1

Setlementtinuorten Hämeen piiri ry

KÖLVI-TOIMINTA Toimintakertomus 2015

2

SISÄLLYS

S I S Ä L L Y S ................................................................................................................................ 2

1 Johdantona vuosi 2015 ............................................................................................................ 3

2 Toimintaa ohjaavat arvot ........................................................................................................ 4

3 Toiminnan rahoitus ................................................................................................................. 5

4 Tilat ja henkilökunta ................................................................................................................ 6

5 Toimintamuotojen tausta: poikien elämän kipupisteet ............................................................ 7

6 Kölvi-toiminnan menetelmät ................................................................................................... 8 6.1. Kölvin kohtaamistyö - kaiken perusta ........................................................................................... 8 6.2. Suomen kieli yhteinen kieli .......................................................................................................... 8 6.4. Harrastustoiminnan rooli Kölvissä ................................................................................................ 9

7 Kölvi-toiminnan toimintamuodot 2015 .................................................................................. 10 7. 1. Viikkolukkari ............................................................................................................................ 10 7.2. Kölvi-apu - monimuotoista tukea pojille ..................................................................................... 11 7.3. Yksilötyö ................................................................................................................................... 11 7.4. Pienryhmä- ja ryhmätoiminta .................................................................................................... 11 7.5. Monipuolinen kampanja- ja tapahtumatoiminta ........................................................................ 13 7.6. Loma-aikojen toiminta ............................................................................................................... 15

8 Vapari-toiminta – vapaaehtois-, vertais- ja osallisuustoimintaa Kölvissä................................. 17 8.1. Aikuisvapaaehtoiset .................................................................................................................. 17 8.2. Isoveli-toiminta ......................................................................................................................... 19 8.3. Osallisuustoiminta ..................................................................................................................... 19 8.4. Kasvokkain-toiminnan vertaisryhmät Kölvissä ............................................................................ 20

10 Yhteistyö vuonna 2015 ........................................................................................................ 23

11 Tiedotus, konsultointi ja tutkimukset/opinnäytetyöt ........................................................... 24

12 Kölvi-toiminta lukuina 2015 ................................................................................................. 25

3

1 Johdantona vuosi 2015

Kölvi-toiminta jatkoi vuonna 2015 monipuolista ja kokonaisvaltaista tukitoimintaan perustavaa toimintamalliaan, jonka kohderyhmänä pysyivät Suomeen muuttaneet pakolaistaustaiset pojat ja nuoret miehet (12–25-v.). Toiminnalla tuetaan hiljattain Suomeen muuttaneiden poikien kotoutumisen alkutaivalta ja pyritään ennaltaehkäisemään ja katkaisemaan pidempään Suomessa asuneiden, ylimääräistä tukea tarvitsevien nuorten erilaisia syrjäytymiskierteitä. ”Kölvi on meille toinen koti ja toinen koulu”, sanoi eräs pojistamme, kun keskustelimme Kölvi-toiminnan merkityksestä heille. Vuosi 2015 oli yhteiskunnallisesti aivan poikkeuksellinen, koska Suomeen tulevien turvapaikanhakijoiden määrä ylitti moninkertaisesti aiempien vuosien luvut. Suomeen saapui vuoden 2015 aikana 32 478 turvapaikanhakijaa kun taas vuonna 2014 turvapaikanhakijoita oli 3651. Tämä vaikutti osaltaan myös Kölvin toimintaan, vaikka Kölvin päätehtävänä säilyikin jo tänne asettuneiden pakolaistaustaisten poikien ja nuorten miesten kotoutumisen tukeminen. Kölvissä räätälöitiin turvapaikanhakijoiden päivätoimintamalli pikaisesti syksyllä 2015 vastaamaan akuuttia tarvetta. Tukea ja apua turvapaikkaa täältä hakeville nuorille tarjottiin niin ammattimaisin kuin vapaaehtoisvoimin. Kölvi-toiminnan työntekijöiden ammatilliselle konsultoinnille oli myös kysyntää niin valtiollisella, kunnallisella kuin järjestösektorillakin. Turvapaikanhakijatilanteen muutoksen vaikutus yhteiskuntaan on ollut kaksijakoinen. Toisaalta on ollut mahtavaa nähdä se vapaaehtoisten joukko, joka on ollut valmis auttamaan ja tukemaan turvapaikanhakijoina Suomeen tulleita ihmisiä. Toisaalta taas syksyä leimasi asenteiden tiukentuminen ja suoranainen vihapuhe, joita osaltaan nostatti Pariisin terrori-isku ja joidenkin yksittäisten turvapaikanhakijoiden syyllistyminen raiskauksiin tai muuhun seksuaaliseen häirintään. Tämä vaikutti ikävällä tavalla myös rasismin nousuun monia Kölvi-toiminnan kävijöitä kohtaan, joilla ei ollut osaa eikä arpaa kumpiinkaan tekoihin. Pakolaistaustaiset pojat ja nuoret miehet tuntevatkin asemansa nyt keskimäärin yhteiskunnallisesti heikommaksi kuin aikaisemmin. Monikulttuurisuutta kesällä 2015 monilla paikkakunnilla julistanut Suomi oli astunut syksyn aikana monta askelta taaksepäin erilaisuuden kunnioittamisessa. Yhtä Kölvin erittäin fiksua nuorta miestä mukaillen: ”Tuntuu vaikealta päättää missä seisoo, kun odottaa bussia, kun jotenkin tuntuu, että ihmiset pelkää”. Tai toista: ”Kun menen sovittamaan takkia kauppaan – hyvä kun turvamies ei tule koppiin mukaan. Tuntuu tosi kurjalle”. Rahoituksellisesti vuosi 2015 oli Kölvi-toiminnalle merkittävä siinä mielessä, että Raha-automaattiyhdistys vakinaisti Kölvin vapaaehtois- ja vertaistyöstä vastaavan Vapari-toiminnan. Ilman vapaaehtoisia – olipa sitten kysymys Kölvin kokemusasiantuntijoista eli Isoveljistä tai aikuisvapaaehtoisista – Kölvi-toiminnasta puuttuisi jotain elintärkeää. Kölvi-toiminnalle leimallista onkin vahvan ammatillisuuden ja vapaaehtoisuuden toimiminen rinta rinnan tämän herkän paljon kokeneen poikaryhmän tukena ja apuna silloin, kun siihen on todella tarvetta.

4

2 Toimintaa ohjaavat arvot

Kölvi-yksikkö on osa setlementtitoimintaa, ja näin ollen sitä ohjaavat myös setlementtiarvot. - Yksilön oikeuksien kunnioittaminen - Erilaisuuden hyväksyminen ja ihonväristä, sukupuolesta tai kulttuurista riippumaton tasa-

arvoisuus - Luottamus ihmisen ja hänen yhteisönsä kykyyn ratkaista itsenäisesti omia ongelmiaan - Paikallisuus - Usko henkilökohtaisen ystävyyden ja yhteyden mahdollisuuteen yli kaikkien rajojen - Sitoutuminen heikommassa tilanteessa olevan ihmisen tilanteen parantamiseen.

Näiden pohjalta toimintaamme keskeisimmin ohjaavat arvot ovat seuraavat:

a) Rinnalla kulkeminen Pakolaistaustaiset pojat ja nuoret miehet tarvitsevat joustavaa organisaatiota, joka voi kuunnella heitä kokonaisvaltaisesti sekä kohdata ja tukea aktiivisesti jokapäiväisessä elämässä ja sen erityisissä kipupisteissä. Kölvi-toiminnan erilaisuutta arvostavassa yhteisössä on aito auttamisen ja tukemisen meininki. Kohtaamistyön ammattilaisten lisäksi yksikössä työskentelee harjoittelijoita, osa-aikaisia ja aikuisvapaaehtoisia, jotka ovat joko kantasuomalaisia tai itsekin maahanmuuttajataustaisia.

b) Usko pakolaistaustaisten poikien ja nuorten miesten kykyyn auttaa itse itseään ja

yhteisöään

Kölvin keskiössä on aina ollut usko poikiin itseensä. Tarkoitus ei ole tehdä nuorista passiivisia tuen vastaanottajia vaan aktiivisia oman elämänsä asiantuntijoita. Ammattimaisen tuenkin tarkoituksena on aina voimaannuttaa poikia niin, että he pärjäävät ja onnistuvat omillaan myös Kölvi-yksikön seinien ulkopuolella. Lisäksi osa pojista ja nuorista miehistä koulutetaan Isoveli-vertaisohjaajiksi, jotka voivat omalla kotoutumiskokemuksellaan auttaa uusia poikia kotoutumisen alkuun tai tukea muissa haasteellisissa elämän tilanteissa.

5

3 Toiminnan rahoitus

Kölvi-yksikön kaksi päärahoittajaa ovat Tampereen kaupunki ja Raha-automaattiyhdistys. Pienempi, mutta erittäin tärkeä rahoittaja toiminnalle on ollut jo vuosia Pispalan Rukoushuoneyhdistys ry, jolta on saatu 10 000 euroa vuositasolla. Pispalan Rukoushuoneyhdistyksen rahoitus on ollut erityisen tärkeää, koska RAY on tarkka siitä, että sen myöntämä tuki kuluu juuri Vapari-toiminnan ylläpitämään vapaaehtois- ja vertaistoimintaan, ja Tampereen kaupungin antama tuki on ollut jo vuosia riittämätön kattamaan koko Kölvin muuta toimintaa. Toimintaan saatiin jonkin verran lisärahoitusta siitä, että Kölvi-toiminnan johtaja toimi myös koko yhdistyksen piirisihteerinä toukokuusta 2015 lähtien ja palkkakustannuksia ositettiin piirin perustoiminnasta (OKM). Lisäksi emoyhdistyksen kanssa yhteistyössä järjestettiin joitakin tapahtumia kuten joulun suuri monikulttuurinen jalkapalloturnaus. Tampereen kaupungin Alma-hankeen kautta Kölvi-toimintaan saatiin myös vuonna 2015 ESR-rahaa. Tällä rahalla mahdollistettiin vertaisohjaajan palkkaus Nuorelta nuorelle-hankkeessa vuoden alusta huhtikuun loppuun asti.

