Pohjoisen voiman puolesta

3/2

01

4

Lattialämmityksen ohjausSUJUU INTERNETISSÄ

Ihminen on mutkikasSÄHKÖLAITE

Monta koulutusreittiäENERGIA-ALALLE

Tuuli puhaltaahiilineutraalia

energiaa

Julkaisija: Oulun Sähkönmyynti Oy

Osoite: Kasarmintie 6, PL 116, 90101 Oulu

Asiakaspalvelu: 010 287 7800, osm@pohjoistavoimaa.fi, www.pohjoistavoimaa.fi

Päätoimittaja: toimitusjohtaja Arto Sutinen, Oulun Sähkönmyynti Oy, arto.sutinen@oulunsahkonmyynti.fi

Sulake on neljä kertaa vuodessa, maalis-, kesä-, syys- ja joulukuussa, ilmestyvä Oulun Sähkönmyynti Oy:n asiakaslehti.

Toimitussihteeri: viestintäsuunnittelija Mari Laulumaa, Oulun Energia, mari.laulumaa@oulunenergia.fi

Toimittajat: Kari Arokylä, Susanna Ekfors, Pirkko Koivu, Eeva Ojala

Valokuvaajat: Mika Ahonen, Kati Leinonen, Vesa Ranta, Eeva Ojala

Kuvittaja: Mikko Walamies

Kannen kuva: Kati Leinonen

Kolumnistin kuva: Kustannusosakeyhtiö Otava/Jouni Harala

Taitto: Darwin Oy, Oulun Energia

Osoitelähde: Oulun Sähkönmyynti Oy:n asiakastietorekisteri. Haukipudas, Kiiminki, Kemi, Keminmaa, Oulu, Raahe, Simo, Tervola, Tornio ja Yli-Ii Itellan osoitteettomassa täysjakelussa.

Paperi: PEFC-sertifioitu MultiArt Silk 115 g, Stora Enso Fine Paper, Oulun tehdas

Paino: Erweko Oy, Oulu

Painosmäärä: 136 000

ISSN: 1797-2078

Oulun aluetta koskevat talousuutiset ovat viime aikoina olleet pääosin ma-sentavia. Liian tiuhaan on kerrottu toi-mintojen lopettamisista, irtisanomisis-ta ja työttömyyden kasvusta. Merkkejä isosta käänteestä huonompaan suun-taan oli näkyvissä jo jonkin aikaa, mutta silti myllerrys on ollut yllättävän raju.

Nyt Oulussa – kuten toki koko Suo-messa – tarvitaan kipeästi uusia työ-paikkoja. Niiden luomiseen on energia- alalla ilman muuta halua osallistua.

Oulun Energiassa linjasimme jo pari vuotta sitten, että olemme val-miita toimimaan pohjoisen energia-toimialan veturina ja edistämään eri tavoin pienten ja keskisuurten yritys-ten liiketoimintaa. Päämääränämme on erilaisia yrityksiä sisältävän vahvan energiaklusterin luominen. Tämä aut-taisi omalta osaltaan pohjoista elin-keinoelämää eteenpäin ja loisi kovasti kaivattuja työpaikkoja.

* * *Veturiyrityksenä toiminen tarkoittaa mo-nia asioita. Voimme tarjota kumppani- yritystemme käyttöön laajan infrastruk-tuurimme, minkä ansiosta ne voivat kehittää ja testata tuotteitaan ja palve-lujaan aidossa ympäristössä. Haluam-me rakentaa yhteistyötä, joka tehostaa

yritysten tuotekehitystä. Hyödynnäm-me myös omassa toiminnassamme mah-dollisimman paljon oman seutumme yri-tysten tuotteita ja palveluja.

Lopputuloksena syntyy – toivotta-vasti – Oulun alueen yrityksissä uusia huipputuotteita. Ne saattavat liittyä esimerkiksi älykkäisiin sähköverkkoi-hin, uusiutuviin energiamuotoihin, ha-jautettuun energiantuotantoon tai säh-kön kulutushuippujen leikkaamiseen. Perusta uusille innovaatioille on hyvä, onhan täällä monipuolista energia- alan, tieto- ja viestintätekniikan sekä monen muun alan osaamista.

Esimerkki uudenlaisen ajattelun poh-jalta syntyneestä tuotteesta on Oulun Sähkönmyynnin asiakkailleen tarjoama aurinkosähköjärjestelmä. Sen hankki-minen on tehty helpoksi, sillä Oulun Sähkönmyynti yhdessä muiden Oulun Energia -konsernin yhtiöiden ja yhteis-työkumppaneidensa kanssa huolehtii kaiken kuntoon, tarvittavien lupien hankinnasta asennukseen asti. Asiak- kaan tarvitsee valita vain haluamansa laitteisto – ja siinäkin me autamme.

* * *Unohtaa ei muuten sovi, että tälläkin hetkellä Oulun Energia on iso työllis-täjä. Palveluksessamme on noin 350

Energia-ala haluaa luoda uusia työpaikkoja

ihmistä. Lisäksi lähienergian – turpeen ja puun – hankinta tuo työtä ketjun eri vaiheissa Oulua ympäröivässä maa-kunnassa noin 1 100 ihmiselle.

Haluamme lisätä entisestään lä-hienergian käyttöä, mikäli poliittiset päättäjät luovat sille järkevät taloudel-liset edellytykset. Toppilan voimalai-toksemme ykkösyksikön tilalle ryhdy-tään lähivuosina rakentamaan uutta voimalaitosta, jonka pääpolttoaineina voimme toivottavasti käyttää lähiseu-dun puuta ja turvetta. Tämä säilyttäisi lähienergian hankintaketjussa olevat työpaikat ja ehkä vielä lisäisikin niitä.

Ja vielä: voimalaitoksen rakentami-nen tuo aikoinaan työtä varmasti sa-doille ihmisille.

Helteinen kesä on takana. Nyt onkin mukava toivottaa kuulaan raikasta syksyä!

Arto Sutinen

12

1414 Kun tuuli on paras kaveri Leijalautailijat tykkäävät tuulesta,

mutta myös kunnioittavat sitä.

16 Energia-alalle opiskelu on satsaus tulevaisuuteen Alalle pääsee monia eri koulutusreittejä pitkin.

17 Releitä

18 Ihminen on monimutkainen sähkölaite Aivot, hermosto, aistit, sydän ja lihakset tarvitsevat sähköä.

20 Releitä

21 Kolumni Antti Tuuri on oppinut

sytyttämään tulen yläpuolelta.

22 Pohjoista voimaa etuasiakassivut

26 Sähköenergiahinnasto

27 Ristikko

Puhelu 010-alkuiseen palvelunumeroon maksaa 8,80 snt/min. Hinta sis. alv 24 %.

18

Sisältö2 Pääkirjoitus

4 Lattialämpöä netin kautta Kahdessa kerrostalossa Oulussa kokeillaan lattialämmityksen ohjausta internetin välityksellä.

5 Releitä Uutisia, ilmiöitä ja ajankohtaisia asioita.

6 Sähköverkot entistä luotettavammiksi Verkkoja vahvistetaan kestämään luonnonvoimien myllerrystä.

8 Tavoitteena hiilineutraali tulevaisuus Energiateollisuus haluaa tehdä sähköä ja lämpöä ilman kasvihuonekaasupäästöjä.

12 Pohjoisen voiman tekijät Oulun Energian ympäristö-

assistentti Heli Heikkinen tekee töitä toimistossa ja maastossa.

13 Sukkelat Energiset asiantuntijat vastaavat askarruttaviin kysymyksiin.

POHJOISEN VOIMAN PUOLESTA

Oulun Sähkönmyynti Oy 010 287 7800, www.pohjoistavoimaa.fi

Oulun Energia 010 287 7800, www.oulunenergia.fi

Oulun Energia Siirto ja Jakelu Oy 08 5584 3300, www.oulunenergia.fi

Oulun Energia Urakointi Oy 08 5584 3300, www.oulunenergia.fi

Haukiputaan Sähköosuuskunta 08 5612 602, www.hso.fi

Kemin Energia Oy 010 287 7800, www.keminenergia.fi

Keminmaan Energia Oy 040 187 0200, www.keminmaanenergia.fi

Raahen Energia Oy 010 287 7800, www.raahenenergia.fi

Rantakairan Sähkö Oy 010 231 9920, www.rantakaira.fi

Tenergia Oy 0400 642 208, www.tenergia.fi

Tornion Energia Oy 010 287 7800, www.tornionenergia.fi

Turveruukki Oy 044 551 5700, www.turveruukki.fi

4

facebook.com/pohjoistavoimaaAsiakaspalvelijamme vastaavat kysymyksiin Facebookissa arkisin klo 9–15

Ympäristömerkitty painotuote, 441 032

Teemu Alajoki kirjautuu Energiati-lille. Kohdasta ”kulutuksen ohjaus” avautuu lukujärjestystä muistuttava näkymä.

”Viikko-ohjelmaan merkitään hii-ren klikkauksella kellonajat, jolloin lat-tialämmitys on pois päältä. Myös reis-sujen ajaksi lämmön saa pois”, Alajoki kuvailee.

Alajoet ovat ajastaneet lattialäm-mön pois päältä iltakymmenestä aamukuuteen. Perheen pieniä lapsia hoidetaan tällä hetkellä kotona, joten päiväsaikaan pesutiloissa tarvitaan lämpimät lattiat.

Lattialämmitystä voi toki säätää ja sulkea tavalliseen tapaan seinässä ole-vasta termostaatistakin. Tosielämässä

Lattialämpöä netin kautta

vain harva kytkee sen päivittäin päälle ja pois.

Testissä älykkäät sähköverkot

Oulun Energian lisäksi kokeilussa ovat mukana talot rakentanut Raken-nusteho sekä järjestelmätoimittajat Empower ja Landis+Gyr. Kokeilussa testataan järjestelmän käytettävyyttä, kustannuksia ja teknistä toimivuutta.

Kerrostalot on kaapeloitu siten, että lattialämmityksiä voidaan ohjata etä-luettavilla sähkömittareilla. Käytännös-sä ohjaus tapahtuu nettisovelluksella.

