Embed Size (px)
Citation preview
Nro 5 • Perjantaina 6. helmikuuta 2004 55. VUOSIKERTA Irtonumerohinta 1 E
Kurkijokelaisen, hiitolalaisen ja karjalalaisen hengen vaalija ja ajankohtaisten kysymysten selvittäjä
LAATUAEDULLISUUTTA
AMMATTILAISELTA• Kellohuoltopalvelu• Käsikaiverrukset• Konekaiverrukset• Korukorjaus/ kivi-istutustyöt• Sormuksien valmistus• Ja nyt myös lasikaiverrus
KELLOLIIKEJuhani Lankinen Ky
Kauppalankatu 2, LoimaaPuh. (02) 763 2760
(Kaupungintaloa vastapäätä)
KAIKKI PAIKAN PÄÄLTÄ
JATKUU SIVULLA 4
Elämänkiertokoulua
Kuka olet? Mitä sinullekuuluu?
Olen Ritva Kyllikki Till-qvist (Tattari). SynnyinHiitolan Nehvolassa heinä-kuussa 1942. Asun Lah-dessa. Minulla on kaksilasta, tyttö ja poika, jotkaovat jo aikoja sitten lentä-neet pesästä. Yksi lapsen-lapsikin on. Näin uudenvuoden alkajaisiksi kuuluuihan hyvää, ollaanhan taasmenossa valoisampaa ai-kaa ja kevättä kohti.
Minkälaista työtä olettehnyt ja missä?
Ensimmäinen työpaik-kani oli 60-luvun alkupuo-lella Porissa, Kone ja Ur-heilu Oy:ssä, jossa olin en-sin myymäläapulaisena.Sitten sain siirron liikkeenkonttoriin ja työnkuvaanikuului mm. puhelinvaih-teen hoito ja erilaiset toi-mistotehtävät. En vierasta-nut myöskään lähetin teh-täviä ja niinpä hauskanayksityiskohtana on jäänytmieleeni, kun johtaja sa-noi, että "mees plikka hak-kee mull torilt nahkiaisii".Savustetut nahkiaiset oli-vat hänen erityisherkku-aan ja niin "plikka" hakijohtajalle nahkiaiset torinkalakauppiaalta. Minustanahkiaiset olivat suoras-taan kammottavan näköi-siä enkä olisi pannut niitäsuuhuni mistään hinnasta.
Seuraava työpaikkaniolikin sitten jo Lahdessa,sillä muutimme 60-luvunpuolessavälissä tänne. Kes-kusosuusliike Hankkijanpalveluksessa toimin kone-kirjoittajana vuodet 1966-1970. Vuosina 1971 -1973 tein iltatöitä ja olinEtelä-Suomen Sanomissauutisten vastaanottajana ja
niiden puhtaaksikirjoitta-jana.
Vuodesta 1974 alkaenolen toiminut Lahden kau-pungin keskushallinnossa.Aluksi olin konekirjoitta-jan nimikkeellä, mutta kir-joituskoneen vaihduttuatietokonepäätteeksi nimikemuuttui tekstinkäsitteli-jäksi. Työ on ollut moni-puolista sisältäen mm.kaupunginhallituksen ja -valtuuston esityslistojen japöytäkirjojen tekoa sekäniihin liittyviä erilaisia toi-menpiteitä. Olen viihtynyttyössäni hyvin eikä pää-osin hämäläisten työkave-reiden kanssa ole mitäänsuurempia skismoja ollut.Voi sanoa, että työpaikka-ni sijaitsee Lahden ko-meimmassa rakennukses-sa. Onhan arkkitehti ElielSaarisen suunnittelemaKaupungintalo valmistu-nut jo vuonna 1912. Kau-pungintalo sai pahoja vau-rioita vuoden 1939 joulu-kuun pommituksessa. Ra-kennus paloi osittain vuon-na 1981, mutta entisöitiintulipalon jäljiltä ja vuodes-ta 1985 kaupungin kes-kushallinto on toiminuttässä rakennuksessa.
Reilun parinkymmenenvuoden ajan olen myös 3-4kertaa kuukaudessa toimi-nut raveissa totokassana.
Työ on asiakaspalveluaja erilaisuudessaan hyvänävastapainona päivätyölle.
Mitä harrastat?Harrastuksistani ykkös-
sijalla on lukeminen. Sana-ristikoiden parissa viihdyn
myös hyvin, sillä niidentäyttäminen on hyvää ai-vovoimistelua. Marjasta-minen, sienestäminen jaluonnossa liikkuminenovat myös mieluisaa puu-haa vapaa-ajalla.
Mitä karjalaisuusmerkitsee sinulle?
Iän myötä karjalaisuu-den merkitys on kasvanutja tullut tärkeäksi osaksielämää. Nykyisin olen suo-
rastaan onnellinen karja-laisista juuristani.
Mitä karjalaisperinteitäedelleen ylläpidätelämässäsi?
Karjalanpiirakat ja kar-jalanpaisti ovat ne ruoka-perinteet, joita eniten yllä-pidän elämässäni. Piira-kantekoperinne on lapsuu-denkodistani, tehtiinhänjoka lauantai vähintäänsata piirakkaa.
Oletko käynyt kotiseu-tumatkoilla?
Olen tehnyt monia koti-seutumatkoja Hiitolaan.Kaikki matkat ovat olleetmielenkiintoisia, koke-musrikkaita ja paljon an-tavia. Ehkä tunteiden täyt-tämin on ollut ensimmäi-nen matka vuonna 1991.Matkan jälkeen kirjoitta-mani runon seuraavat sä-keet kuvaavat hyvin senhetkiset tunnelmamme:
"Kotipihalla hiljaa sei-soimme, sen autiutta vaitikatselimme, ei taloa, sau-naa, navettaa, puutarharikkaruohoja kasvattaa.Kuin usvaverho on silmis-sämme, ei sanoin voi kuva-ta tunteitamme.
Pihakoivumme kuiten-kin kummullaan, tervehtimeitä, heiluttamalla oksi-aan, kädet kiersimme koi-vun ympärille, valkorun-koa kaikki halasimme."
Itse olin tuolla ensim-mäisellä matkalla taval-laan kuin tarkkailijan roo-lissa, koska minulla ei ole
mitään muistikuvia karja-lan kotipaikasta. Kolmellevanhemmalle siskollenimatka Hiitolan Nehvolaanmerkitsi paljon, olivathanlapsuuden leikkipaikat jakotitanhuvat heille tuttua-kin tutummat ja hyvin jo-kaisen muistissa.
Kerro joku muistosiKarjalasta
Omakohtaisia muistiku-via minulla ei Karjalastaole, koska olen ollut vainkaksivuotias sieltä lopulli-sesti lähdettäessä. Enmuista, että isä ja äiti olisi-vat juurikaan puhuneetevakkomatkoista. Kai neolivat niin kipeitä asioita,että niistä vaiettiin. On-neksi siskot ovat muistel-leet ja kertoneet paljonkinnoista ajoista. Porissa ky-läilemässä käydessämmelapseni aina pyysivät, että"kerrotko Anja-täti enne-vanhasii". Ja niin alkoimuistelutuokio, joka olilasten mielestä kuin jän-nääkin jännempi jatkoker-tomus. Nuo "ennevanha-set" olivat muistoja Anja-tädin lapsuudesta ja evak-komatkoista.
Onnellinen lapsuus-muisto
Onnellisia lapsuusmuis-toja on paljonkin. Ehkämieliin painunein on kui-tenkin eräs tuoksu, jokaon seurannut minua vuosi-kymmenet.
Isän sisko, tätini TyyneSalmi (Tattari) toimi Män-tyharjun Toivolan kylässäopettajana. Vietin tätiniluona vuodet 1947-1949(5, 6 ja 7- vuotiaana). Hä-nen pitäessä oppituntejaistuin luokassa ns. "kuun-teluoppilaana" ja niin opinlukemaan, kirjoittamaanja laskemaan jo ennen en-simmäiselle luokalle me-noa. Olin noiden vuosien
"Keväällä keinussakerran". Kuva vuo-delta 1960.
"Sinkkuna"kaulailemassavaivaisukkoa.
"Jo Karjalan kunnailla lehtii puu"...Laulutuokio siskoni Raijan kanssa kotikoivun juurella karjalassa.
Elämänkiertokoulua
SisäsivuillaTÄNÄÄN
Missä ja milläjoukolla sivulla ................... 3Ritva Tillqvist jatkaa sivulla 4Kurkijoen Martta-yhdistyksestä sivulla ........... 5Mielipiteitä sivulla .............. 6Luvaton puku sivulla .......... 7
Perjantaina 6. helmikuuta2 – 2004 – N:o 5
Älkää unohtako ystäviä
6.2.2004
Kustantaja ja julkaisija: KURKIJOKI-SÄÄTIÖ
Toimitusneuvosto: Kurkijoki-Säätiön hallitus
Toimitus: Päätoimittaja Maire Soiluvaja kaikki Kurkijokelaisen ystävät
Konttori: Vesikoskenkatu 13 As 21, 3220 LoimaaAvoinna: Tiistaisin ja perjantaisin klo 9–14
puh. (02) 762 2551Matkapuh. 050-521 3336
Lakon tai muun ylivoimaisen esteen takia ilmestymättäjääneistä numeroista ei suoriteta korvausta. Lehden vas-tuu ilmoituksen poisjäämisestä tai julkaisemisessa sat-tuneesta virheestä rajoittuu enimmillään ilmoituksestamaksetun hinnan palauttamiseen.
ILMOITUSHINNAT: (Kaikki ilmoitukset)
Etusivu ............ 60 centtiä/mmMuut sivut ....... 45 centtiä/mm
Säännöllisistä ja jatkuvista ilmoituksista huomattava alen-nus. Väri-ilmoitukset sopimuksen mukaan. Puhelimitse an-nettuihin ilmoituksiin sattuneista virheistä lehti ei vastaa.
TILAUSHINNAT:vuosi ............... 35 euroa6 kk ................ 20 euroa3 kk ................ 12 euroaPohjoismaat .....39 euroaMuualle ........... 46 euroa
E-mail:[email protected]: LSOP 523900-4897
Sivunvalmistus:Etusivu Frontpage, LoimaaPaino: Satakunnan Painotuote Oy, Kokemäki
ISSN 0782-5668
Lehti ilmestyy perjantaisin, mutta vuoden aikana onjoitakin kaksoisnumeroita juhlapyhien aikoihin.Painosmäärä 2000 kpl.
