Sulake 4/2011

Revontulet – luonnon upein värinäytelmä

Polttoainejohtaja osaa myös

metsurin työt

Parasta ruokaa saa itse tehden

4 • 20

11

SiSältää vuoden 2012 kalenterin!

Pohjoisen voiman puolesta

me kaikki Oulun Sähkönmyynnissä ja Oulun Energia -konsernissa tiedämme,

että asiakkaiden luottamuksen ja menestyk-sen markkinoilla voi ansaita vain tekemällä työnsä mahdollisimman hyvin. Palvelumme ja toimintamme kehittäminen vaatii jatku-vasti tekoja – isoja ja pieniä.

Yksi pieni teko on tämän Sulakkeen välissä jaettava ensi vuoden kalenteri, lahja asiakkaillemme.

Oulun Energia tuo ihmisille sähköä ja lämpöä, tärkeitä perushyödykkeitä. Näin se on mukana jokapäiväisessä elämässä, niin arjessa kuin juhlassa. Toivomme, että kalen-terin avulla päivät pysyvät hyvin järjestykses-sä. Kalenterissa on myös runsaasti vinkkejä energian säästöön ja tietoja etuasiakkaillem-me suunnatuista tarjouksista.

Tässä yhteydessä on hyvä hoksauttaa, että etuasiakaskortti kannattaa ehdottomasti ladata matkapuhelimeen. Näin se on aina mukana. Mobiilikortin avulla löytää etu-asiakasohjelmassa mukana olevien yritysten tarjoukset, tuotteet ja palvelut kätevästi omasta matkapuhelimestaan.

Kalenteri ja mobiilikortti ovat ehkä niitä pienempiä, mutta silti tärkeitä tekoja asiakkai-den palvelemiseksi. Isompi on etäluettavien mittarien asentaminen, joka on hieman eri

vaiheissa meneillään Pohjoista voimaa -yh-teistyöhön osallistuvien yhtiöiden alueella. Esimerkiksi Oulun Energia Siirto ja Jakelu on aloittanut vastikään pilottiasennukset ja massa-asennuksia se pääsee tekemään heti ensi vuoden alussa. Uudet mittarit mahdollistavat monipuolisten ja hyödyllisten lisäpalvelujen ke-hittämisen. Niitä onkin luvassa jo lähiaikoina.

Monien ihmisten jokapäiväiseen elämään vaikuttaa myös Oulun Energian kaukolämpö-verkon laajentuminen Kiiminkiin. Vasta valmis-tunut 13,6 kilometriä pitkä kaukolämpölinja yltää Välikylän yrityspuiston kautta Jääliin ja edelleen Kiimingin kuntakeskukseen. Näin öl-jyn käyttö vähenee ja yhä useammille on tarjolla ympäristöystävällistä ja edullista kaukolämpöä, jota Toppilan voimalaitos tuottaa tehokkaasti sähkön ja lämmön yhteistuotantona.

Ensi silmäyksellä kauempana tavallis-ten ihmisten arjesta on ensi kesän lopulla kaupalliseen käyttöön valmistuva Laanilan ekovoimalaitos. Mutta silti: ekovoimalaitok-sen mukaan tuomat ympäristöhyödyt ovat tärkeitä kaikille. Ja kotona jokainen voi omil-la valinnoillaan ja oikein lajittelemalla vielä parantaa ympäristön tilaa, edistää kierrätystä ja tehostaa ekovoimalaitoksenkin toimintaa.

Mobiilikorteista ja kaukolämmöstä, asiakaspalvelusta ja ekovoimalaitoksesta sekä

lukemattomista muista isoista ja pienistä asioista rakentuu Pohjoista voimaa.

- - - - Tätä kirjoitettaessa on vielä maa mustana ja taivas sumuisen harmaana. Syksy on ollut poikkeuksellisen pitkä ja lämmin. Toivotta-vasti tätä luettaessa on jo kunnon talvi, lunta maassa ja sopivan kirpeästi pakkasta – alkaa-han joulukin jo kurkkia nurkan takana.

Toivon kaikille Sulakkeen lukijoille mukavaa joulun odotusta!

Arto Sutinen

SulakePohjoisen voiman puolesta

JULKAISIJAoulun sähkönmyynti oyKasarmintie 6, Pl 11690101 ouluPuhelin: (08) 5584 3200telefax: (08) 557 1269ISSN 1797-2078

PÄÄTOIMITTAJAarto sutinen [email protected]

TOIMITUSSIhTeerI mari laulumaa [email protected]

TOIMITTAJATKari arokylä, hilkka lahti, janica Karasti

VALOKUVAAJATKati leinonen, Vesa Ranta,

TAITTODarwin

PAINOPAIKKAjoutsen median Painotalo

POhJOISTA VOIMAA -YhTIÖT:Oulun Sähkönmyynti Oy0800 30 5000www.pohjoistavoimaa.fiOulun Energia0800 30 5000www.oulunenergia.fiOulun Energia Siirto ja Jakelu Oy08 5584 3300 www.oulunenergia.fi/sahkonsiirtoOulun Energia Urakointi Oy08 5584 3300 www.oulunenergia.fi/urakointiKemin Energia Oy0800 30 5000www.keminenergia.fiTornion Energia Oy0800 30 5000www.tornionenergia.fi

Keminmaan Energia Oy(016) 458 8400www.keminmaanenergia.fiRantakairan Sähkö Oy(016) 215 7700www.rantakairansahko.fiHaukiputaan Sähköosuuskunta(08) 5612 610www.hso.fiTenergia Oy(016) 242 441www.tenergia.fiRaahen Energia Oy0800 30 5000www.raahenenergia.fiTurveruukki Oy044 551 5700www.turveruukki.fi

isoja ja pieniä tekoja

2 Sulake – Pohjoisen voiman puolesta

Sisällys

johtaja ja metsurioulun energian polttoaine-johtajalta Pertti Vanhalalta sujuvat myös metsurin työt.

8 luonnon kaunein värinäytelmä

Revontulet syntyvät, kun au-ringosta tulevat hiukkaset ja yläilmakehän atomit kohtaavat.

10 itse tehden parempaa ruokaa

oululaiset Pastanjauhantaa-bloggaajat Ritva Kylli ja jani lehtinen haluavat lautasilleen itse tehtyä tasokasta ruokaa.

18

4 hyVÄstÄ PalVelUsta tUnnettUakkutalo markuksela on perheyritys, joka palvelee asiakkaitaan tarvittaessa vaikka tien päällä.

6 KolUmnisusanne Päivärinta ei karppaa, vaan syö pastaa kaikissa sen eri muodoissa, paljon ja jatkuvasti.

7 enbUsKe KUmmeKsUU eneRgiaKesKUstelUn tUnnelataUstasulakkeen ensi vuoden kolumnisti on tuomas enbuske, joka ihmettelee miten vähän faktat painavat julkisessa energiakeskustelussa.

13 meRiKosKen VoimalaitoKselle mUseohUoneoulun sähköistä historiaa on tallennettu merikosken voimalaitoksen perinnehuoneeseen ja nyt sen viereen avattuun museohuoneeseen.

14 KaUKolÄmmön hinta lasKee KiimingissÄ ja oUlUnsalossaoulun energian kaukolämpö lämmittää yhä laajemmin oulun seutua. Kaukolämpö on paitsi kätevää ja ympäristöystävällistä myös erittäin edullista.

16 etUasiaKKUUDesta iloa moneen lÄhtöönPohjoista voimaa etuasiakkaille on kätevästi tarjolla monenlaisia rahanarvoisia etuja ja lisäpalveluja.

21 eKoVoimalaitos teRÄVöittÄÄ KieRRÄtystÄlaanilan ekovoimalaitos muuttaa totuttuja kierrätystapoja – mutta vain hieman.

22 sÄhKöeneRgiahinnasto

23 RistiKKo

3Sulake – Pohjoisen voiman puolesta

Hyvästä Palvelusta tunnettu

K un kerrot käyneesi Akkutalo Markukselassa, saat kuullaksesi monta tarinaa siitä, kuinka sinua on autettu pulasta tien päällä tai akku on tuotu autotal-liin saakka. Esko Markukselan isä Reino Markuksela perusti yrityksen

vuonna 1969. Poika joutui astumaan isänsä jäljille 1972, kun isän terveys petti. Esko Markuksela on kasvanut akkujen katveessa, sillä isä oli ennen yrittäjäksi

ryhtymistään Akkuteollisuus Oy:n konttorinhoitajana alueenaan Vaasan yläpuoli-nen Suomi. Siihen aikaan Suomessa vielä valmistettiin Salama-akkuja.

