Soccan toimintakertomus 2015

Soccan toiminta 2015

Heikki Waris -instituutin toiminta 2015

Sisällysluettelo

Socca pähkinänkuoreSSa• Pääkaupunkiseudun kuntien ja korkeakoulujen yhteinen sosiaalialan kehittämisen ja

tutkimuksen verkosto-organisaatio.

• Hallinnollisesti osa Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri HUS:ia.

• Toimintamme pohjautuu sosiaalialan osaamiskeskuksia koskevaan lakiin ja asetukseen sekä pääkaupunkiseudulla solmittuun yhteistyösopimukseen.

• Toimintaamme ohjaa sopimuskumppaneidemme edustajista koostuva neuvottelukunta.

• Sopimuskumppaneitamme ovat pääkaupunkiseudun kunnat, Helsingin yliopisto sekä Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri HUS.

• Muita kumppaneitamme ovat muun muassa alueen ammattikorkeakoulut ja järjestöt sekä valtakunnallinen sosiaalialan osaamiskeskusten verkosto.

• Kehitämme uusia työmenetelmiä, tuotamme sosiaalialaa koskevaa tietoa ja teemme käytäntöä hyödyttävää tutkimusta.

VauhdikaS VuoSi 2015

• Vuoden lopussa vakituisia työntekijöitä oli neljä ja määräaikaisia kuusi. Lisäksi kolme Helsingin yliopiston työntekijää osallistui toimintaan Heikki Waris -instituutissa.

• Kokonaisbudjetti noin 1 000 000 euroa.

• Teemamme: Varhaiskasvatus (VKK-Metro), vanhustyö (GeroMetro), rahapeliongelmat Peliklinikka sekä sosiaalityön käytännönopetus ja käytäntötutkimus (Praksis ja Heikki Waris -insti-tuutti). Loppuvuodesta käynnistyi sosiaalialan asiakasasiakirjalain toimeenpanohanke Kansa-koulu.

• Järjestimme yhteensä noin 150 tapahtumaa ja niihin osallistui noin 5 000 henkilöä.

• Asiantuntijamme olivat luennoimassa yhteensä yli kymmenessä eri tilaisuudessa.

Esipuhe . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3

Sosiaalijohto tiivisti yhteistyötään . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 4

Nyt me tiedetään, että aikuisen kuuluukin leikkiä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 6

Vauhdikkaasti vanhustyötä! . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 8

Peliklinikka . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 10

Kehittämis- ja tutkimusrakenteet muovautumassa uudelleen . . . . . . . . . . . . . . . 12

Pääkaupunkiseudun Praksiksen ytimessä ylisukupolvisen huono-osaisuuden katkaiseminen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 13

Kumppanuutta tutkimuksessa – Heikki Waris -instituutti . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 15

Sosiaalialan tiedonhallinnassa askelia eteenpäin . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 17

Viestinnän volyymit kasvoivat . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 18

Pienellä joukolla paljon tuloksia . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 19

Talous . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 20

Kooste Soccan verkostoista ja tapahtumista 2015 . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 21

Soccan lausunnot ja kannanotot 2015 . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 21

Julkaisuluettelo 2015 . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 22

Kansainvälinen toiminta 2015 . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 22

Soccan neuvottelukunnan jäsenet 2014–2015 . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 23

Soccan työntekijöiden jäsenyydet neuvottelukunnissa, työryhmissä ja ohjausryhmissä 2015 . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 23

kannen kuva marianne leivo

n Soccan toiminta 2015 2

esipuhe

Tuskin koskaan on Suomessa samana vuonna valmisteltu ja tullut voimaan niin merkittäviä sosiaalihuoltoa koskettavia lainsäädännöllisiä uudistuksia kuin vuonna 2015. Kaikki se näkyi myös Soccan tehtävissä.

olimme ajan hermolla heti kun uusi vuosi pyörähti käyntiin. Lakiesitys toimeentulotuen osittaisesta siirtämisestä kuntien vastuulta Kelan hoidettavaksi meni eduskunnan käsiteltäväksi tammikuussa, yhtäaikaisesti pääkaupunkiseudulla järjestet-tyjen, paljon kiitosta saaneiden valtakunnallisten aikuissosi-aalityön päivien kanssa. Ei olisi ollut osuvampaa ajankohtaa luoda katsetta siihen, mitä aikuisten kanssa tehtävä sosiaalityö tulevaisuudessa voisi olla!

Huhtikuun alussa tuli voimaan pitkään valmisteltu sosiaa-lihuoltolaki ja samassa yhteydessä sosiaalialan tiedonhallinnan uuteen aikakauteen siirtävä laki sosiaalihuollon asiakasasiakir-joista. Myös laki sosiaalialan ammattihenkilöistä oli eduskun-nan käsittelyssä keväällä vaikkakin sen voimaantulo siirrettiin vuodelle 2016. Myös uusi varhaiskasvatuslaki oli eduskunnan käsiteltävänä. Uudistuva lainsäädäntö olikin pitkin vuotta tee-mana sosiaalijohdon yhteisissä tapaamisissa. Sosiaalialan osaa-miskeskukset saivat aitiopaikalta seurata niin lakien valmistelua sosiaali- ja terveysministeriössä kuin käsittelyä eduskunnassa.

Sosiaalihuoltolain hengen mukaiset uudistukset kaikissa pääkaupunkiseudun kunnissa saivat nopeasti uutta tuulta pur-jeisiin. Yleistä neuvontaa, ohjausta ja palvelutarpeen arviointia ryhdyttiin kaikissa sosiaalipalveluissa vahvistamaan ja keskit-tämään. Matalan kynnyksen palvelut, varhainen auttaminen, yhteistyö sosiaalialan järjestöjen kanssa ja ihmisten itsensä ottaminen mukaan oli kaikissa pääkaupunkiseudun kunnissa uudistamisen keskiössä. Tuntui siltä, että uusi sosiaalihuoltolaki pääsi sittenkin yllättämään myönteisellä tavalla.

Sen sijaan kehittämisen ja tutkimuksen tulevaisuuden kannalta keskeinen sosiaali-ja terveyspalvelujen järjestämistä koskeva lakiesitys ajoi karille. Sosiaalialan osaamiskeskukset olivat olleet aktiivisia kannanotoissaan ja pitivät koko valmis-telun ajan huolta alan näkyvyydestä. Uuden hallituksen aloi-tettua keväällä lähti valmistelu kuitenkin nopeasti uudelleen liikkeelle. Vuoden lopulla valmistuivat askelmerkit, joissa myös sosialialan kehittäminen ja tutkimus oli nostettu esiin tasa-arvoisesti terveydenhuollon kanssa. Vaikuttamistyö ei ehkä ollutkaan mennyt hukkaan.

kestoteema ja huolenaihe Soccan ja sosiaalijohdon tapaa-misissa oli pätevien sosiaalityöntekijöiden riittämätön määrä. Ammattihenkilölain pelättiin entisestään huonontavan tilan-netta. Tilanne arvioitiin niin kriittiseksi, että kuntien sosiaa-lijohto ja Socca kävivät asiasta neuvotteluja myös Helsingin

yliopiston valtiotieteellisen tiedekunnan kanssa. Asia nousi vahvasti esiin myös julkisuudessa. Oli kuitenkin hyväksyttävä, että opiskelumäärät on jo nyt viritetty tappiinsa ja ratkaisua ei tätä kautta ole tulossa. Edessä onkin systemaattinen tehtävära-kenteiden uudistaminen. Tämä lieneekin yksi sosiaalijohdon tapaamisten teemoista, joka jatkuu ensi vuonna.

Sosiaalihuollon asiakasasiakirjalaki tuo sosiaalialalle velvoit-teen yhtenäiseen ja määrämuotoiseen kirjaamiseen ja mahdol-listaa näin asiakastietojen tallentamisen kansalliseen arkistoon (Kansa). Tämän ansiosta tiedot ovat kootusti niin asiakkaiden itsensä kuin niitä tarvitsevien työntekijöiden saatavissa. Pääkau-punkiseudulla ajoitus osui hyvin yhteen Apotin kanssa. Sosiaa-lialan osaamiskeskukset saivat THL:tä rahoituksen sosiaalialan henkilöstön valmentamiseksi muutoksiin. Hanke nimettiin nokkelasti Kansa-kouluksi ja varsinainen valmennus alkaa 2016.

vuosi päättyy luottavaisena siihen, että kaikella sillä mitä nyt teemme on merkitystä siinä suuressa muutoksessa, joka sosiaali- ja terveyspalveluilla on edessä. Niin vanhustyön kou-lutus-, kehittämis- ja tutkimusverkosto GeroMetro kuin myös varhaiskasvatuksen vastaava verkosto ovat jo nyt vahvoja alu-eellisen yhteistyön areenoja ja saavat toivottavasti lisävoimaa samoihin teemoihin keskittyvistä hallituksen kärkihankkeista.

Myös sosiaalityön käytännön opetus on hyvällä mallilla. Praksis-verkoston pohjalta voimme luottavaisesti visioida uusiin palvelurakenteisiin sijoittuvaa ja uusissa yhteistyö-kuvioissa tapahtuvaa sosiaalityön opetusta ja tutkimusta. Asiantuntemuksemme hyvinvointimittareiden, vaikuttavuus-tutkimuksen ja sosiaalihuollon tiedonhallinnan kysymyksissä avaa yhteistyömahdollisuuksia eri suuntiin, myös pääkaupun-kiseutua laajemmalle. Edelleen vahvuutemme on myös käyttää kaikki viestinnän mahdollisuudet hyväksi ihmisten sosiaalista hyvinvointia edistävän työn esillä pitämisessä ja keskustelun kirvoittamisessa. n

johtaja pirjo marjamäki


Sosiaalijohto tiivisti yhteistyötään

taan ja erityisesti kiitettiin keskustelua, joka käytiin tehtävä-rakenteiden uudistamisen näkökulmasta. Sosiaalijohto arvioi yhteiset kokoontumiset hyödylliseksi, ja niitä jatketaan entisel-tä pohjalta myös vuonna 2016.

TuTuT VerkoSToT lujiTTuiVaT ja uuSia SynTyi Socca toimii pienellä porukalla, mutta laajalla verkostolla. So-siaalialan osaamiskeskustoiminnan olennainen tehtävä onkin tuoda lisäarvoa eri tahojen yhteistyölle. Kokoamme käytännön työntekijöitä, asiakkaita, kehittäjiä, tutkijoita ja opiskelijoita yhteen. Tarjoamme kunnille mahdollisuuden kehittää yhdessä, vaihtaa kokemuksia ja oppia toisiltaan. Tuomme ammattikor-keakoulujen ja yliopistojen opetusta samoille areenoille. Ko-koamme tutkijoita ja tuomme esille eri tieteenaloja yhdistäviä tutkimusaiheita. Jatkoimme kaikkea tätä jo lujiksi vahvistu-neissa tutuissa verkostoissa, joista kerrotaan myöhemmin tässä

n Sosiaalijohto aloitti pohtimalla, miten mitata sosiaalityön vaikuttavuutta. Samaan aiheeseen palattiin vuoden viimeisessä tapaamisessa jo konkreettisin yhteistyöehdotuksin. Tärkeä kes-kustelu käytiin myös siitä, minkälaisista lähtökohdista sosiaa-lityön erikoistumiskoulutusta uudistetaan. Palvelurakenteiden uudistukset kiinnostivat kaikkia. Niinpä Vantaan uudistuksen kirvoittamana vaihdettiin kokemuksia siitä, millä tavalla so-siaalihuoltolain henki peruspalvelujen vahvistumisesta on eri kunnissa toteutumassa. Sosiaalihuoltolaki toi myös sosiaalisen kuntoutuksen käsitteen vahvasti esiin ja sosiaalijohto päättikin lähteä yhdessä kehittämään siihen uusia toimintamalleja. Tu-loksena syntyi yhteinen ESR-hakemus.

