SÄTEILYSUOJELU - Helsinki

Sädehoitofysiikan sanasto

SÄTEILYSUOJELU

Sädehoitofysiikan sanastotyöryhmän ehdotus 1997

JulkaisijaSäteilyturvakeskus

PL 1400881 HELSINKI

2

SÄDEHOITOFYSIIKAN SANASTO

ISBN 951-712-238-1

Copyright Säteilyturvakeskus 1997

3


ESIPUHE

Sädehoidon fysikaalista puolta - menetelmiä, tekniikkaa, laitteita, dosimetriaa, laadunvarmistustaja säteilysuojelua käsittelevän sanaston tarve tuli esille 1980-luvun lopulla Säteilyturvakeskuksenja sädehoitofyysikoiden välisissä keskusteluissa. Todettiin, että monissa sädehoidolle merkittävis-sä asioissa käytetty terminologia oli epäyhtenäistä siinä määrin, että jopa hoitoon vaikuttavienväärinkäsitysten ja virheiden mahdollisuus oli olemassa. Eri ammattiryhmät, ammattiryhmien edus-tajat eri sairaaloissa ja viranomaiset käyttivät usein samoista asioista eri nimityksiä, mikä hanka-loitti mm. laadunvalvontaa koskevien ohjeiden ja suositusten valmistelua.

Vuonna 1988 Säteilyturvakeskuksen järjestämässä neuvottelussa sädehoitofyysikoiden asiantunti-jaryhmän kanssa päätettiin perustaa työryhmä laatimaan sädehoitofysiikan sanastoa. Työryhmäänovat kuuluneet vakituisesti seuraavat henkilöt:

Hannu Järvinen, pj. STUKTuomo Komppa, siht. STUKSimo Hyödynmaa TAYSAntti Ojala TAYSPertti Ruotsalainen TYKSTimo Väyrynen OYS

Työryhmän työhön ovat lisäksi osallistuneet Pirjo Aaltonen-Brahme ja Petri Sipilä Säteilyturva-keskuksesta. Ruotsinkielisten termien valinnassa ovat toimineet asiantuntijoina Håkan Jungar Vaa-san keskussairaalasta, Anders Brahme Tukholman Karoliinisesta Instituutista ja Wendla Paile Säteily-turvakeskuksesta.

Sanaston valmistelun eri vaiheissa työryhmä on kuullut useita asiantuntijoita. Vuonna 1996valmistuneeseen yhtenäiseen luonnokseen pyydettiin lausunto noin sadalta lausunnonantajalta, javastauksia saatiin yli 30. Lausuntojen perusteella työryhmä teki sanastoluonnokseen vielä lukuisiakorjauksia ja muutoksia, mutta kaikkia ongelmakohtia ei pystytty ratkaisemaan kaikkia lausunnon-antajia tyydyttävällä tavalla. Nyt julkaistava sanasto on työryhmän ehdotus ajankohtana, jolloinvoidaan ennakoida useiden täydennysten ja täsmennysten tarvetta tulevina vuosina. Työryhmä onkiitollinen kaikesta palautteesta ja muutosehdotuksista sanaston edelleen kehittämiseksi. Sanastoakoskevat ehdotukset pyydetään toimittamaan työryhmän puheenjohtajalle tai sihteerille Säteily-turvakeskukseen.

Vaikka sanaston laatiminen on ollut perin työlästä, työ on samalla ollut innoittavaa ja hauskaakin.Sanastoryhmä haluaa kiittää kaikkia, jotka keskusteluissa ja lausunnoissaan ovat avustaneet sanas-ton laadinnassa ja antaneet tukensa tälle yritykselle. Puutteistaan huolimatta sanaston toivotaansaavan laajan käyttäjäkunnan ja yhtenäistävän kielenkäyttöä käytännön sädehoidossa.

Säteilyturvakeskuksessa, 13.11.1997Hannu JärvinenTyöryhmän puheenjohtaja

4


SISÄLLYS

ESIPUHE 3JOHDANTO 6

1 SÄTEILYFYSIIKKA 91.1 Yleistä 91.2 Käsitteet, säteilyn lajit 101.3 Vuorovaikutukset, radioaktiivisuus 151.4 Säteilysuureet 20

2 SÄDEHOIDON LAITTEET 392.1 Yleistä 392.2 Suurenergiset sädehoitolaitteet 412.3 Sädehoitolaitteiden osat ja ominaisuudet 442.4 Röntgenlaitteet, osat ja ominaisuudet 512.5 Tyköhoitolaitteet, osat ja ominaisuudet 542.6 Suodattimet, suojat ja apulaitteet 59

3 HOIDON SUUNNITTELU 653.1 Yleistä 653.2 Hoito, fraktiointi 673.3 Alueiden määrittely 693.4 Annoksen määrittely 723.5 Asettelu 743.6 Säteilykenttä 783.7 Etäisyydet 843.8 Sädehoitolaitteen asento 863.9 Kuvantaminen 893.10 Tykösädehoidon suunnittelu 92

4 HOITOTEKNIIKAT 944.1 Yleistä 944.2 Ulkoinen keilasädehoito 954.3 Tykösädehoito 102

Sivu

5


Sivu

5 DOSIMETRIA 1055.1 Yleistä 1055.2 Välineet 1095.3 Annosjakaumaan liittyvät käsitteet 1165.4 Mittauksiin liittyvät käsitteet 1205.5 Hoitolaitteiden ominaisuuksiin liittyvät käsitteet 1245.6 Ionisaatiokammiomittauksiin liittyvät käsitteet 133

6 LAADUNVARMISTUS 1426.1 Yleistä 1426.2 Menetelmät ja välineet 146

7 SÄTEILYSUOJELU 1497.1 Yleistä 1497.2 Välineet 1507.3 Käsitteet 152

LÄHDELUETTELO 155LYHENNELUETTELO 159HAKEMISTOT 161

6


JOHDANTO

Sanaston tavoitteet. Sädehoitofysiikan sanaston tavoitteena on helpottaa keskustelua eri ammatti-ryhmien välillä ja keskuudessa siten, että terminologisista eroista ja epätäsmällisyyksistä aiheutu-va ylimääräinen selitystarve, epäselvyydet, tulkintavaikeudet ja väärinymmärryksen mahdollisuu-det vähenisivät. Sanastolla katsotaan olevan myös opetuksellinen merkitys, ja sitä voidaan käyttäähyödyksi alan ammatillisessa koulutuksessa. Sanaston kohderyhmänä ovat sädehoitolääkärit, fyy-sikot, hoitajat, tekninen henkilökunta, viranomaiset ja laitevalmistajien edustajat.

Sanastosta on tietoisesti rajattu pois lääketieteellinen, säteilybiologinen ja huoltotekninen erikois-sanasto. Toistaiseksi puuttuu myös radionuklidihoidon erikoissanasto. Muiden sädehoitofysiikkaanliittyvien aiheiden osalta on pyritty monipuoliseen ja edustavaan käsitteistöön. Sanastoon ei kuiten-kaan ole otettu mukaan yleiskielen termejä eikä sellaisia sädehoitofysiikan erikoistermejä, joitavastaavaa toimintaa tai laitteita ei ylläpidetä Suomessa.

Termit. Suomenkielisen termin lisäksi kullekin käsitteelle ilmoitetaan ruotsinkielinen ja englan-ninkielinen vastine. Suomenkielisen termin valinnassa on etusijalle asetettu kielellinen selkeys jakuvaavuus eikä sanatarkka käännös vieraskielisestä lähteestä. Englanninkielinen termi onkirjallisuusviitteen mukainen tai sen puuttuessa termi, jota yleisimmin käytetään alan kirjallisuu-dessa. Ruotsinkielinen termi on sen mukainen, minkä on arvioitu olevan yleisimmin käytössä.

Suomenkielisen termin kohdalla on monessa tapauksessa annettu useita vaihtoehtoja siten, ettäensin on mainittu täydellisin ja viimeksi lyhin termi. Lyhintä termiä voi käyttää aina silloin, kunasiayhteyden perusteella sekaannuksen vaaraa ei ole. Vaihtoehtoiset termit, paitsi ensimmäinen, onaakkosellisessa hakemistossa varustettu erikoismerkillä (+). Slangisanoja on pyritty välttämäänsuositeltavien termien valinnassa, mutta yleisimmät slangitermit on mainittu lisätiedoissa ja lisäksisisällytetty erikoismerkillä (*) varustettuna aakkoselliseen hakemistoon. Samalla tavalla on mer-kitty muitakin termejä, joiden käyttöä ei suositella. Useissa sädehoitoon liittyvissä termeissä olevaetuosa säde- tai säteily- (englanninkielessä radio- tai radiation, ruotsinkielessä strål-) voidaanjättää pois, jos asiayhteydestä selvästi ilmenee, että kyseessä on sädehoitoon liittyvä termi.

Annoksella ja absorboituneella annoksella tarkoitetaan aina veteen absorboitunutta annosta, elleitoisin mainita.

7


Määritelmät. Termien määritelmät ovat pääasiassa vapaamuotoisia kuvauksia tai selityksiä, har-vemmin täsmällisiä määritelmiä. Silloin kun lähdekentässä on mainittu kirjallisuusviite, määritel-mä on suora käännös tai asiasisällöltään samanlainen käännös kirjallisuusviitteestä. Käännöksissäon kielellisen sanatarkkuuden asemasta pyritty mahdollisimman hyvään selkeyteen ja ymmär-rettävyyteen siten, että määritelmän asiasisältö ei muutu. Jos lähdekentässä ei ole kirjallisuusviitettä,määritelmä on sanastotyöryhmän käsitys ja ehdotus asiasta. Jos määritelmä kuitenkin osaksi perustuukirjallisuusviitteeseen, on kyseinen viite mainittu lisätiedoissa. Lisätiedoissa voidaan mainita myösmuita kirjallisuusviitteitä, joissa termille on annettu lähdekentän viitteen kanssa yhdenmukainen,lähes samansisältöinen tai siitä poikkeava määritelmä.

Termit on pyritty määrittelemään niin, ettei välttämättä tarvita viittauksia muiden termienmääritelmiin. Määritelmissä ja lisätiedoissa on kuitenkin kursiivilla painettu ne termit, joihin onhaluttu viitata määritelmän ymmärtämiseksi tai lisätietojen saamiseksi.

Lähdeviite. Lähdekentässä on annettu vain yksi kirjallisuusviite, joka on yleensä valittu seuraa-vassa järjestyksessä: (1) standardi, (2) tieteellisen järjestön julkaisu ja (3) muu julkaisu. Lisätiedoissavoidaan mainita muita kirjallisuusviitteitä. Sanaston liitteenä on luettelo kaikista käytetyistäkirjallisuusviitteistä.

Lisätiedot. Lisätiedoissa voidaan antaa mm. lisäselityksiä termistä ja sen käytöstä sekä mainitamahdolliset muut kirjallisuusviitteet lähdekenttään valitun pääviitteen lisäksi. Jos jokin slangiter-mi on hyvin yleisesti käytössä, se voidaan mainita lisätiedoissa, mutta varsinaista slangisanastoa eiole pyritty keräämään.

Hakemisto. Aakkosellisissa hakemistoissa ovat mukana kaikki suositeltavat termit sekä, erikois-merkillä (*) varustettuna, lisätiedoista poimitut slangitermit ja muut sellaiset termit, joiden käyt-töä syystä tai toisesta ei suositella. Aakkosellisissa hakemistoissa on vaihtoehtoiset termit, paitsiensimmäinen, varustettu erikoismerkillä (+).

Lyhenteet. Sanastoon sisältyy erillinen luettelo käytetyistä lyhenteistä.

8


9


1 SÄTEILYFYSIIKKA

1.1 YLEISTÄ

1.1.1fi säteilyfysiikkasv strålningsfysik; strålfysiken radiation physicssäteilyn ominaisuuksia ja fysikaalisia vaikutuksia koskeva fysiikkaLähde: IEV 881-01-04

Määritelmä tarkoittaa tavallisesti ionisoivaa säteilyä, mutta se voidaan laajentaa myösmuuhun säteilyyn.IEV 393-02-02 määrittelee: Oppi ionisoivasta säteilystä ja sen vaikutuksistaaineeseen.

1.1.2fi radiologinen fysiikkasv radiologisk fysik; radiofysiken radiological physicsionisoivan säteilyn lääkinnällistä ja teollista soveltamista koskeva fysiikkaLähde: IEV 881-01-05

1.1.3fi radiologiasv radiologien radiologyionisoivaa säteilyä ja sen käyttösovellutuksia tutkiva tiedeLähde: IEC 788-40-01

IEV 881-01-01 määrittelee: Ionisoivan säteilyn sovellusalueet, esimerkiksi lääketie-teellinen radiologia ja teollisuusradiologia.Useimmiten termiä käytetään vain lääketieteellisestä radiologiasta, johon kuuluvatsädehoito ja ionisoivaa säteilyä käyttävä lääketieteellinen kuvantaminen erimuodoissaan. Usein katsotaan radiologian piiriin kuuluvan muitakin kuvantamis-menetelmiä, kuten ultraäänikuvaus ja magneettikuvaus.

1.1.4fi sädehoitosv strålbehandling; strålterapien radiotherapy; radiation therapyionisoivaa säteilyä käyttävä lääketieteellinen hoitomuotoLähde: IEC 788-40-05

10


1.1.5fi sädehoitofysiikkasv strålbehandlingsfysiken physics in radiotherapysädehoitoon liittyvä fysiikkaLähde: -

1.2 KÄSITTEET, SÄTEILYN LAJIT

1.2.1fi säteilysv strålningen radiationenergian emissio ja eteneminen avaruudessa tai aineessa aaltoina tai hiukkasinaLähde: IEV 393-02-01

Katso myös IEC 788-11-01.

1.2.2fi säteilylajisv stråltypen radiation typesäteilyn fysikaalinen muotoLähde: IEC 601-2-1 A2.3

Sädehoidossa esimerkiksi fotonisäteily (gamma- tai röntgensäteily), elektronisäteily,neutroni-, protoni- tai alfasäteily.

1.2.3fi säteilyn laatu; säteilylaatusv strålkvaliteten radiation qualitysäteilylaji ja sopivilla tunnusluvuilla kuvattu energiajakaumaLähde: -

Katso IEC 788-13-28, IEV 881-02-22.Energiajakauman kuvauksena voi olla esimerkiksi ekvivalenttienergia,tunkeutumiskyky, kiihdytysjännite, suodatus tai radionuklidi. Esimerkkejä:- röntgensäteily: putkijännite (kV), suodatus, puoliintumiskerros (HVL),

keskimääräinen energia (keV)- gammasäteily: 60Co- fotonisäteily: syväionisaatiosuhde J20 / J10

, syväannossuhde D20

/ D10

11


1.2.4fi säteilyspektrisv strålningsspektrumen radiation spectrumsäteilyn energiajakauma; hiukkasmäärän tai muun siihen verrannollisen säteilysuureenriippuvuus säteilyn energiasta.Lähde: -

Katso IEC 788-13-34.Säteilyspektri koostuu usein jatkuvasta ja epäjatkuvasta komponentista.

1.2.5fi jatkuva säteilyspektrisv kontinuerligt strålningsspektrumen continuous radiation spectrumsäteilyspektri, jossa energiajakauma on jatkuva tarkasteltavalla energiavälilläLähde: IEC 788-13-35

Esimerkiksi jarrutussäteilyn tai beetasäteilyn spektri.

1.2.6fi jatkuva röntgenspektrisv kontinuerligt röntgenspektrumen continuous X-ray spectrumjarrutussäteilyn spektriLähde: -

Katso IEC 788-13-36.

1.2.7fi epäjatkuva säteilyspektrisv diskret strålningsspektrumen discrete radiation spectrumsäteilyspektri, joka koostuu erillisistä energia-arvoistaLähde: -

Esimerkiksi gammasäteilyn, karakteristisen röntgensäteilyn tai konversioelektronienspektri.

1.2.8fi ionisoiva säteilysv joniserande strålningen ionizing radiationsäteily, joka saa aikaan ionisoitumista aineessaLähde: -

Katso IEV 393-02-03, IEC 788-11-02, STUK (1988), YTS (1988).SFS 4670 määrittelee: sähkömagneettinen säteily tai hiukkassäteily, jokakohdatessaan aineen pystyy joko välittömästi tai välillisesti muodostamaan ioneja.

12


1.2.9fi ionisoimaton sähkömagneettinen säteilysv icke-joniserande elektromagnetisk strålningen non-ionizing electromagnetic radiationsähkömagneettinen säteily, joka ei aiheuta ionien syntymistä väliaineessaLähde: -

Katso ICRU 33, STUK (1988).Ionien syntyminen riippuu sekä energiasta että väliaineesta. Yleensä ionisoimattomansähkömagneettisen säteilyn energia on pienempi kuin 12 eV ja aallonpituus suurempikuin 100 nm.

1.2.10fi luonnonsäteilysv naturlig strålningen natural radiationkosminen säteily tai luonnon radioaktiivisista aineista peräisin oleva säteily silloin, kun niitä eikäytetä säteilylähteinäLähde: STUK-ST 1.2

Katso myös IEV 881-02-11, STUK (1988).

1.2.11fi taustasäteilysv bakgrundsstrålningen background radiationmuusta kuin tutkittavasta säteilylähteestä tuleva säteilyLähde: -

Katso STUK-ST 1.2, STUK (1988), IEC 788-11-04, IEV 393-02-10.

1.2.12fi jarrutussäteilysv bromsstrålningen bremsstrahlungvarauksisten hiukkasten hidastuessa tai kiihtyessä syntyvä sähkömagneettinen säteilyLähde: STUK (1988)

Katso myös IEC 788-11-05, IEV 393-02-15.

1.2.13fi primaarisäteilysv primärstrålningen primary radiationvälittömästi säteilylähteestä tuleva ionisoiva säteilyLähde: STUK (1988)


13


1.2.14fi sekundaarisäteilysv sekundärstrålningen secondary radiationprimaarisäteilyn ja aineen vuorovaikutuksissa syntyvä ionisoiva säteilyLähde: STUK (1988)


1.2.15fi monienerginen säteilysv polyenergetisk strålningen polyenergetic radiationyhdestä säteilylajista, mutta kahdesta tai useammasta säteilyn energiasta koostuva ionisoivasäteilyLähde: -


1.2.16fi yksienerginen säteilysv monoenergetisk strålningen monoenergetic radiationyhdestä säteilylajista ja yhdestä säteilyn energiasta koostuva ionisoiva säteilyLähde: -


1.2.17fi hajasäteilysv ströstrålningen stray radiationmuu säteily kuin tiettyyn säteilykeilaan kuuluva tai tietystä säteilylähteestä tiettyyn kohteeseenja tarkoitukseen suunnitellulla tavalla tuleva säteilyLähde: -

Katso IEC 788-11-12, IEV 881-03-21, STUK (1988).Hajasäteilyä on myös säteilytettävän kohteen läpi tullut tai siitä pois sironnut säteilysekä vuotosäteily.

1.2.18fi sironnut säteilysv spridd strålningen scattered radiationsäteily, joka sironnassa on poikennut alkuperäisestä suunnastaan tai jonka energia on sironnassamuuttunutLähde: -

Katso IEC 788-11-13, IEV 881-03-19.

14


1.2.19fi vuotosäteilysv läckstrålningen leakage radiationsäteilylähteestä säteilysuojuksen läpi tuleva säteilyLähde: -

Katso IEC 788-11-15, IEV 881-03-06.Vuotosäteily tarkoittaa varsinaisesti suojuksen läpi tulevaa osaa primaarisäteilystä,mutta tässä suhteessa termin käyttö ei ole vakiintunut.

1.2.20fi suoraan ionisoiva hiukkanensv direkt joniserande partikelen directly ionizing particlevarauksinen hiukkanen, jonka liike-energia riittää aiheuttamaan ionisaation törmäyksessäLähde: IEC 788-11-20

1.2.21fi välillisesti ionisoiva hiukkanensv indirekt joniserande partikelen indirectly ionizing particlevaraukseton hiukkanen, joka voi irroittaa suoraan ionisoivia hiukkasia tai aiheuttaa ydin-muutoksenLähde: IEC 788-11-21

Asiayhteydestä riippuen termi voi tarkoittaa myös fotonia.

1.2.22fi suoraan ionisoiva säteilysv direkt joniserande strålningen directly ionizing radiationvarauksisista hiukkasista koostuva säteily, jossa hiukkasilla on riittävästi liike-energiaaaiheuttamaan ionisaatiota törmäyksissäLähde: IEV 881-02-06

1.2.23fi välillisesti ionisoiva säteilysv indirekt joniserande strålningen indirectly ionizing radiationsäteily, joka koostuu varauksettomista hiukkasista tai fotoneista, jotka voivat irroittaa suoraanionisoivia hiukkasia tai aiheuttaa ydinmuutoksiaLähde: IEV 881-02-07

15


1.3 VUOROVAIKUTUKSET, RADIOAKTIIVISUUS

1.3.1fi vuorovaikutussv växelverkanen interactionatomeissa tai ytimissä olevien tai toisensa kohtaavien hiukkasten väliset voimavaikutuksetLähde: IEV 393-03-37

1.3.2fi radioaktiivisuussv radioaktiviteten radioactivityeräiden nuklidien ominaisuus lähettää ionisoivaa säteilyä ulkoisista vaikutuksista riippumattaLähde: STUK (1988)


1.3.3fi radionuklidisv radionukliden radionuclideradioaktiivinen ydinlaji; epästabiili nuklidi, joka lähettää ionisoivaa säteilyäLähde: STUK (1988)

Katso myös IEC 788-11-22.Nuklidin eli ydinlajin määrittelevät protonien ja neutronien lukumäärä ytimessä.

1.3.4fi radioaktiivinen hajoaminensv radioaktivt sönderfallen radioactive decay; radioactive disintegration(a) spontaani ydinmuutos, jossa emittoituu hiukkasia tai gammasäteilyä, tai elektroni-kaappauksen seurauksena röntgensäteilyä, tai tapahtuu spontaani ytimen halkeaminen;(b) spontaanien ydinmuutosten aiheuttama aktiivisuuden väheneminen ajan funktionaLähde: IEV 881-02-28

Katso myös IEV 393-02-34 ja -35.Eri lähteissä esitetään joko (a) tai (b) tai molemmat merkitykset. IEV 393 esittää:IEV 393-02-34 radioactive disintegration (a)IEV 393-02-35 radioactive decay (b)

16


1.3.5fi aktiivisuustasapaino; radioaktiivinen tasapainosv radioaktiv jämvikten radioactive equilibriumtilanne radioaktiivisessa hajoamissarjassa, jolloin sarjan peräkkäisten nuklidien aktiivisuuksiensuhteet pysyvät vakionaLähde: STUK (1988)


1.3.6fi indusoitu radioaktiivisuussv inducerad radioaktiviteten induced radioactivitysäteilyttämällä syntynyt radioaktiivisuusLähde: IEC 788-12-14

Katso myös IEV 393-02-30.

1.3.7fi ionisaatio; ionisoituminensv jonisationen ionizationatomien tai molekyylien varautuminen niiden saadessa tai menettäessä elektroneja, taimolekyylien jakautuminen ioneiksiLähde: IEC 788-12-02

Katso myös IEV 393-03-01, STUK (1988).

1.3.8fi sirontasv spridningen scatteringsäteilyn ja aineen vuorovaikutus törmäyksissä, joissa alkuperäisen hiukkasen tai säteilyn suunta,energia tai molemmat muuttuvatLähde: IEC 788-12-03


1.3.9fi takaisinsirontasv återspridningen back-scatteringsironta, jossa sirontakulma on yli 90o

Lähde: IEC 788-12-04Katso myös IEV 393-03-14, IEV 881-03-20.Sirontakulma on sironneen säteilyn suunnan ja alkuperäisen säteilyn suunnan välinenkulma.

17


1.3.10fi absorptiosv absorptionen absorptionimeytyminen; säteilyenergian tai hiukkasten absorboituminen aineeseenLähde: -

Katso STUK (1988).

1.3.11fi energia-absorptiosv energiabsorptionen energy absorptionsäteilyenergian absorboituminen, siirtyminen väliaineeseen osittain tai kokonaanLähde: IEC 788-12-06


1.3.12fi hiukkasabsorptiosv partikelabsorptionen particle absorptionvapaiden säteilyhiukkasten häviäminen säteilyn vuorovaikutuksissa atomien tai atomiydintenkanssaLähde: IEC 788-12-07


1.3.13fi heikkeneminen; vaimeneminen; vaimennussv dämpningen attenuationsäteilyn ja aineen vuorovaikutuksista aiheutuva säteilyn intensiteetin väheneminen aineessaLähde: IEC 788-12-08


1.3.14fi säteilyttäminen; säteilytyssv bestrålningen irradiationsäteilyn tuottaminen ja ohjaaminen määrättyyn kohteeseen ja tarkoitukseen; kohteenaltistaminen säteilylleLähde: IEC 788-12-09

Katso myös IEV 393-03-34, IEV 881-03-06.Suomenkielinen termi säteilytys (1.4.39) esiintyy toisessa merkityksessä suureennimenä.

18


1.3.15fi läpäisysv transmissionen transmissionionisoivan säteilyn pääsy aineen läpi, vuorovaikutuksitta tai vuorovaikutusten jälkeen, jaemittoituminen olennaisesti alkuperäisessä suunnassaanLähde: IEC 788-12-10

1.3.16fi suodatus; suodattuminensv filtreringen filtrationionisoivan säteilyn ominaisuuksien muuntuminen säteilyn kulkiessa aineen läpiLähde: IEC 788-12-11

Suodatukseen voi kuulua esimerkiksi:- monienergisen röntgen- tai gammasäteilyn ja tiettyjen komponenttien

absorboituminen- säteilyn intensiteettijakauman muuntuminen säteilykentässä.Suodatus voi tarkoittaa myös toimintaa, suodattamista.

1.3.17fi luminesenssi; loistesv luminescensen luminescenseaineeseen absorboituneen viritysenergian vapautuminen valona, jonka aallonpituus on kyseiselleaineelle ominainenLähde: IEC 788-12-17

Katso myös STUK (1988).

1.3.18fi fluoresenssi; fluoriloistesv fluorescensen fluorescenseolennaisesti vain virityssäteilytyksen aikana tapahtuva luminesenssiLähde: IEC 788-12-18

Katso myös IEV 394- 18-84, 18-85, STUK (1988): Fosforenssissa (fosforiloisteessa)luminesenssia esiintyy pitkään säteilytyksen jälkeenkin.

19


1.3.19fi termoluminesenssi; lämpöloistesv termoluminescensen thermoluminescensesäteilytettyä ainetta lämmittämällä käynnistyvä luminesenssiLähde: IEC 788-12-19


1.3.20fi tuikesv scintillationen scintillationsuoraan tai välillisesti ionisoivan hiukkasen tai fotonin aiheuttama lyhytkestoinen luminesenssiLähde: IEC 788-12-20

Katso myös IEV 394-18-01.Tuikeilmaisimissa yhden tuikahduksen kestoaika on mikrosekuntiluokkaa.

1.3.21fi hehkuemissio; lämpöemissiosv termionisk emission; termisk emissionen thermionic emission; thermal emissionaineen korkean lämpötilan aiheuttama elektroniemissioLähde: IEC 788-12-21

Katso myös IEV 393-02-80, IEV 881-02-94.

1.3.22fi kylmäemissio; kenttäemissiosv fältemissionen cold emissionriittävän voimakkaan sähkökentän aiheuttama elektroniemissio lämmittämättömästä pinnastaLähde: IEC 788-12-22


1.3.23fi annoksen kasvuilmiö; kasvuilmiösv tillväxten build-upabsorboituneen annoksen lisääntyminen syvyyden myötä lähellä aineen pintaa, jota säteilytetäänröntgen- tai gammasäteilykeilassaLähde: IEC 788-12-12

Katso myös IEV 881-03-36.Annoksen kasvuilmiö johtuu sekundaarielektronikertymän kasvamisesta aineessapinnan alla sekä fotonien sironnasta leveissä säteilykeiloissa.

20


1.3.24fi sekundaarielektronitasapainosv sekundärelektronjämvikten secondary electron equilibriumfotonisäteilyn kohdistuessa aineeseen tilanne, missä tilavuusalkioon tulevien ja siitä poistuviensekundaarielektronien määrät ja liike-energioiden summat ovat yhtäsuuretLähde: -

Katso STUK (1988) luku 4.2, IEV 393-03-25.Elektronitasapaino voi toteutua likimääräisestikin vain riittävän syvällä aineenpinnasta.

1.3.25fi varauksisten hiukkasten tasapainosv laddade partiklars jämvikt; laddadpartikeljämvikten charged particle equilibriumsäteilytettävässä aineessa tilanne, missä tilavuusalkioon tulevien ja siitä poistuvien varauksistenhiukkasten määrät ja liike-energioiden summat ovat yhtäsuuretLähde: -

Katso IEV 393-03-25, STUK (1988) luku 4.2.

1.4 SÄTEILYSUUREET

1.4.1fi säteilysuuresv strålningsstorheten radiation quantitysäteilyn ominaisuuksien kuvaamiseen tai mittaamiseen käytettävä suureLähde: -

ICRU 33 luokittelee:Säteilysuureita ovat (A) radiometriset suureet, (B) vuorovaikutuskertoimet, (C)annosmittauksiin ja (D) radioaktiivisuuteen liittyvät suureet, sekä erityisetsäteilysuojelussa käytettävät suureet.

1.4.2fi hiukkasten määrä; hiukkasmääräsv partikelantal; partikelmängden particle numbersäteilynä emittoituneiden, siirtyneiden tai vastaanotettujen hiukkasten tai fotonien lukumääräLähde: ICRU 33 A.1a

Katso myös STUK (1988) luku 2.2.

21


1.4.3fi säteilynä siirtyvä energia; säteillyt energia; säteilyenergiasv strålningsenergien radiant energysäteilynä emittoitunut, siirtynyt tai vastaanotettu hiukkasten tai fotonien energiaLähde: ICRU 33 A.1b

Katso myös STUK (1988) luku 2.2, IEV 881-04-21.Säteilynä siirtyvä energia on tarkasteltavan säteilyerän kaikkien hiukkasten liike-energioiden tai kaikkien fotonien energioiden summa, ts. hiukkasten keskimääräinenenergia kerrottuna hiukkasten määrällä, ilman lepoenergioita.Vertaa: säteilyn energia (1.4.55).Säteilynä siirtyvän energian tunnus on R, ja sen yksikkö on joule (J).

1.4.4fi hiukkasvuo; vuosv partikelflöde; flödeen particle flux; fluxaikavälin dt kuluessa tapahtuva hiukkasmäärän lisäys dN jaettuna tällä aikavälillä:

N’ = dN/dtLähde: ICRU 33 A.2a

Katso myös IEV 393-04-32.Hiukkasvuon yksikkö on s-1.

1.4.5fi energiavuosv energiflödeen energy fluxaikavälin dt kuluessa tapahtuva säteilynä siirtyvän energian lisäys dR jaettuna tällä aikavälillä:

R’ = dR/dtLähde: ICRU 33 A.2b

Katso myös IEV 393-04-35.Energiavuon yksikkö on watti (W).

1.4.6fi hiukkaskertymä; kertymäsv partikelfluens; fluensen particle fluence; fluencemäärityspisteen ympärillä olevaan pieneen palloon tulevien hiukkasten määrä dN jaettunakyseisen pallon isoympyrän pinta-alalla da:

Φ = dN/daLähde: ICRU 33 A.3a

Katso myös SFS 4670 4.13, STUK (1988) luku 2.2, IEC 788-13-02, IEV 393-04-30,IEV 881-04-18.Hiukkaskertymän yksikkö on m-2.

22


1.4.7fi energiakertymäsv energifluensen energy fluencemäärityspisteen ympärillä olevaan pieneen palloon tuleva säteilynä siirtyvä energia dR jaettunakyseisen pallon isoympyrän pinta-alalla da:

Ψ = dR/daLähde: ICRU 33 A.3b

Katso myös STUK (1988) luku 2.2, IEC 788-13-03, IEV 393-04-33.Energiakertymän yksikkö on Jm-2.

1.4.8fi hiukkaskertymänopeus; kertymänopeussv partikelfluensrat; fluensraten particle fluence rate; fluence rateaikavälin dt kuluessa tapahtuva hiukkaskertymän lisäys dΦ jaettuna tällä aikavälillä:

φ = dΦ/dtLähde: ICRU 33 A.4a

Katso myös SFS 4670 4.14, STUK (1988) luku 2.2, IEC 788-13-04, IEV 393-04-31,IEV 881-04-19.Hiukkaskertymänopeuden yksikkö on m-2s-1.ICRU ei suosittele termiä ‘particle flux density’, koska termillä ‘density’ on useitamerkityksiä. Sama koskee vastaavia käännöstermejä ‘hiukkasvuontiheys’ ja‘partikelflödestäthet’.

1.4.9fi energiakertymänopeussv energifluensraten energy fluence rateaikavälin dt kuluessa tapahtuva energiakertymän lisäys dΨ jaettuna tällä aikavälillä:

ψ = dΨ/dtLähde: ICRU 33 A.4b

Katso myös STUK (1988) luku 2.2, IEC 788-13-05, IEV 393-04-34.Energiakertymänopeuden yksikkö on W m-2.ICRU ei suosittele termiä ‘energy flux density’, koska termillä ‘density’ on useitamerkityksiä. Sama koskee vastaavia käännöstermejä ‘energiavuontiheys’ ja‘energiflödestäthet’.

23


1.4.10fi hiukkasradianssisv partikelradiansen particle radiancetiettyyn suuntaan avaruuskulma-alkiossa dΩ etenevien hiukkasten kertymänopeus dφ jaettunakyseisellä avaruuskulmalla:

p = dφ /dΩLähde: ICRU 33 A.5a

Hiukkasradianssin yksikkö on m-2 s-1 sr-1.ICRU 33 esittää, millä tavoin kaikki edellä määritellyt hiukkassuureet saadaanintegroimalla hiukkasradianssin spektrijakaumasta.

1.4.11fi energiaradianssisv energiradiansen energy radiancetiettyyn suuntaan avaruuskulma-alkiossa dΩ etenevien hiukkasten energiakertymänopeus dψjaettuna kyseisellä avaruuskulmalla:

r = dψ /dΩLähde: ICRU 33 A.5b

Energiaradianssin yksikkö on W m-2 sr-1.ICRU 33 esittää, millä tavoin energiaradianssi ja kaikki edellä määritellyt energiasuu-reet saadaan integroimalla hiukkasradianssin spektrijakaumasta.

1.4.12fi vuorovaikutusala; vaikutusalasv tvärsnitt för växelverkan; tvärsnitten interaction cross section; cross sectionkohteen ja hiukkasen välisen vuorovaikutuksen todennäköisyys P jaettuna kohteeseen tulleellahiukkaskertymällä Φ: σ = P/ΦLähde: ICRU 33 B.1

Katso myös STUK (1988) luku 2.3. Vaikutusalan yksikkö on m2.

1.4.13fi vaimennuskerroin; heikennyskerroinsv dämpningskoefficienten attenuation coefficientfotoneista tai muista varauksettomista hiukkasista koostuvan ionisoivan säteilyn vaimenemistaaineessa kuvaava kerroin; lineaarinen vaimennuskerroin µ tai massavaimennuskerroin µ/ρLähde: -

Katso ICRU 33 B.2, STUK (1988) luku 2.3, IEC 788-13-39, IEV 393-04-46,IEV 881-04-25.Fotonisäteilylle kokonaisvaimennuskerroin voidaan esittää summana eri vuorovaiku-tusten (fotosähköilmiön, sironnan ja parinmuodostuksen) vaimennuskertoimista.

24


1.4.14fi lineaarinen kokonaisvaimennuskerroin; lineaarinen vaimennuskerroinsv total längddämpningskoefficient; längddämpningskoefficienten total linear attenuation coefficient; linear attenuation coefficientvaimennuskerroin µ = (dN/N)/dl = (dN/dl)/N, missä dN/N on niiden hiukkasten osuus, jotkajoutuvat vuorovaikutukseen lyhyellä matkalla dlLähde: ICRU 33 B.2

Katso myös IEV 393-04-48, IEV 881-04-31, CART.

1.4.15fi massavaimennuskerroin; massan vaimennuskerroinsv massdämpningskoefficienten mass attenuation coefficientsäteilyn vaimenemista aineessa kuvaava aineen pinta-alamassan kerroin µ/ρ , missä µ onlineaarinen vaimennuskerroin ja ρ on aineen tiheysLähde: ICRU 33 B.2

Katso myös STUK (1988) luku 2.3, IEV 393-04-49, IEV 881-04-27.Aineen paksuus ilmaistaan pinta-alamassana dm/A = ρdl, missä dl on ainekerroksengeometrinen paksuus.

1.4.16fi efektiivinen vaimennuskerroinsv effektiv dämpningsfaktoren effective attenuation coefficienttietylle säteilylaadulle kokeellisesti määritetty vaimennuskerroin tietyllä syvyydellä aineessaLähde: -

Katso ICRU 24.

1.4.17fi energiansiirtokerroin; energianluovutuskerroinsv energiöverföringskoefficienten energy transfer coefficientsäteilyenergian siirtymistä varauksisten hiukkasten liike-energiaksi fotonien tai muidenionisoivien varauksettomien hiukkasten ja aineen vuorovaikutuksissa kuvaava kerroin;lineaarinen energiansiirtokerroin µtr tai massan energiansiirtokerroin µtr /ρLähde: -

Katso ICRU 33 B.3, STUK (1988) luku 2.3.

25


1.4.18fi lineaarinen energiansiirtokerroinsv längdenergiöverföringskoefficienten linear energy transfer coefficientfotonien tai muiden ionisoivien varauksettomien hiukkasten ja aineen vuorovaikutuksissasäteilyenergian siirtymistä varauksisten hiukkasten liike-energiaksi kuvaava kerroin

µtr = (dEtr /dl)/(EN)missä N on säteilyhiukkasten lukumäärä ja E on kunkin hiukkasen energia; dEtr /(EN) on seosuus alkuperäisten hiukkasten energiasta, joka siirtyy varauksisten hiukkasten liike-energiaksivuorovaikutuksissa matkalla dl väliaineessaLähde: ICRU 33 B.3


1.4.19fi massan energiansiirtokerroin; energianluovutuksen massakerroinsv massenergiöverföringskoefficienten mass energy transfer coefficientfotonien tai muiden ionisoivien varauksettomien hiukkasten ja aineen vuorovaikutuksissasäteilyenergian siirtymistä varauksisten hiukkasten liike-energiaksi kuvaava pinta-alamassankerroin µtr /ρ , missä µtr on lineaarinen energiansiirtokerroin ja ρ on väliaineen tiheysLähde: ICRU 33 B.3

Katso myös STUK (1988) luku 2.3, IEV 393-04-50, IEV 881-04-32.

1.4.20fi absorptiokerroinsv absorptionskoefficienten absorption coefficientsäteilyn absorptiota aineessa kuvaava kerroin yleiskäsitteenäLähde: IEV 881-04-26

Katso myös IEV 393-04-51.Yleensä absorptiokerroin tarkoittaa samaa kuin energia-absorptiokerroin (1.4.21).Absorptiokerroin voi olla esimerkiksi lineaarinen absorptiokerroin µabs tai massa-absorptiokerroin µabs

/ ρ .

1.4.21fi energia-absorptiokerroinsv energiabsorptionskoefficienten energy absorption coefficientsäteilyn energia-absorptiota aineessa kuvaava kerroin yleiskäsitteenäLähde: -

Energia-absorptiokerroin voi olla esimerkiksi lineaarinen energia-absorptiokerroinµen tai massan energia-absorptiokerroin µen

/ρ .

26


1.4.22fi massa-absorptiokerroin; massan absorptiokerroinsv massabsorptionskoefficienten mass absorption coefficientsäteilyn absorptiota aineessa kuvaava pinta-alamassan kerroinLähde: -

Yleensä massa-absorptiokerroin tarkoittaa samaa kuin massan energia-absorptiokerroin (1.4.24).

1.4.23fi lineaarinen energia-absorptiokerroinsv längdenergiabsorptionskoefficienten linear energy absorption coefficientsäteilyenergian absorboitumista aineeseen ionisoivilta varauksettomilta hiukkasilta tai fotoneiltakuvaava kerroin

µ en

= µ tr

(1-g)

missä µ tr on lineaarinen energiansiirtokerroin ja g on osuus, joka varauksisten sekundaarihiuk-

kasten energiasta siirtyy jarrutussäteilyksi kyseisessä aineessaLähde: ICRU 33 B.4

Katso myös: IEV 393-04-52, IEV 881-04-33.

1.4.24fi massan energia-absorptiokerroinsv massenergiabsorptionskoefficienten mass energy absorption coefficientsäteilyenergian absorboitumista aineeseen ionisoivilta varauksettomilta hiukkasilta tai fotoneiltakuvaava pinta-alamassan kerroin

µ en / ρ = ( µ tr

/ ρ )(1-g)

missä µ tr / ρ on massan energiansiirtokerroin ja g on osuus, joka varauksisten sekundaarihiuk-

kasten energiasta siirtyy jarrutussäteilyksi kyseisessä aineessaLähde: ICRU 33 B.4

Katso myös STUK (1988) luku 2.3, IEV 393-04-52, IEV 881-04-33.Massan energia-absorptiokerroin on lineaarinen absorptiokerroin jaettuna väliaineentiheydellä.

1.4.25fi jarrutuskykysv bromsförmåga; bromseffekten stopping powervarauksisen hiukkasen liike-energian siirtymistä väliaineeseen kuvaava yleiskäsiteLähde: STUK (1988)

Jarrutuskyky voi tarkoittaa esimerkiksi lineaarista kokonaisjarrutuskykyä tai massankokonaisjarrutuskykyä. Kokonaisjarrutuskyky koostuu törmäysjarrutuskyvystä jasäteilyjarrutuskyvystä.

27


1.4.26fi lineaarinen kokonaisjarrutuskykysv längdbromsförmågaen total linear stopping powervarauksisen hiukkasen matkalla dl aineessa menettämä energia dE jaettuna tällä matkalla dl:

S = dE/dlLähde: ICRU 33 B.5


1.4.27fi massan kokonaisjarrutuskyky; kokonaismassajarrutuskykysv massbromsförmågaen total mass stopping powervarauksisen hiukkasen matkalla dl aineessa menettämä energia dE jaettuna tällä matkalla dl jaaineen tiheydellä ρ :

S/ρ =(1/ρ ) dE/dlmissä S on lineaarinen kokonaisjarrutuskykyLähde: ICRU 33 B.5

Katso myös STUK (1988) luku 2.3, IEV 393-04-56.

1.4.28fi lineaarinen energiansiirtokyky; energiansiirtokykysv linjär energiöverföringen linear energy transfer, LETvarauksisten säteilyhiukkasten energianmenetystä dE aineessa matkalla dl kuvaava suure

L∆ = (dE/dl)∆

sellaisissa törmäyksissä, joissa energiaa siirtyy ilmoitettua rajaa ∆ vähemmän.Lähde: ICRU 33 B.6

Katso myös STUK (1988) luku 2.3, IEV 393-04-58, IEV 881-12-53.

