Fing

rid

Oyj

:n le

hti 1

/201

1

SÄHKÖMARKKINAT

Sähkön hinta

pidettävä

kohtuullisena15

4 Eurooppalainen

markkinamalli

haasteiden edessä

8 Neljä sähköaluetta

Ruotsiin

Tässä numerossa

FINGRIDFingrid Oyj:n lehti14. vuosikerta1/2011

ToimitusPuhelin: 030 395 5153 Faksi: 030 395 5196Postiosoite: PL 530, 00101 HelsinkiKäyntiosoite: Arkadiankatu 23 B, Helsinkiwww.fi ngrid.fi Päätoimittaja: Tiina MiettinenSähköposti: tiina.miettinen@fi ngrid.fi Toimituskunta: Eija Eskelinen, Mikko Jalonen,Reija Kuronen, Kaija Niskala, Arto Pahkin,Petri Parviainen, Tiina SeppänenSuunnittelu ja toteutus: bbo,Better Business Offi ce Oy / Maria Hallilaja Tuija Sorsa

JulkaisijaFingrid Oyj

Osoitteenmuutokset:reija.kuronen@fi ngrid.fi

Kansi: Forssan varavoimalaitoksenperuskivi muurattiin 27.1.2011.Projektipäällikkö Juha Pikkupeura sulkilaitoksen peruskirjan metallisylinteriin.Kuva: Jakke NikkarinenPaino: Libris Oy, HelsinkiISSN 1455-7517

4

8

11

12

15

18

20

22

24

27

28

30

31

Nykyinen markkinamalli koetuksella | Eurooppalainen sähkömark-kinamalli on monien haasteiden edessä. Niitä aiheuttavat muutokset sekä sähkön tuotannossa että kulutuksessa.

Neljä sähköaluetta Ruotsiin | Marraskuun 2011 alusta tulee Ruotsissa voimaan jako neljään hinta-alueeseen. Mitkä ovat muutoksen syyt ja miten se vaikuttaa Suomeen?

Termit tutuiksi | FTR, Financial Transmission Right

Markkinakytkennästä vauhtia eurooppalaiseen sähkömarkkinakilpai-luun | Markkinakytkennän ensimmäinen vaihe on menossa. Vuonna 2014 kaikki EU-maat ovat mukana järjestelmässä, jonka odotetaan lisäävän kilpailua eurooppalaisilla sähkömarkkinoilla.

Varmaa ja kohtuuhintaista sähköä tarvitaan | Ylijohtaja Esa Härmälä linjasi Suomen energiahuollon perusteita Fingridin varavoimalaitok-sen peruskivenmuuraustilaisuudessa Forssassa tammikuussa.

Tuoreita näkökulmia ajankohtaisiin asioihin | Fingridin sähkömarkki-natoimikunta on keskustelufoorumi, joka auttaa yhtiötä pohjoismais-ten ja eurooppalaisten sähkömarkkinoiden kehittämisessä. Sana on vapaa, ja asioita tarkastellaan usealta kantilta.

Lisää läpinäkyvyyttä markkinoille | Katja Lipposen työnkuvan haas-teellisia avainsanoja Fingridin sähkömarkkinakehitysyksikössä ovat avoimuus, läpinäkyvyys, kommunikaatio ja yhteistyö.

Sähkömarkkinat yhdenmukaistuvat hitaasti | Sijoituspalveluyhtiö Soli-duksen toimitusjohtaja Jukka-Pekka Häkli pohdiskelee Pohjoismaiden ja Baltian sähkömarkkinoiden harmonisoitumista sekä yleisesti poh-joismaisten markkinoiden toimivuutta.

Kantaverkon ABC | Sähkönlaadun seuranta Kantaverkkopalvelun uutta sopimuskautta valmistellaan tiiviisti

Kiikarissa | Neuvokas sopeutuja

Uutisia

Verkkovisa

FINGRID 1/2011 | 2

Pääkirjoitus

SÄHKÖMARKKINOIDEN PELISÄÄNNÖT JA PELIKENTTÄ KEHITTYVÄT

Kuluva talvi on jälleen osoittanut, et-tä pohjoismaiset sähkömarkkinat ovat herkät säätilojen vaihtelulle. Kylmä sää on lisännyt kulutusta, ja sateiden puute on näkynyt vesivarastojen vähäisyytenä. Molemmat tekijät ovat nostaneet säh-kön hintaa pohjoismaisessa sähköpörs-sissä. Ruotsin ydinvoimalaitosten sur-kea käytettävyys on vielä tiukentanut ti-lannetta.

Pohjoismaihin onkin virrannut sähköä Keski-Euroopasta, jossa tukkusähkön hinta on ollut selkeästi pohjoismaista hintatasoa alhaisempi. Eihän sen näin pitänyt mennä! Sähkön piti siirtyä poh-joisesta etelään, koska meillä hinnan pi-ti olla selkeästi alhaisempi kuin Keski-Euroopassa. Näin voitiin päätellä reilu vuosi sitten johdannaisten hintaeroista.

Viime vuoden lopulta saakka Poh-joismaiden ja Keski-Euroopan väli-nen siirtokapasiteetti käytetään mah-dollisimman tehokkaasti hyväksi uu-della markkinamekanismilla. Sähköä siirretään joka tunti halvemmalta alu-eelta kalliimmalle. Keski-Euroopasta tullut sähkö on osaltaan painanut pohjoismaista sähkön hintaa alas-päin. Siirtokapasiteetin riittämättömyy-den vuoksi hintataso Pohjoismaissa on kuitenkin jäänyt selkeästi korke-ammaksi kuin Keski-Euroopassa. Lisäsiirtokapasiteetti alueiden välil-lä olisikin hyödyttänyt pohjoismaisia sähkönkäyttäjiä. Tästä on hyvä oppia, että erot tämän päivän spot-hinnassa tai futuurinoteerauksissa eivät kerro totuutta alueiden välisistä tulevaisuu-den hintaeroista. Luontoäiti ei seuraa futuurinoteerauksia.

Baltiasta ja Venäjältä on tullut sähköä täydellä kapasiteetilla Suomen kaut-

ta Pohjoismaihin. Tästä sähköstä suu-ri osa on jatkanut Suomesta matkaan-sa paikkaamaan Ruotsin ja Norjan ali-jäämää.

Sähkömarkkinoiden integraatio ete-nee tänäkin vuonna. Fingrid osallis-tuu aktiivisesti markkinoiden toiminnan edistämiseen investoimalla pelikent-tään eli kantaverkkoon sekä kehittä-mällä pelisääntöjä. Fenno-Skan 2 -me-rikaapeli lasketaan Itämeren pohjaan kesällä, ja sen kapasiteetti on markki-noiden käytössä vuoden lopulla. Yhteys lisää Suomen ja Ruotsin välistä siirto-kapasiteettia noin 40 prosenttia. Sähkön siirtymisen logiikka muuttuu marras-kuussa, kun Ruotsi jaetaan hinta-alu-eisiin. Taakse jää aika, jolloin länsinaa-purimme joutui keinotekoisesti rajoitta-maan sähkökauppaa maidemme välil-lä oman tehotasapainonsa hoitamisek-si. Marraskuusta lähtien hinta määrää sähkön siirtymisen Suomen ja Ruotsin rajalla.

Integraatio etenee myös etelän suun-nalla. Tavoitteena on saada kaikki Baltian maat mukaan yhteiseen mark-kina-alueeseemme vuoden 2011 ai-kana. Lisääntyvä integraatio vaatii kui-tenkin lisää siirtokapasiteettia Suomen ja Viron välille. Kapasiteetin tarve tuli konkreettisesti esille, kun Viro liitettiin hinta-alueeksi pohjoismaisiin markki-noihin ja tähän yhteyteen liittyvät mer-kittävät pullonkaulat tulivat läpinäky-viksi. Helpotusta saadaan vuonna 2014, kun EstLink 2 -yhteys valmistuu ja siir-tokapasiteetti lähes kolminkertaistuu nykyisestä.

Fingrid pyrkii kuluvana vuonna pa-rantamaan sähkömarkkinoiden toimin-taa myös kehittämällä markkinatiedon

julkaisemista, vastakauppaa Suomessa sekä osallistumalla aktiivisesti yhteis-pohjoismaiseen taseselvityksen kehi-tyshankkeeseen. Venäjän-kaupan osal-ta pyrimme luomaan mahdollisuuden siihen, että Venäjältä myytäväksi aja-teltu sähkö voidaan tarjota sähköpörs-siin vielä tämän vuoden aikana. EU:n ja Venäjän markkinoiden rakenne-ero-jen vuoksi tällä tiellä on kuitenkin vielä mutkia matkassa.

Elämme nyt EU:ssa kolmannen ener-giamarkkinapaketin aikakautta. Tämän seurauksena Fingridin omistusjärjeste-lyt ovat käynnissä. Lisäksi kantaverkko-yhtiöille on tullut lakisääteinen velvol-lisuus julkaista Euroopan tason kanta-verkkosuunnitelma kahden vuoden vä-lein. Seuraavaan, vuoden 2012 suun-nitelman laatimiseen liittyen meillä on tekeillä Itämeren alueen kantaverkko-suunnitelma, jonka on määrä valmistua kuluvan vuoden lopulla.

Toimiva kantaverkkoinfrastruktuu-ri on välttämätön edellytys markkinoi-den tehokkaalle toiminnalle. Korkea investointitaso luonnollisesti heiken-tää yhtiön taloudellisia tunnuslukuja. Kansainvälisiltä rahamarkkinoilta han-kittavan lisävelan ohella joudumme ko-rottamaan kantaverkkotariffeja vuoden 2012 alusta enemmän kuin aiempina vuosina. Voimme kuitenkin luvata asi-akkaillemme, että tariffi mme ja kanta-verkkopalvelumme ovat eurooppalaisit-tain tarkasteltuina varmasti kilpailuky-kyisiä myös tulevaisuudessa.

Jukka Ruusunen onFingridin toimitusjohtaja.

FINGRID 1/2011 | 2 FINGRID 1/2011 | 3

Sähkön tuotantoon tulee lisää valtion tukemaa uusiutuvaa energiaa, esimerkiksi tuuli-voimaa kaikkialla Euroopas-

sa. ”Sen tarjonta ei riipu markkinati-lanteesta vaan säästä, ja tuotantomää-riä on vaikea ennakoida”, sanoo Fin-gridin varatoimitusjohtaja Juha Kekko-nen. Kekkosen mukaan myös ydinvoi-malat samoin kuin kaupunkien ja teol-lisuuden sähkön- ja lämmöntuotanto-laitokset (CHP) taipuvat varsin huonos-ti markkinoiden hintaohjaukseen. Jos kaupungit tarvitsevat kaukolämpöä putkiverkkoon ja teollisuus höyryä pro-sesseihinsa, voimalat tuottavat samal-la myös sähköä lähes markkinahin-nasta riippumatta. Yhteistuotannon hy-vää hyötysuhdetta ei kannata hukata.

Investointikustannuksiltaan suuret ydinvoimalat on suunniteltu käymään täysteholla koko ajan, ja ne ajetaan

alas vain ennalta suunniteltuina huol-toaikoina.

”Samalla kun markkinoille tulee runsaasti lisää jäykästi tai ei lainkaan hintaan reagoivaa sekä vaikeasti enna-koitavaa tuotantoa, sieltä uhkaa pois-tua joustavasti kysynnän ja hinnan mu-kaan säädettävää fossiilista tuotantoa ilmastopäästösyistä”, Kekkonen muis-tuttaa. Markkinahinnan määrää ehkä yhä kapeampi segmentti tarjonnasta.

Säädettävän tuotannontulisi ansaita elantonsa

Uusiutuvan energian tuotannon voima-kas vaihtelu edellyttää tasapainotta-vaa tuotantoa. Sellaisen tulisi säilyä ja lisääntyä markkinoilla. Haasteena on ympäristösyiden lisäksi se, että tue-tun uusituvan tuotannon kasvu vähen-tää tällaisen tuotannon kannattavuut-

koettelee nykyistä markkinamallia

Uusiutuvan energian tuotannon voimakas vaihtelu

edellyttää tasapainottavaa tuotantoa. Sellaisen

tulisi säilyä ja lisääntyä markkinoilla.

Teksti: Arja Haukkasalo Kuvat: vastavalo, scanstockPhoto ja juhani eskelinen

eurooppalainen sähkömarkkinamalli on monien haasteiden edessä.niitä aiheuttavat muutokset sekä sähkön tuotannossa että kulutuksessa.

Toimintaympäristön muutos

ta. Laitosten vuotuiset käyttöajat ovat usein nytkin lyhyitä. Massiivinen tuuli-voiman ym. lisäys lyhentää käyttöaiko-ja entisestään. Sähkön markkinahinta ei ole välttämättä riittävän korkea, jotta laitokset ansaitsisivat leipänsä kape-nevalla tontillaan.

Samantapainen ongelma liittyy huip-pukulutustilanteisiin, joissa tarvittai-siin hetkellisesti paljon tehoa, mutta vain silloin tällöin. Tämä varateho tai tehoreservi on hyvin kallista käyttää, mutta näidenkin laitosten pitäisi joten-kin kannattaa investointeina.

FINGRID 1/2011 | 4 FINGRID 1/2011 | 4

Toimintaympäristön muutos

Nykyiseen markkinamalliin liit-tyy siis mahdollinen ongelma nimeltä ”missing money”. Tuottajat eivät ehkä katso saavansa riittävästi tuloja tietylle osalle kapasiteettiaan.

Eurooppalaisessa keskustelussa on-kin noussut esiin kysymys tuotantoka-pasiteetille maksettavista kannusti-mista. Erilaisia malleja on tarjolla va-likoivista maksuista kaiken kattaviin

Markkinamallien vertailuaAluehinnoittelu Marginaalihinnoittelu koko markkina-alueella Markkinavalvonta: toimijoiden markkinaosuudet koko markkina- alueella Vapaa hinnanmuodostus hintapiikit mahdollisia investointisignaalit

Solmupistehinnoittelu Marginaalihinnoittelu solmupisteissä Markkinavalvonta: paikallisen markkinavoiman käytön estäminen Tuottajien tarjouksille hintakatot säännelty

hinnanmuodostus ei hintapiikkejä ei investointisignaaleita Erillinen kapasiteettimarkkina investointisignaalien synnyttämiseksi

Kapasiteettioikeuksien huutokaupat Sähköenergian käyttäjillä kapasiteetin ostovelvoite (määritetään suhteessa tarvittavaan huipputehoon) Tuottajille kannustin pitää kapasiteettia toiminnassa ja investoida uuteen kapasiteettiinVertailun on laatinut sähkömarkkinoiden professori Satu Viljainen Lappeenrannanteknillisestä yliopistosta.

Juha Kekkosen vastuu-alue Fingridissä onsähkömarkkinakehitys. Hän myös johtaaEuroopan kantaverkko-yhtiöiden yhteistyö-järjestön ENTSO-E:n markkinakomiteaa.

FINGRID 1/2011 | 4 FINGRID 1/2011 | 4 FINGRID 1/2011 | 5

kapasiteettimarkkinoihin. Joissakin maissa kapasiteettimaksuja on jo käy-tössä tai harkinnassa, ja onhan Suo-men ja Ruotsin tehoreservijärjestel-mäkin samaa sukua.

Markkinamalli edellyttäävahvaa verkkoa

EU:ssakin hyväksytyssä tavoitemallis-sa lähdetään siitä, että tukkumarkki-nat muodostuvat suhteellisen harvalu-kuisista ja suurista osa-alueista. Hinta on yhtenäinen alueen sisällä ja voi poi-keta alueiden välillä, jos siirtokapasi-teetissa on pullonkauloja. Tyypillisesti ajatellaan, että kokonainen maa muo-dostaisi yhden hinta-alueen, ja mark-kinaintegraatio laajentaisi hintayhte-näisyyttä yli rajojen.