Alla ympyrädiagrammi vuoden 2015 saaduista tuista.

Tampereen kaupunki; 89000

RAY; 90000

Pispalan Rukoushuone;

10000

OKM; 6000ESR; 9000

Vuodelle 2015 saadut tuet yhteensä 204 000 €

6

4 Tilat ja henkilökunta

Kölvi-toiminnan sydämenä toimii 3h+k:n käsittävä tila Saukkolan toimitalossa. Tilasta on muodostunut Kölvin pojille kakkoskoti, johon tullaan paitsi viihtymään, myös kysymään apua ja keventämään sydäntä. Paikka on saavuttanut myös poikien vanhempien luottamuksen; pyrimme ylläpitämään avoimuutta. Pojille paikasta turvallisen ovat tehneet tutut auttavat aikuiset, muut samassa elämäntilanteessa olevat pojat ja myös pienet asiat, kuten yhdessä maalatut kaapit, yhdessä rakennettu sohva ja seinälle asetetut kuvat vuosien varsilta. Välillä tila tuntuu liian ahtaalta, mutta tilan tarvetta ovat osaltaan vähentäneet Ahjolan Setlementti ry:n Saukkolan toimitalolta vuokratut lisätilat, näistä tärkeimpinä iso liikuntasali ja luokkahuoneet. Vakituisesti Kölvi on vuokrannut päätilojensa lisäksi myös pienen toimistohuoneen ja ihan omat tilat musiikkistudiotoimintaan, joka on poikien itsensä organisoimaa. Laadukkaan työn Kölvi-toiminnassa takaavat ammattitaitoinen ja motivoitunut, mutta myös riittävä henkilökunta. Kölvin perustoimintaa on sen alkuajoilta lähtien pyöritetty työparimallilla, joka koostuu Kölvi-toiminnanjohtajan ja erityisnuoriso-ohjaajan työtiimistä. Jatkuvaa henkilöstöresurssipulaa helpotti merkittävästi vuonna 2015 se, että Raha-automaattiyhdistys teki päätöksen rahoittaa pysyvästi Kölvi-toiminnan vapaaehtoistyöstä vastaavaa Vapari-toimintaa. Aikaisemmin yhden hengen projektimuotoinen toiminta sai pysyväisrahoituksen lisäksi myös rahoituksen toisen kokopäiväisen työntekijän palkkaukseen. Lisäksi vuonna 2015 oli mahdollista käyttää Vapari-toiminnan projektiaikaisia ylijäämiä osa-aikaisen erityisasiantuntijan palkkaukseen. Näiden vakituisien työntekijöiden lisäksi Kölvi-toiminnalla oli mahdollisuus palkata joitakin tuntityöntekijöitä sijaisina ja muuhun tarpeeseen. Kölvi-tiimi 2015: Meri Kianto Toiminnanjohtaja Roni Khalatyan Erityisnuoriso-ohjaaja Piia Pakarinen Vapaaehtoistyön koordinaattori Abdi Cisman Vapaaehtoistyön ohjaaja Suvi Autiosaari Erityisasiantuntija (osa-aikainen)

7

5 Toimintamuotojen tausta: poikien elämän kipupisteet

Maahanmuuttajapojat nähdään Kölvin toiminnassa ihan tavallisina nuorina, joilla on kuitenkin aivan erityinen ja hyvin haasteellinen elämäntilanne, johon he tarvitsevat tukea. Pakolaispoikien elämässä erityisiä kipupisteitä ovat 1) maahanmuutto, 2) murrosikä ja 3) suomalaisen yhteiskunnan asettamat vaatimukset/haasteet. Alla taulukko, joka erittelee tarkemmin kunkin osa-alueen haasteita.

1) Pakolaisuuden ja maahanmuuton aiheuttamat haasteet

a. kulttuuriympäristössä muutos, vanha minäkäsitys horjuu; myöhemmin ristiriidat omien kulttuuristen tapojen ja suomalaisten tapojen välillä

b. traumat: pojat ovat usein nähneet ja kokeneet väkivaltaa eri muodoissa c. arkipäiväisten itsestään selvienkin asioiden outous uudessa kulttuuriympäristössä, julkisten

palveluiden vaikea hahmottuminen d. kilpaileminen samoista opiskelu- ja työpaikoista koulutuksellisesti (tai ainakin suomen

kielellisesti) edellä olevien suomalaispoikien kanssa: oman paikan löytyminen yhteiskunnassa e. yksinäisyys ja häiritsevät erilaisuuden tuntemukset, joita usein vahvistaa se, että pojat

sijoitetaan valmistavan opetuksen jälkeen heitä useammankin vuoden nuorempien luokille f. kieliongelmat (jo peruskoulun läpivienti vaatii kielen nopeaa oppimista) g. tulkkina (sekä kielen että kulttuurin osalta) toimiminen aikuisten asioissa h. yksin tulevien alle 18-vuotiaiden poikien yksinäisyys ja hätä kadonneesta tai kokonaan

menetetystä perheestä i. vanhempien ja mahdollisten sisarusten fyysiset ja psyykkiset sairaudet

2) Murrosiän aiheuttamat haasteet

a. mieheksi kasvaminen kahden kulttuurin välissä: ristiriitaiset mies- ja naiskäsitykset b. paineet kotoa: vanhempien liialliset odotukset pojan kykyyn menestyä heti koulussa ja uudessa

kulttuuriympäristössä c. mielekkään vapaa-ajanvieton ja hyvän kaveripiirin löytyminen (vs. hengailu kaupungilla

epämääräisessä seurassa) d. voimautuminen eli itsevarmuuden ja itsetuntemuksen löytyminen e. perhesuhteiden muutokset ja itsenäistyminen: oman kodin perustaminen, talouden- ja

kodinhoito, seurustelu- ja sukupuolisuhteet sekä niiden harkitsemattomuus, ei-toivotut raskaudet

3) Suomalaisen yhteiskunnan asettamat vaatimukset/haasteet: a. poikiin kohdistuva tiedostettu tai tiedostamaton rasismi b. rakenteellinen syrjintä c. yhteiskunnallisesti kiistanalainen asema; jatkuvan keskustelun kohteena oleminen d. paine integroitua suomalaiseen yhteiskuntaan nopeasti, samalla saattaa vastassa olla

mahdollinen ristipaine kotoa ylläpitää omaa kulttuuria vahvana (tasapainottelu kahden tai useamman maan ja kulttuurin välillä)

Edellä mainittujen syiden siivittämänä Kölvi-toiminta tarjoaa näille paljon kokeneille nuorille ennaltaehkäisevää erityistukea. Tavoitteena on kokonaisvaltainen sosiaalinen nuorisotyö, jossa varmistetaan aktiivinen kohtaaminen sekä juuri tätä ryhmää varten räätälöityjen ja jatkuvasti kehiteltävien tukimuotojen avulla, jotta pojat olisivat askeleen lähempänä todellista mahdollisuutta olla tasa-arvoisen yhteiskunnan jäsen. Tarjottuja erityistukea ovat mm. apu suomen kielen oppimisessa ja käytössä, arkiapu, läksyapu, harrastustoiminta, vertaistuki ja keskusteluapu. Erityistuen lisäksi kantavina voimina Kölvin toiminnassa ovat usko yksilön omiin kykyihin haasteidensa ratkaisijana sekä aktiivisuuden ja uskaliaisuuden merkityksen tärkeys.

8

6 Kölvi-toiminnan menetelmät

Kölvi-toiminta on ennaltaehkäisevää, sukupuoli- ja kulttuurisensitiivistä erityisnuorisotyötä. Toiminnan ydin on yhdessä eläminen ja rinnalla kulkeminen. Kaikkea toimintaa ohjaavana tavoitteena on Kölvin rakentaminen jokaista kävijää kunnioittavaksi ja kunkin edellytykset huomioon ottaen jokaisen osalliseksi ottavaksi yhteisöksi. Yhteisö, jossa erilaisuus tunnustetaan arvoksi ja jossa keskinäistä kunnioitusta ja välittämistä rakennetaan jatkuvasti, on pakolais- ja maahanmuuttajataustaisille nuorille merkittävä voimaantumisen ja vahvistumisen tila. Kulttuurisensitiivisyys on ehdoton edellytys työskentelylle nuorten kanssa, jotka ovat lähtöisin noin kolmestakymmenestä eri maasta ympäri maailmaa. Työote edellyttää yhtäaikaista avoimuutta ja hienotunteisuutta. Asioista on voitava keskustella, mutta ketään ei pidä loukata. Tavoitteena on luoda Kölvistä tila, jossa nuoriin ei kohdistu paineita noudattaa lähtömaan perinteitä sen enempää kuin suin päin omaksua suomalaisiakaan käytäntöjä. Keskinäinen kunnioitus luo turvallisen tilan oman identiteetin rakennustyölle ja mahdollistaa kriittisen, avoimen ja kaikkia osapuolia sopivalla tavalla sekä tukevan että haastavan keskustelun. Kysymykset mieheydestä ja naiseudesta nousevat usein näissä keskusteluissa esiin, ja sukupuolisensitiivisyys onkin toinen työn avainehto. Sukupuoliroolien avaaminen ja laajentaminen vaatii herkkyyttä silloin, kun monen pojan kotikulttuuri korostaa perinteisten roolien merkittävyyttä. Toisaalta mukanaolijoiden moninaiset taustat rakentavat luonnostaan pohjan erilaisuuden ja siten myös erilaisten miehenä ja naisena olemisen tapojen tarkastelulle. Yksi Kölvin tärkeimpiä tavoitteita onkin tarjota pojille tila, jossa jokainen voi olla rauhassa sellainen kuin on, niin kulttuuri- kuin sukupuoli-identiteettinsä kannalta.