28


1.4.29fi aineeseen siirtynyt energia; siirtynyt energiasv deponerad energien energy impartedionisoivan säteilyn tiettyyn ainetilavuuteen luovuttama energia

ε = R in - R

out + Σ Q

missä R in on kyseiseen tilavuuteen säteilynä tuleva energia, R

out on säteilynä poistuva energia

ja ΣQ on tässä tilavuudessa eri hiukkas- ja ydinmuutoksissa vapautuvien ja sitoutuvienenergioiden erotusLähde: ICRU 33 C.1

Katso myös SFS 4670 4.1, IEC 788-13-06, IEV 393-04-65, IEV 881-12-44.Siirtyneen energian yksikkö on joule (J). Siirtynyt energia on stokastinen suure.R in on kaikkien kyseiseen tilavuuteen tulevien, välittömästi tai välillisesti ionisoivienhiukkasten ja fotonien energioiden summa (ilman lepoenergioita).R

out on kaikkien tästä tilavuudesta poistuvien, välittömästi tai välillisesti ionisoivien

hiukkasten ja fotonien energioiden summa (ilman lepoenergioita).Termejä ‘integraaliannos’, ‘integraldos’ ja ‘integral dose’ ei pidä käyttää tässämerkityksessä, koska siirtynyt energia ei ole annossuure.

1.4.30fi keskimääräinen siirtynyt energiasv den deponerade energins medelvärdeen mean energy impartedsiirtyneen energian odotusarvoLähde: ICRU 33 C.1

Katso myös IEC 788-13-07, IEV 393-04-66.Keskimääräisen siirtyneen energian yksikkö on joule (J).Keskimääräinen siirtynyt energia ei ole stokastinen suure.

1.4.31fi absorboitunut annossv absorberad dosen absorbed doseionisoivasta säteilystä ainealkioon siirtynyt keskimääräinen energia dε jaettuna ainealkionmassalla dm:

D = dε /dmLähde: ICRU 33 C.4

Katso myös SFS 4670 4.2, STUK-ST 1.2, STUK (1988) luku 2.4, IEC 788-13-08,IEV 393-04-69.Absorboituneen annoksen yksikkö on gray (Gy). 1 Gy = 1 J/kg.

29


1.4.32fi säteilyannossv stråldosen radiation doseabsorboitunut annos, ekvivalenttiannos tai jokin muu säteilyannossuure yleiskäsitteenäLähde: -

Katso STUK (1988).

1.4.33fi absorptioannosnopeussv absorberad dosraten absorbed dose rateabsorboituneen annoksen kasvunopeus; aikavälin dt kuluessa absorboitunut annos dD jaettunatällä aikavälillä:

D’ = dD/dtLähde: ICRU 33 C.5

Katso myös SFS 4670 4.3, STUK (1988) luku 2.4, IEC 788-13-09, IEV 393-04-73.Absorptioannosnopeuden yksikkö on Gy/s.

1.4.34fi annosnopeussv dosraten dose rateabsorptioannosnopeus tai muu säteilyannosnopeussuure yleiskäsitteenäLähde: -

Katso STUK (1988).

1.4.35fi kermasv kermaen kermavälillisesti ionisoivan säteilyn väliaineen massa-alkiossa tuottamien varauksisten hiukkastensyntyhetken liike-energioiden summa dE tr

jaettuna tämän alkion massalla dm:

K = dE tr /dm

Lähde: ICRU 33 C.6Katso myös SFS 4670 4.4, STUK (1988) luku 2.4, IEC 788-13-10, IEV 393-04-70.Huomautus: Summa dEtr sisältää myös sen energian, minkä varauksiset hiukkasetmenettävät jarrutussäteilynä. Vertaa: säteilytys (1.4.39).Kerman yksikkö on gray (Gy). 1 Gy = 1 J/kg.

30


1.4.36fi ilmakermasv luftkermaen air kermakerma määriteltynä ilmamassa-alkiolleLähde: IEC 788-13-11

Katso myös ICRU 33 C.6, IEV 393-04-75.Ilmakerman yksikkö on gray (Gy).

1.4.37fi vesikermasv vattenkermaen water kermakerma määriteltynä vesimassa-alkiolleLähde: IEC 788-13-12

Vesikerman yksikkö on gray (Gy).

1.4.38fi kermanopeussv kermaraten kerma ratekerman kasvunopeus; aikavälin dt kuluessa tapahtunut kerman kasvu dK jaettuna tälläaikavälillä:

K’ = dK/dtLähde: ICRU 33 C.7

Katso myös SFS 4670 4.5, STUK (1988) luku 2.4, IEC 788-13-13, IEV 393-04-74.Kermanopeuden yksikkö on Gy/s.

1.4.39fi säteilytyssv expositionen exposurefotonien ilma-alkiossa tuottamien samanmerkkisten ionien varausten summa dQ jaettuna tämänalkion massalla dm:

X = dQ/dmmissä summa dQ sisältää kaikki ne varaukset, jotka syntyvät, kun kaikki fotonisäteilyn tässäilma-alkiossa synnyttämät elektronit ja positronit pysähtyvät täydellisesti ilmassaLähde: ICRU 33 C.8

Katso myös SFS 4670 4.6, STUK (1988) luku 2.4, IEC 788-13-14, IEV 393-04-62.Huomautus: Sekundaarielektronien jarrutussäteilyn absorboitumisesta syntyvätvaraukset eivät sisälly varausten summaan dQ. Vertaa: kerma (1.4.35).Säteilytyksen yksikkö on C/kg. Suomenkielinen termi säteilytys esiintyy myösmerkityksessä säteilyttäminen (1.3.14). Englanninkielistä termiä ‘exposure’ käytetäänyleisesti myös merkityksessä ‘altistus’.

31


1.4.40fi säteilytysnopeussv expositionsraten exposure ratesäteilytyksen kasvunopeus; aikavälin dt kuluessa tapahtunut säteilytyksen kasvu dX jaettuna tälläaikavälillä:

X’ = dX/dtLähde: ICRU 33 C.9

Katso myös SFS 4670 4.7, STUK (1988) luku 2.4, IEC 788-13-15, IEV 393-04-64.Säteilytysnopeuden yksikkö on A/kg.

1.4.41fi pinta-alan ja säteilytyksen tulosv produkten av yta och expositionen area exposure productsäteilykeilan poikkileikkauspinta-alan ja saman poikkileikkauksen säteilytyskeskiarvon tuloLähde: IEC 788-13-16

1.4.42fi hajoamisvakiosv sönderfallskonstanten decay constantradionuklidin hajoamista kuvaava vakio; tietyn radionuklidin tietyllä energiatilalla olevan ytimenaikavälin dt kuluessa tapahtuvan spontaanin ydinmuutoksen todennäköisyys dP jaettuna tälläaikavälillä:

λ = dP/dtLähde: ICRU 33 D.1

Katso myös STUK (1988), IEC 788-13-17, IEV 393-04-16.Hajoamisvakion yksikkö on s-1.

1.4.43fi aktiivisuussv aktiviteten activitytietyllä energiatilalla olevan radionuklidimäärän tältä energiatilalta aikavälillä dt tapahtuvienspontaanien ydinmuutosten lukumäärän odotusarvo dN jaettuna kyseisellä aikavälillä:

A = dN/dtLähde: ICRU 33 D.2

Katso myös SFS 4670 3.1, STUK-ST 1.2, STUK (1988) luku 2.6, IEC 788-13-18,IEV 393-04-10.Aktiivisuuden yksikkö on becquerel (Bq). 1 Bq = 1 s-1.Huomautuksia: Määritelmässä mainittu ‘tietty energiatila’ on ytimen perustila, elleitoisin mainita. Tietyllä energiatilalla olevan radionuklidin aktiivisuus on sama kuintilan hajoamisvakion ja tilalla olevien ytimien lukumäärän tulo.

32


1.4.44fi ominaisaktiivisuussv specifik aktiviteten specific activitytiettyyn ainemäärään sisältyvä aktiivisuus A jaettuna sen massalla m: α = A/mLähde: SFS 4670 3.3

Katso myös IEC 788-13-19, IEV 393-04-13.Ominaisaktiivisuuden yksikkö on Bq/kg.Radionuklidin ominaisaktiivisuus on sen aktiivisuus A jaettuna nuklidin massalla m.Tämä on nuklidikohtainen vakio.

1.4.45fi ilmakermanopeuskerroinsv luftkermaratkonstanten air kerma-rate constantkerroin Γδ , jolla pistemäisen fotonilähteen aktiivisuus A on kerrottava, jotta saataisiin senaiheuttama ilmakermanopeus K’δ etäisyydellä r lähteestä, edellyttäen että säteily ei absorboidueikä siroa lähteessä eikä matkalla r:

K’δ = Γδ A/r2

Lähde: ICRU 33 D.3Katso myös IEV 881-04-53, STUK (1988) luku 2.6.K’δ tarkoittaa sellaisten fotonien aiheuttamaa ilmakermanopeutta, joiden energia onsuurempi kuin δ

.

Ilmakermanopeuskertoimen yksikkö on Gy m2 Bq-1 s-1 = Gy m2.

1.4.46fi säteilytysnopeuskerroinsv expositionsratkonstanten exposure rate constantkerroin Γδ

, jolla pistemäisen fotonilähteen aktiivisuus A on kerrottava, jotta saataisiin sen

aiheuttama säteilytysnopeus X’δ ilmassa etäisyydellä r lähteestä, edellyttäen että säteily eiabsorboidu eikä siroa lähteessä eikä matkalla r:

X’δ = Γδ A/r2

Lähde: SFS 4670 4.9Katso myös IEV 881-04-54.X’δ tarkoittaa sellaisten fotonien aiheuttamaa säteilytysnopeutta, joiden energia on> δ

. Säteilytysnopeuskertoimen yksikkö on A kg-1 m2 Bq = C kg-1 m2.

33


1.4.47fi keskimääräinen elinaikasv medellivstid; medellivslängden mean life; average lifetimekeskimääräinen aika τ minkä tietty atomi tai ydin pysyy tietyssä tilassaLähde: IEC 788-13-23

Katso myös IEV 393-04-18.Radionuklidin keskimääräinen elinaika on hajoamisvakion käänteisarvo: τ = 1/λ .

1.4.48fi puoliintumisaika; fysikaalinen puoliintumisaikasv halveringstiden radioactive half-lifekeskimääräinen aikaväli T1/2 jonka kuluessa radionuklidin aktiivisuus vähenee puoleenLähde: SFS 4670 3.5

Katso myös IEC 788-13-20, IEV 393-04-17.Fysikaalinen puoliintumisaika on nuklidikohtainen vakio, joka on verrannollinenkeskimääräiseen elinaikaan τ ja kääntäen verrannollinen hajoamisvakioon λ :T1/2 = τ ln2 = ln2/λ

1.4.49fi biologinen puoliintumisaikasv biologisk halveringstiden biological half-lifeaikaväli T1/2 , b

jonka kuluessa tietyn aineen määrä biologisessa systeemissä vähenee puoleen

tässä systeemissä tapahtuvien biologisten prosessien johdostaLähde: SFS 4670 0.1

Katso myös IEC 788-13-21.Biologisen vähenemisen oletetaan tapahtuvan eksponentiaalisesti.

1.4.50fi efektiivinen puoliintumisaikasv effektiv halveringstiden effective half-lifeaikaväli T1/2 , eff jonka kuluessa biologisessa systeemissä olevan radionuklidin aktiivisuusvähenee puoleen sekä biologisten prosessien että radioaktiivisen hajoamisen johdostaLähde: SFS 4670 0.2

Katso myös IEC 788-13-22.Eri puoliintumisaikojen välillä on yhteys: T1/2 , eff = T1/2

. T1/2 , b / ( T1/2 + T1/2 , b )

34


1.4.51fi annosekvivalenttisv dosekvivalenten dose equivalentabsorboituneen annoksen D ja laatukertoimen Q tulo H = Q . D tarkasteltavassa pisteessäkudoksessaLähde: ICRU 51 I.4.1

Katso myös SFS 4670 4.10, ICRP 26, ICRU 33, IEC 788-13-24, IEV 393-04-77.Röntgen- ja gammasäteilylle sekä elektroneille käytetään laatukerrointa Q = 1.Muille hiukkasille on otettava huomioon laatukertoimen riippuvuus energiansiirto-kyvystä, Q(L) ja absorboituneen annoksen jakauma energiansiirtokyvyn suhteen, DL

tarkasteltavassa pisteessä (ICRU 51) .Annosekvivalentin yksikkö on sievert (Sv). 1 Sv = 1 J/kg.Standardin SFS 4670 käyttämä termi ‘ekvivalenttiannos’ on tässä muutettu muitakieliä vastaavaan muotoon ‘annosekvivalentti’. Vertaa: ekvivalenttiannos (1.4.53).

1.4.52fi efektiivinen annosekvivalenttisv effektiv dosekvivalenten effective dose equivalenteri elinten ja kudosten annosekvivalenttien QT DT painotettu summa

HE = Σ wT QT DT

missä DT on elimen T keskimääräinen absorboitunut annos, QT on sen keskimääräinenlaatukerroin ja wT on painotuskerroin, joka kuvaa elimen T osuutta säteilyriskistä koko kehonaltistuessa tasaisesti ionisoivalle säteilylle; Σ wT = 1Lähde: ICRU 51 II.4

Katso myös SFS 4670 0.4, ICRP 26, IEC 788-13-35.ICRU 51 suosittelee efektiivisen annosekvivalentin laskemiseen samoja painotus-kertoimia kuin ICRP 60 (1991) suosittelee efektiiviselle annokselle. Ne poikkeavathuomattavasti aikaisemmin käytetyistä painotuskertoimista.Painotuskertoimien summa on aina yksi.Efektiivisen annosekvivalentin yksikkö on sievert (Sv).Vertaa: efektiivinen annos (1.4.54).

35


1.4.53fi ekvivalenttiannossv ekvivalentdosen equivalent dosetietyn kudoksen tai elimen keskimääräinen absorboitunut annos D

T,R

kerrottuna kyseessä olevan

säteilylaadun R painotuskertoimella wR: H T,R

= wR

. D T,R

tai eri säteilylaatuja vastaavien ekvivalenttiannosten summa: H T

= Σ R H

T,R = Σ R

wR

. D T,R

Lähde: ICRP 60Katso myös ICRU 51, STUK-ST 1.2.Säteilyn painotuskertoimet ovat: fotoneille, elektroneille ja myoneille 1;protoneille 5; neutroneille 5 - 20; alfahiukkasille ja raskaammille ytimille 20.Ekvivalenttiannoksen yksikkö on sievert (Sv). 1 Sv = 1 J/kg.Vertaa: annosekvivalentti (1.4.51).

1.4.54fi efektiivinen annossv effektiv dosen effective dosekaikkien kudosten ja elinten ekvivalenttiannosten HT painotettu summa

E = Σ T wT

. HT

missä wT on painotuskerroin, joka kuvaa kudoksen tai elimen T osuutta stokastisesta säteilyris-kistä koko kehon altistuessa tasaisesti ionisoivalle säteilylle.Lähde: ICRP 60

Katso myös ICRU 51, STUK-ST 1.2.Kudosten ja elinten painotuskertoimet normitetaan siten, että niiden summa on yksi.Se merkitsee, että jos kaikki kudokset ja elimet saavat yhtäsuuren ekvivalentti-annoksen, myöskin efektiivinen annos on numeroarvoltaan yhtä suuri.Painotuskertoimet ovat: sukurauhaset 0,20; punainen luuydin, paksusuoli, keuhkot jamahalaukku 0,12; virtsarakko, maitorauhaset, maksa, ruokatorvi ja kilpirauhanen0,05; iho ja luun pinta 0,01; muut elimet yhteensä 0,05. Efektiivisen annoksenyksikkö on sievert (Sv). Vertaa: efektiivinen annosekvivalentti (1.4.52).

1.4.55fi säteilyn energiasv strålenergien radiation energyfotonin energia tai hiukkasen liike-energiaLähde: IEC 788-13-29

Vertaa termeihin säteilynä siirtyvä energia; säteillyt energia; säteilyenergia (1.4.3),aineeseen siirtynyt energia; siirtynyt energia (1.4.29) ja nimellinen energia;nimellisenergia (5.5.25). Käytännössä termejä säteilyenergia ja säteilyn energia eivoida erotella, vaan niiden merkitys riippuu asiayhteydestä.

36


1.4.56fi lepomassasv vilomassaen rest masshiukkasen massa levossa; hiukkaselle ominainen perusmassa m0 ilman nopeudesta riippuvaasuhteellisuusteorian mukaista massan kasvuaLähde: IEC 788-13-30


1.4.57fi lepoenergiasv viloenergien rest energyhiukkasen lepomassaa vastaava suhteellisuusteorian mukainen energia E0 = m0 c

2

missä m0 on lepomassa ja c on valon nopeusLähde: IEC 788-13-31

1.4.58fi maksimienergiasv maximal energien maximun energymonienergisen säteilyn suurin energiaLähde: IEC 788-13-32

1.4.59fi ekvivalenttienergia; vastaava energiasv ekvivalent energien equivalent energysellaisen yksienergisen säteilyn energia, jolla jokin määritelty vaikutus on sama kuin tarkastelta-valla monienergisellä säteilylläLähde: IEC 788-13-33

Katso myös IEV 881-04-39. Vertaa myös: efektiivinen energia (5.5.33).

1.4.60fi vaimennusekvivalentti; vastaava vaimennuspaksuussv dämpningsekvivalenten attenuation equivalentsellainen vertailuainekerros (paksuus ja aine), joka tietylle säteilyn laadulle tunnetussageometriassa aiheuttaa saman vaimennuksen kuin tarkasteltava ainekerrosLähde: IEC 788-13-37


37


1.4.61fi lyijyekvivalenttisv blyekvivalenten lead equivalentvaimennusekvivalentin paksuus, kun vertailuaineena on lyijyLähde: IEC 788-13-38


1.4.62fi vaimennussuhdesv dämpningsförhållandeen attenuation ratioainekerroksen vaimennuskyky leveän säteilykeilan akselilla, määrätylle säteilysuureelle jasäteilyn laadulle; suhde R0

/Rm missä R0 on suureen arvo ilman vaimennuskerrosta ja Rm on

suureen arvo vaimennuskerroksen ollessa paikallaan, kun säteilytysgeometria muuten on samaLähde: IEC 788-13-40

1.4.63fi läpäisysuhdesv transmissionsförhållandeen transmission ratioainekerroksen läpäisykyky tietyssä geometriassa säteilykeilan akselilla, määrätylle säteily-suureelle ja säteilyn laadulle; vaimennussuhteen käänteisarvo, suhde Rm/R0

Lähde: IEC 788-13-41IEC 788 ei mainitse leveää säteilykeilaa läpäisysuhteen määritelmässä.Vaimennussuhde ja läpäisysuhde liittyvät tiettyyn ainekerrokseen ja tiettyynsäteilytysgeometriaan ja säteilyyn, eikä niitä voi suoraan soveltaa toisenlaiseenjärjestelyyn.

1.4.64fi puoliintumiskerros; puoliintumispaksuussv halvvärdesskikten half-value layer, HVL; half-value thickness, HVTainekerros (paksuus ja aine), joka kapeassa fotonisäteilykeilassa vähentää säteilyn määrän(esim. kermanopeuden, säteilytysnopeuden tai absorptioannosnopeuden) puoleen siitä, mikäsamassa pisteessä on ilman tätä ainekerrostaLähde: IEC 788-13-42

Katso myös SFS 4670 0.3, ISO 4037, IEV 881-04-34.Puoliintumispaksuus on puoliintumiskerroksen paksuus tietyssä aineessa.Esimerkki: HVL = 3 mm Al. Alumiinissa HVT = 3 mm.

38


1.4.65fi kymmenyskerros; kymmenyspaksuussv tiondelsskikten tenth-value layer, TVL; tenth-value thickness, TVTainekerros (paksuus ja aine), joka fotonisäteilykeilassa vähentää säteilyn määrän kymmenes-osaan siitä, mikä samassa pisteessä on ilman tätä ainekerrostaLähde: IEC 788-13-43

Katso myös: SFS 4670 0.3, IEV 881-04-35.Esimerkki: TVL = 1,5 cm Pb. Lyijyssä TVT = 1,5 cm.Kymmenyskerros riippuu säteilytysgeometriasta. Standardissa IEC 788 kymmenys-kerros määritellään leveässä säteilykeilassa.

1.4.66fi homogeenisuuskerroinsv homogenitetsfaktoren homogeneity coefficientensimmäisen ja toisen puoliintumispaksuuden suhde h = HVT1 /HVT2

Lähde: ISO 4037Peräkkäiset puoliintumiskerrokset aineessa ovat yleensä eri paksuisia, mikä johtuumonienergisen säteilyn suodattumisesta.

39


2 SÄDEHOIDON LAITTEET

2.1 YLEISTÄ

2.1.1fi sädehoidon laitteetsv utrustning för strålbehandlingen equipment for radiotherapysädehoitolaitteet sekä hoidon valmistelussa ja varmistuksessa käytettävät apulaitteetLähde: -

2.1.2fi sädehoitolaite; sädehoitokonesv strålbehandlingsapparaten radiotherapy equipment; treatment unitsädehoidon antamiseen käytettävä säteilylaiteLähde: -

2.1.3fi säteilylähdesv strålkällaen radiation sourceradioaktiivinen lähde tai laitteiston osa, joka emittoi ionisoivaa säteilyäLähde: IEC 788-20-01

2.1.4fi radioaktiivinen lähdesv radioaktiv källaen radioactive sourceradioaktiivinen aine, jonka aktiivisuus ja ominaisaktiivisuus ylittävät tietyn arvonLähde: IEC 788-20-02

2.1.5fi umpilähde; suljettu säteilylähdesv sluten strålkällaen sealed radioactive source; sealed sourceradioaktiivinen säteilylähde, joka on suljettu suojavaippaan siten, että radioaktiivinen aine ei voilevitä ympäristöön normaalissa käytössäLähde: IEC 788-20-03

40


2.1.6fi avolähde; avoin säteilylähdesv öppen strålkällaen unsealed radioactive source; unsealed sourceradioaktiivinen säteilylähde, jonka radioaktiivinen aine ei ole suljettu aineen leviämistä estäväänsuojavaippaanLähde: IEC 788-20-04

2.1.7fi sädehoitosimulaattori; simulaattorisv strålbehandlingssimulatoren radiotherapy simulatorröntgenkuvauslaite, jolla potilas voidaan kuvata hoitokentän kohdalta sädehoitotilannettajäljitellenLähde: IEC 601-2-29

2.1.8fi tietokonetomografialaite; TT-laitesv datortomograf; DT-apparaten computed tomography equipment; CT equipmentröntgenkuvauslaite tasoleikekuvien muodostamista vartenLähde: -

Katso IEC 788-41-20, IEV 881-10-11

2.1.9fi hoidonvarmistuslaitteistosv verifikationsutrustning för strålbehandlingen treatment verification equipment; verification equipmentlaitteisto, jolla pyritään varmistamaan ja osoittamaan, että sädehoito toteutetaan suunniteltujenarvojen mukaisestiLähde: -

2.1.10fi hoitohuonesv behandlingsrumen treatment roomhuone, jossa potilas saa sädehoidonLähde: -

Katso IEC 788-20-23

41


2.1.11fi ohjaushuone; säätöhuonesv manöverrumen control roomhuone, jossa sädehoitolaitteen ohjaustaulu tai säätöpöytä sijaitseeLähde: -

2.2 SUURENERGISET SÄDEHOITOLAITTEET

2.2.1fi suurenerginen sädehoitolaite; suurenergiasädehoitolaitesv högenergistrålbehandlingsapparaten high-energy radiotherapy equipmentsädehoitolaite, jonka säteilyn keskimääräinen energia on selvästi suurempi kuin tavanomaisellaröntgenputkella tuotetun säteilyn energia; yleensä tarkoitetaan ulkoisen sädehoidon laitetta,jonka säteilyn energia on vähintään 1 MeV.Lähde: -

Termien ‘megavolttikone’ ja ‘telehoitokone’ käyttöä ei suositella.

2.2.2fi hiukkaskiihdytinsv partikelacceleratoren particle acceleratorvarauksisten hiukkasten kiihdyttämiseen käytettävä laitteisto, jossa hiukkasten liike-energia onsuurempi kuin pelkän kiihdytysjännitteen synnyttämä stabiili sähkökenttä voi aikaansaadaLähde: IEC 788-23-01

Sädehoidossa käytettävät hiukkaskiihdyttimet ovat yleensä elektronikiihdyttimiä:lineaarikiihdyttimiä, syklotroneja, mikrotroneja tai beetatroneja. Määritelmän mukaanröntgenlaitteet eivät ole hiukkaskiihdyttimiä. Van de Graaffin generaattori luetaankuitenkin hiukkaskiihdyttimiin.

2.2.3fi lineaarikiihdytinsv linjär acceleratoren linear acceleratorhiukkaskiihdytin, jossa varattuja hiukkasia kiihdytetään suoraa rataa pitkinLähde: IEC 788-23-02

Sädehoidossa käytettävät lineaarikiihdyttimet ovat elektronikiihdyttimiä, jotkatuottavat elektronisäteilyä tai sähkömagneettista jarrutussäteilyä eli fotonisäteilyä.

42


2.2.4fi elektronikiihdytinsv elektronacceleratoren electron acceleratorhiukkaskiihdytin, jossa säteilykeila koostuu kiihdytetyistä elektroneista tai niiden avullasynnytetystä jarrutussäteilystäLähde: IEC 601-2-1 A2.16

2.2.5fi syklotronisv cyklotronen cyclotronkahden vastakkain asetetun, D-muotoisen onton elektrodin muodostama hiukkaskiihdytin, jossavaratut hiukkaset kulkevat magneettikentän vaikutuksesta ympyränmuotoista rataa, jonka sädejatkuvasti kasvaa hiukkasen saadessa lisäenergiaa elektrodien välisessä sähkökentässäLähde: IEC 788-23-07

Kiihdytettävät hiukkaset ovat yleensä protoneja tai deuteroneja, jotka törmätessäänberylliumkohtioon synnyttävät nopeita neutroneja, joita käytetään sädehoitoon.

2.2.6fi synkrotronisv synkrotronen synchrotronhiukkaskiihdytin, jossa hiukkasia radalla pitävä magneettikenttä kasvaa hiukkasten energiankasvaessa pitäen liikeradan vakiona, ja jossa hiukkaset saavat lisää energiaa sähkökentässä,joka on synkronoitu kiertoajan kanssaLähde: IEC 788-23-08

2.2.7fi mikrotronisv mikrotronen microtronelektronikiihdytin, jossa kiihdytettävät elektronit kiertävät pitkin toisiaan sivuavia ympyrän-muotoisia ratoja, joiden säde kasvaa elektronien saadessa sähkökentässä lisää energiaa jokaisenkierroksen alussaLähde: IEC 788-23-09

43


2.2.8fi beetatronisv betatronen betatronelektronikiihdytin, jossa kasvava magneettikenttä säilyttää kiihdytettävien elektronien radanvakiona, ja jossa muuttuvan magneettikentän indusoima sähkökenttä kasvattaa elektronienenergiaaLähde: IEC 788-23-10

2.2.9fi gammakeilahoitolaite; gammahoitolaitesv gammabehandlingsapparaten gamma beam therapy equipmentulkoisen sädehoidon hoitolaite, jonka säteilylähteenä on gammasäteilyä emittoiva radionuklidiLähde: -

Katso IEC 601-2-11 (1.1.2).Gammakeilahoitolaitteen säteilylähde on säteilypään sisällä oleva umpilähde.

2.2.10fi kobolttikeilahoitolaite; kobolttihoitolaitesv koboltbehandlingsapparaten cobalt beam therapy equipment; cobalt unitgammakeilahoitolaite, jonka säteilylähteenä on koboltin radioisotooppi 60CoLähde: -

Termin ‘kobolttikanuuna’ käyttöä ei suositella.

2.2.11fi gammaveitsisv gammakniven gamma knifegammakeilahoitolaite, jossa on useita erillisiä säteilylähteitä, joista tuleva säteily suunnataansamanaikaisesti yhteen kohteeseenLähde: -

Gammaveitsi kuuluu stereotaktisiin hoitolaitteisiin.

44


2.3 SÄDEHOITOLAITTEIDEN OSAT JA OMINAISUUDET

2.3.1fi säätöpöytä; ohjauspöytä; ohjaustaulusv behandlingskontrollpanel; kontrollpanel; manöverborden treatment control panel; treatment control consolesädehoitolaitteen osa, jolla potilaan säteilytystä ohjataanLähde: IEC 788-33-05

2.3.2fi hoitopöytäsv behandlingsborden treatment table; couchpöytä, jolla potilas yleensä makaa sädehoidon aikanaLähde: -

2.3.3fi hoitopöytälevy; pöytälevysv behandlingsbordets skivaen treatment table top; table tophoitopöydän yleensä erikseen liikuteltavissa oleva kansilevyLähde: -

2.3.4fi kanturi; säteilypään kannatinsv gantryen gantrysädehoitolaitteen liikkuva kannatinosa, johon mm. säteilypää on kiinnitettyLähde: IEC 601-2-1 A2.18

2.3.5fi säteilypääsv strålhuvuden radiation headsädehoitolaitteen osa, joka sisältää säteilylähteen ja säteilykeilan rajoittimetLähde: -

Katso IEC 788-20-06 ja IEC 788-20-05.IEC 788 määrittelee myös termin säteilylähdelaitteisto (radiation source assembly),jolla tarkoitetaan säteilylähteen, säteilysuojien, sähköeristeiden ja -suojien sekäsäteilykeilan rajoitinjärjestelmän muodostamaa laitteistoa.

45


2.3.6fi kohtiosv targeten targetkiihdyttimen tai röntgenputken osa, johon kiihdytetyt varauksiset hiukkaset kohdistetaanjarrutussäteilyn tai muiden hiukkasten tuottamiseksi.Lähde: IEC 788-20-08

2.3.7fi fokussv fokusen focus; focal spotsäteilypään sisällä oleva säteilyn lähtöalueLähde: -

Katso IEC 788-20-12,13: Fokus on sama kuin efektiivinen fokus, joka on todellisenfokuksen kohtisuora projektio tasoon, joka kulkee todellisen fokuksen ja säteilykeilanakselin leikkauspisteen kautta ja on kohtisuorassa akselia vastaan.

2.3.8fi suljinsv slutareen shuttergammakeilahoitolaitteen osa, joka avaa tai sulkee säteilytysaukon taikka siirtää säteilylähteenaukon kohdalle tai suojaanLähde: IEC 788-24-02

2.3.9fi säteilykeilan rajoitinjärjestelmäsv system för strålavskärmningen beam limiting systemsäteilykeilan kokoa rajoittava laitteistoLähde: IEC 788-37-27

Säteilykeilan rajoitinjärjestelmä voi koostua yhdestä tai useammasta säteilykeilanrajoittimesta.

2.3.10fi primaarirajoitinjärjestelmä; primaarirajoitinsv primärsystem för strålavskärmningen primary beam limiting systemsäteilylähdettä lähinnä oleva säteilykeilan kokoa rajoittava rajoitinjärjestelmäLähde: -

46


2.3.11fi sekundaarirajoitinjärjestelmä; sekundaarirajoitinsv sekundärsystem för strålavskärmningen secondary beam limiting systemprimaarirajoittimen lisäksi keilan kokoa rajoittava rajoitinjärjestelmäLähde: -

2.3.12fi säteilykeilan rajoitin; keilanrajoitinsv bländare; utrustning för strålavskärmningen beam limiting devicesäteilykeilan kokoa rajoittava rajoitinjärjestelmän osaLähde: IEC 788-37-28

Säteilykeilan rajoitin voi olla kiinteä tai koostua rajainpareista ja rajaimista.‘Säteilykeilan rajoitin’ korvataan usein sanalla ‘kollimaattori’, mutta sen käyttö tässämerkityksessä ei ole suositeltavaa. Katso ICRU 24, CART, IEC 788.

2.3.13fi tasorajoitin; kaihdinsv bländareen diaphragmlähes yhdessä tasossa oleva säteilykeilan rajoitinLähde: IEC 788-37-29

Termi tarkoittaa yleisesti röntgenkuvauslaitteiden säteilykeilan rajoitinta. Kaihdinsaattaa joskus tarkoittaa myös muita säteilykeilan rajoittimia, lähinnä niiden ulointaosaa. Katso myös ICRU 24, IEC 601-2-1 A2.42-43.

2.3.14fi lisärajainsv trimmeren trimmersäteilykeilan rajain, joka rajaa säteilykeilaa kentän alkuperäisellä reuna-alueellaLähde: -

2.3.15fi alempi ja ylempi rajainpari; alemmat ja ylemmät rajaimetsv nedre och övre bländareen lower and upper jawssäteilykeilaa vastakkaisista suunnista rajaavat keilan rajoittimen osat; ylempi rajainpari onlähempänä säteilylähdettä kuin alempi rajainpari.Lähde: -

47


2.3.16fi moniliuskarajoitinsv flerbladskollimatoren multi-leaf collimator; multi-leaf beam limiting devicesäteilykeilan rajoitin, jonka rajainpareista ainakin toinen koostuu useasta erikseen säädettävästärajainliuskastaLähde: -

2.3.17fi säteilykeilan asetin; keilan asetinsv strålapplikatoren beam applicatorsäteilypäähän kiinnitettävä laite, jolla on ainakin yksi seuraavista ominaisuuksista:- osoittaa säteilykeilan akselin- osoittaa säteilykentän- varmistaa pienimmän hoitoetäisyydenLähde: IEC 788-37-30

Keilan asettimeen voi kuulua säteilysuojia, ja se voi toimia säteilykeilan rajaimena.Termien ‘applikaattori’ tai ‘tubus’ käyttöä ei suositella.

2.3.18fi elektronikeilan asetin; elektroniasetinsv elektronapplikatoren electron applicatorelektronihoidossa säteilypäähän kiinnitettävä laite, jota käytetään keilan rajauksessa.Lähde: -

2.3.19fi lumeasetin; valeasetinsv skenapplikatoren zero applicator; dummy applicatorkeilan asetin tai sen korvaava laite, jolla ei ole vaikutusta säteilykeilaanLähde: -

Katso IEC 601-2-1 A2.48.Valeasettimella voidaan ohittaa keilan asetinta edellyttävä turvalukitus tai estää keilanasettimen käyttö.

2.3.20fi kenttävalosv fältljusen light field-indicatorsäteilylaitteessa oleva valokeila, joka osoittaa kohteen pinnalla sen alueen, johon säteilykeilaosuuLähde: IEC 788-37-31

48


2.3.21fi isosentri; säteilyisosentrisv isocenter; strålisocenteren isocentre; radiation isocentresen pienimmän pallon keskipiste, jonka kautta säteilykeilan akseli aina kulkee kanturikulmastaja keilanrajoitinkulmasta riippumattaLähde: IEC 788-37-32

Käytännön työskentelyssä isosentrillä tarkoitetaan usein sitä pienintä palloa, jonkakautta säteilykeilan akseli kulkee aina. Isosentrin koolla tarkoitetaan tämän pallonhalkaisijan pituutta.

2.3.22fi isosentrinen laitesv isocentrisk apparaten isocentric equipmentsädehoidon laite, jolla on isosentriLähde: IEC 601-2-1 A2.26

2.3.23fi mekaaninen isosentrisv mekaniskt isocentrumen mechanical isocentresen pienimmän pallon keskipiste, jonka kautta keilanrajoittimien kiertoakseli kulkee ainakanturikulmasta ja keilanrajaimien kulmasta riippumattaLähde: -

Mekaaninen isosentri poikkeaa säteilyisosentristä sikäli, että se on määriteltyyksinomaan laitteen liikkeiden avulla. Käytännön työskentelyssä voidaan mekaani-sella isosentrillä tarkoittaa myös sitä pienintä palloa, jonka kautta keilanrajoittimienkiertoakseli kulkee aina. Mekaanisen isosentrin koolla tarkoitetaan tämän pallonhalkaisijan pituutta.

2.3.24fi etäisyysmittarisv avståndsmätareen distance indicator; range finderoptinen tai mekaaninen laite, joka osoittaa etäisyyden säteilylähteestä kohteeseenLähde: -

49


2.3.25fi etuosoitinsv riktpinne för inkommande strålaren front pointeroptinen tai mekaaninen laite, joka osoittaa säteilykeilan akselin ja pisteen, missä tämä akselikohtaa potilaanLähde: IEC 788-35-12


2.3.26fi takaosoitinsv riktpinne för utgående strålaren back pointeroptinen tai mekaaninen laite, joka osoittaa säteilykeilan akselin ja pisteen, missä tämä akselitulee ulos potilaastaLähde: IEC 788-35-13


2.3.27fi ajastinsv tidgivareen timer; timing device; controlling timerlaite, joka osoittaa kuluneen ajan tietyn toiminnon alusta lukien ja muuttaa laitteen toiminnonetukäteen asetetun ajan kuluttuaLähde: IEC 788-83-03 ja -04

2.3.28fi primaariajastinsv primär tidgivareen primary timerajastin, joka ohjaa laitteen toimintojaLähde: -

2.3.29fi sekundaariajastinsv sekundär tidgivareen secondary timerajastin, joka varmistaa toimintojen ohjaamisenLähde: -

50


2.3.30fi säteilytyskytkinsv bestrålningsbrytareen irradiation switchkytkin, jolla sädehoitolaitteessa säteilytys aloitetaan ja lopetetaanLähde: IEC 788-30-03

2.3.31fi annosmonitorisv dosmonitoren dose monitoring systemsädehoitolaitteen sisäinen annosmittausjärjestelmä, joka osoittaa säteilytyksen etenemisen jauseissa laitteissa katkaisee säteilytyksen, kun asetettu annos on täyttynytLähde: -

Katso IEC 788-33-01

2.3.32fi annosnopeusmonitorisv dosratsmonitoren dose rate monitoring systemsädehoitolaitteen sisäinen laitteisto, joka mittaa ja näyttää annosnopeudenLähde: IEC 788-33-02

2.3.33fi primaarimonitori; primaarinen annosmonitorisv primär dosmätareen primary dose monitoring systemannosmonitori, joka katkaisee säteilytyksen, kun asetettu annos on kertynytLähde: IEC 788-33-03

2.3.34fi sekundaarimonitori; sekundaarinen annosmonitorisv sekundär dosmätareen secondary dose monitoring systemannosmonitori, joka varmistaa säteilytyksen katkeamisen, kun asetettu annos on kertynytLähde: IEC 788-33-04

51


2.4 RÖNTGENLAITTEET, OSAT JA OMINAISUUDET

2.4.1fi röntgenlaitesv röntgenutrustningen X-ray equipmentröntgengeneraattorin, röntgenputken ja apulaitteiden muodostama säteilylaiteLähde: -

2.4.2fi röntgenhoitolaitesv röntgenbehandlingsutrustningen X-ray therapy equipmentsädehoitoa varten suunniteltu röntgenlaiteLähde: -

2.4.3fi röntgensyvähoitolaitesv djupröntgenbehandlingsutrustningen deep X-ray therapy equipment; orthovoltage X-ray therapy equipmentröntgenhoitolaite, joka on tarkoitettu syvällä kudoksessa olevien kohteiden sädehoitoonLähde: -

2.4.4fi röntgenpintahoitolaitesv ytröntgenbehandlingsutrustningen superficial X-ray therapy equipmentröntgenhoitolaite, joka on tarkoitettu lähellä pintaa sijaitsevien kohteiden sädehoitoonLähde: -

2.4.5fi röntgengeneraattorisv röntgengeneratoren X-ray generatorröntgenlaitteen suurjännitegeneraattori ja sen ohjausyksikköLähde: IEC 788-20-17

2.4.6fi suurjännitegeneraattorisv högspänningsgeneratoren high-voltage generatorlaitteisto, joka syöttää röntgenputkelle kaiken sen tarvitseman sähköenergianLähde: IEC 788-21-01

52


2.4.7fi röntgenputken vaippasv skyddskåpa för röntgenrör; rörkåpaen X-ray tube housingröntgenputken ympärillä oleva säteilytysaukolla varustettu kotelo, joka suojaa ympäristöäsähköiskuilta ja röntgensäteilyltäLähde: IEC 788-22-02

2.4.8fi röntgenputkisv röntgenrören X-ray tubetyhjöputki, jossa tuotetaan röntgensäteilyä pommittamalla anodissa olevaa kohtiota katodistalähteneillä, sähkökentässä kiihdytetyillä elektroneillaLähde: IEC 788-22-03

2.4.9fi katodisv katoden cathoderöntgenputkessa tai hiukkaskiihdyttimessä oleva elektronilähdeLähde: IEC 788-22-05

2.4.10fi anodisv anoden anoderöntgenputken tai hiukkaskiihdyttimen elektrodi, jota kohden elektroneja kiihdytetään anodin jakatodin välillä olevan sähkökentän avullaLähde: IEC 788-22-06

2.4.11fi putkijännitesv röntgenrörspänningen X-ray tube voltageröntgenputken anodin ja katodin välisen potentiaalieron huippuarvoLähde: IEC 788-36-02

2.4.12fi röntgenputken nimellisjännitesv nominal röntgenrörspänningen nominal X-ray tube voltagesuurin sallittu putkijännite tietyissä toimintaolosuhteissaLähde: IEC 788-36-03

53


2.4.13fi putkivirtasv röntgenrörströmen X-ray tube currentröntgenputken kohtioon tai kiihdyttimen kohtioon tai ulostuloikkunaan osuvien elektronien taimuiden varattujen hiukkasten virta; putkivirtana käytetään yleensä keskimääräistä virtaaLähde: IEC 788-36-07

2.4.14fi virta-aikatulo; virran ja ajan tulosv produkten av ström och tiden current time productröntgenputken keskimääräisen virran ja kuormitusajan tulo röntgenkuvauksessaLähde: IEC 788-36-13

Virran ja ajan tulo on kuvauksessa käytetty sähkömäärä, jonka yksikkö on mAs.Sitä nimitetään yleisesti kuvauksen ‘mAs-arvoksi’.

