen ja torjumiseen tähtäävät laitteistot ja
menetelmät on maailmanlaajuisesti kasvava ala.
Terveysklusterissa Kuopiossa on koko lääkealan tutkimus- ja
kehitysketju: lääketieteen ja farmasian perusopetus, hoito-
teknologia, hoitotiede, biotieteet, geeniteknologia ja kemia,
lääketutkimus, eläinkokeet, hoitokokeet yliopistollisessa sai-
raalassa, lääketuotanto myös biolääkkeiden vaatimissa puh-
dastiloissa sekä lääkevalvonnan ja lupien viranomaistoimet
ja terveydenhuollon vaikuttavuuden tutkimus.
Terveysklusteri ja sen kehitysresursseja Kuopiossa kuvataan
oheisessa kuviossa. Esitettyjen resurssien lisäksi osaamista
haetaan lukuisista kotimaisista ja ulkomaisista tutkimusyhte-
yksistä ja -hankkeista.
Vesi ja ilma
Pohjois-Savossa, pääosin Kuopiossa, on monipuolinen, mo-
nitieteinen ja usean organisaation ja yritysten muodos-
tama vesiosaamisen ja ilmaosaamisen keskittymä. Vesi- ja
ilmaosaamisessa keskitytään prosessien riskienhallintaan,
tehokkuuteen ja puhtauden kehittämiseen, ympäristöturval-
lisuuteen ja ihmiseen kohdistuviin terveysvaikutuksiin.
Ilmansuojelun kriittisimmät kohteet ovat nopeasti teollistuvat
maat sekä kasvavan energiantuotannon ja liikenteen pääs-
Uusinouseva ala
Terveysklusterin kehittämisen resurssit Pohjois-Savossa
Uusinouseva ala
POHJOIS-SAVON MAAKUNTASUUNNITELMA VUOTEEN 2030
19
töjen hallinta. Vesiteknologian tarve kasvaa niin Suomessa
kuin globaalisti. Teollisuudessa suljettu vesikierto tulee li-
sääntymään, mikä vaatii uusia vesiprosesseja. Ajankohtainen
ongelma ovat kaivosvedet ja mineraalien jalostuksen vedet.
Teollisuuden tarpeiden lisäksi maailma on ajautumassa pu-
laan puhtaasta juomavedestä. Oheisessa kuviossa esitetään
vesialan osaajat Kuopiossa.
Vesialan perinteiset vahvuudet ovat vesihygieninen turval-
lisuus eli vesimikrobiologia (THL ja UEF), vesikemia (UEF),
pohjavesi- ja kaivosvesiosaaminen (GTK) ja vedenpuhdistus-
tekniikat ja sekä monitorointiosaaminen (Savonia). Puutteena
vesialalla on edelleen vedenjakelun reaaliaikaisen mittauk-
sen kehittymättömyys. Tähän haetaan Kuopiossa ratkaisuja
uutta mittaus- ja analyysitekniikkaa kehittämällä sekä yhdis-
Ilmaosaamisen kehittämisen resurssit Pohjois-Savossa
Vesialan kehittämisen resurssit Pohjois-Savossa
20
telemällä teollisuudessa käytettäviä sovelluksia vesialan tar-
peisiin. Kuopiolla on vahva osaamispohja yleisen vesiturvalli-
suuden parantamisessa.
Kuopion erityinen vesialan vahvuus on mineraalialan vesi-
osaaminen eli mineraalien louhinnan ja jalostuksen vesi- ja
ympäristöriskien tutkimus sekä ymmärrys mineraalien liu-
kenemisesta luonnonvesiin. Kaivosten ympäristöturvallisuus,
prosessikierto ja vedenpuhdistusteknologiat ovat vesitekno-
logian kehittämisen ydinalueet.
Monitieteinen tiedeyhteisö tarjoaa uusia mahdollisuuksia
sekä analyysi-, mittaus- että puhdistustekniikan kehittämi-
seen. Mittaamisessa, mallintamisessa, prosessien säädössä
ja puhdistustekniikoissa on mahdollista päästä suuriin harp-
pauksiin uusien menetelmien avulla. Lisäksi kemiantutkimuk-
sen alalta (vesikemia ja farmasian tutkimuksen sivutuotteena
syntyneet uudet vedenpuhdistuskemikaalit yms.) on löydettä-
vissä uusia sovelluksia mm. raskasmetallien parempaan hal-
lintaan teollisuudessa, erityisesti kaivosten vesipäästöissä.
Kuopiossa sijaitsevalla GTK:n Itä-Suomen yksiköllä on vastuu
ympäristö- ja vesikysymyksistä GTK:ssa (kaivosympäristö-
tutkimusryhmä), mitä yksikön alainen Outokummun MINTEK
kaivos- ja mineraalilaboratorio tukee. Itä-Suomen yliopisto
panostaa lisää vesialan biokemialliseen tutkimukseen ja yh-
dessä THL:n kanssa sillä on vahva pohja arvioida myös ve-
teen liittyviä terveys- ja ympäristöriskejä. Lisäksi yliopistolla
aloittaa vuoden 2014 alusta uusi vesiprofessuuri, jonka aihe-
piirinä on vesikemian tutkimus mm. kaivosteollisuudessa.
Yliopiston farmasian laitoksen tutkimuksesta on löydet-
ty uusia avauksia kaivosvesien, erityisesti raskasmetallien
puhdistukseen tehokkailla uusilla vedenpuhdistuskemikaa-
leilla. Yliopiston fysiikan laitoksen ja VTT:n uudet mittaus- ja
mallintamismenetelmät, uudet kemikaalit sekä ammattikor-
keakoulun puhdistustekniikat ja valmius pilotoida uusia in-
novaatioita tulevat parantamaan vesiteknologiaa kaivos- ja
mineraalialalla, teollisuudessa sekä kunnallisissa vesi- ja
jätevesilaitoksissa. Mittaus- ja säätöteknologiaa kehitetään
myös yrityksissä kaupallisina tuotteina. Yksi mittaus- ja ku-
vantamistekniikan sovellusalue on vesi.
Vesitutkimuksessakin on useita laboratorioita, suurimpia
ovat ammattikorkeakoulun, GTK:n ja THL:n puhtaan veden ja
jäteveden laboratoriot sekä siirrettävät tutkimus- ja puhdis-
tuskontit, THL:n ja ylipiston mikrobiologian, kemian ja far-
masian laboratoriot, yritysten tutkimuspalvelulaboratoriot ja
MINTECin mineraalilaboratorio. Vesitutkimusta tekee näissä
yksiköissä jo nyt yli 40 tutkijaa ja asiantuntijaa ja määrä on
kasvussa.
Vastaavaa osaamiskeskittymää ei löydy muualta Suomesta ja
se antaakin alueen toimijoille ainutlaatuiset mahdollisuudet
kehittää uusia innovaatioita, uusia sovelluksia ja uutta yritys-
toimintaa vesialalle sekä kaivosturvallisuuteen. Osaamista
on mahdollista soveltaa lisäksi muillekin vesi-intensiivisille
teollisuuden aloille, kuten sellu- ja paperiteollisuuteen sekä
kemianteollisuuteen.
Ilmatutkimuksessa on vesitutkimuksen ja -teknologian kal-
tainen monitieteinen toimintaympäristö Kuopiossa: Itä-Suo-
men yliopiston monet tieteenalat, Ilmatieteenlaitos, VTT, THL
ja yritykset. Tutkimuksessa keskitytään energiantuotannon
hiukkaspäästöihin, erityisalueena bioenergian ja uusien
energialähteiden päästöt sekä energiantuotannossa syn-
tyvien nanohiukkasten terveysvaikutusten tutkimukseen.
Ilman päästöjen terveysvaikutusten tutkimuksessa Kuopion
tutkimusryhmä on Suomen vahvin ja vahva myös kansainvä-
lisesti. THL:n sisäilmatutkimusryhmä on kosteusvaurioiden ja
niiden terveysvaikutusten tutkimuksessa Suomen vahvin ja
merkittävä myös kansainvälisesti.
Ilmatutkimuksen tieteellisesti vahvimmat alat ovat aerosoli- ja
pienhiukkastutkimus, ympäristötoksikologia, aerosolifysiikka,
ympäristöepidemiologia ja ympäristömikrobiologia. Ilmatut-
kimusta tekee Kuopiossa useita suurehkoja tutkimusryhmiä.
Tekesin rahoittamissa hankkeissa on mukana parikymmentä
yritystä. Tärkeä osa tutkimusta on energian- ja lämmöntuo-
tannon päästöjen sekä kosteusvauriorakennusten tutkimus
sekä terveysvaikutusten arviointi. Tutkijat ovat mukana mm.
polttoprosessinen kehittämisessä sekä ilmansuodatus- ja mi-
krobivaurioiden toteamistekniikoiden kehittämisessä.
POHJOIS-SAVON MAAKUNTASUUNNITELMA VUOTEEN 2030
24
Taloudenuudistuminen
• Metsäteollisuus, puun uusi käyttö ja biojalostus
• Kone- ja energiateollisuuteen kilpailukykyä tuottavuudella ja innovoinnilla
• Vahvistuva terveysklusteri• Elintarviketuotanto
Työvoiman riittävyysja osaaminen
• Työmarkkinoiden toimintaa tukeva koulutus• Kuopion alueen kasvu työvoiman
saatavuuden veturina• Työurien pidentäminen• Maakuntaan muuton edistäminen
• Elinkeinoelämän kansainvälistyminen• Mittaustekniikan sovellukset ja kehitysympäristöt• Vesi- ja kaivosturvallisuuden kehittämisympäristö
sekä ilmatutkimus
Hyvinvointipalvelutja hyvinvointi
• Elämäntavat ja kansansairausten ennaltaehkäisy
• Kuntien, yritysten ja yhdistysten kumppanuus palvelutuotannossa
• Sosiaali- ja terveyspalvelujen vahvat tuotantoalueet
Toimiva ja taloudellinen palvelu- ja kuntarakenne + saavutettavuus
• Vetovoimainen ja kestävä aluerakenne• Saavutettavuutta ja elinkeinoelämän
kilpailukykyä tukevat liikenneyhteydet• Liikennejärjestelmän toimivuus
Läpileikkaavat teemat
Pohjois-Savon kehittämisen painopisteetesitetään neljällä toimintalinjalla (TL)
POHJOIS-SAVON MAAKUNTAOHJELMA 2014–2017
25
Metsäteollisuus, biojalostus ja puun uusi käyttö
Mekaaninen puunjalostus
• Puurakentaminen, puutuotteiden käyttö ja
markkinointi pilot-alueiden avulla
• Kasvuyrittäjyys, uudet tuotteet, tuottavuus ja
vienti
• Puuenergian käytön lisääminen ja
kustannustehokkuus
• Puun saatavuus, harvennus ja energiapuu
• Luonnonvarakeskus (mm. Metla) hyödyntäminen
Puualalla kehitetään mekaanista puunjalostusta, biopoltto-
aineiden tutkimusta ja tuotantoa sekä biojalostusta sekä
muuta puun uutta käyttöä. Puun uusien käyttömuotojen,
kuten biojalostuksen, kehittäminen perustuu suurelta osin
olemassa olevan teollisuuden kannattavan teollisuuden pää-
omiin ja sivutuotteiden raaka-aineisiin, mutta myös uutta yrit-
täjyyttä tarvitaan. Tuotannon uudistamiseen tarvitaan uusia
pääomia.
Mekaanisen puunjalostuksen kehittämishaasteita ovat uusi
kasvuyrittäjyys, uusien tuotteiden kehittäminen, tuottavuuden
nosto (mm. kone- ja osaamisinvestoinnit, yrityskohtainen ke-
hittäminen), tuotantomäärien lisääminen ja pääoman käytön
tehostaminen, viennin lisääminen sekä puutuotetekniikan
koulutusosaamisen nosto. Kehittämishaasteisiin vaikutetaan
yrityskohtaisella investointi- ja kehittämisrahoituksella. Tuot-
teiden ja tuotannon laadun kokonaisvaltainen parantaminen
on yritysten sisäinen kysymys. Rahoitus suunnataan pääosin
yritysten kehittämishankkeisiin.
Puulle on löydettävissä uusia tuotemahdollisuuksia mm. ra-
kentamisesta, puuelementeistä ja komposiiteista, sahateolli-
suudesta ja energiajakeista. Puun ekologisuus raaka-aineena
tulee hyödyntää. Puuta on mahdollista käsitellä puusta saa-
duilla uusilla biotuotteilla entistä kestävämmäksi ja helppo-
hoitoisemmaksi. Oppilaitokset ja tiedeyhteisöt osallistuvat
teknologian kehittämiseen. Kuopio suunnittelee puukerrosta-
lokorttelia uudelle Savilahden tiedeyritys-asuinalueelle. Pien-
puutalojen pilot-alueita voi tulla muitakin.
Sahojen toiminnassa yhdistetyn sähkön- ja lämmöntuotan-
non (CHP) merkitys kasvaa osana Suomen bioenergiaohjel-
maa. Puun jalostuksen sivutuotteille voi löytyä energian ohel-
la muitakin uusia käyttökohteita.
Metsätalouden kannattavuuden edellytyksenä on metsän-
hoidon oikea-aikaisuus ja liiketaloudellisen ajattelun ymmär-
täminen. Metsänhoito monipuolistuu, luonnonmukaisuus ja
energiapuun rooli lisääntyy. Nuoren puuston ensiharvennus-
ta (25-30 -vuotiaat puut) on tarve lisätä pelkästään metsän
kasvun turvaamiseksi, samalla saadaan merkittävästi lisää
energiapuuta ja myöhemmin parantuneen metsänkasvun
ansiosta lisää tukkeja.
Sahapuun vakaa saatavuus on varmistettava osapuolten yh-
teistyönä. Metsänomistajien, metsäkeskuksen, metsänhoito-
yhdistysten ja puuta ostavien yritysten on yhdessä varmistet-
tava puumarkkinoiden toiminta sekä tehtävä markkinoiden
toimivuutta parantavia esityksiä niin veropolitiikkaan kuin
kilpailun edistämiseen liittyen.
Metlan Suonenjoen yksikön osaamisalat ovat metsänuudis-
tamisen biologia ja teknologia sekä metsänhoidon teknolo-
gia ja logistiikka. Suonenjoen tutkimusasema kehittää mm.
uutta puun biojalostus- ja energiakäyttöä tukevaa metsän-
hoitoa. Metla tuottaa valtakunnallisesti maakuntatason tietoa
metsävaroista.
Metsäkeskus tuottaa tietoa maakunnan yksityismetsien hoi-
totarpeista ja hakkuumahdollisuuksista metsänomistajille ja
metsäalan toimijoille, kasvavassa määrin sähköisten palvelujen
kautta. Metsävaratieto parantaa puuraaka-aineen saatavuutta.
Talouden uudistuminen
Toimintalinja 1 TL1
26
Pohjois-Savossa ainespuuta on hakattu vuosina 2007–2011
keskimäärin 4,8 milj m3, kestävästi on hakattavissa 1,8 milj m3
enemmän (+ 38 %). Energiapuuta on samaan aikaan käytet-
ty 0,8 milj m3 vuodessa, kestävästi olisi käytettävissä 1,3 milj
m3 enemmän (+ 163 %). Metsiin kertynyt hakkuu- ja harven-
nusreservi huomioiden voitaisiin Metsäkeskuksen mukaan
metsäenergian käyttö Pohjois-Savossa moninkertaistaa (ja
metsähakkeen käyttö jopa kymmenkertaistaa). Myös puuta
jalostavilla tehtailla on käytettävissä tuotannossa syntyviä
sivuvirtoja.
Mahdollisuuksia bioenergian käytön lisäämiseen ainakin
puuraaka-aineen riittävyyden näkökulmasta on runsaasti.
Bioenergian ohella kasvaa hajautettu aluelämpö- ja kylmä-
tekniikka. Molemmissa voidaan hyödyntää maalämpöä ja
maakylmää.
Metsäenergian käytön lisääminen työllistää korjuu- ja kulje-
tusyrityksiä ja vähentää tuontienergian tarvetta. Puuenergian
kustannustehokkuutta ja saatavuutta lisätään kehittämällä
energiapuun korjuuketjuja yhdessä harvennuksen kanssa,
halpaa kuivausta, puukuormien energiamäärää ja urakoit-
sijoiden yhteenliittymiä, myös erillään selluteollisuudesta.
Puu-energian tärkeimmät lähteet ovat ensimmäiset harven-
nushakkuut, päätehakkuut, sahojen sivutuotteet ja kemialli-
sen metsäteollisuuden sivuvirrat.
Savon koulutuskuntayhtymälle tulee myöntää metsäkoneen
kuljettajan tutkinnonanto-oikeus, joka sisältyy kuntayhtymän
koulutuksen järjestämislupaan. Koulutusta annetaan Toivalan
kampuksella.
Suomessa metsäpolitiikka on pidettävä kansallisena politii-
kan alana eikä annettava siinä päätäntävaltaa ylikansallisille
toimielimille.
Biojalostus
• Biopolttoainetuotannon lisääminen
• Uudet biotuotteet ja bioöljyn jatkojalostus
(pinnoitteet, lisäaineet elintarvikkeisiin,
lääkeaihiot, biomateriaalit, torjunta-aineet jne.)
• Biojalostuksen t&k:n markkinalähtöinen
lisääminen
• Maatilojen biokaasu- ja muu energiayrittäjyys
laitoskeskittymillä
Puusta voidaan erottaa suuri määrä erilaisia molekyylejä,
joista osa on erittäin vaikeaa ja kallista tuottaa synteettisellä
kemialla. Puun molekyyleille on löydettävissä käyttökohteita
energian lisäksi esimerkiksi pinnoituksesta, torjunta-aineista,
elintarvikkeiden lisäaineista, lääkeaineista ja vedenpuhdis-
tuksesta. Biojalostuksessa tarvitaan monitieteistä osaamis-
ta. Kuopion tiedeyhteisöt tarjoavat monipuolisen osaamisen
biojalostuksen kehittämiseen. Eri pyrolyysitekniikoilla ja
kaasutuksella tuotettuja yhdisteitä erotellaan ja niiden omi-
naisuuksia määritellään suhteessa asetettuihin tarpeisiin (ka-
rakterisointi). Erilaisissa käyttötarpeissa toivottujen molekyy-
lien löytyminen ja ominaisuuksien tutkiminen sekä erityisesti
käytön hyväksyttävyyden saaminen vie eripituisia aikoja. Pi-
simmät ajat tarvitaan elintarvikkeissa ja lääkeaineissa.
Maatilojen lietteiden ja muiden jätteiden käyttö biokaasuksi,
lämmöksi ja sähköksi on yksi erityiskysymys, millä yritetään
ratkaista maatalouden ympäristön kuormitusta. Biokaasua
tutkitaan mm. Savoniassa yhteistyössä MTT:n Maaningan
yksikön biokaasulaitoksen kanssa.
