1Poljin 3/2014

20143

SITÄ SAAT MITÄ MITTAAT

KÄVELYN EDISTÄMISEN ROHKEITA AVAUKSIA

PYÖRÄILYTOHTORIN OPIT

2 Poljin 3/2014

Poljin 3/2014Pyöräilykuntien verkosto ry:n ja Suomi Pyöräilee -hankkeen kahdeksan numeroa vuodessa ilmestyvä uutislehti.

Kannessa Pyöräilyviikon avaustapahtuma Joensuun torilla 10.5.2014, kuva: Matti Hirvonen.

Seitsemästoista vuosikerta.ISSN 1796-6388

Päätoimittaja Matti Hirvonenmatti.hirvonen@poljin.fi

Toimituskunta: Markku Lahtinen (Kangasalan kunta) Antero Naskila (Suomi Pyöräilee)Petri Sipilä (Helsingin Polkupyö-räilijät)

Painos: 1000 kpl Painopaikka: Trio-Offset, Helsinki

Toimituksen osoite ja osoitteenmuutokset: info@poljin.fi

Pyöräilykuntien verkosto ryToinen linja 1400530 Helsinki

Yhteistyössä: Liikennevirasto Opetus- ja kulttuuriministeriöSuomen Kuntaliitto

Poljin 4/2014 ilmestyy elokuussa viikolla 33. Lehteen tarkoitetun aineiston on oltava toimituksessa 25.7.2014 mennessä.

pääkirjoitus

Pyöräilyn edistäminen on maailmanlaajuisesti myötätuulessa. Velo-city konferenssi 2014 Australian Adelaidessa sai juhlavan lopun, kun päätöspäivänä 30. toukokuuta julkistettiin Maailman pyöräilyliittouma, The World Cycling Alliance (WCA). Julkis-tamistilaisuudessa yhdistyi yli miljoonan pyöräilijän ääni yli 80 eri maasta kuudel-

ta eri mantereelta. Suomea edustivat Pyöräilykuntien verkosto ja Helsingin Polkupyöräilijät. WCA:n tehtävänä on edistää pyöräilyä liikennemuotona (sisältäen vapaa-ajan pyöräilyn

ja pyörämatkailun) ihmisten hyväksi maailmanlaajuisesti. Päätavoite on vaikuttaa sellaisten maailmanluokan toimijoiden kautta kuin YK, Maailmanpankki, OECD/ITF (International Transport Forum) ja WHO osoittamalla pyöräilyn rooli ja merkitys globaaleihin kestävän ke-hityksen haasteisiin vastaamisessa. Tiedon ja asiantuntemuksen välittäminen sekä yhteistyö maailman eri pyöräilyä edistävien järjestöjen välillä ovat myös WCA:n agendalla.

Juhlavalta kalskahtavasta nimestä ja kovista tavoitteista huolimatta kyseessä ei ole mi-kään raskas ja pönöttävä organisaatio, vaan Euroopan pyöräilyjärjestö ECF:n kautta toimi-va ketterä verkosto. Voimaa ja painoarvoa kansainvälisiin neuvottelupöytiin tuo ilman muuta se, että edustus on aidosti maailmanlaajuinen ja mukana ovat myös niin sanotut nousevat ta-lousmahdit. WCA:n ohjausryhmässä ovat edustettuina Australia, Intia, Kanada, Saksa, Thai-maa ja Yhdysvallat.

”Tiedämme, että on olemassa sekä valtava kysyntä että tarve pyöräilyn edistämiselle joka puolella maailmaa. WCA:n perustaminen on erittäin tärkeä askel yhteisen viestimme viemi-seksi perille kansainvälisten päätöksentekijöiden keskuudessa. Yhdessä olemme vahvempia!” iloitsi ECF:n ja nyt myös WCA:n presidentti Manfred Neun.

Globaalin tason toimintaa, jolla on paikallisia vaikutuksia ja paikallisen tason toimintaa, jolla on globaaleja vaikutuksia,” tiivisti ECF:n ja nyt myös WCA:n pääsihteeri Bernard Ehn-sink.

Maailman pyöräilyliittouman perustamiseen oli myötävaikuttamassa myös Tampereen Polkupyöräilijät osallistumalla huhtikuun lopussa Dublinissa pidettyyn ECF:n vuosikokouk-seen, jossa tehtiin päätös WCA:n perustamisesta. Hyvä Suomi ja eläköön pyöräilevä maailma!

Velo-city konferenssin 2014 muuta antia puretaan tarkemmin Poljin-lehden seuraavas-sa numerossa.

Matti Hirvonenpäätoimittaja

Maailman pyöräilyliittouma

Kun näen aikuisen ajamassa polkupyörää, tiedän että ihmisrodulla

on vielä toivoa. (H.G. Wells)

3Poljin 3/2014

Sisällysluettelo:Sitä saat mitä mittaat TOP 5...........................................................................6Jalankulun edistämistä brittityyliin ...............................................................8Kuinka tehdään pyöräilykaupunki? ..............................................................11Seuranta – kokonaisvaltaisen pyöräilyn edistämistyön keskiö......................12Kangasalan kävelyn ja pyöräilyn edistämisohjelma hyväksyttiin..................15

Ranskalainen vieras

Tutustuin parisen vuotta sitten ranskalaiseen Martin Citarellaan Pyöräilevät ja kävelevät koulubussit –hankkeen tiimoilta. Mar-tin oli tuolloinkin työn merkeissä Suomessa, ja tapasimme Hel-singin liikuntavirastossa. Kiinnostuksen Suomea kohtaan sekä kohtalaisen suomenkielen taidon Martin oli hankkinut jo muu-tamaa vuotta aikaisemmin ollessaan Erasmus-opiskelijavaih-dossa Helsingissä.

Nykyisin liikennesuunnittelijana Pariisin esikaupunkialu-een paikallisessa olympiakomiteassa työskentelevä Martin saa-pui huhtikuun puolivälissä Suomeen tutustuakseen Tampereen ja Helsingin liikuntapaikkarakentamiseen, liikuntapolitiikkaan ja liikennesuunniteluun. Kaikkiaan viiden päivän vierailusta pari ensimmäistä päivää Martin vietti Tampereella, jonne myös minä matkustin yhdeksi päiväksi esittelemään Martinille Vuo-reksen koulussa toteutettua koulubussiprojektia. Osallistuin myös Martinille järjestettyyn pyöräretkeen Pyhäjärven ympäri Tampereen Polkupyöräilijöiden ja Kaupin kanuunoiden oppai-den johdolla.

Vieraillessaan Helsingissä Pyöräilykuntien verkoston toimis-tolla Martin esitteli omaa järjestöään, Ranskan olympiakomite-aa, sekä maansa liikunnanedistämispolitiikkaa. Suomalaisit-tain oli erikoista että arkiliikunnan edistäminen on Ranskassa järjestöpuolella Olympiakomitean tehtävä. Olympiakomitea saa hallinnollisia tehtäviä valtiolta ja paikalliselta hallitukselta sekä auttaa urheiluseuroja ja järjestöjä niiden hankkeissa. Byrokrati-an ja organisaatioiden tasoja Ranskassa vaikuttaisi myös olevan huomattavasti enemmän kuin Suomessa. Erittäin mielenkiin-toista oli kuitenkin liikunnanedistämisen sosiaalinen paino-tus. Esimerkiksi puolentoista miljoonan asukkaan Seine-Saint-Denisin departementin Olympiakomiteassa, jossa Martin siis työskentelee, yksi kuudesta työntekijästä keskittyy pelkästään liikunnanedistämiseen vankiloissa. Liikunnan ja sosiaalipoliit-

tisten tavoitteiden läheisestä suhteesta kertoo myös liikunnas-ta vastaavan ministerin toimialue, joka käsittää naisten oikeu-det sekä kaupunki-, nuoriso- ja urheiluasiat. Hyvinvointierojen kasvaessa Suomessa meillä olisi varmasti opittavaa Ranskan lii-kuntapolitiikasta.

Ranskan olympiakomitean Martin Citarella kävi Pyöräilykuntien verkoston vieraana huhtikuun puolivälissä. Martin valotti Ranskan liikunnanedistämispolitiikkaa, johon sisältyy vahva sosiaalinen ulottuvuus.

Teksti Petteri Nisula, kuva Kirsti Toivonen

Petteri Nisula ja Martin Citarella tutustumassa Vuoreksen koulun kävely- ja pyöräilyreitteihin.

4 Poljin 3/2014

Vantaalle on asennettu ulkomaisista pyöräilykaupungeista tut-tuja pyöräilijöiden odotuskaiteita ensimmäistä kertaa Suo-messa. Oranssinväriset odotuskaiteet tekevät liikennevaloissa odottamisesta mukavampaa ja helpottavat pyöräilijän matkaan-lähtöä. Pyöräilijä voi nojata kaiteeseen pelkällä kädellä tai aset-tamalla jalan alakaiteelle.

Kaiteiden toteutukseen saatiin apua Malmöstä, jossa pyöräi-lijöiden odotuskaiteita on ollut jo vuosia. Malmöstä saatuja pe-riaatepiirustuksia räätälöitiin Vantaalle sopivaksi ja asennuk-set tehtiin viime vuonna. Samassa yhteydessä tehtiin risteyksiin myös muita parannustoimenpiteitä.

Kaiteet sijaitsevat pyöräilyn pääreittien varrella Koivuky-länväylän ja Kytötien sekä Martinkyläntien ja Raappavuoren-tien risteyksissä. Odotuskaiteiden kokeilupaikat valittiin muun muassa pyöräreitin tärkeyden, käytettävissä olevan tilan ja tal-vikunnossapidon edellytysten pohjalta. Oranssilla ”Vantaan vä-rillä” kaidetta haluttiin korostaa maisemasta.

Pyöräkaiteita ei tällä hetkellä ole suunnitteilla enempää, vaan niistä kerätään kokemuksia. Kommentteja ja kehitysideoi-ta voi lähettää Vantaan kaupungin liikennesuunnitteluun.Lisätietoja: teppo.pasanen@vantaa.fi

Pyöräilijän odotuskaiteet kokeilussa Vantaalla

Kilometrikisa on loistava keksintö. Leik-kimielisen kisan varjolla se on kannusta-nut monia kokeilemaan pyöräilyä esimer-kiksi työ- ja asiointimatkoilla, lisännyt pyöräilyä ja saanut ihmisiä miettimään ja jopa muuttamaan kulkutapojaan. Kisa on laaja, joten esimerkiksi liikennealan yri-tysten ja virastojen tulosten keskinäinen vertailu on mahdollista ja tuo hauskan li-sämausteen kisalle.

WSP Finland on osallistunut kisaan kolmena kesänä. Ihmisten saaminen mu-kaan on yleensä helppoa, mutta vaikeuk-siakin on ollut. Yleensä hyvin vähän tai eivät ollenkaan polkevat perustelevat poisjäämistään sillä, että heidän liittymi-sensä heikentää joukkueen tulosta. Pe-rinteisen kisan osalta he ovat oikeassa: joukkueen tulos lasketaan jakamalla yh-dessä poljettu kilometrimäärä joukkueen jäsenten määrällä. Jos joukkue haluaa – tässä leikkimielisessä kisassa – sijoit-tua hyvin, pitää kaikkien osallistujien ajaa mielellään paljon. Koska hyvä sijoi-tus on tällaisessa lähtökohtaisesti pyö-räilyyn kannustavassa kisassa kuitenkin

toisarvoista, kehitimme viime kesän ki-saa varten vaihtoehtoisen laskentatavan, jolla vältetään edellä kuvatun kaltainen tilanne.

Onnistunut kokeilu

Yrityksemme osallistui vuoden 2013 Ki-lometrikisaan kuudella linjakohtaisella joukkueella. Kilometrikisan sivuilla tu-lokset laskettiin kisan virallisten sääntö-jen mukaan polkijoiden määrän perus-teella. Talon sisällä joukkueiden tulokset laskettiin siten, että joukkueen jäsen-määränä oli ko. linjan koko henkilöstö-määrä, eli kaikki kuuluvat joukkueeseen. Tällöin jokainen poljettu kilometri hyö-dyttää joukkuetta. Tätä on helppo vies-tiä talon sisällä ja rohkaista ja kannustaa kaikkia osallistumaan.

Vuonna 2013 kisaan osallistuikin WSP:ssä selvästi enemmän polkijoita kuin edellisenä vuotena. Poljettujen kilo-metrien lisäksi hyvä tunnusluku on kilo-metrejä pyöräilleiden osuus koko linjan henkilöstöstä. Voittaneella joukkueella

Lyhyesti

Kilometrikisa – tuunaamalla vieläkin kannustavammaksi

osuus oli 64 %. Tuloksista näkyi selkeäs-ti, että mitä suurempi osallistujien osuus oli, sitä paremmin joukkue menestyi ki-sassa.

Ensi kesän Kilometrikisassa käytäm-me jälleen tätä laskentatapaa. Viime ke-sänä linjojen välisen kisan tilannetta seurattiin viikottain intranetissä. Nos-tamatta erityisemmin esiin Liikenne ja Väylät -linjan voittoa voinee arvata mui-den linjojen antaman haasteen kovene-van entisestään ensi kesänä. Oikein hy-vää ja mielenkiintoista Kilometrikisaa ja pyöräilykesää odottaen.

Teksti: Vannoutunut työmatkapyöräilijä Timo Kärkinen, yksikönpäällikkö WSP

5Poljin 3/2014

Yhä useampi yritys ymmärtää, että käyttämällä sekä tavallisia että tavarapyöriä helpotetaan ruuhkia kaupungeissa ja sääste-tään rahaa. DHL Hollanti korvasi 33 kuorma-autoa 33 tavara-pyörällä ja säästi tällä vuodessa 430 000 euroa sekä 152 tonnia CO2 päästöjä. ”Hollannissa 10 prosenttia kaikista ajoneuvois-tamme on polkupyöriä ja trendi on kiihtyvä,” kertoi Arne Melse DHL Hollannista. ”Pilottihankkeistamme neljässä eri EU maas-sa näemme, että tavaraa on todella mahdollista jakaa pyörillä”. ECF:n CycleLogistics’in projektipäällikkö Dr. Randy Rzewnicki puolestaan kertoo, että isot kansainväliset yhtiöt kuten DHL so-vittavat kuljetusmallejaan voidakseen käyttää polkupyöriä, kos-ka 70 prosenttia jakelukustannuksista syntyy viimeisellä maililla ja näin yritykset voivat säästää rahaa ja parantaa tehokkuuttaan. Lontoossa on nyt noin 2000-3000 tavarapyörää ja arvion mu-kaan niiden myynti kasvaa tänä vuonna noin 20 prosenttia.

(Lähde: ECF’s Newsletter: April 24. 2014)

Vaikka pyöräily on niin hyvä asia, silti monet pelkäävät pyöräillä. Miksi? Tätä kysyy englantilainen sosiologi ja kirjaili-ja Dave Horton.

Useimmat ihmiset eivät halua pyö-räillä nopean autoliikenteen hallitsemilla teillä. He kokevat ajatuksen pyöräillä ras-kaiden ajoneuvojen seassa tai lähellä pe-lottavaksi. Ihmisille voisi kuitenkin yrit-tää kertoa, että pyöräily on

• objektiivisesti turvallista – onnetto-muusriski on hyvin pieni,

• suhteellisesti turvallista – esim. keittiössä on enemmän mahdollisuuksia loukata itsensä kuin pyöräillessä,

• paljon turvallisempaa kuin olla pyö-räilemättä – terveyshyödyt ovat 20-ker-taiset verrattuna onnettomuusriskeihin.

Silti jäljelle jää kysymys, miksi pyö-räily on niin monien mielestä pelottavaa. Pelko on pyöräilyn suurin este. Pyöräilyn turvalliselta tuntumisen hyväksi täytyy työskennellä. Mutta onko olemassa joi-tain kulttuurisia ja poliittisia prosesseja, jotka saavat pyöräilyn näyttämään todel-lista vaarallisemmalta?

On kolme asiaa, jotka saavat pyöräi-lyn näyttämään todellista vaarallisem-

malta. Ironista kylläkin niiden tarkoitus on olla vastaus pyöräilyn vaarallisuu-teen ja tehdä siitä turvallisempaa, mutta sen sijaan ne ruokkivat pelkoja pyöräilyn vaarallisuudesta, ja toimivat siten tavoit-teensa vastaisesti.

Tieliikenteen turvallisuuskasvatus saa pyöräilyn näyttämään muukalaisel-ta ja vaaralliselta. Jokaiselle ja aivan eri-tyisesti lapsille opetetaan, että liikkumi-nen on vaarallista, tiet ovat vaarallisia ja erityisesti kävellessä ja pyöräillessä tu-lee olla hyvin varovainen. Tällainen vies-tintä on korostanut autoilua normaalina liikkumistapana saaden pyöräilyn näyt-tämään vaikealta, epämukavalta ja vaa-ralliselta turvallisuusvastuun jäädessä ensisijaisesti pyöräilijälle.

Kypärän käytön edistäminen tai jopa pakollistaminen voi näyttää helpolta, no-pealta ja järkevältä asialta tehdä. Mutta tämä ei edistä pyöräilyä, vaan liittää pyö-räilyyn vaarallisuuden ja sitä kautta li-sää pelkoa pyöräillä. Siksi kypärän käy-tön edistäminen edistää autoliikennettä ja vaikuttaa negatiivisesti pyöräilyyn.

Lyhyellä ja keskipitkällä tähtäimel-lä ilmeinen ratkaisu pelkoon on erottaa

pyöräilijät autoista, mutta tässäkin on vaarana, että pelko pyöräillä ajoradalla li-sääntyy. Ratkaisun täytyisi olla hidastaa nopeaa autoliikennettä, joka on ongelmi-en syy.

Yritykset tehdä pyöräilystä turvalli-sempaa saavat itse asiassa sen näyttä-mään vaaralliselta. Saada ihmiset pyö-räilemään herättää kuitenkin myös vastustusta, koska pyydämme heitä tu-lemaan erilaisiksi. Pyöräilyn edistämi-nen olisi tehokkaampaa, jos lopettaisim-me pyöräilyn näyttämisen vaarallisena ja vaikeana, vaan sen sijaan pyrkisimme te-kemään siitä yksinkertaisimman ja hel-poimman asian maailmassa.

