Embed Size (px)
Citation preview
Nro 3 • Perjantaina 23. tammikuuta 2004 55. VUOSIKERTA Irtonumerohinta 1 E
Kurkijokelaisen, hiitolalaisen ja karjalalaisen hengen vaalija ja ajankohtaisten kysymysten selvittäjä
SisäsivuillaTÄNÄÄN
LAATUAEDULLISUUTTA
AMMATTILAISELTA• Kellohuoltopalvelu• Käsikaiverrukset• Konekaiverrukset• Korukorjaus/ kivi-istutustyöt• Sormuksien valmistus• Ja nyt myös lasikaiverrus
KELLOLIIKEJuhani Lankinen Ky
Kauppalankatu 2, LoimaaPuh. (02) 763 2760
(Kaupungintaloa vastapäätä)
KAIKKI PAIKAN PÄÄLTÄ
Tunnistatko kuvasta sivulla .... 3Erkki Poutanenjatkaa sivulla ........................... 4Anni Hartikanmuistolle sivulla ...................... 4KultatuolissakinKurkijoella sivulla .................. 5Auvisen muistelmatjatkuvat sivulla ........................ 6Tervetuloa talkoisiin sivulla ... 7
JATKUU SIVULLA 4
Kuka olet ja mitäSinulle kuuluu?
Olen Erkki PoutanenVampulasta. Synnyin Kur-kijoen Tervussa vähän en-nen talvisotaa Katri jaMikko Poutasen esikoise-na. Lapsuuteni perheenkanssa olen kulkenutevakkomatkat Karstulankautta Vampulaan, takai-sin Tervuun ja sieltä sittenIsonkyrön kautta taasVampulaan. Lähes 20
vuotta sitten avioiduinPohjois-Pohjanmaalta,Utajärveltä kotoisin olevanRailin kanssa.
Minkälaista työtä olettehnyt?
50-luvulla oli maanvil-jelys vielä arvossaan. Per-heen ainoana poikana lan-kesi ammatti minulle luon-nostaan. Koska varpaaniovat olleet syvällä Vampu-lan savessa, olemme jatka-
neet Railin kanssa kotitilanviljelyä. Karjaakin on ol-lut. Tämä on ollut hienoammatti, missä on elettyluonnon ehdoilla ja saatunähdä työmme tulokset.
Harrastukset ja luotta-mustoimet?
Lapsena olin mukanamaatalouskerhossa, myö-hemmin 4H:ssa, nuoriso-seurassa ja MTK:ssa. Vam-pulan karjalaisten sihteeri-
nä joitakin vuosia ja johto-kunnan jäsenenä lähes 20vuotta. Maatalousyrittäjieneläkelaitos MELA aloittitoimintansa v. 1970. Toi-min Vampulassa sen asia-miehenä 27 vuotta. Kunmaatalousyrittäjien vuosi-lomalaki tuli aikoinaanvoimaan, ja kuntiin valit-tiin lomalautakunnat, olinkyseisen lautakunnan pu-heenjohtajana 12 vuotta.Iän myötä alkoivat seura-
kunnan asiat kiinnostaa.Olin yhden kauden kirkko-valtuustossa ja sen jälkeenkolme kautta-neuvostossa.
Mitä karjalaisuusSinulle merkitsee jamitä karjalaisperinteitäedelleen ylläpidätelämässäsi? Miten oletkokenut oman karjalai-suutesi?
Karjalaisuus on merkin-nyt minulle ulospäin suun-tautumista, vilkkautta.Välillä se on karjalanpiira-koita, juttutuokioita iäk-käämpien karjalaistenkanssa sekä osallistumistakarjalaisten tilaisuuksiin.Se on pannut myös tutki-maan Karjalan historiaa.Vaimoni Raili on välilläkarjalaisempi kuin minäitse. Hän on tullut tämänlehden lukijoille tutuksi
ErkkiPoutanen
monista kirjoituksistaan.Kun olin kansakoulussa
III luokalla, tuotti karjalai-suus ongelmia. Ainekirjoi-tuksissani vilisi murresa-noja. Vihkon reunat olivattäynnä punakynällä tehty-jä korjauksia. Kun kauno-kirjoitustunnilla piti kir-joittaa: “Sade sienet kas-vattaa“, niin minä tietystikirjoitin: “Sate...” Sehänoli suuri virhe. Mutta kunvampulalainen vieruska-verini kirjoitti: “Sare ... ”,niin se oli paikallista puhe-kieltä. Kyllä siinä onnistut-tiin karjalaispojalta kitke-mään murre pois.
Oletko käynyt kotiseu-tumatkoilla? Kokemuk-sesi siellä?
Kurkijoella olen käynytkaksi kertaa ja kolmatta
Poutasen yli 100-vuotisen kivinavetan pystyssä olevia seiniä.
Sisareni Liisan kanssa mittaamassa vuosi-kymmenien saatossa kasvanutta kotikuustaPoutasen pihassa Tervussa.
Karjalakoivun istutus Vampulan kirkkomaalle v. 1995. Kuvassa vas. kirkkovaltuustonvarapuh.joht. Hilkka Kivilahti, karjalaseuran puh.joht. Eino Heikinmaa ja kirkkoval-tuuston puh.joht. Tapio Nieminen.
ErkkiPoutanen
Perjantaina 23. tammikuuta2 – 2004 – N:o 3
Rauhaa rakentaen
23.1.2004
Kustantaja ja julkaisija: KURKIJOKI-SÄÄTIÖ
Toimitusneuvosto: Kurkijoki-Säätiön hallitus
Toimitus: Päätoimittaja Maire Soiluvaja kaikki Kurkijokelaisen ystävät
Konttori: Vesikoskenkatu 13 As 21, 3220 Loimaapuh. (02) 762 2551
Matkapuh. 050-521 3336
,
Lakon tai muun ylivoimaisen esteen takia ilmestymättäjääneistä numeroista ei suoriteta korvausta. Lehden vas-tuu ilmoituksen poisjäämisestä tai julkaisemisessa sat-tuneesta virheestä rajoittuu enimmillään ilmoituksestamaksetun hinnan palauttamiseen.
ILMOITUSHINNAT: (Kaikki ilmoitukset)
Etusivu ............ 60 centtiä/mmMuut sivut ....... 45 centtiä/mm
Säännöllisistä ja jatkuvista ilmoituksista huomattava alen-nus. Väri-ilmoitukset sopimuksen mukaan. Puhelimitse an-nettuihin ilmoituksiin sattuneista virheistä lehti ei vastaa.
TILAUSHINNAT:vuosi ............... 35 euroa6 kk ................ 20 euroa3 kk ................ 12 euroaPohjoismaat .....39 euroaMuualle ........... 46 euroa
E-mail:[email protected]: LSOP 523900-4897
Sivunvalmistus:Etusivu Frontpage, LoimaaPaino: Satakunnan Painotuote Oy, Kokemäki
ISSN 0782-5668
Lehti ilmestyy perjantaisin, mutta vuoden aikana onjoitakin kaksoisnumeroita juhlapyhien aikoihin.Painosmäärä 2000 kpl.
KARJALAISUUS ELÄÄ- RUNOT ja KUVAT KERTOVAT
la 20.03.2004 klo 14.00 KARJALATALO, YLÄSALI (2.kerros)
( Käpylänkuja 1, HELSINKI )
Runoryhmä-KANERVAT, ohj. Elvi ArminenMusiikki Yrjö LuukkonenUUSINTAESITYS YLEISÖN PYYNNÖSTÄKirjojen- ja arpojen myyntiä klo 13.00 alkaen.
pääsymaksu T E R V E T U L OA!Järj. Uudenmaan Karjalaisseurojen Piirin
KULTTUURITOIMIKUNTA.
1. Millä paikkakunnalla ta-pahtui suomalaisia vuo-desta 1953 puhuttanutKyllikki Saaren murha?
2. Montako uhria vaatiSuomen sisällissotavuonna 1918?
3. Minkä valtion alueellasijaitsee Napoleoninkohtalonkylä Waterloo?
4. Minä vuonna Äiti Tere-salle myönnettiin Nobe-lin rauhanpalkinto?
5. Mikä on kansanedustajaLeena Harkimon tyttö-nimi?
Hartaus sunnuntaiksi 25.1.3. sunnuntai loppiaisesta
Vaivaiskoivunlailla...
HUOM!Kurkijokelaisen toimituson muuttanut.UUSI OSOITE: Vesikoskenkatu 13 As 21
32200 LOIMAA
HUOM!
Torin läheisyydessä, sisäänkäynti Nordean jaSaraSportin välisestä porttikäytävästä, 2. kerros.Puh.not entiset (02) 762 2551, 050-521 3336
E-mail: [email protected]( Ilmoitusfaxit: (02) 7622776 )
Rakkaamme
Unto ToivoARJATMAAs. 29.10.1928 Kurkijokik. 30.12. 2003 Hyks
KaivatenHelmiKeijo, Marja-Liisa, Riikka ja MarkoEijaMia, Markku ja Mikko
On siellä ikuinen kesän maa,sydän uupunut levätä saa.
Siunaus toimitettu läheisten läsnä-ollessa. Lämmin kiitos osanotosta.
pidetään lauantaina 7.2.2004 kello 13.00 alkaen KarjalatalonKäkisalmisalissa, osoite Käpylänkuja 1, 00610 Helsinki.Kokouksessa käsitellään sääntöjen 9 § mukaiset asiat.Tervetuloa kokoukseen! Johtokunta
Hiitolaiset ry
VUOSIKOKOUS
6. Missä kaupungissa onhiihtäjä Veikko Hakuli-sen patsas?
7. Minä vuonna Ahti Kar-jalainen kuoli?
8. Kuinka paljon suoma-laisilla arvioidaan ole-van ylipainoa yhteensä?
9. Montako pakolaistaSuomessa on vastaan-otettu vuoden 1973 jäl-keen?
10. Monenko ihmisen kuo-lemaan tupakka vai-kuttaa Suomessa vuo-sittain?
Pieni vaivaiskoivu kyyhöttää roudan ja pakkasenmaassa. Lumi painaa sen harteita, sen hento runko tai-puu alas. Se työntää juurensa karuun maahan ja imeesieltä elämän. Tuulten ja tuiskujen alla se taipuu, vaan eitaitu. Uuden kevään tullen se avaa hennosti viheriöivätsilmunsa.