2.4.15fi loistevarjostinsv fluorescerande skärmen fluorescent screenionisoivan säteilyn vaikutuksesta valoa emittoiva pintaLähde: IEC 788-32-30

2.4.16fi kuvanvahvistin; röntgenkuvanvahvistinsv bildförstärkare; röntgenbildsförstärkareen image intensifier; X-ray image intensifierlaite, joka muuttaa röntgensädekuvion vastaavaksi valokuvioksi vahvistaen samalla kuvionintensiteettiäLähde: IEC 788-32-39

2.4.17fi kasettitelinesv kassetthållareen cassette holderröntgenkuvauksessa käytettävä teline filmikasettia vartenLähde: -

54


2.4.18fi kenttälangatsv delineatoren delineator; field defining wireslaite simuloidun säteilykentän reunojen merkitsemiseksiLähde: IEC 601-2-29

2.5 TYKÖHOITOLAITTEET, OSAT JA OMINAISUUDET

2.5.1fi tyköhoitolaitesv brackyterapiutrustningen brachyradiotherapy equipment; brachytherapy equipmentsädehoitolaite, jolla hoidettaessa yksi tai useampi umpilähde asetetaan hoitokohteen sisään taivälittömään läheisyyteenLähde: -

2.5.2fi jälkilataushoitolaite; jälkilatauslaitesv efterladdningsapparaten afterloading therapy equipment; afterloading equipmenttyköhoitolaite, jonka lähteenasetin (ontto hoitokärki tai vastaava) voidaan asettaa paikalleenilman säteilylähteitä, minkä jälkeen säteilylähteet (radionuklidi) voidaan ladata asettimeenLähde: -

Katso IEC 601-2-17, ICRU 38.Jälkilatauslaitteet jaetaan usein pienen annosnopeuden (LDR), keskisuuren annos-nopeuden (MDR) ja suuren annosnopeuden (HDR) laitteisiin.Annosnopeusalueina annoksen määrittelypisteessä käytetään tällöin yleensä0,4 - 2 Gy/h, 2 - 12 Gy/h ja > 12 Gy/h (ICRU 38).Kauko-ohjatuissa (remote controlled) jälkilatauslaitteissa voidaan käyttää myöspulssitettua annosnopeutta, jolloin kokonaisannos jaetaan määrätyin väliajointoistettaviin lyhyisiin säteilytyksiin. Askeltavalähteisissä (stepping source)jälkilatauslaitteissa säteilylähteen paikkaa voidaan vaihtaa ohjelmoidusti, mikä tekeemahdolliseksi annosjakauman muuntelun yhdelläkin lähteellä.Katso myös: jälkilataushoito (4.3.4 - 4.3.10).

55


2.5.3fi varastosäiliösv lagringsbehållareen storage containeryhden tai useamman radioaktiivisen lähteen säteilyturvallinen säiliöLähde: IEC 788-25-01

2.5.4fi lähteensiirtokatetrisv kanal för överföring av källaen source transfer channel; source transfer tubejälkilatauslaitteeseen kiinnitettävä osa säteilylähteiden tai lähdevaijerin ohjaamiseksijälkilatauslaitteesta lähteenasettimeenLähde: -


2.5.5fi lähteenasetinsv applikator för källaen source applicatorlaite (hoitokärki t.m.s.), jolla tykösädehoidossa lähde saadaan asettumaan haluttuun paikkaanhoitoa vartenLähde: IEC 788-25-04

2.5.6fi ontelonsisäinen lähteenasetinsv intrakavitär applikator för källaen intracavitary source applicatorontelonsisäisessä tykösädehoidossa käytettävä lähteenasetinLähde: -

2.5.7fi kudoksensisäinen lähteenasetinsv interstitiell applikator för källaen interstitial source applicatorkudoksensisäisessä tykösädehoidossa käytettävä lähteenasetinLähde: -

2.5.8fi silmän lähteenasetinsv ögonapplikator för källaen ocular source applicator; ophthalmic applicator; eye applicatorsilmän tykösädehoidossa käytettävä lähteenasetinLähde: -

56


2.5.9fi lähdehelmi; aktiivihelmisv sluten radioaktiv källa; inkapslad radioaktiv källaen sealed radioactive source pelletjälkilatauslaitteessa käytettävä pyöreä umpilähdeLähde: -

2.5.10fi lähdehelmijono; aktiivihelmijonosv källkombinationen radioactive source trainjälkilatauslaitteessa umpilähteiden muodostama jonoLähde: -

Katso IEC 601-2-17 A2.53.Aktiivihelmien välissä voi kuitenkin olla välihelmiä.

2.5.11fi välihelmisv icke aktiv kulaen non-active spacerjälkilatauslaitteessa annosjakauman muotoilussa tarvittava aktiivihelmen kokoinen helmi, joka eiole radioaktiivinenLähde: -

2.5.12fi pistelähde; jyvälähdesv punktkällaen point source; seed sourcepienikokoinen kiinteä radioaktiivinen lähdeLähde: -

2.5.13fi viivalähde; lankalähdesv linjär källaen linear source; wire sourceviivamainen radioaktiivinen lähde, jonka paksuus on vähäinen pituuteen verrattunaLähde: -

Viivalähde voi olla esimerkiksi iridiumlanka (iridium wire).

57


2.5.14fi ilmeisaktiivisuussv apparent aktivitet; skenbar aktiviteten apparent activityumpilähteen ekvivalentti aktiivisuus, joka määritellään sen samaa nuklidia olevan pistelähteenaktiivisuutena, joka tuottaa ilmassa samalla etäisyydellä saman säteilytysnopeuden kuintodellinen lähde; etäisyys lähteestä mitataan sen keskipisteestäLähde: ICRU 38

2.5.15fi itseisvaimennussv självdämpningen self attenuation; autoattenuationlähdeaineen itsensä ja umpilähteen vaippa-aineen aiheuttama vaimennusLähde: -

Lähteen itseisvaimennus ei sisällä lähteenasettimen aiheuttamaa vaimennusta.

2.5.16fi lineaarinen aktiivisuussv linjär aktiviteten linear activityviivalähteen aktiivisuus pituusyksikköä kohtiLähde: -

2.5.17fi radiumekvivalenttisv radiumekvivalentmassaen radium equivalent massse 0,5 mm:n paksuiseen platinakuoreen suljettu määrä radiumia, jonka säteilytysnopeus on yhtäsuuri kuin tarkasteltavan lähteen säteilytysnopeus samalla etäisyydelläLähde: ICRU 38

Radiumekvivalentin yksikkö on mg.

2.5.18fi isotrooppinen pistelähdesv isotropisk punktkällaen isotropic point sourcepistelähde, jonka säteilyemissio on sama kaikkiin suuntiinLähde: -

58


2.5.19fi ohjauslevysv templat; schablonen templatemäärätyn geometrian mukaisesti rei’itetty laatta tai laattapari, jonka reikien läpi ohjausneulattyönnetään ja jonka avulla neulojen ja lähteiden keskinäinen sijainti pyritään pitämään vakionaLähde: -

2.5.20fi istutesv implantaten implantkudoksensisäisessä sädehoidossa kudokseen asetetut asettimet tai lähteetLähde: -

Katso IEV 881-06-09.

2.5.21fi ohjauskourusv styrrännaen guide gutterkourumainen neula, jonka avulla varsinainen lähteenasetin asetetaan kudoksen sisäänLähde: -

2.5.22fi ohjausneulasv styrnålen guide needleontto neula, jonka avulla varsinainen lähteenasetin asetetaan kudoksen sisäänLähde: -

Varsinainen lähteenasetin voi olla esimerkiksi muoviputki.

2.5.23fi ihoneula; ihonalainen neulasv subkutan nålen hypodermic needlepinnallisten, iholla tai välittömästi sen alla olevien kasvainten kudoksensisäisessä sädehoidossakäytettävä ohut ohjausneulaLähde: -

59


2.5.24fi ohjausvaijerisv styrvajeren guide wirelanka tai vaijeri, jonka avulla lähteenasetin asetetaan kudoksen tai ontelon sisäänLähde: -

2.5.25fi testivaijerisv testkabel; testvajeren check cable; dummy wirekauko-ohjatussa jälkilatauslaitteessa lähdevaijerin kulkua simuloiva vaijeri, jolla testataan ennenlähdevaijerin ajoa siirtoreitin esteettömyys ja lähteen etäisimmän pysäyspaikan sijaintiLähde: -

2.5.26fi lähdevaijerisv källkabel; källvajeren source cable; source wirekauko-ohjatussa jälkilatauslaitteessa vaijeri, jonka kärkeen lähde on kiinnitetty ja jonka avullalähdettä kuljetetaan säiliöstä asettimeen ja takaisinLähde: -

2.5.27fi merkkilanka; merkkivaijerisv röntgenstrålekateter; röntgentråden X-ray catheter; X-ray marker wireväline, jonka avulla lähteen sijainti voidaan havaita röntgenkuvassaLähde: -

2.6 SUODATTIMET, SUOJAT JA APULAITTEET

2.6.1fi suodatinsv filteren filterkappale tai laite, jonka tarkoitus on aiheuttaa suodatusta säteilykeilassaLähde: IEC 788-35-01

60


2.6.2fi tasoituskappalesv fältutjämningsfilteren field flattening filter; beam flattening filter; flattening filtersuodatin, jolla pyritään tasoittamaan annosjakaumaa säteilykentässäLähde: -

Katso IEC 788-35-07, ICRU 24. Tasoituskappaleella ei voi saada annosjakaumaatasaiseksi kaikilla syvyyksillä. Sen avulla pyritään saamaan annosjakauma mahdolli-simman tasaiseksi tietyllä syvyydellä.

2.6.3fi kompensaatiosuodatinsv kompensationsfilteren compensating filtersuodatin, jolla annosjakaumaa säteilykentässä muutetaan halutun muotoiseksiLähde: -

Katso IEC 788-35-08

2.6.4fi lisäsuodatinsv tillsatsfilteren added filtersäteilykeilassa oleva irroitettava suodatinLähde: -

Katso IEC 788-35-02

2.6.5fi yhdistelmäsuodatinsv sammansatt filteren compound filteruseammasta kuin yhdestä aineesta tehty suodatinLähde: IEC 788-35-03

2.6.6fi Thoraeuksen suodatin; thoraeussuodatinsv Thoraeus filteren Thoraeus filtertinasta, kuparista ja alumiinista valmistettu yhdistelmäsuodatinLähde: -

Katso IEC 788-35-04. Kun halutaan suodatuksella lisätä röntgensäteilyn keskimää-räistä energiaa, Thoraeuksen suodattimella saadaan suurempi annosnopeus kuinvastaavalla yksiaineisella suodattimella.

61


2.6.7fi lumesuodatin; valesuodatinsv skenfilteren zero filter; dummy filtermenetelmä, jolla voidaan ohittaa säteilylukitus laitteessa, jossa säteilyn tuotto ilmanlisäsuodatinta on estettyLähde: IEC 788-35-06

2.6.8fi sirontakalvosv spridningsfilter; spridningsfolieen beam scattering filter; beam scattering foilsuodatin, joka sirottaa elektronisäteilykeilaaLähde: IEC 788-35-09

2.6.9fi kiilasuodatin; kiilasv kilfilter; kilen wedge filter; wedgesuodatin, joka muuttaa säteilykeilan profiilin kentän toisen pääakselin suunnassa vinoksi kokosäteilykeilan alueella tai sen osa-alueellaLähde: -


2.6.10fi automaattikiilasv automatkilen automatic wedgekiilasuodatin, joka siirtyy hoidon aikana ohjelmoidusti säteilykeilaan tai siitä poisLähde: -

Kiilakulma määräytyy sen mukaan, kuinka suuri osa annoksesta annetaan kiilanollessa säteilykeilassa. Huom! Moottoroitu kiila ei aina ole automaattikiila.

2.6.11fi dynaaminen kiilasv dynamisk kilen dynamic wedgeepäsymmetristen rajaimien avulla toimiva kiilan korvaava järjestelmä, jossa annosjakaumanvinous synnytetään liikuttamalla kentän rajainta säteilytyksen aikanaLähde: -

62


2.6.12fi bolussv bolusen boluskudosekvivalentista aineesta valmistettu kappale, joka sädehoidon ajaksi asetetaan potilaaniholle muuttamaan annosjakaumaaLähde: ICRU 24

Katso myös IEV 881-09-33.Boluksen tarkoituksena on lisätä pinta-annosta ja usein myös tasoittaa potilaanääriviivan epäsäännöllisyyksiä säteilykentän kohdalla.

2.6.13fi lisäsirotinsv strålspridareen beam spoilersirontaa aiheuttava apulaite potilaan pinta-annoksen lisäämiseksiLähde: -

Säteilylähteen ja potilaan väliin, potilaan välittömään läheisyyteen lisätty ainekerros,jonka tarkoituksena on lisätä pinta-annosta potilaassa.

2.6.14fi suojasv blocken blockkappale, jota käytetään säteilykeilassa suojaamaan tiettyjä alueita tarpeettomalta säteilyltäLähde: -

2.6.15fi vakiosuojasv standardblock; standardskydden standard blockyleiskäyttöön tarkoitettu suoja, jota ei ole valmistettu tiettyä potilasta vartenLähde: -

2.6.16fi yksilöllinen suojasv individuellt blocken individual blocktiettyä potilasta ja tiettyä hoitokenttää varten valmistettu suojaLähde: -

63


2.6.17fi muotoiltu suojasv utformat blocken shaped blocktiettyä potilasta ja tiettyä hoitokenttää varten valmistettu suojaLähde: -

2.6.18fi divergoiva suojasv fokuserat block; divergerande blocken diverging block; focussed blocksuoja, jonka reunat ovat säteilykeilan säteiden suuntaisetLähde: -

2.6.19fi suojatelinesv blockhållareen shadow tray; shielding traysäteilypäähän tai hoitopöytään kiinnitettävä tai lattialla seisova teline, jonka varaan sädehoidossatarvittavat suojat asetetaan hoidon ajaksiLähde: -

Termin ‘varjotarjotin’ käyttöä ei suositella.

2.6.20fi vastasuojasv motskydd; strålstoppareen beam stopperkanturiin kiinnitetty säteilysuoja kohteen läpi menneen säteilyn absorboimiseksiLähde: -

Tätä lisälaitetta käytetään, kun hoitohuoneen säteilysuojaus ei muuten riitä.

2.6.21fi asennon varmistuslaitesv fixeringsutrustninigen fixation devicelaite, jolla varmistetaan potilaan oikea asento ja estetään potilaan liikkumista sädehoidon aikanaLähde: -

2.6.22fi liikkeen estolaitesv immobiliseringsutrustningen immobilization devicelaite, jolla estetään potilaan liikkumista sädehoidon aikanaLähde: -

64


2.6.23fi kentän muokkain; muokkisv strålmodifierareen beam modifier; modifieryleisnimi annosjakauman muokkaamiseen tarkoitetulle välineelle, kuten kiilalle, dynaamisellekiilalle, yksilölliselle suojalle, bolukselle tai kompensaatiosuodattimelleLähde: -

Yleiskielen sanaa ‘muotti’ tulisi käyttää vain valumuotista tai muusta kaukalosta, jokamuotoilee siihen asetettavan kohteen. Yksilölliset suojat ja bolukset eivät voi ollamuotteja, vaikka niitä joskus näin virheellisesti nimitetäänkin.

2.6.24fi hoitokonekuvauslaitesv anordning för fältkontrollen portal imaging devicelaite, jolla saadaan hoidonaikainen kenttäkuva hoitolaitteen säteilyä käyttäenLähde: -

65


3 HOIDON SUUNNITTELU

3.1 YLEISTÄ

3.1.1fi sädehoidon suunnittelusv planering av strålbehandlingen radiotherapy treatment planningsisältää kaiken sädehoidon toteuttamiseen tähtäävän toiminnan hoidon aiheellisuuden arvioin-nista ja hoitopäätöksen tekemisestä annossuunnitelman laatimiseen ja simulointiinLähde: -

3.1.2fi annossuunnittelusv dosplaneringen dose planningse osa sädehoidon suunnittelua, jossa määritellään, kuinka sädehoito käytännössä toteutetaan,jotta tiettyyn kohdealueeseen saadaan tietty annos ja haluttu annosjakaumaLähde: -

3.1.3fi annossuunnittelujärjestelmäsv dosplaneringssystemen dose planning systemannossuunnittelua varten laadittu tietojärjestelmä, jonka syöttötietona on anatominen hoitosuun-nitelma ja joka järjestelmään talletettujen tietojen ja käsittelysääntöjen avulla tuottaa valmiinannossuunnitelmanLähde: -

Annossuunnittelujärjestelmästä käytetään usein englanninkielistä nimitystä treatmentplanning system, joka seuraavassa on määritelty laajemmaksi.

3.1.4fi sädehoidon suunnittelujärjestelmä; hoidonsuunnittelujärjestelmäsv planeringssystem för strålbehandlingen radiotherapy treatment planning system; treatment planning systemsädehoidon suunnittelua avustamaan rakennettu tietojärjestelmä, joka sisältää annossuunnittelu-järjestelmän lisäksi esim. kuvankäsittelytoiminnot, hoito-ohjelmarekisterin yms. apujärjestelmiäLähde: -

66


3.1.5fi annoslaskentasv dosberäkningen dose calculation; dose computationse osa annossuunnittelua, jossa lasketaan annosjakauma potilaan anatomiaa kuvaavissaleiketasoissa tai tilavuudessa suunnitellulle ulkoisen sädehoidon kenttäjärjestelylle tai sisäisensädehoidon lähdesijoittelulleLähde: -

3.1.6fi annossuunnitelmasv dosplanen dose planannossuunnittelun tuloste, joka ilmoittaa yksityiskohtaiset ohjeet potilaan sädehoidon käytännöntoteuttamiseksi sekä absorboituneen annoksen suunnitellun jakaumanLähde: -

3.1.7fi sädehoitosuunnitelma; hoitosuunnitelmasv strålbehandlingsplan; behandlingsplanen radiotherapy treatment plan; treatment plansädehoidon suunnittelun tuloste, joka sisältää hoidon tavoitteen sekä suunnitelman siitä, mitentavoitteeseen päästäänLähde: -

Sädehoitosuunnitelmaan voi sisältyä esim. annoksen ja fraktioinnin määrääminen jamuokkien tarve.

3.1.8fi hoitokaavio; hoito-ohjelmasv behandlingsprogramen treatment schedule; treatment scheme; treatment protocol; treatment regimemäärätynlaisten tapausten sädehoitamiseksi ennalta laadittu suunnitelma, joka voi sisältää kaikkihoitosuunnitelmaan sisältyvät osat tai vain joitakin niistäLähde: -

Hoitokaavioon voi sisältyä esim. annoksen ja fraktioinnin määrääminen.

67


3.2 HOITO, FRAKTIOINTI

3.2.1fi hoitokäyntisv behandlingstillfälleen treatment sessionsädehoitotapahtuma, jonka yhteydessä potilaalle annetaan yhdestä tai useammasta hoitokentästäsädehoitoa yksi hoitokerta hoitokohdetta kohtiLähde: -

Yhdellä hoitokäynnillä voidaan hoitaa yhtä tai useampaa hoitokohdetta.

3.2.2fi hoitokerta; fraktiosv behandlingsfraktionen treatment fractionannossuunitelmassa määrätyn kerta-annoksen antaminen yhteen hoitokohteeseen; hoitokertaanvoi sisältyä yhden tai useamman hoitokentän, säteilylajin ja hoitokoneen käyttöLähde: -

3.2.3fi hoidon fraktiointi; annoksen fraktiointi; fraktiointisv behandlingsfraktionering; dosfraktionering; fraktioneringen treatment fractionation; dose fractionation; fractionation; time-dose patternmäärätyn kokonaisannoksen jakaminen kerta-annoksiin, joiden suuruus ja aikaväli on määrättyLähde: ICRU 29:4.2


3.2.4fi hoitokertojen kokonaismääräsv totalt antal fraktioneren total number of fractionsyhden kohteen hoitokertojen lukumääräLähde: -

Katso CART, ICRU 29.

3.2.5fi kokonaishoitoaikasv total behandlingstiden overall treatment timeyhden hoitokohteen ensimmäisestä hoitokerrasta viimeiseen hoitokertaan saakka kulunut aikavuorokausina, ensimmäinen ja viimeinen hoitopäivä mukaan lukienLähde: ICRU 29

Kokonaishoitoaika on eri käsite kuin hoitoaika (3.5.6), eikä niitä voi johtaa toisistaan.

68


3.2.6fi hoitotaukosv behandlingspausen treatment gapsaman hoitokohteen kahden peräkkäisen hoitojakson välinen aika vuorokausina; niiden päivienlukumäärä, joina sädehoitoa ei annetaLähde: -

3.2.7fi tavanomainen fraktiointisv konventionell fraktioneringen conventional fractionationfraktiointi, jossa kerta-annos on noin 2 Gy ja fraktioiden väliaika 1 vrk, 5 fraktiota viikossa;viikonloppuja lukuunottamatta ei hoitotaukojaLähde: -

3.2.8fi nopeutettu fraktiointisv accelererad fraktioneringen accelerated fractionationfraktiointi, jossa kokonaishoitoaikaa lyhennetään fraktioiden väliaikaa lyhentämällä, ilmanmerkittävää muutosta kerta-annoksessa tai kokonaisannoksessa verrattuna tavanomaiseenfraktiointiinLähde: -

3.2.9fi hyperfraktiointisv hyperfraktioneringen hyperfractionationfraktiointi, jossa fraktioiden lukumäärää lisätään ja kerta-annosta pienennetäänkokonaishoitoajan pysyessä samana kuin tavanomaisessa fraktioinnissaLähde: -

3.2.10fi hypofraktiointisv hypofraktioneringen hypofractionationfraktiointi, jossa fraktioiden lukumäärää pienennetään ja kerta-annosta suurennetaankokonaishoitoajan pysyessä samana kuin tavanomaisessa fraktioinnissaLähde: -

69


3.2.11fi jaksotettu hoitotekniikkasv delad strålbehandlingsteknik; intervallbehandlingstekniken split-cource techniquefraktioitu hoito, joka on yhdellä tai useammalla suunnitellulla hoitotauolla jaettu hoitojaksoihinLähde: -

3.3 ALUEIDEN MÄÄRITTELY

3.3.1fi kohdealuesv målvolymen target volumealue, joka halutaan sädehoitaaLähde: -

Yleiskäsitteenä ‘kohdealue’ ei määrittele epätarkkuuksista aiheutuvia marginaaleja.Tätä termiä suositellaan käytettäväksi termin ‘hoitoalue’ tai ‘tuumorialue’ sijasta.Määritelmä poikkeaa aikaisemmasta ICRU 29:n määritelmästä. ICRU 29 on poistettukäytöstä ja korvattu julkaisulla ICRU 50.

3.3.2fi makroskooppisen kasvaimen aluesv makroskopisk tumörvolymen gross tumour volume, GTValue, jossa pahanlaatuista kasvainkudosta on tunnettavissa tai nähtävissä (erikuvantamismenetelmin)Lähde: ICRU 50

3.3.3fi kliininen kohdealuesv klinisk målvolymen clinical target volume, CTVanatomisesti määritelty alue, joka sisältää tuhottavaksi tarkoitetut pahanlaatuiset kudokset:makroskooppisen kasvaimen alueen tai oletetun mikroskooppisen leviämisen alueen taimolemmatLähde: ICRU 50

70


3.3.4fi sisäinen kohdealuesv intern målvolymen internal target volume, ITVpotilaan koordinaatistossa rajattu alue, joka sisältää suurella todennäköisyydellä kliinisenkohdealueen ottaen huomioon potilaan sisäiset elinten ja kudosten liikkeet sekä niiden muodonja koon muutoksetLähde: NACP (1997)

3.3.5fi suunnittelukohdealuesv målvolym för planeringen planning target volume, PTVgeometrisesti määritelty alue, jonka kokoon vaikuttavat kaikki säteilykeilojen ja kliinisenkohdealueen väliset geometriset muutokset ja epätarkkuudetLähde: ICRU 50

Alue on määritelty, jotta kliininen kohdealue saa sille määrätyn annoksen.

3.3.6fi hoidettu aluesv behandlad volymen treated volumealue, joka saa vähintään yhtäsuuren annoksen kuin kohdealueelle on määrättyLähde: ICRU 50

3.3.7fi säteilytetty aluesv bestrålad volymen irradiated volumealue, joka saa terveen kudoksen säteilynsietokykyyn nähden merkityksellisen annoksenLähde: ICRU 50

3.3.8fi riskielinsv riskorganen organ at riskterve kudos, jonka säteilyherkkyys saattaa oleellisesti vaikuttaa annoksen määräämiseen jahoidon suunnitteluunLähde: ICRU 50

NACP (1997) määrittelee myös sisäisen riskielinalueen (internal risk volume) sisäisenkohdealueen (3.3.4) tapaan.

71


3.3.9fi yliannosaluesv överdosvolymen hot volumealue, jossa annos ylittää sisäiselle kohdealueelle hyväksytyn ylärajanLähde: NACP (1997)

3.3.10fi kohteen ulkopuolinen yliannosaluesv överdosvolym utanför målvolymenen hot spotsuunnittelukohdealueen ulkopuolella oleva alue, jossa annos ylittää suunnittelukohdealueellemäärätyn annoksenLähde: ICRU 50

NACP (1997) käyttää tässä suunnittelukohdealueen (3.3.5) sijasta sisäistä kohde-aluetta (3.3.4).

3.3.11fi aliannosaluesv underdosvolymen cold volumesisäisen kohdealueen sisällä oleva alue, jossa annos on pienempi kuin sisäiselle kohdealueellehyväksytty alarajaLähde: NACP (1997)

3.3.12fi sisäinen marginaalisv intern marginalen internal margin, IMkliinistä kohdealuetta tai riskielintä ympäröivä marginaali, jonka suuruuden määräävät atomisentiedon epävarmuudet sekä kliinisen kohdealueen tai riskielimen koon, muodon ja paikanmuutokset potilaan referenssipisteisiin nähdenLähde: NACP (1997)

3.3.13fi asettelumarginaalisv inställningsmarginal; positioneringsmarginalen set-up marginhoitokenttään lisättävä marginaali, jonka suuruuden määräävät epävarmuudet säteilykeilankohdistamisessa sisäiseen kohdealueeseen, ja joka varmistaa että koko sisäinen kohdealue saamäärätyn hoitoannoksenLähde: NACP (1997)

72


3.4 ANNOKSEN MÄÄRITTELY

3.4.1fi annoksen määrääminensv dosföreskrivning; dosordinationen dose prescriptionhoidon kokonaisannoksen ja fraktioinnin määrääminen lääketieteellisin perusteinLähde: -

Annoksen määrääminen edellyttää sopimusta annoksen määrittelystä.

3.4.2fi annoksen määrittelysv dosspecifikationen dose specificationsopimus siitä, missä ja miten absorboitunut annos vastaa määrättyä annostaLähde: ICRU 29:3

Esim. ICRU-pisteen annos, keskimääräinen annos tai minimiannos sisäiselläkohdealueella (3.3.4) tai suunnittelukohdealueella (3.3.5)

3.4.3fi määrätty annossv föreskriven dosen prescribed dosekokonaisannos, joka on määrätty halutun hoitotuloksen saavuttamiseksiLähde:

3.4.4fi ICRU-pisteen annossv ICRU referensdosen ICRU reference doseabsorboitunut annos ICRU-pisteessäLähde: ICRU 50

ICRU-piste sijaitsee yleensä suunnittelualueen keskellä (katso ICRU 50).

3.4.5fi keskimääräinen annossv medeldosen mean dose; average dosetiettyyn alueeseen tasaisesti sijoitettujen samansuuruisten tilavuusalkioiden annostenaritmeettinen keskiarvoLähde: NACP (1997)

ICRU 50 määrittelee keskimääräisen annoksen ( D Daverage ,−

) käyttäen tilavuus-alkioiden sijasta hilapisteitä.

73


3.4.6fi maksimiannossv maximidosen maximum dosetiettyyn alueeseen tasaisesti sijoitettujen samansuuruisten tilavuuselementtien annosten suurinarvoLähde: NACP (1997)

Katso myös ICRU 50 (Dmax).Yleensä kliinisesti merkitykselliseksi maksimiannokseksi ilmoitetaan se annoksensuurin arvo, jota vastaavan alueen halkaisija on yli 15 mm.

3.4.7fi minimiannossv minimidosen minimum dosetiettyyn alueeseen tasaisesti sijoitettujen samansuuruisten tilavuuselementtien annosten pieninarvoLähde: NACP (1997)

Katso myös ICRU 50 (Dmin).

3.4.8fi mediaaniannossv mediandosen median dosetietyn alueen peittävän tasavälisen hilan pisteissä laskettujen ja suuruusjärjestykseen asetettujenabsorboituneiden annosten keskimmäinen arvoLähde: ICRU 50 (Dmedian)

3.4.9fi moodiannossv modaldosen modal dosetietyn alueen peittävän tasavälisen hilan pisteissä laskettujen absorboituneiden annosten yleisinarvoLähde: ICRU 50 (Dmodal)

3.4.10fi annoshistogrammisv doshistogram; dosvolymhistogramen absorbed dose histogram; dose volume histogrameri annosten frekvenssijakauma laskettaessa tietyllä alueella samansuuruisiin tilavuusalkioihinabsorboitunut annosLähde: -

74


3.4.11fi kenttäannossv fältdosen given dose; applied dose; incident dose; field doseabsorboitunut annos kentän keskiakselilla annosmaksimin syvyydessäLähde: -

Katso ICRU 24.

3.4.12fi kentän painotuskerroin; kentän painokerroinsv fältvikten weighting factor of the fieldkahden tai useamman kentän hoidoissa eri kenttien suhteellisen osuuden muuttamiseksi käytettykerroinLähde: -

Kentän painotuskerrointen oletusarvo = 1.

3.5 ASETTELU

3.5.1fi hoidon asettelusv behandlingsinställning; behandlingsuppställningen treatment set-uppotilaan ja hoitolaitteen asettelu hoitoa vartenLähde: -

3.5.2fi potilaan asettelusv patientinställningen patient set-uppotilaan asettelu suunniteltuun hoitoasentoon, tarvittaessa apuvälineitä käyttäenLähde: CART

3.5.3fi asettelumerkintäsv upplinjeringsmarkeringen alignment markingspiste tai viiva, jota käytetään apuna potilaan asettelussa ja kentän asettelussa potilaaseen nähdenLähde: NACP (1997)

75


3.5.4fi sisäinen referenssipistesv intern referenspunkten internal reference pointkehonsisäinen, kohdealueella tai sen lähellä oleva piste, jota käytetään apuna säteilykeilankohdistamisessa simulaattorilla ja konekuvauksessaLähde: NACP (1997)

Sisäistä referenssipistettä käytetään kuvien tarkastelussa. (Vertaa 5.4.3)

3.5.5fi ulkoinen referenssipistesv extern referenspunkten external reference pointtunnustelemalla löydettävissä oleva tai näkyvä, kehon pinnassa tai kehonmyötäisen asennonvarmistuslaitteen pinnalla oleva piste, jota käytetään apuna säteilykeilan asettelussasimulaattorilla ja hoitolaitteellaLähde: NACP (1997)

Ulkoista referenssipistettä käytetään asettelussa. (Vertaa 5.4.3)

3.5.6fi hoitoaikasv behandlingstiden treatment timeyhden hoitokentän yhtä hoitokertaa tarkoittava aika säteilytyksen käynnistämisestä senloppumiseenLähde: -

Hoitoaika on eri käsite kuin kokonaishoitoaika (3.2.5), eikä niitä voi johtaa toisistaan.

3.5.7fi hoitoajan asetusarvosv inställningsvärde för behandlingstidenen set-up treatment timeröntgen- ja gammahoitolaitteilla asetettava säteilytysaika, joka antaa annossuunnitelmanmukaisen annoksenLähde: -

Kiihdyttimillä hoitoajalle etukäteen laskettu yläraja-arvo, joka katkaisee säteilytyksen,jos todellinen hoitoaika muuten ylittäisi kyseisen raja-arvon.

76


3.5.8fi hoitoannoksen asetusarvo; annoksen asetusarvosv inställningsvärde för monitorenheternaen set-up monitor unitskiihdyttimillä monitoriyksikköasetusarvo, joka antaa annossuunnitelman mukaisen annoksenkyseessä olevaan hoitokenttään.Lähde: CART

3.5.9fi säteilytysaikasv bestrålningstiden irradiation timeyhden säteilytyksen aika, joka yleensä määräytyy ajasta, jonka säteilyn intensiteetti on sovitunkynnystason yläpuolellaLähde: IEC 788-36-11

3.5.10fi asetusarvosv inställningsvärdeen set-up valuehoitolaitteeseen asetettavan hoitoparametrin arvoLähde: -

3.5.11fi asetusarvon toleranssisv inställningsvärdets toleransen set-up value toleranceparametrin arvon suurin sallittu poikkeama asetusarvostaLähde: -

Käytetään esimerkiksi hoidonvarmistusjärjestelmässä.

3.5.12fi automaattiasetussv automatisk inställningen auto set-uphoitokoneen asettuminen yhden tai useamman parametrin ennalta asetetun asetusarvonmukaiseen tilaan ja asentoonLähde: -

Asetusarvot voidaan antaa esimerkiksi magneettikortin tai hoidonvarmistuslaitteenavulla. Automaattiasetus ei sisällä potilaan asettelua.

77


3.5.13fi kanturin koordinaatisto; säteilypään kannattimen koordinaatistosv gantry koordinatsystemen gantry coordinate systemsuorakulmainen koordinaatisto, jonka origo on hoitokoneen isosentrissä ja joka kiertyykanturikulman mukaisesti.Lähde: IEC 1217

Standardin IEC 1217 mukaan z-akseli osoittaa kohti säteilylähdettä, y-akseli osoittaapitkin kanturin kiertoakselia kohti kanturia ja yhtyy kiinteän koordinaatistony-akseliin; x-akseli on kohtisuorassa y- ja z-akselia vastaan siten, että ne muodostavatoikeakätisen xyz-koordinaatiston. Katso kuvaa.

3.5.14fi kiinteä koordinaatistosv referenskoordinatsystemen fixed coordinate systemsuorakulmainen koordinaatisto, jonka origo on hoitokoneen isosentrissä ja koordinaattiakselitovat kiinteät riippumatta hoitokoneen asennostaLähde: IEC 1217

Standardin IEC 1217 mukaan kiinteän koordinaatiston z-akseli osoittaa pystysuoraanylöspäin, y-akseli osoittaa pitkin kanturin kiertoakselia kohti kanturia ja x-akseli onkohtisuorassa y- ja z-akselia vastaan siten, että ne muodostavat oikeakätisen xyz-koordinaatiston.

3.5.15fi potilaan koordinaatistosv patientkoordinatsystemen patient coordinate systemsuorakulmainen koordinaatisto, jossa origo on jokin piste potilaassa ja koordinaattiakselitmääräytyvät potilaan anatomian mukaanLähde: -

Katso ICRU 42, NACP (1997).

78


3.6 SÄTEILYKENTTÄ

3.6.1fi säteilykeilasv strålknippeen radiation beamavaruuskulmaltaan rajoitettu pistemäisenä pidettävästä säteilylähteestä tulevan ionisoivansäteilyvuon alueLähde: IEC 788-37-05

IEC:n sanastotyöryhmän luonnoksessa (Medical radiology - Terminology) määritel-lään: säteilyvuo, joka tulee säteilylähteestä rajoitettuun avaruuskulmaan.

3.6.2fi säteilykeilan akselisv strålknippets axelen radiation beam axissymmetrisessä säteilykeilassa säteilylähteen keskipisteen kautta kulkeva suora, joka on yhtäkaukana säteilykeilan rajoittimen vastakkaisista reunoistaLähde: IEC 788-37-06

Edellä määritelty säteilykeilan akseli kulkee geometrisen kentän keskipisteen kautta.Käsite ei ole täysin vakiintunut, vaan myöhemmissä kansainvälisissä standardeissatermi ja määritelmä voivat muuttua. Sen avulla kuitenkin määritellään monia muitakäsitteitä.Sanastoluonnoksessa IEC 62B/312/CD (Medical radiology - Terminology) määritel-lään: säteilykeilan rajoittimen kiertoakseli tai, jos kiertoakselia ei ole, suurimmansäteilykeilan symmetria-akseli.

3.6.3fi säteilykenttäsv strålfälten radiation fieldsäteilykeilan leikkaamalla pinnalla alue, jossa säteilyn keskimääräinen annosnopeus ylittäätietyn tai sovitun tasonLähde: IEC 788-37-07

Annosnopeuden sovittu taso on yleensä 50 % annosnopeudesta säteilykeilan akselillailman suojia.

79


3.6.4fi säteilytyskenttäsv bestrålningsfälten irradiation fieldsäteilykenttä säteilykeilan akselia vastaan kohtisuorassa tasossa sovitulla etäisyydellä jasyvyydelläLähde: -

Katso IEC 788-37-11: irradiation field size.Kentän koko; kenttäkoko (3.6.10) tarkoittaa säteilytyskentän kokoa.Käsite ‘säteilytyskenttä’ on omaksuttu luonnoksesta IEC 62B/312/CD.

3.6.5fi vastaava neliökenttäsv ekvivalent kvadratfälten equivalent square fieldsäteilytyskenttää vastaava neliönmuotoinen säteilytyskenttä, joka alkuperäisellä säteilylaadullaaikaansaa saman syväannoksen, kudos-ilmasuhteen tai kudos-maksimisuhteen kuin alkuperäinensuorakulmainen, pyöreä tai epäsäännöllinen kenttäLähde: ICRU 24

3.6.6fi hoitokenttäsv behandlingsfälten treatment fieldsäteilytettävä alue potilaan pinnallaLähde: IEC 601-2-1

3.6.7fi avokenttäsv öppet fälten open fieldsäteilykenttä, jonka muokkaamiseen on koneen sisäisen intensiteettitasoituksen jälkeen käytettyvain paikallaan pysyviä säteilykeilan rajoittimia (alempaa ja ylempää rajainparia tai moniliuska-rajoitinta)Lähde: -

3.6.8fi kiilakenttäsv kilfälten wedge field; wedged fieldsäteilykenttä, jossa avokentän intensiteettijakaumaa on muutettu kiilasuodattimella taikeilanrajaimen liikkeelläLähde: -

80


3.6.9fi valokenttäsv ljusfälten light fieldsäteilykentän sijainnin osoittava, hoito- tai kuvauslaitteen sisällä olevan valolähteen valaisemaalue, jossa valon voimakkuus ylittää tietyn tai sovitun tasonLähde: IEC 788-37-09

3.6.10fi kentän koko; kenttäkokosv fältstorleken field size; irradiation field sizesäteilytyskentän koko tietyllä tai sovitulla etäisyydellä ja syvyydelläLähde: -

Katso IEC 788-37-11, IEC 601-2-1 A2.39. Käytännössä kenttäkoko ilmoitetaannormaalilla hoitoetäisyydellä (3.7.1), yleensä siis isosentrin tasossa.

3.6.11fi näennäislähde; virtuaalilähdesv virtualkällaen virtual sourceSäteilylähteen korvaava piste säteilykeilan yksinkertaisessa geometrisessa tarkastelussaLähde: -

Katso IEC 788-37-01.Käytännössä näennäislähteen paikkaa ei voida määrittää yksikäsitteisesti, vaan seriippuu määritysmenetelmästä ja säteilyn laadusta. Geometrisen kentän (3.6.12)määritelmässä on oletettu, että säteilylähteen etupinnan keskipiste olisi sopivin paikkanäennäislähteelle.

3.6.12fi geometrinen kenttäsv geometriskt fälten geometric fieldsäteilykeilan akselia vastaan kohtisuora keilan poikkileikkaus, jonka rajana on uloimmankeilanrajoittimen projektio katsottuna säteilylähteen etupinnan keskipisteestä; geometrinenkenttä voidaan määritellä millä hyvänsä etäisyydellä säteilylähteestäLähde: IEC 601-2-1 A2.46

Katso myös ICRU 24.Geometrinen kenttä ja näennäislähde riippuvat toisistaan säteilykeilan rajoittimenvälityksellä. Niiden määrityksiä varten voidaan sopia esim. näennäislähteen paikkatai taso, jossa geometrisen kentän katsotaan yhtyvän säteilykenttään.

81


3.6.13fi kentän leveyssv fältbredden field widthsuorakulmaisen säteilytyskentän ulottuvuus lähinnä potilaan poikittaissuuntaa olevan säteily-kentän pääakselin suunnassaLähde: -

3.6.14fi kentän korkeussv fälthöjden field heightsuorakulmaisen säteilytyskentän ulottuvuus lähinnä potilaan pituussuuntaa olevan säteilykentänpääakselin suunnassaLähde: -

3.6.15fi symmetrinen kenttäsv symmetriskt fälten symmetric fieldsäännöllinen kenttä, joka sijaitsee säteilykeilan akseliin nähden symmetrisestiLähde: -

3.6.16fi epäsymmetrinen kenttäsv asymmetriskt fälten asymmetric fieldsäännöllinen kenttä, joka sijaitsee säteilykeilan akseliin nähden epäsymmetrisestiLähde: -

Epäsymmetriset kentät ovat yleensä suorakulmion muotoisia.

3.6.17fi säännöllinen kenttäsv regelbundet fält; reguljärt fälten regular fieldsäteilytyskenttä, joka on suorakulmion tai ympyrän muotoinenLähde: -

3.6.18fi epäsäännöllinen kenttäsv oregelbundet fält; irreguljärt fälten irregular fieldsäteilytyskenttä, jonka muoto poikkeaa suorakulmion ja ympyrän muodostaLähde: -

82


3.6.19fi muotoiltu kenttäsv modifierat fälten modified fieldsäteilykenttä, joka on muotoiltu suojilla tai moniliuskarajoittimellaLähde: -

3.6.20fi samatasoiset keilatsv strålknippen i samma plan; koplanara strålaren coplanar beamssäteilykeilat, joiden akselit ovat samassa tasossaLähde: -

3.6.21fi eritasoiset keilatsv strålknippen i olika plan; okoplanara strålaren non-coplanar beamssäteilykeilat, joiden akselit ovat eri tasoissaLähde: -

3.6.22fi vierekkäiset kentätsv parallella fälten adjacent fieldssäteilykentät, joiden keskiakselit ovat samansuuntaiset ja joiden reunat ihon pinnalla ovatlähekkäinLähde: -

Vierekkäisten kenttien reunat joko yhtyvät (abutting), ovat limittäin (overlapping) tainiiden väliin jää rako (gapping).

