Rappaus- ja betonipintojen maalaus

rappaus- ja betonipintojen maalaus

Tikkurila Oy, PL 53, 01301 Vantaa, puh. (09) 857 71,

faksi (09) 8577 6902, www.tikkurila.fi/ammattilaiset

Tikkurila on johtava eurooppalainen pintakäsittelytuotteiden

valmistaja. Julkisivukorjauksiin markkinoimme kattavia tuote-

sarjoja maaleja ja pinnoitusvaihtoehtoja.

Ammattilaisten käyttöön tarjoamme maksuttoman tieto- ja ohje-

palvelun verkkosivuillamme www.tikkurila.fi/ammattilaiset.

Sieltä löydät lisätietoa ja työvinkkejä myös julkisivukorjauksiin.

tikkurila– johtavaa osaamista

ME

S R

AB

E 8

002

05

FINNSECO POLYTOP -PINNOITUSLAASTI

TYYPPI

Polymeerimodifioitu sementtilaasti, joka hidastaa kosteuden ja hiilidioksidin tunkeutumista alla olevaan betoniin. Harmaa ja valkoinen.

SOVELTUVUUS

Puhtaan, esim. hiekkapuhalletun betonin erikoisoikaisulaasti, joka suojaa alla olevaa betonia karbonatisoitumista ja kosteutta vastaan tiivistämällä pintaa sekä muodostaa varsinaiselle pinnoitukselle tasaisen alustan. Soveltuu myös aikaisemmin pinnoittamattomien pesubetonipintojen pintakäsittelyyn.

RIITTOISUUS

n. 1,8 kg/mm/m2 kuivatuotetta tasaisella alustalla (minimikerrosvahvuus on 2 mm). Maksimi kerrosvahvuus yhdellä käsittelykerralla on 5 mm.

Työstettävyysaika (+20 °C)n. 30 minuuttia

PinnoitusPinnoitettavaksi tuleva alue kostutetaan huolellisesti 1-2 tuntia ennen työn aloittamista. Kun kostutettu käsiteltävä pinta ei enää kiillä, pinnoitus voidaan aloittaa.

Finnseco Polytop -pinnoituslaasti lisätään puhtaaseen veteen (seossuhde 4,5–5,5 l vettä/25 kg) ja sekoitetaan koneellisesti tasalaatuiseksi massaksi, min-kä jälkeen sen annetaan vettyä n. 5 minuutin ajan ennen uudelleensekoitusta ja työn aloittamista.

Värillinen Finnseco Polytop -pinnoituslaasti valmistetaan sekoittamalla koneellisesti 25 kilon Valkoinen Finnseco Polytop -säkki ja n. 4–4,5 l puhdasta vettä tasalaatuiseksi massaksi. Tämän jälkeen seokseen lisätään litran purkki Finnseco Sävytyspastaa ja sekoitetaan huolellisesti. Purkkiin lisätään vielä n. puoli litraa vettä, jolla huuhdotaan mahdollisesti purkin pohjalle jäänyt pasta. Huuhteluvesi lisätään massaan ja sekoitetaan vielä huolellisesti tasaisen lopputuloksen aikaansaamiseksi. Seoksen annetaan vettyä n. 5 minuutin ajan ennen uudelleensekoitusta ja työn aloittamista. Kaikissa sekoituserissä tulee aina käyttää samaa vesimäärää ja samoja sekoitusaikoja.

Finnseco Polytop pinnoituslaasti ruiskutetaan koneellisesti käsiteltävälle pinnalle ja tasoitetaan teräs- tai solukumipäällysteisellä hierrinlastalla, tai levitetään suoraan käsin teräs- tai solukumipäällysteisellä hierrinlastalla n. 2–3 mm:n kerrokseksi.

Levitetty laasti hierretään kevyesti sienipintaisella hiertimellä n. 10–40 minuu-tin kuluttua laastin levityksestä olosuhteiden mukaan.

Pesubetonipinnoilla Finnseco Polytop -pinnoituslaasti harjataan välittömästi ruiskutuksen jälkeen alustaan tiiviisti n. 2–3 mm:n kerrokseksi. Käsin harjattu ja kovettunut laastipinta viimeistellään seuraavana päivänä ruiskuttamalla pinnalle ohut Finnseco Polytop -pinnoituslaastikerros.

Finnseco Polytop -pinnoituslaastia valmistetaan kerrallaan vain niin paljon kuin 30 minuutin aikana voidaan käyttää.

JälkihoitoFinnseco Polytop -pinnoituslaastipintaa jälkihoidetaan 2-4 vuorokautta puhtaalla vedellä kostuttaen aamuin illoin tapahtuvalla vesisumutuksella olosuhteiden mukaan.

YKI ROUHEPINNOITE

TYYPPI

Vesiohenteinen alkalinkestävä silikonimodifioitu vettä hylkivä akrylaattipinnoi-te. Maksimiraekoko n. 2 mm. Maalaustarvikeryhmä 34.1 (RT-luokitus).

SOVELTUVUUS

Betonirakenteiden ja sementtivahvoilla laasteilla ylitasoitettujen betoni-, ja harkkopintojen sekä levypintojen pinnoitukseen sokkeli- ja seinäpinnoille.

TEKNISET TIEDOT

Riittoisuus 0,6–0,8 m²/l lastalla levitettynä ja 0,5–0,9 m²/l ruiskutustyönä. Riittoisuuteen vaikuttavat käsiteltävän pinnan karkeus ja huokoisuus sekä pinnoitusolosuh-teet.

Työtapa Lastalevitys, ruiskutus laastipumpulla, min. suutinkoko 5 mm, tai suppiloruis-kulla. Lastalla levitetty pinnoite viimeistellään Tikkurilan muovihiertimellä. Ruiskutettu pinnoite voidaan jättää ruiskupinnalle tai viimeistellä Tikkurilan muovihiertimellä.

Kuivumisaika +23 °C ilman suht. kosteus RH 50 %. Kosketuskuiva seuraavana päivänä.

KÄYTTÖOHJEET

PohjustusSokkelin pohjustusAlusta suositellaan pohjustettavaksi Silikonipohjusteella mm. suolojen läpilyön-nin vähentämiseksi.

Seinäpinnan pohjakäsittelyTee pohjamaalaus joko Pohjustegeelillä ohennetulla Kivisil-julkisivumaalilla yhteen kertaan tai erillinen pohjustus veteen ohennetulla Silikonipohjusteella ja erillisellä Kivisil pohjamaalauksella. Pohjamaali sävytetään pinnoitteen väriin.

Pinnoitus Sekoita Yki Rouhepinnoite perusteellisesti ennen käyttöä. Uuden ja vanhan maalierän rajakohta maalataan seoksella 1 osa vanhaa maalierää ja 1 erä uutta maalierää, mikäli joudutaan käyttämään eri valmistuseriä. Pyri järjestämään työ niin, että uuden ja vanhan maalierän rajakohta tulee mahdollisimman huomaa-mattomaan kohtaan.

