Tarton maakunnan luonnonsuojelualueet ja retkipolut 2012

Keeri-Karijärven luonnonsuojelualue

[email protected]

on

Tarton maakunnan suurista suojelualueista kaikkein

nuorin. Alue on perustettu Elvajoen luhta-alueiden,

kahden suuren ja useamman pienen järven sekä elämää

täynnä olevien Elvan laakson pohjoisosassa, entisessä

Muinais-Võrtsjärven lahdessa sijaitsevien luonnon-

metsien suojelemiseksi. Luonnonsuojelualueen metsät

ja kosteikot tarjoavat pesimäpaikkoja rikkaalle

linnustolle. Alue on merkittävä kiljukotkan elinpaikka.

Alueella pesivät lisäksi merikotka, kalasääski ja

pikkukiljukotka sekä useita muita kansainvälisesti

suojeltuja lintuja. Luhta-alueilla pesii parikymmentä

ruisrääkkäparia. Elvajoki järvineen muodostaa suoje-

lualueen akselin. Nämä vesistöt ovat tärkeitä lajien

suojelun kannalta. Suojeltavista kaloista alueella elävät

esimerkiksi toutain, rantaneula ja mutakala. Vaeltaja voi

seurata myös majavien puuhastelua ja villisikalauman

ruokailun jälkiä. Suojelualueen eteläosassa on merkitty

retkipolku ja yöpymiseen sopiva retkimaja Karijärven

rannalla. Elvajokea pitkin luonnonsuojelualueelle

saapuessaan matkaaja löytää maihinnoususillan ja sen

vierestä laavun levähtämistä varten. Liikkumis-

rajoituksista saa tietoja suojelualueen johtajalta,

sähköpostiosoitteesta

.

Alam-Pedjan luonnonsuojelualue

Selli-Sillaotsan luontopolulla

on

perustettu soiden, märkien metsien ja tulva-alueiden

suojelemiseksi. Tämä Viron suurimpiin lukeutuva

suojelualue käsittää Võrtsjärven alangon pohjoisosan.

Mannerjään vetäytymisen jälkeen alueella aaltoilivat vielä

Muinais-Võrtsjärven vedet. Nykyään alue on soistunut.

Suomaastoja halkoo yli kymmenen suurempaa jokea ja

lukematon määrä solisevia puroja. Tunnetuimmat niistä

ovat Pedjajoki, Põltsamaajoki ja Emajoki, lisäksi tulva-

alueilla on yli 50 vanhaa jokea. Viimeksi mainituista on

muodostunut ainutlaatuisia ekosysteemejä, joissa on

rikas kalakanta. Tulva-aikaan joet nousevat uomistaan ja

saattavat peittää vedellä lähes kolmanneksen suoje-

lualueesta.

Alue on lähes asumatonta ja sopii sen vuoksi aroille

lintulajeille ja tarjoaa suurriistaeläimille hyviä piilo-

paikkoja. Vanhojen luonnonmetsien ja soiden mosaiikki-

maastossa voi nähdä susia, meri- ja maakotkia, viiru- ja

varpuspöllöjä, metsoja ja mustahaikaroita. Laajimpien

tulvaniittyjen linnusto on hyvin rikas, erityisesti kevät- ja

syysmuuton aikana.

Luonnonsuojelualueen suo- ja metsäelinympäristöihin voi

tutustua . Polku kulkee läpi

kangasmännikön, jossa on korkeita puita, ja räme-

männikköä kasvavien suosaarekkeiden yli. Märälle

vaihettumissuolle ja metsäiselle rämeelle on rakennettu

pitkospuut suojelemaan kasvillisuutta. Jotta luonnon

rauha ei häiriytyisi liikaa, on suositeltavaa liikkua pienissä

(alle 30 hengen) ryhmissä. Luontopolun lähtöpisteeseen

pääsee Laeva–Palupõhja-tietä pitkin.

http://loodusegakoos.ee

Alam-Pedjan luonnonsuojelualueen etelärajalla kulkee

toinen luontopolku:

Viiden kilometrin pituisen luontopolun varrella on

lintutorni ja nuotiopaikkoja, ja se yhdistää Ilmatsalun

runsaslintuiset kalalammet ja Emajoen rantaniityt. Alueella

on tavattu yli 200 lintulajia.

