7

8

9

FIN

Tartu Visitor Centre/Raekoda Town Hall, Tartu ESTONIA

Ph/fax +372 744 2111info@visittartu.comwww.visittartu.com

Text: Annereet PaatsiLayout: Triinu SarvPrint: PaarPhotoes: Tartu Countypublic photostock

www.visittartu.com

1

1

1

2

3

4

57

910

11

8

6

Tarton maakunnan matkailureitit

Järvenrantatietä pitkin pohjoiseen ajettaessa saavutaanuusgoottilaiseen tyyliin rakennetun kapeatornisen

luokse. Kirkko toimii kesäisin kaikille avoimenatiekirkkona. Äksin kirkko on juurtunut syvään Vironkulttuurihistoriaan papin ja kirjanoppineen Otto WilhelmMasingin (1763–1832) ansiosta. Hän otti viron kielessäkäyttöön õ-kirjaimen.

Äksistä suunnataan etelään. Viimeinen pysähdystehdään, kun käännytään suurelta tieltä vasemmalleennen Lähten kauppalaa jo kauaksi näkyvän näkötorninluokse. Noin 15 metriä korkeasta näkötornista levittäy-tyvät kuin kämmenellä näkymät Vooremaan viirulliseenmaastoon pohjoisessa ja Tarton kaupungin korkeimpiinrakennuksiin etelässä.

Äksinkirkon

Vielä 15 kilometriä ylös ja

alas harjuja ja olemme

jälleen Tartossa!

10

11

Muinaisten virolaisten voimamies Kalevipoeg onmuovannut maastoa kylässä, joka sijaitseeAlatskiviltä puolitoista kilometriä luoteeseen. Kalevipojankerrotaan nukkuneen kerran niin syvää unta, että sudetolivat sillä välin syöneet hänen hevosensa ja jäljelle olijäänyt vain kivettynyt satula: Sadulakivi. Korkeaaharjannetta, jossa Kalevipojan arvellaan nukkuneen,kutsutaan Kalevipojan sängyksi. Se on todellisuudessa200-luvulta eKr. peräisin oleva muinaisten virolaistenlinnan paikka. Nykyään samalla paikalla poltetaanjuhannuskokkoa ja pidetään kyläjuhlia.

on Vooremaan järvistä eteläisin, suurin jakalaisin. Järven kauniilla rannoilla on sijainnut useitabaltiansaksalaisia aateliskartanoita. Pohjoisrannallakohoaa yksityisomistuksessa oleva klassistinen

, jonka päärakennus on kunnostettu.Kartanokokonaisuuteen kuuluu lisäksi useita talous-rakennuksia: viinanpolttimo, joka tuotti 1800-luvullasuurimman osan kartanon tuloista, härkätalli, aitta-kuivaamo ja kaunis puutarhurin talo.

Saadjärven etelärannalla Äksin kylässä sijaitsee, jossa voi tutustua Vooremaan

luonnon historiaan ja sen omaperäisyyteen. Samassarakennuksessa sijaitsevassa Suomen-poikien museossapidetään yllä II maailmansodan aikaan Suomessa jamyöhemmin Virossa taistelleiden muistoa.

Äksissä on avoinna vuoden 2012 kesästä lähtienJääkausikeskus, jossa monikäyttöisten ääni- ja valotila-teosten sekä mielenkiintoisten näyttelyesineiden kauttaon mahdollista kokea jääkausi sellaisena, kuin se oliVooremaalla noin 15 000 vuotta sitten, ja pohtiailmastonmuutokseen liittyviä kysymyksiä. Näyttelyyn voitutustua itsenäisesti tai tilata oppaan ja koulutus- taiviihdeohjelmia.

Nykyiseen Saadjärveen voit tutustua lähemmin. Sieltä voit käydä järvellä

huvijahdilla tai lautalla, uida ja saunoa.

Peatskivin

Saadjärvi

Saad-järven kartano

Saad-järven luontokeskus

Saad-järven pursiseurassa

Matka jatkuu monimuotoisten luonnonmetsien halki,

Selgisen kumpareikon yli länteen Vooremaan länsiosaan.

Vooremaa on edustavin kokoelma erilaisia jääkauden

muovaamia pinnanmuotoja Virossa – aivan kuin

geologinen ulkomuseo.

Matkailukeskus; infopiste

Retkipolku; näkötorni

Ratsastus; suojelualueen keskus

Museo; kartano

Kirkko; muistomerkki

Luonnon-; arkeologinen nähtävyys

Historiallinen nähtävyys

Hotelli; muu majoitus

Asuntovaunupaikka; internet

Metsämökki; kaunis näköala

Telttailu; nuotiopaikka

Huoltoasema; uimaranta

Pohjoisen Tartonmaakunnan kiertoajeluPohjoisen Tartonmaakunnan kiertoajeluPohjoisen Tartonmaakunnan kiertoajeluPohjoisen Tartonmaakunnan kiertoajelu

Tarton maakunnanmatkailureitit

Tarton maakunnanmatkailureitit

Nykyisen Tarton maakunnan 147 000 asukkaasta 2/3 asuuTarton kaupungissa, loput maaseudulla ja pikkukau-pungeissa. Se ei ole kuitenkaan aina ollut niin. Virolaisetovat olleet pitkään maalais- ja metsäkansaa. Oppiakseentuntemaan paremmin Tarton maakunnan asukkaita jaymmärtääkseen virolaisten sielun syvyyttä ja vakavuutta,on tutustuttava myös Tarttoa ympäröiviin maisemiin jasikäläisiin asukkaisiin.