Levitys teräslastallaLevitä teräslastalla pinnoitteen raekoon paksuinen kerros kerrallaan noin 1 m² alueelle. Hierrä pinta välittömästi (max. 15 min kuluttua) kevyesti painaen Tikkurilan muovihiertimellä. Jos hierrin ei liiku kevyesti, pinnoitetta on liikaa. Poista levitetyltä alueelta liian paksu pinnoitekerros teräslastalla pinnoitetta myöten vetäen. Pyri järjestämään työ niin, että työtaukojen ja eri purkkien rajakohta tulee mahdollisimman huomaamattomaan kohtaan.

Mahdolliset roiskeet on pyyhittävä välittömästi pois ikkunasta tai ikkunat on suojattava ennen pohjustusta ja pinnoitusta.

Levitys ruiskutustyönä esim. laastipumpulla tai suppiloruiskullaLevitä pinnoite ruiskuttaen noin 1 m etäisyydeltä pyörivin liikkein kohtisuoraan pintaa vasten. Yhtenäiset pinnat ruiskutetaan yhtäjaksoisesti. Ruiskutettu pinta voidaan jättää sellaisekseen tai se voidaan hiertää Tikkurilan muovihiertimellä (kts. levitys teräslastalla). Hiertotyö aloitetaan välittömästi (max. 15 min kulut-tua) ruiskutuksen jälkeen painaen kevyesti Tikkurilan muovihiertimellä.

Yki Rouhepinnoite ei sovellu esim. kylmien tukimuurien vaakapintojen tai mui-den vastaavien vaakapintojen pinnoittamiseen.

11tikkurila rappaus- ja betonipintojen maalaus

TIK_RABE_kannet_6siv_150210.indd 1 17.2.2010 14:29:32

rappaus- ja betonipintojen maalaus tikkurila2

Rappauspinnat

Rappauspintaiset julkisivut ovat yleisempiä ennen 1960-

lukua rakennetuissa taloissa ja rakenteissa. Useimmiten

rappauksen alta löytyy massiivitiilirunko. Rappaukset

on useimmiten toteutettu ns. kolmikerrosrappauksena,

jolloin rappausta on tiilimuurin päällä muutaman sentin

paksuinen laastikerros. Rappauksen laasti voi olla kalkki-,

kalkkisementti- tai sementtilaastia. Rappauspinnan vau-

riot ovat yleensä joko laastin kutistumisesta tai pakkasen

aiheuttamasta rapautumisesta johtuvaa pinnan halkeilua

ja lohkeilua.

ensimaalausUudelle rappauspinnalle on hyvä valita mahdolli-

simman vesihöyrynavoin pintakäsittely-yhdistelmä,

joka ei tiivistä liikaa alle jäävää rakennetta. Liian tii-

viit orgaaniset pintakäsittelyt voivat johtaa käsittelyn

alle tiivistyvään liian suureen kosteuspitoisuuteen,

jonka seurauksena rakenteissa oleva vesi saattaa

esim. jäätyessään rikkoa sekä rappausta että käy-

tettyjä maaleja. Uusi rappauspinta voidaan maala-

ta Holvi-kalkkimaalilla, Kivitex-silikaattimaalilla tai

Kivisil-julkisivumaalilla laastin sideainekoostumuksen

mukaan. Jos käytetty laasti on kalkkivahvaa, käytetään

kalkkimaalia. Jos laasti on sementtivahvaa, käytetään

Kivitex-silikaattimaalia tai Kivisil-julkisivumaalia. Kaikki

em. tuotteet ovat hyvin vesihöyryä läpäiseviä, eivätkä

muodosta käsitellylle rappaukselle liian tiivistä maali-

kalvoa.

Maalauksessa on käytettävä pintamaaliin kuuluvaa poh-

justetta käyttöohjeiden mukaan.

tuotteet:

- Holvi-kalkkimaali,

- Kivitex-silikaattimaali

- Kivisil-julkisivumaali

huoltomaalausEnnen rappauspinnan huoltomaalausta selvitetään rap-

pauksen kunto, käytetyt maalityypit, maalipintojen kun-

to sekä maalipintojen tarttuvuus alustaan ja toisiin

13tikkurila rappaus- ja betonipintojen maalausrappaus- ja betonipintojen maalaus tikkurila12

HYDROSOLIPOHJUSTE

TYYPPI

Vesiohenteinen nanokokoluokan akrylaattihydrosoliin perustuva pohjusteaine. Maalaustarvikeryhmä 09.9 (RT-luokitus).

SOVELTUVUUS

Käsittelemättömien tai aikaisemmin maalattujen kiviainespintojen pohjusta-miseen. Hydrosolipohjuste tunkeutuu hyvin alustan huokosiin, tasaa alustan imukykyä, lujittaa alustaa sekä parantaa pintamaalin tarttuvuutta.

RIITTOISUUS

4–8 m2/l. Riittoisuuteen vaikuttavat käsiteltävän pinnan karkeus, huokoisuus sekä aiempi pintakäsittely.

POHJUSTEGEELI

TYYPPI

Vesiohenteinen alkalinkestävä silikonipitoinen pohjusteaine kiviainespinnoille. Maalaustarvikeryhmä 09.1 (RT-luokitus).

SOVELTUVUUS

Betoni- ja rappausjulkisivupintojen pohjustukseen ulkona. Käytetään maalin joukkoon sekoitettuna pohjamaalauksessa maalin tuoteselosteen mukaisesti (esim. Kivisil-julkisivumaali). Voidaan käyttää myös maalaamattomien betoni-julkisivupintojen tai vastaavien betonisten pystypintojen impregnointiin.

RIITTOISUUS

Maaliin sekoitettuna: Katso maalin tuoteselosteesta (esim. Kivisil-julkisivu-maali).

Impregnoinnissa: 4–5 m2/l.

SILIKONIPOHJUSTE

TYYPPI

Vesiohenteinen, silikonipitoinen pohjusteaine (tiiviste). Maalaustarvikeryhmä 09.1 (RT-luokitus).

SOVELTUVUUS

Huokoisten, vettä imevien, maalaamattomien tai aikaisemmin maalattujen kivi-ainespintojen pohjustuskäsittelyyn ennen pintamaalausta Kivisil-julkisivumaa-lilla tai muilla orgaanisilla kiviainespinnoille tarkoitetuilla maaleilla, kuten Ykillä.

RIITTOISUUS

Käyttöliuoksen riittoisuus: rappauspinnoille 0,5–2 m2/l, betonialustoille 2–4 m2/l. Riittoisuuteen vaikuttavat pohjustettavan alustan karkeus, huokoisuus ja mahdol-lisen aikaisemman maalauskäsittelyn imuominaisuudet.

Vanhan maalikalvon tunnistaminen

Ennen kiviainespintojen huoltokäsittelyä on tärkeää tuntea

käsiteltävä rakenne ja sen rakennefysikaaliset ominaisuudet.

On myös selvitettävä aiemmat pintakäsittelyt, käytettyjen pin-

noitteiden tuotetyypit, ominaisuudet ja sideaineet sekä syyt

mahdollisiin rakenne- ja pinnoitevaurioihin. Näiden perusasi-

oiden selvityksen jälkeen voidaan kohteeseen ja rakenteelle

valita soveltuvin huoltokäsittely-yhdistelmä ja oikeat pinnoi-

tetuotteet.

