VAASAN KAUPUNKISEUDUN RAKENNEMALLI

AURINKOMALLI 2040

V I S I O K E S T Ä V Ä S T Ä , T O I M I V A S T A J A E N E R G I A T E H O K K AA S T A A LU E - J A

Y H D Y S K U N T A R A KE N T E ES T A

L U O N N O S 5 . 5 . 2 0 1 4

L U O N N O S 2 4 . 3 . 2 0 1 4

AURINKOMALLI 2040

1

SISÄLTÖ

TIIVISTELMÄ .......................................................................3

1. RAKENNEMALLITYÖ..................................................4

PROSESSI ...................................................................5

2. VAASAN KAUPUNKISEUTU NYT ...............................6

ASUMINEN JA VÄESTÖ .............................................6

TYÖPAIKAT ................................................................8

LIIKENNE ....................................................................8

3. KAUPUNKISEUDUN KEHITYSTÄ OHJAAVAT

TAVOITTEET ............................................................12

TAVOITTEIDEN TAUSTALLA ....................................12

VALTAKUNNALLISET TAVOITTEET .........................13

MAAKUNNALLISET TAVOITTEET ............................13

SEUDUN YHTEISET PÄÄTAVOITTEET .....................17

4. RAKENNEMALLIVAIHTOEHDOT .............................18

VE0+ NYKYTRENDI ..................................................20

VE1 KEHITYSKÄYTÄVÄMALLI..................................21

VE2 PALVELUKESKUSMALLI ...................................22

VAIHTOEHTOJEN VERTAILU ...................................23

5. VAASAN KAUPUNKISEUDUN RAKENNEMALLI:

AURINKOMALLI 2040 .............................................26

AURINKOMALLIN YLEISKUVAUS ............................26

AURINKOMALLI 2040 – RAKENNEMALLI-

YHDISTELMÄ ....................................................... 27

ASUMINEN ............................................................. 29

ELINKEINOT, LOGISTIIKKA JA LIIKENNE ................ 31

ALUEIDENTITEETTI JA VETOVOIMAISUUS............ 35

VAIKUTUSTEN ARVIOINTI ...................................... 36

6. ALUSTAVA TOIMENPIDEOHJELMA ....................... 40

MAANKÄYTTÖ JA RAKENTAMINEN ...................... 40

ASUMINEN ............................................................. 41

LIIKENNE ................................................................. 42

PALVELUT JA ELINKEINOT ..................................... 43

7. RAKENNEMALLIN SEURANTA................................ 44

8. RAKENNEMALLISOPIMUS...................................... 45

9. RISKIANALYYSI........................................................ 46

10. JOHTOPÄÄTÖKSET ................................................. 47

LIITTEET ........................................................................... 48

LIITE 1. VAASAN SEUDUN RAKENNEMALLIN 2040

ALUEITTAINEN VÄESTÖENNUSTE ...................... 48

LIITE 2. RAKENNEMALLISEMINAARI 13.2.2014,

ALUSTAVAT TOIMENPIDE-EHDOTUKSET .......... 49

LIITE 3. RAKENNEMALLIKARTAT ........................... 50

AURINKOMALLI 2040

2

KUVAT

Kuva 1. Vuorovaikutus- ja prosessikaavio ...................... 4

Kuva 2. Sidosryhmien vuorovaikutusmenetelmiä ......... 5

Kuva 3. Väestökehitys Vaasan seudulla. ......................... 6

Kuva 4. Taajamien väestö Vaasan seudulla vuonna

2012................................................................................... 6

Kuva 5. Asuntotuotanto Vaasan seudulla 1990-2011 ... 7

Kuva 6. Taajamien väestömuutos 2000-2012 ................ 7

Kuva 7. Työpaikkojen määrän kasvu viidellä

suurimmalla toimialalla 2000-2011 ................................ 8

Kuva 8. Työpaikkojen määrän muutos 2000-2010 ........ 9

Kuva 9. Haja-asutusalueiden väestömuutos 2000-20129

Kuva 10. Kylien väestö 2012 .......................................... 10

Kuva 11. Kylien väestönmuutos 2000-2012 ................. 10

Kuva 12. Kunnalliset palvelut Vaasan kaupunkialueen

ulkopuolella .................................................................... 11

Kuva 13. Vaasan kaupunkiseudun kehitystä ohjaavat

tavoitteet ........................................................................ 12

Kuva 14. Vahvuudet ja haasteet Vaasan

kaupunkiseudulla ........................................................... 12

Kuva 15. Tarkistetut valtakunnalliset alueidenkäyttö-

tavoitteet ........................................................................ 13

Kuva 16. Ote Pohjanmaan maakuntakaavasta

(Pohjanmaan liitto) ........................................................ 15

Kuva 17. Vaasan kaupunkikeskustan saavutettavuus

päätieverkolla 80 km/h .................................................. 16

Kuva 18. Tavoitteiden perusta....................................... 17

Kuva 19. Rakennemallivaihtoehtojen perusta. ............ 18

Kuva 20. Rakennemallivaihtoehtojen luominen Vaasan

kaupunkiseudulle; kolme vaihetta ................................ 19

Kuva 21. Väestöennusteet rakennemalleittain ............ 19

Kuva 22. Rakennemallivaihtoehtojen tavoitteiden

toteutumisen vertailu .................................................... 23

Kuva 23. Rakennemallivaihtoehtojen

vaikutustenarvioinnin yhteenveto ................................ 25

Kuva 24. Rakennemallin luominen ................................ 27

Kuva 25. Aurinkomallin peruselementit muodostuvat

kolmesta kasvua synnyttävästä ”säteestä” sekä kasvun

keskuksesta Vaasasta ..................................................... 28

Kuva 26. Aurinkomallin asuminen................................. 29

Kuva 27. Aurinkomallin elinkeinot, logistiikka ja liikenne

......................................................................................... 31

Kuva 28. Aurinkomallin palvelut.................................... 33

Kuva 29. Aurinkomallin alueidentiteetti ja

vetovoimaisuus............................................................... 35

Kuva 30. Yhteenveto tavoitteiden toteutumisen

arvioinnista. .................................................................... 36

Kuva 31. Yhteenveto teemoittaisten vaikutusten

arvioinnista. .................................................................... 37

AURINKOMALLI 2040

3

TIIVISTELMÄ VAASAN KAUPUNKISEUDUN RAKENNEMALLI 2040 - AURINKOMALLI 2040

Visio kestävästä, toimivasta ja energiatehokkaasta alue- ja yhdyskuntarakenteesta

Vaasan kaupunkiseudulle (Isokyrö, Korsnäs, Laihia, Maalahti, Mustasaari, Vaasa ja Vöyri) on laadittu pitkän tähtäimen maa n-

käytön suunnitelma, Vaasan kaupunkiseudun rakennemalli 2040. Rakennemallityön tavoitteena on ollut yhteisen näkemyksen

löytäminen kaupunkiseudun yhdyskuntarakenteen päälinjoista. Työ liittyy kiinteästi seudun energiaosaamisesta, merellisyy-

destä ja kulttuurista kumpuavaan elinvoimaan. Toimivasta yhdyskuntarakenteesta huolehtimalla tuetaan koko seudun elin-

voimaa. Rakennemallityötä on viety läpi seudun kuntien kesken tiiviinä yhteistyönä ja vuorovaikutteisesti eri sidosryhmiä

kuunnellen. Pääkonsulttina työssä on toiminut Sweco Ympäristö Oy (ent. AIRIX Ympäristö Oy).

Seudun tulevaisuuden maankäytön rakennemalli on luotu vaihtoehtoisten rakennemallien ja niihin liittyvien vaikutustarkast e-

lujen kautta. Prosessin tuloksena on muodostettu ”Aurinkomalli 2040”, jolla tavoitellaan +30 000 –

50 000 uutta asukasta ja +15 000 – 25 000 uutta työpaikkaa. Aurinkomallissa painottuu Vaasan seudun johtava asema Suo-

men kansainvälisenä energiaosaamisen alueena. Vaasan seutu profiloituu merellisenä kaupunkiseutuna, jossa panostetaan

virkistykseen, laadukkaaseen asumiseen ja matkailun kehittymiseen. Tärkeää on seudun identiteetin ja erityispiirteiden vah-

vistaminen, mikä lisää seudun vetovoimaisuutta.

”Aurinkomalli 2040” on kuvattu neljän teeman kautta:

ASUMINEN: Rakennemallissa suurin osa väestönkasvusta sijoittuu nykyiseen yhdyskuntarakenteeseen tai sen yhteyteen.

Kehitys on jatkoa vuosien 2000–2012 trendille, mutta rakennemallissa väestökehitys jakautuu tasaisemmin ympäri seutua.

Valtaosa väestönkasvusta keskittyy kuitenkin edelleen seudun suurimpiin asuinkeskuksiin, jotka sijaitsevat Vaasassa, Musta-

saaressa ja Laihialla. Uusi asuminen on laadukasta ja ekologista, osittain muihin maankäyttömuotoihin sekoittunutta asumi s-

ta. Uusilta asuinalueilta on tärkeää pääsy vesistöjen, luontokohteiden ja kulttuurikohteiden äärelle.

ELINKEINOT, LOGISTIIKKA JA LIIKENNE: Vaasan seudulta luodaan toimivat, elinkeinoelämää ja matkailua palvelevat logistiset

yhteydet. Merkittäviä työpaikkakeskittymiä sisältävä elinkeinoelämän kehittämisvyöhyke ulottuu Isostakyröstä Raippaluotoon

sekä Oravaisilta Korsnäsiin. Lentokenttää, satamaa, raideyhteyttä ja sen asemaseutuja sekä valtatieyhteyksiä kehitetään eli n-

keinotoimintaa palvelevina solmuina. Elinkeinoelämän ”Hotspot” -alueina kehittyvät kaupunkikeskusalueella Vaasan keskus-

tan työpaikka-alue, Vaasan seudun logistiikkakeskus, Strömberg Park, Airport Park, Science Park ja Sepänkylä/Lintuvuori.

PALVELUT: Palvelut kehittyvät kolmitasoisina keskuksina (kaupunkikeskus, paikalliskeskus sekä lähipalvelukeskus) väestöpo h-

jan, asiakaspotentiaalin ja palvelukriteerien perusteella. Lähipalvelut (ts. päivähoito, peruskoulu, vanhusten palvelut, lasten-

neuvola) pyritään säilyttämään asuntoalueilla ja taajamissa, kun taas harvemmin käytettäviä palveluita keskitetään suurem-

piin keskuksiin. Keskuksissa kehitetään palvelujen saavutettavuuden näkökulmasta kävelyvyöhykkeitä ja niitä ympäröiviä

pyöräilyvyöhykkeitä.

ALUEIDENTITEETTI JA VETOVOIMAISUUS: Vaasan kaupunkiseutua kehitetään omaleimaisena alueena, jolla on runsaasti kul t-

tuurista, sosiaalista ja taloudellista pääomaa sitoutuneena myös sen fyysisiin rakenteisiin. Maankäytön keinoin nostetaan esiin

mm. Vaasan omaleimainen ruutukaavakeskusta, arvokkaat vaalittavat luontokohteet, Merenkurkun saariston maailmanperi n-

töalue, Merenkurkun saaristokylät, maaseudun historialliset jokivarsimaisemat sekä muut kulttuuriympäristöt.

”Aurinkomalli 2040” edistää eheytyvää ja toimivaa alue- ja yhdyskuntarakennetta sekä kilpailukykyyn ja imagoon liittyvien

tavoitteiden toteutumista. Rakennemallin toteutuminen edellyttää konkreettisia, kuntien yhteisiä toimenpiteitä, organisoitu-

mista ja resurssointia.

Rakennemallin toteutumista pyritään seuraamaan vuositasolla ja päivittämään säännöllisesti valtuustokausittain. Rakenn e-

malliin sitoutumiseksi kehitetään yhteistyötä lisääviä toimintatapoja ja työkaluja.

AURINKOMALLI 2040

4

1. RAKENNEMALLITYÖ

Rakennemallityön tärkeimpänä tavoitteena ja tulokse-

na on löytää yhteinen näkemys Vaasan kaupunkiseu-

dun yhdyskuntarakenteen pitkän tähtäyksen päälin-

joista. Visiona on yhdyskuntarakenteen kestävää ja

energiatehokasta kehitystä, energiainnovaatioita sekä

alueen vetovoimaisuutta edistävä ja paikallisidenti-

teettiä vahvistava rakennemalli vuoteen 2040.

Rakennemallityössä haetaan ratkaisuja seudullisesti

merkittävien toimintojen ja verkostojen periaatelin-

jauksiin. Rakennemallityössä esitetään alueellisia kehi-

tyskuvia koskien:

asumista

työpaikka-alueita

kaupan ja palveluiden alueita

liikenneverkkoa

virkistyksen ja vapaa-ajan alueita

yhdyskuntatekniikkaa

Tavoitteena on tiivistää kuntien maankäyttöön liitty-

vää yhteistyötä ja luoda optimaalinen, kuntarajoista

riippumaton aluerakenne. Rakennemallityöllä vahvis-

tetaan Vaasan kaupunkiseudun asemaa ja kilpailukykyä

kansallisessa kaupunkiseutujen verkostossa ja kansain-

välisesti. Tarkoituksena on luoda kaupunkiseudulle

yhteinen rakennemalli, joka ohjaa kuntien tulevaa

maankäytön suunnittelua yleispiirteisesti. Rakenne-

mallia on tarkoitus käyttää maakunta- ja yleiskaavoi-

tuksen lähtökohtana, perusteluna ja arvioinnin kritee-

rinä. Luonteeltaan rakennemalli on kuntien yhteinen

maankäyttöstrategia.

Vaasan kaupunkiseudun rakennemallityössä on ennen

muuta kyse siitä, miten seudulle suuntautuva asukas-

luvun ja työpaikkojen ennustettu kasvu voidaan halli-

tusti toteuttaa ja miten eri toiminnot voidaan kasvua

tukien tasapainoisesti sijoittaa Vaasan kaupunkiseu-

dulle. Tämä edellyttää strategisia valintoja sekä tiivistä

yhteistä kuntien välillä ja elinkeinoelämän toimijoiden

kanssa sekä yhteistyötä paikallisten oppilaitosten ja

yliopiston kanssa.

Rakennemalli on strateginen raami, jolla ohja-

taan seudun kuntien ja seudun yhteistä maan-

käytön suunnittelua. Se toteutuu yleiskaavojen

ja erilaisten, maankäyttöön vaikuttavien kehi-

tyshankkeiden kautta. Rakennemallilla tuote-

taan sisältöä myös tuleviin maakuntakaavoihin.

Kuva 1. Vuorovaikutus- ja prosessikaavio

AURINKOMALLI 2040

5

P R O S E S S I

Vaasan kaupunkiseudun rakennemalli 2040 -projekti

käynnistyi syksyllä 2012. Työhön ovat osallistuneet

kaikki seudun kunnat: Isokyrö, Korsnäs, Laihia, Maa-

lahti, Mustasaari, Vaasa ja Vöyri.

Rakennemallityön valmistelusta on vastannut MAL-

virkamiesryhmä, jossa ovat olleet edustettuina kaikki

kaupunkiseudun kunnat, Pohjanmaan liitto,

Etelä- Pohjanmaan ELY-keskus ja VASEK. Aputyö-

ryhmänä sille on toiminut konsultin, Vaasan kaupungin,

Mustasaaren ja Laihian kuntien sekä Pohjanmaan liiton

edustajista koostuva pienempi MAL-aputyöryhmä.

Hankeen pääkonsulttina on toiminut Sweco Ympäristö

Oy (ent. AIRIX Ympäristö); FM Kimmo Vähäjylkkä, FM

KTM Susanna Harvio, FM Kimmo Koski, FM Noora Reit-

tu, mais. ins Justiina Nieminen ja DI Jouko Riipinen.