Alajokien sähkösopimuksen mukaan myös energiayhtiö voi katkaista lattia- lämmityksen kulutushuippujen aikana

korkeintaan tunniksi ja tasata näin energiankulutusta.

”Huippujen aikaan sähkö on myös kal-leinta, joten katkaisusta on meille hyö-tyä. Omassakin kulutuksen ohjauksessa voisi enemmän hyödyntää edullisen säh-kön aikoja”, Teemu Alajoki kertoo.

Pilottivaihe kestää vuoden 2014 loppuun, jonka jälkeen kokemukset kootaan ja ratkaistaan, voisiko palve-lua tarjota kuluttajille laajemminkin.

Alajoen perhe olisi mahdollisesti kiinnostunut ottamaan kulutuksen ohjauksen vakituiseen käyttöön, kun-han järjestelmästä saadaan varmatoi-minen.

”Kaikki energiansäästöön tähtäävät älykkäät ratkaisut ovat tulevaisuutta. Etenkin kaukolämpötaloissa kosteiden tilojen lattialämmitys haukkaa säh-könkulutuksesta ison osan. Ihmisten kannattaisikin olla nykyistä tietoisem-pia omasta sähkönkulutuksestaan ja vaikutusmahdollisuuksistaan”, Teemu Alajoki summaa.

TEKSTI Pirkko Koivu KUVA Vesa Ranta

Kaikki energiansäästöön tähtäävät älykkäät ratkaisut ovat tulevaisuutta.

Teemu Alajoki käyttää kulutuksen ohjausta kätevästi kannettavalla tietokoneellaan. Yhdellä hiiren klikkauksella saa lattialämmön pois päältä vaikkapa loman ajaksi.

Oulun Toppilansalmen uudella asuinalueella kahden kerrostalon asukkaat voivat ohjata kosteiden tilojensa lattialämmitystä netissä.

4

Aurinkopaneelit kuukausimaksullaAurinkopaneelien hankintakustannusten on arvioitu pienenevän huomattavasti seuraavan kymmenen vuoden kuluessa, kun laitteet halpenevat ja tehokkuus paranee. Silti järjestelmä maksaa itsensä takaisin vasta noin 20 vuoden kuluttua hankinnasta.

Oulun Energia tuo kuluttajille uuden rahoitusvaihtoehdon. Pa-neelit voi hankkia käyttöönsä kuukausimaksulla tekemällä leasing- sopimuksen. Tarjolla on useita erilaisia ratkaisuja järjestelmän hankintaan, ja asiakasta autetaan löytämään juuri omiin tarpeisiin sopiva vaihtoehto.

Omasta käytöstä ylijäävän aurinkosähkön voi myydä Oulun Säh-könmyynnille esimerkiksi kesällä, kun paneelijärjestelmän tuotto on suurta.

Sähkölasku muodostuu kolmesta osasta

Sähkön keskeytys- karttapalvelu uudistuiOulun Energia Siirto ja Jakelu on uudistanut sähkönjakelun kes-keytyskarttapalvelun osoitteessa keskeytykset.oulunenergia.fi. Suun-niteltujen keskeytysten ja vikakes-keytysten etenemistä voi seurata en-tistä tarkemmin kohdistamalla haun tiettyyn kaupunginosaan tai katuo-soitteeseen. Palvelu kattaa yhtiön koko jakeluverkkoalueen Oulussa.

RELEITÄ

Energiatili uudistuuSähköinen asiointipalvelu Energiatili uudistuu. Projektipäällikkö Sami Kenakkala arvioi, että uudistettu palvelu saadaan avattua asiakkaille vielä tämän vuoden puolella.

Uusi Energiatili tulee tarjoamaan kehittyneemmät energian-kulutuksen seurantaominaisuudet, omien tietojen ja sopimusten hallintavälineet sekä tehokkaamman viestintäkanavan asiakkaan ja asiakaspalvelun välille. Jatkossa kaikki sähköiset palvelut on tar-koitus keskittää Energiatilille.

Uutta palvelua rakennetaan jyväskyläläisen InPulse Oy:n kehit-tämän, energiatoimialalle suunnatun tuoteratkaisun päälle. Käyt-töliittymäsuunnittelussa ja käytettävyystestauksessa asiantuntija-na on helsinkiläinen Adage Oy.

Sähkölaskusta on yleensä reilu 30 pro-senttia veroja, noin 30 prosenttia siirto-maksuja ja vajaa 40 prosenttia sähköener-gian osuutta. Arvonlisävero maksetaan sekä sähköenergiasta, sähkönsiirrosta että sähköverosta.

Siirtomaksun yhteydessä kerätään val-tiolle tilitettävä sähkövero. Siirtomaksulla ylläpidetään, valvotaan ja korjataan säh-köverkkoa sekä rakennetaan uutta. Lisäksi sillä katetaan muun muassa verkkoyhtiön asiakaspalvelu-, sähkönkulutuksen mitta-rointi- ja sähköverkon häviökustannukset. Maksu sisältää myös kantaverkkoyhtiö Fin-gridille maksettavan kantaverkkomaksun.

Sähköenergian hinta muodostuu han-kinta-, myynti- ja toimituskustannuksista sekä laskutus- ja asiakaspalvelukuluista. Sähkön hankintahinta määräytyy sähkön tukkumarkkinoilla eli sähköpörssissä.

Laskunlukuopas verkossa: www.pohjoistavoimaa.fi/asiakaspalvelu/laskutus/laskunlukuopas

5

Suomen sähköverkkojen remontoi-minen sähkömarkkinalain edellyttä-mään kuntoon on iso savotta. Hintaa sille kertyy miljardeja euroja. Urakan tavoitteena on sähköverkkojen uu-siminen luonnonvoimien myllerrys-tä paremmin kestäviksi. Myös Poh- joista voimaa -alueella vedetään maa- kaapeleita ja parannetaan ilmajohtoja sähkönjakelun luotettavuuden kohen-tamiseksi.

Kemin Energian toimitusjohtaja Anne Salo-oja lukee rauhallisena vuo-den 2013 syyskuussa voimaan tullutta sähkömarkkinalakia. Hänen johtaman-sa yhtiön verkko täyttää lain määrittä-

Sähköverkot entistä luotettavammiksiVerkkojen kestettävä luonnonvoimien myllerrystä

mät laatuvaatimukset jo nyt – useita vuosia etuajassa.

Rajat katkojen kestolleLaki asettaa rajat myrskyjen tai lumi-kuormien aiheuttamien sähkökatkojen kestolle. Sähköt eivät saa luonnonvoi-mien temmellyksen vuoksi olla poikki asemakaava-alueella kuin korkeintaan kuusi ja asemakaava-alueen ulkopuo-lella enintään 36 tuntia.

Yhtiöiden tulee asteittain rakentaa verkkonsa täyttämään laatuvaatimuk-set. Vuoden 2019 loppuun mennessä

asiakkaista 50 prosenttia on oltava vaatimusten mukaisen verkon piiris-sä. Vuoden 2023 loppuun mennessä osuus nousee 75 prosenttiin ja vuonna 2028 sen on oltava 100 prosenttia.

Toimitusjohtaja Salo-oja pitää vaa-timuksia kohtuullisina kuluttajien ja taajama-alueilla pääosin toimivien ja-keluyhtiöiden kannalta.

”Sen sijaan ymmärrän hyvin, että laki askarruttaa sellaisia yhtiöitä, joiden verkosta suuri osa on taajama-alueiden ulkopuolella”, hän sanoo.

Tehokkain tapa parantaa sähkö-verkon luotettavuutta on korvata ilmajohdot vähemmän sääherkillä

TEKSTI Kari Arokylä KUVAT Kati Leinonen, Mika Ahonen

Tehokkain tapa parantaa sähköverkon luotettavuutta on korvata ilmajohdot maakaapeleilla.

6

maakaapeleilla. Taajamissa kaapelei-ta vedetäänkin vilkkaasti. Asemakaa-va-alueiden ulkopuolella kaapelien kustannukset nousisivat usein liian suuriksi. Näillä alueilla panoste-taan ilmajohtojen kunnossapitoon, puiden raivaamiseen pois sähkölin-jojen läheisyydestä, linjojen siirtä-miseen teiden varsille sekä sähkökat-kojen laajuutta rajaaviin teknisiin ratkaisuihin.

Kemin Energialle yltäminen sähkö-markkinalain asettamiin laatuvaati-muksiin ei tuota vaikeuksia. Sen asi-akkaista on lain vaatimukset täyttävän verkon piirissä jo nyt 89 prosenttia. Parin vuodessa kuluessa luku nousee 98 prosenttiin. Täydet sata prosenttia yhtiö saa kasaan vuoteen 2019 men-nessä. Kemin Energia keskittyy nyt ennen kaikkea kaupungin eteläosien sähkönjakelun luotettavuuden kasvat-tamiseen.

”Vielä tällä hetkellä syötämme ete-läisiin kaupunginosiin keskijännit-teistä sähköä osin ilmajohtojen avulla. Nämä alueet on tarkoituksemme saada kaapelin piiriin ensi vuoden alkuun mennessä”, Anne Salo-oja kertoo.

Pelkästään kaapelien rakentami-nen ei riitä sähköverkkojen laadun varmistamiseen. Kemin Energia on muun muassa perusparantanut säh-köaseman ja huoltanut päämuuntajan.

Ensi vuonna on vuorossa toisen säh-köaseman keskijännitekojeiston uu-siminen.

Kaivurit uhkaavat kaapeleitaKaapeleillakin ovat omat uhkansa – en-nen kaikkea huolimattomat kaivutöi-den tekijät. Tämän tietää hyvin Oulun Energia Siirto ja Jakelu Oy:n käyttö-päällikkö Matti Lehto.

”Kaivurit katkaisevat meidän alueel-lamme keskijänniteverkon kaape-lin kymmenkunta kertaa vuosittain. Pienjänniteverkon vastaavia vikoja on kymmenittäin. Aina kun keskijännite-verkon kaapeli menee rikki, jää tuhan-nesta kahteentuhanteen ihmistä ilman sähköä ja yrityksille tulee monenlais-ta harmia. Lisäksi kaapelin katkaise-minen vaarantaa niin kaivajan kuin ulkopuolistenkin turvallisuuden”, hän toteaa.