Käytetyn maalityypin selvittämiseksi voidaan käyttää apuna

seuraavia suuntaa-antavia tunnistuskeinoja:

• Epäorgaaniset tuotteet ovat pinnaltaan usein orgaanisia

tuotteita kirjavampia. Esim. vesivalumien kohdalla väri saat-

taa olla kulunut pois.

• Epäorgaaniset tuotteet vanhenevat tyypillisesti kulumalla,

kun taas orgaaninen pinnoite saattaa irrota hilseilemällä.

• Useat epäorgaaniset maalit hajoavat pieniksi murusiksi veit-

senkärjellä raaputettaessa ja ne voi poistaa esim. teräshar-

jalla.

• Maalinpoistoaineet eivät tehoa epäorgaanisiin tuotteisiin,

kun sen sijaan useimmat orgaaniset kiviainespinnoilla käy-

tettävät tuotteet pehmenevät maalinpoistoaineen vaikutuk-

sesta.

• Jos maalinäytettä poltettaessa esim. savukesytyttimen

avulla muodostuu voimakkaasti ”nokimaista” savua ja sel-

västi havaittavaa hajua, on näyte orgaaninen. Orgaanisen

maalin polttojäännös on tyypillisesti tumma ja ”tervamai-

nen”. Epäorgaanista tuotetta poltettaessa savukehitys on

vähäisempää, savu laimeamman hajuista ja polttojäännös

on pulverimaista.

• Epäorgaaniset tuotteet imevät pinnalle ruiskutetun veden it-

seensä hyvin nopeasti ja kostuneen pinnan värisävy yleensä

tummenee huomattavasti.

• Epäorgaaniset kalkki-, kalkkisementti- ja sementtipinnoitteet

reagoivat voimakkaasti suolahappoon kuohumalla.

• Tikkurilan analyyttinen laboratorio suorittaa tarvittaessa

maalityypin tarkempia tutkimuksia.

epäorgaaninen maali orgaaninen maali

sementti- tai kalkkimaali silikaattimaali lateksimaali öljy- tai

alkydimaali

näyteA) Maalinpoistoaine

B) Polttokoe

A) Suolahappokoe

B) Veden imeytyminen

A) Etanolikoe

B) Lipeäkoe

A) Kaasun kehitys

B) Vesi imeytyy

A) Ei kaasun kehitystä

B) Vesi imeytyy

A) Etanoli pehmittää/liuottaa

B) Ei pehmene/värjäänny lipeän vaikutuksesta

A) Etanolin vaikutus vähäistä

B) NaOH pehmittää ja aiheuttaa kellastumista

A) Ei vaikutusta

B) Pulverimainen polttojäännös

A) Pehmittää maalikalvoa

B) Tervamainen polttojäännös, voimakas savunmuodostus (haju!)

SILIKAATTIPOHJUSTE

TYYPPI

Epäorgaaninen kalivesilasipohjainen yksikomponenttinen pohjuste julkisivuihin ennen silikaattimaalausta.

SOVELTUVUUS

Betoni-, kalkki-, kalkkisementti- ja sementtirappaus- sekä kalkkihiekkatiilipin-tojen ulko- ja sisäpintojen pohjustukseen. Soveltuu myös aikaisemmin kalkki-, kalkkisementti-, sementti- ja silikaattimaaleilla maalatuille alustoille.

RIITTOISUUS

Käyttöliuoksen riittoisuus on n. 2–4 m2/l kertalevitys, kun tuotetta käytetään maaliin sekoitettuna 1:2.

Käyttöliuoksen riittoisuus on n. 1–3 m2/l kertalevitys, kun tuotetta käytetään erillisenä pohjusteena veteen sekoitettuna 1:1.

Riittoisuuteen vaikuttavat maalattavan pinnan karkeus ja huokoisuus sekä maalausmenetelmä ja -olosuhteet.



maalikerroksiin. Rappauspintojen kiinteys alustaan

tarkistetaan koputtelemalla. Irtonainen, heikosti kiinni

oleva rappaus poistetaan kiinteään alustaan asti. Myös

jauhomainen, rapautunut rappaus poistetaan. Halkea-

mat avataan ja levennetään ennen rappauskor jauksia.

Rappauspaikkaukset tehdään vanhan rappauksen

koostumuksen mukaisella laastilla ympäröivän pinnan

tasoon ja karkeuteen noudattaen laastinvalmistajan

antamia suosituksia ja ohjeita. Mikäli laastin tyyppiä ei

voi jostain syystä selvittää, tulee korjauksessa käyttää

kalkkivahvaa laastia esim. KS 65/35, KS 70/30. Paksujen

rappauspaikkausten sitoutumisaika ennen maalausta

on vähintään 2 viikkoa. Paikkauksia ei saa tehdä van-

han maalipinnan päälle! Nyrkkisääntönä voidaan pitää,

että jos vähintään 30 % koko rappauspinnasta on irti

alustastaan tai hyvin haurasta, on usein taloudellisesti

ja teknisesti edullisempaa poistaa koko rappaus.

Vanhasta maalipinnasta poistetaan hilseilevä maali ja

muut epäpuhtaudet joko teräsharjauksella tai kuumave-

sipainepesulaitetta apuna käyttäen joko kuumavesi- tai

höyrypesulla. Pesu suoritetaan siten, ettei rakenteita

vaurioiteta tarpeettomasti. Asbestia sisältävän alustan

esikäsittelyssä on noudatettava aina viranomaisohjeita.

Yleisohjeena voidaan pitää, että rapattu seinä huolto-

maalataan samantyyppisellä maalilla kuin aikaisempi

pintamaalikerros ottamalla vanhan pintamaalin alla ole-

vat materiaalikerrokset huomioon.

Huoltomaalauksen yhteydessä suosittelemme aina käy-

tettäväksi tarkoitukseen soveltuvaa pohjustetta.

tuotteet:

- Holvi-kalkkimaali



TIK_RABE_sisus_8siv_150210.indd 3 17.2.2010 14:21:42

4 rappaus- ja betonipintojen maalaus tikkurila

Betonirakenteiset pinnat ja julkisivut yleistyivät 1960-lu-

vun elementtirakentamisen myötä. Tyypillisiä korjatta-

via betonirakenteita ovat julkisivut, parvekkeet, tukimuu-

rit, kaiteet, portaat ja pysäköintitasot. Betonijulkisivujen

vaurioituminen johtuu tavallisesti liian ohuesta suojabe-

tonikerroksesta, betonin pakkasenkestämättömyydestä,

betonin huonosta tiiviydestä ja karbonatisoitumisesta

sekä sen seurauksena syntyneestä rakenneterästen

korroosiosta. Julkisivukorjauksen yhteydessä pyritään

poistamaan betonin vaurioitumisriskit ja suojaamaan

rakenne mahdollisimman tehokkaasti ulkoisilta rasituk-

silta.

ensimaalausKäsiteltävästä alustasta poistetaan suolat, irtonainen ai-

nes, lika ja pöly esim. teräsharjalla, muottiöljyt korkea-

painepesurilla, sementtiliimat esim. vesihiekkapesulla.