Tuotantorakenteen isot muutokset ja monet muut seikat panevat tämän mallin koetukselle.

Tuulivoimalat rakennetaan maalle tai merelle – yleensä kuitenkin kauak-si kuluttajista. Myös ydinvoimalaitok-set rakennetaan kauas isoista kaupun-geista. Siirtoverkon tarve ja käyttö li-sääntyvät.

Markkinaintegraatio lisää sähkö-

kauppaa maiden välillä ja yli. Se asettaa osaltaan paineita siirtokapasiteettiin.

EU:n ilmastopolitiikan 20-20-20-ta-voitteet edellyttävät siis hyvin toimivia eurooppalaisia markkinoita, ja ne taas edellyttävät vahvaa eurooppalaista säh-köverkkoa. Maiden sisäisiä ja maiden välisiä sähkön siirtoverkkoja pitää voida vahvistaa ja kehittää merkittävästi.

ENTSO-E:n kymmenen vuoden verk-kosuunnitelma esittää rakennettavak-

uSa:ssa ja Venäjällä on käytössä solmupistehinnoittelu

Eräissä maissa, joissa sähköverkko on heikko, käytössä on ns. solmupis-tehinta. Solmupistehinnoittelu on käytössä muun muassa Yhdysvallois-sa ja Venäjällä, ja Puola harkitsee sitä.

Solmupistehinnoittelumallissa lasketaan verkon jokaiselle solmupisteel-le sen sijainnista riippuva energian arvo eli solmupistehinta. Hinta muodostuu kolmesta eri komponentista: sähköntuotannon rajakustannuksesta, häviöiden rajakustannuksesta ja verkon ruuhkautumisen aiheuttamasta rajakustannuk-sesta. Rajakustannuksella tarkoitetaan yhden megawatin tehon lisäyksestä ai-heutuvaa lisäkustannusta.

Käytännössä tällaiseen hinnoittelumalliin siirtyminen olisi suuri muutos eu-rooppalaiseen käytäntöön. Voimajärjestelmän optimointi olisi pääasiallinen ja markkinoiden toimivuus toissijainen tavoite. Järjestelmäoperaattorit eli kan-taverkkoyhtiöt olisivat myös markkinaoperaattoreita, eikä sähköpörssejä enää tarvittaisi. Eurooppalaiset markkinat vaatisivat itse asiassa yhden eurooppalai-sen järjestelmäoperaattorin.

EU:n tavoitteena on laajentaa Pohjoismaissa käy-tössä oleva markkinamalli askel askeleelta koko unionin alueelle. Toistaiseksi yksi maa

on muodostanut yhden hinta-alueen.Jotta sähkö liikkuisi kysynnän ja tarjonnan mukaan ilman

siirtoverkon tuomia rajoitteita halvemmalta alueelta kal-liimmalle, järjestelmä edellyttää vahvaa verkkoa. Sen ra-kentaminen on Keski-Euroopassa vielä paljon hankalampaa kuin Pohjoismaissa.

”Erityisesti Keski-Euroopan tiheillä asumisalueilla verkon rakentamisprosessi lupineen voi viedä 10–15 vuotta. Sanan-sa saavat sanoa maanomistaja, kunta, aluehallinto ja valtio. Näin yksi maanomistaja voi pitkittää koko unionin toiminnan kannalta keskeisen sähkönsiirtoverkon rakentamista”, Juha Kekkonen kertoo.

Juha Kekkonen on johtanut Euroopan kantaverkkoyhtiöi-den yhteistyöjärjestön (ENTSO-E) markkinakomiteaa vuo-desta 2009. Siellä pyritään löytämään yhdessä ratkaisu säh-kön siirto-ongelmaan muun muassa verkon rakentamislu-paprosesseja yksinkertaistamalla.

”Haasteena on se, että energia-asioissa kunnallinen ja

Keski-euroopassa verkon rakentaminen on pitkä prosessi

si noin 42 000 kilometriä kantaverkkoa. Viisivuotisjaksolla 2010–2014 tämä tarkoittaa 23–28 miljardin euron kus-tannuksia. Vaikka rahoitus saataneen järjestymään, suurin haaste on yleisen hyväksynnän ja rakennuslupien saami-nen. Se on varsinkin Keski-Euroopassa erittäin vaikeaa ja hidasta.

Jos verkonrakentaminen ei etene, pul-lonkaulat lisääntyvät. Markkinat voivat fragmentoitua yhä pienempiin alueisiin.

kansallinen itsemääräämisoikeus on vahva, eikä EU voi sii-hen puuttua.”

Myös uusiutuvan energian tuet ovat kansallisesti päätet-tävissä, eikä harmonisointi ole näköpiirissä, vaikka se mark-kinoiden kannalta olisi suotavaa. Yhtiöt rakentavat voima-lansa sinne, missä tuet ovat korkeimmat, eivät sinne, missä olosuhteet ovat parhaimmat.

Saksan höveli tukipolitiikka on vapauttanut aurinko- ja tuulivoimatuottajan kaikesta riskistä. Tuottaja saa takuuhin-nan alueverkkoyhtiöltä, jonka on liitettävä voimala verkkoon. Verkkoyhtiö vastaa myös voimalan taseesta. Tämä on johta-nut hetkittäisiin ylituotantotilanteisiin, koska tuulivoimaa on paljon, mutta säätövoimaa ei ole riittävästi.

Suomessa tuulivoimalan omistaja vastaa verkkoon liittä-misestä ja taseestaan. Takuuhintaa ei makseta ylituotanto-tunneista.

Keski-Euroopassa ja myös Nord Poolissa on otettu käyttöön mahdollisuus, että sähkön hinta voi painua myös negatiiviseksi. Ylitarjontatilanteessa sähköä tuottava yhtiö joutuu maksamaan sähkönkuluttajille. Vaihtoehtona on tuotannon ajo alas.

FINGRID 1/2011 | 6 FINGRID 1/2011 | 6

”Jos hinta-alueista tulee hyvin pieniä, markkinatoimijoiden riskit kasvavat ja likviditeetti pienenee. On myös vaarana, että yksittäiset tuottajat saavat alueil-laan määräävän markkina-aseman, jol-loin kilpailu hiipuu ”, Kekkonen sanoo.

Pohjoismaissakin on kokemusta hin-ta-alueiden lisääntymisestä. Jos kehi-tys etenee riittävän pitkälle, ei puhuta enää aluehinnoista, vaan hinnoista ver-kon yksittäisissä solmupisteissä. Esi-merkiksi Puolassa mietitään vakavasti solmupistehinnoittelua (nodal pricing), koska heikko verkko ei tue laajempaa alueellista (zonal) markkinaa.

Kulutukseen lisää joustoa

Kekkosen mukaan sähkömarkkinoi-den paradokseja on, ettei kysyntä rii-pu hinnasta.

”Suuryrityksiä lukuun ottamatta ku-luttajat eivät toistaiseksi reagoi mark-kinahinnan muutoksiin. Pienyritykset ja kotitaloudet kuluttavat sähköä tar-vitsemansa määrän ja maksavat jälki-käteen laskun”, Kekkonen sanoo.

Ongelmana on se, että kuluttaja ei näe reaalihintaa, eikä hänellä ole tek-nisiä edellytyksiä muuttaa kulutus-taan sen mukaan. Ja vaikka kuluttajal-la olisikin hintatieto, hän ei saa siitä mi-tään hyötyä.

Älykkäiden sähköverkkojen ja etälu-ettavien tuntimittarien myötä kotitalo-uksillekin avautuu mahdollisuus ohja-ta kulutustaan sähkön tuntihinnan pe-rusteella. Tarjolle tulee tuotteita ja pal-veluja, jotka hoitavat tämän. Kodin au-tomaatiojärjestelmä katkaisee esi-merkiksi sähkölämmityksen, jos säh-kön tuntihinta ylittää määrätyn rajan.

Sähköautojen yleistyessä joskus tu-levaisuudessa järkevä ajaja jättää säh-könmyyjän huoleksi yölatauksen ajan-kohdan, kunhan akku on aamulla täyn-nä. Teknologian kehittyessä myös Suo-meen tulee pienimuotoista tuuli- ja au-rinkovoimaa, jolloin asukas voi pait-si ostaa sähköä verkosta myös myydä sitä verkkoon.

”Kansantalouden kannalta on parem-pi, että kulutus joustaa kuin että ylläpi-detään kallista varavoimaa”, Kekkonen toteaa. Kysynnän jousto on taloudelli-sesti viisasta siksikin, että se loiventaa kiusallisiksi koettuja hintapiikkejä.

Fingridin toimintakertomus ja tilinpäätös 2010

Tulos parani merkittävästi, investointitaso korkeallaFingrid-konsernin taloudellinen tilinpäätös julkistettiin helmikuussa. Tulos parani merkittävästi sähkön kulutuksen kasvun, kantaverkkotariffi korotusten ja toiminnan kehittämisen johdosta. nettolainanotto on kuitenkin kasvussa mittavan investointi-ohjelman vuoksi.

F ingrid investoi kantaverkkoon ja varavoimaan seuraavien kymmenen vuo-den aikana 1,7 miljardia euroa. Vuositasolla tämä tarkoittaa 100–200 mil-joonan investointikuluja. Ne edellyttävät lisälainanottoa ja myös siirtotarif-

fi en korotuksia tulevina vuosina. Konsernin liikevaihto oli 456 miljoonaa euroa (359 milj. euroa) tilikauden aikana.

Liiketoiminnan muut tuotot olivat 7 miljoonaa euroa (2 milj. euroa). Kantaverkkotulot nousivat 4,5 prosentin tariffi korotuksen ja sähkön kulutuksen

kasvun seurauksena 24 miljoonalla eurolla edelliseen vuoteen verrattuna. Tase-sähkön myynti oli 160 miljoonaa euroa (92 milj. euroa) ja tasesähkön osto 145 mil-joonaa euroa (85 milj. euroa). Rajasiirtotuotot pysyivät edellisvuoden tasolla.

Häviösähkökulut nousivat 13 miljoonalla eurolla 65 miljoonaan euroon häviö-sähkön määrän kasvun ja keskimääräisen Suomen aluehinnan nousun johdosta. Myös poistot ja reservikulut nousivat edellisvuoteen verrattuna.

Kunnonhallintakustannukset ja henkilöstökulut pysyivät vuoden 2009 tasolla. Turpeen syöttötariffi n ja tehoreservitoiminnan nettotuotoissa ei ollut olennaista muutosta edellisvuoteen verrattuna.

Konsernin liikevoitto oli 74 miljoonaa euroa (51 milj. euroa). Sähköjohdannaisten arvonmuutoksista kirjattiin tulokseen +2 miljoonaa euroa (+2 milj. euroa). Viimei-sen neljänneksen liikevoitto oli 23 miljoonaa euroa (16 milj. euroa).

Konsernin tilikauden voitto oli 42 miljoonaa euroa (25 milj. euroa). Sijoitetun pääoman tuotto oli 5,1 prosenttia (3,9 %) ja oman pääoman tuotto 8,7

prosenttia (5,7 %). Omavaraisuusaste oli tarkastelukauden lopussa 28,6 prosent-tia (27,2 %).

Fingridin toimintakertomus ja tilinpäätös ovat nähtävissä internetissä osoit-teessa www.fi ngrid.fi (kohdassa sijoittajat). Painettuja julkaisuja voi tilata Fingri-din viestinnästä.

Kuv

a: J

uhan

i Esk

elin

en

FINGRID 1/2011 | 6 FINGRID 1/2011 | 6 FINGRID 1/2011 | 7

Teksti: Maarit Kauniskangas Kuvat: Gorilla ja Juhani Eskelinen

Neljä sähköaluetta RuotsiinRuotsin sähkömarkkinoilla on pian neljä hinta-aluetta.Miten tähän on tultu ja miten muutos vaikuttaa Suomeen?

FINGRID 1/2011 | 8 FINGRID 1/2011 | 8

Ruotsalaisten päätös nel-jästä hinta-alueesta on täyskäännös heidän ai-kaisempaan strategiaan-sa ja suuri yllätys monel-

le sähkömarkkinatoimijalle. Mikä on saanut ruotsalaiset toisiin ajatuksiin?

”Jako tehdään, jotta voimme rat-kaista sähkön siirtokapasiteetin on-gelmia. Verkko ei riitä kaiken sähkön kuljettamiseen esimerkiksi suuren vesi- tai tuulivoimatuotannon aikaan tai kylmällä säällä, jolloin sähkön ky-syntä kasvaa paljon. Normaalitilan-

teissa Ruotsissa ei tar-vittaisi eri alueita”, sa-noo Magnus Thorstens-son, Svensk Energistä, joka on Suomen Ener-giateollisuusliittoa vas-taava edunvalvonta-orga nisaatio.

EU-komissio hyväksyiehdotuksen hinta-alueista

Käytännössä jako neljään alueeseen tulee voimaan marraskuun alus-ta 2011. Ruotsissa alueista käytetään termiä sähköalue, joka tarkoittaa sa-maa kuin Suomessa termi tarjous-alue. Päätöksen Ruotsin jakamisesta neljään sähköalueeseen sinetöi EU-komissio viime vuoden huhtikuussa.

EU-komission mukaan tulo juontaa tanskalaisten tekemästä valituksesta. Ruotsissa, kuten useimmissa maissa, kantaverkkoa kehitettiin lähinnä kan-sallisista lähtökohdista. Ajan mittaan Ruotsin kantaverkko ei enää kyennyt huolehtimaan sekä maan sisäisistä että ulkomaankaupan tarpeista. Ruot-sissa ryhdyttiin rajoittamaan sähkön ulkomaankauppaa. Käytännössä vai-kutukset näkyivät erityisesti Etelä-Ruotsissa Tanskan rajalla. Tanskalai-

set tulkitsivat eurooppalaista lainsää-däntöä eri tavalla kuin ruotsalaiset ja valittivat EU-komissioon.

Syksyllä 2009 Ruotsin kantaverk-koyhtiö Svenska Kraftnät toimitti EU-komission kilpailuosastolle ehdotuk-sensa asian ratkaisemiseksi. Komis-sio hyväksyi ehdotuksen, joka sisälsi Ruotsin jakamisen neljään eri sähkö-alueeseen.

Tuotanto pohjoisessa– kulutus etelässä

Ruotsissa sähkön tuotanto ja kulu-tus ovat jakautuneet epätasaisesti – maan pohjoisosassa tuotetaan paljon sähköä, mutta kulutus keskittyy Kes-ki- ja Etelä-Ruotsiin. Epätasapainoa on lisännyt Etelä-Ruotsissa sijain-neiden Barsebäckin ydinvoimaloiden

”Verkko ei riitä kaiken sähkön kuljettamiseen esimerkiksi suuren

vesi- tai tuulivoimatuotannon aikaan tai kylmällä säällä, jolloin

sähkön kysyntä kasvaa paljon.”

ydinvoima

yliTuoTanToalue

sähköalueRaja

vesivoima

vesivoima

sähköalueRaja

aliTuoTanToalue

yliTuoTanToalue

ydinvoima ydinvoima

sähköalueRaja

aliTuoTanToalue

FINGRID 1/2011 | 8 FINGRID 1/2011 | 8 FINGRID 1/2011 | 9

sulkeminen. Erityisesti Keski- ja Ete-lä-Ruotsin väliset siirtoyhteydet ovat käyneet riittämättömiksi. Myös säh-kömarkkinoiden avautuminen on li-sännyt sähkönsiirtoa. Ruotsin sisäi-sen kantaverkon kapasiteetti ei ole riittänyt kansainvälisen sähkökaupan tarpeisiin.