Hartaus sunnuntaiksi 8.2.Kynttilänpäivä
Valo nujertaapimeydenvallan
pidetään lauantaina 7.2.2004 kello 13.00 alkaen KarjalatalonKäkisalmisalissa, osoite Käpylänkuja 1, 00610 Helsinki.Kokouksessa käsitellään sääntöjen 9 § mukaiset asiat.Tervetuloa kokoukseen! Johtokunta
Hiitolaiset ry
VUOSIKOKOUS
Tapahtumia
1. Mikä on maailman kor-keimmaksi kasvavapuulaji?
2. Mikä on nopein maa-eläin?
3. Minkä pääkaupunginhali Spree virtaa?
4. Kuinka korkealle ulot-tuu Turun Tuomiokir-kon torni?
5. Mikä on maailman ylei-sin alkoholijuoma?
6.2. pe Terhi, Teija,Tiia, Tea,TerhikkiSaamelaistenkansallispäivä
7.2 la Riku, Rikhard8.2 su Laina,
Kynttilänpäivä9.2 ma Raija, Raisa10.2 ti Elina, Elna,
Ella, Ellen11.2 ke Talvikki12.2.to Elma, Elmi
Rakkaamme
JaakkoKELONIEMIs. 16.8.1923 Kurkijokik. 21.1.2004 Pöytyä
Kaipauksella muistaenSisar perh.Sisarusten lapset perh.Muut sukulaiset ja ystävät
Ystävällisenä kutsuna ilmoitamme, että rakas enoni siunataansunnuntaina 15.2.2004 klo 13.00 Pöytyän kirkossa, jonka jälkeenenon muistotilaisuus Pöytyän seurakuntatalolla. Kiitämme lämpi-mästi Riihikodin henkilökuntaa Jaakon hellästä ja hyvästä hoidosta.
Käyt enkeli vierelläs taivaan rantaa,on kulkusi kevyttä, jalkasi kantaa.Et tuskia tunne sä taivaan tiellä,on monet rakkaat vastassa siellä.Me katsomme jälkiä kättesi töiden,kaivaten, kiittäen, ikävöiden.
Sinä aina muistit ja huolta kannoit.Minä kiitän hoivasta lapsuuden,kiitän päivistä nuoruuden japaljosta kaikesta jälkeen sen.Lepää rauhassa rakas eno.Enoa lämmöllä muistaen ja ikävöiden
Irja
EinoVehviläinensynt. 23.10.1934 Kurkijoki
kuol. 21.1.2004 Kaarina
Ikävöiden
MirjaMarko, Jarno ja Annika
Sukulaiset ja ystävät
Näen illan kivet jaYöt kaukaa valkoiset
Siunaus toimitetaanläheisten läsnäollessa.
Rakkaamme
Elämässä tulee joskus sellaisia vaiheita, että edessä tun-tuu olevan vain pimeä ja umpinainen putki. Valoa ei olemissään tai ainakin se on niin monen mutkan takana, etteiheijastustakaan näy. Sellaisessa pimeydessä oleva ihminenkaipaa tuskaisesti valoa, muttei jaksa uskoa sen olemassa-oloon.
Hän on unohtanut, että valo voittaa aina pimeyden.Pienenkin kynttilän liekki riittää murtamaan pimeydenvoiman. Liekki ei poista koko pimeyttä, mutta sen avullaon mahdollista etsiä jalansijaa ja päästä eteenpäin.
Valo on elämälle välttämätöntä. Sen enempää kasvit,eläimet kuin ihmisetkään eivät voi elää ilman valoa kuinpoikkeustapauksissa. Raamatun alussa olevan luomisker-tomuksen mukaan Jumalan ensimmäinen luomisteko olikutsua esiin valo ja erottaa se pimeydestä. Valon hän ni-mitti päiväksi ja pimeyden yöksi. Vasta sen jälkeen hänryhtyi erottelemaan meriä ja pilviä toisistaan ja luomaanmaata ja sen olentoja.
Sielun pimeässä yössä vaeltava ihminen on Jumalan jalähimmäistensä varassa. Hänen omat voimansa ovat hyvinvähissä, eikä hänestä ole sytyttelemään kynttilöitä. Jumalaei halua jättää ihmistä pimeyteen, mutta hän tarvitsee toi-sia ihmisiä, jotka vievät valoa yöhön joutuneen luo.
Tarvittavan valon ei tarvitse olla mikään suuri loiste-lamppu. Hyvä sana, lempeä kosketus ja ennen kaikkeakärsivällisyys toisen synkkyyden äärellä voivat riittää jopapelastamaan ihmiselämän.
Jumala ei tarvitse täydellisiä ihmisiä. Hänelle kelpaavatmyös kiireiset, pelokkaat ja vaikeita välttelevät. He vievättoisen ihmisen pimeyteen sen pienen kynttilän, jonka valos-sa löytyy jalansija ja tie eteenpäin.
Sirkku Nyström
– 10.12. 2003 syntynyt poikammesaa kasteessa 7.2. 2004 nimek-seen Onni Mikael.
Enni ja Markus Eskola
Kastettuja
Rakkaamme
Oiva KalervoKEKKI* 20.10.1934 Kurkijoki✝ 18.01.2004 Pöytyän terv.kesk.sairaala
Syvästi kaivatenPirkkoReino ja Eila
Jaana, MikkoTytti ja TuuliSari, PauliAada ja Iida
Seppo ja AnneliMuut sukulaiset, naapurit ja ystävät
Sunnuntai aamu talvinen,oli lähtöhetkesi viimeinen.Jäi suuri suru ja hiljaisuus.On kohdattava elämän todellisuus.
Siunaus toimitettu hiljaisuudessa. Kiitokset sydämmellisestikaikille, jotka ovat osaa ottaneet suureen suruumme jaavustaneet ja hoitaneet Oivaa.
Ensi viikon lauantaina, 14 helmikuuta onystävänpäivä. Olkoonkin, että se on kaupal-lista alkuperää tämä päivän vietto, mutta sil-lä on kuitenkin hyvä tarkoitus. Siksi kirjoi-tankin siitä jo viikkoa etukäteen.
On selvä, että jokainen päivä voi olla ystä-vänpäivä. Mutta jos se ei käytännössä olemahdollista, on hyvä, että se on edes kerranvuodessa.
Ihminen, jolla ei ole ystäviä, on todella yk-sinäinen. Ystäviä ei korvaa mikään, ei puoli-so eikä lapsetkaan, koska ystävällä on ihaneri merkitys ja tehtäväkin. Ystävän kanssavoi jakaa asioita, joita puolison kanssa ei ainavoi - luotettava ystävä voi auttaa yli monen-laisten karikkojenkin.
Ystävyyssuhde ei kuitenkaan pysy olemas-sa ihan noin vain. Se vaatii hoitamista, vaali-mista, kuin ikkunalla olevan kukkanen. Tot-takai on olemassa sellaisiakin ystävyyssuh-teita, jotka ovat ikään kuin olemassa aina,vaikka yhteydenpito olisikin jo harvaa.
Ystävänpäivän tarkoitus on muistuttaameitä ystävistä, ystävyyden merkityksestä jasiitä, että ystäviä pitää muistaa. Puhelinsoit-
to, kortti, kirje - mikä ilahduttaisi enemmän.Kun elämä kääntyy ehtoopuoleen, alkaa
ystävien joukko harveta. Silloin jos koskaolemassaolevat ystävät ovat todella tärkeitä.Heidän avulla voi jaksaa yli harmaan talvenseuraavaan kevääseen, kesään... Ja mikä oli-sikaan parempi tunne kuin se, että on saanutolla avuksi tai tueksi tai iloksi ystävälleen.
Nyt on aika pohtia asiaa. Ja sitten laittaase käytäntöön. Ottaa yhteyttä ystäviin, kir-joittaa, kutsua kylään, muistaa kortilla. Eisen takia, että ystävänpäivä lähestyy, vaansen takia, että ystävät ovat arvokkaita.
Ystävien määrää ei parane kuitenkaan ru-veta laskemaan saatujen ystävänpäiväkort-tien mukaan. Silloin voi satuttaa itseään.Eikä kannata jäädä odottamaan, että ystä-vät ottaisivat nyt yhteyttä, aloitteen voi teh-dä itse. Eikä se uusien ystävien hankkimi-nenkaan ole iästä kiinni, enemmänkinavoimmuudesta ja aitoudesta. Sellaista ih-mistä kun on helppo lähestyä.
Iloa ystävistä, sillä se piristyy koko helmi-kuu!
Maire Soiluva
6. Paljonko hehtaareita onmaassamme luomuvil-jelyssä?
7. Kuinka pitkäikäinenOliivi- eli öljypuu voiolla?
8. Minkä kaupungin ulko-satama Ykspihlaja on?
9. Lehmus on tunnetustipitkäikäinen, kuinkavanhaksi se voi tulla?
10. Minkä kaupungin taa-jama on Puhos?
Perjantaina 6. helmikuuta 2004 – Nro – 5 – 3
KARJALAI-SUUS ELÄÄ
– RUNOT jaKUVAT KERTOVAT
la 20.03.2004 klo 14.00
KARJALATALO, YLÄSALI(2.kerros)
(Käpylänkuja 1, HELSINKI)
Runoryhmä-KANERVAT,ohj. Elvi Arminen
Musiikki Yrjö Luukkonen
UUSINTAESITYSYLEISÖN PYYNNÖSTÄ
Kirjojen- ja arpojenmyyntiä klo 13.00alkaen.
pääsymaksu
TERVETULOA!
Järj. Uudenmaan Karja-laisseurojen Piirin
KULTTUURITOIMIKUNTA
Karjalan Liiton ja sen jäsenseurojentilaisuuksia vuonna 2004
Tilaisuudet Karjalatalolla Helsingissä ellei toisin mainittu.Karjalan Liitto ry, Käpylänkuja 1, 00610 Helsinki, puh. 09 –7288 170
Helmikuu7.2. Karjalan Liiton hiihtomestaruuskilpailut, Imatra7.2. Toiminnansuunnittelutilaisuus, Lahti7.-8.2. Lehtiseminaari Viipurissa7.-13.2. Kirjallisuusviikko Ylläksellä14.2. Toiminnansuunnittelutilaisuus, Pohjois-Karjala14.2. Karjalaiset vanhan ajan iltamat, Orimattila, järj.
