Rovaniemen kaupungin tiedotuslehti 2/2012

Tervetuloa taloonuusi kaupunginjohtaja!

Esko Lotvonen on Rovaniemenoma ”poika”

Julkinen tiedote, jaetaan jokaiseen talouteen Rovaniemellä

Rovaniemen kaupungin tiedotuslehti 2 • 2012

Mie & Rovaniemi: John Storgårds03 Paikallisliikenteen kesäaikataulut10-11

Anne Kunnari vuoden fysioterapeutiksi

06Pyöräteiden turvallisuushuolettaa

09Kaupunkipuistohankkeenselvittely etenee

07

03

KUVA: TIMO TÖRMÄNEN

MEIDÄN ROVANIEMI

Rovaniemen kau-punki on kehittynyt viime vuosina voi-

makkaasti; väestömäärä ja elinkeinot ovat kehittyneet suotuisasti, työpaikkoja on tullut lisää ja palveluita on voitu lisätä lähes kysyntää vastaavaksi. Hyvä tasainen kehitys näyttäisi edelleen jatkuvan huolimatta toi-mintaympäristön jatkuvas-ta muutoksesta

Uuden Rovaniemen vahvan kehityksen ja muu-toksen myötä kaupungin-valtuusto on päättänyt panostaa voimakkaasti kaupungin kehittämisen vä-lineisiin eli maapolitiikkaan ja kaavoitukseen. Valtuusto on hyväksynyt maapoliitti-sen ohjelman tälle valtuus-tokaudelle ja kaavoitusoh-jelman tuleville vuosille. Hyväksytty kaavoitusoh-jelma pitää sisällään iso-ja kaavahankkeita, joista keskeisimpiä ovat keskus-taajaman osayleiskaava, Rajavartioston alue, Kiela-korttelit, ”kymppikortteli”, Napapiiri ja Ounasvaara. Myös palvelukylien tont-titarjontaa varmistetaan

osayleiskaavoilla alueiden käytön strategian ja kaavoi-tusohjelman mukaisesti. Jo aikaisemmin valtuusto on hyväksynyt asuntotuotan-toon Lapinaukean asema-kaavan. Kaavojen hyväk-symisen myötä kaupunki varautuu kahden seuraavan vuosikymmenen asunto-, liike- ja matkailurakentami-seen kaupunginvaltuuston hyväksymän kaupunki- ja elinkeinostrategian ja mat-kailuohjelman tavoitteiden mukaisesti. Laadukkaan kaavoitustyön takaamiseksi kaupunki pitää lähes vuo-sittain valtakunnallisia ark-kitehtuurikilpailuja merkit-tävistä hankkeista.

Rovaniemen tuleva kasvu ja suunnitelmat pe-rustuvat valtakunnallisiin kehitysarvioihin ja omiin trendiennusteisiin. Har-joittamalla järkevää maa-politiikkaa eli ostamalla pääasiassa raakamaata ja jalostamalla se tonttivaran-noksi, kaupunki voi osal-taan vaikuttaa paikkakun-nan maa- ja tonttipolitiikan hintatasoon. Kaavoitettaes-sa yksityisen maata välinee-

nä käytetään maankäyttö-sopimuksia, joissa sovitaan osapuolten oikeudet ja vel-vollisuudet sekä kustannus-ten ja tuottojen jako.

Uinuvan kaupungin he-rääminen kehittyväksi maa-kuntakeskukseksi ja jopa valtakunnalliseksi toimijak-si on ollut ja on edelleen iso muutos. Muutoksen eteen on kuitenkin tehtävä töitä

monella sektorilla. Kasva-valla kaupungilla on posi-tiivisia haasteita; verotuloja on saatava lisää kasvavaa

palvelujen kysyntää varten. On tuotettava asuntoja ja päiväkoteja, korjattava kou-luja, sairaaloita, vanhusten-koteja ym. palvelupaikko-ja. Verotuloja saadaan lisää yritystoiminnan ja työpaik-kojen kasvun kautta. Myös kaupungin on saatava itses-tään enemmän irti. Raken-nemuutokset kaupungin palvelutuotannossa ovat välttämättömiä. Kaupun-ki on kiinnittämässä en-tistä enemmän huomiota maaomaisuutensa arvoon ja sen merkitykseen tuloa tuottavana tekijänä. Hyväk-sytyt strategiat ja ohjelmat korostavat maaomaisuu-den merkitystä kaupungin tulonmuodostuksessa.

Kaavoitusprosessit ovat pitkiä ja monimuotoisia. Ne sisältävät neuvotteluita, kuulemisia, tiedottamista, konsultointia ja viranomais-toimintaa ennen varsinaista päätöksentekoa. Huolimat-ta laadukkaasta valmiste-lusta, kaavapäätöstä voi seurata valitusprosessi, joka voi kestää vuosia. Kaiken kaikkiaan kaavaprosessi voi kestää vuosikymmenen

ennen kuin kaava on lain-voimainen. Vuosia kestävä kaavaprosessi ei ole haki-jan eikä kaupungin edun mukaista.

On hyvä, että kuntalaiset ovat aktiivisia ja valppai-ta oman elinympäristönsä asioista. Kuntalaisten ak-tiivisuus onkin viime vuo-sina ollut kiitettävää tässä suhteessa, vaikkakin on to-dettava, että kaupunginval-tuuston kaavapäätöksistä valittaminen on kumuloitu-nut pienen piirin asiaksi.

Maakuntaliiton ja val-tion viranomaisen ely-kes-kuksen tehtävänä on tukea ja edistää kuntien kehittä-mistä yhteistyössä niiden kanssa. Erityisen suuri roo-li ja merkitys näillä viran-omaisilla on maakäytössä ja kaavoituksessa. Valitet-tavasti tässä suhteessa kau-pungin ja erityisesti ely-kes-kuksen tavoitteet ja keinot käyvät eri suuntiin. Ely-keskus on kyseenalaistanut demokraattisesti tehtyjä yk-simielisiä kaavapäätöksiä ja sen myötä myös siihen liittyvän virkamiesvalmis-telun. Kaikkien on syytä

muistaa, että kaavoitusmo-nopoli kuuluu kunnille.

Kuntakenttä elää mur-roksessa. Ikärakenteen heikkeneminen ja toimin-taympäristön jatkuva tur-bulenssi pakottavat kunnat rakenteellisiin ratkaisuihin ja muuttamaan toimintata-pojaan. Tämä koskee myös Rovaniemeä huolimatta sii-tä, että kaupunki on vahva peruskunta. Kaupungin elinvoiman kehittämiseksi ja talouden turvaamiseksi tarvitaan eri tahojen hyvää yhteistyötä, jotta kuntalai-sille voidaan tarjota hyvä elinympäristö sekä laaduk-kaat ja kustannustehokkaat palvelut.

Muutoksen aika

KUVA: TEEMU MANNINENPÄÄKIRJOITUS

Rovaniemen kaupungin tiedotuslehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa; helmi-, touko-, elo- ja marraskuussa.

Julkaisija:Rovaniemen kaupunkiPL 821696101 Rovaniemi

Päätoimittaja:Timo TörmänenPuh. 050 573 [email protected]

Toimitusneuvosto:Matti Ansala pj.Kaisa Laitinen siht.Timo TörmänenMikko JylhäMirja KangasAntti LassilaTarja OutilaMiia Palo

Olli PeuraniemiHeli VälikangasMarja Widenius

Ulkoasu:Focus Flow Oy, Rovaniemi Taitto: Rovadia Oy, Rovaniemi

Painopaikka:Alma Manu Oy, Rovaniemi

Painosmäärä: 35 500 kpl

Painettu Suomessa valmistetulle uusiopaperille.

ALAKERTA

Martti Anttila

Apulaiskaupunginjohtaja

Rovaniemellä liikunta-johtamisen tehtävät ovat arvostettuja. Sen todistaa suuri ja korkeasti koulu-tettu hakijajoukko syksyllä 2011 avoimena olleeseen liikunta- ja nuorisojohtajan virkaan. Liikuntajohtami-sen rooli on suuren yleisön ja politiikkojen mielestä myös mittava. Liikunta on monelle poliitikolle asia, johon puututaan, jota puo-lustetaan ja jonka puolesta jopa taistellaan. Liikunta, urheilu ja liikuntajohta-minen kunnassa nostavat helposti pintaan suuria tunteita, jotka myös media helposti noteeraa. Rova-niemellä viimeaikoina eri-laisia tunteita ovat nostat-

taneet mm. Keskuskentän valot ja peruskorjaus sekä Sinetän liikuntahalli.

Pienen budjetin takia tärkein avain kunnallises-sa liikuntajohtamisessa on verkostoituminen. Kun-nallinen liikuntapalvelu perustuu merkittävissä määrin vapaaehtoiseen jär-jestötoimintaan. Rovanie-meläiset urheiluseurat ovat kunnallisen liikuntapalve-lun kivijalka. Tätä kivijal-kaa kunnan tulee arvostaa, tukea ja huoltaa. Ilman ur-heiluseuroja ja heidän tuot-tamiansa laadukkaita ja edullisia liikunta- ja urhei-lupalveluja kuntalaisille ei kunnallinen liikuntatoimi voi pärjätä nykyisillä re-

sursseillaan. Rovaniemen kaupungissa on arviolta noin 120 aktiivista urheilu-seuraa, jotka tuottavat 1500 tuntia viikossa kuntalaisille ohjattuja liikuntapalveluja.

Myös kaupungin si-sällä liikuntaa tuottavien hallintokuntien verkostoi-tuminen on tärkeää. Lo-keroinnista pitäisi päästä eroon ja kaikkien hallin-tokuntien, jotka tuottavat liikuntaa, tulisi yhdistää resurssejansa. Erityisesti liikuntatoimen ja sosiaali- sekä terveystoimen tulisi laittaa hynttyyt yhteen en-naltaehkäisevässä työssä. Nykyinen sopimusohjaus-järjestelmä ja palvelusopi-mukset ohjaavat palveluja

pitkälti vielä sektoreittain, vaikkakin palveluja on alettu miettimään myös väestöryhmittäin kokonai-suuksina. Sopimusohja-usjärjestelmään ja palve-lusopimukseen on alettu tottua myös liikuntaorga-nisaatiossa, mutta sen sel-kiyttämistä ja kehittämistä liikuntaorganisaatioon so-pivammaksi tulisi edelleen jatkaa.

Rovaniemen liikunta-johtamisen tulisi mielestä-ni rohkeammin verkostoi-tua myös yli kuntarajojen (kylien liikuntapalvelut), oppilaitosten, yritysmaail-man sekä hanketoimijoiden kanssa. Liikunta-, liikunta-matkailu- ja hyvinvointi-

hankkeet on katsottava li-säresursseiksi kunnalliselle liikuntatoimelle. Liikunta- ja hyvinvointimatkailua tukemalla, saadaan myös kuntalaisille uusia ja moni-puolisia liikuntapalveluja.

Liikuntakenttä on työ-historiani aikana moni-puolistunut, mutta toi-saalta myös hajaantunut. Olen huomannut, että kil-pa- sekä terveys- ja liikun-tamatkailutavoitteet ovat jakaneet liikuntajoukkoja Rovaniemellä. Jos resurs-seja tulisi kasvavien ta-voitteiden mukaan kaikille osa-alueille, niin hajaantu-mista ei olisi näkyvissä. Tässä kohden liikuntajoh-tamisessa on pakko miettiä

kunnallisen liikuntatoimen perimmäistä tarkoitusta ja roolia kunnallisena liikun-tapalveluntuottajana. Niin kilpaurheilu, terveyslii-kunta kuin liikunta- ja hy-vinvointimatkailukin ovat kaikki tärkeitä asioita, joi-hin kunnallisen liikuntatoi-men tulisi kuitenkin antaa oma tukensa.

Haasteita riittää lii-kuntajohtamisessa Rova-niemellä. Mutta niin kuin alussa totesin, niin liikun-taja urheilu ovat asioita, joihin kuntalaiset ja polii-tikot hanakasti tarttuvat ja osallistuvat; ONNEKSI!

Sari Laakkonen

Liikunta- ja nuorisojohtaja

Liikuntajohtamisen lähteillä

Uuden Rova-niemen vahvan kehityksen ja muutoksen myötä kaupunginval-tuusto on päät-tänyt panostaa voimakkaasti kaupungin ke-hittämisen väli-neisiin eli maa-politiikkaan ja kaavoitukseen.

02

Rovaniemen kaupungin tiedotuslehti www.rovaniemi.fi

MEIDÄN ROVANIEMI


Lapin kamariorkesterin taiteellinen johtaja, kapel-limestari John Storgårds teki ensimmäisen vierailun Rovaniemelle kamariorkes-terin vierailevana artistina vuonna 1991. Kamariorkes-terin taiteellisena johtajana hän aloitti syksyllä 1996, jonka jälkeen hän vieraili tiiviisti paikkakunnalla.

- Asuin noina vuosina aina Cumulus-hotellissa ja siitä muodostuikin minulle yksi tärkeimmistä paikoista Rovaniemellä. Aina kun tu-lin Rovaniemelle ja Cumu-lukseen, minut toivotettiin tervetulleeksi kotiin, nauraa ”Jontte” näin jälkikäteen.

Rovaniemeläinen John Storgårdista tuli nelisen vuotta sitten, kun pohjoi-sesta löytyi vaimo ja oli aika perustaa perhe.

- Vaikka olenkin nyt ro-vaniemeläinen, en ole täy-sin jättänyt synnyinkau-punkiani Helsinkiäkään. Työn vuoksi minulla on asunto sielläkin ja aikamoi-

nen osa vuodesta kuluu Helsingissä, kertoo aina meren ja veden äärellä asu-nut monitaituri. Lapin avaruus viehättää

Lapin Kamariorkesterin taiteellista johtajaa viehät-tää Lapissa ja Rovaniemel-lä avaruus, joka muistut-taa miehen mukaan hyvin paljon saaristossa olemista. Siinäkin mielessä miehen lappilaistuminen tuntuu luonnolliselta.

- Työni on matkustamis-ta ja tuhansien ihmisten ta-paamista. Sen vastapainoksi on tärkeä päästä luonnon-rauhaan aina kun se vain on mahdollista. Rovaniemellä luonto on aivan kivenheiton päässä, se on minulle tärke-ää, John Storgårds kehuu.

Alusta saakka ”Jontte” on kokenut rauhoittuvansa Rovaniemellä suurkaupun-keihin liittyvästä stressis-tä, mihin työ häntä usein kuljettaa.

- Täällä pystyn aktiivi-

sesti olemaan oma tehokas itseni, täällä koen rauhalli-suutta ja sielun lepoa. Ro-vaniemen olosuhteet ovat upeat, mies kehuu.

Rovaniemellä Lapin ka-mariorkesterin taiteellinen johtaja kokee sellaista mut-kattomuutta ja rehellisyyttä, josta hän pitää.

- Aika usein tulee kau-pungilla ihmisiä sanomaa, että ”Terve Storgårds” ja sit-ten he kertovat jotain muka-vaa. Olen aina kokenut ole-vani lämpimästi tervetullut tänne enkä ole kokenut minkäänlaista negatiivista suhtautumista, vaikka olen-kin Helsingistä kotoisin, ”Jontte” kiittelee rovanie-meläisten mutkattomuutta. Kansainvälistymistä tapah-tunut

Paljon kansainvälisissä ympyröissä työnsä takia pyörivä Storgårds on viime aikoina havainnut Rova-niemellä sellaista kansain-välistymistä, mistä hän eri-

tyisesti pitää.- Kahvila- ja ravintola-

kulttuuri on nostanut ta-soaan Rovaniemellä viime vuosina hurjasti. Väriä ja kansainvälisyyttä on tullut lisää, mikä on erinomainen asia ja piristää koko kau-pungin henkeä. Tasokkaita ravintoloita on avattu usei-ta, toteaa mies tyytyväisenä.

Jossain vaiheessa elä-määnsä miehen työtah-ti tulee rauhoittumaan ja kiertäminen työn perässä maailmalla vähenee. Min-ne Helsingistä lähtöisin oleva ja siellä juuret omaa-va taiteilija sitten asettuu asumaan?

- Sen verran iso osa mi-nusta on jo pitemmän ai-kaa lappilaistunut, että on hyvin vaikea kuvitella että missään vaiheessa elämää haluaisin Rovaniemeltä pois. Rovaniemi on tullut luonnolliseksi osaksi mi-nua, John Storgårds pohtii tulevaisuuttaan.

Täällä koen rauhallisuutta ja sielun lepoa. Rovaniemen olosuhteet ovat upeat.

Luonto on Rovaniemellä kivenheiton päässä

John Storgårds

Syntynyt: Helsingissä 20.10.1963

Perhe: Vaimo ja kaksi poikaa (3- ja kohta 1-vuotiaat)

Ammatti: Kapellimestari ja viulutaiteilija

Saavutukset: Olen iloinen siitä, että olen saanut elä-mässäni jo niin paljon aikaan

Harrastukset: Luonnossa oleskelu ja penkkiurheilu, erityisesti jalkapallo


Rovaniemen uudeksi kaupunginjohtajaksi valittu Esko Lotvonen on Rova-niemen oma ”poika”. Va-jaat 60 vuotta sitten synty-nyt ”kauppalan poika” asui ensimmäisen ikävuotensa

Esko Lotvonen on Rovaniemen oma ”poika”

Kemijoen rannassa Lapin Olut Oy:n tehtaan varjossa, mistä Lotvosen perheen tie vei Korkalovaaraan.

- Isä rakensi meille Kor-kalovaaraan rintamamies-talon, jonne muutimme

syksyllä 1953. Kiertotien poikia tässä siis ollaan. Kor-kalovaarassa kävin kouluni aina ylioppilaaksi saakka, Rovaniemen tuleva kau-punginjohtaja tuumaa.

Eskon kotinurkilla si-

jaitsi Kuntolan kenttä, jossa pojat mittelivät paremmuu-desta eri urheilulajeissa.

- Se oli liikunnallista ja turvallista lapsuusaikaa. Jalkapallo, yleisurheilulajit ja monet muutkin lajit oli-vat meille tärkeitä. Pidim-me kentällä korttelikisoja joissa katsottiin kuka on ku-ka, Rovaniemen tuleva nok-kamies muistelee hymyssä suin poikavuosiaan.

Koripallosta tuli lopulta kuitenkin se ykköslaji, jossa Esko pelasi aina maakun-tasarjatasolla saakka Lapin Lukon riveissä.

- Tällainen pitkä mies kun olen, niin pelipaikkani oli takamiehenä, Esko Lot-vonen nauraa.

Liikunnasta tulikin elä-mänmittainen seuralainen, joka jossain muodossa kul-kee yhä elämässä mukana.

- Seuraan paljon urhei-lua ja olen kova liikunnan ja urheilun kannattaja. It-se harrastan sitä kuitenkin enää ihan kuntoilumielessä, tanssiharrastuksen löytänyt Esko Lotvonen kertoo.