Jakamalla Ruotsi neljäksi sähkö-alueeksi sähkömarkkinat saadaan ta-sapainottumaan myös silloin, kun siir-toyhteydet eivät riitä. Sähkön hinnan uskotaan olevan suuren osan ajasta sama kolmella pohjoisella alueella.

Eteläisimmällä sähköalueella hin-nan uskotaan poikkeavan enemmän erityisesti arkena päiväaikaan. Jos siirtoyhteydet pohjoisesta etelään ei-

vät riitä, eteläisimmän sähköalueen hinta eriytyy muusta Ruotsista ja lä-henee Tanskan hintaa. Usein tämä tarkoittaa kalliimpaa sähköä Ruotsin eteläosaan.

Svensk Energin mukaan jako neljään sähköalueeseen on lyhyen tähtäimen ratkaisu. Rakenteellisten pullonkau-lojen välttäminen pitkällä aikavälillä edellyttää, että Ruotsin kantaverkko-yhtiö vahvistaa sähkön siirtoverkkoa.

Tietoa toimijoille

”Neljän sähköalueen hallinnoiminen aiheuttaa sähkön toimittajille lisäku-luja, jotka lisätään sähkön kuluttaja-hintaan. Neljä sähköaluetta saattaa myös vähentää kuluttajien valinnan-varaa – pienemmät alueet ja vähem-män yhtiöitä ja tuotteita, joista valita”, Thorstensson huomauttaa.

Heti kun päätös Ruotsin jakamisesta neljään sähköalueeseen tuli, Svensk Energi kokosi yhteen työryhmän hoi-tamaan sähköalueasioista tiedotta-mista. Tarkoituksena on taata kaikil-le sähkömarkkinatoimijoille riittäväs-ti tietoa esimerkiksi Svenska Kraftnä-tin tilastoista ja uusista sähkömarkki-noiden finanssituotteista.

”Olemme järjestäneet tiedotustilai-suuksia jäsenillemme eli sähköyhti-öille ja muille alan toimijoille. Olem-me kouluttaneet jäsenorganisaati-oihimme tiedottamisessa avustavia henkilöitä. Viime syksynä tapasimme näissä tilaisuuksissa yli 400 avustajaa 11:llä eri paikkakunnalla. Erittäin tär-keää on, miten tieto saadaan ymmär-rettävästi perille tavalliselle kulutta-jalle”, Thorstensson kertoo.

Sähköalueiden tiimoilta Svensk Energi jatkaa alueellisten tiedotusti-laisuuksien järjestämistä niin medial-le, poliitikoille kuin muille asiasta kiin-nostuneille organisaatioille.

Vaikutukset Suomeen

Onko Ruotsin jakamisella neljään eri sähköalueeseen vaikutusta Suo-

meen? Sähkömarkki-noihin perehtynyt ke-hityspäällikkö Juha Hiekkala Fin gridistä arvioi, etteivät vaiku-tukset ole mitenkään dramaattisia. Tosin

aluehintasuojaus askarruttaa.”Suomi ja Ruotsi ovat yleensä olleet

saman hinnan aluetta. Usein suoma-laiset ovat suojanneet sähkönhintan-sa Ruotsin aluehintaan, sillä Ruotsin aluehintatuotteet ovat olleet Suomen tuotteita likvidimpiä. Emme vielä tie-dä, miten suojauslikviditeetti tulee ke-hittymään”, Hiekkala sanoo.

Muutos vaikuttaa myös sähkömark-kinoille annettavaan siirtokapasiteet-tiin. Nykytilanteessa Suomen ja Ruot-sin välille on annettu yksi siirtokapasi-teetti. Sähköaluejaon jälkeen siirtoka-pasiteetit annetaan erikseen Pohjois-Suomen ja Pohjois-Ruotsin välille (FI-SE1) ja Etelä-Suomen ja Keski-Ruot-sin välille (FI-SE3).

Ruotsin sähköaluemuutoksen vai-kutuksia sähkönsiirtoon on Fingri-dissä analysoitu skenaariotarkaste-luin. Niiden mukaan muutos ei olen-naisesti vaikuttaisi sähkön nettotuon-tiin ja -vientiin.

Ruotsin hinta-aluejako lisää sähkön siirtoa ja häviöitä Suomessa. Kun Poh-jois-Ruotsin ja Keski-Ruotsin välil-le syntyy siirtoahtauma, sähkö siirtyy Pohjois-Ruotsista Suomeen, Suomes-sa pohjoisesta etelään ja merikaape-lin kautta takaisin Ruotsiin. Tällainen silmukka lisää ruuhkaa Suomen kan-taverkossa.

”Läpisiirtoa on tapahtunut nykyisin-kin, mutta hinta-aluejako lisää sitä

Jutussa käytettyjentermien selvennys

Ruotsalaisten käyttämä termi elområ-de, sähköalue, vastaa Suomessa käy-tettävää sanaa tarjousalue. Sillä tar-koitetaan sähköpörssissä käytössä olevaa aluetta, jolle osto- ja myyntitar-joukset jätetään.

Mikäli alueiden välinen siirtokapasi-teetti on riittävä, molempien tarjous-alueiden hinnat yhtenevät ja muodos-tuu yhtenäisen hinnan alue eli hinta-alue. Näin ollen hinta-alue ei ole ai-van sama asia kuin tarjousalue, vaik-ka niitä yleensä käytetäänkin synonyy-meinä. Esim. nykyisin Ruotsi ja Suomi ovat omia tarjousalueita. Suomen ja Ruotsin hinnat yhtenevät noin 95 pro-senttia ajasta, joten tällöin ne muo-dostavat yhteisen hinta-alueen.

Jos siirtoyhteydet pohjoisesta etelään eivät riitä, eteläisimmän sähköalueen hinta eriytyy muusta Ruotsista ja lähenee Tanskan hintaa. Usein tämä tarkoittaa kalliimpaa sähköä Ruotsin eteläosaan.

FINGRID 1/2011 | 10 FINGRID 1/2011 | 10

Tällä palstalla esitellään ja selvitetään sähkönsiirtoalan terminologiaa.

TER

MIT TUTUIKS

I

jonkin verran. Asiat hoituvat tekemällä vastaavat tarkennukset Svenka Kraft-nätin ja Fingridin välisiin yhteistyöso-pimuksiin”, Hiekkala kertoo.

Investoinnit tarpeen

Fingridissä tuntuu suhtauduttavan rauhallisesti, jopa ymmärtäväises ti, Ruotsin aluejakoon. ”Yhteis mark-kinanäkökulmasta hinta-aluejako on varmaan hyvä ratkaisu Ruotsin siirto-ongelmiin. Hinta-alueiden myötä Ruotsin siirtokapasiteetin niukkuus saadaan tehokkaasti yhteismarkki-noiden käyttöön ja markkinoiden te-hokkuuden pitäisi kasvaa”, Hiekkala muotoilee.

Suomen tilanne poikkeaa Ruotsis-ta, ja Fingridin tavoitteena on säilyt-tää Suomi yhtenä hinta-alueena. Yhti-ön näkemyksen mukaan suuret hinta-alueet ovat eduksi sähkömarkkinoi-den toimivuudelle.

Myös Suomessa joudutaan tilantei-siin, joissa kantaverkon siirtokapasi-teetti ei riitä. Tällöin Fingrid käyttää ensiapuna ja tilapäisjärjestelynä vas-takauppaa. Esimerkiksi Pohjois-Suo-mesta Etelä-Suomeen haluttaisiin siirtää 1900 megawattia, mutta ka-pasiteettia on vain 1800 megawatille. Tällöin Fingrid maksaa Pohjois-Suo-men tuottajalle siitä, että tämä tuot-taa 100 megawattia vähemmän. Puut-tuva 100 megawattia tuotetaan Etelä-Suomessa jossakin muussa voimalai-toksessa.

Toisinaan vastakauppakustannuk-set ylittävät vastakaupalla saatavat yhteismarkkinahyödyt. Tällöin ulko-maankaupan rajoitus on tehokkain ratkaisu siirtorajoitusten hallintaan.

”Laajamittainen vastakauppa tai ulkomaankaupan rajoitus häiritsee markkinoiden tehokkuutta. Tehokkain tapa välttää uudet hinta-alueet on ke-hittää siirtoyhteyksiä pitkäjänteisesti ja ennakoivasti”, Hiekkala kiteyttää.

Financial Transmission Right, FTR, on fi nanssituote, jossa kohteena on kah-den eri aluehinnan erotus. FTR-tuotteella pyritään suojautumaan aluehinta-riskiä vastaan. Aluehintariski muodostuu, kun tuottaja (myyjä) ja kuluttaja (os-taja) sijaitsevat eri hinta-alueilla.

Esimerkki: Suomalainen sähköntuottaja tekee myyntisopimuksen ruotsa-laisen kuluttajan kanssa. Suomalainen yhtiö on liittynyt fyysisesti Suomen sähköverkkoon eikä siten voi suoraan täyttää fyysistä toimitusvelvoitettaan ruotsalaiselle kuluttajalle. Suomalaisen tuottajan on ostettava sähköä Ruot-sin aluehintaan ja toimitettava tämä sähkö kuluttajalle. Sen sijaan kotimaas-sa tuottamastaan sähköstä suomalainen tuottaja saa Suomen aluehinnan, ja näin hänelle on muodostunut aluehintariski.

Jos tuottaja pystyy ostamaan fi nanssituotteen, joka maksaa Ruotsin ja Suo-men hintaeron myytyä megawattia kohti, hän pystyy suojautumaan hintaris-kiltä.

Kuka FTR-tuotteita myisi?

Aluehintaero syntyy, kun alueiden välinen sähkönsiirtokapasiteetti täyttyy. Siirretty määrä kerrottuna hintaerolla on sama kuin pullonkaulatulo, jonka siirtoyhteyden omistajat (TSO) saavat. Pullonkaulatulo hinta-alueiden välillä muodostaa luontevan maksupohjan FTR-tuotteiden omistajille. TSO olisi pul-lonkaulatulojen omistajana luonnollinen (mutta ei välttämätön, koska kyse on fi nanssituotteesta) FTR-tuotteiden myyjä. FTR-tuotteiden huutokauppa voi-daankin ymmärtää pullonkaulatulon huutokauppana.

FTR-tuotteita voidaan myydä joko obligaatioina (FTR-tuote muuttuu mak-suvelvoitteeksi, jos realisoitu hintaero päinvastainen kuin odotettu) tai optioi-na (mainittua maksuvelvoitetta ei synny).

Onko aluehintariskeiltä suojaavia fi nanssituotteita jo olemassa?

Pohjoismaisen sähkömarkkinan fi nanssituotteet (referenssihintana Nord Pool Spot -systeemihinta) noteerataan NASDAQ OMX -pörssissä. Täällä voi käydä kauppaa Contract for Difference (CfD) -fi nanssituotteista, jotka ovat fi nanssi-tuotteita Nord Pool Spotin aluehinnan ja systeemihinnan eroille. Kombinoi-malla kaksi CfD-tuotetta voidaan saada sama suojaus kuin FTR-tuotteesta.

Nykyisten CfD-tuotteiden ja FTR-tuotteiden ominaisuuksien vertailuFinancial Transmission Right Contract for Difference

Myyjä TSO markkinaosapuoliReferenssihinta aluehintaero aluehinnan ja systeemi-

hinnan eroMaksuperiaate optio tai obligaatio obligaatio

Teksti: Pekka sulamaa

FINGRID 1/2011 | 10 FINGRID 1/2011 | 10 FINGRID 1/2011 | 11

Markkinakytkennän odotetaan lisäävän kilpailua eurooppalaisilla sähkömarkkinoilla etenkin Keski-euroopassa sekä mahdollistavan lisääntyvän tuulivoiman tulon markkinoille. Kytkennän ensimmäinen vaihe on menossa. Parin vuoden sisällä otetaan seuraava askel, ja vuonna 2014 järjestelmässä ovat mukana kaikki eu-maat.

Markkinakytkennästävauhtia eurooppalaiseensähkömarkkinakilpailuun

Teksti: Ritva Hirvonen Kuva: masterfi le

FINGRID 1/2011 | 12 FINGRID 1/2011 | 12

Markkinakytkennällä (market coupling) ha-lutaan varmistaa säh-köpörssien muodos-tamien markkina-alu-

eiden välisten siirtokapasiteettien te-hokas käyttö vuorokausimarkkinoil-la. Tavoitteena on, että sähkö virtaa matalan hinnan alueilta korkeamman hinnan alueille. Tarkastelemalla to-teutuneita siirtoja sekä hintaeroja alu-eiden välillä voidaan arvioida valitun markkinakytkennän toimintaa sekä kansantaloudellisia vaikutuksia.

Markkinakytkentä voidaan tehdäkahdella eri tavalla (kuva 1):

volyymikytkentänä (volume coupling) tai

hintakytkentänä (price coupling).

Parhaillaan Länsi-Euroopan kanta-verkkoyhtiöt ovat luomassa euroop-palaista mallia siirtorajoitusten hal-linnalle ja markkinakytkennälle. Vo-lyymikytkentään perustuva väliaikai-nen menettely otettiin käyttöön mar-raskuussa 2010 Pohjoismaiden ja län-tisen Keski-Euroopan välillä, ja eu-rooppalaisen tavoitemallin mukai-nen pysyvä menettely eli hintakytken-tä (single price coupling) otetaan käyt-töön näillä näkymin parin vuoden si-sällä.

Volyymikytkentä tehdään kahdes-sa vaiheessa. Ensin pörssit toimitta-vat anonyymit tarjouskirjat kytkennän tekevälle organisaatiolle, joka laskee saamiensa tarjouskirjojen ja kanta-verkkoyhtiöiden toimittamien siirtoka-pasiteettien perusteella sähkön siirrot hinta-alueiden välillä. Pörssit laskevat tämän jälkeen omalla alueellaan säh-kön hinnat käyttäen näitä siirtoja.

Koska markkinakytkentä tehdään kahdessa vaiheessa, on mahdollis-ta, että siirtokapasiteetin käyttöte-

hokkuus ei kaikissa tilanteissa toteudu parhaalla tavalla. Tällöin sähköä saat-taa siirtyä korkeamman hinnan alueelta alemman hinnan alueelle, vaikka siirto-suunnan pitäisi olla päinvastainen. Näi-den vastakkaisiksi siirroiksi kutsuttu-jen siirtojen todennäköisyys kasvaa, kun hintaerot johdon yhdistämillä hinta-alu-eilla ovat pienet.

Vastakkaisia siirtoja voivat aiheuttaa myös rajoitukset tuntien välisille siir-tojen muutoksille synkronialueiden välillä. Vastakkaisia siirtoja seuraa-malla on mahdollista arvioida volyy-mikytkennän tehokkuutta ja kytken-nän kansantaloudellisia vaikutuksia.

Hintakytkennässä lasketaan sa-manaikaisesti alueelliset hinnat ja hinta-alueiden väliset siirrot ottaen huomioon alueiden välinen siirtoka-pasiteetti, kuten pohjoismaisilla El-spot-markkinoilla nykyisin. Siirtojen ja aluehintojen samanaikainen mää-ritys varmistaa olemassa olevan siir-tokapasiteetin jakamisen tehokkaas-ti sitä tarvitsevien käyttöön, ja volyy-mikytkennässä esiintyviä vastakkaisia siirtoja ei synny.