Ovaskan ja Munukan sukuseurat19.2. Pitäjäesittelyssä Jaakkima ja Käkisalmi28.2. Kalevalan päivän juhla; monitoimitapahtuma yhdessä
nuorisoliiton kanssa29.2. Toiminnansuunnittelutilaisuus, Salo29.2. Terijokelaisten talvitapaaminen ja Kysele Terijoesta -
kyselytunti, Mäntsälä
Maaliskuu13.-14.3. Sukututkimus ja sukuseuratoiminta internetissä -
kurssi13.-14.3. Hengelliset päivät, Turku14.3. Toiminnansuunnittelutilaisuus, Satakunta18.3. Pitäjäesittely, aiheena Laatokka20.3. Karjalaisuus elää - runot ja kuvat kertovat, järj. Uuden-
maan Karj.seur.piiri20.-21.3. Pitäjäyhteisöjen seminaari -risteily22.3. Kaurakiisseliä ja muita karjalaisia ruokia -ruokakurssi,
Hämeenlinna, järj. Karj.seur. Etelä-Hämeen piiri27.3. Toiminnansuunnittelutilaisuus, Varsinais-Suomi
Lauantaina,helmikuun 6,
1954.
Ken tietää?
Kuva Kurkijokimuseon kokoelma.
Luhankan huvilalla rupes tulee siikaa,Aira jo pelkäs, että tulee liikaa.Mummo se perkaa ja siikaa suolaa,Pappa vieressä hyvällä mielellä kuolaa.
Täällä on puhuttu, että ei tulee kallaa,ammattitaitoa vaan tämä vaatii,eikä tätä teliliä sallaa.Oli meillä lustii, eikä tuottanu tuskii,vaikka verkkokin sekosi,niin Aira vaan hekotti,nosti vaan kallaa lissää ja sano,että ei tämä tunnu missää.
Tunnelma nousi,mutta Pappa vaan suosi.On se kalamies oikii,mutta ollaanhan sitä Karjalan poikii.Sie et tiijäkää,miten myö ennen siel Laatokal saatii kallaa,Kun muistaa sen kalantulon hyvän,kyllä vieläkin lämpenee syvän.
Nyt kuitenkin piti kertoa siitä siijastaPäijänteen,ja mitähän näillä illalla teen,Apu löytyi kuitenkin Oulusta,
ja vastaus tuli kuin kiertokoulusta,savustuslaitteet kun on Ilkalla kunnossa,minä en osannuajatella sitä etes omassa tunnossa.
Kalan tulloohan ei voi estää,kun nuo vanhat verkot vain kestää.Ammattitaitohan se on tärkee,voisi sitten sääliä vaikka särkee.On erittäin tärkeetä,kun panee madon koukun kylkee,että muistaa se päähän sylkee.
Juhlaväkee nyt minä illaksi vuotan,toivon, että onnea nyt heille tuotan,Kun merkkipäivä on heillä suuri,siksi kai oli nyt näin hyvä kalatuuri.
Kohta savuu kalauuni,siitä jollekin tulee hyvä duuni.Siitä saadaan sitä savusiikaa,ja sitä kyllä kaikille piisaa.Aamulla haemme verkosta lisää,että voi hyvä isä.Ompas tämä somaa,kun kalantulo on näin kovaa.
Aarne Elolampi
Siianpyyntiä Luhangalla
Suuret koko maata käsittävätAuto ja moottoripyöräkilpailut
sunnuntaina tk 7. pnä klo 13 ( 1) Raviradalla Loimaan kauppalassa.
Mukana maan parhaita mm. "Monte -Carlon" ajajia kuten Finnilä, Pineare,Hietarinta, Hollming, Reivonen, Ikäheimo, Heikkilä sekä lähiseutujen tekijämie-
het, moottoripyöräilijät Bockerman, Mäki Vänttinen.Vauhtia, jännitystä, -" kuoleman kurvissa." Ravintola. Nakkeja. Kovaääninen.
ÄLÄ JÄTÄ KATSOMATTA ELÄMÄSI TILAISUUTTA:Kilpailutoimikunta.
Lauantai-iltanasyyskuussa 1944Pääministeri puhuu.Se radiossa moneen kertaantoistettiin.Puheen kuulimme,pahat aavistukset täyttivät mielen.Aittaan painuin nukkumaan,kädet ristiin liittäin rukoilin:Herra, anna voimaa,tätä tuskallista taakkaa kantamaan.Pahat aavistukset täytti mielen,koti täytyy jättää,lähtökäsky, luulen, lähellä jo on.Aamulla käsky tuotiin,jätä korjuukiireet,lähtöön valmistu.
Aini Katri Lepistö
Aini Katri Lepistö
TielläOnnen tiellä unelmaa,päivän sädettäniin kiehtoo aika.Ystävyyden siteet yhdistää,ne luovat riemun tunnettahaavekuvaa uutta.Onnenmaan säteilyä suurta.Kutsuna on meilleonnen tiemme ylevä.Sitä kohden käymme aina,jospa saavuttaa sen voisonni täydellinen ois.
Teuvo Petäjoki
LapsenlapsiPäivä olierikoinen.Aurinko paistoihelmikuiselle tielle,pellon ja puutarhanhangelle,metsän tummille puille.-Jossakin oli juhlaa-ilmassa, tai omassa sydämessä - salaa,sinä päivänä, kun Sinä synnyitpieni lapsenlapseni- ensimmäiseni.
Sirkka-Liisa Erlund
Moni kristitty näyttää suuntamerkinoikealle, mutta jatkaa itsesuoraan, koska on hengellisestivasenkätinen.––––-Elämän raajarikkorukous ontuu,kiitos kompuroi.
Jumala ja lähimmäinen,kantavimmatkainalosauvat.
–––––-Tee vain parannus,varjosi pysyy kuitenkinmustana.
Eero Toiviainen
TestamenttiäidiltäJätän tyhjät polut,lakaistutilon ja surun kyynelillä.Jätän lämpimän lieden,hehkuvan hiilloksenlämmitellääidin rakkaudella.Jätän maailman murheet,en tahtoisi kenenkään niitäperivän.Jätän Jumalan rauhan,johon on hyvä nukkuaviimeiseen uneen.
Aili Hellin Kurri
Viime viikon kuvasta ei kantautunut museolle yhtään tietoja. Vielä toki ehtii, jos joukossanäkyi tuttuja. Tämän viikon talvisessa kuvassa kolme nuorta istuskelee aidalla. Missä-hän ollaan ja millä joukolla? Tiedot kuvasta pyydetään osoitteeseen Kurkijokimuseo, Ko-jonperäntie 446, 32260 Kojonperä tai puhelimitse 050-4036050 Ulla Clerc tai sähköpos-tilla: [email protected].
Avoin yleisötilaisuus Porissa la 7.2.2004 klo 13.00,Ravintola Liisan Puisto, Liisankatu 20
Katsaus "Karjalan palautuksen" nykytilanteeseen, Aluepalautus ry:ntoimintaan, sekä omaisuuden takaisinhakumenettelyn esittely ym.
T e r v e t u l o a ! Järj. Aluepalautus ry, Porin seudun ryhmä
- omat maat takaisin -
Tervetuloa
Perjantaisin on tarkoituksenamme kahvitella säännöllisemminkin. Silloin kunkukaan ei tarjoa, on kahvi omakustannushintaista. Samalla voi lukea karjalais-aiheisia lehtiä, tutustua myyntituotteisiimme, ja tavata tuttuja, tietenkin.Samalla tietysti asiatkin hoituvat luonnikkaasti ja kuulemme mielellämmemielipiteesi lehdestä ja ideasi toiminnasta tai vaikka myytävistä tuotteista.
TUTUSTUMAANUUTEEN TOIMISTOOMME
Kurkijokelaisen toimiston aukioloajat ovat muuttuneet:Toimisto on avoinna aina tiistaisin ja perjantaisin klo 9-14
eli paikallisesti katsoen toripäivinä.
TERVETULOA KURKIJOKELAISEEN,VESIKOSKENKATU 13 AS 21, SISÄÄNKÄYNTI PORTTIKONGISTA.
Perjantaina 6. helmikuuta TERVETULOA ALLINPÄIVÄKAHVILLE KLO 10-14.Alli Kihlanki on luvannut leipoa herkullisia pullia ja tarjota kupposen kahvia.
Perjantaina 6. helmikuuta4 – 2004 – N:o 5
JATKOA SIVULTA 1
Näinä aikoina keskus-tellaan hautamaksuista,jotka äskettäin yhtenäis-tettiin lakisääteisesti sa-moiksi kaikille kansalaisil-le, kuuluivatpa he kirk-koon tai eivät. Kuinka oli-vat asiat ennen vanhaan?
Mikkelin maakunta-ar-kistossa säilytettävän Kur-kijoen hautausmaidenhautapaikkaluet te lon(vuosilta 1910-1941) ensi-sivulta käy ilmi hautasijo-jen hinnoittelu. Alussa to-detaan sulkumerkeissä,että yhteiset haudat ovatomille seurakuntalaisillevapaat. Teksti kuuluu:
Kirkkovaltuuston pää-töksen 19 pltä marrask.1922 mukaan haudoistaon suoritettava:
I. Wanhalla hautaus-maalla.
Eri hautasijoista: a)omilta seurakuntalaisiltaja vierasseurakuntalaisiltaev. luth. uskoa 200 mk, b)henkilöiltä jotka eivät oleSuomen ev. luth. kirkon jä-seniä 600 mk. (Huom! Yh-teisiä hautasijoja ei ole täl-lä hautausmaalla.)
II. Nykyisellä hautaus-maalla.
1) Eri hautasijoista: a)omilta seurakuntalaisilta
Hautasijamaksut Otsanlahdella ennen vanhaan100 mk, b) vierasseura-kuntalaisilta ev. luth. us-koa 200 mk, c) henkilöiltäjotka eivät ole Suomen ev.luth. kirkon jäseniä 400mk.
2) Yhteisestä hautasi-jasta: a) vierasseurakunta-laisilta ev. luth. uskoa 50mk, b) henkilöiltä, jotka ei-vät ole Suomen ev. luth.kirkon jäseniä 100 mk.
(Huom! Yhteisiä hauto-ja ei ole tällä hautaus-maalla sen jälkeen kuinuutta hautausmaata ale-taan käyttää).
III. Uudella hautaus-maalla, joka on ostettu1922.
1) Eri hautasijoista: a)omilta seurakuntalaisilta50 mk (muutettu 100mk:ksi 25.1.1925), b) vie-rasseurakuntalaisilta ev.luth. uskoa 200 mk, c) hen-kilöiltä, jotka eivät oleSuomen ev. luth. kirkon jä-seniä 400 mk.