Kuinka sitten voittaa pyöräilypel-ko ja tehdä pyöräilystä normaalia. Sii-nä tarvitaan sekä pyöräilyn edistämistä ruohonjuuritasolla, jolloin pyöräilyn li-sääntyessä sen turvallisuus paranee, että poliittista uudelleen ajattelua. Lisäksi tu-lee keskittää toimenpiteitä moottoriajo-neuvoliikenteen tekemiseksi vähemmän vaaralliseksi.

(Lähde: Velo-city Vienna 2013 Conference Magazine)

Pelko pyöräillä

Tavarapyörillä tehoa jakeluun

Kuva: Matti Hirvonen

6 Poljin 3/2014

Sitä saat mitä mittaat

TOP 5

Liikenneviraston julkaisusarjassa ilmestyi juuri Liikenteen tutkimuskeskus Vernen tekemä tuore raportti ”Kävelyn ja pyöräilyn seuranta - ohjeita mittariston kokoamiseen”

(Liikenneviraston tutkimuksia ja selvityksiä 15/2014). Työssä on hyödynnetty esimerkkejä ulkomaisista ja suomalaisista seuran-tamalleista, asiantuntijaraporteista sekä tuloksia kahdesta on-nistuneesta työpajasta. Julkaisu esittelee keskeisimmät käytössä olevat menetelmät ja mittarit pyöräilyn ja kävelyn seurantaan. Näistä mittareista kunta voi koota oman pyöräilyn ja kävelyn seurantamittaristonsa.

Mutta mikä on se tekijä joka motivoi kuntia mittaamaan pyöräilyä ja kävelyä? Onko mittaaminen hankalaa ja työlästä? Ja miten tieto tulisi raportoida? Näihin kaikkiin kysymyksiin vastaa Liikenneviraston julkaisu, joka antaa eväät seurannasta motivoitumiseen, taustojen ymmärtämiseen ja mittareiden va-lintaan. Seurannan pääpiirteet voidaan karkeasti jakaa viiteen tärkeään aiheeseen, jotka ymmärtämällä ja sisäistämällä ollaan jo voiton puolella seurannan onnistumisessa.

Seuranta on tuottava investointi

Seurantaan kuluvat eurot mielletään usein vain menoeräksi, ja niistä onkin tiukassa taloustilanteessa helppo säästää. Todel-lisuudessa seurannasta verrattain pienellä taloudellisella pa-nostuksella selville saatava tieto auttaa kuitenkin merkittävien summien ja resurssien jakamisessa ja rahan käytön kohteen oi-keellisuuden varmistamisessa. Käyttämällä resursseja oikeaan ja tarpeelliseen kohteeseen taataan mahdollisimman hyvä ja kannattava lopputulos kaikkien osapuolten kannalta.

Seurantatietoa voidaan hyödyntää niin valtio-, maakunta-, seutu- kuin kuntatasollakin. Seuranta toimii tavoitteiden asetta-misen ja toteutumisen tarkkailun apuna sekä apuna budjettien allokoinnissa ja kohdentamisessa. Seurannan avulla saadaan ko-konaiskäsitys koko toimintaympäristöstä, jolloin päätöksenteko helpottuu ja on vakaalla pohjalla.

Teksti: Teksti: Terhi Luukkonen ja Tuuli Rantala

Kävelyn ja pyöräilyn mittaaminen on valtakunnallinen liikennepoliittinen tavoite, josta on myös monia etuja ja hyötyjä

kunnille sekä suunnitteluun että koko kunnan kehittämiseen.

Olemassa olevan tiedon keräämistä yhteen

Pyöräilyn ja kävelyn seurannan ei tarvitse välttämättä olla mah-dottoman suuri ja massiivinen kuluerä. On tärkeää selvittää, mitä tietoa oma kunta tai muu taho kerää jo valmiiksi esimer-kiksi muissa yhteyksissä tai olemassa olevissa barometreissä ja tutkimuksissa. Valtakunnallista tietoa on tarjolla paljon erilais-ten kyselyaineistojen ja paikkatiedon muodossa. Turvallisuu-teen liittyvää tietoa keräävät Poliisi ja vakuutusyhtiöt. Samoin erilaiset järjestöt saattavat kerätä hyödynnettävää tietoa yleisel-lä tasolla. Liikennemäärädataa kerätään joukkoliikenteessä ja selvillä ovat myös esimerkiksi pysäköintilaitosten käyttömäärät. Tietolähteitä voivat olla myös muun muassa kunnan liikuntatoi-mi liikuntapaikkoihin liittyvissä tiedoissa sekä terveys- ja sosiaa-litoimi esimerkiksi pyöräilyyn ja kävelyyn liittyvien terveyshyö-tyjen muodossa.

Yhdistelemällä erilaista dataa eri tietolähteistä ja käyttämäl-lä hyödyksi jo olemassa olevaa tietoa, vältetään turhaa ja pääl-lekkäistä työtä, säästetään kustannuksia ja saadaan koottua en-tistä rikkaampaa tietoa monipuolisia lähteitä käyttämällä. Aina ei siis ole tarve tehdä kokonaan uutta tutkimusta halutun tiedon selvittämiseksi, vaan kannattaa hyödyntää laajasti jo olemassa olevaa tietoa.

Ymmärrys on tärkein

Seurantatietojen selvittämiseksi on tarjolla jos jonkinlaista me-netelmää hyvin moninaisiin käyttötarkoituksiin. Menetelmiä kannattaa käyttää rohkeasti, kunhan ymmärtää käytettävien menetelmien rajoitteet ja ominaisuudet. Tutkimusmenetelmiä on olemassa niin määrällisiä kuin laadullisia, ja useat menetel-mät ovat yhdistelmiä molemmista. Määrälliset menetelmät tuot-tavat paremmin edustavaa ja yleistettävissä olevaa tietoa, kun taas laadulliset menetelmät antavat syvempää tietoa liikkumi-sesta tai tutkittavasta ilmiöstä.

7Poljin 3/2014

Menetelmiä valittaessa kannattaa miettiä tiedonkeruun käyttötarkoitusta. Täytyykö tiedon olla tilastollisesti päte-vää, vai haetaanko enemmänkin suun-taa-antavaa tietoa? Tuleeko tutkimuksen olla toistettavissa täysin samanlaisena ja onko koko vastaajajoukon kontrolloi-minen täysin välttämätöntä? Toki tilas-tollisesti edustavaan tietoon kannattaa pyrkiä, mutta sen ei tulisi olla esteenä tiedonkeruulle ja eri menetelmien käyt-tämiselle. Usein seurannassa, varsinkin seurannan aloittamisvaiheessa, on tär-keämpää keskittyä kokonaiskuvan ja il-miön ymmärtämiseen ja selvittämiseen eikä tilastollisen tarkkuuden täydelliseen saavuttamiseen.

Kokonaisvaltaisuus voittaa yksipuolisen katsontakannan

Perinteiset liikkumiskäyttäytymisen tun-nusluvut, kuten määrät ja matkaluvut ovat erinomaisia mittareita. Kokonaisku-van saamiseksi pyöräilyn ja kävelyn luon-teesta ja tilanteesta perinteisten tunnus-lukujen rinnalle on kuitenkin suotavaa ottaa myös esimerkiksi pyöräilyn ja käve-lyn laatua ja kulkutapojen käyttäjien tyy-tyväisyyttä mittaavia tunnuslukuja. Ko-konaisvaltaiseen katsontatapaan kuuluu selvittää myös kuntien päätäntäproses-sia ja liikennepolitiikkaa. Vain ottamal-

la käyttöön hyvin monipuolisia tunnus-lukuja ja mittareita on mahdollista saada selville todellinen kokonaiskuva pyöräi-lystä ja kävelystä. Huomionarvoista on esimerkiksi ottaa huomioon kävelyn ja pyöräilyn lisäksi myös julkisten tilojen käyttö ja oleskelu, joita seuraamalla kuva infrastruktuurin käytöstä ja tarpeista täy-dentyy.

Onnistunut viestintä ulosmittaa hyödyn

Seurantatuloksista saatava hyöty jää vä-häiseksi, mikäli tuloksia ei saateta on-nistuneesti sidosryhmien tietoon. Tästä syystä viestinnän tuleekin olla kiinteä-nä ja tärkeänä osana seurantaproses-sia, eikä vain sellaisena osana, joka to-teutetaan, jos rahaa sattuu riittämään. Eri tahot ovat kuitenkin kiinnostuneita eritasoisesta tiedosta, joten raportin koh-deryhmän tuleekin olla selvillä jo ennen tiedonkeruun aloittamista. On ymmär-rettävä, että asiantuntijat, kuntalaiset ja poliitikot ovat kiinnostuneita erilaisesta ja erilailla esitetystä tiedosta. Poliitikoille tulee suunnata tietoa seurannan hyödyis-tä ja eduista helposti ymmärrettävässä muodossa pohjautuen vakaasti lukuihin ja tutkimustuloksiin. Asiantuntijat kai-paavat tarkempaa läpileikkausta käy-tetyistä tiedonkeruun metodeista sekä

enemmän käytännön ohjeistusta. Kun-talaiset taas tarvitsevat faktoja asioista, jotka liittyvät heidän päivittäiseen elä-määnsä visuaalisesti ja kiinnostavasti ra-portoituna. Yksi raportti ei siis aina riitä, vaan voidaan tehdä erilaisia, eri käyttäjä-ryhmille suunnattuja raportteja. Tärkeää on miettiä myös julkaisukanava, julkai-suajankohta ja mahdollisimman toimiva ja informatiivinen ulkoasu. Ilman riittä-vää julkisuutta ja näkyvyyttä seurantatyö on mennyt hukkaan, eikä seurantarapor-tin markkinointiarvo toteudu.