Mikäli muottia vasten valettu pinta on lasimainen, se

on karhennettava hiekkapuhaltamalla, timanttilaikka-

hionnalla tai vesihiekkapesulla.



tuotteet:


huoltomaalaus

Huoltomaalauskohteissa on aina selvitettävä huolelli-

sesti alustan ja koko rakenteen kunto ja maalauskelpoi-

suus. Irtonainen ja heikosti kiinni olevat maalikerrokset

sekä epäpuhtaudet poistetaan esim. kuumapainepe-

sulla. Tulosta täydennetään tarvittaessa mekaanisesti

esim. harjaamalla ja/tai kaapimalla. Irtonainen ja vau-

rioitunut betoni poistetaan korjattavista kohdista piik-

kaamalla. Mahdollisesti esiin tulevien/esillä olevien te-

räksien ympäriltä poistetaan betonia riittävästi (minimi

15 mm tai 1,5 x teräksen vahvuus), paikattavan alueen

reunat piikataan riittävän jyrkiksi ja teräs puhdistetaan

huolellisesti ruosteesta teräsharjalla ja suojataan Finn-

Betonipinnat



seco-KOR-korroosiosuojamaalilla. Vaurioituneet kohdat

korjataan Finnseco-KL 6 ja/tai Finnseco-KL 30 -betonin-

korjaustuotteilla.

Epätasaiset, huokoiset ja reikäiset pinnat voidaan yli-

tasoittaa esim. Yki Oikaisulaastilla. Betoninkorjaus- ja

ylitasoituslaastit eivät saa mennä vanhan maalipinnan

päälle.

Korjattuja kohtia ja pintoja jälkihoidetaan joko vedellä

kostuttaen tai muovilla suojaten 2–4 vuorokautta työ-

olosuhteiden mukaan. Mikäli korjauskohta on suuri tai

korjauslaastin kerrospaksuus erityisen vahva, jälkihoi-

toa on jatkettava tarvittaessa pidempään.

Paikkamaalaus tulee suorittaa samalla maalityypillä

kuin ympäröivä maalipinta olettaen, että ympäröivä

maali on tarkoitukseensa sopiva. Jos näin ei ole, pitää

harkita koko vanhan maalipinnan poistoa. Mikäli ym-

päröivää maalipintaa tai paikattavan kohdan alla ole-

via materiaalikerroksia ei ole mahdollista analysoida,

paikkamaalauksiin suositeltavin vaihtoehto on käyttää

Kivisil-julkisivumaalia. Paikkamaalauksessa on käytet-

tävä pintamaaliin kuuluvaa pohjustetta.

Sopivin värisävy voidaan valita esimerkiksi Tikkurilan

Kivitalot-värikartasta tai maalinäytteen avulla maali-

kaupoista löytyvillä värimittareilla. Väri ja sävyerojen

välttämiseksi paikkamaalaukset pyritään rajaamaan ra-

kennusten luonnollisiin rajakohtiin.

tuotteet:



- Finnseco-KOR-korroosiosuojamaali

- Finnseco-KL 6 ja -KL 30 -korjauslaastit

- Yki Rouhepinnoite

- Yki Oikaisulaasti

Sementtipohjaiset julkisivu- levypinnat

Arkkitehtuurin virtaviivaistuessa 1950-luvulta lähtien

rakennusten julkisivuissa alettiin käyttämään myös

kiviainespohjaisia julkisivulevyjä, joita löytyy lähinnä

parvekkeiden kaiteista, ikkunoiden välitilan levytyksistä

sekä julkisivuista. 1970-luvun lopulle saakka mineraali-

levyissä käytettiin asbestia.

ensimaalaus

Käsiteltävä alusta puhdistetaan liasta ja pölystä harjaa-

malla ja tarvittaessa lämminvesipesulla. Maalauksessa

on käytettävä pintamaaliin kuuluvaa pohjustetta käyttö-

ohjeen mukaan.

huoltomaalaus

Huoltomaalauskohteissa on aina selvitettävä huolel-

lisesti alustan ja koko rakenteen kunto ja maalauskel-

poisuus. Käsiteltävä alusta puhdistetaan liasta, pölystä

sekä heikosti kiinni olevasta maalista ja pestään korkea-

painepesulla. Asbestia sisältävän alustan esikäsittelys-

sä on noudatettava viranomaismääräyksiä.

tuotteet:


- Yki Rouhepinnoite



pesuAikaisintaan kuukauden kuluttua

pin takäsittelystä likaantunut pinta

voidaan pestä varovasti painepesul-

la ilman pesuainetta. Pintaan saat-

taa jäädä pysyvä jälki pesusta, joten

pesualue tulee rajata huomaamat-

tomasti rakenteen linjojen mukaan.

Irtonainen lika on suositeltavinta

puh distaa kuivana kevyesti pehme-

ällä harjalla ilman hankausta. Levän

tai homeen poistoon voidaan käyttää

voimakasta Tikkurilan Homeenpois-

toa ja hyvää huuhtelua.

HUOM! Homepesun jälkeen pinta

vaatii aina uuden pintakäsittelyn.

levänpoisto

Kiviainespinnoilla saattaa esiintyä

erilaisia leviä tai lehtivihreää, jotka

tahraavat julkisivuja.

Lehtivihreän ja tavallisten levien pe-

suun käytetään painepesuria sekä

mahdollisuuksien mukaan lämmintä

vettä. Pesutulosta voidaan tehostaa

Tikkurilan Huoltopesulla ja varovai-

sella harjaamisella maalipintaa rikko-

matta.

Hankalasti poistettavat levät, kuten

esim. punalevä, ovat viime aikoina

yleistyneet voimakkaasti seinäpin-

noilla ja varsinkin käsittelemättö-

mien, kylmien betonirakenteiden

pinnoilla. Nämä levät pestään pois

Tikkurilan Homeenpoistolla ja pai-

nepesurilla käyttäen kuumaa vettä

(n. 70–100 °C). Pesua voidaan tehos-

taa harjaamalla.

HUOM! Homepesun jälkeen pinta

vaatii aina uuden pintakäsittelyn.

Näin käsitellyt pinnat maalataan

Kivitex-silikaattimaalilla. Vaihtoehtoi-

sesti ne voidaan käsitellä Alfagel 400

-impregnointiaineella pesun jälkeen,

mikäli pinnat halutaan säilyttää käsit-

telemättömän näköisinä.

graffitin ylimaalausSeinien töhryt eli graffitit tulee puh-

distaa ennen niiden ylimaalausta.

Tällöin saavutetaan laadukkain lop-

putulos. Puhdistus tapahtuu parhai-

ten mekaanisesti tai korkeapaine/

vesihiekkapesulla.

