SOITE/ KESKI-POHJANMAAN MAAKUNTA TUKIPALVELUT - tikru.kpk.fitikru.kpk.fi/kp2019/wp-content/uploads/2017/08/LIITE-16-KP-MAKU-Tukipalvelut-21-06... · •Valtakunnallinen ICT-yhtiö:

LGR-Consulting Oy

Jouko Luukkonen

21.6.2017

SOITE/ KESKI-POHJANMAAN MAAKUNTATUKIPALVELUT

• Keskeiset tukipalvelut• Taloushallinto ja palkanlaskenta• Ravintopalvelut• Puhdistuspalvelut• Tila- ja muut tekniset palvelut• ICT-palvelut• Logistiikkapalvelut• Hallinnon palvelut (arkisto, sihteeripalvelut, hankinnat)• Sijaispalvelut (resurssikeskus)• Hoidolliset tukipalvelut (apteekki, välinehuolto, radiologia, patologia, laboratorio)

• Suurelta osin saavutettavissa synergiahyötyjä kunnan, maakunnan ja maakunnan yhtiöiden yhteistoiminnalla

Tukipalveluista yleisesti

23.8.2017 LGR-Consulting Oy/ Jouko Luukkonen 2

1. Toimitila- ja kiinteistöhallinnon palvelukeskus

2. Tieto- ja viestintäteknisten palvelujen palvelukeskus (ICT)

3. Talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus (TAHE)

Huom! Valtakunnallisiin yhtiöihin ei tule:• Ravintopalvelut (puhdistus?) • Logistiikkapalvelut• Hallinnon palvelut (arkisto, sihteeripalvelut, hankinnat)• Resurssikeskus• Hoidolliset tukipalvelut

Valtakunnalliset tukipalveluyhtiöt


Kuntalaki, maakuntalaki ja hankintalaki:

Jos maakunta ja kunnat haluavat toimia yhdessä ilman kilpailutuksia (jos toiminta ei ole vähäistä):

➢ Toiminta on yhtiöitettävä niin, että muodostetaan maakunnan ja kuntien yhteinen yhtiö• Yhtiö kaikille sidosyksikkö (in-house), ei kilpailutusta

• Myynti muille max 5 % ja 500.000 €

Kunnan ja maakunnan yhteiset tukipalvelut


Pykälän 1 momentin 1 kohdan mukaan kunta voisi harjoittaa omana toimintanaan vähäistä toimintaa kilpailutilanteessa markkinoilla. Vähäisellä toiminnalla tarkoitettaisiin satunnaista toimintaa markkinoilla sekä toimintaa, jolla ei olisi markkinavaikutuksia tai ne olisivat vähäisiä. Satunnaisella toiminnalla tarkoitetaan, että kunta ei voisi suunnitella toimintaansa siten, että se tuottaa jatkuvasti tavaroita ja palveluja markkinoille. Vähäisyyttä tulisi tulkinta tiukasti eikä sitä voida arvioida pelkästään toiminnan vähäisen osuuden perusteella.


Kuntalain perustelut (HE 268/2014)


Maakunta-virasto

Valtakunnallinen palvelukeskus

KP Sote Oy

Maakunnnan liikelaitos

Yksityinen toimija

KP Kasvupalvelut

Oy

Tukipalvelut

KunnatTAHTOTILA?

Halutaanko tukipalveluja tuottaa omana toimintana vai halutaanko ne ulkoistaa?

Halutaanko maakunnan ja kuntien yhteisiä tukipalveluja?

Halutaanko tukipalveluja tuotettavan omassa maakunnassa?

In-house-mahdollisuus

• Käsitys KP Sote Oy:n ja KP Kasvupalvelut Oy:n roolista markkinatoimijana vahvistunut➢ Tukipalvelujen myynti niille samassa asemassa kuin myynti yksityisille

➢ Vaarantaa tukipalveluyhtiön in-house-aseman

• Soiten hallitus päättänyt ma 19.6. hakea valinnanvapauden pilottiin• Jaossa 133 milj. €

• Soiten osalta käytännössä kysymys yhtiön perustamisesta 6 kk aikaisemmin kuin muutoin


Uutta tietoa 24.5. jälkeen

• Valtakunnallinen linjaus TAHE-yhtiöön varmistumassa (hyväksytty maakuntauudistuksen valtakunnallisessa projektiryhmässä 13.6.)• Valtakunnalliselle yhtiölle osakkuus (ei koko osakekanta) maakunnan TAHE-

yhtiöön, jotta in-house-asema syntyy. ”Osaomistuksen osalta riittävä ohjaus voidaan toteuttaa hallituspaikalla ja mahdollisella erityisen määräysvallan osakkeilla.”