Kone- ja energiateollisuuteen kilpailukykyä tuottavuudella ja innovoinnilla
Uudet teknologiset ja tuotannolliset menetelmät
• Tuottavuuden, innovatiivisuuden ja laadun nosto
= vastavirtastrategia ja usko menestymiseen
• Metalliteollisuuden osaamiskeskittymä:
automaatio, hitsaus, koneistus, pinnoitus,
digitaalinen valmistus, tuote- ja asiakastieto,
tuotantoverkoston hallinta
• Uudet tuotteet ja tuotekehityksen nopeuttaminen
• Materiaalitehokkuus ja energiatehokkaat
innovaatiot
• Palveluliiketoiminnan yrityskohtainen
kehittäminen: tuotteistaminen, moniosaajat sekä
tehdasta ja huoltoa palveleva yritysyhteistyö
Koneteollisuuden kansainvälisessä kilpailukyvyssä ratkai-
sevia tekijöitä ovat tuottavuus ja sen jatkuva korottami-
nen, jatkuva tuoteinnovointi sekä asiakkaiden tarpeita vas-
taava palveluliiketoiminta. Hyvä tuottavuus voi ratkaista sen,
kuinka paljon teknologiateollisuutta Suomessa jatkossa on ja
26
POHJOIS-SAVON MAAKUNTAOHJELMA 2014–2017
27
osaltaan myös sen, pärjätäänkö niukkenevalla työvoimalla.
Tähän kärkiyritykset uskovat ja kutsuvat tätä strategiaa vas-
tavirtastrategiaksi.
Alan teknisten asiantuntijoiden ja yritysten näkemysten mu-
kaan tuottavuutta voidaan huomattavasti korottaa kehittä-
mällä ja ottamalla käyttöön uutta tietotekniikkaa ja siihen
liitettyä valmistustekniikkaa. Nopea ja kustannustehokas
tuoteinnovointi parantaa samalla valmistettavuutta ja tuotan-
toprosesseja, mitkä yhdessä nopeuttavat uusien tuotteiden
kannattavuuden saavuttamista.
Teknologiateollisuuden tuottavuutta nostavien välineiden ke-
hittämiseen rakennetaan vahva osaamiskeskittymä. Ydinalat
ovat 1) teknologiateollisuuden kehittämisen koordinointi, 2) hit-
sausautomaatio, 3) pintakäsittely, 4) digitaalinen tuotanto, auto-
maatio, 5) toimitusverkon hallinta ja hajautettu T&K&I, 6) massa-
räätälöinti, 7) erp, 8) lean ja muut toiminnanohjausmenetelmät,
9) palveluliiketoiminnan ja elinkaarihallinnan kehittäminen.
Uusia digitaalisia, teknisiä ja organisatorisia työkaluja ke-
hitetään osaamiskeskittymän ja alan tuotantoverkostojen
kärkiyritysten ja niiden tuotantoverkostojen tarpeisiin. Uu-
det työvälineet otetaan käyttöön kärkiyritysten lisäksi niiden
tuotanto- ja palveluverkoissa. Ammattikorkeakoulu vastaa
tutkimusverkoston koordinoinnista ja yhteisten tavoitteiden
asettamisesta. Nopea tuotekehitys ja samanaikainen tuotan-
toprosessin kehittäminen (ns. time to profit) on keskeinen val-
mistavan teollisuuden kilpailutekijä.
Palveluliiketoiminnan perusta on hyvä tuotetieto ja asiakas-
tieto, niiden varaan voidaan rakentaa globaalisti toimivat jäl-
kimarkkinapalvelut. Palveluita kehitetään yritys- ja tuotekoh-
taisesti tuotebrändin omistajan vetämänä. Alihankkijoiden
rooli on palvella tehokkaasti kärkiyritystä ja sen palveluketjua.
Julkisten toimijoiden rooliksi on tunnistettu ainakin vaativaan
palveluun soveltuvien moniosaajien kouluttaminen tai kou-
luttamisessa mukana oleminen sekä valmistavaa tehdasta ja
sen huoltoa tukevan yritysyhteistyön kehittäminen.
Kehittämistyössä tähdätään tuottavuuden lisäksi ympäris-
töystävälliseen valmistukseen ja tuotteiden korkeaan laatuun
sekä tuotantoprosessien että valmistettavien koneiden ja lait-
teiden energiankulutuksen vähentämiseen ja hybridi-ratkai-
suihin. Energiatehokkuuden merkitys kilpailutekijänä kasvaa.
Sensoritekniikkaa hyödynnetään mm. liikkuvissa koneissa.
Osaamiskeskittymän ydin on Savonia-ammattikorkeakoulus-
sa, joka verkottuu yritysten, yliopistojen ja muiden korkeata-
soisten osaajien kanssa. Yritysten tarpeisiin luodaan yliopis-
tojen, ammattikorkeakoulun ja ammatillisen toisen asteen
yhteinen tutkimusohjelma. Se painottuu materiaali- ja pin-
noitustekniikkaan, digitaaliseen koneenrakennukseen ja pai-
nelaitteisiin. Laatu- ja innovaatiojohtamista kehitetään osana
insinööriopintoja ja taloustieteen perusopetusta. Ammatilliset
oppilaitokset osallistuvat käytännön kehittämishankkeisiin ja
yliopistot erityisesti tutkimukseen ja teknologian siirtoon. Sa-
vonia ja ammatilliset oppilaitokset suunnittelevat opetus- ja
kehitystyön ja konekannan kokoamista toiminnallisesti yh-
teen, tavoitetta kutsutaan koulutuskonepajaksi.
Yksi viime vuosien harvoista kasvuyrityshankkeista on li-
tium-ioni-akkutehdas Varkaudessa. Se on osa sähkö- ja bio-
energian kehittämisen kokonaisuutta. Akkutehdas on tätä
kirjoitettaessa vakavissa taloudellisissa vaikeuksissa. Akku-
teknologialle on haettava uusia sovelluskohteita ja kysynnän
mukaan kehitettävä sähköverkkojen ohjattavuutta ja hajau-
tettua energiantuotantoa.
Energiateknologia
• Projektiosaaminen ja painelaiteteknologia
• Pk-yritysten kasvu markkinointia vahvistamalla
• Aluelämpö- ja aluekylmätekniikka
• Uusiutuva energia ja jätteenpoltto
• Amk:n energiatekniikan koulutusohjelma ja
T&K-kehitysympäristö yhdessä LUTin ja UEF:n
kanssa
Energiateknologian kärkiyritysten osaamisaloja ovat kattila-
ja laitossuunnittelu, paineenalaiset laitteet, laitosautomaatio,
projektitoimitukset ja erilaisten polttoaineiden soveltuvuus
sekä korroosion kestävyys. Monet koneteollisuuden kehittä-
mistoimet ovat sovellettavissa myös energiateknologiassa.
Teknologiaosaaminen ohjelmisto-, elektroniikka- ja automaa-
tioyrityksissä ja konepajajoissa on vahvaa. Pk-yritysten kas-
vua ja markkinointia on erityisesti tarve vahvistaa tuotteis-
tuksen, kaupallistamisen ja markkinoinnin avulla.
Ammattikorkeakoulun Varkauden toimipaikassa on vuodesta
2010 alkaen koulutettu energiatekniikan insinöörejä. Yritykset
tarvitsevat jatkuvasti uusia energiainsinöörejä sekä kone- ja
tuotantotekniikan ja sähkötekniikan insinöörejä, jotta alue
säilyy yrityksille vetovoimaisena sijaintipaikkana. Energia-,
27
28
kone- ja ympäristötekniikan koulutuksen ja kehittämisen vä-
listä vuorovaikutusta tiivistetään.
Varkauden energiatekniikan koulutusalan vetovoima ei ole
riittävä. Vetovoimaa lisätään markkinoinnin ja yritysyhteis-
työn lisäksi energia-alan kehitys- ja tutkimuslaboratorion ke-
hittämisellä yhdessä UEF:n, LUTin ja Navitaksen kanssa. Labo-
ratorio mm. testaa jätteenpolton, pyrolyysiöljyn ja korroosion
torjunnan vaihtoehtoja ja tekee kehitysprojekteja pk-yritysten
kanssa. Laboratoriota on tuettu rakennemuutosrahoituksella.
Varkauden ja Leppävirran rajan lähelle rakennettava jätettä
polttava energialaitos tulee toimimaan myös jäte-energian
käytön tutkimusympäristönä.
Suomen tavoitteena on lisätä uusiutuvan bioenergian käyt-
töä. Pohjois-Savossa uusiutuvan energian osuus on nyt 38 %,
mutta koko Itä-Suomessa se on 56 %. Esimerkiksi Keski-Suo-
messa metsähaketta käytettiin vuonna 2012 lämpölaitoksissa
1.000.000 m3 vuodessa ja Pohjois-Savossa 440.000 m3. Koko
maassa metsän vuotuisesta kestävästä hakkuumahdolli-
suudesta hyödynnetään vain 74 % (kasvu vielä suurempi) ja
erityisesti vajausta on metsän kasvulle tärkeiden ensiharven-
nusten määrässä ja niistä saatavan puuenergian käytössä.
Sovellukset yritys-oppilaitosverkoissa
• Yritysverkostojen ja tuotantojärjestelmien
kehittäminen
• Oppilaitosten, korkeakoulujen, kehitys-
yhtiöiden ja yritysten kehitysympäristö
sekä koulutuskonepajat
• Digitaalisten verkostotyökalujen hyödyntäminen
Tuottavuuden nostamisen ensimmäinen vaihe on ottaa käyt-
töön teollisuuden kärkiyritysten vetämänä edellä kuvattuja
työkaluja. Tuottavuus nousee uudelle tasolle, kun nämä uudet
työkalut otetaan käyttöön koko tuotanto- ja palveluverkoissa.
Tuotantoverkostoon sovellettuna koko verkoston tuote- ja
tuotantosuunnittelun, tuotannon ja palvelun tehokkuus ja
tuottavuus kasvavat oleellisesti. Tämä vähentää ulkomaisen
halpakilpailun kielteisiä vaikutuksia myös alihankinnassa.
Yritysverkostojen kehittämisessä painotetaan digitaalisten
tuoteprosessien ja tuotannon tietojärjestelmien kehittämistä
amk:n vetämänä ja yhteistyössä yliopiston sekä ammatillisen
II-asteen kanssa. Matalan byrokratian verkostoja edistetään
päähankkijoiden vetämänä.
Tuotannon simulointipalvelujen oppimisympäristöjä kehite-
tään amk:ssa. Liiketalouden ja tekniikan yhteistyötä tiiviste-
tään. Teknologiateollisuuden kehittämisen osaamisverkostoa
kuvattiin aiemmin innovaatiokärkien esittelyn yhteydessä.
Vahvistuva terveysklusteri
Lääkekehitys
• Palveluliiketoiminnan kehittäminen
• T&K-ympäristöjen vahvistaminen
• Hoitoteknologian ja lääkkeiden kehitys
• Elintarvikealan sovellukset
• Bio-osaamisen uudet mahdollisuudet
Itä-Suomen yliopiston Kuopion kampuksen ympärille on
muodostunut merkittävä lääkealan ja terveyden osaamis-
keskittymä. Itä-Suomen yliopisto on Kuopiossa profiloitunut
terveys- ja luonnontieteisiin. Lääketutkimuksella on pitkät
perinteet, molekyylilääketiede, biotekniikka ja lääketutkimus
muodostavat vahvan monitieteisen tutkimuskeskittymän
yliopistossa. Tiedeyhteisö kattaa koko lääkekehityskaaren:
uusien lääkeaineiden kehittämisen, synteesin, formuloinnin,
kliiniset kokeet, toksisuuskokeet, laadunvarmistuksen ja lää-
kehoidon vaikuttavuuden arvioinnin.
Viime vuosina on nopeimmin kasvanut lääketutkimuksen,
lääkekehityksen, väestökokeiden, lääkelupien ym. palvelu-
tutkimus ja asiantuntijapalvelut. Kuopion lääkekehityksen
erikoistumisala on biolääkkeet. Perimän ohella lääkkeiden
yhteisvaikutukset ja potilaiden ikä vaikuttavat lääkkeiden
vaikutuksiin yksilötasolla ja antavat samalla mahdollisuuksia
aikaisempaa paremmin eri potilasryhmissä toimivien lääk-
keiden kehittämiseen. Iäkkäiden lääkehoidon optimointiin
keskitytään Geriatrisen lääkehoidon keskuksessa (Gerho).
Lääkealan kehittämisen painoalueet ovat 1) lääkekehitys,
erityisesti neurologia (muisti ja keskushermosto), sydäntaudit,
syöpätaudit ja diabetes – odotukset kohdistuvat varsinkin gee-
nihoitolääkkeisiin, 2) biolääkkeet ja geeniperimän perusteella
personoitu lääkehoito, 3) bio-osaamisen ja biojalostuksen
uudet mahdollisuudet sekä lääketieteen osaamisen sovel-
taminen elintarvikekehitykseen, 4) tutkimuspuitteiden vah-
vistaminen, 5) yritystoiminnan kehittäminen tutkimuksessa,
palveluliiketoiminnassa ja lääkevalmistuksessa.
28
POHJOIS-SAVON MAAKUNTAOHJELMA 2014–2017
29
Kuopiossa toimii useita lääkealan organisaatiota. Valtakun-
nallisen lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimean
perustamisen myötä toiminta kattaa myös kaikki lääkevalvon-
nan osa-alueet, mukaan lukien lääkehoidon vaikuttavuuden
arvioinnin.
Monipuolista lääkealan toimintaympäristöä ml. viranomais-
toiminnot käytetään hyväksi lääkealan volyymin lisäämisessä.
Viranomaisvalvontaa ja -yhteistyötä käytetään mm. lääketur-
vallisuuden ja lääkkeiden vaikuttavuuden kehittämisessä.
KYS:ssa ja yliopistossa tehdään vuosittain kymmeniä lääke-
tutkimuksia faasi 1-3. kokeissa sekä suomalaisten että ulko-
maisten lääkeyritysten (Eurooppa ja USA) ja tutkimusryhmien
kanssa. Yksi kasvava mahdollisuus on yhteistyö ja tutkimus-
palvelujen myynti tukemaan venäläistä lääkekehitystä, lääke-
huoltoa ja lääkkeiden valmistusta.
Lääkekehitykseen sisältyy omat riskinsä, tuotekehitys vaatii
aikaa ja pääomia. Kuopio on jo osoittanut olevansa vetovoi-
mainen lääkekehityksen yritystoiminnan alue. Kuitenkin Kuo-
piota voitaisiin alan yritysten mielestä markkinoida nykyistä
tehokkaammin lääkekehityksen sijaintipaikkana.
Tavoitteena on kehittää edelleen lääkevalmistuksen palvelu-
liiketoimintaa, prosesseja sekä analytiikkaa. Lääkekehityksen
yritystoiminnan tutkimus- ja toimintapuitteita vahvistetaan
tarpeiden ja mahdollisuuksien mukaan. Yrityksiä, tutkimusryh-
miä ja yliopistosairaalaa tuetaan pääomahuollossa ja kehitys-
ympäristön varustamisessa.
Lääkevalmistus
• Palveluliiketoiminnan kehittäminen
Tutkimuksen ja julkisen lääkealan kehityksen lisäksi Kuopion
alueella on n. 30 lääke- ja bioalan yritystä, joissa on yhteen-
sä vajaa 400 työntekijää. Lääketieteellisessä teknologiassa,
ohjelmistotekniikassa ja mittaustekniikassa yritystoiminta on
varsinaista lääkekehitystä suurempaa.
Kuopio on terveydenhuollon ohjelmistojen ja tietojärjes-
telmien vahva keskittymä. Kuvantamistekniikat ja ihmisten
mittaustekniikat ja niihin perustuva yritystoiminta ovat uusia
kasvualoja. Näiden alojen teknologiat ovat suurelta osin ge-
neerisiä eli niitä voidaan soveltaa lääketieteen lisäksi monilla
muilla asiakasaloilla. Vastaavasti lääkevalmistuksen proses-
sien tehostamiseen tuodaan tekniikkaa muiden tuotantopro-
sessien aloilta.
Yliopistollinen sairaala on merkittävä innovaatioiden ja tek-
nologian siirron mahdollisuus yhdessä yliopiston, tutkimus-
suuntautuneiden yritysten ja muun tiedeyhteisön kanssa. Osa
teknologiayrityksistä tarvitsee yliopistosairaalaa ja muita ter-
veysteknologian käyttäjiä kumppaniksi tai ensimmäiseksi asi-
akkaaksi kehittämishankkeilleen. Sairaaloiden mahdollisuudet
osallistua kehitystyöhön ovat tiukentuneen julkisen talouden
aikana heikentyneet. Osa yrityksistä tekee kehittämistyötä
suoraan vapaasti kilpailtujen ja ulkomaisten asiakkaiden pro-
jekteissa.
Viranomaisvalvonta ja yhteistyö
• Lääketurvallisuuden ja vaikuttavuuden
kehittäminen
• KYSin hyödyntäminen T&K:ssa
Ravitsemusosaaminen ja ravitsemuksen terveysvaikutusten
tutkimus on yksi Itä-Suomen yliopiston Kuopion kampuksen
vahvuusaloja. Alan tutkimus ja palveluliiketoiminta on jatku-
vasti kasvanut myös alan yrityksissä. Ihmisten ravitsemuksen
parantaminen ja henkilökohtainen ravitsemuksen suunnittelu
ovat tärkeitä osia ihmisten terveyden yleistä kohentamista.
Ravitsemustieto sekä elintarvikkeiden ja niiden raaka-ainei-
den terveysvaikutusten tutkimus ovat kansanterveyden lisäksi
kasvava mahdollisuus elintarvikejalostukselle.
Biojalostus tarjoaa kiinnostavia mahdollisuuksia perinteiselle
lääketieteelliselle osaamiselle ja uusille sovelluksille mm. elin-
tarvikkeiden kehittämisessä. Sovellusmahdollisuuksia on mm.
uusiin puuperäisten aineiden lääkekäytössä, elintarvikkeiden
lisäaineina ja elintarvikkeiden älykkäissä ja säilyttävissä pak-
kauksissa.
29
30
Elintarviketuotanto
Maitotalous ja kehittäminen
• Tuotantoinvestoinnit, yritysverkostot
• Liiketalous-, ympäristö- ja energiaosaaminen
tiloilla
• Osaamisen kehittäjäverkosto
Pohjois-Savosta kehitetään Suomen vahvin maitotalousalue
tuotantoa ja prosesseja uudistamalla sekä investointeja ja
kehittämisosaamista lisäämällä. Maidontuotannon, jalostuk-
sen ja maitotalouden osaamisen kehittämisen ydinalue on
Ylä-Savo. Maidontuotanto tukee myös lihantuotantoa.
Maitotilojen tilakoko kasvaa nopeasti investointien ja tuotta-
vuusvaateiden myötä. Ympäristövaatimusten ratkaisu, mm.
lietteen järkevä käsittely, tilaenergian tarjoamat mahdollisuu-
det ja suurten eläinmäärien terveydestä huolehtiminen tuovat
uusia haasteita ja liiketoimintamahdollisuuksia. Tämä vaatii
uudistuvaa osaamista maitotalouden kehittämisessä.
Osaavin maitotalouden kehittämisen vetäjä on Savonia-am-
mattikorkeakoulun luonnonvara-ala Iisalmessa yhdessä
Ylä-Savon ammattiopiston, Itä-Suomen yliopiston, Helsingin
yliopiston, MTT:n ja Työtehoseuran sekä elinkeinojen kehittä-
misyhtiöiden kanssa. Oppilaitos hallitsee myös ympäristö- ja
energia-alojen osaamisen. Savonian Iisalmen toimipisteen
säilyminen Pohjois-Savon, keskisen Suomen ja Itä-Suomen
maitotalouden kehittäjänä on erittäin tärkeää.