Akkualalla moni asia on muuttunut, mutta yksi on säilynyt läpi vuosikymmenten: akkutalo markukselassa asiakkaat palvellaan vaikka tien päälle.

teksti: hilkka Lahti Kuvat: Kati Leinonen

sonja ja esko markukselan yritys on palkittu hyvästä palvelusta.


Akkutalo Markuksela on leimallisesti perheyritys. Aikanaan Eskon äiti hoiti kirjanpidon, nyt työssä on vaimo Sonja ja poika Mika. Sonja-kin tiesi Eskon ottaessaan, että työt hoidetaan ensin, sillä häihinsäkin sulhasmies saapui sormet pikisinä. Piti käydä käynnistämässä asiak-kaan auto ennen papin aamenta.

Yrityksen palvelukulttuuri palkittiin Vuoden Yrittäjän tittelillä vuosi sitten.

”Asiakas on palkan maksaja, sen olen ymmärtänyt nuoresta”, Esko Markuksela toteaa.

työmiehen kuukauden palkkaNeljäkymmentä vuotta sitten akkuja myytiin lähinnä autoihin ja mui-hin kulkuvälineisiin.

”1970-luvulla auton akku maksoi työmiehen kuukauden palkan, kun nyt akun saa tankillisella bensaa”, Esko Markuksela vertaa hintakehitystä. Teholtaan akut eivät juuri nykypäivästä eronneet, mutta ne vaativat enem-män vaivaa ja huoltoa. Monet muistavat vielä, miten kennoihin lisättiin tislattua vettä ja akkua kannettiin lämpimään paukkupakkasten aikana.

Akun kovakumikotelo haurastui kylmässä ja rikkoutui pienestäkin kolahduksesta.

”Akkujen korjaaminen työllisti yhden ihmisen. Kotelon vaihtami-nen maksoi vain kolmasosan uuden akun hinnasta.”

Akkujen koko ja paino ovat vuosikymmenien aikana pienentyneet. Mutta painavia ne ovat yhä, mikä johtuu siitä, että lyijyakku pitää yhä pintansa ominaisuuksiensa ja hintansa takia. Ensimmäinen lyijyakku kehitettiin jo 1800-luvun puolivälin jälkeen.

Akut ovat nykyään suljettuja paketteja, ja akkuhommista on tullut siisteydessään liki apteekkiin verrattavaa toimintaa. Käytetyt akut ovat ongelmajätettä, jotka kierrätetään, mutta akkuja ei enää korjata.

”Uusia materiaaleja kehitetään koko ajan, mutta lyijyakkua ei vielä ole korvannut mikään. Mitä painavampi akku, sitä tehokkaampi ja sitä enemmän saat vastinetta rahallesi”, Markuksela toteaa.

Pakkanen akulle myrkkyä”Nykyakkujen energiatiheys on suurempi eikä niitä tarvitse enää huol-taa, mutta kylmyyttä ne eivät siedä vieläkään”, Markuksela muistuttaa.

Hän muistaa erään myyntimatkan Sallaan isänsä kanssa 1960-lu-vulta. Illan tullen isä kantoi akun lämpimään ja laski öljyt autosta. ”Aamulla mittari näytti 38 astetta pakkasta. Muiden autot jämähtivät, mutta isä kantoi lämpimän akun autoon, pisti juoksevat öljyt mootto-riin ja käynnisti oman ja vielä muidenkin autot.”

Tänä päivänä auton moottori ja sisätilat lämpiävät lämmittimillä ja lisäksi mukavuudesta ovat huolehtimassa lisälämmittimet. Harva tosin muistaa, että lisälämmittimet syövät polttoaineen lisäksi myös akkua.

”Jos auto ei käynnistykään, vaikka akku on uusi, syytä voi usein etsiä webastosta. Lisälämmitin kuluttaa paljon energiaa. Lisäksi akun virran vastaanottokyky on kylmässä varsin huono, eikä akku lataannu

tavallisen kaupunkiajon aikana lainkaan. Jos käyttää paljon webastoa ja muita sähköä kuluttavia laitteita, akkua kannattaa ladata säännöllisesti kylminä kausina”, Markuksela neuvoo.

25 asteen pakkasessa 74 ampeeritunnin kokoinen akku ottaa virtaa vastaan kaksi ampeeria 3,5 tunnin ajoaikana, kun nollakelillä akun vastaanottokyky on liki 15 ampeeria puolessa tunnissa. Kaikkien autoi-lijoiden kannattaa tarkistaa akun kunto ennen talven tuloa ja ladata se täyteen. Akun kunnon voi tarkistuttaa myös akkuliikkeessä.

akkutyöt ammattilaisille?Akkukauppias on vuosien myötä nähnyt, kuinka yhä useampi laite tar-vitsee pieneen tilaan varastoitua energiaa, akun tai pariston. Kehityk-sen kelkassa pysyäkseen koulutus on ollut tarpeen. Siitä on vastannut pääosin eurooppalaiset akunvalmistajat.

Katselkaapa ympärillenne: kannettava tietokone, kännykkä, digika-mera, akkukäyttöinen porakone, ruuvinväännin, kello, pyöränlamppu. Myös vapaa-aikamme on energistynyt ja puhutaanpa jopa vapaa-ajan akuista, joita voi käyttää niin mökillä, veneessä kuin retkelläkin.

Akkutalo toimittaa akkuja myös teollisuuteen ja sairaalaan. Hyllystä löytyy tavallisten paristojen lisäksi aurinkopaneeleita mökkikäyttöön. Metsälle lähtiessään Markuksela ottaa mukaan minikokoisen aurinko-paneelin, joka lataa akkua kännykkää varten.

Tulevaisuudessa akkujen tarve ei ainakaan vähene. Suuri mielen-kiinnon kohde on vuosia ollut sähköauto, mutta ihan lähitulevaisuu-dessa Markuksela ei usko toimivansa sähköauton akkujen lataajana.

Muutoksia on kuitenkin luvassa.”Autojen sähköjärjestelmät ovat monimutkaistuneet ja tulevaisuu-

dessa akkua ei pystykään enää vaihtamaan, ellei autoa ole siksi ajaksi kytketty siihen kehitettyyn laitteeseen. Kun autokanta uudistuu, akkua ei enää voikaan vaihtaa itse”, Markuksela kertoo.

”asiaKas on PalKan maKsaja, sen olen ymmÄRtÄnyt nUoResta.”

esko markuksela pistehitsaamassa akkupakettia.

minikokoinen aurinkopaneeli lataa kännykän akun vaikka metsällä.


Karppaajan kauhu

KolUmni

O len kasvanut kaakaolla ja pullalla. lapsena en voinut sietää kalaa enkä lihaa. yäk. Kouluaikoinani olin jatkuvasti pulassa. ei

auttanut selittää, että come on ope, mä olen vege. eihän sellaista sanaa ollut ole-massakaan.

Kouluaikoinani ei ollut tarjolla kasvis-vaihtoehtoja. oli vain porkkanaraastetta ja kiinankaalia, joiden sekaan joku välkky oli keksinyt laittaa rusinoita ja appelsiineja. ou-lulainen herkku, rössypottukeitto, punaisine klimppeineen jäi lautaselle. syömättä jäivät myös kalakeitot, kaalilaatikot, poronkäristyk-set, maksalaatikot ja verilätyt. yäk. samoin kävi isäni pyydystämälle riistalle ja kalalle.

nykyään vaihtoehtoja onneksi löytyy. jopa niin, että suomi on seonnut ruuasta. eihän täällä muusta enää puhutakaan. luo-mu-, lähi-, sesonki- ja vähähiilihydraattinen ruoka on puskenut kaikkialle. media on pullollaan karppaajia.

nyt eletään sellaisessa uskossa, että perunoita, kaurapuuroa ja ruisleipää välttelemällä syödään terveellisesti ja laih-dutaan. että kun lautasella on paljon lihaa (proteiinia), voita, kinkkua, rasvaisia juustoja, kasviksia ja marjoja, niin onni ja autuus on saavutettu.

ei pasta eli hiilihydraatit lihota. sen si-jaan liian suuret annokset lihottavat. Kyse on päivittäisestä kalorimäärästä. jos syö vähemmän kuin kuluttaa, laihtuu. hiilihyd-raatittomalla ruuallakin lihoo, jos syö enem-män kuin kuluttaa.

olen karppaajien kauhu. syön pastaa, pastaa ja pastaa – kaikissa sen eri muodoissa paljon ja jatkuvasti. lisäksi ahmin suklaata hirveästi. Ruisleipää vedän kamalasti. en syö edelleenkään kalaa. Valkoista lihaa popsin joskus. en käytä voita, vaan italialaista kylmäpuristettua oliiviöljyä. Rakastan kasviksia, salaatteja ja pullaa. Riisiäkin syön tuon tuosta.