• Jos ei ole maakunnallista TAHE-yhtiötä, toiminnot ja henkilöstö siirtyvät suoraan valtakunnalliseen TAHE-yhtiöön. ”TAHE-yhtiö voi ostaa kyseisiä palveluita ylimenoaikana (2019 – 2022) nykyiseltä toimijalta”.

• ”Maakuntien toimijoiden päätökset etenemismallista pitää olla TAHE valmistelun tiedossa viimeistään 30.9.2017 mennessä.”

• Valtakunnallinen ICT-yhtiö: valtioneuvosto antanut 8.6. valtuuden perustaa valtakunnallinen yhtiö (Vimana Oy, josta maakuntien omistus 90%). Näyttää siltä, että yhtiö muodostetaan samalla periaatteella kuin TAHE-yhtiö eli alihankkijaksi maakuntien osoittamat ICT-yhtiöt



• Täsmennyksenä 24.5. esitykseen: vanhusten ym. palveluasuminen kuuluu jatkossa henkilökohtaisen budjetin piiriin➢ Tältä osin julkinen toiminta liikelaitoksessa

➢ Yhteiset tukipalvelut (esim. ruokahuolto) kunnan kanssa mahdollisia, mutta oltava yhteinen in-house-yhtiö (jos myynti ei ole vähäistä)


• Kuntien tilat vuokrataan hoidettuina (sisältääkö siivouksen?)

• Sairaalat siirtynevät maakuntien tilakeskukselle kiinteistönhoitohenkilöstöineen

• Puhdistuspalvelut• Soiten osalta jo pitkälti ulkoistettu: ei toimenpiteitä

➢ Tässä vaiheessa ei toimenpiteitä

➢ Raja siivouksen ja hoidon välillä käytävä läpi

➢ Kuntien osalta siivousvastuuta siirtyy Soitelle/ maakunnalle

Kiinteistöpalvelut


• Esim. apteekki, välinehuolto, radiologia, patologia, laboratorio• Laboratorio nyt Nordlab-liikelaitos, yhtiöitettäneen joka tapauksessa

• Pauli Harju 4.5.2017: ”terveydenhuollollisten tukipalveluiden asema on vielä linjaamatta. Hankintalain henki velloo voimakkaana…”

➢ Jos myynti ulkopuolisille ja maakunnan Sote Oy:lle muodostuu merkittäväksi, toiminta on yhtiöitettävä

Hoidolliset tukipalvelut


• Logistiikkapalvelut• Toiminta voinee jatkua nykyjärjestelyillä (maakuntaL § 113)

• Jos ulkopuolisten ja maakunnan Sote Oy:n ostot muodostuvat merkittäviksi, yhtiöitettävä tai jaettava toiminta liikelaitoksen ja yhtiöiden kesken

• Hallinnon palvelut (arkisto, sihteeripalvelut, hankinnat)• Toiminta voinee jatkua nykyjärjestelyillä (maakuntaL § 113)

• Toiminta jakautuu liikelaitoksen ja yhtiöiden kesken

• Resurssikeskus• Toiminta voinee jatkua nykyjärjestelyillä maakunnan liikelaitoksen osalta

• Toiminta jakautuu liikelaitoksen ja yhtiöiden kesken

Muut tukipalvelut


• Yhtiöittämistarve riippuu pitkälti siitä, tulevatko KP Sote Oy, KP Kasvupalvelut Oy ja yksityiset toimijat käyttämään samoja tukipalveluja• Suuruuden ekonomia, käytännön tilanteet

• Jos tulevat ja myynti niille tulee merkittäväksi, toiminnot on yhtiöitettävä• Vaihtoehtona, että yhtiöt järjestävät ko. tukipalvelut omilla ratkaisuillaan, jolloin

maakunnan tukipalvelujen volyymiä joudutaan vastaavasti supistamaan

• Jos maakunnan tukipalveluyhtiön myynnit nousevat yli hankintalain rajojen (5 %/ 500.000€), myös maakunta ja sen liikelaitos joutuvat kilpailuttamaan ko. palvelut➢ Tukipalveluyhtiö joudutaan jakamaan Public- ja Private-osiin?

MUIDEN TUKIPALVELUIDEN TULEVAISUUS


• Yhteistoiminta kunta – maakunta: hankintalain sidosyksikkösäännökset• Ateriapalvelut

• Valtakunnallisen palvelukeskuksen toiminta: edellyttää yhtiötä• Talous- ja henkilöstöhallinto

• ICT

• Pyrkimys säilyttää toimintoja ja niihin liittyvää päätösvaltaa omassa maakunnassa➢ Tämä vahvistuu, jos maakunta on laajasti mukana

• Suuruuden ekonomia ja toimintavarmuus

Miksi yhtiöitys?