Graffittien ylimaalauksessa kan-

nattaa ottaa huomioon, että maa-

Huolto-ohjeet

laus tehdään samalla maalityypillä

kuin seinän maalipinta. Graffitit on

useimmiten kuitenkin tehty maaleil-

la, joiden pintaan eivät epäorgaaniset

maalit tartu. Tästä syystä graffitin

poisto ennen maalausta on tarpeen.

Mikäli jostain syystä graffiti on saata-

va nopeasti maalaamalla poistettua,

varmin lopputulos saavutetaan käyt-

tämällä Kivisil-julkisivumaalia.

struktuuripinnoitteen paikkaus(esim. Kenitex-pinnoite)

Vanhan Kenitex-pinnan paikkaukses-

sa on otettava huomioon Kenitexin

alla olevat materiaalikerrokset ja paik-

kaus tulee suorittaa näiden ehdoilla.

Kivisil-julkisivumaali soveltuu hyvä-

kuntoisille aikaisemmin Kenitex-julki-

sivupinnoitteella käsitellyille pinnoil-

le. Paikka maalauksessa on käytettävä

pintamaaliin kuuluvaa pohjustetta.

Jos vanha pinta on struktuuriltaan

hyvin karkea, voidaan paikka-alueiden

pinnoitus tehdä Tikkurilan karkeim-

milla pinnoitteilla (Esim. Yki Rouhe-

pinnoite) muun pinnan karkeuteen.



Tekniset tiedot ja työohjeet:

KIVISIL-JULKISIVUMAALI

TYYPPI

Vesiohenteinen, lievästi pinnoitemainen, liuotteeton silikoniemulsiomaali. Maalaustarvikeryhmät 34.1, 34.2 ja 34.3 (RT-luokitus).

SOVELTUVUUS

Betoni-, rappaus- ja mineraalilevypintojen ulkomaalaukseen.

TEKNISET TIEDOT

Riittoisuus4–6 m2/l kertalevitys. Riittoisuuteen vaikuttavat maalattavan pinnan karkeus ja huokoisuus sekä maalausmenetelmä ja -olosuhteet.

Työtapa Telaus, sively, ruiskutus Suurpaineruiskutus - suutin 0,027”–0,029”; kahvasuodatin 0,56 mm - ohennemäärä 0–10 til. %

Kuivumisaika ilman suht. kosteus RH 50 % Päällemaalattavissa 12 tunnin kuluttua.

MaalauskäsittelyKäytä Kivisil-julkisivumaalia joko kahden tai kolmen kerran käsittely-yhdistel-män mukaisesti:

a) Kahden kerran käsittely-yhdistelmäPohjamaalaa pinnat Pohjustegeelin ja Kivisil-julkisivumaalin seoksella, jonka seossuhde on 1 litran astia Pohjustegeeliä 10 litran astiaan Kivisil- julkisivu-maalia. Sekoita Pohjustegeeli ja Kivisil-julkisivumaali hyvin keskenään (n. 5 minuuttia koneellisesti) ennen käyttöä. Ohenna tarvittaessa seosta vedellä korkeintaan 5 prosenttia (huuhtele Pohjustegeelin astia ohennukseen käytettä-vällä vedellä). Käytä valmis seos 24 tunnin kuluessa sekoituksesta. Pintamaalaa kertaalleen aikaisintaan 12 tunnin kuluttua pohjamaalauksesta ohentamatto-malla Kivisil-julkisivumaalilla ilman Pohjustegeeli-lisäystä.

b) Kolmen kerran käsittely-yhdistelmäPohjusta käsiteltävä pinta vesiohenteisella Silikonipohjusteella ”märkää–märälle” -menetelmällä. Sekoita Silikonipohjuste veteen joko suhteessa 1:9 tai 1:19 käyttö-tarkoituksen mukaan. Lujilla alustoilla, joiden vedenhylkivyyttä halutaan parantaa, käytetään laimennussuhdetta 1:19 (sekoita 1 osa Silikonipohjustetta 19 osaan vettä). Jos Kivisil pohjustetta laimennetaan suhteessa 1:9, on käyttöliuoksella myös alustaa lujittava vaikutus.

Maalaa kahteen kertaan Kivisil-julkisivumaalilla. Pintamaalauksen voit tehdä, kun pohjustus on imeytynyt alustaan (pinta ei kiillä). Maalauskertojen välin tulee olla vähintään 12 tuntia. Ensimmäistä käsittelykertaa varten voit ohentaa Kivisil-julkisivumaalia vedellä korkeintaan 5–10 %.

Kolmen kerran käsittely-yhdistelmä antaa parhaimman vedenhylkivyysominai-suuden ja suojan esim. betoniraudoitteiden korroosiota vastaan. Mikäli vanha

YKI OIKAISULAASTI

TYYPPI

Kalkkisementtipohjainen polymeerimodifioitu kuituvahvistettu oikaisulaasti, jonka maksimi raekoko on 0,6 mm.

SOVELTUVUUS

Kevytbetoniharkko-, kevytsoraharkko-, betoniharkko- ja betonipintojen oikaisu-laasti.

TEKNISET TIEDOT

Riittoisuusn. 5–10 kg/m2 (n. 2–5 mm kerros)

Työtapa Ruiskutus laastipumpulla (min. suutinkoko 7 mm) tai levitys teräslastalla. Viimeistely teräslastalla ja/tai vaahtomuovisella hierrinlastalla.

Työstettävyysaika +20°C n. 1 tunti

maalipinta on liituava, suositellaan tässäkin tapauksessa huolellisen esikäsitte-lyn jälkeen kolmen kerran käsittely-yhdistelmää (vaihtoehto b).

HuomioitavaaSekoita Kivisil-julkisivumaali perusteellisesti ennen käyttöä. Varaa yhtenäistä pintaa varten riittävä määrä samaa valmistuserää olevaa maalia mahdollisten värierojen välttämiseksi. Mikäli joudut kuitenkin turvautumaan eri valmistus-erään, maalaa erien rajakohdat uuden ja vanhan erän seoksella 1 osa vanhaa maalierää ja 1 osa uutta maalierää. Pyri järjestämään työ niin, että rajakohta tulee mahdollisimman huomaamattomaan kohtaan.

Suojaa ikkunat ennen pohjustusta ja maalausta. Pyyhi mahdolliset roiskeet välittömästi pois ikkunasta.

Levitä maali keskeytyksettä työsaumojen välttämiseksi.

Mekaaninen rasitus saattaa aiheuttaa maalatussa pinnassa erityisesti tummissa väreissä vaaleampina näkyviä jälkiä. Tämä on kaikille himmeille julkisivumaaleille tyypillinen tuoteominaisuus, jolla ei kuitenkaan ole vaikutusta tuotteen tekniseen toimivuuteen.

KIVISIL-JULKISIVUMAALI

jatkuu seuraavalla sivulla...

TIK_RABE_sisus_8siv_150210.indd 7TIK_RABE_sisus_8siv_150210.indd 7 17.2.2010 14:21:5917.2.2010 14:21:5917.2.2010 14:21:5917.2.2010 14:21:5917.2.2010 14:21:5917.2.2010 14:21:5917.2.2010 14:21:5917.2.2010 14:21:5917.2.2010 14:21:5917.2.2010 14:21:59


HOLVI-KALKKIMAALI

TYYPPI

Sammutetusta kalkista valmistettu kalkkimaali. Maalaustarvikeryhmä 60 (RT-luokitus).