3.6.23fi simuloitu säteilykenttä; simuloitu hoitokenttäsv simulerat behandlingsfälten delineated radiation field; simulator treatment fieldse osa simulaattorin säteilykentästä, joka vastaa suunniteltua hoitokoneen säteilykenttää taihoitokenttääLähde: IEC 601-2-29

Vertaa: säteilykenttä (3.6.3), hoitokenttä (3.6.6)

83


3.6.24fi valokentän keskipistesv ljusfältets mittpunkten light field centresymmetristen rajainten rajaaman valokentän lävistäjien leikkauspisteLähde: -

3.6.25fi valokeilan akselisv ljusfältets axelen light beam axisakseli, jonka ympäri valokenttä kiertyy keilan rajoitinta käännettäessäLähde: -

3.6.26fi kentän keskipisteen osoitinsv riktpinne för fältets mittpunkten field centre pointersymmetrisen kentän keskipisteen osoittava optinen tai mekaaninen osoitinLähde: -

3.6.27fi kentän keskiristisv hårkors för fältets mittpunkten field centre cross-hairsymmetrisen kentän keskipisteen osoittava ristikko valokentässäLähde: -

3.6.28fi säteilykentän pääakselisv strålfältets huvudaxelen major axis of the radiation fieldsäteilytyskentän tasossa kentän keskipisteen kautta rajainparin liikesuunnassa kulkeva suoraLähde: -

3.6.29fi säteilykentän lävistäjäsv strålfältets diagonalen diagonal of the radiation fieldsuorakulmaisen säteilytyskentän vastakkaiset nurkat yhdistävä janaLähde: -

84


3.7 ETÄISYYDET

3.7.1fi normaali hoitoetäisyyssv normalt behandlingsavstånden normal treatment distance, NTDhoitoetäisyys, jota kyseisellä laitteella yleensä käytetään vakioetäisyyshoidoissaLähde: -

Katso IEC 601-2-1. Isosentrisissä hoitolaitteissa NTD on sama kuin SAD (3.7.4).

3.7.2fi lähteen etäisyys ihostasv källa-hudavstånden source to skin distance, SSDetäisyys säteilykeilan akselilla säteilylähteen etupinnasta säteilytettävän potilaan iholleLähde: IEC 788-37-14: “radiation source to skin distance”

Samassa merkityksessä voidaan käyttää myös yleisempää käsitettä lähteen etäisyyspinnasta, source to surface distance, SSD (5.4.7).

3.7.3fi lähteen etäisyys kaihtimestasv källa-bländareavstånden source to diaphragm distanceetäisyys säteilykeilan akselilla lähteen etupinnasta kaihtimen uloimman pinnan kautta kulkevalletasolleLähde: ICRU 24

3.7.4fi lähteen etäisyys isosentristäsv källa-isocentrumavstånden source to axis distance, SADetäisyys säteilykeilan akselilla lähteen etupinnalta isosentriinLähde: ICRU 24

3.7.5fi lähteen etäisyys kompensaatiosuodattimestasv källa-kompensationsfilteravstånden source to compensating filter distance, SCDetäisyys säteilykeilan akselilla lähteen etupinnasta kompensaatiosuodattimen tasaiseen pintaanLähde: CART

Samaa lyhennettä käytetään myös termistä source to chamber distance, SCD (5.4.6).

85


3.7.6fi lähteen etäisyys suojastasv källa-blockavstånden source to block distance, SBDetäisyys säteilykeilan akselilla lähteen etupinnalta suojan ulkopinnan kautta kulkevalle tasolleLähde: CART

3.7.7fi lähteen etäisyys suojatelineestäsv källa-blockhållaravstånden source to shadow tray distanceetäisyys säteilykeilan akselilla lähteen etupinnalta suojatelineen ulkopinnalleLähde: CART

3.7.8fi fokuksen etäisyys ihostasv fokus-hudavstånd, FHAen focus to skin distance; focal spot to skin distance, FSDetäisyys säteilykeilan akselilla fokuksesta ihon pinnalleLähde: IEC 788-37-12

3.7.9fi fokuksen etäisyys akselistasv fokus-axelavstånden focus to axis distance; focal spot to axis distance, FADetäisyys säteilykeilan akselilla fokuksesta kanturin akselille (isosentrisissä hoitolaitteissaisosentriin)Lähde: -

3.7.10fi fokuksen etäisyys filmistäsv fokus-filmavstånden focus to film distance; focal spot to film distance, FFDetäisyys fokuksesta filmille säteilykeilan akselillaLähde: -

3.7.11fi fokuksen etäisyys kuvanvahvistimestasv fokus-bildförstärkareavstånden focus to image intensifier distance; focal spot to image intensifier distance, FIDsimulaattorilla etäisyys fokuksesta kuvanvahvistimen loistevarjostimelleLähde: -

86


3.8 SÄDEHOITOLAITTEEN ASENTO

3.8.1fi kanturikulma; säteilypään kannatinkulmasv behandlingsvinkelen gantry anglekanturin kiertokulma; kiinteän koordinaatiston ja kanturin koordinaatiston z-akselien välinenkulmaLähde: IEC 1217

Kanturikulman yksikkö on aste. IEC 1217:n mukaan kanturikulma on aina positiivi-nen, välillä 0o - 359o ja kasvaa isosentristä kanturia kohti katsottuna myötäpäivään.Katso kuvaa s. 77.

3.8.2fi keilanrajoitinkulma; rajainkulmasv bländarens rotationsvinkelen beam limiting device rotation anglekeilanrajoittimen kiertokulmaLähde: IEC 1217

Rajainkulman yksikkö on aste. IEC 1217:n mukaan rajainkulma on aina positiivinen,välillä 0o - 359o ja kasvaa isosentristä päin katsottuna myötäpäivään. Termien‘kollimaattorikulma’ ja ‘collimator angle’ käyttöä ei suositella.

3.8.3fi kaihdinkulmasv bländarens rotationsvinkelen diaphragm rotation anglekaihtimen kiertokulmaLähde: -

Kaihdinkulman yksikkö on aste.

3.8.4fi säteilypään nyökkäyskulmasv strålhuvudets lutningsvinkelen radiation head pitch anglesäteilypään kiertokulma kanturin koordinaatiston yz-tasossa, jossa säteilykeilan akseli kääntyykanturia kohti tai siitä poispäinLähde: -

Katso IEC 601-2-1 ja kuvaa s. 77. Säteilypään nyökkäyskulmaa vastaavaliikemahdollisuus puuttuu useimmista nykyisistä sädehoitolaitteista.

87


3.8.5fi säteilypään sivukallistuskulmasv strålhuvudets sidolutningsvinkelen radiation head roll anglesäteilypään kiertokulma kanturin koordinaatiston zx-tasossa, jossa säteilykeilan akseli kääntyykanturin kiertoakselia vastaan kohtisuorassa tasossaLähde: -

Katso IEC 601-2-1 ja kuvaa s. 77. Säteilypään sivukallistuskulmaa vastaavaliikemahdollisuus puuttuu useimmista nykyisistä sädehoitolaitteista.

3.8.6fi hoitopöydän korkeussv behandlingsbordets höjden treatment table height; couch heighthoitopöydän pinnan asema pystysuunnassaLähde: IEC 1217

Katso myös IEC 601-2-1.Standardin IEC 1217 mukaan korkeuden näyttöarvo kasvaa pöytätason noustessa, janolla-asemana pidetään isosentrin korkeutta. Aikaisemmin, standardin IEC 601-2-1mukaan korkeuden näyttöarvo pieneni pöytätason noustessa, ja isosentristä ylöspäinnäyttöarvoon lisättiin 1000.

3.8.7fi hoitopöydän sivusuuntainen asema; poikittaissuuntainen asemasv behandlingsbordets transversala positionen treatment table lateral position; transversal positionhoitopöydän asema poikittaissuunnassaLähde: IEC 1217

Katso myös IEC 601-2-1. Standardin IEC 1217 mukaan nolla-asemana pidetään sitä,jossa pöytälevyn sivusuunnan keskipiste yhtyy isosentriin. Sivusuuntaisen asemannäyttöarvo kasvaa pöytälevyn siirtyessä oikealle y-akselin suuntaan katsottaessa.Aikaisemmin, standardin IEC 601-2-1 mukaan, sivusuuntaisen aseman näyttöarvoonlisättiin 100 isosentrin vasemmalla puolella.

3.8.8fi hoitopöydän pituussuuntainen asemasv behandlingsbordets longitudinella positionen treatment table longitudinal positionhoitopöydän asema pituussuunnassa.Lähde: IEC 1217

Katso myös: IEC 601-2-1.Pituussuuntaisen aseman näyttöarvo kasvaa nollasta suurimpaan positiiviseen arvoonpöytälevyn siirtyessä kohti kanturia (isosentrinen kierto 0).

88


3.8.9fi hoitopöydän isosentrinen kiertosv behandlingsbordets isocentriska rotationen treatment table isocentric rotationkoko hoitopöydän kierto isosentripisteen kautta kulkevan pystysuoran akselin ympäriLähde: IEC 1217

Katso myös IEC 601-2-1. Standardin IEC 1217 mukaan nolla-asema on se jossapöydän jalkopää osoittaa kanturin kiertoakselin suuntaisena poispäin kanturista.Pöydän isosentrinen kiertokulma kasvaa välillä 0o - 359o ylhäältä (pitkin pöydänkiertoakselia) katsottuna vastapäivään.

3.8.10fi hoitopöytälevyn epäkeskinen kiertosv behandlingsbordsskivans excentriska rotationen treatment table top eccentric rotationhoitopöydän kierto pystysuoran tukirakenteen ympäriLähde: IEC 1217

Katso myös CART, IEC 601-2-1.Standardin IEC 1217 mukaan pöytälevyn kiertokulma kasvaa välillä 0o - 359o

kierrettäessä pöytälevyä ylhäältä katsottuna vastapäivään.

3.8.11fi hoitopöydän pitkittäinen kallistuskulmasv behandlingsbordets lutningsvinkelen treatment table pitch angle; pitch of the table tophoitopöydän (pinnan) kallistuskulma pituussuunnassa, potilaan kallistus pää ylös tai jalat ylös(trendelenburg/antitrendelenburg)Lähde: IEC 601-2-1

Katso myös IEC 1217. Hoitopöydän pitkittäistä kallistuskulmaa vastaava liikemahdol-lisuus puuttuu useimmista nykyisistä ulkoisen sädehoidon pöydistä.

3.8.12fi hoitopöydän poikittainen kallistuskulmasv behandlingsbordets tippningsvinkel; behandlingsbordets sidolutningsvinkelen treatment table roll angle; roll of the table tophoitopöydän (pinnan) kallistuskulma poikittaissuunnassa vaaka-tasosta, potilaan kallistusoikealle tai vasemmalleLähde: IEC 601-2-1

Katso myös IEC 1217. Hoitopöydän poikittaista kallistuskulmaa vastaavaliikemahdollisuus puuttuu useimmista nykyisistä ulkoisen sädehoidon pöydistä.

89


3.8.13fi kiilan suuntasv kilriktningen wedge orientationkiilan terävän kärjen suuntaLähde: IEC 1217

3.9 KUVANTAMINEN

3.9.1fi simulaattorikuvasv simulatorbilden simulator imagesimulaattorilla otettu röntgenkuvaLähde: -

3.9.2fi paikannuskuvasv lokalisationsbilden localization imageannossuunnittelua varten otettu simulaattorikuvaLähde: -

Mittakuva (3.9.3) on esimerkki paikannuskuvasta.

3.9.3fi mittakuvasv skalbild; skalfilmen scale image; scale filmkohdealueesta ja sen ympäristöstä simulaattorilla otettu röntgenkuva, jossa on mitta-asteikko jajonka kuvausgeometria on tunnettuLähde: -

3.9.4fi kenttäkuvasv simulatorfilm; fältbilden simulator filmsimulaattorilla hoitokentästä ja sen ympäristöstä otettu röntgenkuva, jonka kuvausgeometria onannossuunnitelman mukainen ja jossa kentän reunojen ja keskipisteen sijainti on nähtävissäLähde: -

90


3.9.5fi asettelun tarkistuskuvasv fältkontrollbilden set-up verification imagesimulaattorilla tai sädehoitolaitteella hoitokentästä ja tarvittaessa sen ympäristöstä otettu kuvaasettelun tarkistamiseksi ennen hoitoaLähde: -

3.9.6fi hoidon varmistuskuva; hoitokonekuvasv verifikationsbilden portal verification image; portal imagesädehoitolaitteen säteilyä käyttäen hoidon aikana otettu kuva hoitokentästäLähde: -

Hoidon varmistuskuva voi olla myös elektroninen hoitokonekuva (EPI; electronicportal image).

3.9.7fi leikekuvasv snitten section; slicetietokonetomografialaitteella tai muulla leikekuvantamislaitteella otettu kuva, joka vastaaanatomisesti ohutta tasomaista kerrosta potilaassaLähde: -

3.9.8fi suunnitelmatasosv planeringssnitten planning sectionkohdealueen poikkileikkaustaso, jonka anatomisten tietojen mukaan annossuunnitelma laaditaanLähde: -

Suunnitelmataso on tavallisesti kohdealueen keskellä.

3.9.9fi keilanäkymäsv från strålkällans synpunkt setten beams-eye-viewhoitokentän ja hoitoalueen topografiakuva katsottuna kuvitellusta hoitokoneen fokuksestaLähde: -

Ulkoisessa sädehoidossa perspektiivinen projektio keskeisestä potilasanatomiasta jakentän muototiedoista, jossa projektio-keskipiste on säteilylähteessä ja säteilykentänkeskiakseli kohtisuorassa projektiotasoa vastaan.

91


3.9.10fi tietokonetomografia, TTsv datortomografi, DTen computed tomography, CTröntgenkuvausmenetelmä tasoleikekuvien muodostamiseksiLähde: -

Katso IEC 788-41-20, IEV 881-10-11.

3.9.11fi filmin herkkyyssv filmkänsligheten film sensitivitymittasuure sille, kuinka pienellä säteilyannoksella filmille saadaan vakiotummuus; optisentiheyden 1.0 tuottavan säteilyannoksen käänteisarvoLähde: IEV 881

3.9.12fi filmin optinen tiheys; filmin mustumasv filmens optiska tätheten film optical densityfilmin mustuman (läpinäkymättömyyden) mittasuure; 10-kantainen logaritmi valotetulle jakehitetylle filmille tulevan ja läpimenneen valon kirkkauksien suhteestaLähde: IEV 881

3.9.13fi filmin ominaiskäyräsv filmens svärtningskurvaen characteristic curve of a filmfilmin optista tiheyttä graafisesti säteilyannoksen funktiona kuvaava käyräLähde: IEV 881

Säteilyannoksen mitta-asteikko on logaritminen.

3.9.14fi filmin gamma-arvo; filmin jyrkkyyssv filmens gammavärdeen film gammafilmin ominaiskäyrän lineaarisen osan kulmakerroinLähde: IEV 881

92


3.10 TYKÖSÄDEHOIDON SUUNNITTELU

3.10.1fi aktiivinen pituussv aktiv längden active lengthsuljetun viivalähteen radioaktiivisen osan pituusLähde: -

3.10.2fi istuteaikasv implantationstiden duration of the implant; implant durationkudoksensisäisessä lähisädehoidossa aika, jonka aktiivinen lähde tai lähteet ovat potilaan sisälläLähde: -

3.10.3fi referenssialue ontelonsisäisessä hoidossasv referensvolym i intrakavitär terapien reference volume in intracavitary therapyontelonsisäisessä hoidossa sovitun referenssi-isodoosipinnan sisään jäävä alueLähde: ICRU 38

3.10.4fi lähteen keskitasosv källans centralplanen source central planeviivalähteen tai -lähteiden keskipisteen kautta kulkeva, lähteen tai lähteiden pituusakseliinnähden kohtisuora tasoLähde: -

Lähteiden geometriaa keskitasossa käytetään annoslaskennassa.

3.10.5fi pysäyspaikkasv uppehållspositionen dwell positionaskelletussa jälkilataushoidossa määritelty paikka, jossa lähde pysähtyy määräajaksiLähde: -

93


3.10.6fi pysäysaikasv uppehållstiden dwell timeaika, jonka askeltava lähde on paikallaan pysäyspaikassaLähde: -

3.10.7fi askelvälisv steglängden step sizeaskeltavan lähteen pysäyspaikkojen keskipisteiden välinen etäisyysLähde: -

3.10.8fi lähteiden välinen etäisyyssv avstånd mellan källornaen source separationkahden lähteen välinen etäisyys mitattuna lähteen keskeltäLähde: -

94


4 HOITOTEKNIIKAT

4.1 YLEISTÄ

4.1.1fi sädehoitotekniikkasv strålbehandlingstekniken treatment technique in radiotherapymenetelmä, jolla sädehoito toteutetaanLähde: -

4.1.2fi ulkoinen sädehoitosv extern strålbehandlingen external radiotherapypotilaan ulkopuolelta tulevalla säteilyllä toteutettava sädehoitoLähde: -

Ulkoinen sädehoito voi olla ulkoista keilasädehoitoa (4.1.3) tai tyköpintahoitoa(4.3.3).

4.1.3fi ulkoinen keilasädehoito; ulkoinen säteilykeilahoitosv strålbehandling med extern strålknippeen external beam radiotherapypotilaan ulkopuolelta tulevalla säteilykeilalla toteutettava sädehoitoLähde: -

Termiä ‘telehoito’ on käytetty sellaisesta ulkoisesta keilasädehoidosta, jossa lähteenetäisyys ihosta on yli 50 cm. Ulkoisessa röntgenhoidossa etäisyys on usein pienempi,ulkoisessa lähisädehoidossa yleensä alle 10 cm.

4.1.4fi sisäinen sädehoitosv intern strålbehandlingen internal radiotherapypotilaan sisällä tai kudoksessa olevalla säteilylähteellä toteutettava sädehoitoLähde: -

Sisäinen sädehoito voi olla ontelonsisäistä sädehoitoa, kudoksensisäistä sädehoitoatai radionuklidihoitoa.

95


4.1.5fi tykösädehoitosv brackyterapien brachytherapy; brachyradiotherapyhoito, jossa ruumiinonteloon, kudokseen tai ihon pinnalle on sijoitettu yksi tai useampiumpilähdeLähde: IEC 788-42-52

Katso myös IEV 881-11-15. Tykösädehoito voi olla ontelonsisäistä sädehoitoa,kudoksensisäistä sädehoitoa tai tyköpintahoitoa.

4.1.6fi radionuklidihoito; lääkesädehoitosv radionuklidbehandling; radiofarmaceutisk behandlingen radionuclide therapy; radiopharmaceutical therapysisäinen sädehoito käyttäen radioaktiivista lääkevalmistettaLähde: IEC 788-43-01

Katso myös IEV 881-11-07.Termin ‘isotooppihoito’ käyttöä ei suositella.

4.1.7fi neutronikaappaushoitosv neutroninfångningsbehandlingen neutron capture therapysädehoito, jossa kohteeseen toimitettu sopiva aine aktivoidaan ulkoisella neutronisäteilylläsäteileväksiLähde: -

Boorineutronikaappaushoito (BNCT; boron neutron capture therapy).

4.2 ULKOINEN KEILASÄDEHOITO

4.2.1fi pintasädehoitosv ytstrålbehandlingen superficial radiotherapypinnallisten kudosten ulkoinen sädehoito, jossa kohde on yleensä enintään 1 cm syvyydessäLähde: IEC 788-42-01

Esimerkiksi röntgenpintahoito, elektronipintahoito.

96


4.2.2fi syväsädehoitosv djupstrålbehandlingen deep radiotherapysyvällä kehossa sijaitsevien kudosten ulkoinen sädehoito, jossa kohde on yleensä yli 1 cmsyvyydessä ja useimmiten normaalien kudosten allaLähde: -

Katso IEV 881-11-02. Esimerkiksi röntgensyvähoito.

4.2.3fi ulkoinen lähisädehoito; lähisädehoitosv extern kontaktstrålbehandling; kontaktstrålbehandlingen external contact radiotherapy; contact radiotherapylyhyellä hoitoetäisyydellä toteutettava ulkoinen sädehoitoLähde: -

Katso IEC 788-42-21. Lähisädehoidossa keilan asetin on yleensä kiinni hoitokohtees-sa. Esimerkiksi röntgenlähihoito. Termien ‘lähisädehoito’ ja ‘contact radiotherapy’käyttö on jossain määrin horjuvaa, ja niillä voidaan tarkoittaa myös ontelonsisäistäsädehoitoa tai muuta tykösädehoitoa.

4.2.4fi gammakeilasädehoito; gammahoitosv gammastrålbehandlingen gamma beam therapy; radionuclide beam therapyulkoinen sädehoito, jossa säteilylähde on radioaktiivinen gammasäteilijä ja hoito toteutetaanrajatulla säteilykeilallaLähde: -

4.2.5fi röntgenhoitosv röntgenbehandling; konventionell röntgenbehandlingen X-ray therapy; conventional X-ray therapyröntgenputkesta saatavalla säteilyllä toteutettava hoitoLähde: -

Katso IEV 881-11-01Termin ‘tavanomainen röntgenhoito’ käyttöä ei suositella.

97


4.2.6fi suurenergiahoitosv högenergistrålbehandling; högvoltsstrålbehandlingen high-energy radiotherapy; high-voltage radiotherapysädehoito, jonka säteily tuotetaan suurenergiasädehoitolaitteellaLähde: -

Sisältää myös vähintään megaelektronivolttiluokkaa olevalla radioaktiivisen lähteensäteilyllä toteutetun hoidon. IEC 788-42-13:n mukaan tarkoitetaan vain sähköisestituotettua säteilyä.

4.2.7fi fotonihoitosv fotonstrålbehandlingen photon radiotherapy; high-energy X-ray therapyelektronikiihdyttimestä saatavalla fotonisäteilyllä toteutettava sädehoitoLähde: -

4.2.8fi hiukkassädehoitosv partikelstrålbehandlingen particle radiotherapyionisoivilla hiukkasilla toteutettava sädehoitoLähde: -

4.2.9fi elektronihoitosv elektronstrålbehandlingen electron radiotherapyelektronikiihdyttimestä saatavalla elektronisäteilyllä toteutettava sädehoitoLähde: -


4.2.10fi neutronihoitosv neutronstrålbehandlingen neutron beam radiotherapy; neutron therapyneutronisäteilyllä toteutettava sädehoitoLähde: -


98


4.2.11fi protonihoitosv protonstrålbehandlingen proton beam radiotherapyprotonisäteilyllä toteutettava sädehoitoLähde: -

4.2.12fi raskasionihoito; raskashiukkashoitosv strålbehandling med tunga joner; strålbehandling med tunga partiklaren heavy ion radiotherapy; heavy particle radiotherapyraskailla ioneilla toteutettava sädehoitoLähde: -

4.2.13fi kiintohoitosv stationär strålbehandlingen stationary radiotherapyulkoinen sädehoito, jossa säteilylähde ei liiku potilaan suhteen säteilytyksen aikanaLähde: IEC 788-42-31

4.2.14fi liikehoito; dynaaminen hoitosv dynamisk strålbehandling; behandling med rörligt strålknippeen moving beam radiotherapy; dynamic radiotherapyulkoinen sädehoito, jossa säteilylähde liikkuu potilaan suhteen säteilytyksen aikanaLähde: IEC 788-42-41

Katso myös ICRU 24, IEV 881-11-11.Dynaaminen hoito voi tarkoittaa myös yleisemmin sädehoitoa, jossa ainakin yksigeometrinen parametri muuttuu säteilytyksen aikana.

4.2.15fi yhden kentän hoitosv enfältsbehandlingen single field radiotherapyulkoinen sädehoito, jonka annossuunnitelma sisältää vain yhden hoitokentänLähde: -

99


4.2.16fi monen kentän hoitosv flerfältsbehandlingen multiple field treatmentkiintohoito, jonka annossuunnitelma sisältää vähintään kaksi hoitokenttääLähde: -

Katso IEV 881-11-08, IEC 788-42-32.

4.2.17fi kahden vastakkaisen kentän hoitosv motfältsbehandling; behandling med motstående fälten opposite-field therapy; opposing beam therapykiintohoito kahdella vastakkaisella säteilykeilalla, joiden keskiakselit yhtyvätLähde: IEV 881-11-09

4.2.18fi laatikkotekniikkasv boxtekniken box techniquekiintohoito, jonka annossuunnitelma sisältää kaksi kohtisuoraa paria vastakkaisia kenttiäLähde: -

4.2.19fi isosentrinen hoitosv isocentrisk behandlingen isocentric treatmentsädehoitotapa, jossa potilaan hoitokohde sijoitetaan hoitokoneen isosentrin läheisyyteenLähde: IEC 976 A2.54

4.2.20fi vakioetäisyyshoitosv behandling med konstant avstånsen SSD treatment; SSD techniquesädehoitotapa, jossa hoitokoneen lähteen etäisyys ihosta on vakioLähde: -

4.2.21fi tangentiaalinen hoitosv tangentialterapien tangential therapyulkoisen sädehoidon hoitotapa, jossa säteily suunnataan lähes tangentiaalisesti kaarevaan ihonpintaan nähden, jolloin säteilytetään suhteellisen pieni alue kudosta pinnan lähelläLähde: IEV 881-11-10

100


4.2.22fi rotaatiohoitosv rotationsbehandlingen rotation radiotherapyliikehoito, jossa säteilylähde liikkuu kanturin mukana kiertoakselin ympäriLähde: IEC 778-42-42

Katso myös ICRU 24, IEV 881-11-12.

4.2.23fi kaarihoitosv vinkelstrålbehandling; pendelstrålbehandlingen arc therapy; pendular radiotherapyrotaatiohoito, jossa säteilylähde liikkuu vain osan kierroksestaLähde: ICRU 24

Katso myös IEC 788-42-43.

4.2.24fi konformaalinen sädehoitosv konformstrålbehandlingen conformal radiotherapysädehoito, jossa säteilykeilat on muokattu siten, että annosjakauma myötäilee hoitokohdettaLähde: -

4.2.25fi konvergenssihoitosv konvergent strålbehandlingen convergent radiotherapyliikehoito, jossa säteilylähteen rata sijaitsee pallo- tai sylinteripinnalla säteilykeilan akselinsuuntautuessa koko ajan samaan pisteeseenLähde: IEC 788-42-44

4.2.26fi stereotaktinen sädehoitosv stereotaktisk strålbehandlingen stereotactic radiotherapy; stereotactic radiosurgeryliike- tai kiintohoito usealla kapealla säteilykeilalla, jotka kohdistetaan eri suunnista tarkastisamaan kohteeseenLähde: -

Stereotaktiselle sädehoidolle on olennaista normaalia tarkempi hoidonsuunnittelu jaapuna käytetään stereotaktista hoitoasennon tukea. Hoito voidaan toteuttaa myöserikoislaitteella. Englanninkielinen termi ‘radiosurgery’ tarkoittaa hoitoa, jokatoteutetaan suurella annoksella yhdellä hoitokerralla.

101


4.2.27fi koko kehon sädehoito; kokokehohoitosv helkroppsbestrålningen whole body radiotherapy; total body irradiation, TBIsädehoito, jossa säteilytetään suurin osa kehosta tai koko kehoLähde: IEV 881-11-17

Puolikehohoidossa säteilytetään myös suuri osa, mutta enintään puolet koko kehosta.

4.2.28fi koko ihon elektronihoitosv elektronbehandling av hela hudenen total skin electron radiotherapypotilaan koko ihon hoito elektroneillaLähde: -

Termiä ‘elektronikylpy’ ei suositella käytettäväksi.

4.2.29fi leikkauksenaikainen sädehoitosv intraoperativ strålbehandlingen intraoperative radiotherapysädehoito, joka annetaan leikkauksen aikana, yleensä yhtenä fraktiona, leikkaushaavan ollessaaukiLähde: -

4.2.30fi tehosteannos; lisäannossv boosterdosen booster dosealkuperäiseen kohdealueeseen sisältyneelle pienemmälle alueelle annettava lisäannosLähde: -

4.2.31fi laajakenttähoitosven extended field radiotherapysädehoito, jossa käytetään tavanomaista laajempia, yleensä muotoiltuja hoitokenttiä, esimerkiksihoitoetäisyyttä kasvattamallaLähde: -

Katso SSS (1996).Pallean yläpuoliset imusolmukealueet kattavaa laajaa hoitokenttää kutsutaan usein‘manttelihoitokentäksi’.

102


4.3 TYKÖSÄDEHOITO

4.3.1fi ontelonsisäinen sädehoitosv intrakavitär strålbehandlingen intracavitary radiotherapytykösädehoito, jossa umpilähteet ovat ruumiinontelossa hoitokohteen välittömässä läheisyydessäLähde IEV 881-11-14

Ontelonsisäisessä sädehoidossa voidaan käyttää myös säteilykeilaa ja keilan asetinta,jolloin kyseessä ei ole tykösädehoito. Ontelonsisäiseen sädehoitoon katsotaan tässäkuuluvaksi myös luumeninsisäinen sädehoito (intraluminal radiotherapy).

4.3.2fi kudoksensisäinen sädehoitosv interstitiell strålbehandlingen interstitial radiotherapytykösädehoito, jossa säteilylähteet ovat kudoksessa hoitokohteen sisälläLähde: IEC 788-42-5


4.3.3fi tyköpintahoito; umpilähdepintahoitosv radionuklidnärbestrålningen radionuclide contact therapytykösädehoito, joka toteutetaan ihossa kiinni olevien umpilähteiden avullaLähde: -

Sisältää myös ne hoitomuodot, joissa säteilylähde on upotettu ihossa kiinni olevaanasettimeen.

4.3.4fi jälkilataushoitosv efterladdningsstrålbehandlingen afterloading radiotherapytykösädehoito, jossa umpilähteiden sijoittaminen paikoilleen suoritetaan käyttäen apunahoitokohteeseen asetettuja lähteenasettimiaLähde: -

Katso myös: jälkilataushoitolaite (2.5.2).

103


4.3.5fi kauko-ohjattu jälkilataushoitosv fjärrkontrollerad efterladdningsstrålbehandlingen remote controlled afterloading radiotherapyjälkilataushoito, jossa säteilylähteiden asettaminen ja poistaminen tapahtuu automaattisesti jatoimintaa ohjataan potilaasta etäällä olevasta ohjaustaulustaLähde: ICRU 38

4.3.6fi suuriannosnopeuksinen jälkilataushoitosv efterladdningsbehandling med hög dosraten high dose rate (HDR) afterloading radiotherapyjälkilataushoito, jossa annosnopeus annoksen määrittelypisteessä on > 12 Gy/hLähde: ICRU 38

4.3.7fi keskiannosnopeuksinen jälkilataushoitosv efterladdningsbehandling med medelhög dosraten medium dose rate (MDR) afterloading radiotherapyjälkilataushoito, jossa annosnopeus annoksen määrittelypisteessä on 2 - 12 Gy/hLähde: ICRU 38

4.3.8fi pieniannosnopeuksinen jälkilataushoitosv efterladdningsbehandling med låg dosraten low dose rate (LDR) afterloading radiotherapyjälkilataushoito, jossa annosnopeus annoksen määrittelypisteessä on 0,4 - 2 Gy/hLähde: ICRU 38

4.3.9fi pulssitettu jälkilataushoitosv brackyterapi med pulserad dosrat; pulserad efterladdningsstrålbehandlingen pulsed dose rate (PDR) brachytherapy; pulsed afterloading radiotherapyjälkilataushoito, jossa kokonaisannos jaetaan useisiin, minuuttien tai tuntien väliajointoistettaviin lyhyisiin säteilytyksiinLähde: -

104


4.3.10fi askellettu jälkilataushoitosv stegad efterladdningsbehandlingen stepping source afterloading radiotherapyjälkilataushoito, jossa haluttu annos ja annosjakauma toteutetaan liikuttamalla suunnitellustisäteilylähdettä kohdealueella olevien lähteenasettimien sisälläLähde: -

Katso myös: jälkilatauslaite (2.5.2).

4.3.11fi istutussv implantationen implantationkudoksensisäisessä sädehoidossa asettimien, lähteiden tai molempien asettaminen kudoksensisälleLähde: -

4.3.12fi pysyvä istutesv permanent implantaten permanent implantistute, joka on tarkoitettu jäämään kudoksen sisälle pysyvästiLähde: -

4.3.13fi väliaikainen istutesv temporärt implantaten temporary implantistute, joka poistetaan kudoksesta hoidon päättyessäLähde: -

4.3.14fi tasoistutesv enkelplansimplantaten single plane implantistute, jossa kaikki asettimet tai lähteet sijaitsevat samassa tasossaLähde: -

4.3.15fi monitasoistutesv multipelplansimplantat; flerplansimplantaten multiple plane implantistute, jossa asettimet tai lähteet ovat kahdessa tai useammassa tasossaLähde: -

105


5 DOSIMETRIA

5.1 YLEISTÄ

5.1.1fi metrologiasv metrologien metrologyoppi mittaamisesta ja mittauksistaLähde: -

Katso IVM(1984), SFS 3700, SIS 020106.

5.1.2fi dosimetriasv dosimetrien dosimetryoppi säteilyannoksen ja annosnopeuden määrittämisestäLähde: STUK (1988)

Määrittäminen voi sisältää mittaamista ja laskemista.

5.1.3fi mittanormaalisv mätnormalen standardmittauslaite tai -järjestelmä, jolla määritetään, säilytetään tai realisoidaan suureen mittayksikkötai tämän kerrannainen, jotta tämä voitaisiin siirtää muihin mittauslaitteisiin vertailumittaus-menetelmälläLähde: SFS 3700

5.1.4fi primaarinormaalisv primärnormalen primary standardmittanormaali, jolla määritellyssä käyttötarkoituksessaan on parhaat mittausteknisetominaisuudetLähde: SFS 3700

5.1.5fi sekundaarinormaalisv sekundärnormalen secondary standardmittanormaali, jonka arvo on määritetty suoralla tai epäsuoralla vertailulla primaarinormaaliinLähde: SFS 3700

106


5.1.6fi kansallinen mittanormaalisv nationell mätnormalen national standardmittanormaali, joka on kansallisella sopimuksella hyväksytty käytettäväksi tietyn suureenmuiden mittanormaalien arvojen määrittämiseenLähde: SFS 3700

5.1.7fi referenssinormaali; vertailunormaalisv referensnormalen reference standardpaikallisesti tarkin mittanormaali, johon huonomman tarkkuuden omaavia mittanormaalejaverrataanLähde: -

Katso SFS 3700, IVM (1984).Sekundaarinormaali on yleensä referenssinormaali, jota vastaan käyttönormaali onkalibroitu.

5.1.8fi käyttönormaalisv arbetsnormalen working standardmittanormaali, jolla tarkistetaan käyttömittareitaLähde: SFS 3700

Rutiinimaiset sädehoidon annosmittareiden (käyttömittareiden) kalibroinnit tehdäänkäyttönormaalin avulla.

5.1.9fi siirtonormaalisv överföringsnormalen transfer standardmittanormaali, jonka avulla vertaillaan muita mittanormaaleja keskenäänLähde: IVM (1984)

5.1.10fi primaarinormaalilaboratoriosv primärnormallaboratoriumen primary standard dosimetry laboratory, PSDLmittanormaalilaboratorio, joka ylläpitää primaarinormaalejaLähde: -

107


5.1.11fi sekundaarinormaalilaboratoriosv sekundärnormallaboratoriumen secondary standard dosimetry laboratory, SSDLmittanormaalilaboratorio, jonka ylläpitämät tarkimmat mittanormaalit ovatsekundaarinormaalejaLähde: -

5.1.12fi mittanormaalilaboratorioiden verkostosv nätet av mätnormallaboratorieren network of standard dosimetry laboratoriesmittanormaalilaboratorioiden organisoitu verkostoLähde: -

Nk. SSDL-verkosto on Kansainvälisen atomienergiajärjestön (IAEA) ja Maailmanterveysjärjestön (WHO) organisoima sekundaarinormaalilaboratorioiden verkosto.

5.1.13fi kalibrointisv kalibreringen calibrationtoimenpiteet, joiden avulla saadaan annetuissa olosuhteissa mittauslaitteen, mittausjärjestelmäntai kiintomitan näyttämien arvojen ja mittaussuureen vastaavien arvojen välinen yhteysLähde: SFS 5223

Kalibrointitodistuksessa tai -raportissa em. yhteys ilmoitetaan yleensä kalibrointiker-toimella. Esimerkki: Sädehoidon annosmittarin kalibrointi veteen absorboituneelleannokselle (katso 5.1.15).

5.1.14fi kalibrointikerroinsv kalibreringsfaktoren calibration factorkerroin, jolla mittauslaitteen näyttämä perusoloihin korjattuna on kerrottava mitattavan suureenarvon saamiseksiLähde: IEC 731

Sädehoidon annosmittarin kalibrointikerroin on yleensä(1) ilmakermakalibrointikerroin, NK, tai(2) kalibrointikerroin veteen absorboituneelle annokselle, N tai Nw.Ilmakerma tai veteen absorboitunut annos saadaan kertomalla annosmittarilla(ionisaatiokammio + elektrometri) mittausohjeiden mukaisesti mitattu varauskalibrointikertoimella NK tai N (Nw), vastaavasti.

108


5.1.15fi annoskalibrointisv kalibrering av behandlingsapparatenen calibration of the treatment unithoitolaitteen kalibrointi, jossa määritetään hoitolaitteen tuottaman annoksen ja sen asetusarvon(säteilytysajan tai annokseen verrannollisen monitoriyksikkömäärän) välinen yhteysLähde: -

Elektronikiihdyttimen annoskalibroinnilla tarkoitetaan hoitolaitteen tuottamanannoksen ja laitteen monitoriyksikköasetuksen välisen vastaavuuden määrittämistä.Kobolttikeilahoitolaitteen ja röntgenhoitolaitteen annoskalibroinnilla tarkoitetaanhoitolaitteen tuottaman annosnopeuden määrittämistä. Jälkilataushoitolaitteenannoskalibroinnilla tarkoitetaan lähteen tuottaman ilmakermanopeuden määrittämistä.Katso STUK-ST 2.1.

5.1.16fi annostaulukkosv dostabellen dose tabletaulukko, jossa esitetään hoitolaitteen annoskalibroinnin tuloksetLähde: -

Elektronikiihdyttimen annostaulukossa ilmoitetaan kenttäkoon funktiona monitori-yksikköasetus, joka tuottaa 1 Gy suuruisen veteen absorboituneen annoksenilmoitetulla syvyydellä vedessä. Kobolttikeilahoitolaitteen annostaulukossa ilmoi-tetaan vastaava hoitolaitteen ajastimen asetusaika. Röntgenhoitolaitteen annos-taulukossa ilmoitetaan joko mitattu tai laskennallinen annosnopeus keilan asettimentai kenttäkoon funktiona. Katso STUK-ST 2.1.

5.1.17fi monitoriyksikkösv monitorenhet; skaldelen monitor unithoitolaitteen annosmonitorin näyttämän ja asetusarvon perusyksikkö, yleensä pienin jako-osaLähde: IEC 788

Monitoriyksiköstä käytetään usein lyhennettä MU (Monitor Unit). Hoitolaitteentuottama annos peruspisteessä voidaan laskea monitoriyksikkömäärän perusteella.

5.1.18fi nimellinen annosnopeussv nominell dosraten nominal dose ratehoitolaitteen annosnopeuden nimellisarvo tai asetusarvoLähde: -

Kiihdyttimillä nimellisen annosnopeuden yksikkö on yleensä MU/min.

109


5.1.19fi säteilytuottosv strålavgivning; strålningsutbyteen radiation outputhoitolaitteen tuottamaa annosnopeutta kuvaava suure, yleensä annosnopeus peruspisteessä(esim. Gy/min) tietyissä olosuhteissaLähde: -

Katso esim. ICRU 24.

5.1.20fi annosvastekäyräsv dosresponskurvaen dose response curvesyöpäkasvaimen kontrollitodennäköisyyden tai terveiden kudosten komplikaatiotodennäköi-syyden ja hoitoannoksen välistä yhteyttä esittävä käyräLähde: AOS (1988)

5.1.21fi normalisoitu annosvastegradienttisv normaliserad dosresponsgradienten normalized dose response gradient, γ -valueannosvastekäyrän jyrkkyyttä kuvaava parametri γ = D (dP/dD)missä D on annos ja P on syöpäkasvaimen kontrollitodennäköisyys tai terveiden kudostenkomplikaatiotodennäköisyysLähde: AOS (1988)

5.2 VÄLINEET

5.2.1fi säteilymittarisv strålningsmätareen radiation metermittari, joka on tarkoitettu ionisoivan säteilyn suureiden mittauksiinLähde: IEC 788

110


5.2.2fi annosmittarisv dosmätareen dosemetersäteilymittari, joka on tarkoitettu absorboituneen annoksen mittaamiseenLähde: IEC 788

Sädehoidon annosmittarilla tarkoitetaan mittauslaitetta, jolla voidaan määrittäähoitolaitteen tai -lähteen tietyssä ajassa tuottama veteen absorboitunut annos taiilmakerma. Vertaa myös: 7.2.5 henkilöannosmittari.

5.2.3fi annosnopeusmittarisv dosratsmätareen dose ratemetersäteilymittari, jolla voidaan mitata absorptioannosnopeuttaLähde: IEC 788

Hoitolaitteen tai -lähteen tuottama absorptioannosnopeus määritetään yleensäannosmittarin avulla so. määrittämällä tietyssä ajassa kertynyt annos.

5.2.4fi käyttömittari; kenttämittarisv fältinstrumenten field instrumentmittari, jota käytetään rutiinimaisiin mittauksiinLähde: IEC 731

5.2.5fi referenssimittari; vertailumittarisv referensinstrumenten reference instrumentmittari, jonka avulla voidaan kalibroida muita mittareitaLähde: IEC 731

Referensimittari voi olla paikallisesti luotettavin ja tarkin mittari, johon käyttö-mittareita voidaan verrata.

111


5.2.6fi elektrometrisv elektrometeren electrometer; measuring assemblypienten sähkövirtojen ja -varausten mittaamiseen tarkoitettu mittauslaiteLähde: -

Sädehoidon annosmittari koostuu yleensä elektrometristä ja ilmaisimena käytetystäionisaatiokammiosta. Ionisaatiokammiossa syntyvä pieni ionisaatiovirta (yleensäpA-luokkaa) mitataan elektrometrillä varausmittauksen kautta.

5.2.7fi säteilyn ilmaisin; ilmaisinsv strålningsdetektor; detektoren radiation detector; detectorlaite tai aine, joka säteilyn vaikutuksesta tuottaa välillisen tai välittömän viestin tai osoituksenmitattavasta säteilystäLähde: IEC 788-51-01

Katso myös IEV 394-04-01.Säteilyn ilmaisimia ovat esim. ionisaatiokammio, puolijohdeilmaisin, diodi-ilmaisin,timantti-ilmaisin, termoluminesenssi-ilmaisin ja filmi-ilmaisin.

5.2.8fi ilmaisimen ikkunasv detektorfönsteren window of a detector; detector windowaukko tai alue, jonka kautta säteily pääsee ilmaisimen säteilylle herkkään osaanLähde: -


5.2.9fi ionisaatiokammiosv jonisationskammare; jonkammareen ionization chambersäteilynilmaisin, johon kuuluu sopivalla kaasulla tai (harvemmin) nesteellä täytetty kammio,jossa säteilylle herkässä nk. keräysalueessa säteilyn vaikutuksesta syntyvät ionit kerätäänsähkökentän avulla elektrodeille, ja jossa sähkökentän voimakkuus ei riitä lisäionisaatioonLähde: IEC 788-51-03

Katso myös IEV 394-05-02.Sädehoidon annosmittarissa ilmaisimena on yleensä ilmatäytteinen ionisaatiokammio.