• Vaihe 1 (2018 alkuun)• Soite perustaa yhden monialaisen tukipalveluyhtiön

• Toimiala ainakin: talous- ja henkilöstöhallinto, ICT, ateriapalvelut• Toiminta käynnistyy 1.1.2018• Yhtiö siirtyy maakunnan omistukseen 1.1.2019• Alueen kunnille varataan mahdollisuus tulla omistajaksi (kunnat päättävät itse, miltä osin ovat

mukana)• Valtakunnalliselle TAHE-yhtiölle (ja ICT-yhtiölle) varataan mahdollisuus tulla osaomistajaksi

• Jos pilotiksi, KP Sote Oy perustetaan 1.1.2018, toiminta käynnistyy 1.7.2018

• Vaihe 2 (2019 alkuun)• Jos ei pilotiksi, KP Sote Oy perustetaan 1.7.2018, toiminta käynnistyy 1.1.2019• KP Kasvupalvelut Oy perustetaan 1.7.2018, toiminta käynnistyy 1.1.2019• Mahdollisesti hoidollisten tukipalvelujen yhtiöittäminen (Public ja Private-yhtiöt)• Vaiheen 1 tukipalveluyhtiön jakautuminen tarvittaessa Public- ja Privat-osiin

Ehdotus palveluiden yhtiöittämisestä


1. Keskustelut kuntien kanssa halukkuudesta yhteisiin yhtiöihin

2. Soiten hallitus 19.6: periaatepäätös yhtiöiden perustamisesta

3. Yhteistoimintamenettely henkilöstöjärjestöjen kanssa

4. Perustamisasiakirjojen laatiminen- Liiketoimintasuunnitelma- Yhtiöjärjestys- Perustamiskirja- Osakassopimus- Henkilöstön siirtosopimus

4. Yhtiöiden perustaminen em. asiakirjojen mukaisesti

5. Yhtiöiden toiminnan käynnistäminen 1.1.2018- Hallituksen ja toimitusjohtajan valinta- Henkilöstön siirto

Askellus (vaihe 1)


• Toimiala

• Omistus ja mahdollisesti myöhemmin liittyvät osakkaat

• Hallituksen kokoonpano ja toimitusjohtaja

• Henkilöstön ja omaisuuden siirto

• Pääomitus ja muu rahoitus

• Liiketoimintaan ja päätöksentekoon liittyvät periaatteet

• In-house –asema

• Irtautuminen yhtiöstä

• Osakkeiden luovutus/lunastus

Yhtiön perusperiaatteet


Kokkola

© MML, 2017

Kaustinen

HalsuaVeteli

Perho

Lestijärvi

Kannus

Toholampi

Reisjärvi

KruunupyyEi siirtäne toimintoja, voi tulla osakkaaksi

Ei siirtäne toimintoja,ei kantaa osakkuuteen

Kuntien alustavat kannat tukipalveluyhtiöön

Ei kysytty tässä vaiheessa

Harkinnassa ateria

Harkinnassa ateria, TAHE ja ICT


OSAKKEIDEN MERKINTÄOIKEUS

Asukkaita Jäsenyydestä Ateriapalv TAHE ICT Yhteensä %-osuus

10 % 30 % 30 % 30 %

Halsua 1 218 122 365 365 365 1 218 0,7 %

Kannus 5 578 558 1673 1673 1673 5 578 3,2 %

Kaustinen 4 294 429 1288 1288 1288 4 294 2,5 %

Kokkola 47 715 4772 14315 14315 14315 47 715 27,7 %

Lestijärvi 811 81 243 243 243 811 0,5 %

Perho 2 907 291 872 872 872 2 907 1,7 %

Toholampi 3 235 324 971 971 971 3 235 1,9 %

Veteli 3 261 326 978 978 978 3 261 1,9 %

Kunnat yhteensä 69 019 69 019 40,0 %

KP maakunta/ Soite 69 019 40,0 %

Valtakunnallinen TAHE Oy 17 255 10,0 %

Vimena Oy (valtak. ICT) 17 255 10,0 %

YHTEENSÄ 172 548 100,0 %

Luonnos yhtiön osakkuuksiksi

Documents

SOITE/ KESKI-POHJANMAAN MAAKUNTA TUKIPALVELUT - tikru.kpk.fitikru.kpk.fi/kp2019/wp-content/uploads/2017/08/LIITE-16-KP-MAKU-Tukipalvelut-21-06... · •Valtakunnallinen ICT-yhtiö: