17.4.2015 THL 1

Sosiaali- ja terveydenhuollonnykyrakenteet ja mihin ollaan matkallaProfessori Erkki Vartiainen, Terveysosaston johtaja

Kuolemansyyt Suomessa 1969-2012:15-64 -vuotiaat, 100 000 asukasta kohden

Verenkiertoelinten sairaudet

Kasvaimet

Tapaturma ja väkivalta

Alkoholiperäiset taudit ja tapaturmainenalkoholimyrkytys

Havaittu ja riskitekijöillä ennustettusepelvaltimotautikuolleisuuden lasku 35-64 vuotiailla

miehillä

-90-80-70-60-50-40-30-20-10

0

1972 1977 1982 1987 1992 1997 2002 2007 2012

Year

%

KuolleisuusRiskitekijätKolesteroliDiastolinenTupakointi

17.4.2015 THL 4

Sydänkuolleisuuden väheneminenSuomessa

-400

-300

-200

-100

0

373 fewer deaths

Riskitekijät -71%Kolesteroli - 53%Tupakointi - 11%Verenpaine - 7%

Hoidot -24%Infarktin hoito - 4%Hoito infarktin jälkeen - 8%Sydämen vajaatoiminta - 2%Leikkaushoito - 8%Rintakivunhoito - 2%

Muut syyt -5%

19971982 T Laatikainen et alAm J Epid 2005

17.4.2015 5

Kolesterolitason muutokset 1982-201225-64-vuotiaat miehet

5,0

5,2

5,4

5,6

5,8

6,0

6,2

6,4

1982 1987 1992 1997 2002 2007 2012

mm

ol/l

Vuosi

Miehet

Pohjois-Karjala Pohjois-Savo Turku/Loimaa Helsinki/Vantaa Pohjois-Pohjanmaa/Kainuu

Muutos 2007-2012:Vuosi p=0.0054IkävakioituLaboratoriokorjatut arvot

70

75

80

85

90

95

100

1982 1987 1992 1997 2002 2007 2012

mm

Hg

Pohjois-Karjala

Pohjois-Savo

Turku/Loimaa

Helsinki/Vantaa

Pohjois-Pohjanmaa/Kainuu

17.4.2015 6

Diastolisen verenpaineen muutos 1982-201225-64 –vuotiaat miehet

Muutos 2007-2012:Alue p<0.001Vuosi p<0.001Alue*vuosi p=0.021Ikävakioitu, väestöpainotettu

Suolan saanti Suomessa 1977-2007

0

2

4

6

8

10

12

14

16

18

1977

1979

1981

1982

1987

1991

1992

1994

1997

1998

2002

2007

Laskettu, miehetLaskettu, naiset24 t virtsa, miehet24 t virtsa, naisetLinear (24 t virtsa, miehet)Linear (24 t virtsa, naiset)Linear (Laskettu, miehet)Linear (Laskettu, naiset)

g/vrk

VuosiLähteet: Karvonen et al. 1977, Nissinen et al. 1982, Pietinen et al. 1981, Pietinen et al. 1990, Valsta 1992, KTL/NutritionReport 1995, Laatikainen et al. 2006, KTL/ FINRAVINTO 1997, FINRAVINTO 2002 ja FINRAVINTO 2007

Suolan saannin lasku on pysähtynyt

02468

101214

1992 1997 2002 2007 2012

g/vrk

Vuosi

Työikäisten miesten ja naisten suolan saantivuosina 1992-2012

Miehet

Naiset

FINRAVINTO

17.4.2015 THL 9

Kuolleisuuden laskun merkityshenkilöinä 35-74 vuotiailla• 1970- luvulta

– 230 000 sydän- ja verisuonitautikuolemaavähemmän

– 130 000 sydänkuolemaa vähemmän– 330 000 sydäninfarktia vähemmän

• Vuonna 2012– 9100 sydän- ja verisuonitautikuolemaa vähemmän– 5800 sydänkuolemaa vähemmän– 15 000 sydäninfarktia vähemmän

17.4.2015 THL 10Sihvonen ym. 2003

65-vuotiaan miehen ja naisen elinajan odotteen jakautuminen terveisiin ja sairaisiinelinvuosiin perustoiminnoista suoriutumisen ja koetun terveyden mukaan vuosina1980 ja 2000

Koettu terveys

0

5

10

15

20

1980 2000 1980 2000vu

osia

Perustoiminnoistasuoriutuminen

0

5

10

15

20

1980 2000 1980 2000

vuos

ia

sairaana / toimintarajoitteisenaterveenä / toimintakykyisenä

miehet naiset miehet naisetsairaana / toimintarajoitteisenaterveenä / toimintakykyisenä

10 kalleinta tautiryhmää

Terveydenhuollon kipupisteitäq Palvelujen saatavuusq Palvelujen kohdentuminenq Laatu ja vaikuttavuusq Tautien ehkäisy ja terveyden edistäminenq Asiakaslähtöisyysq Henkilöstöq Voimavarat

17.4.2015 12

Saatavuus ja kohdentuminenq Saatavuus§ 15 % väestöstä asuu kunnissa, joissa

odotusaika lääkärin vastaanotolle on alle 2viikkoa

§ 34 %:lla odotusaika on vähintään viisi viikkoaq Kohdentuminen§ Lääkärikäynnit jakautuvat

epäoikeudenmukaisimmin USA:ssa,Portugalissa ja Suomessa OECD:n 26 maanvertailun mukaan

17.4.2015 13

Laatu ja vaikuttavuus• Laatu- ja vaikuttavuustietoa niukasti• Tautien ehkäisyn ja terveyden edistämisen

työhön yhä vähenevät resurssit• Tietojärjestelmät vasta kehitysvaiheessa• Ohjaus haparointia

17.4.2015 14

Henkilöstöq Terveydenhuollon henkilöstön määrä kasvoi

2000-2010 noin 15 %§ Lääkäreiden kokonaismäärä kasvoi 24 %,

mutta terveyskeskusten lääkärimäärä väheni3 %

§ Sairaanhoitajien (ml. terveydenhoitajat jakätilöt) määrä lisääntyi yli 16 000, josta vain6 % terveyskeskuksiin

17.4.2015 15

Voimavarat

q Terveydenhuollon kokonaisvoimavarat ovatlisääntyneet merkittävästi

q Terveydenhuollon reaalimenot kasvoivatvuosina 2006-2011 yli1,4 mrd €, josta§ 74 % erikoissairaanhoitoon ja lääkkeisiin§ 1 % avosairaanhoitoon terveyskeskuksissa

16

17.4.2015 17

Terveysmenojen reaalikasvu 2006-2011, milj. €

Avohoitokäynnitterveyskeskuslääkärillä 2001-2011

18

Työllisten lääkäreiden määrät toimialoittain2000 ja 2010

17.4.2015PääjohtajaPekka Puska 19

Yleislääkärin vastaanotolle pääsyä helpponapitävien kansalaisten osuus (%) 2007

17.4.2015PääjohtajaPekka Puska 20

Ongelmana saatavuusOdotusaika lääkärin vastaanotolle on kohtuuttoman pitkä

17.4.2015 21

Perusterveydenhuollon hoitoonpääsykysely keväällä 2013 terveyskeskusten johtaville lääkäreille

Lääkärikäyntien jakautuminen tulojen mukaan:oikeudenmukaisuusindeksi 15 OECD maassa 2009

17.4.2015PääjohtajaPekka Puska 22

Miksi terveyskeskukset ovat kurjistuneet?• Terveyskeskusten, työterveyshuollon,

erikoissairaanhoidon ja yksityisten palvelujen eriytetytrahoituskanavat

• Terveyskeskusten rahoituksen jälkeenjääneisyys– Rahoitusvolyymin erilainen kehitys– Erikoissairaanhoidon vahva päätöksentekoasema

• Terveyskeskusten ja työterveyshuollon eriytettypalvelutuotanto

• Terveyskeskusten asiakaskunnan eriytyminen,hallinnon ongelmat

• Heikko kansallinen strateginen ohjaus

17.4.2015

SOTE-uudistuksen elementit1. SOTE-järjestämisvastuu (”järjestämislaki”)

