RTyleis 17 8 - Rakennustieto · Koulutaso Oppilas Opetusta saava henkilö. Henkilökunta Koostuu opettajista sekä muusta koulus-sa toimivasta henkilöstöstä. • Opetushenkilöstö

RT-ohjekortti-EHDOTUS

lausuntokierros RTS 06:34

KOULURAKENNUS, YLEISSUUNNITTELU

Tässä RT-ohjekortissa esitetään perus-opetukseen tarkoitetun koulurakennuk-sen ja tontin yleissuunnittelun lähtökoh-tia ja tavoitteita. Toiminnalliset lähtökoh-dat pohjautuvat Opetushallituksen valta-kunnallisesti vahvistamiin opetussuunni-telman perusteisiin.

Ohjeet on tarkoitettu tarveselvitys-,hanke- ja esisuunnitteluvaiheiden avuksisekä pääsuunnittelijalle että hankkeen ti-laaja- ja käyttäjäosapuolille.

Ohjeet koskevat pääasiassa uudisra-kentamista, mutta niitä voidaan soveltu-vin osin käyttää myös peruskorjaushank-keissa.

sls/

laus

unto

kier

ros/

elok

uu20

06/-

--/-

--/R

aken

nust

ieto

Oy

©R

aken

nust

ieto

säät

iöR

TS

2006

SISÄLLYSLUETTELO

1 JOHDANTO2 KÄSITTEITÄ2.1 Toimintaan liittyvät käsitteet2.2 Toimijoihin liittyvät käsitteet2.3 Tiloihin liittyvät käsitteet3 YLEISSUUNNITTELU3.1 Monipuolisuus ja joustavuus3.2 Yhteys yhteiskuntaan3.3 Innostavuus3.4 Esteettisyys3.5 Kestävä kehitys3.6 Mitoitus3.7 Terveellisyys ja turvallisuus4 KOULURAKENNUSHANKE4.1 Tarveselvitys4.2 HankesuunnitelmaKIRJALLISUUTTA

1 JOHDANTO

Perusopetuksen järjestämisestä sääde-tään perusopetuslaissa, perusope-tusasetuksessa ja asetuksessa perus-opetuslaissa tarkoitetun opetuksen val-takunnallisista tavoitteista ja perusope-tuksen tuntijaosta.

Perusopetuslain mukaan Opetushalli-tuksen tehtävänä on päättää perusope-tuksen eri oppiaineiden ja aihekokonai-suuksien sekä oppilaanohjauksen jamuun perusopetuslaissa tarkoitetunopetuksen tavoitteista ja keskeisistä si-sällöistä. Tavoitteet ja sisällöt on kirjattuOpetushallituksen vahvistamiin opetus-suunnitelman perusteisiin, Perusope-tuksen opetussuunnitelman perusteet2004. Opetussuunnitelman perusteet onkansallinen kehys, jonka pohjalta paikal-linen opetussuunnitelma laaditaan. Ope-tuksen järjestäjällä on vastuu opetus-suunnitelman laadinnasta ja kehittämi-sestä.

Peruskoulurakennuksen tulee osal-taan tukea valtakunnallisesti vahvistettu-jen tavoitteiden toteutumista.

Opetussuunnitelman perusteissa esi-tetään lyhyesti myös fyysistä oppi-misympäristöä, koulurakennusta, koske-via vaatimuksia. Nämä vaatimukset onkoottu kuvaan 1.

Fyysisen oppimisympäristön vaati-muksia ja niiden toteuttamista rakenta-misen keinoin käsittellään tarkemminOpetushallituksen julkaisussa Terveelli-nen ja turvallinen koulurakennus (KaisaNuikkinen 2005). Julkaisussa esitetäänlaadukkaalle koulurakennukselle seitse-män kriteeriä; kuva 2. Tässä RT-ohjekor-tissa koulurakennuksen yleissuunnitte-lua tarkastellaan näiden seitsemän kri-teerin kautta.

RT-ohjekortti -EHDOTUS lausuntokierros RTS 06:34 2

©R

aken

nust

ieto

säät

iöR

TS

2006

3 Opetuksen toteuttaminen

3.1 Oppimiskäsitys- - -

Oppiminen on tilannesidonnaista, jotenoppimisympäristön monipuolisuuteen onkiinnitettävä erityistä huomiota.

- - -3.2 Oppimisympäristö

Oppimisympäristöllä tarkoitetaan oppimi-seen liittyvää fyysisen ympäristön, psyykkis-ten tekijöiden ja sosiaalisten suhteiden ko-konaisuutta, jossa opiskelu ja oppiminen ta-pahtuvat.

Fyysiseen oppimisympäristöön kuuluvaterityisesti koulun rakennukset ja tilat sekäopetusvälineet ja oppimateriaalit. Siihenkuuluvat lisäksi muu rakennettu ympäristö jaympäröivä luonto. Opiskelutilat ja -välineettulee suunnitella ja järjestää siten, että nemahdollistavat monipuolisten opiskelu-menetelmien ja työtapojen käytön. Työväli-

neiden ja materiaalien sekä kirjastopalvelu-jen tulee olla oppilaan käytettävissä niin, ettäne antavat mahdollisuuden aktiiviseen jamyös itsenäiseen opiskeluun. Oppimisym-päristön varustuksen tulee tukea myös oppi-laan kehittymistä nykyaikaisen tietoyhteis-kunnan jäseneksi ja antaa tilaisuuksia tieto-koneiden ja muun mediatekniikan sekämahdollisuuksien mukaan tietoverkkojenkäyttämiseen. Fyysisen oppimisympäristönesteettisyyteen tulee myös kiinnittää huo-miota.

Psyykkisen ja sosiaalisen oppimisympä-ristön muodostumiseen vaikuttavat toisaaltayksittäisen oppilaan kognitiiviset ja emotio-naaliset tekijät, toisaalta vuorovaikutukseenja ihmissuhteisiin liittyvät tekijät.

Oppimisympäristön tulee tukea oppilaankasvua ja oppimista. Sen on oltava fyysises-ti, psyykkisesti ja sosiaalisesti turvallinen ja

tuettava oppilaan terveyttä. Tavoitteena on tu-kea oppilaan oppimismotivaatiota ja uteliai-suutta sekä edistää hänen aktiivisuuttaan, it-seohjautuvuuttaan ja luovuuttaan tarjoamallakiinnostavia haasteita ja ongelmia. Oppi-misympäristön tulee ohjata oppilasta asetta-maan omia tavoitteitaan ja arvioimaan omaatoimintaansa. Oppilaalle voidaan antaa mah-dollisuus osallistua oppimisympäristönsä ra-kentamiseen ja kehittämiseen.

Oppimisympäristön tulee tukea myös opet-tajan ja oppilaan välistä sekä oppilaiden kes-kinäistä vuorovaikutusta. Sen tulee edistäävuoropuhelua ja ohjata oppilaita työskentele-mään ryhmän jäsenenä.Tavoitteena on avoin,rohkaiseva, kiireetön ja myönteinen ilmapiiri,jonka ylläpitämisestä vastuu kuuluu sekäopettajalle että oppilaille.

Kuva 1.Ote Opetushallituksen vahvistamasta Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2004.