"Vaivaiskoivun lailla, uskoni kohoaa,tuuheita oksia vailla ja runkoa korkeaa.Halla sen oksia riipii ja routa sen juuria syö...Pieneksi varvuksi vaivun ja kuitenkin ylistän.Tunturin hentoa puuta, vahvempi kannattelee."(Petri Laaksonen; Vaivaiskoivu)Tuo runo ja siitä tehty laulu soi mielessäni, kun istun
pienessä pirtissä. Ikkunasta avautuu hiljainen maisema,vahva lumikerros painaa puiden oksat alas. Muisteluissaseuraamme polkua, jota elämä on kuljettanut. Aina välilläpysähdymme, luopumisen kipu koskettaa. Kun muistojenpolku on kuljettu tähän päivään, kysyn varovasti: mistä sejaksaminen, mistä se elämän voima kaikkeen tähän? Vas-taus on nöyrä ja samalla luja: ihmisen on vain taivuttava.
Joulupyhien jälkeen kirkon jumalanpalveluselämä avaaeteemme kysymyksen: mitä seimen lapsi merkitsee nyt kunkuljemme kohti kevättä? Tämän viikon evankeliumitekstiesittelee meille miehen, joka oman hätänsä kanssa juokseeJeesuksen perään. Tämä mies, sadanpäällikkö, oli synty-peränsä vuoksi rajattu juutalaisen jumalanpalveluselä-män ulkopuolelle, hän oli pakana. Hän ei kuulunut usko-vaisten joukkoon. Hän esitti asiansa Jeesukselle sotilaankielellä, hän ei hallinnut uskonnollista kielenkäyttöä, eikirkon liturgiaa. Kuitenkin Jeesus asetti hänen uskonsaesikuvaksi.
Sadanpäämiehelle kävi hyvin. Hänen palvelijansa pa-rani. Silti kaikki eivät parane. Ihmisen vaikeaan kysymyk-seen: Miksi? ei löydy useinkaan vastausta. Mutta aina löy-tyy lohdutus: Jeesus kuulee ihmisen hädän, hän kulkeesairaan ja kärsivän rinnalla, hän on läsnä ihmisen elä-män pimeässä, sen ristiriitojen ja kysymysten keskellä.
Hän ei tarvitse hienosti muotoiltuja avunpyyntölausei-ta, hänelle riittää kaipauksesta ja elämänikävästä nouse-va huokaus. Seimen lapsi on kipujen mies ja sairaudentuttava. "Tunturin hentoa puuta, vahvempi kannattelee.Heikkoja oksillaan kantaa, rakkauden suurimman luo."
Kerttu Venäläinen
Tapahtumia
Kuten huomaatte, on lehtemme nimiosiomuutettu, jälleen. Päätös tehtiin, koska saa-mastamme runsaasta palautteesta suurempiosa kannatti palauttamista.
Palautteen määrä tänä vuonna on olluthieno. Olen tutustunut moneen uuteen leh-temme lukijaan kun he ovat kirjoittaneet,soittaneet ja lähettäneet sähköpostia. On ol-lut todella hienoa huomata kuinka monelleihmiselle tämä lehti todella on tärkeä. Olenkuullut mielipiteitä monista asioista lehdes-tä ja pääsääntöisesti palaute on ollut positii-vista. Korjattavaakin toki aina on ja raken-tava kritiikki on sitä parasta. Palautteenohella sain juttuvinkkejä, ideoita ja onnistuinehkäpä värväämään muutaman uudenkinkirjoittajan.
On ollut hienoa, että ihmiset ovat ilmais-seet mielipiteensä, kertoneet kantansa. Asi-allinen palaute on sitä, mitä kaikissa lehdis-sä arvostetaan, mitä kaikki toimittajat arvos-tavat.
Asiaton on asia erikseen. Henkilökohtai-set haukkumiset, niitä on hiukan vaikeampi
käsittää. Riidan kylväminen, vielä vaikeam-paa. Myönnän, että en ole mikään jalo ja suu-ri ihminen, ihan tavallinen vain, mutta olenkoettanut suhtautua asiaan ymmärtäen. Ettäjokaisella ihmisellä on omat lähtökohtansa,toisilla enemmän tempperamenttia kuin toi-silla, toisilla tunteet kuohahtelevat - me vainolemme erilaisia.
Puheenjohtajan kanssa neuvoteltuammetotesimme, että rauha on tärkeintä. Me emmehalua aiheuttaa kenellekään pahaa mieltä, taitunnekuohua, vaan toimimme nyt toivotta-vasti toteuttaen palautteen antajista suurem-man osan toiveen.
Ja vielä kerran asiallisesta palautteesta kii-tos teille kaikille, jotka näitte sen vaivan, ettäsoititte ja kirjoititte ja lähetitte sähköpostia.
Toivottavasti onnistumme yhdessä teke-mään yhä parempaa lehteä!
Maire Soiluva
Perjantaina 23. tammikuuta 2004 – Nro – 3 – 3
Karjalan Liiton ja sen jäsenseurojentilaisuuksia vuonna 2004
Tilaisuudet Karjalatalolla Helsingissä ellei toisin mainittu.Karjalan Liitto ry, Käpylänkuja 1, 00610 Helsinki, puh. 09 –7288 170
Tammikuu24.1. Valpurinaatto Wiipurissa -näytelmän esitys25.1. Valpurinaatto Wiipurissa -näytelmän esitys27.1. Neulakinnaskurssi alkaa
Helmikuu7.2. Karjalan Liiton hiihtomestaruuskilpailut, Imatra7.2. Toiminnansuunnittelutilaisuus, Lahti7.-8.2. Lehtiseminaari Viipurissa7.-13.2. Kirjallisuusviikko Ylläksellä14.2. Toiminnansuunnittelutilaisuus, Pohjois-Karjala14.2. Karjalaiset vanhan ajan iltamat, Orimattila, järj.
Ovaskan ja Munukan sukuseurat19.2. Pitäjäesittelyssä Jaakkima ja Käkisalmi28.2. Kalevalan päivän juhla; monitoimitapahtuma yhdessä
nuorisoliiton kanssa29.2. Toiminnansuunnittelutilaisuus, Salo29.2. Terijokelaisten talvitapaaminen ja Kysele Terijoesta -
kyselytunti, Mäntsälä
Maaliskuu13.-14.3. Sukututkimus ja sukuseuratoiminta internetissä -
kurssi13.-14.3. Hengelliset päivät, Turku14.3. Toiminnansuunnittelutilaisuus, Satakunta18.3. Pitäjäesittely, aiheena Laatokka20.3. Karjalaisuus elää - runot ja kuvat kertovat, järj. Uuden-
maan Karj.seur.piiri20.-21.3. Pitäjäyhteisöjen seminaari -risteily22.3. Kaurakiisseliä ja muita karjalaisia ruokia -ruokakurssi,
Hämeenlinna, järj. Karj.seur. Etelä-Hämeen piiri27.3. Toiminnansuunnittelutilaisuus, Varsinais-Suomi
nro 3 lauantaina 23.1 -54
Risto OvaskaToimitusjohtaja, Helsinki
6030.1.2004
(Matkoilla)Lahjoitukset Risto Ovaskan
Säätiölle tili 405550 - 2155623
v.
Syntynyt Lumivaarassa.
Millä joukolla ja missä kylässä tässä kuvassa kokoonnutaan? Lieneekö kyseessä äitien-päiväjuhla, mutta miltähän vuodelta?Tiedot kuvasta pyydetään osoitteseen Kurkijokimuseo, Kojonperäntie 446, 32260 Kojon-perä tai puhelimitse 050-4036050 Ulla Clerc tai sähköpostilla [email protected]ään mittaan Kurkijokelaisessa ilmestyy tunnistusta kaipaavia kuvia Kurkijokimuseonkokoelmista otsikolla Ken tietää?
Ken tietää?
Ne katsoivatsurullisin silminNe katsoivat surullisin kostein silmin, lehmät.Kyyhöttivät kaikki yhdessä ladon nurkassa,saman navetan lehmät.
Sorkat ovat arat pitkästä kävelystä.Monet eläimet uupuivat talviselle tielle.-Ovatko ihmiset erehtyneet?Näin pitkä matka talven lumissa.
Ne katselivat surullisin, kostein silmin, lehmät.Kyyhöttivät kylki kyljessälähellä toisiaan, ladon nurkassa.Jatkoivat aamulla tuntematon taivalta.
( Vuoden 1940 evakkotaipaleelta, kirjoitettumaaliskuussa 1988)
Aini Katri Lepistö
KohtalonsormetNe ovat äidinmaidossa,hiekkalaatikossa lapsen leikkiä.Ne ovat nuoruuden ruusuissa,kohtalon ohdakkeiden siteissä,pelinuorassa, toisten vetääsinne tänne.Kohtalon sormettuntevat hellyyden, raakuudenihmisten kestääelämän plussat ja miinuksetja peliaikaa on ihmisen ikä.Kohtalon sormet,äidinmaidossa kostuneet.
Aili Hellin Kurri
AlfastaOmegaanPieni lapsi vanhuksen sylissä,sileä poski ryppyjä vasten.Noinko lyhyt on meille annetturakastamisen aika?
Eero Toiviainen
HaihtuvamuistoHaihtuva muisto menneestä jääeilinen päivä tunteeton tääouto on haihtuva muistokin vainhetkeksi mieleen palajaa taas.Tunteiden tiellä samoankaikki mi jäljelle jääei palaja ajassa uudestaantutkia voit sitä uudelleen.Mitä siinä on mitä väärin teitmielen rauhan saada voithuomaat että kaikki oikein teit.Oppia siitä tulevaantuntea itsesi kokonaan.Silloin elon tien tuntea voitonnentie avoin eessäsi oishaihtuva muisto ei tunteeton ois.
Teuvo Petäjoki
Hyvää uutta vuotta teilleKurkijokelaisetTätä teille toivottaaKorpisaarelaiset.
Vuosi vanha murheineenjo menneisyyteen vieri.Uusi, ehkä onnekkaampinykyisyyteen kieri.
Mitä kuuluu, tähän tapaanjuttu alkaa luistaa.Toinen parhaat kuulumisetheti, kohta muistaa.
Eihän aina ihmiselleonnen päivä paista.Murhettakin elon tielläusein saapi maistaa.
Murheellakin elämässäompi selvä taksa.Ei saa kuormaa raskaampaakuin minkä kantaa jaksaa.
Oi jos joka elon päiväiloa vaan toisi.Liian paljon itsekkäitäihmisiä oisi.
Joka aamu uuden armonomistaa kun saamme.Riittää meille yllin kyllinkiittää muistakaamme.