Syyskaudella aiheeksi nousi sosiaalihuoltolain mukainen palvelutarpeen arviointi. Keskusteluun toivat lisävirikettä mahdollisuudet, joita uusi asiakastietojärjestelmä Apotti voi arviointiin tarjota. Ammattihenkilölaki oli esillä pariin ker-

Soccan neuvottelukunta asetti vuoden 2015 tavoitteeksi sosiaalijohdon yhteistyön tiivistämisen. Sosiaalijohto ryhtyikin kokoontumaan säännöllisesti vaihtamaan näkemyksiä uuden lainsäädännön mukanaan tuomista muutoksista. Mukana oli Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten perhe- ja sosiaalitoimen ylin johto sekä hiukan vaihdellen lastensuojelua, aikuissosiaalityötä ja kehittämistehtäviä edustava keskijohto. Näkökulmia keskusteluun olivat tuomassa myös sosiaali- ja terveysministeriön edustajat sekä Soccan ja Apotin asiantuntijat.


to- ja palvelusuunnitelma” ja ”palveluprosessi”. Tältä pohjalta päädyimme pohtimaan uusien monialaisten ja joustavien ma-talankynnyksen palveluiden mahdollisuuksia.

Uudelle alueelle astuimme kun Rikosseuraamuslaitoksen aloitteesta kokosimme yhteiseen seminaariin vankien kanssa eri tahoilla työskentelevät sosiaalialan ammattilaiset. Mukana oli niin kuntien sosiaalitoimessa, järjestöissä, vankiloissa ja yhdyskuntaseuraamusyksiköissä työskenteleviä ihmisiä. Aihe kiinnosti myös ammattikorkeakouluja, erityisesti Laureaa, jossa yhtenä sosionomien erikoistumisen mahdollisuutena on kriminaalihuolto. Kimmoke yhteistyölle syntyi sosiaalihuolto-lain tuomista muutoksista rikostaustaisten ihmisten palveluille, mutta laajeni siitä myös muussa lainsäädännössä tapahtuviin muutoksiin. Seminaarin jälkeen työ jatkui yhteisten teemojen parissa ja ulottuu myös vuodelle 2016. Työryhmätyöskentely on koskenut yhteistyötä palvelutarpeen arvioinnissa, yhteisiä suunnitelmia yhdyskuntaseuraamuksissa ja siviiliarvioinnissa, vapauttamisvaiheen yhteistyötä sekä lapsen hoidon ja tuen tarpeen arviointia vankeuden aikana.

TuTkimuSkumppanuudeT laajenTumaSSaSoccan siirtyminen HUS:iin avasi mahdollisuuden päästä osalliseksi terveyden tutkimuksen rahoituksesta. Yhteistyö lääketieteellisen tiedekunnan ja hoitotieteen tutkijoiden kanssa onkin tämän vuoksi noussut yhä tärkeämmäksi. Myös muut keskeiset tutkimuksen rahoittajat korostavat monialaisuuden merkitystä. Socca olikin mukana laajassa Suomen Akatemi-alle osoitetussa tutkimushaussa, joka koski paljon sosiaali- ja terveydenhuollon resursseja käyttävien asiakasryhmää. Tutki-muksen monialaisuus on ollut esillä erityisesti GeroMetroon liittyen.

Tutkimushakujen lisäksi hyödynnämme erilaisissa koulu-tuksissa yliopistollisessa tutkimuksessa meritoituneita asian-tuntijoita. Niin varhaiskasvatuksen kehittämis-, koulutus- ja tutkimusverkosto VKK-Metro kuin vastaava GeroMetro ovat tarjonneet kuntien työntekijöille eri tieteenaloja edustavia lukuisia korkeatasoisia luentoja. n

Yhteistyö lääketieteellisen tiedekunnan ja hoitotieteen tutkijoiden kanssa on noussut yhä tärkeämmäksi.

kertomuksessa. Myös uusia yhteistyökuvioita syntyi, ja niistä tässä joitakin esimerkkejä.

Tyypillisesti verkostojen voimaa tarvitaan laajojen eri tahoja kokoavien koulutustapahtumien ja erilaisten työpajojen järjes-tämiseen. Tapahtumat syntyvät yhteistyössä monien kunnissa, oppilaitoksissa ja järjestöissä työskentelevien ihmisten kanssa. Olemme koonneet voimiamme yhteisiin tapahtumiin myös Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL), sosiaali- ja ter-veysministeriön ja Kaste-ohjelman alueellisten johtoryhmien kanssa. Näin on syntynyt moninäkökulmaista oppimista ja keskustelua, ja yhteinen ymmärrys kehittämistyön suunnista on vahvistanut. Yhteistyöllä olemme saaneet aikaiseksi sellaista, mihin Soccan omat resurssit eivät olisi riittäneet.

Joitakin esimerkkejä on hyvä nostaa esiin. Valtakunnal-listen aikuissosiaalityönpäivien valmistelu ei olisi onnistunut ilman kuntien sosiaalityöntekijöitä ja yliopiston ja ammatti-korkeakoulujen opettajia, jotka ottivat vastuuta niin sisältöjen ideoinnista kuin käytännön järjestelyistä. Tuloksena syntyi kunnianhimoinen kaksipäiväinen ohjelma iltaohjelmineen. Päiville osallistui 500 ihmistä.

Toinen esimerkki tulee yhteistyöstä perusterveydenhuollon yksiköiden, muiden sosiaalialan osaamiskeskusten ja Kaste-organisaation kanssa. Sosiaali- ja terveysministeriön toimek-siannosta Kaste-ohjelman viimeisen vuoden tavoitteena oli vahvistaa kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon perustason kehittäjien verkostoa ja samalla edistää hyviksi todettujen toi-mintatapojen käyttöönottoa. Socca oli mukana järjestämässä kaikkia kolmea Etelä-Suomen kuntia koskevaa kehittäjäta-paamista. Tapahtumat kokosivat yhteensä 240 ihmistä niin sosiaali- kuin terveydenhuollosta. Ensimmäisen tapahtuman Gallery Walk toi posterien muodossa esille monia eri hank-keissa luotuja uusia toimintamalleja. Toisella kerralla teemana oli vastuutyöntekijämalli, asiakkaan osallisuus, kehittämistyön johtaminen ja potilaiden segmentointi. Viimeisimmällä kertaa valmistelu pyöri käsitteissä ”palvelutarpeen arviointi”, ”hoi-



Nyt me tiedetään, että

aikuisen kuuluukin leikkiä sanoi yksi kehittäjäpäiväkodin lapsista

pääkaupunkiSeudun yhTeiSTä

VarhaiSkaSVaTukSen kehiTTämiSTä jo läheS

kymmenen VuoTTa

n Nykyisin tuntemamme VKK-Metro -kehittämistyön rakenne muotoutui vuosina 2007–2009, jolloin syvennyttiin pedagogiseen havainnointiin ja arviointiin. Muita teemoja ovat olleet lasten hyvinvointi sekä lasten ja vanhempien osal-lisuus. Sitä ennen pääkaupunkiseudun yhteistyötä oli tehty monikulttuurisuuden näkökulmasta.

Kehittämistyön vaikuttavuutta ja juurtumista pohdittiin aiempien kausien kehittämisyksiköiden sekä aluejohtajien ta-paamisten yhteydessä. VKK-Metron ohjausryhmä tapasi ope-tusministeriön ja Opetushallituksen edustajia marraskuun alussa. Ohjausryhmä ja Opetushallitus jatkoivat neuvotteluja VKK-Metron tulevaisuudesta joulukuun puolessa välissä.


leikki ja leikilliSeT oppimiSympäriSTöT 2014–2016Pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksen kehittämisyksikkö VKK-Metron 2014–2016 kehittämiskauden teemaksi nimettiin Leikki ja leikilliset oppimisympäristöt. Kahdessakymmenessä-viidessä (25) varhaiskasvatusyksikössä jatkettiin leikin ja lei-kiin liittyvän toimintakulttuurin kehittämistä. Kehittämistyön keskiössä on aikuisen roolin tarkastelu leikissä. Aikuisen roo-linottokykyä ja leikin narratiivisia mahdollisuuksia työstettiin yhdessä Teatteri Ilmiön draamakasvattajien kanssa seitsemässä (7) erillisessä koulutustapahtumassa.

TuTkimuS ja kouluTuSHankekauden tutkimus käynnistyi tammikuussa 2015. Tutki-muksen tarkoituksena on tarkastella kasvattajan roolia ja leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen mahdollistajana. Aineistona käytetään kehittäjäyksiköiden tuottamia leikkikuvauksia. Tut-kimusraportti valmistuu loppukeväästä 2016.

Vuoden 2015 aikana neljä opiskelijaa suoritti VKK-Metros-sa harjoittelunsa osana maisteriopintojaan.

Ammattikorkeakoulujen Metropolia, Laurea ja Diak kans-sa järjestettiin marraskuussa opinnäytetöitä esittelevä semi-naari. Tilaisuuteen osallistui varhaiskasvattajia ja opiskelijoita, ja tilaisuudessa esiteltiin seuraavat opinnäytetyöt. tää on jätskimaa ja tän lätkänpelaajan voi syödä. Leikkiä tukevat oppimisympäristöt esikouluikäisten lasten näkökulmasta. Metsäranta Katariina & Niemi Laura, Diak

leikki-ikäisten lasten vanhempien ajatuksia vapaasta leikistä. Semenuka Julija, Metropolia

päiväkodin työntekijöiden näkemyksiä kielellisen kehityksen tukemisesta omaehtoisen leikin tilanteissa. Haapaniemi Hanna-Maija & Kallio Paula, Metropolia

metsäryhmä – lasten majanrakennusprojekti esiopetuksessa. Räsänen Tiia, Laurea

kuoriainen tahtoo kepin – 2–4 -vuotiaiden lasten luontoliikunta päiväkodissa. Putkonen Karoliina & Pääkkölä Essi, Laurea

Varhaiskasvatuksen kehittämisasiantuntijaIlkka Tahvanainen

Vuoden aikana reilut 1 700 pääkaupunkiseudun varhais-kasvattajaa kokoontui kehittämisteeman ympärille raken-nettuihin koulutustapahtumiin. Tilaisuuksissa esittäytyi laaja kirjo valtakunnallisesti merkittäviä varhaiskasvatuksen tutki-joita ja osaajia mm. Eira Suhonen, Pentti Hakkarainen, Milda Bredikyte, Marjatta Kalliala, Arniika Kuusisto, Lotta Uusitalo-Malmivaara, Ilkka Halava, Hilkka Munter ja Nina Sajaniemi.

Syksyyn 2015 mennessä jokainen kehittäjäyksikkö sai yksikkökohtaista koulutusta LIS YC -videohavainnoinnis-ta. Videohavainnointia käytetään mahdollisuutena kehittää leikkiä ja leikillisiä oppimisympäristöjä. Videoinnin myötä varhaiskasvattajat etsivät ja löytävät leikkiä jäsentäviä teki-jöitä (leikkiminä, suhde ympäristöön, välineisiin ja toisiin leikkijöihin). n

Varhaiskasvatuksen tutkija Saija Turunen

”Lisätään leikin arvostusta!”

Lapsi oli niin leikin taikamaailmassa, että pystyin melkein itsekin näkemään kilpikonnan poikasten liukuvan veteen tai räpylät hänen jaloissaan.

Leikkikuvaus, 2015

Leikkihetkestä jäi hyvä fiilis! Samalla vahvistui tunne, että pitäisi paljon aktiivisemmin osallistua lasten leikkiin ja kannustaa arempia lapsia osallistumaan.

Leikkikuvaus, 2015

Lisätietoja: www.socca.fi/vkk-metro


Vauhdikkaasti vanhustyötä!n Ensimmäisen kehittämiskauden (2014–2016) teemana on Muistisairaan ikäihmisen kotona asumisen tukeminen. Sosiaali- ja terveystoimen yhteisessä verkostossa yhdistetään monialaisesti erilaista osaamista ja kehittämistä. Verkostoon liitetään myös oppilaitosyhteistyötä ja tutkimusta.

yhdeSSä oppiminen ja ihmeTTelyVuosi 2015 oli GeroMetrossa aktiivisen kehittämisen kausi. Se käynnistyi tammikuussa 2015 toteutetulla seminaarilla, joka keskittyi kehittämisen teemaan. Seminaarissa kaikki 18 kehittämistehtävää esittäytyivät posterinäyttelyssä. Kaikkiaan vuoden aikana toteutettiin yhteensä 3 seminaaria ja 9 työpajaa. Seminaareissa paneuduttiin GeroMetron keskeisiin teemoihin: osallisuuteen, toimijuuteen, yhteisöllisyyteen ja vaikuttavuu-teen. Järjestetyt seminaarit koettiin palautteiden perusteella hy-vinä. Erityisesti kiinnostavat asiantuntijaluennot saivat kiitosta. Myös toisista kehittämistehtävistä kuuleminen oli palautteiden mukaan kiinnostavaa ja tärkeää sisältöä seminaareissa. Semi-naarit herättivät palautteiden mukaan uusia ajatuksia ja saivat katsomaan omaa työtä uudella tavalla.