Konsultin asiantuntijaryhmässä ovat olleet edustettui-

na erityisasiantuntijoina Strafica Oy (liikenne), Irmeli

Wahlgren (VTT), prof. Mari Vaattovaara sekä talousjoh-

taja Esa Katajamäki.

Vaasan kaupunkiseudun rakennemallityö on toteutettu

kokoamalla ja analysoimalla kattava lähtötietoaineisto,

muodostamalla yhteiset Vaasan kaupunkiseudun kehit-

tämistavoitteet, luomalla vaihtoehtoisia rakennemalle-

ja, vertailemalla niitä ja valitsemalla optimaalisin toteu-

tusvaihtoehto. Valitun rakennemallin osalta on käyn-

nistetty sen vaikutusten arviointi ja sillä tullaan laati-

maan toteuttamisohjelma. Hankkeen aikana on laadit-

tu seuraavat raportit:

Lähtötietoanalyysi-raportti

Tavoiteraportti

Vaikka strategista kaavaprosessia ei ole laissa säädelty,

on rakennemallityössä pyritty mahdollisimman moni-

puoliseen vuorovaikutteisuuteen, suunnittelu-

osapuolten laajaan kuulemiseen ja avoimen suunnitte-

lukäytännön periaatteiden noudattamiseen.

Hankkeen aikana on järjestetty keskeisissä vaiheissa

neljä seminaaria tärkeimmille sidosryhmille, joissa

osallistujat ovat ideoineet ja arvioineet rakennemalli-

vaihtoehtoja. Sidosryhmien kanssa käytävää vuorovai-

kutusta ja avointa suunnittelutapaa on edistetty lisäksi

vuorovaikutteisen ZEF® -kyselyn kautta. Työn alkuvai-

heessa on toteutettu myös haastattelukierros, jonka

avulla on selvitetty alueen elinkeinoelämän tavoitteita.

Prosessin kuluessa keskeisistä tuloksista on tiedotettu:

www.paikkatieto.airix.fi/tietopankki/vaasanseutu

Tiedottamista on hoidettu myös paikallismedian kaut-

ta. Osallistaminen ja tiedottaminen on toteutettu suo-

men ja ruotsin kielellä.

Kuva 2. Sidosryhmien vuorovaikutusmenetelmiä

Seminaarit,

työpajat,

tiedotteet

Haastat-telut

Kysely

AURINKOMALLI 2040

6

Kuva 3. Väestökehitys Vaasan seudulla.

2. VAASAN KAUPUNKISEUTU NYT

A S U M I N E N J A

V Ä E S T Ö

Pohjanmaan aluerakenne on syntynyt

rannikon ja jokien varsille sekä niiden

äärelle kehittyneiden kaupunkien sekä

kunta- ja kyläkeskusten ympärille. Maa-

kunnassa on kolme selkeää keskusseu-

tua: Pietarsaaren seutu, Vaasan seutu ja

eteläinen Pohjanmaa. Maakunnan kes-

kiosan rannikolla sijaitseva Vaasa on

koko maakunnan keskus.

Vaasan seudulla asuu 112 824 asukasta

(31.12.2013). 2000-luvulla seudun väes-

tö on kasvanut n. 7 200 henkilöllä. Vii-

meisen 7 vuoden aikana keskimääräinen

kasvu on ollut n. 830 asukasta vuodessa

(n. 0,76 % vuodessa). Vaasan seudun

väestönkasvu on 7. suurin Suomen kau-

punkiseuduista (2005–2013). Väkiluvul-

taan seutu on 11. suurin.

Seudun taajamissa asui noin 97 700

asukasta, kylissä noin 7 350 asukasta ja

haja-asutusalueilla noin 7 030 asukasta

(31.12.2012). Taajamien väestö kasvoi

yhteensä noin 7 000 asukkaalla 2000–

2012. Kylien väestö väheni noin -150:lla,

pienkylien väestö kasvoi noin 20:lla ja

haja-asutusalueen väestö väheni noin

-370:lla (SYKE:n YKR-ainesto).

Valtaosa seudun väestönkasvusta kes-

kittyy Vaasan, Mustasaaren ja Laihian

alueille. Niiden yhteenlaskettu väestön-

kasvu oli 8 047 asukasta vuosina 2000–

2013 (Vaasa + 4 857, Mustasaari + 2 632

ja Laihia + 558). Merkittävä osa näiden

kuntien väestönkasvusta keskittyy nii-

den suurimpiin taajamiin. Niissä on

kuitenkin myös kasvavia kyliä ja haja-

asutusalueita, joiden väestönkasvu tosin

on maltillinen. Seudun muiden kuntien

väestö on vähentynyt 2000-luvulla

(Korsnäs -48, Maalahti -81, Isokyrö -331 Kuva 4. Taajamien väestö Vaasan seudulla vuonna 2012

Kuva 3. Väestökehitys Vaasan seudulla 1990-2013

AURINKOMALLI 2040

7

Kuva 6. Taajamien väestömuutos 2000-2012

ja Vöyri -353). Väestökehitys on

erilainen kuntien eri osissa. Yleisesti

ottaen kuntien suurimpien taajami-

en ja kylien väestö on kasvanut mal-

tillisesti, kun väestö on vähentynyt

pienemmissä kylissä ja haja-

asutusalueilla.

Toteutunut väestökehitys sekä to-

dennäköinen tuleva kehitys on hyvin

erilainen seudun eri osissa. 2000-

luvulla valtaosa seudun väestönkas-

vusta on keskittynyt suurimpiin

taajamiin/asuinkeskuksiin. Vaikka

seudun kylien ja haja-asutusalueiden

väestökehitys onkin kokonaisuudes-

saan ollut negatiivinen 2000-luvulla,

kehitys on ollut hyvin erilainen seu-

dun eri osissa. Kasvavia kyliä ja haja-

asutusalueita löytyy varsinkin kasva-

vien taajamien ympärillä, erityisesti

Mustasaaressa. Tosin sielläkin kylien

ja haja-asutusalueiden väestönkasvu

on maltillinen. Mitä kauemmaksi

Vaasasta, Mustasaaresta ja seudun

kasvualueista mennään, sitä enem-

män kylien ja haja-asutusalueiden

väestö on vähentynyt. Poikkeuksen

tästä muodostavat varsinkin päätei-

den varret.

Asuntotuotanto oli hieman vilk-

kaampaa 1990-luvulla (keskimäärin

noin 620 asuntoa vuodessa) kuin

mitä se on ollut 2000-luvulla (keski-

määrin noin 590 asuntoa vuodessa).

Tosin vuosien 1990 ja 1991 poikke-

uksellisen suuri asuntotuotanto

nostaa tuntuvasti 1990-luvun kes-

kiarvoa.

Kuva 5. Asuntotuotanto Vaasan seudulla 1990-2011

AURINKOMALLI 2040

8

T Y Ö P A I K A T

Noin puolet koko Vaasan

kaupunkiseudun työikäi-

sestä väestöstä asuu ja

työskentelee Vaasassa.

Työpaikkaomavaraisuus on

yli 130 %. Vaasaan sukku-

loidaan töihin lähinnä lähi-

seudulta, Kyrönmaalta ja

Suupohjan rannikkoseudul-

ta.

Vaasan seudulla työpaikko-

jen määrä on kasvanut

6 185:lla vuosina 2000–

2011. Vaasan osuus kas-

vusta on noin 90 %

(+5 509). Vaasan lisäksi

työpaikkojen määrä on

kasvanut merkittävästi

vain Mustasaaressa (+670). Seudun muissa kunnissa

työpaikkojen määrä on joko kasvanut maltillisesti tai

vähentynyt hieman. Taajamittain tarkasteltuna työ-

paikkojen määrä on kasvanut eniten Vaasan keskustaa-

jamassa (+ 4 764), Sepänkylässä (+800), Oravaisissa

(+206), Vöyrin kirkonkylässä (+183) ja Tölby-Vikbyn

alueella (+150) vuosina 2000–2010 (SYKE:n YKR-

ainesto).

Vaasan seudulle on keskittynyt merkittävä osa Suomen

ja koko Pohjoismaiden energiateknologiateollisuudes-

ta. Pohjoismaiden merkittävimmällä energiakeskitty-

mällä on monipuolista osaamista ja vahvoja resursseja

energia- ja ympäristöteknologia-alalla.

140 yritystä, joista usea on globaali markkinajohta-

ja.

Työntekijöitä: 10.000, neljäsosa Suomen energia-

alan työntekijöistä. Tutkimus- ja kehitystyötä tekee

yli 1000 henkilöä.

Yhteenlaskettu liikevaihto: 4,4 miljardia € ja vien-

nin osuus: 80 %.

Viennin arvo kansallisessa vertailussa 12 % Suo-

men koko teknologiateollisuuden viennistä ja 30 %

energiateknologiaviennistä

Kaupalliset palvelut ovat viime vuosina kasvaneet mer-

kittävästi Vaasan seudulla. Kaupallisten palvelujen

sijoittuminen Pohjanmaan maakunnassa (2012)

-selvityksen mukaan Vaasan seudun ostovoima kaksin-

kertaistuu vuoteen 2030 mennessä.

L I I K E N N E Liikennöidympiä teitä Vaasan kaupunkiseudulla ovat

VT8 ja VT3. Pohjanmaan henkilöautotiheys on Suomen

maakunnista suurimpia. Henkilöliikennetutkimus 2010-

2011:n mukaan kuitenkin Pohjanmaan matkasuorite

(km/henkilö/vrk) on kolmanneksi lyhin ja Vaasan on

lyhin suurimpien kaupunkien joukossa.

Vaasa-Seinäjoki välinen ratayhteys on tärkeää asiointi-

ja työssäkäyntiliikenteelle. Rata-osuudella on viisi ase-

maa. Vaasan lentoaseman kautta matkustaa vuosittain

noin 300 000.

Lisää nykytila-aineistoa on koottu lähtötietoanalyysira-

porttiin.

Kuva 7. Työpaikkojen määrän kasvu viidellä suurimmalla toimialalla 2000-2011

AURINKOMALLI 2040

9

Kuva 8. Työpaikkojen määrän muutos 2000-2010

Kuva 9. Haja-asutusalueiden väestömuutos 2000-2012

AURINKOMALLI 2040

10

Kuva 10. Kylien väestö 2012

Kuva 11. Kylien väestönmuutos 2000-2012

AURINKOMALLI 2040

11

Kuva 12. Kunnalliset palvelut Vaasan kaupunkialueen ulkopuolella

AURINKOMALLI 2040

12

3. KAUPUNKISEUDUN KEHITYSTÄ OHJAAVAT TAVOITTEET

Vaasan kaupunkiseudun alueidenkäyttöä ja alueiden

kehittämistä ohjaavat eri sidosryhmien tavoitteet.

Rakennemallityössä tavoitteena on ollut löytää yhtei-

nen näkemys kaupunkiseudun yhdyskuntarakenteen

pitkän tähtäyksen päälinjoista.

Tähän osioon on koottu keskeisimmät kehitystä ohjaa-

vat tavoitteet ja tavoitetarkastelun tuloksena syn-

tynyt Vaasan kaupunkiseudun tavoitteet ja visio

vuoteen 2040. Tavoitetarkastelussa on huomioitu

valtakunnallisten ja maankunnallisten tavoitteiden

lisäksi myös eri sidosryhmille järjestetyn tavoitesemi-

naarin ja tavoitekyselyn tulokset. Lisää tavoitevaiheen

tuloksia on koottu erilliseen tavoiteraporttiin.

Kuva 13. Vaasan kaupunkiseudun kehitystä ohjaavat

tavoitteet

T A V O I T T E I D E N T A U S T A L L A

Kuva 14. Vahvuudet ja haasteet Vaasan kaupunkiseudulla

AURINKOMALLI 2040

13

V A L T A K U N N A L L I S E T

T A V O I T T E E T

Valtakunnalliset alueiden kehittämisen

tavoitteet

Valtioneuvosto on päättänyt uusista alueiden kehittä-

misen tavoitteista vuonna 2007. Tavoitteissa osoite-

taan alueiden kehittämistoimenpiteiden painopisteet

valtakunnan tasolla. Tavoitteet suuntaavat ja ohjaavat

maakuntaohjelmia sekä eri hallinnonalojen alueiden

kehittämisen tavoitteita ja toimenpiteitä. (Työ- ja elin-

keinoministeriö 2010)

Keskeisinä tavoitteina tulee alueiden kehittämisessä

valtioneuvoston päätöksen mukaisesti olla

Alueiden kansallisen ja kansainvälisen kilpailu-

kyvyn vahvistaminen

Alueiden elinvoimaisuuden vahvistaminen ja

alueellisten kehityserojen pienentäminen sekä

Alueellisten erityishaasteiden ratkaiseminen

Alueiden kehittämisen tavoitteet:

Vahvistaa alueiden kansallista ja kansainvälistä

kilpailukykyä

Edistää taloudellista tasapainoa ja elinkeino-

toiminnan kehitystä

Edistää kestävää työllisyyttä

Vähentää alueiden välisiä ja sisäisiä kehitty-

neisyyseroja sekä parantaa niiden omia vah-

vuuksia ja erikoistumista

Edistää väestön hyvinvointia ja osaamista sekä

alueiden kulttuuria

Parantaa elinympäristön laatua ja kestävää

alue- ja yhdyskuntarakennetta

Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet

Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) ovat

osa maankäyttö- ja rakennuslain mukaista alueiden-

käytön suunnittelujärjestelmää. Tavoitteiden keskeise-

nä tehtävänä on varmistaa valtakunnallisesti merkittä-

vien asioiden huomioon ottaminen alueidenkäytön

suunnittelussa ja viranomaisten toiminnassa. Uudet

tarkistetut tavoitteet ovat tulleet voimaan 1.3.2009

Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet sisältävät

seuraavat seutua koskettavat kokonaisuudet:

1. Toimiva aluerakenne

2. Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäris-

tön laatu

3. Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja

luonnonvarat sekä

4. Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto

5. Luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset

aluekokonaisuudet

Kuva 15. Tarkistetut valtakunnalliset alueidenkäyttö-tavoitteet

M A A K U N N A L L I S E T

T A V O I T T E E T

Pohjanmaan maakuntasuunnitelma

Vaasan kaupunkiseudun kehittämistä koskee vuonna

2010 hyväksytty Pohjanmaan maakuntasuunnitelma

2040.

Pohjanmaan visio 2040:

Uuden energian Pohjanmaa

– energiaa huippuosaamisesta, monikulttuuri-

suudesta ja vahvasta yhteisöllisyydestä

Pohjanmaan strategiset linjaukset ovat:

Kilpailukyky ja imago – energisyydestään Poh-

janmaa tunnetaan

Työvoima ja osaaminen – kansainvälinen,

osaava innovaattoreiden Pohjanmaa

Saavutettavuus ja tasapainoinen alue-rakenne

-kestävien rakenteiden ja erinomaisten yhte-

yksien Pohjanmaa

Hyvinvointi, kulttuuri ja sosiaalinen pääoma –

monikulttuurisuudesta Pohjanmaan hyvin-

voinnin energianlähde

Luonnon ja ympäristön hyvinvointi – Pohjan- maa, ilmastonmuutoksen hillitsemisen huippualue

AURINKOMALLI 2040

14

Taulukko 1. Pohjanmaan maakuntaohjelmassa 2014-2017 seurattavat aluekehitystä kuvaavat mittarit (Pohjanmaan maakuntastrategia 2014-2017, maakuntaohjelma 2014-2017, luonnos 2.1.2014)

Seurantaindikaattori Uusin tieto (2012) Tavoite 2017

Muuttoliike ja väestö

- Väkiluku

- Väestömuutos

179 663

186 500

+ 6 800

Kilpailukyky

- BKT/asukas

- Yrityskanta

35 736 (2010), 107,2 %

koko maan tasosta

11 744

110 % koko maan tasosta

12 000

Työllisyys

- Työttömyysaste (%)

- Työpaikkojen määrä

6

80 984 (2011)

5

82 500

Pohjanmaan liitossa on käynnissä Pohjanmaan maa-

kuntastrategian 2014–2017 valmistelu. Keväällä

2013 alkaneessa valmisteluprosessissa maakunta-

suunnitelma 2040 ja maakuntaohjelma 2014–2017

laaditaan yhtaikaa ja ne yhdistetään yhdeksi asiakir-

jaksi eli Pohjanmaan maakuntastrategiaksi. (Poh-

janmaan liitto)

Pohjanmaan maakuntakaava 2030

Pohjanmaan maakuntakaava on vahvistettu

21.12.2010.