Maidontuotannon tason säilyttäminen nykyisessä 310 miljoo-
nassa litrassa edellyttää jatkuvia investointeja. Maaseutuoh-
jelmassa tavoitteena on nostaa vuosituotanto 340 miljoonaan
litraan, mikä vaatii tilainvestointien lisäämistä.
Maitotalouden kehittämiskohteita ovat 1) maitotilojen
tuotantoprosessien hallinta ja kustannustehokkuus tilakoon
kasvaessa, 2) maitoketjun uudet, energiatehokkuutta ja ym-
päristöä huomioivat teknologiat, maitotilojen energia- ja ym-
päristöratkaisut, ict, teknologian siirto tiloille, 3) elintarvikeja-
lostuksen kehittäminen, 4) tuottajien hyvinvointi, työvoiman
saatavuus, ja eettinen toiminta, 5) eläinterveyden ja eläinten
hyvinvoinnin lisääminen, 6) kärkiosaamisen ja teknologian
siirtäminen ja soveltaminen kansainvälisessä toimintaympä-
ristössä.
Maidossa, varsinkin maidon proteiineissa, on paljon hyödyn-
tämättömiä terveellisiä ominaisuuksia. Elintarvikealan yrityk-
set tarvitsevat eri alojen tutkijoilta ja tutkimuspalveluyrityksiltä
apua tuotekehitykseen. Ongelma on sovittaa yhteen yritysten
tarve saada nopeasti markkinoille yltäviä tuotteita tutkimuk-
sen rajallisten resurssien määrittämiin aikatauluihin. Hyödyl-
lisiä tutkimusaloja ovat mm. ravitsemustiede, lääketiede, ter-
veystiede ja kemia.
Elintarviketeollisuuden tehokkuutta ja ruokaturvallisuutta
voidaan lisätä teknologian siirrolla muilta toimialoilta. Esi-
merkkejä ovat jätteiden ja sivuvirtojen käyttö energiana, ve-
denpuhdistuksen ja kierron tehostaminen, online mittauksen
kehittäminen, tuotantoprosessien mittaus ja mallinnus, pak-
kausmateriaalien kehittäminen ja terveysvaikutteisten elintar-
vikkeiden osien hyödyntäminen.
Elintarvikejalostusosaaminen ja yritysten kasvu
• Maito, marjat, kala ja bioaktiiviset tuotteet
• Terveysvaikutukset ja ravitsemus, ruokaturvallisuus
• Liiketoiminnan ja tuotantoprosessin kehittäminen,
kuluttajalähtöisyys, yrittäjyys
• Lähiruokamarkkina, luonnontuotteet ja
erikoiskasvit
Pohjois-Savossa on kasvanut ilman yhteistä kehittämisstra-
tegiaa terveyttä tukevan ravitsemuksen raaka-aineiden tuo-
tanto. Tärkeimmät maatalouden tuotteet ovat maito ja marjat.
Viljellyistä mansikoista maakunnan osuus on ollut noin kol-
masosa, myös herukasta merkittävä osa. Sipulin, vihannesten
ja kalan tuotanto on kasvussa. Raaka-aineiden puolesta ter-
veyttä edistävien ja bioaktiivisten elintarvikkeiden kehittämi-
selle ja lähiruualle on Pohjois-Savossa hyvät edellytykset.
Uusi ravitsemustutkimus korostaa pohjoismaisen perusra-
vinnon (marjat, juurekset, ruis, kaura, kala, maidon proteiinit
ja bakteerit sekä puhtaat raaka-aineet) terveyttä ylläpitävää
vaikutusta. Ravitsemustutkimuksella on hyödyllistä tietoa
elintarvikkeiden tuotekehitykselle. Terveellisissä raaka-aineis-
sa on paljon hyödyntämättömiä mahdollisuuksia. Vaikeasti
hyväksyttävää terveysväittämää voidaan välttää esimerkiksi
hyödyntämällä aikaisemmin hyväksyttyjä terveysväittämiä
tai yleisesti tiedossa olevaa terveellistä ominaisuutta ja hyvää
tuotteen makua.
Lääketieteen ja ravitsemustieteen avulla on mahdollista myös
30
POHJOIS-SAVON MAAKUNTAOHJELMA 2014–2017
31
määritellä eri-ikäisille tai sairaustyyppien mukaan terveelli-
nen ruokavalio yksilötasolla. Tulevaisuudessa tämä on mah-
dollista tehdä myös ihmisten geneettisen perimän pohjalta.
Luonnonvara-alan sisällä on uusia mahdollisuuksia synergi-
aan. Tällaisia ovat esimerkiksi kalantuotannon hukkaravintei-
den käyttö kasvinviljelyssä, vedenpuhdistuksen ja energian
talteen oton tehostaminen elintarviketeollisuudessa, puun
pyrolyysituotteiden käyttö säilyvyyttä edistävissä pakkauksis-
sa, torjunta-aineina ja myöhemmin myös elintarvikkeiden li-
säaineina, uusien ilmaston muutosta kestävien jalosteiden ke-
hittäminen. Lääketieteessä käytettyä molekyylien mallinnusta
voitaisiin käyttää myös elintarvikkeiden tuotekehityksessä.
Teknologiayrityksiltä voidaan omaksua tuotantoprosessien
mallinnusta, tehostamista, mittausta, säätöä ja energian käy-
tön tehostamista.
Ihmiset tekevät elintarvikevalintoja hinnan ja tiedon lisäksi tun-
teiden perusteella. Kuluttajien käyttäytymisen tutkimusta voi-
daan tehostaa ihmisten tiedostamattomien reaktioiden mittauk-
sella ns. neurosensing laboratoriossa. Näitä tuloksia voidaan
hyödyntää myös elintarvikkeiden viennissä. Elintarvikeyritykset
hyötyvät liiketoiminnan kokonaisvaltaisesta kehittämisestä:
tuotantoprosessin, investointien, työhyvin-voinnin, arvoketjun,
markkinoinnin ja kansainvälistymisen parantamisesta.
Teurastamon lopetus Kuopiossa on viime vuosien suurin elin-
tarvikealan menetys maakunnassa. Suurin puute on nauta-
teurastuksesta. Suurten teurastamojen etäisyys on ongelma
ainakin osalle maitotiloja ja erikoistuneille lihan-tuottajille.
Naudat kuljetetaan pääasiassa Outokumpuun, Jyväskylään ja
Nurmoon.
Lihanjalostajien ja lihankasvattajien lihalogistiikkaa on tarve
kehittää. Pienteurastamoiden perustamista tulee helpottaa
mm. lainsäädäntöä ja lupakäytäntöjä keventämällä.
Laajasti sovellettava teknologia ja osaaminen
Mittaustekniikan sovellukset ja kehitysympäristöt
• Erityisesti hyvinvointi-, ympäristö-, lääke- ja
elintarviketeknologiaan sekä energian moni-
polttoon, konenäkö, anturointi, älykkäät koneet
• EMC-laboratorio, mittaustekniikka, 3D,
materiaalitutkimus
Mittaus- ja sensoritekniikka on väline, millä lisätään
prosessiteollisuuden tuottavuutta ja ohjattavuutta.
Mittaus- ja sensoritekniikan soveltamista laajennetaan uusille
hyödyntämisaloille teknologiateollisuuteen, ympäristötek-
niikkaan, elintarviketuotantoon, vesihuoltoon, hyvinvointiin ja
lääkekehitykseen.
Mittaamista, mallintamista ja laskennallisia menetelmiä
kehitetään yliopistossa, ammattikorkeakoulussa ja VTT:llä.
Korkeaan osaamiseen perustuvien teknologioiden ja liiketoi-
mintamallien kehittämisessä hyödynnetään mittaamista ja
laskennallista osaamista kuten kuvankäsittelyä ja prosessioh-
jausta (mm. simulaattorit), konenäköä, hahmontunnistusta,
älykkäitä järjestelmiä, virtauslaskentaa ja mallintamista (mm.
energiansäästö).
VTT:n, ammattikorkeakoulun sekä yliopiston Kuopion kam-
puksen fysiikan kehittämistoiminnassa ja soveltavassa tut-
kimuksessa tarvittavia kehitysympäristöjä varustetaan ja
vahvistetaan. Fysiikassa painotus on lääketieteellisessä, las-
kennallisessa ja ilmastofysiikassa. Fysiikan kehittyneen kään-
teislaskennan ja kuvantamisen osaamisen pohjalle Kuopioon
on perustettu muutamia spin-off yrityksiä, jotka ovat vetäneet
tänne mm. Outotecin kehitystoimintoja.
Vesi- ja kaivosturvallisuuden kehittämisympäristö sekä ilmatutkimus
• Veden puhdistusteknologia, monitorointi-
menetelmät, prosessien mallintaminen ja
prosessivedet, uudet kemikaalisovellukset
• Energiantuotannon hiukkaset ja
terveysvaikutukset, bioenergian päästöt,
nanohiukkaset
• UEF, GTK, VTT, amk, THL, Ilmatieteen laitos ja
veturiyritykset
Pohjois-Savoon on kehittynyt monipuolinen vesialan tutki-
mus- ja analyysiosaaminen, mikä on monipuolistumassa
mittaukseen perustuvaan prosessien säätöön ja puhdistus-
teknologiaan.
Vesitutkimusta ja -tekniikkaa kehitetään yliopistossa, Savonia
amk:ssa, GTK:ssa ja THL:ssa. Yhdessä yritysten kanssa ne vah-
vistavat prosessivesien tutkimusta, mallinnusta ja puhdistus-
tekniikkaa. Kuopioon rakennetaan yksi Suomen vahvimmista
vesiteknologian keskittymistä.
31
32
GTK:n Itä-Suomen toimipaikalla Kuopiossa on GTK:n sisäises-
sä työnjaossa ympäristö- ja vesiosaamisen vastuu. Kuopion
yksikkö on erikoistunut pohjavesiin, kaivosten prosessivesiin
sekä mineraalien ja luonnonvesien vuorovaikutukseen. Sa-
vonialla ja yliopistolla on yhteinen vesilaboratorio, mikä on
myös muiden tutkijoiden käytettävissä. Savonian erikoistu-
misalat ovat puhdas- ja jätevesitekniikka, veden puhdistus ja
monitorointi. Yliopisto on erikoistunut vesihygieniaan, vesike-
miaan ja vesibiologiaan. Se vahvistaa omaa vesitutkimustaan.
Yliopiston monitieteisyys, mm. lääkekemia ja farmasia, tar-
joavat uusia mahdollisuuksia vaikeiden vesien (esim. uraani)
puhdistukseen. Fysiikka ja sen laskenta- ja kuvantamismene-
telmät ja VTT:n mittausmenetelmät tarjoavat ajan mittaan rat-
kaisuja reaaliaikaisen veden mittaus- ja ohjausmenetelmien
puutteeseen.
Edellä kuvattujen organisaatioiden yrityksiä palvelevaa vesi-
tutkimusta ja sen tarvitsemaa tutkimuspuitteita tulee jatkos-
sakin kehittää.
Elinkeinoelämän kansainvälistyminen
• Ulkomaiset investoinnit maakuntaan
• Pääomarahoitus
Kansainvälistyminen ja sen lisääntyminen nähdään läpileik-
kaavana teemana koko maakuntaohjelman toteuttamisessa.
Elinkeinoelämän kansainvälistymisen perusedellytyksiä ovat
hyvät liikenneyhteydet, osaavan ja kielitaitoisen työvoiman
saatavuus sekä toimiva palvelurakenne, joka sitoo ja houkut-
telee alueelle osaavaa ja parhaassa työiässä olevaa väestöä
perheineen. Tätä kautta kansainvälistyminen koskee myös
hyvinvointia ja sen palvelurakenteita.
Viennin eri kohdealueiden havaitseminen ja hyödyntäminen
on keskeistä kansainvälistymisen onnistumiselle. Kansainvä-
listymisessään onnistuneet kasvuyritykset mainitsevat useas-
ti keskeiseksi onnistumisen edellytykseksi oikean ajoituksen
markkinoille menemisessä. Tähän vastataan markkinointi-,
tuonti- ja palveluliiketoimintaosaamisen kehittämisellä sekä
yritysten kansainvälistymistä tukevien neuvontapalveluiden
kehittämisellä. Kansainvälisen liiketoiminnan kehittämisoh-
jelma Itä-Suomen yliopistossa ja Savonia-amk:n opetuksessa
on yksi kokonaisuutta toteuttavista ja tukevista toimenpiteistä.
Itä-Suomen ammattikorkeakouluyhteistyön ja yliopistoyhteis-
työn tuomien hyötyjen ja vahvuuksien hyödyntäminen tukee
läpileikkaavasti myös elinkeinoelämän ja alueen kansainvä-
listymistä. ELY kehittää edelleen kansainvälistymispalvelujaan.
Yritysyhteenliittymät kv-markkinoinnissa ja toimituksissa ovat
tärkeitä ja niihin on luotava myös rahoituksellisia kannusti-
mia. Tämän lisäksi alueellisten pääomarahastojen rahoitus-
mahdollisuuksien turvaaminen sekä kannustus riskinottoon
tarjoavat onnistuessaan keinoja myös ulkomaisten pääomien
houkuttelemiseen alueelle kv-markkinoilta. Pohjois-Savossa
on havaittu tarve lisätä yritysten pääomarahoitusta, missä
tulisi olla kyky ottaa riskiä ja edistää yritysten kasvua ja mark-
kinoille pääsyä.
Projektivienti erityisesti perusinfrastruktuuria kehittävien
energia- ja ympäristöteknologian, puu- ja muun rakentamisen
sekä puhtaan veden osaamisen kautta muodostavat hyviä ja
houkuttelevia liiketoimintamahdollisuuksia alueen yrityksille.
Aiemmin esiteltiin lääketutkimuksen ja -valmistuksen hank-
keita yhdessä venäläisten lääkeyritysten kanssa.
Edellä mainittujen toimenpiteiden lisäksi ja osittain myös niitä
tukeviksi toimenpiteiksi ulkomaisille opiskelijoille on tarjotta-
va opiskelupaikkoja, harjoittelua ja työtä alueen yrityksissä.
Tämän tavoitteen ja toimenpiteen toteuttamisessa elinkeino-
elämän organisaatiot ovat keskeisessä asemassa.
Kansainvälisesti suuntautunut teollisuus sijoittuu Pohjois-Sa-
vossa laajasti myös Kuopion työssäkäyntialueen ulkopuolelle.
Kansainvälistymistä merkittävästi edistävä asia on pohjois-
savolaisten ja vielä laajemmin koko Itä-Suomen keskinäinen
yhteistyö sekä asiantuntijoiden, kehitysorganisaatioiden, elin-
keinoelämän ja eri kehitysrahoitusta myöntävien organisaa-
tioiden yhteistyö ja verkottuminen käytännön kehittämis- ja
tutkimustoiminnassa.
32
POHJOIS-SAVON MAAKUNTAOHJELMA 2014–2017
33
Työmarkkinoiden toimintaa tukeva koulutus
Koulutuksen kysyntälähtöisyys
• Työvoimatarpeen ennakointi
• Työvoiman saatavuus kriittisillä aloilla
• Yrittäjyyden edistäminen ja opiskelijoiden
johtamismentorointi
Talouden uudistamisessa keskeinen tekijä on osaavan työ-
voiman saatavuuden turvaaminen. Koulutuksen kysyntä-
lähtöisyyttä varmistetaan kehittämällä ennakointijärjestelmää
ja -menetelmiä tiiviillä yhteistyöllä oppilaitosten, työnantaja- ja
työntekijäjärjestöjen, ELY-keskuksen ja maakuntaliiton sekä
ministeriöiden ja Opetushallituksen välillä. Koulutusresursseja
ja työmarkkinahankkeita kohdennetaan työvoimaa tarvitse-
mille aloilla huomioiden yrittäjyys- ja johtamisosaaminen.
Näköpiirissä on työvoimatarpeen kasvu erityisesti sosiaali- ja
terveysaloilla. Kasvavan poistuman vuoksi uutta työvoimaa
tarvitaan esimerkiksi perusteollisuudessa, logistiikassa, ra-
kentamisessa, myyntityössä sekä metsä- ja maataloudessa.
Toimialojen osaamistarpeiden muutokset tunnistetaan ja ne
huomioidaan koulutuksen suunnittelussa ja sisällöissä.
Toimiva koulutusketju
• Taataan koulutuspaikka, estetään
koulupudokkuus
• Oppilaitosten erikoistuminen, työnjako ja
tulevien ja lähtevien opiskelijoiden nivelvaihe
oppilaitosten välillä
• Työssä oppiminen, oppisopimus ja avoin
ammattiopisto, koulutusalojen väl. joustavuus
• Jatkettu työssä oppiminen ja työpajojen
opinnallistaminen
• Opiskelijoiden ohjaus ja oppilashuolto
Pohjois-Savon koulujärjestelmän tavoite on toimiva koulutus-
ketju, minkä toteuttamiseksi panostetaan nuorisotakuun to-
teutumiseen ja joustavaan etenemiseen eri koulutusasteiden
välillä. Tämä edellyttää riittävien koulutusresurssien lisäksi
eri asteen oppilaitosten keskinäistä yhteistyötä, erikoistu-
mista sekä yhteistyötä elinkeinoelämän kanssa koulutuksen
kehittämisessä sekä työssäoppimis- ja harjoittelupaikkojen
saamisessa. Lisäksi rakennetaan eri koulutusasteiden yhteisiä
oppimis- ja kehittämisympäristöjä.
Koulupudokkuutta vähennetään ja syrjäytymistä ehkäistään
nivelvaiheen toiminnan selkeyttämisellä ja tehostamisella.
Sektoreiden välistä yhteistyötä, ohjausta ja oppilashuoltoa
kehitetään. Kehitetään toimintatapoja syrjäytymisvaarassa
olevien tunnistamiseen ja ohjaamiseen oikean palvelun piiriin.
Nuorten sijoittumista työmarkkinoille tuetaan tarjoamalla jat-
kettua työssä oppimista. Koulutusalojen välistä joustavuutta
parannetaan ja otetaan käyttöön uusia opetusmuotoja ja me-
netelmiä. Työpajatoiminnan opinnollistamista jatkokehitetään.
Aikuiskoulutus
• Työvoiman tarjonnan lisääminen työllistäville
aloille
• Henkilöstön lisäkoulutus ja vastaaminen
työelämän tarpeisiin
• Oppilaitosten yhteistyö, riittävät resurssit
• Omaehtoinen aikuiskoulutus, joustava
koulutustarjonta
Aikuiskoulutuksen koordinointia ja suunnitelmallisuutta pa-
rannetaan. Tämä edellyttää oppilaitosten keskinäistä yh-
teistyötä. Aikuiskoulutuksella työvoiman tarjontaa lisätään
työllistäville aloille. Joustava omaehtoinen aikuiskoulutus
mahdollistaa oman osaamisen päivittämisen vastaamaan
työmarkkinoiden vaatimuksia jo työelämässä oleville kuin
alan vaihtajille. Työntekijöitä valmennetaan työmarkkinoiden
Työvoiman riittävyys ja osaaminen
Toimintalinja 2 TL2
33
34
murroksissa uusiin työtehtäviin.