Seminaarien lisäksi järjestettiin verkostomaista kehittämistä tutkiva työpaja sekä useita työpajoja, joissa paneuduttiin Ge-roMetron kehittämistehtävien sisällöllisiin teemoihin: palve-lukeskustoiminnan, päivätoiminnan, päiväsairaalatoiminnan, sosiaalityön, omaishoidon, kotihoidon ja asiakasohjauksen kehittämiseen. Teemallisia työpajoja järjestettiin useita, jotta jo-kainen kehittämistehtävä pääsisi työstämään ja jakamaan omaa kehittämistään ainakin yhdessä työpajassa yhdessä toisten kanssa. Osa tehtävistä oli mukana useassa työpajassa. Työpajat koettiin osallistujilta kerätyn palautteen perusteella erittäin

GeromeTroPääkaupunkiseudun kuntien (Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen) yhteinen vanhustyön kehittämisrakenne, GeroMetro, käynnistyi vuonna 2014. Pysyvä kehittämisrakenne tähtää koordinoituun ja jäsentyneeseen kehittämistyöhön ja sen avulla vanhustyön kehittäminen saadaan entistä paremmin hyödynnettyä ja osaaminen jaettua.


antoisiksi, koska niissä oli mahdollista keskustella toisten kehit-täjien kanssa, jakaa kokemuksia samankaltaisten tehtävien ke-hittämisestä ja oppia yhdessä. Työpajoista sai myös palautteiden mukaan uusia ideoita ja vertaistukea. Tärkeänä koettiin toisten kuntien samaa työtä tekevien ihmisten tapaaminen.

Vertaistapaamisia pidettiin vuonna 2015 säännöllisesti ohjaajien, yhteyshenkilöiden ja esimiesten työn tueksi. Vertais-tapaamisissa jaettiin kokemuksia ja ihmeteltiin kehittämisen aikana vastaan tulleita ilmiöitä yhdessä.

kehiTTämiSen TouhuSSaKeväällä 2015 tehtiin kysely GeroMetron kehittäjille. Kyselyssä nousi esille mm. seuraavia asioita: hyvä motivaatio kehittämi-seen ja yhteisen jakamisen tärkeys. Kehittämistyötä estävänä tekijänä nähtiin muun muassa aikapula. Yksiköissä tapahtuneita

muutoksia olivat esim. kehittämisen niveltyminen osaksi arkea sekä innostus ja myönteisyys kehittämiseen. Kehittämistuloksia haluttiin jakaa hyvien käytäntöjen tilaisuuksissa, prosessikuva-uksilla ja ”käsikirjan” avulla.

Vuoden aikana kehittämistyö eteni hyvin kunnissa ja vuoden aikana saavutettiin jo useita konkreettisia askeleita. Näitä olivat muun muassa asiakkaan itsemääräämisoikeutta käsittelevän esit-teen tekeminen, muistisairaan hoitopolun selkeyttäminen, päivä-toiminnan uusien toimintamallien kehittäminen, päivätoiminnan hakukäytännön selkeyttäminen, uusien palvelukeskustoimin-tojen kehittäminen, kinestetiikan käyttöönoton laajentaminen kotihoidossa, omaisen tukeminen kotikonseptimallin avulla, ammattilaisten välisen yhteistyön selkeyttäminen ja arkikuntou-tuksen juurruttaminen.

GeroMetro-kehittäminen on tavoittanut hyvin työntekijöitä ja asiakkaita. Loppuvuodesta 2015 tehtiin kysely kehittäjäryhmille, jossa yhteyshenkilöitä pyydettiin arvioimaan verkoston laajuutta oman kehittämistehtävänsä osalta. GeroMetron kaltaisen jatku-vasti muuttuvan ja elävän verkoston laajuutta on mahdotonta tietää, mutta joitakin varovaisia arvioita voi esittää tämän hetken tilanteesta. Kehittäjäryhmissä on yhteensä noin 180–200 työnte-kijää. Sen lisäksi kehittäminen on koskettanut tehtävästä riippuen 5–60 työntekijää kehittämistehtävää kohti, eli yhteensä ainakin 400 työntekijää. Kehittämistehtävät ovat tavoittaneet tehtävästä riippuen lukuisia ikäihmisiä, useissa tehtävissä jopa 200 ikäihmis-tä on ollut mukana, yhteensä yli 1 500. GeroMetron nettisivuilla on käyty vuoden aikana yli 16 000 kertaa. Kehitettyjen toimin-tamallien levittämisen yhteydessä työntekijät ja asiakkaat, jotka hyötyvät kehittämisestä, lisääntyvät eksponentiaalisesti.

GeroMetron tiedottaminen tiivistyi, kun syyskuun alussa aloitettiin blogisarja GeroMetron kyydissä, jossa kerrotaan ke-hittämisen oivalluksista ja etenemisestä. Blogin avulla Gero-Metrosta tiedottamisen lisäksi saatiin myönteistä julkisuutta ikäihmisten palveluiden parissa tehtävälle kehittämistyölle sekä käynnistettiin keskustelua aiheesta.

opiSkelijaT ja TuTkimuS oSana VerkoSToa

GeroMetron tutkimustoiminta toteutui vuonna 2015 opinnäy-tetöiden kautta. Verkostossa ilmestyi ainakin kaksi sosiaalityön käytäntötutkimusta, yksi pro gradu -tutkielma ja yksi amk-lopputyö. Lisäksi yksi pro gradu -tutkielma ja yksi sosiaalityön käytäntötutkimus käynnistyivät vuoden 2015 aikana. Verkos-tossa koottiin alan tutkijoita yhteen ja oltiin mukana kahdessa tutkimusrahoitushaussa. Rahoitusta ei tutkimuksiin saatu, mutta uusien tutkimusyhteistyökuvioiden suunnittelu jatkuu.

GeroMetro verkoston kehittäjäyksiköissä oli vuoden 2015 aikana useita opiskelijoita tekemässä harjoittelua. Soccassa GeroMetron koordinoinnin tehtävissä oli vuoden aikana kaksi geronomiharjoittelijaa ja yksi maisteriharjoittelija.

GeromeTro maailmallaSyksyllä 2015 tehtiin opintomatka Göteborgiin ja Boråsiin, jossa tutustuttiin mm. Göteborgin kotihoidon kehittämisoh-jelmaan sekä Boråsin kunnan dementia- ja kuntoutustiimin käytäntöihin. Matkalle osallistui GeroMetron ohjausryhmän lisäksi muutamia vanhustyöhön erikoistuneita suunnittelijoita GeroMetron kunnista. Keväällä GeroMetroon kävi tutustu-massa professori Amanda Woodward Yhdysvalloista (Michi-gan State University).

yhTeiSTyön VerkkojaGeroMetro oli mukana myös monenlaisessa muussa yhteis-työssä. Yhtenä esimerkkinä tästä oli Metropolia Ammatti-korkeakoulun koordinoima verkostokehittämisen prosessi, jossa pohdittiin ja tuotettiin tietoa oppilaitoksen ja työelämän yhteistyön mahdollisuuksista.

Lisäksi yhteistyö tiivistyi HUS:n sisällä. Yhteistyötä haettiin aktiivisesti myös alan järjestötoimijoiden kanssa. n

” Vuosi 2015 oli GeroMetron aktiivisen kehittämisen aikaa.”

Erikoissuunnittelija Tiina Autio

Koulutussuunnittelija Tiina Soukiala

Lisätietoja: www.socca.fi/gerometro


Peliklinikka

n Peliklinikka on rahapeliongelmiin erikoistunut palvelu-kokonaisuus, joka tarjoaa apua myös muusta digipelaamisesta ja netin liikakäytöstä aiheutuviin haittoihin pelaajille, heidän lä-heisilleen ja peliongelmaa työssään kohtaaville ammattilaisille.

Peliklinikka-hanke on pääkaupunkiseudun kuntien, järjes-töjen ja valtion yhteishanke. Hanke toimi kokeiluhankkeena 2010–2014. Ensimmäisen jatkokauden (2015–2016) hanke-kumppaneita ovat Helsingin ja Vantaan kaupungit, A-klinik-kasäätiö, Sininauhaliitto, Sosped-säätiö, Socca sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). THL:n Soccalle myöntämästä sopimusrahoituksesta katetaan Peliklinikan projektipäällikön ja projektitutkijan palkkaus- ja henkilöstökulut.

Vuoden 2015 alkupuolella projektipäällikkö vaihtui. Toi-minnan kehittämisen keskeisinä painopisteinä ovat olleet Peliklinikan sisäisen vuoropuhelun kehittäminen, yhteisten tavoitteiden rakentaminen sekä johtamisjärjestelmän selkiyt-täminen. Tavoitteena on ollut, että monitoimijainen rakenne voisi toimia paremmin yhtenäisenä konseptina.

peliklinikkaPeliklinikka on rahapeliongelmiin erikoistunut palvelukokonaisuus, joka tarjoaa apua myös muusta digipelaamisesta ja netin liikakäytöstä aiheutuviin haittoihin pelaajille, heidän läheisilleen ja peliongelmaa työssään kohtaaville ammattilaisille.


Peluuri; au*ava puhelin,

sähköiset palvelut, Peli

poikki-‐ ohjelma

Peliyhteisöt, THL/STM

P

Avo:imi; hoito ja hoitokokeilut

Helsinki, Vantaa

Kehi*äminen, koordinoin:, :edonkeruu,

tutkimus, :edotus

THL/STM Til>

Matala kynnys, amma>lais-‐ ja

vertaistuki

RAY

Valtakunnalliset palvelut Järjestöt

Kunnat,

valtio

Alueelliset palvelut

Peliklinikan palvelukokonaisuuteen on kytketty tutkimus ja arviointi. Peliklinikan projektitutkija valmisteli kevään 2015 aikana THL:lle ehdotusta valtakunnallisesta tiedonkeruusta rahapeliongelmaa koskevan seulonnan osalta sekä rahapeli-ongelman hoidosta. Keväällä 2015 toteutettiin avohoidon asia-kastietojen keräämisessä uudistus, jonka tuloksena asiakkaiden käynneistä kertyy ajantasaista tietoa ja samalla tiedetään reaa-liaikainen asiakasmäärä koko vuoden alusta. Tätä ennen nämä tiedot kertyivät vasta asiakasprosessin päätyttyä.

Vuoden 2015 lopulla valmistui myös Peliklinikan hoitoin-terventioiden vaikuttavuuden analyysi. Tietokoneavusteinen ja kognitiivis-käyttäytymistieteelliseen lähestymistapaan pe-rustuva Peli poikki -ohjelma osoittautui poikkeuksellisen vaikuttavaksi niiden henkilöiden osalta, jotka suorittivat ohjelman loppuun.

Projektipäällikkö Corinne Björkenheim

TutkijaPetteri Paasio

” Haasteena saada Peliklinikalle sopimus toisesta jatkokaudesta eli vuodesta 2017 eteenpäin.”

Peliklinikan toinen hoitointerventio, perinteiseen kah-denkeskiseen terapeuttiseen vuorovaikutukseen perustuva avohoito, osoittautui vaikuttavuudeltaan yhtä vahvaksi nii-den asiakkaiden osalta, joista hyvinvoinnin muutostiedot oli saatavissa. Aikaisemmin Suomessa ei ole toteutettu vaikutta-vuuden analyysiä laajalla vuorovaikutteisen tai terapeuttisen hoidon kentällä perustuen asiakasprosessin toteutuksessa syntyvään dataan. On kuitenkin otettava huomioon, että vai-kuttavuustulos koski vain joka neljättä avohuollon asiakasta kun taas kolmessa neljännestä asiakastapauksesta prosessi ei tuottanut mitään tietoa asiakkaan hyvinvoinnin muutoksesta. Tämä havainto toimii osaltaan tärkeänä informaationa itse asiakasprosessin kehittämiselle.

Peliklinikan eri palveluprosesseissa syntyvää tiedontuo-tantoa käytiin läpi ja sitä pyrittiin soveltuvin osin yhteismi-tallistamaan. Tällöin Peliklinikan eri palveluissa syntyvä tieto rakentaa yhteistä ymmärrystä rahapeliongelman piirteistä ja hoidon elementeistä.

Toimintavuoden aikana Peliklinikan verkkosivujen visuaa-linen ilme ja sisältö uudistettiin täysin entistä asiakasystävälli-semmäksi n

Lisätietoja www.peliklinikka.fi, www.peluuri.fi, www.tiltti.fi

Peliklinikan eri palveluissa syntyvä tieto rakentaa yhteistä ymmärrystä rahapeliongelman piirteistä ja hoidon elementeistä.

Toiminnan kehittämisen keskeisinä painopisteinä ovat olleet Peliklinikan sisäisen vuoropuhelun kehittäminen, yhteisten tavoitteiden rakentaminen sekä johtamisjärjestelmän selkiyttäminen. Tavoitteena on ollut, että monitoimijainen rakenne voisi toimia paremmin yhtenäisenä konseptina.


Kehittämis- ja tutkimusrakenteet muovautumassa uudelleenn Sosiaalialan osaamiskeskukset toivat pitkin vuotta eri kannanotoissaan esille, että hyvin organisoitu kehittämis- ja tutkimustoiminta on ensiarvoisen tärkeä osa uusia sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteita. Keväällä kaatuneeseen hallituksen sote-esitykseen sisältyikin pykälä, jonka mukaan kullakin sote-alueella oli oltava yhtenäinen kehittämistoi-minnan rakenne, joka luodaan huomioiden olemassa oleva sosiaalialan osaamiskeskustoiminta ja perusterveydenhuollon yksiköt. Tuolloin sosiaali- ja terveysministeriön johdolla kes-kusteltiin paljon siitä, miten varmistetaan osaamiskeskusten henkilöstön siirtyminen uusien sote-alueiden palvelukseen myös niillä alueilla, joilla toiminta on organisoitu osakeyhtiöksi tai yhdistykseksi. Soccan asemaa muutoksessa pidettiin hyvänä, koska olimme jo osa HUS-kuntayhtymää. Sosiaalityön tutki-mus ei hallituksen sote-esitykseen tuolloin sisältynyt, vaikka asian eteenpäin saamiseksi oli tehty paljon taustatyötä.

SoSiaalialan oSaamiSkeSkuSTen TuleVaiSuuS halliTukSen linjaamana

Tilanne muuttui ratkaisevasti, kun Juha Sipilän hallitus julkaisi 7.11.2015 ”Aluejaon perusteet ja sote-uudistuksen askelmerkit”. Linjauksessa todettiin ”Yliopistosairaaloiden ja vastaavien so-siaalialan osaamiskeskusten toiminnalle ja kehittämiselle sekä alan yliopistoissa ja korkeakouluissa tehtävän tutkimuksen ja opetuksen hyödyntämiselle sosiaali- ja terveyspalveluiden käy-tännön kehittämisessä luodaan tarvittavat perusteet.” Rinnastus yliopistosairaaloihin herätti kysymyksen siitä, tullaanko vaativa sosiaalihuollon erityisosaaminen keskittämään ja organisoi-maan erikoissairaanhoidon rinnalle niillä viidellä itsehallinto-alueilla, joissa sijaitsee yliopistollinen opetus ja tutkimus. Tässä tapauksessa myös sosiaalialan osaamiskeskustoiminta muuttai-

si luonnettaan ja lähentyisi tapaa, jolla erikoissairaanhoidossa potilastyö, opetus ja tutkimus liittyvät toisiinsa. Tämä toisi mukanaan terveydenhuollosta tutun mallin, jossa myös sosiaa-lihuollossa erityisosaaminen syntyisi vaativimpien asiakkaiden kanssa ja siirtyisi sieltä perustason työssä hyödynnettäväksi.

Virkamiestyönä tehdyissä taustapapereissa puolestaan linjattiin ”Tavoitteena on antaa mahdollisuudet sosiaali- ja terveydenhuollon integroidussa palvelujärjestelmässä tehtä-vään korkeatasoiseen tutkimukseen, opetukseen, innovaatioihin ja asiakaslähtöiseen kehittämiseen. Tämä edellyttää suoraa yhteyttä yliopistolliseen tutkimukseen ja opetukseen, yhtei-siä tutkimus- ja kehittämisrakenteita korkeakoulujen ja alan asiantuntijalaitosten kanssa sekä suoraa yhteyttä yliopistojen ja korkeakoulujen ympärille muodostuviin monipuolisiin yritysten ja muiden toimijoiden innovaatioekosysteemeihin”. Näyttää siis, että myös tutkimus aletaan nähdä yhä integroituneem-pana. Tästä osoituksena oli myös syksyllä valmisteltu asetus terveyden tutkimuksen painoalueista. Omaksi painoalueeksi nostettiin sosiaali- ja terveydenhuollon integraatiota tukeva tutkimus, joka myös Soccassa noteerattiin uusia mahdolli-suuksia avaavana.

Soccan ja peruSTerVeydenhuollon ykSikön yhTeiSTyö

Myös sosiaalialan osaamiskeskusten ja perusterveydenhuollon yksiköiden integroituminen on ollut paljon esillä, näin myös pääkaupunkiseudulla. Soccan ja HUS:n perusterveydenhuol-lon yksiköt ovatkin lähentyneet ja esimiesten yhteistyö on muotoutunut säännölliseksi. Yhteiset henkilöstökokoukset ja yhteinen viestinnän kehittäminen ovat osoituksia lähentymi-sestä. Yhteistyötä on tapahtunut myös Apotin, palveluketju-

foorumin, lääkärien ja sosiaalityöntekijöiden koulutuksen ja HUS:n tutkimus- ja kehittämisjohdon ympärillä. Molempien yksiköiden henkilöstö on kuitenkin hyvin pieni ja liikkumavara perustehtävissä ei ole järin suuri.

Socca yhTeiSiSSä pöydiSSäOsaamiskeskusjohtajat ovat istuneet monissa kehittämistoi-minnan tulevaisuutta käsittelevissä ryhmissä. Hallituksen kär-kihankkeet ovat olleet yksi vaikuttamisen paikka. Perheiden ja lasten muutosohjelman ohjausryhmässä sosiaalialan osaamis-keskuksia edustaa FSKC ja Ikäihmisten kotihoitoa ja kaiken-ikäisten omaishoitoa Socca. Myös hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kärkihankkeen asiantuntijaryhmän työssä Socca on ollut mukana.

Vuosi päättyy kehittämistoiminnan tulevaisuutta koskeviin pyöreän pöydän keskusteluihin, joissa kokoonkutsujana on sosiaali- ja terveysministeriö. Mukana ovat kuntien ja sai-raanhoitopiirien kehittämistoiminnasta vastuulliset henkilöt, perusterveydenhuollon yksiköt ja sosiaalialan osaamiskeskuk-set. Keskustelujen tuloksena odotetaan näkemystä siitä, miten kehittämistoiminnan järjestämisvastuuta olisi lainsäädännöllä ohjattava ja missä määrin asian järjestäminen jää kunkin itse-hallintoalueen omaan harkintaan. n

Hyvin organisoitu kehittämis- ja tutkimustoiminta on ensiarvoisen tärkeä osa uusia sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteita.

n Heikki Waris -instituutin toiminta 2015 13

Pääkaupunkiseudun Praksiksen ytimessä

Ylisukupolvisen huono-osaisuuden katkaiseminenn Vuosi 2015 on ollut uusimuotoisen Pääkaupunkiseudun Praksiksen vakiintuvan toiminnan ja tiedontuotannon aikaa. Vuoden alussa asteittain voimaan astunut uusi sosiaalihuol-tolaki vaikutti Praksis-opetukseen ja kehittämistoimintaan. Erityisesti sosiaalinen kuntoutus ja moniammatillinen palvelu-tarpeen arviointi, rakenteellinen sosiaalityö ja myös uudistuva lastensuojelu osuivat Praksis-kehittämisen ytimeen kuluneena vuonna. Myös uusia avauksia tehtiin käytännön opetuksessa terveydenhuollon suuntaan. Helsingin yliopiston sosiaalityön oppiaineen asiakastyön taitojen ja ammatillisten valmiuksien opetus sekä opiskelijoiden käytäntötutkimuksien organisointi ja ohjaaminen ovat keskeinen osa Praksis-toimintaa.

Praksiksen periaatteet – dialogisuus ja yhteistoiminnallisuus, tietoperustan ja osaamisen uudistaminen sekä uusien vaihtoeh-tojen etsiminen – osoittautuivat edelleen tärkeiksi ja työskente-lyä suuntaaviksi ohjenuoriksi kuluneella toimintakaudella.

yhTeinen TeemaPraksis-toimintaa kokoavana ideana vuosina 2014 –2016 on yhteisesti valittu teema: ylisukupolvisen huono-osaisuuden katkaiseminen. Vuoden aikana on jatkettu yhteistoiminnallisen tiedontuotannon mallilla, jossa työskentely rakentuu ammat-tilaisten, asiakkaiden, opiskelijoiden ja tutkijoiden yhteiselle kehittämiselle, tutkimiselle ja oppimiselle.

ylisukupolvisen huono-osaisuuden teemaa käsiteltiin:• avoimen pääkaupunkiseudullisen oppimisverkostotyösken-

telyn avulla

• tarkastelemalla ilmiötä eri tavoin yliopisto-opetuksessa

• ylläpitämällä tietopankkia ylisukupolviseen huono-osaisuu-teen liittyvästä tutkimuksesta

• kuntien omissa kokeiluissa ja kehittämisrakenteissa

• tekemällä yhteinen paikallista ja kansallista tasoa yhdistävä tiedontuotantoprosessi yhdessä THL:n kanssa. Prosessissa koottiin käytännön kehittämistä, tutkimusta ja päätöksen-tekijöiden näkemyksiä, ja siitä syntyi suosittu oppimisverkos-totilaisuus ja käytäntöä palveleva julkaisu, jossa jäsennetään ylisukupolvista huono-osaisuutta ja sen katkaisua ilmiönä ja toimintana. Julkaisu ilmestyy keväällä 2016.

VaikuTTaVia meneTelmiä ja uuSia aVaukSiaNarratiivisen työskentelyn työpajatoimintaan osallistui sekä HUS:n että pääkaupunkiseudun kuntien työntekijöitä. Kuvas-tin – reflektiivisen itse- ja vertaisarviointimenetelmän käytön tueksi järjestettiin koulutustilaisuus ja alettiin suunnitella Kuvastin-tuutoritoimintaa.

Pääkaupunkiseudun kunnat, Helsingin yliopiston sosiaalityön oppiaine ja Soccan Heikki Waris -instituuttti muodostavat yhteistoimintaa tukevan ja ylläpitävän rakenteen. Pääkaupunkiseudun Praksiksessa yhdistyy kuntien strategioiden mukainen palvelujen kehittäminen ja Helsingin yliopiston sosiaalityön käytäntöjen ja käytäntötutkimuksen opetus.

Valmisteltiin pääkaupunkiseudun ESR-hankehakemus Ga-me on – pääkaupunkiseudun sosiaalisen kuntoutuksen pilotti osana valtakunnallisen osaamiskeskuksen hanketta Pro Sos – uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa. Hanke koh-distuu heikoimmassa sosiaalisessa asemassa olevien, erityistä tukea tarvitsevien kansalaisten sosiaalisen osallisuuden tuke-miseen. Pilotissa haetaan uutta orientaatiota sosiaalityöhön ja sosiaaliseen kuntoutukseen motivoivasta, luovasta ja ongel-manratkaisuun keskittyvästä leikillisyydestä ja pelillisyydestä.

oppimiSVerkoSToT – oSaamiSen aVaiminaJärjestimme viisi oppimisverkostotilaisuutta: Luovat mene-telmät, Asiakastyön dokumentointi, Sosiaalinen raportointi, Pääkaupunkiseudun käytäntötutkimuksen päivä (Helsingin yliopisto) sekä Puheista tekoihin! Ylisukupolvisten ongelmien kohtaaminen ja ehkäiseminen lastensuojelussa ja sosiaali-palveluissa, joihin osallistui yhteensä yli 700 ammattilaista, opiskelijaa, esimiestä ja palvelujenkäyttäjää.