112


5.2.10fi läpäisykammiosv transmissionskammareen transmission chambersäteilykeilassa sijaitseva koko säteilykeilan kattava ionisaatiokammio, jossa on yksi tai useampisäteilylle herkkä alue, ja jonka sijainti keilassa vaikuttaa merkityksettömän vähän keilanominaisuuksiinLähde: IEC 788

5.2.11fi monitorikammiosv monitorkammareen monitor chambersäteilykeilassa sijaitseva keilan annosnopeutta tai siihen verrannollista suuretta jatkuvastimittaava ionisaatiokammioLähde: -

Monitorikammiota voidaan käyttää mm. säteilykeilan annosnopeuden ja keilansymmetrisyyden valvontaan, kertyneen annoksen valvontaan ja annosnopeudenvaihtelujen kompensointiin. Elektronikiihdyttimen annoskalibroinnissa monitori-yksikkömäärä mitataan monitorikammiolla. Monitorikammio on yleensä läpäisy-kammio.

5.2.12fi vapaailmaionisaatiokammiosv friluftjonisationskammareen free air ionization chamberionisaatiokammio, jolla määritetään pienienergiaisen fotonisäteilyn (alle 400 keV) tuottamasäteilytys suureen määritelmään perustuvalla menetelmälläLähde: -

Katso IEV 394-05-13.Vapaailmaionisaatiokammio on säteilytyksen primaarinormaali.

5.2.13fi onteloionisaatiokammio; ontelokammiosv kavitetsjonisationskammareen cavity ionization chamber; cavity chamberionisaatiokammio, jota käytetään onteloionisaatioteoriaan perustuvana primaarinormaalinasuurenergisen fotonisäteilyn tuottaman ilmakerman määrittämiseenLähde: -

Yleisesti käytetään Braggin-Grayn onteloionisaatioteoriaa.

113


5.2.14fi sylinterikammiosv cylindrisk kammareen cylindrical chamber; thimble chambermuodoltaan sylinterimäinen ionisaatiokammio, jonka keskellä on sauvamainen keräyselektrodiLähde: -

Katso IEV 394-05-24.Yleisesti käytettyjä sylinterikammioita ovat esim. Farmerin kammio ja Baldwinin-Farmerin kammio.

5.2.15fi pallokammiosv sfärisk kammareen spherical chambermuodoltaan pallomainen kammio, jonka keskellä on pallomainen keräyselektrodiLähde: -

Yleisesti käytetty pallokammio on esim. Shonkan kammio.

5.2.16fi tasolevykammiosv planparallell kammareen parallel plate chamber; plane parallel chamberionisaatiokammio, jossa elektrodit ovat ympyrän muotoisia, yhdensuuntaisia ja kiinteälläetäisyydellä toisistaan olevia tasolevyjä, ja jotka asetetaan yleensä kohtisuoraan säteilykeilanakselia vastaanLähde: -

Yleisesti käytetty tasolevykammio on pienenergisen elektronisäteilyn (E0 < 15 MeV)annosmittauksiin tarkoitettu NACP:n kammio.

5.2.17fi ohutikkunakammiosv tunnfönsterkammareen thin-window chambertasolevykammio, jonka ikkunana oleva elektrodi on hyvin ohutLähde: -

Ikkuna-elektrodin pinta-alamassa on yleensä vain muutama mg/cm2. Ohutikkunakam-miot on tarkoitettu hyvin pienienergiaisen fotonisäteilyn (alle noin 50 keV) annosmit-taukseen.

114


5.2.18fi ekstrapolaatio-ionisaatiokammio; ekstrapolaatiokammiosv ekstrapoleringskammareen extrapolation ionization chamber; extrapolation chamberionisaatiokammio, jossa ionien keräystilavuutta voidaan muuttaaLähde: -

Katso IEV 394-05-21.Tekemällä useita mittauksia ekstrapolaatiokammion keräystilavuutta asteittainpienentämällä voidaan mittaustulos ekstrapoloida vastaamaan äärettömän pieni-kokoisella ionisaatiokammiolla saatavaa tulosta. Ekstrapolaatiokammio on yleensätasolevykammio, jossa elektrodien välimatkaa voidaan muuttaa ja ekstrapolointitehdä vain yhden dimension suhteen.

5.2.19fi keräyselektrodisv kollektoren collecting electrodeionisaatiokammion elektrodi, jolle kerääntyvistä varauksista syntyvä ionisaatiovirta mitataanelektrometrin avullaLähde: -

5.2.20fi suurjännite-elektrodisv högspänningselektroden high-voltage electrode; HV electrodeionisaatiokammion elektrodi, jolle kytketään positiivinen tai negatiivinen ionien keräysjänniteLähde: -

Yleisimmin käytetään negatiivista keräysjännitettä. Keräysjännitteen suuruus ontyypillisesti 200 - 300 V.

5.2.21fi suojaelektrodisv skyddselektroden guard electrodekeräyselektrodia ympäröivä, siitä sähköisesti eristetty jännitteetön elektrodi, jonka tarkoituksenaon estää sähkökentän vääristyminen ionien keräysalueen rajalla ja siten pitää keräysaluemahdollisimman vakionaLähde: -

115


5.2.22fi keskielektrodisv centralelektroden central electrodekammion keskellä oleva keräyselektrodiLähde: -

5.2.23fi kasvupäällyssv build-up-hättaen build-up capilmaisimen päällä oleva kerros sopivaa ainetta, jonka tarkoituksena on elektronikertymänkasvuilmiön toteuttaminen ja siten sekundaarielektronitasapainon aikaansaaminen ilmaisimensäteilylle herkässä osassaLähde: -

Kasvupäällys on yleensä mahdollisimman samaa ainetta kuin ilmaisin.

5.2.24fi vakioisuustarkistuslähdesv stabilitetskontrollkällaen stability check source; constancy check sourceilmaisimen vasteen vakioisuuden seurantaan tarkoitettu säteilylähteen sisältävä laiteLähde: -

Sädehoidon annosmittarin vakioisuustarkistuslähteenä on yleensä 90Sr ja lähde voikuulua laitteeseen kiinteänä tai erillisenä. Tarkistuslähteen mekaaninen rakenne onsellainen, että ionisaatiokammion ja säteilylähteen geometrinen asema toisiinsanähden on tarkalleen toistettavissa.

5.2.25fi kalorimetrisv kalorimeteren calorimeterionisoivan säteilyn absorboituneen annoksen absoluuttinen mittauslaite, joka perustuusäteilyabsorption aineessa aiheuttaman pienen lämpötilannousun määrittämiseenLähde: -

5.2.26fi Fricken dosimetri; Fricken annosmittarisv Fricke-dosmätareen Fricke dosemeterkemiallinen annosmittari, joka perustuu rautasulfaatti (FeSO4) liuoksessa säteilyn absorptionaiheuttamaan ferri-ionien (Fe3+) määrän kasvuunLähde: IEV 881-13-53

Ferri-ionien määrän kasvu mitataan optisesti.

116


5.2.27fi säteilykeilan kartoitin; annosjakauman mittauslaitesv strålfältsanalysatoren radiation beam scannersäteilykeilan suhteellisten annosjakaumien mittaamiseen tarkoitettu mittauslaite, johon yleensäkuuluu vesifantomi, ilmaisimia, ilmaisinten liikuttelulaitteisto, elektrometri ja tietokoneLähde: -

5.2.28fi fantomisv fantomen phantomsäteilymittauksissa käytettävä säteilytettävä kohde, jonka aineen absorptio- ja sironta-ominaisuudet säteilylle ovat tiettyjen kudosten kaltaisetLähde: IEC 788

Sädehoidon annosmittauksissa käytetään yleisimmin vesifantomia, joka on tavallisestivedellä täytetty muoviseinäinen suorakulmainen astia.

5.3 ANNOSJAKAUMAAN LIITTYVÄT KÄSITTEET

5.3.1fi annosjakaumasv dosfördelningen absorbed dose distributionabsorboituneen annoksen paikallinen vaihtelu säteilytetyssä kohteessaLähde: ICRU 24

Annosjakauma esitetään yleensä suhteellisena. Kun väärinkäsityksen vaara onolemassa, puhutaan joko absoluuttisesta tai suhteellisesta annosjakaumasta.

5.3.2fi isodoosikäyrä; sama-annoskäyräsv isodoskurvaen isodose curvetasokäyrä, jolla annos on vakioLähde: IEV 393-04-81

Katso myös ICRU 24, IEV 881-12-10, CART.

117


5.3.3fi isodoosipinta; sama-annospintasv isodosytaen isodose surfacepinta, jolla annos on vakioLähde: IEV 393-04-82

Katso myös ICRU 24, IEV 881-12-11, CART.

5.3.4fi isodoosikartta; isodoosipiirrossv isodoskarta; isodosdiagramen isodose chart; isodose plotisodoosikäyrien joukko, joka kuvaa annosjakaumaa tietyssä tasossaLähde: -

5.3.5fi kiilakulmasv kilvinkelen wedge isodose anglekiilan suuntaisessa, säteilykeilan akselin kautta kulkevassa tasossa kulma, jonka määrä-syvyydellä säteilykeilan akselin leikkaava isodoosikäyrä muodostaa akselin normaalin kanssaLähde: ICRU 24

Katso myös IEC 976.ICRU 24 (s.13) suosittelee määräsyvyydeksi 10 cm.

5.3.6fi syväannoskäyrä; syvyysannoskäyräsv djupdoskurvaen depth dose curveannosjakauma säteilykeilan akselin suunnassaLähde: -

Syväannoskäyrällä tarkoitetaan yleisimmin suhteellista annosjakaumaa eli veteenabsorboituneen annoksen suhteellista jakaumaa säteilykeilan keskiakselia pitkin.Syväannoskäyrä voi kuvata annosjakauman myös keskiakselin ulkopuolella, jokokeskiakselin suuntaisesti tai säteilykeilan divergenssin mukaan kulkevien säteidensuuntaisesti.

118


5.3.7fi syväionisaatiokäyrä; syvyysionisaatiokäyräsv djupjonisationskurvaen depth ionization curveionisaatiokammion ionisaatiovirran jakauma säteilykeilan akselin suunnassaLähde: -

Käsite on sama kuin syväannoskäyrä, kun veteen absorboituneen annoksen asemastatarkastellaan ionisaatiokammiolla saatavaa mittaussignaalia eli ionisaatiovirtaa.Mittauksessa ilmaisin liikkuu vesifantomissa, säteilykeilan akselin suunnassa.

5.3.8fi kasvualuesv dosuppbyggnadsområde; tillväxtområdeen build-up regionsäteilytetyn kohteen pinnasta annosmaksimin syvyydelle ulottuva alue, jossa tapahtuuelektronikertymän kasvuilmiöLähde: -

5.3.9fi annosmaksimisv dosmaximumen dose maximumpiste tai alue, jossa annosjakaumalla on maksimiarvoLähde: -

Annosmaksimilla tarkoitetaan yleensä syväannoskäyrän maksimikohtaa.Annosmaksimin ominaisuuksia ovat sen paikka, annos ja annosjakauman muotomaksimin lähiympäristössä.

5.3.10fi annosgradienttisv dosgradienten dose gradientannosjakauman jyrkkyyttä kuvaava parametri, dD/dx, missä D on annos ja x on paikkamuuttujaLähde: -

5.3.11fi säteilykeilan profiili; profiilisv strålfältsprofilen beam profileannosjakauma pitkin suoraa, joka on säteilykeilan akselia vastaan kohtisuorassa tasossaLähde: -

Katso ICRU 24.

119


5.3.12fi pääakseliprofiilisv huvudaxelprofilen major axis profilesäteilykeilan profiili pitkin säteilykentän pääakseliaLähde: -

5.3.13fi lävistäjäprofiilisv diagonalprofilen diagonal axis profilesäteilykeilan profiili pitkin säteilykentän lävistäjääLähde: -

5.3.14fi säteilykentän tasaisuus; säteilykentän homogeenisuussv strålfältets homogeniteten uniformity of the radiation fieldannosjakauman tasaisuus säteilykeilan akselia vastaan kohtisuorassa tasossaLähde: -

5.3.15fi tasaisuuskarttasv homogenitetskartaen uniformity chartsäteilykentän tasaisuutta kuvaava piirros, jossa on esitetty isodoosikäyriä valitussa säteilykeilanakselia vastaan kohtisuorassa tasossa ja yleensä myös tason annosmaksimiLähde: -

5.3.16fi tasaisuusaluesv utjämnat områdeen flattened areasätelykentän tasaisuuden tarkastelua varten määritelty kentän keskialueLähde: IEC 976

Tasaisuusalue saadaan yhdistämällä suoraviivaisesti tietyt pääakselien ja lävistäjienpisteet. Katso tarkemmin IEC 976.

120


5.3.17fi puolivarjo; fysikaalinen puolivarjosv penumbra; fysikalisk penumbraen penumbra; physical penumbrasäteilykeilan reuna-alue, jossa annosnopeus muuttuu jyrkästi keilan akselia vastaan kohti-suorassa tasossaLähde: ICRU 24

Katso myös IEC 788.

5.3.18fi geometrinen puolivarjosv geometrisk penumbraen geometric penumbraalue, johon primaarisäteily pääsee suoraviivaisesti vain osasta säteilylähdettäLähde: ICRU 24

5.4 MITTAUKSIIN LIITTYVÄT KÄSITTEET

5.4.1fi referenssitaso; perustasosv referensplanen reference planesäteilykeilan akselia vastaan kohtisuora taso referenssisyvyydellä fantomissaLähde: NACP (1980)

5.4.2fi referenssisyvyys; perussyvyyssv referensdjupen reference depthhoitolaitteen annoskalibroinnissa käytettävä säteilyenergiasta riippuva mittaussyvyysLähde: IAEA TRS 277

5.4.3fi referenssipiste; peruspistesv referenspunkten reference pointreferenssitason ja säteilykeilan akselin leikkauspisteLähde: NACP (1980)

Muualla kuin dosimetriassa referenssipisteellä voi olla muita merkityksiä.(Vertaa 3.5.4, 3.5.5)

121


5.4.4fi kantasyvyyssv basdjupen base depthfantomin pinnasta lähtien sen kaukaisemman, keilan akselia vastaan kohtisuoran tason syvyys,jossa suhteellinen annos on 90 % maksimiannoksesta säteilykeilan akselillaLähde: IEC 976

5.4.5fi sivupistesv sidopunkten off-axis pointannosjakauman tarkastelupiste, joka ei sijaitse säteilykeilan akselillaLähde: -

5.4.6fi lähteen etäisyys kammiostasv källa-kammaravstånden source to chamber distance, SCDsäteilykeilan akselilla olevan ionisaatiokammion efektiivisen keskipisteen etäisyys säteilylähteenlähimmästä pinnastaLähde: -

Samaa lyhennettä (SCD) käytetään myös termistä source to compensating filterdistance (3.7.5).

5.4.7fi lähteen etäisyys pinnastasv källa-ytavstånden source to surface distance, SSDsäteilykeilan akselilla määritelty säteilytettävän kohteen pinnan etäisyys säteilylähteenlähimmästä pinnastaLähde: ICRU 24

Samaa lyhennettä (SSD) käytetään termistä source to skin distance (3.7.2).

5.4.8fi fokuksen etäisyys kammiostasv fokus-kammaravstånden focus to chamber distance, FCDsäteilykeilan akselilla määritelty ionisaatiokammion efektiivisen keskipisteen etäisyysfokuksestaLähde: -

122


5.4.9fi fokuksen etäisyys pinnastasv fokus-ytavstånden focus to surface distance, FSDsäteilykeilan akselilla määritelty säteilytettävän kohteen pinnan etäisyys fokuksestaLähde: -

5.4.10fi ekvivalenttisyvyyssv skalat djup; ekvivalentdjupen scaled depthtietyllä säteilylaadulla syvyys (zm) vedestä poikkeavassa fantomimateriaalissa , joka vastaatiettyä syvyyttä (zw) vedessä:

zm = zw * (r0 /ρ )m / (r0 /ρ)w

missä r0/ρ on elektronien jatkuvan hidastumisen kantama kyseisessä materiaalissa tai vedessäLähde: IAEA TRS 277

5.4.11fi vesiekvivalenttisuussv vattenekvivalensen water equivalenceaineen ominaisuus, jonka mukaan se sirottaa, absorboi ja vaimentaa säteilyä veden kaltaisestiLähde: -

5.4.12fi paikkaerotuskykysv spatiell upplösningen spatial resolutionsäteilyilmaisimen kyky erottaa mitattavan suureen arvoja lähellä toisiaan sijaitsevissamittauspisteissäLähde: -

5.4.13fi vaikutussuuresv influensstorheten influence quantitysuure, joka voi vaikuttaa mittauslaitteen suorituskykyynLähde: IEC 731

123


5.4.14fi syväannos; syvyysannossv djupdosen depth doseabsorboitunut annos tietyllä syvyydellä kohteessa, yleensä säteilykeilan akselillaLähde: -

Syväannos ilmoitetaan yleisimmin suhteellisena annoksena, prosentteina maksimi-annoksesta säteilykeilan akselilla. Säteilysuojelussa syväannoksella on toinenmerkitys.

5.4.15fi pinta-annossv ytdosen surface doseabsorboitunut annos kohteen pinnassa, yleensä säteilykeilan akselillaLähde: NACP (1980)

Katso myös IEC 788-13-51.Pinta-annos ilmoitetaan yleisimmin suhteellisena annoksena, prosentteina maksimi-annoksesta säteilykeilan akselilla. NACP:n suosituksissa NACP (1980), NACP (1981)pinta-annoksella tarkoitetaan absorboitunutta annosta 0,5 mm syvyydellä.

5.4.16fi tuloannossv ingångsdosen entrance dosesäteilykeilan tuottama absorboitunut annos säteilykeilan akselilla säteilytetyn kohteen etu-pinnassa, säteilyn tulosuunnan puolellaLähde: -

Katso ICRU 24.

5.4.17fi lähtöannossv utgångsdosen exit dosesäteilykeilan tuottama absorboitunut annos säteilykeilan akselilla säteilytetyn kohteen taka-pinnassaLähde: -

Katso ICRU 24.

124


5.4.18fi referenssi-ilmakermanopeus; perusilmakermanopeussv referensluftkermaraten reference air kerma ratesäteilylähteen tuottama ilmakermanopeus vapaana ilmassa 1 metrin etäisyydellä lähteestä,korjattuna ilman aiheuttaman vaimennuksen ja sironnan suhteenLähde: ICRU 38

5.4.19fi kokonaisreferenssi-ilmakerma; kokonaisperusilmakermasv total referensluftkermaen total reference air kermausean säteilylähteen tuottama kokonaisreferenssi-ilmakerma; eri säteilylähteiden referenssi-ilmakermanopeuden ja hoitoajan tulojen summaLähde: ICRU 38

Vertaa: referenssi-ilmakermanopeus (5.4.18).

5.5 HOITOLAITTEIDEN OMINAISUUKSIIN LIITTYVÄT KÄSITTEET

5.5.1fi annosmonitorin lineaarisuussv dosmonitorns lineariteten linearity of the dose monitoring systemannosmonitorin ominaisuus, joka ilmaisee, kuinka hyvin hoitolaitteen tuottaman absorboituneenannoksen riippuvuutta annosmonitorin näyttämästä voidaan kuvata suorallaLähde: IEC 976

Annosmonitorin lineaarisuus määritetään mittaamalla absorboitunut annos annos-monitorin näyttämän (monitoriyksikköasetuksen) funktiona. Mittaustuloksiinsovitetaan suora. Lineaarisuuden mittana käytetään mittaustulosten suurintapoikkeamaa tältä suoralta. Poikkeamat ilmoitetaan absorboituneena annoksena, kunannos < 1 Gy, ja prosentteina annoksesta, kun annos > 1 Gy.

125


5.5.2fi annosmonitorin verrannollisuussv dosmonitorns proportionaliteten proportionality of the dose monitoring systemannosmonitorin ominaisuus, joka ilmaisee, kuinka hyvin hoitolaitteen tuottaman absorboituneenannoksen riippuvuutta annosmonitorin näyttämästä voidaan kuvata origon kautta kulkevallasuorallaLähde: IEC 976

Annosmonitorin verrannollisuus määritetään kuten annosmonitorin lineaarisuus,mutta mittaustuloksiin sovitetaan origon kautta kulkeva suora.

5.5.3fi ajastinkorjaus; kellokorjaussv tidskorrektionen timer correctionsäteilytysajan asetusarvossa huomioitava korjaus, joka ottaa huomioon säteilytyksen aloitukseenja lopetukseen liittyvät viiveetLähde: -

5.5.4fi suhteellinen maksimiannossv relativ maksimidosen relative maximum absorbed dosesyvyydellä d olevassa säteilykeilan akselia vastaan kohtisuorassa tasossa suhde (prosenttiluku)

DDmax = 100 % * Dmax(d) / Daks(d)missä Dmax(d) on absorboituneen annoksen suurin arvo tässä tasossa ja Daks(d) on sen arvosäteilykeilan akselilla samassa tasossaLähde: NACP (1980)

Suhteellinen maksimiannos kuvaa säteilykentän tasaisuutta. Sen arvo määritetäänyleensä perustasossa ja sen kanssa yhdensuuntaisissa tasoissa.

5.5.5fi laakeussv utjämningen flatnesssäteilykentän tasaisuutta kuvaava suhde (prosenttiluku)

FL = 100 % * Dmaks / Dmin

missä Dmax on absorboituneen annoksen maksimiarvo kentässä ja Dmin on sen minimiarvotasaisuusalueellaLähde: IEC 976

Annokset Dmax ja Dmin ovat keskiarvoja enintään 1 cm2 suuruiselta kentän alueelta.

126


5.5.6fi tasaisuusindeksisv homogenitetsindexen uniformity indexsäteilykentän reuna-alueen annosjakauman muotoa (annosgradientin jyrkkyyttä)referenssitasossa tai referenssisyvyydellä kuvaava suhdeluku

UI = S(90%)/S(50%)missä S(90%) on sen alueen pinta-ala, missä tietyn suureen suhteellinen arvo ylittää 90 % jaS(50%) sen alueen pinta-ala, missä saman suureen suhteellinen arvo ylittää 50 %, kun suureensuhteellinen arvo referenssipisteessä on 100 %Lähde: NACP (1980)

Määritelmässä mainittu suure voi olla absorboitunut annos tai muu siihen verrannolli-nen suure kuten ionisaatiovirta, filmin mustuma tai ilmaisimen tuottama virta.

5.5.7fi puolivarjon leveyssv penumbrabredden width of penumbrafysikaalisen puolivarjon leveys perustasossa, laskettuna tietyn suureen suhteellisten arvojen80 % ja 20 % välisenä etäisyytenä pääakselia pitkin, kun suureen suhteellinen arvoperuspisteessä on 100 %Lähde: NACP (1980)

Määritelmässä mainittu suure voi olla absorboitunut annos tai muu siihen verrannolli-nen suure.

5.5.8fi symmetrisyyssv strålfältets symmetrien symmetry of radiation fieldsäteilykentän symmetrisyyttä säteilykeilan akselin suhteen kuvaava prosenttiluku

S = 100 % * (D> / D<)max

missä D> ja D< ovat suurempi ja pienempi absorboituneen annoksen arvo missä tahansa kahdessapisteessä, jotka sijaitsevat tasaisuusalueella symmetrisesti säteilykeilan akselin suhteen, ja(D> / D<)max on suurin kaikista suhteen D> / D< arvoistaLähde: IEC 976

Symmetrisyys määritetään usein tarkastelemalla vain säteilykentän pääakseleilla jalävistäjillä sijaitsevia vastinpisteitä.

127


5.5.9fi tuottotekijäsv produktionsfaktoren output factorkentän koon vaikutuksen tiettyä monitoriasetusta vastaavaan annokseen ilmaiseva suhdeluku,kun ei oteta huomioon fantomissa tapahtuvan sironnan osuuttaLähde: -

5.5.10fi fantomisirontatekijä; sirontatekijäsv spridningsfaktoren scattering factorkentän koon vaikutuksen tiettyä monitoriasetusta vastaavaan annokseen ilmaiseva suhdeluku,kun tarkastellaan vain fantomissa tapahtuvan sironnan osuuttaLähde: -

5.5.11fi kenttäkokokerroinsv fältstorleksfaktoren field size factorkentän koon vaikutuksen tiettyä monitoriasetusta vastaavaan annokseen ilmaiseva suhdeluku

FSF = Dmax(FS) / Dmax(FSref)missä Dmax(FS) on absorbtioannosnopeus annosmaksimissa säteilykeilan akselilla kenttäkoollaFS, ja Dmax(FSref) on vastaava absorptioannosnopeus referenssikenttäkoolla FSref.Lähde: ICRU 24

Kenttäkokokerroin on tuottotekijän ja fantomisirontatekijän tulo.

5.5.12fi kenttäkokokorjaussv fältstorlekskorrektionen field size correctionkentän koon vaikutuksen tiettyä annosta vastaavaan monitoriasetukseen tai hoitoaikaan ilmaisevasuhdelukuLähde: -

Kenttäkokokorjaus on kenttäkokokertoimen käänteisluku (FSF -1).

128


5.5.13fi kiilakerroinsv kilfaktoren wedge filter factor; wedge factorkiilan vaikutuksen tiettyä monitoriasetusta vastaavaan annokseen peruskenttäkoolla ilmaisevasuhdeluku

WF = Dmax(kiila) / Dmax

missä Dmax(kiila) on absorptioannosnopeus annosmaksimissa säteilykeilan akselilla, kun kiila onpaikallaan säteilykeilassa, ja Dmax on vastaava absorptioannosnopeus ilman kiilaaLähde: ICRU 24

Kiilakerroin on aina pienempi kuin yksi (WF < 1).

5.5.14fi kiilakorjaussv kilkorrektionen wedge correctionkiilan vaikutuksen tiettyä annosta vastaavaan monitoriasetukseen tai hoitoaikaan ilmaisevasuhdelukuLähde: -

Kiilakorjaus on kiilakertoimen käänteisluku (WF -1).

5.5.15fi muotoilukerroinsv formfaktoren shaping factorkentän muotoilun vaikutuksen tiettyä monitoriasetusta vastaavaan annokseen ilmaisevasuhdeluku

MF = Dmax(muokki)/Dmax

missä Dmax(muokki) on absorptioannosnopeus annosmaksimissa sellaisessa kohdassa muotoiltuasäteilykenttää, mistä kenttää muotoilevat suojat ovat mahdollisimman kaukana, tai edustavassakohdassa säteilykenttää, ja Dmax on vastaava absorptioannosnopeus ilman muokkiaLähde: -

5.5.16fi muotoilukorjaussv formkorrektionen shaping correctionkentän muotoilun vaikutuksen tiettyä annosta vastaavaan monitoriasetukseen tai hoitoaikaanilmaiseva suhdelukuLähde: -

Muotoilukorjaus on muotoilukertoimen käänteisluku (MF -1).

129


5.5.17fi suojakerroinsv skärmningsfaktor; blockfaktoren block factorsuojan vaimennuskykyä kuvaava suhdeluku

BF = Dmax(suoja) / Dmax

missä Dmax on absorptioannosnopeus avokentän annosmaksimin syvyydellä (ilman suojaa) jaDmax(suoja) on vastaava absorptioannosnopeus suojan alla, kun annosmaksimit määritetäänsäteilylähteestä tarkastelupisteeseen osoittavan säteen suuntaan mitatulta (keilan divergenssinmukaiselta) syväannoskäyrältäLähde: -

5.5.18fi tunkeutumiskykysv genomträngligheten penetrative qualityfantomissa säteilykeilan akselilla suurempi syvyys, jossa absorboitunut annos on 80 %maksimiannoksesta keilan akselilla tietyllä kenttäkoolla ja tietyllä fantomin pinnan etäisyydelläLähde: IEC 976 A2.30

5.5.19fi elektronisäteilyn maksimienergiasv elektronernas maximienergien maximum electron energyelektronisäteilyn energiaspektrin suurin energiaLähde: IAEA TRS 277

5.5.20fi elektronisäteilyn keskimääräinen energiasv elektronernas medelenergien mean electron energyelektronisäteilyn energiaspektrin keskimääräinen energiaLähde: IAEA TRS 277

Dosimetriassa tarvitaan elektronisäteilyn keskimääräistä energiaa fantomin pinnalla(E0) ja syvyydellä z fantomissa (Ez).

5.5.21fi käytännöllinen kantama, Rp

sv praktisk räckvidden practical rangeelektronisäteilylle se syvyys fantomissa säteilykeilan akselilla, jossa syväannoskäyrän jyrkimminlaskevan suoran osan ekstrapoiloitu jatke leikkaa syväannoskäyrän fotonikontaminaatiotaedustavan osan ekstrapoloidun jatkeenLähde: NACP (1980)

130


5.5.22fi terapeuttinen kantama, Rt

sv terapeutisk räckvidden therapeutic rangesuurin syvyys, jolla elektronisäteilyn suhteellinen syväannos on kohdealueelle määrätyllävähimmäistasolla.Lähde: ICRU 35

Terapeuttisen kantaman määrittelyssä suhteellisen annoksen vähimmäistasoksivalitaan yleensä 80 - 90 %.

5.5.23fi puoliarvosyvyys, R50

sv halvärdesdjupen half-value depthfantomissa säteilykeilan akselilla määritelty syvyys, jossa absorboitunut annos on 50 %annosmaksimistaLähde: -

5.5.24fi jatkuvan hidastumisen kantama, ro / σsv kontinuerlig uppbromsningsräckvidden continuous-slowing-down rangejatkuvan hidastumisen mallin (csda eli continuous-slowing-down approximation) mukaanlaskettu elektronien kantamaLähde: ICRU 35

Jatkuvan hidastumisen mallissa elektronin oletetaan menettävän energiaansa tasaisestikeskimääräisen energianmenetyksen mukaisesti.

5.5.25fi nimellinen energia; nimellisenergiasv nominell energien nominal energyhoitolaitteen spesifikaatioissa ilmoitettu fotoni- tai elektronisäteilyn näennäinen energia-arvoLähde: -

Katso IEC 601-2-1.Fotonisäteilyn nimellisenergia ilmoitetaan elektronien näennäisen kiihdytysjännitteen(MV) avulla.

131


5.5.26fi syväionisaatiosuhde; syvyysionisaatiosuhdesv djupjonisationsförhållandeen depth ionization ratio, J20 / J10

syvyyksillä 20 cm ja 10 cm fantomissa säteilykeilan akselilla ionisaatiokammiolla mitattujenionisaatiovarausten suhde, kun lähteen ja fantomin pinnan etäisyys on 1 m ja kenttäkokofantomin pinnalla 10 cm x 10 cmLähde: IAEA TRS 277

5.5.27fi syväannossuhde; syvyysannossuhdesv djupdosförhållandeen depth dose ratio; quality index, D20 / D10

kuten syväionisaatiosuhde, kun tarkastellaan ionisaatiovarauksen sijasta absorboitunutta annostaLähde: IAEA TRS 277

5.5.28fi kudos-ilmasuhdesv vävnads-luftförhållandeen tissue-air ratio, TARsyvyydestä (x), kenttäkoosta (FS) ja säteilyn energiasta (E) riippuva, fantomin vaikutustaabsorboituneeseen annokseen kuvaava suhde

TAR (x,FS, E) = D(x)/D(x’)missä D(x) on absorboitunut annos pisteessä x fantomissa ja D(x’) on absorboitunut annossamassa pisteessä ilman fantomia, mutta elektronitasapainoon tarvittavan fantomiaineisenkasvupäällyksen ympäröimänäLähde: ICRU 24: 2.2.2

5.5.29fi kudos-fantomisuhdesv vävnads-fantomförhållandeen tissue-phantom ratio, TPR10

20

syvyyksillä 20 cm ja 10 cm fantomissa säteilykeilan akselilla mitattujen absorboituneidenannosten suhde, kun lähteen ja ilmaisimen etäisyys on vakio ja kenttäkoko ilmaisimen kohdalla10 cm x 10 cmLähde: IAEA TRS 277

Tämä kudosfantomisuhde TPR1020 on erikoistapaus yleisestä kudosfantomisuhteesta

TPR (ICRU 24: 2.2.4). Määritelmä:fantomissa syvyyden vaikutusta absorboituneeseen annokseen kuvaava suhdeTPR = D(x) / D(x”)missä D(x) on absorboitunut annos pisteessä x fantomissa ja D(x”) on absorboitunutannos samassa pisteessä, mutta perussyvyydellä.

132


5.5.30fi kudos-maksimisuhdesv vävnads-maximumförhållandeen tissue-maximum ratio, TMRfantomissa syvyyden vaikutusta absorboituneeseen annokseen kuvaava suhde

TMR = D(x)/D(x’”)missä D(x) on absorboitunut annos pisteessä x fantomissa ja D(x’”) on absorboitunut annossamassa pisteessä, mutta annosmaksimin syvyydelläLähde: ICRU 24: 2.2.4

Kudos-maksimisuhde on erikoistapaus kudos-fantomisuhteesta. Pisteet x ja x’” ovatsäteilylähteen suhteen sama piste, mutta fantomin pinnan suhteen eri syvyydellä.

5.5.31fi sironta-ilmasuhdesv spridning-luftförhållandeen scatter-air ratio, SARse osa kudos-ilmasuhteesta (TAR), joka aiheutuu yksinomaan fantomin sisällä sironneestasäteilystä:

SAR(x,FS,E) = TAR(x,FS,E) - TAR(x,0,E)missä TAR(x,0,E) on ekstrapoloimalla määritetty nollakenttäkoon (FS=0) TAR-arvoLähde: ICRU 24

5.5.32fi annosmaksimin syvyyssv djupet för dosmaximumen depth of dose maximumfantomissa säteilykeilan akselilla syvyys, jossa absorboitunut annos on suurimmillaanLähde: -

5.5.33fi efektiivinen energiasv effektiv energien effective energysellaisen yksienergisen röntgensäteilyn energia, jolla on sama puoliintumiskerros kuintarkasteltavalla monienergiaisella säteilylläLähde: ISO 4037

Vertaa: ekvivalenttienergia; vastaava energia (1.4.59). Efektiivinen energia onröntgensäteilyn ekvivalenttienergia, kun määritelty vaikutus on puoliintumiskerros(HVL).

133


5.5.34fi huippujännitevaihtelusv toppspänningsvariationen value of peak to peak voltage; rippleröntgenputken jännitteen suhteellinen vaihtelu

100% . (Umax - Umin) / Umax

missä Umax on suurin jännite ja Umin pienin jännite, joiden välillä putken jännite oskilloiLähde: ISO 4037

5.5.35fi takaisinsirontakerroinsv återspridningsfaktoren backscattering factorröntgensäteilyn sirontakerroin säteilykeilan akselin ja fantomin pinnan leikkauspisteessäLähde: IEV 881-12-25

Käytetään alle 400 kV röntgensäteilylle.

5.5.36fi huippusirontakerroinsv toppspridningsfaktoren peak scattering factorröntgensäteilyn sirontakerroin säteilykeilan akselilla annosmaksimin syvyydelläLähde: IEV 881-12-26

Käytetään yli 400 kV röntgensäteilylle.

5.6 IONISAATIOKAMMIOMITTAUKSIIN LIITTYVÄT KÄSITTEET

5.6.1fi ionisaatiokammion efektiivinen mittauspistesv jonisationskammarens effektiva punkten effective point of measurement of an ionization chambermittausohjeissa määritelty ionisaatiokammion piste, jossa mittaustulos on voimassaLähde: IAEA TRS 374

Efektiivinen mittauspiste ottaa huomioon ionisaatiokammion ilmatilan äärellisen koonja korjaa kertymänopeuden gradientin ilmatilassa. Sylinteri- ja pallokammioillaefektiivinen mittauspiste sijaitsee säteilylaadusta ja ympäröivästä fantomista riippuentietyllä etäisyydellä kammion geometrisestä keskipisteestä säteilylähteen suuntaan.Tasolevykammiolla efektiivinen mittauspiste sijaitsee suurjännite-elektrodinsisäpinnan tasossa. Katso myös IAEA TRS 277.

134


5.6.2fi ionisaatiokammion referenssipistesv jonisationskammarens referenspunkten reference point of an ionization chamberkalibrointiasiakirjassa määritelty ionisaatiokammion piste, jossa kalibrointikerroin on voimassaLähde: IAEA TRS 374

5.6.3fi vuotovirtasv läckströmen leakage currentmikä tahansa ionisaatiokammion keräystilavuuden ulkopuolella (ionisaatiokammiossa, senkytkentäkaapeleissa, liittimissä tai elektrometrissä) syntyvä ionisaatiovirtaLähde: IAEA TRS 374

5.6.4fi keräysjännitesv uppsamlingspotentialen collecting potentialionisaatiokammiossa suurjännite-elektrodille syötetty jännite, jonka avulla luodaan elektrodienvälille sähkökenttä ionien keräystä vartenLähde: -

5.6.5fi ionien keräystehokkuussv jonuppsamlingseffektiviteten ion collection efficiencyionisaatiokammiossa niiden säteilyn synnyttämien ionien osuus, jotka voidaan sähkökentänavulla kerätä elektrodeille ennenkuin erimerkkiset ionit rekombinoituvat keskenäänLähde: -

Ionien keräystehokkuus ilmoitetaan yleensä prosentteina. Se riippuu käytetystäkeräysjännitteestä, ionisaatiokammion koosta ja muodosta sekä säteilyn annosno-peudesta (jatkuva säteily) tai yhden pulssin tuottamasta annoksesta (pulssimainen japyyhkäisevä pulssimainen säteily).

135


5.6.6fi rekombinaatiokorjauskerroinsv rekombinationskorrektionsfaktoren recombination correction factorkerroin (ps), jolla ionien rekombinaatiosta aiheutuva ionisaatiovirran mittausvirhe voidaankorjata:

Io = psImissä I on mitattu virta ja Io on todellinen virta ilman ionien rekombinaatiotaLähde: IAEA TRS 277

Ionien keräystehokkuus = 100% . ps-1.

5.6.7fi kaksijännitemenetelmäsv tvåspänningsmetoden two-voltage methodmittausmenetelmä rekombinaatiokorjauskertoimen määrittämistä vartenLähde: IAEA TRS 277

Kaksijännitemenetelmässä ionisaatiovirta mitataan samoissa mittausolosuhteissakahdella eri keräysjännitteen arvolla. Rekombinaatiokorjauskerroin lasketaanmittaustuloksista kaavoilla, jotka ovat erilaiset jatkuvalle säteilylle, pulssimaisellesäteilylle ja pyyhkäisevälle pulssimaiselle säteilylle.

5.6.8fi napaisuusilmiö; polariteetti-ilmiösv polaritetseffekten polarity effectilmiö, jossa mitatun ionisaatiovirran suuruus riippuu käytetyn keräysjännitteen napaisuudestaLähde: IAEA TRS 277

Napaisuusilmiön suuruus voidaan ilmoittaa positiivisella ja negatiivisella keräysjännit-teellä mitattujen ionisaatiovirtojen suuruuserolla (%).

5.6.9fi varren vaikutussv skafteffekten stem effectilmiö, jossa mitattu ionisaatiovirta riippuu siitä, miten suuri osa ionisaatiokammion varresta onsäteilykeilassaLähde: -

Katso IEC 731 (4.2.2.1 Stem scatter, 4.2.2.2 Stem leakage).Varren vaikutuksen syynä ovat varren eristemateriaaleissa syntyvät vuotovirrat.

136


5.6.10fi ioniparia kohden ilmassa kulunut keskimääräinen energiasv medelenergi förbrukad i luft per jonparen mean energy expended in air per ion pair formed, Wfotonien ja ionisoivien hiukkasten keskimääräinen energianmenetys ionisaatiotapahtumassailmassa, jossa syntyy yksi ionipariLähde: ICRU 33

Katso myös STUK (1988) luku 2.3.Suure W/e, missä e on elektronin varaus, yhdistää säteilytyksen (X) ja ilmakerman(Kair) seuraavasti:Kair (1-g) = X W/e , missä g on jarrutussäteilyosuus.

5.6.11fi elektronien jarrutuskykysuhdesv bromseffektförhållandeen stopping-power ratiomittauspisteessä vallitsevan elektronien energiaspektrin suhteen laskettu keskimääräinenelektronien jarrutuskykyjen suhde kahden materiaalin välilläLähde: IAEA TRS 277

Materiaalit ovat tavallisesti vesi ja ilma, jolloin suhdetta merkitään symbolilla sw,air.Suhdetta sw,air tarvitaan, kun ilmatäytteisellä ionisaatiokammiolla mitataan veteenabsorboitunut annos vesifantomissa nk. onteloionisaatioteoriaan perustuvallamenetelmällä.

5.6.12fi massan energia-absorptiokerrointen suhdesv massenergiabsorptionskoefficientförhållandeen ratio of mass energy absorption coefficientsmittauspisteessä vallitsevan fotonien energiaspektrin suhteen laskettu keskimääräinen massanenergia-absorptiokerrointen suhde kahden materiaalin välilläLähde: IAEA TRS 277

Materiaalit ovat tavallisesti vesi ja ilma, jolloin suhdetta merkitään symbolilla(µen/ ρ)w,air. Sitä tarvitaan, kun ilmatäytteisellä ionisaatiokammiolla mitataan veteenabsorboitunut annos tavanomaisella röntgensäteilyllä (alle 400 keV).

137


5.6.13fi kammion ilma-annoskerroinsven absorbed dose to air ionization chamber factor, ND

kerroin, jolla mitatusta ionisaatiovarauksesta lasketaan ilmaan absorboitunut annosionisaatiokammion ilmatilassaLähde: NACP (1980)

Kammion ilma-annoskerroin on kammiolle ominainen vakio, joka määritetäänkammion kalibroinnin yhteydessä. Ilma-annoskerroin lasketaan kaavalla

ND = NK (1-g) katt km ,missä NK on ilmakerma-kalibrointikerroin (katso kalibrointikerroin), g on jarrutus-säteilyosuus, katt on vaimennus- ja sirontakorjauskerroin kalibroinnissa jakm on ilmaekvivalenttisuuskorjauskerroin kalibroinnissa.