Tarton maakunnan moni-ilmeiset maisemat tarjoavatmahdollisuuksia sekä luontoharrastajille että historiastakiinnostuneille. Seudulla on mahdollista levätä soiden jametsien hiljaisuudessa, nauttia auringon kimaltelustajärven pinnalla ja tutustua nähtävyyksiin, jotka liittyvätViron vaiheikkaaseen historiaan idän ja lännen rajalla.

Virolaisten muinaisen vapausajan merkkeinä ovatedelleen linnavuoret, kalmistot ja uhrilehdot sekälegendat Kalevipoeg-sankarista. Saksalaisten pitkänhallintokauden mykkiä todistajia taas ovat kivilinnoituksetja linnoituskirkot sekä puistojen vehreyden lomastapilkistävät kartanokokonaisuudet. Venäjän tsaarivallanaikaa kuvastavat ortodoksiset kirkot ja tyyppipiirustustenmukaan rakennetut kunnantalot ja rautatieasemat. MyösPeipsijärven länsirannikolla asuvat vanhauskoisetmuistuttavat meitä keisarikunnan monivaiheisesta histo-riasta. Ristiriitaisia tunteita ja hämmennystä saattavatherättää Neuvostoliiton hallintokauden mieleen tuovatkolhoosikeskukset suurine kerrostaloineen ja autiotsuurtilat peltojen keskellä. Kiertomatkoilla voi lepuuttaajalkojaan keskiaikaisten kirkkojen viileiden muuriensuojissa tai retkipolkujen levähdyspaikoilla. Silloin myösehkä ymmärtää paremmin, miksi osa virolaisista haluaaedelleen asua etäällä toisistaan, kaukana metsien japeltojen keskellä.

Emajoki jakaa Tarton maakunnan pohjoiseen ja eteläiseenosaan. Toisaalta myös itä-länsisuuntainen joki on tärkeäyhteysväylä. Tarton maakunnan vanhimmat asuinalueetovat sijainneet Emajoen varrella. Keskiajalla Emajoki olitärkeä hansakauppiaiden kauppaväylä. Myös Tartonkaupunki on syntynyt Emajoen ansiosta: Tartto olikauppapaikka vesireittien ja maanteiden risteyspaikassa.Nykyisen Tarton kaupungin kohdalla Emajoen laajatulvalaakso kuroutuu kapeaksi ja tarjoaa helponjoenylityspaikan. Emajoki on Tarton maakunnan asu-tuksen muodostaja ja symboli. Emajoenansiosta voimme myös jakaa maakuntaaesittelevän huvimatkan kahteen osaan.

Ninalta sisämaahan päin kulkiessa saavutaan .Siellä sijaitsee alueen komein arkkitehtoninenkokonaisuus Alatskivin kartanon päärakennus, jokavalmistui vuonna 1885. Se on kartanonherra Arved vonNolckenin itse suunnittelema upea uusgoottilaista tyyliäedustava linna. Hohtavan valkoinen kartanon pää-rakennus torneineen ja jäsenneltyine julkisivuineen seisoovalkoisena joutsenena Alatskivin alkulaakson reunalla.Kunnostettu ja entisten aikojen tyylikkyyttä jäljitellensisustettu linna on avattu vierailijoille museona. Entisessäkartanonherran ruokasalissa toimii ravintola. Kartano-rakennuksessa järjestetään konsertteja ja näyttelyitä, jaromanttinen ja tyylikäs linna kiehtoo myös hääjuhlienjärjestäjiä.

Alatskivillä on muutakin nähtävää: pieni kyläkirkkomännikössä ja hautausmaa, jonka portilla on muisto-merkki Viron vapaussodassa kaatuneille alatskiviläisille.Nälkäkään ei pääse yllättämään, sillä alueelta löytyy useitaruokapaikkoja.

Alatskiviltä kannattaa poiketa etelän suuntaan ja käydä. Museossa säilytetään ja elvytetään Vi-

ron rakastetuimman runoilijan Juhan Liivin (1864–1913)aineellista ja henkistä perintöä. Ulkomuseon rakennuksetja sisustus tarjoavat puolestaan mahdollisuuden tutustua1800- ja 1900-luvun vaihteen virolaiseen talonpoikaise-lämään.

Alatskiville

Liivin museossa

Jos aikaa on vähän, täältä voi kääntyä takaisin Tarttoon.