Likimain kaikki kaapeliviat olisi vältettävissä, mikäli kaivutyöt hoidet-taisiin huolellisemmin ja kaapelien si-jainti selvitettäisiin ennakolta. Oulun Energia onkin jo muutaman vuoden ajan ollut mukana järjestämässä koulu-tuksia kaivutöiden tekijöille. Puoli päi-vää kestäneeseen koulutukseen osallis-tui viimeksi keväällä viitisenkymmentä henkilöä.

Kemin Energian toimitusjohtaja Anne Salo-oja pitää sähköverkoille asetettuja laatuvaatimuksia kohtuullisina.

VerkkoyhtiöJohtojen

pituus (km)

Maakaape- lointiaste

(%)

Haukiputaan Sähköosuuskunta• Pienjänniteverkko• Keskijänniteverkko• 110 kV verkko

603 km254 km22 km

56 %16 %0 %

Kemin Energia Oy • Pienjänniteverkko• Keskijänniteverkko• 110 kV verkko

638 km188 km

2 km

79 %69 %0 %

Keminmaan Energia Oy• Pienjänniteverkko• Keskijänniteverkko• 110 kV verkko

534 km 214 km

-

53 %18 %

-

Oulun Energia Siirto ja Jakelu Oy• Pienjänniteverkko• Keskijänniteverkko• 110 kV verkko

2 878 km999 km53 km

82 %58 %8 %

Raahen Energia Oy• Pienjänniteverkko• Keskijänniteverkko• 110 kV verkko

340 km113 km

-

90 %95 %

-

Rantakairan Sähkö Oy• Pienjänniteverkko• Keskijänniteverkko• 110 kV verkko

425 km485 km

-

3 %1 %

-

Tenergia Oy• Pienjänniteverkko• Keskijänniteverkko• 110 kV verkko

424 km323 km

-

17 %2 %

-

Tornion Energia Oy• Pienjänniteverkko• Keskijänniteverkko• 110 kV verkko

644 km210 km21 km

72 %40 %0 %

Oulun Energia Siirto ja Jakelu Oy:n käyttöpäällikkö Matti Lehto toivoo tarkkuutta kaivutöiden tekijöiltä.

Verkkojen maakaapelointiastePohjoista voimaa -alueella

7

Kurkista tulevaisuuteen: elämmekö reilun 30 vuoden päästä lähes päästötöntä elämää? Energiateollisuuden tavoitteena on hiilineutraali sähkön ja kaukolämmön tuotanto vuonna 2050.

TEKSTI Susanna Ekfors KUVAT Kati Leinonen

Miten paljon kasvihuonepäästöjä pi-täisi vähentää, jotta ilmastonmuutos ei söisi tulevaisuuttamme?

Kansainvälisen tutkijayhteisön mukaan kasvihuonekaasupäästöjä on maailmanlaajuisesti vähennettävä roimalla otteella, jotta ilmastonmuu-toksen riskit voitaisiin pitää kohtuul-lisina. Esimerkiksi teollisuusmaiden pitäisi vähentää kasvihuonekaasupääs-töjä 80−95 prosenttia vuoteen 2050 mennessä.

Päästöjen vähentäminen on tulevai-suuden kannalta avainasemassa run-saasti energiaa käyttävässä Suomessa. Energian osuus Suomen kasvihuone-kaasupäästöistä kun on peräti 80 pro-senttia, josta sähkön ja kaukolämmön tuotannon osuus on lähes puolet.

Jotta päästöjen vähennystavoit-teeseen päästään, tarvitaan toimen-piteitä kaikilla yhteiskunnan saroilla. Energiateollisuus tavoittelee omassa visiossaan tulevaisuutta, jossa sähkön ja kaukolämmön tuotanto on vuonna 2050 hiilineutraalia.

Ei kasvihuonekaasupäästöjä

Hiilineutraali tarkoittaa, että sähkön ja kaukolämmön tuotanto, siirto, jakelu

ja käyttö eivät synnytä ilmastonmuu-tosta aiheuttavia kasvihuonekaasu-päästöjä.

Tähän päästään tekemällä inves-toinnit niin, että ne tukevat päästöttö-myyttä, kehittämällä uutta teknologiaa ja energiatehokkuutta, käyttämällä uu-siutuvia energialähteitä sekä lisäämällä sähkön ja kaukolämmön käyttöä siellä, missä niitä ei ole vielä hyödynnetty.

Omavaraisuudella iso rooli

Millainen on nykyhetken tilanne, josta visioon ponnistetaan?

”Meillä on hyvää se, että sähkön tuotannosta jo tällä hetkellä lähes 70 prosenttia on hiilidioksidivapaata. Uusiutuvien ja kotimaisten energia-lähteiden osuus on jo lähes 40 pro-senttia. Yksi isoimmista haasteista on tuontiriippuvuutemme. Kaksi kolmasosaa kaikesta energiastamme tuodaan ulkomailta. Omavaraisuudel-la on tavoitteissa iso rooli”, korostaa toimitusjohtaja Juha Naukkarinen Energiateollisuus ry:stä.

Omavaraisen vision mukaan sähkön voimakas tuonti muuttuisi Suomes-sa lieväksi vienniksi, mikä vähentäisi päästöjä noin kuusi miljoonaa hiili-

dioksiditonnia vuodessa. Tärkeässä osassa omavaraisuudessa on kotimai-nen uusiutuva energia.

Vision mukaan vuoden 2050 ta-voitteisiin päästään esimerkiksi kor-vaamalla sähköllä ja kaukolämmöllä fossiilisia polttoaineita liikenteessä, lämmityksessä ja teollisuudessa.

Liikenne on yksi merkittävimmistä muutoksen kohteista ja tulevaisuutem-me näkyy paikoittain katukuvassa jo nyt. Uusia sähköautojen latauspisteitä pystytetään valtakunnan teiden varsil-le paraikaa kasvavalla tahdilla.

Tulevaisuudessa liikennemäärät jatkavat kasvuaan ja sähköautot yleis-tyvät. Visiossa miltei kaikki uudet hen-kilöautot ovat sähköisiä muutaman vuosikymmenen kuluttua.

”90 prosenttia uusista henkilöau-toista on vuonna 2050 täyssähköautoja tai ladattavia sähköautoja”, Naukkari-nen valottaa.

Älyverkko joustaa ja tehostaa

Teknologian kehitys on jo hyvää vauhtia mullistanut energiankäyttöä ja sama jatkuu tulevaisuudessakin. Kodeista ja laitteista tulee yhä älyk-käämpiä ja energiatehokkaampia.

Tavoitteena hiilineutraali tulevaisuus

8

Visiossa miltei kaikki uudet henkilöautot ovat sähköisiä muutaman vuosikymmenen kuluttua.

Liikennemäärät jatkavat tulevaisuudessa kasvuaan. Liikenteen sähköistyminen onkin Energiateollisuuden vision mukaan avainasemassa hiilineutraalin tulevaisuuden toteutumisessa.

9

edistää hiilineutraalin tulevaisuuden toteutumista.

Älykkään sähköverkon tarjoamat kysynnän joustomahdollisuudet myös tukevat pienimuotoista paikallista tuo-tantoa, kuten tuulivoimaa.

Sähkön käyttö kasvaa

Tulevina vuosikymmeninä sähkön ja kaukolämmön käyttö kasvaa. Niiden tuotannon hiilidioksidipäästöt kuiten-kin laskevat.

Vision mukaan energian loppukäyttö on energiatehokkuuden parantumisen

ansiosta vuonna 2050 noin 30 pro-senttia pienempi, kuin jos eteenpäin mentäisiin nykyisillä energiatehok-kuuksilla, tuotannoilla ja polttoaineilla. Energiateollisuuden hiilineutraali tavoi-te perustuu useisiin tutkimuslaitosten tekemiin selvityksiin ja laskelmiin. Visiossa on otettu huomioon olemassa oleva teknologia ja tiedossa oleva kehitys.

Raportti nojaa myös hiilidioksidin talteenottoon ja varastointiin sekä vesivoiman ja ydinvoiman hyödyntä-miseen. Lisäksi tulevaisuus voi tuoda tullessaan sellaisiakin edistysaskeleita, joita emme vielä tiedä.

Mikä on mahdollista?

• Vuoteen 2050 mennessä vision kattamia hiilidiok-sidipäästöjä voidaan vähentää sähkön ja kauko-lämmön avulla 85−90 prosenttia, mikä on kaikista maamme kasvihuonepäästöistä yli puolet.

• Esimerkiksi energiatehokkuuden parantamisel-la ja biopolttoaineiden käyttöönotolla voidaan vähentää kasvihuonekaasupäästöjä raskaassa liikenteessä, työkoneissa, lentoliikenteessä ja teollisuuden prosesseissa.

• Ottamalla huomioon kaikkien näiden toimien päästövähennykset Suomen on mahdollista saa-vuttaa vuoteen 2050 asetettu tavoite kasvihuo-nekaasupäästöjen vähentämisestä 80 prosentilla.

Lähde: Energiateollisuus ry

Sähkön osuus energian loppukäytöstä kasvaa selvästi, kaukolämmön osuus lievästi. Vuoden 2050 visiossa energian loppukäyttö on kuitenkin energiatehokkuuden parantumisen ansiosta 30 prosenttia pienempi kuin perusuralla. Perusura tarkoittaa kehitystä, jossa energiatehokkuus sekä sähkön ja kaukolämmön tuotanto ja polttoaineet olisivat nykyiset, eikä ydin- tai vesivoimaa voi rakentaa lisää. Lähde: VTT, Lappeenrannan teknillinen yliopisto.

MuutKaukolämpöSähkö

2007 2050 Perusura

2050 Visio

Vuosi

Energiankulutus vuonna 2050

120100

80604020

0Ener

gian

lopp

ukäy

ttö

Järjestelmä menee yhä enemmän sii-hen suuntaan, että kuluttaja voi hyö-dyntää järkevällä energiankäytöllä hin-tavaihteluita.