Pohjanmaan tavoitellussa aluerakenteessa korostu-

vat elinvoimaiset kaupunkiseudut ja toimivat lii-

kenneyhteydet sekä jokilaaksot maaseutuelinkei-

noineen.

Vaasan seutu (Vaasan ja Kyrönmaan seutukunnat)

valtakunnan osakeskuksena ja maakuntakeskuksena

toimii Pohjanmaan veturina. Vaasan seudun asemaa

maakunnan veturina korostaa myös sen keskeinen

asema Merenkurkun ja Itämeren yhteistyössä sekä

Vaasa merkittävänä kansainvälisenä yliopistokau-

punkina.

AURINKOMALLI 2040

15

Kuva 16. Ote Pohjanmaan maakuntakaavasta (Pohjanmaan liitto)

Vaihemaakuntakaava: kaupalliset palvelut

Suunnittelualuetta koskeva maakuntakaavan vaihekaa-

va 1 Kaupallisten palveluiden sijoittuminen Pohjan-

maalla hyväksyttiin maakuntavaltuustossa 14.5.2012

(vahvistettiin ympäristöministeriössä 4.10.2013).

Vaihemaakuntakaava: uusiutuvat energia-

muodot

Suunnittelualuetta koskeva uusiutuvien energiamuoto-

jen vaihemaakuntakaava on tarkoitus hyväksyä kevääl-

lä 2014 ja sen jälkeen lähettää ympäristöministeriöön

vahvistettavaksi.

Pohjanmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma

2040

Pohjanmaan liitto laatii yhdessä Etelä-Pohjanmaan ELY-

keskuksen kanssa Pohjanmaan maakunnan liikenne-

järjestelmäsuunnitelmaa, jonka arvioidaan valmistuvan

2014 aikana.

AURINKOMALLI 2040

16

Pohjanmaan liikenne-

järjestelmäsuunnitelmalle ase-

tettiin kolme päätavoitetta:

Tavoite 1: Luodaan

edellytykset maan-

käytön ja liikenteen

yhteensovittamiseksi

Pohjanmaalla

Tavoite 2: Kehitetään

Pohjanmaan saavutet-

tavuutta ja liikkumisen

mahdollisuuksia

Tavoite 3: Parannetaan

kuljettamisen toimin-

taedellytyksiä Pohjan-

maalla

Kuva 17. Vaasan kaupunkikeskustan saavutettavuus päätieverkolla 80 km/h

AURINKOMALLI 2040

17

S E U D U N Y H T E I S E T

P Ä Ä T A V O I T T E E T

Prosessin kuluessa on seudun päättäjien ja muiden

sidosryhmien yhteisissä seminaareissa ja kokouksissa

päätetty Vaasan kaupunkiseudun kehittämisen visio

vuodelle 2040 ja keskeiset kehittämistavoitteet.

Vuonna 2040… Vaasan kaupunkiseutu on tunnettu kansain-

välisesti vahvasta energiaosaamisesta, elävistä

keskustoista ja maaseudusta, merellisyydestä ja

saaristosta sekä kansainvälisistä yhteyksistään

Tavoitteena on selkeä kasvu vuoteen 2040: +30 000

asukkaan kasvua tavoitellaan ja +50 000 asukkaan

kasvuun varaudutaan. Jotta rakennemallin väestöta-

voite saavutettaisiin, seudun työpaikkojen määrän

olisi kasvettava 15 000-25 000:lla. Tämä tarkoittaa

merkittävää asuin- ja työpaikkarakentamista, palvelu-

jen uudelleen järjestämistä ja infrastruktuurin raken-

tamista, jotka tulee hallitusti hoitaa maankäytön kei-

noin.

1. Ainutlaatuinen ja identiteetiltään vahva

Meren, UNESCO:n maailmanperintökohteen ja

rannikon huomioiminen vahvuutena

Kaksikielisyyden ja vahvan kulttuuriperinnön

korostaminen ja hyödyntäminen seudun

rikkautena

Energiaosaamisen ja innovaatioiden hyödyn-

täminen maankäytössä

2. Yhdyskunta- ja aluetaloudeltaan kestävä

Eheän, energiatehokkaan ja liikkumistarvetta

vähentävän yhdyskuntarakenteen luominen

Ilmastonmuutokseen varautuminen ja sen tor-

juminen

Paikallisesti tuotetun energian suosiminen

3. Asuinympäristöltään viihtyisä ja omaleimainen

Vaasan omaleimaisen ydinkeskustan kehittä-

minen yhteisenä, elävänä kohtaamisen ja

asioinnin paikkana

Taajamien kehittäminen monimuotoisina ja

energiatehokkaina, lähipalveluja sisältävinä

asuinalueina

Elinvoimaisten kylien kehittäminen maaseutu-

alueilla tiivistämällä rakenteita, lisäämällä

yhteisöllisyyttä ja vahvistamalla sosiaalista

pääomaa

Saariston hyödyntäminen monipuolisesti

pysyvän ja osa-aikaisen asumisen alueena

4. Sujuva arki

Palveluiden kehittämisen turvaaminen

täydennys- ja lisärakentamisella taajamissa ja

kyläalueilla

Innovatiiviset palveluratkaisut ja saavutetta-

vuuden parantaminen palvelumuotoilulla

5. Helposti saavutettava

Suorien, kansainvälisten yhteyksien vahvista-

minen ja kehittäminen

Saavutettavuuden parantaminen akselilla Sei-

näjoki – Vaasa – Uumaja liikenneyhteyksiä lii-

kennejärjestelmää, toimintojen sijoittumista ja

logistiikkaa kehittämällä Norja- ja Venäjäyh-

teydet huomioiden

Virtuaalisten yhteyksien parantaminen tieto-

verkkoja kehittämällä

Kevytliikenneyhteyksien kehittäminen keskuk-

sissa, niiden läheisyydessä ja vilkkaasti

liikennöidyillä reiteillä

Toimivan joukkoliikennevyöhykkeen tukemi-

nen maankäytön keinoin

6. Elinvoimainen Vaasan kaupunkiseutu

Seudun kehittäminen kansainvälisesti vahvana

energia-alan kärkiosaajana ja kehittäjänä

Yritysten uudistumismahdollisuuksien

turvaaminen ja sijoittumisvaihtoehtojen

tarjoaminen uusille yrityksille

Maaseutualueiden kehittäminen uusiutuvan

energian ja puhtaan lähiruuan tuotanto-

alueina

Mereen ja kulttuurin perustuvan matkailun

kehittäminen

Kuva 18. Tavoitteiden perusta

AURINKOMALLI 2040

18

4. RAKENNEMALLIVAIHTOEHDOT

Tavoitetarkastelun pohjalta Vaasan kaupunkiseudulla

lähdettiin hahmottamaan eri teemoja painottavia

tulevaisuuden rakennemallivaihtoehtoja. Rakenne-

mallivaihtoehtojen tavoitevuosi on 2040.

Kuva 19. Rakennemallivaihtoehtojen perusta.

Ensimmäisessä vaiheessa luotiin kolme mallia

VE1 Energiamalli: Paikallisia energian tuotta-

mistapoja ja energiasektoria painottava malli.

VE2 Aurinkomalli: Kehittämisen painopiste-

alueena Vaasan keskusta, pääväylät ja niiden

varrelle sijoittuvat työpaikka- ja asuinalueet.

VE3 Ekomalli: Energiatehokuutta, nykyisiä

kuntakeskuksia ja niiden lähialueiden kehittä-

mistä painottava taloudellinen malli.

Toisessa vaiheessa energiateema jätettiin omana tee-

manaan pois ja luotiin rakenteellisesti eri alueita pai-

nottavat vaihtoehdot.

VE0+ Nykymalli; Kehitys jatkuu nykyisellään, ilman

yhteistä strategista maankäytön suunnittelua, väestö-

määrä muuttuu Tilastokeskuksen ennusteen mukaan.

VE1 Sädemalli: kehittämisen painopistealueena on

säteen omaisesti VT3 ja väylän läheinen rannikkoseutu,

ratayhteys ja asemaseudun sekä niiden varrelle sijoit-

tuvat asuin- ja työpaikka-alueet.

VE2 Palvelukeskusmalli: energiatehokasta, taloudelli-

sesti ja ekologisesti kestävää asumista ja työpaikka-

alueita, nykyistä tiiviimpi ja keskittyneempi alue- ja

yhdyskuntarakenne.

VE3: Aurinkomalli: Liikkumisvyöhykkeisiin perustuva

malli, tiivis yhdyskuntarakenne asumisen kehittämis-

vyöhykkeellä, osin tiivistyvää asumista maaseudun

kehittämisvyöhykkeellä.

Kolmannen vaiheen tuloksena syntyi kolme jalostettua

rakennemallivaihtoehtoa.

AURINKOMALLI 2040

19

Kuva 20. Rakennemallivaihtoehtojen luominen Vaasan kaupunkiseudulle; kolme vaihetta

Kuva 21. Väestöennusteet rakennemalleittain

AURINKOMALLI 2040

20

V E 0 + N Y K Y T R E N D I

AURINKOMALLI 2040

21

V E 1 K E H I T Y S K Ä Y T Ä V Ä M A L L I

AURINKOMALLI 2040

22

V E 2 P A L V E L U K E S K U S M A L L I

AURINKOMALLI 2040

23

V A I H T O E H T O J E N V E R T A I L U Rakennemallivaihtoehtoja arvioitiin suhteessa valta-

kunnallisiin ja maakunnallisiin tavoitteisiin sekä raken-

nemallille asetettuihin tavoitteisiin. Lisäksi arviointia

tehtiin teemoittain sanallisesti ja +/- -arviointina. Arvi-

ointiteemat käsittävät Ympäristöministeriön vaikutus-

ten arvioinnin ohjeistuksen mukaiset arviointiteemat.

Liikenteellisten vaikutusten arvioinnin on tehnyt Strafi-

ca Oy ja ekotehokkuuteen ja ilmastonmuutoksiin liitty-

vä arvioinnin Irmeli Wahgren VTT:ltä.

Nykytrendimalli vastaa maakunnallisiin ja seudullisiin

tavoitteisiin heikoimmin - malli joko ei edistä tai sillä ei

ole merkittävää vaikutusta tavoitteiden toteutumiseen.

Nykytrendimalli on myös vaikutustensa puolesta vähi-

ten suositeltava rakennemallivaihtoehto. Alue- ja yh-

dyskuntarakenteen myönteisen kehittymisen kannalta

epäedullisin ratkaisu olisikin antaa kehityksen jatkua

samaan tapaan kuin tähän asti.

Seudun tavoitteellisen kehittämisen perustana pitää

olla selkeä näkemys alue- ja yhdyskuntarakenteellisesta

kokonaisuudesta ja eri toimintojen sijoittumisesta.

Uudisrakentamisen alueellinen sijoittuminen vaikuttaa

merkittävästi myös kuntatalouteen. Kalleinta on antaa

hajarakentamisen kasvaa suunnittelemattomasti kun-

nallistekniikkaa ja kunnallisia palveluja edellyttäväksi

asutukseksi, mikä sisältyy riskitekijänä nykytrendimal-

liin (Ympäristöministeriö 2008: Kuntatalous ja yhdys-

kuntarakenne):

Nykyistä yhdyskuntarakennetta täydentävässä raken-

tamisessa noin 500 asukkaan alueesta kunnalle 30

vuodessa aiheutuvat kustannukset ovat keskimäärin

25 miljoonaa euroa. Suunnittelematon hajarakentami-

nen voi maksaa kunnalle jopa 12 miljoonaa euroa

enemmän (24 000 auroa/asukas)

Kehityskäytävämallin ja palvelukeskusmallin välillä ei

ole ratkaisevaa eroa, mutta ne painottavat asioita hie-

man eri tavoin. Kumpikin malli vastaa hyvin valtakun-

nallisiin ja maakunnallisiin tavoitteisiin ja vaikutukset

ovat pääosin myönteisiä. Kehityskäytävämallin mukai-

nen alue- ja yhdyskuntarakenne on jo olemassa ja

myönteiset painottuvat erityisesti elinkeinoelämään,

liikenteeseen sekä ilmasto- ja energiavaikutuksiin.

Palvelukeskusmallin mukaisen aluekehittämisen suosio

on ollut kasvussa, mutta toistaiseksi kehitys on käytän-

nössä kuitenkin painottunut kehityskäytäville. Positiivi-

set vaikutukset painottuvat erityisesti kuntatalou-

teen, palvelujen saavutettavuuteen, alue- ja yhdys-

kuntarakenteeseen, väestöön ja asumiseen sekä ih-

misten elinoloihin ja elinympäristöön.