Kolesteroli-, sokeri-, maksaja muut veriarvoni ovat erinomaiset ja verenpaineeni matala. mitenkähän kävisi painolleni, jos alkaisin karpata? en ala, aion jatkossakin syödä ja juoda kaikkea, mitä mieli tekee. sitä paitsi ruisleipä on terveellistä, sen kuidut vähentävät tut-kitusti syöpää aiheuttavien yhdisteiden määrää suolistossa.

selvyyden vuoksi kerrottakoon, ettei lihan- tai kalansyömättö-myyteni liity mitään ideologista. en vain voi syödä mitään, mikä muistuttaa eläintä. ongelmani on siis visuaalinen. esimerkiksi kanan-koipi muistuttaa liiaksi edesmenneen mäyräkoirani bessin takajalkaa, joten ruokahalu menee heti. yök.

Kalaruuat etovat myös. Pelkkä kalantuoksu riittää, ja näen edessä-ni niljakkaan suomukasan silmineen ja kiduksineen. yök. Kauhistelin jo pienenä, miksi jäniksiä laitetaan uuniin. eihän kavereita niin koh-della. Koska isäni metsästi, näin usein nyljettyjä ja päättömiä koppe-loita ja teerejä. yäk. lautaselleni en niitä halua.

Koska nakki ei muistuta ketään, se on kasvis. samoin makkara – sillähän ei ole silmiä. hampurilaista voin syödä, koska pihvi on käte-västi piilossa sämpylän välissä, eikä sieltä roiku raajoja.

en siis pysty syömään kavereitani. mieluummin silittelen karitsaa kuin pistän sen poskeeni. Uskonpa, että aika moni karppaajakin jättäisi lihansa syömättä, jos joutuisi ne itse teurastamaan. ja vaikka ruokailijoita on nykyään joka lähtöön, joutuu omaa lihan- ja kalan-syömättömyyttään selittelemään usein. tuolloin en tietenkään ala höperehtiä silmättömistä nakeista, vaan totean, että olen allerginen

– niinku henkisesti.

[email protected]

Susanne Päivärinta


Tuomas EnbuskeKUmmeKsUU eneRgiaKesKUstelUn tUnnelataUsta

teksti: Kari Arokylä

tuomas enbuske on oulussa syntynyt ja espoossa nykyisin asuva toimittaja, joka on ehtinyt vuosien mittaan tehdä monenlaista. Viime vuosilta televisiosta ovat tuttuja muun muassa hänen ohjelmansa tuo-mas enbuske – sivistyksen käsikirja sekä epäkorrektia, tuomas enbuske. yhtä ja toista uutta on luvassa myös pian alkavalle vuodelle, mutta tulevasta hän ei halua eikä oikein saakaan vielä puhua.

yksi asia on kuitenkin varma: enbuske on sulakkeen kolumnisti vuoden 2012 ajan. Kirjoitustensa aihepiiriä hän ei vielä osaa tarkem-min määritellä, sillä kiinnostavia, jännittäviä ja hauskoja aiheita on niin paljon: talous, politiikka, tiede, taide, arkkitehtuuri ja tietysti myös energia.

energiaan eri tavoin kytkeytyvät aiheet ovatkin jatkuvasti esillä julkisessa keskustelussa. enbuske kertoo seuraavansa tätä debattia aktiivisesti.

”asia on tärkeä, eikä sen merkitys ainakaan pienene – kuten ei jat-kuvasti kasvavan ihmiskunnan energian tarvekaan. seitsemäs miljardi ihminen syntyy maapallolle aivan näillä hetkillä kun tässä puhumme”, hän huomauttaa.

Faktoilla ei paljon painoajulkisessa energiakeskustelussa enbuskea harmittaa ja kummastuttaa siihen liittyvä vahva tunnelataus.

”monista muista aiheista yhteiskunnassa pystytään puhumaan asiapohjalta ilman näin vahvoja tunteita. energiasta keskusteltaessa ei faktoilla ole kovin paljon painoa”, hän ihmettelee.

syytä siihen, että energia-asioista puhuttaessa tunteet pääsevät valloilleen, ei enbuske osaa sanoa.

”ehkä se liittyy laajemmin jonkinlaiseen tiedepelkoon. tai sitten ih-miset suhtauvat tunteella ja pelolla sellaisiin asioihin, joita ei voi arkijär-jellä ymmärtää. ja eihän esimerkiksi ydinvoimaa tietenkään tavallinen ihminen oikein pysty käsittämään”, hän miettii.

energian käyttäjänä enbuske arvioi olevansa sieltä ahkerimmasta päästä.

”omakotitalossa sähköä ja lämpöä kuluu väkisin enemmän kuin kerrostalossa. enkä suoraan sanottuna kauheasti mieti energian säästä-mistä”, hän myöntää.

Enbuske on Sulakkeen kolumnisti vuoden 2012 ajan.


Johtaja ja metsuriMetsästä Iin olhavassa kuuluu sinnikäs moottorisahan pärinä.

teksti: Kari Arokylä Kuvat: Kati Leinonen


Husqvarnan kanssa huhkiva mies kaataa määrätietoisesti ja nopeasti koivun toisensa jälkeen, karsii oksat pois, pilkkoo puut kol-men metrin mittaisiksi pölleiksi ja kokoaa ne korkeiksi pinoiksi. Talvella hän hakee puunsa pois moottorikelkalla. Siksi pinon on oltava niin korkea, että sen löytää vaikka toista metriä syvän lumikinoksen alta.

Olhavan metsäpalstalla pienen tien vieressä häärii Oulun Energian polttoainejohtaja Pertti Vanhala – vastavalmistuneiden metsu-rien Suomen mestaruuskilpailujen kakkonen vuodelta 1983.

”Yhden talven olin ihan rehellisessä pöllin-teossa”, muistelee Vallinkorvan metsäkoulun Haapajärven toimipisteen kasvatti.

Ammattimaisesta pöllien tekemisestä on Vanhalalla jo hyvä tovi aikaa ja metsäalan koulutustakin on karttunut lisää parin tut-kinnon verran. Mutta kokemusta käytännön metsätöistä hän pitää erittäin hyödyllisenä.

”Ymmärrän hyvin niiden maailmaa, jotka toimittavat energiapuuta meidän Toppilan voimalaitokseemme. Siitä on paljon hyötyä, että on itse ollut mukana polttoaineketjun kaikissa vaiheissa. Ettei ole vain kirjoista lukenut näitä asioita”, hän tuumailee.

lähienergiaa loma-asunnolleVanhala laittaa taas kypärän päähänsä ja nykäisee visiirin alas. Saha ottaa kuuluvasti kierroksia. Noin kymmenen hehtaarin met-säpalstaltaan hän tuottaa omaa lähienergiaa – polttopuita – loma-asuntonsa tarpeisiin. Samalla tulee hoidettua metsänhoidollinen harvennus. Koivikon raivaaminen tekee tilaa kuusille. Jokusen vuoden kuluttua palstalta onkin sitten hyvä hakea kauniita joulukuusia.

Parin tunnin ahkeroinnin jälkeen on pie-nen tauon paikka. Metsuri hakee repustaan mehua ja hörppää janoonsa. Hän laskeskelee saavansa vuoden mittaan metsästään lähiener-giaa kymmenisen kiintokuutiometriä.

”Toppilan voimalaitoksessa se palaisi het-kessä, mutta ei sitä kannata ajatella. Silloinhan tuntuisi, että en saa täällä mitään aikaan. Leivinuunia, takkaa ja saunaa

sillä toki lämmittää koko talven”, Vanhala myhäilee.