Lisätään työelämän joustoja, mikä auttaa ikääntyvien työn-
tekijöiden pärjäämistä työssä. Työnantajien henkilöstökoulu-
tuksessa oppilaitosten reagointikykyä parannetaan ja otetaan
huomioon pk-yritysten tarpeet.
Kuopion kasvu työvoiman saatavuuden veturina
Kuopion ulkoinen kasvu tukee koko maakuntaa
• Kasvua vahvistava elinkeino-politiikkaa, riittävä
rakentaminen (800-1000 asuntoa) ja palvelut
• Pohjois-Savon markkinointi yritys-, työ- ja
opiskelu-ympäristönä
• Varkaus-Kuopio-Iisalmi 5-tien kehityskäytävä ja
rata-, bussiyhteys- ja paikallisliikenne
Kehittyvä maakunta tarvitsee dynaamisen keskuksen. Poh-
jois-Savon väestö- ja työpaikkatavoitteiden saavuttami-
selle on ratkaisevaa Kuopion työssäkäyntialueen 2000-luvun
alkua merkittävästi nopeampi kasvu. Pääosa kasvun edellyt-
tämästä muuttovoitosta on saatava maakunnan ulkopuolelta.
Kasvukeskusta tukee 5-tien kehityskäytävä (Varkaus-Kuo-
pio-Iisalmi). Kuopion alueen kasvua mahdollistavaa elinkeino-
politiikkaa tuetaan.
Kuopiota markkinoidaan tutkimus- ja teknologiaympäristö-
nä, yritys-, työ- ja opiskeluympäristönä sekä kansainvälisten
kongressien ja kokousten pitopaikkana. Pohjois-Savoa mark-
kinoidaan kokonaisuutena tukeutuen eri alueiden omiin veto-
voimatekijöihin ja elinkeinoelämän vahvuuksiin.
Kasvun mahdollistaminen
• Tutkimus- ja innovaatiopuitteiden vahvistaminen
• Kampus 2020 Suomen innovatiivisin
oppimisympäristö: Kuopion tiede-, sairaala-,
opiskelija- ja yrityskampus
• Kasvutilaa ja joustavuutta antavat kaavat
• Edunajaminen
Kuopiota tuetaan kasvua vahvistavassa elinkeino-, kaavoitus-,
asunto-, palvelu-, kulttuuri- ja työvoimapolitiikassa. Maakunta-
kaavoituksessa huomioidaan Kuopion työssäkäyntialueen ja
5-tien kehityskäytävän kasvun tarpeet. Tavara- ja henkilölogis-
tiikkaa kehitetään.
Tiede-, tutkimus- ja koulutusorganisaatioiden innovaatiotoi-
mintaa tukevia toimintapuitteita vahvistetaan. Itä-Suomen
yliopiston Kuopion kampusta kehitetään määrätietoisesti ko-
konaisvaltaiseksi innovatiiviseksi oppimisympäristöksi (Kam-
pus 2020). Kampus 2020 yhdistää tiedeyhteisön, yliopistosai-
raalan, opiskelijat, elinkeinoelämän ja asumisen. Kampukselle
rakentuu yli 30.000 työntekijän, opiskelijan ja asukkaan keskit-
tymä. Uusia asuntoja alueelle rakennetaan 6.000 asukkaalle.
Elinkeinopolitiikan tarpeet huomioidaan aluerahoituksen
suuntaamisessa. Edunvalvonnassa huomioidaan yliopisto-
kaupungin mahdollisuudet.
Työurien pidentäminen
Varhainen puuttuminen
• Ennaltaehkäisevä ote työkyvyn ongelmiin,
aktiivinen työkyvystä huolehtiminen
• Elämänhallinnan kehittäminen
• Terveys- ja sosiaalitoimen ja työnantajien
yhteistyön lisääminen
Työvoiman hyvinvoinnin ja työkyvyn nostolla pidennetään
ihmisten työuria, lisätään työvoiman tarjontaa ja työyhtei-
söjen tehokkuutta. Ihmisten työkyvyn ongelmiin puututaan
riittävän varhain.
Työuria pidennetään myös uran alussa lyhentämällä opis-
keluaikoja ja tukemalla valmistuvien nuorten työllistymistä
Pohjois-Savossa. Työllistymistä auttavia toimenpiteitä koh-
dennetaan erityisesti ammattiin valmistuneisiin nuoriin, joilta
puuttuu työkokemusta. Pyritään ehkäisemään varhaisessa
vaiheessa työmarkkinoilta syrjäytyminen.
Sosiaali-, terveys- ja koulutuspalvelujen ennalta ehkäisevällä
työotteella ja ohjauksella puututaan jo orastaviin työkyvyn
ongelmiin ennen vaikeuksien kärjistymistä. Toimintatapoja
voidaan tarvittaessa kehittää projekteilla.
Terveys- ja sosiaalitoimen sekä työnantajien yhteistyötä lisä-
tään, millä saadaan lisää vaikuttavuutta ja kattavuutta toimen-
piteisiin.
34
POHJOIS-SAVON MAAKUNTAOHJELMA 2014–2017
35
Ongelmia ennaltaehkäistään kokonaisvaltaisen elämänhallin-
nan lisäämisellä (voimaantuminen) esim. kouluyhteisöissä ja
työorganisaatioissa. Kulttuuripalveluja voidaan käyttää apu-
na tarjoamassa ihmisille elämyksiä, uusia näköaloja ja tietoja
sekä myönteisiä onnistumisen kokemuksia.
Työelämän laadun kehittäminen
• Työilmapiirin, organisaation yksinkertaistaminen
ja johtamisen kehittäminen, huomioidaan
koulutuksessa
• Joustava työ
• Seniori- ja junioriohjelmat
• Ikääntyvien valmennus
• Eläköitymisen kasvaessa henkilöstösuunnitelmat
Työelämän laatua ja työssäjaksamista edistetään työpaikoilla
joustoilla ja johtamistapoja uudistamalla. Ikääntyviä työnteki-
jöitä valmennetaan uusiin työtehtäviin työmarkkinoiden mur-
roksissa.
Senioriohjelmat laaditaan kaikilla työpaikoilla ja osa-aikatyö-
tä lisätään työorganisaatioissa (työnsuunnittelu, mentorointi,
osaamisen kehittäminen).
Väestön voimakkaan eläköitymisen seurauksena organisaa-
tioiden henkilöstösuunnitteluun panostetaan riittävän ajoissa.
Työ- ja tuotantoprosesseja kehitetään ja uudistetaan työuu-
pumuksen ehkäisemiseksi erityisesti työurien loppupäässä,
mutta myös uusien työmahdollisuuksien lisäämiseksi eri
väestöryhmille. Työelämän laatu eri toimialoilla on vetovoi-
matekijä osaavan työvoiman saatavuudessa.
Opiskelijoiden terveyskäyttäytymistä parannetaan sekä puu-
tutaan aktiivisesti alkaneisiin terveys- ja käytösongelmiin. Tar-
vittavia oppilaiden terveydenhuollon voimavaroja lisätään.
Maatalouden työ- ja tuotantoprosessien kehittäminen
• Investointien, työtapojen kehittäminen ja järkevä
työkuorma
• Verkottuminen, tilojen työnjako
Maakuntaan muuton edistäminen
Kotoutumisen tukeminen
• Kokonaisprosessi viranomaisten kesken kuntoon
• Ammatillinen koulutus maahanmuuttajille
• Pätevöitymiskoulutus ja suomen kielen koulutus
• Kotouttamisohjelmat
Edistetään maan sisäistä työperäistä maahanmuuttoa Poh-
jois-Savoon. Työperäistä maahanmuuttoa pyritään koh-
distamaan toimialoille, joissa on suurin työvoimatarve. Maa-
hanmuuttajille järjestetään laadukkaat kotouttamispalvelut ja
kotoutumisohjelmat saatetaan loppuun. Tarjotaan riittävät ja
joustavat työelämälähtöiset kotouttamiskoulutukset. Mah-
dollisuuksien mukaan kotouttamiskoulusta järjestetään jo
lähtömaassa. Viranomaisten neuvonta- ja ohjauspalveluiden
yhteneväisyyttä ja toimivuutta parannetaan.
Opiskelijoiden työllistyminen alueelle
• Työharjoittelulla kiinnitetään maakuntaan,
oppilaitokset ja yritykset yhdessä
• Ulkomaisten opiskelijoiden työllistyminen
Pohjois-Savossa opiskelevien sijoittumista työhön maakun-
taan lisätään tarjoamalla opiskelijoille aktiivisesti työharjoitte-
lua paikallisista työpaikoista. Luodaan uusia joustavia malleja
toteuttaa työharjoittelua myös opiskelupaikkakunnan ulko-
puolella.
Kansainvälisten tutkinto-opiskelijoiden työllistymistä alueelle
ja alueella jo asuvien maahanmuuttajien työharjoittelumah-
dollisuuksia edistetään. Maahanmuuttajien osaaminen tun-
nistetaan ja hyödynnetään työpaikoilla ja koulutuksessa.
Koulutuksen vetovoiman lisääminen
• Imagon ja tunnettavuuden kehittäminen
• Tiiviit elinkeinoelämäyhteydet
35
36
Pohjois-Savon vetovoimaa opiskelualueena lisätään. Maa-
kunnan opiskelutarjontaa markkinoidaan aktiivisesti nuorten
käyttämissä medioissa. Tietoa välitetään hyvistä koulutuksen
tuloksista ja toimintatavoista.
Koulutuksen vetovoimaa lisätään tiivistämällä oppilaitosten
elinkeinoelämäyhteyksiä koulutuksen markkinoinnissa, kou-
lutuksen sisällön suunnittelussa, opetuksessa, harjoittelussa
sekä työllistymisessä.
POHJOIS-SAVON MAAKUNTAOHJELMA 2014–2017
37
Hyvinvointipalvelut ja hyvinvointi
Toimintalinja 3 TL3
Elämäntavat ja kansansairauksien ennaltaehkäisy
Varhainen puuttuminen
• Lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäisy sekä
perhetyö
• Ikääntyneiden itsenäisen suoriutumisen
tukeminen
• Matalan kynnyksen palvelut
Tuetaan perheitä lasten ja nuorten hyvinvoinnissa ennalta-
ehkäisevästi ja oikea-aikaisesti. Aktivoidaan ikääntyviä ja
jo ikääntyneitä henkilöitä itsenäiseen suoriutumiseen.
Ennakoidaan mahdollisten sosiaalisten ja terveydellisten
ongelmien syntyä havainnoimalla ja puuttumalla mahdolli-
simman varhain epätoivottavaan kehityssuuntaan. Lasten ja
nuorten osalta ongelmia tulisi ehkäistä jo neuvola- ja päivä-
koti-iässä.
Lisätään matalan kynnyksen toimintaa, esim. hyvinvointikios-
keja, jotta palvelut ja asiakkaiden omaehtoista edistävä neu-
vonta ovat helposti saatavilla.
Terveellisiä elämäntapavalintoja ja terveyttä edistävät käytännöt
• Liikunta, kulttuuri, monipuolinen ravitsemus
• Tupakoinnin ja alkoholin kulutuksen
vähentäminen
• Kuntoutus
• Kansalaisyhteiskunnan ja osallisuuden
vahvistaminen
• yhdyskuntasuunnittelu, kaavoitus,
infrastruktuuri, palvelut
Lisätään julkisia, yksityisiä ja järjestöjen palveluja tukemaan
väestön terveellisiä elämäntapoja ja siten ehkäisemään kan-
sansairauksia.
Vahvistetaan kouluterveydenhuoltoa ja oppilas-huoltoa. Eri-
tyistä tarvetta on toisen asteen ammatillisessa koulutuksessa,
koska kouluterveyskyselyn mukaan nuorten terveyskäyttäyty-
minen heikkenee tällöin ratkaisevasti. Myös neuvolatoimin-
nassa ja päiväkotitoiminnassa edistetään hyvinvointia.
Kehitetään ja toteutetaan uusia, vaikuttavia terveyskasvatuk-
sen muotoja. Vaikutetaan pitkäjänteisesti asenteisiin. Painote-
taan kuntoutusta.
Lisätään työpaikoilla ja työterveyshuollossa tapahtuvaa
ennaltaehkäisevää toimintaa. Erityinen huomio on mielen-
terveys- ja tuki- ja liikuntaelinterveysasioissa. Terveyttä ja
hyvinvointia edistetään kunnissa laajemmin kuin sosiaali- ja
terveyspalvelujen avulla: liikkumista edistetään kaavoituksen
ja infrastruktuurin avulla ja suunnitellaan hyvinvointia edistä-
viä asuinympäristöjä. Koulupalveluissa ja kansalaisopistoissa
tuetaan hyvinvointia.
Kuntien, yritysten ja yhdistysten kumppanuus palvelutuotannossa
Monituottajamallit, palveluyrittäjyys ja järjestöt
• Yritykset ja järjestöt täydentävät julkista
palvelutuotantoa, tätä toteuttavat strategiat ja
palvelutuottajien yhteistyö
• Paikallista yrittäjyyttä tukevat kilpailutus- ja
hankintakäytännöt
• Yrittäjyysosaaminen
38
Palvelustrategioilla ja puitesopimuksilla kunnat ja kuntayh-
tymät tai muut järjestämisvastuussa olevat julkiset toimi-
jat määrittelevät, mitä järjestämisvastuullaan olevia palveluja
tuotetaan itse ja mitä täydentäviä palveluja palveluyritykset
ja yhdistykset tuottavat. Suunnittelu voidaan tehdä yhdessä
yritysten kanssa. Palvelustrategiat laaditaan pitkäjänteisesti
ottaen huomioon mm. väestön ikärakenteen muutoksen.
Palvelujen osto- ja myyntiprosessit edellyttävät kustannusten
ja palvelujen laadun läpinäkyvyyttä.
Lisätään koulutuksella ja verkostoitumalla hyvinvointialan yritys-
ten palvelu-, liiketoiminta- ja kilpailutusosaamista. Palveluseteli-
toimintaa laajennetaan edelleen. Pienten yritysten verkottumista
vahvistetaan. Julkisia kilpailutuksia ja hankintoja kehitetään.
Alueellisen yrittäjyyden ja vaihtoehtoisten palvelujen säilymisen
vuoksi on tärkeää, että myös pienten ja verkostoituneiden yritys-
ten tarjoamat palvelut huomioidaan kilpailutuksissa.
Otetaan yhdistykset aiempaa vahvemmin julkisten toimijoi-
den yhteistyötahoksi. Myös vapaaehtoistoiminnan roolia vah-
vistetaan.
Palveluprosessit ja ohjaus
• SOTE-palveluprosessien koordinointi
asiakaskeskeisyydellä, digitaalisoinnilla ja
saumattomilla hoitoketjuilla
• Yhteensopivat tietojärjestelmät ja sähköiset
palvelut (eHealth)
• Omassa kodissa asumisen tukeminen
• Lähipalvelujen turvaaminen mm. liikkuvat
palvelut
• Oma- ja etähoito
Sosiaali- ja terveyspalveluprosessien koordinaatiota ja suun-
nittelua tarvitaan, jotta asiakkaat hyötyvät ja palveluprosessin
kustannusvaikuttavuus tehostuu.
Parannetaan sähköisiä palveluja, palveluprosessien digitaalis-
ta suunnittelua, optimointityökaluja ja asiakaspalautejärjestel-
miä. Tuetaan palveluprosesseja parantavien tietojärjestelmien
yhteensopivuuden kehittämistä.
Asiakkaille luodaan saumattomat hoitoketjut eri sektorit huo-
mioiden. Oleellinen osa hoitoketjun kehittämistä on moniam-
matillinen yhteistyö, joka on tärkeää myös alan sisäisessä
työhyvinvoinnissa.
Asiakkaan omaa vastuuta sekä asiakaslähtöisyyttä palvelujär-
jestelmässä lisätään. Väestön ikääntyessä tuetaan rakenteel-
lisia ja menetelmällisiä ratkaisuja, jotka mahdollistavat asumi-
sen omassa kodissa mahdollisimman pitkälle.
Uusia, tehokkaita palvelumuotoja kehitetään, esimerkiksi etä-
hoitoon, etäkonsultaatioon sekä liikkuviin palveluihin. Uusissa
palvelumuodoissa ja palvelurakenteita uudistettaessa tulee
väestön tarvitsemat lähipalvelut turvata.
Sosiaali- ja terveyspalvelujen vahvat tuotantoalueet
Perusterveydenhuollon vahvistaminen
• Perusterveydenhuollon , erikoissairaanhoidon ja
soveltuvan sosiaalihuollon integraatio
• Vahvat terveyskeskukset
• Julkisten palvelujen tuotteistaminen ja
hintavertailu
Terveyskeskusten ja erikoissairaanhoidon palvelujen yh-
teistyötä kehitetään ja samalla terveyskeskusten perusta-
son toimintaa vahvistetaan. Samalla kehitetään riittävä yhteis-
työ terveyspalveluiden ja sosiaalihuollon välille.
Terveydenhuollossa ja sosiaalipalveluissa tarvitaan nykyistä
parempaa hintatietoa julkisesti ja yksityisesti tuotetuista pal-
veluista, jotta pitkällä aikavälillä peruspalvelut voidaan järjes-
tää tehokkaasti.
Hyvinvointiosaamisen vahvistaminen
• Kuopio huippuosaajana hyvinvointipalvelujen
kehittäjänä
• Hyvinvointiteknologian ja palveluinnovaatioiden
kehittäminen
• Tutkimustiedon jalkauttaminen
Pohjois-Savo on jo nyt profiloitunut hyvinvointiosaamisen kes-
kittymänä. Kehitetään ja vahvistetaan edelleen maailmanluo-
kan huippuosaamista Kuopiossa.
38
POHJOIS-SAVON MAAKUNTAOHJELMA 2014–2017
39
Kuopiossa sijaitsevan terveyden ja hyvinvoinnin tutkimus- ja
kehittämiskeskittymän keskinäistä yhteistyötä vahvistetaan
edelleen.
Hyvinvointiteknologia nähdään kustannusvaikuttavuutta li-
säävänä, samoin innovaatiotoiminta. Ne myös kehittävät
alueen hyvinvointialan yritystoimintaa.
Tutkimustietoa jalkautetaan palvelujen suunnitteluun ja kehit-
tämiseen sekä päätösten tueksi.
Henkilöstön riittävyys ja hyvä organisaatiojohtaminen
• Henkilöstörakenteen tarkoituksenmukaisuus
• Työolojen kehittäminen, työhyvinvointi
• Maahanmuuttajien erityistarpeet,
monikulttuurisuus
Hyvinvointiorganisaatioiden toimintaa kehitetään erityisesti
hyvällä johtamisella. Hyvä organisaatiojohtaminen edistää
saumattomia hoitoketjuja ja työhyvinvointia.
Toimintalinjalla 2 kuvataan laajemmin sosiaali- ja terveyden-
huollon työvoimatarpeisiin vastaamista. Palvelujen kysynnän
kasvuun ei voida vastata pelkästään alan työvoiman määrää
lisäämällä, koska julkiset resurssit ja koulutusikäluokka eivät
tähän yksin riitä.
Maahanmuuttajien asema korostuu sekä asiakkaina että
työntekijöinä. Kotoutumisessa ja koulutuksessa tuodaan esille
kulttuurisia eroja.
