1

Sienet ja terveys Lääketieteellisen mykologian seura ry:n tiedotuslehti - ISSN 1456-3533 - Numero 1 / 2012

KOSTEA KESÄ

Eletään ihmeellisiä aikoja, kevättulvista on siirrytty kesätulvi-

en kautta syystulviin. Talvivaaran altaat vuotavat. Mikä ihme

se on, kun katotkaan eivät pidä vettä. Vettä on tullut pysty-

ja vaakasuoraan ja vinoon pitkin kesää. Syksyn kantarelli-

kausi oli uskomattoman pitkä ja suppilovahveroita poimim-

me ainakin täällä etelässä vielä marraskuun puolellakin.

Koulujen vanhempainyhdistykset ovat nousseet barrikadeil-

le vaatimaan parempaa sisäilmaa lapsilleen. Koululakkoja

on ollut pitkin Suomea. Vanhempainyhdistysten keskusliitto

on tullut julkisuuteen samoilla teemoilla. Vanhemmat alka-

vat saada tarpeekseen. Ei riitä, että lapselle tarjotaan päivä-

hoito ja koulutus, nyt vaaditaan lisäaineetonta kouluruokaa

ja homeetonta sisäilmaa. Aivan oikein! Miksi lapsia saisi

kohdella huonommin kuin samoissa tiloissa työskenteleviä

aikuisia, joilla on lakisääteinen oikeus vakuutukseen työpe-

räisen sairauden varalta. Sairastuneella työntekijällä on

maksuttomat lääkkeet ja oikeus saada sairauden tai oirei-

lun vuoksi siirto puhtaisiin tiloihin tai lähete ammatilliseen

kuntoutukseen. Sairastunut lapsi on ilman vakuutusturvaa

eikä usein edes pääse tarvittaviin tutkimuksiin.

Koulutetussa nuorisossa on kansakunnan tulevaisuus. Lap-

sia ja nuoria on varjeltava paitsi tupakalta ja päihteiltä sekä

koulukiusaamiselta ja epäterveelliseltä ruoalta, myös raken-

netun ympäristön kemiallisilta ja mikrobiologisilta haitoilta

jotta he voisivat aikanaan astua iloisina ja reippaina yhteis-

kunnan ja työelämän palvelukseen.

Kaikkein suurimmat rimanalitukset sisäilman laadussa on

nähty kuitenkin sairaalarakennuksissa ja muissa hoitolaitok-

sissa. Erään keskussairaalan työntekijät käyvät oikeutta

työnantajaansa vastaan, koska ilmiselvien sisäilmaongelmi-

en korjaamista on lykätty vuodesta toiseen ja lopulta monet

työntekijät ovat sairastuneet pysyvästi. Keski-Suomessa on

purettu sairaalarakennus ja rakennettu konteista tilalle uusi

ennätysvauhdilla. Hankalin tilanne tuntuu olevan kuitenkin

lastensairaaloissa eri puolella Suomea. Samoissa tiloissa,

joissa annetaan lääketieteellisesti äärimmäisen korkeata-

soista hoitoa huippulaitteilla ja -henkilöstöllä vakavasti sai-

raille pikkupotilaille ja hengestään taisteleville keskosille,

valuu vesi pitkin ikkunaseiniä muovimaton alla lätisten ja

katot kupruillen. Henkilökunta niiskuttaa punaisin silmin,

aivastelee ja yskii. Jopa sairaalakouluissa on niin vakavia

homeongelmia, että opettajat saavat ammattitauteja ja

Stachybotrys-kasvustojen vallattua rakenteet tiloja lopulta

suljetaan. Lasten- ja nuorisopsykiatriset suljetut osastot ovat

luku sinänsä. Homesairaita kärrätään suljetuille osastoille ja

pakkolääkitään psyykenlääkkeillä. Siitä on terapeuttinen ote

aika kaukana. Ilmeisesti on tosiaan niin, että kansakunnan

sivistystaso ja lääketieteen etiikka punnitaan siinä, miten

yhteiskunta kohtelee heikoimpiaan. Ovatko ahneus ja itsek-

kyys ihmisen luontaisia ominaisuuksia? Voi olla, että evoluu-

tio suosii itsekkyyttä, mutta toisinajattelijat eivät ihan vielä

ole kuolleet sukupuuttoon.