Rovaniemi on kansainvälinen kaupunki

Tuleva Rovaniemen kau-punginjohtaja näkee Rova-niemen hyvin hallittavana kaupunkina, täällä on help-po liikkua ja hyvät palvelut.

- Rovaniemi on yliopis-tokaupunki, mikä tekee sii-tä dynaamisen ja kansain-välisen kaupungin. Myös matkailu tuo kaupunkiin väriä ja erottaa Rovaniemen monista muista Suomen kaupungeista, Esko Lotvo-nen näkee.

Miehen mukaan Rova-niemi oli jo Tuure Salon kaupunginjohtaja-aikana kalotin keskus ja siihen on kaikki edellytykset palata.

- Rovaniemellä on erin-omaiset edellytykset Ba-rentsin ja arktisten alueiden keskukseksi. Kaivosteolli-suuden kasvu on Rovanie-melle mahdollisuus ja kau-pungin pitäisi antaa näille kansainvälisille yrityksille kotipaikka, mies visioi.

Nykyisessä työssään La-pin maakuntajohtajana Es-ko Lotvonen on nähnyt, et-

tä yhteistyö Lapin kuntien kesken on kaikkien etu.

- Rovaniemen pitää saa-da hyvän veturin maine, jotta vältyttäisiin turhalta Lapin kuntien vastakkain-asettelulta. Töitä pitää tehdä siinä hengessä, että kun Ro-vaniemi on vetovoimainen paikka, niin koko maakun-takin on vetovoimainen, pitkään Lapin maakunta-johtajana toiminut Lotvo-nen tietää.

Esko Lotvonen myön-tää, että hänelle on aika lailla tunteikasta tulla ko-tikaupunkinsa kaupunginjohtajaksi.

- Muistan kun olimme äitin ja isän kanssa katso-massa kauppalantalon au-kiolla kun Rovaniemestä tuli kaupunki uudenvuo-denyönä 1960. Sellainen pyörivä ilotulitushyrrä on jäänyt elävästi mieleen. Ei-pä sitä silloin olisi uskonut, että itse joskus kotikaupun-kiaan johtaisi, kulman ja kauppalan pojaksi itseään ”tituleeraava” tuleva kau-punginjohtaja muistelee. Rovaniemen uusi kaupunginjohtaja Esko Lotvonen on Rovaniemen omia ”poikia”.

03

MEIDÄN ROVANIEMI


Lappilainen toimit-tajayhdistys Polar Press Club on palkinnut Rova-niemen kaupungin ym-päristönvalvonnan pääl-likön Erkki Lehtoniemen hyvän tiedottajan kielel-lisellä poronkellolla. Pal-kinnon perusteluissa tode-taan mm. että Lehtoniemi on ympäristövalvonnan päällikkönä sisäistänyt demokratiaan kuuluvan avoimen tiedonvälityksen merkityksen, mikä ei edel-leenkään ole kuntasektoril-la itsestäänselvyys.

Perustelujen mukaan Lehtoniemi on toteutta-nut nopeaa ja aktiivis-ta sekä avointa ja tasa-puolista tiedottamista liikesalaisuuksien ja mui-den kunnallisten salassa-pitopykälien sallimassa laajuudessa. Hänelle on toi-mittajien mielestä itsestään selvää ajantasainen ja taus-toittava tiedottaminen julki-sessa työpaikassa, vaikka se lisää virkamiehelle työtä, jo-ka kuitenkin palvelee asuk-kaita. Hänen hyviin ominai-suuksiinsa kuuluvat myös tavoitettavuus sekä tapa tiedottaa asia ja sen taustat selkeällä suomenkielellä.

- Muut asiat työnnetään vaikka syrjään ja tarvittaes-sa pengotaan tieto taustoi-neen median käyttöön, jot-ta kaupunkilaiset pääsevät vaikuttamaan ja ottamaan

kantaa. Tiedottaminenhan palvelee sekä kaupunkia et-tä kuntalaisia, Lehtoniemi toteaa.

Pitkäaikaisena Rova-niemen maalaiskunnan ja yhdistymisen jälkeen Ro-vaniemen kaupungin vir-kamiehenä Erkki Lehtonie-mi on toimittajien mukaan edistänyt kansalaisten vai-kuttamismahdollisuuksia ja lisännyt luottamusta kau-pungin toimintaan. Valin-nan tehneet toimittajat toi-vovatkin, että demokratiaan kuuluva avoin ja nykyistä

aktiivisempi tiedottaminen tulee yleisesti tavoitteek-si julkisen vallan toimin-nassa ja että Lehtoniemen toiminta rohkaisee myös muita virkamiehiä ja pää-töksentekijöitä avoimeen tiedottamiseen. Mukava yllätys

Palkinnon saaminen oli Erkki Lehtoniemelle mu-kava yllätys, joka totta kai tuntuu hyvältä.

- Ilman muuta se tuntuu hyvältä, että oma toimin-tatapa työssä saa tällaisen tunnustuksen. Saa vahvis-

tuksen sille, että toimii työs-sään oikealla ja avoimella tavalla, Lehtoniemi sanoo tyytyväisenä saamastaan huomionosoituksesta.

Entisenä alasarjojen joukkuepelaajana Lehto-niemi tietää, ettei kukaan yksin tuollaisessa kaupun-gin yksikössä töitä tee, vaan työ on aina tiimityötä ja su-juu sitä paremmin, mitä pa-remmin tiimi työskentelee yhteen.

- Minusta tämä saamani tunnustus onkin tunnustus koko meidän työyhteisölle. Tiedot joita medialle annan tulevat työporukalta, minä sanon ne vain ääneen, ym-päristövalvonnan päällikkö kiittelee työyhteisöään.

Erkki Lehtoniemen mielestä julkisuus on vii-me vuosina kuntapuolella muuttunut, asiat ovat ny-kyisin terävämmin ja kul-mikkaammin julkisuudes-sa. Miehen mielestä olisi hienoa, jos myös ns. rivi-päättäjät joskus nousisivat mediassa esille, sillä he te-kevät erittäin hyvää työtä

- Hyvänä esimerkkinä voisin sanoa Rovaniemen nykyisen ympäristölauta-kunnan, joka hoitaa roolin-sa upeasti ja ohjaa meidän virkamiesten työtä jämeräs-ti, mutta sen tekemä hyvä työ ei valitettavasti uutis-kynnystä ylitä, Lehtoniemi pohtii.

Erkki Lehtoniemelle hyvän tiedottajan palkinto


Rovaniemen kaupungin ympäristövalvonnan päällikkö Erkki Lehtoniemi palkittiin lappilaisen toimittajayhdistyksen Polar Press Clubin hyvän tiedottajan kielellisellä kellolla.

Vikajärven seudun kylätpuhaltavat yhteen hiileen

Soveltava kesäuimakoulu kesäkuun lopullaSoveltava kesäuimakou-

lu järjestetään Lapin Urhei-luopistolla 25.6. - 29.6.2012 klo 9 - 10.30 päivittäin (kaik-kiaan 5 kertaa). Soveltava uimakoulu on tarkoitettu

erityistukea tarvitseville lap-sille. Uimakoulussa on ope-tusaltaan alkeisryhmä ja jat-koryhmät isossa altaassa.

Ilmoittautua voit kau-pungin liikuntapalveluihin:

[email protected] puh. 040 548 6447 tai [email protected] puh. 040 562 5337.

KYSYMYS: Tuleeko Korundi-salista akustiikaltaan monikäyttöisempi suunnitteilla olevien akustiikkaverhojen myötä?Vastaus: Kyllä tulee. Esiintymislavan takaseinälle tulee uusi iso akustiikkaverho ja takaseinällä olemassa olevaa verhoa jatketaan pitemmäksi. Kun kaikki verhot ovat käytössä, saadaan salin kaikua vähäisemmäksi ja akustiikka toimii parem-min myös sähköisesti vahvistetun musiikin kohdalla. Verhoista tulee sähköisesti toimivat, joten salin perusakustiikka ei tule millään tapaa muuttumaan. Henrik Möller

Akustiikkasuunnittelija

Minusta tämä saamani tunnus-tus onkin tunnus-tus koko meidän työyhteisölle.

Vikajärven alueella sijait-sevat kylät Olkkajärvi, Vika-järvi ja Vika puhaltavat vah-vasti yhteen hiileen. Ne jopa kuuluvat kaikki samaan ky-läyhdistykseen, Vikajärven seudun kylät ry:hyn, joka toimii erittäin vilkkaasti jär-jestäen monenlaisia tapah-tumia ympäri vuoden.

- Viime vuosina olem-me järjestäneet Vikajärvi-päivän, rakentaneet Köyryn venevalkamaan liiterin, jär-jestäneet kahvituksia eri-laisiin kanoottimelojien ja kumiveneiden kilpailuta-pahtumiin ja paljon paljon muuta, kertoo ahkerasti

kylien palvelujen kehittä-mistyöhön paneutunut Vi-kajärven ”kyläpäällikkö” Jaakko Huttunen.

Kylien väki on poikke-uksellisen innokasta osal-listumaan monenlaiseen toimintaan, talkooväkeä ei Vikajärven suunnalla tarvit-se hakemalla hakea.Yhdis-tyksen hallituksessakin on 18 henkilöä.

- Vaikka kylät ovat aika pieniä ja väkeä suhteellisen vähän, on porukka erittäin

innokasta osallistumaan eri-laisiin tapahtumiin ja niiden järjestelypuuhiin, Huttunen kehuu seudun asukkaita.

Vikajärven seudun ky-lät ovat myös hakeneet ja saaneetkin monenlaista ky-lien kehittämis- ja toimin-tarahaa, joilla kyläläisten viihtyvyyttä on kehitetty ja pyritty tekemään myös matkailijoille nähtävää ja koettavaa. Kyläyhdistys osallistui vuoden 2008 Lap-pilainen kyläkilpailuun ja voitti kilpailun.

- Yksi suurimmista uu-sista mahdollisista hank-keista kylillämme on osallis-

tua kaupungin hankkeeseen Maaseudun Arktiset Luon-toelämykset, jossa ovat kaupungin koulutoimen lisäksi mukana mm. Met-sähallituksen luontopalve-lut, ELY-keskus, Geologian tutkimuskeskus, alueen yri-tykset ja kyläyhdistyksem-me kertoo Jaakko Huttunen.

Vikajärven seudun kylät ry. on varmasti yksi innok-kaimmista kyläyhdistyk-sistä, mitä Lapista löytyy. Yhdistyksen jäsenet osal-

listuvat innokkaasti myös erilaisille kylätoimintapäi-ville, asukastapahtumiin ja kyläparlamentteihin.

- Osallistuminen Rova-niemen ja koko Lapinkin kylien yhteisiin tapaamisiin on erittäin antoisaa. Aina niiltä saa ideoita ja kuulee miten asioita muualla hoi-detaan, Jaakko Huttunen sanoo.

Jaakko Huttunen toi-vottaa Vikajärven seudulle tervetulleeksi enemmänkin asukkaita, mutta juuri tällä hetkellä ei ole luovutuskun-nossa rakennuspaikkoja kaupungilla tarjolla.

- Kylällä on jo viisi vuot-ta ollut kahdeksan kaupun-gin rakennustonttia val-miiksi kaavoitettuna, mutta niitä ei ole jostain kumman syystä saatu viemäriver-koston piiriin, jotta niitä voisi markkinoida rakenta-jille. Valitettavasti kyse on vain kaupungin saamat-tomuudesta, kylien raken-nuspaikkojen tarjonnasta ei välitetä, Jaakko Huttunen harmittelee.

Vikajärven seudun kylien väki on todella innokasta osallistumaan talkootyöhön.

KUVA: JAAKKO HUTTUNEN

04

05


MEIDÄN ROVANIEMI

Kaupunginhallitus, sen tehtävät ja erityinen ratkaisuvalta:Kaupunginhallituksen jäsenmäärä on viisitoista (15) jäsen-tä. Kaupunginhallituksen toimikausi on kaksi (2) vuotta el-lei valtuusto erikseen muuta päätä. Kaupunginhallituksen alaisuudessa toimii kaupunginhallituksen asettama elin-keinojaosto, johon kuuluu seitsemän (7) jäsentä. Kuntien välisellä sopimuksella voidaan määrätä, että elinkeinojaos-ton jäsenenä voi olla myös muun kunnan nimeämä jäsen.

TehtävätKaupunginhallitus vastaa kuntalain 23 §:n mukaan kau-pungin hallinnosta ja taloudenhoidosta sekä valtuuston päätösten valmistelusta, täytäntöönpanosta ja laillisuuden valvonnasta. Kaupunginhallitus valvoo kaupungin etua ja, jollei tässä johtosäännössä toisin määrätä, edustaa kaupun-kia ja käyttää sen puhevaltaa.

RatkaisuvaltaSen lisäksi, mitä muualla tässä säännössä on määrätty, kau-punginhallitus päättää seuraavista asioista:

1. Kiinteän omaisuuden kaupasta, vaihdosta, vuokraukses-ta ja muusta luovutuksesta valtuuston talousarvion vahvis-tamisen yhteydessä tai erikseen päättämien euromääräis-ten rajojen ja yleisten periaatteiden mukaan.

2. Irtaimen omaisuuden ja arvopaperien hankinnasta ja luovutuksesta valtuuston talousarvion vahvistamisen yh-teydessä tai erikseen päättämien euromääräisten rajojen ja yleisten periaatteiden mukaan.

3. Selityksen antamisesta kaupunginvaltuuston päätökses-tä tehtyyn valitukseen kaupunginhallituksen voidessa yh-tyä valtuuston päätökseen.

4. Päättää tietohallintostrategian hyväksymisestä.

5. Henkilöstösuunnitelman hyväksymisestä sekä virka ja työehtosopimusten harkinnanvaraisten määräysten ylei-sestä täytäntöönpanosta ja paikallisten virka ja työehtoso-pimusten hyväksymisestä.

6. Maankäyttö ja rakennuslain tarkoittamista maankäyttö- sopimuksista.

7. Maankäyttö ja rakennuslain tarkoittamista rakentamis- kehotuksista.

8. Kaupungin edustajien nimeämisestä niiden yhteisöjen kokouksiin, joissa kaupungilla on puhevalta, sekä tarvitta-vien toimintaohjeiden antamisesta.

9. Palvelusopimusten yleisestä rakenteesta.

10. Elinkeinojaoston tehtävistä ja ratkaisuvallasta.

11. Eri toimielinten välisten tehtävien ja toimivallanjaon yksityiskohdista tehtävien kuuluessa useammalle toimie-limelle taikka tehtävien ja toimivallanjaon ollessa epäselvä.

12. Vahingonkorvauksen myöntämisestä ja henkilöstön vahingonkorvausvastuusta ja muiden toimielinten sekä vi-ranhaltijoiden valtuuksista myöntää vahingonkorvauksia.

13. Kaupungin puhevallan käytön edelleen siirtämisestä.

14. Päätösvallan siirtämiseen ja siirretyn päätösvallan käyt-tämiseen liittyvistä ohjeista ja määräyksistä.

15. Kaupunginhallitus päättää MRL:n 171 §:n tarkoittamis-ta kaavamääräyksistä poikkeamisista siltä osin kuin ratkai-suvalta ei kuulu ympäristölautakunnalle.

Kaupunginhallituksen rooli on erittäin merkittävä

Rovaniemen kaupunginhallituksen puheenjohtaja Sakari Trög (edessä kesk.) joukkoineen päät-tää Rovaniemellä erittäin keskeisistä ja tärkeistä asioista.


Vikajärven seudun kylätpuhaltavat yhteen hiileen

Kuntien ylimmät päättäjät valitaan kunnal-lisvaaleissa sunnuntaina 28.10.2012. Ennakkoon äänestetään kotimaassa 17.–23.10.

Vaaleissa valittava valtuusto päättää ylimpä-nä toimielimenä kunnan toiminnasta ja taloudes-ta. Suomen kuntien valtuustojen käsissä on noin

2/3 julkisista palveluista ja noin 450 000 kunnan työntekijöiden työpaikat.

Edellisissä kuntavaaleissa vuonna 2008 valit-tiin maassamme 10 412 kunnanvaltuutettua, joi-den keski-ikä oli 49 vuotta. Vuoden 2008 kunta-vaaleissa äänesti 61 prosenttia äänioikeutetuista.

KUNTAVAALIT EDESSÄ SYKSYLLÄ

Rovaniemelle on tulossa todella kuuma ko-kouskesä. Kesäkuun alussa parin viikon aikana Rovaniemellä Lappi Areenalla pidetään niin Eläkeliiton XVII liittokokous, Suomen keskus-tan puoluekokous kuin kansallisen kokoomuk-senkin puoluekokous. Kaikkiaan Rovaniemellä

kokoustaa kesäkuun alussa puolentoista viikon aikana noin 8000 henkeä, mikä on oiva osoitus Rovaniemen nykyisestä vetovoimasta erilaisten kokousten ja konferenssien pitopaikaksi.

KUUMA KOKOUSKESÄ TULOSSA

Kaupunginhallituksen asema ja rooli kaupunki-organisaatiossa on erittäin merkittävä. Asiat mistä kaupunginhallitus päättää, ovat keskeisiä ja tärkeitä. Kaupunginhallitus on myös kaupunginjohtajan esimies.

- Siksi päätöksiä olisikin hyvä tehdä hyvässä yh-teisymmärryksessä eri po-liittisten ryhmien kesken, Rovaniemen kaupungin-hallituksen puheenjohtaja Sakari Trög sanoo.

Trögin mielestä kaupun-kilaisten mielipiteitä pi-tää päätöksien yhteydessä kuunnella herkällä korvalla.

- Kuuntelemisen taito ja empatia täytyy olla poliitti-sessakin elämässä mukana ja pitää tehdä vain sellaisia päätöksiä, että pystyy pää-töksen jälkeen nukkumaan yönsä hyvin.

Vaikka jokaisella poliiti-kolla on omat näkemykset asioista, toisia ja heidän nä-kemyksiään tarkkaan kuun-telemalla voi myös omia nä-kemyksiä avartaa. Jokaisen päättäjän tulee miehen mu-kaan tulla kuulluksi.

- Sitten päätöksiä tehtä-essä mennään toki demo-kratian pelisääntöjen mu-kaan ja enemmistön kanta tulee silloin päätökseksi, Trög sanoo. Luottamus toisiin tärkeää

Päätöksenteossa täytyy olla luottamus toisiin päät-täjiin, niin myös kaupun-ginhallitustyöskentelyssä.

- Luottamuksen jos ker-ran menettää, ei sitä tahdo enää takaisin saada, Sakari Trög pohtii.

Trög toi reilut kolme vuotta sitten tullessaan kaupunginhallituksen pu-heenjohtajaksi kaupun-ginhallituksen toimintaan uuden elementin, kaupun-ginhallituksen iltakoulun. Iltakoulussa pohditaan niitä asioita, jotka ovat vireillä tai pian tulossa virelle.