39
40
Vetovoimainen ja kestävä aluerakenne
Vetovoimainen ja kestävä aluerakenne
• Nopeat laajakaistayhteydet ja verkkopalvelut
• Varkaus-Kuopio-Iisalmi -kehityskäytävän
työssäkäyntialueiden maankäytön suunnittelu
• Itä-Suomen yhteistyö liikennejärjestelmän
kehittämisessä
• Kirkonkylien kehittäminen
• Täydennysrakentaminen taajamissa
• Vesistön vetovoiman hyödyntäminen
• Hajarakentamisen ohjaaminen liikenneyhteydet
ja -palvelut huomioiden
Iisalmen, Kuopion ja Varkauden työssäkäyntialueiden ja
asiointialueiden ylikunnallisen maankäytön suunnittelun,
maapolitiikan ja energiatehokkuuden parantamisen yhteis-
työtä on tiivistettävä. Kyseisten kaupunkien muodostama ke-
hityskäytävähanke tukee edellä mainittuja päämääriä. (katso
liite 2, missä on esitetty Pohjois-Savon aluerakenteen vah-
vuusalueet)
Kunta- ja palvelurakenneuudistus sekä aluerakenne ja saavu-
tettavuus ovat koko maakunnan kehittymistä edistäviä tekijöi-
tä.
Pohjois-Savon liitto käynnisti 2009 valtakunnallisen Laajakais-
taa kaikille -hankkeen Pohjois-Savossa. Hankkeen tavoitteena
on, että vuoden 2015 loppuun mennessä 99 % haja-asutus-
alueen väestöstä ja julkishallinnon ja yritysten toimipaikoista
ovat vähintään kahden kilometrin etäisyydellä 100 megabitin
yhteyden mahdollistavasta valokuitu- tai kaapeliverkosta.
Maakuntien välinen yhteistyö on entistä merkittävämpää
alueiden kehittämisessä. Suuret itäsuoma-laiset kysymykset,
pääliikenneyhteyksien kehittäminen, korkeakoulutuksen ja
ammatillisen koulutuksen volyymien kehittäminen, metsä-
teollisuuden rakennemuutos, ilmastostrategia, Vuoksen ve-
sistöalueen kestävä hyödyntäminen ja matkailumarkkinointi
sekä Venäjä-yhteistyö, koskevat laajasti koko Itä-Suomea. Eri
maakunnissa näissä yhteisissä kysymyksissä edellytetään
erilaisia toimia.
Maakuntien yhteisistä liikennehankkeista ja niihin liittyvästä
työnjaosta sekä muista yhteisistä edun-valvontakysymyksistä
sovitaan toteuttamissuunnitelmissa.
Kokonaisvaltaisesti edistetään kasvukeskusten joukkoliiken-
teen toimivuutta. Kirkonkylien ja kylien asutusta vahvistetaan
mm. kaavoituksella, täydennysrakentamisella, liikennesuun-
nittelulla, loma-asutuksen tiivistämisellä ja ympärivuotistami-
sella, vesihuollolla ja uusilla energiaratkaisuilla.
Elinympäristön vetovoimaa ja matkailua edistävät ympäristöhankkeet
• Toimintaympäristön investoinnit
• Kulttuuriympäristön hyödyntäminen matkailussa
ja elinkeinojen kehittämisessä
• Rautalammin reitin – Etelä-Konneveden
kansallispuisto
• Vesien tilan parantaminen Ylä-Savossa
hankkeiden vaikuttavuutta lisäämällä
• Luontomatkailun reitistön kehittäminen
Elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä vahvistetaan toimitiloi-
hin liittyvillä investoinneilla. Kaavoituksella ennakoidaan yri-
tysalueiden kehittymistä.
Luontomatkailun resursseja (vesistöt, reitit, kalakannat, pal-
velut, kulttuurimaisemat) parannetaan matkailuvyöhykkeillä.
Toimiva ja taloudellinen palvelu- ja kuntarakenne sekä saavutettavuus
Toimintalinja 4 TL4
40
POHJOIS-SAVON MAAKUNTAOHJELMA 2014–2017
41
Tässä huomioidaan kansainvälisen matkailun tarpeet. ELY:n
ympäristövastuualue parantaa ympäristön tilaa, mm. vesi-
huolto- ja vesistöjen kunnostushankkeilla. Alueen runsaat
vesistöt ovat merkittävä vetovoimatekijä. Vesistöjen tilan pa-
rantamiseen panostetaan huomioiden rakentaminen ja elin-
keinoelämä.
Savojen yhteistä ilmastostrategiaa toteutetaan.
Matkailu-keskittymien kasvu
• Tahko-Kuopio-alue matkailun kasvun kärkenä
• Investoinnit, palvelut, tuotteistaminen ja
markkinointi
Pohjois-Savon matkailua markkinoidaan yhtenä kokonaisuu-
tena: Tahko ympäristöineen on ykköskohde lomailussa. Mat-
kailun markkinointia kehitetään koko maakunnan yhteisvoi-
min.
Matkailuyrittäjille muodostetaan toiminta-alue suurten mat-
kailukeskusten verkostosta: Tahko ja Kuopio ovat kärkiä. Vah-
vat keskukset hyödyntävät ympäröivää aluettaan ja toisia
keskuksia tarjoamalla asiakkaille monipuolisen palvelukoko-
naisuuden esimerkiksi Lapin tavoin.
Laaditaan Tahkon maankäytön ja reitistöjen yleissuunnitelmat
ja toteutetaan ne. Kehitetään uusia palvelukokonaisuuksia ja
aktivoidaan tuotteistamista. Hankitaan tarvittavat matkailun
strategiset kumppanit lisäämään osaamista ja palvelemaan
asiakkaita, esimerkiksi lentoliikenteen, matkaketjujen ja mat-
kailupalvelujen keskinäinen kehittäminen. Keskeistä on lisätä
Tahkon alueen yksityisiä investointeja sekä tarvittavia kunnal-
listeknisiä investointeja.
Yritykset yhdessä kehittäjäorganisaatioiden kanssa paranta-
vat kansainvälisillä markkinoilla vetovoimaisia matkailupal-
veluja ja tuotteita. Palvelukokonaisuudet koostuvat suurten ja
pienten yritysten toisiaan täydentävistä palveluista.
Saavutettavuutta ja elinkeinoelämän kilpailukykyä tukevat liikenneyhteydet
Maakunnan ulkoiset ja sisäiset yhteydet
• Nopea junayhteys Helsinkiin ja Pietariin
• Savon radan perusparantaminen
• Ylivieska-Iisalmi-Kontiomäki –radan
parantaminen ja sähköistäminen
• 5-tien tason nosto ja turvallisuuden
parantaminen, älyliikenteen kehittäminen
• VT 9:n parantaminen Jyväskylä-Kuopio-Joensuu-
Niirala
• VT 23 Varkaus-Viinijärvi perusparannus
• Lentoyhteyksien kehittäminen: riittävä
vuorotiheys, suorien kansainvälisten yhteyksien
lisääminen ja Kuopion lentoaseman alueen
palvelujen kehittäminen
• Elinkeinoelämän kannalta tärkeän
vähäliikenteisen tieverkon kehittäminen
• Vesiliikenteen hyödyntäminen logistiikassa
Maakunnan kehitykselle ovat elintärkeitä sujuvat tie- ja
ratayhteydet erityisesti pääkaupunkiseudun suuntaan
(VT5, Savonrata). Jatkossa tulevat korostumaan myös yhteydet
Jyväskylän ja Tampereen sekä Joensuun suuntaan (VT9, Piek-
sämäki-Tampere -rata) sekä Venäjän Karjalan (VT9) ja Pietarin
alueelle. Helsinki-Pietari-yhteys linjataan Kouvolan kautta.
Pääkaupunkiseudulle ja ulkomaille suuntautuvissa yhteyksis-
sä Kuopion lentoasemalla on vahvasti kasvava koko Itä-Suo-
mea palveleva merkitys. Barentsin alueen elinkeinoelämän ja
logistiikan kehitystä seurataan huomioiden elinkeinoelämän
tarpeet.
RatahankkeetSavon rata on yksi maamme tärkeimmistä pohjoiseteläsuun-
taisista pääradoista ja kuuluu LVM:n asettaman työryhmän
esityksen mukaan nopeille junille parannettavaan runkorata-
verkkoon etelästä Kuopioon saakka ulottuvana sekä raskaan
tavaraliikenteen verkkoon koko pituudeltaan. Savon radan
nopeuttamista ja tasoristeyksien poistamista on rahoitettu
EAKR-varoilla ja hanke Pohjois-Savon raja-Suonenjoki valmis-
tui vuoden 2013 alussa.
Pieksämäki-Kuopio rataosan perusparannus valmistuu Liiken-
neviraston toteuttamana vuonna 2014. Hankkeen kustannus-
41
42
arvio on 70 M€.
Kuopio-Iisalmi -rataosan nopeuttamiseen varaudutaan nosta-
malla suunnitteluvalmiutta. Radan tasoristeysten yleispiirtei-
nen poistamissuunnitelma valmistui v. 2011. Sen mukaan rata-
osalla olevien 49 tasoristeyksen poistaminen ja korvaaminen
18 eritasoristeyksellä tulisi maksamaan noin 18 M€.
Iisalmi-Ylivieska -rata palvelee sekä tavara- että henkilöliiken-
nettä. Radan merkitys on kasvanut Talvivaaran kaivoksen kul-
jetusten vuoksi. Radan sähköistys alkaa 2015.
Tiehankkeet
VT5:n välityskykyä ja turvallisuutta on nostettava välillä
Varkaus-Kuopio. Kiireellisin osuus on Palokangas- Humalajoki
-väli. Arvio Varkaus-Kuopio -välin rakentamiskustannuksista
on 90 M€. Tiesuunnitelma laaditaan välille Siilinjärvi-Pöljä.
VT5:n Kuopio-Iisalmi -väli suunnitellaan kytkeytyen Savonra-
dan tasoristeysten poistamissuunnitelmiin.
VT9 on Suomen tärkein poikittaisyhteys, joka yhdistää keski-
sen Suomen tärkeimmät kasvukeskukset Turun, Tampereen,
Jyväskylän ja Kuopion sekä yhdistää ne Joensuun ja Niiralan
kautta Venäjälle. VT9 parannetaan välillä Jyväskylä-Kuopio-Jo-
ensuu-Niirala. VT9:lle laaditaan yleissuunnitelma ja tiesuunni-
telma välille Vehmasmäki-Keski-Suomen raja. VT9 välille Tuus-
niemi-Ohtaansalmi laaditaan tiesuunnitelma.
VT23:n liikenneturvallisuutta parannetaan (mm. ohituskaistat)
välillä Varkaus-Viinijärvi. Arvio kustannuksista on 43 M€. Kii-
reisimmät osat hankkeesta (n. 5M€) toteutetaan jo syksyllä
2013 alkavana hankkeena.
Iisalmi-Kuopio-Varkaus -pitkittäisyhteyttä palvelee VT5. Pää-
teiden kehittäminen tukee pitkämatkaista työssäkäyntiä ja
palvelujen käyttöä sekä Iisalmi-Kuopio-Varkaus kaupunkien
kehittämisvyöhykkeitä.
Maakunnan vilkkain poikittaistieyhteys on VT 9. Yhteyden
merkitys Suonenjoki/Rautalampi-Kuopio-Siilinjärvi-Koillis-Savo
tulee kasvamaan lisääntyvän Kuopiossa työssäkäynnin vuoksi.
Biopolttoaineiden sekä raakapuun kasvavat kuljetukset sekä
maidonkuljetus edellyttävät alemman tieverkon ympärivuo-
tista liikennöitävyyttä. Myös kuntakeskusten välisten ja mat-
kailua palvelevan tieverkon kunnossapidon varmistaminen on
itäsuomalaisessa edunvalvonnassa tärkeä asia.
Alemman tieverkon kunnossapitoon tarvitaan Pohjois-Savoon
perusväylänpitoon vuotuinen 20 M€ lisäys.
Lentoliikenne
Tavoitteena on Kuopion lentoyhteyksien kehittäminen paino-
pisteenä hyvä vuorotiheys ja sujuvat matkaketjut aamulla ja
illalla ulkomaan lennoille ja vahva kasvu erityisesti charter
– in- lentotoiminnassa sekä Varkauden-Joroisten lentokentän
lentoliikenteen jatkuminen niin kauan kuin sille on riittävä
kysyntä.
Mineraalialan liikennetarpeet
• Luikonlahden rikastamon tieyhteydet
• Talvivaaran eteläiset yhteydet
• Yaran eritasoliittymä ja radan sähköistys
Siilinjärvellä ja Luikonlahdella kaivostoiminnan ja jalostuksen
liikenneyhteydet vaativat pikaista korjausta sekä liikenne-
turvallisuuden että kuljetusten tehokkuuden ja kustannusten
vuoksi. Maanteiden 502 ja 573 rakennetta on parannettava
ja levennettävä Kylynlahden ja Maarianvaaran (5-6 M€) sekä
Luikonlahden (6,5 M€) välillä. Luikonlahdelta lähtevät rikas-
tekuljetukset on mahdollista siirtää rautateille rakentamalla
pistoraide Luikonlahdelta Siilinjärvi-Viinijärvi -radalle (2-3 M€).
Siilinjärvellä Yaran tehtaan ja kaivoksen välille kantatielle 75
tarvitaan eritasoliittymä (3,8 M€). Savon radasta erkaneva
Siilinjärvi-Viinijärvi -rata on tärkeä tavaraliikenteen yhteys. Se
palvelee Yaran kuljetuksia ja transitioliikennettä. Tavoitteena
tulee olla Siilinjärvi-Joensuu -radan sähköistys. Ensi vaihees-
sa tulee kuitenkin sähköistää Yaran tehtaiden ja Savonradan
välinen noin 5 km:n rataosuus (n. 2 M€), mikä mahdollistaa
Yaran lähtevien kuljetusten siirtämisen sähköjunaliikenteellä
hoidettaviksi.
Ylivieska-Iisalmi-Kontiomäki -radan toiminnallisuutta paran-
netaan sähköistämällä Iisalmi-Ylivieska -väli sekä rakentamal-
la kolmioraide Iisalmeen Talvivaaran kuljetustarpeisiin v. 2015
mennessä, arvio kustannuksista on 90 M€. Hankkeen toteutus
käynnistyy Liikenneviraston mukaan v. 2015.
42
POHJOIS-SAVON MAAKUNTAOHJELMA 2014–2017
43
Liikennejärjestelmän toimivuus
Henkilö- ja tavaraliikenteen terminaalit
• Itä-Suomen yhdistettyjen kuljetusten terminaali
(Matkus)
• Kuopion matkakeskus – Kuopion henkilö- ja
tavararatapiha
Kuljetusyritykset ja niiden terminaalit sijoittuvat nykytilan-
teessa hajanaisesti eri puolille Pohjois-Savoa. Tämä ai-
heuttaa ylimääräistä liikennettä kuten huoltoajoja ja alueen
sisäisiä tavaransiirtoja verrattuna siihen tilanteeseen, että yri-
tykset olisivat keskittyneet alueellisesti. Vastaavasti henkilö-
liikenteen puolella puutteellinen terminaalitilanne vaikeuttaa
liikennemuotojen yhteistyön kehittämistä.
Yhtenäisen logistiikka-alueen tarve on noussut esille erityi-
sesti Kuopion seudulla. Kuopion seudulle on mm. maakun-
takaavassa osoitettu alueita tavaraliikenteen terminaalien
tarpeisiin. Näistä merkittävin on Itä-Suomen yhdistettyjen
kuljetusten keskus Kuopion Matkuksessa, joka toteutuessaan
tulisi sisältämään myös yhdistettyjen juna-autokuljetusten ter-
minaalin.
Henkilöliikenteen puolella merkittävin hanke on Kuopion mat-
kakeskuksen rakentaminen, joka käynnistynee syksyllä 2013.
Matkakeskuksen rakentaminen on osa laajempaa juna-ase-
ma- ja linja-autoasema-alueen käsittävää liike- ja toimistora-
kennusten korttelialueen rakentamista. Hankkeen yhteydessä
parannetaan myös henkilöliikenteen ratapiha nykyiselle ju-
nakalustolle soveltuvaksi ja mm. nykyiset esteettömyysvaati-
mukset täyttäväksi. Korttelialue toteutetaan osin EU-rahoittei-
sena hankkeena. Ratapihan saneerauksesta
vastaa Liikennevirasto.
Henkilöliikennepalvelut ja liikenneturvallisuus
• Edullinen ja palvelukykyinen julkinen liikenne sekä
kaupungin osien yhdistäminen
• Julkisen liikenteen kehittäminen erityisesti
pääväylillä ja joukkoliikennealueilla
• Bussiliikennetarjonta opiskelijoille Kuopiossa
• Kuopio-Tahko –yhteyden kehittäminen
• Lentoasemien liityntäyhteydet ja charter-lennot
• Kävelyn ja pyöräilyn edistäminen
• Liikenneturvallisuus
Laaditaan joukkoliikenteen työssäkäyntialueiden palveluta-
sosuunnitelmat ja organisoidaan alueellinen liikenneturval-
lisuustyö. Edistetään haja-asutusalueen kyytitakuun toteutu-
mista.
Selvitetään kaukoliikenteen saavutettavuus. Matkailukeskus-
ten saavutettavuutta parannetaan sovittamalla eri liikenne-
muotojen palvelut tarjoamaan matkailijoille joustavat liityntä-
yhteydet eli matkaketjut.
Liikennejärjestelmien suunnittelussa ja kehittämisessä huomi-
oidaan turvalliset kevyen liikenteen väylät. 43
44
Skenaariotarkastelu tavoitteiden toteutumisesta
Metsäsektorin uudistaminen ja biotalous
Kone- ja energiateollisuuden kilpailukyky
Maatalous ja elintarviketuotanto
Uudet kasvualat (terveysklusteri)
Uudet kasvualat (vesi, ilma)
Työvoiman saatavuus ja osaaminen
Hyvinvointipalvelut ja hyvinvointi
Maakunnan vetovoima
Saavutettavuus ja aluerakenne
Väestötavoite 250 000Kehittämisstrategia
Uudet puutuotteet ja lisääntynyt puurakentaminen, uudet biotuotteet eri sovel-lusalueilla ja niiden pääsy markkinoille, bio-osaaminen vahvaa ja monipuolista, palveluiden vienti kasvanut, puun energian käyttö kasvaa, liikevaihto 1,5 mrd. € (il-man metsätaloutta), metsiä uudistetaan ja käytetään kestävästi sekä tehokkaasti
Kilpailukyky parantunut, tuotanto säilynyt ja kumppanuusverkosto monipuolistu-nut, kehitetty uusia tuotteita ja palveluita, palveluliiketoiminnan osuus liiketoimin-nasta kasvanut, vahva ja vetovoimainen kone- ja energiateollisuuden osaamis-verkosto, energiateknologian kotipesät vahvistuneet, liikevaihto 2,2–2,5 mrd. €.
Suuret, tehokkaat ja kannattavat tilat, 500–600 maitotilaa, tuotantomäärä 320 000 litraa, tilat energiatehokkaita ja ympäristökuormitus pientä, uudet tuotteet, vienti kasvanut, markkina-asema vahvistunut, lähiruoka ja pienjalostus kasvaneet, mar-jan ja kasvisten tuotanto säilynyt ja jalostus monipuolistunut, terveellisellä ruualla merkittävä markkinaosuus, elintarvikeosaaminen ja innovaatiot uudella tasolla, tutkimus- ja kehitystyö valtakunnallista ja kansainvälistä kärkeä.