Suojelualueella toimii luonto- ja

ympäristökasvatuksen antajana ja

ulkona oppimisen keskuksena

.

Alam-Pedjan luonnonsuojelualueen

jatkoksi itäpuolelle on perustettu

, jonka

pää-määränä on suojella Emajoen rantaniittyjä, ympäristön

vanhoja luonnonmetsiä ja niiden rikasta eliöstöä. Tulvivat

niityt sijaitsevat aivan Tallinna–Tartto-maantien varrella,

minkä ansiosta niityille pääsy ja luonnon seuraaminen on

hyvin vaivatonta. Emajoen rantavallia myöten kulkeva

retkipolku alkaa Tallinna–Tartto-maantiellä sijaitsevan

Käreveren sillan luota. Se on 14 kilometriä pitkä

joen rannalla sijaitsevine levähdyspaikkoineen ja mai-

hinnoususiltoineen. Luontopolun portilla Käreveren

maantiesillan lähellä sijaitsee ainoa paikka Virossa, jossa on

sallittua tarkkailla Euroopassa erittäin harvinaisen heinä-

kurpan puuhia. Keväisin niitty muuttuu tuhansien kautta-

kulkumatkalla olevien vesilintujen levähdyspaikaksi, ja

kesäisin pesimälintujen runsaus alueella houkuttelee

paikalle petolintuja. Ranta-alueella puuhastelee erilaisia

eläimiä, kuten metsäkauriita, hirviä ja kettuja. Lähes joka

askeleella voi huomata myös majavan toiminnan jälkiä.

Majavat ovat kuitenkin ihmisarkoja.

.Ilmatsalun–Käreveren lintupolku

Palupõhjan luontokoulu

Käreveren luonnonsuojelualue

niittypolku

www.palupohja.ee

Käreveren

luonnonsuojelualue



Emajoen suursuon luonnonsuojelualue

Emajoen Suursuon luontokeskuksesta

Emajoen

luontopolku

www.rmk.ee

käsittää Peipsijärven alangolla olevat Emajoen suualueen

suuret suot. Kevättulva tekee suoalueesta yhden suuren

aaltoilevan avoveden, jota jäsentelevät vain korkeammat

metsäiset suosaarekkeet. Emajoen Suursuo on todellinen

vesilintujen paratiisi, kalojen kutu- ja kasvupaikka sekä

merikotkien, kalasääskien, teerien, kurkien, susien,

karhujen, hirvien ja muiden ihmisarkojen eläinten

elinpaikka.

Ihmiset ovat liikkuneet täällä kautta aikojen vesiteitä

pitkin ja myös kylät sijaitsevat veden rannalla. Paras tapa

tutustua suojelualueeseen on vaeltaa ja kulkea jokia

pitkin.

Tietoa suojelualueesta ja siihen tutustumisen mahdolli-

suuksista saa ,

joka sijaitsee Kavastun kylässä Luunjan kunnassa.

Keskiaikaisen linnoituksen ja myöhemmän jokikievarin

muureille rakennetussa rakennuksessa on mahdollista

tutustua myös näyttelyihin ja katsella luontoelokuvia.

Keskuksen luota alkaa 2,5 kilometrin pituinen

, joka esittelee tulva-alueiden kasvi-

yhdyskuntia. Tulva-aikaan luontopolku saattaa olla veden

peitossa ja vaikeakulkuinen tai jopa läpipääsemätön.

Tarton maakunnan

luonnonsuojelualueet

ja retkipolut

Tarton maakunnan

luonnonsuojelualueet

ja retkipolut

Tarton ja Otepään puolivälissä saavutaan kauniille

. Alueen luonnon

kauneus perustuu profiililtaan vaihtelevaan kumpa-

reikkoon ja siitä johtuvaan perinteiseen maankäyttöön

sekä kalaisiin järviin, joiden rantaviivat ovat mutkikkaita.

Suojelualue kuuluu luonnonsuoje-

lualueisiin. Alueelle on rakennettu kaksi retkipolkua, joilla

voi tutustua luonnonnähtävyyksiin ja nauttia kauniista

järvimaisemista: Pangodin järven länsirannan uima-

rannalta alkava ja järven toisella

puolella oleva , joka alkaa

itärannan uimarannalta.