Markkinakytkennänensimmäinen vaihe

Pohjoismaisten ja läntisen Keski-Eu-roopan markkinoiden yhdistäminen tapahtui 9.11.2010. Volyymimenettely jakaa näiden alueiden välistä siirtoka-pasiteettia markkinaosapuolten käyt-töön. Volyymikytkennän tekee Hampu-rissa sijaitseva EMCC-yhtiö. Samanai-kaisesti myös läntisen Keski-Euroo-pan maat (Saksa, Ranska, Belgia, Hol-lanti ja Luxemburg) ottivat käyttöön hintakytkennän. Kuvassa 2 on esitetty tässä vaiheessa markkinakytkennäs-sä mukana olevat maat sekä volyymi-kytketyt siirtoyhteydet.

Tavoitteena on, että sähkö virtaa matalan

hinnan alueilta korkeamman hinnan

alueille.

Kuva 1. Markkinakytkennän vaihtoehdot: volyymi- ja hintakytkentä.

Koordinoitu siirtojenlaskenta

Pörssitlaskevat

aluehinnat

Koordinoitu siirtojenja hintojen laskenta

FINGRID 1/2011 | 12 FINGRID 1/2011 | 12 FINGRID 1/2011 | 13

Kuvassa 3 on esitetty aluehintoja en-nen ja jälkeen väliaikaisen markkina-kytkennän käyttöönoton. Pohjoismai-sesta vesitilanteesta ja normaalia kyl-memmästä säästä johtuen Pohjois-maiden ja läntisen Keski-Euroopan välillä on esiintynyt hintaeroja jou-lu-tammikuussa ja hinnat ovat olleet Suomessa korkeammat kuin Saksas-sa ja Ranskassa. Kuitenkin markkinoiden yhdistämisen myötä siirtokapasiteetin käyttö näyt-

tää tehostuneen ja lisänneen kilpailua erityisesti läntisessä Keski-Euroopas-sa. Esimerkiksi Ranskan ja Saksan vä-liset hintaerot ovat olleet tammikuus-sa 2011 pienemmät (hintaerojen kes-kiarvo 1,8 euroa ja suurin päivittäinen hintaero 14,6 euroa) verrattuna vuo-den 2010 tammikuuhun (hintaerojen keskiarvo 9,8 euroa, suurin päivittäi-nen hinta-ero 33,4 euroa). Volyymikyt-kennästä johtuvia vastakkaisia siirtoja on esiintynyt 4,4 prosenttia tunneista

Kuva 2. Markkinakytkennässä mukana olevat maat ja siirtoyhteydet.

Kuva 3. Toteutuneet aluehinnat lokakuu 2010–tammikuu 2011.

Pohjoismaiden ja läntisen Keski-Eu-roopan välillä tammikuun 2011 puo-livälin ja marraskuussa 2010 tapahtu-neen kytkennän käyttöönoton välise-nä aikana.

Kaikki EU-maat mukaan

Käyttöön otettu volyymikytkentä on tarkoitus korvata parin vuoden sisällä hintakytkennällä, joka kattaa ainakin läntisen Euroopan eli läntisen Keski-Euroopan, Englannin ja Pohjoismaat. Tämä menettely poistaa volyymikyt-kennässä esiintyvät vastakkaiset siir-rot ja samalla vaikutukset aluehin-toihin Pohjoismaiden ja läntisen Kes-ki-Euroopan välillä. Tällöin olemas-sa oleva siirtokapasiteetti jaetaan vo-lyymikytkentää tehokkaammin vuo-rokausimarkkinoilla sitä tarvitsevien käyttöön.Läntisen Euroopan kantaverkkoyhti-öt päättivät syksyllä 2010 käynnistää hintakytkentäprojektin. Yksityiskoh-tainen toteutussuunnitelma valmis-tuu syksyyn 2011 mennessä. Tämän jälkeen suunnitellut järjestelmät ja toimintaprosessit toteutetaan vuoden 2012 aikana. Tavoitteena on laajentaa tämä länti-sessä Euroopassa käyttöön otettava hintakytkentä kattamaan kaikki EU-maat vuonna 2014.

SAKSARANSKASUOMI

FINGRID 1/2011 | 14 FINGRID 1/2011 | 14

SÄHKÖn HinTapidettävä kohtuullisena

Varman ja kohtuuhintaisen sähkön saannin turvaaminen on jatkossakin Suomen energiahuollon kulmakiviä. Parhaiten tämä onnistuu pitämällä hyvää huolta sähkön tuotanto- ja siirtokapasiteetista, linjasi ylijohtaja esa Härmälä Fingridin varavoimalaitoksen peruskiven muuraus-tilaisuudessa.

Teksti: Tiina Miettinen Kuvat: jakke nikkarinen

Forssan kaupunginjohtaja Tapani Venho oli yksi varavoimalaitoksen pe-ruskiven kunniamuuraajista. Taustal-la seuraavat Fingridin toimitusjohtaja Jukka Ruusunen (vas.), Forssan kau-punginvaltuuston puheenjohtaja Mika Penttilä ja Fingridin verkkopalvelu-johtaja Pertti Kuronen.

Fingridin Forssaan valmistuvan varavoimalaitoksen peruskivi muurattiin tammikuussa perinteisin menoin. Suomen suurin varavoimalaitos tuo lisää turvaa sähköjärjestelmäämme, joka on vuoden aikana ollut kovas-sa koitoksessa säiden armoilla. Jo viime kesänä Asta- ja muut myrskyt

Suomessa havahduttivat huomaamaan kasvavat sääriskit sähköjärjestelmäl-le. Vastaavasti kova talvi on aiheuttanut alueellisia sähkökatkoksia painavan lu-men kaataessa puita voimajohdoille. Kantaverkko on selvinnyt sekä kesän kovis-ta myrskyistä että pakkasista vähin vaurioin.

FINGRID 1/2011 | 14 FINGRID 1/2011 | 14 FINGRID 1/2011 | 15

Muuraustilaisuudessa valtiovallan tervehdyksen toi vuoden 2011 alussa aloittanut työ- ja elinkeinoministeriön uusi ylijohtaja esa Härmälä, joka pai-notti puheessaan sähkön tuotanto- ja siirtokapasiteetin turvaamisen merki-tystä. Härmälän mukaan sähkön hin-ta tulisi pystyä pitämään ihmisten elä-män ja yhteiskunnan toimintojen kan-nalta kohtuullisena, vaikka toimin-taympäristö asettaakin entistä tiu-kemmat ympäristö- ja ilmastopoliitti-set raamit hintakehitykselle.

”Vanha totuus on, että niukkuus nostaa tuotteen hintaa ja runsas tar-jonta laskee sitä. Mikäli tarjontaa ei ole riittävästi, hinta nousee väkisin. Niukkuus tuo mukanaan myös häiri-öitä. Sähkön tuotanto- ja siirtokapasi-teetin riittävyydestä on siis huolehdit-tava”, Härmälä linjasi.

Sähkön tukkuhinta määräytyy säh-kömarkkinoilla kysynnän ja tarjonnan

perusteella. Pohjoismaisessa sähkö-pörssissä käydään kauppaa noin 70 prosentista Pohjoismaissa käytetys-tä sähköstä. Markkinoiden laajentu-minen Suomesta Baltiaan ja läntiseen Keski-Eurooppaan on myös edennyt isoin harppauksin. Etenkin hintapiik-kien aikoihin sähkömarkkinoita syyte-tään kuitenkin toimimattomuudesta.

”Suomen tasolla en näe sähkömark-kinoissa suuria, välittömiä kehitystar-peita. Sen sijaan Euroopan tasolla on pyrittävä määrätietoisesti kohti yh-teismarkkinoita. Ne keinot ja järjeste-

lyt, joista on yhteisesti sovittu, on saa-tava toimimaan. Suomi on saanut run-saasti hyötyä pohjoismaisista yhteis-markkinoista. Nyt on painopiste eu-rooppalaisten yhteismarkkinoiden ke-hittämisessä”, Härmälä totesi.

Kysynnän ja tarjonnan tasapainon li-säksi sähkön hintaan vaikuttavat myös muut tekijät, kuten veropolitiikka.

”Oma toiveeni on, että sähkön vero-tuksessa pysyttäisiin meillä kohtuul-lisella tasolla. Lisäksi päästökaupal-la on vaikutuksensa sähkön hintaan, mutta tämän asian suhteen toimim-

”Suomen kantaverkon varmuus on kansainvälisissä vertailuissa ollut esimerkillinen. Sähköhuollossa ei

voi kuitenkaan jäädä lepäämään laakereilla, vaan hyvä menestys on taattava jokapäiväisellä työllä.”

Peruskivenmuuraus- tilaisuuteen osallistui

yli 60 juhlavierasta.

Peruskivenmuuraus- tilaisuuteen osallistui

yli 60 juhlavierasta.

Peruskivenmuuraus- tilaisuuteen osallistui

yli 60 juhlavierasta.

FINGRID 1/2011 | 16 FINGRID 1/2011 | 16

me laajemmissa puitteissa, olemme osa yleiseurooppalaista kokonaisuut-ta”, Härmälä sanoi.

Toimintavarmuus entistä tärkeämpää

Yhteiskuntamme on viime vuosikym-meninä sähköistynyt kiihtyvää vauhtia, ja sähkön toimitusvarmuuden merki-tys Suomessa on jatkuvasti kasvanut. Yhä useampi toiminto on riippuvainen sähkön keskeytyksettömästä saan-nista. Ilman sähköä kaupat sulkevat ovensa, korteilla ei voi maksaa eikä huoltoasemalta saa polttoainetta, lii-kenne häiriintyy nopeasti jne.

Fingrid kantaa keskeisen vastuun sähkön toimitusvarmuuden ylläpidos-ta ja edelleen kehittämisestä. Käyttö-varmuuden turvaamiseksi Fingrid pi-tää yllä nopeita häiriöreservejä. Nope-aa häiriöreserviä tarvitaan tilanteissa, joissa sähköntuotanto vähenee äkilli-sesti esimerkiksi suurten sähköntuo-tantolaitosten häiriötilanteissa. Fors-san varavoimalaitoksen valmistut-tua häiriöreserviä on yhtiöllä jatkossa 1300 megawatin edestä.

”Suomen kantaverkon varmuus on kansainvälisissä vertailuissa ollut esi-merkillinen. Sähköhuollossa ei voi kuitenkaan jäädä lepäämään laake-reilla, vaan hyvä menestys on taattava jokapäiväisellä työllä. Tarvitaan myös merkittäviä uusia investointeja, jois-ta tämä nyt nousemaan lähtevä vara-voimala on hyvä esimerkki”, Härmälä puhui.

”Myös valtio kantaa vastuuta säh-kön toimitusvarmuudesta. Uusiutu-vaan energiaan perustuvaa tuotantoa edistetään tariffeilla ja muilla avus-tuksilla. Kahdelle uudelle ydinvoima-yksikölle annettiin viime kesänä peri-aatepäätöksen mukaiset luvat edetä hankkeissa”, hän totesi.

Kaiken kaikkiaan ylijohtaja Härmä-län mukaan valtion on huolehdittava siitä, että niillä, jotka ovat vastuulli-sia sähkönsaannin häiriöttömyydestä, on paitsi velvollisuus myös mahdolli-suudet ja edellytykset toimia oikeal-la tavalla. ”Politiikan ja lainsäädän-

nön keinoin on luotava puitteet, joissa kantaverkkoyhtiö voi hoitaa vastuunsa maan sähköjärjestelmästä. Myös ja-keluyhtiöille on turvattava valmiudet toimia poikkeustilanteissa sekä suun-nitella ja rakentaa linjoja niin, että ne olisivat mahdollisimman toimintavar-moja kaikissa oloissa.”

Häiriöttömyyteen liittyy aina myös kysymys sähköntuotannon omavarai-suudesta.

”Jos on vastattava ’kyllä’ tai ’ei’, vastaan ’kyllä’. Omavaraisuus ei kui-tenkaan tarkoita, ettemmekö kävisi kauppaa rajojen yli. Sähköhän on sii-nä mielessä erikoinen tuote, että sitä ei voi varastoida: se on tuotettava ja kulutettava samaan aikaan. Meillä on hyviä kokemuksia niin sähkön viennis-tä kuin tuonnistakin. Olemme kytkey-tyneet siirtoverkkomme kautta Ruot-siin, Norjaan, Viroon ja Venäjään. Näi-den siirtoyhteyksien varassa toimivan kaupan häiriöttömyys on tärkeää”, yli-johtaja Härmälä painotti.

Toimitusjohtaja Jukka Ruususen mukaan Forssan varavoimalaitoksella on keskeinen rooli Fingridin lupauksessa pitää “valot päällä valtakunnassa”.

Muurausvuorossa Fingridin vara-toimitusjohtaja Kari Kuusela. “Ra-kennushanke etenee kovaa vauhtia. Ansaldon tehtaalla Italiassa on lai-toksen ensimmäinen voimakone jo koestusta vaille valmis”, hän kertoi.

FINGRID 1/2011 | 16 FINGRID 1/2011 | 16 FINGRID 1/2011 | 17

Kun Fingridin sähkömarkkinatoimikunta kerääntyy yhteisen pöydän ympärille, kokoussalista ei kuulu puheenjohtajan nuijan kopautuksia.

Toimikunta on keskustelufoorumi, joka auttaa yhtiötä pohjoismaisten ja eurooppalaisten sähkömarkkinoiden kehittämisessä. Sana on vapaa, ja

asioita tarkastellaan usealta kantilta.Teksti: Maria Hallila Kuva: Jakke Nikkarinen

Tuoreita näkökulmia ajankohtaisiin asioihin Fingridin markkinatoimikunnassa

sähkömarkkinatoimikunta kokoontui vuoden ensimmäiseen kokoukseensa helmikuun alussa. eturivissä (vas.) ari

sormunen, jukka-Pekka häkli, ant-ti koskelainen, kimmo dahl ja juha kekkonen. Takarivissä karri mäke-

lä, anne särkilahti, harri mattila, karl-henrik nordblad, katja lipponen ja

juha hiekkala.

Sähkömarkkinatoimikunta on yksi Fingridin kolmesta asiakastoimikunnasta. Se toimii yhdyssiteenä yhtiön ja Suomessa toimivien

sähkömarkkinaosapuolten välillä. “Toimikuntien neuvoa antava rooli

on yksi lähtökohta Fingridin asiakas-lähtöisyydelle. Fingrid mielletään myös markkinaehtoisemmaksi toimi-jaksi kuin muut pohjoismaiset kanta-verkkoyhtiöt, ja se lienee osittain Fin-

gridin ja markkinaosapuolten hyvän vuoropuhelun ansiota”, sanoo mark-kinatoimikunnassa sen perustamis-vuodesta 2008 lähtien mukana ollut Fortumin sähkömarkkina-asiantun-tija Karl-Henrik nordblad.

Kahdensuuntaista tiedonvaihtoa

Fingrid informoi markkinatoimikun-taa ja saa siltä palautetta ajankoh-taisista kehityssuunnitelmista. Käsi-

FINGRID 1/2011 | 18 FINGRID 1/2011 | 18

”Toimikuntien neuvoa antava rooli on yksi

lähtökohta Fingridin asiakaslähtöisyydelle.”

teltävät aiheet koskevat markkinoi-den toimintaa siltä osin, kuin niillä on yhteyttä kantaverkkotoimintaan. Tee-moja ovat esimerkiksi siirtokapasi-teetin allokointi, sähkönsiirron pul-lonkaulojen hallinta, sähköjärjestel-män säätö- ja reservimarkkinat, tase-palvelu sekä markkinainformaation läpinäkyvyys.

Myös johtaja Harri Mattila Helsingin Energiasta kuuluu sähkömarkkinatoi-mikunnan alkuperäiskokoonpanoon. Hän kuvaa toimikuntaa olennaiseksi toimielimeksi kantaverkkoympäris-töön liittyvien energiamarkkina-asi-oiden käsittelyssä, markkinatoimijoi-den informoimisessa ja näkemyksien kokoamisessa.

Markkinatoimikuntaan kuuluu kah-deksasta kymmeneen Fingridin kut-sumaa jäsentä, jotka edustavat eri-tyyppisiä markkinatoimijoita: sähkön tuottajia ja myyjiä, tradereita, sähkön-käyttäjiä sekä sähköpörssiä.Yhtiö huo-lehtii jäsenistön vaihtuvuudesta sopi-malla aika ajoin muutoksista. Koko-uksia järjestetään kolmannesvuosit-tain.

Markkinatoimikunnan puheenjoh-tajana on vuodesta 2008 lähtien toi-minut Fingridin varatoimitusjohtaja Juha Kekkonen. Viime syksynä säh-kömarkkinayksikön asiantuntija Katja lipponen otti vastaan sihteerin teh-tävät, joita siihen saakka oli hoitanut asiakaspäällikkö Jarno Sederlund.

Virkistäviä näkövinkkeleitä

Karl-Henrik Nordblad on tyytyväinen toimikunnan kokoonpanoon. “Koska jäsenet edustavat eri toimijaryhmiä, keskusteluissa tuodaan esiin asioiden eri näkövinkkeleitä. Tämä lisää omaa asiakokonaisuuksien ymmärtämistä. Mielestäni on tärkeää, että Nord Pool Spot on edustettuna toimikunnassa, koska se ja TSO:t yhdessä muodosta-vat fyysisen sähkön markkinapaikan”, hän sanoo.

Myös toimikuntaan syksyllä 2009 kutsuttu UPM Energian fyysisestä energiasalkusta vastaava anne Sär-kilahti painottaa kokoonpanon laaja-alaisuuden merkitystä ja sähköpörs-

sin mukanaoloa. Hän kokee markki-natoimikunnan rooliksi toimia kes-kusteluyhteytenä erilaisiin markkina-toimijoihin, niin kuluttajiin kuin tuotta-jiin, siten että tukku- ja vähittäisasia-kasnäkökulma otetaan huomioon.

”Kun oma työnkuva painottuu vahvasti olemassa olevilla markkinoilla työsken-telyyn, on virkistävää välillä miettiä asi-oita tulevaisuuden näkökulmasta. On myös hyvin mielenkiintoista kuulla eri-tyyppisten markkinatoimijoiden näke-mykset samasta aiheesta. Joskus – tai jopa usein – olemme hyvinkin samaa mieltä asioista”, hän toteaa.

Ajan hermolla

Fingridin viimeaikaiset viestit markki-natoimikunnalle ovat Anne Särkilah-den mukaan liittyneet paljolti euroop-palaisten sähkömarkkinoiden yhden-tymiseen. ”Pohjoismaisiltakin mark-kinoilta löytyy vielä asioita, joissa voi-daan toimia yhteneväisemmin. Nyt ollaan tavoittelemassa yhtä rajapintaa taseselvitykselle Pohjoismaissa.”

”Markkinoiden toimintasääntöjen valmistelutyöhön kannattaa osallis-tua ja kommentoida aktiivisesti”, Harri Mattila painottaa Fingridin asiantunti-joiden esityksistä välittynyttä sano-maa.

Toimikunnan viimeisimmän, hel-mikuun alussa pidetyn kokouksen parasta antia oli hänen mielestään tilannekatsaus, joka käsitteli edellis-talven korkeiden spot-hintojen joh-dosta pohjoismaisten tukkumarkki-noiden kehittämiseksi tehtyjä esityk-siä. Yhtenä keinona on tehoreservijär-jestelyjen kehittäminen, josta esillä oli erilaisia vaihtoehtoisia malleja.

”Aihe on ajankohtainen, ja olen osal-listunut tähän keskusteluun myös Svenska Kraftnätin tehoreservityöryh-mässä”, Karl-Henrik Nordblad kiitte-lee esityksen kiinnostavuutta.

Anne Särkilahti poimii viime koko-uksen antoisista teemoista vielä vas-takauppakustannusten laskennan ja ”aina ajankohtaisen” eurooppalaisen sähkömarkkinaintegraation.

Merkityksellistä toimikuntatyötä

Sähkömarkkinatoimikunnan työn mer-kityksestä kaikilla kolmella haastatel-lulla on yhdensuuntainen näkemys.

”Minulla on tunne, että näkemyksis-tämme ollaan aidosti kiinnostuneita ja että ne otetaan huomioon markkinoi-den toimintatapoja luotaessa ja muo-kattaessa”, Anne Särkilahti sanoo.

Esimerkkinä toimikunnan näkö-kantojen vaikutuksesta Harri Mattila muistelee vuonna 2009 käsiteltyä esi-tystä pohjoismaisten markkinoiden jakamisesta useampaan hinta-aluee-seen.

”Ruotsissa tuo esitys on nyt toteu-tusvaiheessa, mutta suomalaisilla toi-mijoilla oli hyvin yhtenäinen näkemys siitä, että Suomessa markkinaa ei tule jakaa, vaan päin vastoin hinta-alueita pitäisi pyrkiä laajentamaan ja vähen-tämään Pohjoismaissa. Suomessa Ruotsin ratkaisuun ei olla menossa, eikä sille toivottavasti tule tarvetta jat-kossakaan”, Mattila toteaa.

Karl-Henrik Nordblad tukee hänen näkemystään. ”Aina kun voi todeta, että toimikunnan kannanottoja on otettu huomioon ja myös viety toteu-tukseen, tuntuu hyvältä. Silloin tietää, että olemme oikeasti olleet vaikutta-massa markkinan kehitykseen, mikä taas kannustaa panostamaan yhä enemmän tähän yhteistyöhön.”

Olisiko hyvin toimivassa toimikunta-työssä kenties vielä kehittämisen varaa?

Ajatus kokousten lisäksi järjestet-tävästä, syvällisemmän paneutumi-sen mahdollistavasta ajankohtaisesta työpajasta nousee esiin haastattelu-ryhmässä. Näin voitaisiin kenties saa -da esiin vielä uusiakin ajatuksia ja näkö-kulmia.

FINGRID 1/2011 | 18 FINGRID 1/2011 | 18 FINGRID 1/2011 | 19

kW

mWh

kWhkW

kWhkW kW kW

mWh

mWh

h h

hh h

h k kWk kWkWhkkWhk

WkWhk

Wk kWkWhk

W kWh

kW

kWh

kWkWh

kWh

kWhkW

kWhkW kWh

kWkWhk

W

kW

kW

kWh

kWh

hk kWhk

kWhkW

kWhkWk kW

kWhkW

Sähkömarkkinoiden kehittämisen laajalla kentällä on kaksi teemaa, joihin jokainen alaan tutustuva törmää jo alkuerässä:

avoimuus ja läpinäkyvyys ovat edellytyksiä tasapuolisuudelle ja markkinoiden toimivuudelle. asiantuntija Katja lipposelle ne ovat

nopeasti laajentuneen tehtäväkuvan keskeisiä johtotähtiä.

Sähkömarkkinatiedon avoi-muuden edistämisestä tuli yksi Katja Lipposen pää-tehtäväalueista heti hänen tultuaan Fingridin sähkö-

markkinakehitystiimiin syksyllä 2008. Tuore diplomi-insinööri pääsi haas-teellisiin toimiin aluksi koti- ja poh-joismaisilla, mutta pian myös yhden-tyvillä eurooppalaistuvilla markkinoil-la. Valtaosa työstä tapahtuu työryhmi-en puitteissa.

”Tavoitteena on, että markkinatoimi-joilla olisi käytettävissään mahdollisim-man paljon markkinoille olennaista tie-toa, että tieto olisi selkeää, oikea-aikais-ta ja internetin kautta yhtäläisesti kaik-kien ulottuvilla”, Katja Lipponen tiivistää työryhmien tavoitteen.

Tieto on hänen mukaansa sähkö-markkinatoimijoille keskeinen työkalu. ”Seuraavaksi työn alla on Fingridin si-vuston suosituimman osion, voimajär-jestelmän tila -kuvan, pohjoismaisen version tuottaminen Nord Pool Spotin sivuille.”

Eurooppalaisten kantaverkkoyhtiöi-den yhteisjärjestön ENTSO-E:n pyrki-mys on saada eurooppalainen markki-natieto koostetuksi yhteiselle tietoalus-talle. Työ on Katja Lipposen mukaan jo meneillään, mutta tehtävää on vielä pal-jon. Kun eurooppalainen alusta valmis-tuu, tietoja ei enää tarvitse poimia eri maiden osalta erikseen, vaan ne löyty-vät kaikki yhdestä ja samasta paikasta.

Teksti: Maria Hallila Kuva: Jakke Nikkarinen

Yksikkönsä asiakasvastuuhenki-lönä Katja Lipponen pyrkii kehittä-mään Fingridin markkinakehityk-sen ja markkinatoimijoiden välis-tä yhteistyötä ja kommunikaatiota

entistä toimivammaksi. ”Tavoitteena on ottaa sidosryh-

mät entistä paremmin huomioon. Tehtävä on uusi, ja tällä saralla on

vielä paljon haastetta. Tässä asi-assa arvokkainta onkin toimijoilta

saatu palaute”, hän toteaa.

Yksikkönsä asiakasvastuuhenki-Yksikkönsä asiakasvastuuhenki-lönä Katja Lipponen pyrkii kehittä-lönä Katja Lipponen pyrkii kehittä-mään Fingridin markkinakehityk-mään Fingridin markkinakehityk-sen ja markkinatoimijoiden välis-

sen ja markkinatoimijoiden välis-tä yhteistyötä ja kommunikaatiota

tä yhteistyötä ja kommunikaatiota

Avoimella asenteellaLISÄÄ LÄPINÄKYVYYTTÄ

MARKKINOILLEkW% kWkW kW% kW kWkW

kW% kW

kW

FINGRID 1/2011 | 20 FINGRID 1/2011 | 20

kWh

Pitkiä harppauksia Baltiassa

Eurooppalaistuvilla sähkömarkkinoilla ripeimpiä kehitysharppauksia on viime vuosina otettu Baltiassa. Alueen säh-kömarkkinakehitystä Katja Lipponen on saanut seurata hyvältä näköala-paikalta. Hän toimii kahdessa työryh-mässä, joista toisen jäsenet edustavat Nord Pool Spotia sekä Suomen, Ruot-sin ja Baltian kantaverkkoyhtiöitä. Toi-nen ryhmä toimii ENTSO-E:n piirissä, ja sen tavoitteena on edistää koko Itä-meren alueen integroitumista.

Viime vuoden merkittäviä etappe-ja Baltiassa olivat Viron liittyminen mu-kaan pohjoismaisille Elspot-markki-noille huhtikuun alussa, ja lokakuussa myös päivänsisäisille eli Elbas-markki-noille.

”Viron naapurit Latvia ja Liettua jatka-vat määrätietoisesti kehitystään kohti eu-rooppalaista integraatiota, ja niillä on hy-vät mahdollisuudet liittyä pohjoismaisille markkinoille jo vuoden 2011 aikana.”

Vastakaupanpelisäännöt puntarissa

Kehittämiskohteita löytyy Katja Lippo-sen mukaan vielä myös monessa suh-teessa esimerkillisiltä pohjoismaisil-ta – ja myös kotimaisilta sähkömark-kinoilta.

Viime vuonna Fingridissä nostettiin suurennuslasin alle vastakaupan peli-säännöt ja toimintamallit. Yhtiössä on pohdittu usealta kantilta, millaisin peri-aattein ja käytännön järjestelyin voidaan tehokkaimmin varautua poikkeustilan-teisiin, joissa kantaverkon kapasiteet-ti ei riitä sähköntuotannon täysimääräi-seen siirtoon Pohjois- ja Etelä-Suomen välillä.

Näissä pullonkaulatilanteissa Fin grid hoitaa sähköntoimitukset markkinaeh-toisin tuotannonsäätöjärjestelyin. Jos siirron suunta on etelästä pohjoiseen, sähköntuotantoa Pohjois-Suomessa li-sätään tai alueen sähkönkulutusta vä-hennetään. Vastaavasti Etelä-Suomes-sa tuotantoa vähennetään. Vastakaup-pamenettelyn mukaisesti Fingrid kor-vaa toimijoille säädöstä aiheutuvat kus-tannukset.

Helmikuun alussa yhtiössä saatiin valmiiksi selvitys, jossa verrattiin vas-takaupan kansantaloudellista hyötyä ja siitä aiheutuvia kustannuksia. Selvi-tyksen perusteella todettiin, että vasta-kauppa on kokonaistaloudellisesti kan-nattavaa suhteellisen harvoin ja kustan-nusten ollessa alhaiset.

Saman selvityksen valossa tarkastel-tuna Fingridissä vuodenvaihteen 2010–2011 molemmin puolin valmisteltu toi-mintamalli sopimuksineen osoittau-tui liian työlääksi siihen nähden, minkä verran mallia hyödynnettäisiin varsinai-sessa etukäteen käytävässä vastakau-passa.

”Sopimuksia ei toistaiseksi solmita, vaan jatkamme toimintaa nykyisen mal-lin pohjalta. Sen mukaan vastakauppaa käydään vasta hyvin lähellä käyttötun-tia, säätösähkökauppojen yhteydessä

Esimerkki vastakaupasta: Markkinoil-la siirtotarve Etelä-Suomesta Pohjois-Suomeen on 1 800 megawattia (MW). Etelä- ja Pohjois-Suomen välillä voi-daan siirtää vain 1 600 MW sähköä, kos-ka siirtokapasiteettiahtauma (P1-leik-kaus) rajoittaa siirtomahdollisuutta.

Siirtotarve pienennetään siirtoka-pasiteettia vastaavaksi vastakaupoin. Tuotantoa lisätään pohjoisessa 200 MW ja vähennetään vastaavasti eteläs-sä 200 MW, jolloin siirtotarve on 1 600 MW. Vastakauppojen jälkeen siirtotar-ve on samansuuruinen siirtokapasitee-tin kanssa.

1800 MWsiirto ilmanvastakauppoja

P1 1600 MW

200 MW vastakauppa

sekä bilateraalikaupoin”, Katja Lippo-nen kertoo.

Hän painottaa kuitenkin, että vaikka toimintamallia ei tässä vaiheessa muu-teta eikä uusia sopimuksia solmita, se ei estä toimijoita ottamasta yhteyttä Fin-gridiin, mikäli he kokevat, että heillä on tarjolla säätöresurssia vastakauppa-tarpeisiin. ”Päin vastoin, olisimme hy-vin mielissämme tällaisista yhteyden-otoista.”

Kantaverkosta naisverkkoon

Sähkömarkkinat kehittyvät jatkuvas-ti. ”Kun jollain osa-alueella on hiljai-sempaa, saattaa toisaalla tapahtua hyvinkin paljon. Eteenpäinmeno pitää alan toimijat ja ammattilaiset virees-sä”, Katja Lipponen sanoo. Hän on tyy-tyväinen työyksikköönsä ja -ympäris-töönsä, jossa vallitsee innostunut il-mapiiri.

”Jo taloon tullessani huomasin, että markkinapuolella pitkäänkin työsken-nelleet fi ngridiläiset olivat edelleen sil-min nähden motivoituneita tehtävis-tään. Tämä työ ei ole koskaan puisevaa, mutta ei myöskään liian hektistä.”

Kuormittavinta työssä on Katja Lippo-sen mukaan nykyajalle tyypillinen, lä-hes rajaton tietomäärä. Alkuinnostuk-sen vallassa hän pyrki perehtymään kaikkeen tarjolla olevaan informaati-oon, mutta kokemus on opettanut vali-koimaan ja keskittymään olennaiseen. ”Innostuneisuuskin saattaa kääntyä it-seään vastaan”, hän muistuttaa.