Pidemmästä kiertomatkasta kiinnostuneet jatkavat

matkaa pohjoiseen Alatskivin kautta Kallastelle.

Tartto – Kõrveküla – Aovere – Vara – Koosa – Varnja – Kolkja –Nina – Alatskivi – Rupsi – Alatskivi – Kallaste – Peatskivi – Selgise– Välgi – Pataste – Igavere – Saadjärve – Äksi – Lähte – Tartto

Poistumme Tartosta Narvan maantietä pitkin (maantie nro 3).

Peltoja ja haja-asutusta käsittävän kulttuurimaisemanhalki koillisen suuntaan ajettaessa saavutaan Peipsijärvenrantaan, jossa joudutaan aivan toisenlaiseen ja virolaisilleepätyypilliseen kulttuuriympäristöön. Kapealla järven-ranta-alueella asuuvenäläisiä vanhauskoisia, jotka jo 1700-luvulla pakenivatalueelle tsaarivallan sortoa. He ovat säilyttäneet omanuskontonsa ja ikivanhat perinteensä vuosisatojen ajan.Alueella asutaan tiiviisti vieri vieressä pitkissä rivikylissä.Talojen välissä on rukoushuoneita ja vedenrajaanulottuvia hautausmaita. Vanhauskoisten pääelinkeino onollut kautta aikojen kalastus ja sen lisäksi sipulin javihannesten viljely. Kullankeltaisia sipuleita kuivuusyksyisin lähes jokaisessa pihassa ja katoksessa. Seudullamyös pidetään kala- ja sipulifestivaaleja. Alueen läpikulkevaa tietä kutsutaankin Sipulitieksi. Vanhauskoistenkulttuuriin tutustumisessa auttavat Peipsimaan vierailu-keskus, Koljan vanhauskoisten museo sekä Varnjan elävänhistorian museo.

Varnjassa, Kasepäällä ja Kolkjassa

Ajettaessa pitkin rantatietä eteenpäin pohjoiseenluonnosta kiinnostunut matkailija voi pysähtyä

rannalla ja tarkkailla siellä pesiviä erilaisiapesimälintuja (kyhmyjoutsen, silkkiuikku, liejukana jne.).Lintujen syys- ja kevätmuuton aikaan järvellä levähtäätuhansia pikkujoutsenia sekä satoja sotkia, telkkiä jauiveloita. Järven pohjoisrannan näköalatasanteellepääsee nauttimaan järvinäköaloista myös pyörätuolilla.

Päätieltä poikkeamalla pääsee kylään, jossa kohoaaPeipsijärven korkealla rannalla mahtava ortodoksinenJumalanäidin kirkko, joka kertoo valtionuskonnon javanhauskoisten välisestä taistelusta. Järvessä ja senrannalla on useita suuria siirtolohkareita, joiden kerrotaanolevan ajalta, jolloin virolainen sankari Kalevipoeg olihalunnut rakentaa järven yli sillan Venäjälle. Kylän toisellalaidalla, entisellä rajavartioasemalla on nykyäänvierastalo, jossa voi majoittua viihtyisästi ja käydä kesälläjärvellä soutelemassa ja talvella pilkillä. Lisäksi sieltä voiostaa antiikkihuonekaluja.

Lahe-peran järven

Ninan

1

2

3

4

6

5

Kallaste sijaitsee aivan Peipsijärven rannalla. Nointuhannen asukkaan kaupunki on yksi Viron pienimmistäkaupungeista. Matkailijoiden kannattaa tutustuakaupungin eteläosassa sijaitsevaan lähes kilometrinpituiseen ja kahdeksan metriä korkeaan Arukülankerrostuman punaiseen hiekkakivikallioon, joka onperäisin keskidevonikaudelta. Myöskään lintuharrastajienei tarvitse pettyä kesäisin, sillä alue on törmäpääskyjenparatiisi, jossa järvenrannan hiekkakivikallioon on tehnytpesänsä yli tuhat lintua.

Kaupungissa vallitsevat rauha ja hiljaisuus. Ihmisillä ei olekiire, mutta siitä huolimatta voit joutua täällä myös vilinänkeskelle. Kallastella nimittäin järjestetään syksyisinhunaja- ja sipulimarkkinat ja talvisin omatekoistensuuripyöräisten jääajoneuvojen kilpailu janäyttely. Kaupungissa on tavanomaista enemmän elämäämyös vanhauskoisten uskonnollisten juhlien aikaan.

karakatitsojen

Kallaste on kiertomatkan pohjoisin paikka. Seuraavaksi

täytyy lähteä samaa tietä takaisin ja kääntyä

kilometri ennen Alatskiviä oikealle länteen päin ja

suunnata Peatskivin, Välgin, Patasten ja

Igaveren kautta Saadjärvelle.

Pohjoisen Tartonmaakunnan kiertoajelu

Pohjoisen Tartonmaakunnan kiertoajelu