Tänä vuonna Toppilan voimalaitoksen polttoaineesta vajaat 30 prosenttia on ollut puuta ja loput turvetta – pääosin lähiener-giaa eli oman maakunnan alueelta tuotua. Ensi vuonna laitokselle valmistuvan puun vastaanottoaseman ansiosta puun osuus on mahdollista nostaa kolmannekseen ja ylikin, jopa noin 40 prosenttiin.

Puuta riittääPolttoainejohtaja Pertti Vanhala on vakuuttu-nut, että Oulua ympäröivällä alueella kasvaa riittävä määrä energiapuuta tyydyttämään lisääntyvänkin tarpeen. Pelkkä kasvu ei tosin tietenkään riitä, vaan metsänomistajien täytyy myös olla halukkaita myymään puutaan. Täs-säkään ei näillä näkymin pitäisi olla suurempia ongelmia, sillä omistajat haluavat hoitaa metsi-ään tekemällä nuoren metsän harvennuksia.

Vanhala on aina kulkenut paljon metsässä ja myös monet harrastukset liittyvät siihen. Vuosikymmenten puuhailu ja työskentely puun parissa on kasvattanut hänet kunnioit-tamaan ja arvostamaan metsää. Ja uravalinta oli selvä jo kauan sitten.

”Ihan pikkupojasta lähtien halusin jollakin tavalla ryhtyä metsäalalle ja tämä haave myös toteutui.”

sauna omin käsinMutta puusta on tietysti moneksi muuksikin kuin polttoaineeksi.

Pertti Vanhala jättää moottorisahansa, reppunsa ja muut romppeensa metsäpalstalleen ja lähtee näyttämään, miten puusta rakennetaan kunnon vanhanaikaisella tavalla. Meren rannassa on vielä keskeneräinen sauna, jonka järeät hirret ovat tulleet rakennuspaikalle tuppeensahattuina.

Siitä eteenpäin hän on jatkanut rakenta-mista käsipelillä ja perinteisillä työkaluilla.

”Suurin kunnianosoitus hirsirakentajalle on, että joku joskus tulevaisuudessa haluaa purkaa rakennuksen viedäkseen sen kootta-vaksi muualle parempaan paikkaan. Minä pyrin tekemään tämän sellaiseksi, että niin

"ymmÄRRÄn hyVin niiDen maailmaa, jotKa toimittaVat eneRgiaPUUta meiDÄn toPPilan VoimalaitoKseemme."

voisi tapahtua vaikkapa 150 vuoden kulut-tua”, kertoo Vanhala.

Työnjako rakennustyömaalla on selvä: Pertti rakentaa ja muu perhe vastaa tärkeästä huollosta.

”Tässä projektissa meni viime kesänä kaik-ki liikenevä aika, mutta ensi kesänä pitäisikin jo saada kaikki valmiiksi”, Vanhala arvelee.

PohjoiSen voiman TekijaT ..

Pertti Vanhala hengähtää hetken metsätöiden lomassa. yläkuvissa hän esittelee saunan rakentamiseen käyttämiään perinteisiä työkaluja.


t aivaalla kirkkaasti loistava aurinko näyttää rauhalliselta ja va-kaalta. Mutta ulkokuori pettää.

”Aurinko on vetypommi, joka pysyy koossa painovoiman ja magneettikentän ansiosta”, muistuttaa avaruusfyysikko ja revontulitutki-ja Esa Turunen.

Tämä pommi puskee koko ajan aurinkotuulta avaruuteen. Tuuli koostuu pääosin alkeishiukkasista, protoneista ja elektroneista. Lisäksi se kantaa mukanaan auringon magneettikenttää. Aurinkotuulen nopeus on valtava, tavallisesti noin 300 kilometriä sekunnissa. Joskus puhuri käy vielä paljon kovempaa. Myös hiukkasten määrä vaihtelee.

Hiukkasten matka auringosta maapallon lähistölle kestää yhdestä kolmeen vuorokautta. Maapallon magneettikenttä – jonka avaruuteen ulottuvaa osaa kutsutaan magnetosfääriksi – torjuu valtaosan hiukkasista, mutta osa niistä pääsee sisälle magnetosfääriin. Sisälle päässeet ohjautu-vat magnetosfäärin pyrstöön maapallon varjopuolelle, saavat siellä lisä-energiaa ja singahtavat magneettikentän ohjaamina magneettisia napoja ympäröiviin revontuliovaaleihin.

Filosofian tohtori esa turunen on oulun yliopistoon kuuluvan sodankylän geofysiikan observatorion johtaja. tästä työstä hän on parhaillaan virkavapaalla ja toimii Kiirunassa kansainvälisen eiscat-tiedejärjestön johtajana. eiscat tutkii auringon ja maapallon välistä vuorovaikutusta, joka ilmenee muun muassa revontulina.

Maapallon ilmakehä koostuu noin 99-prosenttisesti typestä ja hapesta. Ilmakehän kaasut ovat alailma-kehässä täysin sekoittuneet. Mutta kun matkataan tarpeeksi ylös, on ilmakehä kovin erilainen. Se on valtavan paljon harvempi. Ja painovoima erottelee kaasut omiksi kerroksikseen.

”Noin sadan kilometrin korkeuden yläpuolella ilmakehässä on lähinnä happea, vielä korkeammalla vain vetyä, keveintä alkuainetta”, kertoo Turunen.

Revontulet syntyvät, kun auringosta matkan-neet ja maapallon magnetosfäärissä vielä lisävauhtia keränneet elektronit sekä ilmakehän happi- ja typpiatomit törmäävät. Atomit virittyvät kolarin voimasta. Palatessaan perustilaansa ne vapauttavat samalla energiaa valona. Värien tanssi taivaalla alkaa.

luonnon kaunein

värinäytelmärevontulet syntyvät auringosta tulevien hiukkasten ja maapallon yläilmakehän atomien yhteistyönä.

suomalaisessa kansanperinteessä revontulia selitetään monella tavalla. Ketun sanotaan juoksentelevan tuntureilla, pyyhkäisevän maata hännällään ja näin syntyvien kipinöiden singahtavan taivaalle. tai kettu viskoo lunta hännällään taivaalle ja hiutaleista heijastuu kuun valo. saamen kielen revontulia tarkoittava sana guovssahasah tarkoittaa aamulla tai illalla hehkuvaa aurinkoa, mutta myös kuukkelin sytyttämää valoa taivaalle.

teksti: Kari Arokylä Kuvat: esa Turunen


Esa Turusen mukaan revontulet loimuavat yleensä 100–140 kilomet-rin korkeudessa. Mutta ne voivat olla ylempänäkin, jopa 300 kilometrin korkeudessa. Värinsä ne saavat virittämiensä atomien mukaan. Happi synnyttää vihreää ja punaista, typpi puolestaa violettia, sinistä ja punaista.

Pohjoisessa Lapissa revontulivuorokausia on vuodessa parisataa. Määrä vähenee reippaasti etelään päin mentäessä. Etelä-Suomessa revontulia voi ihailla 5-20 yönä vuodessa, Keski-Euroopassa parina iltana. Singaporessa niitä on Esa Turusen mukaan ihmetelty viimeksi vuonna 1909.

Revontulet ovat todellista pohjoista voimaa. Taivaalla hyppivästä, tanssivasta ja välkkyvästä näytelmästä vapautuu energiaa hyvinkin tuhan-nen ydinvoimalaitoksen verran.

Revontulilla on kasvava matkailullinen merkitys. erityisesti ne vetoavat aasialaisiin matkailijoihin. japanilaiset esimerkiksi liittävät mielellään häämatkoihinsa revontulien ihailun. suomi on viime aikoina herännyt käyttämään taivaan tulia markkinointivalttinaan – ja norjalaiset pelkäävät suomalaisten kaappaavan revontulituristit kokonaan itselleen. turunen arvioi, että suomen lapissa käy vuosittain noin 40 000 ulkomaista revontulimatkailijaa.

REvONTUlET OvaT TOdEllISTa pOHJOISTa vOImaa. taiVaalla hyPPiVÄstÄ, tanssiVasta ja VÄlKKyVÄstÄ nÄytelmÄstÄ VaPaUtUU eneRgiaa hyVinKin tUhannen yDinVoimalaitoKsen VeRRan.


Revontulten määrä ja aktiivisuus riippuu auringosta. Mitä touhukkaammin se työntää hiukkasia avaruuteen, sitä komeampia revontu-lia syntyy ja sitä etelämpänä niitä esiintyy. Au-ringon aktiivisuus vaihtelee, eikä sen toimintaa pystytä juuri ennustamaan. Se toki tiedetään, että tähden pinnalla näkyvien pilkkujen runsas määrä tarkoittaa aktiivista aurinkoa. Pilkku-jen esiintyminen noudattaa noin yhdentoista vuoden sykliä.