Aino Kuosa
Uuden vuoden tervehdys
23.1. pe Eine, Eini, Enni
24.1. la Senja25.1 su Paavo, Pauli,
Paavali, Paul26.1 ma Joonatan27.1 ti Viljo
Vainottujenuhrienmuistopäivä
28.1 ke Kaarlo, Kalle,Kaarle, Mies
29.1 to Valtteri
Kurkijokelainen aloittiuuden vuoden melko ra-juin muutoksin. Silmiin-pistävin oli lehden nimeneli logon kirjasintyypinmuuttaminen siihen yli 50vuotta sitten käytettyynkirjasinlajiin. En väitä sitäalkuperäistä huonoksi,mutta mielestäni tämä ylikaksi sukupolvea käytössäollut erittäin kaunis kirja-sinlaji, on viime lehdessäollutta paljon kauniimpi.Se oli ikään kuin myöstuotteen merkki, joka ainatakasi laadun. Sen suun-nitteli kurkijokelainen,Elisenvaarassa syntynyt
opettaja/runoilija HiljaToiviainen, yli kymmenenvuotta lehtemme päätoi-mittajana olleen Jussi Toi-viaisen sisko.
Tuo Toiviaisen piirtämälogo piirroksineen on ollutmielestäni kaikkien yksi-mielisesti hyväksymä leh-temme tunnus, joten sitä eisopisi noin vain romuttaa,vaan säilyttää se arvok-kaana lehtemme tunnuk-sena edelleenkin.
En tiedä, kuka tämänmuutoksen on keksinyt.Onko se yksin päätoimitta-jan vai onko siinä myös toi-mitusneuvosto eli Kurkijo-
Olen eri mieltä lehtemmelogon muuttamisesta
ki-Säätiön hallitus myöstakana. Mutta oli miten oli,toivoisin hartaasti, että pa-lattaisiin entiseen kirjasin-lajiin. Uskon myös, että tä-män toiveeni takana onmyös erittäin suuri osa leh-temme tilaajista ja lukijois-ta.
Ymmärtääkseni myös"nykytekniikka", kutenviime lehden pääkirjoituk-sessa mainittiin, mahdol-listaa paluun tuohon ar-vokkaaseen tuotemerk-kiinkin mitä pikimmin. Si-ten me arvostamme myösmenneitten polvien hienoatyötä lehtemme hyväksi.
Loimaan kunnassa13.1.2004
Eino Vepsä
PalautettaHalusin sanoa muuta-
man sanan Kurkijokelai-sen uudesta ilmeestä. Uu-distus on todellakin aimoharppaus parempaansuuntaan. Taitollisesti ju-tut ovat luettavampia, nesuorastaan houkuttelevatlukemaan. Värikuvat pi-ristävät ilmettä huomatta-vasti. Ilmoituspuolella sil-
miinpistävin uudistus oli-vat kuolinilmoitukset. En-sisilmäyksellä ne oudok-suttivat, mutta uudelleen-katsottuna ne sopivat leh-den ilmeeseen todella hy-
vin. Koska lehden logonmalli on otettu vuosikym-menien takaa, muistelenkuolinilmoitusten niihinaikoihin olleen vahvastiraamitettuja. Toivon hyvääjatkoa uudistuneelle leh-den ilmeelle ja sen toteut-tajille.
Itse olen ns. toisen pol-ven karjalainen, äitini onkotoisin Kurkijoelta.
Terveisin Tuula Kotka(Kylliäisten sukua)
Mielipiteitä
MummolassaLapsena me mummolaanusein juosta kipaistiin.siellä oman mummon kanssahauskat hetket vietettiin.
Mummo sadut kertoili,kauniit laulut lauleli.Opetti myös virkkaamaankantapäänkin parsimaan.
Tuken tiukkaan letittipuhtaan essun silitti.Eväät reppuun pakkasikoulutielle opasti.
Olkaas tytöt kiltistisormellaan viel heristi.Useimmiten toteltiinjoskus vastaan pistettiin.
Mummon käsi turvallinenkun hän meitä talutti,mummon myöskin puhaltaissapienet pipit parani.
Monet vanhat sanonnat,meille mieleen painuivat.Sananlaskut, arvoitukset,eri sanain tarkoitukset.
Mummo meidät syliin nosti,joskus karkkipussin osti.Kauniit muistot mummostavielä kulkee mukana.
Terttu Ketola
Perjantaina 23. tammikuuta4 – 2004 – N:o 3
JATKOA SIVULTA 1
matkaa suunnitellaan. Isä-ni (kuoli v. 1977) kerto-mukset vaikuttivat sen,että halusin käydä paikanpäällä.
Seisoessani Poutasenniemellä oli mahtava tun-ne, kun 100 vuotta sittenrakennetun kivinavetanseinät olivat vielä pystyssä.Saunan paikalla oli pienitiilikasa. Siinä tippa sil-mässä istuessani katselinisoisäni Paavo Poutasen ai-koinaan istuttamaa ome-napuuta, mikä kukki par-haillaan.
Mitä ajatteletKarjala-kysymyksestä?
Ristiriitaisesti. Kurkijo-en seudullakin on tuhansiavenäläisiä.
Mahdolliset paluumuut-tajat joutuisivat elämäänsiellä pitkään vähemmistö-nä. Edessä olisi kieliongel-
mia. Mistä saataisiin toi-meentulo ja miten työllis-tettäisiin paikallinen väes-tö? Entä kunnallistekniik-ka; tiet, sähköt, vesi, vie-
märi ... palvelut ... raken-nukset? Mistä löytyisivät nevarakkaat, jotka tosi pai-kan tullen muuttaisivat sin-ne?
Mitkä ovat tärkeimmätasiat elämässäsi?
Kun olen jo eläkkeellä,pidän tärkeänä sitä, ettäolisi terveyttä ja mahdolli-
simman pitkään yhteisiävuosia Railin kanssa eläes-sämme näillä kotitanhuvil-la. Tietenkin sisäinen rau-ha ja yhteys lähimmäisiin.
Miten olet siirtänytperinteitä seuraavillesukupolville?
Kotiseutumatkoilla onollut mukana myös sisa-rusten lapsia. Olen pitänyttärkeänä välittää heille tie-toa vanhempien ja isovan-hempien elämästä Karja-lassa. Myös Poutasen pi-hasta tuotu Karjalan kulle-rokin kertoo kesästä toi-seen omat terveisensä.
Miten Sinun mielestäsiperinteitä pitäisi säilyt-tää?
Esimerkiksi kertoa kar-jalaisuudesta nuorille, toi-mittaa kyseistä kirjalli-
suutta kouluille ja kirjas-toille, kirjoittaa lehtiin,murteen, käsityö- ja ruo-kaperinteen siirtämistänuoremmille sukupolville.
Mitä mieltä olet Kurki-jokelainen -lehdestä?
Lehti on piristynyt jamonipuolistunut.
Kenelle haluat lähettääterveisiä?
Erityisesti KurkijoenTervusta kotoisin olevillesekä tämän lehden lukijoil-le.
Kenet haastat seuraa-vaksi?
Entisen naapurini OlaviPunnan, joka asuu nykyi-sin Kaarinan Kuusistossa.
Raili ja Erkki Pou-tanen jouluisissatunnelmissa.
Karjalassa on tapahtunutviimeisen 10 vuoden aikanajärkyttävä romahdus, josta
lehdistö on lähes kokonaanvaiennut.
Suomen luovuttamat Karja-lan kauniit kunnaat kylläkinrakennettiin neuvostoyhteis-kunnaksi sotien jälkeen, mut-ta 1991 alkoi romahdus, jostaon vaikea löytää vastinettamistään muualta maapallol-tamme. Karjalasta on tulluttragedia, jonka kärsijöinä ovatalueen venäläisasukkaat.
Tästä Karjalan tragediastaon ilmestynyt ensimmäinen
kattava kirja, jonka yli 600tuoretta valokuvaa antavattragedialle konkreettiset kas-vot.
Vuosi 2003, jolloin kirjantekijä Markus Lehtipuu kuva-si melkein 10.000 valokuvaaKarjalassa, oli jatkuvan ro-mahduksen vuosi. Tuolloinhylättiin lopullisesti muunmuassa neljä sotilastukikoh-taa Karjalan alueella. Näistäkaikista on kirjassa kiinnosta-va kuvaraportti.
Kirjan tekijä kävi vuonna2003 yhteensä 26 kertaa Kar-jalassa. Tämän kirjan väriku-
Markus Lehtipuu:
KARJALAN TRAGEDIA
Juhana ja Saimi Jussilaisel-la oli kolme lasta. Vanhin lap-sista, Anni, syntyi 1.9. 1912.Anni vihittiin avioliittoon1938 Johannes Hartikankanssa.
Lapsuutensa Anni viettiTaivaisenmäellä käyden kan-sakoulun ja rippikoulun. Sii-nä kaikki. Mitään muutakoulusivistystä hän ei saanut-kaan. Sen ajan nuorten har-
Anni Hartikan muistolle
vat ovat ajalta 26.05.-28.10.2003.
Tarkka dokumenttiKirjan jokainen kuva on kir-
jassa päivätty, ja kunkin kuvanyhteydessä ilmoitetaan kyläntarkkuudella kuvauspaikka.Näin kirjan materiaalia voi-daan käyttää tutkimusdoku-menttina määriteltyjen paik-kojen tilasta mainittuna päivä-määränä.
Karjalan tragedia sisältäätuoreita kuvia kaikista luovu-tetuista kaupungeista ja maa-laiskunnista. Kirja jakaa trage-
dian eri otsikoiden - kirkot,koulut, kivijalat - alle ja tutus-tuu tarkemmin yksittäisiin ra-kennuksiin kuten Kuusaanhovi Muolaassa, kansakouluJääsken kirkonkylässä tai Vii-purin vanhankaupungin arvo-kiinteistöt.
Ainutlaatuinenmateriaali
Äskettäin suljettujen sotilas-kohteiden ohella kirja viepaikkoihin, joissa hyvin harvatsuomalaiset ovat käyneet vii-meisten 60 vuoden aikana.Kirja kurkistaa aiemmin sul-jettujen aitojen sisäpuolelle jataloraunioiden sisätiloihin janäyttää näkymän neliväriku-vin.
Pakkoluovutuksestauuteen tragediaan
Karjala jouduttiin luovutta-maan hyökkäävän Neuvosto-liiton osaksi jo 1940, Molotov-Ribbentrop -sopimuksen etu-piirijakosopimuksen seurauk-sena. Neuvostoliiton 1991 ro-mahduksen jälkeen Karjalanäyttää kurjistuneen entises-tään.