Kuopiosta tullut vahva biolääkkeiden kehityksen ja liiketoiminnan keskus, lääke-, hyvinvointiteknologia- ja ohjelmistoalan yritystoiminta vahvassa kasvussa, bio-jalostuksen avulla löydetty uusia lääkeaihioita, Venäjä noussut uudeksi merkit-täväksi alueeksi. Talouden uudistuminen onnistuu, perustuotannon kilpailukyky vahvistuu, toimintakykyinen palvelujärjestelmä, väestön hyvinvointi paranee, riit-tävä työvoiman tarjonta, vahvistuva vetovoima ja toimiva aluerakenne, 3 vahvaa keskusta, Kuopio kasvun veturi, EU:n talous vakautuu ja kasvaa.
Vahva prosessiteollisuuden ja luonnonvara-alojen vesiteknologia, -mittaus ja -tut-kimus, alan yritystoiminta on kasvanut, teknologian vientiä, ilmatutkimus tukee uutta energiateknologiaa, onlinemittaus- ja seuranta vesilaitoksissa, vesiteknolo-gian ja turvallisuuden vienti, suljettu vesikierto teollisuudessa.
Toimivat työmarkkinat ja koulutusketjut, koulutuksen ulkopuolelle jääneiden osuus laskenut merkittävästi (4 %), työllisyysaste on noussut ja työurat pidenty-neet, rakenteellinen työttömyys vähäistä, työperusteinen maahanmuutto onnis-tunut
Toimivat palvelurakenteet, sairastavuus vähentynyt, paikallinen palveluyrittäjyys kasvanut, julkiset ja yksityiset palvelut täydentävät toisiaan, palveluiden laatu ja saatavuus parantunut, riittävästi henkilökuntaa, sektoreiden välinen yhteistyö toimii
Kuopio kasvaa voimakkaasti (1000-1200 henk./vuosi), kasvu ruokkii koko maakun-taa, reuna-alueilla nettomuutto tasapainossa, maakunta houkuttelee työvoimaa muualta Suomesta, vetovoimainen asuin-, matkailu ja opiskeluympäristö.
Saavutettavuus hyvä kansallisesti ja kansainvälisesti (lento- ja junayhteydet), toi-miva liikennejärjestelmä, haja-asutusalueiden yhteydet ja tiestö kunnossa, teho-kas työssäkäyntialueiden kattava aluerakenne ja joukkoliikenne.
Taulukossa tarkastellaan maakuntasuunnitelman ja maakuntaohjelman tärkeimpien tavoitteiden toteutumista.
Tavoitteiden toteutumisaste on hahmotettu maakunnan kolmen kasvutavoitteen kuvitteelliseen toteutumaan.
Tarkastelulla kuvataan tavoitteiden saavuttamisen tai epäonnistumisen merkitystä aluetaloudelle.
POHJOIS-SAVON MAAKUNTAOHJELMA 2014–2017
45
Väestötavoite 246 000 Väestötavoite 240 000
Perinteinen metsäteollisuuden uudistuminen tapahtuu olosuhteiden pakosta, biojalostus toteutunut vain bioöljyn osalta, perinteinen metsäteollisuus säilynyt nykyisellään, kemiallinen ei ole uudistunut, puurakentaminen perinteistä pienta-lorakentamista, vähän uusia puutuotteita, metsien käyttö nykytasolla, liikevaihto 1 mrd. €.
Ei suuria tuotannollisia ja teknologisia uudistuksia, kilpailukyky säilynyt, nykyinen markkina-asema säilynyt, kasvava osa valmistuksesta ja suunnittelusta ulkomail-la, liikevaihto 1,5 milj. €.
Suurtuotantoa ja perinteistä pienviljelyä, tuotantomäärä 280 000 litraa, lähiruoka- ja pienjalostus kasvattaneet vähän markkinaosuuttaan, vienti kasvanut hitaasti, uusia tuotteita ja innovaatioita syntyy hitaasti, marjan ja kasvistentuotanto nyky-tasolla, tutkimus- ja kehitystyössä ei riittävästi resursseja.
Kuopion asema säilynyt vahvana kärkialojen tutkimuksessa, tutkimuksesta ei päästy liiketoimintaan, yrityspohja ei monipuolistunut, pääoman saatavuus rajoit-taa kasvua. Säilytetään nykyiset rakenteet, heikko riskinottokyky, uudistuminen onnistuu osittainen, työmarkkinat eivät toimi tehokkaasti ja eristyneet alueellises-ti, vetovoima ei riittävä, palvelut eivät vastaa kysyntää, väestö vähenee hitaasti, eriytyvä aluerakenne, EU:n sisäinen eriytyminen.
Vastataan vain akuutteihin ongelmiin paikallisesti, tutkimus ei tue riittävästi teol-lisuuden prosesseja, toiminta teknologiasiirron varassa, tutkimusyhteistyössä on päästy liikkeelle, yritystoiminta aktivoitunut.
Työvoiman saatavuusongelmia paikallisesti, työvoiman riittävyys ongelmana pienissä kunnissa erityisesti eläköitymisen seurauksena, keskusalueilla teollisuu-den ja muiden avaintoimialojen tarpeeseen työvoimaa riittävästi, rakennemuu-toksiin sopeutuminen hidasta, perusosaaminen riittävää.
Palveluja saatavilla mutta keskittyneet, työvoiman saatavuusongelmia paikal-lisesti, palveluketjut parantuneet, paikallinen palveluyrittäjyys ei merkittävässä asemassa.
Kuopion kasvu maltillista mutta vetovoima vielä kohtuullinen, reuna-alueiden väestön väheneminen nykytasolla, keskuksilla omat kasvustrategiat, maakunta ei houkuttele riittävästi osaavaa työvoimaa, matkailun kehittämisessä ei uusia avauksia.
Saavutettavuudessa puutteita, liikennejärjestelmä toimii vain keskusten välillä mutta ei haja-asutusalueilla, aluerakennesuunnittelu puutteellista eikä huomioi maakunnan sisäisiä eroja, infrastruktuuri rapautunut syrjäseuduilla.
Kemiallinen puunjalostus loppunut, biojalostuksen kehittäminen epäonnistunut, mekaaninen puunjalostus perinteistä ja menettänyt markkina-asemaansa, met-sien käyttöaste alhainen, liikevaihto 0,5 mrd. €.
Tuotanto siirtynyt ulkomaille, palveluliiketoiminta vähäistä, kehittämisaktiivisuus ja -osaaminen heikentynyt, energia-alan suunnittelu- ja projektitoiminta pääosin ulkomailla, alan vetovoima hiipunut, liikevaihto 800 milj. €.
Menettänyt asemansa maidontuotantoalueena, tuotantomäärä 250 000 litraa, tutkimus- ja kehitystyö heikkoa, tilojen rakennemuutos ei toteutunut, tuotanto heikosti kannattavaa, ei uusia tuotteita, jalostus ja vienti hiipunut, tuonti kasvanut voimakkaasti, marjan ja kasvisten tuotannon määrä laskenut eikä uusia tuotteita, ympäristön kuormitus jatkunut, terveysvaikutteiset ruuat eivät markkinoilla.
Tutkimuksesta ei päästy liiketoimintaan, teknologia- ja ohjelmistoyritykset ul-koistaneet toimintansa, lääkekehitykseen ei saada pääomia, Kuopion tieteellinen painoarvo heikentynyt, biojalostuksesta ei uusia avauksia. Uudistuminen epä-onnistuu, perustuotanto menettää kilpailukykynsä, tuotanto siirtyy ulkomaille, työttömyys ja työvoimapula, Kuopio menettää asemansa, palvelujärjestelmä krii-siytynyt, hyvinvointierot kasvavat ja hyvinvointi heikkenee, kuntien toimintakyky heikko, väestökato runsasta, EU menettänyt markkina-asemansa.
Jääty tutkimuksen asteelle, tutkimus ei tue teollisia prosesseja eikä noussut kan-sallisesti merkittäväksi, yritystoiminta vähäistä, teollisissa prosesseissa veden käyttö ei tehostunut, tutkimustoiminta hajanaista organisaatioiden kesken.
Koulutusta ei riittävästi elinkeinoelämän tarpeisiin, koulutuksen resurssit vä-hentyneet merkittävästi, koulupudokkuus kasvanut ja sen seurauksena syrjäyty-minen, voimakas rakennetyöttömyys, osaamisen taso heikko, osaava työvoima muuttanut alueelta pois.
Palveluiden saatavuus epätasa-arvoista, julkiset palvelut rahoituskriisissä, yksi-tyinen palveluntuotanto kansainvälisten yritysten hallussa, sairastavuus lisäänty-nyt, työvoiman saatavuus heikkoa, palvelut pirstaloituneet.
Kuopio kasvu hiipunut, vetovoima heikko koko maakunnassa, ei yhteistä kehittä-mispolitiikkaa, voimakas väestökato ja työvoima muuttanut muualle, reuna-aluei-den väestökato runsasta eikä muuttoliike ole kääntynyt positiiviseksi, matkailija-määrät laskeneet voimakkaasti.
Liikennejärjestelmä ei toimi eikä tue elinkeinoelämää eikä henkilöliikennettä, aluerakenne pirstaloitunut ja puutteellista, edunvalvonta epäonnistunut, infra-struktuuri rapautunut, alueen saavutettavuus heikko.
47
Liite 2. Pohjois-Savo aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva (Pohjois-Savon maakuntakaava)
48
Liite 3. Maakuntaohjelman valmistelu
Pohjois-Savon maakuntaohjelman 2014–2017 valmistelu on jatkoa syksyn 2009 aikana valmistuneelle maakuntasuunnitelmalle
ja 2010 valmistuneelle maakuntaohjelma 2011-2014. Uuden maakuntaohjelma 2014-2017 valmistelu käynnistyi osallistumis- ja arvi-
ointisuunnitelman kuuluttamisella alueellisissa pääsanomalehdissä, Pohjois-Savon liiton Internet-sivuilla ja virallisessa lehdessä
helmikuussa 2013.
Maakuntaohjelman päivitystä varten tehtiin yli 70 haastattelua, joissa tavattiin noin 80 henkilöä. Suurin osa haastatteluista oli
yrityksiä, mutta mukana oli myös laaja joukko aluekehittäjiä, koulutus- ja tutkimuslaitoksia, kuntia ja muita eri alojen asiantuntijoi-
ta. Edellisellä maakuntasuunnitelman ja -ohjelman valmistelukierroksella tapaamisia kertyi noin 100 kappaletta, joten haastatte-
luissa on saatu monipuolista näkemystä.
Maakunnassa toimivat elinkeinoyhtiöt ja yrityspalvelut ovat käsitelleet ohjelman luonnosta useissa kokouksissa. Valmistelun
linjauksia on tehty myös aluekehittäjien yhteisessä strategiaryhmässä. Maakunnan kehittämislinjauksista on keskusteltu useasti
tärkeimpien tutkimus-, kehittämis- ja rahoitusorganisaatioiden sekä yritysjohtajien kesken.
Maakuntavaltuusto ja -hallitus sekä maakunnan yhteistyöryhmä linjasivat valmistelua seminaarissa 10.6.2013.
Maakunnan yhteistyöryhmä keskusteli kokouksessaan 16.9.2013 ohjelmien linjauksista.
Maakuntahallitus käsitteli luonnosta 30.8.2013 ja asetti maakuntasuunnitelman, maakuntaohjelman ja ympäristöselostuksen
nähtäville ja lausunnoille 4.9 – 3.10.2013.
Maakuntaohjelmasta annetuissa 37 lausunnossa tuettiin maakunnan kehittämisen linjauksia ja valintoja. Ympäristöselostuk-
sesta saatiin seitsemän lausuntoa. Lausunnoissa esitetyt täsmennykset on huomioitu maakuntasuunnitelman ja -ohjelman sekä
ympäristöselostuksen valmistelussa.
Maakuntahallitus käsitteli lausuntojen perusteella muokattuja suunnitelmia 28.10.2013.
Maakuntavaltuusto hyväksyi maakuntasuunnitelman 2030 ja maakuntaohjelman 2014-2017 sekä maakuntaohjelman ympäristö-
selostuksen kokouksessaan 11.11.2013.
49
Liite 4. Maakuntaohjelman arviointi ja seuranta
Maakuntaohjelman toteutumista arvioi ulkopuolinen asiantuntija alueiden kehittämislain (2009/1651) § 29:n mukaisesti vähintään
kerran ohjelmakaudessa. Tämän lisäksi maakuntaohjelman edistymistä seurataan ohjelman liitteessä 2 määriteltyjen seuran-
tatietojen ja tavoiteindikaattorien perusteella. Näitä tietoja tarkistetaan toteuttamissuunnitelman (TOTSU) laadinnan yhteydessä.
Pohjois-Savon maakuntaohjelma 2011-2014 arvioinnin toteutti MDI. Arviointi toteutettiin vuoden 2012 loppupuoliskolla. Arvioinnin
mukaan maakuntaohjelma näyttänyt maakunnalliselle kehitykselle suuntaa ja valintojen tekemisen lisäksi saattanut yhteen alu-
eellisia toimijoita.
Kokonaisuudessaan talouden uudistumisen toimintalinjaan on kohdistunut merkittävä osa rahoituksesta ja sen piiristä on nous-
sut esille myös merkittävimmät onnistumiset. Hyvinvointi- ja hyvinvointipalveluiden toimintalinjan tavoitteiden saavuttaminen
on ollut heikointa kaikista toimintalinjoista. Toisaalta maakuntaohjelmalla on ollut vain vähän mahdollisuuksia vaikuttaa kehi-
tykseen.
Maakuntaohjelman läsnäolo näkyy myös muussa alueellisessa strategiatyössä. Lisäksi maakuntaohjelman fokus on parantunut
aikaisempiin vuosiin verrattuna. Jatkossa on huolehdittava, että ohjelma on tulevaisuuteen katsova ja uusiutumiseen pyrkivä.
Pohjois-Savon liiton oman rahoitusseurannan mukaan kauden 1.8.2010-31.12.2012 kokonaisrahoitusvolyymi on ollut noin 237 milj.
€. Yleisesti todetaan, että rahoituksen suuret volyymit kohdistuvat toimintalinjaan 1. Kyseiseen talouden uudistamiseen tähtää-
vän toimintalinjaan on kohdistunut noin 57 % seurantakauden rahoituksesta (134 milj. €). Myönnetty rahoitus on kohdistunut
hyvin maakuntaohjelman valituille kärkialoille ja niiden kehittämistavoitteiden tukemiseen, sillä noin 9 % viranomaisten hyväk-
symästä rahoituksesta ei tarkastelun perusteella toteuta maakuntaohjelman tavoitteita.
50
Liite
5.
Maa
kunt
aohj
elm
an s
eura
nta-
ja ta
voite
indi
kaat
torit
2005
2006
2007
2008
2009
2010
2011
2012
2014
2017
tavo
itetavo
iteM
UU
TTO
LIIK
E JA
VÄE
STÖ
Väki
luku
Poh
jois
-Sav
o25
0 06
424
9 49
824
8 87
224
8 42
324
8 18
224
7 94
324
8 130
2482
3324
8370
2485
30P
-Sav
on o
suus
kok
o m
aast
a %
4,8
4,7
4,7
4,7
4,7
4,6
4,6
4,6
4,54,4
Kok
onai
sväe
stön
muu
tos
-105
1-5
77-6
28-4
87-2
54-2
4818
210
369
59P
ohjo
is-S
avo;
%-o
suus
väe
stös
tä-0
,42
-0,2
3-0
,25
-0,2
0-0
,10
-0,1
00,
070,
040,0
30,0
2K
okon
aisn
etto
muu
ttoP
ohjo
is-S
avo;
hen
k.-9
33-4
02-2
19-2
43-6
3-1
744
355
733
036
0P
ohjo
is-S
avo;
%-o
suus
väe
stös
tä-0
,37
-0,1
6-0
,09
-0,1
0-0
,03
-0,0
10,
180,
220,1
30,1
4K
untie
n vä
linen
net
tom
uutto
Poh
jois
-Sav
o; h
enk.
-105
9-6
58-5
11-5
83-3
74-3
85-7
3-2
930
60P
ohjo
is-S
avo;
%-o
suus
väe
stös
tä-0
,42
-0,2
6-0
,20
-0,2
3-0
,15
-0,1
6-0
,03
-0,0
10,0
10,0
2N
etto
siirt
olai
suus
Poh
jois
-Sav
o; h
enk.
126
256
292
340
311
368
516
586
300
300
Poh
jois
-Sav
o; %
-osu
us v
äest
östä
0,05
0,10
0,12
0,14
0,13
0,15
0,21
0,24
0,12
0,12
Luon
nolli
nen
väes
tönk
asvu
(%-o
suus
väe
stös
tä)
Poh
jois
-Sav
o-0
,05
-0,0
7-0
,16
-0,1
0-0
,08
-0,0
9-0
,11
-0,1
9-0,11
-0,12
Kok
o m
aa0,
190,
210,
180,
200,
200,
190,
170,
14
Vanh
ushu
olto
suhd
e (6
5 vu
otta
täyt
täne
et 1
5-64
vuo
tiais
ta, %
)P
ohjo
is-S
avo
27,6
28,5
28,5
28,9
29,3
30,2
31,5
32,6
36,0
39,8
Kok
o m
aa24
,024
,824
,825
,225
,626
,527
,728
,931
,034
,5
51
KIL
PAIL
UK
YKY
2005
2006
2007
2008
2009
2010
2011
2012
2014
2017
tavo
itetavo
iteB
kt/a
suka
s €/
asuk
as, k
äyvi
n hi
nnoi
n)P
ohjo
is-S
avo;
€/a
suka
s23
444
24 3
6026
445
28 1
0625
502
27 0
3928
700
3080
0P
ohjo
is-S
avo;
kok
o m
aa=1
0078
,177
,477
,880
,479
,081
,180
80Li
ikev
aihd
on k
asvu
(%)
Poh
jois
-Sav
o6,
64,
210
,49,
1-1
6,9
66,
93,
12
6K
oko
maa
5,4
10,6
8,2
6,4
-16,
29,
47,
81,
6A
loitt
anee
t yrit
ykse
t %:n
a lo
petta
neis
ta y
rityk
sist
ä P
ohjo
is-S
avo
126,
615
2,2
129,
011
6,1
112,
313
9,1
122,
710
7,0
115
130
Kok
o m
aa14
0,9
147,
515
2,1
128,
112
0,4
154,
913
2,8
123,
0K
asvu
yrity
sten
mää
räP
ohjo
is-S
avo,
kas
vuyr
ityst
en o
suus
yrit
yska
nnas
ta %
:na
2,8
3,7
14
Poh
jois
-Sav
on o
suus
kok
o m
aan
kasv
uyrit
yksi
stä
%2,
33,
4Vi
enni
n os
uus
liike
vaih
don
mää
räst
ä (te
ollis
uus)
Poh
jois
-Sav
n te
ollis
uude
n vi
enti
milj
.€ (T
ilast
okes
kus,
asi
akas
koht
. su
hdan
nepa
lv.)