Praksiksen periaatteet – dialogisuus ja yhteistoiminnallisuus, tietoperustan ja osaamisen uudistaminen sekä uusien vaihtoehtojen etsiminen – osoittautuivat edelleen tärkeiksi ja työskentelyä suuntaaviksi ohjenuoriksi.


kunTien kehiTTämiSToiminTa Vuonna 2015Kuntien Praksikseen kytkeytyvässä kehittämistoiminnassa nä-kyi selvästi edelleen vahvistuva prosessi, jossa opiskelijoiden käytäntötutkimusten ja gradujen tuottamaa tietoa integroitiin määrätietoisesti osaksi työpaikkojen oman kehittämisen jatku-moja ja paikallista päätöksentekoa.

Helsingin lastensuojelun Praksis-kehittämisessä jatkettiin yhtenäisen tuen tarpeen arviointimallin parissa. Malli otettiin käyttöön koko lastensuojelussa ja asiakkaiden ja työntekijöiden mielipiteitä ja kehittämisehdotuksia selvitettiin. Helsingissä kehitettiin uutta yhteistä sosiaalisen raportoinnin mallia sekä lastensuojeluun että aikuissosiaalityöhön. Praksis-työntekijät ovat olleet aktiivisesti mukana sosiaalisen raportoinnin mallin kehittämisessä, käyttöönotossa ja aineiston työstämisessä.

Vantaalla Praksis-kehittäminen keskittyi lastensuojeluun ja perhepalveluihin. Yhteiset kehittämisteemat ovat olleet yhteis-työn kehittäminen perhepalvelujen sisällä, lapsi- ja perhenäkö-kulman esiin ottaminen päihdekartoituksen aikana, yhteinen Praksis-iltapäivä ylisukupolviseen huono-osaisuuteen liittyen

sekä varhaisen vaiheen työn kehittäminen ja konkretisoiminen: lapsikeskeisen lastensuojelun käsikirjan työstäminen, lapsen oi-keuksien korostaminen lastensuojelutyössä ja perhepalveluissa.

Espoossa ja Kauniaisissa panostettiin lastensuojelun ja ai-kuissosiaalityön yhteistyöhön. Aikuisten sosiaalipalvelut ja las-tensuojelupalvelut ovat organisoineet yhdessä neljä tutkivan sosiaalityön verkoston tapaamista, joissa on esitelty Espoon kaupungille tehtyjä sosiaalityön käytäntötutkimuksia, pro gradu -tutkielmia, lisensiaatintöitä sekä sosionomien opinnäytetöitä ja ylemmän AMK-tutkinnon kehittämistöitä. Lastensuojelus-sa on jatkettu ja laajennettu työskentelyä moniammatillisen yhteistyön kehittämiseen. Verkkoneuvonnan pilotti OmaVer-kosto aloitti toimintansa. Pilotin arvioinnista on valmistunut sosiaalityön käytäntötutkimus sekä siitä tehdään pro gradu -tutkielma vuonna 2016. Praksis-työntekijät toteuttivat yhdessä asukastalon kanssa yhteistutkijuusryhmän. Myös muuta koke-musasiantuntijatoimintaa laajennettiin.

käyTännön opeTuS ja opeTTajakouluTuS Helsingin yliopiston sosiaalityön käytännön opetusjaksot (K1-K5) toteutettiin toistamiseen uusien tutkintovaatimus-ten mukaisesti yhteistyössä kuntien ja Kalliolan setlementin kanssa. Opiskelijamäärät ovat olleet suuret erillismäärärahan seurauksena. Uutena opintojaksona toteutettiin ensimmäistä kertaa moninäkökulmainen sosiaalityön käytäntö, ja se toteu-tettiin uraauurtavasti yhteistyössä terveydenhuollon kanssa. Jaksolla tutustuttiin aitojen tapausesimerkkien kautta sosiaali- ja terveydenhuollon yhteisten asiakkaiden tilanteisiin.

Sosiaalityöntekijöille tarkoitettu täydennyskoulutus, käytän-nön opettajakoulutus, on muuttunut aiemmasta käsittäen kaksi viiden opintopisteen laajuista moduulia. Moduuli I toteutettiin syksyllä 2014 keskittyen sosiaalityön opiskelijan käytännön oppimista edistävään ohjaukseen ja toinen moduuli toteutet-tiin syksyllä 2015 jatkuen keväälle 2016. Moduuli II painottuu oman työn tutkimusperusteiseen kehittämiseen. Kehittämis-

” Yhteistä tekemistä yhdessä!”

lukuja: prakSiS 2015Pääkaupunkiseudun Praksis järjesti 7 oppimisverkostotilaisuutta, joihin osallistui yhteensä noin 570 osallistujaa, lisäksi virtuaalisesti noin 150 osallistujaa. Käytännön opetukseen osallistui vuonna 2015 yhteensä 215 opiskelijaa Helsingin yliopistosta ja 40 Avoimesta yliopistosta. Käytäntötutkimuksia (K5) valmistui 49. Käytän-nön opettajakoulutuksen toisen vaiheeseen (Moduuli II) jatkoi 15 käytännön opettajaa. Praksiksen kehittämistoimintaan osallistuu kunnissa runsaasti työntekijöitä (262 sosiaalityöntekijää Helsingissä, Vantaalla kaikki perhepalvelujen työntekijät ja Espoossa koko aikuissosiaalityön ja lastensuojelun henkilöstö).

Vs yliopistonlehtori, sosiaalityön käytäntötutkimus Kirsi Nousiainen (Soccassa 31.8.2015 saakka)

Kehittämispäällikkö Laura Yliruka

tehtävien teemat liittyivät esimerkiksi Käypä hoito -suositusten tarkasteluun sosiaalityön näkökulmasta, opiskelijan resilienssin tukemiseen tai narratiivisten menetelmien hyödyntämiseen ohjauksessa.

Lisätietoja: www.socca.fi/praksis


Kumppanuutta tutkimuksessa – Heikki Waris -instituutti n Kuluneella kaudella on ollut käynnissä lukuisia tutkimus-hankkeita. Lisäksi osallistuttiin Suomen Akatemian strategisen tutkimusrahoituksen hakuun sekä ERVA-tutkimusrahoituksen hakuun. Käytäntötutkimuksen Verstas tutkijoille on osana omaa työtään käytäntötutkimusta tekevien asiantuntijoiden ja yliopistotutkijoiden oppimisyhteisö ja yhteisen tiedonmuo-dostuksen dialoginen areena. Se kokoontuu useita kertoja vuodessa yhteisiin temaattisiin keskusteluihin esimerkiksi opinnäytetöiden ohjauksen tai työn alla olevien yhteisten jul-kaisujen tiimoilta. Verstas toimii osana Helsingin yliopiston järjestämää sosiaalityön erikoistumiskoulutusta ja sosiaalitie-teellistä tohtorinkoulutusta. Toiminnasta vastaa sosiaalityön käytäntötutkimuksen professori.

käynniSSä oleVaT TuTkimuShankkeeT

sosiaalitoimen laatimat olosuhdeselvitykset lapsen huol-tajuutta selvitettäessä vanhempien erotilanteessa. Tutki-muksessa ollaan kiinnostuneita, millä tavoin vanhemmuudesta kirjoitetaan tuomioistuimille laadituissa sosiaalitoimen olosuh-deselvityksissä. Tutkimus eteni vuonna 2015 raportointivaihee-seen. Tutkija Aino Kääriäinen.

jälkihuollon nuorten tuen tarpeet, asiakkuusprofiilit ja osallisuus. Tutkimus kohdistuu Helsingin kaupungin las-tensuojelun jälkihuollossa oleviin nuoriin. Kyseessä on ensi vaiheessa asiakasdokumentteihin perustuva kokonaistutki-mus (noin 600 nuorta), jolla kartoitetaan asiakassegmenttejä. Myöhemmin osaa nuorista haastatellaan heidän palvelu-kokemuksistaan ja tuen tarpeistaan. Lisäksi haastatellaan työntekijöitä moniammatillisen tiimityön haasteista ja joh-tamisesta. Kyseessä on monivuotinen, monialainen sekä yhteistoiminnallinen tutkimushanke (sosiaalityö, hoito- ja

lääketiede), johon Helsingin yliopiston tutkijoiden lisäksi osallistuu Helsingin kaupungin ja Kuopion yliopiston tutki-joita. Hanke sai ERVA rahoitusta vuodelle 2015. Sosiaalityön osalta tutkimusta ohjaa Mirja Satka.

lastensuojelun kehittäminen ja tutkiminen lasketut -han-ke: huostaanoton syyt ja taustat (huosta). Tässä tutkimus-hankkeessa kysytään esimerkiksi: Mistä johtuu, että lasten sijoitukset kodin ulkopuolelle ovat lisääntyneet? Milloin päädytään huostaanottoon? Lastensuojelun kehittämis- ja tutkimushanke LaskeTut (2013–2015) koostuu kolmesta osahankkeesta, joista tässä osassa seurataan lastensuojelun vaikutuksia ja vaikuttavuutta ja tähdätään seurantaa koskevan tietopohjan sekä lastensuojelututkimuksen vahvistamiseen. Heikki Waris-instituutti (Timo Harrikari, Kirsi Nousiainen) on osallistunut tähän valtakunnalliseen THL:n koordinoi-maan hankkeeseen.

lapsen tiedollinen toimijuus lastensuojelun avohuollon sosiaalityössä. Tutkimuksessa tarkastellaan, mitä ja millaista on lapsen tiedollinen toimijuus lastensuojelun avohuollon työs-kentelyssä. Tutkimus on tapaustutkimus ja sen aineisto koostuu kolmen asiakasperheen kanssa yhteisen dialogisen arvioinnin keskusteluista. Tutkimus on Vantaan kaupungin kehittäjäsosi-aalityöntekijä Hanna Tulensalon lapsi- ja nuorisososiaalityön ammatillinen lisensiaatintyö, joka on jätetty tarkastettavaksi.

monitoimijainen lastensuojelu yhteistyönä. Tutkimuksessa tarkastellaan, millaista monitoimijainen lastensuojelu on yhteis-työnä, miten sitä tehdään ja mitä sillä saadaan aikaan. Aineisto on kerätty Heikki Waris -instituutin Kehrä II-hankkeesta. Kehit-tämispäällikkö Tiina Muukkosen lapsi- ja nuorisososiaalityön ammatillinen lisensiaattityö on jätetty tarkastettavaksi.

mikä on heikki WariS -inSTiTuuTTi?

Heikki Waris -instituutin ytimenä on ollut kuluvalla kaudel-la Pääkaupunkiseudun Praksis-toiminta, mutta toimintaan sisältyy myös laajemmin yliopiston tekemä tutkimusyhteis-työ kuntien ja järjestöjen kanssa. Kuluneella kaudella yh-teistyö lääketieteellisen tiedekunnan kanssa on tiivistynyt.