”Sehän on jo tätä päivää. Tulevai-suudessa prosessi kuitenkin automa-tisoituu ja on asiakkaalle yhä helpom-paa”, Naukkarinen sanoo.

Älyverkossa erilaiset toiminnot, kuten vaikka lämminvesivaraajan lämpötilan nosto, tapahtuvat sähkön ollessa edullisimmillaan. Älykkäiden sähköverkkojen ansiosta kuluttaja saa taloudellista hyötyä toimiessaan ener-giatehokkaasti, mikä omalta osaltaan

Tulevaisuudessa kodeista ja laitteista tulee yhä älykkäämpiä ja energiatehokkaampia, ja kuluttaja voi hyödyntää järkevällä energiankäytöllä hintavaihteluita entistä helpommin.

10

Tulevaisuuden visio liikenteen sähköisty-misestä edistyy hyvää vauhtia. Kesän ja syksyn ajan sähköautojen latauspisteitä on ilmestynyt yhä enemmän katukuvaan eri puolilla Suomea.

Yhtenäisen ja kattavan Virtapiste-la-tausverkoston tavoitteena on, että sähkö-autoilija voi ladata menopelinsä sujuvasti, missä sitten liikkuukin. Taustalla on viime joulukuussa Oulun Energian ja 16 muun sähköyhtiön perustama sähköautojen la-tausoperaattoriyhtiö Liikennevirta Oy.

Oulun Energian pihassa oleva latauspiste

on ollut pilottikäytössä. Se kytketään Lii-kennevirran järjestelmään syyskuun aika-na, jonka jälkeen pisteen toimivuutta vielä testataan ennen varsinaista käyttöönottoa.

Loppuvuoden aikana latauspisteiden valtakunnallinen verkosto laajenee enti-sestään, ja Virtapisteiden määrän arvioi-daan tuplaantuvan nykyisestä.

Yhteiskäyttöisiä Virtapisteitä voi ver-rata pankkiautomaatteihin. Autoilija voi ladata auton sopivimmalla tavalla älypu-helinta, tekstiviestiä, korttia tai RFID-avai-menperää käyttäen.

Sähköautoille yhtenäinen latausverkosto

Tärkeässä osassa omavaraisuudessa on kotimainen uusiutuva energia.

11

Heinäkuun helteet ovat olleet mieluisia Oulun Energian ympäristöassistentti Heli Heikkiselle, sillä aurinkoisella säällä turvetta saadaan nostettua hy-vin ja valumavesipäästöjä syntyy vä-hän. Helteiden jälkeiset ukkoset tuovat mukanaan kiirettä työpäiviin.

”Huolehdin poikkeustilanteissa, kuten rankkasateiden jälkeen, että TEKSTI JA KUVAT Eeva Ojala

“Onhan sulla kumpparit?”

Ympäristöassistentin työssä parasta on monipuolisuus. Töitä tehdään niin toimistolla kuin maastossa.

Pohjoisen voiman TEKIJÄT

”Luonnossa saa tehdä töitä rauhassa ja ympäristö on stressitön.”

Miehonsuo on tullut tutuksi ympäristöassistentti Heli Heikkiselle.

12

Sain kaukolämpölaskun mukana viestin, että kaukolämpöveden jäähdytys on liian pieni. Mitä se tarkoittaa?

Kaukolämpöveden jäähdytys tarkoittaa kaukolämmön tulo- ja paluuveden läm-pötilaeroa, eli kuinka paljon kaukoläm-pövesi jäähtyy lämmönsiirtimessä.

”Kesällä kaukolämpöä ei kulu juuri-kaan rakennuksien lämmitykseen, vaan pelkästään käyttöveden lämmitykseen. Tällöin jäähdytys hetkellisesti laskee”, tekninen avustaja Tiina Nevala Oulun Energialta kertoo.

Jäähdytys kuvaa miten hyvin kauko-lämpölaitteet toimivat. Mitä suurempi kaukolämpöveden jäähdytys on, sitä pie-nemmästä vesimäärästä kaukolämpölait-teet ottavat tarvittavan lämpöenergian.

”Jos jäähdytys laskee liian pieneksi, tulee siitä huomautuksena laskun mu-kana automaattinen viesti. Talvella raja on 25 astetta ja kesällä 15 astetta. Liian alhainen asteluku tarkoittaa, että kau-kolämpölaitteissa voi olla vikaa. Tällöin kannattaa ottaa yhteyttä LVI-urakoitsi-jaan tai tilata kaukolämpölaitteiden kun-tokatselmus meiltä Oulun Energialta”, Nevala neuvoo.

Lisätietoja: www.oulunenergia.fi/kaukolampo

Askarruttaako asia, ihmetyttääkö ilmiö tai pähkäilyttääkö pulma? Et ole ainoa! Poimimme tälle palstalle energiaan liitty-viä kysymyksiä, jotka yleisesti askarrutta-vat asiakkaitamme, ja etsimme sopivan asiantuntijan vastaamaan.

Sukkelat

turvesoilta otetaan näytteitä, ne kir-jataan ja viedään laboratorioon tutkit-taviksi. Tavallisesti konsultit hoitavat näytteenoton”, Savonia-ammattikor-keakoulusta valmistunut ympäristö-teknologian insinööri kertoo.

Helin työura Oulun Energialla alkoi kesätöiden merkeissä vuonna 2011. Ny-kyään tehtävät ovat laajentuneet tuh-kan hyötykäytön omavalvonnasta myös turvetuotannon ympäristötarkkailuun.

Suunnitelmallista työtä

On heinäkuinen lämmin maanan-tai-iltapäivä ja olemme lähdössä Mie-honsuolle mittaamaan turvetuotanto-alueelta lähtevän veden pH-arvoja ja tarkastamaan jatkuvasti arvoja mittaa-van mittausaseman kuntoa.

”Otetaan mukaan näytepulloja, pH-mittari, huomioliivit ja tietysti kännykkä, jossa on varmasti akkua. On tärkeää ilmoittaa mihin on menossa, jotta työkaverit osaavat kaipailla, jos ei ala kuulua takaisin toimistolle”, Heli muistuttaa käydessään läpi tarvittavia välineitä maastopäivää varten.

”Onhan sulla muuten kumpparit? Niitä tarvii!”

Ympäristötarkkailulla on oma vuo-sikello. Lokakuussa aloitetaan tark-kailun suunnittelu. Tammikuusta maaliskuuhun tehdään raportointia. Huhtikuusta syksyyn tehdään suurin osa tarkkailusta ja töitä maastossa.

”Meillä on noin kahdeksankym-mentä tuotannossa olevaa suota. Pisin

matka on tehty Sodankylään saakka”, Heli kuvailee.

Koko tuotannon elinkaari nähtävissäKäännymme soratielle, jonka reunassa on viitta ”Miehonsuo, Turveruukki Oy”.

”Auto on kyllä kovilla näissä hom-missa, kun tie on aika kuoppainen. Joskus tulee tuhkarekkoja vastaan ja joutuu peruuttamaan pitkiäkin matko-ja. Autoa tässä ainakin oppii ajamaan paremmin”, Heikkinen naurahtaa.

Miehonsuolla voi nähdä koko turve-tuotannon elinkaaren. Suolla on aluei-ta, joilta kerätään parhaillaan turvetta, tuotannosta poistuneita alueita sekä tuhkaesittely- ja tuhkan läjitysalueita, joita lannoitetaan Toppilan biotuhkal-la. Tuhka auttaa alueita palautumaan luonnontilaan.

Käymme päivän aikana turvetuo-tanto-, tuhkan läjitys- ja tuhkaesittely-alueilla. Heli mittaa lähtevästä vedestä pH-arvon ja merkkaa sen ylös. Arvo pi-tää mitata kohdasta, jossa on virtaus, ettei tulos vääristy.

”Maastopäivän jälkeen on hyvä olo. Luonnossa saa tehdä töitä rauhassa ja ympäristö on stressitön. Työ ym-päristöasioiden parissa ja se, ettei tarvitse olla pelkästään maastossa tai toimistossa tekee työstäni monipuo-lista ja mukavaa”, Heli toteaa ja lisää hymyillen.

”Tässä saa samalla myös paljon liikuntaa.”

Maastopäivinä saa samalla myös liikuntaa.

13

Oulun edustalta löytyy leijalautailulle suotuisia tuulia. Tässä Harri Rautava lautailee Toppilansaaren edustalla, taustalla Nallikari.

14

Millainen kaveri on tuuli? Se on leija-lautailijan paras kaveri, joka pitää ottaa vakavasti, sillä luonnonvoimien kanssa ei leikitä.

Leijalautailussa harrastajien ja mui-den alueella olevien turvallisuus on tär-keintä. Siksi harrastus on syytä aloittaa vain kurssin kautta kokeneiden koulut-tajien avulla.

Laudalla vedessä ajaminen vaatii tuulta noin 5 metriä sekunnissa ja riit-tävän ison leijan. Lajille omistautunut harrastaja kyttäileekin tuulta, tarkkai-lee puiden heilumista ja lähtee rannalle heti, kun tuuli on otollinen.

”Tuulihulluushan tässä monella is-kee − ajellaan autolla ja katsellaan pui-den latvoja”, kuvailee Harri Rautava.

Tärkeää on tuulen suunta. Kun tuuli puhaltaa rannan suunnassa sivuttain, pääsee rannasta helposti ulos ja takai-sin. Myös mereltä rantaan puhaltava tuuli soveltuu leijalautailuun, mutta tällöin lautailijan on osattava luovia tuulta päin päästäkseen pois rannasta. Jos jotain menisi pieleen, painaisi tuuli lautailijan takaisin rantaan. Mikäli tuu-lee maalta merelle päin, on syytä valita toinen ranta.

Rautava syttyi leijalautailusta reilut kymmenen vuotta sitten muuttaessaan

Irlantiin töiden perässä. Dublinissa leijalautailijat kiitivät rannan edustal-la, ja lumilautailun parissa kasvanut Rautava innostui.

Myös koto-Suomessa Oulun Nalli-kari tarjosi oivat puitteet.