- Tieto asioista jalkau-tuu laajemmalle kuin kau-punginhallituksessa, sil-lä mukana ovat myös ne valtuustoryhmät, joilla ei ole edustusta kaupungin-hallituksessa. Kaupun-ginhallituksen jäsenten lisäksi mukana ovat val-tuustoryhmien puheenjoh-tajat ja keskeiset virkamie-het. Iltakoulun tarkoitus on tiedonsaannin lisäämisen lisäksi antaa pohjaa virka-miehille asioiden valmiste-luun, kaupunginhallituksen puheenjohtaja Sakari Trög kertoo.

Trögin mukaan iltakoulu on otettu Rovaniemen val-tuustoryhmissä hyvin vas-taan, vaikka toki siinäkin on edelleen kehittämistä.

- Pääasia kuitenkin on, ettei siellä tehdä päätöksiä,

vaan evästetään virkamie-hiä siitä, mihin suuntaan asioita lähdetään kaupun-gissa viemään.

Asiantunteva kaupungin-hallitus

Puheenjohtajan mukaan nykyinen kaupunginhalli-tus on toiminut erittäin hy-vin. Kokouksissa on käyty hyvää keskustelua ja toi-minta on ollut vuorovai-kutteista, vaikka kaupun-ginhallituksen koko on iso. Varsinaisia jäseniä kaupun-ginhallituksessa on 15, sen lisäksi kokouksiin osallistuu valtuuston puheenjohtajat ja kaikki kaupunginjohtajat asioiden esittelijöinä.

- Rovaniemellä on asian-tuntevat ja hyvät halli-tuksen jäsenet. Olemme mielestäni tehneet osaavia ja hyvin perusteltuja pää-töksiä, vaikka eiväthän ne toki aina kaikkia tyydy-tä, puheenjohtaja kehuu kaupunginhallitustaan.

Sakari Trög pitää teh-täväänsä kaupungin po-liittisena päättäjänä palve-lutehtävänä, jossa kukin vuorollaan on.

- On ollut mukava tava-ta erilaisia ihmisiä, myös niitä jotka suhteutuvat asi-oihin kriittisesti. Olen yrit-tänyt päästä jyvälle heidän näkemyksistään ja sitten pohtia, voisiko asiat joten-kin yhteen sovittaa, Sakari Trög mietiskelee tehtävään-sä kaupunginhallituksen puheenjohtajana.

Rovaniemellä on asiantuntevat ja hyvät hallituk-sen jäsenet.

05

06 MEIDÄN ROVANIEMI

Rovaniemen kaupungin Työterveysliikelaitoksen joh-taja Anne Kunnari on valittu vuoden 2012 fysioterapeutik-si Suomessa. Valinnan teki-vät Suomen Fysioterapeutit ry ja Tempur Suomi Oy. Ky-seessä oli viides kerta kun Suomessa valittiin vuoden fysioterapeutti.

Valinnan tekijöiden mu-kaan Kunnarin valinnan perusteluita olivat esimer-killinen toiminta fysioterapi-atyön ja -alan hyväksi, hyvät yhteistyö- ja vuorovaikutus-taidot sekä ammattitaidon jatkuva kehittäminen.

- Kyllähän tämä valinta on yksi minun työuran tär-keistä hetkistä ja ammatilli-sesti se tuntui todella muka-valta ja tärkeältä. Voin sanoa tuntevani valinnasta ammat-tiylpeyttä, vuoden fysiote-rapeutti 2012 Anne Kunnari kertoo.

Kunnari palkittiin huhti-kuussa Tampere-talolla Suo-men Fysioterapeuttiliiton kongressin yhteydessä, jossa palkinnon hänelle luovutti sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko.

- Erityisesti arvostan va-linnassani sitä, että tämä va-linta lähti oman työpaikan henkilökunnan esityksestä, onnellinen palkinnon saaja sanoo. Pitkä ura terveydenhuolto-alalla

Anne Kunnari on toimi-nut terveydenhoitoalalla jo yli 30 vuoden ajan, josta 24 vuotta fysioterapeuttina. Työterveyshuollossa hän on työskennellyt 10 vuoden ajan, josta kuusi viimeistä vuotta Rovaniemen kaupun-gin Työterveysliikelaitoksen johtajana.

- Valitettavasti en ole eh-

tinyt tehdä fysioterapeutin kliinistä työtä kymmeneen vuoteen, mutta olen kehit-tänyt työterveyshuollon toi-mintamalleja, joissa fysiote-rapeuttien rooli on tärkeä,

Anne Kunnari kertoo.Rovaniemi on Suomessa

yksi ensimmäisistä paikois-ta, missä on kehitetty moni-ammatillisia toimintamalleja työterveyshuoltoon joissa fy-sioterapeutin asiantuntijuu-della on tärkeä rooli.

- Tietyntyyppisissä ongel-

missa, esimerkiksi jalkavai-voissa asiakas kohtaa ensin fysioterapeutin, joka tutkii asiakkaan ongelmaa. Jos hän pystyy hoitamaan asian kun-toon, ei asiakasta ole tarpeel-lista laittaa lääkärin vastaan-otolle. Tällä toimintamallilla kaikkien ammattitaito tulee oikeaan käyttöön, vuoden 2012 fysioterapeutti Anne Kunnari selvittää.

Nykyistä työtään Rova-niemen kaupungin Työter-veysliikelaitoksen johtajana Kunnari pitää haasteellisena ja vastuullisena.

- Johtamisen näkökulmas-ta lisähaasteita tuo se, että kaupungin kanssa tehtävän yhteistyön lisäksi meillä on yksityisiä yrittäjiä ja yrityk-siä asiakkaina 700, yhteensä käyttäjäasiakkaita on 8000. Mielenkiintoisen työstä tekee se, että jokainen työpäivä on erilainen.

Jos on mahdollista, älä anna periksi - maahanmuuttajan arkea Rovaniemellä

KUVA: PASI KOISTINEN

Rovaniemen kaupungin Työterveysliikelaitoksen johtaja Anne Kunnari (kesk.) palkittiin vuoden 2012 fysioterapeuttina. Palkinnon luovuttivat sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko (2. vas.) sekä Suomen fysioterapeuttien ja Tempur Suomi Oy:n edustajat.

Anne Kunnari vuoden fysioterapeutiksi

Ashkan Abdulla Mo-hammed haki Suomesta turvapaikkaa pari vuot-ta sitten. Kotimaassa Ira-kissa Ashkan oli ehtinyt olla töissä parturin apu-laisena 11-vuotiaasta asti aina 15-vuotiaaksi saakka. Rovaniemelle hän siirtyi Parikkalassa olevan pa-kolaisten vastaanottokes-kuksen kautta.

Ashkan on nyt 18-vuo-tias ja asuu Rovaniemel-lä. Hän harrastaisi ka-ratea, mutta juuri nyt ei aika oikein riitä kuin koulunkäynnille.

- Olin aluksi Opin Ai-ka-koulussa ja sieltä ko-keitten jälkeen pääsin siirtymään suorittamaan peruskoulua iltalukion yhteyteen. Päivisin käyn englanninkielistä liiketa-louden-linjaa ammattikor-keakoulussa, kertoo Ash-kan päivistään.

Suomen kieltä vauhdil-

la oppinut Ashkan pitää myös englannista, yhteis-kuntaopista ja matema-tiikasta. Kohta alkavat myös atk-opinnot. Toive on päästä ammattikorkea-koulun jälkeen hallinnon-alan töihin.

- Kesällä aion levätä ja lukea yhden business-kir-jan sekä treenata, miettii rap-musiikista pitävä Ash-kan tulevaa.

Ashkanin mielestä mo-nella suomalaisella on sel-lainen käsitys, että kaikki maahanmuuttajat ovat joutoväkeä. Mutta kaikki ovat kuitenkin erilaisia.

- Moni maahanmuut-taja haluaa kouluttautua, valmistua ammattiin ja hyödyttää suomalaista yhteiskuntaa, vakuuttaa Ashkan, jolla tuntuu moti-vaatio opiskeluun olevan kohdillaan.

Riitta Kemppainen-Koivisto

Moni maahanmuuttaja haluaa kouluttautua ja valmistua ammattiin, Ashkan vakuuttaa

Rovaniemelle Sinettään vuosien odotusten jälkeen ra-kennettu Ounasjoen monitoi-mihalli avattiin toukokuun alussa kansalaisjuhlalla. Juh-lien ohjelmassa oli musiikkia,

kulttuuria, liikuntalajien esitte-lyä sekä juhlapuhe, jonka piti kaupunginhallituksen jäsen Riku Tapio. Juhliin oli ilmainen linja-autokuljetus kaupungin keskustasta.

Ounasjoen monitoimihal-lin liikuntatila on 400 neliön kokoinen, koko rakennuksen koko on 700 neliötä. Hallin ra-kentaminen maksoi reilut 1,5 miljoonaa euroa.

OUNASJOEN MONITOIMIHALLI AVATTIIN

Kyllähän tämä valinta on yksi minun työuran tärkeistä hetkistä ja ammatillisesti se tuntui todella mukavalta ja tär-keältä.


KUVA: RIITTA KEMPPAINEN-KOIVISTO

KUVAT: VUOKKO ÖRN

06

ASUMINEN JA LIIKENNE


Kaupunkipuistohankkeen selvittely etenee

Kaupunki rakentaa lisää venelaituripaikkoja

Rovaniemelle suunnit-teilla oleva kansallinen kau-punkipuistohanke etenee. Hankkeessa on tällä hetkel-lä menossa selvitysvaihe, jossa alueen kaavatilanne katsotaan asemakaavojen, yleiskaavojen ja mahdolli-sesti myös maakuntakaavan osalta.

- Selvitysvaiheessa verra-taan aluerajausta ja katsotaan onko alueella kaavassa osoi-tettuja virkistysalueita, puis-toja tai suojelualueita, jotka täyttävät ympäristöministe-riön kaupunkipuistolle aset-tamat kriteerit, Rovaniemen kaupungin kaavoitusarkki-tehti Kaisu Kuusela kertoo.

Selvitysalue ei vielä ole kaupunkipuistoalueen raja-us, vaan lain mukaan vain kaavassa tutkitut virkistys-

alueet, puistot ja suojelukoh-teet voidaan sisällyttää kan-salliseen kaupunkipuistoon.

- Tilanne näyttää pääosin ihan hyvältä ja aluerajaus tarkentuu koko ajan selvi-tystyön edetessä, Kuusela toteaa.

Kaavoitusarkkitehti Kai-su Kuusela muistuttaa, et-tä kansallinen kaupunki-puisto ei ole eikä siitä tule luonnonsuojelualuetta.

- Puisto on toimiva osa kaupunkia. Se ei ole luon-nonsuojelualue, vaan puisto kaupunkilaisille. Se on elä-vä ja muuntuva alue, jossa esimerkiksi rakentamisessa pyritään laatuun. Kaupunki-puisto on aivan normaali toi-miva osa kaupunkia.

Alueen kaavoissa anne-taan ne reunaehdot, mitä alu-

eella voidaan tehdä.- Esimerkiksi Porin kau-

punkipuistoalueella on toi-miva konepaja, joka toimii suojelurakennuksessa. Sa-moin alueelle on rakennettu jäähalli, koska alueen kaava salli sen rakentamisen. Porin kaavoituspäällikön mielestä heidän kaupunkipuistonsa on tosi hyvä, se ei rajoita elä-mää vaan toimii tahtotilana, jolla määritellään mitä aluei-ta halutaan vaalia ja mitä ke-hittää toiminnallisesti, Kaisu Kuusela selvittää.

Mitenkään varmaa kau-punkipuiston saaminen Ro-vaniemelle ei selvityksistä huolimatta ole, sillä Suomes-sa on jo useita kaupunkipuis-toja, eikä sitä statusta kovin monelle kaupungille olla myöntämässä.

Rovaniemen kaupungin kaavoitusarkkitehti Kaisu Kuusela muistuttaa, että kaupunkipuisto ei ole luonnonsuojelualue vaan toimiva osa kaupunkia, puisto kaupunkilaisille.

Leirikeskuksessa pide-tään kyläyhdistyksen jär-jestämä kierrätys-/kirp-putoriviikko ja vanhojen valokuvien näyttely maa-nantai 11.6. – sunnuntai 17.6. Tapahtumaviikko huipentuu

huutokauppaan ja Zambian Vocal Collection -lauluyhty-een konserttiin sunnuntaina 17.6.

Perungan Poikien jär-jestämä perinteinen kesäta-pahtuma, jossa lentopalloa

ja yleisurheilua, saappaan-heittoa ja ym. kisailua, järjes-tetään lauantaina 21. – sun-nuntaina 22.7.

Maa- ja kotitalousseuran järjestämä ohjelmallinen ran-tatapahtuma oheistapahtu-

mineen on lauantaina 28.7. Luvassa soutukilpailua, ti-kanheittoa, yhteislaulua jne.

Lisäksi luvassa Perungan Erämiesten rannaltaonki-miskilpailut ja seurakunnan nuotioillat.

PERUNKAJÄRVELLÄ TAPAHTUU KESÄLLÄ 2012



Vuoden alusta alkaen vuoden mittaisena kokeilu-na käyttöön otettu nuorten ja opiskelijoiden erikoishin-tainen paikallisliikenteen kuukausilippu on saanut erinomaisen vastaanoton. Vuodenvaihteessahan 40 euron hintaisen lipun hinta laskettiin lisätuen avulla 26 euroon.

Alennettua opiskelijalip-pua on tammi-huhtikuun aikana myyty noin 60 % enemmän kuin lippuja myy-tiin viime vuonna samaan aikaan. Nuorten lippujen myynninlisäys on ollut 51 %.

- Kyllä vaikutusten suu-

ruus on yllättänyt meidät. Emme osanneet ajatella-kaan, että tällaisiin lukuihin lisäalennuksella päästäisiin, suunnitteluinsinööri Pentti Kiistala Rovaniemen kau-pungilta kertoo tyytyväisenä.

Kiistalan mukaan lipun hyvä menekki on senkin vuoksi hyvä, että paikallis-liikennettä ei voi satunnais-käyttäjien varaan rakentaa, vaan täytyy olla vakiojoukko säännöllisiä käyttäjiä.

- Kokeilua olisi tärkeä jat-kaa myös ensi vuonna, kun kerran paikallisliikennettä on alettu näin hyvin käyttää, Kiistala pohtii.

Rovaniemen kaupunki rakentaa parhaillaan kah-ta uutta suurta venelaituria parantamaan kaupunkilais-veneilijöiden venepaikkojen saatavuutta. Rovaniemel-lä on jo vuosia ollut pulaa vuokrattavista venepaikoista ja moni veneilijä onkin jäänyt keväällä vaille venepaikkaa

- Uudet laiturit rakenne-taan Ounaspaviljongille ja Salmijärvelle. Kaikkiaan saa-daan 44 uutta venepaikkaa veneilijöiden vuokrattavaksi. Rovaniemen tarjoama vene-paikkamäärä lisääntyy tällä kertaa siis noin 20 %, sillä täl-lä hetkellä kaupungin neljäl-lä laituripaikalla on yhteensä 202 venepaikkaa, kertoo Ka-ri Lukkarinen tekniset pal-velut -osastolta.

Uudet laiturit pyritään saamaan valmiiksi tulevan veneilykauden alkuun men-nessä. Lisäksi Salmijärven venelaiturille rakennetaan kameravalvontajärjestelmä.

- Laitureiden valmistut-tua kesäkuun alkupuolella

Paikallisliikenteen opiskelijalipulla erinomainen vastaanotto

KUVA: ARTO LIITI

kaupungin tekniset palvelut -yksikkö tiedottaa, milloin venepaikat ovat vuokratta-vissa. Vuokraus tapahtuu käymällä Osviitta -palvelu-

Rovaniemen kaupungin työntekijät Teijo Juopperi (vas.) ja Heikki Väihkönen rakentavat rova-niemeläisille veneilijöille uusia venelaitureita Ounaspaviljongille ja Salmijärvelle.

pisteessä, missä paikasta laa-ditaan kirjallinen vuokraso-pimus, Lukkarinen opastaa.

07

08 ASUMINEN JA LIIKENNE


Vanhan torin puistosuunnitelman lähtökohtana on selkeyttää puiston rakennetta ja toimintoja.

Uutta ilmettä kaupungin puistoihin

Oikaraisen koulun piha-alueella järjestetään perin-teinen Marjetantori -kylä-juhla lauantaina 21.7.2012. Tori on avoinna klo 10 - 15.

Juhlaohjelmassa juhla-puhe, tarjolla perinteiset kuivalihakeitto ja lättykah-vit, myyntipöydillä paikal-lisia tuotteita ja käsitöitä,

näytelmä ”Home Elämys”, taidenäyttely, musiikkia, tanssiesityksiä, urheilukil-pailuja lapsille, ratsastusta ja Marjetantorin historiikki.

Tapahtuman järjestävät: Oikaraisen kyläyhdistys, Oikaraisen Haka, Oikarai-sen Martat

Rovaniemen keskustan Lainaanrannan alueella si-jaitsevalle Vanhan torin puis-toalueelle on laadittu yleis-suunnitelma. Sen laati VSU, Arkkitehtuuri- ja vihersuun-nittelu Oy Oulusta. Suunnit-telutyön yhteydessä kerättiin käyttäjien ja torin toimijoi-den tarpeita, kuten alueen asukasyhdistyksien, kios-kiyrittäjän sekä suurimpien tapahtumajärjestäjien.

- Suunnittelutyölle asetet-tiin tavoitteiksi kehittää puis-toa ympärivuotiseksi toimin-taympäristöksi, joka palvelisi nykyistä paremmin perheitä, matkailijoita ja eri tapahtu-mien järjestämisiä, Rovanie-men kaupunginpuutarhuri Mirja Vääräniemi kertoo.

Vanhalla torilla on Rova-niemellä pitkä historia tär-keänä kauppapaikkana ja sittemmin kaupungin kes-kustan ja Lainaanrannan puistona. Vanha tori on toi-minut pääasiallisesti lapsi-perheiden käyttämänä leik-kipuistona, mutta nyt puisto on aktivoitumassa myös se-nioreiden, matkailijoiden ja tapahtumien käyttöön.

- Laadittu yleissuunnitel-ma korostaa puiston tärkei-tä teemoja, jotka ovat aurin-koisuus, avoimuus, imago, viihtyisyys, näkymät, tur-vallisuus ja historiallisuus. Suunnitelman lähtökohtana on selkeyttää puiston raken-netta ja toimintoja. Puistoa

aktivoidaan houkuttelemalla läpikulkuun ja pysähtymi-seen, Vääräniemi luettelee.

Pääakseliksi muodostuu kaksiosainen puistokäytävä Korkalonkadun ja Toripuisti-kon kulmasta kohti Lainaan-rannan jokinäkymää.