Kuva 2.Koulurakennuksen laatukriteerit. Hyvä opiskeluympäristö tukee koulun toimintaa jatoimintakulttuuria.

Laadukas koulurakennus

2 KÄSITTEITÄ

2.1 Toimintaan liittyviä käsitteitäOppimiskäsitysOppimiskäsitys on käsitys siitä, mitenoppiminen yksilössä ja ryhmässä tapah-tuu. Se vaikuttaa mm. siihen, millaisiatyötapoja koulussa käytetään. Opetus-suunnitelma perustuu tietynlaiseen oppi-miskäsitykseen.

OpetussuunnitelmaOpetussuunnitelman perusteet on kan-sallinen kehys, jonka pohjalta paikallinenopetussuunnitelma laaditaan. Opetuk-sen järjestäjällä on vastuu opetussuunni-telman laadinnasta ja kehittämisestä.

OppivelvollisuusLakiin perustuva velvollisuus suorittaaperusopetuksen oppimäärä osallistu-malla perusopetukseen tai hankkimallamuulla tavoin perusopetuksen oppimää-rää vastaavat tiedot. Oppivelvollisuus al-kaa sinä vuonna, jona lapsi täyttää seit-semän vuotta ja päättyy, kun perusope-tuksen oppimäärä on suoritettu tai kunoppivelvollisuuden alkamisesta on kulu-nut 10 vuotta.

PerusopetusYleissivistävä opetus vuosiluokille 1...9.

Toisen asteen koulutusToisen asteen koulutukseen kuuluvat lu-kiokoulutus ja ammatilliseen perustutkin-toon johtava koulutus.

LukioPeruskoulun jälkeinen, yleissivistävääkoulutusta antava koulutusväylä. Lukionvoi suorittaa 2...4 vuodessa.

Ammattillinen oppilaitosAmmattiin johtavaa koulutusta antavaoppilaitos.

Korkea-asteen koulutusMuodostuu ammattikorkeakoulusta sekäyliopistosta ja korkeakoulusta.

AmmattikorkeakouluAmmatillista, työelämään suuntautuvaakorkea-asteen koulutusta antava korkea-koulu toisen asteen yleissivistävän taiammatillisen koulutuksen suorittaneille.Kesto 3,5...4,5 vuotta. Sen pohjana ovataikaisemmat toisen asteen jälkeistä am-matillista koulutusta antaneet oppilaitok-set, ns. ”opistot”.

Yliopisto, korkeakouluMuodostuu monitieteisistä yliopistoistaja erikoistuneista tiede- ja taidekorkea-kouluista, joita myös kutsutaan yliopis-toiksi. Ominaista tieteellinen tutkimus jasiihen perustuva ylin opetus. Alemmankorkeakoulututkinnon suorittaminen kes-tää yleensä kolme vuotta ja ylemmänyleensä viisi vuotta.

Muut koulutusOn myös muunlaista koulutusta; aikuis-koulutus, oppisopimuskoulutus jne.

YleisopetusKaikille oppilaille annettava perusopetusvuosiluokilla 1...9.

EsiopetusEnnen oppivelvollisuuskoulun aloitta-mista annettava yksivuotinen opetus,jota annetaan pääsääntöisesti 6–vuoti-aille päiväkodeissa tai kouluissa.

AlkuopetusPerusopetuksen 1. ja 2. vuosiluokkienopetus.

LisäopetusPeruskoulun suorittaneille oppilaille an-nettavaa vapaaehtoista, syventävää jatäydentävää opetusta. ‘Kymppiluokka’.

ErityisopetusErityistä tukea tarvitsevien oppilaidenopetus, jota annetaan yleisopetukseenintegroituna osa-aikaisesti muun opetuk-sen ohessa tai erityiskouluissa tai –ryh-missä.

TukiopetusOpinnoissa tilapäisesti jälkeen jääneilletai muutoin erityistä tukea tarvitsevilleannettava opetus.

Perusopetukseen valmistava opetusMaahanmuuttajille tarkoitettu, perusope-tukseen valmistava opetus. Annetaan6-10 -vuotiaille, joiden suomen- tai ruot-sinkielentaito ei ole riittävän hyvä perus-opetusryhmässä opiskelemiseen.

Aamu- ja iltapäivätoimintaOppituntiajan ulkopuolista, perusopetus-ta tukevaa aamu- tai iltapäivätoimintaa,jota kunta voi järjestää itse tai hankkia.

OppilashuoltopalvelutSisältää kouluterveydenhuollon sekäkoulukuraattorin ja -psykologin palvelut.

RuokahuoltoSisältää kouluruokailupalvelut.

KerhotoimintaKouluajan ulkopuolista kerho- tai muutavapaa-ajantoimintaa, jota voivat järjes-tää koulun tiloissa myös koulun ulkopuo-liset tahot.

3 lausuntokierros RTS 06:34 RT-ohjekortti -EHDOTUS©

Rak

ennu

stie

tosä

ätiö

RT

S20

06

Kuva 3.Valtakunnallinen koulutusjärjestelmä.

2.2 Toimijoihin liittyvät käsitteet

Valtakunnallinen taso

OpetusministeriöOpetusministeriö on Suomen ylin ope-tusviranomainen, joka valmistelee koulu-tusta koskevan lainsäädännön.

Opetusministeriö on opetustoimen pe-rustamishankkeiden valtionapuviran-omainen.

LääninhallitusLääninhallitus on valtion aluehallintovi-ranomainen. Lääninhallitus valmisteleeopetustoimen perustamishankkeidenvaltionapuja koskevat asiat opetusminis-teriölle.

Lääninhallitus neuvoo ja ohjaaopetustoimen perustamishankkeita kos-kevissa asioissa.

OpetushallitusOpetushallitus on opetusministeriönalainen koulutuksen asiantuntija- ja ke-hittämisvirasto. Opetushallitus päättäävaltakunnallisista opetussuunnitelmanperusteista. Opetushallitus vastaa oppi-laitosten toimitiloja ja varustamistakoskevasta kehittämistyöstä.

Kuntataso

Koulutuksen järjestäjäKunta on velvollinen järjestämään senalueella asuville oppivelvollisuusikäisilleesi- ja perusopetusta. Koulutuksen jär-jestäjänä voi toimia valtioneuvoston lu-valla myös yksityinen yhteisö tai säätiö.Myös valtio voi toimia koulutuksen järjes-täjänä.


©R

aken

nust

ieto

säät

iöR

TS

2006

Kuva 4.Koulurakennuksen käyttäjät.

Koulutaso

OppilasOpetusta saava henkilö.

HenkilökuntaKoostuu opettajista sekä muusta koulus-sa toimivasta henkilöstöstä.• Opetushenkilöstö

Opettajat ja opinto-ohjaajat, atk-tuki-henkilöt.

• HallintoKoulun rehtori, apulaisrehtorit sekäkansliahenkilöstö.

• Oppilashuoltopalvelun henkilöstöYleensä terveydenhoitaja, lääkäri, ku-raattori ja psykologi.

• Ruokahuollon henkilöstöKeittiöhenkilökunta; työntekijät saatta-vat kuulua koulun vakinaiseen henkilö-kuntaan, kunnan keskitettyyn huolto-palveluun tai kokonaan ulkoistettuunostopalveluhenkilöstöön.