Kuva 22. Rakennemallivaihtoehtojen tavoitteiden toteutumisen vertailu

AURINKOMALLI 2040

24

Taulukko 2. Vaihtoehtojen vertailu

VE0+ VE1 VE2

Kuntatalous

Selvästi muita malleja kalliimpi ratkaisu infrastruktuuri- ja palveluverkon rakentamisessa ja ylläpitämisessä

Kustannustehokas vain kehityskäytävän alueella

Eniten täydentävää rakentamista sisältävänä kuntatalouden kan-nalta edullisin vaihtoehto

Palvelujen saavutettavuus

Kaupallisten ja julkisten palve-lujen saavutettavuus heikke-nee nykyisestä

Keskittää palveluja kehityskäy-tävän alueelle, muilla alueilla saavutettavuus heikkenee

Mahdollisuus palvelujen alueelli-sesti tasapuoliseen kehittymiseen tuottaa saavutettavuuden kan-nalta parhaan vaihtoehdon

Alue- ja yhdyskunta-rakenne

Selvästi muita malleja hajau-tuneempi alue- ja yhdyskunta-rakenne

Vahvistaa nykyisiä keskuksia, alakeskuksia ja palveluraken-netta kehityskäytävän alueella, mutta ei seudun reuna-alueilla

Tukee parhaiten alue- ja yhdys-kuntarakenteen tiivistymisen ja eheytymisen tavoitetta

Väestö ja asuminen

Asuntotuotantotarjonta ei monipuolistu, mikä voi aiheut-taa segregoitumista

Edistää osin monipuolista asuntotuotantotavoitetta ja segregaation ehkäisemistä

Tukee parhaiten monipuolisia täydennysrakentamisen mahdol-lisuuksia ja korostaa myös maa-seutumaisen asumisen mahdolli-suuksia

Elinkeinoelämä

Ei tuo mainittavia uusia edelly-tyksiä elinkeinorakenteen muutokseen eikä toimintojen sijoittumiseen

Luo parhaimmat edellytykset elinkeinoelämän toimintaym-päristön suotuisalle kehittymi-selle ja on logistisesti paras malli

Kaikki palvelukeskukset eivät voi kehittyä merkittäviksi elinkei-noelämän keskuksiksi ja on logis-tisesti haastava, mutta mahdolli-nen

Liikenne ja liikkuminen

Lisää liikkumistarvetta, nostaa julkisen liikenteen kustannuk-sia ja kasvattaa henkilöauton kulkutapaosuutta

Tukee yhteyksiä saavutetta-vuudeltaan jo parhaalla alueel-la ja mahdollistaa joukkoliiken-teen tehokkaan hyödyntämi-sen

Tukeutuu työmatkaliikenteessä henkilöautoiluun, koska kustan-nustehokasta joukkoliikennettä on vaikea järjestää

Luonnon-ympäristö, maisema ja kulttuuri-ympäristö

Hajarakentaminen voi pirstoa arvokkaita luonnon- ja kulttuu-ri-ympäristöjä ja vaikuttaa maisemansuojelualueiden arvoon

Suuri osa uudesta asumisesta sijoittuu arvokkaille alueille, mutta kehityskäytäväalueen maankäytöllä ei ole merkittä-viä vaikutuksia suojelualueisiin

Suuri osa uudesta asumisesta sijoittuu arvokkaille alueille, mut-ta palvelukeskusrakenne edistää niiden säilymistä muualla, eikä maankäyttö vaikuta merkittävästi suojelualueisiin

Virkistys

Hajarakentaminen voi pirstoa viher- ja virkistysverkon toimi-vuutta ja vaikuttaa viher- ja virkistysyhteyksien säilymiseen

Kasvava asukasmäärä kasvat-taa paineita myös luontoaluei-den virkistyskäyttöön

Kasvava asukasmäärä kasvattaa paineita myös luontoalueiden virkistyskäyttöön

Ihmisten elin-olot ja elinym-päristö

Ei tuo positiivisia muutoksia elinympäristöön, mutta ei toisaalta heikennäkään niitä merkittävästi

Kehityskäytävän alueella puit-teet arkielämän sujuvuudelle ovat hyvät

Puitteet arkielämän sujuvuudelle ovat parhaat peruspalvelujen, kevyen liikenteen reitistöjen ja yhteisöllisyyden kehittymisen kannalta

AURINKOMALLI 2040

25

Alueen imago

Vaasan seudun imago on hyvä, mutta ei erityisen vahva

Imago on nykytrendimallia parempi ja vetovoimaisuus rakentuu erityisesti Vaasa-vetoisesti ja kansainvälistymi-sen vuoksi

Imago on nykytrendimallia pa-rempi ja vetovoimaisuus raken-tuu erityisesti hyvään elinympä-ristöön, joka nostaa alueen hou-kuttelevuutta vakituisen asumi-sen alueena

Ilmasto ja ilmanlaatu

Rakennuksista, perusraken-teesta ja liikenteestä aiheutuu eniten kasvihuonekaasu- ym. päästöjä/asukas

Tuottaa vähiten päästöjä/asukas

Päästöt/asukas ovat kahden muun mallin välissä

Energia ja ekotehokkuus

Rakennuksista, perusraken-teesta ja liikenteestä aiheutuu eniten energian ja raaka-aineiden kulutusta, kasvihuo-nekaasu- ym. päästöjä sekä kustannuksia

Aiheuttaa vähiten kulutusta, päästöjä ja kustannuksia asu-kasta kohden

Kulutus, päästöt ja kustannukset asukasta kohden ovat kahden muun mallin välissä

Kuva 23. Rakennemallivaihtoehtojen vaikutustenarvioinnin yhteenveto

.

AURINKOMALLI 2040

26

5. VAASAN KAUPUNKISEUDUN RAKENNEMALLI: AURINKOMALLI 2040

A U R I N K O M A L L I N

Y L E I S K U V A U S Vaasan kaupunkiseudun rakennemalli on kolmen

edellä kuvatun rakennemallivaihtoehdon yhdistelmä.

Aurinkomalli on laadittu seminaarin, MAL-

virkamiesryhmän ja MAL-aputyöryhmän tulosten ja

ideoiden pohjalta.

Aurinkomallin tavoitteena on että, Vaasan kaupunki-

seutu katsoo rohkeasti ja ennakkoluulottomasti tule-

vaisuuteen. Tavoitteena on selkeä kasvu vuoteen

2040: +30 000 asukkaan kasvua tavoitellaan ja

+50 000 asukkaan kasvuun varaudutaan. Rakenne-

mallia ja sen toimenpiteitä (kaavoitus ja kehittämis-

toimenpiteet) toteuttamalla kasvu tulisi ohjata hallitus-

ti Vaasan kaupunkiseudulle.

Aurinkomallissa painottuu Vaasan seudun johtava

asema Suomen kansainvälisenä energiaosaamisen

alueena. Vaasan seutu profiloituu merellisenä kau-

punkiseutuna, jossa panostetaan virkistykseen, laa-

dukkaaseen asumiseen ja matkailun kehittymiseen.

Tärkeää on seudun identiteetin vahvistuminen ja eri-

tyispiirteiden vahvistaminen, mikä lisää seudun veto-

voimaisuutta.

Kehittämisen logistiikka ja kansainväliset yhteydet ovat

erittäin tärkeitä: kasvuakselina ovat yhteydet välillä

Pietari – pääkaupunkiseutu – Seinäjoki – Vaasa – Uu-

maja – Norja sekä pohjois-etelä yhteydet Turkuun,

Poriin, Kokkolaan ja Ouluun.

Kasvu tarkoittaa nykyistä selvästi suurempaa muutto-

voittoa maan sisäisessä muuttoliikkeessä ja syntyvyy-

den pysymistä vähintään viime vuosien tasolla. Se tar-

koittaa myös ennestään voimakkaan maahanmuuton

jatkumista. Kasvu näkyy maankäytön rohkeina ja eko-

logisina ratkaisuina: tiiviit keskustat, maaseudun elävät

kylät, panostukset joukko- ja kevyeen liikenteeseen ja

merellisyyden hyödyntäminen asumisessa. Uudessa

rakentamisessa keskeinen kilpailutekijä on rakenta-

misen korkea laatutaso ja paikallisidentiteetin koros-

taminen.

Jotta rakennemallin väestötavoite saavutettaisiin,

seudun työpaikkojen määrän olisi kasvettava 15 000–

25 000:lla. Kasvu edellyttää energiateknologiakeskit-

tymän, muun elinkeinoelämän ja kaupan työpaikkojen

määrän voimakasta kasvua. Julkisen sektorin osuus

kasvusta on huomattavasti pienempi kuin ennen ja

suuri osa sen uusista työpaikoista syntyy terveys- ja

sosiaalipalveluihin sekä koulutukseen.

Väestötavoitteen mukainen 15 000–25 000 uutta työ-

paikkaa tarkoittaa kiihtyvää kasvua työpaikkojen mää-

rässä (2000-luvulla seudun työpaikkojen määrä on

kasvanut noin 6 200:lla ja tämän kasvuvauhdin jatku-

minen tarkoittaa noin 15 000 uutta työpaikkaa vuoteen

2040 mennessä). Toisin sanoen työpaikkojen kasvu on

itseään ruokkiva ja elinkeinotoimintaa kiihdyttävä

ilmiö. 2000-luvulla julkisen sektorin osuus työpaikkojen

määrän kasvusta on ollut noin 50 %. Suurin osa julkisen

sektorin uusista työpaikoista on syntynyt sosiaali- ja

terveyspalveluihin, joiden osuus koko seudun työpaik-

kojen määrän kasvusta oli noin 40 % vuosina 2000–

2011 (noin +2 500 työpaikkaa). Osa sosiaali- ja terveys-

palveluiden uusista työpaikoista on toki syntynyt yksi-

tyiselle puolelle.

Rakennemallin keskeinen sisältö esitetään seuraavilla

kartoilla. Kartat ovat raportin liitteenä A3-koossa.

Asuminen

Elinkeinot, logistiikka ja liikenne

Palvelut

Alueidentiteetti ja vetovoimaisuus

AURINKOMALLI 2040

27

Kuva 24. Rakennemallin luominen

A U R I N K O M A L L I 2 0 4 0 – R A K E N N E M A L L I - Y H D I S T E L M Ä

Aurinkomalli peruselementit muodostuvat kolmesta

kasvua synnyttävästä ”säteestä” sekä sen kasvun

keskuksesta Vaasasta.

Säteet (kehittämisvyöhykkeet)

1) Elinkeinoelämää vahvistava säde

Kansainvälisiä ja kansallisia yhteyksiä hyödyn-

tävä yritysten vyöhyke ja niitä tukevat palvelut

Logistiset solmut ja niiden yhteydessä sijaitse-

vat työpaikkakeskittymät

Palvelu- ja työpaikka-alueisiin tukeutuvaa,

hyviin liikenneyhteyksiin ja joukkoliikentee-

seen pohjautuvaa asumista

Kansainvälistä matkailua

2) Merellisyyttä korostava säde

Merellisiä asuinympäristöjä virkistysalueiden

läheisyydessä

Rantareitit ja virkistysyhteydet

Meren läheisyyteen perustuva energian-

tuotanto ja matkailu

Merenkurkun maailmanperintökohde

3) Maaseutua vahvistavat säteet

Kylien viihtyisät asuinympäristöt ja lähi-

palvelukeskukset

Hyvä saavutettavuus, kevyen liikenteen ympä-

ristöt ja kattava tietoliikenneverkko

Maaseudun monipuolisen yrittäjyyden rinnalle

paikallinen energiantuotanto

Maaseutumatkailu, lähiruoka

AURINKOMALLI 2040

28

Kuva 25. Aurinkomallin peruselementit muodostuvat kolmesta kasvua synnyttävästä ”säteestä” sekä kasvun

keskuksesta Vaasasta

AURINKOMALLI 2040

29

A S U M I N E N Rakennemallissa suurin osa väestönkasvusta sijoittuu

nykyiseen yhdyskuntarakenteeseen tai sen yhteyteen.

Kehitys on jatkoa vuosien 2000–2012 trendille. Suurin

ero on se, että rakennemallissa väestökehitys jakautuu

tasaisemmin ympäri seutua. Kaikkien seudun asuinkes-

kusten/taajamien ennakoidaan kasvavan. Rakennemal-

lin ennusteessa väestönkasvu on suurempi Vaasan,

Mustasaaren ja Laihian ulkopuolisissa asuinkeskuksissa

ja kylissä kuin vuosien 2000–2012 väestökehityksen

perusteella tehdyssä ennusteessa. Valtaosa väestön-

kasvusta keskittyy kuitenkin edelleen seudun suurim-

piin asuinkeskuksiin, jotka sijaitsevat Vaasassa, Musta-

saaressa ja Laihialla. Väestönkasvun keskittymistä tu-

kevat kaupungistumisen jatkuminen sekä maahan-

muuttajien määrän kasvu.

Väkiluku kasvaa väestötavoitteen mukaisesti noin

30 000–50 000 asukkaalla. Vertailun vuoksi voidaan

mainita, että seudun viimeisen 7 vuoden väestön-

kasvun jatkuminen vuoteen 2040 asti tarkoittaa noin

23 000 asukasta (840 as./vuosi).

Rakennemallissa valtaosa väestönkasvusta sijoittuu

asuinkeskuksiin, jotka muodostuvat nykyisistä taaja-

mista ja kylistä. Vuonna 2040 niiden väestö vaihtelee

Vaasan taajaman noin 85 000 asukkaasta Raippaluodon

ja Korsnäsin kirkonkylien kylätaajamien noin 900 asuk-

kaaseen.

Rakennemallin ennuste seuraa siis vuosien 2000–2012

trendiä, jolloin valtaosa seudun väestönkasvusta kes-

kittyi suurimpiin asuinkeskuksiin/taajamiin. Tosin ra-

kennemallissa myös kylien ja haja-asutusalueiden väes-

tön ennakoidaan kasvavan (maaseudun uudet työpai-

kat, maatalouden uusi nousu). Kylällä tarkoitetaan

tässä alle 600 asukkaan keskittymää. Tämä on merkit-

tävä muutos, sillä vuosina 2000–2012 niiden yhteen-

laskettu väestö väheni. Kylien ja haja-asutusalueiden

osalta on pidettävä mielessä, että vuosien 2000–2012

kehitys on ollut hyvin erilainen seudun eri osissa. Ylei-

sesti ottaen niillä alueilla, joissa taajamien tai alhai-

semman väestötiheyden ”kylätaajamien” väestö kas-

vaa melko voimakkaasti, kasvaa myös kylien ja haja-

asutusalueiden väestö. Tämä koskee erityisesti Musta-

saarta. Tosin sielläkin kylien ja haja-asutusalueiden

Kuva 26. Aurinkomallin asuminen

AURINKOMALLI 2040

30

väestönkasvu on maltillinen. Varsinkin seudun reuna-

alueilla kylien ja haja-asutusalueiden väestö on vähen-

tynyt. Poikkeuksen tästä muodostavat mm. pääteiden

varret (rakennemallin alueittainen väestöennuste

on raportin liitteenä).

Vuosien 2000–2012 kehitys antaa osviittaa tulevasta:

- Vuonna 2012 asuinkeskuksissa asui noin

91 600 asukasta, eli noin 82 % seudun väes-

töstä. Asuinkeskusten väestö kasvoi 7 083

asukkaalla 2000–2012.

- Vuonna 2012 kylätaajamissa ja suurissa kylissä

asui noin 9 500 asukasta, kun keskikokoissa

kylissä, pienissä kylissä ja haja-asutusalueilla

asui noin 10 200 asukasta, eli yhteensä noin

18 % seudun väestöstä. Kylien ja haja-

asutusalueiden väestö väheni 2000–2012 (yht.

-544 as.); kylätaajamat (-44 as.) suuret kylät (-

6 as.), keskikokoiset kylät (-147), pienet kylät

(+23) ja haja-asutusalueet (-370).

Kävely- ja pyöräilyvyöhykkeillä on tiivistä kaupun-

kiasumista lähellä palveluita. Aseman seuduilla huo-

mioidaan raideliikenteen kehittymismahdollisuudet

tulevaisuudessa, varaamalla alueita asumiselle sekä

työpaikkojen ja palvelujen sijoittumiselle.

Merenranta-asumista kehitetään Vaasan seudun

vetovoimatekijöinä alueilla, joilla on hyvä saavutetta-

vuus, olemassa oleva infrastruktuuri (mm. kunnallis-

tekniikka) sekä palveluja (esim. Raippaluodossa ja Sun-

domissa). Rannikkovyöhykkeellä on pysyvän ja loma-

asumisen sekoittuneita alueita. Aktiivista maa-

seutuasumista on vanhoissa kyläyhteisöissä ja Vaasa-

Seinäjoki -säteellä, jossa on työpaikkoja ja hyvät liiken-

neyhteydet.

Pienten taajamien ja kylien palvelujen säilymistä

tuetaan ohjaamalla uusi rakentaminen taajamien ja

kylien keskustoihin ja niiden läheisyyteen. Kattavat

joukkoliikennepalvelut (bussi, paikallisjuna) sisältävä

joukkoliikennevyöhyke ulottuu Vaasan keskustasta

pohjoisessa Koivulahteen, etelässä Maalahteen ja idäs-

sä Isoonkyröön saakka (josta edelleen hyvä raide-

liikenneyhteys Seinäjoelle).