5.6.14fi jarrutussäteilyosuus, gsv bromsstrålningsandelen fraction of energy of secondary charged particles that is lost to bremsstrahlungjarrutussäteilyn tuottamiseen kuluva osuus sekundaarielektronien energiastaLähde: IAEA TRS 277

5.6.15fi ilmaekvivalenttisuuskorjauskerroin, km

sv luftekvivalenskorrektionsfaktoren non-air equivalence correction factorsylinterikammion kalibroinnissa 60Co-gammasäteilykeilassa ilmassa tarvittava korjauskerroin,jolla otetaan huomioon kammion seinämämateriaalin ja kasvupäällyksen erilainen kykysynnyttää ja jarruttaa sekundaarielektroneja, ilmaan verrattunaLähde: IAEA TRS 277

5.6.16fi vaimennus- ja sirontakorjauskerroin, katt

sv dämpningskorrektionsfaktoren attenuation correction factorsylinterikammion kalibroinnissa 60Co-gammasäteilykeilassa ilmassa tarvittava korjauskerroin,jolla otetaan huomioon kammion seinämämateriaalin ja kasvupäällyksen erilainen kykyvaimentaa ja sirottaa fotoneita, ilmaan verrattunaLähde: IAEA TRS 277

138


5.6.17fi tasolevykammion kalibrointikorjauskerroin, kpp

sv kalibreringskorrektionsfaktor för planparallell kammareen calibration correction factor for a plane parallell chambertasolevykammion kalibroinnissa 60Co-gammasäteilykeilassa tarvittava korjauskerroin, jollaotetaan huomioon kammion seinämämateriaalin ja kammion ympärille lisätyn fantomimate-riaalin erilainen kyky vaimentaa ja sirottaa fotoneita sekä niiden erilainen kyky synnyttää,jarruttaa ja takaisinsirottaa sekundaarielektroneja, ilmaan verrattunaLähde: NACP (1981)

5.6.18fi häiriökorjauskerroin, pu

sv störningskorrektionsfaktoren perturbation correction factorkorjauskerroin, jolla otetaan huomioon ionisaatiokammion aiheuttama häiriö säteilykenttäänkammiolla fantomissa tehdyssä annosmittauksessaLähde: NACP 1980

Suomessa vallitsevan, NACP:n suosituksiin perustuvan käytännön mukaan häiriökor-jauskertoimella suurenergisen fotoni- ja elektronisäteilyn annosmittauksessavesifantomissa otetaan huomioon:

1) kammion ilmatilan aiheuttama häiriö elektronikertymänopeuteen,2) kammion seinämämateriaalin erilainen kyky synnyttää ja jarruttaa sekundaa-

rielektroneja veteen verrattuna, ja3) kammion efektiivisen mittauspisteen poikkeama kammion geometrisestä

keskipisteestä, kun jälkimmäinen on asetettu mittaussyvyydelle.

Toisissa lähteissä (mm. IAEA TRS 277) vastaava häiriökorjauskerroin on määriteltysiten, että se ei sisällä kohdan (3) mukaista korjausta, vaan sen asemesta kammionefektiivinen mittauspiste asetetaan mittausyvyydelle.

Tavanomaisen röntgensäteilyn (alle 400 keV) mittauksessa häiriökorjaustekijälläotetaan huomioon veden syrjäytyminen kammion ilmatilalla ja seinämämateriaalillaolettaen kammion efektiivisen mittauspisteen yhtyvän kammion geometriseenkeskipisteeseen (katso IAEA TRS 277).

139


5.6.19fi keskielektrodikorjauskerroin, Pcel

sv centralelektrodkorrektionsfaktoren central electrode correction factorkorjauskerroin, jolla otetaan huomioon sylinterikammion seinämämateriaalista poikkeavankeskielektrodin aiheuttama häiriö sekundaarielektonien syntyyn ja jarruuntumiseen verrattunamateriaaleiltaan homogeeniseen kammioonLähde: IAEA TRS 277

Määritelmänsä mukaisesti keskielektrodikorjausta epähomogeeniselle kammiolletarvitaan sekä kalibroinnissa ilmassa 60Co-säteilyllä että mittauksissa vedessä.Lähdeviitteessä (IAEA TRS 277) annetaan nk. globaalinen keskielektrodikor-jauskerroin, jossa kummatkin korjauskertoimet on yhdistetty yhdeksi kertoimeksi.

5.6.20fi ionisaatio-osuus, αsv jonisationsandelen fraction of ionizationfotonisäteilyllä se suhteellinen osuus ionisaatiokammion ilmatilassa tapahtuvasta ionisaatiosta,jonka aiheuttavat kammion seinämässä syntyneet sekundaarielektronitLähde: IAEA TRS 277

5.6.21fi säteilynlaatukorjauskerroin, ku

sv strålkvalitetskorrektionsfaktoren radiation quality correction factorkorjauskerroin, joka ottaa huomioon fotonisäteilyn energiaspektrien eron kalibroinnissa käytetynja mitattavan säteilykeilan välilläLähde: IAEA TRS 277

Säteilynlaatukorjauskerrointa tarvitaan alle 400 keV röntgensäteilyn mittauksissa(katso IAEA TRS 277).

5.6.22fi paine- ja lämpötilakorjauskerroinsv tryck- och temperaturkorrektionsfaktoren pressure and temperature correction factorkorjauskerroin, jolla vallitsevissa mittausolosuhteissa (vallitseva ilmanpaine ja lämpötila)ionisaatiokammiolla mitattu virta muutetaan perusoloissa saatavaksi virran arvoksiLähde: IAEA TRS 277

Paine- ja lämpötilakorjauskerroin kT,p lasketaan kaavallakT,p = (pref / p) . (273,15 + T) / (273,15 + Tref)

missä p ja pref ovat ilmanpaineita ja T ja Tref ovat celsiusasteissa ilmoitettujenlämpötilojen lukuarvoja. Perusoloissa on yleensä Tref = 20 ja pref = 101,3 kPa.

140


5.6.23fi mittauksen virhesv mätfelen error of measurementsuureen mitatun ja todellisen arvon välinen eroLähde: IAEA TRS 374

Katso myös SFS 3700, SIS 020106.

5.6.24fi satunnaisvirhesv tillfälligt felen random errorsuuruudeltaan ja suunnaltaan (etumerkiltään) satunnaisesti vaihteleva osa kokonaisvirheestäLähde: IAEA TRS 374


5.6.25fi systemaattinen virhesv systematiskt felen systematic errorvakiona säilyvä tai sellainen osa kokonaisvirheestä, joka ei vaihtele satunnaisestiLähde: IAEA TRS 374


5.6.26fi mittausepävarmuussv mätosäkerheten uncertainty of measurementrajat, joiden sisällä mittauksen virheen arvioidaan olevanLähde: IAEA TRS 374


5.6.27fi tyypin A epävarmuussv osäkerhet av typ Aen type A standard uncertainty; a priori uncertaintytilastollisin menetelmin arvioitava epävarmuusLähde: ISO 4037

141


5.6.28fi tyypin B epävarmuussv osäkerhet av typ Ben type B standard uncertainty; a posteriori uncertaintymuilla kuin tilastollisilla menetelmillä arvioitava epävarmuusLähde: ISO 4037

5.6.29fi yhdistetty epävarmuussv kombinerad osäkerheten combined standard uncertaintytyyppien A ja B epävarmuuksista neliöllisesti yhdistämällä saatu epävarmuusLähde: ISO 4037

5.6.30fi laajennettu epävarmuus; kokonaisepävarmuussv utsträckt osäkerhet; total osäkerheten expanded uncertaintyyhdistetystä epävarmuudesta kattavuuskertoimella kertomalla saatu epävarmuusLähde: ISO 4037

5.6.31fi kattavuuskerroinsv säkerhetsfaktoren coverage factorlaajennetun epävarmuuden laskennassa käytettävä kerroinLähde: ISO 4037

Kertoimen symbolina on yleensä k. Jos käytetty k:n arvo poikkeaa ykkösestä, se onmainittava.

5.6.32fi keskihajontasv standardavvikelseen standard deviationtoistomittaustulosten vaihtelua kuvaava tunnuslukuLähde: -

Katso SFS 3700, SIS 020106, IVM (1984).Mittaussarjan (yksittäisen tuloksen) keskihajonta on s = (x - X) / (n -1)i

2∑missä n on mittausten lukumäärä, xi on yksittäinen mittaustulos ja X on mittaus-tulosten aritmeettinen keskiarvo. Keskiarvon keskihajonta on s n/ .

142


6 LAADUNVARMISTUS

6.1 YLEISTÄ

6.1.1fi laatusv kvaliteten qualitytarkoitteen niistä ominaisuuksista muodostuva kokonaisuus, joihin perustuu tarkoitteen kykytäyttää sille asetetut vaatimukset ja siihen kohdistuvat odotuksetLähde: SFS ISO 8402

Tarkoite voi olla toiminto tai prosessi, tuote, organisaatio, järjestelmä tai henkilö, taimikä tahansa näiden yhdistelmä.Sädehoidon laadulla tarkoitetaan sädehoidon piirteitä ja ominaisuuksia, jotkavaikuttavat hoidon mahdollisuuksiin täyttää potilaan hoidolle asetetut tavoitteet.

6.1.2fi laatupolitiikka; laatuohjelmasv kvalitetspolitiken quality policyylimmän johdon organisaatiolle muodollisesti määrittelemä yleinen tapa suhtautua laatuunLähde: SFS ISO 8402

Sädehoitokeskuksen laatuohjelmalla tarkoitetaan keskuksen ylimmän johdonmäärittelemiä laadullisia tavoitteita annettavalle sädehoidolle sekä periatteita,joiden mukaan tavoitteisiin pyritään.

6.1.3fi laadunvarmistussv kvalitetssäkringen quality assuranceniiden suunniteltujen ja järjestelmällisten laatujärjestelmän toimintojen joukko, joilla saavute-taan riittävä luottamus siihen, että tarkoite täyttää laatuvaatimukset, ja joiden toimivuus voidaantarvittaessa osoittaaLähde: SFS ISO 8402

Esimerkiksi sädehoidon laitteiden laadunvarmistuksella tarkoitetaan kaikkiasuunniteltuja ja järjestelmällisiä toimenpiteitä, joilla varmistetaan laitteidenluotettava toiminta säteilyturvallisuuden ja sädehoidolta vaaditun tarkkuudenylläpitämiseksi (STUK-ST 2.1). (Vertaa 6.1.1)

143


6.1.4fi laadunohjaus; laadunvalvontasv kvalitetskontrollen quality controlniiden tekniikoiden ja toimintojen joukko, joita käytetään laatuvaatimusten täyttämiseksiLähde: SFS ISO 8402

Esimerkiksi sädehoidon laitteiden laadunvalvonnalla tarkoitetaan laadunvarmistus-toimenpiteitä, joilla voidaan osoittaa, että laitteet ja niiden suorituskyky ovatasetettujen vaatimusten mukaiset (STUK-ST 2.1).

6.1.5fi laatujärjestelmäsv kvalitetssystemen quality systemlaadunhallinnassa tarvittavien organisaatiorakenteiden, menettelyjen, prosessien ja resurssienmuodostama järjestelmäLähde: SFS ISO 8402

6.1.6fi laatuauditointisv kvalitetsrevisionen quality auditjärjestelmällinen ja riippumaton tutkinta, jossa määritetään, ovatko laatutoiminnot ja niidentulokset suunnitelmien mukaiset, toteutetaanko suunnitelmia tehokkaasti ja ovatko ne tavoittei-den kannalta tarkoituksenmukaisiaLähde: SFS ISO 8402

Sädehoidon fysikaaliseen puoleen liittyvällä laatuauditoinnilla tarkoitetaanjärjestelmällistä ja riippumatonta tutkintaa mittaus- ja laadunvalvontamenetelmienoikeellisuuden, tarkkuuden ja tehokkuuden varmistamiseksi.

6.1.7fi dosimetria-auditointisv dosimetrisk revisionen dosimetry auditriippumaton tutkinta dosimetrian oikeellisuuden varmistamiseksiLähde: -

Dosimetria-auditoinnin yhtenä tarkoituksena on annosmittauksen tarkkuuden jajäljitettävyyden selvittäminen. Auditointi perustuu yleensä riippumattomienvertailumittausten suorittamiseen. Katso AOS (1988).

144


6.1.8fi tarkastussv inspektionen inspectiontoiminto, jolla esimerkiksi tarkoitteen yhtä tai useampaa ominaisuutta mitaten, tutkien, testatentai tulkaten ja näin saatuja tuloksia spesifioituihin vaatimuksiin verraten selvitetään ja todetaan,onko tarkoite vaatimusten mukainenLähde: SFS ISO 8402

Esimerkiksi Säteilyturvakeskuksen suorittama sädehoitotoiminnan tarkastus ontutkinta sen varmistamiseksi, että toiminta on säteilylain edellyttämän turvallisuus-luvan mukaista ja asetettuja turvallisuusmääräyksiä noudatetaan. Tarkastuskohteitaovat sädehoidon laitteet ja niiden käyttötilat, laitteiden laadunvalvonta ja säteily-turvallisuusjärjestelyt. (Vertaa 6.1.1)

6.1.9fi tutkimuskäyntisv revisionsbesöken site visitriippumattoman organisaation edustajan käynti toiminnan harjoittajan tiloissa selvittämässätoiminnan tilaa ja ongelmiaLähde: -

Sädehoidossa tutkimuskäynnillä tarkoitetaan esimerkiksi viranomaisen (STUK)suorittamaa tarkastuskäyntiä, johon liittyy laatu- ja dosimetria-auditointia ja niihinkuuluvia vertailumittauksia. Katso STUK-ST 2.1.

6.1.10fi hoidonvarmistussv behandlingsverifikationen treatment verificationhoidon asetusarvojen varmentaminen konekuvausten, potilaskohtaisten annosmittausten taihoitokoneen tietojen automaattisen muistiintallennuksen avullaLähde: -

6.1.11fi laadunvalvontaohjelmasv kvalitetskontrollprogramen quality control programlaadunvalvonnan asiakirja, jossa kuvataan eri laadunvalvontatestit, niiden tarkoitus, menetelmät,tarvittavat laitteet ja välineet, testin suorittaja, tulosten hyväksyttävyyttä koskevat toimenpide-rajat sekä toimenpiteet rajojen ylittyessäLähde: -

145


6.1.12fi laatukäsikirjasv kvalitetshandboken quality manualorganisaation laatupolitiikan esittävä ja laatujärjestelmän kuvaava asiakirjaLähde: SFS ISO 8402

6.1.13fi menettelyohje; ohjekirjasv protokollen code of practiceasiakirja, jossa annetaan yksityiskohtaiset ohjeet tiettyjen toimenpiteiden suorittamisestaLähde: -

Esimerkkejä: mittausohjekirja, kalibrointiohjekirja

6.1.14fi mittauspäiväkirjasv dagboken logbook; records of measurementsasiakirja, johon jatkuvasti kirjataan tiettyjen mittausten suorittaminen ja mittausten tuloksetLähde: -

6.1.15fi jäljitettävyyssv spårbarheten traceabilitymittaustuloksen yhteys mittanormaalien katkeamattoman vertailuketjun kautta asianmukaisiin,yleensä kansallisiin tai kansainvälisiin mittanormaaleihinLähde: SFS 5223

Katso myös IVM (1984).

6.1.16fi spesifikaatiosv specifikationen specificationasetetut vaatimukset erittelevä asiakirjaLähde: SFS ISO 8402

146


6.2 MENETELMÄT JA VÄLINEET

6.2.1fi perustestisv statustesten status testsuorituskyvyn perustason määrittäminen tietyn ominaisuuden suhteenLähde: -

Perustestissä määritetään tiettyä ominaisuutta kuvaavien tärkeimpien parametrienarvot.

6.2.2fi vakioisuustestisv konstanstesten constancy testlaitteen suorituskyvyn pysyvyyden tarkastus tietyn ominaisuuden suhteenLähde: -

Vakioisuustesti on suorituskyvyn seurantaa. Testitulosta verrataan vastaanottotesteissäsaatuihin suorituskyvyn perustasoa kuvaaviin vertailuarvoihin.

6.2.3fi tyyppitestisv typtesten type testlaitetyypin suorituskyvyn perustason määrittäminen tietyn ominaisuuden suhteenLähde: -

6.2.4fi vastaanottotesti; käyttöönottotestisv acceptanstesten acceptance testennen laitten vastaanottoa tehtävä suorituskyvyn perustason määrittäminen sen toteamiseksi, ettälaite täyttää laitetoimittajan ilmoittamat ja hyväksytyt suorituskykyvaatimuksetLähde: -

6.2.5fi laadunvalvontatestisv kvalitetskontrolltesten quality control testlaitteen suorituskyvyn tarkastus sen varmistamiseksi, että suorituskyky täyttää sille asetetutvaatimuksetLähde: -

147


6.2.6fi suorituskykysv prestationsförmåga; prestandaen performanceominaisuuksien laatua kuvaavien parametrien avulla ilmoitetut suoritusarvotLähde: -

6.2.7fi suorituskykystandardisv standard för prestationsförmåga; prestandastandarden performance standardstandardi, jossa määritellään laitteen suorituskykyvaatimukset ja menetelmät suorituskyvyntestaamiseksiLähde: -

6.2.8fi vertailuolosuhteetsv referensvillkoren reference conditionsmittauslaitteeseen ja mitattavan suureen arvoon vaikuttavien suureiden sovitut perusarvot jaalueetLähde: -

Sädehoidon dosimetriassa vertailuolosuhteilla tarkoitetaan olosuhteita, joissakalibrointi-, testaus- tai vertailuarvon mittaustulos on voimassa. Vertailuolot voivatkoskea ilmanpainetta, lämpötilaa ja ilman suhteellista kosteutta (esim. kun kyseessäon ionisaatiokammion kalibrointi) tai esimerkiksi säteilykeilan kenttäkokoa jamittaussyvyyttä fantomissa.

6.2.9fi standarditestausolosuhteetsv standardtestvillkor; villkor för standardtesten standard test conditionsolosuhteet, joissa tietyn standardin mukainen testaus suoritetaanLähde: -

6.2.10fi tavoitetasosv toleransnivåen tolerance levelsuoritusarvon tavoitetaso, jonka toteutuessa laite katsotaan sopivaksi hyvätasoiseen sädehoitoon.Lähde: AOS (1988)

148


6.2.11fi toimenpidetasosv åtgärdsnivåen action levelsuoritusarvon raja-arvo, jonka ylittyessä viimeistään on ryhdyttävä toimenpiteisiin suoritusky-vyn parantamiseksiLähde: AOS (1988)

Suoritusarvon ollessa tavoitetason ja toimenpidetason välillä, suorituskyvyn seurantaaon tehostettava. Jos tällöin suoritusarvo jonkin laitteen ominaisuuden suhteen onpitkään lähellä toimenpidetasoa tai usean ominaisuuden suhteen on merkittävästihuonompi kuin tavoitetaso, on ryhdyttävä toimenpiteisiin suorituskyvyn parantami-seksi.

149


7 SÄTEILYSUOJELU

7.1 YLEISTÄ

7.1.1fi säteilysuojelusv strålskydden radiation protectiontoimet säteilyn haittavaikutusten poistamiseksi tai minimoimiseksiLähde: STUK (1988)


7.1.2fi säteilyturvallisuussv strålsäkerheten radiation safetysäteilysuojelun tavoite; säteilyyn ja sen käyttöön liittyvä turvallisuuskulttuuriLähde: -

Katso STUK (1988).

7.1.3fi säteilysuojaussv strålskärmningen radiation shieldingtoimet säteilyn heikentämiseksi säteilysuojien avullaLähde: -

Katso STUK (1988), YTS (1988).

7.1.4fi säteilytyösv strålarbete; strålningsarbete; radiologiskt arbeteen radiation worktyö, jossa työntekijä voi altistua säteilylle siinä määrin, että työpaikalla on järjestettäväsäteilyaltistuksen seurantaLähde: Säteilylaki 592/91

Katso myös Säteilyasetus 1512/91, STUK-ST 1.6, YTS (1988).Työ, jossa säteilytoiminnasta tai ydinenergian käytöstä aiheutuva efektiivinen annoson tai voi olla säädettyä arvoa suurempi.

150


7.1.5fi säteilynvalvontasv strålskyddstillsynen radiation survaytoimet mahdollisen säteilyvaaran toteamiseksiLähde: STUK (1988)


7.1.6fi säteilyntarkkailusv strålövervakning; monitoreringen radiation monitoring; monitoringjatkuva tai toistuva säteilymittaus; säteilyn mittaaminen säteilyaltistuksen määrittämiseksi taisuojelutoimenpiteiden tehokkuuden toteamiseksiLähde: -

Katso STUK (1988), IEC 788-84-06, IEV 881-16-02.

7.2 VÄLINEET

7.2.1fi säteilysuojasv strålskydden protective shieldingmateriaali tai rakenne, jota käytetään säteilyannoksen pienentämiseksiLähde: STUK (1988)

Katso myös IEC 788-64-01, IEC 601-2-1.

7.2.2fi rakenteellinen suojasv inbygd strålskydden structural shieldingsäteilysuoja säteilynkäyttöpaikan rakenteellisena osanaLähde: IEC 788-64-03

7.2.3fi säteilysuojussv strålskärmen protective barriersäteilysuojana käytettävä laiteLähde: -


151


7.2.4fi säteilysuojavälineet; säteilysuojaimetsv strålskyddsutrustningen protective devicevälineet säteilyltä suojautumiseksi, kuten suojavaatetus, suojaesiliina, suojapaita, suojakäsineet,siirrettävä säteilysuojusLähde: -


7.2.5fi henkilöannosmittari; yksilöannosmittarisv persondosmätareen personal dosemeterhenkilökohtaisen säteilyannoksen määrittämiseen tarkoitettu mukanapidettävä annosmittariLähde: IEC 788-64-08


7.2.6fi turvalukitus; turvakytkinsv interlock; säkerhetsbrytareen interlock; safety switchlaite tai järjestelmä, joka estää toiminnan alkamisen tai jatkumisen, elleivät tietyt ennalta-määrätyt ehdot täytyLähde: IEC 788-83-05

7.2.7fi ovikytkinsv dörr-interlock; dörrlås; dörrkontakten door interlockturvakytkin, jossa ehtona on, että ovi on kiinni koko toiminnan ajanLähde: -

7.2.8fi säteilymonitori; jatkuvatoiminen säteilynilmaisinsv strålmonitoren radiation monitorsäteilyn tarkkailu- tai valvontalaite, joka varoittaa kun asetetut raja-arvot ylitetäänLähde: STUK (1988)


152


7.2.9fi hätäkatkaisinsv nödbrytareen emergency shutdown switchkytkin, jolla laitteen kaikki toiminnat voidaan pysäyttääLähde: -

7.2.10fi kulunvalvontalaitesv apparat för passagekontrollen access control devicelaite, jolla valvotaan, että asiaankuulumattomat henkilöt eivät pääse valvonta-alueelleLähde: -

7.3 KÄSITTEET

7.3.1fi säteilyannosraja; annosrajasv dosgränsen dose limithallinnollinen raja-arvo säteilysuojelun tavoitteiden saavuttamiseksi; efektiivinen annos taitietyn elimen ekvivalenttiannos, jota ei saa ylittää määrätyssä ajassaLähde: STUK (1988)

7.3.2fi suunnittelurajatsv planeringsgränseren planning limitsannosrajat, joiden mukaan suojauslaskelmat on tehtäväLähde: STUK-SS 2.8 - 2.10

7.3.3fi käyttömääräsv driftsbelastningen workloadsäteilylaitteen käyttöasteen mittaLähde: IEC 788-61-03

Käyttömäärä voidaan ilmoittaa käyttäen tarkoitukseen sopivia yksiköitä.

153


7.3.4fi oleskelutekijäsv uppehållsfaktoren occupancy factortekijä, jolla säteilylaitteen käyttömäärä on kerrottava, kun säteilysuojausta laskettaessa halutaanottaa huomioon suojattavan tilan käyttötapa ja tilassa oleskeluaikaLähde: IEC 788-61-05

Katso myös STUK-SS 2.8 - 2.10.

7.3.5fi suuntatekijäsv riktningsfaktoren orientation factortekijä, jolla säteilylaitteen käyttömäärä on kerrottava, kun säteilysuojausta laskettaessa halutaanottaa huomioon se aika, jonka säteilykeilan arvioidaan olevan suunnattuna tarkasteltavaansuuntaanLähde: IEC 788-61-04

Katso myös STUK-SS 2.8, 2.9.

7.3.6fi primaarisuuntasv primärriktningen primary directionsuunta, johon säteilykeila voi suuntautuaLähde: STUK-SS 2.8 - 2.10

7.3.7fi sekundaarisuuntasv sekundärriktningen secondary directionsuunnat, joissa esiintyy vain säteilykeilasta sironnutta säteilyäLähde: STUK-SS 2.8 - 2.10

7.3.8fi yleinen alue; yleisalue; vapaa-aluesv allmänt område; allmänn platsen public areasäteilysuojelun kannalta alue, jonne pääsyä ei rajoiteta ainakaan säteilyturvallisuussyistäLähde: IEC 788-63-01

154


7.3.9fi valvonta-aluesv kontrollområdeen controlled areaalue, jonne pääsy on valvottua ja jolla vaaditaan toimenpiteitä ionisoivalta säteilyltä suojautumi-seksi tai radioaktiivisten aineiden leviämisen estämiseksiLähde: STUK-ST 1.6

Katso myös IEC 788-63-01, STUK (1988), YTS (1988).Ohjeen STUK-ST 1.6 mukaan valvonta-alueeksi määritellään ainakin ne alueet, joillaefektiivinen annos on tai voi olla yli 5 mSv vuodessa.

7.3.10fi tarkkailualuesv övervakat områdeen supervised areaalue, jolla on järjestettävä työolojen seuranta, mutta valvonta-alueen erityisjärjestelyjä, kutensäteilyaltistuksen seurantaa, ei tarvitaLähde: STUK-ST 1.6

Katso myös IEV 881-16-15, STUK (1988).Ohjeen STUK-ST 1.6 mukaan tarkkailualueeksi määritellään ne valvonta-alueenulkopuoliset alueet, joilla säteilyn käytöstä aiheutuva efektiivinen annos vuodessa ontai voi olla yli 1 mSv.

155


LÄHDELUETTELO

AOS (1988) Acta Oncologica, Supplementum 1 (1988).Accuracy requirements and quality assurance of external beam therapy withphotons and electrons.

CART Pohjoismaisen tietokoneavusteisen sädehoidon CART- projektin sanasto-luonnos (1987).

IAEA TRS 277 IAEA Technical Reports Series No. 277 (1987).Absorbed dose determination in photon and electron beams.An international code of practice.

IAEA TRS 374 IAEA Technical Reports Series No. 374 (1994).Calibration of dosimeters used in radiotherapy.

ICRP 26 ICRP Publication 26 (1977). Recommendations of the ICRP.

ICRP 60 ICRP Publication 60 (1991). 1990 Recommendations of the InternationalCommission on Radiological Protection.

ICRU 24 ICRU Report 24 (1976). Determination of absorbed dose in a patientirradiated by beams of X or gamma rays in radiotherapy procedures.

ICRU 29 ICRU Report 29 (1978). Dose specification for reporting external beamtherapy with photons and electrons.

ICRU 33 ICRU Report 33 (1980). Radiation quantities and units.

ICRU 35 ICRU Report 35 (1984). Radiation dosimetry:Electron beams with energies between 1 and 50 MeV.

ICRU 38 ICRU Report 38 (1985). Dose and volume specification for reportingintracavitary therapy in gynecology.

ICRU 42 ICRU Report 42 (1987). Use of computers in external radiotherapyprocedures with high-energy photons and electrons.

ICRU 50 ICRU Report 50 (1993). Recommendations for prescribing, recording andreporting photon beam therapy.

ICRU 51 ICRU Report 51 (1993). Quantities and units in radiation protectiondosimetry.

156


IEC 601-2-1 IEC Standard, Publication 60601-2-1 (1981). Safety of medical electricalequipment. Part 2: Particular requirements for medical electron acceleratorsin the range 1 MeV to 50 MeV.

IEC 601-2-11 International Standard IEC 60601-2-11 (1987). Medical electricalequipment. Part 2: Particular requirements for the safety of gamma beamtherapy equipment.

IEC 601-2-17 International Standard IEC 60601-2-17 (1989). Medical electricalequipment. Part 2: Particular requirements of safety of remote-controlledautomatically-driven gamma-ray afterloading equipment.

IEC 601-2-29 International Standard IEC 60601-2-29 (1993).Medical electrical equipment. Part 2:Particular requirements for the safety of radiotherapy simulators.

IEC 731 IEC Standard, Publication 60731 (1982).Medical electrical equipment.Dosimeters with ionization chambers as used in radiotherapy.

IEC 788 IEC Standard, Publication 60788 (1984)Medical radiology - Terminology.

IEC 976 International Standard IEC 60976 (1989). Medical electrical equipment.Medical electron accelerators - Functional performance characteristics.

IEC 1217 International Standard IEC 61217 (1996).Coordinates, movements and scales for equipment in radiotherapy.

IEV 393 International Standard IEC 60050 (393) (1996).International Electrotechnical Vocabulary. Chapter 393:Nuclear instrumentation: Physical phenomena and basic concepts.

IEV 394 International Standard IEC 60050 (394) (1995).International Electrotechnical Vocabulary. Chapter 394:Nuclear instrumentation: Instruments.

IEV 881 IEC Publication 60050 (881) (1983)Advance edition of the International Electrotechnical Vocabulary.Chapter 881: Radiology and radiological physics.

IVM (1984) International vocabulary of basic and general terms in metrology(ISO ; BIPM, IEC, OIML).

157


ISO 4037 ISO/DIS 4037-1 (1993). X and gamma reference radiations for calibratingdosemeters and doserate meters and for determining their response asa function of photon energy. Part 1: Characteristics of the radiations andtheir methods of production.

NACP (1980) Procedures in external radiation therapy dosimetry with electron andphoton beams with maximum energies between 1 and 50 MeV.Recommendations by the Nordic Association of Clinical Physics (NACP).Acta Radiologica Oncology 19 (1980).

NACP (1981) Electron beams with mean energies at the phantom surface below 15 MeV.Supplement to the Recommendations by the Nordic Association of ClinicalPhysics (NACP) 1980. Acta Radiologica Oncology 20, 402-415 (1981).

NACP (1997) Specification of dose delivery in radiation therapy.Recommendations by the Nordic Association of Clinical Physics (NACP).Acta Oncologica, Supplementum 10 (1997).

SFS 3700 Metrologia. Mittaustekniikan perussanasto.Suomen Standardisoimisliitto SFS (1982).

SFS 5223 Metrologia. Mittaustekniikan perussanaston täydennysSuomen Standardisoimisliitto SFS (1986).

SFS 4670 Radioaktiivisuuden ja ionisoivan säteilyn suureet ja yksikötSuomen Standardisoimisliitto SFS (1983).

SFS ISO 8402 SFS-EN ISO 8402. Laatusanasto.Suomen Standardisoimisliitto SFS (1995).

SIS 020106 Svensk standard SIS 020106. Legal metrologi ordlista.Sveriges Standardiseringskomission (1975).

SSS (1996) Suomalainen syöpäsanasto. Suomen Syöpäyhdistys.

STUK (1988) Säteily ja turvallisuus. Säteilyturvakeskus.

STUK-ST 1.2 ST-ohje 1.2 Säteilyaltistuksen enimmäisarvojen soveltaminen ja altistuksenseuranta. Säteilyturvakeskus (1995).

STUK-ST 1.6 ST-ohje 1.6 Säteilyaltistuksen seuranta ja annosten rekisteröinti.Säteilyturvakeskus (1995).

158


STUK-ST 2.1 ST-ohje 2.1 Sädehoidon laitteiden laadunvarmistus. Säteilyturvakeskus(1993).

STUK-SS 2.8 SS-ohje 2.8 Sädehoitolaitteiden ja tilojen säteilysuojeluvaatimukset.Suurenergiahoitolaitteet. Säteilyturvakeskus (1989).

STUK-SS 2.9 SS-ohje 2.9 Sädehoitolaitteiden ja tilojen säteilysuojeluvaatimukset.Röntgenhoitolaitteet (25 kV...400 kV). Säteilyturvakeskus (1989).

STUK-SS 2.10 SS-ohje 2.10 Sädehoitolaitteiden ja tilojen säteilysuojeluvaatimukset.Jälkilataushoitolaitteet. Säteilyturvakeskus (1989).

Säteilyasetus Säteilyasetus 1512/91.

Säteilylaki Säteilylaki 592/91, Strålskyddslagen 592/91.

YTS (1988) Ydintekniikan sanasto. Suomen Atomiteknillinen Seura.

159


LYHENNELUETTELO

BIPM International Bureau of Weights and MeasuresCART computer aided radiotherapy

3.9.10 CT computed tomography, CT3.3.3 CTV clinical target volume, CTV3.9.10 DT datortomografi, DT3.9.6 EPI electronic portal image3.7.9 FAD focal spot to axis distance, FAD5.4.8 FCD focus to chamber distance, FCD3.7.10 FFD focal spot to film distance, FFD3.7.8 FHA fokus-hudavstånd, FHA3.7.11 FID focal spot to image intensifier distance, FID3.7.8 FSD focal spot to skin distance, FSD5.4.9 FSD focus to surface distance, FSD3.3.2 GTV gross tumour volume, GTV4.3.6 HDR high dose rate (HDR) afterloading radiotherapy5.2.20 HV high-voltage electrode; HV electrode1.4.64 HVL half-value layer, HVL1.4.64 HVT half-value thickness, HVT

IAEA International Atomic Energy AgencyICRP International Commission on Radiological ProtectionICRU International Commission on Radiation Units and MeasurementsIEC International Electrotechnical Commission

3.3.12 IM internal margin, IMISO International Organization for Standardization

3.3.4 ITV internal target volume, ITV4.3.8 LDR low dose rate (LDR) afterloading radiotherapy1.4.28 LET linear energy transfer, LET4.3.7 MDR medium dose rate (MDR) afterloading radiotherapy5.1.17 MU monitor unit

NACP Nordic Association of Clinical Physics3.7.1 NTD normal treatment distance, NTD

OIML International Organization of Legal Metrology4.3.9 PDR pulsed dose rate (PDR) brachytherapy5.1.10 PSDL primary standard dosimetry laboratory, PSDL3.3.5 PTV planning target volume, PTV3.7.4 SAD source to axis distance, SAD5.5.31 SAR scatter-air ratio, SAR3.7.6 SBD source to block distance, SBD3.7.5 SCD source to compensating filter distance, SCD5.4.6 SCD source to chamber distance, SCD3.7.2 SSD source to skin distance, SSD

160


5.4.7 SSD source to surface distance, SSD5.1.11 SSDL secondary standard dosimetry laboratory, SSDL5.5.28 TAR tissue-air ratio, TAR4.2.27 TBI whole body radiotherapy; total body irradiation, TBI5.5.30 TMR tissue-maximum ratio, TMR5.5.29 TPR tissue-phantom ratio, TPR3.9.10 TT tietokonetomografia, TT1.4.65 TVL tenth-value layer, TVL1.4.65 TVT tenth-value thickness, TVT

WHO World Health Organization

161


SUOMENKIELINEN HAKEMISTO

1.4.31 fi absorboitunut annos1.3.10 fi absorptio1.4.33 fi absorptioannosnopeus1.4.20 fi absorptiokerroin1.4.29 fi aineeseen siirtynyt energia; siirtynyt energia2.3.27 fi ajastin5.5.3 fi ajastinkorjaus; kellokorjaus+2.5.9 fi aktiivihelmi++2.5.10 fi aktiivihelmijono+3.10.1 fi aktiivinen pituus1.4.43 fi aktiivisuus1.3.5 fi aktiivisuustasapaino; radioaktiivinen tasapaino+2.3.15 fi alemmat ja ylemmät rajaimet+2.3.15 fi alempi ja ylempi rajainpari; alemmat ja ylemmät rajaimet3.3.11 fi aliannosalue+3.5.8 fi annoksen asetusarvo++3.2.3 fi annoksen fraktiointi+1.3.23 fi annoksen kasvuilmiö; kasvuilmiö3.4.2 fi annoksen määrittely3.4.1 fi annoksen määrääminen1.4.51 fi annosekvivalentti5.3.10 fi annosgradientti3.4.10 fi annoshistogrammi5.3.1 fi annosjakauma+5.2.27 fi annosjakauman mittauslaite+5.1.15 fi annoskalibrointi3.1.5 fi annoslaskenta5.3.9 fi annosmaksimi5.5.32 fi annosmaksimin syvyys5.2.2 fi annosmittari2.3.31 fi annosmonitori5.5.1 fi annosmonitorin lineaarisuus5.5.2 fi annosmonitorin verrannollisuus1.4.34 fi annosnopeus5.2.3 fi annosnopeusmittari2.3.32 fi annosnopeusmonitori+7.3.1 fi annosraja+3.1.6 fi annossuunnitelma3.1.2 fi annossuunnittelu3.1.3 fi annossuunnittelujärjestelmä5.1.16 fi annostaulukko5.1.20 fi annosvastekäyrä

162


2.4.10 fi anodi*2.3.17 fi applikaattori*2.6.21 fi asennon varmistuslaite3.3.13 fi asettelumarginaali3.5.3 fi asettelumerkintä3.9.5 fi asettelun tarkistuskuva3.5.10 fi asetusarvo3.5.11 fi asetusarvon toleranssi4.3.10 fi askellettu jälkilataushoito3.10.7 fi askelväli3.5.12 fi automaattiasetus2.6.10 fi automaattikiila+2.1.6 fi avoin säteilylähde+3.6.7 fi avokenttä2.1.6 fi avolähde; avoin säteilylähde2.2.8 fi beetatroni1.4.49 fi biologinen puoliintumisaika2.6.12 fi bolus2.6.18 fi divergoiva suoja5.1.2 fi dosimetria6.1.7 fi dosimetria-auditointi+4.2.14 fi dynaaminen hoito+2.6.11 fi dynaaminen kiila1.4.54 fi efektiivinen annos1.4.52 fi efektiivinen annosekvivalentti5.5.33 fi efektiivinen energia1.4.50 fi efektiivinen puoliintumisaika1.4.16 fi efektiivinen vaimennuskerroin5.2.18 fi ekstrapolaatio-ionisaatiokammio; ekstrapolaatiokammio+5.2.18 fi ekstrapolaatiokammio+1.4.53 fi ekvivalenttiannos1.4.59 fi ekvivalenttienergia; vastaava energia5.4.10 fi ekvivalenttisyvyys5.2.6 fi elektrometri+2.3.18 fi elektroniasetin+5.6.11 fi elektronien jarrutuskykysuhde4.2.9 fi elektronihoito2.3.18 fi elektronikeilan asetin; elektroniasetin2.2.4 fi elektronikiihdytin*4.2.28 fi elektronikylpy*5.5.20 fi elektronisäteilyn keskimääräinen energia5.5.19 fi elektronisäteilyn maksimienergia1.3.11 fi energia-absorptio1.4.21 fi energia-absorptiokerroin

163


1.4.7 fi energiakertymä1.4.9 fi energiakertymänopeus+1.4.19 fi energianluovutuksen massakerroin++1.4.17 fi energianluovutuskerroin+1.4.17 fi energiansiirtokerroin; energianluovutuskerroin+1.4.28 fi energiansiirtokyky+1.4.11 fi energiaradianssi1.4.5 fi energiavuo*1.4.9 fi energiavuontiheys*1.2.7 fi epäjatkuva säteilyspektri3.6.16 fi epäsymmetrinen kenttä3.6.18 fi epäsäännöllinen kenttä3.6.21 fi eritasoiset keilat2.3.25 fi etuosoitin2.3.24 fi etäisyysmittari5.2.28 fi fantomi5.5.10 fi fantomisirontatekijä; sirontatekijä3.9.14 fi filmin gamma-arvo; filmin jyrkkyys3.9.11 fi filmin herkkyys+3.9.14 fi filmin jyrkkyys+3.9.12 fi filmin mustuma3.9.13 fi filmin ominaiskäyrä3.9.12 fi filmin optinen tiheys; filmin mustuma1.3.18 fi fluoresenssi; fluoriloiste+1.3.18 fi fluoriloiste+3.7.9 fi fokuksen etäisyys akselista3.7.10 fi fokuksen etäisyys filmistä3.7.8 fi fokuksen etäisyys ihosta5.4.8 fi fokuksen etäisyys kammiosta3.7.11 fi fokuksen etäisyys kuvanvahvistimesta5.4.9 fi fokuksen etäisyys pinnasta2.3.7 fi fokus4.2.7 fi fotonihoito+3.2.2 fi fraktio++3.2.3 fi fraktiointi++5.2.26 fi Fricken annosmittari+5.2.26 fi Fricken dosimetri; Fricken annosmittari+1.4.48 fi fysikaalinen puoliintumisaika++5.3.17 fi fysikaalinen puolivarjo++4.2.4 fi gammahoito++2.2.9 fi gammahoitolaite+2.2.9 fi gammakeilahoitolaite; gammahoitolaite4.2.4 fi gammakeilasädehoito; gammahoito2.2.11 fi gammaveitsi

164


3.6.12 fi geometrinen kenttä5.3.18 fi geometrinen puolivarjo1.2.17 fi hajasäteily1.4.42 fi hajoamisvakio1.3.21 fi hehkuemissio; lämpöemissio+1.4.13 fi heikennyskerroin+1.3.13 fi heikkeneminen; vaimeneminen; vaimennus7.2.5 fi henkilöannosmittari; yksilöannosmittari1.3.12 fi hiukkasabsorptio1.4.6 fi hiukkaskertymä; kertymä1.4.8 fi hiukkaskertymänopeus; kertymänopeus2.2.2 fi hiukkaskiihdytin+1.4.2 fi hiukkasmäärä+1.4.10 fi hiukkasradianssi4.2.8 fi hiukkassädehoito1.4.2 fi hiukkasten määrä; hiukkasmäärä1.4.4 fi hiukkasvuo; vuo*1.4.8 fi hiukkasvuontiheys*3.3.6 fi hoidettu alue3.5.1 fi hoidon asettelu3.2.3 fi hoidon fraktiointi; annoksen fraktiointi; fraktiointi3.9.6 fi hoidon varmistuskuva; hoitokonekuva+3.1.4 fi hoidonsuunnittelujärjestelmä+6.1.10 fi hoidonvarmistus2.1.9 fi hoidonvarmistuslaitteisto+3.1.8 fi hoito-ohjelma+3.5.6 fi hoitoaika3.5.7 fi hoitoajan asetusarvo*3.3.1 fi hoitoalue*3.5.8 fi hoitoannoksen asetusarvo; annoksen asetusarvo2.1.10 fi hoitohuone3.1.8 fi hoitokaavio; hoito-ohjelma3.6.6 fi hoitokenttä3.2.2 fi hoitokerta; fraktio3.2.4 fi hoitokertojen kokonaismäärä+3.9.6 fi hoitokonekuva+2.6.24 fi hoitokonekuvauslaite3.2.1 fi hoitokäynti3.8.9 fi hoitopöydän isosentrinen kierto3.8.6 fi hoitopöydän korkeus3.8.11 fi hoitopöydän pitkittäinen kallistuskulma3.8.8 fi hoitopöydän pituussuuntainen asema3.8.12 fi hoitopöydän poikittainen kallistuskulma3.8.7 fi hoitopöydän sivusuuntainen asema; poikittaissuuntainen asema

165


2.3.2 fi hoitopöytä2.3.3 fi hoitopöytälevy; pöytälevy3.8.10 fi hoitopöytälevyn epäkeskinen kierto+3.1.7 fi hoitosuunnitelma+3.2.6 fi hoitotauko1.4.66 fi homogeenisuuskerroin5.5.34 fi huippujännitevaihtelu5.5.36 fi huippusirontakerroin3.2.9 fi hyperfraktiointi3.2.10 fi hypofraktiointi5.6.18 fi häiriökorjauskerroin, pu