Karjalan tragedia on todel-linen ongelma, joka koskee sa-toja tuhansia ihmisiä Karjalas-sa. Silti sille käännetään Suo-messa selkä ja kuvitellaan, ettäkaikki on hyvin. Samalla ko-rostuu 1940 ja 1944 Stalinintoteuttama rikollinen etninenpuhdistus, jonka seurauksena420.000 Suomen kansalaistajoutui pakolaisuuteen piikki-lanka-aitojen länsipuolelle.Suomen miehitetyn Karjalanalkuperäisasukkailla ei ollutoikeutta edes käydä kotiseu-dullaan, edes esi-isiensä hau-doilla yli 40 vuoteen.
Karjalan tragedia näyttää,miten sotien aikana syntynytKarjalan tragedia on laajentu-nut käsittämään sadat tuhan-net Karjalan nykyasukkaat.
Kirjan hinta on 29,90 eu-roa, plus postikulut ja sitävoitte tilata Kurkijokelaisentoimistolta.
rastuksia oli nuorisoseura,Lotta-toiminta ja Marttojentoiminta.
Anni oli mukana näissäkaikissa, kuten toisetkin Sa-vojen kylän nuoret. Iloiset jariemukkaat muistot niiltäajoilta säilyivät Annin muis-tissa.
Olihan se onnellista, huo-letonta aikaa lapsuuskodis-sa.
Kun Anni ja Johannes vi-hittiin vuonna 1938, marras-kuussa vuonna 1939 alkoitalvisota. Mies meni rintamal-le ja Anni toimi Lotta-työssäElisenvaarassa ja Valamonsaarella muonitustehtävissä.
Lapsia ei heillä vielä ollut.Talvisota päättyi kuten tie-dämme ja perheemme joutuiJyväskylään. Annille ja Jo-hannekselle syntyi poika, joka
sai nimen Heikki Juhani.Karjala vallattiin takaisin
ja taas mentiin Kurkijoelle.Kovin rauhatonta oli se aika.Sodan äänet kuului Viipurinsekä Sortavalan rintamilta.Elisenvaaraa pommitettiinpäivällä sekä yöllä. Kun rau-han ehdot saneltiin, oli toinenevakkotaival taas edessä. Jy-väskylän Soomannin parakis-sa asuttiin kahdeksan vuotta.Sitten Johannes rakensi ara-valainen ja hartiapankinavulla omakotitalon perheel-leen. Johannes kuoli 1974.
Anni jäi leskeksi. Hän asuiKeljossa vielä 14 vuotta mie-hensä kuoleman jälkeen. Lii-kuntavammaisena invalidinaoli omakotitalo myytävä kunei jaksanut enää tontin töitätehdä. Asunnon myytyäänhän osti rivitalosta osakkeenHaukiputaalta. Anni asuiHaukiputaalla vuodesta1987.
Anni Hartikka kuoli7.1.04. Kuollessaan hän oli91-vuotias.
Sirkka Soronen
Perjantaina 23. tammikuuta 2004 – Nro – 3 – 5
“Käki kukkuu siellä ja-kevät on...” Nyt talven kyl-myyden keskellä mieli pa-laa usein lämpimään ke-sään ja moniin sen muis-toihin. Itselläni on ollutuseinkin mielessä viimekevään Kurkijoenmatkakokemuksineen. En ollutkäynyt Kurkijoella vuoden1944 jälkeen. Silloin olin“minniimenä Hoapvoaras-sa” kevättalvesta syksyyn.“Kaiho pohjaton” oli kui-tenkin jäänyt sisimpääni.Olin jo jättänyt pois mie-lestäni mahdollisen Kurki-joella käynnin. Sitten ta-pahtui kuitenkin niin, ettätyttäreni ja seuraavakinsukupolvi kiinnostuivatisän ja isoisän kotiseudus-ta ja juuristaan siellä. Kunhe suunnittelivat matkaa,heräsi mielessäni ajatus:vieläköhän arvaisin läh-teä? Mietin asiaa ja kes-kustelin siitä lääkärinkinkanssa. Hän sanoi: Raskasmatka se varmaankin on,mutta sairauskohtaus voitulla kotonakin. En kiellälähtemästä.” Niinpä päätinlähteä, olivathan läheisenimatkalla turvanani.
Niinpä tyttäreni tuli Jy-väskylään ja matkustimmeyhdessä Hämeenlinnaan.Sieltä nousimme aamuvar-haisella iloisin mielinlinja-autoon, joka vei mei-dät kohti Karjalaa. Ensi-kertalaisena ihmettelin ra-jan ylitystä, joka tuntuimonimutkaiselta, vaikka eisiinä ongelmia ollutkaan.
Moni laulu on antanutjonkinlaisen tuntuman eripaikkoihin, myös noihinKarjalan seutuihin. Niin-pä, kun tulimme Vuoksel-le, tuntui aivan kuin olisinnähnyt joskus ne mahtavataallot. Lauloimmehan jokansakoulussa: “Mahta-vasti, voimakkaasti Sai-maan aallot vyöryy Vuok-sessa”. Aivan tunsin sisim-mässäni yhtyväni tuohonlauluun, kun katselin noi-ta tyrskyjä. Kerrassaanmahtava oli ne nähdä.
Puhutaan “pyhistä mat-koista”, tunsin, että tällä-kin matkalla koin montaherkistävää tilannetta, joi-ta voi sanoa pyhiksi het-kiksi. Kun seisoimme siel-lä kirkon perustuksenpäällä, hiljennyin kysy-mään: Miksi on näin?Täällä ovat monet suku-polvet hiljentyneet Juma-lan edessä, saaneet sanastauskon elämäänsä, turvaaja voimaa elämänsä taiste-luihin. Itsekin sain siellähiljentyä Herrani edessäsilloin sodan melskeiden
Muistoja kesän matkastaKURKIJOELLE
Asuimme arkkitehti Lars Sonckin suunnittelemassa huvilassa, joka valitettavasti on jäänyt huonolle hoidolle.
aikana. Kirkosta oli vainperustus jäljellä ja senpäälle pystytetty risti.Kunpa kansa löytäisi senjuurelta turvapaikan. Var-maan siellä voikin monihiljentyä.
Myös hautausmaillakäynnit koin hiljentävinä,pyhinä paikkoina. Onhansinne niin monet sukupol-vet siunattu haudan le-poon. Nyt kaikki oli luon-nonvaraisena, kasvistonpeitossa, osin hävitettynä.
Eino Vepsän johdollasaimme hiljentyä mennei-den sukupolvien muistoakunnioittamaan ja laulaavirsiä.
Valamossa, ortodoksienpyhässä paikassa, saimmekokea pyhyyttä ja rauhaakauniissa luostarinpääkir-kossa. Kunpa ihmiset sai-sivat siellä kuulla Jumalansanaa ja tulla autetuiksi.Koko alue oli rauhallinenja kaunis, tosin kovin rap-peutunut.
Myös Elisenvaaran ase-malla saimme kokea mie-liinpainuvan tilaisuuden,kun saimme hetkeksi hil-jentyä muistamaan kesää-44. Silloin asemalla oli sejärkyttävä junien pommi-tus. Sain olla laskemassaseppelettä ja hiljentyämuistamaan niitä monia,mahdottoman suurta jouk-koa ihmisiä, jotka siinämenetettiin. Seppelettälaski kanssani Toivo Mero-nen, joka pikkupoikana olijuossut piiloon kiven taipuun suojaan noita pom-mituksia. Hän muisteli pir-teänä noita tapahtumia jaetsi itselleen tärkeitä paik-koja. Samoihin aikoihinkesällä -44 minut yllättivaltava laivue, kun olin he-vosen kanssa myllyreissul-la Haapavaarassa. Kuulinaivan valtavan paukkeenElisenvaarasta. Kyllä siinärauhallinen hevonen oliviedä kuorman metsään,eikä tainnut ajajakaan py-syä aivan tyynenä. Ilmei-sesti ei niin pieneen saalii-seen kannattanut ammuk-sia tuhlata, oikeamminvarjelus meidät säästi tu-holta. Lähtöaamuna kä-vimme sankarihaudoilla,muistopuheet ja seppeltenlaskemiset olivat puhutte-levia ja mieleenpainuviakokemuksia. Ensi kertaa-sen viimeisen sotakesänjälkeen sain olla näitäkaikkia näkemässä.
Viimeisenä päivänäm-me Kurkijoella etsimmekotipaikkojamme. Elisen-vaaran tienoilla jännitim-me, saadaanko meitä kul-
jettamaan tullut Ladakuntoon. Auto saatiin ajo-kuntoon ja niinpä menim-me kohti “Hoapvoaroa”.Pölypilvet vain lentelivätkuivilla ja mutkaisillahiekkateillä. Päivä oli erit-täin kaunis ja aurinkoinen.Oli hyvä odotella, kun auto
vei meitä useissa erissä.Vepsän kotipaikalle olimelko pitkä epätasainenpeltotaival, jossa kasvoivanhaa pitkää heinää.Näin ikäihmisen oli siellävähän hankala liikkua.Perille kuitenkin pääsim-me, välillä kultatuolissa-
kin istuen. Sitten olikinmukava istua kannon pääl-le levähtämään ja eväitäsyömään. Sieltä jatkoimmematkaaJärvisten asuin-paikkaa kohti. Koetin etsiämerkkejä, joista tunnista-isin sota-ajan kodin, muttamitään en löytänyt. Ennensillä paikalla oli iso pelto-aukeama ja sen ympärilläkolme taloa. Nyt siellä olivain pienehkö aukeama,eikä merkkiäkään asun-noista. Paljon ehtii maas-tokin muuttua 60 vuodes-sa. Tietysti jäi ikävä mielisieltä lähtiessä, joskin kii-tokseenkin oli paljon aihet-ta. Monessa tilanteessa onollut mukana auttava Tai-vaan Isä. Ehkä koko mat-ka on ollut siitä muistutta-massa.
Olen hyvin kiitollinenKurkijoen matkasta mat-kan jädestäjille ja omaisil-leni. Usein matkoilla onpieniä hankaluuksiakin,mutta yritimme peittää nii-tä huumorilla. AsuminenSonckin talossa oli meillenykyajan mukavuuksiintottuneille omanlaisensaelämys sekin. Surullista olinähdä, miten aikoinaanniin kaunis Lars Sonckinsuunnittelema talo rapistuihuoltamisen ja rahan puut-teen vuoksi. Leskirouva Li-dia tarjosi meille venäläi-seen tapaan iltateetä ja va-delmahilloa. Hän oli sydä-mellinen ihminen ja ym-märsimme toisiamme ih-meen hyvin, vaikka ei yh-teistä kieltä ollutkaan. Li-dian eteisessä asusti pikku-perhe, koiraemo pienokai-sineen. Emo tunnisti talos-
sa asuvat vieraat ja tuliaina iloisena meitä terveh-timään. Lapsukaiset muis-tuttivat välilläruoka-ajoistaan. IloisenaLidia esitteli niitä meille, seolikin mukavaa, koska pi-dämme eläimistä.