SOVELTUVUUS

Kalkkivahvojen rappauspintojen maalaukseen ulko- ja sisätiloissa. Soveltuu myös aikaisemmin kalkkimaalilla maalatuille alustoille.

TEKNISET TIEDOT

Riittoisuus 0,5–0,8 kg ohentamatonta Holvi-kalkkimaalia/m2 (valmis pinta eli 3 kerran käsit-tely). Riittoisuuteen vaikuttavat maalattavan alustan karkeus ja huokoisuus.

Ohenne Tuote on aina ohennettava puhtaalla vedellä ennen käyttöä:

Holvi-kalkkimaali Vesi 12,5 kg 12,5 l 25 kg 25 l

Työtapa Kalkkiharja tai kalkkisivellin.

Kuivumisaika +23 °C ilman suht. kosteus RH 50 %.Kosketuskuiva n. 1–2 tuntia. Päälle maalattavissa vasta edellisen kerroksen sitouduttua alustaansa, aikaisintaan seuraavana päivänä.

MaalausSekoita työmaalla Holvi-kalkkimaaliin aina puhdasta vettä seuraavasti:- 12,5 kg Holvi-kalkkimaalia ja 12,5 l vettä- 25 kg Holvi-kalkkimaalia ja 25 l vettäÄlä käytä Holvi-kalkkimaalia ohentamattomana! Säilytä sekoitussuhde samana koko työn ajan värierojen välttämiseksi. Sekoita kalkkimaalia astiassaan työn aikana riittävän usein painavamman kiviaineksen painuessa muutoin astian pohjaan.

Kostuta alusta aina huolellisesti puhtaalla vedellä ennen Holvi-kalkkimaalin levittämistä. Alustan pitää olla tasaisen kostea, mutta kuitenkin imevä.

Kovettuminen Korjatun kohteen jälkihoitoa (kostutus) on kerrospaksuuden mukaan jatkettava 2–4 vuorokautta aamuin ja illoin tapahtuvalla vesisumutuksella. Pinnoitus voi-daan suorittaa aikaisintaan kahden viikon kuluttua oikaisulaastin levittämisestä pinnoitteen tuoteselosteen edellyttämällä tavalla.

PohjustusPohjusta kevytbetonipinnat Hydrosolipohjusteella ohennettuna vedellä suh-teessa 1:1 ennen laastitustyön aloittamista. Muita pintoja ei pohjusteta ennen laastitustyötä.

EsioikaisuEsioikaise seinäpinta tarvittaessa ennen Yki Oikaisulaastilla tehtävää verkotus-laastikerrosta. Kostuta esioikaistava alue sumuttamalla puhtaalla vedellä n. 1–2 tuntia ennen esioikaisua. Kun kostutettu käsiteltäväksi tuleva pinta ei enää kiillä, aloita esioikaisu.

Yki Oikaisulaasti levitetään käsin teräslastalla tai ruiskuttamalla laastipumpulla esioikaistavalle pinnalle. Tasaa pinta levityksen jälkeen pitkin loivin vedoin pitkän teräslastan suoraa reunaa apuna käyttäen. Esioikaisun jälkeen pintojen tulisi olla oikaistut siten, että pinnat voidaan tasoittaa kahteen kertaan Yki Oikaisulaastilla yhteensä n. 4–6 mm:n laastivahvuudella.

Laastitustyö Seinäpinnan laastitustyö:

Kostuta käsiteltävä alue sumuttamalla puhtaalla vedellä n. 1–2 tuntia ennen laastitustyötä. Kun kostutettu käsiteltäväksi tuleva pinta ei enää kiillä, aloita työ.

Levitä Yki Oikaisulaastia vahvistettavan rakennuksen ja aukkojen kulmiin noin 2–3 mm:n kerros kulmavahvikkeen levyiselle alueelle kerrallaan. Paina Tikkurilan Kulmavahvikeverkko märkään Yki Oikaisulaastipintaan ja upota teräslastalla verkko varovasti märkään laastikerrokseen. Älä paina vahvikeverkkoa laastipin-nan pohjaan. Verkko toimii parhaiten, kun se jää mahdollisimman pintaan tässä työvaiheessa.

Kiinnitä samalla tavalla ikkunan reunoihin kulmavahvikkeet ja diagonaaliset vah-vikepalat kaikkien aukkojen kulmiin. Ikkuna- ja oviaukkojen pielet voit viimeistel-lä helposti myös valmiilla Tikkurilan Pielilevyllä. Katso tarkemmat asennusohjeet vahvikeverkon-, kulmavahvikkeen- sekä pielilevyn tuoteselosteista.

Tee kulmavahvikkeiden asennuksen jälkeen verkotuslaastikerros levittämällä Yki Oikaisulaasti käsin teräslastalla tai ruiskuttamalla laastipumpulla n. 3–4 mm:n kerrokseksi tasoitettavalle pinnalle. Paina Tikkurilan Vahvikeverkko märkään Yki Oikaisulaastipintaan ja upota teräslastalla verkko varovasti märkään laastiker-rokseen siten, että tuore laasti tulee verkon silmistä läpi. Verkkoa ei tule painaa tuoreen laastikerroksen pohjaan, vaan tarkoitus on, että tuoretta laastia tulee verkon silmien läpi vain sen verran, että verkko peittyy tasaisella laastikerrok-sella. Verkko limitetään vähintään 100 mm:n matkalta.

Levityksen jälkeen pinta tasataan pitkin loivin vedoin pitkän teräslastan suoraa reunaa apuna käyttäen.

Tee toinen laastikerros Yki Oikaisulaastilla ilman Vahvikeverkkoa aikaisintaan seuraavana päivänä verkotuslaastikerroksesta n. 1–2 mm:n kerrospaksuudella. Ilman lämpötilasta ja kosteudesta riippuen levitetty laasti voidaan hiertää kevy-esti sienipintaisella hiertimellä n. 20–40 minuutin kuluttua sen levittämisestä. Laastipinta on hierrettävissä, kun levitetty pinta ei lähde enää hiertimen mukaan vaan hierrin kulkee laastin pinnalla. Kivisil-julkisivumaalilla maalattavat pinnat suositellaan aina hierrettäväksi.

Sokkelin laastitustyö:

Kostuta käsiteltävä alue sumuttamalla puhtaalla vedellä n. 1–2 tuntia ennen laastitustyötä. Kun kostutettu käsiteltäväksi tuleva pinta ei enää kiillä, aloita työ.

Yki Oikaisulaasti levitetään käsin teräslastalla n. 2–5 mm:n kerrokseksi oikaista-valle pinnalle. Levityksen jälkeen pinta tasataan pitkin vedoin pitkän teräslastan suoraa reunaa apuna käyttäen. Ilman lämpötilasta ja kosteudesta riippuen levitetty laasti voidaan hiertää kevyesti sienipintaisella hiertimellä n. 20–40 minuutin kuluttua sen levittämisestä. Laastipinta on hierrettävissä, kun levitetty pinta ei lähde enää hiertimen mukaan vaan hierrin kulkee laastin pinnalla.