Omana ratkaisunani esitän, että työterveyshuollon keinot ja

asiantuntijat pitäisi ottaa kouluterveydenhuollon avuksi sel-

vittämään systemaattisesti koulukiinteistöjen kuntoa. Las-

ten ja nuorten käyttämät rakennukset on saatava kuntoon

ja altistuneiden lasten terveyttä tulee seurata korjausten

jälkeen. Mikään viranomaisohje ei suosittele pelkkää pinta-

remonttia ja desinfektioaineita kosteusvaurion korjaamisek-

si. Mikrobikasvustojen ruiskuttaminen torjunta-aineilla ja

vahvoilla kemikaaleilla johtaa samanlaiseen vaaralliseen

mikrobien valikoitumiseen kuin laajakirjoisten antibioottien

holtiton käyttö. Terveysriskin arviointi tulee säilyttää tervey-

denhuollon ammattilaisten hallussa.

Monissa kaupungeissa on jo ryhdytty kartoittamaan lasten

terveydentilaa tekemällä oirekartoituksia kaikkiin kouluihin

ja päiväkoteihin. Että uskaltavatkin. Saattaa vaikka löytyä

ongelmia. Taloudellisesti tiukkoina aikoina kannattaa inves-

toida – ei Talvivaaran osakkeisiin - vaan tulevaisuuteen,

lapsiin ja nuorisoon. Meidän tulisi hylätä kvartaaliajattelu

siinä muodossa kuin sen nyt tunnemme. Sodan jälkeen Suo-

mi rakennettiin taloudelliseen nousuun ja menestykseen.

Samanlainen jälleenrakennuksen aika on sukupolvellamme

edessä kosteusvauriorakennusten korjaamisessa. Neljän-

nesvuosittaisen menestyksen hakemisesta tulee siirtyä nel-

jännesvuosisadan perspektiiviin. Jotta seuraavan sukupol-

ven olisi helpompi hengittää. Erityisesti sisällä.

Tuula Putus

Puheenjohtajan palsta

2

Lääketieteellisen mykologian seura

ry:n tiedotuslehti

ISSN 1456-3533

Vuosikerta 15, numero 1 / 2012

Julkaisija: Lääketieteellisen mykologian seura - Finnish Society for

Medical Mycology ry

Toimitus ja taitto: Tuula Putus ja

Mervi Oikonen

Monistuspaikka: Labquality Oy,

Helsinki

Julkaistavaksi tarkoitettu aineisto pyydetään lähettämään Seuran

sihteerille mieluiten sähköpostitse.

Yhteystiedot: Sihteeri Ritva Heikkilä,

ritva.heikkila@medix.fi

Seuran hallitus vuonna 2013:

Tuula Putus, puheenjohtaja

Pentti Kuusela, varapuheenjohtaja

Ritva Heikkilä, sihteeri

Kristian Husman, taloudenhoitaja

Mirja Salkinoja-Salonen

Tarja Ojanen

Riitta Aho

Pirkko Koukila-Kähkölä

Seuran internetsivut:

http://mykologia.net

Pankkiyhteys:

Nordea FI 87 1652 3000 0016 88

Lehden sisältöä lainattaessa lähde on

aina mainittava.

Tässä numerossa:

Sivu

1 Puheenjohtajan palsta

2 Lehden yhteystiedot

2 Uusi kunniajäsen

2 Vuosikokousuutisia

3 Väitösuutisia

4 Jäsenmaksu ja vuosikokous

5 Valokuvakilpailu

5 Pohjoismainen sienikokous

Sienet ja terveys 1 / 2012

Sienet ja terveys

Seuramme uusi kunniajäsen:

professori emerita EEVA-LIISA HINTIKKA

Seuramme hallitus valitsi kunniajäseneksi professori eme-

rita Eeva-Liisa Hintikan, joka on syntynyt vuonna 1936

Jyväskylän maalaiskunnassa. Hintikka valmistui ylioppi-

laaksi v. 1956 Jyväskylän tyttökoulusta ja eläinlääketie-

teen lisensiaatiksi vuonna 1963. Hintikka väitteli vuonna

1974 aiheesta Mycotoxicological studies on Stachybotrys

alternans. Dosentuurin hän sai jo seuraavana vuonna

1975. Hän on tehnyt laajasti elintarvikehygieenistä tutki-

musta ja hänellä on n. 60 tieteellistä julkaisua.