Tarton maakunnan länsirajalla sijaitsevan Võrtsjärven ja

sen ranta-alueen suojelemiseksi on perustettu suoje-

lualue. on keskidevonikauden

Arukülan kerrostuman punaisen hiekkakiven paljastuma,

joka on merkittävä, koska se sisältää 380 miljoonaa vuotta

sitten meressä eläneiden kalojen fossiileja. Paljastuman

juurella kulkevalla retkipolulla voi tutustua infotaulujen

avulla hiekkakiveen ja sen muodostumisen

erityispiirteisiin sekä Võrtsjärven linnustoon ja

rantakasvillisuuteen.

Natura-verkoston

Pikksaaren polku

Palumägeden retkipolku

Tammen paljastuma

Pangodin maisemansuojelualueelle

Pikksaare vaellusreitti

Palumägede vaellusreitti

Tammen paljastuman

maisemansuojelualue

www.vortsjarv.ee


Kavastun kylästä voi ajaa Koosan tietä pitkin pohjoiseen

, joka on perustettu

kulttuuriperinnemaiseman suojelemiseksi. Lähes viisi

kilometriä pitkällä retkipolulla voi nauttia Alatskivin

alkulaakson luonnosta ja tutustua sekä muinaisvirolaisten

linnavuoreen että upeaan ja hienosti kunnostettuun

Alatskivin kartanon päärakennukseen.

Alatskivin lähellä on ,

joka on perustettu kekomuurahaisten elinympäristön

suojelemiseksi. Alueella sijaitsee Euroopan suurin tiedossa

oleva tupsukekomuurahaiskanta, johon kuuluu yli 2 000

mahtavaa pesää. Kekoja saa katsella vain suojelualueen

läpi kulkevalta metsätieltä. Jo yhden tien varrella

sijaitsevan kekoketjun näkeminen on kuitenkin unohtu-

maton elämys. Muurahaisten elämänjärjestystä esitellään

infotauluissa.

sijaitsee Tar-

ton maakunnan kaakkoisnurkassa. Alueelta saa luonto-

elämyksen aarniometsistä. Alueen viiden kilometrin

pituinen luontopolku esittelee Viron vanhinta metsien-

suojelualuetta. Jo vuonna 1924 rauhoitettu metsä on

kasvanut tähän päivään saakka ilman ihmisen vaikutusta

ja saavuttanut todellisen aarniometsän ilmeen. Linnuista

täällä voi tavata tyypillisiä arvokkaiden elinpaikkojen

lajeja: harmaapäätikkoja, varpuspöllöjä, teeriä ja metsoja.

Järvseljalla suojeltavista yksittäiskohteista kannattaa etsiä

yli 360-vuotias mahtava paksutyvinen Kuningasmänty.

Kunnioitusta herättäviä vanhoja puita on alueella lisäksi

muitakin. Järvseljan metsien korkeimpien kuusten latvat

ulottuvat yli 40 metrin korkeuteen ja pitävät hallussaan

virolaisten puiden pituusennätyksiä.

Alatskivin maisemansuojelualueelle

Padakõrven luonnonsuojelualue



Järvseljan luonnonsuojelualue

FIN

Text: Annereet Paatsi Layout: Triinu SarvPrint: Paar Photoes: Tartu County public photostock. 2013

www.visittartu.com

Tarton maakunnanluonnonsuojelualueetja retkipolut




1

3

5

7

6

8

4

2

9

11

12

10

Tärkeimmät säännöt luonnossa liikkujalle:

Suojelualueiden liikkumiskieltoalueiden ulkopuolella

liikkuminen on sallittu kaikkialla valtionmailla.

Jokamiehenoikeuksien mukaan on sallittua liikkua

yksityisellä maalla ilman omistajan lupaa auringonnou-

sun ja -laskun välisenä aikana. Yksityinen maanomistaja

voi kuitenkin kieltää liikkumisen, mutta siinä tapauksessa

alueen tulee olla merkitty ja kaikille ymmärrettävällä

tavalla rajattu.

Yleiset tiet on tarkoitettu kaikkien käytettäväksi.

Yksityisteillä ei saa liikkua autolla, mutta valoisaan aikaan

niillä voi kulkea jalkaisin.