- Tämä pääyhteys liittää puiston osaksi jokirannan viher- ja virkistysalueita ja samalla luo uuden viihtyi-sän kulkureitin keskustasta joen rantaan. Samalla puisto-käytävä jakaa puiston luonte-vasti monikäyttöiseen toriin ja selkeästi rajattuun leikki-alueeseen, Mirja Vääräniemi selvittää.

Suunnitelmassa on esi-tetty puistossa oleva kioski kunnostettavaksi tai uusit-tavaksi puiston tyyliin sopi-vaksi ja sen yhteyteen on esi-tetty rakennettavaksi yleinen puiston wc-tila.

-Talvitoiminta-alueiksi on esitetty torialueen hiek-

kakentän jäädyttämistä luis-telualueeksi, pulkkamäkeä, viheralueita kiertävää hiih-tolatua sekä lumenveistoalu-eita. Pulkkamäkenä toimisi puistopintaan muotoiltava nurmikukkula, kaupungin-puutarhuri Mirja Vääräniemi selvittää.

Keskuskoulunpuistosta elämyksellinen oppimis-ympäristö

Rovaniemen kaupun-ki ja Lappset Group Oy järjestivät ideakilpailun maisemasuunnittelun kor-keakoulu- ja ammattikor-keakouluopiskelijoille. Tällä haettiin uusia näkemyksiä K e s k u s k o u l u n p u i s t o n tilankäyttöön.

- Opiskelijoiden ideakil-pailun voittaneen työn oli suunnitellut Sofia Tigerstedt Aalto-yliopiston teknillisestä korkeakoulusta. Hänen laati-ma suunnitelma hyväksyttiin yleissuunnitelmaksi teknisen lautakunnan kokouksessa huhtikuussa. Puiston raken-nussuunnitelma laaditaan hyväksytyn yleissuunnitel-man pohjalta, Mirja Väärä-niemi sanoo.

Suunnittelualueena Kes-kuskoulunpuisto lähialuei-neen muodostaa merkittävän toimintaympäristön kolman-nessa kaupunginosassa. Alu-eella sijaitsee nyt noin 1500 asukkaan asuinalue, invali-dien ja vanhusten palvelu-

asuintalot, uusi kaavoitettu Lapinaukean asuinalue sekä uimahalli ja harjoittelukoulu. Keskuskoulunpuiston kaut-ta kulkee runsaasti käytet-ty kevyenliikenteen reitistö. Puiston keskeisellä paikalla sijaitsee Aseveliketju-muis-tomerkki, joka tuli säilyttää nykyisellä paikalla.

- Suunnittelutyön ta-voitteena oli saada toimiva, elämyksellinen toiminta- ja oppimisympäristö, joka tar-joaa puitteet alueen eri ikä- ja toimintaryhmille ja esteet-tömälle liikkumiselle koko vuoden ajan. Suunnitelman päälähtökohtana oli tuoda kaikenikäiset ja -kuntoiset ih-miset Keskuskoulunpuiston alueelle ja houkutella heidät viipymään puistossa, Väärä-niemi selvittää.

Puistoon on sijoitettu leik-kipaikka ja lähiliikunta-alue, johon on suunniteltu erilaisia mm. notkeutta ja lihaskun-toa kohottavia yksinkertai-sia laitteita. Ne soveltuvat kaikenikäisille ja -kuntoisille ihmisille.

- Muistomerkin ympärille on suunniteltu kehän muo-toinen reitti jokapäiväiseen kuntoiluun. Kevyenliiken-teen reitti Korkalovaarasta keskustaan on ohjattu Lapin-aukean uuden asuinalueen kautta, kaupunginpuutarhu-ri Mirja Vääräniemi kertoo.

MARJETANTORI -PERINNETTÄ JO 30 VUOTTA

Laadittu yleis-suunnitelma korostaa puiston tärkeitä teemo-ja, jotka ovat aurinkoisuus, avoimuus, imago, viihtyisyys, näky-mät, turvallisuus ja historiallisuus.

Napapiirin Residuum järjestää taas kuluvan kesän ja syksyn aikana kotitalouk-sille ja mökkiläisille kolmea erilaista jätteiden keräyskier-rosta. Vaarallisten jätteiden keräys sekä jäteöljyjen ke-räys ovat veloituksettomia, sillä nämä keräykset tuote-taan vuosittain kerättävillä ekomaksuilla. Kiertävään jätteenkeräykseen osan vas-taanotettavista jätteistä saa tuoda veloituksetta, osasta peritään vastaanottomaksu. Aikataulut löytyvät postin mukana jaetusta Napapiirin Residuumin KomPosti -asia-kaslehdestä, nettisivuilta: www.residuum.fi tai kysy-mällä jäteneuvonnasta arki-sin klo 9-15 puh. 0800 120 230 sekä [email protected]. Jäteöljyn keräys 29. - 31.5.2012

Keräyksessä otetaan vas-taan ainoastaan mustia ja kirkkaita jäteöljyjä. Jäteöl-jyyn ei saa olla sekoittuneena vettä, polttoöljyä, jarru- tai jäähdytinnesteitä, liuottimia, bensiiniä tai mitään muita vieraita aineita. Keräysasti-oita, kuten kanisterit ja tyn-nyrit, ei vastaanoteta, sillä jäteöljy imetään suoraan ke-räysautoon. Astiat on huo-lehdittava itse pois vastaan-ottopaikalta. Yli 400 kg:n öljyerille voi itse tilata suoran noudon Ekokem Oy:lta, puh. 010 7551 571.

Vaarallisten jätteiden keräys 6. - 13.6.2012

Keräyksessä otetaan vas-taan kohtuullinen määrä kaikkia yleisimpiä kodin

vaarallisia jätteitä, kuten akut, elohopealämpömitta-rit, paristot ja elohopeapitoi-set jätteet, jäteöljyt (pienet erät), jäähdytys- ja jarrunes-teet, rasvat ja suodattimet. Myös erilaisia pesuaineita, happoja, kasvien torjunta- ja lannoite- ja suojeluaineita sekä niiden pakkauksia vas-taanotetaan. Maalit ja niiden pakkaukset sekä maalausvä-lineet, liimat, ohenteet, liu-ottimet, lakat, kitit ja hartsit saa myös tuoda keräykseen. Loisteputki- ja energian-säästölamput voi niin ikään tuoda keräykseen. Jätteet on pakattava asianmukaisesti ja ilmoitettava pakkausten sisältö. Paras pakkaus on al-kuperäinen myyntipakkaus, jossa on asianmukaiset tiedot valmiina.

Kiertävä jätteenkeräys 28.8. - 13.9.2012

Vastaanottomaksu on ai-na maksullisista jätteistä 10 €/m3 ja 5 €/0,5 m3. Kerä-yksessä vastaanotetaan noin peräkärrykuormallisia ra-kennus- ja sekajätettä esim. huonekalut, vaatteet ja kiin-tokalusteet. Romumetallit ja kodin tavanomaiset sähkö-laitteet voi keräykseen tuo-da veloituksetta. Keräykseen saa palauttaa myös käytetyt loisteputki- ja energiansääs-tölamput. Erottele metal-li, sekajäte ja rakennusjäte. Luovuta pienet metalliesi-neet esim. tyhjissä metalli-purkeissa. Pura huonekalut osiin mahdollisuuksien mu-kaan. Älä tuo biojätettä tai elintarvikepakkauksia.

Jätteiden keräyskierrokset käynnistyvät

Katuja rakennetaan

ja päällystetäänKesäaikana tehdään Ro-

vaniemellä mittavia katujen rakennus- ja päällystystöitä. Kaikkiaan katuja päällyste-tään noin 14 kilometriä. Tar-kemmat tiedot asiasta löy-

dät kaupungin nettisivuilta www.rovaniemi.fi > Raken-taminen > Yhdyskuntara-kentaminen, työohjelmat > Rakentamisohjelma 2012 ja Päällystysohjelma 2012.

08

09ASUMINEN JA LIIKENNE


Pysäköinninvalvontaan uudistuksia

Lauantaina 9.6 klo 10 – 16 Vikakönkäällä. Nuo-rille (alle 18 v.) maksuton kalastusoikeus.

Tilaisuudessa soittoesi-

tyksiä, nuorten tanssiesitys, karaoke-, tikanheitto- ja la-serammuntakilpailu sekä Eero Alanampa laulaa. Ol-lin Erä esittelee uusia kalas-

tusvälineitä, Napapiirin Re-siduumilla lapsille jätteiden lajittelukisa, kaikille palkin-to. Tarjolla makkaraa, kah-via, teetä, nisuja ja mehua.

Mahdollisuus tutustua Jaana ja Matti Pöykön auto-matisoituun navettaan sekä koskenlaskuun Safarctican kumiveneillä klo 12 – 14.

Järjestäjinä Suomen va-paa-ajankalastajat, Metsä-hallitus, Rovaniemen kult-tuuritoimi ja Vikajärven seudun kylät ry:n hallitus.

VIKAJÄRVEN SEUDUN KYLÄTAPAHTUMA

Pysäköinninvalvontaa koskeva lainsäädäntö on uudistettu tämän vuoden alussa. Uusi laki koskee py-säköinninvalvontaa, jota suo-rittavat kunnalliset pysäköin-ninvalvontaviranomaiset ja poliisi. Lain soveltamisalaan kuuluvat pysäyttämistä, py-säköintiä ja pysäköintikiekon käyttöä sekä joutokäyntiä koskevat rikkomukset.

- Lain mukaan pysäköin-tivirheestä voidaan määrätä 20 - 80 euron pysäköintivir-hemaksu, maksun suuruus vahvistetaan paikkakun-takohtaisesti. Meillä Rova-niemellä pysäköintivirhe-maksuksi on vahvistettu 40 euroa. Pysäköintivirhemak-su on jatkossa maksettava entisen kahden viikon sijaan 30 päivän kuluessa ja mikäli maksu viivästyy, korotus on ainoastaan 12 euroa entisen

20 euron sijaan, Rovaniemen kaupungin pysäköinninval-vonnan esimies Arto Pudas kertoo.

Lisäksi lakiin on uutena asiana otettu auton liikku-mista estävä rengaslukko. Lukko voidaan kiinnittää ajo-neuvoon jos pysäköintivirhe on jatkunut kaksi vuorokaut-ta tai jos samalla ajoneuvolla on tehty viisi pysäköintivir-hettä, joista määrätyt lainvoi-maiset pysäköintivirhemak-sut on maksamatta.

- Pysäköintivirhemaksua tai rengaslukkoa koskevaan päätökseen voidaan vaatia oikaisua pysäköinninvalvo-jalta. Oikaisuvaatimus on tehtävä 30 päivän kuluessa siitä, kun päätös on kiinni-tetty ajoneuvoon tai annettu muutoin tiedoksi. Pysäköin-ninvalvojan päätöksestä saa hakea muutosta hallinto-oi-

keudelta 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista, Pudas selvittää uuden lain kiemuroita.

Pysäköintivirhemaksulappu uudistuu

Rovaniemen kaupun-gin pysäköinninvalvonta uudistaa pysäköintivirhe-maksun kirjoitusta. Tähän saakka pysäköinninvalvo-jat ovat kirjoittaneet pysä-köintivirhemaksun käsin, toinen osa maksulapusta on jätetty auton tuulilasiin asiakkaan maksettavaksi ja toinen on otettu talteen pysäköinninvalvontaan.

- Otamme Rovaniemel-lä käyttöön käsitietokoneet, johon väärin pysäköidyn auton tiedot tallennetaan ja otetaan laitteen kameral-la kuva. Valokuva tallentuu automaattisesti kyseessä ole-

vaan tapaukseen ja varmis-taa näin tiedot siirtymisen oikeana eteenpäin. Lopuksi pysäköinninvalvoja tulostaa muovisen pysäköintivirhe-maksun, joka laitetaan auton tuulilasiin, pysäköinninval-vonnan esimies Arto Pudas selvittää.

Käsitietokoneella tulostet-tu pysäköintivirhemaksulap-pu on säänkestävää muovia.

- Enää ei auton tuulila-sista löydy kuin tä-mä yksi lappu, jo-ka toimii samalla myös maksulo-makkeena, P u d a s toteaa.

Rovaniemelle tulee pysäköinnin-valvojien käyt-töön alkuun kaksi käsitietokonetta.

- Jos laite ha-vaitaan hyväksi, hankimme niitä li-sää, Rovaniemen kaupungin pysä-köinninvalvonnan esimies Arto Pudas lupaa.

Rovaniemen kaupungin pysäköinnin-valvojat ovat jatkossa varustettuja tällai-silla laukuilla ja käsitietokoneilla.

Pyöräteiden turvallisuus huolettaa

Rovaniemen kaupungin teknisellä palveluosastolla ollaan hyvin huolestuneita autoilijoiden käyttäytymises-tä asuinalueilla ja pyöräteil-lä. Kaupungininsinööri Olli Peuraniemi kertoo, että hän

ja muut virkamiehet saavat eri puolilta kaupunkia asuk-kailta paljon soittoja siitä, että autoilla ajetaan pyörä-teillä tai ajetaan liian kovaa asuntokaduilla.

- Etenkin uusilla asuin-

alueilla pyöräteillä ja asun-tokaduilla lapset ottavat pyörillään ensiaskeleita ja muutenkin leikkivät. Näillä teillä ihmisten tulisi kiinnit-tää aivan erityistä huomiota liikenneturvallisuuteen las-ten vuoksi, Olli Peuraniemi opastaa.

Alueiden asukkaita huo-lettaa joidenkin autoilijoiden piittaamattomuus muista tielläliikkujista ja niinpä he ottavat yhteyttä kaupungin tekniselle palveluosastolle avunpyyntö mielessä.

- Meille virkamiehille tu-lee paljon soittoja ja toiveita avusta tässä asiassa. Vali-tettavasti kaupunki on aika voimaton asiassa, sillä oike-astaan voimme ohjata autoi-lijoita vain liikennemerkeillä. Aikoinaan käytettyjä ”beto-niporsaitakaan” ei voi enää käyttää eivätkä poliisitkaan ehdi joka paikkaan valvo-

maan, Peuraniemi tuskailee.Estääkseen ikävät onnet-

tomuudet, ihmisten tulisi ottaa liikenteessä kanssaih-miset huomioon ja noudat-taa liikennesääntöjä. Se on se paras keino välttää on-nettomuudet ja läheltä piti -tilanteet.

- Ihmiset oikovat autoil-laan pyöräteitä pitkin aivan laiskuuttaan, kun eivät viit-si hieman pitempää matkaa ajaa, kaupungininsinööri Peuraniemi harmittelee.

Rovaniemen kau -punki onkin siirtymässä asuntokaduilla 30 km/h nopeusrajoituksiin.

- Kyllä ihmisten turval-lisuus on kuitenkin se kaik-kein tärkein asia, Olli Peura-niemi sanoo.

Muutamiin paikkoihin on Rovaniemellä asennettu puo-meja rajoittamaan autoliiken-nettä, samoin hidastetöyssyjä käytetään koulujen ja päivä-kotien läheisyydessä ajono-peuksien hillitsemiseksi.

- Tänä vuonna hidasteita rakennetaan Viirinkankaan ala-asteen läheisyyteen, Peu-raniemi kertoo.


Kuten liikennemerkki osoittaa, tämä tie on tarkoitettu vain kävelijöille ja polkupyöräilijöille.

Ihmiset oikovat autoillaan pyörä-teitä pitkin aivan laiskuuttaan.

Puutarhajätteen paikka kompostissa tai jäteasemalla

Puutarhajätteen vieminen läheiseen metsään saattaa tuntua luonnolliselta ja hel-polta tavalta saada puutar-hajäte pois silmistä. Jätteiden vienti kaupungin puistoihin ja metsiin on kuitenkin jäte-laissa kiellettyä roskaamista. Näiden jätekasojen siivoa-misen maksaa aina veron-maksaja.Myöskään toisten yksityisille maille ei saa viedä puutarhajätteitä. Ympäristön-suojeluviranomainen voi ke-hottaa roskaajaa siivoamaan esimerkiksi lähimetsään vie-dyt puutarhajätteet pois.

- Ympäristöön viedyt puutarhajätteet aiheuttavat viihtyisyyden vähentymistä ja epäsiisteyttä. Puutarhajäte maatuu myös hyvin hitaasti, Rovaniemen kaupungin ym-päristötarkastaja Carita Lal-lukka kertoo.

Puutarhajäte myös rehe-vöittää metsän kasvillisuus-pohjaa ja metsien luonnolli-nen tasapaino häiriintyy.

- Taajama-alueiden puu-tarhajätekaatopaikat aiheut-tavat ympäristö- ja terveysris-kin, sillä ne voivat houkutella alueelle haittaeläimiä, kuten

myyriä tai rottia, Lallukka selvittää.

Rovaniemen kaupun-gin jätehuoltomääräysten mukaan jätteiden avopoltto on kielletty. Puutarhajättei-den, kuten oksien ja risu-jen polttaminen on kuiten-kin sallittu muualla kuin taajama-alueella.

- Paras tapa olisi kompos-toida puutarhajätteet omal-la kiinteistöllä. Pensaiden ja puiden oksat voi hakettaa, opastaa Carita Lallukka.

Jos jätteiden käsittely ei onnistu omalla kiinteistöllä, tulee ne viedä jäteasemal-le. Rovaniemellä Napapiirin Residuum Oy:n Alakorkalon jäteasema ottaa kotitalouksi-en puutarhajätteen vastaan ilmaiseksi.

- Haravointijätteen voi pakata myös jätesäkkiin ja si-joittaa jäteastian ulkopuolelle. Tästä palvelusta jätteenkulje-tusyritys voi periä erillisen maksun. Jos puutarhajätettä syntyy paljon, jätteenkulje-tusyrityksiltä voi tilata lavan puutarhajätteen keräystä var-ten, ympäristötarkastaja Cari-ta Lallukka neuvoo.



10

ROVANIEMEN PAIKALLISLIIKENTEEN KESÄAIKATAULU 3.6. - 7.8.2012



11

ROVANIEMEN PAIKALLISLIIKENTEEN KESÄAIKATAULU 3.6. - 7.8.2012

OTA

AIKATAULU

TALTEEN!

KEHITTYVÄ ROVANIEMI


12

AUTTIKÖNKÄÄN MUINAISMARKKINAT AUTTIN KYLÄLLÄ Kahdeksatta kertaa jär-

jestettävät Auttikönkään Muinaismarkkinat avaavat porttinsa perjantaina 13.7. klo 11.00 ja kestävät aina 15.7. saakka. Markkinat avataan keskiaikaisen tavan

mukaan markkinakulku-eella ja markkinamessulla. Markkinamyyjät saapuvat Eurooppaa myöten, tarjolla upeita käsityönä valmistet-tuja tuotteita; villaa, pella-vaa, savea, luuta, nahkaa,

yrttejä, tuohitöitä, vihtoja, koruja, asuja paljon työ-näytöksiä ja markkinamei-ninkiä, ennustajia ja kaiken maailman kulkijoita. Näläs-sä ei tarvitse markkinaväen vaeltaa vaan ”vattan täyt-

teeksi” saat keskiaikaisia herkkuja, muinaisin resep-tein valmistettuina. Jos ha-luat myyjäksi markkinoille, soita puh. 040 565 1469 tai lähetä sähköpostia osoittee-seen [email protected].