”Lautalajit ovat olleet elämässäni isossa osassa aina, mutta vesi element-tinä oli minulle vieras. Siinä vietiin tuttu juttu aivan uuteen ympäristöön, mikä oli tosi kiehtovaa.”

Ympärivuotinen harrastus

Lajia voi harrastaa ympäri vuoden: tal-vella leijalautailijan alla on jää ja lumi. Moni pääseekin harrastuksen alkuun helpoiten juuri talvella totuttelemalla vauhtiin aluksi hissukseen.

Rautavalla leijalautailupäiviä kertyy lähemmäs sata vuodessa. Lajin viehä-tys perustuu ennen muuta sen sosiaa-lisuuteen.

”Tämän lajin parissa kiire häviää ja kärsivällisyys kasvaa. Minulle kolahti ennen kaikkea se, miten lajin harras-tajat käyttäytyvät rannassa missä päin maailmaa tahansa. Tunnelma on avoin ja porukassa ystävystyy nopeasti. Kun outo naama ilmestyy rannalle, hänet toivotetaan heti tervetulleeksi.”

Kun tuuli on paras kaveriTEKSTI Susanna Ekfors KUVA Kati Leinonen

Lisätietoja lajista ja kursseista: www.lappis.fi

15

Kortet vinkkaa, että energia-ala on nappivalinta sille, joka haluaa työsken-nellä arjen ja maailmantapahtumien ytimessä.

”Harvat asiat muuttavat maailman-politiikkaa niin paljon kuin energia. Se on meidän arjessamme joka päivä ja vaikuttaa myös ympäristöön. Alan työ-suhteet ovat pääsääntöisesti pysyviä ja uusia ammattikuntia tulee koko ajan. Sähköä ja lämpöä tarvitaan tulevaisuu-dessakin.”

Energia-alan opiskelu on satsaus tulevaisuuteen

TEKSTI Susanna Ekfors KUVA Kati Leinonen

Entä jos ryhtyisitkin tuulivoima- insinööriksi, sähkömeklariksi, kun-nossapitopäälliköksi tai vaikka palve-luasiantuntijaksi? Siinä vain pieni määrä esimerkkejä energia-alan työtehtävistä.

Alalle tarvitaan uusia osaajia jatku-vasti ja odotettavissa on työvoimapula eläköitymisen seurauksena.

“Jäsenyhtiöidemme henkilökunnas-ta 40 prosenttia on 50-vuotiaita tai vanhempia”, havainnollistaa työmark-kinoiden asiantuntija Milka Kortet Energiateollisuus ry:stä.

Erityisesti tarvetta on verkkoasen-tajille, verkostosuunnittelijoille, voi-malaitosasiantuntijoille ja kaukoläm-pöasentajille.

Monta väylää valittavana

Alan koulutusta löytyy ammattioppi-laitoksista, ammattikorkeakouluista ja yliopistoista. Mahdollisia ovat myös op-pisopimuskoulutus ja näyttötutkinnot.

Nuorten kiinnostus ammatilliseen koulutukseen on muutaman vuoden hiljaiselon jälkeen taas kasvussa, ja opiskelupaikat ammatillisella puolella on saatu aiempia vuosia helpommin täyteen.

“Yliopistoihin ja ammattikorkea-kouluihin on puolestaan syntynyt uusia rakentamiseen, LVI- ja talotekniikkaan sekä energiatehokkuuteen liittyviä koulutusohjelmia”, Kortet kuvailee.

Arjen ytimessä

Energia-alalla työtä tarjoavat muun muassa voimalaitokset, sähkö- ja kaukolämpöyhtiöt sekä verkosto- urakointiyhtiöt. Työpaikkoja löytyy myös esimerkiksi julkishallinnon ja energia-alan järjestöjen palveluksesta.

Erityisesti tuuleen ja aurinkoon liit-tyvä uusien teknologioiden osaaminen toimii valttikorttina myös kansainväli-sillä työmarkkinoilla.

Lähivuosina on odotettavissa työvoimapula. Monipuoliselle energia-alalle pääsee lukuisia koulutusreittejä pitkin.

Alalle tarvitaan uusia osaajia jatkuvasti.

Vielä ehtii!

8.9. alkanut ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen syksyn yhteishaku on käynnissä 22.9. kello 15 saakka. Lisätietoja energia-alan opiskelumahdollisuuksista löytyy osoitteesta energiamaailma.fi.

16

RELEITÄ

Uusia kuoseja muuntamoihin Värikkäitä muuntamoita on saatu taas Ouluun lisää. Arkkitehtiopis-kelija Kaisa Karvinen ja graafisen suunnittelun opiskelija Pietu Ko-tila suunnittelivat ja maalasivat kuuteen Oulun Energia Siirto ja Ja-kelu Oy:n muuntamoon Maikkulassa, Jäälissä ja Kiimingissä uudet ajattomat kuosit. Aihevalinnoissa heijastuu vahvasti muuntamon sijainti ja ympäröivä alue.

Kaisa ja Pietu kertovat, että ideoita uusille maalauksille olisi pal-jon. ”Olisi hienoa saada suunnitella ja maalata suurelle pinnalle. Jonkun kerrostalon seinä olisi hyvä kohde, suuria seinän kokoisia maalauksia onkin jo esimerkiksi Turussa.”

Oulun Energian Toppilan voimalaitok-sen kakkosyksikön vuosihuolto pitkittyy huollossa havaitun turbiinivian takia. Ar-vion mukaan yksikkö saadaan kytkettyä tuotantoon joulukuussa 2014. Ongelmat eivät vaikuta sähkön- ja lämmöntoimituk-siin asiakkaille.

Oulun Energialla on tuotantohäiriöi-den varalle riittävästi varakapasiteettia. Toppilan ykkösyksikkö on normaalisti tuotannossa, samoin Laanilan ekovoi-malaitos. Lämpöä voidaan hankkia myös paikallisilta teollisuusyrityksiltä. Tämä kapasiteetti riittää noin nollakeleihin saakka. Sen jälkeen käynnistetään polt-toöljykäyttöiset lämpökeskukset, joita on eri puolilla kaupunkia turvaamassa läm-möntuotantoa.

Toppilan voimalaitoksen huolto pitkittyy

Oulun Energia osti vesivoimaa

Oulun Energia, Oulun Seudun Sähkö, Pori Energia, Turku Energia ja Vantaan Energia ostivat kesäkuussa Kokemäen- ja Kymi-joessa sijaitsevat Kolsin, Korkeakosken ja Koivukosken vesivoimalaitokset. Yhtiöt hankkivat koko Statkraft Suomi Oy:n osake-kannan. Lisäksi kauppaan sisältyi 13,2 pro-sentin osuus Länsi-Suomen Voima Oy:stä, joka omistaa Harjavallan voimalaitoksen.

Voimalaitosten yhteenlaskettu nimel-listeho on 66 megawattia ja tuotanto kes-kimäärin 300 gigawattituntia vuodessa. Oulun Energian osuus on 22,5 prosenttia eli voimalaitosten vuosituotannosta noin 70 gigawattituntia. Järjestely lisää Ou-lun Energian vesivoimakapasiteettia noin 25 prosentilla.

Energiatalo sai aurinkopaneelitOulun Energian pääkonttorin katolle Kasarmintielle asennettiin kesä-kuussa aurinkopaneelijärjestelmä.

”Paneeleja on kaksikymmentä ja ne pystyvät parhaimmillaan tuot-tamaan jopa kymmenen prosenttia Energiatalon sähköntarpeesta. Heinäkuussa tuotto oli huimat 744 kilowattituntia”, tuotepäällikkö Olli Tuomivaara kertoo.

Paneeleja on asennettu sekä kaltevasti seinälle että loivasti katolle. Kun paneelit ovat eri asennoissa, voidaan vertailla miten kallistuskulma vaikuttaa paneelien energiantuottoon pohjoisissa olosuhteissa.

17

TEKSTI Kari Arokylä KUVITUS Mikko Walamies

Oulun yliopiston biofysiikan professori Matti Weckström seisoo valkotaulun edessä ja ryhtyy kertomaan, kuinka ihmiskehossa syntyy sähköä ja mihin sitä tarvitaan. Valkotaululle alkaa piir-tyä soluja, solukalvoja, ioneja ja kudos-nesteitä.

”Tätä ei ole ihan yksinkertaista se-littää”, hän varoittelee, mutta yrittää kuitenkin.

Kaikki elävät solut ovat sähköisiä. Solujen sisällä on pääosin kaliumioneja ja eräitä proteiineja, niiden ulkopuolel-la kudosnesteessä lähinnä natrium- ja kloridi-ioneja. Solujen ja kudosnesteen välissä on solukalvo. Eri ioneja on so-lukalvon eri puolilla epätasainen määrä siten, että ulkopuolella on positiivinen ja sisäpuolella negatiivinen varaus. Näin solukalvoon syntyy jännite.

”Jännitteen suuruus on 50–100 mil-livolttia eli kovin alhainen verrattuna

töpselistä tulevaan 230 volttiin. Toi-saalta solukalvokin on paksuudeltaan vain noin 10 nanometriä. Siihen näh-den jännite on suuri. Olen usein ver-rannut sitä auton sytytystulppien jän-nitteeseen”, kuvailee Weckström.

Sähkö kulkee solukalvoissa

Sähköiset signaalit kulkevat solukal-voja pitkin. Hermoston toiminta on solukalvon jännitteen muutoksia. Sähköä tarvitaan aistijärjestelmäs-sä, hermostossa, aivoissa, sydämessä ja lihaksissa. Aistijärjestelmä lähet-tää aivoille esimerkiksi signaalin sii-tä, että kättä pitää heilauttaa. Aivot puolestaan antavat hermojärjestel-mää pitkin lihaksille käskyn liikuttaa kättä. Lihaksissa solukalvon sähköi-nen muutos liipaisee supistumisen ja voimantuoton.

Ihminen on monimutkainen sähkölaite

Samaan tapaan sähköllä toimii myös sydän. Sen monimutkaiselle säh-köiselle toiminnalle lyö tahtia sinus-solmuke, joka lähettää sähkösignaalin lepotilassa noin kuusikymmentä ker-taa. Signaali kulkee sydämen eteisiin ja kammioihin ja saa ne vuorollaan supis-tumaan. Signaalin etenemisessä sydä-messä on samaan tapaan kuin hermos-tossakin keskeisellä sijalla jännite-ero solukalvon eri puolilla.

Ihminen on sikäli erikoinen sähkö-laite, että se tekee itse tarvitsemansa sähkön. Professori Weckström selvit-tää, että positiivinen ja negatiivinen varaus solukalvon eri puolilla muodos-taa ikään kuin elektrolyyttipariston.

Koska ihmisen toiminnasta niin suuri osa on sähköistä, voidaan säh-köisiä mittauksia käyttää hyväksi esimerkiksi sairauksien diagnostii-kassa. Sydämen toimintaa selvitellään

Ihminen on mutkikas kone, jonka toiminnassa sähköllä on iso merkitys. Sen avulla aistijärjestelmä toimii, hermosto viestii, sydän lyö ja lihakset supistuvat.

18

EKG:n eli sydänsähkökäyrän avulla. Aivoja taas tutkitaan EEG:n eli aivo-sähkökäyrän avulla. ENMG:n avulla puolestaan haetaan tietoa ääreis- hermojen ja lihasten sähköisestä toiminnasta.

Analogista teknologiaa

Professori Matti Weckströmin johta-massa biofysiikan yksikössä keskity-tään solukalvon sähköisten ilmiöiden tutkimiseen. Ennen kaikkea laitokselle selvitellään, mitä hermostossa oleva tieto oikein on ja miten tieto hermos-toon koodataan.

”Tietokoneissa tieto liikkuu digi-taalisesti ykkösinä ja nollina, mutta

Kaikki elävät solut ovat sähköisiä.

hermostossa näin ei ole. Pikemmin ky-symyksessä on vanha kunnon analogi-nen teknologia”, hän naurahtaa.

Hermoston toiminnan parempi ym-märtäminen voi johtaa merkittäviin käytännön sovelluksiin. Weckström huomauttaa, että se avaa muun muas-sa keinot entistä parempien ja koko-naan uudenlaistenkin proteesien ja implanttien kehittämiseen. Esimer-kiksi verkkokalvon sairauksien vuok-si näkönsä menettäneille saattaa olla mahdollista asentaa verkkokalvon kor-vaava implantti.

”Tämä edellyttää kuitenkin, että tiedämme, miten hermosto käsittelee verkkokalvoimplantista tulevan sig-naalin”, hän kertoo.

Myös käden korvaavan entistä pa-remman proteesin rakentaminen vaatii tietoa hermoston toiminnasta. Hyviä esimerkkejä edistyksestä on jo olemas-sa: Kuuloaistin palauttaminen tietyissä tapauksissa sisäkorvaimplantin avulla on onnistunut jo pitemmän aikaa. Tämä on mahdollista, koska sisäkorvan tapa käsitellä saamaansa tietoa tunnetaan.

Hermoston toimintaa selvitellään biofysiikan laitoksella ennen kaikkea näköaistia tutkimalla. Hermoston tut-kimisessa keskitytään usein juuri aisti-järjestelmiin, koska tutkijat voivat hal-lita niiden kautta annettavia ärsykkeitä. Oulussa hermoston tiedonkäsittelyn tutkimusta tehdään hyönteisten – lä-hinnä torakoiden ja kärpästä – avulla.

19

RELEITÄ

Valotaidetta juhlavuoteen125-vuotisjuhlan kunniaksi Oulun Energia järjesti kesällä kaksi kilpailua: sarjakuvakilpailun nuorille Oulun seudulla asuville sarjakuvapiirtäjille ja Oulun sarjakuvaseuran jäse-nille sekä valotaideteoskilpailun ansioituneille suomalaisille valosuunnittelijoille ja valotaiteilijoille.

Sarjakuvakilpailun voittajat julkistetaan ja näyttely ava-taan Oulun sarjakuvafestivaalien yhteydessä 6.–8.11. Go-bo-valoilla heijastettavat teokset ovat esillä marraskuusta maaliskuuhun Energiatalon Myllytullin asuinalueen puolei-sessa seinässä.

Valosuunnittelijoille ja -taiteilijoille suunnatussa valo-taideteoskilpailussa haettiin säväyttävää, ilahduttavaa ja ympäristöään myönteisellä tavalla esiin tuovaa pysyvää valotaideteossarjaa Energiatalon porraskuiluihin ja Meri-kosken voimalaitoksen lamellipatoon. Tavoite on, että valo- teokset ovat valmiita julkistukseen marraskuun loppupuolella.

Juhlavuoden kesäkonsertti soi täydelle katsomolle

Kymmenettä kertaa järjestetty Pohjoista voimaa kesäkonsertti veti jälleen elokuussa Meri Oulun kesäteatterin katsomon täyteen. Konsertin tähtinä nähtiin Oulu Sinfonia ar-tisteinaan Johanna Försti ja Sonata Arctican laulaja-lauluntekijä Tony Kakko. Konsertin johti kapellimestari Jukka Myllys.

Juhlakonsertissa kuultiin viihdemusii-kin klassikoita Marilyn Monroesta ja James Bond-teemoista aina Queenin ja Earth, Wind and Firen kautta Stingiin. Sonata Arc-tican tuotannosta saatiin ensi kertaa mais-tiaisia myös sinfonisesti.

Tulikärpäset lentävät Toppilan voimalaitoksessa Oulun Suomalaisen Yhteiskoulun lukion julkisen taiteen kurssin opiskelijat toteuttivat toukokuussa Toppilan voima-laitoksen porraskäytävään uuden taideteoksen. Työn suun-nittelija Viivi Välimäki sekä kaksi muuta opiskelijaa Tiina Paakkari ja Jonna Luopajärvi maalasivat neljä kerrosta kor-kean tulikärpästeoksen.

Tulikärpäset lähtevät lentoon avoimesta lasipurkista voi-malaitoksen viidennestä kerroksesta ja lentelevät mutki-tellen läpi kuudennen ja seitsemännen kerroksen. Teoksen ylimpään, kahdeksanteen, kerrokseen on maalattu ovi, josta kärpäset ikään kuin lentävät ulos.

Uuden voimalaitoksen YVA etenee

Oulun Energian Toppilan voimalaitoksen 1-yksikön korvaavan uuden voimalaitoksen ympäristövaikutusten arviointi jatkuu. Projek-tijohtaja Jukka Salovaara kertoo, että YVA-oh-jelmaa täydennetään kesäkuussa saadun Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen yhteys-viranomaisen lausunnon pohjalta. Hankkeen etenemistä voi seurata osoitteessa www.oe-voimalaitoshanke.fi.

20

Ihmettelin pitkään lehtijuttuja, joissa väitettiin, että puut pitäisi sytyttää uunissa yläpuolelta.

Olen jo lapsuudesta saakka sytyttänyt tulia mo-nenlaisiin tulipesiin, pitänyt lämpimänä puuläm-mitteisiä huoneita ja taloja, lämmittänyt saunoja ja sytyttänyt tulia varaaviin ja varaamattomiin takkoihin, mutta en ole milloinkaan ajatellut ka-sata sytykkeitä puitten päälle tulipesään. Jo lap-suudessa minulle opetettiin, että puista tehdään ensin tulipesän pohjalle sievä kolo, johon sytyk-keet asetellaan, ja sytykkeiden päälle ladotaan polttopuut niin, että alimmaisiksi pannaan pieniä, helposti syttyviä klapeja.

Olin myös keskustellut monien ikätovereitte-ni kanssa tästä uudesta ohjeesta, jonka väitetään saavan aikaan sen, että tuli palaa kuumempana, kun tulen alapuolelta puusta irtoavat kaasut syt-tyvät ja palavat eivätkä haihdu maailman tuuliin, ja päältä sytytetyistä puista palavat myös pien-hiukkaset, joiden tiedetään aiheuttavan syöpää, keuhkoahtaumaa ja monenlaisia muita sairauk-sia. Olimme tulleet siihen tulokseen, että puitten sytyttäminen päältä on kaupunkilaistutkijoitten hassuttelua, elämälle vierasta teoriaa, jota vastaan todistavat meidän, elämässämme kymmeniätu-hansia tulia sytyttäneitten miesten kokemukset.

Sitten sain vaimoltani lahjaksi Hannu Rinteen Perinnemestarin klapikirjan, jossa monien muit-ten mainioitten neuvojen lisäksi oikein kuvan kanssa näytetään, kuinka puiden sytyttäminen yläpuolelta tapahtuu. Vasta kuvan nähtyäni ym-märsin, ettei sytykkeitä kasata puiden päälle ir-ralliseksi kasaksi, vaan päältäpäin sytyttäminen tapahtuu niin, että sytytettävien puiden päälle asetellaan rinnakkain pari puuta, joiden väliin sytykkeet pannaan. Puiden varaan sytykkeiden

yläpuolelle asetellaan muutama ohut klapi samalla tavalla kuin alapuoleltakin sytytettäessä. Kun kla-pit syttyvät, ne sytyttävät myös alapuolellaan ole-vat puut, niistä nousevat kaasut syttyvät, ja pian tuli palaa iloisesti. Tuli polttaa myös epäterveelli-set pienhiukkaset, joita Euroopan unionissa on jo tähystelty epäluuloisina, ja uhkana on ollut puu-lämmitteisten saunojen kieltäminen direktiivillä.

Koska pienhiukkaset palavat, tulipesän lasi-luukut eivät enää nokeennu, ja minusta tuntuu, että pesällisen poltettua-ni varaavan takan kylki on kuumempi kuin ai-kaisemmin, koska myös puusta nousevat kaasut palavat nyt eivätkä haih-du palamattomina savu-piipusta taivaan tuuliin. Havaintomateriaalini on vielä niin pieni, että aivan tieteellistä johtopäätöstä tästä en ole vielä pystynyt tekemään, mutta olen jo uskaltanut se-littää havaintojani ja menetelmää ystäväpiirini tosimiehille.