• Ylläpitohenkilöstö– tietoteknisten järjestelmien ylläpitoa

hoitava henkilöstö sekä– rakennuksen teknistä ylläpitoa ja

käyttöä hoitava kiinteistönhuolto-henkilöstö, kuten vahtimestarit,huoltomiehet ja siivoojat. Työtekijätkuuluvat koulun vakinaiseen henki-lökuntaan, kunnan keskitettyynhuoltopalveluun tai kokonaan ulkois-tettuun ostopalveluhenkilöstöön

• Muu henkilöstö– koulunkäyntiavustajat– mahdolliset harjoittelijat.

JohtokuntaLuottamushenkilöistä koostuva, kouluntoimintaa valvova elin.

Muut käyttäjätVarsinaisen kouluajan ulkopuolisia käyt-täjäryhmiä aamu- ja iltapäivätoiminnanja koulun kerhotoiminnan lisäksi, esimer-kiksi opintoryhmät, urheiluseurat, taiteili-jat ja lähiympäristön asukkaat.

Koulun toimintaan oleellisesti liittyvätmyös oppilaiden huoltajat.

OpetusryhmäSamaan aikaan opetettava ryhmä.Yleensä koostuu saman ikäluokan oppi-laista.

RyhmäkokoOpetusryhmässä olevien oppilaiden lu-kumäärä.

Yleisopetuksen opetusryhmien koolleei ole asetettu rajoituksia. Erityisopetuk-sen opetusryhmässä olevien oppilaidenenimmäismäärät on määritelty Perusope-tusasetuksessa, 2 § . Esiopetuksen ryh-mäkoosta on opetusministeriö antanutsuosituksen.

2.3 Tiloihin liittyvät käsitteet

OppimisympäristöFyysisen ympäristön, psyykkisten teki-jöiden ja sosiaalisten suhteiden muodos-tama kokonaisuus, jossa opiskelu ja op-piminen tapahtuvat.

OpiskeluympäristöOppimisympäristön fyysinen osa.

OpetustilaTila, jossa annetaan opetusta.

AineopetustilaErikoisvarusteltu opetustila, esimerkiksikäsityön opetustila, kotitalouden opetus-tila, ympäristölaboratorio.

UlkoalueetKäsittävät mm. viheralueet, välituntipi-han, leikkialueet, liikunta-alueet, liiken-nealueet. Koko ulkoalueen tulee toimiaoppimisen välineenä.

KotialueOpetusryhmän tai -ryhmien omat tilat.


Rak

ennu

stie

tosä

ätiö

RT

S20

06

SolukouluOpetustilat ja kotialueet on ryhmiteltypienempiin yksiköihin, joissa kullakinon oma aula ja sisäänkäynti.

HallikouluOpetustilat on järjestetty keskeisen yh-teistilan tai -aulan ympärille.

AvotilakouluOpetustilat ja -alueet avautuvat ilmanseinää keskeiseen yhteistilaan tai - au-laan.

KäytäväkouluOpetustilat on järjestetty keski- tai sivu-käytävän varrelle.

Kuva 5.Koulurakennuksen perusratkaisun tyyppejä. Koulurakennus on usein yhdistelmä pe-rustyypeistä, esimerkiksi solu- ja hallikoulusta.

3 YLEISSUUNNITTELU

3.1 Monipuolisuus ja joustavuus

Koulurakennukset suunnitellaan aikansaoppimiskäsitysten ja –metodien mukaan.Käyttäjäsukupolvet ja tilanteet kuitenkinmuuttuvat, joten tiloilla tulee olla yleispä-teviä ominaisuuksia, jotta rakennuksetvoivat elää muuttuvien tarpeiden ja tule-vaisuuden vaatimusten mukaan.

Joustavuus

• Eri kokoisia tiloja eri suuruisille ryhmil-le tulee sijoitella lomittuvasti siten, ettähelppo siirtyminen tilanteesta tai tehtä-västä toiseen on mahdollista. Tilojavoidaan liittää toisiinsa ovin ja lasisei-nin, joskus myös siirtoseinin.

• Suunniteltujen käyttötarkoitusten mu-kaan eri tiloja voidaan liittää toisiinsaesimerkiksi tilojen välisillä ovilla taiyhtä tilaa voidaan jakaa useampaanosaa esimerkiksi siirtoseinillä.

• Kahden eri oppiaineen tiloja voidaanyhdistellä tai korvata monitoimitiloilla.

• Tilojen joustavaa käyttöä voidaanedistää kalusteratkaisuin.

• Rakennuksen tulee olla joustava jamahdollistaa käyttötarkoituksen muu-tokset tulevaisuudessa. Teknologiansuhteen tulee varautua tulevaan kehi-tykseen.

• Alueellinen joustavuus saavutetaanvarautumalla siihen, että koulutilat so-pivat myös muuhun palvelutoimintaan.

Vuorovaikutus ja yhteisöllisyys

• Yhteisiä kokoontumistiloja tulee sijoi-tella keskeisesti siten, että ne edistävätvuorovaikutustaitoja ja yhteisöllisyyttä,esimerkiksi liikenteen solmukohtiin.

• Koulurakennukseen tulee suunnitellatiloja sekä yksilö- että ryhmätyösken-telyä varten. Ryhmätyötä voidaan teh-dä aulojen nurkkauksissa, liikennetilo-jen levennyksissä tai isompien opetus-tilojen osissa. Ryhmätyöskentelyllevoidaan suunnitella myös omat huone-tilat.

• Koulun tulee olla henkilökunnalle tar-koituksenmukainen työympäristö.Henkilökunnan tilat on suunniteltavasiten, että ne edistävät vuorovaikutus-ta.


©R

aken

nust

ieto

säät

iöR

TS

2006

Laadukas koulu toimii joustavasti jamonipuolisesti sekä mahdollistaa eri-laisia työskentelytapoja ja vuorovai-kutustilanteita.

Koulurakennuksen laatukriteerit, 1

Kuva 6.Koulurakennuksessa on erilaisia oppimisen paikkoja erityyppiselle tekemiselle ja yksityisyyden/yhteisyydenasteelle sekä vuorovaikutukselle ympäristön kanssa.

3.2 Koulu osana yhteisöä

Koululla on merkittävä tehtävä alueensasosiaalisten suhteiden ja yhteisöllisyy-den luomisessa erilaisten ja eri ikäistenasukkaiden kohtaamispaikkana.

Koulun hierarkkisen aseman rakenne-tussa ympäristössä tulee heijastua kou-lurakennuksen arkkitehtuuriin.

Koulutilojen tulee edistää kodin ja kou-lun välistä yhteistyötä. Suunnittelun kei-noin luodaan olosuhteet, jotka viestittä-vät yhteistyön tärkeyttä, esimerkiksisuunnittelemalla sisääntuloaula sellai-seksi, että kouluun on helppoa ja luonte-vaa tulla.

Koulurakennus suunnitellaan niin, ettämahdollistetaan tehokas ja monipuoli-nen käyttö myös kouluajan ulkopuolella.Eri käyttäjäryhmien ja käyttötarkoitustentarpeet otetaan huomioon.