1452
1392
1521
1723
1251
1392
1573
1682
- Poh
jois
-Sav
on t
eolli
suud
en v
ienn
in o
suus
liik
evai
hdos
ta (%
)49
,146
,344
,545
,245
,947
,749
,551
,352
55- k
oko
maa
n te
ollis
uude
n vi
enni
n os
uus
liike
vaih
dost
a (%
)49
,851
,351
,050
,849
,249
,649
,249
,3Vä
estö
n tu
lota
so (
käyt
että
viss
ä ol
evat
tulo
t/as)
Poh
jois
-Sav
o13
668
14 2
8515
214
16 1
4716
271
17 0
2817
963
1850
0K
oko
maa
14 8
6215
396
16 2
4517
588
17 8
7718
783
TA
LOU
DEN
TAS
APAI
NO
2005
2006
2007
2008
2009
2010
2011
2012
2014
2017
tavo
itetavo
iteK
untie
n vu
osik
ate
euro
a/as
ukas
Poh
jois
-Sav
o12
923
320
229
227
837
031
6K
oko
maa
213
327
382
363
340
461
384
Valti
on m
enot
/asu
kas
Poh
jois
-Sav
o68
9275
2191
04K
oko
maa
6365
6997
7856
52
TYÖ
LLIS
YYS
2005
2006
2007
2008
2009
2010
2011
2012
2014
2017
tavo
itetavo
iteTy
öttö
myy
sast
e (ty
övoi
mat
utki
mus
)P
ohjo
is-S
avo
10,0
9,8
9,8
7,8
10,8
10,0
10,3
8,2
97
Kok
o m
aa8,
47,
76,
96,
48,
28,
47,
87,
7P
ohjo
is-S
avo:
ind.
kok
o m
aa=1
0011
9,0
127,
314
2,0
121,
913
1,7
119,
013
2,1
106,
5Ty
öllis
yysa
ste
(työv
oim
atut
kim
us)
Poh
jois
-Sav
o63
,363
,862
,564
,762
,263
,763
,665
,465
67K
oko
maa
68,0
68,9
69,9
70,6
68,3
67,8
68,6
69,0
Poh
jois
-Sav
o: in
d. k
oko
maa
=100
93,1
92,6
89,4
91,6
91,1
94,0
92,7
94,8
Nuo
rten
työt
töm
yys
(% ty
öttö
mis
tä, T
EM:in
tila
stot
)P
ohjo
is-S
avo
13,3
11,8
11,3
11,7
14,2
13,7
12,8
12,6
12,5
11K
oko
maa
11,3
10,8
10,4
11,0
23,1
13,0
12,3
12,7
Pitk
äaik
aist
yöttö
myy
s (%
työt
töm
istä
, TEM
:in ti
last
ot)
Poh
jois
-Sav
o20
,520
,719
,819
,115
,320
,923
,925
,726
26K
oko
maa
26,3
26,0
24,0
21,4
26,6
20,4
23,4
24,2
Työp
aika
t (ty
öllis
et 1
000
henk
.,työ
voim
atut
kim
us)
Poh
jois
-Sav
o;10
00 h
enk.
104
105
103
106
102
105
104
106
103
104
Poh
jois
-Sav
o; in
deks
i 200
5=10
010
0,0
101,
099
,010
1,9
98,1
101,
010
0,0
101,
999
100
Kok
o m
aa; i
ndek
si 2
005=
100
100,
010
1,7
103,
810
5,4
102,
310
1,9
103,
010
3,4
Työv
oim
a (ty
övoi
mat
utki
mus
)P
ohjo
is-S
avo
116
116
114
115
115
117
116
116
114
112
Poh
jois
-Sav
o; in
deks
i 200
5=10
010
0,0
100,
098
,399
,199
,110
0,9
100,
010
0,0
Kok
o m
aa; i
ndek
si 2
005=
100
100,
010
1,0
102,
110
3,1
102,
210
1,9
102,
310
2,6
A
LUEE
N S
ISÄ
ISET
ER
OT
2005
2006
2007
2008
2009
2010
2011
2012
2014
2017
tavo
itetavo
iteTu
lota
son
kesk
ihaj
onta
alu
een
kunn
issa
(seu
tuku
nnis
sa)
Poh
jois
-Sav
o46
442
534
652
811
7010
20Vä
estö
n ik
ärak
ente
en k
eski
hajo
nta
Poh
jois
-Sav
o2,
692,
822,
933,
003,
043,
083,
123,
17Yl
i 65-
vuot
iaid
en o
suus
Poh
jois
-Sav
o18
,118
,618
,618
,919
,119
,620
,220
,822
,524
Kok
o m
aa16
,016
,516
,516
,717
,017
,518
,118
,820
,021
,4
53
TYÖ
LLIS
YYS
2005
2006
2007
2008
2009
2010
2011
2012
2014
2017
tavo
itetavo
iteTy
öttö
myy
sast
e (ty
övoi
mat
utki
mus
)P
ohjo
is-S
avo
10,0
9,8
9,8
7,8
10,8
10,0
10,3
8,2
97
Kok
o m
aa8,
47,
76,
96,
48,
28,
47,
87,
7P
ohjo
is-S
avo:
ind.
kok
o m
aa=1
0011
9,0
127,
314
2,0
121,
913
1,7
119,
013
2,1
106,
5Ty
öllis
yysa
ste
(työv
oim
atut
kim
us)
Poh
jois
-Sav
o63
,363
,862
,564
,762
,263
,763
,665
,465
67K
oko
maa
68,0
68,9
69,9
70,6
68,3
67,8
68,6
69,0
Poh
jois
-Sav
o: in
d. k
oko
maa
=100
93,1
92,6
89,4
91,6
91,1
94,0
92,7
94,8
Nuo
rten
työt
töm
yys
(% ty
öttö
mis
tä, T
EM:in
tila
stot
)P
ohjo
is-S
avo
13,3
11,8
11,3
11,7
14,2
13,7
12,8
12,6
12,5
11K
oko
maa
11,3
10,8
10,4
11,0
23,1
13,0
12,3
12,7
Pitk
äaik
aist
yöttö
myy
s (%
työt
töm
istä
, TEM
:in ti
last
ot)
Poh
jois
-Sav
o20
,520
,719
,819
,115
,320
,923
,925
,726
26K
oko
maa
26,3
26,0
24,0
21,4
26,6
20,4
23,4
24,2
Työp
aika
t (ty
öllis
et 1
000
henk
.,työ
voim
atut
kim
us)
Poh
jois
-Sav
o;10
00 h
enk.
104
105
103
106
102
105
104
106
103
104
Poh
jois
-Sav
o; in
deks
i 200
5=10
010
0,0
101,
099
,010
1,9
98,1
101,
010
0,0
101,
999
100
Kok
o m
aa; i
ndek
si 2
005=
100
100,
010
1,7
103,
810
5,4
102,
310
1,9
103,
010
3,4
Työv
oim
a (ty
övoi
mat
utki
mus
)P
ohjo
is-S
avo
116
116
114
115
115
117
116
116
114
112
Poh
jois
-Sav
o; in
deks
i 200
5=10
010
0,0
100,
098
,399
,199
,110
0,9
100,
010
0,0
Kok
o m
aa; i
ndek
si 2
005=
100
100,
010
1,0
102,
110
3,1
102,
210
1,9
102,
310
2,6
A
LUEE
N S
ISÄ
ISET
ER
OT
2005
2006
2007
2008
2009
2010
2011
2012
2014
2017
tavo
itetavo
iteTu
lota
son
kesk
ihaj
onta
alu
een
kunn
issa
(seu
tuku
nnis
sa)
Poh
jois
-Sav
o46
442
534
652
811
7010
20Vä
estö
n ik
ärak
ente
en k
eski
hajo
nta
Poh
jois
-Sav
o2,
692,
822,
933,
003,
043,
083,
123,
17Yl
i 65-
vuot
iaid
en o
suus
Poh
jois
-Sav
o18
,118
,618
,618
,919
,119
,620
,220
,822
,524
Kok
o m
aa16
,016
,516
,516
,717
,017
,518
,118
,820
,021
,4
OSA
AM
INEN
2005
2006
2007
2008
2009
2010
2011
2012
2014
2017
tavo
itetavo
iteTu
tkin
non
suor
ittan
eide
n os
uus
15-v
uotta
täyt
täne
istä
(%)
Poh
jois
-Sav
o62
,563
,364
,265
,065
,966
,867
,770
72K
oko
maa
63,4
64,1
64,8
65,5
66,2
6767
,7Pe
rusk
oulu
n jä
lkei
stä
tutk
into
a va
illa
olev
at 2
5-29
vuo
tiaat
(%
osuu
s ko
ko ik
äluo
kast
a)P
ohjo
is-S
avo
13,4
13,4
13,7
13,8
14,2
13,8
13,5
12,5
12K
oko
maa
14,3
14,7
15,3
15,9
16,2
16,3
16,5
Kol
men
suu
rimm
an to
imia
lan
osuu
s ty
öpai
kois
ta (%
)TO
L 20
08P
ohjo
is-S
avo
(terv
. ja
sos.
palv
.+te
oll.+
kaup
pa)
44,4
44,8
43,7
43,8
4545
Kok
o m
aa (t
eoll.
+ te
rv. j
a so
s.pa
lv.+
kaup
pa)
43,6
43,6
42,8
42,4
TOL
2002
Poh
jois
-Sav
o 44
,844
,845
,5K
oko
maa
45
,345
,846
,0Ju
lkis
en s
ekto
rin o
suus
työp
aiko
ista
%P
ohjo
is-S
avo
33,6
33,3
32,5
32,6
33,7
33,1
3333
Kok
o m
aa28
,127
,827
,327
,528
,628
,4T&
k-ra
hoitu
sP
ohjo
is-S
avon
osu
us k
oko
maa
sta
%2,
42,
32,
42,
12,
22,
32,
12,3
2,5Y
ritys
ten
osuu
s P
-Sav
on t&
k-m
enoi
sta
%38
,035
,639
,041
,637
,034
,435
,840
42
54
ELIN
YMPÄ
RIS
TÖN
LAA
TU J
A AL
UER
AKEN
NE
2005
2006
2007
2008
2009
2010
2011
2012
2014
2017
tavo
itetavo
ite
Maa
seut
uväe
stön
1) o
suus
kok
o vä
estö
stä
Pohj
ois-
Savo
ssa
35,6
35,4
35,2
34,9
34,6
34,4
34,1
31,1
(Nils
iä
lask
. K
uopi
oon)
33,7
(Nils
iä
lask
. m
aase
utuu
n)33
,6
Väes
tön
mää
rän
muu
tos
erity
yppi
sillä
alu
eilla
(alu
etyp
ogra
fian
6 lu
okka
a)
Lähd
e: S
YKE
Muu
tos
kaud
ella
20
10-
2012
Pohj
ois-
Savo
24
5 85
924
6 17
90,
1Si
sem
pi k
aupu
nkia
lue
54 0
6952
595
-2,7
Ulo
mpi
kau
punk
ialu
e 61
745
64 3
224,
2M
aase
udun
pai
kallis
kesk
ukse
t 15
657
16 6
676,
5Ka
upun
gin
kehy
salu
e 15
194
15 6
733,
2Ka
upun
gin
lähe
inen
maa
seut
u 15
850
15 4
76-2
,4Yd
inm
aase
utu
52
277
51 3
10-1
,8H
arva
an a
suttu
maa
seut
u 31
067
30 1
36-3
,0
Uus
iutu
van
ener
gian
osu
us e
nerg
iank
ulut
ukse
sta
Poh
jois
-Sav
o38
,337
,940
Kok
o m
aa28
27
Teol
lisuu
den
ja y
hdys
kunt
ien
fosf
ori-
ja ty
ppik
uorm
itus
vesi
stöi
hin
Poh
jois
-Sav
o: K
okon
aisf
osfo
ri (k
g/vu
osi)
11 0
819
983
9 21
712
311
8 18
56
642
6 74
210
334
Poh
jois
-Sav
o:K
okon
aist
yppi
(kg/
vuos
i)61
9 16
161
6 15
161
3 03
861
8 16
357
1 04
460
8 10
561
5 67
065
5 96
3
55
ELIN
YMPÄ
RIS
TÖN
LAA
TU J
A AL
UER
AKEN
NE
2005
2006
2007
2008
2009
2010
2011
2012
2014
2017
tavo
itetavo
ite
Maa
seut
uväe
stön
1) o
suus
kok
o vä
estö
stä
Pohj
ois-
Savo
ssa
35,6
35,4
35,2
34,9
34,6
34,4
34,1
31,1
(Nils
iä
lask
. K
uopi
oon)
33,7
(Nils
iä
lask
. m
aase
utuu
n)33
,6
Väes
tön
mää
rän
muu
tos
erity
yppi
sillä
alu
eilla
(alu
etyp
ogra
fian
6 lu
okka
a)
Lähd
e: S
YKE
Muu
tos
kaud
ella
20
10-
2012
Pohj
ois-
Savo
24
5 85
924
6 17
90,
1Si
sem
pi k
aupu
nkia
lue
54 0
6952
595
-2,7
Ulo
mpi
kau
punk
ialu
e 61
745
64 3
224,
2M
aase
udun
pai
kallis
kesk
ukse
t 15
657
16 6
676,
5Ka
upun
gin
kehy
salu
e 15
194
15 6
733,
2Ka
upun
gin
lähe
inen
maa
seut
u 15
850
15 4
76-2
,4Yd
inm
aase
utu
52
277
51 3
10-1
,8H
arva
an a
suttu
maa
seut
u 31
067
30 1
36-3
,0
Uus
iutu
van
ener
gian
osu
us e
nerg
iank
ulut
ukse
sta
Poh
jois
-Sav
o38
,337
,940
Kok
o m
aa28
27
Teol
lisuu
den
ja y
hdys
kunt
ien
fosf
ori-
ja ty
ppik
uorm
itus
vesi
stöi
hin
Poh
jois
-Sav
o: K
okon
aisf
osfo
ri (k
g/vu
osi)
11 0
819
983
9 21
712
311
8 18
56
642
6 74
210
334
Poh
jois
-Sav
o:K
okon
aist
yppi
(kg/
vuos
i)61
9 16
161
6 15
161
3 03
861
8 16
357
1 04
460
8 10
561
5 67
065
5 96
3
MA
AK
UN
TAO
HJE
LMA
N 2
014-
2017
RA
HO
ITU
SSU
UN
NIT
ELM
A O
hjel
man
raho
itus
toim
inta
linjo
ittai
n ja
hal
linno
nalo
ittai
n (v
altio
ja E
U):
Rah
oitu
ssuu
nnite
lma
on s
uunt
aa-a
ntav
a ja
tark
entu
u vu
ositt
ain.
TL 1
TL 2
TL 3
TL 4
TL:t
yhte
ensä
+TL
eritt
elem
ätön
milj
. €20
1420
1520
1620
1720
1420
1520
1620
1720
1420
1520
1620
1720
1420
1520
1620
1720
1420
1520
1620
17Yh
teen
säSM
1,0
1,0
1,0
1,0
1,0
1,0
1,0
1,0
4,0
OK
M0,
02,
02,
02,
00
22
26,
0M
MM
17,4
15,9
15,9
18,4
1,6
2,6
2,0
0,7
19,0
18,5
17,9
19,1
74,5
LVM
36,7
31,9
35,9
35,9
36,7
31,9
35,9
35,9
140,
4TE
M (e
i sis
. Fin
nver
an ra
h.)
39,4
39,7
40,3
40,9
31,5
31,0
31,0
31,0
5,2
5,2
4,7
4,7
3,8
3,8
3,8
3,8
79,9
79,7
79,8
80,4
319,
8ST
M /
kunn
at19
,119
,019
,019
,019
,119
,019
,019
,076
,1YM
4,1
4,8
4,1
4,3
4,1
4,8
4,1
4,3
17,3
Maa
kunn
an k
ehitt
ämis
raha
:0,
550,
550,
550,
552,
2*o
hjel
miin
sito
mat
on0,
350,
350,
350,
351,
4*I
NK
A0,
20,
20,
20,
20,
8E
AK
R-to
imen
pide
ohje
lma
(EU
)10
,910
,910
,910
,90,
70,
70,
70,
70,
70,
70,
70,
72,
22,
22,
22,
214
,514
,514
,514
,558
,1E
AK
R-to
imen
pide
ohje
lma
(Val
tion)
8,2
8,2
8,2
8,2
0,5
0,5
0,5
0,5
0,5
0,5
0,5
0,5
1,6
1,6
1,6
1,6
10,9
10,9
10,9
10,9
43,6
Man
ner-
Suo
men
ES
R-o
hjel
ma
(EU
)2,
42,
42,
42,
42,
72,
72,
72,
71,
71,
71,
71,
70,
00,
00,
00,
06,
86,
86,
86,
827
,1M
anne
r-S
uom
en E
SR
-ohj
elm
a (V
altio
)1,
81,
81,
81,
82,
02,
02,
02,
01,
31,
31,
31,
30,
00,
00,
00,
05,
15,
15,
15,
120
,3Yh
teen
sä56
,855
,656
,259
,332
,534
,034
,034
,024
,324
,223
,723
,746
,143
,145
,844
,724
0,1
201,
799
,996
,663
8,3
Rah
oitu
släh
teitt
äin:
EU
-rah
oitu
s13
,313
,313
,313
,33,
43,
43,
43,
42,
42,
42,
42,
42,
22,
22,
22,
221
,321
,321
,321
,385
,2Va
ltio
9,9
9,9
9,9
9,9
2,6
2,6
2,6
2,6
1,8
1,8
1,8
1,8
1,6
1,6
1,6
1,6
16,0
16,0
16,0
16,0
63,9
Kun
nat*
4,4
4,4
4,4
4,4
0,9
0,9
0,9
0,9
0,6
0,6
0,6
0,6
0,5
0,5
0,5
0,5
6,4
6,4
6,4
6,4
25,5
Julk
inen
raho
itus
yht.
27,6
27,6
27,6
27,6
6,9
6,9
6,9
6,9
4,8
4,8
4,8
4,8
4,4
4,3
4,3
4,3
43,7
43,6
43,6
43,6
174,
6Y
ksity
inen
raho
itus*
xx
xx
xx
xx
xx
xx
xx
xx
xx
xx
xYh
teen
sä*
arvi
o
Suu
nnite
lmas
sa e
i ole
muk
ana
Finn
vera
n la
inoi
tust
a ei
kä y
ksity
istä
raho
itust
a.H
allin
nona
loitt
aisi
in lu
kuih
in la
sket
aan
kehi
ttäm
is- j
a in
vest
oint
ityyp
pise
t var
at, e
i per
us- j
a to
imin
tara
hoitu
sta
EU
-rah
oitu
s: E
AK
R, E
SR
ja m
aase
udun
ja k
alat
alou
den
kehi
ttäm
isra
hoitu
s on
suu
nnite
lmas
sa k
okon
aan
EU
-ohj
elm
an to
teut
ukse
en s
itout
uva
kunt
ien
raho
itus
on a
rvio
Liite
6.