6.1. Kölvin kohtaamistyö - kaiken perusta

Kölvin tekemä kohtaamistyö on se, minkä takia pojat tulevat ja kiinnittyvät toimintaan. Jokainen nuori ja vapaaehtoinen on lämpimästi tervetullut. Kaikki kätellään heti ovella ja kuulumisia vaihdetaan aidosti kiinnostuneessa hengessä. ”Kuulumiseen” kuuluu koko perheen asiat ja pelkkää hyvää ei tarvitse kuulua, vaan myös kurjista asioista uskalletaan ja halutaan kertoa. Ovet ovat Kölviin ikään kuin aina auki. Liikaa kurssimaisuutta ja organisaatiomaisuutta on pyritty aktiivisesti välttämään. Ohjaajat ja vapaaehtoisetkin ovat vahvasti ihmisiä ja vastavuoroisuus – oman harkinnan mukaan – kuuluu myös työotteeseen. Omien nuoruuden kokemusten ja kipupisteiden jakaminen antaa nuorille tunteen normaaliudesta ja siitä, että kaikesta selvitään kyllä. Kantasuomalaisten kokemusten kuulemisella on myös tärkeä merkitys, kun kulttuuri on tulijoille aluksi outo. Tätä kautta löydetään yhdessä pohtien syitä tietynlaisille kulttuurisille käsityksille ja tavoille – puolin ja toisin. Kölvin kohtaamistyö on kaikessa lämpimyydessään luonut kodinomaisen yhteisön, jossa kukaan ei jää yksin ja kaikille ongelmillekin ja negatiivisille tuntemuksille pyritään löytämään yhdessä ”ratkaisu”, eivätkä esim. rasismikokemukset jää kuulematta. Ehkä juuri tämän takia kaiken kaikkiaan Kölvissä on myönteinen ja positiivinen henki, josta lähtien on mahdollista löytää aitoja kotoutumista tukevia elementtejä kaikesta yhteiskunnallisesta rakenteellisesta rasismista ja suoranaisesta ”vihapuheesta” huolimatta. Täältä käsin paitsi Kölvistä myös koko suomalaisesta yhteiskunnasta rakennetaan koti, jossa kaikkien unelmille on tilaa ja mahdollisuuksia.

6.2. Suomen kieli yhteinen kieli

Suomen kielen käyttäminen on Kölvissä on ehdottoman tärkeää. Kielen oppiminen on tärkeä osa kotoutumista ja väline tavoitella unelmia, kuten loppututkintoa. Kölviin tulee myös poikia, joiden suomen kieli ei syystä tai toisesta ole edistynyt toivotulla tavalla, vaikka vuosia Suomessa on kertynyt jo useampia. Rohkeus kielen käyttämiseen puuttuu ja harjoitusta ole tässä syystä kertynyt. Kölvissä suomen kielen käyttämiseen on matala kynnys, kun kukaan ei puhu täydellisesti. Paradoksaalista kyllä

9

asiakastyytyväisyyskyselyissä selviää kerta toisensa jälkeen, että todella monet ovat vasta Kölvi-toiminnan kautta uskaltaneet alkaa käyttää suomen kieltä arkisissa tilanteissa kantasuomalaisten seurassa.

6.4. Harrastustoiminnan rooli Kölvissä

Kölvin harrastustoiminta ei ole harrastustoimintaa ainoastaan sanan perinteisessä merkityksessä. Vaikka itse toiminnot ovat suosittuja nuorten keskuudessa jo itseisarvonsa vuoksi, on harrastustoiminta ennen kaikkea menetelmä Kölvin syvällisempien tavoitteiden toteuttamiseksi. Kölvin harrastustoiminnan rooli onkin kaksijakoinen:

1) Harrastustoiminta on itseisarvoisesti tärkeää niin fyysisen kuin psyykkisenkin terveyden kannalta. Pojat tarvitsevat paitsi liikuntaa myös harrastuksen tuomia onnistumisen elämyksiä. Suomalaisen yhteiskunnan tarjoamiin harrastuksiin ei ole aina helppoa integroitua, jos ei puhu vielä sujuvasti suomea. Nuorten harrastuskulttuuri ei ole muutenkaan kaikissa kulttuureissa tuttua. Ongelmia aiheuttaa myös se, että esimerkiksi 15-vuotiaiden jalkapallojoukkueet ovat täynnä pitkään yhdessä pelanneita poikia ja heidän yhteisöönsä sisään pääseminen voi olla hankalaa. Lisäksi kalliit lisenssi-, varuste- ja kurssimaksut ovat osaltaan vaikeuttamassa vähävaraisten usein pakolaistaustaisten perheiden poikien osallistumismahdollisuuksia. Itse toiminta mahdollistaa myös sanattoman kommunikoinnin ja yhteyden saamisen niihin nuoriin, joiden suomen kielen taidot ovat vasta muotoutumassa.

2) Samalla harrastukset toimivat Kölvi-toiminnassa välineinä tavoittaa tämä erittäin haasteellinen kohderyhmä. Kun pojat saadaan mukaan esimerkiksi pelaamaan jalkapalloa tai tekemään musiikkia, voidaan heidät saada myös muiden tukimuotojen piiriin ja siten voimauttaa heitä monin eri tavoin. Kölvissä puhutaankin ns. palllometodista, jolla tarkoitetaan sitä, kuinka jalkapallon kautta lukuisat pojat ovat vuosien varrella löytäneet tiensä Kölvin muihin tukimuotoihin.

10

7 Kölvi-toiminnan toimintamuodot 2015

Vuonna 2015 perustoiminta Kölvissä pysyi pitkälti entisellään. Monet menetelmät, metodit ja toimintamallit ovat vuosien ajan hiottuja ja ehjää ei ole syytä korjata. Aina kuitenkin jotain pientä uutta kokeillaan. Suurin muutos vuonna 2015 toimintamuotojen osalta oli se, että Kölvi halusi kantaa kortensa kekoon turvapaikanhakijoiden tilanteessa. Yhdessä työntekijöiden ja vapaaehtoisten kanssa räätälöitiin toimintaa turvapaikanhakijapojille ja nuorille miehille.

7. 1. Viikkolukkari

Selkeimmän ja konkreettisimman muotonsa toiminta saa säännöllisten, viikoittaisten aktiviteettien eli viikkolukkarin kautta. Sen avulla viestitään toiminnasta paitsi kohderyhmälle myös yhteistyökumppaneille. Vuonna 2015 viikkolukkarin pohjalta toimintaa pyöritettiin 17.1.-15.5.2015 kevään lukkaria ja 1.9.-11.12.2015 syksyn lukkaria. Alla esimerkkinä viikkolukkari syksyltä 2015.

11

7.2. Kölvi-apu - monimuotoista tukea pojille

Kölvi-apu on perinteisesti tarkoittanut Kölvin arkiohjauksessa tapahtuvaa monipuolista nuorten arjen asioissa auttamista, jonka teemat vaihtelevat yksilöavun tapaan perinteisestä läksyavusta, kodinhoidosta ja suomen kielen harjoittelusta asunnon ja kesätyön hakuun sekä henkilökohtaisen elämän asioiden järjestämiseen. Kölvi-apua tarjotaan Kölvin avoimen toiminnan puitteissa, ja apu toimii Kölvin matalan kynnyksen periaatteen mukaisesti ilman ajanvarauksia ja turhaa pingottamista. Tuki voi tapahtua yksilöllisesti tai pienryhmissä. Tärkein esimerkki Kölvi-avusta on todennäköisesti läksyapu ja muu koulutukseen ja työelämään pääsyyn liittyvä tuki. Kölvin eritaustaiset vapaaehtoiset ovat toiminnassa merkittävässä roolissa ja tukena työntekijöille, sillä he voivat esimerkiksi eri alojen tietämyksensä ja elämänkokemustensa kautta tukea poikia monipuolisesti koulu- ja työelämässä pärjäämisessä. Kölvi-apua tarjottiin vuonna 2015 erityisesti kevät- ja syystoiminnan puitteissa kaikkina Kölvin avoimina iltoina tiistaista torstaihin, ja vuonna 2015 siihen osallistui 132 eri nuorta; monet useita kertoja vuoden aikana. Arkiavusta esimerkkinä läksyapu oli edellisten vuosien tapaan myös vuonna 2015 keskeisessä roolissa. Läksyapua annettiin päivittäin useille pojille, ja Kölviin onkin muodostunut erittäin hieno läksyjentekokulttuuri. Syksyllä 2015 Kölvi sai läksyavun siivittämänä ensimmäisen suljetun pienryhmänsä, kun Kölvin vapaaehtoinen yhdessä Vaparin vapaaehtoistyön koordinaattorin avustuksella aloitti n. kuukausittain toimivan Opintopiirin, jonka tarkoituksena on keskittyä pitkäjänteisesti muutamien nuorten opintojen eteenpäinviemiseen.

7.3. Yksilötyö

Yksilötyötä tehdään Kölvin arjessa muun toiminnan rinnalla, jolloin kynnys pyytää ohjaaja sivuun on matalampi. Riskinä on kuitenkin todellisen rauhan puute usein vaikeissakin ja monimutkaisissa elämäntilanteissa. Tämän takia Kölvi-toiminnassa on aina varattu lukkarissa aikaa myös nimenomaan henkilökohtaiselle tapaamiselle. Syksyllä 2015 yksilötyölle annettiin lukkarissa nimitys ”Oma aika”. Helposti ymmärrettävä nimitys tälle työlle laski entisestään kynnystä yksilölliseen tukeen ja yksilötyö lisääntyikin Kölvissä merkittävästi vuoden 2015 aikana. Sekä maanantaina ja perjantaina kävijöitä oli vähintään 5 molempina päivinä joka viikko kymmenien muiden viikoittaisten yksilöneuvontatilanteiden lisäksi, jotka tapahtuivat Kölvin muun toiminnan sisällä. Myös vapaaehtoiset löysivät paremmin kuin aikaisemmin maanantain ja perjantain oma ajat yhteisiksi tapaamisajankohdiksi poikien kanssa.