Vähäisten resurssien ei tulisi olla syy jättää seurantaa tekemättä, vaan pikem-minkin motivaattori seurata kehitystä ja toimenpiteiden vaikuttavuutta. Menetel-mien kirjosta löytyy sopivat niin suuren kuin pienenkin kunnan hyödynnettävik-si. Suuremmalla kunnalla resurssit tut-kimusten tekemiseen ovat kenties pa-remmat, pienessä kunnassa seurannan tekeminen puolestaan on huomattavas-ti yksinkertaisempaa ja voidaan toteut-taa jopa omin voimin. Seurannan teke-minen ei riipu resursseista tai kunnan koosta, vaan tahdosta ja hyötyjen tiedos-tamisesta.

SEURANTA ON INVESTOINTI, JOLLE ON ODOTETTAVISSA TUOTTOJA.

Pieni osuus resursseista käytetään varmistamaan, että suurempi osuus resursseista käytetään järkevästi.

1

SEURANTA TARKOITTAA MINIMISSÄÄN OLEMASSA OLEVAN TIEDON KOKOAMISTA YHTEEN.

Seurantaa voi toteuttaa myös pienillä rahallisilla ja aikaresursseilla.

2

SEURANNASSA TÄRKEINTÄ YMMÄRRYKSEN TUOTTAMINEN, EI VÄLTTÄMÄTTÄ MENETELMIEN

TILASTOLLINEN LUOTETTAVUUS.Menetelmiä on olemassa eri käyttötarkoituksiin,

ja niitä voi hyödyntää kunhan tunnistaa rajoitteet.

3

KOKONAISVALTAINEN SEURANTA ANTAAPAREMMAN KUVAN TILANTEESTA.

Perinteisten liikkumiskäyttäytymisen tunnuslukujen lisäksi on syytä mitata myös laatua ja tyytyväisyyttä

sekä tunnuslukuja prosessin eri vaiheissa.

4

SEURANTATIEDOSTA ON SYYTÄ OTTAA KAIKKI HYÖTY IRTI.

Tiedon kerääminen pelkkään omaan käyttöön on tuhlausta: viestintä on olennainen

osa seurantaprosessia.

5

Raportti löytyy osoitteesta www.kulkulaari.fi.

Ilman riittävää julkisuutta

ja näkyvyyttä seurantatyö on

mennyt hukkaan.

8 Poljin 3/2014

Elävä, toimiva ja viihtyisä kaupunkikeskusta muodostuu, kun usea tekijä on kohdallaan samanaikaisesti. Toimiva liikennejärjestelmä ei synny aivan sattumalta, vaan vaatii loppuun asti hiottuja visioita, päätöksiä ja rohkeutta päätösten toteuttamiseen.

Jalankulun edistämistä BRITTITYYLIIN

Viime vuosina pyöräilyn edistämi-nen ja kehittäminen on nostanut päätään useissa Euroopan maissa

ja lihasvoimaisesta liikkumisesta on tullut hitti. Kävely on osaltaan jäänyt huomio-arvoltaan muiden kulkutapojen varjoon, vaikka sen merkitys keskustan viihtyisyy-delle ja vilkkaudelle on kiistaton. Liiken-teen tutkimuskeskus Vernen kaksivuo-tinen Pykälä II -projekti (v. 2011-2013) selvitti viiden toimivan kaupunkikeskus-tan edellytyksiä vierailemalla kaupun-geissa ja haastattelemalla suunnittelijoi-ta. Erityisesti Ison-Britannian Sheffieldin ja Peterboroughin kävelyolosuhteet ja niiden kehittäminen ajoittain haastavis-sakin taloudellisissa olosuhteissa tekevät vaikutuksen.

Talouskasvua kävelyolosuhteita parantamalla

Sheffield on suurehko, noin 500 000 asukkaan kaupunki Etelä-Yorkshiressä. Kaupunki on Lontoon metropolialueen ulkopuolella yksi maan nopeimmin kas-vavista liiketoiminnan keskuksista kaksi-ne yliopistoineen. Sheffield on tunnettu terästeollisuudestaan, jonka romahdet-tua 1970-luvulla myös kaupungin veto-voimaisuus ja viihtyisyys ottivat mer-kittävää takapakkia. 1980-luvun alussa Sheffield tunnettiinkin yhtenä Iso-Bri-tannian köyhimmistä suurista kaupun-geista. Sheffieldin teollisuusalueille alettiinkin aktiivisesti kehittää uusia toi-mintoja talouskasvun mahdollistamisek-si. Kaupungin kehittämistä ei haluttu jät-tää jo olemassa olevalle taholle muiden työtehtävien lisäykseksi, vaan kehittä-

miselle perustettiin oma organisaation-sa, Sheffield One. Tämä oli osa Iso-Bri-tanniassa tehtävää uutta toimintamallia testaavaa kokeilua, johon otti osaa muu-tama muukin kaupunki. Rahaa ja yhteis-työkumppaneita kehittämiseen hankkiva organisaatio oli menestys ja kaupunkiin virtasi uudenlaisia innovatiivisuuteen ja aineettomaan pääomaan perustuvia pal-veluyrityksiä.

Jalankulun ja kaupunkitilojen merki-tyksen talouden vilkkauteen ja sijoittaji-en määrään on huomannut myös Peter-borough. Kaupunki on Itä-Englannissa sijaitseva nopeasti kasvava 173 000 asuk-kaan autokaupunki erinomaisten maan-tieyhteyksien varrella. Kuitenkin kau-punki tähtää rohkeasti muun muassa jalankulkuparannusten siivittämänä

kohti Britannian ympäristöpääkaupun-gin titteliä. Pyöräily ja erityisesti kävely on nostettu arvoasteikossa autoliikenteen rinnalle omiksi arvokkaiksi kulkutavoik-seen. Kaupungissa onkin pystytty verrat-tain pienillä toimenpiteillä muuttamaan jalankulkuolosuhteita huomattavasti pa-remmiksi ja tekemään keskustasta jalan-kulkijaystävällisen.

Niin Sheffieldissä kuin Peterbo-roughissakin on toteutettu merkittäviä projekteja ja investointeja kaupunkitilan ja jalankulkuolosuhteiden parantamisek-si juuri taloudellisista syistä: mitä viihtyi-sämpi kaupunki ja keskusta, sitä enem-män sijoittajia ja yrityksiä kaupunki kiinnostaa. Bonuksena saadaan viihtyisä keskusta sekä tyytyväisiä asukkaita ja tu-risteja.

Before public realm investment (1996)

Click t

o buy NOW!PD

F-XChange Viewer

www.docu-track.com Click t

o buy NOW!PD

F-XChange Viewer

www.docu-track.com

Rautatieasemalta poistettiin pysäköintialue ja vilkkaan kadun ja aseman väliin tehtiin vesieste melun vähentämiseksi. Asemalle saapujan ensivaikutelma kaupungista muuttui täysin. Kuvat: Genecon 2007.

Teksti: Terhi Luukkonen ja Tuuli Rantala

9Poljin 3/2014

100 m

4

1

3

2

5 6 7

8

9

10

1 2 3

4 5

6 7 8

9 10

Noin 1,3 km pituinen Gold Route yhdistää ydinkeskustan tärkeimmät kohteet rautatieaseman, yliopistokampuksen, kulttuuritoiminnot sekä ostoskeskustan siten, että matkan pituutta ei kävellessä edes huomaa. Kartta muokattu (Simon Ogden), kuvat Terhi Luukkonen ja Tuuli Rantala.

Rohkeita investointeja ja päätöksiä

Erityisen voimakasta Sheffieldin katutilojen kehitys oli vuosina 1998−2003, jolloin käynnissä oli Sheffield Public Realm Works -hanke. Hanke painottui katutilan muutoksiin tilataiteen ja ve-sielementtien avulla, mutta todellinen pääpaino oli katujen ja ti-lojen muuttaminen kävelypainotteisiksi. Kehityksen tarkoitus oli luoda alueelle monipuolisia ja toisiinsa kytkeytyneitä kävelyreit-tejä erillään autoliikenteestä ja kadun ylityskohdissa jalankul-kua painottaen. Pelkkien kävelyreittien ei ajateltu riittävän, vaan käyttäjämäärien ja oleskelijoiden lisäämiseksi uusien tilojen ja reittien tuli olla erityisen mielenkiintoisia ja viihtyisiä. Ydinkes-kustan uusien tilojen kehittämiseen käytettiin noin 20 miljoo-naa euroa. Neljäsosan kaupunki maksoi itse, neljäsosa saatiin hankkeeseen uskovilta sijoittajilta ja loput maksoi valtio Natio-nal Lottery -rahastostaan. Kaupunkitilojen kehittämisen myötä keskustan ostosvierailujen määrän arvioitiin nousseen jopa 35 prosenttia.

Suurin yksittäinen muutos kaupunkitiloille ja kävelyolosuh-teille oli Sheffieldin rautatieaseman edustan muutos, jossa ennen

parkkipaikkana ja vilkkaana ajoreittinä toiminut rautatiease-man edusta muutettiin viihtyisämmäksi kieltämällä yksityisajo-neuvoliikenne alueelta sekä tuomalla alueelle vesiaiheita sekä is-tumapaikkoja (kuva 1).