Koulun tiloja voidaan suunnitella myöseri hallintokuntien yhteiseen käyttöön.Tällaisia ovat esimerkiksi liikunta-, kirjas-to-, terveydenhuolto- ja päivähoitotoi-minnat.

Suunnittelun keinoja

• Tilojen suunnittelussa otetaan huomi-oon tilojen yhteiskäyttö normaalinkoulutoiminnan ja oppilaiden aamu- jailtapäivätoiminnan kesken.

• Lasten kerho- ja harrastustoiminnanjärjestäjänä voi olla myös koulun ulko-puolinen taho ja osallistujina voi ollamuitakin kuin koulun oppilaita. Suun-nittelussa kiinnitetään huomiota mm.kulkureitteihin ja säilytystiloihin.

• Lähiympäristön asukkaiden tulee voi-da käyttää tiloja koulutyön ulkopuolise-na aikana; urheiluseurat, kansa-laisopistot, musiikki-, liikunta- ja käsi-työkerhot, harrastelijateatteri, tapahtu-mat ym. Suunnittelussa tämä edellyt-tää varasto- ja säilytystilojen järjestä-mistä ulkopuolisille käyttäjille.

• Sisääntulo suunnitellaan ulkopuolisillekäyttäjille selkeäksi ja havainnolliseksi.Vanhemmille tulee olla sisääntulon yh-teydessä luonteva mahdollisuus tullasisälle kouluun saattamaan tai odotta-maan lasta.

• Ulkopuoliset käyttäjät otetaan huomi-oon siten, että iltakäyttö on sujuvaa.Iltakäyttöalueiden sisääntulot, kulku-reitit, ovien lukitukset ja ilmanvaihtosuunnitellaan sellaisiksi, että iltakäyt-töalueet voivat toimia itsenäisesti.

3.3 Innostavuus

Opiskeluympäristö suunnitellaan uteliai-suutta ja innostusta herättäväksi oppi-misvälineeksi. Sen tulee opettaa lapsiakiinnittämään huomiota ympäristöönsekä kehittämään tunnetta ja tietoisuuttakuulumisesta siihen. Opiskeluympäris-tön tulee houkutella tarkastelemaan ilmi-öitä kokonaisuuksina ja yhdistämään eritieteenalojen ajattelua. Opiskeluympä-ristön tulee toimia mallina hyvästä, er-gonomisesti oikein suunnitellusta työym-päristöstä.

Suunnittelun keinoja

• Erilaisten ilmiöiden ja käsitteiden nä-kyminen rakennuksessa. Esimerkiksirakennuksen struktuuri, konstruktio,materiaalit, värit ja valot voivat havain-nollistaa luonnontieteen käsitteitä ja il-miöitä.

• Pintojen jäsentelyillä ja kuvioinneillavoidaan havainnollistaa matemaattisiamalleja, luokituksia.

• Muodot, tilat, volyymit, toiminnat, erirakennusaineet, tekstuurit samoin kuintilojen kiinnostava liittyminen ulkotiloi-hin ja rakennuksen liittyminen suurem-paan kokonaisuuteen toimivat itses-sään arkkitehtuurin oppimisen apuvä-lineinä ja innostavat tietoista suhtautu-mista ympäristöön.

• Teknisten järjestelmien näkyminen tuoesille paljon tietoa ja luo uteliaisuutta.Järjestelmät voidaan nähdä myös ana-logioina kehon järjestelmiin. Ergono-minen ja havainnollinen asennustek-niikka opettaa ymmärtämään sähkö-tekniikan toimintaa ja mahdollisuuksia

• Koulun informaatiojärjestelmien oi-kealla suunnittelulla ja toteutuksellavoidaan luoda pienessä mitassa malliyhteiskuntien vastaavista järjestelmis-tä, kuten radio, TV, internet, liikenneva-lot ja hälytyssireenit . Näin voidaan sa-malla havainnollistaa järjestelmienkäyttöä sekä vastaanotto- että lähetys-päissä.

• Hälytys- ja turvajärjestelmät oikeinsuunniteltuina ja toteutettuina opetta-vat oppilaita toimimaan oikein tervey-den ja omaisuuden kanssa, sekä käyt-tämään laitteistoja että osallistumaanturvaorganisaatioiden toimintaan.


Rak

ennu

stie

tosä

ätiö

RT

S20

06

Laadukas koulu toimii monipuolisenatoiminta- ja kulttuurikeskuksena.


Laadukas koulu on innostava, luovuu-teen ja tutkivaan oppimiseen houkut-televa sekä tilannesidonnaista oppi-mista tukeva konkreettinen oppimisenapuväline.Koulurakennuksen laatukriteerit, 3

3.4 Viihtyisyys

Hyvä koulurakennus

• on esteettisesti miellyttävä ja viihtyisä.Viihtyisä ympäristö viestii välittämises-tä, rähjäinen ympäristö voi ärsyttäävandalismiin.

• luo omaa ulospäin näkyvää identiteet-tiä.Erityisesti pääsisäänkäyntien ja yh-teisten tilojen suunnittelussa tämä ontärkeä näkökulma.

• edistää tilojen ja rakennuksen hahmot-tamista. Isot koulut tulee suunnitellapienemmistä yksiköistä koostuviksi.

• estää kiusaamista ja häirintää teke-mällä ympäristö avoimeksi ja positiivis-ta valvontaa mahdollistavaksi. Koulu-rakennus tulee suunnitella sellaiseksi,että kaikissa sen osissa tapahtuu lii-kennettä luonnollisesti, jolloin ei tarvitaerityistä järjestettyä valvontaa.

• edistää yhteisöllisyyttä ja tasa-arvoasekä osallistumis- ja vaikutusmahdolli-suuksia ja tukea oppilaiden keskinäis-tä vuorovaikutusta. Keskeisten yhteis-ten tilojen korostaminen ja rakennuk-sen sisäiset näkö- ja kuuloyhteydetviestittävät tätä tavoitetta.

• mahdollistaa myös yksilöllisyydenvaatimukset. Rakennukseen tuleesuunnitella sopukoita, joissa on mah-dollisuus yksityisyyteen, kuitenkin si-ten, että näköyhteys yhteisöön säilyy.

• takaa oppilashuollolle moniammatilli-seen työskentelyyn ja asiakkaiden tar-peisiin soveltuvat tilat. Oppilashuollontilojen tulee sijoittua siten, että myösvanhempien kulku tiloihin on helppoa.

• edistää kaikkia edellämainittuja tavoit-teita myös valaistuksellaan, akustiikal-laan ja tuoksuillaan sekä väreillään,pintamateriaaleillaan, mittakaavallaanja suhdemaailmallaan.

Kalusteet

Hyvät koulukalusteet ovat ergonomisia,kestäviä, toimivia, korjattavia, rakennuk-sen arkkitehtuuriin sopivia ja esteettises-ti laadukkaita.

Värit ja pinnat

Väreillä ja pintamateriaaleilla voidaankorostaa ja häivyttää eri asioita. Niillämuovataan myös tilojen luonnetta jaidentiteettiä.

Valo

Valolla on merkitystä viihtyvyyteen sekävireyteen ja se on olennainen tekijä tilantunnelman määrittelijänä.

Valon laatu vaikuttaa silmien rasittumi-seen, väsymiseen ja stressiin, se vaikut-taa myös värien oikeanlaiseen havaitse-miseen.

Valo muotoilee tilaa ja sillä voidaantehdä tilaan paikkoja, korostaa kulloista-kin toimintaa tai muuta haluttua kohdetta.Tiloissa, joissa työskennellään ja oles-kellaan on suunniteltava sellaisiksi, ettäyleisvalaistuksessa voidaan hyödyntääpäivänvaloa. Keinovalaistuksella korva-taan pimeinä vuoden ja vuorokauden ai-koina luonnonvaloa, sen suunnan, voi-makkuuden, valon värin sekä värintois-ton tulee olla mahdollisimman paljonluonnonvalon mukaista.

Tilojen luonnonvalaistusolosuhteisiinvaikuttaa rakennusten välinen etäisyys,suuntaus sekä ikkunoiden koko ja sijoi-tus.

Ääni

Viihtyisään tilaan kuuluu tarkoituksen-mukainen huoneakustiikka ja riittävä ää-neneristys. Hyvässä ääniympäristössätoivotut äänet korostuvat, häiritsevät vai-menevat ja ulkopuoliset häiriöäänet eivätkuulu. Puheen ymmärrettävyys ja kuulu-vuus vaikuttavat keskittymiskykyyn ku-ten myös häiritsevä taustamelu. Avonai-sissa tiloissa oikeanlainen taustameluvoi myös parantaa akustista yksityisyyt-tä. Opetustilat on suunniteltava huo-neakustiikaltaan sellaisiksi, että erityyp-piset työskentelytavat ja ryhmätyöt ovatyhtäaikaisesti mahdollisia. Keskittymistävaativalle työskentelylle tulee järjestääsopivia hiljaisia tiloja.

Rakennuksen ulkopuoliseen meluunon kiinnitettävä huomiota tontin valinnas-sa ja rakennuksen suuntauksessa.

3.5 Kestävä kehitys

Ympäristövaikutukset käsittävät raken-tamisen aikaisen luonnonvarojen kulu-tuksen sekä käytön aikaisen ympäristö-kuormituksen. Rakennuksen tulee tukeaopetuksen tavoitteita kestävän kehityk-sen suhteen ja lisätä kiinnostusta omas-ta ympäristöstä sekä ymmärrystä tä-mänhetkisten valintojen vaikutuksista tu-levaisuuteen.Olosuhteet tulee suunnitel-la sellaisiksi, että kestävän kehityksen ta-voitteiden mukainen toiminta on mahdol-lista.• Ekologinen kestävyysSuuri osa ekologisista vaatimuksistatäyttyy hyvää rakennustapaa noudatta-malla. Käyttöönotetut uusiutumattomatluonnonvarat tulee pitää mahdollisim-man kauan käytössä ja kierrätyksessä.Rakennusosien tulee olla huollettavissaja korjattavissa.• Taloudellinen kestävyysRakennuksen kustannuksia on tarkastel-tava koko suunnitellun elinkaaren ajalta.Rakennuksen elinkaaren aikana käyttö-ja ylläpitokustannukset ovat suurin me-noerä. Oikein valitulla rakennustavallavoidaan ylläpitokustannuksissa säästää.Muuntojoustavuus ja monikäyttöisyystuovat taloudellista kestävyyttä.• Sosiaalinen ja kulttuurinen kestä-

vyysValittujen ratkaisujen tulee ottaa huomi-oon kulttuurisen toimintaympäristönmahdollisuudet ja rajoitukset sekä mah-dollistaa hyvinvoinnin edellytysten siirty-misen sukupolvelta toiselle.

Ympäristövaikutukset

Rakennuspaikkaan liittyvistä ympäristö-asioista tehdään ympäristöselvitys. Sel-vityksessä esitetään ilmasto-olosuhteet,pohjavesi, ilman laatu, kasvillisuus, sekämelu, myrkyt, saasteet, voimalinjat jaympäristön suojelua koskevat vaatimuk-set.

Rakenteet ja materiaalit

Rakenteiden ja materiaalien tulee ollakestäviä, huollettavia, terveellisisä jaturvallisisa ja olla sisäilmavaatimustenmukaisia.

Kalusteet, varusteet ja laitteet

Kalusteiden, varusteiden ja laitteiden tu-lee olla skäyttötarkoitukseensa sopivia,mutta myös monikäyttöisiä ja sellaisia,että niiden huoltaminen ja korjaaminenon mahdollista.


©R

aken

nust

ieto

säät

iöR

TS

2006

Laadukas koulu on esteettinen ja vah-vistaa psyykkistä ja sosiaalista hyvin-vointia.


Laadukas koulu vaalii kestävää kehi-tystä.


Opetusteknologia

Ääni-, valo- ja tietotekniikka sekä AV- jaIT -teknologia ovat nopeasti muuttuviaaloja. Järjestelmät tulee toteuttaa siten,että niiden täydentäminen ja uusiminenon mahdollisimman vaivatonta.

Talotekniikka

Taloteknisten järjestelmien suunnittelus-sa ja valinnassa tavoitteena on koko-naiskustannuksiltaan taloudellisesti toi-miva järjestelmä. Esimerkiksi ilmanvaih-to- ja valaistus voivat olla tilakohtaisestisäädettävissä tilassa kulloinkin oleskele-van henkilömäärän ja toiminnan mu-kaan. Ratkaisujen tulee olla myös koko-naisuutena mahdollisimman paljon ener-giaa säästäviä sekä muuntojoustavia.Järjestelmien käytön, huollon, täydentä-misen ja uusimisen on oltava mahdolli-simman vaivatonta.

3.6 Mitoitus

Toiminnat

Koulu on ensisijaisesti oppimista varten.Muut toiminnot ovat oppimista tukeviatoimintoja.

Opetuksen järjestäjä määrittelee toi-mintojen linjaukset. Käyttäjän edustajaon asiantuntija toimintojen kuvaamises-sa.

Koulun toiminnat määritellään koulunopetussuunnitelman, oppilasmäärän,koluasteen, sijainnin ja muiden lähtökoh-tien perusteella. Toimintojen kuvausten

perusteella muodostuvat tilatavoitteet jasisäisten yhteyksien periaatteet.

Tilatavoitteista muotoutuu tilaohjelma,joka on luettelo tarvittavista tilaryhmistäja tiloista pinta-alatavoitteineen.

Tilaohjelmassa esitetään myös kunkintilan mitoitusperuste, yhteystarpeet jamahdollisesti oleellinen käyttökuvaus.

Tilaohjelma toimii pohjana kustan-nusarviolle ja jatkosuunnittelulle ja on liit-teenä hankesuunnitelmassa.


Rak

ennu

stie

tosä

ätiö

RT

S20

06

Laadukas koulu on tarkoituksenmu-kaisesti mitoitettu.


Kuva 7.Esimerkki koulurakennuksen tiloista ja koulun ulkoalueista.