2) Yhteisestä hautasi-jasta: a) vierasseurakunta-
laisilta ev. luth.uskoa 50mk, b) henkilöiltä jotka ei-vät ole Suomen ev. luth.kirkon jäseniä 100 mk.
(Huom! Eri haudoistasuoritetaan haudankaiva-jalle 10 mk haudan tasot-tamisesta. Maksu kanne-taan hautasijaa lunastet-taessa, vaan annetaanhaudankaivajalle vastakesän tultua.)
Kurkijoen uusi hautaus-maa 1930-luvun lopulla,
todennäköisesti 1938.Etualalla Maria Mäke-län hautakumpu. Taus-talla paarihuone. (Mar-
jatta Auvisen kokoelmat)
Tällä uusimmalla hau-tausmaalla erotetaan eriosasto yhteisiä hautoja(niitä kutsuttiin myös lin-jahaudoiksi) varten, joihinhaudataan ei-lutherilaiset,juutalaiset, ryssät ja paka-nat. Näiden yhteishautojenhinta on 50 mk.
Vanhalla hautausmaallatarkoitetaan kirkonkylää
aikana vain lyhyitä jaksojakotona Kullaan Leinepe-rissä ja muistan, että tun-sin oloni aika juurettom-aksi. Isä ja äiti olivat ainatyön touhussa, kolme van-hempaa siskoani jo isojatyttöjä ja minua muuta-maa vuotta nuorempi pik-kusisko oli valloittanutkaikkien sydämet. Myösmummomme (isän äiti)asui meillä ja hänen mie-lestään olin - karjalaisit-tain sanottuna "järetön",siis tuhma ja tottelematonlapsi ja niin mummo pöl-lytti minua usein letistä.Joskus tuntui, että vähänaiheettakin. Niinpä viih-dyin noina vuosina tätini jahänen miehensä luona pal-jon paremmin kuin koto-na.
Opettaja oli tuohon ai-kaan kylässä arvostettuhenkilö, joka kutsuttiinkaikkiin mahdollisiin tilai-suuksiin. Niin tuli käytyäsyntymäpäivät, häät, hau-tajaiset, kastetilaisuudet,kinkerit ym. Kävimmemyöskin seuroissa, jossa
laulettiin virsiä, hengellisiälauluja ja rukoiltiin. Kris-tillisen elämänkatsomuk-sen omaavat tätini ja hä-nen miehensä puhuivat Ju-malan sanaa. Kai nuo seu-rat olivat lapselle vähänpitkästyttävät ja minua al-koi nukuttamaan. Talontytär huomasi tilanteen,otti kädestäni kiinni ja sa-noi, että mennään hake-maan omenoita. Iltakastei-sen omenapuutarhantuoksu oli niin ihana, ettäunet karisivat silmistä.Sain kerätä esiliinani hel-mallisen täyteen omenoita.Vielä nykyisinkin syksyi-sen omenapuutarhantuoksu palauttaa ajatuksetkuin välähdyksen omaises-ti tuohon lapsuudessa ko-
ettuun hetkeen. Noiltaajoilta juontaa varmaanmyöskin se, että mielestänikaunein hengellinen lauluon "Oi katsohan lintua ok-salla puun, se laulaa niinkauniisti aina."
Miten olet kokenutoman karjalaisuutesi?Miten se on vaikuttanutelämääsi?
Nuorempana karjalai-suudelle ei pannut paljoa-kaan painoa. Varsinkinkansakouluaikaan karja-laisuutta suorastaan peitel-tiin. Jos erehtyi sanomaanvahingossa "sie" tai "mie",satakuntalaiset kouluka-verit hyvin herkästi alkoi-vat ilkkumaan, että "nau-kuu kuin kissa". Ei mekarjalaislapset kuitenkaanhäviölle sanomisissa jääty,sillä kun kuultiin sanat"mää" ja "sää" niin hetivastattiin, että "määkiikuin lammas." Mitääntraumoja ei kuitenkaansaatu ja hyvin sopeuduttiin
satakuntalaisten kanssa.Ikuisia ystävyyssuhteitasyntyi.
Mitä ajattelet Karjala-kysymyksestä?
Karjala-kysymys onvaikea ja mielipiteitä he-rättävä suuntaan jos toi-seenkin. Palauttamisenmahdollisuus tuntuu mie-lestäni melko utopistiselta,sillä menettämisestä onkulunut liikaa aikaa.
Kot i seutumatko i l laolemme todenneet täydelli-sen rappion mikä alueillavallitsee ja on ollut suoras-taan säälittävää nähdä ai-koinaan viljavat pellot kas-vamassa pelkkää rikka-ruohoa.
50-luvun puolelta onjäänyt mieleeni, että aina-kin isä kaipaili Laatokankalavesiä ja huokaili jos-kus, että "voiko sais palatatakas Hiitolaa ja pääsisLaatokal kalastammaa ".Äiti vastasi siihen hyvinnapakkaan sävyyn "Mie en
ainakaa lähe ennää mihi-kää". Karjalaan takaisin-paluukeskustelu loppui sii-hen.
Mitkä ovat tärkeimmätasiat elämässäsi?
Tärkeimmät asiat ovatlapseni ja lapsenlapseni,terveys, työ ja hyvät ihmis-suhteet.
Mitä mieltä olet Kurki-jokelainen -lehdestä?
Asiat ja juttujen aiheetovat mielenkiintoisia, jotensisältöön nähden paran-
nusehdotuksia ei ole. Lehtitulee luettua aina kannes-ta kanteen.
Minkälaisia tulevaisuu-den suunnitelmia/haaveita sinulla on?
Mitään suuria tulevai-suuden suunnitelmia taihaaveita ei ole. Toivon, ettäterveyttä riittäisi vielä elä-kepäivillekin. Ehkä sittenvoisin ainakin matkustellavähän enemmän kuin mi-hin nyt on ollut aikaa.Kenelle haluat lähettääterveisiä?
Tutuille ja ystäville sekäerityisterveiset Hiitolaantehtyjen kotiseutumatko-jen loistaville vetäjille jaautonkuljettajille. Heidänansiostaan matkammeovat aina onnistuneet hy-vin.
Kenet haastat seuraa-vaksi haastateltavaksija miksi?
Seuraavaksi haastannuoremman polven edus-tajan Ari Vihavaisen Ulvi-lasta. Äitinsä ja isänsä juu-rilla Hiitolassa käyneenähänellä on varmasti ker-rottavana omat tuntemuk-sensa sekä näkemyksensäKarjalasta ja karjalaisuu-desta.
SeuraavahaastateltavaAri Vihavai-nen (kuvassa
5-vuotiaana).Tulivatkohan asiat nyt varmasti oikein? Työpaikallaniotettu kuva v. 2002.
Siskokset kotipihallaKarjalassa v. 1992.
Karjalainen huumorikukki parhaimmillaan,sillä sisarusparvemmenuorin, ilopilleri Raija
nimesi "Uhtuan Shemei-kaksi" salaman tuhoa-
masta pihakoivusta jäl-jellä olevan pökkelön.
Oli aihetta kipatashamppanjaa.
lähinnä olevaa, kappalai-sen virkatalon lähellä si-jainnutta hautausmaata.Nykyisellä hautausmaallatarkoitetaan keskimmäistähautausmaata, joka sijait-see Soskuanjoen mutkassaolevalla harjanteella. Senvihki Porvoon hiippakun-nan piispa Herman Rå-bergh 4.7.1894. Uusi hau-tausmaa on Moskuunkan-
kaalla noin 300 m keskim-mäisestä hautausmaastapohjoiseen. Viipurin hiip-pakunnan piispa ErkkiKaila vihki sen 20.9.1925.Eniten suomalaishautojenhautamuistomerkkejä onnykyisin jäljellä keskim-mäisellä hautausmaalla.
Tapio Nikkari
Perjantaina 6. helmikuuta 2004 – Nro – 5 – 5
LYHYT KATSAUSHISTORIAAN
“Aina vuodesta 1899 onSuomessa tehty marttatyötä,jonka tarkoituksena on kutensääntöjen 2 §:ssä sanotaan, le-vittää naisten keskuuteen va-listusta, herättää toimintatah-toa sekä edistää tietoa ja taitoaetupäässä sellaisissa käytän-nöllisen työn haaroissa joitavoidaan suorittaa kodeissa jakotien kautta.”
Näin alkaa yhdistyksemme30-vuotiskertomus, joka onpainettu Käkisalmessa 1936Kaakkois-Karjalan KirjapainoOy:ssä.
Sääntöjen 2 §:n sanamuotoon hiukan muuttunut, kuulu-en nyt “Yhdistyksen tarkoi-tuksena on parantaa kotienhenkistä ja aineellista hyvin-vointia edistämällä kotitalou-den yleisiä edellytyksiä ja sekäkulttuuri- ja kansalaiskasva-tusta.”
Asiahan periaatteessa onmelkein sama molemmissa sa-namuodoissa. On tullut vaintuo hieno sana kulttuuri ja jää-nyt pois sana toimintatahto,jota mielestäni tarvitsemmetänä päivänä hyvinkin paljon.Ja sitä toimintatahtoa on jär-jestössämme onneksi riittänyt.
Kuinka paljon maallemmeja järjestöllemme onkaan ta-pahtunut sukupolvien aikana?
Naisten kohdalla esimerkik-si äänioikeus saatiin maaham-me vuosi yhdistyksemme pe-rustamisen jälkeen. Järjestöm-me on jaksanut toimia kaikkivaikeat pula- ja sotavuo det,jolloin yhteiset murheet ja me-netykset vain vahvistivat yh-teenkuuluvaisuutta. Se onnähtävissä kerhojen kokoon-tumisissa, joista hyvin säily-neet asiakirjat kertovat omaakieltään. Ei ollut esteenä kul-kuyhteyksien vaikeus, ei tilan-ahtaus, ei tarjoilun järjestämi-nen ystäville.
Kokoonnuttiin ja järjestet-tiin kurssejakin. Itse muistanensimmäisen osallistumisenimarttakursseille evakkomat-kalla Kurikassa. oli “vanahas-ta uutta kurssit” ja ompelin it-selleni elämäni ensimmäiset
hiihtohousut, sellaiset “ome-navarkaan” malliset. Olin vas-ta 11-vuotias ja ylpeä saavu-tuksestani tietenkin. Saammeolla kiitollisia. että niissä vai-keissa oloissa meillä oli silloin-kin tarmokkaita marttoja janeuvojia, jotka jaksoivat huo-lehtia esimerkiksi eri kerhojenja yhdistyksanarkistojen eva-kuoimisesta. Tämä riittäköönvanhoista ajoista. Viimeisetviisi vuotta on järjestömme toi-mintaa vilkastuttanut kolmeuutta asiaa. Olemme opiskel-leet runsaasti, retkeilleet jamatkustelleet runsaasti. Kol-mas uusi kokoontumismuotons. “päiväpiiri”.