Rautatieaseman edustan muutos yhdessä muiden uudistus-ten kanssa liitettiin yhteen ja tuotteistettiin Sheffieldin kävelyn lippulaivaksi, The Gold Routeksi. Fiksusti tuotteistettu kävely-reitti on ylpeys paikallisten keskuudessa ja tuttu myös turisteille. Reitin ja sen katutilojen rakentaminen kesti kymmenen vuotta. Tänä päivänä 1,3 kilometriä pitkä reitti yhdistää Sheffieldin rau-tatieaseman keskustassa sijaitsevaan ostosalueeseen antaen sa-malla erinomaisen ensivaikutelman rautatieasemalle saapuvalle vieraalle ja toimien porttina kaupunkiin ja keskustaan. Reitillä on useita vilkkaankin kadun ylityksiä, jotka on toteutettu erit-täin kävelijäystävällisiksi ja reittiin sopiviksi. Vilkkain ylityksis-tä lienee aivan rautatieaseman edustalla kulkeva nelikaistainen Inner Relief Road. Vilkkaan kadun ylitys on tehty jalankulkijoil-le mahdollisimman miellyttäväksi kaventamalla väylän leveyttä suojatien kohdalla, sujuvalla ja jalankulkijoita suosivalla liiken-nevalo-ohjauksella sekä käyttämällä myös ylityskohdassa pin-

10 Poljin 3/2014

tamateriaalina laadukasta kiveystä. Tä-ten reitti ei katkea ja jalankulkija tuntee olonsa etuoikeutetuksi. Reitti kaupunki-tiloineen maksoi yhteensä 47 miljoona euroa. Kaupunkiin on suunniteltu myös uusia tuotteistettuja kävelyreittejä The Gold Routen oltua menestys. Uusi reit-ti The Steel Route yhdistääkin toisiinsa tärkeimpiä ostos- ja yritysalueita toimi-en näin kaupungin viihtyisyyttä lisäävänä uutena tekijänä erityisesti liiketoimintaa kaupunkiin tuovien yritysten silmissä.

Ei koko liikennejärjestelmää kerralla uusiksi

Peterboroughissa keskityttiin keskus-tassa palauttamaan sen vuosien takais-ta viihtyisyyttä Public Realm -projek-tilla. Vuonna 2008 alkaneen projektin tarkoitus oli kehittää kaupunkikuvaa pa-

Peterboroughin Cowgate -kadulta poistettiin v. 2013 kadunvarsipysäköinti muuttaen katu kävelypainotteiseksi. Keskustan ja rautatieaseman yhdistävä katu päällystettiin kävelyalueen tapaan, jotta autoilija tietää saapuvansa kävelypainotteiselle, shared space -kadulle. Muutoksen kustannukset olivat noin miljoona euroa. Kuva: Terhi Luukkonen.

Keskustan eri alueita on yhdistetty toimivasti leveillä jalkakäytävillä toisiinsa Peterboroughissa. Jalkakäytävien levennys on toteutettu poistamalla katutilaa autoilta ja muuttamalla katuja yksisuuntaisiksi. Kuvat Terhi Luukkonen.

rantamalla kävelyolosuhteita ja -yhteyk-siä keskustassa, luoda viihtyisiä ja tar-koituksenmukaisia kaupunkitiloja sekä palauttaa keskustan julkisivuja vanhaan loistoonsa. Toimenpiteinä tämä tarkoit-ti autoliikenteen rauhoittamista, uusien kävelyreittien rakentamista ja vanhojen parantamista, sekä kaupunkitilan paran-tamista rohkeasti purkamalla keskustan epäonnistuneita rakennuksia.

Aina kävelyolosuhteita parantaak-seen ei ole kuitenkaan tarvetta muuttaa katua kävelykaduksi tai rajoittaa mer-kittävästi autoliikenteen kulkua. Tietyis-sä tilanteissa muutosta saadaan aikaan myös muuttamatta täysin alueen liiken-nejärjestelyjä. Peterboroughissa ja Shef-fieldissä kävelyolosuhteita parannettiin tekemällä kävelykatuja ja aukioita yh-distävistä reiteistä laadukkaampia le-vennetyillä jalkakäytävillä ja joustavil-

la kadunylityksillä. Tila jalkakäytävien levennyksiin on otettu kadunvarsipysä-köinnistä ja muuttamalla katuja yksi-suuntaisiksi, kuitenkaan estämättä auto-liikennettä alueella.

Keinoja kävelyolosuhteiden paran-tamiseen on yhtä monta kuin niitä tote-uttavia kaupunkejakin, mutta yleisenä ohjeena voidaan sanoa, että kaupungin tulee löytää riittävä into ja tahtotila kä-velyolosuhteiden parantamiseen entises-tään. Motivaatio voi löytyä esimerkiksi asukastyytyväisyyden tai uusien yritysten ja taloudellisen kasvun tavoittelusta. Jo pienillä muutoksilla, kuten panostamal-la reittien katkeamattomuuteen, viihtyi-syyteen ja esimerkiksi iltavalaistukseen on mahdollista muuttaa kaupunkiku-van luonnetta merkittävästi. Aina ei tar-vita massiivisia rakenteellisia muutoksia, paitsi ajattelumalleissa.

11Poljin 3/2014

Suomi sai ensimmäisen ”pyöräilytoh-torinsa” toukokuussa valtakunnallisella Pyöräilyviikolla. Käytännönläheinen aihe houkutteli väitöstilaisuudessa salin täy-teen ja sai myös ansaittua mediahuomio-ta. Kyseessä on ensimmäinen Suomessa tehty pyöräilyn edistämisen väitöskirja.

Kalle Vaismaan liikennetekniikan alaan kuuluva väitöskirja ”Aloittelijas-ta mestariksi - Pyöräilyn kasvuun vai-kuttavat toimenpiteet eurooppalaisissa kaupungeissa” tarkastettiin Tampereen teknillisen yliopiston (TTY) talouden ja rakentamisen tiedekunnassa perjantaina 16.5.2014.

Kaupungeissa pyöräillään enemmän, jos niissä on hyvät pyörätiet, pyöräily-ys-tävällinen liikenneverkko ja etenkin pyö-räilymyönteiset päättäjät, sanoo tuore tekniikan tohtori. Hän tutki väitöstyös-sään, miten kaupunkiliikkujat saataisiin vaihtamaan neljä pyörää kahteen.

Pariisissa rajoitettiin autoilua saastei-den vuoksi kuluvan vuoden maaliskuus-sa. Lontoon pormestari vetosi viime jou-lukuussa asukkaisiin, jotta yhä useampi liikkuisi auton sijaan polkupyörällä. Kau-punkien kasvava autoliikenne aiheuttaa ympäri maailman ongelmia ihmisten tur-vallisuudelle, terveydelle ja jopa kansan-taloudelle.

Ratkaisuksi ongelmiin Euroopan ko-missio esitti vuonna 2007 moottoroidun liikenteen korvaamista pyöräilyllä. Yli 60 kaupunkia Euroopassa on ottanut haas-teen vastaan ja allekirjoittanut Charter of Brussels -peruskirjan, jonka tavoitteisiin kuuluvat muun muassa pyöräilyn kulku-tapaosuuden kasvattaminen sekä onnet-tomuuksien vähentäminen kaupunkilii-kenteessä.

Laatu korvaa määrän

Väitöstyössään Kalle Vaismaa tutki laa-jasti toimenpiteitä, jotka mahdollistavat pyöräilyn osuuden kasvattamisen kau-pungeissa ja kehitti toimenpidekehyk-sen pyöräilyn edistämiseksi. Tutkimuk-sen osa-alueita olivat liikennepolitiikka, maankäyttö, liikenneverkko, pyöräilyinf-rastruktuuri, pyöräpysäköinti sekä erilai-set aktivointikeinot pyöräilyyn.

Kuinka tehdään pyöräilykaupunki?

”Yleensä ajatellaan, että olennaista on rakentaa lisää pyöräteitä, jos halutaan enemmän pyöräilijöitä. Laatu on kuitenkin tärkeämpi kuin määrä”, Vaismaa toteaa.

Esimerkiksi 50 000 asukkaan Houte-nin kaupungissa Alankomaissa on pyörä-teitä vain 21 kilometriä, Tampereella taas lähes 800. Kuitenkin Houtenissa teh-dään pyörällä puolet matkoista ja Tam-pereella vain 8 prosenttia.

”Alankomaiden kaupunkien tasai-suus ei ole tässä tärkein selittävä tekijä. Alankomaiden ja Tanskan kaupungeis-sa on ylivoimaisesti paras pyöräilyinfra-struktuuri. Muut maat ovat kaukana ta-kana”, Vaismaa sanoo.

Pyörällä suoraan, autolla kierretään

Vaismaan mukaan laadukkaan pyöräi-lyinfran ohella olennainen tekijä pyörän käytön lisäämisessä on pyöräily-ystäväl-linen liikenneverkko. Kaupungin liiken-nejärjestelmää täytyy tarkastella kuin palapeliä, ei yhtä palaa kerrallaan. Pää-määränä tulee olla autoliikenteen vähen-täminen.