”Aurinko oli tavallista pitempään, useita vuosia, hyvin rauhallinen viimeisen auringon-pilkkuminimin aikaan. Juuri näinä aikoina pilkkujen määrä on alkanut kasvaa ja tämä lupaa lähivuosiksi komeita revontulia. Usein ne ovat jostakin syystä hienoimmillaan vasta noin kahden kolmen vuoden kuluttua auringonpilk-kumaksimista”, kertoo Esa Turunen.

Pelkkää upeaa revontulien loimua ei au-ringon virkistyminen tosin tarkoita. Turunen muistuttaa, että revontulet ovat avaruussäätilan häiriöitä. Kovin raivokkaat hiukkaspurkaukset saattavat muun muassa vahingoittaa satelliitte-ja, häiritä tietoliikenneyhteyksiä ja joskus jopa vaikuttaa sähkön jakeluun avaruuden voimak-kaiden sähkövirtojen muutosten indusoidessa ylimääräistä virtaa jakeluverkkoon.

Tutkijat pyrkivät nykyisin selvittämään muun muassa revontulien ja auringon aktiivi-suuden mahdollista kytkeytymistä ilmakehän muutoksiin ja niiden ilmastovaikutuksia, revontulien hienorakennetta sekä erityisen voimakkaiden niin sanottujen revontuliali-myrskyjen syntyä.

esa turunen on tutkinut ja katsellut revontulia jo kohta kolmenkymmenen vuoden ajan. hän ei ole vieläkään lakannut ihastelemasta niitä. ja hienoin hetki on tällainen: ensin löylyt savusaunassa, sitten käynti joen rantaan. Revontulet leiskuvat taivaalla. sama näytelmä heijastuu tyynen veden pinnasta. sitten tutkija pulahtaa revontulien joukkoon.

joulu kuormittaa sähköverkkoajoulun aikana sähköverkko kuormittuu melkoisesti, kun kotia valmistel-laan juhlakuntoon. Kinkunpaiston, siivouksen ja saunomisen yhteydes-sä onkin hyvä muistaa, että kaikkia sähkölaitteita ei kannata käyttää yhtä aikaa.

omakotitalon sähköliittymä on mitoitettu yleensä siten, että varaava lämmitys ja käyttöveden lämmitys yöaikana kuormittavat pääsulak-keiden salliman virtamäärän. ylikuormitus aiheuttaa pääsulakkeiden palamisen ja siitä koituu harmin lisäksi asiakkaalle lisäkustannuksia.

Pääsulakkeet voi vaihtaa itse noudattaen turvallisuusohjeita, mikäli sulakkeet sijaitsevat pääkeskuksessa. ohjeita antaa tarvittaessa oma ja-keluverkkoyhtiö. Pääsulakkeiden sijaitessa jakeluverkon haltijan puolella vikamiehet vaihtavat pääsulakkeen.


Perinnehuone ja sen viereen äskettäin valmistunut museohuone kertovat osal-taan Oulun sähköisestä menneisyydestä.

Huoneissa on näytteillä pieni osa niistä laitteista, työkaluista, mittareista, materiaalinäytteistä ja arkistoaineistoista, joita on kerätty talteen vuosi-kymmenten kuluessa. Museohuone on omistet-tu mittariosaston esineistölle. Sen tärkein esine on 1930-luvun mittarintarkastuspöytä.

Aarre Tervonen oli kunniavieraana, kun mu-seohuone avattiin virallisesti syyskuun lopulla. Erikoisasentajana työskennellyt Tervonen on nyt 102-vuotias, eläkkeelläkin hän on ollut jo rapiat 40 vuotta. Tervonen pitää hienona, että sähkö-toiminnan historiaa on Oulussa kerätty talteen.

”Nuoremmat ja uudet asentajatkin näkevät millaista tällä alalla on aikaisemmin ollut. Mut-ta ei kaikki toki ole muuttunut – osaa näistä laitteista käytetään edelleen”, hän tuumii.

Oulussa onkin poikkeuksellisen komea kokoelma sähköesineistöä. Oulun Energian ja sen edeltäjien henkilökunta on jo 1950-luvulta lähtien kerännyt museoaineistoksi käytöstä poistettuja laitteita ja työkaluja. Tarkastusin-sinööri Lassi Itkosen johdolla kokoelmaan kerättiin noin 2 500 esinettä. Esineistö tuli Pohjois-Pohjanmaan museon alaisuuteen vuonna 1984. Tuolloin sitä ryhdyttiin myös kunnostamaan ja luetteloimaan.

Museon amanuenssi Tuula Turunen kertoo Tekniikan museon intendentin tutustuneen kokoelmaan vastikään ja pitäneen sitä todella arvokkaana.

”Ongelmana on vain se, ettei meillä ole

sitä varten näyttelytilaa. Kokoelmaan kuuluu myös isoja koneita ja laitteita. Hienoa kui-tenkin on, että Merikosken voimalaitoksella on nyt perinnehuone ja museohuone, joissa voimalaitoksella vierailevat voivat tutustua edes pieneen osaan esineistä”, hän toteaa.

Ouluun suunniteltiin 1980- ja 1990-lu-vulla sähkömuseota vanhan sähkölaitoksen tiloihin. Haave kuitenkin kariutui ja arvokas aineisto on edelleen varastoituna.

arvokasta talkootyötä Vuosien 1989–90 vaihteessa sähkömuseon esineistöä oli esillä Pohjois-Pohjanmaan mu-seossa Vuosisata sähköä Oulussa -näyttelyssä, joka saavutti suuren suosion. Tällöin myös syntyi ajatus kunnostaa ja järjestää aineistoa säännöllisillä talkoilla.

Talkoiden ensimmäinen jakso ajoittui vuo-siin 1994–2001. Talkoolaiset olivat pääosin eläköityneitä sähkölaitoksen työntekijöitä. Toinen jakso alkoi vuonna 2009. Nyt mukana on ollut yleensä 3-5 henkilöä. Apua talkoo-ryhmä ja Pohjois-Pohjanmaan museo ovat saaneet Oulun Energian henkilökunnalta.

Viime vuosien suurin urakka on ollut esineistön siirtäminen Myllytullin vanhasta korjaamosta Ruskon varastoon sekä nyt avatun museohuoneen tekeminen Merikosken voima-laitokselle. Talkooryhmää on vetänyt Oulun Energian palveluksesta eläkkeelle jäänyt seppä Eero Nevasaari.

”Perinneasiat kiinnostavat minua. Vanha esineistö kertoo oululaista sähköhistoriaa. Täy-tyy vain toivoa, että tallennetulle esineistölle löytyisi vielä kunnon näyttelytila”, hän miettii.

merikosken voimalaitoksella aVattiin mUseohUone

teksti: Kari Arokylä Kuvat: Vesa ranta

”Tutulta näyttävät”, toteaa aarre tervonen katsellessaan merikosken voimalaitoksen perinnehuoneen esineistöä.

”nUoRemmat ja UUDet asentajatKin nÄKeVÄt millaista tÄllÄ alalla on aiKaisemmin ollUt."

aarre tervonen osallistui merikosken voimalaitoksen museohuoneen avajaisiin.


oulun energia laskee kaukolämmön hintaa Kiimingissä ja oulunsalossa ensi vuoden alusta. Kiimingin kuntakeskuksessa kaukolämmön hinta jäädytetään joulukuun 2011 tasolle viideksi vuodeksi, jonka jälkeen se yhdistetään oulun runkoverkon hinnoitteluun. muutos säilyttää kaukolämmön hinnan edullisena Kiimingin kuntakeskuksessa sekä selkeästi alentaa kaukolämmön hintaa jäälissä ja Välikylän yrityspuis-tossa. Kaksikymmentä megawattituntia energiaa kuluttavan jääliläisen pientaloasukkaan kaukolämpölasku alenee 634 euroa vuodessa eli noin 29 prosenttia verrattuna syyskuun 2011 hintaan.

Kiimingin hinnanalennuksen mahdollistaa kaukolämmön runkolin-jan laajennus oulusta Välikylän yrityspuiston kautta jääliin ja edelleen Kiimingin kuntakeskukseen. linja valmistui lokakuun puolivälissä, noin kolme viikkoa etuajassa. Runkolinjasta haarautuvat yrityspuiston ja jäälin runkolinjat valmistuvat loppuvuoden aikana. Kaukolämpöpääl-likkö Kaj Norrbacka oulun energiasta kertoo, että 13,6 kilometrin pituinen uusi linja on nyt koekäytössä. Vuoden vaihteeseen mennessä linjassa virtaa toppilan voimalaitoksissa tehty lämpö, ja alueilla toimivat polttoöljy- ja palaturvekäyttöiset lämpökeskukset voidaan korvata ympäristöystävällisellä ja kustannustehokkaalla sähkön ja lämmön yhteistuotannolla tuotetulla kaukolämmöllä.

oulunsalon kunnan alueella kaukolämmön runkoverkkoon liitetty-jen asiakkaiden hinnaksi tulee vuoden alusta oulun runkoverkon hinta. oulun energian runkoverkon kaukolämmön hinnat ovat tällä hetkellä maan alhaisimmat. hinnoittelumuutos alentaa kaukolämmön hintaa oulunsalon runkoverkon alueella olevilla kaksikymmentä megawatti-tuntia energiaa kuluttavan pientaloasiakkailla hieman alle kahdeksan prosenttia.

isohaaran voimalaitosalueen asuntoalueelle Vallitunsaareen on laadittu uusi asemakaava, joka mahdollistaa alueen lisärakentamisen. Kemin energia on ostanut Vallitunsaaren sähköverkon ja asiakkuudet PVo-Vesivoima oy:ltä. Kauppaan liittyvät sähköverkon

Kaukolämmön hinta laskee KiimingissÄ ja oUlUnsalossa

oulunsalon kaukolämpötoiminta siirtyi vuoden 2006 alusta oulun energialle. samalla oulunsalon kunnan lämpölaitoksen noin 200 kaukolämpöasiakasta tulivat oulun energian asiakkaiksi. Kaupante-on yhteydessä allekirjoitetun yhteistoimintasopimuksen mukaisesti oulunsalon ja oulun energian kaukolämpöverkkojen välinen hintaero poistetaan kuuden vuoden siirtymäajan jälkeen, lukuun ottamatta runkoverkkoon liittämättömiä erillisverkkoja.

oulunsalon niemenrannan runkolinja valmistuu keväällä 2012

oulunsalon niemenrannan runkolinja valmistuu keväällä 2012. Rakennustyöt on jo aloitettu, mutta märkä ja erittäin pehmeä maa vaikeuttavat kalustokuljetuksia. ”Kunhan pakkaset tulevat, työt pääse-vät kunnolla vauhtiin”, totesi Kaj norrbacka tämän jutun tekohetkellä marraskuun alussa.

Runkolinjan valmistuttua myös niemenrannan asiakkaiden hinta laskee oulun hintatasolle. Kaksikymmentä megawattituntia energiaa kuluttavan pientalon kaukolämpölasku alenee syyskuun 2011 hintata-sosta peräti 1 360 euroa vuodessa eli noin 53 prosenttia.

KEmIN ENERgIa osti Vallitunsaaren sähköverkon

oUlUn eneRgian RUnKoVeRKon KaUKolÄmmön hinnat oVat tÄllÄ hetKellÄ maan alhaisimmat.

kaapelointi- ja mittarointityöt valmistuvat marraskuun aikana ja asiakkuudet siirtyvät Kemin energialle ja oulun sähkönmyynnille 28.11.2011. Kemin energia liittää myös tulevat rakennukset sähköverkkoonsa.


etÄlUettaVien sÄhKö-mittaRien asennUKset alkoivat oulussaoulun energia siirto ja jakelu oy aloitti etäluet-tavien sähkömittarien asennukset marraskuun alussa pilottialueella, johon kuuluu osa laanilaa, hintta, Parkkisenkangas, myllyoja ja Kirkkokan-gas. Pilottiryhmään kuuluu noin 2 800 taloutta. asennustöistä vastaa eltel networks oy.

massa-asennukset käynnistyvät tammi-kuussa 2012 oulun keskustasta. Vaihtourakka etenee postinumeroihin perustuvan aluejaon mukaan ja saadaan päätökseen syksyyn 2013 mennessä.

asentaja ei tule yllättäeneltel networks oy ilmoittaa asennusajankoh-dasta noin viikko ennen mittarinvaihtoa. jos sähkömittari sijaitsee asunnossa tai tilassa, jonne asentajalla ei ole vapaata pääsyä, sopiva mittarinvaihtoaika sovitaan asukkaan kanssa. asentajan tunnistaa henkilökortista. mittarikeskuksen ollessa esimerkiksi taloyh-tiön teknisessä tilassa, asentajan ei tarvitse päästä sisälle asuntoihin. mittarinvaihdosta aiheutuu noin 15 minuutin sähkökatkos.

tarkista asennusaikataulu osoitteessa http://www.oulunenergia.fi/sahkonsiirto/ automaattinen_mittarinluku

Kemissä vaihdettu yli PUolet sÄhKömittaReistaetäluettavien sähkömittarien asennukset Ke-missä ovat edenneet yli puolivälin. 15 000 säh-kömittarista on vaihdettu jo 9 200. Vaihtotyö on aloitettu keskustan eteläpuoleisista alueista. työ on edennyt nyt keskustan alueelle ja jatkuu kaupungin pohjoisosiin. Kemin energian asen-tajat suorittavat mittarivaihdot. Urakka saadaan päätökseen vuoden 2013 loppuun mennessä.

myrskyt ja linnut hankaloittivat sähkönjake-lua oulun ja Kiimingin alueilla syksyn aikana jonkin verran aiempaa vuotta enemmän. syys-lokakuun vaihteen Vesa- ja Pirkko-myrs-kyt eivät kuitenkaan aiheuttaneet niin laajoja katkoja, kuin olisi voinut pelätä.

”suurin osa myrskyjen aiheuttamista vikail-moituksista koski pienjännite- ja katuvalojoh-doille kaatuneita puita”, oulun energia siirto ja jakelu oy:n käyttöpäällikkö Matti Lehto kertoo. ”olemme satsanneet voimakkaasti ilmajohtoalueiden raivauksiin ja kaapeloin-

Voittajien VinKeillÄ on HelPPo säästää energiaaenergiavinkkiarvonnassa Valkee Kirkasvalokuulokkeet itselleen ja ystävälleen voitti esko Piispa Kouvolasta. esko vinkkaa kaikkia sulakkeen lukijoita pitämään keittolevyn tehon niin pienellä kuin mahdollista ruokaa valmistettaessa sekä hyödyntämään uunin jälkilämmön.

Viidenkymmenen ensimmäisen energiavinkin jättäneen kesken arvottiin lisäksi 30 euron kirjalahjakortti, jonka voitti heikki Mikkola oulusta. heikki kehottaa korvaamaan asunnon valaisimia pienivirtaisilla leD-valoilla soveltuvin osin, käyttämään kauko-ohjattavia pistorasioita esimerkiksi talvikautena auton lämmitykseen sekä kytkemään piha- ja jouluvalot ajastimen tai hämäräkytkimen taakse. myöskään saunankiuasta ei kannata seisottaa turhaan päällä.

tutustu myös muihin mainioihin vinkkeihin ja itse energiatuhlariin osoitteessa http://www.pohjoistavoimaa.fi/energiavinkit. Kiitos kaikille vinkkaajille ja onnittelut voittajille!

Myrskyt ja linnut katkoivat sähköjä oulussa ja Kiimingissä

teihin, mikä on vähentänyt myrskyvaurioita merkittävästi”, lehto jatkaa. samalla hän kiit-tää oulun energia Urakointi oy:n henkilöstöä vaikeissa olosuhteissa hyvin tehdystä työstä.