O P I S K E L UYhdistyksemme martat ovat
opiskelleet tuloksellisesti joseitsemän vuoden ajan. Metsä-maan marttakerho aloitti suo-rittamalla suurella joukolla en-simmäisen taitoavaimen. Syk-syllä 1991 kokoontui yli kak-sikymmentä eri kerhojenmarttaa tavoitteenaan ensim-mäisen taitoavaimen suoritta-minen. Urakka oli vaativasekä opiskelijoille ettäopinto-ohjaajille. Työ oli uuttamolemmille osapuolille, muttasisulla ja piiriliiton myötämie-lisellä avulla selvittiin kiitettä-västi.
Ryhmä luonnollisesti piene-ni seuraavaan etappiin. Täysitusina opiskelijoita sai toisentaitoavaimen syksyllä 1993.Tässä opiskelijajoukossa meil-lä oli Loimaan Marttayhdis-tyksestä ystäviä tavoitteenaanensimmäinen taitoavain. Li-säksi opiskeltiin harrastusmer-kin kimpussa samanaikaisesti.Näin jälkikäteen toisena oh-jaajana on todettava, että opis-kelu näin suuren ryhmän jaerilaisten tavoitteiden kimpus-sa samanaikaisesti oli työlästä,mutta kiitos ahkerien opiske-lijoiden siitäkin selvittiin.
Opintoryhmiä pidettin tar-koituksella suurina, jotta meil-lä oli mahdollisuus opintoker-hoina valtionapuun.
Nyt viimeisessä ryhmässä olikaksi harrastusmerkin suorit-tajaa neljän opiskelijan lisäk-
si. Nämä neljähän suorittivatkolmannen taitoavaimen.
Opinto-ohjaanina opiske-lumme aikana ovat toimineenHanna Toiviainen, Marja Tirrija Sinikka Sikiö.
Marttalaulun kolmas säkeis-tö alkaa sanoilla: Ystävä liitysiis marttoihin mukaan, täälläsä itseäs voit valistaa. Kun tie-dät enemmän, niin silloin ku-kaan sinua koskaan ei voi alis-taa.
RETKET JA MATKATTeatteriretkiä on tehty Tam-
pereelle ja eri kesäteattereihin.Pitempimatkaisia retkiä ontehty Kenkäveroon Mikkeliin,Kustaviin ja kuluneena kesänäKolmen päivän matkaPohjois-Karjalaan, Savoon jaKeski-Suomeen.
Jokavuotinen rantaretki on
tehty pitäjäjuhlien jälkeen hei-nä elokuun vaihteessa.
Mainitsematta on vieläMarttapäivät Tampereella1992 ja piiri liittomme jo-kasyksyiset Martta-taikkakultturipäivät, jonne yhdityk-semme on tilannut bussin jamukaan on mahtunutnaapurijärjestöjen marttaystä-vätkin.
Ulkomaanmatkojankin ontehty. On käyty m/s Rosellallatutustumassa karjalaiseenkulttuuriin ja pidetty hallituk-sen kokous.
Oma lukunsa on kotiseutu-ja ystävyysmatkat Kurkijoelle.Näitä käsittelen myöhemminomana asianaan.
P Ä I V Ä P I I R IUutena toimintamuotona
päätettiin ottaa yhteinen ko-
koontuminen, jonne odotettiinniitäkin entisiä marttoja, jotkaovat muuttaneet pois omankerhonsa läheisyydestä ja ha-luaisivat olla mukana yhteises-sä harrastuksessamme. Aloi-timme tämän uuden toimin-nan osallistumalla Alastaronseurakunnan jumalanpalve-lukseen ja sen jälkeen kokoon-nuimme lounaalle ja yhteiseentilaisuuteen Loimikotiin. Kä-vimme Ystävänpäivänä ter-vehtimässä Kartanonmäenvanhainkodin asukkaita. Ju-malanpalvelusmatkoilla olem-me käyneet Pöytyän, Metsä-maan, Kanta-Loimaan jaKaupunkiseurakunnan kir-koissa. Tutustuimme KTTK:nsiementarkastusosastoon.
Runsaimman osanottaja-määrän keräsi kokoontumi-semme Metsämaan seurakun-tatalolla pidetty tapahtuma,jossa vieraanamme oli ylilääkä-ri Maire Toivonen kertomassameille vanhenemisen tuomistavaivoista, niihin sopeutumises-ta ja hoitamisesta. Kokoontu-mistemme nimi vaihtui moneenkertaan, koska tuo päiväpiirinimi oli seurakuntien käytössäja totesimme sen aiheuttavanväärinymmärtämistä jäsentenkeskuudessa. Mutta toimintaase ei haitannut.
Hyväksi ideaksi on todettunäiden kokoontumisten mat-kojen järjestäminen. Olemmemm. kaupungista järjestäneetyhteislähtöjä pikkuautoilla, jo-ten kaikki halukkaat pääsevätmukaan.
K U R S S I TYhdistys järjesti nuorille
perheenäideille Penninveny-tyskurssit. Merkkien suoritta-jat ensimmäisen taitoavaimensuoritukseen liittyen järjestivätsuuret lapsijoukot koonneetpikkukokkikurssit vanhallaseurakuntatalolla ja Koti-jalaitostalouskoululla. Tämänvuoden keväällä järjestimmevaltakunnalliseen ohjelmaanliityen Vähemmän suolaa -enemmän yrttejä tapahtuma-sarjan, joka kolmena eri tilai-suutena keräsi yhteensä 550henkeä.
Jo monen vuoden ajan onyhdistys järjestänyt kerhojentoimihenkilöille oman järjes-tökurssin. Paperiasioiden li-säksi on näissä kokoontumi-sissa pohdittu muitakin asioi-ta. Suurimpana ongelmana jahuolenaiheena ikääntymisem-me, johon on mielestäni vainyksi vaihtoehto eli nuorempi-en on astuttava “remmiin”.Järjestön toimihenkilöt ja jä-senet ovat käyneet piiriliitonjärjestämillä kursseilla jamerkkien suorittajat erilaisis-sa opintotilaisuuksissa opinto-alojensa mukaan.
Viime keväänä puheenjoh-taja, sihteeri ja rahastonhoita-ja kävivät Salossa opiskele-massa Vähemmän suolaa -enemmän yrttejä kouluttajik-si.
YHTEISTOIMINTANaapurijärjestöjen kanssa
on toimittuJo edellämainittu-jen retkien ja kurssien sekäkokousmatkojen järjestelyssä.
Yhdistyksen perinteinenyhteistyö Kurki-Säätiön kans-sa on jatkunut viime vuoteensaakka entisellään. Tänävuonna olemme neuvotelleetheidän kanssaan useaan ker-taa juhlaravintolan pidosta.
Siitäkin selvittiin hyvälläyhteistyöllä ainakin vuodeksieteenpäin. Ensi vuoden alussaon asiaan paneuduttava uu-delleen tavoitteena pitempiai-kainen sopimus.
Olemme vierailleet lääninpääkaupungin Turun Martta-yhdistyksen vieraina heidänuudessa upeassa toimitilas-saan.
MU osaston kanssa olem-me rantaretkeilleet yhdessä.Meillä on ollut kunnia osallis-tua Varsinais-Suomen karja-laseurojen piirin järjestämiinKarjala-viikkojen järjestelyynRosella laivassa omalla pienel-lä osastollamme sekä kulunee-na vuonna työskentelemällämainitussa näyttelyssä.
Kuralan Kylämäessä ovatmarttamme käyneet leipo-massa peruna pannukakkuaja keittämässä saippuaa.
Raisiossa kävimme talkois-sa Ruoka-Farmassa myytävi-en leivon naisten valmistuk-sessa.
Tietysti on mainittava yh-teistoimintamme eri seura-kuntien kanssa, ovathan seu-rakuntien edustajat olleet ainamukanamme mm. joulu juh-lissamme.
Talvi kiristää otettaan jametsän siipiniekat ovat pu-lassa. Hyvä ruokintapaik-ka on monen linnun pelas-tus ja seuraavassa vinkke-jä lintulaudan evästämi-seen.
Ihanteellinen paikkalintulaudalle on rauhalli-nen ja suojainen. Isojenpensaiden läheisyydessäpikkulinnut pääsevät vaa-ran uhatessa viilettämäänturvaan.
Kun lintulaudalle ale-taan kiikuttaa ruokaa,muutama asia kannattaamuistaa.
- Linnuille ei saa antaasuolaista, homehtunuttatai muuten pilaantunuttaruokaa. Ja kun ruokinnankerran aloittaa, sitä pitääjatkaa kevääseen saakka,neuvoo MetsähallituksenKainuun luontokeskuksen
asiakasneuvoja TuulaHeikkinen.
Hyvältä ruokintapaikal-ta ei muona lopu vaikkaisäntäväki lähtee viikonlo-puksi matkoille. Erilaisetautomaatit ovat mainiovaihtoehto. Niihin voi la-data jopa ämpärillisenmaukkaita siemeniä jamuuta purtavaa, joka va-luu saataville sitä tahtiakun vanhaa syödään pois.
- Hyvä automaatti onsellainen, jossa linnut eivätpääse hyppimään ruokan-sa seassa. Näin paikka säi-lyy puhtaana ja salmonel-lavaara pysyy loitolla, ker-too Heikkinen.
Perinteisesti linnuille onviety talven tullen kaura-lyhde ja ripustettu taliatinttien nokittavaksi. Var-sinkin varpuset ja keltasir-kut viihtyvät edelleen lyh-
teellä ja rasva on takuuvar-maa ruokaa tinteille ja ti-koille. Muuten auringon-kukansiemenet sekä murs-katut pähkinät tekevätvarmasti kauppansa. Kau-punkien lähellä linnut ovattosin käyneet sikäli ronke-leiksi, että vain kovillapakkasilla muu ruokamaistuu.
Seuraavassa yksinker-tainen tinttihoukutin, jon-ka pystyy nikkaroimaanvähällä vaivalla itsekin.Valmiita tekeleitä myy-dään muun muassa luon-tokaupoissa.