AURINKOMALLI 2040

31

E L I N K E I N O T , L O G I S T I I K K A J A L I I K E N N E

Vaasan seudulta luodaan toimivat, elinkeinoelämää ja

matkailua palvelevat yhteydet länteen Uumajaan,

Norjaan, Atlantille sekä itään ja etelään Seinäjoelle,

Helsinkiin ja Pietariin. Logistiikan kannalta tärkeiden

valtateiden, niiden liittymäalueiden, sataman, ratayh-

teyden sekä kansainvälisiä lentoyhteyksiä sisältävän

lentokentän merkitys korostuu. Kehittämisen paino-

pisteenä ovat logistiikkakäytävät Vt 3 + raideyhteys

sekä Vt 8 ja Vt 18.

Uusia tieyhteystarpeita ovat: Vaasan satamatie

(Satama–Vt3–Vt8), Vt 8 yhteys Helsingbystä Vassoriin

sekä Lintuvuorelta sekä yhteys Alskatintieltä Runsoriin

ja Karperöhön.

Saaristoon rakennetaan uusia pysyvää ja vapaa-ajan

asumista sekä matkailua palvelevia yhteyksiä.

Virkistysmahdollisuuksia parannetaan luomalla uusia

rantareittejä. Satamayhteydet Uumajaan turvataan ja

yhteyksiä muihin Itämeren satamiin kehitetään.

Merkittäviä työpaikkakeskittymiä sisältävä elinkei-

noelämän kehittämisvyöhyke ulottuu Isostakyröstä

Raippaluotoon, sekä Oravaisilta Korsnäsiin saakka.

Vaasan ulkopuolella sijaitsevissa, potentiaalisesti kehi-

tettävissä työpaikkakeskittymissä on vähintään 150

työpaikkaa, joista merkittävä osa on teollisuutta, elin-

keinoelämän palveluja tai kaupallisia toimintoja. Keskit-

tymät perustuvat nykyisiin työpaikka-alueisiin ja yrittä-

jien kehittämistarpeisiin.

Elinkeinoelämän ”hotspot” -alueina kehittyvät kaupun-

kikeskus-alueella Vaasan keskustan työpaikka-alue

(nyt 18 000 työpaikkaa), Vaasan seudun logistiikkakes-

kus, Strömberg Park (4 000 työpaikkaa), Airport Park

(4 000 työpaikkaa), Science Park ja Sepänky-

lä/Lintuvuori (2 500 työpaikkaa)

Kasvun edellytyksenä on 2000-luvun voimakkaan

työpaikkojen määrän kasvun jatkuminen. 2000-luvulla

seudun työpaikkojen määrä on kasvanut noin 6 200:lla.

Tätä tukee seudun elinkeinopoliittinen tavoite kaksin-

kertaistaa energia-alan työpaikat nykyisestä vuoteen

2020 mennessä (n. 20 000 työpaikkaan). Työpaikkojen

Kuva 27. Aurinkomallin elinkeinot, logistiikka ja liikenne

AURINKOMALLI 2040

32

määrän voimakkaan kasvun jatkuminen edellyttää mm.

nykyisten työpaikka-alueiden laajentamista, uusia työ-

paikka-alueita ja uusia toimitiloja.

Maaseudun monipuolisen yrittäjyyden rinnalle luodaan

paikallisen energiantuotannon yksiköitä ja työpaikko-

ja. Kehittämisen painopistealueita ovat myös maaseu-

tumatkailu sekä lähiruoan tuotanto. Tuotannon lisää-

miseksi ja jalostusasteen nostamiseksi on tärkeää tur-

vata yhtenäisten pelto- ja metsäalueiden säilyminen.

Viljavia ja yhtenäisiä peltoja ei tulisi ottaa taajama-

toimintojen käyttöön eikä arvokkaita ja laajoja metsä-

alueita tulisi pilkkoa.

Vaasan kaupunkikeskusta on merkittävä matkailu-

keskus, jonka majoituskapasiteetti ja muu matkailu-

infra kasvaa.

Ydinkeskustan kokous-, kongressi- ja tapah-

tumamatkailu

Vanha Vaasa

Matkailua palvelevat liikenneyhteydet, logistiikka ja

infrastruktuuri

Matkailurakentaminen Vaasan keskustassa

Kansainvälisiä yhteyksiä sisältävä lentoasema

ja sen logistiikkapalvelut

Satama-alueen matkustajaterminaali ja

matkailupalvelut

Matkailua palveleva Vaasan rautatieasema

lähiympäristöineen (muut asemanseudut)

AURINKOMALLI 2040

33

P A L V E L U T

Palvelukeskukset voidaan jakaa kolmeen toiminnalli-

seen luokkaan. Alla on kuvattu luokkien minimiväestö-

pohja (asukkaat ja palvelujen käyttäjät) ja palvelutasoa

kuvaavat kriteerit.

Kaupunkikeskus:

Väestöpohja yli 80 000 asukasta

Monipuoliset kaupunkitasoiset palvelut

Vaasan kaupunkikeskusta

Paikalliskeskus:

Väestöpohja yli 7 500 asukasta

Monipuoliset keskustaajaman palvelut

Sepänkylä ja Laihia, Sundom

Lähipalvelukeskus:

Väestöpohja yli 1 500 asukasta

Helsingby, Koivulahti, Maalahti, Merikaarto,

Oravainen, Sulva, Tervajoki, Vähäkyrö, Vöyri,

Isokyrö

Mikäli etäisyys seuraavaan palvelukeskukseen

on pitkä (yli 10 km) ja keskus palvelee laajem-

paa aluetta, väestöpohja voi olla 1 000 asukas-

ta: Korsnäs, Petolahti, Maksamaa, Raippaluoto

Vähintään kolme julkista palvelua (esim. ala-

aste, päiväkoti, vanhusten palvelu)

Dynaamiset lähipalvelut (ts. päivähoito, peruskoulu,

vanhusten palvelut, lastenneuvola) pyritään säilyttä-

mään asuntoalueilla ja taajamissa entistä enemmän.

Sen sijaan muita julkisia palveluita, joita yksittäiset

asukkaat käyttävät kohtuullisen harvoin, keskitetään

entistä enemmän. Tämä tarkoittaa esim. terveys- ja

sosiaalipalveluita, joissa suuremmilla yksiköillä taataan

toimivat, moniammatilliset palvelutiimit. Palveluiden

kehittäminen tähän suuntaan merkitsee erityisesti

liikkumisen ja julkisen liikenteen järjestämiselle edel-

leen kasvavia haasteita. Mobiili- ja muita vähemmän

paikkasidonnaisia teknologisia palveluratkaisuja kehite-

tään.

Keskuksissa sijaitsevat kehitettävät kävelyvyöhykkeet

ja kävelyvyöhykkeitä ympäröivät pyöräilyvyöhykkeet.

Kävelyvyöhykkeillä asiointi tapahtuu pääasiassa kävel-

Kuva 28. Aurinkomallin palvelut

AURINKOMALLI 2040

34

leen ja pyöräilyvyöhykkeellä keskeiset palvelut sijaitse-

vat pyöräilyetäisyydet päässä. Palvelujen kehittämises-

sä olennaista on niiden joustava toteuttaminen seudul-

lisesti kieli- ja kuntarajat ylittäen.

Kävelyvyöhyke on noin kilometrin ja pyöräily-

vyöhyke noin 2,5 kilometrin etäisyydellä kes-

kustasta (Urban Zone -vyöhykkeiden mukai-

sesti)

Tulevaisuudessa etäisyydet voivat kasvaa niin,

että kävelyvyöhyke on 2 kilometriä ja pyöräi-

lyvyöhyke 5 kilometriä keskustasta

AURINKOMALLI 2040

35

A L U E I D E N T I T E E T T I J A V E T O V O I M A I S U U S

Vaasan kaupunkiseutu on ajan ja historian saatossa

kehittynyt omaleimainen alue, jolla on runsaasti kult-

tuurista, sosiaalista ja taloudellista pääomaa sitoutu-

neena myös sen fyysisiin rakenteisiin. Laadukkaan

fyysisen ympäristön ja rakennusperinnön merkitys

kaupunkiseudun kilpailu-, vetovoima- ja hyvinvointite-

kijänä on merkittävä.

Tunnistamalla, vaalimalla ja vahvistamalla näitä oma-

leimapiirteitä lisätään ”paikkasidonnaisuutta”, koko

seudun kilpailukykyä ja houkuttelevuutta niin asuin-

ympäristönä kuin elinkeinojenkin, erityisesti matkailun

kannalta. Kaupunkiseudun kokonaisuus, sisältö ja kuva

on kova mittari seudun kehitystasosta, tärkeimpänä

siinä itse keskuskaupunki. Omaleimapiirteiden kaikkiin

ulottuvuuksiin – taloudellisiin, ekologisiin, sosiaalisiin ja

kulttuurisiin – on tulevaisuuden luomisessa kiinnitettä-

vä samanaikaisesti huomiota.

Vaasan omaleimainen ruutukaavakeskusta instituuti-

oineen, arvokkaiden rakennusten luomana kaupunki-

kudoksena luo vahvan kokoavan paikan seudun koh-

taamiseen. Maaseudun historialliset jokivarsimaise-

mat, kulttuuriympäristöt sekä Merenkurkun saaristo-

kylät antavat mahdollisuuden erilaistuneisiin asuin- ja

työympäristöihin.

Maailmanperintöstatuksen omaava Merenkurkun

maankohoamisalue on merkittävä luontoarvoihin liitty-

vä vetovoimatekijä ja virkistysalue, jonka yhteyteen

syntyy uusia matkailu- ja virkistyspalveluita.

Perinteen ja uuden, luonnon ja rakennetun ympäris-

tön kohtaaminen, korkealaatuinen arkkitehtuuri ja

rakentaminen on yhdistävä ja innovoiva tekijä kaupun-

kiseudun omaleimaisen, kestävän kehityksen toteutu-

misessa.

Alueen ja sen eri saavutettavuuden kannalta tärkeistä

liikenneyhteyksistä eri kulkumuodoin huolehditaan.

Infrastruktuuria kehitetään erilaisten fyysisten verkko-

jen, vyöhykkeiden ja reitistöjen sekä teknologian avulla

helpottamaan asukkaiden arkipäivää ja uudistumista.

Ekologisen liikkumisen mahdollisuuksia kehitetään.

Kuva 29. Aurinkomallin alueidentiteetti ja vetovoimaisuus

AURINKOMALLI 2040

36

V A I K U T U S T E N A R V I O I N T I Aurinkomallia 2040

arvioitiin suhteessa

valtakunnallisiin

alueidenkäyttöta-

voitteisiin, Pohjan-

maan maakunta-

suunnitelmaan ja -

kaavaan, Pohjan-

maan liikennejärjes-

telmäsuunnitelmaan

ja Länsi-Suomen

ympäristöstrategi-

aan. Lisäksi tarkas-

teltiin mallin vaiku-

tuksia erilaisiin tee-

moihin kuten alue-

ja yhdyskuntaraken-

teeseen ja kuntata-

louteen. Yhteenve-

dot arvioinneista

esitetään alla ole-

vissa kuvissa.

Tehtyjen arviointien pohjalta mallin voidaan katsoa

vastaavan hyvin kaikkiin edellä mainittuihin tavoittei-

siin. Malli edistää etenkin eheytyvään ja toimivaan

alue- ja yhdyskuntarakenteeseen sekä kilpailukykyyn ja

imagoon liittyvien tavoitteiden toteutumista, mikä on

erittäin tärkeää Vaasan seudun tavoitteellisen kehittä-

misen kannalta.

Teemoittaisessa vaikutusten arvioinnissa ei ilmennyt

selkeästi kielteisiä vaikutuksia. Vaikutukset luon-

nonympäristöön, maisemaan ja kulttuuriympäristöön

sekä virkistykseen saattavat olla kielteisiä rakentamisen

määrän voimakkaan kasvun vuoksi. Kielteiset vaikutuk-

set eivät kuitenkaan ole merkittäviä ja niitä voidaan

hillitä ja hallita huolellisella maankäytön suunnittelulla

sekä suojelu- ja virkistysalueiden säilyttämisellä. Jouk-

koliikenteen kehittämiselle keskittyvä kehitys antaa

mahdollisuuksia, mutta aiheuttaa myös paineita ja

edellyttää kehittämistoimenpiteitä. Muilta osin vaiku-

tukset ovat joko kohtuullisen myönteisiä (+) tai myön-

teisiä (++). Erityisen merkittävää on, että vaikutukset

kuntatalouteen, alue- ja yhdyskuntarakenteeseen,

liikenteeseen ja liikkumiseen, elinkeinoelämään ja

seudun imagoon ovat myönteisiä. Nämä ovat kulmaki-

viä, joiden varaan Vaasan seutua voidaan kehittää

kuntien kannalta hallitusti ja taloudellisesti sekä uusia

asukkaita ja yrityksiä houkuttelevasti.

Myönteisten vaikutusten muodostuminen edellyttää,

että mallin mukaiseen alue- ja yhdyskuntarakentee-

seen pyritään seudullisessa yhteistyössä ja yhteisym-

märryksessä sekä asetettuihin tavoitteisiin, toimenpi-

teisiin ja toimintatapoihin sitoutuen. Yksi mallin merkit-

tävimmistä tekijöistä on yhdyskuntarakenteen tiivistä-

minen sekä väljien asuinalueiden rakentamisen ja haja-

rakentamisen merkittävä vähentäminen. Tämän saa-

vuttamiseksi tarvitaan voimakkaita poliittisia päätöksiä,

tarkkaan harkittua seutuyhteistyönä tehtyä asuin- ja

työpaikkarakentamisen alueellisen ja ajallisen toteut-

tamisen suunnitelmaa, siihen sitoutumista ja sen nou-

dattamista sekä yhdenmukaisia käytäntöjä kaavoituk-

sessa ja hajarakentamislupien myöntämisessä.

VAIKUTUS / KONSEKVENS

Myönteinen Kohtuullisen myönteinen Ei merkittävää vaikutusta Kohtuullisen kielteinen Kielteinen

Positiv Förhållandevis positiv Ingen betydande kondekvens Förhållandevis negativ Negativ

Valtakunnalliset alueiden-käyttötavoitteet

Riksomfattande mål för områdesanvändningen

Pohjanmaan maakuntasuunnitelma 2040

Österbottens landskapsöversikt 2040

Pohjanmaan maakuntakaava Österbottens lanskapsplan

Pohjanmaan liikenne-järjestelmäsuunnitelma 2040

Österbottens trafiksystemplan 2040

Länsi-Suomen ympäristöstrategia 2007-2013

Västra Finlands miljöstrategi 2007-2013

Kuva 30. Yhteenveto tavoitteiden toteutumisen arvioinnista.

AURINKOMALLI 2040

37

Vaasan seudulla osa uusista pientaloalueista on laajoja

ja väljiä, ja ne sijaitsevat kaukana työpaikoista ja palve-

luista. Alueista ei myöskään tule osa olemassa olevaa

yhdyskuntarakennetta, vaan ne muodostavat omia

erillisiä saarekkeitaan. Mikäli kehitys jatkuu tähän ta-

paan, edellä kuvattuja myönteisiä vaikutuksia ei synny

etenkään kuntataloudellisen kustannustehokkuuden ja

ekotehokkuuden kannalta katsottuna. Tulevaa kehitys-

tä suunniteltaessa on lisäksi otettava huomioon, että

toteutunut kehitys on johtanut tilanteeseen, jossa

tarjolla on vain rajoitetusti alueita hyvien liikenneyhte-

yksien varsilta ja valmiin infrastruktuurin ääreltä. Mikäli

hajarakentamista tällaisille alueille ei rajoiteta, heiken-

netään merkittävästi mahdollisuuksia toteuttaa jatkos-

sa kestävää alue- ja yhdyskuntarakennetta. Mallia on

siis lähdettävä toteuttamaan alueellisesti hallitusti ja

nykyrakennetta täydentäen (ei etäälle, ei yhdellä alu-

eella väljästi eikä etenkään hajalleen).