Kaakkurin ja metsokankaan alueilla asiak-kaita kiusanneiden lyhyiden sähkökatkojen syynä ovat olleet suuret lintuparvet. Kaape-loidulla suurjännitelähdöllä on vielä yksi pyl-väsmuuntaja ja 850 metriä avojohtoa. ongel-ma poistuu ensi kesän aikana, kun ilmajohto muutetaan maakaapeliksi ja pylväsmuuntajan tilalle vaihdetaan puistomuuntamo.


eTUASIAKKUUdeSTA iloa moneen lÄhtöön

Yhteistyökumppaneiden Pohjoista voimaa -arvoilla toteutettu tarjonta on saanut paljon kiitosta myös etujen käyttäjiltä. Vaihtuvat arvonnat, kulttuuri- ja urheiluriennot sekä yhteistyökumppaneiden tarjoamat hyvät alennukset ovat monen etuasiakkaan mieleen. He saavat myös maksutonta energianeuvontaa ja sähkönkulutusmittarin veloituksetta lainaan. Etuasiakkuus on tehty vaivattomaksi ja kätevimmillään etuasi-akaskortti kulkee mukana mobiilina matkapuhelimessa.

antti Lipponen otti käyttöön etukortin mobiilina. Samalla hän osallistui arvontaan, jossa palkintona oli Finnairin lennot kah-delle Roomaan. Onnetar suosi Anttia ja nyt he ovat avovaimon-

sa kanssa lähdössä keväällä romanttiselle lomalle voiton ansiosta.”Olen ohjelmistoinsinööri ja yleensä reissaan työn puolesta, joten

olihan se kiva yllätys. Pääsee matkaamaan loman kannalta. Avovaimo ei meinannut ensin edes uskoa, kun kerroin voitosta”, Lipponen iloitsee.

Matkasuunnitelmiakin on jo tehty. ”Ainakin Colosseum on nähtävä ja siitä lienee hyvä suuntia muihin nähtävyyksiin. Syömässä tulee käytyä varmasti hyvin.”

Mobiilietukorttia Lipponen suosittelee muillekin etuasiakkaille. ”Lataaminen oli todella helppoa. Saisipa kaikki etukortit puhelimeen! Niitä on aina kauhea pino.”

Etukorttia hän on käyttänyt muun muassa CitySportissa asioides-saan, koska 20 prosentin alennus on tuntuva. ”Tällainen etuasiakas-ohjelma auttaa erottautumaan. Sen ja edullisten hintojen vuoksi aion pysyä Oulun Sähkönmyynnin asiakkaana jatkossakin.”

antti lipponen

jaana Puhakka käyttää etuasiakaskorttia perinteisessä muodossaan.”Sain kortin viime kesänä ja paperinen versio välttää minulle

kyllä, sen verran vanhanaikainen vielä olen. Olemme käyttäneet etuasiakkuutta jääkiekkolippuihin. 15-vuotias poikamme tykkää katsoa jääkiekkoa ja heti, kun kuulimme, että tällainen etu on, niin piti lähteä lippuja hakemaan.”

Puhakan mielestä etu on todella hyvä, sillä lippuja saa kaksi yhden hinnalla. Viimeksi heidän perheensä hyödynsi etua syyslomaviikolla, jolloin Kärpät pelasi SaiPaa vastaan. Jos poika ei pääse katsomaan peliä, niin kyllä hän ainakin radiosta sen kuuntelee.

Äiti ei ole niinkään hullaantunut jääkiekosta. ”Henkilökohtaisesti käyttäisin etuasiakkuutta mieluummin vaikka erilaisiin konsertteihin.”

Myös maksuton energianeuvonta kiinnostaa häntä. ”Vielä en ole sinne soitellut, mutta hyvä olisi tietää enemmän sähkönkulutuksesta. Meillä mies kyllä on kuitenkin vielä kiinnostuneempi aiheesta, hän kulkee perässäni sammuttelemassa valoja. Liekö syynä, että hän mak-saa sähkölaskun?”

Puhakan perhe on ollut pientä parin kuukauden pyrähdystä lukuun ottamatta jo 25 vuotta Oulun Sähkönmyynnin asiakas.

”Siitä lähtien, kun rakensimme omakotitalomme, olemme olleet asiakkaana. Kävimme pari kuukautta toisella yhtiöllä halvemman tarjouksen perusteella, mutta kun parin kuukauden päästä hinnat nou-sivatkin, löysimme aika äkkiä takaisin Oulun Sähkönmyynnille.”

jaana Puhakka

Pohjoista voimaa etuasiakkuus on monipuolinen ja helposti hyödynnettävä paketti rahanarvoisia etuja ja lisäpalveluja.

teksti ja kuvat: Janica Karasti


anneli Skrökki hyödynsi etuasiakkuuttaan lähtemällä mukaan Oulun Sähkönmyynnin ja Turveruukin järjestämälle retkelle Rantsilan Kurunnevan lintujärvelle ja Pikarinevan turvetuotan-

tosuolle lauantaina 3. syyskuuta.”Olen aina tykännyt kaikista tutustumisretkistä erilaisiin paik-

koihin kuten tehtaisiin. Luin Sulakkeesta, että tällainen järjestetään ja päätin heti ilmoittautua mukaan. Se kannatti, sillä retki oli todella antoisa! Tunnelma oli mukava ja sain jopa uusia tuttavuuksiakin.”

Valtavat turvesuot tekivät Skrökkiin vaikutuksen. ”Enpä olisi osan-nut arvata niiden kokoa. Samoin lintujärven maisemointi oli upeasti toteutettu. Retkellä oli kyllä paljon katsottavaa ja nähtävää ja ammatti-taitoiset oppaat tekivät kokemuksesta vielä paremman. Erityiskiitokset heille onnistuneesta elämyksestä!”

Etuasiakkuus on palvellut Skrökkiä aiemmin muun muassa kesä-konserttien muodossa. ”Melkein kaikissa niissä olen ollut, viime kesänä en valitettavasti kuitenkaan päässyt. Tomi Metsäketo olisi ollut ihana nähdä.”

Muita etuja hän on käyttänyt vaihtelevasti. ”Kulttuuri ja raviurheilu kiinnostavat minua, joten niihin toivoisin tulevaisuudessa lisää etuja käyttöön. Jääkiekkoa voisin lähteä joskus katsomaan.”

anneli skrökki

asiaKasPalVelUn PUhelinPalVelU UUDistUi oulun sähkönmyynnin ja oulun energian asiakaspalvelussa on otettu käyttöön uusi puhelinjärjestelmä, joka mahdollistaa niin sanotun passiivisen jonotuksen.

soittajan ei enää tarvitse odottaa linjalla, vaan hän voi jono-paikkaansa menettämättä jättää soittopyynnön ja saa puhelun asiakaspalvelusta omalla vuorollaan. Uudessa järjestelmässä asiakaspalveluun tulevat puhelut käsitellään järjestyksessä joko soittopyyntöinä tai suorina puheluina sen mukaan, miten puhe-lut ovat jonossa. jonotiedotteissa annetaan ohjeet soittopyyn-nön jättämiseen.

asiakaspalvelupäällikkö ritva Jokela kertoo, että uusi palvelu on jo nyt nopeuttanut asiakaspalvelua ja vähentänyt ruuhkia. ”soittaminen asiakaspalvelunumeroon 0800 30 5000 on tähänkin asti ollut maksutonta, mutta jonottaminen on aina ikävää. Ruuhkaisimpina aikoina moni katkaisee puhelun ja yrittää hetken kuluttua uudestaan.”

”Uuden järjestelmän myötä asiakaspalveluun ei tarvitse soittaa monesti, vaan soittopyyntö ohjautuu automaattisesti meidän henkilökunnan työjonoon, josta poimitaan vuorossa oleva pu-helu, olipa soittaja sitten linjalla tai passiivisessa jonossa”, jokela selventää.

KÄRPPÄnÄ aitioonenergiatilin arvonnassa aitiopaikat kahdelle Kärpät–saipa otte-luun 27.10. oulun energia areenalle voittivat aino hyvönen, jukka hietaniemi, janne itkonen, Kalevi Pajari, matti tiri ja anneli Päärni. Kiitos kaikille osallistuneille ja onnea voittajille!

etUasiaKKUUs on tehty VaiVattomaKsi ja KÄteVimmillÄÄn etUasiaKasKoRtti KUlKee mUKana mobiilina matKaPUhelimessa.


”Paasatessani kavereille kastikkeente-on hienouksista huomasin, ettei aihe niin tavattomasti heitä kiinnostanut. Blogin kautta olemme tavoittaneet muita ruuan harrastajia”, Ritva Kylli perustelee.

”Opintojen jälkeen teimme paljon töitä ja söimme usein ulkona, mutta ravintolat oli äkkiä loppuun syöty. Tasokasta ruokaa saa-dakseen oli pakko alkaa laittaa sitä itse”, Jani Lehtinen jatkaa.