Piha-alueista on suositeltavaa pysyä vähintään 200 metrin

etäisyydellä.

Julkisessa käytössä olevien vesistöjen rannoilla liikku-

minen on sallittu rantaviiva-alueella (4-10 m).

Telttailu siihen

valmistelluilla ja merkityillä paikoilla.

Roskat tulee ottaa mukaan, mikäli alueelle ei ole

asennettu roskasäiliöitä.

Koiria ei saa pitää irti, vaan ne on pidettävä kytkettyinä.

Jokainen voi kalastaa yleisellä vesialueella ilman

kalastuskorttia yhdellä tavallisella ongella noudattaen

samalla pyyntiaikoja ja -paikkoja koskevia rajoituksia ja

muita rajoituksia. www.kalastusinfo.ee

ja nuotion tekeminen on sallittu vain

3,5km

14km

2,5km

4,5km

5km

1km

1,5km

600m

Tarton maakunnan tihein retkipolkuverkosto on Elvan

kaupungin ympäristössä. Virkistäytymis-, oppimis- ja ur-

heilumahdollisuuksia

järjestää säätiö.

arvo perustuu

erilaisiin pinnanmuotoihin, puhdasvetiseen Elvajokeen ja

siihen laskeviin puroihin, ennallistettuihin tulvaniittyihin

sekä marjaisiin ja valoisiin kangasmetsiin. Retkipolut ovat

vaikeusasteeltaan erilaisia. Alueella on Tarton maakunnan

pisin (14,4 km) vaelluspolku, kumpareikossa kulkee jyrkkiä

ylä- ja alamäkiä sisältävä Vitijärven polku, ja lapsille on

perustettu leikkikenttä ja ”noidan mökin seikkailurata”.

Elvan-Vitipalun, Vapra-

mäen ja Vellaveren maisemansuojelua-

lueilla

Elvan-Vitipalun maisemansuojelualueen

Elvajoen alkulaakson retkipolku

Vitijärven retkipolku

Seikkailupolku

Pyöräilyreitti

www.vvvs.ee

14,4km

2,3km

1,5km

23,5km

Tarton VierailukeskusRaekoda (Raatihuone), Tartu, VIROPh/fax +372 744 [email protected]

Tarton maakunnan monimuotoisessa maastossa on

runsaasti erilaisia luonnonilmiöitä. Suojelu- ja rauhoitu-

salueet sekä rauhoitetut yksittäiset kohteet muodostavat

huomattavan osan (17 %) Tarton maakunnan pinta-alasta.

Tarton maakunnan kaksi luonnonsuojelualuetta – Alam-

Pedja ja Emajoen Suursuo – ovat kansainvälisesti

merkittäviä kosteikkoja, niin sanottuja .

Alam-Pedjan luonnonsuojelualue, Emajoen suualueen

rauhoitusalue, Piirissaaren maisemansuojelualue sekä Kä-

reveren luonnonsuojelualue tunnetaan yleiseurooppa-

laisesti merkittävinä lintualueina. Tarton maakunnassa on

lisäksi useita pieniä suojelualueita, joista jokaisella on omat

suojelutehtävänsä ja -tapansa sekä arvonsa.

Suojelualueet ovat mielenkiintoisia, mutta niihin tutus-

tuttaessa tulee ottaa huomioon useita rajoituksia. Ennen

suojelualueella käymistä suosittelemme tutustumaan

sääntöihin. Virossa on voimassa myös yleisiä vaatimuksia,

jotka koskevat luonnossa liikkumista. Kaikkiin vaatimuksiin

ja sääntöihin voi tutustua yksityiskohtaisesti Viron

valtionmetsistä huolehtivan

verkkosivulla osoitteessa .

Ramsar-alueita

Riigimetsa Majandamise

Keskuksen www.rmk.ee

13

3km

Vapramäen-Vellaveren-Vitipalun säätiön ylläpitämistä

retkipoluista ja muusta tekemisestä saa lisätietoja

kotisivulta .

on rauhallinen pikkukaupunki, jossa on paljon

metsäpuistoja. Kaupungin männikköön on rakennettu

( ), joka on reunustettu

virolaisista kansantarinoista vaikutteita saaneilla puu-

veistoksilla. Voimapolku alkaa Elvan keskustasta vanhan

rautatieaseman vierestä.