7.4. Pienryhmä- ja ryhmätoiminta

Kölvi-toiminta on täynnä pienryhmä ja ryhmätoimintaa. Osa pienryhmistä on ns. suljettuja, mutta Kölvi-toiminnalle leimallisempaa on ns. spontaani (pien)ryhmätoiminta, jossa jonkun keskustelun tai teeman ympärille kerääntyy ryhmä poikia ja nuoria miehiä pohtimaan ja keskustelemaan aiheista. Joskus aiheetkin nousevat spontaanisti esim. keittiökeskusteluissa, mutta esim. tiistai-illalle on varattu aikaa teemoille, jotka on nostettu yhdessä etukäteen tärkeiksi ja joita varten on kutsuttu alustaja Kölvin ulkopuolelta tai joihin henkilökunta itse on valmistautunut etukäteen. Ryhmien koko vaihtelee 3-25 osallistujan välillä. Uusien poikien ryhmä Ryhmä kokoontui joka keskiviikko, ja se on tarpeen mukaan suljettu pidempään Suomessa olleilta pojilta. Tällä pienemmällä porukalla vietetään aikaa yhdessä. Lisäksi ryhmän toimintaan sisältyy retkien tekeminen mahdollisuuksien ja innostuneisuuden puitteissa. Näin uusille pojille annetaan mahdollisuus

12

tutustua turvallisesti toisiinsa ja Kölvin toimintaan, harjoitella suomen kielen käyttöä, tutustua uuteen kotikaupunkiinsa ja vapaa-ajanvieton mahdollisuuksiin sekä opetella käyttämään julkista liikennettä ja näin tottua itsenäiseen liikkumiseen kaupungissa. Uusien poikien ryhmässä oli vuoden aikana pääsääntöisesti mukana noin 10–15 poikaa.

Vuoden 2015 erikoisuutena oli, että keskiviikkona yhteisiin ruuanlaitto- ja seurusteluhetkiin tuli usein mukaan myös hätämajoitusyksikön poikia ja nuoria miehiä. Kölvin vapaaehtoisista vertaisohjaajista, Isoveljistä oli upea apu paitsi ystävinä myös kieli- ja kulttuuritulkkeina aivan uusille tulokkaille. Alla on mainittuna kerrat, jolloin tehtiin joku yhteishenkeä nostattava retki Kölvin ulkopuolelle – muuten ohjelmassa oli yhdessäoloa, vertaistukea, läksyapua ja suomen kieltä Kölvin omissa tiloissa. 28.1. Luistelua Sorsapuistossa+ talvipiknik 11.2. Biljardi-retki 18.2. Laskiaisrieha, retki pulkkamäkeen ja luistelemaan 8.4. Saunaretki Kaupinojan saunalle 22.4. Keilailu 23.9. Frisbeegolf 4.11. Jousiammunta 23.10. Uintiretki valmistavan luokan uusien poikien kanssa 30.10. Uintiretki valmistavan luokan uusien poikien kanssa Turvapaikanhakijoiden pienryhmätoiminta Syksyn 2015 turvapaikanhakijatulvan takia Kölvi-toiminta halusi kantaa oman kortensa kekoon. Nopealla aikataululla pyöräytettiin käyntiin nimenomaan hätämajaoitusyksiköissä asuville turvapaikanhakijoille päivätoimintamalli. Ensimmäisenä sitä kokeilivat alaikäisinä yksin maahan tulleet pojat, mutta kun he pääsivät nopeassa aikataulussa kouluun siirtyi päähuomio nimenomaan hätämajoituksessa alkeellisissa oloissa asuviin poikiin ja nuoriin miehiin. Jokaisella kerralla osallistujia oli 5-13. Päivätoimintamalli toimi koko Kölvi-toiminnan syyskauden.

Maanantaisin jalkapalloa klo 12-13

Keskiviikkoisin suomen kieltä sirkuksen keinoin klo 11-12 + yhdessäoloa ja kokkailua klo 13-15

Perjantai suomenkielen opetusta vapaaehtoisvoimin Minätyö -pienryhmä Kölvissä on aina mietitty identiteettiä kahden kulttuurin välillä, mutta syksyllä 2015 perustettiin juuri tätä aihepiiriä silmällä pitäen suljettu Minätyö-pienryhmä. Minätyö-pienryhmän perusideana oli pohtia poikien ja nuorten miesten identiteettiä kahden kulttuurin välillä – ja usein myös ristipaineessa. Valmiita metodeita ja lukkoon lyötyjä tapoja tähän pohdiskeluun ei tahdottu ottaa, vaan yhdessä mietittiin ja pohdittiin minuutta suhteessa oman lähtömaan ja suomalaisen kulttuurin kontekstiin. Pohdintaa ohjasivat väljät teemat kuten vapaus, tabut, yhteisöllisyys, kulttuurien vahvuudet ja heikkoudet, miehen roolit jne. Keskustelut olivat todella antoisia ja eheyttäviä – ja myös ne pojat, joiden kieli juuri ja juuri riitti näihin keskusteluihin osallistuivat uudestaan ja uudestaan ryhmän toimintaan. Identiteetin pohdintaa pidettiin tärkeänä ja ryhmään syntyi lämmin henki. Tällaista työotetta ja myös metodeita tähän työhön tullaan kehittämään Kölvi-toiminnassa jatkossakin. Kölvin keittiökeskustelut ja Kölvi-filosofiaa Keittiön pöydän ympärille kerääntyy luontevasti pienempi ryhmä teekupin ääreen keskustelemaan. Kölvin keittiökeskusteluissa käydäänkin usein spontaanisti poikien itse esiin nostamien aiheiden

13

pohjalta mielenkiintoisia ja syvällisiä keskusteluja esimerkiksi opiskelusta, politiikasta, naisten ja miesten asemasta, kunkin kotimaasta ja suomalaisesta yhteiskunnasta. Myös ohjattuja pienryhmäkeskusteluja käytiin tarpeen mukaan arjessa nousevien aiheiden ympärillä. Kölvi-toiminnan yksi tehtävä on myös yhteiskunnallinen vaikuttaminen, joka tarkoittaa käytännössä nuorten ja ympäröivän yhteisön ”tulkkina” toimimista. Usein esimerkiksi yhteistyökumppanimme pyytävät poikien mielipiteitä ja näkemyksiä erinäisiin yhteiskunnallisiin asioihin, joihin keittiökeskustelut ovat luoneet kuin huomaamatta hyvää pohjaa. Vuoden 2015 pienryhmäkeskustelut teekupposen ääressä koostuivat laajalti mm. pohdinnoista stereotypioista, uskonnoista, maailmanrauhan mahdollisuudesta, rasismista, ihmisyydestä ja turvapaikanhakijoiden tilanteesta. Välillä pienryhmäkeskusteluissa aiheet ovat olleet hyvinkin konkreettisia kuten miten esiintyä työhaastattelussa ja välillä ollaan sukellettu hyvinkin haasteellisiin filosofisiin keskusteluihin, jotka ovat lähteneet esim. siitä, että miten jokainen ihminen haluasi kyllä jäädä omaan kotimaahansa, jos siellä olisi vain rauha – ja päätyneet pohtimaan maailmanrauhaa estävien stereotypioiden syntyä.

Kölvi-teemat Tiistai-illat olivat vuonna 2015 pääsääntöisesti Kölvissä varattu erinäisiä teemoja varten. Teemavieraiksi saatettiin kutsua ulkopuolisia asiantuntijoita ja vierailijoita, joiden ohjauksessa voitiin käsitellä poikien elämän kannalta olennaisia asioita. Teemat kumpusivat nuorten esittämistä toiveista tai työntekijöiden arjessa havainnoimista poikien tarpeista, ja toisinaan teemoja käsiteltiin myös vain ”omalla porukalla”. Vuonna 2015 teemailtoja vietettiin seuraavissa merkeissä: 15.1. Kuinka historianopetus vaikuttaa nuorten identiteetteihin ja asenteisiin? Vieraana Adina Mahuta 27.1. S2-teema: mitä ruusuja entä risuja antaisit S2-opetuksesta (suomen kieli toisena kielenä)? 4.2. Vanhalla kirjastotalolla järjestetty nuorten kuulemistilaisuus S2-opetuksesta 10.2. Onko Kölvin säännöt ajan tasalla kerhossa ja salissa? 7.4. Asumisteema. Vieraana TUASin Nina Virtanen 28.4. Päihdepohdintaa. Vieraana YAD 15.9. Rasismi Suomessa. Puhuttiin poikien kokemasta arkipäivän rasismista ja mitä sille voisi tehdä. 17.9. Elokuvailta: Trevlig Folk. Somalipojat perustavat jääpallojoukkueen Ruotsissa. Keskusteltiin unelmista 6.10. Turvapaikanhakijoiden tilanne Suomessa. Erityisnuoriso-ohjaaja Ronin vetämänä. 5.11. Elokuvailta: Leijonasydän; kuvaus skinhead-kulttuurista ja sen kyseenalaistamisesta. Puhuttiin siitä, mistä äärirasismi johtuu. 17.11. Lastenoikeuksien viikon teema: Lapsuus ympäri maailman. Vieraana Big Men-tarinateatteri. 1.12. Talousneuvonta. Nordean työntekijöiden vetämänä osana ”Myötätunto yrityselämässä” -kokeilua. 8.12. Talousneuvonta. Nordean työntekijöiden vetämänä osana ”Myötätunto yrityselämässä” -kokeilua.