Palaan vielä viimeiseensotakesään. Rehevä luonto,kauniit viljapellot, hyvätrakennukset olivat kaunis-ta katseltavaa. Nytkin siel-lä oli paljon hyväkuntoisia,kauniita metsiä, muttamuutos entiseen oli suuri,nyt vähäisillä aukeamillakasvoi jotain rönsyä. Siellätäällä oli harmaita mökki-rähjiä. Ennen lauloimme“kaunis Karjalamm”, nyton syytä palata siihen van-himpaan versioon “kurjaKarjalamme”. Olenkin ke-hottanut “marisijoita” me-nemään opintomatkalleKarjalaan.
Toivotan kaikille mat-katovereille hyvää kevät-talvea. Olemme vasta viet-täneet suurta valon juhlaa,Jeesuksen syntymän muis-toa. Nyt kuljemme luon-non valoa, kevättä kohti.Keväthän jo vähän saraste-lee.
Aune Järvinen
Ps. Yllätyin Ritva Asi-kaisen kirjoituksesta Kur-kijokelaisessa. Olin Anni jaJohannes Eresmaan kans-sa saman seurakuntammepyhäkoulutyössä. Olinmyös heidän muistojuhlas-saan. Emme voineet muis-taa siltä ajalta.
Haapavaaran vaikeakulkuisilla reiteillä sain kyytiäkultatuolissa.
Muistoja kesän matkastaKURKIJOELLE
Perjantaina 23. tammikuuta6 – 2004 – N:o 3
Sota alkoi 30.11.1939. Ko-tini vieritse kulkevalla rauta-tiellä alkoi näkyä sotilaita jasotatarvikkeita kuljettavia ju-nia. Kaikki tuntui menevänsekaisin. Isä oli valittu väes-tönsuojelutehtäviin. Elisen-vaara oli tärkeä rautatieriste-ys, johon vihollisen pommitus-ten arveltiin kohdistuvan.Näin myös tapahtui. Pommi-tukset alkoivat vähän ennenjoulua. Hälytyksiä ja pommi-tuksia oli lähes päivittäin.
Ilmat olivat kirkkaita ja yötkuutamoisia. Oli erittäin koviapakkasia ja paljon lunta. Isäkaatoi metsästä kuusia, joillanaamioitiin navetta ettei se oli-si näkynyt niin selvästi. Vesiloppui kaivosta. Eräs kylänisännistä neuvoi metsässäänsijaitsevan lähteen. Lähdinpalvelijamme Anun kanssa et-simään sitä. Kahlatessammesyvässä hangessa melkeinkainaloita myöten huomasintumman painuman. Siinähänse lähde oli. Isän kanssa kä-vimme ajamassa sinne tienpohjan, ja niin saimme hyväälähdevettä talousvedeksi. Pel-tojen halki virtaavasta ojastasaimme muun käyttöveden.
Vedenhakumatkoilla kirk-kaina päivinä aukealla pellol-la piti aina pelätä pommiko-neita. Ne kun kuulemma am-puivat konekivääreillä mitämilloinkin sattui. Toinen pelonaihe oli, kun Elisenvaaran ra-tapihalta ajettiin matkustaja-junia pommituksien alta ko-timme lähelle. Molemmillapuolilla rataa oli metsää, jon-ne ihmiset pääsivät suojaan.Mitään pahempaa ei kuiten-kaan tapahtunut.
Kerran näimme, kun pom-mikone lensi tavallista mata-lammalla radan suuntaan. Sepudotti lastinsa aseman seu-dulle, mutta sai heti sen jäl-keen it-tykin osuman ja putosiSuohovin pellolle. Kävimme il-lalla äidin kanssa katsomassasitä. Romua oli laajalla alueel-la. Toinen kone ammuttiin alasmeidän kylälle. Sitäkin kävim-me katsomassa. Lentäjät ma-kasivat koneen vieressä han-gella koneen romujen seassa.Miehet hautasivat heidät kotii-ni menevän tien varteen.
Työt piti järjestää olosuhtei-den ehdoilla. Uunit oli lämmi-tettävä pimeän aikaan. Erää-nä päivänä päätettiin leipoavesirinkeleitä. Naapurista tuli-vat Roinisen tyttäret Aila jaIrma sekä heidän serkkunsaRämäsen Siiri, joka oli varsi-nainen rinkelimestari. Uuni olilämmitetty varhain. Olimmesaaneet osan rinkeleitä val-miiksi, kun tuli ilmahälytys.Alkoi kuulua pommikoneidenääniä. Leipominen jäi keskenja lähdimme perunakuoppaanilmasuojaan.
Valmiit rinkelit oli laitettupärekoriin, joka otettiin mu-kaan suojaan. Siellä sitten is-tuimme perunalaarin laidallaja nautimme lämpimiä rinke-leitä. Äkkiä mummolle tulimieleen, että hänen täytyy ha-kea vintiltä höyhentyyny. Kunhän oli palaamassa, alkoipommitus asemaseudulla.Mummo kyyristyi pihalla kas-vavan suuren kuusen juurelle
tyynyineen. Tullessaan peru-nakuoppaan takaisin hän sa-noi: "Vi traakki, siel hyö män-niit ja mie vaa istui kuuse juu-rel tyyny kainalos." Äänistäpäätellen pommitus oli kova.Sen jälkeen rinkelinpaisto tu-vassa jatkui.
Kotirintaman huolien lisäk-si oli huoli rintamalla olevistamiehistä. Talvi oli erikoisenkylmä. Taloissa kehrättiin vil-laa langaksi ja kudottiin suk-kia, polvenlämmittimiä, kypä-ränsuojuksia ja lapasia. Niissäpiti olla erillinen etusormi, lii-pasinta varten. Niitä lähetet-tiin rintamalle omille läheisil-le, mutta myös tuntemattomil-le sotilaille.
Näin elimme sodan tapahtu-mien ja pelon kanssa. Isäniveljen Arvo-sedän talo asema-seudulla vaurioitui pommituk-sissa käyttökelvottomaksi,mutta onneksi suvun piirissä eitapahtunut henkilövahinkoja.Asemaseudun väkeä oli meilläpommituksia paossa. Joskusoli hyvinkin ahdasta, muttasopu antoi tilaa.
KarkotusSota loppui 13.3.1940 sol-
mittuun rauhaan. Se oli Karo-liina-mummon syntymäpäivä.Äiti oli edellisenä päivänä lei-ponut juhlia varten. Pikkulei-pätaikinat odottivat paista-mista. Aikaisin aamulla tulitieto, että koti pitää jättää heti.Isä valjasti hevosen pitkän pa-rireen eteen. Siinä lähtivät äiti,Karoliina-mummo, Pirkko-si-sar, minä, Vihtori-pappa jaAune-täti. Kotiin jäivät isä,Ossi-serkku ja Anu, joka pais-toi loppuun pikkuleipätaiki-nat. He hoitivat sitten tavaratja eläimet evakkomatkalle.
En ymmärtänyt, mitä tämäkaikki oli. Läheiset ihmiset oli-vat mukana, ja se toi turvalli-suutta. Koko kylän väki olimenossa samaan suuntaan.Saavuimme ennen puoltapäi-vää Tyrjän koululle. Sielläsaimme kuulla rauhan ehdot.Pihalla toisten lasten kanssapohdimme, mikä olisi suuntasen jälkeen. Jos päästään ta-kaisin, siellä on koti, vaan toi-seen suuntaan mennessä ei tie-dä mitä siellä on. Kaikki onsiellä vierasta. Mutta tuntema-ton oli edessä. Eihän siinä
muuta kuin väki rekeen ja tai-paleelle. Alkoi jo ilta hämär-tyä. Kaikki olimme väsyneitä,ja aikuisilla oli tietysti surumenetetystä.
Illan pimetessä äiti kävi mo-nessa talossa kysymässä yösi-jaa, mutta ei tuntunut löyty-vän matkalaisille tilaa. Vii-mein ajettiin erään talon pi-haan ja äiti meni sisälle. Hänkertoi sanoneensa: "Tähä myöjäähää yöks." Talon väki oliihmeissään. Tilanne oli, kutenäiti sanoi: "Myö ollaa lähettyja teil se voip olla aamul samajuttu." Näin saimme yösijan,hevonen sai heiniä reestä jakaikki saimme levähtää. Aa-mulla tuli talonväellekin läh-tökäsky.
Aamupäivällä saavuimmeParikkalan asemalle ja jat-koimme matkaa junalla. Jokututtava vei hevosen takaisinkotiin. Olipa oikein makuu-vaunu! Se kyyti kesti ainaRantasalmen pitäjässä sijaitse-valle Kolkontaipaleen seisak-keelle asti. Siellä koko junatyhjennettiin, koska vaunujatarvittiin haavoittuneiden kul-jetukseen.
Meidät vietiin taloon, jokaoli luultavasti nuorisoseurantalo. Ulkona oli jo pimeää jatalo ihmisiä täynnä. Pappanukkui penkillä ja minä pen-kin alla. En tiedä missä toisetolivat. Aamulla pappa keskus-teli kahden muonittajan kans-sa. He olivat Erosen talon tyt-täriä. Me saimme 16.3. heidänkodistaan Haapalahdestaasuinpaikan siksi aikaa, kuntulisi tieto matkan jatkumises-ta. Siellä meillä oli hyvä olla.Suuresta talosta saimme käyt-töömme kaksi huonetta: äiti,mummo ja lapset yhden, pap-pa ja Aune-täti toisen huo-neen. Olimme siellä pääsiäi-sen. Isäkin kävi siellä, muttalähti ennen meitä.
Matka jatkui 26.3. Seuraa-va muistikuva on Lievestuo-reen asemalta. Siellä jouduim-me taas junasta pois ja yö-vyimme pienessä asemahuo-neessa. Aamulla taas junaan.Seuraava pysähdys oli Jyväs-kylä. Yövyimme kirkossa.Ruokailemassa kävimmekaupungintalolla. Pariskuntiakävi kyselemässä, antaisivatkoevakkoäidit heille lapsia hoi-
toon. Olihan siellä monta on-netonta äitiä lapsikatraansakanssa. Pirkon olisivat kovastitahtoneet. Olihan hän reipas,pirteä tyttölapsi.