Katja Lipponen on löytänyt innostavan energialähteen myös työn ulkopuolelta. Hän on aktiivisesti mukana helsinkiläi-sen Havis Amandan Nuorkauppakama-rin, Amandojen, toiminnassa.

”Amandat on hyvä ja toimiva kontak-tiverkosto. Yksi tärkeimmistä toiminta-muodoistamme on kehitys- ja koulutus-tilaisuuksien järjestäminen. Tilaisuuk-sista saa oppia ja taitoja, jotka ovat tar-peen yhtä lailla työtehtävissä kuin muil-lakin elämänalueilla. ”

Innostavaa tekemistä ja uutta opitta-vaa Katja Lipponen löytää myös kotiym-pyröistä; viisivuotias Kristian järjestää äidille kasvun paikkoja päivittäin.

FINGRID 1/2011 | 20 FINGRID 1/2011 | 20 FINGRID 1/2011 | 21

Kun eu:ssa on päästökauppaa ja Venäjällä ei, sähkö voi olla päästöoikeuden verran halvempaa Venäjältä ostettuna. nyt Venäjältä ei mene Baltiaan kovin paljon sähköä, mutta mahdollisuus on olemassa huomattavasti dominoivampaan asemaan. Tästä syystä Baltiassa toivotaan, että länteen päin rakennetaan lisää kaapeleita. Syynä ei siis ole vain halvan sähkön tuominen Pohjoismaiden markkinoille.

Sähkömarkkinatyhdenmukaistuvat hitaasti

Teksti: Antti Lagus Kuva: Juhani Eskelinen ja Vastavalo

Kun Viron hinta-alue avat-tiin, hinta korreloi aika hyvin pohjoismaisen hin-nan kanssa. Nyt hinta on irronnut siitä aika paljon.

Kehitys on siellä ollut ehkä vähän no-peampaa kuin Suomessa silloin, kun markkinat täällä avattiin”, energia-kauppaa harjoittavan sijoituspalvelu-yhtiö Soliduksen toimitusjohtaja Juk-ka-Pekka Häkli sanoo.

Virossa isompien käyttäjien hintata-so on markkinoiden avaamisen myötä noussut aika paljon. Tämä näkyy säh-

” könmyyjien tuloksessa. Esimerkiksi Eesti Energia teki vuonna 2010 ennä-tyssuuren tuloksen.

Hinnannoususta huolimatta käyt-täjäpuolella on oltu tyytyväisiä, sillä sähkösopimusten tekemiseen on nyt erilaisia mahdollisuuksia. Häkli huo-mauttaa, että Virosta puuttuu Suomen kaltainen johdannaismarkkina. Säh-könmyyjät tekevät kyllä vähän saman-tyyppisiä sopimuksia.

Virossa vapaasti määritettävän hin-nan kaupassa pyörii noin kaksi ker-taa avoimien markkinoiden verran

FINGRID 1/2011 | 22 FINGRID 1/2011 | 22

kaupankäyntiä. Pohjoismaissa valta-osa käytetystä sähköstä kulkee spot-markkinoiden kautta. Johdannais-markkinat ovat Pohjoismaissa vuo-desta riippuen 6–9 kertaa kulutetun sähkömäärän kokoiset.

EstLink 2 harmonisoihintojen liikkeitä

Virossa käyvät sähkökauppaa jonkin verran myös latvialaiset ja liettualai-set yritykset. Tänä vuonna Viron hinta-alue on todennäköisesti laajenemassa Latviaan. Lisäksi Baltiaan tulee EU:n ulkopuolista sähköä. Venäjällä tuo-tetun sähkön osuus on kymmenisen prosenttia, mitä Häkli pitää merkit-tävänä osana paikallista hinnanmuo-dostumista.

”Viron hinta on kuitenkin varsin irral-linen Suomen hinnanmuodostuksesta. Jossain vaiheessa, kun EstLink 2 tulee käyttöön, hintojen liikkeet harmonisoi-tuvat. En usko, että hintataso välttä-mättä yhdenmukaistuu.”

Baltian maiden alueella sähköntuo-tanto syntyy palavastakivestä, vesivoi-masta ja jonkin verran kaasuvoimasta. Baltiassa ei ole samalla tavoin vesivoi-maa kuin Pohjoismaissa, joissa par-haimpina aikoina yli puolet kapasitee-tista tulee Norjan vesivoimasta. Häklin mukaan Baltian hintataso saattaa olla vähän stabiilimpi juuri sen vuoksi, että vesivoiman saatavuus ei vaihtele sa-malla tavalla kuin Pohjoismaissa.

”Hinnan muutokset Baltiassa riip-puvatkin enemmän kulutuksen kuin tarjonnan vaihteluista. Jatkossa on jännittävä nähdä miten Suomen ja Baltian väliset siirrot alkavat toimia,

sekä toisaalta, miten EU:n ja Venäjän väliset siirrot ja rajatariffi t tulevat toi-mimaan.”

Sähkömarkkinat selvinneet suuristakin haasteista

”Sähkömarkkinat toimivat hyvin sii-nä mielessä, että aina tulee jokin hin-ta. Se on taas eri asia, onko hinta kaik-kien mielestä hyvä. Kokonaisuutena tarkastellen sähkömarkkinat ovat sel-vinneet isoista haasteista.”

Esimerkiksi 2000-luvun alkupuolel-la Pohjoismaissa oli paljon isoja ame-rikkalaisia sähköyhtiöitä, jotka jou-tuivat lähtemään Enronin myötä. Sil-loin hävisi kerralla iso osa johdannais-markkinoiden likviditeetistä. Nytkään

Solidus suojaa hintariskiltä

Teollisuus tarvitsee tasaista sähkön hintaa. Hintapiikkejä vastaan voidaan suojautua erilaisin keinoin. Ongelmana suojautumisessa on se, että päätökset pitää tehdä todella paljon etukäteen. Nykyinen hinta voi rakentua 10–15:stä

eri sopimuksesta, jotka on tehty eri aikoina sen tavoittelemiseksi, ettei tarvitsisi maksaa huippuhintaa.Virolaisen Eesti Energian omistama Solidus Oy on sijoituspalveluyhtiö, joka tarjoaa suojauspalveluita paljon sähköä

käyttävälle teollisuudelle ja sähköyhtiöille. Solidus auttaa asiakkaitaan suojautumaan sähkön hintariskiltä.Solidus käy myös kauppaa asiakkaan puolesta nimetyn salkunhoitajan kautta. Yritys käy kauppaa sähkömarkkinoil-

la, päästöjohdannaisilla ja jonkin verran öljymarkkinoilla ja -johdannaisilla.

”Ihmisillä on tapana ajatella omalla lompakollaan. Kun sähköstä mak-setaan korkeita hintoja, ei tulla aja-telleeksi, että ehkä ei pitäisi kulut-taa niin paljon tai että pitäisi raken-taa lisää tuotantokapasiteettia”, So-liduksen toimitusjohtaja Jukka-Pekka Häkli sanoo.

ei vielä ilmeisesti olla samoissa kau-pankäyntimäärissä kuin silloin. Kun markkinat ovat selvinneet tällaisista-kin testeistä, Häkli uskoo niiden pär-jäävän myös jatkossa.

Välissä on ollut kuivia ja märkiäkin vuosia. Häkli pitää markkinoiden muo-dostamaa hintareferenssiä varsin luo-tettavana. On herätetty epäilyksiä hin-tamanipuloinnista, mutta Häkli muis-tuttaa, että ilman nykyisen kaltaisia markkinoita mahdollista hintamanipu-lointia ei mitenkään voitaisi valvoa.

Sähköpörssi tasoittaa kokoeroja

Myyjien ja ostajien kokoero tasoittuu Häklin mielestä sähköpörssin ansi-osta markkinoilla melko hyvin. Koko-kysymys muuttuu enemmänkin osaa-miskysymykseksi. Tämä asia pitäi-si muistaa myös silloin, kun puhutaan korkeista hinnoista.

Korkeista hinnoista saa kyllä rafl aa-via otsikoita, mutta niissä ei lue, että korkeita hintoja tarvitaan uuden tuo-tantokapasiteetin rakentamiseen. Jos olisi koko ajan alhaiset hinnat, uutta tuotantokapasiteettia ei rakennettaisi. Tällainen tilanne oli 2000-luvun alus-sa, kun markkinat oli juuri vapautet-tu ja oli siirrytty kansallisesta energia-huollosta yhteispohjoismaisiin sähkö-markkinoihin.

”Huomattiin, että Norjassa on pal-jon halvempaa sähköä, joka kannattaa tuoda tänne. Silloin oltiin sellaisessa tilanteessa, että jopa aiemmin raken-nettu oli kannattamatonta. Markkina-taloudessa toimitaan niin, että jos hin-ta ei ole tarpeeksi korkea, kukaan ei investoi uuteen tuotantoon.”

FINGRID 1/2011 | 22 FINGRID 1/2011 | 22 FINGRID 1/2011 | 23

Sähkönlaatu ymmärretään yleisesti sähkön toimitus-varmuuden ja jännitteen laadun muodostamana ko-konaisuutena. Kuluttajan

ja verkkoon liittyjän kannalta toimitus-varmuus tarkoittaa sitä, että sähköä on saatavilla varmasti ja luotettavasti.

Jännitteen laatu puolestaan vaikut-taa verkkoon kytkeytyvien laitteiden toimintaan. Laadun heikkeneminen johtaa laitteiden toimintatehokkuuden heikkenemiseen esimerkiksi virtaläm-pöhäviöiden kasvun ja säätölaitteiden toiminnan epätarkkuuden johdosta.

Äärimmillään sähkönlaadun heik-keneminen voi johtaa laitteet toistu-vasti verkosta irtikytkeviin suojaus-toimintoihin.

Siinä missä toimitusvarmuus on en-sisijaisesti se osa sähkön laatua, johon verkonhaltija voi vaikuttaa, jännitteen laatuun vaikuttavat sekä sähköverkon

Fingrid on seurannut kantaverkon sähkönlaatua yksittäisten mittalaitteiden avulla toimintansa aloittamisesta lähtien. Jo lähes kymmenen vuoden ajan yhtiöllä on ollut käytössään nykyisin 12 mittarista koostuva sähkönlaadun mittaus-, analysointi- ja raportointijärjestelmä, jota on hyödynnetty ensisijaisesti järjestelmäteknisten selvitysten tukena. Seuraava askel sähkönlaadun seurannassa otetaan, kun kantaverkon vanhat energiamittarit korvataan uusilla mittareilla, joiden ominaisuudet mahdollistavat kantaverkon liittymispistekohtaisen sähkönlaadun seurannan.

Sähkönlaadun seuranta

Kantaverkon ABCKirjoitussarja esittelee kantaverkon keskeisiä toimintaperiaatteita, laitekokonaisuuksia ja komponentteja.Sarjan tähän mennessä julkaistuihin kirjoituksiin voit tutustua verkkosivuillamme osoitteessa www.fi ngrid.fi .

rakenne että siihen liittyvät laitteet ja niiden käyttäytyminen.

Jännitteen laadun kannalta laitteet toimivat tyypillisesti häiriölähteinä, kun sähköverkko taas toimii mahdollisia häiriöitä aiheuttavien ilmiöiden välittä-jänä. Näin ollen jännitteen laatuun liit-tyvät tekijät on otettava huomioon niin laitteiden kuin verkon suunnittelussa verkkoon liittyvien laitteiden yhteenso-pivuuden varmistamiseksi.

Sekä laitteille että sähköverkoille on määritetty kansainvälisten (esim. IEC, IEEE) ja kansallisten tahojen (esim. verkkoyhtiöt) toimesta sähkönlaatuun liittyviä suosituksia. Laitteiden osalta suositukset käsittelevät toisaalta nii-den kestoisuusvaatimuksia sähkön-laatuun liittyvien ilmiöiden kannalta ja toisaalta niiden suoraa sähkönlaa-tua mahdollisesti heikentävää vaiku-tusta (nk. emissiorajat). Sähköverkko-jen osalta suositukset taas määrittävät

tyypillisesti suositusarvoja sähkönlaa-dulle ja sen vaihtelulle asiakasliityntä-pisteissä.

Fingrid ja sähkönlaatu

Kansainvälisten sähkönlaatusuositus-ten pohjalta myös Fingrid on julkaissut raportin ”Fingridin 110 kV verkon säh-könlaatu”, joka kuvaa sähkönlaatuun vaikuttavien tekijöiden luonnetta sekä niille asetettuja tavoite-arvoja, jotka pätevät verkon normaalitilassa.

Raportti kuvaa jännitteen laatua oheisessa taulukossa esitettyjen suu-reiden osalta. Lisäksi siinä on annettu määritelmät siirtovarmuuteen liittyvil-le parametreille. Raportin tietoja ja ta-voitearvoja voidaan hyödyntää esimer-kiksi määritettäessä raja-arvoja niin laitteiden mitoituksen kuin myös lait-teille sallittujen sähkönlaatuun liittyvi-en emissiorajojen kannalta.

Teksti: Tuomas Rauhala Kuva: FutureImageBank

FINGRID 1/2011 | 24 FINGRID 1/2011 | 24

Mittauksilla keskeinen roolilaadun seurannassa

Käytännön mittausten ja niiden myö-tä seurannan rooli laadun tavoitearvo-jen täyttymisen seurannassa on kes-keinen. Tämä johtuu pitkälti kahdes-ta syystä. Osa voimajärjestelmän säh-könlaatuun vaikuttavista tapahtumista, kuten tilapäiset ylijännitteet, ovat luon-teeltaan ja suuruudeltaan satunnaisia, ja niiden merkitystä sähkönlaadulle on

erittäin hankala arvioida laskennalli-sesti kattavalla tavalla.

Lisäksi voimajärjestelmän suunnit-telun tukena käytettävien periaattei-den ja laskentamenetelmien luotetta-vuus tyypillisesti heikkenee, kun jär-jestelmän rakenne käy monimutkai-semmaksi ja sähkönlaatuun vaikutta-vien komponenttien määrä sekä niiden keskinäisvaikutukset kasvavat. Säh-könlaatuun liittyvät mittaukset ovatkin käytännössä välttämättömiä, jotta ta-

voitearvojen täyttymistä voidaan seu-rata ja suunnittelukriteerien oikeelli-suutta laadun osalta perustellusti ar-vioida.

Seurannan ja siihen liittyvien mitta-usten tavoitteena on myös mahdollis-taa sähkönlaatuun liittyvä raportoin-ti asiakkaalle tehokkaasti ja selkeällä tavalla.

Laadun seurannanmerkitys korostuu

Lähivuosina sähkönlaadun ja ennen kaikkea sen seurannan merkitys to-dennäköisesti korostuu tehoelektro-niikkaan perustuvien tuotanto- ja kulu-tuslaitteiden yleistyessä voimakkaas-ti. Myös uusiutuvien energiantuotanto-muotojen, Suomessa etenkin tuulivoi-man, myötä sähkönlaadun seurannan tarve kasvaa liittyen tuotannon mah-dollisiin nopeisiin vaihteluihin sekä esi-merkiksi nopeiden jännitteensäätäjien koordinoituun toimintaan.

Seurannan merkityksen korostumi-nen ei liity vain tarpeeseen varmistaa, että sähkönlaatu pysyy hyvällä tasol-la. Se myös auttaa voimajärjestelmän suunnittelijoita ja käyttäjiä ymmärtä-mään, miten uudet toimilaitteet käy-tännössä vaikuttavat sähkönlaatuun.