”Alankomaissa oikoreittien ansios-ta matka samaan määränpäähän voi olla pyörällä puoli kilometriä ja autolla viisi.”

Pyöräily ja kävely eivät kuulu samal-le väylälle kuin kaupunkien ulkopuolella,

missä on vain vähän jalankulkijoita. Kes-kustoissa ja asuinalueilla on tarpeen to-teuttaa hidaskatuja, joissa autot ja pyörät voivat ajaa turvallisesti samalla ajoradal-la.

Tärkein pyöräilyä edistävä seikka on kuitenkin kaupungin liikennepolitiikka. Muutosta ei tapahdu, jos päätöksenteki-jät ja virkamiehet eivät aidosti kannata kestävän liikenteen edistämistä.

”Ellei pyöräilymyönteistä poliittis-ta tahtotilaa saavuteta, kaikki pyöräilyn edistämiseen tähtäävä puhe on kuin tuu-leen huutaisi”, Vaismaa toteaa.

Kalle Vaismaa on kotoisin Sydän-Hä-meestä Pälkäneeltä. Hän työskentelee Tampereen teknillisen yliopiston Liiken-teen tutkimuskeskus Vernessä, jossa hän johtaa Ihmisläheinen kaupunkiliikenne -tutkimusryhmää. Vaismaan toiveena on saada pyöräilyolosuhteet kuntoon, jotta hän voisi vähentää autoilua ja pyöräillä entistä enemmän.

Pyöräilykuntien verkosto onnittelee lämpimästi Kalle Vaismaata ja kiittää sa-malla Vernen koko tutkimusryhmää hie-nosta työstä pyöräilyn hyväksi.

Lisätietoja: kalle.vaismaa@tut.fiVäitöskirjaan voi tutustua

osoitteessa: http://URN.fi/URN:ISBN:978-952-15-3286-3

Pyöräilytohtori Kalle Vaismaa. Kuva: TTY:n kuvapankki

12 Poljin 3/2014

Pyöräilyn edistämisohjelmat edel-lyttävät toteutuakseen pyöräilyolo-jen kokonaisvaltaista seurantaa,

jotta toimien vaikutuksia ja vaikuttavuut-ta voidaan arvioida. Systemaattinen seu-ranta yhdessä avaintulosten monipuoli-sen viestinnän kanssa parantaa pyöräilyn institutionaalista asemaa ja perustelee pyöräilyn edistämisen merkitystä niin päätöksentekijöille kuin asukkaillekin.

Helsingin pyöräilyn seurantasuun-nitelman laadinnan pohjana toimi kau-punginhallituksen tammikuussa 2014 hyväksymä pyöräilyn edistämisohjelma. Edistämisohjelman monitoroinnin li-säksi nähtiin tarpeelliseksi kehittää ko-konaisvaltainen pyöräilyn seuranta-suunnitelma, jonka osana määriteltäviä indikaattoreita seurattaisiin säännölli-sesti ja verrattaisiin aikasarjassa. Kes-keiset mittarit toimisivat jatkossa myös tarkentavien tavoitteiden asettamisen pohjana pyöräilyn edistämistyön strate-gisella tasolla.

Seurantasuunnitelman laadinnan aluksi määriteltiin kolme pääasiallis-ta kohderyhmää (asiantuntijat, päättä-jät ja kaupunkilaiset), joille seuranta-tietoa halutaan tuottaa. Kohderyhmillä tunnistettiin olevan erilaisia tietotarpei-ta ja odotuksia seurannalle – esimerkik-si asiantuntija painottaa seurantatiedon hyödynnettävyyttä suunnittelussa. Päät-täjä saattaa toivoa selkeää tietoa pyö-räilyyn käytettyjen eurojen tuottamista kuntataloudellisista hyödyistä, kun taas kaupunkilainen arvostaa hänen oman elämänsä ja päivittäismatkojensa kan-

nalta olennaisia faktoja ja lukuarvoja. Erityisesti ulospäin viestittävän avain-mittariston määrittelyssä pyrittiin itsen-sä selittäviin indikaattoreihin niin, että lukuarvot olisivat ymmärrettäviä muille-kin kuin alaan perehtyneille.

Seurannan kokonaisuus Helsingissä

Helsingin seurantasuunnitelman osako-konaisuuksia ovat pyöräilykatsaus, pyö-räilybarometri, kaupungin toiminnan vaikuttavuuden seuranta sekä pyöräilyn laskennat. Pyöräilybarometrilla tarkoi-tetaan kaupunkilaisten mielipiteiden ke-

hitystä seuraavaa pyöräilyaiheista kyse-lytutkimusta. Tutkimuksessa käytetään alue-, sukupuoli- ja ikäkiintiöitä katta-van ja vertailukelpoisen otoksen varmis-tamiseksi. Kaupungin sisäiseen käyttöön tarkoitettu laajempi pyöräilyn seuranta-raportti, kaupungin toiminnan vaikut-tavuuden seuranta, keskitettiin selkeim-min edistämisohjelman toimenpiteiden toteutusvalmiuden ja edistymisen seu-rantaan. Nykyään jo säännöllisesti rapor-toitavat pyöräilyn laskennat muodostavat kolmannen seurannan taustaraportin. Taustaraporttien tiedot koostetaan joka toinen vuosi ilmestyvään pyöräilykatsa-us-julkaisuun yhdessä muun pyöräily-

Seuranta – kokonaisvaltaisen

pyöräilyn edistämistyön keskiöHelsingin kaupunkisuunnitteluvirastolle laaditun pyöräilyn seurantasuunnitelman

keinoin pyritään paitsi monitoroimaan edistämisohjelman etenemistä, myös vaikuttamaan päättäjiin ja lisäämään kaupunkilaisten pyöräilytietoisuutta.

Näytöllinen pyörälaskuri Helsingin Baanalla. Kuva: Esa Rantakangas.

13Poljin 3/2014

aiheisen tutkimus- ja yleistiedon kans-sa. Kaikista seurattavista indikaattoreista määriteltiin Helsingin kaupunkisuunnit-teluviraston asiantuntijoiden kanssa tii-vis avainmittaristo, jonka arvot noste-taan pyöräilykatsauksessa esitettäviksi.

Pyöräilykatsaus tarjoaa tietoaPelkkä tiedon varastointi ei riitä, vaan sen eteenpäin viestiminen on avainase-massa seurantatiedon vaikuttavuuden parantamiseksi. Yhtenä kansainvälise-nä benchmarkina seurannalle pidettiin alusta asti Kööpenhaminassa kehitet-tyä seurantajulkaisua, Bicycle Accountia. Seurantajulkaisulle on ominaista avoin seurannan tulosten vertaaminen edel-listen vuosien tuloksiin ja asetettuihin tavoitteisiin. Julkaisusta on toteutettu paikallisiin pyöräilyoloihin soveltuva ver-sionsa aina Keski-Euroopan edistyneistä pyöräilykaupungeista Ruotsin kuntiin ja Yhdysvaltojen pyöräilymyönteisistä kau-pungeista Australian metropoleihin.

Helsingin seurantasuunnitelmas-sa vastaava seurantatietoa esittelevä jul-kaisu nimettiin pyöräilykatsaukseksi. Julkaisun tarkoituksena on päättäjien ja kaupunkilaisten kannalta olennaisen tiedon kiteyttäminen helposti lähestyt-täväksi ja tiiviiksi tietopaketiksi. Avain-

mittariston arvojen, tavoitteiden ja ky-selytutkimuksen tulosten lisäksi julkaisu tarjoaa pyöräilyaiheista yleistietoa ja tee-ma-artikkeleita ajankohtaisista pyöräi-lyaiheista. Infografiikan ja muiden visu-alisointien avulla seurantatieto tehdään näkyväksi, kiinnostavaksi ja päättäjien sekä kaupunkilaisten kannalta ymmär-rettäväksi. Pyöräilykatsaus pyrkii vies-tinnässä positiiviseen sävyyn sortumatta alleviivattuun valistamiseen tai pyöräi-levien kaupunkilaisten pelottelemiseen. Tämän vuoksi myös pyöräilyn turvalli-suustietoa pyritään esittämään sopivassa suhteessa ja kiihkottomasti sekä tuomaan pyöräilyn terveys- ja muut hyödyt tarkas-teluun mukaan. Teema-artikkeleiden ai-heita ideoitiin Helsingin seurantamal-lityön osana vuoden pyöräilijäksi 2013 valitun kaupunkitoimittaja Teppo Moisi-on avustuksella.

Seurannasta selkeyttä tavoitteiden asettamiseen

Pyöräilyn edistämiselle asetettujen ta-voitteiden esittäminen samoissa kansis-sa seurannan tulosten kanssa tuo edistä-mistyöhön läpinäkyvyyttä. Säännöllinen yhteenveto varmistaa, etteivät strategia-työn tavoitteet jää sanahelinäksi. Pitkän

Pyör

äily

n se

uran

nan

taus

tara

port

it

Seur

anta

tiedo

n ju

lkai

su ja

vi

estin

tä

Tuke

va

tutk

imus Helsinkiläisten

liikkumistottu-mukset

Liikenne-on-nettomuudet Helsingissä

Jne.