Tontin mitoitus

Peruskoulun tontille tulee mahtua raken-nuksen lisäksi piha-alueet ja kenttä, elleisopivalla eteäisyydellä ole muuta liikun-tapaikaa.. Koulun koko ulkoalueen tuleetoimia oppimisen välineenä. Myös mah-dollisten muitten toimintojen vaatimatpiha-alueet (päiväkoti, leikkipuistotoi-minta tms.) tulee ottaa huomioon.

Ohjeellisena koulun tontin mitoitusläh-tökohtana voidaan pitää nyrkkisääntöä:perusala 1,5 ha ja lisäksi 20 m2 oppilastakohti. Kenttä sisältyy alaan.

Rakennuksen mitoitus

Koulurakennuksen koon (pinta-alat, tila-vuus, korkeus) määräävät– oppilasmäärät– toiminnat ja niiden laajuus.Rakennuksen massoitteluun vaikuttavat– asemakaava ja valittu ratkaisu– runkosyvyys– kerros- ja huonekorkeudet.Kerros- ja huonekorkeuksia määriteltä-essä on otettava huomioon toiminnantyyppi ja laatu, toiminnan mukaiset vä-himmäiskorkeudet sekä riittävät tilava-raukset taloteknisille järjestelmille.

Tilojen mitoitus

Koulun tilojen mitoituksessa tulee lähteä– aiotusta toiminnasta– toimintaan osallistuvien lukumäärästä– kalusteiden ja varusteiden määrästä ja

niiden sijainnin ja käytön vaatimastaalasta.

Opetushallituksen ohjeissa on esitettyoppilas- ja koulukohtaiset tunnusluvut ti-lojen teoreettisen kokonaishyötypinta-alan määrittämistä varten.

Mitoitusohjeita esitetään RT-ohjekortissaKoulut, tilasuunnittelu ja Opetushallituksenohjeissa.

3.7 Terveellisyys ja turvallisuus

Opiskeluympäristön tulee

– tukea oppilaan ja henkilökunnan fyy-sistä terveyttä ja turvallisuutta ja edis-tää hyvinvointia

– estää tapaturmia ja onnettomuuksia– olla terveellinen ja turvallinen käytössä– soveltua kaikille käyttäjille.

Ulkoalueet

Tontti tulee valita siten, että se sijaitseemahdollisimmankaukana melu- ja saas-telähteistä, kuten vilkkaasti liikennöidyis-tä väylistä, teollisuuslaitoksista jne. Ton-tin valintaan vaikuttavat myös tontinaiemmasta käytöstä johtuvat maape-rään liittyvät riskit.

Pihat suunnitellaan sellaisiksi, että neovat olla aurinkoisia suurimman osankoulupäivästä.

Turvallinen kulku ja etäisyydet koulunkäyttämiin liikuntapaikkoihin on otettavahuomioon. Teiden ylitysten turvallisuu-teen tulee kiinnittää erityistä huomiota,esimerkiksi suojateiden korotuksilla,keskikorotuksilla, teiden kavennuksilla,valo-ohjauksella, yli- ja alikuluilla.


©R

aken

nust

ieto

säät

iöR

TS

2006

Laadukas koulu lisää fyysistä terveyt-tä ja turvallisuutta.


Kuva 8.Koulun ulkoalueiden suunnittelussa kiinnitetään huomiotamm. liikenneturvallisuuteen.

Sisäilmasto

Sisäilmastolla on merkitystä terveyteen,viihtyvyyteen ja työtehoon. Hyvien, ter-veyttä ja työtehoa edistävien olosuhtei-den takaamiseksi sisäilmastoluokaksisuositellan luokkaa S2.

Käyttämällä pölyä keräämättömiä jaM1-luokan pienipäästöisiä pintamateri-aaleja vaikutetaan merkittävästi sisäil-man laatuun rakennusaineiden suurestapinta-alasta johtuen.

Suomen rakentamismääräyskokoelma,RakMK D2 Rakennusten sisäilmasto ja ilman-vaihto.

Sisäilmastoluokitus 2000.

Valaistus

• PäivänvaloPäivänvaloa pyritään käyttämään

mahdollisimman paljon hyödyksi ope-tus-, työskentely- ja yhteistiloissa. Ope-tustiloissa on auringon häikäisy ja läm-mittävä vaikutus eliminoitava.• Keinovalaistus

Valaisimet tulee sijoittaa oppimisen,muun toiminnan ja huollon kannalta sekämyös arkkitehtonisesti ja rakenteellisestiihanteellisiin paikkoihin.

Akustiikka

Hyvillä ääniolosuhteilla on merkittävävaikutus viihtyvyyteen, puhen ymmärtä-miseen ja oppimiseen.

Rakennuksen ääniympäristö koostuurakennuksen ulkopuolelta, rakennuksenjärjestelmistä ja itse toiminnasta synty-västä melusta.Akustisia olosuhteita voidaan hallita– ääntä tuottavien ja ja hiljaisuutta vaati-

vien tilojen sijoittelulla– luomalla puskurivyöhykkeitä– Ääntä eristävillä rakenteilla– vaimentavilla pintarakenteilla.

Liikkumis- ja toimimisesteettömyys

Koulurakennuksen suunnittelussa onotettava huomioon liikkumis- ja toimimi-sesteettömyys sekä oppilaiden, opettaji-en, muun henkilökunnan, vierailijoidenettä ulkopuolisten käyttäjien kannalta.

Koulun tulee olla myös liikunta- ja aisti-vammaisten käytettävissä.

Nykytavoitteena on koko ikäluokalleyhteinen peruskoulu, joten koulun tilojentulee antaa samat lähtökohdat jokaisel-le.

RT 09-10692 Esteetön liikkumis- ja toimi-misympäristö.

Esteetön rakennus ja ympäristö.

Paloturvallisuus

Paloturvallisuuden perusteet luodaansuunnittelemalla tilat ja laitteet palotur-vallisiksi käytön kannalta ja kiinnittämällähuomiota palonkestävyyteen pintojen jakalusteiden valinnassa.

Rakennusluvassa saatetaan edellyt-tää erityisen paloturvallisuussuunnitel-man laatimista (poistumistiet, osastointi,savunpoisto).

Suunnitelmissa on huomioitava, ettäkoulurakennuksessa oleskelee yleensäsamanaikaisesti suuri henkilömäärä,pääasiassa lapsia ja mahdollisesti toi-mintarajoitteisia henkilöitä.

Palokunnan ajoneuvokalustolle tuleejärjestää kulkureitit ja opastetaulut pai-kallisten paloviranomaisten ohjeiden mu-kaan.

Pelastusasetuksen mukaan koulunhenkilökunta ja pelastusviranomaisetovat velvollisia laatimaan yhteistoimin-nassa keskenään pelastussuunnitel-man.

RakMK E1 Rakennusten paloturvallisuus.

Työturvallisuus

Työturvallisuuden perusteet luodaansuunnittelemalla tilojen ja laitteiden er-gonomia loogiseksi ja ymmärrettäväksi.Suunnitellaan riittävät toiminta-, käyttö-ja huoltotilat, suojaetäisyydet, hyvä va-laistus, hyvä akustiikka, turvalliset lattia-,seinä ja kattomateriaalit, oikein toimivatkalusteet sekä suoja- ja turvavarusteet.