Eräänä syksynä meille tuli noin kymmenvuo-tias Emma-tyttö kauppaamaan joululehtiä. Koska emme tienneet, mitä hän joululehdillä tarkoitti, pyysimme tarkempaa selitystä. Tyttö otti esiin luettelon, josta saimme valita joululahjoiksi tarkoi-tettua lukemista, lehtiä ja kirjoja, suklaarasioita, joulukortteja, kuusenkoristeita ja muuta jouluna tarpeellista tavaraa. Tyttö esitteli niitä tomerasti ja tehokkaasti kuin koulutettu konsulentti. Kun valinnat oli tehty, vaimoni kiitteli tyttöä siitä, että mekin nyt tiesimme mitä joululehdet tarkoittivat. Emma pakkasi luetteloa reppuunsa ja sanoi.- Sitä oppii uutta joka päivä.

KOLUMNI

Sitä oppii uutta joka päivä

Antti Tuuri

”Tuli polttaa myös epäterveelliset pienhuikkaset.”

21

www.pohjoistavoimaa.fi/etuasiakas etuasiakas@pohjoistavoimaa.fi facebook.com/pohjoistavoimaa

Asiakaspalvelu puh: 010 287 7800 Puhelinpalvelu avoinna arkisin ma-to klo 8-18, pe klo 8-16 Puhelun hinta 8,80 snt/min sis. alv 24 %.

Pohjoista voimaa sähkösopimukset sisältävät Suomen parhaat asiakasedut.

perusmaksu -50 %

ETUASIAKAS SAA ENEMMÄN

Keskittämisetu

Annamme 50 prosentin alennuksen perusmaksusta kaikkiin vakituisen asunnon lisäksi tehtyihin

Pohjoista voimaa sähkösopimuksiin (kesämökki, kakkosasunto tms.). Etu koskee kotitalousasiakkaita.

Pohjoista voimaa etuasiakkaana saat rahanarvoisia etuja arjen hankinnoista

pohjoistavoimaa.fi/etuasiakas

Saat asiakaslehti Sulakkeen neljä kertaa vuodessa. Aiemmin ilmestyneet lehdet ovat luettavissa myös sähköisenä.

pohjoistavoimaa.fi/asiakaslehti_sulake

Rekisteröidy Energiatilille. Voit seurata omaa sähkönkulutustasi ja hallinnoida omia energia-asioitasi vuorokauden ajasta riippumatta.

energiatili.fi

Anna valoa ja lämpöä lahjaksi! Ilahduta lähimmäistäsi sähkölahjakortilla, joka on oiva lahja uuteen kotiin, vastavalmistuneelle tai vaikkapa syntymäpäiväsankarille.

pohjoistavoimaa.fi/lahjakortti

Maksuton energianeuvontamme auttaa säästämään rahaa ja energiaa. Etuasiakkaana saat sähkönkulutus- mittarin veloituksetta lainaan, jolla voit mitata kotisi koneiden kulutusta.

pohjoistavoimaa.fi/energianeuvonta

Teatteriesitys Silent pe 3.10. klo 18 ja la 4.10. klo 18 Kulttuuritalo Valve, Hallituskatu 7 Esityskieli: englanti Lippu etuhintaan 12 € (norm. 18 €) Valveen lipunmyynnistä

Päätapahtuma Martin Hayes & Dennis Cahill lämmittelijänä Maighréad & Tríona Ní Dhomhnaill su 5.10. klo 15 Oulun kaupunginteatteri, Kaarlenväylä 2 Lippu etuhintaan 23 € (norm. 28 €) Lippupalvelun myyntipisteistä (ei verkkokauppa)

Koko perheen Harry Potter –konsertti Madetojan sali, Oulu 25.9. klo 18 Atso Almila, kapellimestari Perhelippu etuhintaan 20 €, sis. 4 henkilöä. (norm. 10 €/hlö)

Carmina Burana1.10. klo 19 Madetojan sali, Oulu Johannes Gustavsson, kapellimestari Lippu etuhintaan 20 € (norm. 32 €)

Viihdekonsertti Paula ja Mikko 14.11. klo 19 Madetojan sali, Oulu Mikko Franck, kapellimestari Paula Koivuniemi, laulu Lippu etuhintaan 20 € (norm. 32 €)

Solistina Olli!4.12. klo 19 Madetojan sali, Oulu Johannes Gustavsson, kapellimestari Olli Mustonen, piano Lippu etuhintaan 10 € (norm. 21 €)

Liput ilman toimituskuluja OULU10-palvelupisteistä

VOITA LENNOT KAHDELLE

Kaikkien 31.12.2014 mennessä etuasiakkaiksi liittyneiden kesken arvomme Finnairin lennot

kahdelle Pariisiin.

Etuasiakkaiksi voivat liittyä kaikki Oulun Sähkönmyynnin asiakkaat.

YHTEISTYÖKUMPPANEIDEMME TARJOAMIA ETUJAEdut saat Pohjoista voimaa etuasiakaskorttia näyttämällä yhteistyökumppaneiden omissa myyntipaikoissa.

AUTOILIJAN AVAINASEMATHenkilö- ja pakettiautojen määräaikaiskatsastus + päästömittaukset pakettihintaan 49 € sis. kaikki pakolliset mittaukset (myös OBD-testi). Etu voimassa toistaiseksi kaikilla toimipaikoillamme.

AUTOVUOKRAAMO SCANDIA RENT Autovuokraukset -5 % kaikissa toimipisteissä. Kampanjakoodi: asiakaspalvelustamme tai etuasiakas@pohjoistavoimaa.fi. Etu voimassa toistaiseksi.

EKO RAKENNUSPALVELU OYVeloitukseton yläpohjan eristekartoitus Suomessa (ei koske Lappia) sekä 100 € alennus yli 700 € tilauksesta. Etu on voimassa toistaiseksi.

HAMMARIN SÄHKÖ, OuluKaikki normaalihintaiset valaisimet, lamput ja sähkötarvikkeet -15 % myös verkkokaupastamme.

Sähköasennustyöt -20 % (ei kodinkonehuolto)

Valaistussuunnittelupalvelu -10 %

Edut voimassa toistaiseksi.

HAMMASASEMA MEDIKEMI, Kemi10 € alennus suun perustarkastuksesta. Etu voimassa toistaiseksi.

KALAJOKI RESORTSuperiorhuone standardin hinnalla 31.12. saakka. Varaukset tunnuksella ”sulake” myynti@kalajokiresort.fi tai 08 469 2500. Ota etuasiakaskortti mukaasi.

KAUNEUSHOITOLA FACE TO FACE, KemiSyväpuhdistava kasvohoito 73 € (norm. 77 €) Etu voimassa toistaiseksi.

OULUN KORUMerkkikorut ja -kellot -20 %

Nomination ja Polar Electro -10 % Alennus suositushinnoista. Edut voimassa toistaiseksi.

PUTIIKKI PUNAMUSTA, KemiYli sadan euron kertaostosta -10 % Etua ei voi yhdistää muihin tarjouksiin. Etu voimassa toistaiseksi.

PÖRHÖN AUTOLIIKE OYSuojakäsittely autollesi, takuu 3 vuottaMaalipinnan suojaus 250 € Tekstiilien suojaus 150 € Etu voimassa toistaiseksi.

RANUAN ELÄINPUISTOPerhelippu etuhintaan 42 € vanhemmat ja kaikki lapset + jääkarhupehmolelu muistoksi käynnistä!

SAUVON KENKÄ, Kemi ja TornioRiekerin kengät -10 %. Etua ei voi yhdistää muihin tarjouksiin. Etu voimassa toistaiseksi.

ANVIA SECURI OYAbloyn mekaaniset rakennuslukitukset ja heloitukset -20 % ovh hinnasta.

SECURI LIFE – hälytysjärjestelmä kotiinSecuri Life avausmaksu 0 € Securi Life palvelumaksu 16,50 €/kkEdut voimassa toistaiseksi.

TELEMAN SERVICE OY, OuluHuollon yhteydessä kännykän suojakotelot -25 %. Etu on voimassa toistaiseksi.

FINNAIR PLUS PISTEILLÄVihreää sähköä tavallisen sähkösopimuksen hinnalla. Hintaturva 24 kk määräaikaiseen sähkösopimukseen alennettuun hintaan. Lisätietoja asiakaspalvelustamme.

OULUN OP VIHREÄVIRTAOulun OP tarjoaa omistajajäsenilleen vihreän sähkösopimuksen ympäristöosuuden etuhintaan 0,075 snt/kWh (norm. 0,15 snt/kWh). Tee OP Vihreävirta -sähkösopimus: www.pohjoistavoimaa.fi/sahkotarjous Etukoodi: Oulun OP

ERIKOISEDUT

PALVELUT JA KAUPAT

OULU | RAAHE | KUUSAMO

24

AC OULU2 € alennus pääsylipun hinnasta kaikkiin kauden 2014 kotiotteluihin.

28.9. AC Oulu-Ilves -otteluun 2 yhden hinnalla Aurinkokatsomoon.

ETTA, Oulu2 € alennus pääsylipun hinnasta Mestaruusliigan runkosarjan kotiotteluihin.

MERILAPPI UNITEDPerhelippu 15 € (2 aikuista ja 2 lasta) (norm. 28 €) kaikkiin Merilappi Unitedin kotiotteluihin. Liput lippuluukulta.

OULUN KÄRPÄTKaksi pääsylippua yhden hinnalla

8.10. CHL - ottelu: Kärpät – Liberec

SM-liigan ottelut: 28.10. Kärpät - Sport27.1. Kärpät - Ilves

Kaikkiin naisten SM-runkosarjan kotiotteluihin

OLS, jääpallo, salibandy ja jalkapallo3 € alennus pääsylipun hinnasta edustusjoukkueiden kotipeleihin.

Kausikortit -20 % Pohjoista voimaa etuasiakaskortilla.

OULUN RAVIT, ÄimärautioOulun raveihin pääsylippu -40 % (norm. 5 €). Etu voimassa toistaiseksi.

TORNION PALLO 47 ry1 € alennus pääsylipun hinnasta kaikkiin kauden 2014 kotiotteluihin.

PS KEMI KINGSPerhelippu 15 € (2 aikuista ja 2 lasta) kaikkiin PS Kemin miesten Kakkosen kauden 2014 kotiotteluihin.