Pyöräilybaro-metri

Kaupungin toiminnan vai-kuttavuuden

seuranta

Pyöräilyn laskennat

Pyöräily-katsaus

linjan tavoitteisiin pääsemiseksi voidaan asettaa välitavoitteita, jolloin huomataan ajoissa osa-alueet, joilla tavoitteet uhkaa-vat jäädä saavuttamatta. Hitaasti etene-vien tai käyttäjien parissa tyytymättö-myyttä tuottavien osa-alueiden pohjalta voidaan määritellä edistämistyölle kes-kittymis- ja painopistealueita. Tavoitteet on luonnollista sitoa seurannassa olevi-en avainmittareiden arvoihin, jolloin nii-den toteutumisen seuranta on helppoa ja yksikäsitteistä. Poliittisen hyväksynnän myötä tavoitteet myös sitouttavat päät-täjiä riittävän pyöräilyn investointitason turvaamiseen.

Ensimmäinen seurantakierros mää-rittää Helsingin pyöräilyolojen nykytilan. Seurannan aloittamisen ja nykyolosuh-teita koskevien ensimmäisten tulosten sekä päätelmien jälkeen kyetään asetta-maan konkreettiset tavoitteet ja toimet, jotka päivitetään edistämisohjelmaan tai erilliseen pyöräilystrategiaan. Seuranta tulee asettaa kokonaisvaltaisen pyöräilyn edistämistyön keskiöön. Eri edistämis-työn osa-alueiden ollessa seurannassa helpottuu myös kokonaiskuvan hallinta. Yksittäisiä, kokonaisuuden kannalta pie-niä edistämistoimia ei tuomita tehotto-miksi, kun tiedostetaan niiden raja-arvot osana kokonaisuutta.

Viestinnän ja -markkinoinnin kehittäminen

Pyöräilybarometrin eli koettua laatua mittaavan kyselytutkimuksen pääasial-linen tarkoitus on kaupunkilaisten tyy-tyväisyyden monitorointi eri osa-alueil-la. Pyöräilybarometri järjestetään joka toinen vuosi. Koettua laatua kuvaavien mittareiden kehitystä voidaan hyödyn-tää suunnittelussa ja tavoitteiden aset-tamisessa. Kyselytutkimus on samal-la otollinen mahdollisuus taustatiedon hankkimiseen kaupunkilaisista, joilla on erilaisia pyöräilytottumuksia. Taustatie-toa hyödyntämällä kaupunkilaisista voi-daan luoda käyttäjäprofiileja eri pyö-räilytottumusten ja -alttiuden mukaan. Käyttäjäprofiilit toimivat kohdennetun pyöräilyviestinnän ja -markkinoinnin ke-hittämisen pohjana. Seurantatietoa voi-daan hyödyntää pyöräilyviestinnän ja -markkinoinnin perustelutietona, mutta järkiperäisten argumenttien lisäksi pyö-

14 Poljin 3/2014

Teksti: Risto Kujanpää, Strafica OyKirjoittaja laati pyöräilyn seurantasuunnitelman diplomityönään

Helsingin kaupungille ja on aiemmin työskennellyt kansainvälisessä pyöräilyn edistämistoimistossa Kööpenhaminassa.

räilyviestinnässä tulisi tiedostaa myös mielikuvamainonnan tär-keys ihmisten liikkumisvalinnoille muiden kulutusvalintojen ta-voin.

Seuranta maksaa itsensä takaisin

Seurantatiedon avulla voidaan ohjata suunnittelua vaikuttavuu-deltaan tehokkaisiin toimiin ja tunnistaa olennaisimmat kehi-tyskohteet. Seurannalla vaikutetaan pyöräilyä edistävien hank-keiden priorisointiin ja pyöräilylle myönnettyyn rahoitustasoon. Seurannalle suunnitellaan ja kohdennetaan resursseja, ja mieti-tään mitä monitoroidaan ja mikä on näkyvää. Helsingissä seu-rannan kustannuksiin on pyritty kiinnittämään huomiota; seu-rantasykli on laskentoja lukuun ottamatta määritelty kahden vuoden pituiseksi. Kun seurantaa tehdään sopivassa laajuudessa niin, että hankitaan olennaista, vakioidun mittariston mukaista tietoa, seurannan jatkuvuus on turvatumpaa. Seurantaa toistet-taessa hankitun tiedon arvo nousee vuosi vuodelta vertailupoh-jan karttuessa.

Helsingin seurantasuunnitelma laadittiin samanaikaises-ti Liikenneviraston valtakunnallisen kävelyn ja pyöräilyn seu-rantamallin kanssa. Valtakunnallisen seurantamallin suositte-

lemien mittareiden huomioon ottaminen helpottaa Helsingissä saatujen seurantatulosten vertailua, kun pyöräilyn seuranta jal-kautetaan jatkossa myös muihin kaupunkeihin. Vertailtavuut-ta voidaan tehostaa esimerkiksi suhteuttamalla pyöräilyn inf-rastruktuuritietoa, pyöräilyyn käytettyjä resursseja ja muuta seurantatietoa asukasmäärään. Kaupunkien vertailu lisäisi ter-vetullutta kuntien välistä kilpailua pyöräilyn edistämistyön sa-ralla ja tarjoaisi entistä kattavammat eväät myös vuosittais-ta pyöräilykunnan valintaa varten. Vaikka Helsingissä pyritään vertaamaan paikallisesti saatuja tuloksia ensisijaisesti kaupun-kiin itseensä ja kehittämään kaupungin omia pyöräilyoloja, niin vertailu muihin vauhdittaa kansainvälisten kokemusten mukaan tehokkaasti myös pyöräilymyönteisten päätösten syntymistä.

Seuraava askel Helsingissä on seurannan käynnistäminen pyöräilyolojen laatua kartoittavalla kyselytutkimuksella eli pyö-räilybarometrilla. Ensimmäistä pyöräilykatsausta päästään näil-lä näkymin laatimaan alkuvuodesta 2015.

Helsingin Baanasta tuli jo avausvuonna 2012 kaupungin toiseksi suosituin pyöräilyväylä. Kuva: Risto-Jussi Isopahkala

15Poljin 3/2014

Kangasalan päättäjät sitoutuivat lisäämään viisaampaa liikku-mista, kun kävelyn ja pyöräilyn edistämisohjelma hyväksyttiin kunnanhallituksessa 2.6.2014.

Oikeus liikkua omin jaloin

Kangasalan kävelyn ja pyöräilyn työryhmä haluaa lisätä käve-lyä ja pyöräilyä merkittävästi vuoteen 2020 mennessä. Edistä-misohjelman luonnoksen tavoitteeksi on kirjattu, että kävely ar-kimatkoilla lisääntyisi nykyisestä 16 prosentista 20 prosenttiin ja pyöräily vastaavasti nykyisestä 8 prosentista 15 prosenttiin.

Näiden tavoitteiden täyttyminen toisi yhteensä 4,7 miljoo-nan euron keskimääräisen vuosihyödyn työikäisen kuolleisuu-den vähentymisestä. Laskelma perustuu maailman terveysjär-jestö WHO:n laatimaan laskentamenetelmään, jossa arvioidaan liikunnan lisäämisellä saavutettavat terveyssäästöt.

Työryhmän mukaan kävelyn ja pyöräilyn edistäminen edel-lyttää monenlaisia käytännön toimia olosuhteiden parantami-seksi, mutta myös hyvän asian markkinointia. Talvi- ja kevät-kunnossapitoa tulee kehittää sekä parantaa nykyisiä väyliä ja poistaa reittien puutteita. ”Jotta kävelyn ja pyöräilyn edistämis-toimista saadaan hyötyä, investoinnit tulee kohdistaa sinne, mis-sä potentiaalia on eniten”, linjaa Kangasalan kunnan kävelyn ja pyöräilyn työryhmän jäsen, rakennuspäällikkö Merja Saarilahti.

Kuntalaiset haastetaan kävelemään ja pyöräilemään

Kävelyn ja pyöräilyn olosuhteiden parantamisen lisäksi tarvi-taan muutoksia ihmisten asenteisiin ja liikkumistottumuksiin.

Kangasalan kävelyn ja pyöräilyn edistämisohjelma hyväksyttiin

Tampereen seudun liikennetutkimuksen mukaan kangasalalai-set ajavat autolla myös hyvin lyhyitä matkoja − alle 2,5 kilomet-rin mittaisista matkoista lähes puolet tehdään nykyisin autolla.

”Tampereen seudun liikennetutkimuksen mukaan vajaa puolet Kangasalan asukkaista ei käytä polkupyörää koskaan” kertoo yleiskaavasuunnittelija Jenni Joensuu-Partanen.

”Haastamme jokaisen kangasalalaisen jättämään auton ko-tiin ainakin kerran viikossa ja kävelemään tai pyöräilemään yh-den alle 2,5 kilometrin matkan autoilun sijaan”, sanoo Joensuu- Partanen. Ohjelma on nähtävillä osoitteessa www.kangasala.fi/asuminen_ja_ymparisto/tekniset_ja_ymparistopalvelut/pyo-raily/.

Oik. alh. Pyörän päältä on hyvä vähän poseeratakin. Huutijärven poikia 50-luvulta. Oikeus liikkua omin jaloin - vaikka räntää sataisi.

Kangasalan kävelyn ja pyöräilyn edistämisohjelma sai nimekseen "Oikeus liikkua omin jaloin".