Henkilökunnan pakotiet otetaan suun-nittelussa huomioon: opetustiloista sa-moin kuin oppilashuollon tiloista tuleeolla mahdollisuus poistua muutakin tietäkuin tilan pääkulkureitin suuntaan.

Käyttöturvallisuus

Rakennuskohde on suunniteltava, raken-nettava ja varustettava siten, ettei senkäyttöön, huoltoon tai ylläpitoon liity sel-laisia tapaturman, onnettomuuden tai va-hingoittumisen vaaraa.

RakMk F2 Rakennuksen käyttöturvallisuus

Turvajärjestelyt

Turvajärjestelyjen tavoitteena on– ehkäistä ilkivaltaa, varkauksia ja väki-

valtaa koulussa ja sen alueella– lisätä käyttäjien henkistä ja fyysistä

turvallisuutta– ilmaista luvaton tunkeutuminen koulu-

rakennukseen.

Lähtökohtana on suunnitella kouluraken-nus siten selkeäksi ja läpinäkyväksi, ettäerityisiä valvontalaitteita ei tarvita.

Lukitus ja mahdolliset kulunvalvonta-laitteet suunnitellaan niin, että niillä este-tään luvaton pääsy tiloihin ja ohjataanhenkilöstön liikkumista eri tiloissa vuoro-kauden eri aikoina.

Vaikeasti valvottavien piha-alueiden jatilojen valvontaan voidaan käyttää video-valvontaa.

Rikosilmoitinlaitteistoja voidaan käyt-tää luvattoman sisään tunkeutumisen il-maisemiseen.


Rak

ennu

stie

tosä

ätiö

RT

S20

06

4 KOULURAKENNUSHANKE

4.1 TarveselvitysTarveselvitysvaiheen tarkoituksena onarvioida tarvittavat kouluverkkoon jakoko palveluverkkoon kohdistuvat toi-menpiteet ja niiden kustannukset sekämääritellä periaatteelliset suunnitteluoh-jeet ja tavoitteet.Selvitetään ja päätetään• miksi rakennetaan• mitä rakennetaan• minne rakennetaan• mistä rakennuksista luovutaan• missä aikataulussa• käyttötarkoituksen muutokset ja pe-

rusparannustarpeet• tärkeysjärjestys• yleiset suunnitteluohjeet.Kouluhankkeessa selvitetään erityisesti• kuntakohtainen opetussuunnitelma,

väestöennuste, kouluverkkosuunnitel-ma jne.

• kunnan palveluverkosto ja yhteishank-keiden mahdollisuus, esimerkiksi päi-väkodit, liikuntahallit, kirjastot, toisetkoulut, lähiympäristön ulkoliikunta-alu-eet ym.

• tavoitteet sijainnille:matkat, asutuksenpainopisteet, lähestymissuunnat

• tavoitteet rakennuspaikalle: valoisuus,suuntaus, päästöt, melu, maaperä

• yleiset laatutavoitteet: kouluviihtyvyys,terveellisyys ja turvallisuus, taloudelli-suus jne. Voidaan viitata laadukkaankoulun kriteereihin.

• mahdollisen valtionapuhakemuksenvaikutukset hankkeenn aikatauluun.

4.2 HankesuunnitelmaHankesuunnitelman lähtökohtina ovatkouluverkkosuunnitelmassa ja investoin-tiesityksessä asetetut tavoitteet, väestö-ja oppilasennusteiden mukaan määritel-ty tarve, rakennuspaikka, koulun tehtä-vää koskeva pedagoginen visio ja mui-den yhteishankkeeseen osallistuvienosapuolien visiot.

Hankesuunnittelutyössä tulee olla mu-kana myös pedagoginen asiantuntija taiasiantuntijaryhmä.

Hankesuunnitelmaan on suositeltavaasisällyttää vaatimus hankkeen kaikilleosapuolille suunnattavan aloitusse-minaarin järjestämisestä ennen luonnos-suunnittelun alkamista. Seminaarin tar-koituksena on periaatteiden tarkentami-sen ja lähtökohdista sopimisen lisäksi si-touttaa osapuolet niihin.Hankesuunnitelmassa määritellään• laajuustavoitteet• tehokkuustavoitteet• kustannustavoitteet• ajoitustavoitteet• ympäristölliset laatutavoitteet• arkkitehtoniset laatutavoitteet• tekniset laatutavoitteet• tekniset järjestelmät, kuten kulunval-

vonta-, ATK-, informaatio- yms. Järjes-telmät

• tilaohjelma• muut periaatteelliset suunnitteluohjeet

ja tavoitteet• toiminnan käynnistämiskustannukset• vuotuiset käyttökustannukset

Kouluhankkeessa määritellään erityises-ti mm.• olemassa olevat tilat• koulutonttivaraukset• muut koulun toimintaa palvelevat tilat• pedagogiset laatutavoitteet• pedagogisten tavoitteiden vaikutus ra-

kennuksen muotoon ja tilaratkaisuihin• koulun painotusten vaikutus tilallisiin ja

toiminnallisiin tarpeisiin• perusratkaisu ( solukoulu tms)• normaalista poikkeavat laatuvaati-

mukset: esimerkiksi äänieristetyt ja-koseinät, tilojen kaksoiskäyttötarkoi-tus, erityiset akustiset tarpeet, eri-tyisopetuksen erityistarpeet jne.

• vaatimukset opetusteknisille järjestel-mille.

Hankkeen tavoitteet määritellään siten,että laadukkaan koulun kriteerit toteutu-vat.


©R

aken

nust

ieto

säät

iöR

TS

2006

Kuva 9.Tarveselvitys.


Rak

ennu

stie

tosä

ätiö

RT

S20

06

Kuva 11.Käyttäjän osallistuminen koulurakennushankkeeseen hankkeen eri vaiheissa.

Kuva 10.Rakennushanke on vain yksi, mahdollisesti useita kertoja toistuva jaksorakennuksen elinkaaren aikana.

KIRJALLISUUTTA

Lait ja asetuksetPerusopetuslaki 1998/628.

Perusopetusasetus 852/1998.

Lukiolaki 629/1998.

Lukioasetus 719/1984.

Laki opetus- ja kulttuuritoiminnan rahoituk-sesta 635/1998.

Asetus opetus- ja kulttuuritoiminnan rahoituk-sesta 806/1998.

Suomen rakentamismääräyskokoelmaYmpäristöministeriö

A2 Rakennuksen suunnittelijat ja suunnitel-mat. Määräykset ja ohjeet 2002(RT RakMK-21202)

A4 Rakennuksen käyttö- ja huolto-ohje. Mää-räykset ja ohjeet 2000 (RT RakMK-21155)

C1 Ääneneristys ja meluntorjunta rakennuk-sessa. Määräykset ja ohjeet 1998(RT RakMK-21090)

D1 Kiinteistöjen vesi- ja viemärilaitteistot.Määräykset ja ohjeet. Ympäristöministeriö.Suomen rakentamismääräyskokoelma. 1987(RT RakMK-20728)

D2 Rakennusten sisäilmasto ja ilmanvaihto.Määräykset ja ohjeet 1987 (RT RakMK-21218)

E1 Rakennusten paloturvallisuus. Määräyk-set ja ohjeet 2002 (RT RakMK-21201)

F1 Liikkumisesteetön rakentaminen. Mää-räykset ja ohjeet 1997 (RT RakMK-21255)

F2 Rakennuksen käyttöturvallisuus.Määräyk-set ja ohjeet 2001 (RT RakMK-21184)

SisäasiainministeriöOhje sisusteiden paloturvallisuudesta. Sisä-asiainministeriö, pelastusosasto, ohje4/011/98. (RT SM-21081)

OpetushallitusPerusopetuksen opetussuunnitelman perus-teet 2004.