Tiaiskellovalmistusaineet:- rasvaa (kookosrasvaa,talia)- siemeniä (pähkinöitä,auringonkukansiemeniä)
Rasva sulatetaan ja sie-
menet lisätään joukkoon.Otetaan savinen kukka-ruukku ja sen pohjassa ole-va reikä tukitaan oksalla.Se saa ulottua reilusti ruu-kun pohjan läpi ja pitkälletoiseenkin suuntaan. Myö-
Jatkuu seuraavassa numerossa
hemmin oksa auttaa kellonripustuksessa.
Ruukkua ryhdytääntäyttämään hiljalleen. Ras-va-siemenseoksen anne-taan jähmettyä ja taas kaa-detaan uutta päälle. Näin
koko ruukku saadaan täy-teen.
Koko komeus ripuste-taan rautalangalla oksaanroikkumaan ruukun pohjaylöspäin. Ja jo tinttilau-massa syntyy liikettä!
Lintulaudan herkkureseptit
Valmistunut90-vuotisjuhlaanLoimaanHeimolinnassa19.11.1995.Suunnitellut jaesittänyt Sinikka Sikiö
KURKIJOEN MARTTAYHDISTYS RY:N
HISTORIIKKI 1991 - 1995HISTORIIKKI 1991 - 1995
Marttojen perinnetietokeskus Syreeni näyttelyssä aiotaanpurkaa ja noutaa tänävuonna maaliskuussa palautetta-vaksi käsitöiden omistajille.
Perjantaina 6. helmikuuta6 – 2004 – N:o 5
Nimimerkki Lyyli otti an-siokkasti esille Karjalan palau-tuksen, ja siihen liittyviä on-gelmia. ProKarelian vastinettavoisi laajemminkin kommen-toida, mutta pysytään oleelli-simmissa asioissa.
Olemme varmasti samaamieltä, että meiltä karjalaisil-ta todella kirjaimellisesti ryös-tettiin kotiseutu. Mutta mitenasia voitaisiin korjata, onkintäydellisesti toinen juttu. Jot-kut yhdistykset pitävät ylläkummallista ja epätodellistautukuvaa, että Karjalan pa-lautuksen toteutumattomuuson vain Suomen kaikkien so-danjälkeisten hallitusten, pre-sidenttien, kansanedustajien japuolustusvoimain komentaji-en sekä Karjalan Liiton pelk-kää saamattomuutta. Ei mu-
Mahdollisuudet Karjalan palautuksellekamas tarvittaisi muuta kuinlähettää Moskovaan viesti, että"Suomi suostuu ottamaanKarjalan takaisin". Tai kaa-vaillaan, että "palautus olisijopa Venäjälle taloudellisestiedullista", tms. vaikeasti to-distettavaa.
Ykkös-tosiasia on, että Ve-näjällä ei ole yhtäkään merk-kiä, että Karjalan palautus oli-si Venäjällä mitenkään esillä.No - on sentään yksi, nimittäinKarjalan jättäminen hunnin-golle: "ei kannata ylläpitää, josvaikka joutuu palauttamaan".Mutta - ei yksikään venäläinenpoliitikko ole palautusta esit-tänyt, vaan sanovat jopa suo-raan, että Karjala-keskusteluon vahingoksi suhteille. Onvaikea nähdä, millä keinoinSuomi voisi pakottaa Venäjän
edes keskusteluun. Minkään-laiseen pakottamiseenhanSuomen hallituksella ei ole mi-tään mahdollisuuksia.
Mihin sitten Venäjän taipu-mattomuus perustuu? Valitet-tavasti Suomi joutui - painos-tuksen alla - hyväksymäänPariisin rauhansopimuksen1947, joka on kansainvälinensopimus. Em. vastineessa väi-tetään, että sopimus ei olisienää voimassa. Todellisuudes-sa ko. sopimus on lähes koko-naan voimassa, joskin Suomiirtautui vuonna 1990 sopi-muksen aserajoituksia koske-vasta III osasta. Toiseksi - Suo-mi on vapaaehtoisesti allekir-joittanut ETYK-päätösasiakir-jan, jossa on sovittu, että ny-kyisiä rajoja voidaan muuttaavain neuvotteluteitse. Kolman-
Lasse KoskinenAluepalautus ry.
Aluepalautus ry. on välittä-nyt Moskovaan jo lähes 10 000hehtaarin verran Karjalansuomalaismaiden takaisinano-muksia. Uusin erä on lähtenytäskettäin presidentti Putinilleja duumalle.
Tämän kertainen hakemus-erä käsitti tiloja Jaakkimasta,Johanneksesta, Rautjärveltä,Räisälästä,Suistamosta, Uuku-niemeltä, Uusikirkolta ja Vii-purin maalaiskunnasta.
Anojat ovat Mynämäeltä,Kauppilanmäeltä, Espoosta,Ylihärmästä, Helsingistä,Kangasalalta, Ruokolahdelta,Kauhavalta, Nakkilasta jaLaitilasta.
Aluepalautus ry:lle tulleissayhteydenotoissa ja kannustus-palautteissa on välittynyt yk-simielisyys palautustavoittei-
Karjalan suomalais-maita anottutakaisin lähes10 000 hehtaariaAnojilla selkeät tavoitteet hakemuksilleen
den suhteen. Osa hakijoistahakee sukunsa maita takaisinkorostaakseen Suomen pakko-luovuttamien alueiden palau-tustavoitetta, osa pitääkseensukunsa vuosisataiset omistus-oikeudet perintäkelpoisina,osa pitää takaisinanomisia vel-voitteina isänmaata ja sukun-sa poismenneitä kohtaan jaosalla on jo mietittynä käyttö-tavoitteita palautuvien mait-ten osalta.
Presidentti Putin ja Venäjänduuma ovat kuitanneet vas-taanottaneensa kaikki maan-palautusanomukset. Kreml onpysynyt vaiti suomalaistenomistusoikeudesta. Viime elo-kuussa TV4:n uutisten haas-tattelussa Venäjän
Helsingin suurlähetystönedustaja luki Moskovasta tul-leen tiedotteen, jossa sanottiinmaanomistusoikeuslakien ole-van Venäjällä vielä liikehti-misvaiheessa.
Yhdistys viittaa "Luovutet-tujen" jatkotutkimuksiin jaesittää pääministeri Vanha-selle ja puolustusministeriKääriäiselle lähettämässäänkirjeessä, että professori Yli-kankaan ehdottama tutkimuskäsittäisi myös neuvostopar-tisaanien sieppaamat siviilit jatalvisodan aikaiset siviilisota-vangit.
..Elina Sanan "Luovutetut"-
kirjan ilmestymisen jälkeenasetettu selvitysmies professo-ri Heikki Ylikangas on esittä-nyt tutkimusprojektia maail-mansodan aikana Saksaan jaNeuvostoliittoon luovutettujensiviilien ja sotavankien kohta-loiden selvittämiseksi ja lisäk-si että tutkimus laajennettai-siin koskemaan myös sodanaikaiset vankileirikuolematSuomessa ja suomalaisvanki-en osalta Neuvostoliitossa.
Jatkosodan Siviiliveteraanitry ehdottaa kirjeessään päämi-nisterille ja puolustusministe-rille, että professori Ylikan-kaan esittämään tutkimus-projektiin liitetään myös neu-vostopartisaanien rajakylistäsieppaamien suomalaisten si-viilien ja talvisodan siviiliso-tavankien kohtaloiden selvit-täminen. Mainitut ryhmät onsotahistorioissamme sivuutet-tu ohimenevillä maininnoilla.
Neuvostopartisaaniensieppaamat siviilit
Jatkosodan aikana Suomenalueella liikkuneet neuvosto-partisaanit ottivat itärajan ky-lien teiltä ja heinäniityiltämuutamia siviilivankeja, joi-den kohtaloista ei ole sen jäl-keen saatu mitään tietojaomaisten yrityksistä huolimat-ta.
Yhdistys on pyrkinyt ominvoimin selvittämään vangiksi
Partisaaniensieppaamat siviilit jatalvisodan siviilisota-vangit sisällyttetävätutkimusprojektiin
vietyjen kohtaloita Murmans-kin ja Petroskoin sotahistori-oitsijoiden kanssa, mutta tä-hän saakka lähes tuloksetta.Tilannetta vaikeuttaa se, ettäVenäjällä on tiukennettu ar-kistolähteisiin pääsyä.
Sodan aikana siepattujen si-viilien perheille on vielä näin-kin pitkän ajan jälkeen tärkeä-tä tietää omaistensa kohtalotja hautapaikat aivan samallatavalla kuin muidenkin jokoluovutettujen tai vankeinavietyjen sodan uhrien omaisil-le.
Talvisodan aikaisetsiviilisotavangit
Sotavankien erityisryhmänmuodostaa venäläisten talviso-dan aikana rajan taakse vie-mien siviilien ryhmä noin2500 henkeä. Siviilisotavanki-en ryhmään sisältyi runsaastilapsia ja vanhuksia, joita kuolivankeuden aikana ja vieläSuomeen paluun jälkeen ka-ranteenileirillä.
Olisi selvitettävä sotavan-keuteen vietyjen siviilihenki-löiden määrät, vankeuden ai-kana kuolleet, vapaaehtoises-ti palaamatta jääneet sekä pa-lanneet. Olisi selvitettävä myöskuinka monta vauvaa vankeu-den aikana syntyi ja kuinkamoni vauvoista menehtyi van-kileireillä.
Siviilisotavankien ryhmäon vastaavalla tavalla vaietturyhmä kuin partisaanihyökkä-yksen kyliinsä kokeneidenryhmä. Paitsi asianomaistenihmisryhmien ja heidänomaistensa kannalta myöskansakunnan historian kan-nalta on tärkeätä, että nämäsotahistorioissa unohdetutryhmät sisällytetään tutki-mukseen.
Tyyne Martikainenpuheenjohtaja
Jussi Liikonen vainottu-jen päivänä.
Helsingissä järjestettiin vai-nottujen päivänä 27. tammi-kuuta Juuret Karjalassa tilai-suus. Tilaisuuden puhujana oliAluepalautus ry:n puheenjoh-taja Jussi Liikonen.
Hän muistutti Suomen Kar-jalan olleen suomalaisten asut-tama noin 10 000 vuotta jaettä itsenäisen Suomen rajatvahvistettiin Tarton rauhassa.
- Se, että Venäjä pitää hal-lussaan osaa Suomen Karjalaaon vääryys, joka pitää korjata.Karjala on maata, ihmisiä ja
Sotapakolaisia Suomessa yli miljoonaheidän tekemisiään, korostiLiikonen.