Instituutti kehittää sosiaalityön käytäntötutkimuksen menetelmiä, käsitteitä ja metodologiaa sekä osallistuu kansainväliseen yhteistyöhön tutkimuksessa, kehittämis-työssä ja opetuksessa. Annamme pedagogista ja tieteellis-tä ohjausta opiskelijoille ja työyhteisöille, jotka kehittävät ammattikäytäntöjä ja tuottavat uutta tutkimustietoa. Teh-tävänämme on innostaa ja tukea tutkimukseen perustuvan osaamisen kehittymistä työyhteisöissä muun muassa tutki-malla ja kehittämällä vaikuttavia ammatillisia työmenetel-miä. Tätä teemme yhteistyössä palvelunkäyttäjien ja -tuot-tajien sekä asiantuntijoiden kanssa. Lisäksi Identifioimme heikkoja signaaleja asiakastyön ja moniammatillisen työn rajapinnoilta ja kokoamme ja tulkitsemme kehittämis- ja tutkimustyön tuloksia kuntien sekä muiden tahojen pal-velutoiminnan kehittämiseksi.

yhteistoiminnallisen lastensuojelutyön mahdollisuudet. Tutkimuksen tavoitteena on lisätä ymmärrystä siitä, miten yhteistoiminnallinen työtapa sopii vaativan lastensuojelun asiakastyön menetelmäksi. Ydinkysymys on, millä ehdoin yhteistoiminnallisuus voi vakiintua lastensuojelun toiminta-


tavaksi. Mitkä asiat estävät ja mitkä edistävät yhteistoiminnal-lisuuden toteuttamista? Tutkimusaineistona on Heikki Waris -instituutissa ’Yhteistutkiminen sosiaalityön menetelmänä’ -hankkeessa, yhteistoiminnallisella työotteella työskennel-leiden lastensuojelunuorten, vanhempien ja lastensuojelun ammattilaisten ryhmä- ja yksilöhaastattelut. Tutkimus on SOS-Lapsikylä ry:n kehittämispäällikkö Kati Palsasen yhtei-sösosiaalityön erikoistumiskoulutuksen ammatillinen lisen-siaattityö.

tukiperhetoiminta lapsen kokemana. Tutkimuksessa tarkas-tellaan tukiperheessä käyvien lastensuojeluasiakkaana olevien lasten kokemuksia tukiperhetoiminnasta. Tutkimus on osa Pe-lastakaa Lapset ry:n sosiaalityöntekijän ja tohtorikoulutettavan Tiina Lehto-Lundénin väitöskirjaa.

sosiaalityön käytäntötutkimuksen viimeaikaiset kehitys-suunnat. Heikki Waris -instituutissa on toteutettu yli 30 sosiaalialan kehittämis- tai tutkimushanketta ja Helsingin yliopiston sosiaalityön opiskelijat tekevät vuosittain noin 60 sosiaalityön käytäntötutkimusta. Tässä tutkimuksessa ana-lysoidaan monipuolisia aineistoja hyödyntämällä sitä, miten toteutuneiden käytäntötutkimusten ja kehittämishankkeiden prosesseissa kehittämisen ja tutkimuksen suhde rakentuu ja mitä haasteita siihen liittyy. Tutkimuksen tekijöitä ovat Mirja Satka, Aino Kääriäinen, Heidi Muurinen ja Laura Yliruka.

kohtaamisten rakentuminen sosiaalipalvelutoimistossa ja kunnan sosiaalipalveluiden kehittäminen yhdessä ko-keilemalla. Tutkimusaineisto muodostuu Espoon aikuisso-siaalityön avokonttoriuudistusta käsittelevistä työntekijöiden ja palvelunkäyttäjien haastatteluista sekä osana Soccan Hyvän olon tila -hanketta (2012-2013) tehdyistä sosiaalipalveluiden ja -tilojen kehittämiskokeiluista. Tutkimus on osa tohtorikou-lutettava Heidi Muurisen väitöskirjaa.

heikki WariS -inSTiTuuTin TuTkimukSia - julkaiSuSarja peruSTeTTiin Ensimmäisenä julkaisusarjassa ilmestyi kehittämispäällikkö Laura Ylirukan väitöskirja (2015)”Itsearviointi reflektiivisenä rakenteena. Kuvastin-menetelmän toimivuus, käyttöönotto ja kehittäminen.”

Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön tutkimuksen aikakausileh-dessä, Januksessa ilmestyi Aino Kääriäisen & co toimittama käytäntötutkimuksen teemanumero, jossa ilmestyi kaksi ins-tituutin tutkimusartikkelia:

• Palsanen, Kati & Kääriäinen, Aino (2015) Asiakkaiden ja am-mattilaisten yhteistoiminnallisen työskentelyn merkitykset ja seuraukset.

• Muurinen, Heidi & Lovio, Iikka (2015) Kokeileminen sosiaali-palveluiden kehittämisen menetelmänä ja strategiana.

muita julkaisuja: • Kääriäinen, Aino: Sosiaalitoimen olosuhdeselvitykset tekstei-

nä – johtopäätösten argumentointi ja puolelle asettumisen tulkinnat.

• Satka, Mirja & Kääriäinen, Aino & Yliruka, Laura: Teaching social work practice research to enhance research-minded experti-se (painossa) Journal of Teaching in Social Work.

• Satka, Mirja & Kääriäinen, Aino & Yliruka, Laura: Back to the future: The role of the academy in social work education (painossa). The Routledge International Handbook of Social Work Education. Routledge 2015.

• Yliruka, Laura & Vanhanen, Jonna & Jaakkola, Outi & Saurama, Erja (2016): Collaborative knowledge production in research practice: the development of the Mirror method in team set-ting. Kirjassa Gillian Ruch & Ilse Julkunen eds. Relationship-based Research in Social Work. Understanding Practice-Near Research. Jessica Kinsley Publishers.

Jatkoimme yhdessä Matilda Wrede -instituutin toimijoiden kanssa Sosiaalityön käytäntötutkimuksen taito -kirjan paino-kuntoon saattamista.

kanSainVälinen yhTeiSTyöEsittelimme toimintaamme eurooppalaisen sosiaalityön tut-kimuksen konferenssissa Ljubljinassa huhtikuussa 2015. Aino Kääriäinen ja Mirja Satka esittelivät konferenssissa käytäntö-tutkimuksen opetusta otsikolla ”How to teach practice research and facilitate the creation of research-minded expertise in MSW education?” ja Laura Yliruka, Auri Bützow sekä Laura Rapo oppimisverkostojen tiedonmuodostusta ”Towards knowledge creation in the Praxis network”. Praksiksen oppimisverkostossa vieraili useita kansainvälisiä asiantuntijoita ja Heikki Waris - instituutin toimintaa esiteltiin useille ulkomaalaisille vierail-le. Mirja Satka ja Laura Yliruka osallistuivat eurooppalaisen sosiaalityön tutkimuksen konferenssin osana järjestettävään pre-konferenssin (Lissabon 2016) järjestäjätiimiin. n

Yliopistonlehtori, sosiaalityö Aino Kääriäinen

Yliopistonlehtori, sosiaalityö Ritva Poikela

Sosiaalityön käytäntötutki- muksen professori Mirja Satka

” Yhteistä tekemistä yhdessä!”

Lisätietoja: http://blogs.helsinki.fi/heikkiwaris/

n Sosiaalialan osaamiskeskukset tiivistivät vuoden mittaan keskinäistä yhteistyötään tiedonhallinnan kysymyksissä perus-tamalla säännöllisesti kokoontuvan STAKE-verkoston. Laki sosiaalihuollon asiakasasiakirjoista tuli voimaan 1.4.2015 ja toi kirjaamisvelvoitteen sosiaalialan asiakastyöhön ja oli samalla pitkä askel kohti sosiaalihuollon kansallisen arkiston käyt-töönottoa. Kommentoimme valtakunnallisia suunnitelmia, annoimme lausuntoja ja teimme aloitteita koko lainvalmiste-luprosessin ajan.

kanSa-koulu -hanke Sai rahoiTukSen ja orGaniSoiTui

Sosiaalialan osaamiskeskukset saivatkin tehtäväkseen valmen-taa koko sosiaalialan henkilöstön uuden lain mukaiseen kir-jaamiseen. Hanke nimettiin Kansa-kouluksi ja se sai Tervey-den ja hyvinvoinnin laitokselta 2,4 milj. euron rahoituksen. Sosiaalialan osaamiskeskukset sopivat, että yhteistä hanketta hallinnoisi Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus ja yhteinen viiden henkilön tiimi olisi työsuhteessa sinne. Pääkau-punkiseudulla kaikki kunnat sitoutuivat valmennusohjelmaan. Myös Socca palkkasi erikoisuunnittelijan vastaamaan erityisesti pääkaupunkiseudulla tarjottavasta valmennuksesta.

Kansa-koulu tarjoaa tukea sosiaalihuollon kansallisten luo-kitusten ja asiakirjarakenteiden käyttöönotolle niin, että ne noudattavat 1.4.2015 voimaan tulleen sosiaalihuollon asiakas-asiakirjalain ja sen pohjalta myöhemmin annettavien määrä-ysten vaatimuksia. Helsingin, Vantaan ja Kauniaisten osalta Apotin käyttöönotto tulee varmistamaan lain edellyttämät vaatimukset. Sen sijaan Espoo on samassa asemassa Suomen muiden kuntien kanssa eli muutokset tehdään olemassa oleviin asiakastietojärjestelmiin. Espoo jättikin loppuvuodesta Kansa-

koulu -hankkeelle hakemuksen olla yksi niistä kunnista, joissa uutta palvelutehtäväluokitusta lähdetään pilotoimaan olemas-saolevaan järjestelmään.

Apotin valmistelussa läheisesti mukana olevat sosiaalihuollon asiantuntijat – ns. champparit – osallistuivat myös Kansa-koulun suunnitteluun. Kirjaamisvalmennus nähtiin työksi, joka olisi joka tapauksessa Apotin käyttöönoton vuoksi tehtävä, mutta nyt siihen voitiin ryhtyä hyvissä ajoin ja valtakunnallisella tuella.

Voikin todeta, että vuoden 2015 aikana luotiin niin valta-kunnallisella tasolla kuin pääkaupunkiseudulla hyvät valmiudet lähteä edistämään sosiaalihuollon asiakastyön kirjaamista siten kuin visio sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen arkistosta edellyttää. Tehtävää helpotti se, että pääkaupunkiseudulla do-kumentointi on jo nyt hyvin pitkälle kehittynyttä ja uuden lain vaatimuksia ei nähdä niin suurena muutoksena kun muualla.

Maaliskuussa yliopistonlehtori Aino Kääriäinen järjesti kaikille avoimen koulutuksen sosiaalihuollon asiakastyön dokumentoinnista. Koulutus sai paljon kiitosta ja myös tämän-kaltaiseen koulutukseen on edelleen tarvetta.

mukana apoTiSSaSocca on ollut edustettuna Apotin toiminnan muutoksen oh-jausryhmässä yhdessä kuntien, HUS-kuntayhtymän ja HUS:n perusterveydenhuollon yksikön kanssa. Ohjausryhmä ko-koontui vuoden mittaan tiiviisti ja tarjosi hyvän näkymän mahdollisuuksiin, joita uusi asiakastietojärjestelmä antaa niin sosiaalihuollon ammattikäytäntöjen kehittämiselle kuin asi-akkaiden osallistumiselle. Soccan roolina on muun muuassa tehdä aloitteita ja tarjota asiantuntemusta kehittämistyölle jota Apotin hyödyntäminen niin asiakastyössä, tutkimuksessa, kuin tiedolla johtamisessa edellyttää.

Lupaavia esimerkkejä toiminnan muutoksesta on jo nyt saatu. Koska uusi asiakastietojärjestelmä asettaa vaatimuksia asiakasprosessien yhtenäisyydelle, on prosesseja jo nyt lähdet-ty mallintamaan ja pilotoimaan. Pisimmällä on päästy lasten-suojelun vireilletulovaiheen – ns. 7-päivän prosessin – yhte-näistämisessä ja kokeilu Vantaan lastensuojelussa on alkanut.

Apotti pyrkii tarjoamaan välineitä myös nykyistä parem-paan tiedolla johtamiseen. Soccan tarjoama asiantuntemus asiakkaan hyvinvointia kuvaavien mittareiden käyttöönotolle onkin otettu ilahtuneena vastaan. Mittareiden ansiosta so-siaalityöntekijät voisivat itse seurata muutoksia asiakkaiden hyvinvoinnissa kuten uusi sosiaalihuoltolaki heiltä edellyttää. Jäsentynyttä tietoa asiakkaan hyvinvoinnista voidaan käyttää palvelutarpeen arvioinnissa ja siltä pohjalta myös suunnata palveluita räätälöidysti. Hyvin toimiva tiedontuotanto auttaa työntekijää ymmärtämään mikä hänen asiakkaansa hyvin-vointia haittaava asia on ja myös kohdistamaan eri asiakasryh-mille parhaiten soveltuvan avun.