Esimerkiksi kuntatalouden kannalta rakennemalli tuot-

taa pääosin kustannustehokasta yhdyskuntarakennet-

ta, koska valtaosa väestönkasvusta sijoittuu asuinkes-

kuksiin nykyisiä taajamia täydentäen. Mikäli alue- ja

yhdyskuntarakenteen kehitys ei etene tämän tavoit-

teen mukaisesti tai pahimmillaan jatkuu samaan ta-

paan kuin tähän asti, hajarakentaminen lisääntyy mer-

kittävästi voimakkaan väestönkasvun myötä. Kyseessä

on erittäin merkittävä asia, sillä eri toimintojen sijoit-

tuminen vaikuttaa ratkaisevasti yhdyskuntarakenteen

toimivuuteen ja siitä kaupungille ja asukkaille aiheutu-

viin taloudellisiin vaikutuksiin. Tänään tehtävien yhdys-

kuntarakennetta koskevien ratkaisujen vaikutukset

ovat myös pitkäkestoisia ja niitä saattaa olla vaikeaa tai

kallista muuttaa myöhemmin. Maankäyttöratkaisuilla

sidotaan myös merkittäviä pääomia pitkäksi ajaksi

rakennuksiin ja kunnallistekniikkaan. Olemassa olevaan

yhdyskuntarakenteeseen tukeutuva ja keskittynyt ra-

kentaminen on pääsääntöisesti edullisempi ratkaisu

kuin hajanaisen rakenteen muodostaminen.

Asiaa voidaan havainnollistaa seuraavalla, ympäristö-

ministeriön Kuntatalous ja yhdyskuntarakenne -

julkaisuun (Suomen ympäristö 42/2008) perustuvalla

esimerkkilaskelmalla. Kyseisessä julkaisussa tarkastel-

laan kolmen yhdyskuntarakenteeseen eri tavoin sijoit-

tuvan, noin 500 asukkaan alueen kuntataloudellisia

menoja ja tuloja. Tarkastellut aluetyypit ovat taajamaa

täydentävä alue, taajamasta irrallaan oleva alue ja

taajamien ulkopuolinen hajarakentaminen. Taajamaa

täydentävällä ja siitä irrallaan olevilla alueilla kuntata-

loudelliset tulot ylittävät menot eli nettovaikutus on

positiivinen. Hajarakentamisen alueella menot sen

sijaan ovat tuloja suuremmat ja nettovaikutus siten

negatiivinen. Yhtä asukasta kohti 30 vuodelle laskettu

keskimääräinen kuntataloudellinen nettovaikutus on

aluetyypeittäin seuraava:

- taajamaa täydentävä alue 1 250 €/asukas

- taajamasta irrallaan oleva alue 700 €/asukas

Vaikutukset kuntatalouteen Konsekvenser för kommunekonomin

Vaikutukset palvelujen saavutettavuuteen Konsekvenser för tillgången på service

Vaikutukset alue- ja yhdyskuntarakenteeseen Konsekvenser för region- och samhällsstrukturen

Vaikutukset väestöön ja asumiseen Konsekvenser för befolkning och boende

Vaikutukset elinkeinoelämään Konsekvenser för näringsliv

Vaikutukset liikenteeseen ja liikkumiseen Konsekvenser för trafiken och trafikförhållandena

Vaikutukset luonnonympäristöön, maisemaan ja kult. ymp Konsekvenser för naturmiljö, landskap och kulturmiljö

Vaikutukset virkistykseen Konsekvenser för rekreation

Vaikutukset ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön Kons. för människans levnadsförhållanden och livsmiljö

Vaikutukset ilmastoon ja energia- ja ekotehokkuuteen Konsekvenser för klimat och energi- och ekoeffektivitet

Vaikutukset seudun imagoon Konsekvenser för regionens image

VAIKUTUS / KONSEKVENS

Myönteinen Kohtuullisen myönteinen Ei merkittävää vaikutusta Kohtuullisen kielteinen Kielteinen

Positiv Förhållandevis positiv Ingen betydande kondekvens Förhållandevis negativ Negativ

Kuva 31. Yhteenveto teemoittaisten vaikutusten arvioinnista.

AURINKOMALLI 2040

38

- hajarakentaminen -3 800 €/asukas

Rakennemallissa Vaasan seudun haja-asutusalueiden

väestömäärä kasvaa noin 300 asukkaalla. Edellä maini-

tulla hajarakentamisen yksikköhinnalla laskettuna tämä

asukasmäärä tuottaa kuntataloudelle noin yhden mil-

joonan euron menoerän. Jos haja-asutusalueiden väes-

tömäärä kasvaa rakennemallista poiketen esimerkiksi

kaksinkertaiseksi, myös kustannukset kasvavat kaksin-

kertaisiksi eli kahteen miljoonaan euroon. Summaa

sinänsä saatetaan pitää pienenä, koska se kertyy suh-

teellisen pitkän ajan kuluessa. Oleellisempaa on kui-

tenkin se, että haja-asutusalueelle sijoittuvat uudet

asukkaat aiheuttavat kunnille menoja. Taajamiin ja

niiden läheisyyteen sijoittuvat uudet asukkaat sen

sijaan tuovat tullessaan tuloja. Oleellista on myös taa-

jamasta irrallaan olevan ja taajamaa täydentävän alu-

een välinen ero: yksi taajamasta irrallaan olevalle alu-

eelle sijoittuva asukas tuo kunnalle tuloja 700 euroa,

mutta taajamaan sijoittuva asukas lähes puolet enem-

män. Kun vielä otetaan huomioon se, että haja-asutus

ei jakaudu seudullisesti tasaisesti, vaikutukset kohdis-

tuvat huomattavilta osiltaan muutamaan kuntaan.

Maankäytön ja kuntatalouden suunnittelussa voimak-

kaan hajarakentamisen aiheuttamien vaikutusten rea-

listinen hahmottaminen on haastavaa etenkin kunta-

palvelujen tuottamisesta ja infrastruktuurin rakentami-

sesta aiheutuvien kustannusten hallittavuuden kannal-

ta - vaikutukset kertautuvat joka vuosi.

Hajarakentamisen vaikutukset tulevatkin näkyviin hi-

taasti - yksittäisen pientalon sijainnilla ei ole suurta

vaikutusta kuntien talouteen. Vaikutukset kuitenkin

kasvavat, kun rakentamisen määrä lisääntyy. Yksittäin

toteutetuista asuntorakentamishankkeista saattaa

vuosien mittaan muodostua hajanainen ja tehottomas-

ti rakennettu taajama, mikäli kehitys ei etene suunni-

telmallisesti. Tällaisen taajaman kunnallistekniikan

rakentaminen jälkikäteen on hankalaa ja kallista, sa-

moin asemakaavan laatiminen. Jo yksikin ”väärässä

paikassa” sijaitseva rakennus voi haitata kaavaa esi-

merkiksi estämällä toimivimman ja kustannuksiltaan

edullisimman katulinjauksen. Kehitys voi edetä esimer-

kiksi seuraavalla tavalla:

Alueen väestömäärä on jo useita vuosia kasvanut hi-

taasti, mutta tasaisesti. Asuinrakentamisen yhä lisään-

tyessä alueelle rakennetaan vesi- ja viemäriverkko, joka

yhdistetään kunnan verkostoon. Kunta maksaa tarvit-

tavat investoinnit. Vesihuollon järjestäminen tekee

alueen entistä houkuttelevammaksi ja tehtyjen inves-

tointien hyödyntäminen edellyttää lisärakentamista.

Lisääntyvää rakentamista on yhä vaikeampaa toteut-

taa yksittäisillä rakennusluvilla. Alueelle laaditaan

osayleiskaava.

Yhä nopeammin lisääntyvä asutus nostaa lähimmän

koulun oppilasmäärän yli sen kapasiteetin. Paine uuden

koulun rakentamiseen tai nykyisen koulun laajentami-

seen kasvaa. Myös koulukuljetusten määrä kasvaa

nopeasti. Alueen lasten päivähoito muualla sijaitsevissa

hoitopaikoissa alkaa käydä ylivoimaiseksi. Pitäisikö

niitä laajentaa tai pitäisikö alueelle rakentaa oma päi-

väkoti?

Väestömäärän lisääntymisestä huolimatta taloudelli-

sesti kannattavan joukkoliikenteen järjestäminen on

vaikeaa, koska asutusrakenne on edelleen hajanainen

ja asukkaat käyttävät omia autojaan. Vaihtoehtoina on

tukea joukkoliikennettä, supistaa vuoroja tai lakkaut-

taa linja-autolinja. Lakkauttaminen merkitsee linja-

autolla kouluun kulkevien oppilaiden siirtämistä taksi-

kuljetukseen. Henkilöautoliikenteen kasvun vuoksi alu-

eelle johtavat yleiset tiet kuormittuvat ja liikennemää-

rät kasvavat myös yksityisteillä. Paine alueen tieverkon

parantamiseen kasvaa ja teille vaaditaan valaistusta ja

kevyen liikenteen väyliä.

Ajan myötä alue alkaa muistuttaa taajamaa ja sen

asemakaavoitusta harkitaan. Asemakaavoitus on itse

asiassa ainoa vaihtoehto lisärakentamiselle, mutta

kaavoituksen myötä kunnalle syntyy myös velvoitteita.

Lähtökohta on kuitenkin kuntatalouden kannalta huo-

no, koska alueelta puuttuu useita taajamille luonteen-

omaisia piirteitä. Alueella ei ole koulua eikä kaupallisia

palveluja. Myöskään puistoja tai muita yleisiä alueita ei

ole. Tiet ovat päällystämättömiä ja pääosin valaisemat-

tomia, jalkakäytäviä ei ole. Alkuaan suunnittelematon

kehitys on johtanut ja johtaa edelleen kuntatalouden

kannalta erittäin kalliisiin ratkaisuihin.

Kuntatalouden suunnittelun kannalta asian tekee eri-

tyisen vaikeaksi se, että investointeja ei välttämättä

tarvita heti eikä lähitulevaisuudessa. Jossain vaiheessa

voi kuitenkin ylittyä kynnys, jonka jälkeen tarvitaan

toimenpiteitä. Oleellinen kysymys kuuluu: milloin tämä

kynnys ylitetään ja mitä se merkitsee kuntataloudelle?

Väestömäärän kasvun ohella kynnys voi ylittyä myös

asukkaiden vaatimusten vuoksi: menoja voi kertyä

esimerkiksi liikenneturvallisuutta parantavien toimen-

piteiden kuten alikulkujen, pyöräteiden ja katuvalais-

tuksen rakentamisesta.

Myös kunnallisten palvelujen toimintamenoissa tulee

ajan kuluessa vastaan kynnyskohtia. Tällainen voi syn-

tyä esimerkiksi silloin, kun valtaosa nykyisen kotipalve-

luhenkilöstön työajasta kuluu auton ratissa: kun ei

AURINKOMALLI 2040

39

ehditä hoitaa kaikkia asiakkaita, tarvitaan lisää henkilö-

kuntaa. Kynnys voi tulla vastaan myös asukkaiden ta-

holta. Vaikka asukkaat aluksi maksavatkin mieleiseensä

asuinpaikkaan liittyvät kustannukset, he voivat myö-

hemmin kokea, että kunnan pitäisi ottaa suurempi

vastuu heidän palveluistaan. Tällainen tilanne voi ajan-

kohtaistua esimerkiksi siten, että lähialueelle vaaditaan

perhepäivähoitoa kaukana sijaitsevan päiväkodin sijas-

ta. Kuntapalvelut ovat myös maankäytön suunnittelus-

sa hyvin vakavasti otettava asia, sillä niiden toiminnas-

ta kertyy usein vähintään kaksi kolmasosaa uudisraken-

tamisalueiden kokonaismenoista.

Kuntatalouden hallinnan näkökulmasta haja-

asutusalueeseen liittyy vielä se, kuinka suunnitelmallis-

ta taajamien ulkopuolinen hajarakentaminen on. Jos

rakennuslupia annetaan suunnitelmallisesti vain vähän

ja lopulta ei enää ollenkaan, em. kynnykset eivät vält-

tämättä ylity. Kehityksen hallinta ja kustannusten en-

nakointi on kuitenkin vaikeaa, jos käytettävissä on

lähinnä epävarmaa tietoa uuden asutuksen sijoittumi-

sesta ja määrästä. Ero kaavoitettujen alueiden suunni-

telmallisuuteen on selkeä.

Lisäksi on otettava huomioon se, että asuinalueiden

väestömäärä ja väestön ikärakenne muuttuu ajan kulu-

essa. Rakentamisvaiheen jälkeen väestömäärä kasvaa

nopeasti, mutta kääntyy myöhemmin hitaaseen las-

kuun. Samalla lasten määrä vähenee ja väestö ikään-

tyy. Sukupolven vaihtuessa muutokset alkavat uudel-

leen. Tämä merkitsee sitä, että myös kunnan taloudel-

liset velvoitteet muuttuvat ajan kuluessa. Taajamissa

näihin muutoksiin voidaan varautua paremmin kuin

hajarakentamisessa, koska väestömuutoksia voidaan

ennakoida paremmin. Investointien ja käyttötalouden

suunnittelu on helpompaa, kun asuinrakentaminen

ohjautuu suunnitelmallisesti taajamiin.

Vaasan seudulla, kuten muillakaan maamme kaupunki-

seuduilla, alue- ja yhdyskuntarakenteen tiivistäminen ja

hajarakentamisen vähentäminen ei toteudu kuntakoh-

taisella suunnittelulla ilman seutuyhteistyötä. Kunta on

aina osa laajempaa aluerakennetta, jossa asukkaiden,

työpaikkojen ja palvelujen sijoittuminen vaikuttaa pait-

si alue- ja yhdyskuntarakenteen toimivuuteen, myös

kuntien vetovoimaan ja kilpailukykyyn. Yksi menestyvä

kunta voi vastata pitkälle seudullisesta vetovoimasta ja

kilpailukyvystä, mutta useamman kunnan yhteistyöllä

ja työnjaolla kehittymismahdollisuudet ovat paremmat.

Tulevaisuudessa edullisimmassa asemassa ovat alue- ja

yhdyskuntarakenteeltaan eheät ja toiminnallisesti

tasapainoiset seudut. Kuntien välisellä yhteistyöllä

voidaan myös vähentää yhdessä kunnassa tehtävien

ratkaisujen taloudellisia seurausvaikutuksia naapuri-

kunnissa. Tällaisia voi syntyä esimerkiksi liikenneverkon

rakentamis- ja kunnossapitotoimista, jos asuminen,

työpaikat ja palvelut keskittyvät liiaksi eri kuntiin.

Liikenne on yksi merkittävimmistä yhdyskuntien ener-

giankulutukseen ja ilmastonmuutokseen vaikuttavista

tekijöistä. Myös liikenteen kasvun hillitseminen edellyt-

tää ylikunnallista näkökulmaa, koska yhdessä kunnassa

tehtävien ratkaisujen vaikutukset eivät pysähdy kunta-

rajalle. Asuntojen, työpaikkojen ja palvelujen sijoittu-

misen seudullisella suunnittelulla ja toteuttamisella

voidaan vähentää liikennemääriä. Samalla vähentyvät

myös liikenteen seurausvaikutukset eli kuntiin, asukkai-

siin ja yrityksiin kohdistuvat liikennekustannukset,

kuntiin kohdistuvat liikenneverkon rakentamis- ja kun-

nossapitokustannukset sekä liikenteen päästöt.