Illalla tuli ruotsalaisia va-paaehtoisia linja-autoineen.Meidät lastattiin niihin. Mää-ränpäästä ei ollut tietoa. Pak-kanen oli kova. Äidin jalat oli-vat jäätyä. Hän piti Pirkkoasylissään lämpöisenä. Minullaoli hyvät oltavat. Autossamoottori oli sisätilassa ja toi-nen ruotsalaismies levitti turk-kinsa moottorin päälle. Siinäsain olla lämpimässä. Aamu-yöllä saavuimme Karstulaan.Seurakuntasali oli ensimmäi-nen lämmin tila johon pääsim-me.
Löytyy asuntoPäivällä pappa lähti katse-
lemaan Karstulan kirkonkylääja poikkesi Kansallis-Osake-Pankin johtajan puheilla.Saimme pankin talosta asun-noksemme keittiön ja kama-rin. Se oli asumaton, joten sitäpiti lämmittää pari päivää.Sen ajan saimme asua pankin-johtajan asunnossa.
Meillä oli nyt asunto, muttase oli tyhjä. Pöytänä oli pakki-laatikko. Vuodevaatteet saim-me ehkä lainaksi. Tavaramme-han olivat jossain matkalla,paitsi ne mitä kannoimme mu-kana. Eräästä talosta saimmeostaa maitoa. Oli mukava käy-dä kauniissa kodissa, kunomasta ei ollut tietoa.
Sunnuntaina kävimme kir-kossa. Jumalanpalveluksenjälkeen siunattiin 16 sankari-vainajaa. Illan hämärtyessäarkut kannettiin hautaan su-rumarssin soidessa. Harrastaja murheellista. Tämä oli en-simmäinen näkemämme san-karihautaus.
Isä pistäytyi tapaamassameitä Karstulassa. Hän olikäynyt Jyväskylässä Erkki-enon luona tiedustelemassameille asuntoa. MuutimmeJyskän kaupunginosaan, sa-
maan taloon, jossa enon perheasui. Pappa ja Aune-täti lähti-vät omille teilleen. Isä sai työ-paikan kivääritehtaalta. Hänoli oppinut viilaajan työn olles-saan nuorena Pietarissa.
Keväällä Ossi-serkku tuliJyväskylään Eira-hevosemmekanssa. Saimme Eiran naapu-rin talliin. Eräänä aamuna äi-din mennessä hevosta ruokki-maan se ei ollutkaan yksin,vaan yöllä oli ilmestynyt pienivarsa.
Näin elämä alkoi sujuaTammitien mäellä "alushame-talossa". Talo oli vuorattumustalla tervapahvilla ja pys-tyrimoitettu punaiseksi maala-tuilla rimoilla. Se näytti van-hanaikaiselta naisten alusha-meelta - siitä nimi. Tien toisel-le puolelle valmistui Kähkösentalo, johon äiti, isä ja Pirkkomuuttivat. Minä jäin mummonkanssa asumaan alushameta-loon.
Kähkösen talo oli evakkojentalo. Siinä asui myös Kupari-sen perhe. He olivat musikaa-lista väkeä. Iltojen viihdykkee-nä oli viulun ja kanteleen soit-toa. Herkkuna oli jokaisellalantun puolikas. Siitä raapu-tettiin veitsellä makeaa raas-tetta syötäväksi. Kaikki tämäloi mukavan yhdessäolon tun-teen. Kupariset olivat kotoisinViipurin läheltä Tienhaarastaja Kähköset Jänisjärveltä Poh-jois-Karjalasta.
Kähkösen talossa asui myösvanha rouva, joka antoi jokatoinen viikko minulle ja Kupa-risen Teuvolle rahaa elokuva-lippuja varten. Saimme myöskäyttörahaa keräämällä roh-doskasveja, rätvänänjuuria,paatsaman kuorta ja voiku-kanjuurta, jotka lähetettiinlääketehtaaseen. Voikukan-juurta käytettiin kotonakin.Siitä tehtiin kahvinkorviketta.
Terttu-täti tuli Kouvolastameille kesälomallaan, ja hänenmukanaan pääsin Iisalmeen.Siellä asuivat pappa ja Aune-täti, Hämäläiset sekä Arvo-setä perheineen. Retkeilimmepolkupyörillä ympäristössä.Kaikkein mukavin retki teh-tiin Koljonvirralle, jossa onpaljon historiasta tunnettujapaikkoja. Teimme myös laiva-matkan Porovedellä. Hämäläi-sen Martin kanssa teimmekepposia ja tapoimme rotanheidän talonsa makasiinissa.
Niukkaa elämääevakossa
Syksyllä 1940 aloitin kou-lunkäynnin Jyväskylän Joki-varren koulussa neljännelläluokalla. Kotona aloitettumutta kesken jäänyt kolmasluokka jäi väliin.
Muutimme vielä kerran.Saimme suuremman asunnon,johon kaikki mahduimme. Olimukavampaa, kun kaikki oli-vat saman katon alla. Omia ta-varoitakin oli löytynyt, äidinompelukonekin jostain Etelä-
Elämääsodan ehdoilla
Suomesta.Raimo-veli syntyi keskosena
marraskuussa 1941. Synny-tyslaitoksella hänet pantiinpieneen pärekoriin lämminve-sipussien keskelle kylpyhuo-neeseen. Keskoskaappeja eisilloin vielä ollut. Maitoa an-nettiin pipetillä muutama tip-pa kerralla. Raimo jäi laitok-selle neljäksi kuukaudeksi hoi-toon. Äiti vei hänelle rintamai-toa päivittäin. Sunnuntaisinmaidon vienti kuului minuntehtäviini, niin äiti sai silloinlevätä. Matka oli hankala. En-sin mentiin linja-autolla kau-punkiin, ja sitten piti vielä kä-vellä pitkä matka.
Ruuasta oli pula. Aina eisaanut kaupasta kaikkia kort-tiannoksiakaan. Saimme ha-kea jostain suuresta kellaristajäätyneitä lanttuja. Sinnementiin potkukelkalla ja mat-kaakin oli runsaasti. Kun lan-tut keitettiin jäisinä, ne kelpa-sivat syötäviksi. Minun vatsa-ni tosin ei niitä sietänyt. Matti-lan kartanosta, jossa synnytys-laitos sijaitsi, saimme säkilli-sen perunoita. Se oli jotain.Kun isä tuli töistä, Pirkkojuoksi häntä vastaan, ja sanoi:"Kuuntele isä, kun perunatkiehuu."
Myöhemmin talvella äitipääsi käymään Erkki-enonluona Pellosmaassa Lehtimäenpitäjässä, josta eno oli hankki-nut pienen tilan. Sieltä äidilläoli mahdollisuus hankkia elin-tarvikkeita, joista oli kovapula. Varsinkin liha ja voi oli-vat sellaisia, etenkin sianliha.Se oli sitä parempaa mitäenemmän oli läskiä. Tällainenkaupankäynti oli kiellettyä,mutta hyvin yleistä, sillä jos-tain piti lisää ruokaa saada.
Sotapoliisin partiot kiersivättarkastusmatkoilla, varsinkinliikennevälineissä. Odotelles-saan junaa Haapamäen ase-maravintolassa äiti istuutui sa-maan pöytään, jossa sotapolii-sit istuivat. Hän laittoi matka-laukkunsa pöydän alle. Polii-sit kiersivät tarkastamassamatkatavaroita, mutta eivätkatsoneet sen pöydän alta jos-sa itse istuivat. Näin liha saa-tiin kotiin.
Amerikasta tuli avustuspa-ketteja. Opettajan kotona olijakelupaikka. Varastossa olisuuri kasa kenkiä ja muutakintavaraa. Sieltä sain valita jalöysinkin itselleni mieleisetkengät.
Kesällä 1941 oli Karjala val-lattu takaisin. Äiti oli heti käy-nyt toteamassa, että Rauhalanrakennukset Mikrilässä olivatvielä pystyssä. Aloimmekinodottaa kotiin paluuta.
Jatkuu
TN
Marjatta Auvinen muistelee, osa II
Viljasäkkejä evakuoidaan Elisenvaaran asemalla.
Arvo ja Liisa Mäkelä sekä Eira-hevonen lähdössä evakkoon Rauhalan pihasta.
Perjantaina 23. tammikuuta 2004 – Nro – 3 – 7
Vaihtelevien säiden jäl-keen tänne satakuntaankinsaatin lopulta kunnon lu-mipeite. Sehän sitä sittentarkoittaa sitä, että kaivel-laan sukset esiin ja eikunnauttimaan kauniista tal-visesta luonnosta.
Kun tuolla ladulla nä-kee nykyisin noita pieniäsuksittelijoita lämpiminevarustuksineen,niin väki-sinkin tulee mieleen omatlapsuuden aikaiset talvisethiihtoreissut.
Oman isän tekemilläsuksilla sitä silloin hiihdel-tiin lumisia latuja pitkin.Nahkalenkit olivat suksis-sa ja senhän tietää miten
helposti siitä jalka luiskah-teli pois ja suksi lähti omil-le teilleen. Vähän isompa-na sitten laitettiin siteisiinoikein kantarakset ja py-syiväthän no sitten vähänpatemmin paikallaan.
Ennen sotia, eikä vieläsotienvälilläkään tytöilläollut hiihtohousuja, vaanhame päällä sitä hiihtäärehnustettiin. Jos kaatu-maan sattui oli villasukki-en ja alushousujen välilunta täynnä ja sitä sittensieltä pois kaiveltiin. Suk-sien luiston tehostamiseksijoskus noita tervattujapohjia kynttilällä hangat-tiin ja senhän tietää, että
Talven
seuraus oli se, että suksetluistivat kumpaankinsuuntaan ihan samalla ta-valla. Kyllä sitä vaan kaik-ki mäenrinteet lapsena ko-
luttiin ja laskettiin, joskusihan uhmapäissään jatietenkin “näytön” vuoksi.
Joskus me lapset laitet-tiin oikein monet suksetrinnakkain lautaksi ja sit-ten suksien päälle istu-maan niin monta kuin vainmahtui ja hankikannollasitä olikin Nehvolan mäis-tä hyvä ottaa oikein “hyry-kyytiä”. Monta kertaa sat-tui vain niin onnettomasti,että suksilautta hajosi jasukset menivät omia me-nojaan lapsiparukan kel-lahdettua hangelle. Siinäsitä olikin hommaa lähteäsuksiaan hakemaan pitkänmatkan päästä.