Vuoden loppuun mennessä on yhteistyössä kuntien kanssa hahmottunut, minkälaista jatkotyötä niin lastensuojelussa kuin aikuissosiaalityössä tarvitaan, jotta kunnilla olisi käytössä yhteinen ja paras mahdollinen mittari kuvaamaan asiakkaan hyvinvointia siinä vaiheessa kun Apotti on käytössä. n

Hyvin toimiva tiedontuotanto auttaa työntekijää ymmärtämään, mikä hänen asiakkaansa hyvinvointia haittaava asia on.


Sosiaalialan tiedonhallinnassa askelia eteenpäin

Lisätietoja: www.socca.fi/kansa-koulu


Viestinnän volyymit kasvoivat ja aloitimme viestintäyhteistyön HUS perusterveydenhuollon yksikön kanssan Koko vuoden aktiivisesti työskennelleiden kehittämisver-kostojen uutisia ja oivalluksia on ollut ilo levittää maailmalle. Ti-laisuudet kokosivat laajasti osanottajia ja uutiset tavoittivat vielä useamman. Sekä ikäihmisten palveluiden kehittämisverkostossa GeroMetrossa että varhaiskasvatuksen VKK-Metrossa ryhdyt-tiin julkaisemaan säännöllisiä uutiskirjeitä sekä arjen kehittäjien kokemuksia ja oivalluksia välittäviä tarinoita; GeroMetron kyy-dissä -blogi (www.socca.fi/gerometronkyydissa) ja VKK-Metron huiman suosion saavuttanut Lupa leikkiä -palsta (www.socca.fi/lupaleikkia) Konkreettisten, pientenkin kehittämisoivallusten jakaminen hitsaa verkostoja yhteen ja innostaa kehittämisen jat-kamiseen. Samalla viestitään ulospäin kehittämisen etenemisestä

välittäneet sosiaalialaa ja toimintaamme koskevaa tietoa myös perusterveydenhuollon yksikön työntekijöille. Ilahduttavasti olemme saaneet heitä myös osallistujiksi tilaisuuksiimme, ja tämä on muun muassa herättänyt ideoita tulevista yhteisistä tapahtumista. n

” Sosiaaliala näkyy ja kuuluu.”

ja muokataan maaperää laajempaankin tulosten levittämiseen. Myös Pääkaupunkiseudun Praksiksen verkkosivuja uudistettiin ja täydennettiin kunnissa tapahtuvalla kehittämisellä.

Valtakunnalliset aikuissosiaalityön päivät tammikuussa oli-vat myös iso viestinnällinen ponnistus. Päivien markkinointi ja uutisointi onnistuivat hyvin. Osallistujia oli yli 400 henkeä ja tilaisuuden anti on levinnyt laajalle verkkosivujemme ja so-siaalisen median kautta. Tilaisuuteen koottu Unelma aikuisso-siaalityöstä -kannanotto oli viestimme myös Kansainvälisenä sosiaalityön päivänä 17.3.

Vaikuttamisviestinnän näkyvin saavutus oli helmikuussa Helsingin yliopistolle annettu kuntien vetoomus aloituspaik-kojen lisäämisestä sosiaalityöhön.

Peliklinikan viestinnän tärkein virstanpylväs oli täydellinen verkkosivujen uudistaminen (www.peliklinikka.fi) Uudet si-vut on kohdistettu suoremmin asiakkaille ja sisällöt on jaoteltu palveluiden mukaan entisen enemmänkin organisaatiolähtöi-sen jaottelun mukaan. Uusi jaottelu on asiakkaille selkeämpi ja vahvistaa mielikuvaa Peliklinikasta kokonaisuutena.

VieSTinTäyhTeiSTyön enSi aSkeleeT peruSTerVeydenhuollon ykSikön kanSSa

Syksyllä 2015 aloitimme konkreettisen viestintäyhteistyön suunnittelun HUS:n perusterveydenhuollon yksikön kanssa. Työstimme yhteistä viestintää ja mietimme konkreettisia yhtei-siä viestintätekoja vuodelle 2016. Sote-yhteistyön teema näkyi viestinnässämme myös kevätkauden Cafe Soccassa, jonka aiheena oli päivystyspotilaiden päihteidenkäyttöön puuttumi-nen Hyvinkään sairaalassa. Vuoden aikana olemme aktiivisesti

Tiedottaja Riitta Ropo

iloa VerkkoVieSTinnäSTäVerkkosivujen ja Facebook-sivujemme kävijämäärät kasvoivat huimasti, kokonaiskäyntimäärä verkkosivuillamme lisääntyi lähes 20 000 käynnillä ja Facebook-sivujemme tykkääjien määrä nousi 300 hengellä. Verkkosivuista saamamme palaute on ollut positiivista. Verkkosivujamme ja tiedotteitamme luetaan ahkerasti myös muualla Suomessa, ja niillä on ollut tärkeä rooli sosiaalialan osaamiskeskusverkoston valtakunnallisessa tiedottamisessa.

TapahTunuTTa VieSTinnäSSä 2015

• Verkkosivuillamme käyntejä vuodessa 64 300 (44 600), kävijöitä 42 700 (28 500) ja katsottuja sivuja 185 700 (160 000)

• Teimme tai olimme mukana 8 (9) kannanotossa, vetoomuksessa ja eduskuntakuulemisessa

• Kaikille avoimia tapahtumia järjestettiin 46 (20) ja niissä kävi yhteensä 3 300 (3 200) osallistujaa

• Kirjoitimme 59 (31) uutista verkkosivuillemme ja annoimme 4 (3) lehdistötiedotetta

• Facebook-sivuillamme oli 470 (154) tykkääjää (suluissa vuoden 2014 luvut)


Pienellä joukolla paljon tuloksian Vakituinen ydinjoukkomme pieneni vuoden aikana kuu-desta henkilöstä neljään, sillä sekä varhaiskasvatuksen eri-koissuunnittelija ja erikoistutkija vaihtoivat uusiin haasteisiin. Erikoistutkijan tilalle ei loppuvuodeksi palkattu uutta henkilöä ja erityissuunnittelijan tehtävä täytettiin vain määräaikaisesti. Myös varhaiskasvatuksen määräaikainen koulutussuunnittelija vaihtoi työpaikkaa, hänen tilalleen palkattiin kokoaikainen koulutussuunnittelija.

Määräaikaisissa hankkeissa työskenteli kuusi henkilöä, joista viiden palkkakustannukset katettiin ulkopuolisella rahoituk-sella ja yhden Socca perustoiminnan rahoituksella. Praksis-toiminnassa oli lisäksi mukana kolme Heikki Waris -instituutin työntekijää, joilla on vakituinen työsuhde Helsingin yliopistossa. Lisäksi kanssamme työskenteli seitsemän yliopisto- ja ammat-tikorkeakouluharjoittelijaa eri aikajaksoina. Loppuvuodesta rekrytoimme Sosiaalihuollon asiakasasiakirjalain toimeenpano -hankkeeseen (Kansa-koulu) erikoissuunnittelijan, joka aloittaa tammikuussa 2016.

TuoreeT TohToriTHenkilöstön koulutustaso oli korkea: kaksi tohtoria ja kaksi lisensiaattia. Lisäksi vuoden aikana pääsimme juhlimaan kahta

uutta tohtoria: kehittämispäällikkö Laura Yliruka ja erikois-suunnittelija Saila Nevanen väittelivät vakuuttavasti omista aihepiireistään. Lauran väitöskirjan aiheena oli ”Itsearviointi reflektiivisenä rakenteena. Kuvastin-menetelmän toimivuus, käyttöönotto ja kehittäminen”. Sailan väitöskirja käsitteli var-haiskasvatusta aiheena ”Focusing on arts education from the perspectives of learning, wellbeing, environment and multipro-fessional collaboration – Evaluation research of an arts educa-tion project in early childhood education centres and schools”. Onnittelemme lämpimästi kollegoitamme!

VirkiSTySTä ja VelVolliSuukSia Soccan yhteisiä kehittämispäiviä järjestettiin kaksi, ja muis-timme myös huolehtia työhyvinvoinnistamme: Keväällä nos-tatimme yhteishenkeä Escaperoomissa ratkomalla arvoituksia. Loppuvuodesta kävimme katsomassa Ryhmäteatterin Edus-

kunta III - näytelmän, jonne kutsuttiin myös neuvottelukunnan jäsenet. Sisäisen viestinnän perustana oli viikoittainen henki-löstökokouksemme, johon myös HUSin perusterveydenhuol-lon yksikkö osallistui kerran kuukaudessa. Vuoden vanhetessa käsittelimme yhä enemmän tulevaa sote-uudistusta ja ajankoh-taisia valtakunnallisia aiheita.

ToimiTilaToimitilamme on sinänsä idyllisessä 50-luvun rakennuksessa, joskin sisäilmaongelmat häiritsivät valoisista tiloista nauttimis-ta. Soccalaisten sairastavuus oli tavallista suurempaa. Työter-veyshuolto seurasi sairastavuuttamme tavallista huolellisem-min ja työtilojemme terveellisyyttä arvioitiin. Tuloksena olikin päätös ilmastointiputkiston uusimisesta, joka oli jo paikoitellen kulunut puhki. n

” Yhteistyössä 1+1 > 2 ”

Projektisihteeri Annikka Sinkkonen


Talous

Soccan TalouS 2015n Soccan toiminnan volyymi oli kokonaisuudessaan noin 1 000 000 euroa. Toiminnan ra-hoitus saatiin sosiaali- ja terveysministeriön valtionavustuksesta (40 %) sekä erillisrahoituksina pääkaupunkiseudun kunnilta ja THL:lta.

ValTionaVuSTuSSTM:n valtionavustuksella katettiin Soccan toiminnan kuluja, mm. johtajan, tiedottajan, projektisihteerin, erikoistutkijan, varhaiskasvatuksen erikoisuunnittelijan ja määräaikaisten vanhustyön erikoissuunnittelijan henkilöstökuluja sekä yhteispalvelujen - ja toimitilojen vuokrakuluja. Vuokrakulujen suuruus on ollut esillä koko vuoden. Sisäilmaongelmien vuoksi tehdyn remontin takia tilat olivat pois käytöstä 6 viikkoa, jolta ajalta anottiinkin helpotusta vuokrakuluihin.

erilliSrahoiTukSeTSosiaalityön Praksis-toimintaa rahoittivat pääkaupunkiseudun kunnat siten, kuin yhteistyöso-pimuksessa on sovittu. Rahoitus koostuu kehittämispäällikön, professorin ja yliopistonlehtorin henkilöstökuluista, joista osa näkyy Soccan budjetissa.

Pääkaupunkiseudun kunnat rahoittivat yhteistyösopimuksen nojalla varhaiskasvatuksen koulutus- ja kehittämisrakennetta VKK-Metroa sekä erillisellä sopimuksella vanhustyön ke-hittämis- ja koulutusverkosto GeroMetroa. Tällä katettiin mm. VKK-Metron ja GeroMetron koulutussuunnittelijoiden henkilöstökulut.

Kansa-koulu -hanke käynnistyi loppuvuodesta ja kunnat rahoittavat sitä 10 % kokonaiskus-tannuksista.