Jännitteen laatuun liittyvät suureet raportissa”Fingridin 110 kV verkon sähkönlaatu”Sähkönlaatuun liittyvä suure lyhyt kuvaus raportin sisällöstäVerkkojännitteen taajuus Taajuuden vaihtelun tavoite-arvot Jännitteen taso Pääjännitteen tehollisarvon vaihteluväleille

määritetyt tavoitearvotJännitteen vaihtelut Tavoitearvot sekä yksittäisille että toistuville

muutoksille eli nk. välkynnälleJännitekuopat Suureen määrittely sekä suuntaa antavaa tietoa

vuosittaisten keskiarvojen muodossaTilapäiset ylijännitteet Suuntaa antavaa ja tilastollista tietoa käyttö- ja

resonanssitaajuisista ylijännitteistäJännite-epäsymmetria Tavoitetaso sekä siihen liittyvä vaatimus kuor-

mavirran epäsymmetrialleHarmoniset jännitteet Tavoitetasot niin kokonaissärölle kuin yksittäi-

sille harmonisille jännitteille sekä näihin liittyvät virtasärön emissiorajat

Epäharmoniset jännitteet Raportti sisältää yleiskuvauksen

kantaverkon energiamittarit uusitaanFingrid on allekirjoittanut hankintasopimuksen uusista energiamitta-reista TK Elektro Oy:n ja Hugo Tillquist AB:n kanssa. Energiamittareiden valmistaja on saksalainen EMH metering GmbH & Co KG.

Energiamittareiden uusinta ajoittuu vuosille 2011–2013. Hankkeen kokonaiskustannus on noin 1,2 miljoona euroa.

Uudet mittarit mahdollistavat olennaisesti nykyistä laajemman säh-könlaadun seurannan ja raportoinnin liittymispisteissä esimerkiksi jän-nitteen suuruuden, jännitekuoppien, hetkellisten ylijännitteiden sekä keskeytysten osalta.

FINGRID 1/2011 | 24 FINGRID 1/2011 | 24 FINGRID 1/2011 | 25

Seuranta käytännössä mahdollistaa perinteisten suunnittelu-, laskenta- ja toimintaperiaatteiden jatkuvan arvioi-misen sähkönlaatuun vaikuttavien lai-tetekniikan ja toimintaperiaatteiden muuttuessa voimakkaasti.

Tarkkaa kuvaa sähkönlaadusta

Vuodesta 2003 Fingrid on hyödyntänyt sähkönlaadun analysoinnissa erillis-tä mittaus-, analysointi- ja raportoin-tijärjestelmää. Järjestelmään on muu-taman vuoden välein hankittu yhdes-tä kolmeen uutta laadun yksityiskoh-taiseen analysointiin soveltuvaa mit-taria. Nykyisin järjestelmä koostuu 12 mittarista sekä sähkönlaadun seuran-ta-, analysointi- ja raportointiohjelmis-tosta.

Analysointijärjestelmän mittareista 11 on asennettu pysyvästi kantaverkon sähköasemille. Mittareiden sijoituksen on ratkaissut ennen muuta kantaver-kon sähkönlaatuun mahdollisesti mer-kittävästi vaikuttavien komponenttien,kuten suurjännitteisten tasasähkö-yhteyksien (HVDC) suuntaaja-asemienliityntäpisteiden sijainti. Näihin laittei-siin liittyvien jatkuvien mittausten ta-voitteena on ollut varmistua siitä, että verkon rakenteen muuttuessa laittei-den toiminalle määritetyt sähkönlaa-dun kriteerit edelleen täyttyvät.

Osa mittareista on sijoitettu siten, että paikallisen sähkönlaadun mitta-uksen lisäksi ne tukevat Fingridin tar-peita tarkkailla aurinkomyrskyjen seu-rauksena voimajärjestelmään geo-magneettisesti indusoituvien virtojen* suuruutta.

Yksi mittareista on siirrettävä, ja sil-lä tehdään tarpeen mukaan viikoista useisiin kuukausiin kestäviä väliaikai-sia sähkönlaatumittauksia.

Analysointijärjestelmä mahdollistaa sähkönlaadun erittäin yksityiskohtai-sen erittelyn. Eri ajanjaksoilta voidaan luoda kansainvälisiin laatustandardei-hin pohjautuvia, pääosin sivun 25 tau-lukon mukaiset suureet sisältäviä säh-könlaaturaportteja. Lisäksi järjestel-mä mahdollistaa erityyppisten raport-tien laatimisen esimerkiksi sähkönlaa-tuun liittyvien tapahtumien yhteydessä

mitattujen jännitteiden ja virtojen käy-rämuodoista sekä laatusuureiden ajal-lisesta ja tilastollisesta vaihtelusta eri ajanjaksoina.

Sähkönlaatumittareiden määrän ra-jallisuuden sekä niiden sijoittelun joh-dosta laatumittaustietoa on käytet-ty lähinnä voimajärjestelmäteknisten selvitysten tukena ja järjestelmän häi-riönselvityksen yhteydessä.

Analysointimittareiden suhteellisen vähäisyyden vuoksi koko järjestelmän kattavaa kuvaa kantaverkon sähkön-laadusta ja sen kehittymisestä viimeis-ten kymmenen vuoden aikana ei ole ol-

Fingridin sähkönlaadun analysointiin käytettävien mittareiden sijainti kan-taverkossa.

lut mahdollista muodostaa. Toisaalta jo mainitut yksityiskohtaiset mittaukset sekä muut erillismittaukset ovat osoit-taneet, että kantaverkon sähkönlaatu on yleisesti ottaen ollut erittäin hyväl-lä tasolla. Näin analysointijärjestelmän laajentamiselle ei ole koettu olevan vä-litöntä tarvetta.

Laajasta laadunseurannasta lisäarvoa asiakkaille

Vuosien 2011–2013 aikana kantaver-kon energiamittarit uusitaan. Uudet laitteet mahdollistavat energiamitta-uksen lisäksi sähkönlaatuun liittyvien järjestelmäsuureiden mittaamisen.

Vaikka uudet mittarit on suunnitel-tu ensisijaisesti energiamittauskäyt-töön eivätkä ne ominaisuuksiltaan vas-taa sähkönlaadun analysointiin tarkoi-tettuja mittareita, niiden avulla voidaan seurata sähkönlaatua asiakasliityntä-pisteissä keskeisten raja-arvojen ja ta-pahtumien osalta. Mikäli yleistasoisen seurannan perusteella ilmenee selvi-tystarpeita yhden tai useamman laa-tuparametrin osalta, mittarit mahdol-listavat myös yksittäisiin suureisiin liit-tyvien aikasarjojen tallentamisen. Ny-kytilanteeseen verrattuna kantaver-kon sähkönlaatua voidaan siis jatkossa seurata erittäin kattavasti.

Kattavasta seurannasta on hyötyä myös kantaverkkoasiakkaille, koska liityntäpistekohtaisia raportteja säh-könlaadusta voidaan toimittaa tasa-puolisesti kaikille verkkoon liittyjille. Kattavan seurantajärjestelmän avul-la on myös mahdollista täsmentää tar-kempien sähkönlaatumittausten tar-vetta esimerkiksi sähkönlaadun ana-lysointiin tarkoitetun järjestelmän laa-jentamisen kautta.

Energiamittareiden antamaan säh-könlaatutietoon perustuva seuranta- ja raportointijärjestelmä muodostaa yhdessä varsinaisten laatumittareiden kanssa kokonaisuuden, joka mahdol-listaa kantaverkon sähkönlaadun kat-tavan seurannan ja tarvittaessa tarkan analysoinnin Suomen voimajärjestel-mässä lähivuosina tapahtuvien mer-kittävien muutosten aikana.

Kattavasta seurannasta on hyötyä myös

kantaverkkoasiakkaille, koska liityntäpistekohtaisia raportteja sähkönlaadusta

voidaan toimittaa tasapuolisesti kaikille

verkkoon liittyjille.

* Näistä ns. GIC-virroista on kerrottu artikkelissa ”Kantaverkko kestää geomagneettiset myrskyt”Fingrid-lehden numerossa 2/2010. FINGRID 1/2011 | 26 FINGRID 1/2011 | 26

Osana valmistelutyötä Fin grid on tarkastellut useita erilai-sia tariffi rakenteita. Selvi-tysten perusteella nykyinen

energiaperusteinen, kaikille liittyjille yhtäläisesti sovellettava tariffi raken-ne osoittautui selkeästi vaihtoehdoista toimivimmaksi ja oikeudenmukaisim-maksi.

Tariffi in kuuluneella liityntäpiste-maksulla ei kuitenkaan ole ollut toivot-tua ohjaavaa vaikutusta, joten siitä luo-vutaan seuraavalla sopimuskaudel-la. Suunnitteilla on sen sijaan erillisen, uusia liityntöjä koskevan liittymismak-sun käyttöönotto vuoden 2012 alusta lukien.

Fingridin hallituksen viime joulukui-sen päätöksen mukaan seuraavalla sopimuskaudella noudatetaan pääosin nykyisen kaltaista energiapohjaista ta-riffi rakennetta. Jatkossa tariffi n yksik-köhinnat määritetään vuosittain alku-syksystä seuraavalle kalenterivuodel-le. Hallitus vahvistaa uudet yksikköhin-nat vuodelle 2012 alkusyksystä 2011.

Tariffi tasoon on odotettavissa mer-kittävä korotus. Tärkeimmät syyt ko-rotukseen ovat Fingridin mittava inves-tointiohjelma sekä kasvaneet häviö-sähkö- ja voimajärjestelmän reservi-kustannukset.

Alustava kantaverkkomääritelmä valmis kevään aikana

Fingrid on jo pitkään käynyt asiakkai-densa ja viranomaisten kanssa kes-kustelua, jonka tavoitteena on saavut-taa toimialan sisäinen yhteisymmär-

rys kantaverkon määritelmästä, Fin-gridin vastuista ja velvoitteista sekä vii-me kädessä yksityiskohtaisista rajaus-muutoksista. Työ- ja elinkeinoministe-riön asettama työryhmä käsitteli asiaa osana selvitystään, joka koskee EU:n uuden sisämarkkinadirektiivin (kol-mannen energiapaketin) implemen-tointia vuoden 2011 päivitettävään Suo-men sähkömarkkinalakiin. Selvityk-sen valmistuminen on vienyt odotettua kauemmin, eikä Fingrid voinut esitellä suunnitelmaansa ilmoitetun aikatau-lun mukaisesti vuoden 2010 loppuun mennessä.

Fingrid pyrkii julkaisemaan alusta-van, esillä olleisiin kantaverkon rajaus-periaatteisiin nojautuvan, yksityiskoh-taisen kantaverkkomäärittelyn kevään aikana. Kun uusi sähkömarkkinala-ki astuu voimaan, voidaan tehdä tarvit-tavat muutokset ja vahvistaa kantaver-kon määritelmä.

Mikäli kantaverkon määrittely edel-lyttää verkon omistusjärjestelyjä, ne käynnistetään asianomaisten taho-jen kanssa mahdollisimman nopeas-ti niin, että tarvittavat verkkokaupat tai vastaavat järjestelyt on tehty ennen uu-den kantaverkkosopimuskauden alka-mista.

Vaihtoehtona verkkokaupoille selvi-tetään tapauskohtaisesti liityntäverk-komallin soveltuvuutta. Siinä verkon omistus jää Fingridille, mutta kanta-verkkopalvelumaksujen lisäksi kysei-sen verkon pääoma- ja ylläpitokustan-nukset peritään liittyjältä liityntäverk-komaksuna. Määritetyn kantaverkon ulkopuolelle jäävien verkonosien kus-

tannukset kohdistuisivat näin kysei-sen liityntäverkon tarvitsijoille, eikä nii-tä rahoitettaisi kantaverkkotuloin. Tätä periaatetta on suunniteltu sovelletta-vaksi lähinnä uusiutuvan sähkön-tuotannon verkkoliityntöihin silloin, kun liittyjiä on usei-ta. Liityntäverkkomak-sun periaatteet täs-mentyvät samanai-kaisesti Fingridin alustavan kan-taverkkomää-rittelyn kanssa syksyllä 2011.

Yhteistyötä ja vuoropuhelua tarvitaan

Sekä liityntä-maksun että kan-taverkon rajaus- ja liityntäverkkoperi-aatteiden onnistunut toteutus ja käyttöönottoedellyttävät hyvää yhteis-työtä ja aktiivista vuoropuhelua asiakkaiden, Energiamarkkinaviras-ton ja Fingridin kesken. Muutosten ta-voitteena on varmistaa asiakkaiden ta-sapuolinen kohtelu, mahdollistaa tar-vittavien investointien toteuttaminen sekä ylläpitää korkea käyttövarmuus ja kansainvälisesti verraten edulliset siirtomaksut. Keskustelut jatkuvat ke-vään, kesän ja alkusyksyn aikana.

Kantaverkkopalvelun uutta sopimuskauttavalmistellaan tiiviistiKantaverkkopalvelun sopimusehtojen ja hinnoittelujärjestelmän päivittämisessä uutta sopimuskautta varten on Fingridissä menossa tiivis työvaihe. nykyinen nelivuotinen sopimuskausi päättyy vuoden lopussa.

Teksti: Petri Parviainen Kuva: ScanStockPhoto

FINGRID 1/2011 | 26 FINGRID 1/2011 | 26 FINGRID 1/2011 | 27

neuvokassopeutuja

FINGRID 1/2011 | 28 FINGRID 1/2011 | 28

neuvokassopeutuja

Kettu on yksi eläinsatujemme suosituimmista hahmois-ta. Se on viekas ja ovela, aina valmiina huijaamaan itsel-

leen makupalan tai muita etuuksia. Se pitää pilkkanaan niin väkivahvaa kar-hua kuin viisasta korppiakin, ja vetää se usein pitemmän korren myös mitelles-sään nokkeluuttaan ihmisen kanssa. Repolaiseen kiteytyy vanha suomalai-nen sanonta: Ei se ole tyhmä, joka hui-jaa, vaan se, jota huijataan.

Jonkinlaiseksi elämänviisaudeksi tarkoitetun sanonnan moraalista voi-daan olla monta mieltä, mutta luon-nossa ei tunneta moraalia. Neuvok-kaat ja sopeutumiskykyiset pärjää-vät, varsinkin tässä nopeasti muuttu-vassa maailmassa. Kettu on juuri täl-lainen. Se on hyvää vauhtia levittäyty-mässä jopa kaupunkien keskustoihin, eikä nakkikioskin liepeillä aamuyöstä hiiviskelevä repolainen ole välttämät-tä pitkäksi venyneen ravintolaillan ai-heuttama harhanäky.

Kettu on todellinen selviytyjä, oppor-tunisti, joka tarttuu jokaiseen tarjot-tuun tilaisuuteen ja sopeutuu mitä mo-ninaisimpiin elintapoihin. Se on koira-eläimiin kuuluva peto ja saalistaa pää-töikseen myyriä. Ruokalista on kuiten-kin paljon monipuolisempi; sille kuu-luvat niin linnut, sammakot ja mateli-jat kuin suuret hyönteiset, marjat sekä erilainen ylijäämä, jota meiltä ihmisiltä jää. Helppo ravinto se kettua kaupun-keihinkin houkuttelee.

Mutta mennäänpä takaisin kansan-satuihin. Nehän ovat opettavaisia ta-rinoita, joissa eläimet ovat erilaisi-ne luonteenpiirteineen ikään kuin ih-misten korvikkeita. Kettua katsellessa huomaa nopeasti, mistä se on piirteen-sä saanut. Veijari kulkee pellonreunaa rentona ja huolta vailla, mutta tarkkai-

lee koko ajan valppaasti ympäristöään. Jotain epäilyttävää havaitessaan se py-sähtyy kuin naulittuna, kuuntelee pää kallellaan, muttei jahkaile päätöksen-sä kanssa. Aavistaessaan pienimmän-kin vaaran se pakenee, mutta pysähtyy jo metsän reunassa katsomaan taak-seen. On uudelleenarvioinnin paikka. Varmuus on aina parasta, mutta tur-haan ei kannata pakoon laukkoa.