– Työryhmävalmistelu ns. Orpon mallin pohjalta– THLn kanta: Integroitu järjestämisvastuu 15-20 alueelle

2. Palvelujen tuottaminen– THLn aloite– Enemmän resursseja käyttöön– Vastuuorganisaatio suunnittelee kokonaisuutena– Riittävä integraatio, väestövastuu, terveyden edistäminen

3. Rahoitus– THLn kanta: riittävän yksikanavainen rahoitus– Vastuualueella mahdollisimman suuri osuus julkisesta

rahoituksesta (nykyinen erikoissairaanhoito,perusterveydenhoito, yleisen sairaanhoidon Kela-varat)

24

”Syteen tai soteen”• Sekavaan näennäisuudistukseen ei ole

varaa–Kuntien resurssit vähenevät–Järjestelmä kriisissä

• Jos koko nykyjärjestelmä puretaan,uuden tulee olla varmasti parempi

• Vaikuttava iso reformi kiireellinen–On oikea rakennepoliittinen uudistus

25

17.4.2015 26

Tavoite on mahdollista saavuttaa,kun …1) Perusterveydenhuollon tuottajakuntaa

laajennetaan ja monipuolistetaan.2) Valinnanvapaus toimii muutoksen

käyttövoimana.3) Ammattilaiset työskentelevät oikeissa

rooleissa.4) Työterveyshuolto keskittyy

perustehtäväänsä.

27

Mutta se edellyttää että …5) Palveluilla on vahvat järjestäjät.6) Kansallinen ohjaus ja seuranta

toimivat.7) Rahoitus on riittävä ja kannustava.

17.4.2015 28

6) Kansallinen ohjaus jaseuranta toimivat

q Vahva säädöspohja, riittävät voimavarat ja välineetpalvelujärjestelmän kehityksen ohjaamiseen yhtenäkansallisena kokonaisuutena

q Kansalliset linjaukset§ palveluntuottajien hyväksymismenettelystä§ palveluvalikoimasta§ korvausperiaatteista§ toiminnan, laadun ja vaikuttavuuden seurannasta ja

raportoinnista ym.q Kansallisesti ohjattu yhtenäinen tietojärjestelmäq Kansallinen käsikirjoitus järjestelmän

uudistamiseksi

17.4.2015 29

Perusterveydenhuollon olennainenvahvistaminen• Hyvä integraatio (erikoissairaanhoito,

perusterveydenhuolto, sosiaalipuoli)• Kaikki resurssit yhteiseen käyttöön (raha,

henkilöstö)• Yksityisten palvelujen hallittu mukaanotto

Huom.: Nykytilanteessa kaupallinen puoli lihooterveyskeskusten ahdingon vuoksisuunnittelemattomasti

17.4.2015 30

On myytti, että ”yksityinen on tehokastaja julkinen puoli tehoton”• Molemmilla sektoreilla paljon tehottomuutta• Yksityisellä puolella paljon turhia käyntejä ja

toimenpiteitä, koska liikevaihto kasvaa palvelujenmyynnillä

• Sairausloman pituus iso kustannus, jonka toiset tahotmaksavat

• Julkisella puolella tietojärjestelmäongelmat, hallinnollisetvelvoitteet, usein hankalampi potilaskanta (alkoholinosuus potilaskäynneissä ym.)

17.4.2015 31

Suomalaisten terveysriskit

32

Ehkäisevän työn ja terveydenedistämisen vahvistaminen erityinenhaaste SOTEssa• Kaikki perusterveydenhuollon vahvistaminen tukee

tautien ehkäisyä ja kansanterveyttä• Väestövastuuta ei saa unohtaa: sote-alueelle

velvollisuus väestön terveyden, terveysriskien jatoimenpiteiden suuntaaminen arviointiin (Terveyshyöty)

• Tautien ehkäisyn toimenpiteitä vahvistettava: riskienarviointi, riskiseurannat, ohjaus

• Yhteistyö kuntien muun päätöksenteon kanssa• Muistettava valtion politiikkatoimien keskeinen merkitys!

33

17.4.2015 34

Kiitos !