7.2.9 fi hätäkatkaisin3.4.4 fi ICRU-pisteen annos+2.5.23 fi ihonalainen neula+2.5.23 fi ihoneula; ihonalainen neula5.6.15 fi ilmaekvivalenttisuuskorjauskerroin, km

5.2.8 fi ilmaisimen ikkuna+5.2.7 fi ilmaisin+1.4.36 fi ilmakerma1.4.45 fi ilmakermanopeuskerroin2.5.14 fi ilmeisaktiivisuus1.3.6 fi indusoitu radioaktiivisuus*1.4.29 fi integraaliannos*5.6.5 fi ionien keräystehokkuus5.6.10 fi ioniparia kohden ilmassa kulunut keskimääräinen energia1.3.7 fi ionisaatio; ionisoituminen5.6.20 fi ionisaatio-osuus, α5.2.9 fi ionisaatiokammio5.6.1 fi ionisaatiokammion efektiivinen mittauspiste5.6.2 fi ionisaatiokammion referenssipiste1.2.9 fi ionisoimaton sähkömagneettinen säteily+1.3.7 fi ionisoituminen+1.2.8 fi ionisoiva säteily5.3.4 fi isodoosikartta; isodoosipiirros5.3.2 fi isodoosikäyrä; sama-annoskäyrä+5.3.4 fi isodoosipiirros+5.3.3 fi isodoosipinta; sama-annospinta2.3.21 fi isosentri; säteilyisosentri4.2.19 fi isosentrinen hoito2.3.22 fi isosentrinen laite*4.1.6 fi isotooppihoito*2.5.18 fi isotrooppinen pistelähde2.5.20 fi istute3.10.2 fi istuteaika

166


4.3.11 fi istutus2.5.15 fi itseisvaimennus3.2.11 fi jaksotettu hoitotekniikka1.4.25 fi jarrutuskyky1.2.12 fi jarrutussäteily5.6.14 fi jarrutussäteilyosuus, g1.2.6 fi jatkuva röntgenspektri1.2.5 fi jatkuva säteilyspektri5.5.24 fi jatkuvan hidastumisen kantama, ro /σ+7.2.8 fi jatkuvatoiminen säteilynilmaisin++2.5.12 fi jyvälähde+6.1.15 fi jäljitettävyys4.3.4 fi jälkilataushoito2.5.2 fi jälkilataushoitolaite; jälkilatauslaite+2.5.2 fi jälkilatauslaite+4.2.23 fi kaarihoito4.2.17 fi kahden vastakkaisen kentän hoito+2.3.13 fi kaihdin+3.8.3 fi kaihdinkulma5.6.7 fi kaksijännitemenetelmä5.1.13 fi kalibrointi5.1.14 fi kalibrointikerroin5.2.25 fi kalorimetri5.6.13 fi kammion ilma-annoskerroin5.1.6 fi kansallinen mittanormaali5.4.4 fi kantasyvyys2.3.4 fi kanturi; säteilypään kannatin3.8.1 fi kanturikulma; säteilypään kannatinkulma3.5.13 fi kanturin koordinaatisto; säteilypään kannattimen koordinaatisto2.4.17 fi kasettiteline5.3.8 fi kasvualue+1.3.23 fi kasvuilmiö+5.2.23 fi kasvupäällys2.4.9 fi katodi5.6.31 fi kattavuuskerroin4.3.5 fi kauko-ohjattu jälkilataushoito+2.3.17 fi keilan asetin++2.3.12 fi keilanrajoitin+3.8.2 fi keilanrajoitinkulma; rajainkulma3.9.9 fi keilanäkymä+5.5.3 fi kellokorjaus+3.4.11 fi kenttäannos+1.3.22 fi kenttäemissio++3.6.10 fi kenttäkoko+

167


5.5.11 fi kenttäkokokerroin5.5.12 fi kenttäkokokorjaus3.9.4 fi kenttäkuva2.4.18 fi kenttälangat+5.2.4 fi kenttämittari+2.3.20 fi kenttävalo3.6.26 fi kentän keskipisteen osoitin3.6.27 fi kentän keskiristi3.6.10 fi kentän koko; kenttäkoko3.6.14 fi kentän korkeus3.6.13 fi kentän leveys2.6.23 fi kentän muokkain; muokki+3.4.12 fi kentän painokerroin+3.4.12 fi kentän painotuskerroin; kentän painokerroin1.4.35 fi kerma1.4.38 fi kermanopeus+1.4.6 fi kertymä++1.4.8 fi kertymänopeus+5.2.19 fi keräyselektrodi5.6.4 fi keräysjännite4.3.7 fi keskiannosnopeuksinen jälkilataushoito5.2.22 fi keskielektrodi5.6.19 fi keskielektrodikorjauskerroin, Pcel

5.6.32 fi keskihajonta3.4.5 fi keskimääräinen annos1.4.47 fi keskimääräinen elinaika1.4.30 fi keskimääräinen siirtynyt energia+2.6.9 fi kiila+3.6.8 fi kiilakenttä5.5.13 fi kiilakerroin5.5.14 fi kiilakorjaus5.3.5 fi kiilakulma3.8.13 fi kiilan suunta2.6.9 fi kiilasuodatin; kiila3.5.14 fi kiinteä koordinaatisto4.2.13 fi kiintohoito3.3.3 fi kliininen kohdealue+2.2.10 fi kobolttihoitolaite+*2.2.10 fi kobolttikanuuna*2.2.10 fi kobolttikeilahoitolaite; kobolttihoitolaite3.3.1 fi kohdealue3.3.10 fi kohteen ulkopuolinen yliannosalue2.3.6 fi kohtio4.2.28 fi koko ihon elektronihoito

168


4.2.27 fi koko kehon sädehoito; kokokehohoito+4.2.27 fi kokokehohoito++5.6.30 fi kokonaisepävarmuus+3.2.5 fi kokonaishoitoaika+1.4.27 fi kokonaismassajarrutuskyky++5.4.19 fi kokonaisperusilmakerma+5.4.19 fi kokonaisreferenssi-ilmakerma; kokonaisperusilmakerma*2.3.12 fi kollimaattori**3.8.2 fi kollimaattorikulma*2.6.3 fi kompensaatiosuodatin4.2.24 fi konformaalinen sädehoito4.2.25 fi konvergenssihoito2.5.7 fi kudoksensisäinen lähteenasetin4.3.2 fi kudoksensisäinen sädehoito5.5.29 fi kudos-fantomisuhde5.5.28 fi kudos-ilmasuhde5.5.30 fi kudos-maksimisuhde7.2.10 fi kulunvalvontalaite2.4.16 fi kuvanvahvistin; röntgenkuvanvahvistin1.3.22 fi kylmäemissio; kenttäemissio1.4.65 fi kymmenyskerros; kymmenyspaksuus+1.4.65 fi kymmenyspaksuus+5.2.4 fi käyttömittari; kenttämittari7.3.3 fi käyttömäärä5.1.8 fi käyttönormaali+6.2.4 fi käyttöönottotesti+5.5.21 fi käytännöllinen kantama, Rp

6.1.4 fi laadunohjaus; laadunvalvonta+6.1.4 fi laadunvalvonta+6.1.11 fi laadunvalvontaohjelma6.2.5 fi laadunvalvontatesti6.1.3 fi laadunvarmistus4.2.31 fi laajakenttähoito5.6.30 fi laajennettu epävarmuus; kokonaisepävarmuus5.5.5 fi laakeus4.2.18 fi laatikkotekniikka6.1.1 fi laatu6.1.6 fi laatuauditointi6.1.5 fi laatujärjestelmä6.1.12 fi laatukäsikirja+6.1.2 fi laatuohjelma+6.1.2 fi laatupolitiikka; laatuohjelma+2.5.13 fi lankalähde+3.9.7 fi leikekuva

169


4.2.29 fi leikkauksenaikainen sädehoito1.4.57 fi lepoenergia1.4.56 fi lepomassa4.2.14 fi liikehoito; dynaaminen hoito2.6.22 fi liikkeen estolaite2.2.3 fi lineaarikiihdytin2.5.16 fi lineaarinen aktiivisuus1.4.23 fi lineaarinen energia-absorptiokerroin1.4.18 fi lineaarinen energiansiirtokerroin1.4.28 fi lineaarinen energiansiirtokyky; energiansiirtokyky1.4.26 fi lineaarinen kokonaisjarrutuskyky1.4.14 fi lineaarinen kokonaisvaimennuskerroin; lineaarinen vaimennuskerroin+1.4.14 fi lineaarinen vaimennuskerroin++4.2.30 fi lisäannos+2.3.14 fi lisärajain2.6.13 fi lisäsirotin2.6.4 fi lisäsuodatin+1.3.17 fi loiste+2.4.15 fi loistevarjostin2.3.19 fi lumeasetin; valeasetin2.6.7 fi lumesuodatin; valesuodatin1.3.17 fi luminesenssi; loiste1.2.10 fi luonnonsäteily1.4.61 fi lyijyekvivalentti2.5.9 fi lähdehelmi; aktiivihelmi2.5.10 fi lähdehelmijono; aktiivihelmijono2.5.26 fi lähdevaijeri+4.2.3 fi lähisädehoito3.7.2 fi lähteen etäisyys ihosta3.7.4 fi lähteen etäisyys isosentristä3.7.3 fi lähteen etäisyys kaihtimesta5.4.6 fi lähteen etäisyys kammiosta3.7.5 fi lähteen etäisyys kompensaatiosuodattimesta5.4.7 fi lähteen etäisyys pinnasta3.7.6 fi lähteen etäisyys suojasta3.7.7 fi lähteen etäisyys suojatelineestä3.10.4 fi lähteen keskitaso2.5.5 fi lähteenasetin2.5.4 fi lähteensiirtokatetri3.10.8 fi lähteiden välinen etäisyys5.4.17 fi lähtöannos+1.3.21 fi lämpöemissio++1.3.19 fi lämpöloiste+1.3.15 fi läpäisy

170


5.2.10 fi läpäisykammio1.4.63 fi läpäisysuhde5.3.13 fi lävistäjäprofiili+4.1.6 fi lääkesädehoito+3.3.2 fi makroskooppisen kasvaimen alue3.4.6 fi maksimiannos1.4.58 fi maksimienergia*4.2.31 fi manttelihoitokenttä**2.4.14 fi mAs-arvo*1.4.22 fi massa-absorptiokerroin; massan absorptiokerroin+1.4.22 fi massan absorptiokerroin+1.4.24 fi massan energia-absorptiokerroin5.6.12 fi massan energia-absorptiokerrointen suhde1.4.19 fi massan energiansiirtokerroin; energianluovutuksen massakerroin1.4.27 fi massan kokonaisjarrutuskyky; kokonaismassajarrutuskyky+1.4.15 fi massan vaimennuskerroin+1.4.15 fi massavaimennuskerroin; massan vaimennuskerroin3.4.8 fi mediaaniannos*2.2.1 fi megavolttikone*2.3.23 fi mekaaninen isosentri6.1.13 fi menettelyohje; ohjekirja2.5.27 fi merkkilanka; merkkivaijeri+2.5.27 fi merkkivaijeri+5.1.1 fi metrologia2.2.7 fi mikrotroni3.4.7 fi minimiannos3.9.3 fi mittakuva5.1.3 fi mittanormaali5.1.12 fi mittanormaalilaboratorioiden verkosto5.6.23 fi mittauksen virhe5.6.26 fi mittausepävarmuus6.1.14 fi mittauspäiväkirja4.2.16 fi monen kentän hoito1.2.15 fi monienerginen säteily2.3.16 fi moniliuskarajoitin4.3.15 fi monitasoistute5.2.11 fi monitorikammio5.1.17 fi monitoriyksikkö3.4.9 fi moodiannos+2.6.23 fi muokki+3.6.19 fi muotoiltu kenttä2.6.17 fi muotoiltu suoja5.5.15 fi muotoilukerroin5.5.16 fi muotoilukorjaus

171


*2.6.23 fi muotti*3.4.3 fi määrätty annos5.6.8 fi napaisuusilmiö; polariteetti-ilmiö4.2.10 fi neutronihoito4.1.7 fi neutronikaappaushoito5.1.18 fi nimellinen annosnopeus5.5.25 fi nimellinen energia; nimellisenergia+5.5.25 fi nimellisenergia+3.2.8 fi nopeutettu fraktiointi3.7.1 fi normaali hoitoetäisyys5.1.21 fi normalisoitu annosvastegradientti3.6.11 fi näennäislähde; virtuaalilähde2.1.11 fi ohjaushuone; säätöhuone2.5.21 fi ohjauskouru2.5.19 fi ohjauslevy2.5.22 fi ohjausneula+2.3.1 fi ohjauspöytä++2.3.1 fi ohjaustaulu+2.5.24 fi ohjausvaijeri+6.1.13 fi ohjekirja+5.2.17 fi ohutikkunakammio7.3.4 fi oleskelutekijä1.4.44 fi ominaisaktiivisuus5.2.13 fi onteloionisaatiokammio; ontelokammio+5.2.13 fi ontelokammio+2.5.6 fi ontelonsisäinen lähteenasetin4.3.1 fi ontelonsisäinen sädehoito7.2.7 fi ovikytkin3.9.2 fi paikannuskuva5.4.12 fi paikkaerotuskyky5.6.22 fi paine- ja lämpötilakorjauskerroin5.2.15 fi pallokammio+5.4.18 fi perusilmakermanopeus++5.4.3 fi peruspiste++5.4.2 fi perussyvyys++5.4.1 fi perustaso+6.2.1 fi perustesti4.3.8 fi pieniannosnopeuksinen jälkilataushoito1.4.41 fi pinta-alan ja säteilytyksen tulo5.4.15 fi pinta-annos4.2.1 fi pintasädehoito2.5.12 fi pistelähde; jyvälähde+3.8.7 fi poikittaissuuntainen asema++5.6.8 fi polariteetti-ilmiö+

172


3.5.2 fi potilaan asettelu3.5.15 fi potilaan koordinaatisto2.3.28 fi primaariajastin2.3.33 fi primaarimonitori; primaarinen annosmonitori+2.3.33 fi primaarinen annosmonitori+5.1.4 fi primaarinormaali5.1.10 fi primaarinormaalilaboratorio+2.3.10 fi primaarirajoitin+2.3.10 fi primaarirajoitinjärjestelmä; primaarirajoitin7.3.6 fi primaarisuunta1.2.13 fi primaarisäteily+5.3.11 fi profiili+4.2.11 fi protonihoito4.3.9 fi pulssitettu jälkilataushoito5.5.23 fi puoliarvosyvyys, R50

1.4.48 fi puoliintumisaika; fysikaalinen puoliintumisaika1.4.64 fi puoliintumiskerros; puoliintumispaksuus+1.4.64 fi puoliintumispaksuus+5.3.17 fi puolivarjo; fysikaalinen puolivarjo5.5.7 fi puolivarjon leveys2.4.11 fi putkijännite2.4.13 fi putkivirta4.3.12 fi pysyvä istute3.10.6 fi pysäysaika3.10.5 fi pysäyspaikka5.3.12 fi pääakseliprofiili+2.3.3 fi pöytälevy+1.3.4 fi radioaktiivinen hajoaminen2.1.4 fi radioaktiivinen lähde+1.3.5 fi radioaktiivinen tasapaino+1.3.2 fi radioaktiivisuus1.1.3 fi radiologia1.1.2 fi radiologinen fysiikka1.3.3 fi radionuklidi4.1.6 fi radionuklidihoito; lääkesädehoito2.5.17 fi radiumekvivalentti+3.8.2 fi rajainkulma+7.2.2 fi rakenteellinen suoja+4.2.12 fi raskashiukkashoito+4.2.12 fi raskasionihoito; raskashiukkashoito5.4.18 fi referenssi-ilmakermanopeus; perusilmakermanopeus3.10.3 fi referenssialue ontelonsisäisessä hoidossa5.2.5 fi referenssimittari; vertailumittari5.1.7 fi referenssinormaali; vertailunormaali

173


5.4.3 fi referenssipiste; peruspiste5.4.2 fi referenssisyvyys; perussyvyys5.4.1 fi referenssitaso; perustaso5.6.6 fi rekombinaatiokorjauskerroin3.3.8 fi riskielin4.2.22 fi rotaatiohoito2.4.5 fi röntgengeneraattori4.2.5 fi röntgenhoito2.4.2 fi röntgenhoitolaite+2.4.16 fi röntgenkuvanvahvistin+2.4.1 fi röntgenlaite2.4.4 fi röntgenpintahoitolaite2.4.12 fi röntgenputken nimellisjännite2.4.7 fi röntgenputken vaippa2.4.8 fi röntgenputki2.4.3 fi röntgensyvähoitolaite+5.3.2 fi sama-annoskäyrä++5.3.3 fi sama-annospinta+3.6.20 fi samatasoiset keilat5.6.24 fi satunnaisvirhe2.3.29 fi sekundaariajastin1.3.24 fi sekundaarielektronitasapaino2.3.34 fi sekundaarimonitori; sekundaarinen annosmonitori+2.3.34 fi sekundaarinen annosmonitori+5.1.5 fi sekundaarinormaali5.1.11 fi sekundaarinormaalilaboratorio+2.3.11 fi sekundaarirajoitin+2.3.11 fi sekundaarirajoitinjärjestelmä; sekundaarirajoitin7.3.7 fi sekundaarisuunta1.2.14 fi sekundaarisäteily5.1.9 fi siirtonormaali+1.4.29 fi siirtynyt energia+2.5.8 fi silmän lähteenasetin+2.1.7 fi simulaattori+3.9.1 fi simulaattorikuva+3.6.23 fi simuloitu hoitokenttä+3.6.23 fi simuloitu säteilykenttä; simuloitu hoitokenttä1.2.18 fi sironnut säteily1.3.8 fi sironta5.5.31 fi sironta-ilmasuhde2.6.8 fi sirontakalvo+5.5.10 fi sirontatekijä+3.3.4 fi sisäinen kohdealue3.3.12 fi sisäinen marginaali

174


3.5.4 fi sisäinen referenssipiste4.1.4 fi sisäinen sädehoito5.4.5 fi sivupiste6.1.16 fi spesifikaatio6.2.9 fi standarditestausolosuhteet4.2.26 fi stereotaktinen sädehoito5.5.4 fi suhteellinen maksimiannos+2.1.5 fi suljettu säteilylähde+2.3.8 fi suljin2.6.1 fi suodatin+1.3.16 fi suodattuminen+1.3.16 fi suodatus; suodattuminen2.6.14 fi suoja5.2.21 fi suojaelektrodi5.5.17 fi suojakerroin2.6.19 fi suojateline1.2.20 fi suoraan ionisoiva hiukkanen1.2.22 fi suoraan ionisoiva säteily6.2.6 fi suorituskyky6.2.7 fi suorituskykystandardi3.9.8 fi suunnitelmataso3.3.5 fi suunnittelukohdealue7.3.2 fi suunnittelurajat7.3.5 fi suuntatekijä4.2.6 fi suurenergiahoito+2.2.1 fi suurenergiasädehoitolaite+2.2.1 fi suurenerginen sädehoitolaite; suurenergiasädehoitolaite4.3.6 fi suuriannosnopeuksinen jälkilataushoito5.2.20 fi suurjännite-elektrodi2.4.6 fi suurjännitegeneraattori2.2.5 fi syklotroni5.2.14 fi sylinterikammio3.6.15 fi symmetrinen kenttä5.5.8 fi symmetrisyys2.2.6 fi synkrotroni5.6.25 fi systemaattinen virhe+5.4.14 fi syvyysannos++5.3.6 fi syvyysannoskäyrä++5.5.27 fi syvyysannossuhde++5.3.7 fi syvyysionisaatiokäyrä++5.5.26 fi syvyysionisaatiosuhde+5.4.14 fi syväannos; syvyysannos5.3.6 fi syväannoskäyrä; syvyysannoskäyrä5.5.27 fi syväannossuhde; syvyysannossuhde

175


5.3.7 fi syväionisaatiokäyrä; syvyysionisaatiokäyrä5.5.26 fi syväionisaatiosuhde; syvyysionisaatiosuhde4.2.2 fi syväsädehoito2.1.1 fi sädehoidon laitteet3.1.1 fi sädehoidon suunnittelu3.1.4 fi sädehoidon suunnittelujärjestelmä; hoidonsuunnittelujärjestelmä1.1.4 fi sädehoito1.1.5 fi sädehoitofysiikka+2.1.2 fi sädehoitokone+2.1.2 fi sädehoitolaite; sädehoitokone2.1.7 fi sädehoitosimulaattori; simulaattori3.1.7 fi sädehoitosuunnitelma; hoitosuunnitelma4.1.1 fi sädehoitotekniikka+1.4.3 fi säteillyt energia+1.2.1 fi säteily1.4.32 fi säteilyannos7.3.1 fi säteilyannosraja; annosraja+1.4.3 fi säteilyenergia+1.1.1 fi säteilyfysiikka+2.3.21 fi säteilyisosentri+3.6.1 fi säteilykeila3.6.2 fi säteilykeilan akseli2.3.17 fi säteilykeilan asetin; keilan asetin5.2.27 fi säteilykeilan kartoitin; annosjakauman mittauslaite5.3.11 fi säteilykeilan profiili; profiili2.3.12 fi säteilykeilan rajoitin; keilanrajoitin2.3.9 fi säteilykeilan rajoitinjärjestelmä3.6.3 fi säteilykenttä+5.3.14 fi säteilykentän homogeenisuus+3.6.29 fi säteilykentän lävistäjä3.6.28 fi säteilykentän pääakseli5.3.14 fi säteilykentän tasaisuus; säteilykentän homogeenisuus+1.2.3 fi säteilylaatu+1.2.2 fi säteilylaji2.1.3 fi säteilylähde5.2.1 fi säteilymittari7.2.8 fi säteilymonitori; jatkuvatoiminen säteilynilmaisin1.4.55 fi säteilyn energia5.2.7 fi säteilyn ilmaisin; ilmaisin1.2.3 fi säteilyn laatu; säteilylaatu5.6.21 fi säteilynlaatukorjauskerroin, ku

7.1.6 fi säteilyntarkkailu7.1.5 fi säteilynvalvonta1.4.3 fi säteilynä siirtyvä energia; säteillyt energia; säteilyenergia

176


2.3.5 fi säteilypää+2.3.4 fi säteilypään kannatin++3.8.1 fi säteilypään kannatinkulma++3.5.13 fi säteilypään kannattimen koordinaatisto+3.8.4 fi säteilypään nyökkäyskulma3.8.5 fi säteilypään sivukallistuskulma1.2.4 fi säteilyspektri7.2.1 fi säteilysuoja+7.2.4 fi säteilysuojaimet+7.1.3 fi säteilysuojaus7.2.4 fi säteilysuojavälineet; säteilysuojaimet7.1.1 fi säteilysuojelu7.2.3 fi säteilysuojus1.4.1 fi säteilysuure3.3.7 fi säteilytetty alue1.3.14 fi säteilyttäminen; säteilytys5.1.19 fi säteilytuotto7.1.2 fi säteilyturvallisuus1.4.39 fi säteilytys+1.3.14 fi säteilytys+3.5.9 fi säteilytysaika3.6.4 fi säteilytyskenttä2.3.30 fi säteilytyskytkin1.4.40 fi säteilytysnopeus1.4.46 fi säteilytysnopeuskerroin7.1.4 fi säteilytyö3. 6.17 fi säännöllinen kenttä+2.1.11 fi säätöhuone+2.3.1 fi säätöpöytä; ohjauspöytä; ohjaustaulu1.3.9 fi takaisinsironta5.5.35 fi takaisinsirontakerroin2.3.26 fi takaosoitin4.2.21 fi tangentiaalinen hoito6.1.8 fi tarkastus7.3.10 fi tarkkailualue5.3.16 fi tasaisuusalue5.5.6 fi tasaisuusindeksi5.3.15 fi tasaisuuskartta4.3.14 fi tasoistute2.6.2 fi tasoituskappale5.2.16 fi tasolevykammio5.6.17 fi tasolevykammion kalibrointikorjauskerroin, kpp

2.3.13 fi tasorajoitin; kaihdin1.2.11 fi taustasäteily

177


3.2.7 fi tavanomainen fraktiointi*4.2.5 fi tavanomainen röntgenhoito*6.2.10 fi tavoitetaso4.2.30 fi tehosteannos; lisäannos*4.1.3 fi telehoito**2.2.1 fi telehoitokone*5.5.22 fi terapeuttinen kantama, Rt

1.3.19 fi termoluminesenssi; lämpöloiste2.5.25 fi testivaijeri2.6.6 fi Thoraeuksen suodatin; thoraeussuodatin+2.6.6 fi thoraeussuodatin+3.9.10 fi tietokonetomografia, TT2.1.8 fi tietokonetomografialaite; TT-laite6.2.11 fi toimenpidetaso+2.1.8 fi TT-laite+*2.3.17 fi tubus*1.3.20 fi tuike5.4.16 fi tuloannos5.5.18 fi tunkeutumiskyky5.5.9 fi tuottotekijä+7.2.6 fi turvakytkin+7.2.6 fi turvalukitus; turvakytkin6.1.9 fi tutkimuskäynti*3.3.1 fi tuumorialue*2.5.1 fi tyköhoitolaite4.3.3 fi tyköpintahoito; umpilähdepintahoito4.1.5 fi tykösädehoito5.6.27 fi tyypin A epävarmuus5.6.28 fi tyypin B epävarmuus6.2.3 fi tyyppitesti4.1.3 fi ulkoinen keilasädehoito; ulkoinen säteilykeilahoito4.2.3 fi ulkoinen lähisädehoito; lähisädehoito3.5.5 fi ulkoinen referenssipiste4.1.2 fi ulkoinen sädehoito+4.1.3 fi ulkoinen säteilykeilahoito2.1.5 fi umpilähde; suljettu säteilylähde+4.3.3 fi umpilähdepintahoito++1.4.12 fi vaikutusala+5.4.13 fi vaikutussuure+1.3.13 fi vaimeneminen++1.3.13 fi vaimennus+5.6.16 fi vaimennus- ja sirontakorjauskerroin, katt

1.4.60 fi vaimennusekvivalentti; vastaava vaimennuspaksuus1.4.13 fi vaimennuskerroin; heikennyskerroin

178


1.4.62 fi vaimennussuhde4.2.20 fi vakioetäisyyshoito5.2.24 fi vakioisuustarkistuslähde6.2.2 fi vakioisuustesti2.6.15 fi vakiosuoja+2.3.19 fi valeasetin++2.6.7 fi valesuodatin+3.6.25 fi valokeilan akseli3.6.9 fi valokenttä3.6.24 fi valokentän keskipiste7.3.9 fi valvonta-alue+7.3.8 fi vapaa-alue+5.2.12 fi vapaailmaionisaatiokammio2.5.3 fi varastosäiliö1.3.25 fi varauksisten hiukkasten tasapaino*2.6.19 fi varjotarjotin*5.6.9 fi varren vaikutus6.2.4 fi vastaanottotesti; käyttöönottotesti+1.4.59 fi vastaava energia+3.6.5 fi vastaava neliökenttä+1.4.60 fi vastaava vaimennuspaksuus+2.6.20 fi vastasuoja+5.2.5 fi vertailumittari++5.1.7 fi vertailunormaali+6.2.8 fi vertailuolosuhteet5.4.11 fi vesiekvivalenttisuus1.4.37 fi vesikerma3.6.22 fi vierekkäiset kentät2.5.13 fi viivalähde; lankalähde+2.4.14 fi virran ja ajan tulo+2.4.14 fi virta-aikatulo; virran ja ajan tulo+3.6.11 fi virtuaalilähde++1.4.4 fi vuo+1.3.1 fi vuorovaikutus1.4.12 fi vuorovaikutusala; vaikutusala1.2.19 fi vuotosäteily5.6.3 fi vuotovirta4.3.13 fi väliaikainen istute2.5.11 fi välihelmi1.2.21 fi välillisesti ionisoiva hiukkanen1.2.23 fi välillisesti ionisoiva säteily4.2.15 fi yhden kentän hoito2.6.5 fi yhdistelmäsuodatin5.6.29 fi yhdistetty epävarmuus

179


1.2.16 fi yksienerginen säteily+7.2.5 fi yksilöannosmittari+2.6.16 fi yksilöllinen suoja7.3.8 fi yleinen alue; yleisalue; vapaa-alue+7.3.8 fi yleisalue+3.3.9 fi yliannosalue

180


RUOTSINKIELINEN HAKEMISTO

1.4.31 sv absorberad dos1.4.33 sv absorberad dosrat1.3.10 sv absorption1.4.20 sv absorptionskoefficient3.2.8 sv accelererad fraktionering6.2.4 sv acceptanstest3.10.1 sv aktiv längd1.4.43 sv aktivitet+7.3.8 sv allmänn plats+7.3.8 sv allmänt område; allmänn plats2.4.10 sv anod2.6.24 sv anordning för fältkontroll7.2.10 sv apparat för passagekontroll2.5.14 sv apparent aktivitet; skenbar aktivitet2.5.5 sv applikator för källa5.1.8 sv arbetsnormal3.6.16 sv asymmetriskt fält3.5.12 sv automatisk inställning2.6.10 sv automatkil3.10.8 sv avstånd mellan källorna2.3.24 sv avståndsmätare1.2.11 sv bakgrundsstrålning5.4.4 sv basdjup3.3.6 sv behandlad volym4.2.20 sv behandling med konstant avståns+4.2.17 sv behandling med motstående fält++4.2.14 sv behandling med rörligt strålknippe+2.3.2 sv behandlingsbord3.8.6 sv behandlingsbordets höjd3.8.9 sv behandlingsbordets isocentriska rotation3.8.8 sv behandlingsbordets longitudinella position3.8.11 sv behandlingsbordets lutningsvinkel+3.8.12 sv behandlingsbordets sidolutningsvinkel+2.3.3 sv behandlingsbordets skiva3.8.12 sv behandlingsbordets tippningsvinkel; behandlingsbordets

sidolutningsvinkel3.8.7 sv behandlingsbordets transversala position3.8.10 sv behandlingsbordsskivans excentriska rotation3.2.2 sv behandlingsfraktion3.2.3 sv behandlingsfraktionering; dosfraktionering; fraktionering3.6.6 sv behandlingsfält3.5.1 sv behandlingsinställning; behandlingsuppställning

181


2.3.1 sv behandlingskontrollpanel; kontrollpanel; manöverbord3.2.6 sv behandlingspaus+3.1.7 sv behandlingsplan+3.1.8 sv behandlingsprogram2.1.10 sv behandlingsrum3.5.6 sv behandlingstid3.2.1 sv behandlingstillfälle+3.5.1 sv behandlingsuppställning+6.1.10 sv behandlingsverifikation3.8.1 sv behandlingsvinkel3.3.7 sv bestrålad volym1.3.14 sv bestrålning2.3.30 sv bestrålningsbrytare3.6.4 sv bestrålningsfält3.5.9 sv bestrålningstid2.2.8 sv betatron2.4.16 sv bildförstärkare; röntgenbildsförstärkare1.4.49 sv biologisk halveringstid2.6.14 sv block+5.5.17 sv blockfaktor+2.6.19 sv blockhållare1.4.61 sv blyekvivalent2.3.13 sv bländare2.3.12 sv bländare; utrustning för strålavskärmning3.8.3 sv bländarens rotationsvinkel3.8.2 sv bländarens rotationsvinkel2.6.12 sv bolus4.2.30 sv boosterdos4.2.18 sv boxteknik4.1.5 sv brackyterapi4.3.9 sv brackyterapi med pulserad dosrat; pulserad efterladdningsstrålbehandling2.5.1 sv brackyterapiutrustning+1.4.25 sv bromseffekt+5.6.11 sv bromseffektförhållande1.4.25 sv bromsförmåga; bromseffekt1.2.12 sv bromsstrålning5.6.14 sv bromsstrålningsandel5.2.23 sv build-up-hätta5.2.22 sv centralelektrod5.6.19 sv centralelektrodkorrektionsfaktor2.2.5 sv cyklotron5.2.14 sv cylindrisk kammare6.1.14 sv dagbok2.1.8 sv datortomograf; DT-apparat

182


3.9.10 sv datortomografi, DT3.2.11 sv delad strålbehandlingsteknik; intervallbehandlingsteknik2.4.18 sv delineator1.4.30 sv den deponerade energins medelvärde1.4.29 sv deponerad energi+5.2.7 sv detektor+5.2.8 sv detektorfönster5.3.13 sv diagonalprofil1.2.20 sv direkt joniserande partikel1.2.22 sv direkt joniserande strålning1.2.7 sv diskret strålningsspektrum+2.6.18 sv divergerande block+5.4.14 sv djupdos5.5.27 sv djupdosförhållande5.3.6 sv djupdoskurva5.5.32 sv djupet för dosmaximum5.5.26 sv djupjonisationsförhållande5.3.7 sv djupjonisationskurva2.4.3 sv djupröntgenbehandlingsutrustning4.2.2 sv djupstrålbehandling3.1.5 sv dosberäkning1.4.51 sv dosekvivalent+3.2.3 sv dosfraktionering+5.3.1 sv dosfördelning3.4.1 sv dosföreskrivning; dosordination5.3.10 sv dosgradient7.3.1 sv dosgräns3.4.10 sv doshistogram; dosvolymhistogram5.1.2 sv dosimetri6.1.7 sv dosimetrisk revision5.3.9 sv dosmaximum2.3.31 sv dosmonitor5.5.1 sv dosmonitorns linearitet5.5.2 sv dosmonitorns proportionalitet5.2.2 sv dosmätare+3.4.1 sv dosordination+3.1.6 sv dosplan3.1.2 sv dosplanering3.1.3 sv dosplaneringssystem1.4.34 sv dosrat2.3.32 sv dosratsmonitor5.2.3 sv dosratsmätare5.1.20 sv dosresponskurva3.4.2 sv dosspecifikation

183


5.1.16 sv dostabell5.3.8 sv dosuppbyggnadsområde; tillväxtområde+3.4.10 sv dosvolymhistogram+7.3.3 sv driftsbelastning+2.1.8 sv DT-apparat+2.6.11 sv dynamisk kil4.2.14 sv dynamisk strålbehandling; behandling med rörligt strålknippe1.3.13 sv dämpning1.4.60 sv dämpningsekvivalent1.4.62 sv dämpningsförhållande1.4.13 sv dämpningskoefficient5.6.16 sv dämpningskorrektionsfaktor7.2.7 sv dörr-interlock; dörrlås; dörrkontakt+7.2.7 sv dörrkontakt++7.2.7 sv dörrlås+1.4.54 sv effektiv dos1.4.52 sv effektiv dosekvivalent1.4.16 sv effektiv dämpningsfaktor5.5.33 sv effektiv energi1.4.50 sv effektiv halveringstid2.5.2 sv efterladdningsapparat4.3.6 sv efterladdningsbehandling med hög dosrat4.3.8 sv efterladdningsbehandling med låg dosrat4.3.7 sv efterladdningsbehandling med medelhög dosrat4.3.4 sv efterladdningsstrålbehandling5.2.18 sv ekstrapoleringskammare1.4.59 sv ekvivalent energi3.6.5 sv ekvivalent kvadratfält+5.4.10 sv ekvivalentdjup+1.4.53 sv ekvivalentdos5.2.6 sv elektrometer2.2.4 sv elektronaccelerator2.3.18 sv elektronapplikator4.2.28 sv elektronbehandling av hela huden5.5.19 sv elektronernas maximienergi5.5.20 sv elektronernas medelenergi4.2.9 sv elektronstrålbehandling1.3.11 sv energiabsorption1.4.21 sv energiabsorptionskoefficient1.4.7 sv energifluens1.4.9 sv energifluensrat1.4.5 sv energiflöde*1.4.9 sv energiflödestäthet*1.4.11 sv energiradians

184


1.4.17 sv energiöverföringskoefficient4.2.15 sv enfältsbehandling4.3.14 sv enkelplansimplantat1.4.39 sv exposition1.4.40 sv expositionsrat1.4.46 sv expositionsratkonstant4.2.3 sv extern kontaktstrålbehandling; kontaktstrålbehandling3.5.5 sv extern referenspunkt4.1.2 sv extern strålbehandling5.2.28 sv fantom3.9.14 sv filmens gammavärde3.9.12 sv filmens optiska täthet3.9.13 sv filmens svärtningskurva3.9.11 sv filmkänslighet2.6.1 sv filter1.3.16 sv filtrering2.6.21 sv fixeringsutrustninig4.3.5 sv fjärrkontrollerad efterladdningsstrålbehandling2.3.16 sv flerbladskollimator4.2.16 sv flerfältsbehandling+4.3.15 sv flerplansimplantat++1.4.6 sv fluens++1.4.8 sv fluensrat+1.3.18 sv fluorescens2.4.15 sv fluorescerande skärm+1.4.4 sv flöde+2.3.7 sv fokus3.7.9 sv fokus-axelavstånd3.7.11 sv fokus-bildförstärkareavstånd3.7.10 sv fokus-filmavstånd3.7.8 sv fokus-hudavstånd, FHA5.4.8 sv fokus-kammaravstånd5.4.9 sv fokus-ytavstånd2.6.18 sv fokuserat block; divergerande block5.5.15 sv formfaktor5.5.16 sv formkorrektion4.2.7 sv fotonstrålbehandling+3.2.3 sv fraktionering+5.2.26 sv Fricke-dosmätare5.2.12 sv friluftjonisationskammare3.9.9 sv från strålkällans synpunkt sett+5.3.17 sv fysikalisk penumbra++3.9.4 sv fältbild+3.6.13 sv fältbredd

185


3.4.11 sv fältdos1.3.22 sv fältemission3.6.14 sv fälthöjd5.2.4 sv fältinstrument3.9.5 sv fältkontrollbild2.3.20 sv fältljus3.6.10 sv fältstorlek5.5.11 sv fältstorleksfaktor5.5.12 sv fältstorlekskorrektion2.6.2 sv fältutjämningsfilter3.4.12 sv fältvikt3.4.3 sv föreskriven dos2.2.9 sv gammabehandlingsapparat2.2.11 sv gammakniv4.2.4 sv gammastrålbehandling2.3.4 sv gantry3.5.13 sv gantry koordinatsystem5.5.18 sv genomtränglighet5.3.18 sv geometrisk penumbra3.6.12 sv geometriskt fält1.4.48 sv halveringstid1.4.64 sv halvvärdesskikt5.5.23 sv halvärdesdjup4.2.27 sv helkroppsbestrålning1.4.66 sv homogenitetsfaktor5.5.6 sv homogenitetsindex5.3.15 sv homogenitetskarta5.3.12 sv huvudaxelprofil3.2.9 sv hyperfraktionering3.2.10 sv hypofraktionering3.6.27 sv hårkors för fältets mittpunkt2.2.1 sv högenergistrålbehandlingsapparat4.2.6 sv högenergistrålbehandling; högvoltsstrålbehandling5.2.20 sv högspänningselektrod2.4.6 sv högspänningsgenerator+4.2.6 sv högvolt strålbehandling+2.5.11 sv icke aktiv kula1.2.9 sv icke-joniserande elektromagnetisk strålning3.4.4 sv ICRU referensdos2.6.22 sv immobiliseringsutrustning2.5.20 sv implantat4.3.11 sv implantation3.10.2 sv implantationstid7.2.2 sv inbygd strålskydd

186


1.2.21 sv indirekt joniserande partikel1.2.23 sv indirekt joniserande strålning2.6.16 sv individuellt block1.3.6 sv inducerad radioaktivitet5.4.13 sv influensstorhet5.4.16 sv ingångsdos+2.5.9 sv inkapslad radioaktiv källa+6.1.8 sv inspektion3.3.13 sv inställningsmarginal; positioneringsmarginal3.5.10 sv inställningsvärde3.5.7 sv inställningsvärde för behandlingstiden3.5.8 sv inställningsvärde för monitorenheterna3.5.11 sv inställningsvärdets tolerans*1.4.29 sv integraldos*7.2.6 sv interlock; säkerhetsbrytare3.3.12 sv intern marginal3.3.4 sv intern målvolym3.5.4 sv intern referenspunkt4.1.4 sv intern strålbehandling2.5.7 sv interstitiell applikator för källa4.3.2 sv interstitiell strålbehandling+3.2.11 sv intervallbehandlingsteknik+2.5.6 sv intrakavitär applikator för källa4.3.1 sv intrakavitär strålbehandling4.2.29 sv intraoperativ strålbehandling+3.6.18 sv irreguljärt fält+2.3.21 sv isocenter; strålisocenter2.3.22 sv isocentrisk apparat4.2.19 sv isocentrisk behandling+5.3.4 sv isodosdiagram+5.3.4 sv isodoskarta; isodosdiagram5.3.2 sv isodoskurva5.3.3 sv isodosyta2.5.18 sv isotropisk punktkälla1.3.7 sv jonisation5.6.20 sv jonisationsandel5.2.9 sv jonisationskammare; jonkammare5.6.1 sv jonisationskammarens effektiva punkt5.6.2 sv jonisationskammarens referenspunkt1.2.8 sv joniserande strålning+5.2.9 sv jonkammare+5.6.5 sv jonuppsamlingseffektivitet5.1.13 sv kalibrering5.1.15 sv kalibrering av behandlingsapparaten

187


5.1.14 sv kalibreringsfaktor5.6.17 sv kalibreringskorrektionsfaktor för planparallell kammare5.2.25 sv kalorimeter2.5.4 sv kanal för överföring av källa2.4.17 sv kassetthållare2.4.9 sv katod5.2.13 sv kavitetsjonisationskammare1.4.35 sv kerma1.4.38 sv kermarat+2.6.9 sv kil+5.5.13 sv kilfaktor2.6.9 sv kilfilter; kil3.6.8 sv kilfält5.5.14 sv kilkorrektion3.8.13 sv kilriktning5.3.5 sv kilvinkel3.3.3 sv klinisk målvolym2.2.10 sv koboltbehandlingsapparat5.2.19 sv kollektor*2.3.12 sv kollimator*5.6.29 sv kombinerad osäkerhet2.6.3 sv kompensationsfilter4.2.24 sv konformstrålbehandling6.2.2 sv konstanstest+4.2.3 sv kontaktstrålbehandling5.5.24 sv kontinuerlig uppbromsningsräckvidd1.2.6 sv kontinuerligt röntgenspektrum1.2.5 sv kontinuerligt strålningsspektrum7.3.9 sv kontrollområde+2.3.1 sv kontrollpanel+3.2.7 sv konventionell fraktionering+4.2.5 sv konventionell röntgenbehandling+4.2.25 sv konvergent strålbehandling+3.6.20 sv koplanara strålar+6.1.1 sv kvalitet6.1.12 sv kvalitetshandbok6.1.4 sv kvalitetskontroll6.1.11 sv kvalitetskontrollprogram6.2.5 sv kvalitetskontrolltest6.1.2 sv kvalitetspolitik6.1.6 sv kvalitetsrevision6.1.5 sv kvalitetssystem6.1.3 sv kvalitetssäkring3.7.6 sv källa-blockavstånd