Hintikka on työskennellyt mm. EKK:lla assistenttina ja yli-

assistenttina, Valtion eläinlääketieteen laitoksella eläin-

lääkärinä, Suomen Akatemian tutkijana ja varttuneena

tieteenharjoittajana. Hintikka toimi EELAn osastonjohtaja-

na 1980-luvulla. Hän on opiskellut Norjassa ja tehnyt opin-

tomatkoja mm. Tanskaan, Unkariin, Neuvostoliittoon ja

USA:han. E-L Hintikka toimi myös kehitysaputyössä Nigeri-

assa ja Biafrassa ja rokoteasiantuntijana Nepalissa. Hinti-

kalla on kaksi lasta ja matrikkelitietojen mukaan hän har-

rastaa mm. luonnossa vaeltelua. Seuramme onnittelee

lämpimästi kunniajäsenyyden johdosta!

VUOSIKOKOUSUUTISIA

Lääketieteellisen mykologian seura - Finnish Society for

Medical Mycology piti vuosikokouksensa 27.3.2012

Haartman-instituutissa, Haartmaninkatu 3, Helsinki.

Professori Aino Nevalainen piti katsauksen omaan elä-

mäntyöhönsä ja KTL:n tutkimukseen otsikolla Sisäympä-

ristöjen mikrobitutkimukset viranomaisohjeiden tukena.

Aino Nevalaista kiitettiin pitkäaikaisesta urasta ja elämän-

työstä sekä toivotettiin leppoisia eläkepäiviä.

Juha Kirveskari piti esitelmän Sieni-infektioiden molekyyli-

diagnostiikan erityispiirteistä ja haasteista. Mikko Seppä-

nen kertoi Allergisesta bronkopulmonaarisesta aspergil-

loosista ja semi-invasiivisista keuhkoaspergillooseista.

Lopuksi Hannele Heikkilä esitelmöi Hiuspohjan sieni-

infektioista. Näin olimme saaneet mielenkiintoisen katsa-

uksen sekä kliiniseen mykologiaan että ympäristömikro-

biologiaan.

Seuran hallitus oli valinnut kunniajäseneksi professori

emerita Eeva-Liisa Hintikan, jolle varapuheenjohtaja Pent-

ti Kuusela piti onnittelupuheen ja puheenjohtaja Tuula

Putus luovutti kukkatervehdyksen ja kunniakirjan.

Vuosikokouksessa valittiin Seuran puheenjohtajaksi Tuu-

la Putus, varapuheenjohtajaksi Pentti Kuusela ja sihtee-

riksi Ritva Heikkilä. Hallituksessa jatkavat Pirkko Koukila-

Kähkölä, Tarja Ojanen, Riitta Aho ja Mirja Salkinoja-

Salonen. Taloudenhoitajan vastuiden siirtovaikeuksien

vuoksi päätettiin hallituksen vastuuvapauden käsittely

siirtää seuraavaan vuosikokoukseen ja jäsenkunta vapau-

tettiin vuoden 2011 jäsenmaksuista, koska Seuran raha-

tilanne on suhteellisen hyvä. Seuran taloudenhoitajana

toimii KTK Kristian Husman. Lopuksi nautimme yhteistyö-

kumppanimme tarjoaman buffet-illallisen.

3 Sienet ja terveys 1 / 2012

LL Kirsi Karvalan väitöskirjatyö Asthma in damp indoor work

environments tarkastettiin 30.11.2012 Helsingin yliopistos-

sa. Vastaväittäjänä oli professori Tari Haahtela Helsingin

yliopistosta

Työpaikan kosteus- ja homevaurioiden on osoitettu olevan

yhteydessä haitallisiin hengitystievaikutuksiin, joista yleisin

sairaus on astma. Työterveyslaitoksen Työperäisten sairauk-

sien rekisterin mukaan vuodesta 2001 alkaen kosteusvau-

riohomeet ovat olleet yleisin ammattiastman aiheuttaja Suo-

messa. Tavallisesti kosteusvaurioympäristöön liittyvät hengi-

tystie- ja yleisoireet menevät ohi, kun rakennuksen vauriot

korjataan. Osalla potilaista oireet kuitenkin pitkittyvät raken-

nuksen korjaustoimenpiteistä tai työpisteen vaihdosta huoli-

matta.

Väitöskirjan tavoitteena oli arvioida ja kehittää kosteusvau-

rioympäristöstä aiheutuvan ammattiastman diagnostiikkaa.

Toisena tavoitteena oli arvioida kosteusvaurioympäristössä

ilmenevien astmankaltaisten oireiden merkitystä astman

riskitekijänä. Tavoitteena oli myös selvittää työpaikan koste-

usvaurioihin liittyvän hengitystiesairauden pitkäaikaisvaiku-

tuksia elämänlaatuun ja työkykyyn. Tutkimusaineistona oli

2200 Työterveyslaitoksella ammattitautiepäilyn takia vuosi-

na 1995–2004 tutkittua potilasta, joilla oli ollut työpaikan

kosteusvaurioon liittyviä hengitystieoireita. Tutkimusjakson

aikana ammattiastman osoittamiseen käytettiin hengitystei-

den spesifistä altistuskoetta homeuutteilla. Yhteensä 694

potilaalla oli epäilty olevan kosteusvauriohomeiden aiheutta-

ma ammattiastma, minkä vuoksi heille oli tehty altistuskoe.

Tutkimuksiin oli kuulunut myös PEF-työpaikkaseuranta sekä

homeherkistymisen toteamiseksi ihopistokokeita ja seeru-

min IgE-määrityksiä.

Potilaiden sairauskertomustietoja tarkasteltiin jälkikäteen.

Altistuminen kosteusvauriomikrobeille arvioitiin potilasasia-

kirjoihin liitetyistä työpaikan rakennusteknisistä ja sisäilma-

tutkimusraporteista, joista ilmenivät työpaikan kosteusvauri-

ot ja mikrobianalyysien tulokset. Ammattiastman arvioitiin

olevan todennäköinen 156 potilaalla perustuen siihen, että

työpaikalla oli todettu kosteus- ja homevaurioita, astmaoi-

reet liittyivät työhön ja ne olivat alkaneet kosteusvaurioym-

päristössä, keuhkojen toimintakokeissa oli astmalle tyypilli-

siä muutoksia sekä yhteys työpaikan altisteisiin oli osoitetta-

vissa joko PEF-työpaikkaseurannalla tai altistuskokeilla. Am-

mattiastmapotilaista 20%:lla todettiin IgE-välitteinen herkis-

tyminen homeille.

Tutkimus vahvistaa epidemiologista tutkimustietoa kosteus-

vaurioympäristön ja astman yhteydestä. Kosteusvaurioym-

päristön aiheuttaman ammattiastman diagnostiikassa altis-

tumisen arvioinnin perusteena voidaan käyttää kuvauksia

työpaikan kosteus- ja homevaurioiden laajuudesta ja sijain-

nista sekä mikrobimäärityksiä. Yhteys altistumisen ja ast-

man välillä voidaan osoittaa PEF-työpaikkaseurannalla, joka

kuvastaa työpaikan altistumistilannetta kokonaisuudessaan

toisin kuin altistuskoe. Kosteusvaurioympäristön aiheutta-

man astman syntymekanismit ovat edelleen pääosin tunte-

mattomia.

Kyselytutkimukseen osallistui 483 potilasta, joilla oli ollut

kosteusvauriotyöpaikkaan liittyviä astmankaltaisia oireita

(yskää, hengenahdistusta tai vinkunaa), mutta astman dia-

gnostiset kriteerit eivät olleet täyttyneet Työterveyslaitoksen

ammattitautitutkimuksissa. Vastaajista 62 (13%) ilmoitti,

että seuranta-aikana lääkäri oli todennut heillä astman. Jos

nykyisessäkin työpaikassa oli kosteusvaurio, astmariski oli

yli nelinkertainen verrattuna vastaajiin, jotka ilmoittivat, ettei

työpaikalla ole kosteusvaurioita. Korjaamattomissa kosteus-

vauriotiloissa työskentelyyn liittyi merkittävä astman kehitty-

misen riski. Kosteusvaurioiden korjaaminen näytti vähentä-

vän astmariskiä. Tutkimustulokset viittaavat siihen, että kos-

teusvaurioiden korjaamisella tai oireilevan työntekijän siirtä-

misellä pois kosteusvaurioituneista tiloista voidaan vaikut-

taa astmariskiin.

Työterveyshuollon seuranta on tarpeen työntekijöille, joilla

on kosteusvaurioympäristöön liittyviä hengitystieoireita. Elä-

mänlaatu oli 3–12 vuoden seurannan jälkeen huonompi

ammattiastmadiagnoosin saaneilla verrattuna potilaisiin,

joilla oli työssä paheneva astma tai hengitystieoireita ilman

astmaa. Työelämän ulkopuolelle jääminen oli myös yhtey-

dessä heikentyneeseen elämänlaatuun. Potilaat, joilla oli

diagnosoitu ammattiastma, käyttivät enemmän astmalääk-

keitä kuin muut astmaa sairastavat. Ammattiastmadiagnoo-

siin liittyi lähes kuusinkertainen riski ennenaikaiseen poistu-

miseen työelämästä (työkyvyttömyyseläkkeen, tapaturma-

eläkkeen tai työttömyyden takia).

Tutkimus toi esille kosteusvaurioympäristöön liittyvän ast-

man yhteyden heikentyneeseen elämänlaatuun, huonoksi

koettuun työkykyyn ja ennenaikaiseen poistumiseen työelä-

mästä. Ammattitautilainsäädännön suomista etuuksista

huolimatta ammattiastmaa sairastavien elämänlaatu ja työ-

kyky olivat huonompia kuin muuta astmaa sairastavilla tai

hengitystieoireisilla potilailla, joilla ei ollut astmaa. Syyt jää-

vät pohdinnan ja jatkoselvitysten varaan. Työkyvyn tukemi-

seksi tarvitaan varhaisia ja aikaisempaa tehokkaampia toi-

mia työpaikalla ja työterveyshuollossa.

Väitösuutisia

4 Sienet ja terveys 1 / 2012

TtM Anne Karvonen väitteli Kuopiossa

16.11.2012. Väitöskirjan nimi on Micro-

bial Exposure and Childhood Asthma –

Protective and Adverse Effects

[Mikrobialtistus ja lapsuuden astma –

Suojaavat ja haitalliset vaikutukset]. Vas-

taväittäjänä toimi professori Jouni Jaak-

kola Oulun yliopistosta ja kustoksena

professori Juha Pekkanen Itä-Suomen

yliopistosta.

Kosteusvaurio aiheuttaa lapsilla astmaa

Lapsen makuuhuoneen sekä olohuoneen ja keittiön vakavat

kosteusvauriot ja näkyvä home lisäävät lasten hengitystie-

oireita ja riskiä sairastua astmaan. Muissa kodin tiloissa

kuten kosteissa tiloissa, ullakolla tai kellarissa olleet vauriot

eivät olleet yhteydessä hengitystieoireisiin tai astmaan.

Atooppisilla lapsilla astman riski lisääntyi enemmän kuin ei-

atooppisilla lapsilla. Sen sijaan elinympäristön mikrobien

suuri kokonaismäärä ja lajien moninaisuus voi vähentää

astmaan sairastumista. Tiedot käyvät ilmi Terveyden ja hy-

vinvoinnin laitoksen tutkijan, TtM Anne Karvosen ympäristö-

epidemiologian alaan kuuluvasta väitöstutkimuksesta.