Pekka Latvala - Tilaliikelaitoksen uusi isäntä

Rovaniemen kaupungin tilaliikelaitos sai muuta-ma kuukausi sitten uuden isännän, kun laitosta pit-kään johtanut Hannu Piri-nen jäi ansaituille vapaille. Vetovastuun otti hoidetta-vakseen 45-vuotias rovanie-meläislähtöinen Pekka Lat-vala, joka 24 vuoden Oulun vierailun jälkeen palasi näin takaisin kotiin.

- Mukavahan se oli ko-tiin Rovaniemelle palata. Olimme vaimon kanssa jo useamman vuoden ajan miettineet paluuta Rova-niemelle ja myös meidän seiskaluokkalainen tytärkin alkoi viestittää, että olisi ki-va asua lähellä molempia isovanhempia ja serkkuja,

Pekka Latvala sanoo.Pitkään Oulussa työs-

kennellyt Latvala toimi vii-meisen vuoden vs. teknise-nä johtajana Keminmaassa, mutta tehtävän alkaessa muuttamaan muotoa hän päätti ryhtyä hakeutumaan muualle.

- Hain muuallekin kuin tänne, mutta kyllä tämä Tilaliikelaitoksen johtajan paikka oli selkeä ykkös-vaihtoehto. Kun on raken-nuspuolen koulutuksen käynyt niin aina se vaan rakentaminen kiinnostaa, ”kotiin” palannut Latvala toteaa.

Mielenkiintoinen tehtävä Pekka Latvalan mielestä

Tilaliikelaitoksen johtajan tehtävä on hyvin mielen-kiintoinen ja haasteellinen. Haaste tulee miehen mu-kaan siitä, että Rovaniemi on kasvanut ennakoitua nopeammin.

- Siitä on seurannut tila-haasteita, joita me pyrimme ratkaisemaan. Tarpeita on paljon, mutta meidän on ollut pakko keskittyä ns. tu-lipalojen sammuttamiseen eli akuutteihin ongelmiin. Taloudellisen tilanteen huo-mioiden joudumme hake-maan myös uusia ratkaisuja ongelmiin, Tilaliikelaitok-sen tuore nokkamies pohtii.

Latvalan mukaan olisi tärkeää, että he Tilaliikelai-toksessa voisivat itse suun-

nitella tilojen korjaussuun-nitelmat, koska he myös omistavat kiinteistöt.

- Meidän on pakko ra-kentaa pidemmän tähtäi-men peruskorjaussuunni-telma kiinteistöillemme ja hakea uusien tilojen tarpee-seen uusia käytäntöjä. Yksi hyvä malli on ns. elinkaari-malli, missä jo suunnittelu-vaiheessa suunnitellaan ja lasketaan kiinteistön elin-kaaren aikana tehtävät pe-ruskorjaukset valmiiksi.

Korjausvelka kasvaaTällä hetkellä Tilaliike-

laitoksella on ns. korjaus-velkaa 5 – 10 M€, jota tu-lee tällä tahdilla koko ajan lisää. Seuraavien lähivuo-sien ajan tarve olisi perus-korjata kiinteistöjä noin 5 M€:lla, jotta nykyinen taso voitaisiin säilyttää. Lä-

hivuosien aikana tulisi kye-tä ratkaisemaan erityisesti peruspalveluihin liittyvät tilatarpeet ja tarvitaan myös uusia rahoitusratkaisuja.

- Jos voisimme käydä yhden kiinteistön vuosittain läpi ja tehdä kunnon perus-

korjauksen siihen, voisim-me ehkäistä esimerkiksi si-säilmaongelmat kunnolla. Nyt rahat eivät riitä kuin pieniin akuutteihin korjauk-siin, Pekka Latvala toteaa.

Yhtenä merkittävimmis-tä hankkeista koko Rova-niemen kaupungin histori-assa on lähdössä liikkeelle Lappia-talon peruskorjaus. Tosiasiallinen fakta on se, että Lappia-talo on jo lähes 40 vuotta vanha ja tulos-sa hiljalleen elinkaarensa päähän.

- Peruskorjaus on pakko tehdä ja pääpaino eli 2/3 suunnitellusta budjetista menee peruskorjauksen to-teuttamiseen. Se vie kaik-kiaan liki 11 M€ kaikkiaan 17,5 M€ budjetista, Latvala laskee.

Peruskorjauksen keskei-set asiat ovat rakennustek-niikassa, taloon asennetaan esimerkiksi ilmastointi. Lappia-talo peruskorjataan tiiviissä yhteistyössä käyt-täjien kanssa.

- Asetetut reunaehdot huomioiden tilat perus-korjataan täysin käyttäjien tarpeet huomioon ottaen. Tilaahan Lappia-talossa on paljon, kysymys on enem-mänkin siitä, miten tilat saa-daan järkevästi käyttöön. Teemme Tilaliikelaitoksessa kaikkemme, että Lappia-ta-lo voi jatkossakin olla yksi

koko Lapin merkittävim-mistä rakennuksista, Tila-liikelaitoksen johtaja lupaa.

Hyvä porukka töissäTilaliikelaitoksen tuo-

re johtaja kertoo saaneensa työssään käsittämättömän hyvän vastaanoton. Miehen mukaan rovaniemeläisten kanssa voi keskustella asi-oista suoraan

- Meillä on Tilaliikelai-toksella hyvä asiantuntija-joukko ja hyviä persoonia töissä, johon itse pyrin tuo-maan avoimuutta ja hyvää henkeä. Olemme yhdessä miettineet sellaisen tavoit-teen, että jokaisella olisi mukava tulla töihin, avoi-muutta Tilaliikelaitoksen asioihin tuomaan pyrkivä johtaja kertoo.

Vapaa-aikanaan Tila-liikelaitoksen johtaja Pek-ka Latvala harrastaa uin-tia, perheen kanssa oloa, mökkeilyä sekä matkai-lua niin kotimaassa kuin ulkomaillakin.

- Aamuisin pyrin kol-me kertaa viikossa uimaan 700 metristä kilometriin. Uskoisin että kesällä minut tullaan näkemään myös RoPS:n kotiotteluiden kat-somossa, aikoinaan Veik-kausliigatasolla avustavana erotuomarina useita vuosia toiminut Latvala kertoo.

Meillä on Ti-laliikelaitoksella hyvä asiantunti-jajoukko ja hyviä persoonia töissä.

Pekka Latvalan mielestä Tilaliikelaitoksen johtajan tehtävä on mielenkiintoinen ja haasteellinen.


Aluelautakunnat tuovat päätöksenteon lähelle kaupunkilaisiaPäätöksentekoa ollaan

tuomassa Rovaniemellä lä-hemmäs kaupunkilaisia. Rovaniemen kaupungin-valtuusto hyväksyi huh-tikuun kokouksessaan aluelautakuntatoiminnan laajentamisen koskemaan kaikkiaan kuutta Rovanie-men palvelukyläaluetta. Pilottialueena jo pitkään toimineen Yläkemijoen (Vanttauskosken palvelu-kyläalue) lisäksi aluelauta-kuntatoiminta laajenee nyt Kivitaipaleen, Meltauk-sen, Muurolan, Sinetän ja

Vikajärven palvelukylien alueelle. Aluelautakunta-toiminta käynnistetään em. alueilla kokeiluna vuoden 2013 alusta ja kokeilu kestää vuoteen 2016 saakka.

- Rovaniemi on kylien ja asukkaiden Rovaniemi, sik-si kaikkien kaupunkilaisten vaikutusmahdollisuuksia tulee edistää. Rovaniemestä tulee uusien aluelautakun-tien myötä kansalaisyhteis-kunnan mallioppilas, kehuu hallinto- ja johtosääntötyö-ryhmän puheenjohtaja Ri-ku Tapio tyytyväisenä.

Homma käyntiin jo tänä vuonna

Aluelautakuntatoimin-nan laajentaminen käyn-nistetään jo tänä vuonna laatimalla kokeilun hanke-suunnitelma ja kustannus-arvio. Kaupunginvaltuus-to valitsee vuonna 2013 aluelautakunnat kunkin alueen asukkaiden esityk-sestä. Lautakuntien jäsen-ten asuinpaikan tulee olla kyseisten kylien alueella. Kussakin aluelautakunnas-sa on yksi jäsen henkilö-kohtaisine varajäsenineen

jokaisesta alueen kylästä.Rovaniemen vuoden

2013 talousarviossa osoi-tetaan aluelautakunnille lautakuntien toiminta- ja kehittämisraha. Jo tänä vuonna käynnistetään maaseutuohjelman laa-timinen ja ensi vuonna laaditaan kullekin palve-lukyläalueelle maaseu-tuohjelmaan perustuva kehittämissuunnitelma.

- Kehittämissuunni-telman yhtenä osana val-mistellaan suunnitelma palvelujen järjestämises-

tä palvelukyläalueella ja vuonna 2014 alusta alue-lautakunnille tulee palve-lujen järjestämisvastuu, Riku Tapio listaa asian etenemistä.

Keskustan alueelle mietitään myös vastaavaa

Nyt käynnistettävän aluelautakuntatoiminnan alueella asuu reilu 12 pro-senttia Rovaniemen väes-töstä. Seuraava haaste ro-vaniemeläisillä päättäjillä on tuoda päätöksentekoa lähemmäs myös kaupun-

gin suurkeskusta-alueella asuville 88 prosentille kau-pungin asukkaista. Sen suunnittelu onkin vuorossa seuraavaksi.

- Tämä aluelautakun-tamalli on vasta ensim-mäinen osa kokonaisuut-ta. Seuraavaksi ryhdytään miettimään, minkälainen osallistumismalli luodaan keskikaupungin ja sen lä-hialueiden asukkaille, hallintosääntötyöryhmän puheenjohtaja Riku Tapio visioi



Rovaniemen kauppato-rin torikahviossa järjeste-tään kesän aikana yhteis-laulutilaisuuksia, johon kaikki, vauvasta vaariin, ovat lämpimästi tervetullei-ta. Paikalla on Kalevi Viita-

la, joka laulattaa ja juontaa tilaisuuden, taustalla elävää musiikkia.

Väliajalla on mahdol-lisuus ostaa torikahviosta mm. jäätelöä, kahvia/teetä ja maukkaita hillolettuja.

Luvassa on mukavia hetkiä yhteislaulun mer-keissä. Tarkemmat ajankoh-dat ilmoitetaan myöhem-min. Tilaisuuden järjestää Rovaniemen kulttuuripal-velukeskus yhdessä Kalevi

Viitalan kanssa. Lisätietoja saa Rovanie-

men kulttuuripalvelukes-kuksesta, kulttuurituottaja Ulla Lempiäinen puh. 0400 518 235 tai Kalevi Viitala puh. 040 770 1773.

Alanammassa vietetään sunnuntaina 1.7. Pietarinpyhää alkaen kello 11 sanajumalanpalveluksella.

Tilaisuus jatkuu kahvittelun ja seurustelun merkeissä jumalanpalveluksen jälkeen.

Lämpimästi tervetuloa!

Rovaniemen kaupunki, Rovaniemen Yrittäjät ry. sekä Rovaniemen Kehitys Oy käynnistivät maalis-kuussa hankkeen nimeltä ”Hynttyyt yhteen”, jonka yleisenä tavoitteena on Ro-vaniemen yritysilmapiirin parantaminen ja Rovanie-men yritysystävällisyyden kasvu. Hankkeen ensim-mäinen tapahtuma järjes-tettiin Rovaniemellä touko-kuussa, jolloin Rovaniemen yritysilmapiiriä pyrki aina-kin piirun verran paranta-maan yksi Suomen johta-vista brändiasiantuntijoista, myös presidentti Martti Ah-tisaaren miniänä tunnettu Lisa Sounio.

Sounion mielestä niin politiikassa kuin yritysmaa-ilmassakin säännöllisin vä-liajoin tapahtuva uudistu-minen on tärkeää.

- Asioita pitää päivit-tää säännöllisin väliajoin. Markkinointi tarkoittaa nykyään sitä, miten heti ensimmäisestä lauseesta lähtien pysäytät kuulijan ja herätät hänen kiinnostuk-sen, Lisa Sounio opasti.

Uudistuminen säännöllisin väliajoin on tärkeää

KAUPPATORI LAULAA JA SOI – YHTEISLAULUTILAISUUDET KESÄLLÄ 2012 JUMALANPALVELUS ALANAMMASSAAUTTIKÖNKÄÄN MUINAISMARKKINAT AUTTIN KYLÄLLÄ

Pekka Latvala - Tilaliikelaitoksen uusi isäntä Tämän vuoksi Sounion

mielestä aina pitää keksiä joku oma juttu, jolla erottua muista.

- Esimerkiksi minä kek-sin kirjalleni nimen ”Brän-dikäs” ja ammattilaiset kiinnostuivat heti nimestä ja halusivat lukea kirjan, kertoo Sounio esimerkin omasta elämästään.

Yhteinen kieli hukassa

Lisa Sounion mukaan toisinaan esiin nousevat yrittäjien ja kaupungin vir-kamiesten väliset pienet eri-mielisyydet ja toistensa ym-märtämättömyys johtuvat selkeästi siitä, että heidän väliltään puuttuu yhteinen kieli.

- Olisikin hyvä, että vir-kamiehet ja yrittäjät järjes-täisivät aina silloin tällöin yhteisiä tilaisuuksia, joissa tavattaisiin ja opittaisiin tuntemaan toisia ja päästäi-

siin sitten yhdessä töihin, Sounio opastaa.

Suomen johtava brändi-asiantuntija suomii myös hieman yrityksiä, jotka eivät hänen mielestään ymmär-rä tarpeeksi hyvin sitä, että yrityksen tulee jollain tapaa erottua toisista yrityksistä.

- Yritykset eivät usein kiinnosta nuoria, koska ne näyttävät niin nukka-vieruilta. Suomalaiset eivät ymmärrä sitä, miten erottua muista yrityksistä. Markki-noinnissa tarvii paljon itse-luottamusta, nainen sanoo.

Erään tilaisuudessa mu-kana olleen yrittäjän ky-syessä asiaa, Sounio antaa myös muutaman vinkin Ro-vaniemen tulevalle uudelle kaupunginjohtajalle siitä, miten pärjätä tehtävässä ja saavuttaa kaupunkilaisten luottamus.

- Hänen tulee käyttää ai-kaa muiden innostamiseen sekä asua ja liikkua paikka-kunnalla. Hänen tulee myös olla viestintätaitoinen, viih-tyä ihmisten keskellä eikä olla liian itsekeskeinen, lis-taa Lisa Sounio.



Brändiasiantuntija Lisa Sounion mukaan niin politiikassa, kuin yritysmaailmassakin on uudistuttava säännöllisin väliajoin, muuten jää auttamatta toisten ” jalkoihin”.

Rovaniemellä olivat verkostot vuoropuhelussa

Asioita pitää päivittää säännöl-lisin väliajoin.

Rovaniemellä Ounas-vaaran majalla järjestettiin valtakunnallinen Verkostot vuoropuhelussa –konfe-renssi 18.-19.4.2012. Kysees-

sä oli ensimmäinen tilai-suus, jossa dialogisuuteen pohjautuvat menetelmäasi-antuntijat keskustelivat yh-dessä näin laajasti.

Tilaisuuden tuotti Rova-niemelle Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus, järjestämisestä vastasivat lisäksi Terveyden ja hyvin-

voinnin laitos, Merikratos, Rovaniemen kaupunki se-kä hankkeista TUKEVA ja PaKaste.

- Paikalla oli dialogisten verkostomenetelmien am-mattilaisia; läheisneuvon-pidon osaajia, työnohjaajia, lapset puheeksi -osaajia, huolen puheeksiottamisen osaajia, perheterapeutteja sekä verkostokonsultteja, kertoo tilaisuuden järjeste-lyistä vastannut Jukka Ha-kola Rovaniemeltä.

Tilaisuus sai osakseen paljon huomiota. Ammat-tilaisia oli saapunut ti-laisuuteen ensisijaisesta Rovaniemeltä ja muualta Pohjois-Suomesta, mutta osallistujia oli myös muil-ta paikkakunnilta ympä-ri Suomea. Käytännön ammattilaisia oli saapu-nut kaikkialta Suomesta - kauimmaiset Inarista ja

Helsingistä.- Menetelmän kehittäjät

ja arviointitutkijat Tervey-den ja hyvinvoinnin lai-tokselta olivat pohtimassa yhdessä menetelmäkoulu-tuksen käyneiden sekä asi-asta muuten kiinnostu-neiden kanssa tärkeimpiä menetelmien ydinkysy-myksiä. Tutkijoista mukana olivat Tom Arnkil, Tytti So-lantaus, Jaakko Seikkula, Tarja Heino, Sirpa Martti ja Mika Niemelä. Mene-telmien käyttäjiä ja käytän-nön kehittäjiä paikalla oli 130 henkilöä, Jukka Hakola luettelee.

Ensimmäisenä konfe-renssipäivänä pohdittiin yhdessä menetelmien käyt-töä ja soveltamista eri ti-lanteissa. Toisena päivänä mietittiin menetelmien vai-kuttavuutta tutkimuksen ja kokemuksen näkökulmista.

- Alustuspuheenvuoro-jen jälkeen osallistujat sai-vat tutustua pienryhmissä oman mielenkiintonsa pe-rusteella johdettuihin dia-logeihin. Alkuperäisenä ta-voitteena oli saada aikaan keskustelua menetelmien kehittäjien ja tutkijoiden se-kä käytännön osaajien kes-ken, Hakola selvittää.

Tavoitteet täyttyivät mo-ninkertaisesti. Tilaisuudes-ta poistuttiin jalostuneiden ideoiden kanssa lupauksel-la, että tapaaminen ei jää viimeiseksi yhteiseksi kes-kustelutilaisuudeksi. Näh-täväksi jää miten ja missä seuraavan kerran tavataan. Rovaniemellä, Ounasvaaran majalla ja lakituvilla järjestetyn konferenssin osallistujat tutustuivat

pienryhmissä mielenkiintonsa perusteella johdettuihin dialogeihin.

13



SINETÄSSÄ TAPAHTUU SONGAN EUROOPPAKERHON KESÄTAPAHTUMAT

Lauluilta keskiviikkona 4.7. klo 18 Uulan myllyn pihapiirissä.