Teksti: Mari Päätalo

16 Poljin 3/2014

AKAAHeli Laine 040 335 3273heli.laine@akaa.fiESPOOPetri Suominen (09) 816 40240 petri.suominen@espoo.fiFORSSATero Tiensuu (03) 4141 5602tero.tiensuu@forssa.fiHANKOHannu Simelius 040 581 5065hannu.simelius@hanko.fiHELSINKIMarek Salermo (09) 3103 7123 marek.salermo@hel.fiHYVINKÄÄKimmo Kiuru (019) 459 4645 kimmo.kiuru@hyvinkaa.fiHÄMEENLINNAHannu Sainio (03) 621 2318hannu.sainio@hameenlinna.fi JANAKKALAJuha Prittinen (03) 680 1311juha.prittinen@janakkala.fiJOENSUUJarmo Tihmala 050 311 6261 jarmo.tihmala@jns.fi JYVÄSKYLÄTimo Vuoriainen (014) 266 5144 timo.vuoriainen@jkl.fi JÄRVENPÄÄSari Piela (09) 27191 sari.piela@jarvenpaa.fi KAARINAJyrki Lappi (02) 588 4800jyrki.lappi@kaarina.fiKANGASALAMarkku Lahtinen (03) 3777 349 markku.lahtinen@kangasala.fiKARVIASirpa Ala-Rämi (02) 5727 9402 sirpa.ala-rami@karvia.fiKAUNIAINENLennart Långström (09) 505 6387lennart.langstrom@kauniainen.fi

KOKKOLACarita Laitala 044 780 9300carita.laitala@kokkola.fiKRUUNUPYYKaisa Karlström (06) 8343 405kaisa.karlström@kronoby.fiLAHTI Matti Hoikkanen (03) 8142 428 matti.hoikkanen@lahti.fiLAPPEENRANTAMauri Backman 040 506 5761 mauri.backman@lappeenranta.fiLEMPÄÄLÄJaakko Hupanen (03) 3744 600 jaakko.hupanen@lempaala.fiLIEKSAJarmo Honkanen 040 104 4113jarmo.honkanen@lieksa.fiLIETOMika Närvi (02) 4873 3254 mika.narvi@lieto.fiLOHJATimo Mäkinen (019) 369 4435timo.makinen@lohja.fiLOVIISAMarkus Lindroos 050 382 7550markus.lindroos@loviisa.fiNURMIJÄRVIPia Korteniemi 040 317 2311pia.korteniemi@nurmijarvi.fiOULUJorma Heikkinen 044 703 2112 jorma.heikkinen@ouka.fiPARAINENMartti Nilsson 040 537 9000martti.nilsson@parainen.fiPERHOJukka Hillukkala 040 051 7380jukka.hillukkala@perho.comPIRKKALATero Vesanto 050 304 6390 tero.vesanto@pirkkala.fiPIETARSAARIBen Griep 786 3328 044 785 1328 ben.griep@pietarsaari.fi

PORISanna Välimäki 044 701 4180 sanna.valimaki@pori.fiPORVOOHanna Linna-Varis (019) 5202 814hanna.linna-varis@porvoo.fiORIVESIPäivi Valkama 050 329 5303paivi.valkama@orivesi.fiRAASEPORIJan Gröndahl 040 5320392jan.grondahl@raasepori.fiRAISIOMarja Uusitalo (02) 434 3401marja.uusitalo@raisio.fiRAUMALeena Ruusu-Viitanen (02) 8343 610 leena.ruusu-viitanen @rauma.fiRIIHIMÄKIAili Tuppurainen (019) 758 4926aili.tuppurainen@riihimaki.fiSEINÄJOKIKeijo Kaistila, (06) 416 2230keijo.kaistila@seinajoki.fiTAMPERETimo Seimelä 040 758 2104 timo.seimela@tampere.fi TAMPEREEN KAUPUNKISEUTUKatja Seimelä 040 503 4237 katja.seimela@tampereenseutu.fiTURKUJuha Jokela, 040 838 9014juha.jokela@turku.fiTUUSULAJuha Jokela 040 838 9014 juha.jokela@turku.fiUUSIKAUPUNKIAtso Vainio (02) 845 151atso.vainio@uusikaupunki.fiUTAJÄRVIHannele Karhu 0500 584 506hannele.karhu@utajarvi.fi

VAASASiri Gröndahl (06) 3254 214 siri.grondahl@vaasa.fiVANTAATimo Väistö (09) 8392 2642 timo.vaisto@vantaa.fi VÖYRIMikael Österberg (06) 382 1670 mikael.osterberg@vora.fiYLÖJÄRVIArto Huovila 040-133 1412 arto.huovila@ylojarvi.fiELY-KESKUKSET / LIIKENNEVIRASTOErika Helin (020) 422 4002 erika.helin@ely-keskus.fiHELSINGIN POLKUPYÖRÄILIJÄT RYPetri Sipilä 050 511 5940petri.sipila@hepo.fiHSL - HELSINGIN SEUDUN LIIKENNE Helena Suomela 040 196 8715helena.suomela@hsl.fiJYVÄSKYLÄN PYÖRÄILYSEURA RYTeemu Tenhunen, 041 544 2195pj@jyps.fiKAMPIN SUUTARIHannu Heiskanen 0400 428 325hannu.heiskanen@htp-palvelut.com LINEA KONSULTIT OYSakari Somerpalo 040 847 8282 sakari.somerpalo@linea.fiLUONTO-LIITTO RYLeo Stranius 040 754 7371leo.stranius@luontoliitto.fiMOTIVA OYSara Lukkarinen 040 672 1284sara.lukkarinen@motiva.fiNAVICO OYTimo Perälä 040 7060415 timo.perala@navico.fiOVELLA OYMika Laukkonen 0505693923 mika.laukkonen@ovella.fi

RAMBOLL FINLAND OY Reijo Vaarala 040 716 0769 reijo.vaarala@ramboll.fiSITO OYJussi Nykänen (020) 747 6149 jussi.nykanen@sito.fiSTRAFICA OYJuha Heltimo 050 369 4604 juha.heltimo@strafica.fiSUOMEN LUONNONSUOJELULIITTO RYOtto Bruun 050 345 4411otto.bruun@sll.fiSUOMEN SÄHKÖPYÖRÄYHDISTYS RYJuha Tarvainen 044 062 1963info@efillari.comTAMPEREEN POLKUPYÖRÄILIJÄT RYMatti Koistinen 044 279 5588pj@tarakka.fiTAMPEREEN TEKNILLINEN YLIOPISTOLiikenteen tutkimuskeskus VerneKalle Vaismaa 040 849 0224 kalle.vaismaa@tut.fiTRAFIX OYEsa Karvonen, 050 375 9169esa.karvonen@trafix.fiTURUN POLKUPYÖRÄILIJÄT RYTero Rantaruikka, 050 910 5810turpo@turpo.fiTURVATEC OYRaine Anttonen (03) 7819 969 raine.anttonen@turvatec.fiVALPASTIN OYMari Päätalo 040 720 2872mari.paatalo@valpastin.fi VELOCRAFTPieter Deleu 040 701 4664info@velocraft.fiWSP FINLAND OYMinna Raatikka 040 518 0511minna.raatikka@wspgroup.fi

Pyöräilykuntien verkosto on kuntien, valtion, järjestöjen, yritysten ja tutkimuslaitosten välinen yhteistyöverkosto.

Pyöräilykuntien verkoston päätavoite on pyöräilyn lisääminen liikennemuotona ja arkiliikuntana, joka tuottaa hyvinvointia yksilölle, yhteiskunnalle ja ympäristölle.

Verkoston tehtävänä on lisätä pyöräilyn ja muunkestävän liikkumisen edistämiseen liittyvää vuorovaikutusta ja tiedonvaihtoa eri tahojen välillä sekätuottaa pyöräilyn ja kävelyn edistämiseen liittyvää materiaalia. Pyöräilykuntien verkosto perustettiin vuonna 1997 ja se muuttui itsenäiseksi yhdistykseksi vuonna 2005. Verkoston toiminta on voittoa tuottamatonta palvelutoimintaa.

www.poljin.fiwww.kulkulaari.fi

Pyöräilykuntien verkosto ryKuntatalo, Toinen linja 1400530 Helsinki

Pyöräilykuntien verkoston toimintaan ovat tervetulleita kaikki pyöräilyn edistämisestä kiinnostuneet suomalaiset kunnat ja kaupungit sekä aiheesta kiinnostuneet tai sen parissa työskentelevät muut tahot.

Verkoston vuosimaksu määräytyy kunnan asukasluvun mukaisesti: · kunnassa asukkaita alle 7001 220 euroa · kunnassa asukkaita 7001-10 000 350 euroa · kunnassa asukkaita 10 001-20 000 550 euroa · kunnassa asukkaita 20 001-50 000 950 euroa · kunnassa asukkaita 50 001-100 000 1350 euroa · kunnassa asukkaita yli 100 000 1900 euroa

Vuosimaksu määräytyy yrityksen tai yhteisön koon mukaan seuraavasti: · pieni yritys (alle 15 työntekijää) 220 euroa · keskisuuri yritys (15 - 50 työntekijää) 550 euroa · suuri yritys (yli 50 työntekijää) 950 euroa · erittäin suuri yritys (yli 500 työntekijää) neuvotellaan

Pyöräilykuntien verkosto ry Verkostoon liittyminen

Liity edelläpolkijoiden kasvavaan joukkoon!