Kauniisti kunnostetussa asemarakennuksessa on nykyään

Elvan retkeilykeskus, josta saa tietoa Elvasta ja sen

ympäristöstä sekä Tarton maakunnasta.

Tarton maakunnan maasto soveltuu myös pyöräretkiin.

Maakunnan halki kulkee useita -reittejä

( ) sekä satoja kilometrejä rajat ylittävän

yhteistyöhankkeen yhteydessä Pohjois-Latviaan ja Etelä-

Viroon perustetusta -pyöräreitistä

( ). Myös 140 kilometrin

pituinen , josta noin puolet mutkittelee

Tarton maakunnan teillä, on suosittu (

).

Yksi alueellinen pyöräilyreitti kulkee kumpa-

reikossa. Tällä 30 kilometrin pituisella viitoitetulla polulla

on Kärgandin telttailupaikka nuotiopaikkoineen ja

Kukemetsan metsämökki ( ).

Luontoon merkityt pyöräilyreitit on myös

maisemansuojelualueella (23,5 km) ja Vellaveressä (8 ja

13 km) ( ) sekä seudulla (8 km)

( ). Kannattaa kuitenkin huomioida, että suuri

osa Viron paikallisista pyöräilyreiteistä ohjaa matkaajat

usein pienille harvaan liikennöidyille ja turvallisemmille

sorateille.

EuroVelo

Tour de LatEst

Võrtsjärven

pyöräilyreitti

Selgisen

Elvan-Vitipalun

Ilmatsalun

Väike väerada

www.vvvs.ee

http://matkakeskus.elva.ee/

+372 733 0132

www.bicycle.ee

www.tourdelatest.eu

www.vortsjarv.ee/

tourism/maps

www.vvvs.ee

www.rmk.ee

Elva

Pieni voimapolku

Pyöräilyreitit


Nuotiopaikka

Telttailu kielletty

Telttailupaikka23,5km

Pituus

Katos

Näkötorni

Infotaulu

Piknikkipaikka

Pitkospuut

Uimapaikka

Vapramäen maisemansuojelualue

Vapramäen luontotalosta

Vapramäen luontopolku

Vapramäen pyöräilyreitti ja

patikkapolku

Vellaveren

Vellaveren pyöräilyreitti

Terveellisten elintapojen polku

Elvajoki

Elvajoen vesireitti

on maakunnan

vanhin suojeltu virkistysalue. Hyvä sijainti, vaihtelevat

pinnanmuodot, metsän monipuolinen eliöyhteisö ja rikas

kulttuurihistoria ovat syitä, miksi suojelualue on hyvin

suosittu. Metsässä ja Elvajoen rannalla mutkittelevat

retkipolut ovat suosittuja kaikkina vuodenaikoina.

voi kysyä matkailuun liittyviä

tietoja, tilata retkenjohtajan tai luontokasvatusaiheista

ohjelmaa ja jossa voi tutustua ympäristökasvatukselliseen

näyttelyyn.

alueen vaihteleva maasto sopii erityisesti

mukaviin pyöräretkiin mutta myös vaeltamiseen.

Historian eri vaiheista peräisin olevat luonnonperintö-

kohteet on varustettu infotauluilla, jotka tekevät kyläteillä

kulkemisen mielenkiintoiseksi.

on muutettu lepo- ja telttailupaikkojen ja

infotaulujen avulla vesiretkeilijöille keskeiseksi vesireitiksi,

joka myös yhdistää paikallisia suojelualueita. Hellenur-

mesta alkava ja Emajokea pitkin Tarttoon kulkeva vesitie

on 66 kilometriä pitkä, ja sen kulkemiseen tulee varata

vähintään kolme retkipäivää. Vesireitiksi voi luonnollisesti

valita myös lyhyempiä pätkiä.

3,5km

6,5km

13km

2km

66km

4,5km

7

6

542

1

3

8

9

1413

10

11

12

Tarton maakunnan luonnonsuojelualueet

ja retkipolutTarton maakunnan luonnonsuojelualueet

ja retkipolut

Documents

Tarton maakunnan luonnonsuojelualueet ja retkipolut 2012