Jälkihoito Laastipintaa jälkihoidetaan puhtaalla vedellä kostuttaen (sumutus) tai muovilla suojaten 2–4 vuorokautta olosuhteiden mukaan.



FINNSECO-KOR-KORROOSIOSUOJAMAALI

TYYPPI

Polymeerimodifioitu korroosionestopigmenttiä sisältävä sementtimaali.

SOVELTUVUUS

Betonikorjaustöiden yhteydessä esiin piikattujen ja ruosteesta puhdistettujen terästen korroosiosuojamaalaukseen.

RIITTOISUUS

Noin 12–15 jm. ø 10 mm terästä/2 kg .

KIVITEX SILIKAATTIMAALI

TYYPPI

Epäorgaaninen kalivesilasipohjainen 1-komponenttinen julkisivumaali. Maalaustarvikeryhmä 61 (RT-luokitus).

SOVELTUVUUS

Betoni-, kalkki- , kalkkisementti- ja sementtirappaus sekä kalkkihiekkatiilipin-tojen ulko- ja sisämaalaukseen. Soveltuu myös aikaisemmin kalkki-, kalkkise-mentti-, sementti- ja silikaattimaalilla maalatuille alustoille.

TEKNISET TIEDOT

Riittoisuus n. 3–5 m2/l kertalevitys. Riittoisuuteen vaikuttavat maalattavan pinnan karkeus ja huokoisuus sekä maalausmenetelmä ja -olosuhteet.

Työtapa Telaus, harjalevitys.

Kuivumisaika +23 °C ilman suht. kosteus RH 50 %.Päällemaalattavissa 12 tunnin kuluttua.

Levitä Holvi-kalkkimaali kalkkiharjalla (kalkkihakkuri) tai kalkkisiveltimellä. Maalaa 3 kertaan. Seuraavan maalauksen voit tehdä aikaisintaan seuraavana päivänä. Kostuta alustaa huolellisesti ja tasaisesti ennen ja jälkeen jokaisen käsittelykerran. Kostuta pinta myös viimeisen käsittelykerran jälkeen.

Varaa yhtenäistä pintaa varten riittävä määrä samaa valmistuserää olevaa maalia mahdol listen värierojen välttämiseksi. Maalaa erien rajakohdat uuden ja vanhan erän seoksella 1 osa vanhaa maalierää ja 1 osa uutta maalierää, mikäli joudut käyttämään eri valmistuseriä. Pyri järjestämään työ niin, että rajakohta tulee mahdollisimman huomaamattomaan kohtaan.

Maalaa aina keskeytyksettä yhtenäinen alue ja lopeta maalaus rakennuk-sen kulmiin, parvekelinjoihin tai vastaaviin kohtiin. Tasaisen lopputuloksen aikaansaamiseksi vältä jälkikäteen tehtäviä paikkamaalauksia. Paras työtapa työrajojen häivyttämiseen on kevyt töpötys.

Holvi-kalkkimaalin väriin vaikuttavat alustan kosteus ja huokoisuus. Jälkikostu-tus tummentaa väriä.

Mekaaninen rasitus aiheuttaa erityisesti tummissa väreissä vaaleampina näkyviä jälkiä. Tämä on kaikille himmeille julkisivumaaleille tyypillinen tuote-ominaisuus, jolla ei ole vaikutusta tuotteen tekniseen toimivuuteen.

Kalkkimaalauksella saadaan elävä pinta, jossa näkyy käsityön jälki, mikä on otettava huomioon kalkkimaalattua pintaa arvioitaessa.

Huoltomaalaus:

Holvi-kalkkimaalilla maalatut pinnat huoltomaalataan Holvi-kalkkimaalilla tai Finngard Kalkkimaalilla.

KÄYTTÖOHJEET

MaalauskäsittelySuojaa maalaamattomiksi tarkoitetut pinnat, kuten ikkunalasit, julkisivun luon-nonkivi- tai klinkkerilaatoitetut osat ja metallipinnat maalaustyön ajaksi. Poista maaliroiskeet välittömästi puhtaalla vedellä. Sekoita Kivitex-silikaattimaali perusteellisesti ennen käyttöä. Varaa yhtenäistä pintaa varten riittävä määrä samaa valmistuserää olevaa maalia mahdollisten värierojen välttämiseksi.Mikäli joudut kuitenkin turvautumaan eri valmistuserään, maalaa erien raja-kohdat uuden ja vanhan erän seoksella 1 osa vanhaa maalierää ja 1 osa uutta maalierää. Pyri järjestämään työ niin, että rajakohta tulee mahdollisimman huomaamattomaan kohtaan.

Tiiviit pinnat, pohjustus: Pohjusta tiiviit, kiinteät ja kovat pinnat, esim. betoni, kertaalleen Silikaattipoh-justeen ja Kivitex-silikaattimaalin seoksella, sekoitussuhde 1:2.

Tiiviit pinnat, pintamaalaus: Tee pintamaalaus pohjustuksen sitouduttua vähintään 12 h Kivitex-silikaatti-maalilla, jota voit ohentaa max. 10 % vedellä.

Huokoiset pinnat, pohjustus: Pohjusta huokoiset, imevät alustat, kuten rappaus- ja kalkkihiekkatiilipinnat sekä aikaisemmin kalkki-, kalkkisementti-, sementti- ja silikaattimaaleilla maalatut alustat ”märkää–märälle” -menetelmällä Silikaattipohjusteen ja veden seoksella, sekoitussuhde 1:1.

Huokoiset pinnat, välimaalaus: Tee välimaalaus pohjustuksen sitouduttua vähintään 12 h. Välimaalausta varten Kivitex-silikaattimaalia voit ohentaa max. 10 % Silikaattipohjusteella.

Huokoiset pinnat, pintamaalaus: Tee pintamaalaus välimaalauksen sitouduttua vähintään 12 h. Pintamaalausta varten Kivitex-silikaattimaalia voit ohentaa max. 10 % vedellä.



FINNSECO-KL 6 -HIENOKORJAUSLAASTI

TYYPPI

Polymeerimodifioitu- kuitupitoinen sementtilaasti, joka sisältää kutistumista estäviä sekä tiksotrooppisuutta ja tartuntaa parantavia lisäaineita.

Hidastaa kosteuden ja hiilidioksidin tunkeutumista alla olevaan betoniin.

SOVELTUVUUS

Pienten betonivaurioiden korjaamiseen sekä Finnseco-KL 30 -karkeakorjaus-laastilla tehtyjen paikkausten viimeistelyyn.

TEKNISET TIEDOT

Riittoisuus 25 kg:n säkistä tulee massaa n. 14 litraa.

Työtapa Laasti sullotaan laastikauhalla korjattavaan kohtaan. Laasti voidaan levittää myös ruiskuttamalla laastipumpulla, min. suutinkoko 7 mm.

Työstettävyysaika (+20 °C) n. 20 minuuttia.