Hän tarkasteli puheessaanmyös suomenkieleen sodan ai-kana syntyneen evakko-sananmerkitystä.
- En pidä evakko-sananmääritelmää osuvana ja hyvä-nä, ehkä se on otettu käyttöönolosuhteiden pakosta, kun onollut tarpeen välittää kansain-välisesti käytettyjä sanoja kar-kotettu ja pakolainen, totesiLiikonen.
- Evakko ja siirtolainen sa-noja on selitetty ja käytettymielestäni Neuvostoliitonuhan alla, ettei karkotettujen
neksi - Suomen voimassa ole-vaa sopimusta Venäjän kanssaVenäjä tulkitsee niin, että eivätedes keskustelut ole mahdolli-sia.
Lopputuloksena tilanteestaon: "anna minulle ymmärtä-mystä nähdä, mikä on mahdo-tonta, ja voimia tehdä se, mikäon mahdollista".
Mahdollista? Mielessäni onerittäin tärkeä ja paljon hel-pommin toteuttavissa olevaehdotus Karjalan puolesta.Käytetään kaikki se energia,mikä nyt menee harakoille,karjalaisen kulttuurin ja pe-rinteen säilyttämiseksi tulevil-le sukupolville.
Mauri Rastas,synt. -35 Kurkijoen
Riekkalan kylässä
ja pakolaisten asema korostui-si.
Liikonen totesi karkotettu-ja pakolaisia olevan jälkeläisi-neen Suomessa miljoonan ver-ran. Hän vaati näiden pako-laisten lojaalisuuden ja uskol-lisuuden korvaamista täyttä-mällä heidän ihmisoikeutensaja kotipaikkaoikeutensa.
- Siirtokarjalaisuuden säi-lyttämisen peruskysymykseksion nousemassa Karjalan jamuiden pakkoluovutettujenalueiden palauttaminen sieltäaikanaan lähteneille pakolai-sille ja heidän jälkeläisilleen.Näin toteutuvat pakolaisten
ihmisoikeudet, korosti Liiko-nen.
Liikonen kehotti olemaanaktiivinen Suomen omassa asi-assa. Hän muistutti jokaisenkansalaisen olevan avain tässäasiassa.
- Meidän on oltava aktiivi-sia asiassamme, niin ettäsaamme riittävän kannatuk-sen myös poliittisissa piireissä.
Liikonen muistutti Suomenviime sotien toisesta pakolais-uusaallosta tulevan kuluneek-si 60 vuotta ensi kesänä ja eri-tyisesti siksi Suomen alueidenpalautusvaatimus korostuujuuri tänä vuonna.
Laskin ihan sormillani,miten pitkä aika onkaankulunut Pöytyän kirkonsiluetin piirtymisestä sil-miini ensi kerran. Taitaaolla aika monta vuotta.
Äitini Selma sanoi hy-vissä ajoin, jotta “Pesep-päs se uus mekkos ja lank-kaa isäs kengät, ni lähetääKurkjoin juhlille.”
“En lähe. Mitä työkääsiellä juoksetta. Kottii ei
takasii juhlimalla saaha.En varmasti lähe, vaikkakaikki Vampulassa asuvatlähtisvät, ni mie en lähe.”
Lankkasin kylläkin isänkengät ja kielsin äitiä:“Sellasta lyhythihasta Paa-sikiven Allin mallista mek-koa et päälles pistä, josmänet.”
Joku auto oli tilattu – eihevosella sentään Pyötyäl-le lähetty.
“Siihen autoon mah-tuu, siihe on laitettu lisä-penkkejä.”
“Olkoo.”Vaan sitten juhlapäi-
vän valjetessa äitikinhämmentyi, kun ilmoitinjotta “Kännön Annikinlähtöö.” En kertonut mik-si. Nyt jo uskallan sen pal-jastaa, kuten isot herrat-kin tekevät joskus jäl-keenpäin.
Oli näet niin, ettäolimme laittaneet Maa-seudun Tulevaisuuteenkirjeenvaihtoilmoituksen.Oikein vetävän, ja vas-tauskonttoriksi Huittistenpostitoimiston. Oli pää-tetty, jotta minä haenmahd. vastaukset.
Menin kuitti kourassa
postiin. Kirjeitä oli suurikasa. Voinen sanoa kuinSihvosen Eino Laatokankalareissusta vuosikym-meniä myöhemmin: “Tulniin paljon kaloja, jotteivätmahtuneet yhteen läjään,pit tehhä toinen läjä.”
“Voitteko pitää nämäsen aikaa, jotta käyn osta-massa kassin?”
“Juu” sanoi virkailija, jaminusta näytti että taisihymyillä. Kaksi kassillistaniitä oli.
Sitten vaan valitse-maan. Kaksi Nousiaistenpoikaa sai pian vastauskir-jeen. Tehtiin trehvit Tur-kuun. Ja mentiin sinnesieltä Pöytyän Kurkjoki-juhlilta. Vaan oli punotta-va vielä yksi juoni lisää.Minä sanoin HämäläisenAnnalle, että “sanotkosmeidän äidille, jotta myöoltii teillä.”
“Mitä varten?”“Sitä varten vaan!”
Anna Katriina o.s. Sonneoli heti juonessa mukana.
Käytiin myös Turunkristillisellä kansanopistol-la sillä reissulla. Saatiinvielä yksi alibi.
Se Pöytyän kirkko taisen torni vaan jäi mieleen,ei oikeastaan muuta niiltäjuhlilta. Turun reissusta eiole valokuvaa, mutta ni-met kyllä muistan. Jottaterveisiä Turkkusee.
Pöytyällä oli Kurkijoenpitäjäjuhlat vuonna 1954.
TN.
Elma Kokkonen muistelee:
Juhlat Pöytyällä
Kirjoittaja Vampulan Sii-vikkalassa vuonna 1950.Tämä on ensimmäinenkuva uudella kamerallani.Myös polkupyörä oli tulite-rä.
Serkkuni Helvi Terttu Kok-konen ja naapurin tyttöAnni Helena Yli-KännöVampulan SiivikkalastaLoimijoen rannalla Vampu-lan juhlilla 1953.
Perjantaina 6. helmikuuta 2004 – Nro – 5 – 7
Näinkin voin sanoa, kunpukee yllensä “kielletynnutun”, kuten minä teinv.1946. Silloinhan viellä olivaatepula, sekä lähes kai-kesta elämiseen tarvitta-vasta “tykötarpeista”.
Olin päässyt ihan ensi-hakemalla opiskelemaanPitkäniemen vankimieli-sairaalaan. Laitoshan tuol-loin oli valtion ja opetuskinvähän kurillisesti senmu-kainen. Esimerkiksi vaik-ka olisi saman lääkärin taihoitajan nähnyt jo viisiker-taa samana päivänä, olinaisoppilaiden aina ter-vehdittävä niijaten, vaikkaei olisi saanut “vastakai-kuakaan toimitukselleen”.No siihenhän tottui nope-asti, ei itselleni tuottanutminkäänlaista mielipahaa,joillekin kuitenkin. Joiden-kin poikaoppilaiden mie-lestä “liika on aina liikaa”,mutta pakon edessä nöyr-tyivät.
Oli Venäjä lopettanutSuomesta lottatoiminnansekä suojeluskunnan.Kaikki kyseisiin järjestyk-siin oli hävitettävä. Minul-ta jäi yksi lähes uusi lotta-puku käyttämättä ja kunvaadittavia yksivärisiä si-nisiä oppilaspukujakaan eiollut. Sisko Tildalta sainyhden karjakkopuvun,joka sekään ei ollut tasai-sen yksivärinen sininen,
päätin käyttää tuota kau-niin harmaata lottapukuaoppilaspukunani. Kun ker-roin Sylvi Saimolle puku-pulastani, hänen siskonsaAino oli Pitkäniemessähoitajana, että Aino hank-kisi sieltä vaikka vanhojapaikattuja mekkoja ja näinsaikin pari paikattua jottapääsen opiskeluissani “ha-meen kanssa” alkuun.(Sylvihän meloi kultaakin1952.) Näihin aikoihinmyös Suomen markka lei-kattiin, ei tosin markkaa,vaan setelit. Kun lähdinopiskelemaan, antoi johta-ja Katajala viimeisen kk.palkan kolikoissa, niidenarvohan pysyi ennallaan,vain setelit saksittiin puo-lesta poikki. Minullakin olijoitakin puolikkaita Lam-milla pankissa, jotka olivathyvään tarpeeseen koulunkestäessä. Sillä en saanutavustusta, enkä opiskelijalainaa. Perustelut; van-
hemmillani oli muutamalehmä. No se siitä, siirrym-me hameeseen...
Olin ajatellut pistääpäälleni sen säilyttämänilottapuvun ja tuumastatoimeen. Menin osastolle jakaikki katsoivat minua,ajattelin että “he kadehti-vat” lähes uudenkankeaapukuani? Kunnes osaston-hoitaja tuli kuiskaamaanettä, Oppilas Ijäs ylihoita-jan kansliaan. Se sai kyl-mät väreet nousemaan pit-kin pintaa, kutsu kun aina
tiesi jostakin “tukistamis-ta”? Kun huomasin seiso-vani ovella, avasin sen pol-vet tutisten ja tein mitä sy-vimmän hoviniijauksen.Ylihoitaja Irma Niinivaaraoli kookas komea nainen japuhetyyli arvoonsa sopiva.“Eikö oppilas Ijäs tiedä,että lottajärjestö on lope-tettu? Kyllä Oppilas Ijästietää: “Kuinka uskallattesitten pitää kielletyn järjes-tön pukua” ???
Luvaton puku
Siinä sitten itkien selvi-tin köyhyyttäni ja pukupu-laani, etten käytöksenivuoksi joutuisi pois kurs-seilta. - Siihen aikaan viel-lä melko vähäisin perus-tein sai eropassin, esimer-kiksi iltalomista pitidettiinkirjaa, valot piti sammut-taa määrättynä aikanaj.n.e. Pidin jo selvänä läh-töpassiani, kun ylihoitajasanoikin lempeästi, “voittejatkaa opintojanne, muttakaikki kielletty on tuhotta-va. Olin niin iloisesti yllät-tynyt, että olisin taitanutsen siskoni antaman karja-kon pukuvunkin tuhota,vaikka karjanhoitoa ei oltukiellettykään. Sairaalassa-kin oli iso karja.