7.5. Monipuolinen kampanja- ja tapahtumatoiminta

Kesätyöhaku Keväällä 2015 huomio kiinnitettiin myös perinteisesti kesätyöhakuun. Kampanjaa veti koko Kölvin työntekijöiden tiimi. Nuorelta nuorelle- projektin tiimoilla kesätyönhakua mainostettiin aikaisempaa enemmän sosiaalisessa mediassa. Mainostimme ja patistimme nuoria Pirkkahallissa järjestetyille Rekry-messuille. Pyrimme pitämään teeman nuorten mielessä läpi kevään lähinnä muistutellen ja kannustaen hakemusten rustaukseen. Hakemusten kirjoitus, motivointi ja sinnikäs hakeminen tuotti jonkin verran tuloksia ja n. 10 nuorta sai kesäksi edes muutamaksi viikoksi työtä, hienoa kokemusta ja materiaalia lisättäväksi ansioluetteloon. Osa paikoista oli Tampereen kaupungin kiintiöpaikkoja tälle muuten

14

haasteellisesti työllistyvälle kohderyhmälle. Kölvissä haettiin myös muita kuin kesätöitä vuoden 2015 aikana. Kölvi juhlii Kotoutumisen kannalta on tärkeää, että pojat tietävät uuden kotimaansa kulttuuriperinteistä. Kölvissä onkin aina ollut tapana juhlia suomalaisia juhlia. Vuonna 2015 juhlittiin pääsiäistä, vappua, itsenäisyyspäivää ja pikkujouluja. Lisäksi Kölvi-toiminnassa on vuosittain nippu omia juhlia olipa sitten kysymys milloin mistäkin. Välillä juhlitaan ihan vaan sitä, miten hienoja tyyppejä kaikki ovat, välillä jonkun pojan valmistumista tai vaikkapa vaan kokeesta selviytymistä. Vuonna 2015 juhlista mainittakoon juhlat Kölvin erityisnuorisotyöntekijä Roni Khalatyanin kunniaksi, koska hänet palkittiin mahtavasta ja uraauurtavasta työstään pakolaistaustaisten poikien hyväksi nuorisojärjestöjen kattojärjestö Allianssin toimesta. Ronia oli hieno juhlia ja tupa oli täynnä. 16.-22.3.2015 Rasismin vastainen viikko Rasmus-viikon järjesti Pirkanmaan rasisminvastainen tuki ry, johon Kölvikin kuuluu. Kölvi osallistui viikon aikana tapahtumiin itse järjestämällä ja osallistumalla esim. Saukonmäen korttelitapahtumaan 15.3. Lisäksi yhdessä poikien kanssa vierailtiin teeman ympärillä järjestelemällä keskusteluilta 12.3. aiheesta: Maailman politiikka ja stereotypiat. Kohti yhteistä ihmisyyttä. 28.4. Afrikka Suomessa- taidenäyttely Kölvin pojat osallistuvat Afrikka Suomessa näyttelyn avajaisiin. Kölvin musiikkiryhmä esiintyi myös juhlassa. Punainen Kortti Rasismille- jalkapallotapahtuma 15.7.2015 Palloliitto, Tampereen palloveikot (TPV) ja Kölvi-toiminta järjestivät yhdessä Tampereen kaupungin kanssa suuren rasisminvastaisen tapahtuman 15.7. Ratinan stadionilla Tampereella. Turnaus oli Kölville paljon enemmän kuin ystävyysottelu, joka pelattiin ennen illan varsinaista ottelua. Kölvin tiloissa vieraili jalkapallolegenda Atik Ismail sparraamassa poikia niin pelissä kuin elämässäkin. Lisäksi TPV teki valtavan tiedotustyön, josta Kölvi-toiminta sai valtavasti näkyvyyttä erilaisten videoiden yms. muodossa, joita tehtiin rasisminvastaisen kampanjoinnin yhteydessä Kölvi-toiminnasta. Itse ottelussa Kölvin poikien ja TPV:n juniorijoukkueen ystävyysottelun jälkeen pojat kulkivat halki kentän kantaen valtavaa Punainen Kortti Rasismille – kangasta. Tilaisuutta kunnioitti läsnäolollaan myös Tampereen kaupungin pormestari Anna-Kaisa Ikonen. Kölvin läsnäoleva valokuvaus Valokuvaaaja Jarno Koskinen kävi ohjaamassa Kölvissä läsnäolevan valaokuvauksen lyhytkurssin 21.10., 23.10. ja 28.10. Pojat tempautuvat todella mukaan tähän antoisaan ja ammattitaidolla vedettyyn kurssiin. Jarnolla olikin valokuvauksen lisäksi vahva osaaminen nuorisotyöstä. Osa kuvista pääsi esille ”Ei vihapuheelle”-valokuvanäyttelyyn, jonka avajaisia vietettiin Kölvin poikien läsnä ollessa Messin nuorisotilassa 16.11.2015. Kölvin monikulttuuriset jalkapalloturnaukset Vuosittaiset kaksi Kölvi-turnausta keräsivät mukaan sekä suomalaisia että maahanmuuttajanuoria ja lisäsivät ja vahvistivat yhteenkuuluvuuden sekä osaamisen tunnetta. Kumpaankin turnaukseen osallistui kymmenen joukkuetta. Molemmat turnaukset keräävät vuosittain yli 100 osallistujaa ympäri Tamperetta. Kevätturnaus järjestettiin koulujen päättäjäispäivänä tarjoten vaihtoehtoisen tavan juhlia loman alkua. Kölvin omat pojat pitivät myös kioskia turnauksessa. Jouluturnaus tehtiin tiiviissä yhteistyössä Setlementtinuorten Hämeen piiri ry:n kanssa, jolloin kalliiseen hallivuokraan saatiin tukea.

Suuri Monikulttuurinen Kevätturnaus oli 30.5. Kaupin ulkokentillä

Suuri Monikulttuurinen Jouluturnaus 12.12. Spiral-hallilla Kaukajärvellä

15

Kölvin Bollywood-tanssistipendiohjelma Bollywood-tanssistipendiohjelma toteutettiin uutena kokeiluna vuonna 2015 tiiviissä yhteistyössä Danny’s Bollywood Dance Crew -tanssikoulun kanssa, joka tarjosi Kölvin pojille opetuksen omissa tiloissaan yhdessä muiden oppilaiden kanssa kaksi kertaa viikossa: tiistaisin kello 19-21 ja torstaisin 20-21. Yhdessä tanssikoulun kanssa luotiin stipendiohjelma, jossa Kölvin pojat saivat käydä tanssimassa ilmaiseksi. Taustalla on tanssikoulun johtajan aito halu tukea tätä paljon kokenutta nuorten miesten ryhmää. Tanssioikeuden sai käymällä muussakin Kölvin tukitoiminnassa. Tanssikoulun oppilaista 95 prosenttia on kantasuomalaisia, joten tätä kautta saatiin aikaan myös aitoa vuorovaikutusta pakolaistaustaisten ja kantasuomalaisten välille luontevalla tavalla. Kölvin pojille ja nuorille miehille oli ja on myös optimoitu mahdollisuus kehittyä koulun tanssinopettajiksi, jos motivaatio ja taidot edistyvät odotetusti. Muutama innostunut ja taitava Kölvin nuorimies onkin päätynyt stipendiohjelman kautta jo koulun esiintyvään ryhmään tanssijaksi.

7.6. Loma-aikojen toiminta

Talvi-, syys- ja kesäloma-aikoina järjestettiin vuonna 2015 edellisten vuosien tapaan hauskaa ja mielekästä toimintaa Kölvin pakolais- ja maahanmuuttajapojille. Poikien ollessa lomalla koulusta toimintaa järjestettiin pääosin päiväsaikaan, retkiä ja yökyliä lukuun ottamatta. Loma-aikojen toiminta on tärkeää erityisesti nuorille, joilla ei ole Suomessa kantaväestön tapaan laajoja perhe-, ystävä- tai sukulaisverkostoja tai taloudellisia mahdollisuuksia viettää lomiaan retkillä tai matkustellen.

Hiihtoloma 23.-27.2.2015 Hiihtoloma tarjosi pakolaistaustaisille pojille ja nuorille miehille harrastuspainotteista yhdessä tekemistä ja rentoa yhdessäoloa ihanalla kölvimäisellä otteella koko hiihtolomaviikon (ma-pe). Hiihtolomalla pidettiin mm. vuosittainen pingisturnaus, dj-pajoja ja tehtiin retki Edenin kylpylään. Kesätoiminta 1.-28.6.2015 Kesätoiminnan suunnittelussa olivat Kölvin omat pojat, ja heistä erityisesti Isoveli-vertaisohjaajat vahvasti mukana, mikä varmasti oli yksi syy siihen, että kesän ohjelma oli niin mieleinen pojille ja kaikki toiminnot olivat todella suosittuja. Vanhoihin perinteisiin nojaten Kölvin tilat olivat avoinna kolmena arkipäivänä viikossa tarjoten paitsi tukea ja apua myös lämpimän yhteisön, johon kaikki olivat tervetulleita 1.6.-28.6. ti, ke ja to klo 11-16. Poikien ideoinnin panos näkyi nyt enemmän uusina ideoina ja retkinä. Yhdessä haluttiin tehdä asioita, joihin ilman Kölvi-toimintaa ei tarjoutuisi mahdollisuutta. Näistä esimerkkeinä olivat

6.6.–7.6. Yökylä Kölvin tiloissa patjamajoituksella

11.6. Mökkipäivä suomalaisittain

17.6. Retkipäivä Yyterin rannalle. Lisäksi kesätoiminnassa järjestettiin mm. valokuvausta (yhteistyössä Naapurin Didar-hankkeen kanssa) ja improvisaatioteatteriharjoituksia, jonka vetämisestä vastasi teatteriryhmä Harhaliike. Syysloma 13.-15.10.2015 Syysloma Kölvi-toiminnassa oli vuonna 2015 vahvasti kulttuuripainotteinen, tietenkin kölvimäiseen tapaan samalla pitkän kaavan mukaan viihtyen. Yhdessä käytiin elokuvissa, turvapaikanhakijoiden

16

yhteistyössä Kohti -työryhmän kanssa toteuttamassa taidenäyttelyssä Tampereella ja Helsingissä Kiasmassa järjestetyssä Jani Leinosen Tottelemattomuuskoulu-näyttelyssä. Joululoma Joululomalla 21.12.2015 järjestettiin vielä päiväretki Tallinnaan yhdessä nuorten kanssa. Tämä oli ollut poikien pitkäaikainen ja harras toive. Ruotsin risteilyyn eivät olisi riittäneet rahat eikä työntekijöiden huumorintaju, mutta päivä Tallinnassa oli todella lämminhenkinen ja ihana matka. Tärkeää tällä matkalla oli paitsi uuteen kaupunkiin tutustuminen ja laivalla matkustaminen, myös yhdessä poikien oman toiveen toteuttaminen. Mukana oli useampi joka ei ollut koskaan käynyt Itämerellä risteilemässä. Tallinnaan tutustuttiin sekä oppaan kanssa että vapaasti oleskellen.