Koko perheen onkitapahtuma lauantaina 18.8.2012 klo 12 - 15 Ounasjoen rannassa veneenlaskupaikalla. Tapahtu-man järjestää Sinetän kyläyhdistys yhdessä Kairan jahti- ja kalamiesten kanssa.

Songan Eurooppakerho järjestää Jutajaisten ulkolaiselle ryhmälle kyläpäivän Songassa. Ohjelmassa on mm. ”Kur-kistus suomalaiseen kotiin”, paikalliseen luontoon tutustu-minen, kylän tapoihin ja suomalaiseen kyläkulttuuriin tu-tustuminen ja perinneruokien valmistusta yhdessä.

Kansainvälinen ilta pe 29.6. klo 19 Oitolanrannassa.

Tarjolla vierailevan maan perinneruokaa ja musiikkia, ilta päättyy vieraiden kansantanssikonserttiin. Vierai-lun päätteeksi suomalainen saunailta ja uintia Sinkkosen rantasaunalla.

Yhteislauluilta to 19.7. klo 19. Lauluja Laineille - Mikko Alatalo laulaa ja laulattaa Songan Oitolanrannassa.

Rovaniemen kaupungin tekninen johtokunta haluaa Napapiirin Vesi liikelaitok-sen varautuvan jatkuvasti kasvaviin investointitar-peisiin. Napapiirin Veden investoinnit tulevat liikelai-toksen toimitusjohtaja Han-nu Niemelän mukaan ole-maan vuosina 2012 - 2013 5 miljoonaa euroa vuodessa ja vuosina 2014 - 2016 5,9 miljoonaa euroa vuodes-sa. Tulevilla investoinneil-

la pyritään pitämään vesi-huoltolaitoksen verkosto toimintakuntoisena sekä korvaamaan pienempiä jä-tevedenpuhdistamoita siir-tolinjoilla, joilla jätevedet saadaan siirrettyä Alakor-kalon pääpuhdistamolle nykyvaatimusten mukai-seen käsittelyyn.

- Vesi- ja viemäriverkos-ton ylläpitäminen vaatii resursseja, rahaa ja tekijöi-tä. Mahdollistaakseen em.

investoinnit ja investointien vaatimat resurssit, johto-

kunta linjasi asiakasmaksut vuosille 2013 – 2016 siten, että vesi- ja jätevesimaksu-ja tarkistetaan keskimäärin

6 % vuodessa ja perusmak-suja keskimäärin 10 % vuo-dessa. Hinnantarkistuk-set tehdään vuosittain tai joka toinen vuosi toteutu-neen tilanteen mukaan, Na-papiirin Veden toimitusjoh-taja Hannu Niemelä kertoo.

Johtokunta päätti myös esittää Rovaniemen kau-pungille, että Napapiirin Veden vuosittaista tuloutus-ta kaupungille alennetaan, jotta rahat riittävät tarvitta-

viin investointeihin.- Johtokunta esittää, et-

tä tuloutusta kaupungille alennettaisiin 10 % vuo-dessa vuosina 2013 – 2016. Tässä asiassa johtokunta ei ole päättävä elin, vaan siitä päättää kaupunginvaltuus-to, Niemelä toteaa.

Koska Napapi i r in Veden oman henkilös-tön kapasiteetti kuluu akuutteihin vuoto- ja kor-jaustöihin sekä muuta-miin saneerauskohteisiin, pyritään uudis- ja sanee-rauskohteissa käyttämään yhteistyökumppaneita.

- Olemme ostaneet verkoston rakentamis-/saneerauspalvelua kau-pungin tuotantoyksiköl-tä sekä yksityisiltä ura-koitsijoilta. Nykyisessä toimintatavassa ulkopuo-linen urakointi sitoo myös Napapiirin Veden henki-löstöä. Jatkossa pyrimme pitkäjänteiseen, molempia osapuolia hyödyttävään kumppanuuteen laajen-tamalla yhteistyötä sekä järjestelemällä töitä uudel-la tavalla. Tarkoituksena

on luoda yhteinen toimin-tatapa, jonka mukaan toi-mimalla urakoitsijat voi-vat suorittaa isompiakin kokonaisuuksia alusta lop-puun saakka. Näin saadaan verkoston saneerauskapa-siteettia lisää ja verkostoa saneerattua enemmän vuo-sittain, toimitusjohtaja Nie-melä selvittää.

Asemakaava-alueen ul-kopuolelle rakennettavan vesi- ja/tai viemäriver-koston osalta tehdään ai-na tapauskohtaisesti kan-nattavuuslaskelmat, jotka kattavat sekä investoin-nit että käytönaikaiset kustannukset.

- Laskelman osoittaessa nollaa tai positiivista tulos-ta, voimme ottaa kohteen ”rakentamislistalle”. Kan-nattamattomia investointeja meillä ei ole yksinkertaisesti varaa tehdä. Mikäli kannat-tamattomalle investoinnille löytyy ulkopuolinen rahoit-taja, niin Napapiirin Vesi voi ottaa kohteen ”rakenta-mislistalle”, Napapiirin Ve-den toimitusjohtaja Hannu Niemelä lupaa.

Napapiirin Vedellä riittää kiireitä rapistuvan vesi- ja viemäriverkoston korjaamisessa.

Napapiirin Vesi haluaa varautua kasvaviin investointitarpeisiin

Uusiutunut Osviitta on todellinen monipalvelukeskus

Vesi- ja viemä-riverkoston yllä-pitäminen vaatii resursseja, rahaa ja tekijöitä.

KUVA: REIJO KREUS

Rovaniemen kaupun-gintalolla Hallituskadul-la sijaitseva kaupungin palvelupiste Osviitta on uusiutunut. Remontissa Osviitan tiloja nykyaikais-tettiin ja asiakkaille tuli uu-distuksessa lisää tilaa.

- Osviitan ilme on nyt paljon raikkaampi ja va-loisampi ja tilaa on asiak-kaille enemmän. Kahdessa palvelupisteessä voi hoitaa asiansa istuen, kahdessa seisten, asiakaspalvelu-päällikkö Sirpa Salminen Rovaniemen kaupungilta kertoo.

Osviitan tehtävänä on yleinen palveluneuvonta ja opastus kaupungin pal-veluista. Osviitan kautta kaupunkilaiset saavat yh-teyden kaupungin organi-saatioon, saavat tietoa sekä

tavoittavat oikean palve-lun tai henkilön. Osviitasta voi myös noutaa erilaisia kaupungin hakemuksia, lomakkeita ja asiakirjoja.

- Meiltä saa mm. tietää vapaana olevat kaupungin tontit, tonttiluettelot, tont-tilistat, kaavaotteet sekä rasitustodistukset, Sirpa Salminen luettelee Osvii-tan palveluita.

Osviitasta voi myös ha-kea pysäköintilupia sekä varata kaupungin tiloja, alueita ja välineitä, kuten esimerkiksi hakea vene-paikkoja, varata eläkeläis-tiloja ja Häkinvaarassa sijaitsevaa Kammia. Asu-misen palveluista Osviitta hoitaa asumisoikeusasun-tojen numeroiden annon ja kaupungin omistamien asuntojen vuokrasopimuk-

sien valmistelun ja asunto-jen avainten luovutuksen.

- Osviitassa hoidetaan myös maksu- ja kassapal-veluja. Meillä voi maksaa kaupungin palveluista tulleet laskut, pysäköin-tiluvat, ruokaliput, vene-paikat, kartat sekä myös teatteri-, konsertti- ja bus-siliput, Salminen opastaa.

Osviitassa sijaitsee kau-pungin julkinen ilmoitus-taulu, josta löytyvät mm. eri toimielinten esityslistat ja pöytäkirjat, yleiskaava-kartat, katupiirustukset, päätökset ja kuulutukset. Osviitan tiloissa sijaitsee myös asiakaspääte ja hen-kilökunta ohjaa mielellään asiakkaita sähköisten pal-velujen käytössä.

- Meidän kautta hoituu myös lääkereseptien uusi-

minen. Asiakas voi jättää uusittavat re-septinsä Osviittaan, josta ne toimitetaan terveysasemille ja takaisin asiakkaal-le. Hoidamme myös kaupungin henki-löstön palveluja. He saavat meiltä mm. henkilökortin, henkilöstön ateria-liput, henkilökun-nan mökkien vara-uksen, KKI-kortit sekä kulttuuri- ja liikuntasetelit, asia-kaspalvelupäällikkö Sirpa Salminen lis-taa Osviitan laajaa palvelutarjontaa.

Osviitatta palvelee myös pysäköinninvalvon-taan liittyvissä asioissa. Osviitasta voi hakea mak-

suajan pidennystä saatuun huomautusmaksuun ja tehdä myös asiasta oikai-suvaatimuksen. Samoin

sieltä voi myös tiedustella onko oikaisuvaatimukses-ta tehty jo päätös.

Osviitan iloinen asiakaspalvelijajoukko toivottaa asiakkaat tervetulleiksi uudistuneeseen ja palvelevaan Osviittaan.


14

PALVELUT


LAULULEIRI PERUSKOULUIKÄISILLE VANTTAUSJÄRVELLÄ EHDOTA ROVANIEMEN KULTTUURIPALKINNON SAAJAA

Vanttausjärven Kuhi-nassa järjestetään laululeiri 8.-10.6. Peruskouluikäisille tarkoitetun leirin leirimak-su on 30 euroa. Leirillä oh-jaajina toimivat Tarja Ala-

körkkö ja Hillevi Vitikka sekä Zambian Vocal Collec-tion - lauluyhtye Sambiasta. Leiri päättyy yhteiskonsert-tiin leiriläisten ja sambia-laiskuoro Zambian Vocal

Collectionin kanssa. Leirillä tilaa enää neljälle! Tieduste-lut puh. 040 541 5186 / Hil-levi Vitikka.

Rovaniemen kulttuuri-lautakunta jakaa vuosittain sekä kulttuuripalkinnon että kaksi kulttuuritekopal- kintoa, arvoltaan 5000 euroa ja kaksi kertaa 850 euroa.

Ku lt t uu r i lautaku nta pyytää kaupunkilaisilta eh-dotuksia palkintojen saajik-si. Ehdota palkinnon saajaa Rovaniemen kaupungin internet-sivuilla osoitteessa

www.rovaniemi.fi. Ehdotukset palkintojen

saajiksi tulee jättää kulttuu-rilautakunnalle sähköisesti 15.8.2012 mennessä.

Rovaniemen kaupungin uusi asukasasiamies Marita Ulusoy aloitti tehtävässään maaliskuussa.

Marita Ulusoy on kaupungin uusi asukasasiamies

Rovaniemen kaupungin uusi asukasasiamies Marita Ulusoy aloitti tehtävässään maaliskuun alussa. Asu-kasasiamiehen tehtäviin kuuluu edistää Rovanie-men kaupungin asukkai-den osallistumis- ja vaikut-tamismahdollisuuksia sekä tukea asukas- ja kylätoimin-nan toimintaedellytyksiä ja omaehtoista toimintaa.

- Aiemmin vastasin Ylä-kemijoen aluelautakunnan kehittämistoiminnasta sekä info- ja palvelupiste Siulan ylläpidosta, joten kaupun-kiorganisaatio oli minulle tuttu jo entuudestaan. Toi-veena olisi, että työ uudes-sa ympäristössä olisi vuo-rovaikutteista yhteistyötä kylä- ja asukasyhdistys-ten kanssa, Marita Ulusoy kertoo.

Ensitöikseen tuore asu-kasasiamies pääsi valmiste-lemaan kylien kehittämis- ja toimintatukien sekä avus-tusten jakoa.

- Olihan se aika haastava ensimmäiseksi työksi. Ha-kemuksia tuli todella pal-jon, huomattavasti enem-män kuin oli jaettavaa.

Rahaa oli jaettavana 100 000 euroa ja hakemuksia tuli 270 000 euron arvosta, jo-ten kaikille ei valitettavasti riittänyt jaettavaa, Marita Ulusoy harmittelee.

Juuri nyt asukasasia-miestä työllistää tulevien aluelautakuntien valmis-telutyö sekä keskustan suura lueen asukkai -den osallistumis- ja vai-kutusmahdollisuuksien kehittäminen.

- Nämä ovat keskeisim-mät työtehtäväni. On nimit-täin tärkeää miettiä, miten kaupungin asukkaiden vai-kutusmahdollisuuksia voi-daan kehittää paremmik-si, asukasasiamies Marita Ulusoy tuumaa. Mielenkiintoinen työ

Marita Ulusoyn mu-kaan asukasasiamiehen työ on Rovaniemellä var-sin mielenkiintoinen työ, sillä Rovaniemi on edis-tyksellinen kaupunki asuk-kaiden lähidemokratian toteuttamisessa.

- Jokin aika sitten näyt-ti, että ainoa toimiva alue-lautakunta lakkaa, mutta

nyt sitä ideaa ryhdytään-kin viemään aivan uusille alueille. Se avaa aivan uu-sia mahdollisuuksia maa-seutualueille. Ihmiset pää-sevät kylillä vaikuttamaan asioiden edistämiseen ja kehittämiseen.

Uuden asukasasiamie-hen on tarkoitus jalkautua tapaamaan kaupunkilaisia heidän omiin tapahtumiin-sa. Se on Marita Ulusoyn mukaan sitä parasta yh-teistyötä kaupunkilaisten kanssa.

-Toivon, että kaupunki-laiset ottavat minuun yh-teyttä, mikäli kylillä tai asu-kastoiminnassa tulee esiin asioita mitä pitäisi saada edistettyä. Haluaisin myös, että koko suuren kaupun-gin asukastoiminta ryhtyisi puhaltamaan yhteen hii-leen, Rovaniemen kaupun-gin asukasasiamies Marita Ulusoy toivoo.

Rovaniemellä on maalis-kuun alusta otettu käyttöön sähköinen lääkeresepti, eResepti. Systeemi helpot-taa asiointia niin julkisessa terveydenhuollossa kuin apteekissakin ja päällekkäi-syydet vähenevät. Asiak-kaiden tiedot ovat tarkoin suojattuja.

- Sähköisen eReseptin hyötyjä on paljon. Se säilyy reseptikeskuksessa, paran-taa hoidon jatkuvuutta ja tiedonkulkua, potilastur-vallisuus paranee sekä väl-tetään päällekkäinen lääki-tys ja lääkkeiden haitalliset yhteisvaikutukset, luettelee hyötyjä projektipäällikkö Rea Räisänen Rovaniemen Terveyspalvelukeskuksesta.

Sähköisen eReseptin käyttöönotto ei edellytä omaa tietokonetta eikä net-tiyhteyttä ja eReseptistä saa terveydenhuollosta potilas-ohjeen tai yhteenvetotulos-teen. Oman eReseptin tiedot voi tarkastaa myös omien

tietojen katselupalvelus-ta osoitteesta www.kanta.fi. Palveluun kirjaudutaan pankkitunnuksilla. Ennen eReseptin kirjoittamista ter-veydenhuollossa annetaan informaatio eReseptistä

- Opastusta voi saada Rovaniemellä toukokuun loppuun saakka terveys-asemien informointipisteis-tä ja terveydenhuollon toi-mipisteistä, tämän jälkeen eResepti-informaation saa terveydenhuollon toimipis-teistä, Räisänen toteaa.

Vanhan paperisen re-septin voi pyytää muutet-tavaksi eReseptiksi ilman lääkärinvastaanottoa suos-tumuslomakkeella, joka löytyy ”Näin käytät eRe-septiä Rovaniemellä”-leh-tisestä. Lehtisiä saa aptee-keista, terveysasemilta ja Osviitasta. Suostumuslo-make on aiheellista liittää vain paperisen reseptin liit-teeksi. Samoin siinä yhtey-dessä kun lääkäri vastaan-

otolla kirjoittaa reseptin voi pyytää häntä kirjoittamaan eReseptin.

- Sähköisen eReseptin uusinta on helppoa, sitä voi pyytää apteekin kautta tai terveysasemalta. Apteekki voi periä uusimispyynnön välittämisestä maksun, Ro-vaniemellä tuo maksu on vaihdellut 3 - 5 euron välil-lä. Apteekkia pyydetään lä-hettämään eResepti siihen tiimiin jossa pääsääntöises-ti asioidaan terveysasiois-sa. Uusimispyyntö ei lähde apteekista automaattisesti, vaan sitä pitää asioidessa pyytää ja eResepti uusitaan 8 vuorokauden kuluessa, projektipäällikkö Rea Räi-sänen opastaa.

Uusinnasta voi saada matkapuhelimeen viestin. Puhelinnumero on jätet-tävä uusinnan yhteydessä joko apteekkiin tai terveys-asemalle. Osviitan kautta ei voi pyytää sähköisen resep-tin uusimista.

Sähköinen

eResepti käyttöönKUVA: TIMO TÖRMÄNEN

15

PALVELUT


Tuurauspalvelu antaa omaishoitajalle hengähdyshetken

Synnytyksen jälkeen masentuneita äitejä kohdataan ja tuetaan neuvoloissa

Omaishoitajan arki ei ai-na ole helppoa ja väsyminen väijyy koko ajan ”selän taka-na”. Rovaniemen kaupun-ki onkin kiinnittänyt tähän asiaan erityistä huomiota ja kaupungilla on jo puo-lentoista vuoden ajan ollut käytössä omaishoitajien tuu-rauspalvelu, jonka tarkoi-tuksena on toimia omaishoi-tajan jaksamisen tukena.

- Palvelun on tarkoitus tarjota omaishoitajille tuura-uspalvelua tilapäiseen, äkil-liseen palvelun tarpeeseen, kuten vaikkapa omaishoita-jan lääkärissä käynnin, asi-oinnin tai harrastuskäynnin ajaksi, Rovaniemen kaupun-gin vastaava kotipalveluoh-jaaja Aulikki Mikkonen kertoo.

Tu u r a u s p a l v e l u s s a omaishoitajaa tulee kotiin sijaistamaan hoitoalan kou-lutuksen saanut henkilö ja se sisältää henkilökohtaisen hoivan ja huolenpidon teh-täviä, kuten esimerkiksi ul-koilua ja sellaisia asioita, joi-ta omaishoitajakin toteuttaa kotona.

- Omaishoitajalla on

mahdollisuus saada tuura-uspalvelua enintään kah-deksan tuntia kuukaudessa ja tuurauspalvelukäynnistä peritään tilapäinen kotihoi-tomaksu. Palvelun hinta on 9,45 euroa alle 1,5 tunnin käynnistä ja 14,20 euroa yli 1,5 tunnin käynnistä, Aulik-ki Mikkonen opastaa.

Tuurauspalvelua voivat omaishoitajat tilata puheli-mitse arkipäivisin klo 7 - 15 välillä numerosta 040 752 5458/Aulikki Mikkonen. Omaiselle turvallinen olo

Rovaniemellä omaishoi-tajien tuurauspalvelun ”tuu-raajana” toimii hoito- ja so-siaalialan koulutuksen sekä vanhustyön erityisammatti-tutkinnon suorittanut Irma Rouhiainen-Marila. Hän on toiminut tehtävässään nyt puoli vuotta ja kokee työnsä erittäin antoisana.