AURINKOMALLI 2040

40

6. ALUSTAVA TOIMENPIDEOHJELMA

Rakennemallin toteutuminen edellyttää konkreettisia,

kuntien yhteisiä toimenpiteitä. Kaikkea ei voida toteut-

taa, vaan on valittava ja aikataulutettava kärkitoimen-

piteet. Rakennemallin toteuttaminen on jatkuva pro-

sessi, jossa kannattaa edetä vaiheittain ja pienin aske-

lin. Toimenpiteitä on ideoitu Vaasan seudun rakenne-

malliseminaarissa 13.2.2014 sekä MAL-virkamies-

työryhmän ja MAL-aputyöryhmän kokouksissa.

M A A N K Ä Y T T Ö J A R A K E N T A M I N E N TOIMENPIDE SISÄLLÖN KUVAUS TOTEUTUS-

AIKATAULU / KIIREELLISYYS-JÄRJESTYS

RESURSSIT VASTUU-TAHO

1. KOORDINOITU MAAPOLITIIKKA

1.1 Lisätään yhteistä tietoa maapolitiikan Keinoista ja mahdollisuuksista. 1.2 Käynnistetään yhteisiä maapoliittisia toimia, joilla ennakoidaan alue- Ja yhdys-kuntarakenteen kehittymistä sekä vastataan elinkeinoelämän ja asumisen kehittämistar-peisiin. 1.3 Laaditaan yhteiset hajarakentamisen pelisäännöt. 1.4 Edistetään yhteisten paikkatietoaineisto-jen ja -ohjelmistojen käyttöönottoa sekä sähköisiä palveluita.

2. KOORDINOITU KAAVOITUSOHJELMA

2.1 Virkamiesyhteistyön tiivistäminen. 2.2 Seudullisesti tärkeät hankkeet priorisoi-daan ja koordinoidaan vuosittain kaavoitus-ohjelmissa/-katsauksissa.

3. SEUDULLINEN MAANKÄYTÖN TOTEUTTAMISOHJELMA

3.1 Laaditaan maankäytön toteuttamisoh-jelma, joka sisältää mm. asuntotuotannon, työpaikkarakentamisen, merkittävät yhteis-hankkeet sekä kunnallistekniikan rakentami-sen ohjelmoinnin. Työ kytketään seudun väestö- ja työpaikkaennusteisiin sekä kunta-talouksiin.

4. SEUDULLISEN RAKENNUSVALVONNAN ORGANISOINTI

4.1 Rakennusvalvontojen yhteen liittämisen valmistelu meneillään (YM:n esitys tulossa syksyllä) kuntien maankäyttötavoitteiden toteuttamisen turvaamiseksi, rakennusval-vonnan toiminnan tehostamiseksi ja voima-varojen suuntaamiseksi. 4.2 Edistetään yhteisten tietojärjestelmien ja sähköisten palveluiden kehittämistä

AURINKOMALLI 2040

41

5. SEUDULLINEN ENERGIA- JA ILMASTO-OHJELMA

5.1 Osallistutaan Pohjanmaan liiton vetä-mään ilmastostrategiatyöhön, jossa määri-tellään seutukohtaiset toimenpiteet. Huo-mio on toimenpiteissä, joilla pyritään toi-saalta ehkäisemään ilmastonmuutosta ja toisaalta varautumaan sen vaikutuksiin. 5.2 Määritellään periaatteet ekotehokkaalle rakentamiselle ja huomioidaan maaseutu-alueiden kehittymismahdollisuudet paikalli-sen energia tuottajina. 5.3 Laaditaan selvitys, miten uuden asutuk-sen ja toimitilojen energiajärjestelmät voi-daan kytkeä uusiutuvan energian käyttöön (jäte-, aurinko- ja tuulienergia). Rakenne-mallin toteuttamisen kytkeminen energia-teknologian innovaatioihin (INKA -hankkeet).

2014 Pohjan-maan liitto

6. MAASEUTUALUEIDEN KEHITTÄMISSUUNNITEL-MA

6.1 Laaditaan pitkän tähtäimen suunnitelma maaseutuasumisen ja maatalous- elinkeino-jen kehittämiseksi. Huomioidaan ihmisten asumista koskevat tarpeet sekä maaseudun mahdollisuudet puhtaiden elintarvikkeiden ja lähienergian tuotannossa. 6.2 Kyläkohtaiset kehittämisperiaatteet kirjataan esim. ”kyläkortteihin”.

7. SEUDULLINEN KULTTUURIYMPÄRISTÖ-OHJELMA

7.1 Laaditaan kulttuuriympäristöohjelma jolla tuetaan asukkaiden viihtyvyyttä, uusien ja jo olemassa olevien elinkeinojen kehitty-mistä sekä alueen omiin vahvuuksiin perus-tuvaa kehittämistä, kuten matkailua. 7.2 Olemassa olevan rakennuskannan, infra-struktuurin ja kulttuurimaisemien hyvä hoi-to kestävän kehityksen perustana.

8. ASEMANSEUTUJEN KEHITTÄMINEN

8.1 Raideliikenteeseen perustuvan yhdys-kuntarakenteen kehittämisedellytysten selvittäminen.

A S U M I N E N TOIMENPIDE SISÄLLÖN KUVAUS TOTEUTUS-

AIKATAULU, KIIREELLISYYS-JÄRJESTYS

RESURSSIT VASTUU-TAHO

9. YHTEINEN ASUNTOPOLITIIKKA

9.1 Kehittämiskohteena mm. asunto-tuotannon ohjelmointi, yhteiset vuokra-asuntomarkkinat, viranomaistehtävien hoi-to, korjausavustukset ja erityisasuminen.

AURINKOMALLI 2040

42

L I I K E N N E TOIMENPIDE SISÄLLÖN KUVAUS TOTEUTUS-

AIKATAULU, KIIREELLISYYS-JÄRJESTYS

RESURSSIT VASTUU-TAHO

10. LIIKENNEYHTEYKSIEN KEHITTÄMINEN

10.1 Pohjanmaan liikennejärjestelmä- suun-nitelman mukaisesti. 10.2 Toteuttamismahdollisuuksien (rahoitus, toteuttajatahot, aikataulu) määrittely kes-keisten liikennehankkeiden osalta:

• Vt 3 Vaasa-Tampere toteuttaminen ja liikennejärjestelyt Laihian koh-dalla

• Vaasan yhdystien nelikaistaistami-nen

• Vt 8 parantaminen välillä Vaasa-Kokkola

• Vaasan satamatien toteuttaminen (satama-vt3-vt8)

• Yhteys Helsingbystä Vassoriin / Lin-tuvuorelle

• Kuntakeskusten välisten tieyhteyk-sien parantaminen välillä Vöyri-Isokyrö

• Vaasa-Seinäjoki raideyhteyden pa-rantaminen (lentoaseman siirto ra-dan varteen selvitetään)

• Yhteys Alskatintieltä Runsoriin ja Karperöhön

Pohjan-maan liitto

11. SEUDULLINEN JOUKKOLIIKENNE

11.1. Kaupunkiseudun joukkoliikenne- suunnitelman toteuttaminen (Ketjuhanke) ja yhteisen, toimivaltaisen joukkoliikenne-viranomaisen määrittely. Liikenteen kehit-tämisessä näkökulmana erityisesti maankäy-tön ja asumisen yhteensovittaminen, palve-lu- ja julkisen liikenteen yhdistäminen sekä keskeisten matkaketjujen aikaansaaminen (liityntäpysäköinti ja -yhteydet, mobility management). 11.2 Selvitetään taajamajunaliikenteen ja/tai pikaraitiotien toteuttamismahdol-lisuudet ja edellytykset seudulla.

12. SEUDULLINEN KÄVELY- JA PYÖRÄILYSTRATEGIA

12.1 Laaditaan strategia, jolla edistetään liikkumista jalan ja pyörällä, palveluiden saavutettavuutta, kuntoilua, virkistystä ja matkailua. Tavoitteena viihtyisät, jatkuvat reitit ja turvallinen, sujuva liikkuminen.

13. LAIVALIIKENTEEN JA VAASAN SATAMAN KEHITTÄMINEN

13.1 Ekologisen, logistiikka ja kasvavaa mat-kailua palvelevan yhteyden kehittäminen Vaasan ja Uumajan välillä sekä siihen liitty-vän satamalogistiikan ja yritystoiminnan kehittäminen.

AURINKOMALLI 2040

43

P A L V E L U T J A E L I N K E I N O T TOIMENPIDE SISÄLLÖN KUVAUS TOTEUTUS-

AIKATAULU, KIIREELLISYYS-JÄRJESTYS

RESURSSIT VASTUU-TAHO

14. SEUDULLINEN ELINVOIMASTRATEGIA

14.1 Työ käynnistyi vuoden 2014 alussa ja sitä vetää Vaasan kaupungin kaupunkikehi-tys. Tavoitteena on seudun elinvoimaa vah-vistavien toimenpiteiden kehittäminen.

Kunnat ja VASEK

15. VAASAN SEUDUN LOGISTIIKKA-ALUEEN TOTEUTTAMINEN

15.1 Toteutusyhteistyön jatkaminen NLC:n kautta. 15.2 Yritystoiminnan aktiivinen kehittämi-nen ja markkinointi

Nordic Logistic Center

16. SEUDULLINEN PALVELUVERKKOSELVITYS

16.1 Laaditaan arvio kaupallisten ja julkisten palveluiden mitoituksesta, sijoittumisesta ja palveluiden kehittymisestä. Sen avulla hah-motetaan tontti- ja tilatarpeita, palveluko-konaisuuksia ja kehittämis-mahdollisuuksia erityisesti alakeskuksissa. 16.2 Kartoitetaan palvelutarpeen muutokset väestöennusteet huomioivalla palvelumallil-la, jolla ennakoidaan tulevaa palvelutarvetta ja palveluiden sijoittumistarpeita. Selvite-tään palveluiden uusia tuotantotapoja.

17. VESILIIKENTEEN JA PIENVENESATAMIEN KEHITTÄMINEN

17.1 Pienveneväylien ja -venesatamien seu-dullinen kehittämissuunnitelma, joka sisäl-tää elinkeinotoiminnan, matkailun ja virkis-tyksen näkökulmat.

2015 Pohjan-maan liitto

18. SEUDULLINEN MATKAILUSTRATEGIA

18.1 Uusi matkailuyhtiö vastaa strategian laadinnasta. 18.2 Strategiassa otettava huomioon koh-teiden saavutettavuus ja liittyminen maan-käyttöön.

Vaasan seudun Matkailu Oy

19. MERENKURKUN MAAILMANPERINTÖALUE

19.1 Osallistutaan alueen kehittämistyöhön ja edistetään alueen markkinointia. Kehit-tämistoimenpiteet mm. saaristomatkailu, virkistysreitit sekä pienveneväylät ja -satamat.

Metsähalli-tus, Merenkur-kun maail-manperintö ry

AURINKOMALLI 2040

44

7. RAKENNEMALLIN SEURANTA Rakennemallin toteutumista seurataan vuositasolla ja

se päivitetään säännöllisesti esim. valtuustokausittain.

Säännöllinen ja aikataulutettu seuranta on välttämä-

töntä rakennemallin mukaisen kehittämisen toteutta-

miseksi. Suunnitelmaa tulee arvioida suhteessa asetet-

tuihin tavoitteisiin ja tapahtuneeseen kehitykseen

määräajoin.

Seurantaa toteutetaan yksiselitteisillä indikaatto-

reil la , jotka ovat sekä määräl l isiä että laadu l -

l isia . Indikaattoreilla arvioidaan rakennemallin toteu-

tumista sekä sille asetettuja tavoitteita. Keskeisin osa

seurantaa ovat toimenpideohjelman toteutuminen,

tilasto- ja paikkatietotarkastelut sekä erilaiset hyvin-

vointia kuvaavat mielipidemittaukset ja palautteet.

Seurantaindikaattoreita voivat olla esimerkiksi seuraa-

vat:

T oimenp ite iden toteutu min en ja sen

vaikutukset asumiseen, maankäyttöön, elin-

keinoelämän toimintaedellytyksiin sekä naa-

purikuntiin

Yhdyskuntarake nteen muuto ksi en

seuraaminen yleisindikaattoreilla: tilasto- ja

paikkatietotarkastelut, yhdyskuntaseuranta-

järjestelmän (YKR) hyödyntäminen, kaavoi-

tustarkastelut

S idosryhmäta rkastelut: Asukastyyty-

väisyys, elinkeinoelämän toimintaedellytyk-

set, jatkuvan palautteen systemaattinen ke-

rääminen ja huomiointi, kesäasukkaat, yrittä-

jyyskysely, nuorten huomiointi

Yleis indi kaattore ita ovat mm. (tilasto- ja paikka-

tietotarkastelut): Asukasluku, ikärakenne, muuttotase,

rakentaminen, myönnetyt rakennusluvat ja talotyyppi-

jakauma, loma- ja muu vapaa-ajan asuminen, yritysten

lukumäärä ja toimialajakauma, matkailun kehitys (mat-

kailutulo, yöpymisten määrä, käyttöasteet), työpaikko-

jen lukumäärä ja toimialajakauma, työpaikkaomavarai-

suus, työllisyys ja kuntatalous.

Lisäksi rakennemallin päivityksen yhteydessä olisi hyvä

tarkastella mm. seuraavia indikaattoreita:

Palveluverkkotar kastelu: palvelujen

saavutettavuus, tarve ja käyttö

Liikent een ja l iik kumi sen seura n-

ta: tehdään osana Pohjanmaan liikennejär-

jestelmäsuunnitelmaa alueellisissa ryhmissä

(esim. Vaasan seutu, Pietarsaaren seutu ja

Suupohja)

Alueel l isen kilpa ilukyvyn indi kaa t-

torit : innovaatiotoiminta (mm. T&K-

menot), yritysten kilpailukyky, investoinnit

jne.

Hyvinvoint i- ind ikaatto rit : Asukastyy-

tyväisyys, hyvinvointitilastot (esim. SOTKA-

net)

Ympär istö ind ikaattor it : energian ku-

lutus, kasvihuonepäästöt, liikenne, kestävä

kehitys

AURINKOMALLI 2040

45

8. RAKENNEMALLISOPIMUS

Rakennemallin konkreettinen toteuttaminen on kes-

keistä Vaasan seudun kehittymisen ja seudun tulevan

maankäytön kannalta. Sitoutuminen yhdessä muodos-

tettuihin tavoitteisiin ja strategisiin valintoihin on tär-

keää. Sitoutumista lisääviä keinoja ovat mm.:

seudullinen rakennemallisopimus

konkreettinen toteuttamisohjelma

rakennemallin seurantajärjestelmä

maapolitiikka ja muut työkalut

Näiden lisäksi tarvitaan avointa ja ennakkoluulotonta

vuorovaikutusta – keskusteluja kuntien, yrittäjien ja

kuntalaisten välillä.

Rakennemallisopimus on kuntien yhteinen, vapaaeh-

toisuuteen ja yhteisiin kehittämistavoitteisiin perustuva

asiakirja, jota on käytetty rakennemallin sitouttamisen

keinona mm. Jyväskylän ja Kuopion kaupunkiseuduilla.

Sopimus voidaan kytkeä esim. MAL-aiesopimukseen tai

valtion kanssa solmittavaan kasvusopimukseen. Ra-

kennemallisopimuksessa kuvataan yhteiset ja koko

seutua koskevat maankäytön strategiset linjaukset ja

periaatteet.

Rakennemallisopimus sisältää esimerkiksi seuraavat

pääkohdat:

sopimuksen tavoitteet

sopijaosapuolet

päätös sopimuksen sitovuudesta

sopimuksen ohjausvaikutus

yhteensovittamista koskevat linjaukset

sopimuksen keskeinen sisältö (rakennemallin

kuvaus)

seurantaryhmän ja sen tehtävien määrittely

Vaasan seudulla rakennemallin toteuttamiseen ja si-

touttamisen keinoihin otetaan kantaa kevään 2014

kuluessa mm. ohjausryhmän toimesta.