KorjausKorjattava alue kostutetaan huolellisesti 1–2 tuntia ennen työn aloittamista. Kun kostutettu paikattava alue ei enää kiillä, korjaus voidaan aloittaa. Finnseco-KL 6 -jauhe lisätään puhtaaseen veteen (seossuhde 4–4,5 l vettä/25 kg) ja sekoitetaan tasalaatuiseksi massaksi esim. porakoneeseen kiinnitetyllä vispilällä tai tasosekoittimella. Valmiin seoksen annetaan vettyä n. 5 minuuttia, minkä jälkeen se sekoitetaan uudelleen ennen työn aloittamista. Valmis laasti sullotaan huolellisesti laastikauhalla korjattavaan kohtaan, näin estetään tartuntaa heikentävien ilmataskujen jääminen paikkaukseen. Laasti voidaan levittää myös ruiskut tamalla tasoiteruiskulla. Laajat, useita senttimetrejä syvät korjausalueet tehdään vaiheittain. Ensimmäisessä vaiheessa laasti sullotaan n. 10–15 mm:n kerrospaksuuteen asti. Paikan annetaan kovettua vähintään 1 vuorokausi, minkä jälkeen jatketaan täyttämistä.

Kun vauriokohdan syvyys on yli 30 mm ja alueen koko suurempi kuin 100 × 100 mm, suorite taan täyttö Finnseco-KL 30 -korjauslaastilla.

Laastia valmistetaan vain niin paljon kuin n. 20 minuutissa ehditään käyttää. Korjattu pinta on hyvä viimeistellä varovasti puuhiertimellä.

JälkihoitoKorjattua kohtaa jälkihoidetaan joko kostuttaen aamuin ja illoin tapahtuvalla vesisumutuksella tai muovilla suojaten 2–4 vuorokautta olosuhteiden mukaan.

FINNSECO-KL 30 -KARKEAKORJAUSLAASTI

TYYPPI

Polymeerimodifioitu, kuitupitoinen sementtilaasti, joka sisältää kutistumista estäviä sekä tiksotrooppisuutta ja tartuntaa parantavia lisäaineita. Hidastaa kosteuden ja hiilidioksidin tunkeutumista alla olevaan betoniin.

SOVELTUVUUS

Betonirakenteiden vaurioiden, kuten parvekelaattojen kulmalohkeamien, ym. suurempien betonivaurioiden korjaamiseen.

TEKNISET TIEDOT

Riittoisuus 25 kg:n säkistä tulee massaa n. 12 litraa.

Työtapa Täyttämisjäykkyyteen valmistettu laasti sullotaan laastikauhalla korjattavaan kohtaan. Kulma- ja parvekelaattakorjauksia voidaan tehdä myös muottiin vala-en. Katso käyttöohje. Laasti voidaan myös levittää ruiskuttamalla laastipum-pulla.

Työstettävyysaika (+20 °C) n. 20 minuuttia.

Korjaus Korjattava alue kostutetaan huolellisesti 1–2 tuntia ennen työn aloittamista. Kun kostutettu paikattava alue ei enää kiillä, korjaus voidaan aloittaa. Finnseco-KL 6 -jauhe lisätään puhtaaseen veteen (seossuhde 4–4,5 l vettä/25 kg) ja sekoitetaan tasalaatuiseksi massaksi esim. porakoneeseen kiinnitetyllä vispilällä tai tasosekoittimella. Valmiin seoksen annetaan vettyä n. 5 minuuttia, minkä jälkeen se sekoitetaan uudelleen ennen työn aloittamista. Valmis laasti sullotaan huolellisesti laastikauhalla korjattavaan kohtaan, näin estetään tartuntaa heikentävien ilmataskujen jääminen paikkaukseen. Laasti voidaan levittää myös ruiskut tamalla tasoiteruiskulla. Laajat, useita senttimetrejä syvät korjausalueet tehdään vaiheittain. Ensimmäisessä vaiheessa laasti sullotaan n. 10–15 mm:n kerrospaksuuteen asti. Paikan annetaan kovettua vähintään 1 vuorokausi, minkä jälkeen jatketaan täyttämistä.

Kun vauriokohdan syvyys on yli 30 mm ja alueen koko suurempi kuin 100 × 100 mm, suorite taan täyttö Finnseco-KL 30 -korjauslaastilla.

Laastia valmistetaan vain niin paljon kuin n. 20 minuutissa ehditään käyttää. Korjattu pinta on hyvä viimeistellä varovasti puuhiertimellä.

Jälkihoito Korjattua kohtaa jälkihoidetaan joko kostuttaen aamuin ja illoin tapahtuvalla vesisumutuksella tai muovilla suojaten 2–4 vuorokautta olosuhteiden mukaan. Mikäli korjauskohde on suuri tai korjauslaastin kerrospaksuus erityisen suuri, on jälkihoitoa jatkettava tarvittaessa pidempään.












ME

S R

AB

E 8

002

05


TYYPPI


SOVELTUVUUS


RIITTOISUUS











YKI ROUHEPINNOITE

TYYPPI


SOVELTUVUUS


TEKNISET TIEDOT




KÄYTTÖOHJEET











Rappauspinnat










ja lohkeilua.
















kalvoa.



tuotteet:








HYDROSOLIPOHJUSTE

TYYPPI


SOVELTUVUUS


RIITTOISUUS


POHJUSTEGEELI

TYYPPI


SOVELTUVUUS


RIITTOISUUS



SILIKONIPOHJUSTE

TYYPPI


SOVELTUVUUS


RIITTOISUUS










tetuotteet.










jalla.




sesta.







on pulverimaista.










alkydimaali


B) Polttokoe

A) Suolahappokoe


A) Etanolikoe

B) Lipeäkoe

A) Kaasun kehitys

B) Vesi imeytyy


B) Vesi imeytyy





A) Ei vaikutusta




SILIKAATTIPOHJUSTE

TYYPPI


SOVELTUVUUS


RIITTOISUUS






Rappauspinnat










ja lohkeilua.
















kalvoa.



tuotteet:








HYDROSOLIPOHJUSTE

TYYPPI


SOVELTUVUUS


RIITTOISUUS


POHJUSTEGEELI

TYYPPI


SOVELTUVUUS


RIITTOISUUS



SILIKONIPOHJUSTE

TYYPPI


SOVELTUVUUS


RIITTOISUUS










tetuotteet.










jalla.




sesta.







on pulverimaista.










alkydimaali


B) Polttokoe

A) Suolahappokoe


A) Etanolikoe

B) Lipeäkoe

A) Kaasun kehitys

B) Vesi imeytyy


B) Vesi imeytyy





A) Ei vaikutusta




SILIKAATTIPOHJUSTE

TYYPPI


SOVELTUVUUS


RIITTOISUUS















ME

S R

AB

E 8

002

05


TYYPPI


SOVELTUVUUS


RIITTOISUUS











YKI ROUHEPINNOITE

TYYPPI


SOVELTUVUUS


TEKNISET TIEDOT




KÄYTTÖOHJEET










Documents

Rappaus- ja betonipintojen maalaus