Sotien välillä jostain isäonnistui saamaan meillepotkukelkan, se olikinmeille mieluinen väline.varsinkin minulle, koskakelkan pohjaan istuimenalapuolelle laitettiin nime-ni. Oli kovat pakkaset jaMari-mummomme varoit-teli ettei vaan saa pakka-sella pistää kieltään mihin-kään rautaiseen tai kieli
tarttuu kiinni. No, mitenlieneekään heti seuraavas-sa hetkessä tullut mieleeni,että täytyyhän sitä kokeil-la pitääkö mummon varoi-tus paikkansa.
Heti tuvasta ulos tultu-ani käänsin potkukelkanalassuin ja tuppasin kiele-ni koko leveydeltään jalak-sen rautaan. Sehän on sel-vää mitä sitten tapahtui,juuri niinkuin mummo olivaroittanutkin. Nahkahansitä kielestä jäi kelkan ja-lakseen ja kieli oli hellänämonta päivää.
Jokaisessa talossa lieneesiihen aikaan ollut vesi-kelkka, jolla toimiteltiinmonenlaisia kulkemisia,niin meilläkin. Oman isäntekemä kelkka oli tosi mal-likas ja kulki liukkaastikunhan vain vähän vauh-tia antoi. Kyllä silläkin las-kettiin monet hankikanto-mäet, olihan kotimme lä-hellä tarjolla monenkokoi-sia mäennyppylöitä, jotkasilloin aikoinaan vaan oli-vat todella paljon korke-
ampia kuin nykyään niitäkatsellessa. Miten lienevät-kin niin kovasti mäkienrinteet aivankuin maansi-sään painuneet. Tuotaolemme porukalla montakertaa nykyisin siellä kul-kiessamme ihmetelleet.Mieleen ovat kuitenkinjääneet kunnon lämpimätkesät ja lumitalvet jotkajoka vuosi karjalassa oli-vat.
Terttu Ketola
tultua
Kurkijokimuseolla Loi-maan Kojonkulmallakäynnissä olevan Kurkijo-elta nykypäivään -hank-keen päämääränä on uu-den perusnäyttelyn raken-taminen Kurkijokimuseol-le sekä museon esineistöä,tarinoita ja murretta esitte-levän multimediaesityksentekeminen. Näyttelysuun-nittelun rinnalla tehdääntärkeää perustyötä mm.museon esineistön luette-loinnissa. Syksyn mittaanon aloiteltu museon mitta-van valokuvakokoelmanarkistointia. Tähän puu-haan, samoin kuin valoku-vien tunnistukseen pyyde-tään apua asiasta kiinnos-tuneilta talkoolaisilta. Tal-koisiin kaivataan myös sa-haa ja vasaraa käytteleviäihmisiä tekemään näytte-lyn rakenteita.
Talkoisiin voi luonnolli-sesti tulla kunkin päivänpuitteissa sellaiseksi ajaksikuin itselle sopii. Pitkänpäivän lomassa talkoolai-sille tarjoillaan särvintä jakahvia.
Talkoisiin pyydetään il-moittautumaan etukäteen,jotta kaikille tiedetään var-
masti varata mielekästä te-kemistä. Ilmoittautumisetpyydetään Kurkijoelta ny-kypäivään -hankkeen ve-täjälle Ulla Clercille nume-roon 050-4036050 tai säh-köpostitse [email protected]. Ulla antaa myösmielellään lisätietoja tal-koista.
Tervetuloa mukaan!
Valokuvatalkoot:Ke 28.1.04 klo 14-19To 4.3.04 klo 11-17To 15.4.04 klo 11-17Ke 26.5.04 klo 14-19To 17.6.04 klo 14-19Valokuvatalkoot pide-
tään Kurkijokimuseolla.Talkoissa kuvat lajitel-
laan aihepiirien mukaises-ti, niiden taakse kirjoitetuttiedot kirjataan muistiin,kuvat kiinnitetään tausta-kartongeille ja kartonkei-hin kirjoitetaan perustie-dot. Myös kuvien skannaa-misen ja tietokantaan vie-misen parissa riittää tal-kootehtäviä.
Muistelemisillat:Ke 24.3.04 klo 14-19
KurkijokimuseollaTo 6.5.04 klo 14-20
Huom! Kurkijokelaisen
TalkoitaKurkijokimuseolla
toimistolla: Vesikoskenka-tu 13 as 21, Loimaa.
Muistelemisiltojen tar-koituksena on mukavanrupattelun ohella saadatalteen tietoa kuvien ta-pahtumista, paikoista,henkilöistä jne. Iltoihinkaivataan erityisesti ihmi-siä, joiden muisti tai tiedotulottuvat aikaan ennenKurkijoelta lähtöä.
Rakennustalkoot:Ke 3.3.04 klo 17-20
KurkijokimuseollaTalkoissa on tarkoitus
tehdä ja asentaa näyttelys-sä tarvittavia rakenteitakuten kuva- ja tekstisei-näkkeitä. Seuraavat ra-kennustalkoot sovitaan senmukaan, kuinka rakenta-misesta kiinnostuneelle po-rukalle parhaiten sopii.
Kurkijokimuseo sijait-see Loimaan kunnan Ko-jonperällä, osoitteena Ko-jonperäntie 446.
Ajo-ohje: Loimaan kau-pungista Alastaron tietänoin 4 km, käännös oike-alle Köyliönkylän suun-taan. Tätä tietä noin 4 km,kunnes käännös oikeallejälleen Köyliönkyläänpäin. Köyliönkyläntietäpitkin noin 4 km, kunnest-risteyksestä vasemmalleAlastaron suuntaan (oike-alle lukee Haara, ei siis sin-ne). Sillan yli, pankin koh-dalta käännös oikealle Ko-jonperän suuntaan. Tätätietä noin 5 km, kunnesvasemmalla puolen tietäon keltainen puurakennus,entinen osuuspankki, jon-ka seinässä lukee Kojon-kulman museotalo.
Tämä vanha fraasi tulimieleen, kun aloin rustaa-maan terveisiä teille Kala-kurkien himokalastajat.
On taas eletty joulu javuodenvaihteen Juhlat jaaloittelemme uuden vuo-den toimintaamme. Kalatvarmaan odottavatkin joKalakurkien jakamaa syö-tävää jään alla.
Aloitan tämän tiedottai-misen näin hyvissä ajoin,että heräisitte talviunes-tanne ja hakisitte pilkkiva-rusteenne ja rupeaisitteniitä kunnostamaan japuhdistamaan viimetalvi-
sista syöteistä. Vanhojen jahuonojen tilalle on vielä ai-kaa ostaa uudet ottavatpilkit seuraavaa koitostavarten.
Pienenä vinkkinä vointeille mainita, että tämäntalven ehdottomasti paraspilkki on ollut "Maramor-mu", sillä olen saanut par-haat saaliit. Kopiointi onvalitettavasti mahdotonta,sillä mormulla on malli-suoja.
Talven toiminnasta eh-dottomasti tärkein tapah-tuma on se perinteinenpilkkimatka Kurkijoelle.
Miksi mertaedemmäs kalaan
Matka tehdään 26.-28.3. noudattaa entisiä hy-väksi koettuja tapoja, niinmatkareitin kuin majoi-tuksenkin suhteen. Raho-lan kouluun majoitukseenmahtuu 30 henkeä, lisäksiyksityismajoitukseen me-nijät. Tarkempi tiedote ai-katauluineen tulee myö-hemmin "muistettavaa"palstalle, mutta ennak-koon voi jo soitella. Saini jaMartti on kuulolla.
Ennen Kurkijoen mat-kaa on suunniteltu pidettä-väksi Virevuon Nikolainmuistopilkit, ne pidetäänluultavasti Säkylän Pyhä-järvellä helmi-maaliskuunvaihteessa. Päivämäärä onvielä avoin- mutta seurat-kaapa tämän lehden ilmoi-tuksia.
Otsikossa mainittu,Merta edemmäs kalaan,enteilee, ehkä sitä, ettänämä kotiseutukalastuksetsaattaa olla kohta taakse-jäänyttä elämää, jos kehi-tys siellä kulkee tätä rataa,kuin nyt on tapahtunut.
Näiden tapahtumienjärjestäminen muualla oli-si ehkä edullisempaa hin-ta-laatu suhteessa.
Voidaanhan aina tehdänäitä kotiseutumatkojaerikseen ja kalastellaantäällä kotimaassa. Heitintämän ajatuksen keskuste-lun aiheeksi. Kannanototsallitaan ja niitä toivotaan.
Lopuksi vielä, HARJOI-TELKAA, sillä kisoista tu-lee mielettömän kovat.Kaikki merkit viittaavatnyt siihen, että jälleen kil-paillaan verisesti saajien jasaamattomien sarjoissa.Eikä sitten muuta kuin pil-kit killumaan. Soitellaan.
Terveisin Mara
Perjantaina 23. tammikuuta8 – 2004 – N:o 3
Haapasen HautaustoimistoTÄYDELLINEN HAUTAUSPALVELU
Puh. 762 2700 ja 762 2857Heimolinnankatu 16, 32200 LoimaaLiikeajan jälkeen Reunanen puh. 762 2700
Matkap. 0500 531 814, 050 561 0547
KukkaBoxPuh. 762 2669
Vastapäätä LoimaanAluesairaalaa
Asianajajia
AsianajotoimistoHEIKKI RANTANENJulkinen kaupanvahvistaja
Kauppalankatu 9–11 B, Loimaap. (02) 762 2888, fax 762 [email protected]
AsianajotoimistoJARI HEIKMAN OYVaratuomari Jari Heikman
varatuomari Kristiina Metsärantavaratuomari Kristiina Kenttä
oik.yo Tiina TähtinenTuruntie 8–14, II krs. Loimaa,
puh. (02) 762 4400, fax 763 [email protected]
www.heikman.com
ASIANAJAJAon asianajajaluetteloon hy-väksytty lakimies, jolla onsäädetty kokemus ja taito.Asianajajan toimintaa valvo-vat Asianajajaliitto ja oikeus-kansleri. Asianajotoimistothoitavat myös maksuttomiaoikeudenkäyntejä ja oikeus-turva-asioita.
Varatuomari
HAUTAKIVETVuodesta 1921luotettavaa ja yksilöllistäpalvelua
PUHELIN (02) 760 511
MUSIIKKIVÄENPALVELUPAIKKA
Puh. 7622 950,Oikokatu 3
Avoinna: ma-pe 10-17.30 la 10-14.00
Erikoisliike Karjalastaja karjalaisuudestakiinnostuneilleHelsingin myymälä,Kasarmikatu 16Kauppakatu 41, 53100 Lappeenranta• Puh. (05) 541 4650, fax (05) 541 4651• sähköposti: karjaja@myymala. inet.fi• www.karjala-myymala.fi
ONKS TIETOOVASTAUKSET
1. Isojoella.2. 37 000.3. Belgian.4. Vuonna 19795. Alamäki.6. Valkeakoskella.7. Vuonna 1990.8. n. 32 miljoonaa
kiloa.9. 22 000.