Muutaman kerran olen ollut tilan-teessa, jossa repolainen on hairahtunut aivan viereeni, ennen kuin on huoman-nut mitään. Jos se ei saa vainua ja itse istuu vaiti ja hievahtamatta, se ei kyke-ne hahmottamaan ihmistä. Se puntaroi tilannetta aavistamatta vaaraa, ja sil-loin on todella vaikea välttää inhimillis-tämistä. Uteliaasti katsovissa silmis-sä on älykästä harkintaa, jonka selittä-miseen ei tahdo löytyä sanoja. Älykkyys on inhimillinen termi, eikä kettu sillä tavalla älykäs ole. Mutta silmissä vilk-kuu kettumainen pilke, katse ei ole vä-häisimmässäkään määrin tyhjä.

Me yritämme mitata ja luokitella, asettaa kaiken jollekin akselille, jossa asiat olisivat verrannollisia keskenään. Tämä tapahtuu inhimillisten mittarei-den mukaan ja tekee suurta vääryyt-tä muille eläimille. Vain joitakin vuo-sikymmeniä sitten jopa nisäkkäitä pi-dettiin jonkinlaisina vaistojen varassa toimivina automaatteina. Nyt toki tie-

dämme paremmin, ja työkseni eläimiä tarkkailevana näen jatkuvasti, miten ri-kasta ja vivahteikasta niiden elämä on ja miten hyvin ne esimerkiksi viesti-vät keskenään, vaikkei niillä kieltä ole-kaan. Kettu on kettu, ja siinä hommas-sa se on todellinen mestari.

Vuosikymmenten ajan ainoa hyvä kettu oli seinällä muokkausta odottava turk-ki. Siitä maksettiin hyvin, ja metsäs-tyspaine oli sen mukainen. Vaino kou-li ketuista arkoja ja varovaisia, eivätkä ne ole menettäneet näitä piirteitä vie-läkään. Cityketut ovat asia erikseen, ne ovat ylittäneet rajan ja tajunneet kau-punkilaiset vaarattomiksi. Mutta maa-seudulla kettua metsästetään edel-leen, ja sen käytöstä leimaa suuri epä-luulo. Se viihtyy kulttuurimaisemassa, kohtaa väistämättä ihmisiä, kulkee yö-jalassa pihoilla ja jahtaa rottia karja-suojien lipeillä, mutta antautuu lähi-kontaktiin vasta todettuaan naapurin-sa kaikin puolin luotettaviksi. Yleensä tämä tapahtuu nuoruusiällä, sillä ket-tuun voi soveltaa mainiosti toistakin sanontaa: Vanhalle ketulle ei voi opet-taa uusia temppuja. Se tietää ihmisten metkut ja pitää meihin sopivaksi katso-maansa etäisyyttä.

Lehtemme kolumnisti Heikki Willamo on karjalohjalainen valo-kuvaaja, kirjailija ja toimittaja. Hän on julkaissut useita luontokir-joja niin lapsille kuin aikuisille; viimeisimpiä teoksia ovat Hirven klaani (Otava 2005), Pyhät kuvat kalliossa (yhdessä Timo Mietti-sen kanssa, Otava 2007), Huuhkajavuorella (yhdessä Leo Vuori-

sen kanssa, Maahenki 2008) ja Viimeiset vieraat - elämää autiotaloissa (yhdes-sä Kai Fagerströmin ja Risto Rasan kanssa, Maahenki 2010). Heikki Willamon erityisiä kiinnostuksen kohteita ovat eteläsuomalainen metsäluonto, pohjoinen kalliotaide ja eläimiin liittyvät myytit.

K i i K a R i S S a

Kettu on todellinen selviytyjä, opportunisti, joka tarttuu jokaiseen tarjottuun

tilaisuuteen ja sopeutuu mitä moninaisimpiin elintapoihin.

FINGRID 1/2011 | 28 FINGRID 1/2011 | 28 FINGRID 1/2011 | 29

lapin kantaverkon vahvistukset valmistuneetFingrid on saanut valmiiksi lapin kantaverkon noin 60 miljoonan euron vahvistus-projektit. Kyseessä oli 220 kilovoltin voimajohdon rakentaminen Rovaniemen kau-pungin alueelta Kittilään ja sieltä edelleen Sodankylään sekä kolmen sähköase-man rakennustyöt.

kantaverkon vahvistukset parantavat sähkön saannin varmuutta Lapin asuk-kaille ja elinkeinoelämälle. Sähkön kulutusta lisäävät erityisesti Lapin mat-kailukeskusten ja kaivosteollisuuden kehittäminen. Sähkön kulutus on kas-

vanut erityisesti Ylläksen, Levin ja Rovaniemen ympäristön alueilla. Uuden voimajohdon reitti kulkee Rovaniemen Petäjäskosken sähköasemalta

Kittilän Kaukosen kautta Sodankylään Vajukosken vesivoimalaitoksella olevalle sähköasemalle. Johdon pituus on yhteensä noin 240 kilometriä. Voimajohdon li-säksi rakennettiin uusi sähköasema Isoniemelle ja laajennettiin Valajaskosken ja Vajukosken sähköasemia. Rakennusurakka kesti kaikkiaan kolmisen vuotta ja sen kokonaisbudjetti oli 60 miljoonaa euroa.

”Lapin kantaverkko on nyt hyvässä kunnossa, mutta kymmenen vuoden tähtäi-mellä nämäkään vahvistukset eivät välttämättä riitä. Pohjois-Suomeen suunnitel-tu uusi ydinvoimala ja Perämeren alueen tuulivoimalaitokset vaikuttavat alueelli-siin verkkosuunnitelmiimme. Suunnitteilla on myös kolmannen yhdysjohdon ra-kentaminen Pohjois-Suomesta Ruotsiin vuosikymmenen lopulla”, kertoi Fingri-din toimitusjohtaja Jukka Ruusunen projektin päätösjuhlatilaisuudessa Kittiläs-sä 17.2.

uusi tehoreservilakivoimaanuusi laki sähköntuotannon ja -kulutuk-sen välistä tasapainoa varmistavasta tehoreservistä (117/2011) tuli voimaan 1.3.2011.

uuden tehoreservilain mukaises-ti Fingridin tehtäviin kuuluu laatia

säännöt tehoreservin käyttövalmiuden ylläpidosta, käytöstä ja tarjoamises-ta sähkömarkkinoille sekä käyttösopi-musten teko järjestelyyn kuuluvien toi-mijoiden kanssa.

Tehoreservin hallinnointiin liitty-viä Fingridin tehtäviä ovat korvauksien maksaminen järjestelyyn osallistuville sekä kulujen kattaminen sähkönkulu-tukseen perustuvalla laskutuksella.

Energiamarkkinavirasto määrittää tehoreservin tarpeen, järjestää han-kinnan kilpailutuksen, vahvistaa jär-jestelyyn liittyvät säännöt sekä maksu-jen määräytymisperusteet.

Pohjoismaisen taseselvityksenharmonisointihanke eteneePohjoismaiset kantaverkkoyhtiöt ener-ginet.dk, Fingrid, Statnett ja Svenska Kraftnät käynnistivät vuonna 2010 yh-teispohjoismaisen projektin tasesel-vityksiensä harmonisoinnista. Työ on edennyt raporttiin taseselvityksen pe-riaatteista.

kyseinen projekti on yhtenä osa-alueena myös kehitettäessä yh-

teispohjoismaisia vähittäismarkkinoi-ta. Projektilta valmistui viime joulu-kuussa suunnitelmaraportti yhteis-pohjoismaisesta taseselvityksestä. Ra-portti käsittää yhdenmukaiset tase-selvityssäännöt sekä taseselvityksen ja tasoituslaskutuksen yhden pohjois-maisen taseselvitysyksikön kautta.

Suunnitelmaraportti on lähetet-ty Suomessa toimiville sidosryhmil-le kommentoitavaksi. Raportti löytyy osoitteesta http://www.fingrid.fi/por-tal/suomeksi/palvelut/tasepalvelut/nordic_balance_settlement/

Työ jatkuu keväällä kommenttien analysoinnilla ja itse taseselvityksen tarkemmalla miettimisellä. Tavoittee-na on saada uusi keskitetty taseselvi-tysmalli käyttöön alkuvuonna 2014.

Fingridille jälleen hyvä arvo-sana sidosryhmäkyselyssäFingrid lähetti marraskuussa sidos-ryhmille vuotuisen kyselyn toiminnas-taan. Kysely lähetettiin kantaverkko-, tasepalvelu- ja rajasiirtoasiakkaille, sähkömarkkinatoimijoille sekä tällä kertaa myös palvelutoimittajille, viran-omaisille ja järjestöalan toimijoille. Ky-selyyn vastasi yhteensä 120 sidosryh-mien edustajaa – 59 prosenttia kysely-lomakkeen saaneista.

Tulokset ovat samansuuntaiset ai-kaisempien vuosien kanssa. Fin-

gridin toiminta nähdään hyvin vastuul-lisena, ja yhtiö on vastaajien mieles-tä onnistunut päätehtävissään erittäin hyvin. Kaikkien vastaajien keskuudes-sa Fingrid sai kouluarvosana-astei-kolla yleisarvosanaksi 8,55 ja kanta-verkkoasiakkaiden keskuudessa vielä vähän paremman eli 8,64.

Kuv

a: J

ari-

Pekk

a K

arhu

FINGRID 1/2011 | 30 FINGRID 1/2011 | 30

Kilpailu Fingrid-lehden lukijoilleKilpailu Fingrid-lehden lukijoilleVerkkoVisa

Nimi

Osoite

Postitoimipaikka

Sähköpostiosoite

Puhelinnumero

Edellisen (3/2010) Verkkovisan palkinnot ovat lähteneet seuraaville oikein vastan-neille: Petteri Helisten, Kuopio; Tuomo Jokinen, Helsinki; Liisa Sormunen, Niitty-lahti; Matti Valli, Ilmajoki; Timo Vienanlinna, Naantali; Eero Virolainen, Riihimäki.

Vastaa kysymyksiin ja faksaa (numeroon 030 395 5196) tai lähetä vastauksesi postitse 29.4.2011 mennessä. Osoite: Fingrid Oyj,PL 530, 00101 HELSINKI. Merkitse kuoreen tunnus ”Verkkovisa”.Palkinnoiksi arvomme viisi Sagaformin Suomi-tarjoilukulhoa. Voittajille ilmoitamme voitosta henkilökohtaisesti.Kysymysten vastaukset löytyvät tämän lehden jutuista.

1. Ensi kesänä Itämeren pohjaan laskettava Fenno-Skan 2 –merikaapeli lisää Suomen ja Ruotsin välistä sähkönsiirtokapasiteettia noin

20 prosenttia

40 prosenttia

60 prosenttia.

2. Termi volyymikytkentä liittyy

sähköturvallisuuteen

voimajohtojen kunnossapitoon

sähkömarkkinoiden integraatioon.

3. Forssan varavoimalaitos lisää valmistuttuaan Fingridin ylläpitämän häiriöreservin määrää

750 megawattiin

1 300 megawattiin

2 400 megawattiin.

4. Termi vastakauppa liittyy

sähkönsiirron pullonkaulatilanteisiin

Suomen ja Venäjän väliseen sähkökauppaan

sähkön johdannaiskauppaan.

5. Euroopan kantaverkkoyhtiöiden järjestö ENTSO-E esittää kymmenvuotissuunnitelmassaan rakennettavaksi uusia voimajohtoja noin

10 000 kilometriä

42 000 kilometriä

54 000 kilometriä.

6. Suomen ja Ruotsin sähkönhinnat ovat nykyisin yhteneväiset noin

60 prosenttia ajasta

80 prosenttia ajasta

95 prosenttia ajasta.

Fingridin toimittajarekisterien käyttöä laajennettuFingridin toimintamallissa ulkoiset pal-velutoimittajat ovat strategisesti kes-keinen resurssi. Toimittajarekisterien avulla yhtiö varmistaa näiden resurs-sien riittävyyden, osaamisen, laadun ja toimintavalmiuden.

F ingridissä on ollut käytössä toimit-tajarekisteri investointiurakoissa.

Viime syksynä otettiin käyttöön myös toinen toimittajarekisteri raivausura-koitsijoille.

Investointipuolen rekisteri laajennet-tiin koskemaan voimajohtojen ja säh-köasemien kunnossapitoa sekä voima-johtojen yleissuunnittelua. Tämän vuo-den uusi toimittajahaku on parhaillaan menossa.

Sähkön siirtosopimuksetVenäjältä Suomeen Fingrid on tehnyt sopimukset sähkön-siirrosta Venäjältä Suomeen ajalle 1.1.–30.6.2011 kahden sähköntuojan kans-sa. yhteyksien kaupallinen kapasiteet-ti on yhteensä 1 300 megawattia.

F ingrid Oyj:n Venäjän-yhteyksillä sähköä tuovat jatkossa RAO Nor-

dic Oy (980 MW) ja Scaent AB (320 MW). Venäjän kantaverkkoyhtiön, Federal Grid Companyn (JSC ”FGC UES”) an-taman selvityksen mukaisesti venäläi-nen sähkönmyyjä INTER RAO UES on sopinut sähköntoimituksesta Venäjältä Suomeen mainittujen yhtiöiden kans-sa. Fingridin siirtosopimukset sähkön-tuojien kanssa on tehty kesäkuun 2011 loppuun.

Kuv

a: J

uhan

i Esk

elin

en

FINGRID 1/2011 | 30 FINGRID 1/2011 | 30 FINGRID 1/2011 | 31

Helsinki

PL 530

00101 Helsinki

Puhelin 030 395 5000

Faksi 030 395 5196

Hämeenlinna

Valvomotie 11

13110 Hämeenlinna

Puhelin 030 395 5000

Faksi 030 395 5336

Oulu

Lentokatu 2

90460 Oulunsalo

Puhelin 030 395 5000

Faksi 030 395 5711

Petäjävesi

Sähkötie 24

41900 Petäjävesi

Puhelin 030 395 5000

Faksi 030 395 5524

Varkaus

Wredenkatu 2

78250 Varkaus

Puhelin 030 395 5000

Faksi 030 395 5611

Arkadiankatu 23 B, PL 530, 00101 Helsinki • Puhelin 030 395 5000 • Faksi 030 395 5196 • www.fingrid.fi

FINGRID OYJ

Museo avaa ovensa yleisölle jälleen toukokuun alusta ja on avoinna aina elokuun loppuun saakka. Museolla voi

vierailla myös muulloin, erikseen sovittavina ajankohtina. Perusnäyttelyssä on tarjolla runsaasti

sähköistymisen historiaa kaiken ikäisille vieraille.

Tervetuloa tutustumaan!

Sähkömuseo Elektrajatkaa sähköisen pelikulttuurin teemaa

Hämeenlinnassa sijaitsevan sähkömuseo elektran vuoden 2011 erikoisnäyttelynä jatkaa huippusuosittu sähköisen pelikulttuurin teemaa käsittelevä ”Pongista Pleikkaan!”.

Museon aukioloajat• toukokuu ti–pe klo 12–16• kesä-elokuu ti–pe klo 11–18, la klo 10–17

Pääsymaksut • lapset alle 13 v 0 € • lapset 13–17 v 1 €• opiskelijat ja eläkeläiset 2 € • aikuiset 4 € • ryhmät 2 €/

henkilö erillisen varauksen mukaan (alle 13-vuotiaat 0 €)• Fingridiläiset vieraineen 0 €

lisätietoja: info@elektra.fi , www.elektra.fi puh. arkisin tai aukioloaikoina030 395 4326 tai 0400 205 361.