Niin sitten poltin pan-nuhuoneessa kaikki, mikävähänkin viitasi “kiellet-tyyn”. Sairaalassa oli pal-jon hoitajia, ikäneitoja jahelluntailaisia, siihen ai-kaan. Kun he kuulivat ta-rinani sain noita “paikat-tuja” sen verran että neriittivätkin opiskeluniajaksi ja kun sitten kurssiloppui vaihtui hameenvä-rikin. Koska laitos oli val-tion, maksoi laitos silloinpalkankin työkuukaudenalussa, minulla oli siis ra-haakin uuden mekon os-toon, kun jäin hoitajaksisairaalaan kurssin päätyt-tyä. Lähdin heti työstä
päästyäni Tampereelle“ostoksille”. Puvun sainkyllä sairaalasta ostaa,mutta tuo kenkäpuoli oliolematon niin minulla kuinTampereellakin, niin ken-kätehdas kaupunki kuinolikin. Tai oikeastaanhanpuukenkiä paperinarupäälisin oli kaupoissa, kunvain olisi ollut sopivatmuutoin. Takin ostin “tis-kinalta”, kun sain kotoavoita “käsirahaksi”. Takkioli myrkyn vihreä ja se ku-tistui ensimmäisessä sade-kuurossa niin pieneksi, et-tei mahtunut päälleni. La-joitin sen sitten veljeni vai-molle Martalle, hän kun oliminua pienempi ja näintakki jo uutuuttaan vaihtoiomistajaa. Kaikkia näitätapahtumia ajatellessani,ei voi muuta kuin todetasen, paljon on tapahtunutelämäni aikana. Siksi onsyytä olla kiitollinen vaihe-rikkaasta elämänkaaresta.Tähänkin pätee vanha sa-nonta, “tekevälle sattuu jatapahtuu, tekemättömälläei mitään”. Kun muutamiavuosia sitten kävin Pitkä-niemessä, myös sairaalanmuseossa, oli siellä seinäl-lä minunkin kurssini kuva,joten museoikäisten tervei-set lukijoille tälläkerralla.
Aino Koppi
Kuv
a: S
YVÄ
RA
NN
AN
LO
TT
AM
USE
O
ww
w.lo
ttam
useo
.com
Viljam Kilpiön ottamat kuvatovat todennäköisesti ajalta ennen so-tia, kertoo kuvien omistaja Olavi Kil-piö. Tietoa siitä, ketä kuvissa on jamissä kuvat on otettu, ei kuitenkaanenää ole tallessa kaikkien kuvien koh-dalla. Kuvat ovat pieniä, negatiivitvanhoja ja siksi kuvista ei välttämättäole helppo tunnistaa ihmisiä. Mutta josjoku jotainkin muistaisi, olisi se mu-kavaa saada tietoon. Jälkipolville kunkuvat ovat aarteita, vielä suurempiajos tiedot olisivat tarkempia.
Soittakaa tai kirjoittakaa toimituk-seen, jos jotain kuvista, niiden paikois-ta ja henkilöistä tiedätte. Tai ilmoitta-kaa yhteystietonne, toimitamme neOlavi Kilpiölle. Kaikki tiedonmuruset-kin ovat arvokkaita.
Arjen elämää
Perjantaina 6. helmikuuta8 – 2004 – N:o 5
Haapasen HautaustoimistoTÄYDELLINEN HAUTAUSPALVELU
Puh. 762 2700 ja 762 2857Heimolinnankatu 16, 32200 LoimaaLiikeajan jälkeen Reunanen puh. 762 2700
Matkap. 0500 531 814, 050 561 0547
KukkaBoxPuh. 762 2669
Vastapäätä LoimaanAluesairaalaa
Asianajajia
AsianajotoimistoHEIKKI RANTANENJulkinen kaupanvahvistaja
Kauppalankatu 9–11 B, Loimaap. (02) 762 2888, fax 762 [email protected]
AsianajotoimistoJARI HEIKMAN OYVaratuomari Jari Heikman
varatuomari Sanna Metsärantaoik.yo Tiina Tähtinen
Turuntie 8–14, II krs. Loimaa,puh. (02) 762 4400, fax 763 1301
ASIANAJAJAon asianajajaluetteloon hy-väksytty lakimies, jolla onsäädetty kokemus ja taito.Asianajajan toimintaa valvo-vat Asianajajaliitto ja oikeus-kansleri. Asianajotoimistothoitavat myös maksuttomiaoikeudenkäyntejä ja oikeus-turva-asioita.
Varatuomari
HAUTAKIVETVuodesta 1921luotettavaa ja yksilöllistäpalvelua
PUHELIN (02) 760 511
MUSIIKKIVÄENPALVELUPAIKKA
Puh. 7622 950,Oikokatu 3
Avoinna: ma-pe 10-17.30 la 10-14.00
T I L A A
LOIMAAN VIIALANKONDITORIA-KAHVIOKauppalankatu 2, puh. 763 2001Avoinna: Ma – pe 8.30–17
Lamminkatu 39 LOIMAA • Puh. (02) 7636 710 • www.mell i lanauto.fi
21.050(Sisältää toimituskulut)LIANA 4GRLIANA 4GRIP
1.6 4x4 WAGONON
22.800sis toim.kulut
Lauantainaklo 10-14
LAUANTAINA Loimaan Sotaveteraanien kuulua hernekeittoa suoraan soppatykistä!
Sunnuntainaklo 11-14
Automaatti ilmastointi ym. ym...
FordFordTourneoTourneoConnectConnect
vapaa-ajan harrastuksiinvapaa-ajan harrastuksiin
Uuden ajan tila-autoUuden ajan tila-auto
Varastossamme olevienFord Torneo Connectin ostajille500 euron edestä bensaa SHELL-lahjakortilla!
HIIHTOLOMATARJOUS!
Tule koeajamaan SKODA meillä– voita matka Prahaan!
29.02. mennessä kaikille SUZUKIN ostaneilleNOKIAN talvipyöräpaketti ( 4 kpl ) 100 eurolla!
IGNIKSEN ja LIANAN ostajille veloituksetta ¨DEFA –lämmitinpaketti(lohkolämmitin, sisähaaroitussarja + sisätilan lämmitin)
LAUANTAINA Loimaan Sotaveteraanien kuulua hernekeittoa suoraan soppatykistä!
PULLA-
KAHVIT!
vapaa-ajan harrastuksiin
Uuden ajan tila-auto
FordTourneoConnect
LIANA 4GRIP1.6 4x4 WAGON
DYNAMIC mallisto
SPORT-ELEGANCE•istuimet •verhoilu
23.500sis toim.kulut
KOULULUOKAT/ SEURAT
100 %ilman riskiä!– Palautus-
oikeus
Ansaitkaa 700 €
Soita ja tilaa esitteemme:010-850 47 90
ONKS TIETOOVASTAUKSET1. Kalifornian mammut-
tipetäjä, kasvaa ylisatametriseksi.
2. Gepardi ( 110 kmtunnissa)
3. Berliinin.4. 85 metrin korkeuteen5. Olut.6. 141 000 ha.7. Jopa 1500 vuotta8. Kokkola9. 800 -vuotiaaksi10. Kitee
Alkaa pitää pakkasia ja tieton jäiset ja liukkaat. 0n siinämeikäläiselläkin kun yli 8 kmpäässä on kaikki kaupat,pankit, apteekki, lääkärit jasiellä ne kokouksetkin kaikkiovat. Kävelen aamuhämäris-sä yli 2 kilsaa ison tien var-teen. Siitä linjapiilillä keskus-taan, sitten asioita järjestyk-sesä vaan käymään läpi. En-simmäin piili lähtee varttiavaille 13, takasin päin sittenseuraava 17. Kesällä ei ajalaisinkaan, silloin on polke-malla pyörää ne matkat teh-tävä.
Nyt kerron miten hyvin rin-tamanaista täällä sosialivir-kailijat ja terveysjohtajat,kuntamme määrääjät, kohte-levat. Minä anoin taksia käyt-
Talvi näyttää voimansatämään asioilla keskustassakerran viikossa, mutta ei hy-väksytty anomusta. Olen hyvä-kuntoinen ja ajan pyörällä. Voimiten mielelläni tarjoisin kah-vit päättäjille jos ajaisivat nytpyörällä katsomaan minua,nuorenpia kun ovat.
Vaan mitä tuosta olenhantottunut pakkasiin jo lapsena jasitten nuorena kun 30 km kä-velin yli sen pakkorajan Parik-kalan puolelle lehmiä ajaen jaomia taluttaen. 5 lehmää jätim-mekin Alhon asemalla junakul-jetukseen. Ne oli kantakirjaleh-miä näes. Ja heistä Helunansaimme. Takasin sen hain jou-lukuussa -41 Oulun kauttaKuusamosta kun oli ollut lyp-settävänä.
Eilinenkin päivä meni siellä
keskustassa aamuhämärästäilta pimeään - mutta klapit olijo onneksi tuotu valmiiksi, neuuniin ja tulen tuikkasin. Sainlämmintä sitten kun nukku-maan kävin.
Vertaan viellä nykyaikasiaihmisiä, nuoriakin. He eivätjuuri kävele, autolla vaanvaikka vähän olisi matkaa.Mutta minähän olen tottunutkävelemään. Saan kävellä - ensuinkaan talvella lähde enääpolkemaan pyörällä keskus-taan - kun on tätä ikää jo siksipaljon ehtinyt kertymään.
HYVÄÄ TALVEN JATKOAvaan kaikille ketkä tämän jak-soivat lukea, tai viitsivät.
Näin ANNAKAISA Koke-mäeltä
SPAR LOIMAAKauppias Sami Toivonenpuh. (02) 763 6850ma - pe 7-21, la 7-18
Ruokakauppa Sinun makuusi
T a r j o u k s e t v o i m a s s a : p e r j a n t a i – l a u a n t a i 6. – 7 . 2 . 2 0 0 4
762 2848
LOP-Kultapiste
763 2150
040-765 7028
Ritvanja OilinEines-keittiö
76368520762 4432
762 2062
762 1413
Ainutlaatuisellenaiselle ja lapselle
079kg
Espanjan Navelappelsiini
Kaikki Fackelmanntaloustavarat -20%
Norjan lohifile
599kg
Snellman NaudanPaistijauheliha400 g (4,98 kg)
199rasia
JärviSuomenKalkkunan filesuikaleet
300 g (6,63 kg)
199rasia
399kg
Suomalainenporsaan suikaleliha
Suomalainennaudan ulkopaisti
550kg
299240 g
(12,45 kg)
RosteninRunebergin torttu
2 kpl/rasia
1791/tal.
JUHLA MOKKAKAHVI
500 g (3,58 kg)