10. n. 5000.
KOULULUOKAT / SEURATAnsaitkaa 700 €
Myymällä ilman riskiähelposti myytävääuutuuttamme!SOITTAKAA
010-850 47 90
T I L A A
LOIMAAN VIIALANKONDITORIA-KAHVIOKauppalankatu 2, puh. 763 2001Avoinna: Ma – pe 8.30–17
5 kpl erä Mitsubishi Canter FE63/335 3.9 TD IC 136hv alk. 39 500,-2 kpl erä Skoda Fabia Combi -03 alk. 16 500,-
BMW 523i A sedan 178 t -96 23 900Chervrolet Lumina 4d LTZ 12t -97 22 900Chrysler Neon Aut. 88t -97 9 200Citroen Berlingo 1.9 dsl 176t -98 10 600Ford Focus 1.6 Ghia 4-ov 53 t -00 16 800Ford Focus 1.6 amb 5-ov 95t 11/-98 14 500Ford Mondeo 1.8 Td STW 278t -97 11 900Ford Mondeo 1.8 4d Aut. 66t -97 14 900Ford Mondeo 2.0i 4d 175t -99 13 400Ford Mondeo 1.8 CLX -98 9 900Ford Ka 1.3 3-ov 38t , HIENO! -01 11 400Ford Ka 1.3 3-ov 136t -97 7 900Ford Escort 1.6 5-ov 74t -98 10 500Honda Accord 4d 2.0i 204t -96 10 900MB 190 4d sedan -86 10 000MB 200 Sedan musta -89 5 800MB190 E 2.3 231t -89 7 900MB 200 TD 5d Combi 190t -87 9 300MB 270 4d E Cdi 101t -00 44 900MB Sedan E 300 Turbo 77 t -99 45 900Mitsubishi Carisma 1.6 Glx 102t -99 12 400Mitsubishi Colt 1.3 235t Hieno! -92 5 500Mitsubishi Call2.0 GLX STW 55t -98 19 800Mitsubishi Space Star 1.6 F42t -01 15 400Mitsubishi Pajero 2,5 GLS 272t -93 19 700Mitsubishi Pajero 2.8 TD 89t -97/98 35 800Mitsubishi Pajero 2.8 TD 66t -00 43 500Mitsubishi Pajero 3.2 DI-D Eleg. -03 69 800
Mitsubishi Pajero 2.8 GLS TDSC -98 32 300Nissan Primera 1.6 GX 74t -97 12 900Nissan Primera 1.6 HB Si 121t -98 12 900Opel Corsa 2d 1.2 ECO 101t -96 6 500Opel Corsa 2d 1.7 dsl 161t -98 7 700Peugeot 406 4d 2.0 ST 135t -00 16 500Peugeot 406 Break 2.0 Hdi 112t -01 24 900Renault Clio 1.2 Rn 92t -95 6 600Renault Megane 2d Cabriolet 40t -00 33 150Seat Toledo 1.9 Sdi 145t -99 13 500Skoda Fabia 5d Combi1.9SDi 110t -01 15 300Skoda Felicia 1.3 LXI 72t -97 6 900Skoda Octavia 1.9 TDi HB 101t -98 13 900Skoda Octavia 1.6 HB 72t -98 14 900Skoda Octavia 1.8 GLX 20v C.48t -99 17 900Skoda Octavia 1.9 TDi Hb 137t -00 18 900Skoda Octavia 1.9 TDi Combi 148t -00 17 900Toyota Avensis STW 2.0 TD 141t -98 16 900Toyota Avensis STW 2.0 TD 267t -99 14 700Toyota Corolla STW 1.6 146t -00 14 200Toyota Corolla 1.3 STW Terra 122t -98 12 900Toyota Corolla 1.3 Liftback 88t -99 12.900Toyota Corolla 1.6Liftback 48t -00 16 500Toyota Yaris 5d Verso 1.3 58t -00 13 200VW Vento 1.8 CL 150t -95 8 400VW Golf 1.9 TD Variant 169t -98 13 600VW Golf 1.6 3d Comfort 77 tkm -00 16 600VW Golf 1.6 3d Trend 107 tkm -98 14 900
Huolto ja varaosat
VW Passat 4d 1.9 Tdi 196 tkm -99 19 400VW Polo 1.4 3d 19t -01 14 600VW Passat 4d 1.9 Tdi 196 tkm -99 19 400VW Polo 1.4 3d 19t -01 14 600
Chevrolet Chevy Van 20-Starcraft 41t -98 37 900Fiat Ducato 10 150t -00 11 900Ford Transit 150 L 250t -96 10 900Ford Transit 100 75t -98 12 900Iveco 59-12-Van/395 -95 9 300Iveco Magirus 80-13 -91 4 200Mitsubishi Canter FE 649 E -01 33 500MB 312 D-Ka -98 13 500MB 614D -97 19 800MB 412D ”kylmäkone yms..” -96 27 700Nissan Pick Up 2.5 Dsl 63 t -99 15 400Toyota Hiace 106t, ilm… -01 22 500Toyota Hiace 155t -99 16 800VW LT35 2.5 SDI -97 16 800VW LT 35 DE -96 9 700VW Transporter 1.9 TD -97 13 900VW Transporter 2.4 D -95 11 700
Skoda Fabia Combi 1.2 Life -03aj. 3 tkm, 2xrenkaat, CD-soitin,met.väri
16 500
Skoda Octavia Combi 1.9 TDi66 kw -03aj. 21 tkm, 2xrenkaat, CD-soitin,met.väri, ilmastointi, ym… 25 900
Skoda Octavia HB 2.0 -03Dynamicaj. 3 tkm, 2xrenkaat, CD-soitin,met-väri, aut.ilmast,, ym… 22 900
Skoda Super b 1.9 TDi PD96 kw Comfort -03aj. 34 tkm, 2xrenkaat, CD-soitin,met.väri, aut.ilmastointi, ym… 37 600
Suzuki Alto 1.1 STD 5-ov -03aj. 6 tkm, 2xrenkaat, CD-soitin…
10 500
Suzuki Vitara 2.0 HDi -03aj. 1 tkm, 2xrenkaat, met.väri,CD-soitin, aut.ilmastointi, ym…
36 500
Suzuki Wagon R+ 1.3 GL ABS -03Tarjoushintaan !
13 900
Ford Focus C-Max 1.8 Trend -03aj. 6 tkm, 2xrenkaat, CD-soitin,met.väri, ilmastointi, ym…
26 700
Ford Tourneo Connect 1.8 -03aj 1 tkm, 2xrenkaat, CD-soitin,ilmast., met.väri, sähkölasit,lämm.tuulil., aluvant. 25 400
Monet meistä usein tuskai-levat siitä, että ei muista,mitä piti tehdä, mitä oli sa-nomassa ja hyvin usein onnimimuisti pettänyt. Naa-man tuntee, mutta nimi eitule mieleen. Luetteloa voisijatkaa hyvinkin pitkäksi,mutta se ei ole tarpeen.
Ei ole tarpeen myöskäänsiitä huonosta muistista kär-siminen, sillä muistiaan voijokainen meistä kohentaa.Tämä koskee myös ikäänty-
neitä! Toivo ei siis ole vielämenetetty. Laittakaamme ai-vomme vain töihin, ajattele-maan, luomaan uutta jamuistelemaan menneitä. An-takaamme itsellemme ajatte-lemisen aiheita.
Tästä meille niin tärkeäs-tä asiasta on Kai Vakkuri kir-joittanut kirjan NÄIN PA-RANNAT MUISTIASI. Siinätekijä mielenkiintoisella ta-valla esittää erilaisia teknii-koita ja keinoja muistin ko-
hentamiseksi ja uusien asioi-den oppimiseksi. "Uudenajatteleminen antaa ihmisel-le joka päivä toivoa ja tekeehuomisen odotettavaksi",kirjoittaa Vakkuri. Kirjoitta-ja toteaa myös, että syy sii-hen, että alamme "ei muis-taa", on omissa epäilyissäm-me ja peloissamme. Samoinhän toteaa, että muistaminenon ajattelemista ja ajattele-minen vaatii tietyn määränitsetuntoa. Positiivinen elä-
mänasenne merkitsee myösilonlähdettä ja siihen liittyviämonia hyviä puolia. Vakku-ri kehoittaa myös ajattele-maan väljästi ja varoittaameitä lukkiutumasta vainyhdenlaiseen ajattelutapaan.
Suosittelen tätä kirjaalämpimästi vaikka lahjaksi.Se on oiva oppikirja kaikilleniille, jotka haluavat kohen-taa omaa muistiaan. Kirjaaon saatavana ainakin kus-tantajalta BSV KONSUL-TOINTI OY:ltä Tarkk'am-pujankatu 16, 00150 Helsin-ki ja sen ovh on 20 euroa.
EV
Haluatko parantaa muistiasi?
SPAR LOIMAAKauppias Sami Toivonenpuh. (02) 763 6850ma - pe 7-21, la 7-18
Ruokakauppa Sinun makuusi
T a r j o u k s e t v o i m a s s a : p e r j a n t a i n a 2 3 . 1 . 2 0 0 4
762 2848
LOP-Kultapiste
763 2150
040-765 7028
Ritvanja OilinEines-keittiö
76368520762 4432
762 2062
762 1413
Ainutlaatuisellenaiselle ja lapselle
590kg
099kg
Suomalainen, luutonPorsaan kinkku
Suomalainennaudan palapaisti
Savukirjolohi palat
Kreikan appelsiini
690kg
690kg
799PerhepakkauksetSoft EmboWC-paperi 12 rllEmilia talouspyyhe 6 rll
YHTEISHINTAAN
palana, kuutioina ja viipaleina
140pss
Suomalainenperuna 2 kg
Reilu Vehnäleipätai Vehnälese-
leipä 500 g(2,98 kg)
ps
Valio Polar 15 tai Polar 5300-350 g
(10,97-9,40 kg)
pkt
Tuorekirjolohifile
590
pkt
Chick Marinoi-dut Broilerin
koipipalat600 g (3,25 kg)
pspktpkt
kg
AtriaSaunapalvi
350 g(7,00 kg)
rasia
Heli Harteela 0500 977 501
Turuntie 14, 32200 LOIMAAPuh (02) 763 1888
UUSI VUOSI, UUSI KOTI?
Ritva Vesanto 0400 329 555