Maa
kunt
aohj
elm
an ra
hoitu
s
56
Yleistä Pohjois-Savon maakuntaohjelman 2014-2017 neljän toimintalinjan keskeiset toimenpiteet kehittävät maakuntaa kokonaisuutena, mutta painotus on ennen kaikkea talouden uudistumisessa, jolloin taloudellisia resursseja syntyy mm. kuntatalouden vahvistamiseen, kehittämis- ja investointihankkeisiin sekä väestön elinolojen parantamiseen. Ilman talouden resurssipohjaa vaikeutuu maakunnan kehittämistyö. Maakuntaohjelman toimintalinjat pyrkivät osuvuuteen aluekehityksen kannalta. Pohjois-Savon maakuntaohjelman 2011–2014 painopisteet on valittu siten, että ne noudattavat maakuntavaltuus-ton hyväksymää maakuntastrategiaa. Tarkempi ja yksityiskohtaisempi maakuntaohjelman ympäristöselos-tus julkaistaan erillisenä julkaisuna. Vaikutusten arviointi toimintalinjoittain
Toimintalinjojen toteuttamisen vaikutuksia on vertailtu SOVA-lain 2 §:n ympäristövaikutusten määrittelyn jaottelul-la. Ympäristövaikutuksella tarkoitetaan lain mukaan ohjelman vaikutusta a) ihmisten terveyteen, elinoloihin ja viih-tyvyyteen (= elinympäristö); b) maaperään, vesiin, ilmaan, ilmastoon, kasvillisuuteen, eliöihin ja luonnon moni-muotoisuuteen (= ympäristön tila); c) yhdyskuntarakenteeseen, rakennettuun ympäristöön, maisemaan, kaupun-kikuvaan ja kulttuuriperintöön (= yhdyskuntarakenne) ja d) luonnonvarojen hyödyntämiseen (= luonnonvarat). Vertailussa on pyritty tarkastelemaan keskeisiä maakuntaohjelman toimenpiteitä eri toimintalinjoilla ja niiden vai-kutuksia Pohjois-Savon ympäristön merkittäviin osa-alueisiin. Koska Pohjois-Savon maakuntaohjelmassa 2011-2014 on sama toimintalinjajako kuin ohjelmassa 2014-2017, arvioinnissa on hyödynnetty edellisen ohjelman arvi-ointia, jota on täydennetty niiltä osin kuin ohjelmaa on tarkistettu. Ohjelma painottaa edellistä enemmän nousevi-na aloina bioenergiaa ja vesi- ja ilmateknologiaa. + myönteinen vaikutus, - kielteinen vaikutus, 0 neutraali, + - sekä myönteisiä että kielteisiä vaikutuksia.
TL1:Talouden uudistuminen
TL2 Työvoiman riittävyys ja osaaminen
TL3: Hyvinvointipalvelut ja hyvinvointi
TL4: Saavutettavuus ja aluerakenne
Elinympäristö a) ihmisten terveyteen, elinoloihin ja viihtyvyyteen Tl:n kaikki alat vaikuttavat myönteisesti elinympäristöön Puunjalostuksen, energiateolli-suuden ja lääkealan kehittämi-nen sekä uudistuvat tuotannol-liset innovaatiot vahvistavat työllisyyttä ja sitä kautta vaiku-tus elinoloihin on myönteinen. (+) Talouden vahvistuminen lisää viihtyvyyttä maakunnassa.(+) Vahva talous luo resursseja terveyden edistämiseen. (+) Hyvin hoidetut yritysten ympä-ristöasiat parantavat elinympä-ristöä paikallisesti. (+) Talouden rakennemuutos voi aiheuttaa työttömyyttä.(-) Mittaus- ja sensoritekniikka-osaamisen soveltaminen mm. ympäristötekniikkaan ja vesi-huoltoon lisää ympäristömyön-teisiä elinkeinoja ja siten paran-taa ympäristön tilaa. (+)
Koulutuksella ja työhyvinvoin-tia lisäävillä toimenpiteillä on myönteinen vaikutus tervey-teen. (+) Osaamispohjaisten elinkeino-jen kehittämisellä lisätään työpaikkoja ja siten paranne-taan elinoloja. Mm. maakun-nan energia- ja ympäristö-osaamiseen perustuvat elin-keinot ovat kasvuala.(+) Ympäristö- ja ympäristö-terveysvaikutuksiin liittyvän riskin arvioinnin tietotaito vä-hentää haitallisia ympäristö-vaikutuksia (+) .
Kuntien sosiaali- ja terveys-palvelujen kehittäminen uudis-tamalla palvelurakenteita ja palveluprosesseja edistää ihmisten hyvinvointia ja viihty-vyyttä. (+) Käyttäjälähtöinen palvelujen kehittäminen parantaa asia-kastyytyväisyyttä. (+) Ihmisen terveelliset elämänta-pavalinnat lisääntyvät. (+) Palvelurakenteen keskittymi-nen voi heikentää palvelujen saavutettavuutta reuna-alueilla. (-) Ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta edistää hyvää elinympäristön tilaa. (+)
Nopeutuvat yhteydet pa-rantavat elinolosuhteita. Liikenneturvallisuustoi-menpiteet ehkäisevät on-nettomuuksia. (+) Ylikunnallinen maankäytön suunnittelu lisää vetovoi-maisuutta ja viihtyvyyttä. (+) Meluhaitat lisääntyvät lii-kenneväylien läheisyydes-sä. (-)
Liite 7. Todennäköisesti merkittävät ympäristövaikututukset
57
Yleistä Pohjois-Savon maakuntaohjelman 2014-2017 neljän toimintalinjan keskeiset toimenpiteet kehittävät maakuntaa kokonaisuutena, mutta painotus on ennen kaikkea talouden uudistumisessa, jolloin taloudellisia resursseja syntyy mm. kuntatalouden vahvistamiseen, kehittämis- ja investointihankkeisiin sekä väestön elinolojen parantamiseen. Ilman talouden resurssipohjaa vaikeutuu maakunnan kehittämistyö. Maakuntaohjelman toimintalinjat pyrkivät osuvuuteen aluekehityksen kannalta. Pohjois-Savon maakuntaohjelman 2011–2014 painopisteet on valittu siten, että ne noudattavat maakuntavaltuus-ton hyväksymää maakuntastrategiaa. Tarkempi ja yksityiskohtaisempi maakuntaohjelman ympäristöselos-tus julkaistaan erillisenä julkaisuna. Vaikutusten arviointi toimintalinjoittain
Toimintalinjojen toteuttamisen vaikutuksia on vertailtu SOVA-lain 2 §:n ympäristövaikutusten määrittelyn jaottelul-la. Ympäristövaikutuksella tarkoitetaan lain mukaan ohjelman vaikutusta a) ihmisten terveyteen, elinoloihin ja viih-tyvyyteen (= elinympäristö); b) maaperään, vesiin, ilmaan, ilmastoon, kasvillisuuteen, eliöihin ja luonnon moni-muotoisuuteen (= ympäristön tila); c) yhdyskuntarakenteeseen, rakennettuun ympäristöön, maisemaan, kaupun-kikuvaan ja kulttuuriperintöön (= yhdyskuntarakenne) ja d) luonnonvarojen hyödyntämiseen (= luonnonvarat). Vertailussa on pyritty tarkastelemaan keskeisiä maakuntaohjelman toimenpiteitä eri toimintalinjoilla ja niiden vai-kutuksia Pohjois-Savon ympäristön merkittäviin osa-alueisiin. Koska Pohjois-Savon maakuntaohjelmassa 2011-2014 on sama toimintalinjajako kuin ohjelmassa 2014-2017, arvioinnissa on hyödynnetty edellisen ohjelman arvi-ointia, jota on täydennetty niiltä osin kuin ohjelmaa on tarkistettu. Ohjelma painottaa edellistä enemmän nousevi-na aloina bioenergiaa ja vesi- ja ilmateknologiaa. + myönteinen vaikutus, - kielteinen vaikutus, 0 neutraali, + - sekä myönteisiä että kielteisiä vaikutuksia.
TL1:Talouden uudistuminen
TL2 Työvoiman riittävyys ja osaaminen
TL3: Hyvinvointipalvelut ja hyvinvointi
TL4: Saavutettavuus ja aluerakenne
Elinympäristö a) ihmisten terveyteen, elinoloihin ja viihtyvyyteen Tl:n kaikki alat vaikuttavat myönteisesti elinympäristöön Puunjalostuksen, energiateolli-suuden ja lääkealan kehittämi-nen sekä uudistuvat tuotannol-liset innovaatiot vahvistavat työllisyyttä ja sitä kautta vaiku-tus elinoloihin on myönteinen. (+) Talouden vahvistuminen lisää viihtyvyyttä maakunnassa.(+) Vahva talous luo resursseja terveyden edistämiseen. (+) Hyvin hoidetut yritysten ympä-ristöasiat parantavat elinympä-ristöä paikallisesti. (+) Talouden rakennemuutos voi aiheuttaa työttömyyttä.(-) Mittaus- ja sensoritekniikka-osaamisen soveltaminen mm. ympäristötekniikkaan ja vesi-huoltoon lisää ympäristömyön-teisiä elinkeinoja ja siten paran-taa ympäristön tilaa. (+)
Koulutuksella ja työhyvinvoin-tia lisäävillä toimenpiteillä on myönteinen vaikutus tervey-teen. (+) Osaamispohjaisten elinkeino-jen kehittämisellä lisätään työpaikkoja ja siten paranne-taan elinoloja. Mm. maakun-nan energia- ja ympäristö-osaamiseen perustuvat elin-keinot ovat kasvuala.(+) Ympäristö- ja ympäristö-terveysvaikutuksiin liittyvän riskin arvioinnin tietotaito vä-hentää haitallisia ympäristö-vaikutuksia (+) .
Kuntien sosiaali- ja terveys-palvelujen kehittäminen uudis-tamalla palvelurakenteita ja palveluprosesseja edistää ihmisten hyvinvointia ja viihty-vyyttä. (+) Käyttäjälähtöinen palvelujen kehittäminen parantaa asia-kastyytyväisyyttä. (+) Ihmisen terveelliset elämänta-pavalinnat lisääntyvät. (+) Palvelurakenteen keskittymi-nen voi heikentää palvelujen saavutettavuutta reuna-alueilla. (-) Ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta edistää hyvää elinympäristön tilaa. (+)
Nopeutuvat yhteydet pa-rantavat elinolosuhteita. Liikenneturvallisuustoi-menpiteet ehkäisevät on-nettomuuksia. (+) Ylikunnallinen maankäytön suunnittelu lisää vetovoi-maisuutta ja viihtyvyyttä. (+) Meluhaitat lisääntyvät lii-kenneväylien läheisyydes-sä. (-)
Yleinen ympäristön tila Innovaatiotoiminnalla sekä uu-sien teknologioiden käyttöön otolla päästään ympäristön kannalta kestävämpiin tuottei-siin ja menetelmiin. (+) Ympäristöyritystoiminta edistää myönteisiä ympäristövaikutuk-sia. (+) Siirtyminen massatuotannosta eriytyneempään tuotantoon parantaa ympäristön tilaa. (+)
Ympäristöalan osaamisen lisääntyminen parantaa välilli-sesti ympäristön tilaa. (+) Koulutustason nousu edistää luonnon ja ympäristön arvos-tusta. (+)
Maakunnan aluerakenteen eheytyminen ja saavutet-tavuuden parantuminen ovat myönteisiä maakun-nan ympäristön tilan kan-nalta. (+) Asumisen ja tuotannon keskittyminen vähentää ympäristökuormitusta pai-kallisesti. (+)
b1) maaperään, vesiin, Bio- ja energiajätteiden hyöty-käytöllä vähennetään kaatopai-kalle sijoitettavaa jätettä, sääs-tetään energiaa ja vähennetään päästöjä. (+) Vesi- ja kaivosalan t&k-yhteistyö parantaa ympäristön seurantamenetelmiä (+) Jätteenpoltto vähentää kaato-paikkajätettä ja korvaa muita energialähteitä. (+) Maatalouden vesistöjen kuormi-tuksen vähentämistoimenpiteet parantavat vesistöjen tilaa. (+) Lietelantaongelman ratkaisut, mm. metaanikaasun tilakohtai-nen talteenotto, vähentävät ongelmia. (+) Vesiteknologian, mittauksen ja puhdistusmenetelmien kehittä-minen vähentää teollisuuden ja kaivostoiminnan ympäristön kuormitusta (+)
Osaaminen, jolla pilaantuneita maa-alueita voidaan puhdis-taa, vaikuttaa maaperän tilaan myönteisesti. (+) Haja-asutusalueen jäteveden-puhdistusmenetelmien käyt-töönotto lisää vesien puhtaut-ta. (+)
Yhdyskuntien jätevesien johtaminen ja keskitetty käsittely yhteispuhdista-moissa mahdollistaa te-hokkaamman puhdistuk-sen. (+) Pintavesien kunnostus vaikuttaa myönteisesti kalastoon ja muuhun ve-sieliöstöön ja virkistyskäyt-tömahdollisuuksiin (+)
b2) ilmaan, ilmastoon, Metsän kasvu sitoo hiilidioksi-dia, ja siten ehkäisee ilmas-tonmuutosta. (+) Metsien käytön tehostaminen (hakkuutähteet) vähentää met-sien merkitystä hiilivarastona. (-) Uusiutumattomien energialäh-teiden korvaaminen biopolttoai-neilla parantaa hiilitasetta. (+) Jätteenpoltto vähentää kaato-paikkajätettä ja -kaasuja ja kor-vaa muita energialähteitä. (+) Puurakentamisessa hiilen va-rastoituu rakenteisiin (+) Uuden teknologian akkuteolli-suus mahdollistaa mm. ilman laadun kannalta myönteisten sähköautojen kehittämisen ja käyttöönoton. (+) Ilmatutkimuksen vahvistaminen tukee ilmastoa säästävää ener-giateknologian kehittämistä. (+)
Ilman laatuun liittyvä osaami-nen mm. Itä-Suomen yliopis-ton ja Savonia-ammattikorkeakoulun piirissä edistää hyvää ympäristöä. (+)
Sähköisten palvelujen kehit-täminen vähentää asiointilii-kennettä ja liikennepäästöjä. (+) Hyvinvointipalvelujen keskit-täminen ja palveluyrittäjyyden sijoittumisratkaisut lisäävät liikkumistarvetta ja siten lii-kennettä. (-)
Lisääntyvät liikennemäärät lisäävät paikallisesti pääs-töjä ja melua. (-) Kuljetuslogistiikan paran-taminen vähentää energi-an kulutusta ja liikenteen päästöjä. (+ ) Raideliikenteen paranta-minen siirtää maantiekulje-tuksia ja henkilöliikennettä rautateille. (+) Tietoliikenteen lisääminen vähentää fyysisen liikku-misen tarvetta ja päästöjä (+)
58
Polttoprosessien parempi hal-linta parantaa hengitysilmaa. (+) b3) kasvillisuuteen, eliöihin ja luonnon monimuotoisuuteen Tuotantomenetelmien tehostu-minen vähentää kielteisiä vai-kutuksia kasvillisuuteen, eliöihin ja luonnon monimuotoisuuteen. (+) Metsien käytön tehostuminen voi heikentää tai parantaa met-sien monimuotoisuutta. (-/+) Luontomatkailun kehittämisen edellytys matkailuvyöhykkeillä on mm. vesistöjen ja kalakanto-jen hoito. (+)
Terveyttä edistävät elämänta-pavalinnat kuten luonnossa liikkumien lisäävät luonnon arvostusta. (+)
Suunnitelmallinen maan-käyttö kaupunkiseuduilla vaikuttaa myönteisesti luonnon monimuotoisuu-teen. (+) Luonnon monimuotoisuus voi heiketä luonnontilaisia alueita rakennettaessa (-)
Yhdyskuntarakenne c1) yhdyskuntarakenteeseen, Kuopion aseman vahvistami-nen keskittää maakunnan si-säistä aluerakennetta, mutta luo edellytyksiä koko maakun-nan elinvoimaisuudelle ja haja-asutuksen säilymiselle. (+ - ) Täydennysrakentaminen tiivis-tää yhdyskuntarakennetta ja laskee yhdyskuntakustannuksia (+)
Avoimet oppimisympäristöt ja etäopiskelun mahdollistavat opetusteknologiset ratkaisut vähentävät päivittäisiä matkoja ja liikenteen haitallisia ympä-ristövaikutuksia ja osaltaan mahdollistavat nykyisen ope-tustoimen palvelurakenteen säilymistä. (+)
Uudet hyvinvointipalveluraken-teet muokkaavat alue- ja yh-dyskuntarakennetta ja kunta-rakennetta. ( 0) Etäpalveluihin ja liikkuviin pal-veluihin perustuvat toimintata-vat hyvinvointipalveluissa voi-vat osaltaan tukea kotona asumista. (+)
Tieverkon kehittäminen ja alemman tieverkon kun-nossapito edistävät tasa-painoisen aluerakenteen kehittämistä. (+) Ylikunnallinen, mm. työs-säkäyntialueiden maan-käytön suunnittelu eheyt-tää yhdyskuntarakennetta. (+)
c2)rakennettuun ympäristöön, maisemaan, kaupunkikuvaan ja kulttuuriperintöön Talouden uudistuminen edellyt-tää uusinvestointeja tuotannol-lisiin laitoksiin ja siten muuttaa rakennettua ympäristöä. ( + - ) Teollinen kulttuuri- ja raken-nusperintö voi olla muutoksissa uhattuna. (-)
Uudet osaamisen rakenteet kuten Itä-Suomen yliopiston kehittäminen ja yliopiston ja ammattikorkeakoulun konsor-tio muuttavat kampusalueilla kaupunkikuvaa myönteiseen suuntaan. (+)
Palvelurakenteiden muutokset ja uusien hyvinvointiyritysten synty uudistaa jossain määrin investointien kautta rakennet-tua ympäristöä ja kaupunkiku-vaa. (+)
Tiestön parantamistoimet tapahtuvat nykyisissä lin-jauksissa ohjelmakaudella, joten muutokset ympäris-töön ovat vähäiset. ( 0 +) Uuden asutuksen ohjaa-minen kyliin tukee paikalli-sen kyläkulttuuriperinnön säilymistä. (+) Kaupunkialueiden kasvu laajentaa rakennettua ym-päristöä. (+ -)
d) luonnonvarojen hyödyntämiseen Puunkäyttö vähentää uusiutu-mattomien raaka-aineiden käyt-töä. (+) Uudentyyppisillä tuotantomene-telmillä ja innovaatioilla voidaan raaka-aineiden käyttöä tehos-taa, jolloin jätettä tulee proses-seissa vähemmän ja luonnon-varojen hyötykäyttö paranee. (+) Biojalostuksen kehittäminen vähentää riippuvuutta öljystä. (+)
Osaamisen kehittäminen luo uusia tapoja hyödyntää ja käyttää maakunnan luonnon-varoja kestävällä tavalla. (+)
Väylärakentaminen lisää uusiutumattomien luon-nonvarojen (sora, kallio) käyttöä. (-)
60
terveysklusteri
Kovaa osaamista – pehmeää elämää
Pohjoissavolainen osaaminen ja runsaat luonnonvarat tarjoavat
loistavia mahdollisuuksia yritysten kasvuun ja uudistumiseen
sekä innovatiivisten tuotteiden ja palvelujen kehittämiseen.
Näillä aloilla meistä tulee entistä vahvempia.
vesi ja ilma
elintarvikkeet
Näissä olemme jo hyviä Pohjois-Savossa.
puunjalostus ja biojalostuskone- ja energiateknologia