- Pidän tästä työstä pal-jon. Teen näitä tuurauksia kolmena päivänä viikossa, kaksi päivää kuluu pää-luottamusmiehen tehtäväs-sä. Pyrin työssäni tuomaan omaiselle turvallisen olon

ja hoidettavalle hyvän ar-jen, Irma Rouhiainen-Marila kertoo.

Tuurauspalvelu toimii normaalisti arkisin päiväai-kaan, mutta poikkeuksetkin ovat mahdollisia.

- Sanon aina omaiselle, että ei ole mitään kiirettä ja kellonaikaa milloin pitää ol-la takaisin, hoida asiasi ihan rauhassa. Näin omaiset saa-vat pientä hengähtämistä arkeen. Olenpa ollut joskus iltaseitsemäänkin töissä, kun tarve on vaatinut, Rouhiai-nen-Marila toteaa.

Rouhiainen-Marilan mu-kaan palvelua on käytetty kohtalaisen hyvin, mut-ta varmasti on vielä paljon omaishoitajia, jotka eivät palvelusta tiedäkään.

- Minulla on ollut sellaisia tuurauksia, että omainen on käynyt esimerkiksi joululou-naalla, lääkärissä tai asioilla kaupungilla. Minä hoidan asiat kotona sen aikaa. Olem-me käyneet hoidettavien kanssa mm. ulkoilemassa tai olen lukenut heille, omaisten ”tuuraaja” Irma Rouhiainen-Marila listaa.

Lapsen syntymä on iso muutos perheessä. Suurin osa äideistä kokee vauva-ajan antoisana, mutta on myös luonnollista, että äi-din mieliala vaihtelee syn-nytyksen jälkeen. Onnen tunteiden rinnalla voi esiin-tyä myös alavireisyyttä ja herkistymistä.

- Herkistymistä esiintyy noin 50 - 80 prosentilla äi-deistä. Ilmiö on ohimenevä eikä vaadi erityistä hoitoa, vaan ymmärrystä ja tukea.

Jos alavireisyys ei mene ohi, kyseessä voi olla syn-nytyksen jälkeinen masen-nus, toteavat Rovaniemen ammatt ikorkeakoulussa opinnäytetyönsä äidin syn-nytyksen jälkeisestä ma-sennuksesta tehneet tervey-denhoitajat Heli Heikkilä ja Anne Karjalainen.

Suomessa syntyy vuo-sittain noin 60 000 lasta. Synnytyksen jälkeistä ma-sennusta esiintyy tästä jou-kosta noin 10 - 15 prosentilla

äideistä. - Yleisimpiä synnytyk-

sen jälkeisen masennuksen oireita ovat mielialan lasku, ahdistus, ärtyisyys, unihäi-riöt, syyllisyyden ja avutto-muuden tunne, ruokahalun muutokset ja itsetuhoiset ajatukset, Heikkilä ja Karja-lainen luettelevat.

Synnytyksen jälkeisen masennuksen syitä voivat olla mm. hormonimuutokset synnytyksen jälkeen, väsy-minen, unen puute, parisuh-

deongelmat, yksinäisyys, aikaisemmin koettu masen-nus, epärealistiset odotukset äitiydestä ja perhe-elämästä, vaikea synnytys ja tukiver-koston vähäisyys.

- Vakavin synnytyksen jälkeisistä mielentervey-den häiriöistä on synnytyk-sen jälkeinen psykoosi. Sitä esiintyy vuosittain noin 0.1 - 0.2 prosentilla synnyttäneis-tä ja se vaatii aina sairaala-hoitoa, naiset toteavat.

Varhainen avun saaminen tärkeää

Hyvällä hoidolla synny-tyksen jälkeisestä masen-nuksesta toipuu yleensä hyvin. Varhainen avun saa-minen on tärkeää sekä äidil-le ja vauvalle.

- Läheisten ja puolison tuki synnytyksen jälkeen on äidille erittäin tärkeä ja saat-taa ehkäistä masennusta. On tärkeää, että jo raskaus-vaiheessa otetaan neuvolas-sa puheeksi, onko aiemmin ollut masennusta tai muita mielenterveyden häiriöitä. Tällöin raskautta voidaan tukea paremmin ja varautua tulevaan muutokseen, asiaa tutkineet terveydenhoitajat

opastavat. Rovaniemen kaupungin

neuvoloissa käytetään syste-maattisesti äidin masennuk-sen seulontamenetelmänä kymmenen kysymystä sisäl-tävää lomaketta, EPDS -mie-lialalomaketta. Se toimii hyvänä keskustelun apuvä-lineenä ja auttaa ottamaan arkojakin asioita puheeksi.

- Neuvolan terveyden-hoitajan antama tuki on keskeistä. Se on kuuntelua, keskustelua, tihennettyjä tapaamisia, kotikäyntejä, tu-kiverkoston kartoittamista ja varhaisen vuorovaikutuk-sen tukemista. Luottamuk-sellisen ilmapiirin luominen on tärkeää, äidillä tulee olla mahdollisuus tulla kuul-luksi ja ymmärretyksi, Heli Heikkilä ja Anne Karjalai-nen kertovat.

Vertaistuen avulla keinoja arjessa selviytymiseen

Heikkilän ja Karjalaisen mukaan osa äideistä kokee vertaistuen avulla löytävän-sä keinoja arjessa selviyty-miseen. Voi olla merkittävää saada tavata muita samassa elämäntilanteessa olevia, joiden kanssa jakaa koke-

muksia. Neuvolassa pide-tään myös depressiokoulu-ryhmiä, joissa opetellaan tunnistamaan omia tunteita, ajatuksia ja mielialaoja.

- Tarpeen mukaan äiti ohjataan psykiatrisen sai-raanhoitajan vastaanotolle hänen tilanteen ja tuen tar-peen kartoittamiseksi. Lää-käri diagnosoi masennuk-sen ja aloittaa tarvittaessa mielialalääkityksen.

Rovaniemen kaupungis-sa on myös ennaltaehkäise-vää, ohjaavaa ja ryhmämuo-toista perhetyötä. Se auttaa ja opastaa perheitä arjen su-juvuudessa ja vanhemmuu-dessa sekä vahvistaa perhei-den omia voimavaroja.

Itsehoidon merkitys ma-sennuksen ennaltaehkäisys-sä on tärkeää. Siihen kuuluu mm. monipuolinen ja sään-nöllinen ruokailu, ulkoilun ja levon merkitys, sosiaalis-ten kontaktien ylläpitämi-nen ja itselle mukavien asi-oiden tekeminen sekä lapsen hoitovastuun jakaminen.

- On tärkeää opetella tun-nistamaan omia voimavaro-ja ja pyytää apua ajoissa, am-mattilaiset neuvovat.

Tärkeä apuOmaishoitajien tuuraus-

palvelua muutaman kerran käyttänyt rovaniemeläinen omaishoitaja Marjatta Ehto-nen on erittäin tyytyväinen tuurauspalveluun.

- Tämä on ensiarvoisen tärkeä apu meille omaishoi-tajille. Olen saanut pari ker-

taa käydä virkistäytymäs-sä tuuraajaa käyttämällä ja se on ihana asia, kun tietää että osaava hoitaja tulee it-seä tuuraamaan, kiittelee Marjatta Ehtonen Rovanie-men kaupungin tarjoamaa palvelua.

Tärkeää on myös se, että hoidettava tulee hyvin toi-

meen hoitajansa kanssa.- Meidän Erkki on tykän-

nyt oikein paljon Irmasta ja Irma on pärjännyt oikein hyvin hänen kanssaan. Pal-velun hintakin on aivan sopivan edullinen, Marjat-ta Ehtonen toteaa erittäin tyytyväisenä.

Omaisten tuuraaja Irma Rouhiainen-Marila (vas.) keskustelee tulevasta työrupeamastaan tuu-rauspalvelua käyttävän omaishoitajan Marjatta Ehtosen kanssa.

Terveydenhoitajat Heli Heikkilä (vas.) ja Anne Karjalainen kohtaavat työssään asiakkaita, jotka tarvitsevat tukea myös mielenterveyteen liittyvissä asioissa.



16

17PALVELUT


KotiapuKuponki - taloudellista tukea arjen askareisiin

Miia Palo palkittiin ruusukimpulla

Kyläpalvelut arjen tur-vana -hankkeessa Rova-niemen Yläkemijoella on kehitetty alueen asukkaille uusi taloudellinen tukimuo-to kotona selviytymisen tu-eksi. KotiapuKuponki on matalan kynnyksen tuki, jonka hakeminen ja käyttä-minen on pyritty tekemään asiakkaalle mahdollisim-man helpoksi.

Kupongin pilotoin-ti aloitettiin vuoden 2012 alusta ja sitä voi käyttää mm. siivoukseen ja mui-hin kotitaloustöihin sekä pieniin korjaus- ja kunnos-sapitotöihin, lumi- ja puu-tarhatöihin, asiointiin sekä tietotekniikan neuvonta- ja asennuspalveluihin.

- KotiapuKupongilla voi maksaa enintään puo-let palvelun hinnasta, loput maksaa käyttäjä. Kuponkia ei voi käyttää lakisääteisiin palveluihin eikä sen osuus palvelun hinnasta oikeuta kotitalousvähennykseen, kertoo kyläpalvelut arjen

turvana -hankkeen projekti-päällikkö Jaana Kupulisoja.

KotiapuKuponki voi-daan myöntää, jos asi-akkaan toimintakyky on alentunut iän, pitkäaikais-sairauden, sairaalasta ko-tiuttamisen tai muun ti-lapäisen syyn takia, esim. kausiflunssa, omaisen kuo-lema tai avioero. Pilotointi-vaiheen aikana myönnetään kerrallaan enintään 200 eu-ron arvoisia kuponkeja.

- KotiapuKupongin saa Info- ja palvelupiste Siulasta Vanttauskoskelta. Siulassa tehdään yhdessä asiakkaan kanssa Kotiapu-tarpeen selvitys. Siihen täy-tetään asiakkaan henkilötie-dot, perhetilanne, kotiavun tarve ja myöntämisperuste. Erillisiä todistuksia ei tarvi-ta, sillä toiminta perustuu luottamukseen ja alueen asukkaiden tuntemukseen, Jaana Kupulisoja selvittää. Kupongin saa heti

KotiapuKupongin ha-

keminen ja myöntäminen tapahtuu samalla käyn-nillä. Samalla voit hoitaa myös muut asioinnit, ku-ten laskujen maksamisen, apteekki- ja kirjastokäyn-nin sekä ostaa paikallisia käsityötuotteita.

- KotiapuKupongin myöntämisen yhteydessä annetaan lista palveluntuot-tajista, jotka on hyväksytty KotiapuKuponki -yrittäjik-si. KotiapuKuponki -yrittä-jäksi pääsee, jos yrityksen kotipaikka on Yläkemijoen aluelautakunnan alueella, yritys on ennakkoperintäre-kisterissä ja sillä on riittävä vastuuvakuutus. Samalla yrittäjä sitoutuu hyvään laatuun ja palveluun sekä noudattamaan salassapi-tovelvollisuutta. Myös Ko-tiapuKuponki -yrittäjäksi hakeutuminen tapahtuu Siulassa, projektipäällikkö Jaana Kupulisoja toteaa.

Asiakas tilaa palvelun haluamaltaan palvelun-tuottajalta. Samalla kupon-

gilla voi ostaa useita eri pal-veluja. Asiakas saa erillisen seurantalomakkeen, johon palveluntuottaja/-t mer-kitsevät käytetyn summan. Näin asiakkaalla on koko ajan ajantasainen tieto käy-tettävissä olevasta rahasta. Palvelun toteuduttua yrit-täjä allekirjoittaa Kotiapu-Kupongin yhdessä asiak-kaan kanssa ja palauttaa sen Siulaan.

- Yrittäjä laskuttaa Ylä-kemijoen aluelautakuntaa KotiapuKupongin arvon mukaisesti, enintään puo-let palvelun hinnasta. Ku-pongin ylimenevältä osalta yrittäjä laskuttaa suoraan asiakasta. KotiapuKuponki on otettu tyytyväisenä vas-taan. Hakemisen ja käytön helppous on yksi positiivi-nen tekijä, samoin mukaan annettava lista palvelun-tuottajista. Myös yrittäjät ovat olleet tyytyväisiä eikä kahden laskun kirjoittamis-ta ole koettu haittana, Ku-pulisoja selvittää.

KotiapuKuponki on matalan kynnyksen tuki, jonka hakeminen ja käyttäminen on pyritty tekemään mahdollisimman helpoksi.

Ylilääkäri Miia Palo palkittiin ruusunpäivänä ruusukimpulla.



VÄLIJOKI - HAUKITAIPALEEN KYLIEN KESÄTAPAHTUMA Välijoki - Haukitaipaleen kylien

kesäjuhla järjestetään Välijoen kou-lulla Kuutostie 10:ssä 17.6. klo 11 -

14. Juhlan ohjelmassa hevosajelua, leikkimielisiä pelejä lapsille ja lap-senmielisille. Kyläyhdistys tarjoaa

nokipannukahvit ja makkarat.Tule mukaan tapaamaan ystäviä

ja muita kyläläisiä!

Rovaniemen kaupun-gin sosiaali- ja terveyspal-velujen tuotanto-osaston palvelupäällikkö, ylilää-käri Miia Palo palkit-tiin 4.5. Ruusun päivänä upealla ruusukimpul-la. Palkinnon luovutta-nut ”Varhaisen avoimen yhteistyön”-seurantaryh-mä halusi ruusukimpulla kiittää Paloa hänen an-siokkaasta työstään asian eteenpäin viemisestä Ter-veyspalvelukeskuksen toiminnassa.

- Miia Palo on sekä määrällisesti että laadul-lisesti huolehtinut siitä,

että palvelukeskuksessa kehitetään ja käytetään osallisuuteen ja kuulluksi tulemisen kokemukseen perustuvia dialogisia työ-tapoja, kiitteli Korkalo-vaaran peruskoulun reh-tori Heikki Ervast Miia Palon toimintaa.

Biomultaa saatavilla kasvimaille ja viherrakentamiseen

Moottoripyörille ilmainen pysäköinti Rovakadulla välille Pekankatu – Toripuistikko

Rovaniemen kaupungin tekninen tuotanto-osasto valmistaa komposti- eli biomultaa kesän ajan kaupunkilais-ten käyttöön. Multaa voi ostaa Alakor-kalon jäteasemalta Betonitien päästä, paikalla opastus oikeaan paikkaan.

Biomultaa myydään maanantaisin kello 8-18, tiistaisin kello 8-17, keski-

viikkoisin kello 12-17 ja perjantaisin kello 8-17, lounastauko päivittäin kel-lo 11-12. Myynti avoinna myös lauan-taina 2.6. kello 9-14. Myyjän/lastaajan puhelinnumero on 044 962 6542.

Biomultaa saa peräkärrykuorman 16,50 eurolla, kuorma-autoon lastattu-na hinta 16,50 euroa kuutiolta + kulje-

tus. Kasvimaamulta maksaa 22 euroa peräkärrykuormalliselta ja kuorma-autoon lastattuna 22 euroa kuutiolta lisättynä kuljetuskustannuksilla. Lisä-tietoja asiasta antaa Jani Rantakangas puhelin 040 726 6891.

Rovaniemen kaupun-ki ottaa käyttöön tulevana kesäkautena vain moottori-pyörille tarkoitetun ilmaisen pysäköinnin Rovakadulla välille Pekankatu – Toripuis-tikko. Pysäköinti on sallittu kadun ja kevyen liikenteen väylän välisellä kivetyllä välikaistalla.

Vastaavia moottoripyörä-parkkeja on Suomessa käy-tössä ainakin suuremmissa

kaupungeissa, kuten Oulussa, Jyväskylässä, Tam-pereella, Turussaja Helsingissä.

17

VAPAA-AIKA


Monden nuorisotila on palvellut rovaniemeläisiä nuoria yli kahden vuosi-kymmenen ajan nuorisoti-lana sekä nuorten tapahtu-mien järjestämispaikkana. Nuorisotila toimi aikoinaan Monitori-nimellä, jolloin talo toimi järjestötalona ja nuorisokahvilana, kertoo Nella Lehtosalo Rovanie-men nuorisopalveluiden esimies.

Nuorisopalvelut järjes-tää nuorille erilaisia vaih-tuvia tapahtumia, joiden suunnittelussa kuunnellaan nuorten ideoita ja vinkke-jä sekä reagoidaan vallalla oleviin nuorisokulttuurin muutoksiin ja ajankohtai-

siin asioihin. Tapahtumia järjestetään eri ikä- ja koh-deryhmille sekä erilaisten teemojen mukaan. Monden nuorisotila toimii pääkal-lopaikkana tapahtumien järjestämiseen.

Monden nuorisoti-laa vuokrataan myös jär-jestöille, yhdistyksille ja avoimille ryhmille mm. kerhotoimintaan, kurs-si-/koulutustoimintaan, näyttelyjen ja messujen pi-tämiseen sekä yleisötilai-suuksiin. Tilavarauksista ja hinnoista voi ottaa roh-keasti yhteyttä tilan nuo-riso-ohjaajiin, jotka räätä-löivät tilaisuuteen sopivan tilapaketin.

Rovaniemellä useana kesänä suuren yleisöjou-kon kerännyt rockfestivaali Simerock järjestetään tule-van elokuun 10. - 11. päi-vä vuoden tauon jälkeen.

Festivaalin pitopaikkana toimii tänä kesänä Ounas-paviljonki. Tänä vuonna 10-vuotista taivaltaan juh-livan rockfestivaalin lavalle nousevat mm. Jukka Poika,

Petri Nygård ja Stam1na. Omaa 10-vuotista taival-taan festivaalissa juhlistaa myös Mr. Lordi yhtyeineen ja kuoroineen.

Monden nuorisotilalla monenlaisia tapahtumia

Monden nuorisotila on palvellut rovaniemeläisiä nuoria jo yli kahden vuosikymmenen ajan nuorisotilana.

KUVAT: SUVI KOUKKULA

Slavetradelle Simerockin bändikisan voitto

SIMEROCK ELOKUUSSA OUNASPAVILJONGILLA Nuortenoma sivu

Monden nuorisotila facebookissa: http://fi-fi.facebook.com/pages/Monden nuorisotila/160973963958240netissä: www.rovaniemi.fi/nuti

Simerockin ja Rovanie-men nuorisopalveluiden jo perinteeksi muodostunut bändikisa käytiin nuorisotila Mondella toukokuun puo-livälissä. Kisaan osallistui kaikkiaan 14 bändiä. Lauan-tain finaalissa esiintyi seitse-män perjantailta jatkoon sel-vinnyttä yhtyettä.