17

8 Vapari-toiminta – vapaaehtois-, vertais- ja osallisuustoimintaa Kölvissä

Vapari-toiminnan päätehtävänä on kehittää ja koordinoida Kölvin vapaaehtois-, vertais- ja osallisuustoimintaa sekä tukea aktiiviseen kansalaisuuteen kannustavia rakenteita Kölvi-toiminnan sisällä. Vapari-toiminta pyrkii vahvistamaan Kölvin kävijöiden osallisuutta ja mahdollistamaan sen, että kaikkien Kölvin nuorten, vertaisohjaajien ja vapaaehtoisten ääni kuuluu, kun Kölvin toimintoja suunnitellaan ja kehitetään. Vapari-toimintaa rahoittaa Raha-automaattiyhdistys (RAY). Vuosi 2015 on ollut tärkeä vuosi Vapari-toiminnalle, sillä joulukuussa 2014 kolmen vuoden kehittämishankkeena aloittanut, yhden työntekijän voimin pyörinyt Vapari sai Raha-automaattiyhdistykseltä Ak-rahoituspäätöksen, joka tarkoitti sitä, että vuodesta 2015 alkaen Vaparista tuli pysyvä osa Kölvi-toimintaa. Samaan aikaan Vapari sai myös rahoituksen toisen työntekijän palkkaamiseen. Uuden vapari-ohjaajan palkkaaminen Vapari-koordinaattorin työpariksi mahdollisti yhä monimuotoisemman toiminnan toteuttamisen ja uudenlaisten toimintamuotojen kehittämisen. Uuden Vapari-ohjaajan palkkaamisen lisäksi Vapari-toiminnassa tapahtui vuoden aikana muitakin työntekijämuutoksia, kun Vapari-toiminnassa alusta asti ollut koordinaattori jäi opintovapaalle ja hänelle palkattiin sijainen. Opintovapaalle siirtynyt vapaaehtoistoiminnan koordinaattori on kuitenkin toiminut osa-aikaisena erityisasiantuntijana Kölvissä syyskuusta 2015 lähtien. Tämä mahdollistaa Vapari-toiminnassa vuosien varrella kertyneen tietotaidon ja kokemuksen säilymisen ja edelleen siirtymisen uudemmille työntekijöille. Vaparin työntekijöiden lähiesimiehenä toimii Kölvi-toiminnanjohtaja. Vapari-toiminta voidaan jakaa kolmeen osa-alueeseen, joita ovat: - Aikuisvapaaehtoiset - Isoveli- vertaisohjaajat ja - Osallisuustoiminta Seuraavaksi käsittelemme lyhyesti näiden kolmen osa-alueen kautta Vapari-toiminnan vuotta 2015. Lisäksi esittelemme lopussa uudempaa vertaisohjaustoimintaa, jota käynnistimme Vaparissa yhteistyössä Suomen Pakolaisavun Kasvokkain-toiminnan kanssa syksyllä 2015.

8.1. Aikuisvapaaehtoiset

Kölvin aikuisvapaaehtoiset ovat merkittävä voimavara ja rikkaus toiminnalle. Kölvin vapaaehtoiset ovat hyvin monimuotoinen ryhmä: mukana on 18-70-vuotiaita kantasuomalaisia ja maahanmuuttajataustaisia erilaisen koulutustaustan ja työmarkkina-aseman omaavia ihmisiä, joilla on monenlaisia taitoja ja kiinnostuksenkohteita.Vapaaehtoiset auttoivat vuoden 2015 aikana poikia muun muassa läksyavussa ja opintojen suunnittelussa, työnhaussa, erilaisten virastojen kanssa asioimisessa sekä jalkapallossa. Lisäksi olennaisen tärkeässä roolissa vapaaehtoistoiminnassa oli Kölvin kohtaamistyö, jolla viittaamme Kölvissä arkiseen nuorten kohtaamiseen, kuuntelemiseen, aitoon läsnäoloon ja kumpaakin osapuolta avartavien keskusteluiden käymiseen. Vuoden 2015 aikana Kölvissä kävi 47 vapaaehtoista, joista aktiivisia, noin viikoittain käyviä vapaaehtoisia oli 32. Heistä 16 oli miehiä ja 16 naisia. Viikon aikana vapaaehtoiset tekivät Kölvissä keskimäärin 33 vapaaehtoistyötuntia. Syksyllä 2015 pakolaisuus ja turvapaikanhakijoiden tilanne nousivat vahvasti yhteiskunnalliseen keskusteluun, ja ajankohtainen pakolaistilanne motivoi useita vapaaehtoistyöstä kiinnostuneita henkilöitä olemaan myös yhteydessä Kölviin. Lisäksi saimme uusia vapaaehtoisia muun muassa kertomalla Vaparin koordinoimasta vapaaehtoistyöstä sosiaalityön opiskelijoille ”Sosiaalityön arvot,

18

etiikka ja vapaaehtoistyö” -kurssilla Tampereen yliopistossa. Yhteistyö yliopiston kanssa oli hedelmällistä, sillä saimme kurssin kautta syksyllä Kölviin viisi uutta, motivoitunutta vapaaehtoista, jotka suorittivat opintoihinsa kuuluvan vapaaehtoistyön jakson Vaparin toiminnan puitteissa. Aikuisvapaaehtoisille järjestettiin vuonna 2015 kuusi tapaamista.

19.1. Vapaaehtoisten tapaaminen, toiminnan ideointia ja lukujärjestyksen suunnittelua

23.3. työnohjaukselliset Vapari-kahvit. Aiheena maahanmuuttajaperheiden haasteet

viranomaistyön näkökulmasta, vieraana Tampereen KOTO-palveluiden Joonas Kiviranta

22.5. Vapaaehtoisten virkistyspäivä. Stand up-klubi ja tapaksia Yo-talon Vintillä

24.8. Vapaaehtoisten tapaaminen, toiminnan ideointia ja lukujärjestyksen suunnittelua

2.11. työnohjaukselliset Vapari-kahvit, keskustelutilaisuus ”Siirtolaisuus ja rasismi

Suomessa” Työväenmuseo Werstaalla

11.12. Vapaaehtoisten virkistyspäivä. Improvisaatioteatteria TTT-klubilla

Vapaaehtoistyön jakautumista havainnollistavasta kaaviosta voi nähdä minkälaisissa vapaaehtoistehtävissä vapaaehtoiset toimivat vuonna 2015.

Aikuisvapaaehtoisten vetämät pienryhmät ja opintopiirit Kölvissä käynnistyi vuonna 2015 uusia vapaaehtoisten vetämiä ja ideoimia pienryhmiä, jotka tukivat hienolla tavalla Kölvin perustoimintaa. Syksyllä 2015 starttasi Kölvin vapaaehtoisen toteuttama opintopiiri, jonka tavoitteena on tukea pitkäjänteisesti pienryhmään osallistuvia Kölvin poikia ja nuoria miehiä heidän opinnoissaan, jotta valmistuminen ei tarpeettomasti viivästyisi tai opinnot eivät jäisi kesken. Opintopiirissä seurataan poikien opintojen edistymistä, hoidetaan pois rästiin jääneitä tehtäviä, tarjotaan tukiopetusta ja opetellaan yhdessä suunnittelemaan opintoja. Opintopiiri on löytänyt selvästi paikkansa Kölvin toiminnassa, ja opintopiirin osallistujat ovat pitäneet opintopiiriä tarpeellisena. Syksyllä 2015 käynnistyi myös lähihoitaja-opintoihin tukiopetusta tarjoava pienryhmä, jota vetää Kölvin vapaaehtoisena toimiva vastavalmistunut lähihoitaja. Vapaaehtoinen ja Kölvin lähihoitajaksi opiskelevat nuoret miehet tapasivat koko syksyn ajan säännöllisesti aina silloin, kun opiskelijat tarvitsivat erityistä

Kölvin kohtaamistyö

31 %

Läksyapu29 %

Liikunta14 %

Koulutus vapaaehtoisille

8 %

Musiikki6 %

Teemapäivä5 %

Retket4 %

Työnhaku2 %

Vapari-toiminnan esittely

1 %

19

tukea tai ohjausta opinnoissaan.

Kolmas vapaaehtoisten vetämä ryhmä on suunnattu Tampereen hätämajoitusyksikössä asuville juuri maahan tulleille turvapaikanhakijoille. Syksyllä 2015 turvapaikanhakijoiden määrä Tampereella kasvoi, ja Kölvi halusi olla mukana tarjoamassa toimintaa uusille tulijoille. Syksyllä 2015 erityisesti suomen kielen opetuksesta oli pulaa, joten kaksi Kölvin vapaaehtoista päätti vastata tilanteeseen perustamalla viikoittain Kölvissä kokoontuvan suomen kielen opetusryhmän nuorille turvapaikanhakijamiehille ja -pojille. Ryhmä kokoontui säännöllisesti koko syksyn ajan.

8.2. Isoveli-toiminta

Isoveljet ovat Kölvissä tai Suomessa pidempään olleita, vastuullisia Kölvi-toiminnan nuoria. Isoveljet voivat vertaisuuteen perustuen tukea muita Kölvi-toiminnan poikia heidän arjessaan ja kotoutumisprosessissaan. Lisäksi Isoveli-ryhmässä tuetaan poikien kasvua aktiivisiksi, laajemmin yhteiskunnassa vastuuta kantaviksi nuoriksi miehiksi. Isoveljet osallistuvat noin kerran kuukaudessa Isoveli-koulutuksiin, joissa käsitellään muun muassa vertaisohjausta, yhteiskunnallista vaikuttamista ja erilaisia ajankohtaisia, poikien elämää koskettavia teemoja. Vuonna 2015 Isoveli-koulutuksia järjestettiin 5 kappaletta. Lisäksi järjestettiin kaksi virkistyspäivää, joista toinen järjestettiin kesätoiminnan puitteissa Yyterissä Isoveljien toiveesta yhdessä muiden Kölvin poikien kanssa.

2.2. Isoveli-koulutus Kölvissä. Teemana Isoveljien omien vahvuuksien löytäminen sekä vastuun ja vertaisohjauksellisuuden kasvattaminen.