Peliklinikalla on oma budjetti, jossa rahoittajana on monia eri tahoja. Soccan osalta rahoitus saadaan THL:lta, rahoituksella katetaan projektipäällikön ja tutkijan henkilöstökulut sekä toimin-nan ja hallinnon kuluja. n

perusavustus erillisrahoitteinen (STm) toiminta

Tuet ja avustukset valtiolta 403 000 205 000

Pääkaupunkiseudun kuntien rahoitus 411 000

Maksullinen toiminta 7 000

Tulot ja rahoitus yhteensä 403 000 623 000

Palkat ja palkkiot 222 000 335 000

Henkilösivukustannukset 57 000 72 000

Palveluiden ostot 51 000 65 000

Aineet ja tarvikkeet 8 000 10 500

Vuokrat 49 000 44 500

Siirto seuraavalle kaudelle yhteensä 16 000 96 000

menot yhteensä 403 000 623 000


kooSTe Soccan VerkoSToiSTa ja TapahTumiSTa 2015 kaikille aVoimeT VerkoSTo- TapaamiSTen oSalliSTujaT TapaamiSeT ja kouluTukSeT määrä yhTeenSäGeroMetron koulutukset ja seminaarit 4 510 Praksis avoimet oppimisverkostotapaamiset 7 700 VKK-Metron koulutukset ja seminaarit 20 1 760 Etelä-Suomen Kaste -kehittäjäverkostot 3 230 Rikostaustainen kunnan ja Rikosseuraamus- laitoksen asiakkaana -seminaari 1 120 Cafe Socca 2 80 Sosiaaliohjauksen foorumi 1 30 Petteri Paasion vaikuttavuusesitykset 8 270 yhTeenSä 46 3 300

kehiTTämiSVerkoSTojen SiSäiSeT TapaamiSeTVKK-Metron kehittäjäverkosto 33 390 Praksis-toiminnan verkostotapaamiset 35 280 GeroMetron verkostotapaamiset 27 510 Pääkaupunkiseudun sosiaalijohdon tapaamiset 4 60 yhTeenSä 99 1 240

makSulliSeT kouluTukSeTKäytännön opettajakoulutus (5 lähiopetuspäivä, 16 opiskelijaa) 5 80 Valtakunnalliset aikuissosiaalityön päivät 1 400 yhTeenSä 6 480

kaikki yhTeenSä 151 5 020

Soccan lauSunnoT ja kannanoToT 2015

Socca kuulTaVana eduSkunnaSSaHallituksen esitys varhaiskasvatuslaiksi, sivistysvaliokunta 23.1.2015 Hallituksen esitys laiksi sosiaalihuollon asiakasasiakirjalaista, sosiaali- ja terveysvaliokunta 4.2.2015Hallituksen esitys valtion talousarvioksi vuodelle 2016, teemana tutkimuksen rahoitus, valtiovarainvaliokunnan kunta- ja terveysjaos 3.11.2015

SoSiaalialan oSaamiSkeSkukSeT kuulTaVina eduSkunnaSSaHallituksen esitys sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisestä, sosiaali- ja terveysvaliokunta 9.2.2015Hallituksen esitys sosiaalihuollon ammattihenkilöistä, sosiaali- ja terveysvaliokunta 17.2.2015Hallituksen esitys valtion talousarvioksi vuodelle 2016, teemana toimeentuloturvan leikkaukset, sosiaali- ja terveysvaliokunta 10.11.2015 muuT lauSunnoTKuntien ja Soccan vetoomus Helsingin yliopistolle sosiaalityön aloituspaikkojen lisäämisestä, 13.2.2015Sosiaalialan osaamiskeskusten lausunto opetus- ja kulttuuriministeriölle varhaiskasvatuslaki koskevasta hallituksen esitysluonnoksesta 2.4.2015 Lausunto THL:lle sosiaalihuollon valtakunnallisten tietojärjestelmäpalvelujen ja määrämuotoisen kirjaamisen toimeenpanohankkeen 2014-2020 (Kansa) suunnitelmasta 13.3.2015Lausunto THL:lle sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisarkkitehtuurista, tavoitetila 2020. 13.3.2015Sosiaalialan osaamiskeskusjohtajien kannanotto hallitusohjelmaan 7.5.2015Lausunto THL:lle koskien sosiaalihuollon palvelutehtäväluokitusta


kanSainVälinen ToiminTa 2015

oSalliSTuminen kV-Seminaareihin

Pääkaupunkiseudun Praksiksesta Auri Bützow, Laura Rapo, Aino Kääriäinen, Mirja Satka ja Laura Yliruka osallistuivat Ljubljanan eurooppalaisen sosiaalityön konferenssiin 22.–24.4.2015, jossa he esittelivät työpajoissa käytäntötutkimuksen opetusta ja oppimisverkostojen tiedonmuodostusta.

opinTomaTkaTPääkaupunkiseudun ikäihmisten palveluiden kehittämisverkosto, GeroMetro, teki lokakuussa opintomatkan Göteborgiin ja Boråsiin.

kV-VieraaTSocca kiinnosti myös kansainvälisesti. Vuoden aikana VKK-Metro esitteli toimintaansa hollantilaisille ja GeroMetro kanadalaisille.Praksis oppimisverkostossa vieraili useita ulkomaalaisia vieraita.Heikki Waris -instituutin toimintaan tutustuivat muun muassa ruotsalaiset ja tanskalaiset kollegat.

julkaiSulueTTelo 2015

raporTiT ja julkaiSuTTapio Jaakkola (toim.): Peliklinikka 2010–2014 LoppuraporttiPäivi Petrelius, Kirsi Nousiainen ja Laura Yliruka (toim.): Puheista tekoihin! Ylisukupolvisten ongelmien ehkäiseminen lastensuojelussa ja perhe- ja sosiaalipalveluissa julkaisun osa-artikkelit valmistuneet. THL:n ja Praksiksen yhteisjulkaisu ilmestyy verkkojulkaisuna THL:n julkaisusarjassa alkuvuodesta 2016. Petteri Paasio: Peliklinikan hoitointerventioiden vaikuttavuus

TieTeelliSeT arTikkeliTSatka & Kääriäinen & Yliruka: Teaching social work practice research to enhance research-minded expertise (painossa) Journal of Practice Teaching. Hyväksytty 2015. Satka & Kääriäinen & Yliruka ym. Back to the future: The role of the academy in social work education (painossa). The Routledge International Handbook of Social Work Education. Routledge 2015. Yliruka & Vanhanen & Jaakkola & Saurama (2016) Collaborative knowledge production in research practice: the development of the Mirror method in team setting. Kirjassa Gillian Ruch & Ilse Julkunen eds. Relationship-based Research in Social Work. Understanding Practice-Near Research. Jessica Kinsley Publishers.

Ritva Linnakangas, Petteri Paasio ja Ullamaija Seppälä: Asko Suikkanen: Mitä mittarien käyttö voisi tarjota sosiaalityölle, Janus 4/2015***Artikkeli Laura Yliruka & Kaija Hänninen: Actor- network approach to studying the introduction of social work evaluation methods oli ehdolla parhaaksi eurooppalaiseksi sosiaalityön tieteelliseksi artikkeliksi keväällä 2015 VäiTöSkirjaTNevanen Saila (2015): Focusing on arts education from the perspectives of learning, wellbeing, environment and multiprofessional collaboration – Evaluation research of an arts education project in early childhood education centres and schools. Helsingin yliopiston kasvatustieteellisen tiedekunnan tutkimusraportti 373Yliruka Laura (2015): Itsearviointi reflektiivisenä rakenteena – Kuvastin-menetelmän toimivuus, käyttöönotto ja kehittäminen, Heikki Waris -instituutin tutkimuksia 1:2015

opinnäyTeTyöTprakSiSSosiaalityön maisteriopiskelijoiden käytäntötutkimuksia (K5) 49 kplVkk-meTro ammaTTikorkeakoulujen opinnäyTeTyöTMetsäranta Katariina & Niemi Laura, Diak: Tää on jätskimaa ja tän lätkänpelaajan voi syödä – Leikkiä tukevat oppimisympäristöt esikouluikäisten lasten näkökulmasta

Semenuka Julija, Metropolia: Leikki-ikäisten lasten vanhempien ajatuksia vapaasta leikistäHaapaniemi Hanna-Maija & Kallio Paula, Metropolia: Päiväkodin työntekijöiden näkemyksiä kielellisen kehityksen tukemisesta omaehtoisen leikin tilanteissaRäsänen Tiia, Laurea: Metsäryhmä – Lasten majanrakennusprojekti esiopetuksessaPutkonen Karoliina & Essi Pääkkölä, Laurea: Kuoriainen tahtoo kepin – 2–4 -vuotiaiden lasten luontoliikunta päiväkodissa GeromeTroSosiaalityön käytäntötutkimukset, pro gradu tutkielma ja ammattikorkeakoulu -opinnäytetyöPäivi Hytönen, Satakunnan ammattikorkeakoulu: Iäkkään kuntoutujan toimintakyvyn ja omaishoitajan jaksamisen tukeminen kotikonseptin avullaSari Mutka, Helsingin yliopisto: Vanhusempatiaa ja asioiden hoitoa – Ikääntyneiden näkemyksiä vastuutyöntekijyydestäTuija Vidgren, Helsingin yliopisto: Sosiaalityöntekijöiden keskinäisen yhteistyön merkitys gerontologisen sosiaalityön kentälläAnna Porko, Copenhagen Business School, Ms.Soc. Service Management: Service Design in Customer Acquisition in the Context of Public Services: Engaging Home Care Customers in Service-Centre Activities

VerkkoSiVuTwww.peliklinikka.fi -sivuston uudistus


liiTe 2Soccan TyönTekijöiden jäSenyydeT neuVoTTelukunniSSa, TyöryhmiSSä ja ohjauSryhmiSSä 2015

SoSiaalialan kehiTTäminen ja TuTkimuS ToimikauSiSosiaalialan osaamiskeskustoiminnan neuvottelukunta (STM),varajäsen Pirjo Marjamäki 2013–2016Kasteen Etelä-Suomen alueellisen johtoryhmän varajäsen Pirjo Marjamäki 2012–2015Apotti-hankkeen toiminnan muutoksen ohjausryhmän jäsen Pirjo Marjamäki 2014–Palveluketjufoorumin (HUS) asiantuntija Pirjo Marjamäki 2014–Sosiaalialan osaamiskeskusten tiedonhallinnan verkosto (THL) Pirjo Marjamäki 2013–ESRWRA (Eurooppalainen sosiaalityön tutkimuksen seura) –6th Conference of Social Work Research (Lissabon 2016) pre-konferenssin järjestäjätiimi Laura Yliruka Sosiaalityön tutkimuksen seuran hallituksen jäsen Kirsi Nousiainen 2008–

lapSeT ja perheeT Lastensuojelun kehittäminen ja tutkiminen Laura Yliruka ja (LasKeTut) -hankkeen koordinaatioryhmän jäsen (THL) Kirsi Nousiainen 2014–Huostaanoton syyt ja taustat (HuosTa) -hankkeen (THL) työryhmä Kirsi Nousiainen 2014–Adoptiolautakunnan jäsen (Valvira) Laura Yliruka ja Kirsi Nousiainen 2014–2015

peliriippuVuuS Peliklinikan ohjausryhmän jäsen Pirjo Marjamäki Peluurin ohjaus- ja johtoryhmän jäsen Corinne Björkenheim Peli poikki -ohjelman ohjausryhmän jäsen Corinne Björkenheim

liiTe 1Soccan neuVoTTelukunnan jäSeneT 2014–2015

jäSeneT

Puheenjohtaja Marja‐Leena Remes, perhe‐ ja sosiaalipalvelujen johtaja, Espoo varalla Mari Ahlström, lastensuojelupalvelujen päällikkö, EspooMaritta Pesonen, perhepalvelujen johtaja, Vantaa varalla Anna Cantell‐Forsbom, psykososiaalisten palvelujen palvelupäällikkö, VantaaUlla Tikkanen, sosiaali‐ ja terveysjohtaja, Kauniainen varalla Jaana Myhrberg, sosiaalipalvelupäällikkö, KauniainenTiina Mäki, osastopäällikkö, henkilöstö‐ ja kehittämispalvelut, Helsinki varalla Ulla Tyyskä, kehittämispäällikkö, HelsinkiMarketta Rajavaara, hyvinvointipalvelujen professori, Helsingin yliopisto varalla Pirkko‐Liisa Rauhala, yliopistonlehtoriTapani Hämäläinen, ylilääkäri, Perusterveydenhuollon yksikkö, HUS‐kuntayhtymä varalla Visa Honkanen, kehittämisjohtaja, HUS‐kuntayhtymä

liSäkSi SeuraaVaT VarhaiSkaSVaTukSen eduSTajaT oSalliSTuVaT kokoukSiin VuoroTellen.

Sole Askola‐Vehviläinen, Vantaan varhaiskasvatuksen johtaja Hannele Lakkavaara, Helsingin varhaiskasvatuksen kehittämispäällikkö Titta Tossavainen, Espoon varhaiskasvatuksen johtaja Annika Hiitola, Kauniaisten varhaiskasvatuspäällikko

Documents

Soccan toimintakertomus 2015