188


3.7.7 sv källa-blockhållaravstånd3.7.3 sv källa-bländareavstånd3.7.2 sv källa-hudavstånd3.7.4 sv källa-isocentrumavstånd5.4.6 sv källa-kammaravstånd3.7.5 sv källa-kompensationsfilteravstånd5.4.7 sv källa-ytavstånd3.10.4 sv källans centralplan2.5.26 sv källkabel; källvajer2.5.10 sv källkombination+2.5.26 sv källvajer+1.3.25 sv laddade partiklars jämvikt; laddadpartikeljämvikt+1.3.25 sv laddadpartikeljämvikt+2.5.3 sv lagringsbehållare2.2.3 sv linjär accelerator2.5.16 sv linjär aktivitet1.4.28 sv linjär energiöverföring2.5.13 sv linjär källa3.6.9 sv ljusfält3.6.25 sv ljusfältets axel3.6.24 sv ljusfältets mittpunkt3.9.2 sv lokalisationsbild5.6.15 sv luftekvivalenskorrektionsfaktor1.4.36 sv luftkerma1.4.45 sv luftkermaratkonstant1.3.17 sv luminescens1.2.19 sv läckstrålning5.6.3 sv läckström1.4.26 sv längdbromsförmåga+1.4.14 sv längddämpningskoefficient+1.4.23 sv längdenergiabsorptionskoefficient1.4.18 sv längdenergiöverföringskoefficient3.3.2 sv makroskopisk tumörvolym+2.3.1 sv manöverbord+2.1.11 sv manöverrum1.4.22 sv massabsorptionskoefficient1.4.27 sv massbromsförmåga1.4.15 sv massdämpningskoefficient1.4.24 sv massenergiabsorptionskoefficient5.6.12 sv massenergiabsorptionskoefficientförhållande1.4.19 sv massenergiöverföringskoefficient1.4.58 sv maximal energi3.4.6 sv maximidos3.4.5 sv medeldos

189


5.6.10 sv medelenergi förbrukad i luft per jonpar+1.4.47 sv medellivslängd+1.4.47 sv medellivstid; medellivslängd3.4.8 sv mediandos2.3.23 sv mekaniskt isocentrum5.1.1 sv metrologi2.2.7 sv mikrotron3.4.7 sv minimidos3.4.9 sv modaldos3.6.19 sv modifierat fält5.1.17 sv monitorenhet; skaldel+7.1.6 sv monitorering+5.2.11 sv monitorkammare1.2.16 sv monoenergetisk strålning4.2.17 sv motfältsbehandling; behandling med motstående fält2.6.20 sv motskydd; strålstoppare4.3.15 sv multipelplansimplantat; flerplansimplantat3.3.1 sv målvolym3.3.5 sv målvolym för planering5.6.23 sv mätfel5.1.3 sv mätnormal5.6.26 sv mätosäkerhet5.1.6 sv nationell mätnormal1.2.10 sv naturlig strålning2.3.15 sv nedre och övre bländare4.1.7 sv neutroninfångningsbehandling4.2.10 sv neutronstrålbehandling2.4.12 sv nominal röntgenrörspänning5.1.18 sv nominell dosrat5.5.25 sv nominell energi5.1.21 sv normaliserad dosresponsgradient3.7.1 sv normalt behandlingsavstånd5.1.12 sv nätet av mätnormallaboratorier7.2.9 sv nödbrytare+3.6.21 sv okoplanara strålar+3.6.18 sv oregelbundet fält; irreguljärt fält5.6.27 sv osäkerhet av typ A5.6.28 sv osäkerhet av typ B3.6.22 sv parallella fält1.3.12 sv partikelabsorption2.2.2 sv partikelaccelerator1.4.2 sv partikelantal; partikelmängd1.4.6 sv partikelfluens; fluens1.4.8 sv partikelfluensrat; fluensrat

190


1.4.4 sv partikelflöde; flöde*1.4.8 sv partikelflödestäthet*+1.4.2 sv partikelmängd+1.4.10 sv partikelradians4.2.8 sv partikelstrålbehandling3.5.2 sv patientinställning3.5.15 sv patientkoordinatsystem+4.2.23 sv pendelstrålbehandling+5.3.17 sv penumbra; fysikalisk penumbra5.5.7 sv penumbrabredd4.3.12 sv permanent implantat7.2.5 sv persondosmätare3.1.1 sv planering av strålbehandling7.3.2 sv planeringsgränser3.9.8 sv planeringssnitt3.1.4 sv planeringssystem för strålbehandling5.2.16 sv planparallell kammare5.6.8 sv polaritetseffekt1.2.15 sv polyenergetisk strålning+3.3.13 sv positioneringsmarginal+5.5.21 sv praktisk räckvidd+6.2.6 sv prestanda++6.2.7 sv prestandastandard+6.2.6 sv prestationsförmåga; prestanda2.3.33 sv primär dosmätare2.3.28 sv primär tidgivare5.1.4 sv primärnormal5.1.10 sv primärnormallaboratorium7.3.6 sv primärriktning1.2.13 sv primärstrålning2.3.10 sv primärsystem för strålavskärmning2.4.14 sv produkten av ström och tid1.4.41 sv produkten av yta och exposition5.5.9 sv produktionsfaktor6.1.13 sv protokoll4.2.11 sv protonstrålbehandling+4.3.9 sv pulserad efterladdningsstrålbehandling+2.5.12 sv punktkälla1.3.5 sv radioaktiv jämvikt2.1.4 sv radioaktiv källa1.3.2 sv radioaktivitet1.3.4 sv radioaktivt sönderfall+4.1.6 sv radiofarmaceutisk behandling++1.1.2 sv radiofysik+

191


1.1.3 sv radiologi1.1.2 sv radiologisk fysik; radiofysik+7.1.4 sv radiologiskt arbete+1.3.3 sv radionuklid4.1.6 sv radionuklidbehandling; radiofarmaceutisk behandling4.3.3 sv radionuklidnärbestrålning2.5.17 sv radiumekvivalentmassa5.4.2 sv referensdjup5.2.5 sv referensinstrument3.5.14 sv referenskoordinatsystem5.4.18 sv referensluftkermarat5.1.7 sv referensnormal5.4.1 sv referensplan5.4.3 sv referenspunkt6.2.8 sv referensvillkor3.10.3 sv referensvolym i intrakavitär terapi3.6.17 sv regelbundet fält; reguljärt fält+3.6.17 sv reguljärt fält+5.6.6 sv rekombinationskorrektionsfaktor5.5.4 sv relativ maksimidos6.1.9 sv revisionsbesök7.3.5 sv riktningsfaktor3.6.26 sv riktpinne för fältets mittpunkt2.3.25 sv riktpinne för inkommande strålar2.3.26 sv riktpinne för utgående strålar3.3.8 sv riskorgan4.2.22 sv rotationsbehandling4.2.5 sv röntgenbehandling; konventionell röntgenbehandling2.4.2 sv röntgenbehandlingsutrustning+2.4.16 sv röntgenbildförstärkare+2.4.5 sv röntgengenerator2.4.8 sv röntgenrör2.4.11 sv röntgenrörspänning2.4.13 sv röntgenrörström2.5.27 sv röntgenstrålekateter; röntgentråd+2.5.27 sv röntgentråd+2.4.1 sv röntgenutrustning+2.4.7 sv rörkåpa+2.6.5 sv sammansatt filter+2.5.19 sv schablon+1.3.20 sv scintillation2.3.34 sv sekundär dosmätare2.3.29 sv sekundär tidgivare1.3.24 sv sekundärelektronjämvikt

192


5.1.5 sv sekundärnormal5.1.11 sv sekundärnormallaboratorium7.3.7 sv sekundärriktning1.2.14 sv sekundärstrålning2.3.11 sv sekundärsystem för strålavskärmning5.2.15 sv sfärisk kammare5.4.5 sv sidopunkt3.9.1 sv simulatorbild3.9.4 sv simulatorfilm; fältbild3.6.23 sv simulerat behandlingsfält2.5.15 sv självdämpning5.6.9 sv skafteffekt5.4.10 sv skalat djup; ekvivalentdjup3.9.3 sv skalbild; skalfilm+5.1.17 sv skaldel++3.9.3 sv skalfilm+2.3.19 sv skenapplikator+2.5.14 sv skenbar aktivitet+2.6.7 sv skenfilter5.2.21 sv skyddselektrod2.4.7 sv skyddskåpa för röntgenrör; rörkåpa5.5.17 sv skärmningsfaktor; blockfaktor2.3.8 sv slutare2.5.9 sv sluten radioaktiv källa; inkapslad radioaktiv källa2.1.5 sv sluten strålkälla3.9.7 sv snitt5.4.12 sv spatiell upplösning1.4.44 sv specifik aktivitet6.1.16 sv specifikation1.2.18 sv spridd strålning1.3.8 sv spridning5.5.31 sv spridning-luftförhållande5.5.10 sv spridningsfaktor2.6.8 sv spridningsfilter; spridningsfolie+2.6.8 sv spridningsfolie+6.1.15 sv spårbarhet5.2.24 sv stabilitetskontrollkälla6.2.7 sv standard för prestationsförmåga; prestandastandard5.6.32 sv standardavvikelse2.6.15 sv standardblock; standardskydd+2.6.15 sv standardskydd+6.2.9 sv standardtestvillkor; villkor för standardtest4.2.13 sv stationär strålbehandling6.2.1 sv statustest

193


4.3.10 sv stegad efterladdningsbehandling3.10.7 sv steglängd4.2.26 sv stereotaktisk strålbehandling2.3.17 sv strålapplikator7.1.4 sv strålarbete; strålningsarbete; radiologiskt arbete5.1.19 sv strålavgivning; strålningsutbyte4.1.3 sv strålbehandling med extern strålknippe4.2.12 sv strålbehandling med tunga joner; strålbehandling med tunga partiklar+4.2.12 sv strålbehandling med tunga partiklar+1.1.4 sv strålbehandling; strålterapi2.1.2 sv strålbehandlingsapparat1.1.5 sv strålbehandlingsfysik3.1.7 sv strålbehandlingsplan; behandlingsplan2.1.7 sv strålbehandlingssimulator4.1.1 sv strålbehandlingsteknik1.4.32 sv stråldos1.4.55 sv strålenergi+1.1.1 sv strålfysik+3.6.3 sv strålfält3.6.29 sv strålfältets diagonal5.3.14 sv strålfältets homogenitet3.6.28 sv strålfältets huvudaxel5.5.8 sv strålfältets symmetri5.2.27 sv strålfältsanalysator5.3.11 sv strålfältsprofil2.3.5 sv strålhuvud3.8.4 sv strålhuvudets lutningsvinkel3.8.5 sv strålhuvudets sidolutningsvinkel+2.3.21 sv strålisocenter+3.6.1 sv strålknippe3.6.21 sv strålknippen i olika plan; okoplanara strålar3.6.20 sv strålknippen i samma plan; koplanara strålar3.6.2 sv strålknippets axel1.2.3 sv strålkvalitet5.6.21 sv strålkvalitetskorrektionsfaktor2.1.3 sv strålkälla2.6.23 sv strålmodifierare7.2.8 sv strålmonitor1.2.1 sv strålning+7.1.4 sv strålningsarbete+5.2.7 sv strålningsdetektor; detektor1.4.3 sv strålningsenergi1.1.1 sv strålningsfysik; strålfysik5.2.1 sv strålningsmätare

194


1.2.4 sv strålningsspektrum1.4.1 sv strålningsstorhet+5.1.19 sv strålningsutbyte+7.1.1 sv strålskydd7.2.1 sv strålskydd7.1.5 sv strålskyddstillsyn7.2.4 sv strålskyddsutrustning7.2.3 sv strålskärm7.1.3 sv strålskärmning2.6.13 sv strålspridare+2.6.20 sv strålstoppare+7.1.2 sv strålsäkerhet+1.1.4 sv strålterapi+1.2.2 sv stråltyp7.1.6 sv strålövervakning; monitorering1.2.17 sv ströstrålning2.5.22 sv styrnål2.5.21 sv styrränna2.5.24 sv styrvajer5.6.18 sv störningskorrektionsfaktor2.5.23 sv subkutan nål3.6.15 sv symmetriskt fält2.2.6 sv synkrotron2.3.9 sv system för strålavskärmning5.6.25 sv systematiskt fel+7.2.6 sv säkerhetsbrytare+5.6.31 sv säkerhetsfaktor1.4.42 sv sönderfallskonstant4.2.21 sv tangentialterapi2.3.6 sv target2.5.19 sv templat; schablon4.3.13 sv temporärt implantat5.5.22 sv terapeutisk räckvidd1.3.21 sv termionisk emission; termisk emission+1.3.21 sv termisk emission+1.3.19 sv termoluminescens2.5.25 sv testkabel; testvajer+2.5.25 sv testvajer+2.6.6 sv Thoraeus filter2.3.27 sv tidgivare5.5.3 sv tidskorrektion5.6.24 sv tillfälligt fel2.6.4 sv tillsatsfilter1.3.23 sv tillväxt

195


+5.3.8 sv tillväxtområde+1.4.65 sv tiondelsskikt6.2.10 sv toleransnivå5.5.36 sv toppspridningsfaktor5.5.34 sv toppspänningsvariation3.2.5 sv total behandlingstid1.4.14 sv total längddämpningskoefficient; längddämpningskoefficient+5.6.30 sv total osäkerhet+5.4.19 sv total referensluftkerma3.2.4 sv totalt antal fraktioner1.3.15 sv transmission1.4.63 sv transmissionsförhållande5.2.10 sv transmissionskammare2.3.14 sv trimmer5.6.22 sv tryck- och temperaturkorrektionsfaktor5.2.17 sv tunnfönsterkammare5.6.7 sv tvåspänningsmetod1.4.12 sv tvärsnitt för växelverkan; tvärsnitt+1.4.12 sv tvärsnitt+6.2.3 sv typtest3.3.11 sv underdosvolym7.3.4 sv uppehållsfaktor3.10.5 sv uppehållsposition3.10.6 sv uppehållstid3.5.3 sv upplinjeringsmarkering5.6.4 sv uppsamlingspotential2.6.17 sv utformat block5.4.17 sv utgångsdos5.3.16 sv utjämnat område5.5.5 sv utjämning+2.3.12 sv utrustning för strålavskärmning+2.1.1 sv utrustning för strålbehandling5.6.30 sv utsträckt osäkerhet; total osäkerhet5.4.11 sv vattenekvivalens1.4.37 sv vattenkerma+6.1.10 sv verifikation+3.9.6 sv verifikationsbild2.1.9 sv verifikationsutrustning för strålbehandling+6.2.9 sv villkor för standardtest+1.4.57 sv viloenergi1.4.56 sv vilomassa4.2.23 sv vinkelstrålbehandling; pendelstrålbehandling3.6.11 sv virtualkälla5.5.29 sv vävnads-fantomförhållande

196


5.5.28 sv vävnads-luftförhållande5.5.30 sv vävnads-maximumförhållande1.3.1 sv växelverkan5.4.15 sv ytdos2.4.4 sv ytröntgenbehandlingsutrustning4.2.1 sv ytstrålbehandling1.3.9 sv återspridning5.5.35 sv återspridningsfaktor6.2.11 sv åtgärdsnivå2.5.8 sv ögonapplikator för källa2.1.6 sv öppen strålkälla3.6.7 sv öppet fält3.3.9 sv överdosvolym3.3.10 sv överdosvolym utanför målvolymen5.1.9 sv överföringsnormal7.3.10 sv övervakat område

197


ENGLANNINKIELINEN HAKEMISTO

+5.6.28 en a posteriori uncertainty++5.6.27 en a priori uncertainty+1.4.31 en absorbed dose5.3.1 en absorbed dose distribution3.4.10 en absorbed dose histogram; dose volume histogram1.4.33 en absorbed dose rate5.6.13 en absorbed dose to air ionization chamber factor, ND

1.3.10 en absorption1.4.20 en absorption coefficient3.2.8 en accelerated fractionation6.2.4 en acceptance test7.2.10 en access control device6.2.11 en action level3.10.1 en active length1.4.43 en activity2.6.4 en added filter3.6.22 en adjacent fields+2.5.2 en afterloading equipment+4.3.4 en afterloading radiotherapy2.5.2 en afterloading therapy equipment; afterloading equipment1.4.36 en air kerma1.4.45 en air kerma-rate constant3.5.3 en alignment markings2.4.10 en anode2.5.14 en apparent activity+3.4.11 en applied dose+4.2.23 en arc therapy; pendular radiotherapy1.4.41 en area exposure product3.6.16 en asymmetric field1.3.13 en attenuation1.4.13 en attenuation coefficient5.6.16 en attenuation correction factor1.4.60 en attenuation equivalent1.4.62 en attenuation ratio3.5.12 en auto set-up+2.5.15 en autoattenuation+2.6.10 en automatic wedge+3.4.5 en average dose++1.4.47 en average lifetime+2.3.26 en back pointer1.3.9 en back-scattering1.2.11 en background radiation

198


5.5.35 en backscattering factor5.4.4 en base depth2.3.17 en beam applicator+2.6.2 en beam flattening filter+2.3.12 en beam limiting device3.8.2 en beam limiting device rotation angle2.3.9 en beam limiting system2.6.23 en beam modifier; modifier5.3.11 en beam profile2.6.8 en beam scattering filter; beam scattering foil+2.6.8 en beam scattering foil+2.6.13 en beam spoiler2.6.20 en beam stopper3.9.9 en beams-eye-view2.2.8 en betatron1.4.49 en biological half-life2.6.14 en block5.5.17 en block factor2.6.12 en bolus4.2.30 en booster dose4.2.18 en box technique2.5.1 en brachyradiotherapy equipment; brachytherapy equipment+4.1.5 en brachyradiotherapy++2.5.1 en brachytherapy equipment+4.1.5 en brachytherapy; brachyradiotherapy1.2.12 en bremsstrahlung1.3.23 en build-up5.2.23 en build-up cap5.3.8 en build-up region5.1.13 en calibration5.6.17 en calibration correction factor for a plane parallell chamber5.1.14 en calibration factor5.1.15 en calibration of the treatment unit5.2.25 en calorimeter2.4.17 en cassette holder2.4.9 en cathode+5.2.13 en cavity chamber+5.2.13 en cavity ionization chamber; cavity chamber5.2.22 en central electrode5.6.19 en central electrode correction factor3.9.13 en characteristic curve of a film1.3.25 en charged particle equilibrium2.5.25 en check cable; dummy wire3.3.3 en clinical target volume, CTV

199


2.2.10 en cobalt beam therapy equipment; cobalt unit+2.2.10 en cobalt unit+6.1.13 en code of practice1.3.22 en cold emission3.3.11 en cold volume5.2.19 en collecting electrode5.6.4 en collecting potential*3.8.2 en collimator angle**2.3.12 en collimator*5.6.29 en combined standard uncertainty2.6.3 en compensating filter2.6.5 en compound filter3.9.10 en computed tomography, CT2.1.8 en computed tomography equipment; CT equipment4.2.24 en conformal radiotherapy+5.2.24 en constancy check source+6.2.2 en constancy test+4.2.3 en contact radiotherapy1.2.5 en continuous radiation spectrum1.2.6 en continuous X-ray spectrum5.5.24 en continuous-slowing-down range2.1.11 en control room7.3.9 en controlled area+2.3.27 en controlling timer+3.2.7 en conventional fractionation+4.2.5 en conventional X-ray therapy+4.2.25 en convergent radiotherapy3.6.20 en coplanar beams+3.8.6 en couch height++2.3.2 en couch+5.6.31 en coverage factor+1.4.12 en cross section++2.1.8 en CT equipment+2.4.14 en current time product2.2.5 en cyclotron5.2.14 en cylindrical chamber; thimble chamber1.4.42 en decay constant4.2.2 en deep radiotherapy2.4.3 en deep X-ray therapy equipment; orthovoltage X-ray therapy equipment3.6.23 en delineated radiation field; simulator treatment field2.4.18 en delineator; field defining wires5.4.14 en depth dose5.3.6 en depth dose curve5.5.27 en depth dose ratio; quality index, D20 / D10

200


5.3.7 en depth ionization curve5.5.26 en depth ionization ratio, J20 / J10

5.5.32 en depth of dose maximum+5.2.8 en detector window++5.2.7 en detector+5.3.13 en diagonal axis profile3.6.29 en diagonal of the radiation field2.3.13 en diaphragm3.8.3 en diaphragm rotation angle1.2.20 en directly ionizing particle1.2.22 en directly ionizing radiation1.2.7 en discrete radiation spectrum2.3.24 en distance indicator; range finder2.6.18 en diverging block; focussed block7.2.7 en door interlock3.1.5 en dose calculation; dose computation+3.1.5 en dose computation+1.4.51 en dose equivalent+3.2.3 en dose fractionation+5.3.10 en dose gradient7.3.1 en dose limit5.3.9 en dose maximum2.3.31 en dose monitoring system3.1.6 en dose plan3.1.2 en dose planning3.1.3 en dose planning system3.4.1 en dose prescription1.4.34 en dose rate2.3.32 en dose rate monitoring system5.2.3 en dose ratemeter5.1.20 en dose response curve3.4.2 en dose specification5.1.16 en dose table+3.4.10 en dose volume histogram+5.2.2 en dosemeter5.1.2 en dosimetry6.1.7 en dosimetry audit+2.3.19 en dummy applicator++2.6.7 en dummy filter++2.5.25 en dummy wire+3.10.2 en duration of the implant; implant duration3.10.5 en dwell position3.10.6 en dwell time+4.2.14 en dynamic radiotherapy+

201


2.6.11 en dynamic wedge1.4.16 en effective attenuation coefficient1.4.54 en effective dose1.4.52 en effective dose equivalent5.5.33 en effective energy1.4.50 en effective half-life5.6.1 en effective point of measurement of an ionization chamber5.2.6 en electrometer; measuring assembly2.2.4 en electron accelerator2.3.18 en electron applicator4.2.9 en electron radiotherapy7.2.9 en emergency shutdown switch1.3.11 en energy absorption1.4.21 en energy absorption coefficient1.4.7 en energy fluence1.4.9 en energy fluence rate1.4.5 en energy flux*1.4.9 en energy flux density*1.4.29 en energy imparted1.4.11 en energy radiance1.4.17 en energy transfer coefficient5.4.16 en entrance dose2.1.1 en equipment for radiotherapy1.4.53 en equivalent dose1.4.59 en equivalent energy3.6.5 en equivalent square field5.6.23 en error of measurement5.4.17 en exit dose5.6.30 en expanded uncertainty1.4.39 en exposure1.4.40 en exposure rate1.4.46 en exposure rate constant4.2.31 en extended field radiotherapy4.1.3 en external beam radiotherapy4.2.3 en external contact radiotherapy; contact radiotherapy4.1.2 en external radiotherapy3.5.5 en external reference point+5.2.18 en extrapolation chamber+5.2.18 en extrapolation ionization chamber; extrapolation chamber+2.5.8 en eye applicator+3.6.27 en field centre cross-hair3.6.26 en field centre pointer+2.4.18 en field defining wires++3.4.11 en field dose+

202


2.6.2 en field flattening filter; beam flattening filter; flattening filter3.6.14 en field height5.2.4 en field instrument5.5.12 en field size correction5.5.11 en field size factor3.6.10 en field size; irradiation field size3.6.13 en field width3.9.14 en film gamma3.9.12 en film optical density3.9.11 en film sensitivity2.6.1 en filter1.3.16 en filtration2.6.21 en fixation device3.5.14 en fixed coordinate system5.5.5 en flatness5.3.16 en flattened area+2.6.2 en flattening filter++1.4.8 en fluence rate++1.4.6 en fluence+1.3.18 en fluorescense2.4.15 en fluorescent screen+1.4.4 en flux++3.7.9 en focal spot to axis distance, FAD++3.7.10 en focal spot to film distance, FFD++3.7.11 en focal spot to image intensifier distance, FID++3.7.8 en focal spot to skin distance, FSD++2.3.7 en focal spot+3.7.9 en focus to axis distance; focal spot to axis distance, FAD5.4.8 en focus to chamber distance, FCD3.7.10 en focus to film distance; focal spot to film distance, FFD3.7.11 en focus to image intensifier distance; focal spot to image intensifier

distance, FID3.7.8 en focus to skin distance; focal spot to skin distance, FSD5.4.9 en focus to surface distance, FSD2.3.7 en focus; focal spot+2.6.18 en focussed block+5.6.14 en fraction of energy of secondary charged particles that is lost to

brems-strahlung5.6.20 en fraction of ionization+3.2.3 en fractionation+5.2.12 en free air ionization chamber5.2.26 en Fricke dosemeter2.3.25 en front pointer2.2.9 en gamma beam therapy equipment

203


4.2.4 en gamma beam therapy; radionuclide beam therapy2.2.11 en gamma knife2.3.4 en gantry3.8.1 en gantry angle3.5.13 en gantry coordinate system3.6.12 en geometric field5.3.18 en geometric penumbra3.4.11 en given dose; applied dose; incident dose; field dose3.3.2 en gross tumour volume, GTV5.2.21 en guard electrode2.5.21 en guide gutter2.5.22 en guide needle2.5.24 en guide wire5.5.23 en half-value depth1.4.64 en half-value layer, HVL; half-value thickness, HVT+1.4.64 en half-value thickness, HVT+4.2.12 en heavy ion radiotherapy; heavy particle radiotherapy+4.2.12 en heavy particle radiotherapy+4.3.6 en high dose rate (HDR) afterloading radiotherapy2.2.1 en high-energy radiotherapy equipment4.2.6 en high-energy radiotherapy; high-voltage radiotherapy+4.2.7 en high-energy X-ray therapy+5.2.20 en high-voltage electrode; HV electrode2.4.6 en high-voltage generator+4.2.6 en high-voltage radiotherapy+1.4.66 en homogeneity coefficient3.3.10 en hot spot3.3.9 en hot volume+5.2.20 en HV electrode+3.2.9 en hyperfractionation2.5.23 en hypodermic needle3.2.10 en hypofractionation3.4.4 en ICRU reference dose2.4.16 en image intensifier; X-ray image intensifier2.6.22 en immobilization device2.5.20 en implant+3.10.2 en implant duration+4.3.11 en implantation+3.4.11 en incident dose+1.2.21 en indirectly ionizing particle1.2.23 en indirectly ionizing radiation2.6.16 en individual block1.3.6 en induced radioactivity5.4.13 en influence quantity

204


6.1.8 en inspection*1.4.29 en integral dose*1.3.1 en interaction1.4.12 en interaction cross section; cross section7.2.6 en interlock; safety switch3.3.12 en internal margin, IM4.1.4 en internal radiotherapy3.5.4 en internal reference point3.3.4 en internal target volume, ITV4.3.2 en interstitial radiotherapy2.5.7 en interstitial source applicator4.3.1 en intracavitary radiotherapy2.5.6 en intracavitary source applicator4.2.29 en intraoperative radiotherapy5.6.5 en ion collection efficiency1.3.7 en ionization5.2.9 en ionization chamber1.2.8 en ionizing radiation3.3.7 en irradiated volume1.3.14 en irradiation3.6.4 en irradiation field+3.6.10 en irradiation field size+2.3.30 en irradiation switch3.5.9 en irradiation time3.6.18 en irregular field2.3.21 en isocentre; radiation isocentre2.3.22 en isocentric equipment4.2.19 en isocentric treatment5.3.4 en isodose chart; isodose plot5.3.2 en isodose curve+5.3.4 en isodose plot+5.3.3 en isodose surface2.5.18 en isotropic point source1.4.35 en kerma1.4.38 en kerma rate1.4.61 en lead equivalent5.6.3 en leakage current1.2.19 en leakage radiation3.6.25 en light beam axis3.6.9 en light field3.6.24 en light field centre2.3.20 en light field-indicator2.2.3 en linear accelerator2.5.16 en linear activity

205


+1.4.14 en linear attenuation coefficient+1.4.23 en linear energy absorption coefficient1.4.18 en linear energy transfer coefficient1.4.28 en linear energy transfer, LET2.5.13 en linear source; wire source5.5.1 en linearity of the dose monitoring system3.9.2 en localization image6.1.14 en logbook; records of measurements4.3.8 en low dose rate (LDR) afterloading radiotherapy2.3.15 en lower and upper jaws1.3.17 en luminescense3.6.28 en major axis of the radiation field5.3.12 en major axis profile1.4.22 en mass absorption coefficient1.4.15 en mass attenuation coefficient1.4.24 en mass energy absorption coefficient1.4.19 en mass energy transfer coefficient3.4.6 en maximum dose5.5.19 en maximum electron energy1.4.58 en maximun energy3.4.5 en mean dose; average dose5.5.20 en mean electron energy5.6.10 en mean energy expended in air per ion pair formed, W1.4.30 en mean energy imparted1.4.47 en mean life; average lifetime+5.2.6 en measuring assembly+2.3.23 en mechanical isocentre3.4.8 en median dose4.3.7 en medium dose rate (MDR) afterloading radiotherapy5.1.1 en metrology2.2.7 en microtron3.4.7 en minimum dose3.4.9 en modal dose3.6.19 en modified field+2.6.23 en modifier+5.2.11 en monitor chamber5.1.17 en monitor unit+7.1.6 en monitoring+1.2.16 en monoenergetic radiation4.2.14 en moving beam radiotherapy; dynamic radiotherapy+2.3.16 en multi-leaf beam limiting device+2.3.16 en multi-leaf collimator; multi-leaf beam limiting device4.2.16 en multiple field treatment4.3.15 en multiple plane implant

206


5.1.6 en national standard1.2.10 en natural radiation5.1.12 en network of standard dosimetry laboratories4.2.10 en neutron beam radiotherapy; neutron therapy4.1.7 en neutron capture therapy+4.2.10 en neutron therapy+5.1.18 en nominal dose rate5.5.25 en nominal energy2.4.12 en nominal X-ray tube voltage2.5.11 en non-active spacer5.6.15 en non-air equivalence correction factor3.6.21 en non-coplanar beams1.2.9 en non-ionizing electromagnetic radiation3.7.1 en normal treatment distance, NTD5.1.21 en normalized dose response gradient, γ-value7.3.4 en occupancy factor2.5.8 en ocular source applicator; ophthalmic applicator; eye applicator5.4.5 en off-axis point3.6.7 en open field+2.5.8 en ophthalmic applicator++4.2.17 en opposing beam therapy+4.2.17 en opposite-field therapy; opposing beam therapy3.3.8 en organ at risk7.3.5 en orientation factor+2.4.3 en orthovoltage X-ray therapy equipment+5.5.9 en output factor3.2.5 en overall treatment time5.2.16 en parallel plate chamber; plane parallel chamber1.3.12 en particle absorption2.2.2 en particle accelerator1.4.8 en particle fluence rate; fluence rate1.4.6 en particle fluence; fluence*1.4.8 en particle flux density*1.4.4 en particle flux; flux1.4.2 en particle number1.4.10 en particle radiance4.2.8 en particle radiotherapy3.5.15 en patient coordinate system3.5.2 en patient set-up5.5.36 en peak scattering factor+4.2.23 en pendular radiotherapy+5.5.18 en penetrative quality5.3.17 en penumbra; physical penumbra6.2.6 en performance

207


6.2.7 en performance standard4.3.12 en permanent implant7.2.5 en personal dosemeter5.6.18 en perturbation correction factor5.2.28 en phantom4.2.7 en photon radiotherapy; high-energy X-ray therapy+5.3.17 en physical penumbra+1.1.5 en physics in radiotherapy+3.8.11 en pitch of the table top++5.2.16 en plane parallel chamber+7.3.2 en planning limits3.9.8 en planning section3.3.5 en planning target volume, PTV2.5.12 en point source; seed source5.6.8 en polarity effect1.2.15 en polyenergetic radiation+3.9.6 en portal image+2.6.24 en portal imaging device3.9.6 en portal verification image; portal image5.5.21 en practical range3.4.3 en prescribed dose5.6.22 en pressure and temperature correction factor2.3.10 en primary beam limiting system7.3.6 en primary direction2.3.33 en primary dose monitoring system1.2.13 en primary radiation5.1.4 en primary standard5.1.10 en primary standard dosimetry laboratory, PSDL2.3.28 en primary timer5.5.2 en proportionality of the dose monitoring system7.2.3 en protective barrier7.2.4 en protective device7.2.1 en protective shielding4.2.11 en proton beam radiotherapy7.3.8 en public area+4.3.9 en pulsed afterloading radiotherapy+4.3.9 en pulsed dose rate (PDR) brachytherapy; pulsed afterloading radiotherapy6.1.1 en quality6.1.3 en quality assurance6.1.6 en quality audit6.1.4 en quality control6.1.11 en quality control program6.2.5 en quality control test+5.5.27 en quality index, D20 / D10 +

208


6.1.12 en quality manual6.1.2 en quality policy6.1.5 en quality system1.4.3 en radiant energy1.2.1 en radiation3.6.1 en radiation beam3.6.2 en radiation beam axis5.2.27 en radiation beam scanner5.2.7 en radiation detector; detector1.4.32 en radiation dose1.4.55 en radiation energy3.6.3 en radiation field2.3.5 en radiation head3.8.4 en radiation head pitch angle3.8.5 en radiation head roll angle+2.3.21 en radiation isocentre+5.2.1 en radiation meter7.2.8 en radiation monitor7.1.6 en radiation monitoring; monitoring5.1.19 en radiation output1.1.1 en radiation physics7.1.1 en radiation protection1.2.3 en radiation quality5.6.21 en radiation quality correction factor1.4.1 en radiation quantity7.1.2 en radiation safety7.1.3 en radiation shielding2.1.3 en radiation source1.2.4 en radiation spectrum7.1.5 en radiation survay+1.1.4 en radiation therapy+1.2.2 en radiation type7.1.4 en radiation work1.3.4 en radioactive decay; radioactive disintegration+1.3.4 en radioactive disintegration+1.3.5 en radioactive equilibrium1.4.48 en radioactive half-life2.1.4 en radioactive source2.5.10 en radioactive source train1.3.2 en radioactivity1.1.2 en radiological physics1.1.3 en radiology1.3.3 en radionuclide+4.2.4 en radionuclide beam therapy+

209


4.3.3 en radionuclide contact therapy4.1.6 en radionuclide therapy; radiopharmaceutical therapy+4.1.6 en radiopharmaceutical therapy+2.1.2 en radiotherapy equipment; treatment unit2.1.7 en radiotherapy simulator3.1.7 en radiotherapy treatment plan; treatment plan3.1.1 en radiotherapy treatment planning3.1.4 en radiotherapy treatment planning system; treatment planning system1.1.4 en radiotherapy; radiation therapy2.5.17 en radium equivalent mass5.6.24 en random error+2.3.24 en range finder+5.6.12 en ratio of mass energy absorption coefficients5.6.6 en recombination correction factor+6.1.14 en records of measurements+5.4.18 en reference air kerma rate6.2.8 en reference conditions5.4.2 en reference depth5.2.5 en reference instrument5.4.1 en reference plane5.4.3 en reference point5.6.2 en reference point of an ionization chamber5.1.7 en reference standard3.10.3 en reference volume in intracavitary therapy3.6.17 en regular field5.5.4 en relative maximum absorbed dose4.3.5 en remote controlled afterloading radiotherapy1.4.57 en rest energy1.4.56 en rest mass+5.5.34 en ripple++3.8.12 en roll of the table top+4.2.22 en rotation radiotherapy+7.2.6 en safety switch++3.9.3 en scale film+3.9.3 en scale image; scale film5.4.10 en scaled depth5.5.31 en scatter-air ratio, SAR1.2.18 en scattered radiation1.3.8 en scattering5.5.10 en scattering factor1.3.20 en scintillation2.5.9 en sealed radioactive source pellet2.1.5 en sealed radioactive source; sealed source+2.1.5 en sealed source+

210


2.3.11 en secondary beam limiting system7.3.7 en secondary direction2.3.34 en secondary dose monitoring system1.3.24 en secondary electron equilibrium1.2.14 en secondary radiation5.1.5 en secondary standard5.1.11 en secondary standard dosimetry laboratory, SSDL2.3.29 en secondary timer3.9.7 en section; slice+2.5.12 en seed source+2.5.15 en self attenuation; autoattenuation3.5.8 en set-up monitor units3.5.7 en set-up treatment time3.5.10 en set-up value3.3.13 en set-up margin3.5.11 en set-up value tolerance3.9.5 en set-up verification image2.6.19 en shadow tray; shielding tray2.6.17 en shaped block5.5.16 en shaping correction5.5.15 en shaping factor+2.6.19 en shielding tray+2.3.8 en shutter3.9.4 en simulator film3.9.1 en simulator image+3.6.23 en simulator treatment field+4.2.15 en single field radiotherapy4.3.14 en single plane implant6.1.9 en site visit+3.9.7 en slice+2.5.5 en source applicator2.5.26 en source cable; source wire3.10.4 en source central plane3.10.8 en source separation3.7.4 en source to axis distance, SAD3.7.6 en source to block distance, SBD5.4.6 en source to chamber distance, SCD3.7.5 en source to compensating filter distance, SCD3.7.3 en source to diaphragm distance3.7.7 en source to shadow tray distance3.7.2 en source to skin distance, SSD5.4.7 en source to surface distance, SSD2.5.4 en source transfer channel; source transfer tube+2.5.4 en source transfer tube+

211


+2.5.26 en source wire+5.4.12 en spatial resolution1.4.44 en specific activity6.1.16 en specification5.2.15 en spherical chamber3.2.11 en split-cource technique+4.2.20 en SSD technique+4.2.20 en SSD treatment; SSD technique5.2.24 en stability check source; constancy check source5.1.3 en standard2.6.15 en standard block5.6.32 en standard deviation6.2.9 en standard test conditions4.2.13 en stationary radiotherapy6.2.1 en status test5.6.9 en stem effect3.10.7 en step size4.3.10 en stepping source afterloading radiotherapy+4.2.26 en stereotactic radiosurgery+4.2.26 en stereotactic radiotherapy; stereotactic radiosurgery1.4.25 en stopping power5.6.11 en stopping-power ratio2.5.3 en storage container1.2.17 en stray radiation7.2.2 en structural shielding4.2.1 en superficial radiotherapy2.4.4 en superficial X-ray therapy equipment7.3.10 en supervised area5.4.15 en surface dose3.6.15 en symmetric field5.5.8 en symmetry of radiation field2.2.6 en synchrotron5.6.25 en systematic error+2.3.3 en table top+4.2.21 en tangential therapy2.3.6 en target3.3.1 en target volume2.5.19 en template4.3.13 en temporary implant1.4.65 en tenth-value layer, TVL; tenth-value thickness, TVT+1.4.65 en tenth-value thickness, TVT+5.5.22 en therapeutic range+1.3.21 en thermal emission+1.3.21 en thermionic emission; thermal emission

212


1.3.19 en thermoluminescense+5.2.14 en thimble chamber+5.2.17 en thin-window chamber2.6.6 en Thoraeus filter+3.2.3 en time-dose pattern+5.5.3 en timer correction2.3.27 en timer; timing device; controlling timer+2.3.27 en timing device+5.5.28 en tissue-air ratio, TAR5.5.30 en tissue-maximum ratio, TMR5.5.29 en tissue-phantom ratio, TPR10

20

6.2.10 en tolerance level+4.2.27 en total body irradiation, TBI+1.4.14 en total linear attenuation coefficient; linear attenuation coefficient1.4.26 en total linear stopping power1.4.27 en total mass stopping power3.2.4 en total number of fractions5.4.19 en total reference air kerma4.2.28 en total skin electron radiotherapy6.1.15 en traceability5.1.9 en transfer standard1.3.15 en transmission5.2.10 en transmission chamber1.4.63 en transmission ratio+3.8.7 en transversal position+3.3.6 en treated volume+2.3.1 en treatment control console+2.3.1 en treatment control panel; treatment control console3.6.6 en treatment field3.2.2 en treatment fraction3.2.3 en treatment fractionation; dose fractionation; fractionation; time-dose pattern3.2.6 en treatment gap+3.1.7 en treatment plan++3.1.4 en treatment planning system++3.1.8 en treatment protocol++3.1.8 en treatment regime+2.1.10 en treatment room3.1.8 en treatment schedule; treatment scheme; treatment protocol;

treatment regime+3.1.8 en treatment scheme+3.2.1 en treatment session3.5.1 en treatment set-up3.8.6 en treatment table height; couch height

213


3.8.9 en treatment table isocentric rotation3.8.7 en treatment table lateral position; transversal position3.8.8 en treatment table longitudinal position3.8.11 en treatment table pitch angle; pitch of the table top3.8.12 en treatment table roll angle; roll of the table top3.8.10 en treatment table top eccentric rotation2.3.3 en treatment table top; table top2.3.2 en treatment table; couch4.1.1 en treatment technique in radiotherapy3.5.6 en treatment time+2.1.2 en treatment unit+6.1.10 en treatment verification2.1.9 en treatment verification equipment; verification equipment2.3.14 en trimmer5.6.7 en two-voltage method5.6.27 en type A standard uncertainty; a priori uncertainty5.6.28 en type B standard uncertainty; a posteriori uncertainty6.2.3 en type test5.6.26 en uncertainty of measurement5.3.15 en uniformity chart5.5.6 en uniformity index5.3.14 en uniformity of the radiation field2.1.6 en unsealed radioactive source; unsealed source+2.1.6 en unsealed source+5.5.34 en value of peak to peak voltage; ripple+2.1.9 en verification equipment++6.1.10 en verification+3.6.11 en virtual source5.4.11 en water equivalence1.4.37 en water kerma5.5.14 en wedge correction+5.5.13 en wedge factor+3.6.8 en wedge field; wedged field5.5.13 en wedge filter factor; wedge factor2.6.9 en wedge filter; wedge5.3.5 en wedge isodose angle3.8.13 en wedge orientation+2.6.9 en wedge++3.6.8 en wedged field+3.4.12 en weighting factor of the field4.2.27 en whole body radiotherapy; total body irradiation, TBI5.5.7 en width of penumbra5.2.8 en window of a detector; detector window+2.5.13 en wire source+

214


5.1.8 en working standard7.3.3 en workload2.5.27 en X-ray catheter; X-ray marker wire2.4.1 en X-ray equipment2.4.5 en X-ray generator+2.4.16 en X-ray image intensifier++2.5.27 en X-ray marker wire+2.4.2 en X-ray therapy equipment4.2.5 en X-ray therapy; conventional X-ray therapy2.4.8 en X-ray tube2.4.13 en X-ray tube current2.4.7 en X-ray tube housing2.4.11 en X-ray tube voltage2.3.19 en zero applicator; dummy applicator2.6.7 en zero filter; dummy filter

Documents

SÄTEILYSUOJELU - Helsinki