3.3. Matka Helsinkiin. Ohjelmassa kaupunkiin tutustumista ja Allianssin Nuorisobarometri-työpajaan osallistuminen.

13.4. Isoveli-koulutus Kölvissä. Demokratia-rakenteiden harjoittelua oman virkistyspäivän suunnittelun muodossa.

17.6. Isoveljien suunnittelema virkistyspäivä: kesäretki Yyteriin osana Kölvi-toiminnan kesäohjelmaa.

21.9. Isoveli-koulutus Kölvissä, tutustumista, sääntöjen ja kokouskäytäntöjen läpikäymistä sekä syksyn suunnittelua

19.10. Vastaanottokeskusvierailun suunnittelua

15.12. Virkistyspäivä: nepalilaista ruokaa ja elokuva Plevnassa. Isoveli-toiminnassa oli vuonna 2015 mukana 12 Kölvin poikaa. Vuonna 2015 Isoveljet suunnittelivat ja toteuttivat monenlaista konkreettista toimintaa, sekä toimivat apuna arkiohjauksessa. Lisäksi he auttoivat esimerkiksi tulkkaustilanteissa, kun uusia turvapaikanhakijoita tuli tutustumaan Kölviin. Kevään teemana Isoveli-toiminnassa oli vertaisohjaus ja oman vertaisohjaaja-roolin löytäminen Kölvissä omien vahvuuksien tunnistamisen kautta. Kevätlukukaudella Isoveljet myös ideoivat kesäretket Yyterin rannalle sekä ”Villa Elegante”- kesämökille Pälkäneelle saunomaan ja uimaan. Syyskaudella tavoitteena oli konkreettisen vapaaehtoistoiminnan suunnitteleminen yhdessä. Isoveljien ehdotuksesta päätimme, että teemme marraskuussa retken vastaanottokeskukseen Iittalaan. Tarkoituksena oli järjestää yhdessä erilaista ohjelmaa vastaanottokeskuksessa asuville lapsille ja aikuisille sekä luoda mahdollisuus vertaiskokemusten jakamiseen ja rentoon tutustumiseen. Retki jouduttiin kuitenkin siirtämään työntekijän sairastumisen vuoksi, ja se toteutetaan keväällä 2016.

8.3. Osallisuustoiminta

Vaparin osallisuustoiminnan tavoitteena on kaikkien Kölvi-toiminnan kävijöiden osallisuuden vahvistaminen niin Kölvin sisällä kuin laajemmin yhteiskunnassa. Osallisuustoiminta tähtää siihen, että

20

kansalaisyhteskunta ja omat vaikutusmahdollisuudet tulevat Kölvin pojille tutuiksi ja kynnys osallistua erilaiseen kansalais- ja vaikuttamistoimintaan madaltuu. Olennaista on se, että pojille löytyy oma tapa olla aktiivinen ja toimia yhteiskunnassa. Uuden Vapari-ohjaajan rekrytoimisen ansiosta Vapari-toiminnalle vapautui uusia työntekijäresursseja osallisuustoiminnan suunnittelemiseen ja toteuttamiseen. Osallisuustoiminnan vahvistaminen ja laajentaminen onkin ollut yksi vuoden 2015 hienoimpia asioita. Osallisuustoiminnan teemaksi nousi yhteiskunnassa, kuten myös Kölvin keittiössä paljon puhuttanut turvapaikanhakijoiden tilanne. Osallisuustoiminnasta voidaan nostaa esiin muun muassa seuraavat tapahtumat:

24.4.-8.11. Työväenmuseo Werstaalla pidettiin Afrikka Suomessa -tutkimushankkeen näyttely. Kölvin afrikkalaistaustaiset nuoret miehet olivat mukana näyttelyn sisältöjen ja teemojen suunnittelussa, ja osallistuvat näyttelyn avajaisiin mm. musiikkiesityksen puitteissa.

10.8. kolme poikaa osallistui vapaamuotoisen verkoston järjestämään tapahtumaan Keltaiselle talolle, jossa pohdittiin tapoja auttaa ja tukea uusia turvapaikanhakijoita.

Syys-lokakuun aikana Kölvissä järjestettiin vaate- ja tavarakeräys turvapaikanhakijoille. Lahjoitetut tavarat toimitettiin Koukkuniemen hätämajoitusyksikköön.

16.9. viisi poikaa toimi Suomen Punaisen Ristin vapaaehtoisina. He lajittelivat turvapaikanhakijoille lahjoitettuja vaatteita SPR:n keräyspisteessä Ylöjärvellä.

21.9. kahdeksan poikaa ja vapaaehtoista osallistui Kohti-työryhmän organisoiman Globaali

gallerian järjestelyihin. Galleria esitteli turvapaikanhakijoiden taidepajojen tuotoksia. Kölvin

pojat valmistivat gallerian avajaisiin ruokaa ja osallistuivat gallerian avajaisiin yhdessä Vapari-

ohjaajan kanssa.

6.12. Neljä poikaa toimi vapaaehtoisena Suomen Pakolaisavun Järjestöhautomon järjestämillä

monikulttuurisilla itsenäisyyspäivillä mm. videoimalla esitysnumeroita. Lisäksi pojat osallistuivat

juhlan suunnittelukokouksiin.

Kölvidemokratiaa eli Kölvi-kokoukset Kölvi-toiminnalle on ensisijaisen tärkeää, että pojat itse ovat aktiivisia toimijoita ja määrittävät itsenäisesti omaa rooliaan ja myös tarpeitaan ja toiveitaan Kölvi-toiminnassa. Kölvidemokratia tarkoittaakin sitä, että säännöllisin väliajoin pojat kokoontuvat yhdessä keskustelemaan ja päättämään yhteisistä asioista. Pääasiassa Kölvi-kokoukset ovat metodi kehittää Kölvi-toimintaa yhdessä poikien kanssa. Joskus Kölvi-kokouksien aiheeksi nostetaan, joku erikoisteema; kuten syksyllä 2015 keskusteltiin kokouksissa turvapaikanhakijoista ja kuinka meidän omat vapaaehtoiset voisivat näitä ihmisiä auttaa. Kölvi-kokouksia pidettiin vuonna 2015 seuraavasti: 20.1. , 17.3., 21.4., 12.8., 1.9., 6.10. ja 27.10

8.4. Kasvokkain-toiminnan vertaisryhmät Kölvissä

Syksyllä käynnistimme uudenlaista vertaisryhmätoimintaa yhteistyössä Suomen Pakolaisavun Kasvokkain-toiminnan kanssa. Kasvokkain-toiminta kouluttaa maahanmuuttajia vertaisryhmätyöhön. Koulutuksen jälkeen vertaisohjaajat voivat vetää vertaisryhmiä, joissa osallistujat saavat omalla äidinkielellään tietoa Suomen kulttuurista ja yhteiskunnasta sekä tukea uuteen elämään Suomessa. Suomen Pakolaisavun kouluttajat järjestivät vertaisohjaajakoulutuksen Kölvin tiloissa, johon osallistui Kölvistä kaksi arabiankielistä ja kaksi somalinkielistä nuorta miestä. Koulutuksessa käsiteltiin muun muassa vertaisohjaajan roolia, omaa kotoutumisprosessia sekä käytännön asioita liittyen vertaisryhmän

21

käynnistämiseen ja arviointin. Koulutuksen jälkeen arabiankieliset ja somalinkieliset vertaisohjaajat perustivat Vapari-toiminnan koordinaattorin tukemana omat vertaisryhmänsä, jotka kokoontuivat Kölvin tiloissa. Ryhmissä käsiteltiin muun muassa bussikortin käyttöä, liikennesääntöjä, suomalaisiin tutustumista ja suomalaisia seurustelukäytäntöjä. Somalinkielinen ryhmä kokoontui syyskaudella 10 kertaa, ja arabiankielinen vertaisryhmä kokoontui 5 kertaa. Kokonaisuudessaan ryhmiin osallistui syksyn aikana 15 henkilöä, joista suurin osa oli turvapaikanhakijoita. Vertaisryhmien kokoaminen, vetäminen ja arvioiminen sekä koulutukseen osallistuminen toivat pojille tärkeää työkokemusta sekä itsevarmuutta vertaisohjaajan tehtäviin. Lisäksi ryhmiin säännöllisesti osallistuneet henkilöt antoivat positiivista palautetta ryhmästä ja toivoivat sille jatkoa. Vertaisryhmien pyörittämisestä saatu kokemus on arvokasta myös Vapari-toiminnalle, jotta vertaisuuteen perustuvia ryhmiä voidaan kehittää tulevaisuudessa vertaisohjaajien ja ryhmään osallistuneiden kokemusten ja palautteen pohjalta.

22

9 Nuorelta Nuorelle-hanke osana Kölvi-toimintaa vuonna 2015

Tampereen kaupungin ESR-rahoitteinen ALMA-hanke toteutti Nuorelta nuorellle- vertaisohjaaja-hankkeen tiiviissä yhteistyössä Kölvi-toiminnan kanssa. Kölvi-toiminta tarjosi ALMA-hankkeelle matalan kynnyksen ja helpon lähestyttävyyden Vertaisohjaaja-mallia, jossa palkattuna vertaisohjaajana toimii itse maahanmuuttajataustainen nuori, joka innostaa muita kanssanuoriaan hakeutumaan opintoihin, etenemään ja menestymään niissä sinnikkäästi sekä kartoittaa nuorten työllistymismahdollisuuksia. Hanke alkoi elokuussa 2014 ja päättyi huhtikuussa 2015.

Vertaisohjaaja tarjosi pääasiassa tamperelaisille nuorille, pojille ja tytöille, tukea, kohtaamista ja henkilökohtaista ohjausta opintoihin hakeutumisessa ja työnhaussa. Vertaisohjaajana toimi Kölvin oma vanha kasvatti, Isoveljenäkin toiminut nuori Abdi Cisman, jolla on omaa kokemusta mm. maahanmuutosta, suomalaisesta opintojärjestelmästä ja työmarkkinoista. Hän suoritti työnsä osana nuoriso- ja vapaa-ajanohjaajan tutkintoa Jämsän ammattiopistoon 2+1-oppisopimusmallilla.

Vertaisohjaaja toimi roolimallina, etsi toimivia toimintatapoja ja ratkaisuja, selvitteli ja hoiti asioita yhdessä nuorten kanssa matalan kynnyksen otteella. Vertaisohjaajan kotipesänä toimi Kölvin tilat, mutta lisäksi ohjaaja liikkui Tampereen seudulla laajemminkin erityisesti oppilaitoksissa sekä alueellisilla nuorisotiloilla kysynnän ja tarpeen mukaan.