KEMINMAAN KUNTOSALI5 € alennus ohjatun jumpparyhmän kuukausikortista ja 10 käyntikerran kortista. Etu voimassa toistaiseksi.

URHEILU

RAVINTOLA RAUHALA, OuluRauhalan lounasbuffet etuhintaan 9 €/hlö.

TUBA, OuluViikonloppubrunssi -10 %.

PANNUKAKKUTALO, OuluPannarit -10 % Etu voimassa 31.10. saakka.

RAVINTOLA ORKIDEAN KUKKA, KemiMenu kahdelle tai kolmelle -10 %. Etu voimassa toistaiseksi.

RAVINTOLAT

ELOKUVATEATTERI KINOPIRTTI, Kemi2 € alennus elokuvalipun hinnastanäytöksiin maanantaista torstaihin. (max. 2 lippua/etu/pv. ) Etu voimassa toistaiseksi.

ELOKUVATEATTERI STAR, Oulu1 € alennus normaalihintaisista lipuista kaikkiin näytöksiin.

TAIDELAINAAMO- JA MYYMÄLÄ ARTO, OuluVerottomista taidelainaus- ja ostohinnoista -5 %. Etu voimassa toistaiseksi.

OULUN SARJAKUVAKESKUSSarjakuvakeskuksen tuotteet ja kurssit -10 % Kulttuuritalo Valve, Hallituskatu 7

Oulun sarjakuvafestivaali ja Arctic Comics Seminar 6.-8.11.2014 Pääsyliput (norm. 10-15 €) ja festivaalituotteet -20 % Osaan iltatapahtumista ikäraja 18 v. Lisätietoa: www.oulucomics.com

33. Oulun kansainvälinen lasten- ja nuortenelokuvien festivaali 17.-23.11.Kaikkiin maksullisiin näytöksiin2 € alennus etuasiakaskortillaKulttuuritalo Valve, Hallituskatu 7

KULTTUURI

25

SÄHKÖENERGIA-

HINNASTO Hinnat sisältävät alv 24 %, mutta eivät sähkön siirtomaksuja eikä energiaveroa. Siirtomaksun laskuttaa paikallinen verkkoyhtiö. Hinnasto on voimassa kohteissa, joissa pääsulakekoko on enintään 3 x 63 A. Yleissähkö 1 kohteissa kulutus alle 10 000 kWh/vuosi. Yleissähkö 2 yli 10 000 kWh/vuosi. Pidätämme oikeuden hintojen muutokseen.

Liittämällä 24 kuukauden määräaikaiseen sopimukseesi hintaturvan, voit tehdä yhden uuden 24 kuukauden määräaikaisen sopimuksen kanssamme, jos sähkön hinta laskee sopimuskauden aikana. Kun käytät hintaturvan sopimuksen uusimiseen, kuukausierinä maksetusta hintaturvasta peritään laskuttamatta oleva osuus.

JATKUVA SOPIMUS

Varmavirtasnt/kWh

Vihreävirtasnt/kWh

Tuulivirtasnt/kWhPerusmaksu

5,00 €/kk 0,25 + Spot 0,25 + 0,15 * + Spot

0,25 + 0,30 * + Spot

LISÄTURVAA SPOT-SOPIMUKSEEN HINTAKATOSTA

SPOT-SOPIMUS Hinnasto 1.3.2014 alkaen, voimassa toistaiseksi

KVARTAALISOPIMUS Hinnasto 1.10.-31.12.2014

Hinnasto 1.3.2014 alkaen, voimassa toistaiseksi

*ympäristöosuus

Vihreävirran ja Tuulivirran hintaan sisältyy ympäristöosuus, joka talletetaan Pohjoista voimaa ympäristötilille. Oulun Energia kaksinkertaistaa asiakkailta kertyneen osuuden maksamalla ympäristötilille euron jokaista asiakkaalta tullutta euroa kohden. Varat käytetään uusiutuvien energiamuotojen tutkimukseen, lisärakentamiseen ja ympäristötekojen tukemiseen.

Varmavirtasnt/kWh

Vihreävirtasnt/kWh

Tuulivirtasnt/kWhPerusmaksu

Yleissähkö 1 3,50 €/kk 5,84 5,99 6,14Yleissähkö 2 5,00 €/kk 5,65 5,80 5,95Aikasähkö 5,00 €/kkPäiväenergia 6,05 6,20 6,35Yöenergia 5,10 5,25 5,40

Kausisähkö 5,00 €/kkTalviarkipäivä 6,05 6,20 6,35Muu aika 5,35 5,50 5,65

Varmavirtasnt/kWh

Vihreävirtasnt/kWh

Tuulivirtasnt/kWhPerusmaksu

Yleissähkö 1 3,55 €/kk 6,74 6,89 7,04Yleissähkö 2 5,08 €/kk 6,57 6,72 6,87Aikasähkö

5,08 €/kkPäiväenergia 6,57 6,72 6,87Yöenergia 6,03 6,18 6,33

Kausisähkö5,08 €/kkTalviarkipäivä 6,91 7,06 7,21

Muu aika 6,30 6,45 6,60

kk-maksu Kertamaksu

Yleissähkö 1 1,50 € 36,00 €Yleissähkö 2 2,50 € 60,00 €Aikasähkö 3,50 € 84,00 €Kausisähkö 3,50 € 84,00 €

LISÄTURVAA 24 KK MÄÄRÄAIKAISEEN SOPIMUKSEEN HINTATURVASTA

MÄÄRÄAIKAINEN SOPIMUS Hinnasto 24.7.2014 alkaen, voimassa toistaiseksi

Varmavirtasnt/kWh

Vihreävirtasnt/kWh

Tuulivirtasnt/kWh

Perusmaksu 12 kk 24 kk 12 kk 24 kk 12 kk 24 kkYleissähkö 1 3,50 €/kk 5,68 5,47 5,83 5,62 5,98 5,77Yleissähkö 2 5,00 €/kk 5,50 5,29 5,65 5,44 5,80 5,59

AikasähköPäiväenergiaYöenergia

5,00 €/kk 5,90 5,85 6,05 6,00 6,20 6,154,70 4,50 4,85 4,65 5,00 4,80

KausisähköTalviarkipäiväMuu aika

5,00 €/kk 6,25 5,95 6,40 6,10 6,55 6,254,99 4,90 5,14 5,05 5,29 5,20

Hinta pysyy 12 tai 24 kuukauden mittaisen sopimuskauden ajan vakiona. Sopimuskauden päätteeksi voit uusia sopimuksen tai antaa sopimuksen muuttua joustavaksi jatkuvaksi sopimukseksi.

Liittämällä 24 kuukauden määräaikaiseen sopimukseesi hintaturvan, voit tehdä yhden uuden 24 kuukauden määrä-aikaisen sopimuksen kanssamme, jos sähkön hinta laskee sopimuskauden aikana. Kun käytät hintaturvan sopimuksen uusimiseen, kuukausierinä maksetusta hintaturvasta peritään laskuttamatta oleva osuus.

Maksat sähköstä aina markkinahinnan. Hinta muodostuu perus-maksusta, myyjän 0,25 snt/kWh marginaalista ja energian hinnasta. Energian hinta määräytyy pohjoismaisen sähköpörssin Nord Poolin toteutuneen Suomen alueen kuukauden keskihinnan perusteella, joka lasketaan painottamalla spot-tuntihinnat oman tuntikohtaisen kulutuksesi arvoilla. Sopimus on voimassa toistaiseksi 14 vuoro-kauden irtisanomisajalla. Jatkuva sopimus on oikea valinta, kun haluat vakaan ja huolettoman sähkö-

sopimuksen. Sopimus on voimassa toistaiseksi kahden viikon irtisanomisajalla. Se tasaa suuria hintavaihteluja niin lyhyellä kuin pitkälläkin aikavälillä.

Kvartaalisopimus sopii sinulle, joka haluat olla lähellä markkinahintaa, mutta välttää tuntihinnoittelun suuren vaihtelun. Sähkön hinta tarkistetaan neljä kertaa vuodessa, kolmen kuukauden välein. Vuoden neljä hintajaksoa ovat 1.1.–31.3., 1.4.–30.6., 1.7.–30.9. ja 1.10.–31.12. Saat ilmoituksen uudesta hinnasta 30 päivää ennen seuraavaa hintajaksoa. Sopimus on voimassa toistaiseksi kahden viikon irtisanomisajalla.

Ottamalla spot-sopimukseesi vapaaehtoisen hintakaton varmistat, että sähköenergiasta ei veloiteta 8,60 snt/kWh ylittävää osaa, vaikka tuntihinta olisikin korkeampi. Suojaudut Nord Pool -pörssihinnan nousupiikeiltä ja säilytät mahdollisuuden hyötyä markkinahinnan las-kusta ja matalasta tasosta.

kk-maksu

Hintakatto 5,00 €

SISÄLTÄÄ 5 % :N ALENNUKSEN SÄHKÖENERGIAN HINNASTA

Ristikko

Tämänkertaisen ristikon palkintona arvotaan kymmenen digitaalista sisä-/ulkolämpömittaria. Lähetä ratkaisu ja yhteystietosi 31.10.2014 mennessä sähköpostitse info@oulunenergia.fi tai postitse Oulun Sähkönmyynti Oy/Ristikko, PL 116, 90101 Oulu.

NIMI

OSOITE

POSTINUMERO JA -TOIMIPAIKKA

Sulakkeen 2/2014 ristikkoarvonnassa digitaalisen sisä-/ulkolämpömittarin voittivat:Anna-Liisa Paasovaara (Kuusamo), Marketta Halvari (Oulu), Sirkka Peltoniemi (Kuusamo), Paula Halmetoja (Oulu), Eila Kaarne (Oulu), Kaarina Taulavuori (Tornio), Pauli Palmu (Oulu), Arja Mattila (Oulu), Katri Karhinen (Oulu) ja Taisto Karppinen (Oulu). Onnea voittajille!

PalkintonaDIGITAALISET LÄMPÖ- MITTARIT

27

Arkisin ma–to klo 8–18 ja pe klo 8–16

(norm. 5 €/kk)