AURINKOMALLI 2040

46

9. RISKIANALYYSI

Vaasan seudun rakennemallin 2040 toteutuminen

sisältää epävarmuustekijöitä ja riskejä, jotka on syytä

tunnistaa. Kyseessä on nykyhetkestä 27 vuoden päässä

oleva tilanne, jonka kuluessa monet seikat vaikuttavat

kehitykseen. Täsmälliseen vuosilukuun pitää suhtautua

viitteellisenä ainakin tavoitteellisen väestönkasvun

osalta. Esimerkiksi Jyväskylän rakennemallityössä väki-

luvun tavoite sidottiin vuoteen 20X0, jolloin seudulla

200 000 asukkaan väkiluku ylittyy.

Suurin epävarmuustekijä liittyy asukaslukutavoittee-

seen + 30 000 – 50 000 asukasta, joka tarkoittaisi erit-

täin suurta kasvua (liian suurta?) seudun ydinalueilla

(50 000 asukkaan lisäys tarkoittaa 1 850 asukkaan

lisäystä vuodessa, 30 000 asukkaan lisäys 1 100 as./v.,

nykytrendin jatkuessa 850 as./v). Kasvu tulee olemaan

suurin Vaasassa, Mustasaaressa ja Laihialla, jotka jo

kauan ovat saaneet eniten nettomuuttovoittoa ja joissa

myös syntyvyys on suurin. Vaasan seutu saa muutto-

voittoa mm. Pietarsaaresta ja Närpiöstä ja muulta

Pohjanmaalta, mutta siitä huolimatta tarvitaan suurta

muuttoaaltoa myös muualta Suomesta ja ennen kaik-

kea ulkomailta. Tulomuuton edellytyksenä tulee olla

merkittävä työpaikkojen kasvu Vaasan seudulla.

Työpaikkojen ja väkiluvun voimakkaan kasvun myötä

syntyvä riski liittyy erityisesti siihen, onko kasvu hallit-

tavissa ja miten seudun palvelut voidaan järjestää.

Kasvun kanssa toteutuu samanaikaisesti vanhusväes-

tön suhteellisen osuuden lisääntyminen, jota runsas

työperäinen tulomuutto voi toki tasapainottaa. Pa-

himmassa tapauksessa seutua kohtaa palvelu- ja

talouskriisi, jossa kuntien taloustilanne ei kestä uusien

palvelujen rakentamista.

Toinen merkittävä epävarmuustekijä liittyy rakentami-

seen jo nykyisin väljien taajamien/kylätaajamien lieve-

alueille ja haja-asutusalueille, jota voimakas väestön-

kasvu edelleen kasvattaa. Mikäli alue- ja yhdyskunta-

rakenne ei kehity rakennemallin tavoitteiden mukaises-

ti ja väestömäärä kasvaa väestötavoitteen mukaisesti,

seurauksena on merkittävä rakentamisen lisääntymi-

nen yhdyskuntarakenteen kannalta epäedullisilla alueil-

la. Tällä on huomattavia kustannusvaikutuksia

kuntalouteen mm. infrastruktuuri- ja palveluverkon

rakentamisen ja ylläpidon sekä kuntapalvelujen tuot-

tamisen kautta. Myös maankäytön suunnittelu vaikeu-

tuu tällaisen rakentamisen lisääntyessä. Kehityksen

hallinta ja kustannusten ennakointi on vaikeaa, jos

käytettävissä on lähinnä epävarmaa tietoa uuden asu-

tuksen sijoittumisesta ja määrästä. Ero kaavoitettujen

alueiden suunnitelmallisuuteen on selkeä.

Epävarmuustekijänä voidaan pitää myös merkittävää

alue- ja yhdyskuntarakenteen tiivistämisen tavoitetta,

mikäli maankäytön suunnittelun seutuyhteistyö ei

toteudu odotetusti. Seudulla rakennetaan nykyään

sekä tiiviisti (lähinnä Vaasa ja Sepänkylä) että väljästi

(väljät pientaloalueet ja suunnittelematon rakentami-

nen kylätaajamiin ym.). Tiivistämisen tavoite liittyy

siten pääasiassa siihen, että tarvitaan enemmän suun-

niteltua tiivistävää rakentamista. Tämä edellyttää voi-

makkaita poliittisia päätöksiä, tarkkaan harkittua seu-

dullista uudisrakentamisen alueellisen ja ajallisen to-

teutuksen suunnitelmaa, siihen sitoutumista ja noudat-

tamista sekä yhdenmukaisia käytäntöjä kaavoituksessa

ja hajarakennuslupien myöntämisessä. Mallin myöntei-

set vaikutukset eivät synny itsestään.

Seudulla, jossa tavoitellaan merkittävää kasvua, tulee

erityisesti ottaa huomioon rakentamisessa alue-

identiteetti ja ympäristön arvot. Suuri tulomuuttajien

joukko muuttaa väistämättä identiteettiä ja hallitsema-

ton rakentaminen aiheuttaa uhkia asuinviihtyvyydelle.

kasvuun liittyvät riskit maisemalle, ympäristölle ja

olemassa oleville yhteisöille tulee tunnistaa.

Paikallisten riskien lisäksi Vaasan seudun tulevaisuu-

teen vaikuttavat globaalit megatrendit, joihin vaikut-

taminen on lähes mahdotonta. Suurimmat epä-

varmuustekijät liittyvät globaalin taloustilanteen kehit-

tymiseen, mikä vaikuttaa viennin kautta merkittävästi

myös Vaasan seudun kehittymiseen.

Riskeistä huolimatta Vaasan seudulla tulee varautua ja

tavoitella kasvua, joka on elinkeinoelämän toiminnan ja

kilpailukyvyn edellytys. Ikärakenteen heikkeneminen

edellyttää välttämättä uutta työvoimaa. Suomen kas-

vukeskusten välisessä kilpailussa menestyvät ne seu-

dut, joiden vetovoima ja kyky vastaanottaa uusia inves-

tointeja, työvoimaa ja matkailijoita on riittävä.

AURINKOMALLI 2040

47

10. JOHTOPÄÄTÖKSET

Vaasan rakennemallin 2040 mukaisen väestönkasvun

(+ 30 000 – 50 000 asukasta) ja työpaikkojen kasvun

(+15 000-25 000 työpaikkaa) toteuttaminen on valtava

haaste seudun kunnille ja elinkeinoelämälle. Toteutta-

minen edellyttää kuntarakenteista riippumatta sauma-

tonta yhteistyötä seudun kuntien välillä sekä elinkei-

noelämän toimijoiden aktiivista osallistumista kaavoi-

tus- ja kehitysprosesseihin.

Vaasan seudulla on käynnissä noste, jota tulee pystyä

hyödyntämään uusien työpaikkojen, uuden yritystoi-

minnan, investointien, asuinrakentamisen ja matkailu-

sekä vapaa-ajan rakentamisen kautta. Kasvun tulee olla

hallittua ja tasapainoista niin, että palvelujen tuotan-

non tai kuntatalouden kestokyvyn rajat eivät ylity.

Vaasan seudun tulevaisuuden kannalta epäedullisin

ratkaisu olisi antaa kehityksen jatkua samaan tapaan

kuin tähän asti. Seudun maankäytön suunnittelun ja

kehittämisen perustana pitää olla selkeää näkemystä

alue- ja yhdyskuntarakenteellisesta kokonaisuudesta ja

eri toimintojen sijoittumisesta. Strateginen näkemys

yksinään ei kuitenkaan riitä, ellei maankäyttöä voida

kehittää halutulla tavalla, halutuilla alueilla ja halutulla

aikataululla. Tämä edellyttää aktiivista ja ennakoivaa

maanhankintaa ja maapolitiikkaa, johon maapoliittinen

lainsäädäntö antaa tehokkaita keinoja.

Keskeinen työkalu kasvun toteuttamiseksi on tuleva

kaavoitus, jota Vaasan kaupunkiseudun rakennemallin

tulee ohjata. Rakennemallityön konkreettiset toimenpi-

teet on priorisoitava ja käynnistettävä välittömästi

olemassa olevat resurssit ja aikataulu huomioiden.

Tavoitteisiin pääsemiseksi rakennemallityöhön on

sitouduttava. Keskeisiä sitoutumisen keinoja ovat

toteuttamisohjelman lisäksi seudun kuntien yhteinen

rakennemallisopimus ja yhteinen rakennemallin seu-

rantajärjestelmä. Rakennemallia on tarpeen päivittää

strategiakausittain (vähintään joka toinen vaalikausi).

Rakennemallin tulee toimia kuitenkin jokapäiväisenä

suunnittelun apuvälineenä, kaavojen ohjaustyökaluna

ja arvioinnin kriteerinä. Rakennemallin ohella Vaasan

seudulla on tarpeen pohtia yhteisen maapolitiikan

pelisääntöjä.

Mikään työkalu tai seurantajärjestelmä ei korvaa avoin-

ta ja vuorovaikutteista yhteistyötä ja ilmapiiriä, joka

rakennemalliprosessin kuluessa on jo syntynyt. Tiivis

keskusteluyhteys ja luottamus on avain onnistunee-

seen maankäyttöön.

AURINKOMALLI 2040

48

LIITTEET

L I I T E 1 . V A A S A N S E U D U N R A K E N N E M A L L I N 2 0 4 0

A L U E I T T A I N E N V Ä E S T Ö E N N U S T E

AURINKOMALLI 2040

49

L I I T E 2 . R A K E N N E M A L L I S E M I N A A R I 1 3 . 2 . 2 0 1 4 ,

A L U S T A V A T T O I M E N P I D E - E H D O T U K S E T

Elinkeinot, logistiikka ja liikenne / Näringar, logistik och trafik

Valtatien 8 parantaminen välillä Vaasa-Kokkola (9)

Vaasan satamatie (satama-Vt3-Vt8) (9)

Maatalouden edellytykset tiivistyvässäkin yhdyskuntarakenteessa (esim. Laihian jokivarsi, Vanha Vaasa) (8)

Yhteys Helsingbystä Vassoriin / Lintuvuorelle (5)

Logistiikkakeskuksen toteuttaminen (5)

Fungerande infrastruktur (4)

Vaasa-Seinäjoki ratayhteyden parantaminen (3)

Björkö – Vistan turistväg (3)

Laivaliikenne (3)

Lentologistiikka-alueen toteuttaminen (2)

Fungerande trafiksystem till regionen ex. metro (2)

Yhteys Alskatintieltä Runsoriin ja Karperöhön (1)

Vaasan sataman kehittäminen (1)

Kuitukaapeliyhteyksien toteuttaminen (1) Gemensamt öppet fibernät i österbotten

Kevyen liikenteen kehittäminen: viihtyisät reitit, turvallinen ja sujuva liikkuminen (1)

Valtatie 3 Vaasa-Tampere toteuttaminen ja liikennejärjestelyt Laihian kohdalla (1)

Utveckla möjligheten för småskaligt lokalt näringsliv. Även imago-syfte

Uusi junalla saavutettava lentoasema

Pienveneväylät + venesatamat

Joukkoliikenteen kehittäminen

Parannetaan joukkoliikenteen solmukohtia

Asuminen / Boende

Laaditaan yhteinen maapoliittinen ohjelma (7)

Kunnat tehostavat hajarakentamisen päätöksiä ja ohjausta ( 5)

Månsidiga former av boende (5)

Maankäytön kehittäminen ohjataan ensisijaisesti asemakaavoitetuille alueille ja kehitettäviin kyliin (4)

Kuntakeskusten väliset tieyhteydet Vöyri-Isokyrö (3)

Gemensam regional dellandskapsplan (3)

Kehitetään maankäyttöä tärkeimpien bussipysäkkien sekä taajamajuna-asemien ympäristössä osoittamalla niiden ym-päristöön voimakkaasti täydennys- ja uudisrakentamista asumiselle ja työpaikka-alueille (3)

Utvecklingszon hästsportcentersområdet (2)

Määritellään kaupunkiseudun joukkoliikennekäytävät (2)

Kattava taajamajunaliikenne asemien välille (2)

Molpe +110 om trenden fortsätter (2)

Parannetaan kävellen tai pyöräillen tehtävien työ- ja koulumatkojen turvallisuutta (2)

Kunnat laativat yhteisen kaavoituskatsauksen (2)

AURINKOMALLI 2040

50

Asuntorakentamisen mahdollistaminen myös kuntakeskustan ulkopuolelle → monipuolisuus (1)

Vuokra-asuntokannan ja seudullisen tarpeen kartoittaminen (1)

Merelliset houkuttelevat asunnot lähellä toria ja kauempana (1) (lappu Vaasan keskustan päällä)

Befolkningens uppgifterna på sido 8 i world … är fel för åtminstone Molpe, Korsnäs, Harrström, Petalax

Utrymmes krävande ”boende” borde också få finnas

Ekologisk boende utveckling

Hausnära boende utveckling

Verratkaa tätä ennustetta suhteessa todelliseen kehitykseen esim. 2005-2013 (missä, miten ihmiset haluavat asua)

Kunnissa laaditaan tarvittaessa strateginen yleiskaava

Utveckla boendeformer i kyrkbyn (Korsnäs)

Alueidentiteetti ja vetovoimaisuus / Regional identitet och attraktionskraft

Merenkurkun maailmanperintöalueen kehittäminen ja tuotteistaminen (12)

Vasa sport till ligan regional backup (5)

Idrottens mecka → Norrvalla (4)

Keskustan vetovoiman ja pörinän säilyttäminen (4)

Poliittinen sitoutuminen esillä oleviin tavoitteisiin (4)

Identifiera formminnen och lokal kultura (3)

Hästsportcenter (2)

Utveckla skärgårdsturism (2)

Kalastusoikeuksien säilyttäminen (2)

Utveckla Oravais fjärdsområde. Enda stället man från R8 ser havet. Utveckla slagfältsområde i Oravais (1)

Kollegaverkostot toimiviksi (1)

Byggnadsanvisningar (rakennustapaohjeet) för att bibehålla värdet i bebyggda kulturmiljöer (1)

Replot kyrkoby är också en nationellt viktig kulturmiljö (1)

Det välbevarande österbottniska byggnadsarvet sk. pohjalaistalot – uttnyttja inom turism & imago

Palvelut / Service

Palveluiden saavuttaminen kävellen ja pyöräillen (5)

Palveluiden säilyvyys pienemmilläkin paikoilla (4)

Ikea (4)

Palveluiden määrittely tarkemmin, mitkä palvelut turvataan (3)

Korsnäs borde klassas up! skola, butik, daghem, åldringshem, demenshem, serviceboende, kommunkanslin, ungdoms-gård, industriområde, turistattraktioner, museer, Korsnäs mine center (3) (palvelukartalla?)

Tien kunto (3) (nuoli Moikipään suuntaan Vt 8?)

Ikeaan junalla (3)

Lantbrukets produktionsmöjligheter! (2)

Ylimaakunnallinen kaupan palveluverkkotarkastelu (IKEA jne.) (1)

Seudullinen palveluverkkoselvitys

Miten saavutettavuutta voidaan parantaa?

AURINKOMALLI 2040

51

Etepalvelut → lisää?

Kuntien tulisi miettiä miten säilyy kunnan sisäinen palveluverkko (kaupalliset) (1)

Natura 2000 pois (1)

Ilmainen yritysten tukema bussiliikenne

AURINKOMALLI 2040

L I I T E 3

AURINKOMALLI 2040

Liite 3.

AURINKOMALLI 2040

Liite 3.

AURINKOMALLI 2040

Liite 3. Liite 3.

Liite 3.

Liite 3.