Tutkimuksessa seurattiin 396 vuosina 2002–2005 syntynyt-

tä suomalaista lasta. Tietoja lasten terveydestä ja muista

tuloksia mahdollisista sekoittavista tekijöistä kerättiin kyse-

lylomakkeilla kuuteen ikävuoteen asti. Atooppinen herkisty-

minen 19 allergeenille määritettiin seeruminäytteistä yhden

vuoden ja kuuden vuoden iässä. Kodin kosteusvauriokunto-

arvio tehtiin lasten ollessa keskimäärin viiden kuukauden

ikäisiä. Astmaa ja hengitystieoireita lisäsivät kosteusvauriot,

jotka olivat vakavia ja sijaitsivat huoneissa, joissa oleskel-

laan paljon.

Tutkimus tukee käsitystä, että kosteus- ja -homevauriot ai-

heuttavat pysyvää astmaa, eivätkä pelkästään pahenna ast-

man oireita. Tutkimuksen tulokset ovat kansainvälisesti ai-

nutlaatuisia, koska tutkimus ei perustu asukkaiden omaan

ilmoitukseen kosteus- ja homevauriosta, vaan tutkimusinsi-

nöörin tekemään kodin kuntokartoitukseen. Suurimmassa

osassa (n. 90 %) taloista oli jonkin asteisia, pääosin pieniä,

kosteusvaurioita, mutta oleskelutilojen vakavia vaurioita oli

vain alle 10 prosentissa taloista Vaikka tarkkaa syytä siihen,

miksi kosteus- ja homevauriot lisäävät hengitystieoireita ja

astmaa ei vielä tiedetä, kosteusvauriot kannattaa korjata

asianmukaisesti, huolellisesti ja nopeasti, jotta altistuminen

jäisi mahdollisimman lyhyeksi.

Runsas mikrobialtistus suojaa astmalta

Varhaislapsuuden mikrobialtistusta on tutkittu useissa aiem-

missa tutkimuksissa mm. maatilaympäristössä, jossa korkei-

den mikrobipitoisuuksien on havaittu olevan yhteydessä

alentuneeseen atopian ja myös allergisten sairauksien ris-

kiin. Tämän väitöskirjan tulokset tukevat pääosin näitä ai-

empien tutkimusten tuloksia. Poiketen aiemmista tutkimuk-

sista, joissa on tutkittu yksittäisten mikrobimarkkereiden

yhteyttä terveyteen, tässä tutkimuksessa määritettiin usean

mikrobimarkkerin avulla kokonaismikrobialtistuksen määrää

ja monimuotoisuutta. Tässä tutkimuksessa havaittiin, että

elinympäristön mikrobialtistuksen kokonaismäärä ja osin

sen moninaisuus olivat vahvemmin yhteydessä astmaan

sairastumisen riskiin kuin yksittäiset mikrobimarkkerit.

Elinympäristön kokonaismikrobialtistuksen selvittämiseksi

lasten kodeista kerättiin huonepölynäytteet lasten ollessa

kahden kuukauden ikäisiä. Mikrobien kokonaismäärässä

huomioitiin sekä bakteerit että homeet. Muutaman yksittäi-

sen mikrobin merkitystä tarkasteltiin myös kansainvälisessä

PASTURE-tutkimuksessa, johon osallistui noin 1000 lasta

viidestä eri Euroopan maasta. Tässä tutkimuksessa käytetyt

mikrobimääritykset eivät kuitenkaan pystyneet selittämään

maatilalla asumiseen liittyvää vähentynyttä riskiä sairastua

astmaan eivätkä kosteusvaurioihin liittyvää kohonnutta ast-

mariskiä. Jatkossa tarvitaan parempia mikrobistoa kuvaavia

mittareita kuvamaan elinympäristön mikrobialtistusta, jolla

voi olla sekä suotuisia että haitallisia vaikutuksia ihmisen

terveyteen.