Hanke onnistui hyvin tavoittamaan nuoria – varsinkin poikia. Tytöille olisikin kaivannut toisen vertaisohjaajan. Ja parityöskentelystä olisi varmasti ollut muutenkin hyötyä. Nuorelta nuorelle- hankkeesta valmistui myös opinnäytetyö, joka on luettavissa tulevaisuudessa Kölvin nettisivuilta (www. Kolvi.fi). Leena Taipaleen lopputyöstä on mahdollista lukea tarkemmin hankkeen helmistä ja kehittämistarpeista.

23

10 Yhteistyö vuonna 2015

Setlementti-toiminta

Työryhmätyöskentely: Meri Kianto toimi läntisen lapsi- ja nuorisotyötä kehittävän aluetyöryhmän puheenjohtajana. Hänet valittiin myös koko Setlementtiliiton lapsi- ja nuorisotyön strategiatyöryhmään, jonka tehtävä on kehittää setlementtitoiminnan lapsi- ja nuorisotyötä kokonaisvaltaisesti.

Ohjausryhmätyöskentely: Kölvin erityisnuoriso-ohjaaja Roni Khalatyan toimi Setlementtiliiton Me kaikki! -hankkeen ohjausryhmässä, jonka tehtävänä on kehittää sukupuolisensitiivistä nuorisotyötä valtakunnallisesti. Lisäksi Khalatyan osallistui liiton Uusi Paikallisuus-hankkeen Hervannan osa-projektin ohjausryhmään.

Paikallissetlementit: Paikallisista setlementeistä eniten yhteistyötä tehtiin Ahjolan ja Naapurin kanssa. Ahjolan Setlementti on vuosia toiminut Kölvi-toimintaa tukevana yhteisönä tarjoten vuokratiloja joustavasti. Kölvi-toiminta on kokenut olevansa osa Ahjolan Setlementin Saukkolan toimitaloa. Yhteistyö onkin antanut mahdollisuuden paitsi laajempaan ammatilliseen kirjoon, myös toimimiseen kumppanuustalomaisesti eri ihmisryhmien välisten luonnollisten yhteyksien luojana ikään kuin toiminnan sivutuotteena. Naapurin kanssa tehtävästä yhteistyöstä mainittakoon yhteistyö Miesten kansalaistalo Mattilan kanssa. Keväällä 2015 (26.3.) järjestettiin hyvän poika- ja miestyön perusteita pohtiva asiantuntijaseminaari Kaupinojan saunan kokoustiloissa Tampereella.

Tampereen kaupunki Alla olevat yhteistyökumppanit ovat olleet tärkeä osa Kölvin verkostoa erityisesti maahanmuuttaja- ja pakolaispoikien polutuksessa toimintaan ja sieltä eteenpäin sekä asiantuntijatiedon vaihdossa.

Koto-palvelut vahva yhteistyö poikien ja nuorten miesten poluttamisessa Kölvi-toimintaan; useita polutuksia vuoden 2015 aikana

Koulut ja oppilaitokset (erityisesti Tredu ja valmistavat luokat) ryhmien vierailut Kölvin tiloihin; useita ryhmiä vuonna 2015

Perheverkko on Tampereen kaupungin koordinoima perhetyötä tekevien järjestötoimijoiden verkosto, jonka teemakokouksiin Kölvin edustaja osallistui säännöllisesti:

Turvapaikanhakijatilannetta varten koostettu viranomaisverkosto Verkostot ja muu järjestöyhteistyö

Pirkanmaan Rasismin vastainen tuki ry. Kölvi on yhdistyksen jäsen, ja osallistui sen kokouksiin sekä rasisminvastaisen viikon tapahtumien järjestämiseen. Tämän lisäksi Vapari-toiminnan Abdi Cisman ja Piia Pakarinen aloittivat syksyllä 2015 yhdistyksen hallituksen jäseninä.

Suomen Pakolaisapu ry; Kasvokkain koulutus Kölvin omille vertaisohjaajille

Pirkanmaan ETNO. Kölvin aloitteesta Setlementtinuorten Hämeen piiri ry on jäsenenä Etnisten suhteiden neuvottelukunnan Pirkanmaan ja Keski-Suomen alueen alueellisessa neuvottelukunnassa. Piiriä edusti Kölvin vapaaehtoinen Onni Sarvela varsinaisena jäsenenä ja Kölvin entinen nuori ja vapaaehtoinen Jonathan Shabulinzenze varajäsenenä kaudella 2011–2015.

ALLIANSSI Mervi Matswetu toimi Kölvin edustajana yhdenvertaisuusteemaryhmässä vuoden 2015.

Yritysyhteistyö

K-Kauppa KattiMatti. KattiMatin kanssa vuonna 2015 jatkui yhteistyö päiväysleivän lahjoittamisesta Kölviin.

24

11 Tiedotus, konsultointi ja tutkimukset/opinnäytetyöt

Kölvi-toiminnan työntekijät ovat kysyttyjä luennoitsijoita ja konsultteja. Vuonna 2015 tarvetta tämän kaltaiselle asiantuntemukselle kasvatti turvapaikanhakijatulva. Monet asiantuntemusta jakavat esittelyt järjestettiin Kölvi-toiminnan omissa tiloissa mm. alan opiskelijoille ja harjoittelijoille. Konsultointi:

20.8. Luento: Vapaaehtoistyö Kölvissä (Autiosaari & Cisman), Setlementtiliiton nuorisotyöpäivät

10.9. osana luentoa: "Sosiaalityön arvot, etiikka ja vapaaehtoistyö" (Pakarinen), Tampereen yliopisto

13.10. Konsulttina Pelastakaa Lapset ryllä: Miten kohdata turvapaikanhakija lapset, nuoret ja vanhemmat? (Kianto, Autiosaari, Cisman)

10.11. luento: Monikulttuurinen Nuorisotyö (Pakarinen & Cisman), TAMK toinen vuosikurssi

Syksy 2015 (useita tapaamisia): Työ-ja elinkeinoministeriön kumppanuusohjelman (valtion kotouttamisohjelma) laadintaan osallistuminen (Kianto)

11.11. Konsulttina Allianssin tilaisuudessa; Metodeita nuorisotyöhön pakolaistaustaisille nuorille? (Kianto)

Lehdet ja muu media:

”Myös maahanmuuttajanuori kaipaa kesätöitä” 7.2., Mielipide/ Aamulehti

”Myös Abdirahman haluaa töihin”, 14.2, Mielipide/Tamperelainen

Palloliiton rasisminvastainen kampanja netissä kesällä: useita haastatteluita Kölvistä

”Pakolaistaustaisilla pojillakin on oikeus omiin unelmiinsa”, 30.08.2015, Mielipide/Aamulehti

” Kölvin olkkarissa voi puhua mistä vain”, 16.10.2015, Artikkeli/Aamulehti (Henkilöhaastattelu Roni Khalatyanista, jonka Allianssa palkitsi ”Nuori toimija”-palkinnolla)

Radiohaastattelu/YLE 30.9, Roni Khalatyanin henkilöhaastattelu

"Kaveriksi nuorelle" 3.12.2015, artikkeli vapaaehtoistyöstä Aamulehdessä Tutkimuksia:

Leena Taipaleen (TAMK) opinnäytetyö vertaisohjauksesta ja arviointina Nuorelle nuorelle-hankkeesta.

Nuorisotutkimusverkosto/ Antti Kivijärvi & Kai Mathias. Tutkimus EU:n ulkopuolelta muuttaneiden nuorten (16-27v) miesten koetusta hyvinvoinnista seitsemässä maassa.

Internet-sivut (Kts. www.kolvi.fi) Facebook ja Instagram: Vuonna 2015 Facebook oli ahkerassa käytössä tiedotuksessa ja yhteydenpidossa nuorten ja osittain sidosryhmien kanssa. Kölvin löytää Facebookista nimellä Kölvi Toiminta. Kölvillä on myös oma Instagram-tili, josta Kölvi-toiminta löytyy nimellä ’kolviboys’.

25

Pienryhmätoiminta56 %Yksilötyö

21 %

Harrastustoiminta23 %

12 Kölvi-toiminta lukuina 2015

Kölvi-toiminnan kävijämäärä kasvoi edelleen vuonna 2015. Osaltaan tähän vaikutti se, että Kölvi-toiminta tahtoi osallistua myös turvapaikanhakijanuorten tukemiseen ja voimaannuttamiseen. Pääpainopiste Kölvi-toiminnalla pysyi kuitenkin ehdottomasti täältä jo oleskeluluvan saaneiden poikien ja nuorten miesten kotoutumisen tukemisessa.

Työmuodoiltaan Kölvi-toiminta tavoitti parhaiten monipuolisella pienryhmä- ja ryhmätoiminnallaan. Yksilöapu vaatii suurempaa panostusta yhtä poikaa kohden ja sen tekemisessä Kölvi-toiminnassa myös vapaaehtoiset ovat korvaamattomassa roolissa. Yksilöohjaustapaukset ovat hyvin moninaiset läksyavusta aina vyyhtiytyneiden monitahoisten ongelmien käsittelyyn. Pääsääntöisesti voidaan sanoa, että vaikeimmissa tapauksissa vastuun ottivat ammattitaitoiset työntekijät. Harrastustoiminta on Kölville tärkeää paitsi itseisarvoisesti myös metodina tavoittaa pakolaistaustaisia poikia ja nuoria miehiä. Kynnys pyytää apua madaltuu entisestään, kun harrastustoiminta tuo luontevasti pojat paikkaan, jossa paikalla on aina tukea ja apua tarjoavia aikuisia ja isoveljiä (kokemusasiantuntijoita). Kölvi-toiminta onkin lunastanut roolinsa tukipaikkana, johon on helppo tulla leimaantumatta – ja niinpä yhä useampi tulee suoraan pyytämään apua esim.läksyissä.

2010 2011 2012 2013 2014 2015

Aktiiviset kävijät 86 93 92 90 75 97

Kävijät yhteensä 175 193 208 180 230 257

0

50

100

150

200

250

300

Kölvin kävijämäärien kehityssuunnat 2010-2015