Terveellinen ja turvallinen koulurakennus, Kai-sa Nuikkinen. 2005.

Luonnontieteiden opetuksen tilat ja välineet,Marja Montonen (toim.). 1997.

Kotitalouden opetustilat ja työturvallisuus,Kaarina Aho ja Marjaana Manninen (toim.).2005.

Peruskoulun käsityön opetustilojen suunnitte-luopas, tekninen työ ja tekstiilityö, ReinoTapaninen (toim). 2002.

Käsityön työturvallisuusopas.Teknisen työn jatekstiilityön opetukseen, Sirkka Aadeli, RitvaAalto, Harry Myllymäki, Jouko Pekkarinen,Markku Poutala, Antti Rinta-Rahko ja TimoSuurnäkki. 2004.

Koulujen akustinen suunnitteluopas. 1994.

Kuvataiteen opetustilojen suunnitteluopas.TULOSSA

OpetusministeriöLasten liikuntapaikkojen suunnittelu. Opetus-ministeriö, liikuntapaikkajulkaisu 83. 2002

Liikuntapaikkojen mitat ja merkinnät, CD.Opetusministeriön liikuntapaikkajulkaisu 88.2005

Liikuntapaikkojen suunnittelu. Opetusministe-riö, liikuntapaikkajulkaisu 88. CD. 2005

Urheilukenttien suunnittelu- ja rakenta-misopas. Opetusministeriön liikuntapaikkajul-kaisu 82. 2002

Esteettömät liikuntatilat.Opetusministeriön lii-kuntapaikkajulkaisu 63. 1997

RT-ohjekortitRakennustietosäätiö RTS

RT 07-10564 Rakennuksen sisäilmasto.1995

RT 07-10741 Sisäilmastoluokitus 2000. 2001Lisälehti, RT 07-10790. 2003

RT 09-10692 Esteetön liikkumis- ja toimi-misaympäristö. 1999

RT 69-10584 Kiinteistön jätehuolto. 1995

RT 88-10125 Henkilöhissien valintaohje.1981

RT 88-10777 Portaat ja luiskat. 2002

RT 88-10778 Kaiteet ja käsijohteet. 2002

RT 88-10666 Hissien kuilun ja konehuoneenmitat. Yläkonehissit . 1998

RT 88-10874 Hissitilat. 2006

RT 91-10498 Paarikuljetuksen tilantarve. 1993

RT 91-10664 Siivouksen ja puhtaanapidonhuomioonottaminen rakennussuunnittelussa.1998

RT 91-10665 Siivoustilat. 1998

RT 91-10788 Sisäänkäyntitilat, julkiset raken-nukset. 2003

RT 92-10457 Jakokeskus- ja teletilat. 1991

RT 92-10771 S1-luokan teräsbetoniväestön-suoja ja K-luokan väestönsuoja. 2002

RT 92-10774 Muuntamotila rakennuksessa.2002

RT 94-10053 Pysyvien työpaikkojen puku-,pesu ja WC-tilat.1979

RT 94-10442 Ravintolat ja kahvilat. 1991

RT 94-10443 Suurkeittiöt. 1991

RT 95-10716 Toimistotilat, yleissuunnittelu ja–mitoitus. 2000

RT 95-10717 Toimistotilat, tilasuunnittelu ja–mitoitus. 2000

RT 95-10718 Toimistotilat, työpistesuunnitteluja –mitoitus. 2002

RT 95-10719 Toimistotilat, tekninen suunnit-telu. 2002

RT 96-10503 Esiintymistilat. 1993

RT 96-10504 Tanssin harjoitustilat. 1993

RT 96-10504 Tanssin harjoitustilat. 1993

RT 96-10509 Näyttelytiat. 1993

RT 96-10519 Videopajat ja äänitysstudiot.1993

RT 96-10520 Kuvankäsittelytilat. 1993

RT 96-10594 Terveyskeskukset ja terveysase-mat. 1996

RT 96-10656 Esitys- ja informaatiotilat.1998

RT 97-10046 Sisäliikuntatilat, palloilu ja voi-mistelu. 1979

RT 97-10091 Sisäliikuntatilat, kuntoilu ja voi-mailu. 1980

RT 97-10261 Ulkoliikuntapaikat, huoltotilat.1985

RT 98-10479 Ajoneuvojen mittoja. 1992

RT 98-10481 Ajoväylät, hitaasti liikennöitävät.1992

RT 98-10490 Kuormaustilat. 1992

RT 98-10494 Pysäköintialueet. 1993

RT 98-10565 Liikennemerkit ja opasteet kiin-teistön liikennöitävällä alueella. 1995

RT 98-10607 Kevytliikenteen väylät. 1996

RT 98-10631 Polkupyörien pysäköinti ja säily-tys. 1997

StandarditSFS 5907 Rakennusten akustinen luokitus.

SFS-EN 1176-1 Leikkikenttävälineet. Osa1:Yleiset turvallisuusvaatimukset ja testaus-menetelmät.1999.

SFS-EN 1176-2 Leikkikenttävälineet. Osa2:Keinut. Lisäturvallisuusvaatimukset ja tes-tausmenetelmät.1999.

SFS-EN 1176-3 Leikkikenttävälineet. Osa3:Liukumäkien lisäturvallisuusvaatimukset ja-testausmenetelmät. 1999.

SFS-EN 1176-4 Leikkikenttävälineet. Osa4:Köysiradat. Lisäturvallisuusvaatimukset ja-testausmenetelmät. 1999.

Muita julkaisujaKoulujen näyttämöt ja niiden teatteritekninenvarustus, Helsingin kaupungin opetusviras-ton julkaisusarja A2:2001

Koulukirjasto tilana. BTJ Kirjastopalvelu Oy,2002

Koulupihan mahdollisuudet - opas. Manner-heimin lastensuojeluliitto

Kouluterveydenhuollon laatusuositus. 2004.Sosiaali- ja terveysministeriön oppaita2004:8. Sosiaali- ja terveysministeriö, Suo-men kuntaliitto.

Kouluterveydenhuolto 2002 opas. Oppaita51/2002. Stakes

Kouluterveydenhuoltotilojen suunnitteluohje.1994. Helsingin kaupungin terveysvirasto, ra-kennusvirasto, opetusvirasto ja ympäristökes-kus.

VerkkojulkaisujaLähiliikuntapaikkojen tietopankki, www.nuo-risuomi.fi


©R

aken

nust

ieto

säät

iöR

TS

2006

Documents

RTyleis 17 8 - Rakennustieto · Koulutaso Oppilas Opetusta saava henkilö. Henkilökunta Koostuu opettajista sekä muusta koulus-sa toimivasta henkilöstöstä. • Opetushenkilöstö