Finaalin voiton vei hard rockia soittava rovanieme-läinen Slavetrade, jonka rankkasivat ykköseksi niin kisan tuomaristo, jossa istui mm. Mr. Lordi, sekä myös tapahtuman yleisö. Kisan voittajalle on luvassa keik-ka elokuussa järjestettäväl-lä Simerock –festivaalilla. Seuraavassa Slavetraden haastattelu.

1. Bändin jäsenien nimet ja soitin?Jesperi Mommo - Kitara & TaustalauluTeemu Huhtala - LauluJosse Karjalainen - BassoVesa Kuusijärvi - Rummut

2. Milloin bändi on perustettu?

Slavetrade on vielä mel-ko nuori bändi ja se onkin perustettu vasta 2011 syys-kuussa, mutta bändin jä-senet ovat soittaneet useis-sa eri kokoonpanoissa useita vuosia alakoulu-ikäisistä lähtien.

3. Miten päädyit-te tähän kokoon-p a n o o n ? O n k o teillä on ollut muita ko- koonpanoja?

Slavetrade sai alkun-sa, kun soitin Josse Kar-jalaisen kanssa Third Shadow -nimisessä thrash metal -yhtyeessä, vaikka itse kuuntelim-me klassisempaa rockia. Thrash metal ei tuntunut enää omalta musiikkityylil-tä joten lakkautin yhtyeen ja aloimme Jossen kanssa kasaamaan uutta bändiä, joka tulisi soittamaan hie-man suoraviivaisempaa se-kä menevämpää musiikkia kuin Third Shadow. Hyvä rockbändi tarvitsee aina erit-

täin hyvän laulajan ja tiesin serkkupoikani Teemu Huh-talan (ex. Crushing Circle) sellaiseksi. Tämä tulikin in-nolla mukaan haluten olla juuri sellaisessa bändissä kuin Slavetrade. Rumpaliksi

värvättiin Muusikoiden.net -sivuston kautta rovaniemen Rantavitikan ammattikou-lun musiikkiryhmän pitkäai-kainen rumpuvirtuoosi Vesa Kuusijärvi.

4. Miten kuvailisitte mu- siikkityyliänne?

Slavetrade on Rovanie-

meläinen Heavy Rock-bän-di, joka soittaa vanhemman koulukunnan bändien in-noittamana tiukkaakin tiu-kempaa rokkia. Tässä bän-dissä ei ole tilaa hiuslakalle tai silmämeikille, vaan nii-

den sijaan Slavetrade on erittäin hikinen sekä mu-siikillisesti nautinnollinen paketti riffittelyntäyteisiä biisejä laulettuna kovaa ja korkealta. Yksinkertainen on kaunista, kun sen tekee huo-lella ja asenteella.

5. Onko teillä jotain tiet-

tyjä esikuvia, jotka ovat vaikuttaneet teidän mu- siikkityyliinne?

Musiikkiimme ovat vai-kuttaneet useat -70 -80 -lu-vun rockmusiikin nimet sekä pari tuoreempaakin bändiä.

Esikuviksemme mainit-takoon ainakin Motör-head, Accept, ACDC, Metallica, Dio, Airbour-ne, Foo Fighters ...

6. Oletteko julkaisseet levy(j)ä tai tulossa jul-kaisemaan lähiaikoina?

Slavetraden ensim-mäinen EP nimeltään Join The Revolution jul-kaistaan 2012 toukokuun aikana.

7. Oletteko tehneet keik-koja? Jos, niin missä?

Tässä kokoonpanossa bändi on soittanut vasta hy-vin vähän keikkoja, buukat-tuna niitä on tällä hetkellä useita. Olemme soittaneet nuorten yökahvila Katuta-solla, Rovaniemen Gran-dessa, Mondella, Kosken-kylä-Rock -tapahtumassa ja

Simerock -bändikisassa.

8. Olette soittaneet Monden nuorisotilalla järjestettävis-sä bänditapahtumissa? Mil-lainen paikka Monde on mielestänne soittaa?

Monde on keikkapaik-kana yleisesti ottaen erittäin nautinnollinen ja Monden lauteille on aina ilo palata uudestaan ja uudestaan. La-va on hyvän kokoinen sekä sopivan korkealla, valot ovat hienot, porukkaa on aina tar-peeksi ja tunnelma on muu-tenkin katossa.

9. Järjestetäänkö mielestän-ne Rovaniemellä riittävästi bändeille mahdollisuuk-sia päästä soittamaan eri tapahtumissa?

Aikaisempina vuosina näitä tapahtumia on ollut harmittavan vähän, mutta viime aikoina ihmiset ovat aktivoituneet ja alkaneet pystyttämään jos minkälais-ta nuorten musiikkitapahtu-maa jotka ovat olleet toinen toistaan upeampia.

18


VAPAA-AIKA

Kirsi ja Keio Eerikäi-sen taidesäätiö Helsingistä on deponoinut eli lainan-nut Reidar Särestöniemen (1925 – 1981) teoskokoel-man Rovaniemen kaupun-gille taidemuseon hallin-taan viideksi vuodeksi. Kokoelmaan kuuluu 194 teosta taiteilijan tuotan-non alkuajoilta viimeisiin elinvuosiin.

Toimitusjohtaja Keio Ee-rikäinen oli elämänsä ai-kana erittäin kiinnostunut kuvataiteesta. Hän kerä-si laajan taidekokoelman, mutta Reidar Särestönie-men taide oli hänen suuri intohimonsa. Vuonna 2006 perustettiin säätiö juuri tä-män kokoelman ympäril-le ja se haluttiin sijoittaa johonkin pohjoiseen mu-seoon määräajaksi. Rova-niemellä kokoelma tukee hienosti Reidar Särestö-niemen kotimuseossa Kit-tilän Kaukosessa olevaa taidekokoelmaa.

Rovaniemen taidemuseo on toteuttanut kokoelman teoksista näyttelyn nimel-tään ”Harvoin lempeä tuuli puhaltaa arktisille jängille” Näyttelyssä esitellään lähes kaikki kokoelman teokset.

- Erityisen mielenkiintoi-sia ovat Reidarin harvem-min nähdyt alkukauden piirustukset ja maalaukset 1940- ja 50- luvuilta. Niissä yleisimmät kuvauskohteet ovat kotiseutu ja pihapii-ri eläimineen ja myös ku-bistiset mallimaalaukset kertovat taiteilijan opiske-luaikojen vaikutteista, mu-seotoimenjohtaja Hilkka Liikkanen kertoo.

Vähitellen kuvauskoh-teiksi tulevat myyttiset hahmot; lentävät ja kuuhul-lut porot, kävelevät kalat, varvulla soittavat ilvekset, silmän muotoiset riekot ja taivaan jaarat. Värit voi-mistuvat ja maalikerrokset alkavat saada reliefimäistä pintastruktuuria. Särestö-

niemestä tulee yksi Suomen tunnetuimmista taiteilijois-ta, vaikka taidepiirit vierok-

suivatkin epärealistisena pi-dettyä väri-ilottelua.

- Silti juuri näistä 1970- ja -80 -luvun teoksista, joissa osana sommitelmaa koko kuva-alan poikki kulkee taiteilijan nimikirjoitus, lah-jakas ja monipuolinen tai-teilija parhaiten tunnetaan, Liikkanen toteaa.

Kirsi ja Keio Eerikäisen säätiön Reidar-kokoelma on varsin kattava kokonai-suus taiteilijan tuotannos-ta erilaisine tyyleineen ja

materiaaleineen. - Luontoa kuvaaviin

teoksiin Särestöniemi loi ihan oman tekniikkansa, jolla hän väriä eri tavoin ku-routtamalla sai aikaan sam-maloitunutta kiven pintaa muistuttavan kuvioinnin. Myöhemmissä henkilöku-vissa taiteilija kuvaa omia kasvojaan erilaisten symbo-lien ympäröimänä, sarvet päässä, viulu sylissä tai ra-kastajan syleilyssä, Hilkka Liikkanen opastaa.

Näyttelyn yhteydessä julkaistaan kokoelmasta kirja, jossa runsaan kuvas-ton lisäksi kerrotaan uusia tulkintoja Särestöniemen taiteesta. Kirja on toteutet-tu yhdessä Lapin yliopis-ton taiteiden tiedekunnan kanssa.

Näyttely on esillä Ko-rundissa 26.5. – 25.11.2012. Kevättalvella 2013 näyttely siirtyy Turun taidemuseoon ja myöhemmin todennäköi-sesti Oulun taidemuseoon.

Särestöniemi-kokoelma esillä Korundissa

Reidar Särestöniemen värikylläiset teokset ihastuttavat Rova-niemen taidemuseon vierailijoita marraskuuhun saakka.

KUVAT: ARTO LIITI

Erityisen mie-lenkiintoisia ovat Reidarin harvem-min nähdyt alku-kauden piirustuk-set ja maalaukset 1940- ja 50- luvuil-ta.

19

VAPAA-AIKA


Jutajaisiin vieraita ystävyyskaupunki Alanyasta

Rovaniemellä voi opiskella taidetta laajasti ja pitkäjänteisesti

Rovaniemen kaupungin liikuntapalveluiden ensimmäistä kertaa järjestämä Liikuntaseminaari keräsi paikalle mukavan määrän rovaniemeläisten urheiluseurojen edustajia.

Rovaniemen kaupungin liikuntapalvelut on aiempi-na vuosina järjestänyt kau-pungin urheiluseurojen vä-elle seurainfo-tilaisuuden, joka on ollut enemmän tie-dottava ja ohjeistava kuin tulevaisuuteen kurkottava.

Tänä vuonna tilaisuuden nimeksi muutettiin Liikun-taseminaari ja sen ohjel-maa uudistettiin sekä mo-nipuolistettiin. Uudistettu tilaisuus saikin rovanieme-läiseltä urheiluseuraväeltä hyvän vastaanoton, paikalle oli kokoontunut yli 60 kau-pungin eri urheiluseurojen edustajaa paristakymme-nestä eri seurasta.

- Kyllä me olemme vä-

kimäärään oikein tyyty-väisiä, tosin lisääkin väkeä olisi tilaisuuteen mahtunut. Yhdessähän seuraväki on vahvempi ja tärkeä sanoma leviää laajemmalle, Rova-niemen kaupungin liikun-tapalveluiden palvelupääl-likkö Tapio Pahtaja toteaa.

Tilaisuudessa käsiteltiin lyhyesti liikuntapalvelui-den ajankohtaisia asioita ja paremmin keskityttiin miet-timään millainen urheilu-kaupunki Rovaniemi voisi parhaimmillaan olla vuon-na 2015. Tähän ryhmätöinä toteutettuun osuuteen alus-tuksen ja tehtävät antoivat paikkakunnalla toimivat valmennuksen ammattilai-

set Eero Hietanen, Reijo Jylhä ja Jouko Lukkarila.

- Osallistujat tekivät töitä innokkaasti ja hyviä ajatuk-sia siellä heiteltiin ilmaan. Mitään tarkkaa konkretiaa ei saatu tuloksiksi, mutta selvästi tuli ilmi että urhei-luväen tulee jatkossa puhal-taa vahvasti yhteen hiileen, jotta asiat menevät eteen-päin, Pahtaja kertoo.

Tilaisuuden osanottajien kasvoista näki, että Liikun-taseminaari oli kiinnostava ja onnistunut tilaisuus.

- Kyllä sen tilaisuuden tunnelmasta aisti, että tilai-suus oli onnistunut. Myös saatu palaute on ollut yk-sinomaan positiivista, joten

Liikuntaseminaari kokosi Rovaniemen urheiluväen


näyttää siltä, ettei vanha-muotoiseen seurainfo-tilai-suuteen ole paluuta, tuumii Tapio Pahtaja ja lupaa sa-mantyyppisen tilaisuuden

seuraväelle ensi vuonnakin.- Ensi vuonna järjestäm-

me Liikuntaseminaarin uu-delleen jollain toisella tee-malla. Paineita tässä tosin

meille tuli, kun heti ensim-mäinen kerta onnistui näin hyvin, palvelupäällikkö Ta-pio Pahtaja naurahtaa.

Marraskuusta 2008 as-ti Rovaniemen ystävyys-kaupunkina ollut Turkin Alanya esittäytyy tämän vuoden Jutajaisissa laajal-la rintamalla. Rovaniemen tapaan matkailusta elävä Alanya tuo Jutajaisiin de-legaation, jossa on hieman reilut 50 henkeä.

- Kyseessä on vastavie-railu, Rovaniemi esittäy-tyi vuosi sitten Alanyan kulttuuri- ja matkailufes-tivaaleilla ja esitimme vas-tavierailukutsun heille. Vierailu sopi oikein hyvin ohjelmallisestikin Juta-jaisten yhteyteen, Rova-niemen matkailupäällik-kö Tuula Rintala-Gardin kertoo.

Alanyasta Jutajaisiin saapuvassa joukossa on taiteilijoita, käsityöläisiä, esiintyjiä sekä kaupungin edustajia. Myös turkkilai-sia tanssi- ja musiikkiryh-miä esiintyy Jutajaisissa.

- Lappia-talolle kootaan alanyalaisten käsityöläis-ten silkki- ja valokuva-näyttely, joka on avoinna keskiviikosta 27.6 lauan-taihin 30.6. kello 12-16 päi-vittäin. Lordin aukiolla alanyalaisilla on käytös-sään kuusi mökkiä, joissa esitellään käsitöitä, lasin-puhaltajat esittelevät työ-tään, saadaan turkkilaisia maistiaisia sekä myynnis-sä on pieniä turkkilaisia tuotteita, Tuula Rintala-

Gardin luettelee vieraiden ohjelmaa. Laadukas konsertti Korundissa

Alanyan kaupunki tar-joaa ystävyyskaupunkin-sa Rovaniemen asukkaille ilmaisen konsertin Korun-dissa keskiviikkona 27.6. klo 18 alkaen teemalla ”Turkin tuulia”. Konsertis-sa esiintyvät musiikin ih-melapseksi aikoinaan kut-suttu pianisti Burcin Buke yhdessä monissa tähtiroo-leissa maailmalla nähdyn sopraano Feryal Turkog-lun kanssa.

- Luvassa on erittäin ta-sokas konsertti, jonka viih-teellinen ohjelmisto koos-tuu tunnetuista musikaali-, operetti- ja oopperasävel-lyksistä. Vaikka konsertti pidetään Korundissa par-haaseen kesäaikaan, täytyy toivoa että rovaniemeläiset löytävät tiensä tähän huip-pulaadukkaaseen konsert-tiin, jota pääsee kuunte-lemaan ilmaiseksi, Tuula Rintala-Gardin toivoo.

Liput Korundissa pi-dettävään konserttiin ovat noudettavissa joko kau-pungintalolta palvelupiste Osviitasta tai Rovaniemen matkailuneuvonnasta Lor-din aukion laidalta maa-nantaista 28.5. lähtien.

Taiteen perusopetus on tavoitteellista tasolta toi-selle etenevää ensisijaisesti lapsille ja nuorille järjes-tettävää eri taiteidenalojen opetusta, joka samalla an-taa oppilaalle valmiuksia ilmaista itseään ja hakeu-tua asianomaisen taiteen-alan ammatilliseen ja kor-kea-asteen koulutukseen. Rovaniemellä laajan oppi-määrän mukaista taiteen perusopetusta antaa kolme oppilaitosta; Rovaniemen kuvataidekoulu, Lapin balettiopisto sekä Lapin musiikkiopisto.

Rovaniemen kuvataidekou-lussa oppilaalla on mahdollisuus opiskella kuvatai-detta ja sen eri tekniikoita pitkäjänteisesti oman va-linnan ja taipumuksen mukaan. Koulussa voi opiskella kaikkien pe-rinteisten tekniikoiden lisäksi mm. digitaalista valokuvausta, videoku-vausta, animaatiota ja vaikkapa lumenveistoa. Opetuksessa painottuu paikallisuus sekä muiden taiteenalojen kanssa teh-tävä yhteistyö että tutus-tuminen nyky- ja ympäris-tötaiteen uusiin ilmiöihin. Koulussa on myös erityi-sesti pojille suunnattuja ryhmiä.

Opetus koulussa tapah-tuu iltapäivisin ja iltaisin koulupäivän jälkeen. Lisää tietoa löydät www-sivuil-tamme: www.rovaniemi.fi/kuvataidekoulu.

Rovaniemen kuvatai-dekoulun valintapäivä on ti 29.5.2012. Kouluun ote-taan uusia oppilaita seu-raavasti: Perusopetus 1 ryhmiin vuosina 2005 ja 2004 syntyneitä, esikoulu-ikäisille on oma ryhmänsä ja 10 – 11 ikäisille on myös

oppilas-paikkoja.

Lapin balettiopiston opetuksessa noudatetaan tanssin perusopetuksen opetussuunnitelmaa ja opintoja voi suorittaa sekä laajassa että yleisessä op-pimäärässä. Opetusaineita ovat lastentanssi, klassi-nen baletti, nykytanssi ja flamenco. Tanssitunteja on eri-ikäisille tanssinharras-tajille, lapsille, nuorille ja aikuisille. Pojille on omat

tanssiryhmät. Syksyllä 2012 uutuutena aloittavat väritanssiryhmät, jotka to-teutetaan yhteistyössä Ro-vaniemen kuvataidekou-lun kanssa.

Uusien oppilaiden il-moittautuminen 15.6.2012 saakka ja 1.8.2012 lähtien osoitteeseen [email protected]. Sivus-tolla www.lboinfo.tarinoi.fi on nähtävissä mm. yh-teystiedot, lukujärjestys ja oppilasmaksuhinnasto.

Lapin musiikkiopis-tossa oppilas saa hyvät

e d e l l y t y k -set musiikin harrastami-seen ja halu-

tessaan myös alan ammattiopin-

toihin. Opintoihin sisältyy pääinstrumentti, yhteis-musisointi ja teoria-aineet. Opetus painottuu klassi-seen musiikkiin.

Musiikkiopiston ha-kulomakkeita saa opiston kansliasta (Maakuntaka-tu 3–5, 2. krs) tai verkko-sivuilta www.rovaniemi.fi/musiikkiopisto. Loma-ke palautetaan kansliaan, jolloin myös maksetaan koemaksu 10 € ja saadaan koeaika joko tiistaille 29.5. tai keskiviikolle 30.5. Va-lintakokeessa tutkitaan korvan tarkkuutta, mu-siikillista muistia ja hah-motuskykyä sekä fyysistä soveltuvuutta haluttuun instrumenttiin.

Anita Lallo

Korundissa esiintyvät musiikin ihmelapseksi aikoinaan kutsuttu pianisti Burcin Buke yhdessä monissa tähtirooleissa maailmalla nähdyn sopraano Feryal Turkoglun kanssa.

Lisää Jutajaisten laajasta ohjelmatarjonnasta:

www.jutajaiset.fi

20

Documents

Rovaniemen kaupungin tiedotuslehti 2/2012