Väitösuutisia

Bo Sahlberg väitteli Ruotsissa Uppsalan yliopistossa kesäkuussa 2012 otsikolla Indoor environment in dwellings and sick building syndrome (SBS) – longitudinal studies. Vastaväittäjänä oli professori Berndt Stenberg.

Muistutuksia Seuran jäsenille

Muistathan maksaa seuran jäsenmaksun vuodelle 2012! Vuoden 2012 jäsenmaksu on 12 euroa ja se pitäisi maksaa ennen vuodenvaih-detta. Tilin numero on FI 87 1652 3000 0016 88 (Nordea). Laita viitekenttään mak-sajan nimi sekä vuosi 2012. Vuodelta 2011 jäsenmaksua ei kerätä.

Vuosikokous pidetään 21.3.2013 klo 14 Meilahdessa, Helsingissä. Tarkempi paik-ka ja ohjelma ilmoitetaan myöhemmin lähetettävässä kutsussa, mutta varaa päivä jo kalenteriisi!

5 Sienet ja terveys 1 / 2012

Lääketieteellisen Mykologian Seura

kutsuu jäsenensä mikro- ja makrosieni-

aiheiseen valokuvakilpailuun.

Kilpailussa on kolme sarjaa:

1. mikrosienet: mikroskooppikuvat ja

kudosleikekuvat

2. makrosienet, näkyvät sienet ja sieni-

kasvustot

3. rakennus- tai rakennekuvat, joissa

näkyy 'ajan hammas' ja siitä seuraavat

mikrobi- tai muut vauriot

Tähän mennessä kuvia on lähetetty

vain muutamia. Kilpailuun osallistumis-

aikaa on päätetty jatkaa.

Kilpailuaika päättyy 30.6.2013. Par-

haat kuvat palkitaan. Lähetä kuvat digi-

taalisessa muodossa tai paperikuvina

Seuran sihteerille. Sähköpostin liitteen

koko voi olla korkeintaan 10 MB. Käytä

skannauksessa resoluutiona 100-200

pikseliä/tuuma. Jos haluat paperikuva-

si palautettaviksi, liitä mukaan osoit-

teella varustettu palautuskuori.

Muista liittää mukaan kuvan ottajan

yhteystiedot, mihin sarjaan kuva osallis-

tuu sekä saako kuvan julkaista Seuran

lehdessä ja verkkosivuilla.

Tuula Putus

Valokuvakilpailu

Pohjoismainen sienikokous järjestettiin Helsingissä 24.-25.5.2011

8th Scientific Meeting of the Nordic Society for Medical Myco-logy järjestettiin toistamiseen Helsingissä Biomedicumissa 24.-25.5.2011 yhdessä Suomen Lääketieteellisen Mykologian Seu-ran kanssa. Tapahtuman organisaattorina ja puheenjohtajana toimi dosentti Pentti Kuusela HUSLABin kliinisen mikrobiologi-an vastuualueelta.

Kokouksen kutsuttu pääpuhuja oli professori Ben de Pauw Hollannista. De Pauw on voinut seurata läheltä eurooppalai-sen kliinisen mykologian kehitystä toimiessaan vuosina 1996-2001 puheenjohtajana European Organization for Research

and Treatment of Cancer (EORTC)-järjestön sieni-infektioryhmässä ”Invasive Fungal Infections Cooperative Group”. Hän on jäänyt eläkkeelle Nijmegenin yliopistollisen keskussairaalan sisätautien professorin virasta. De Pauwn esi-telmä Fungus; from a rarity to a regular customer with specific demands tarjosi mielenkiintoisia vertailuja ja kyseenalaistuksia tämän päivän kliinisestä mykologiasta.

Kokouksen muu aihepiiri käsitteli ympäristömykologiaa, der-matologian ja gynekologian sieni-infektioiden ajankohtaisuuk-sia sekä matkailijoiden mukanaan tuomia sieni-infektioita. Myös HUSLAB kuuluu kokouksen tukijoiden joukkoon.

Kuvat: P. Kuusela ja A. Sorsa

6

Lopuksi toivotetaan kaikille Seuran

jäsenille Riemullista Joulujuhlaa!

Sienet ja terveys 1 / 2012