Pariskunta etsii innoitusta ruuanlaittoon ulkomaisista ruokalehdistä ja -kirjoista, mutta raaka-aineet pitää olla lähellä tuotettuja.

”Sesongin mukaan emme silti kokonaan syö, vaikka se olisi ekologista. Eineksiä väl-tämme, samoin nöpöstelyä. Kotiruoka saa olla reilua ja rouheaa”, Lehtinen sanoo.

harjoituksella mestariksiKylli väittää, ettei ole luontaisesti taidokas ruuanlaittaja. Harjoituksen myötä taito on kasvanut ja nyt kolmen lajin illallinen syntyy samalla vaivalla kuin ennen yhden ruokalajin valmistaminen.

Energiankulutusta pastanjauhajat eivät ruokaa laittaessaan mieti, mutta taidon karttuessa ruuanlaiton ergonomia on paran-tunut ja siitä on tullut energiatehokkaampaa. Kun keitos kiehuu, lieden tehoa lasketaan, koska maltillisesti porisevan keitoksen maut eivät höyrysty taivaan tuuliin. Kun uunin lämmittää, siellä paistaa kerralla useamman paistoksen.

”Uunia käyttää tehokkaammin, sillä aluksi tuntui mahdottomalta keskittyä leipomiseen

Itse tehden PaRemPaa RUoKaa

teksti: hilkka Lahti Kuvat: Kati Leinonen

Taidon karttuessa ruuanlai-tosta on tullut myös energiate-hokkaampaa, Pastanjauhantaa-blogin pitäjät ritva Kylli ja Jani Lehtinen huomasivat.

Ruuanlaiton helppous ja nopeus ovat olleet iskusanoja jo tovin, mutta yhä useampi harrastaja haluaa lautaselleen itse tekemäänsä huolella laitettua maukasta ruokaa.

Oululaiset Pastanjauhantaa-blogin pitäjät Ritva Kylli ja Jani Lehtinen ovat kokanneet ja bloganneet kohta kuusi vuotta. Ruoka pitää otteessaan, sillä lopettamista ei ole edes harkittu.

oululaiset Ritva Kylli ja jani lehtinen ovat pitäneet Pastanjauhantaa-blogia kohta kuusi vuotta. työnjako on selvä, Ritva kirjoittaa ja jani kuvaa.


ruokaa laittaessaan. Nyt ruokaleipä valmistuu usein siinä ohessa.”

leivinuunin makea lämpöIsomummomme laittoivat ruuan puuliedellä ja leivinuunissa. Meikäläisillä valinnanvaraa on runsaasti, eikä lämmintä ruokaa saadakseen tarvitse aloittaa puuliiteristä. Yhä useamman asuntoa on kuitenkin lämmittämässä varaava takka ja sen kylkeen on muurattu leivinuuni.

”On ihan mieletön tunne, kun saa jouluna maistaa yön yli leivinuunissa muhinutta, konjakkisinappihuntuun puettua kinkkua”, Lehtinen unelmoi. Kuuma uuni paahtaa lihan pinnan rapeaksi ja hiljalleen vähenevä lämpö kypsyttää maut talteen.

”Vaikka sattuisi nukkumaan hieman liian pitkään, ei ole kovin suuri riski, että liha kypsyisi olemattomiin, koska lämpö haaltuu koko ajan.”

Leivinuunissa valmistuvat myös parhaat pitsat, mutta eniten sitä käytetään haudutet-taviin ruokiin, joissa ei ole niin väliä, onko ruoka uunissa kolme vai viisi tuntia.

Leivinuuni on Ritvalle tuttu lapsuuden-kotoa, joten sen käyttöä ei ole erityisesti tarvinnut opetella.

”Tylsin tietämäni työ on olla leipien pais-tovahtina”, hän hymähtää.

mikropopcornejaMikroaaltouuni oli Ritva Kyllin tärkein keittiö-väline, kun hän muutti lapsuudenkodistaan.

”Mikrossa oli vapauttava edistyksen henki, koska kotona kaikki tehtiin itse, eikä mikroa edes omistettu”, hän naurahtaa.

Nyt mikroa ei perheessä käytetä juuri muuhun kuin sulattamiseen ja valmiin ruuan lämmittämiseen.

”Mikroaaltouuni assosioituu mainosten luomaan elämäntyyliin, jossa tärkeintä on säästää aikaa. Näennäiseen ajansäästöön tähdä-tään myös sillä, että jukurttipurkin kylkeen on liimattu myslikuppi tai että lättytaikinan voi ostaa valmiina, vaikka sen valmistamiseen kuluu

kolme minuuttia. Mihin aika säästyy, television ääressä istumiseenko”, Lehtinen miettii.

Mikro on energiatehokas, mutta moniko miettii työntäessään eineksiä lämpenemään, että vaikka energiaa säästyy sillä hetkellä, on se kulutettu jossakin muualla ruokaa valmis-tettaessa”, Lehtinen miettii.

Pastanjauhajat eivät ole mikroihmisiä, vaikka Jani onkin innovoinut leivinpaperista pussin mikrossa popattavia popcorneja varten.

”Popcorneistakin tulee kattilassa parem-pia, mutta toki nykyaikaisissa mikroissa on uuni- ja grillitoimintoja, jotka lisäävät sen käyttömahdollisuuksia.”

Viikonloppuna uuni lämpiääJoka keitetyn paistaa, se makian maistaa, sen tietävät myös pastanjauhajat. Hyvin usein ruuanlaitto aloitetaan ottamalla esiin kattila tai paistinpannu, vaikka ruoka päätyisi lopulta uuniin.

”Keittolevy on monipuolinen, koska siinä voi niin paistaa, keittää kuin hauduttaakin. Pelkästään uunissa tehtäviä ruokia on vä-hemmän, ellei leivonnaisia lasketa mukaan”,

eneRgian-sÄÄstöVinKit Keittiöön• Pidä liesi, uuni ja

kokkausvälineet puhtaina.

• Käytä paksu-pohjaista oikeankokoista keittoastiaa. Kansi pitää lämmön kattilassa.

• säädä keittolevyn teho oikein.• Paista uunissa kerralla enemmän,

äläkä turhaan aukaise uunin luukkua.

• hyödynnä jälkilämpö.

eneRgianKUlUtUsta PastanjaUhajat eiVÄt RUoKaa laittaessaan mieti, mUtta taiDon KaRttUessa RUUanlaiton eRgonomia on PaRantUnUt ja siitÄ on tUllUt eneRgiatehoKKaamPaa.

pariskunta toteaa reseptejä selatessaan. Leipominen on uunipuuhaa, mutta taiki-

naankin pitää usein neste lämmittää tai rasva sulattaa. Siinä touhussa mikroaaltouuni on käte-vä. Laatikot ovat hyviä uuniruokia, mutta ilman paistinpannua niistäkin selviää vain harvoin.

”Keittolevyn ja uunin suhde on se, että arkena ruoka valmistuu levyllä, viikonloppu-na uunissa.”


UUnijUUReKset pieni lanttu viipaleina 1 iso porkkana lohkoina1 palsternakka lohkoina4 perunaa lohkoina3 rkl oliiviöljyä suolaa vastajauhettua mustapippuria1 tl kuivattua timjamia

Pane juurekset leivinpaperilla vuoratulle uunipellille. Valuta öljy juuresten pinnalle ja ripottele mausteet päälle. sekoita ainekset. Kypsennä 220 asteessa 20 - 30 minuuttia, kunnes kasvikset ovat kypsiä.

saaRistolaisleiPÄ1 l piimää75 g hiivaa3 dl siirappia3 dl kaljamaltaita3 dl vehnäleseitä3 dl ruisjauhoja1 rkl suola10 –12 dl vehnäjauhoja voiteluun siirappivettä siten, että siirappia on määrästä 1/3

lämmitä piimä kädenlämpöisesi ja sekoita joukkoon hiiva. Kun hiiva on liuennut, se-koita nesteeseen muut ainekset. ole tarkka, että jauhot sekoittuvat hyvin.

nostata taikinaa pari tuntia.

taikinaa tulee noin neljä litraa ja se kannattaa paistaa ainakin kahdessa voidellussa vuoassa. taikinaa ei vaivata, se vain kaavitaan astioihin.

Paista leipiä uunin alaosassa 175 asteessa noin kaksi tuntia. Paistamisen puolivälin jälkeen voit valel-la leipiä siirappivedellä.

leivän maku on par-haimmillaan kahden päivän päästä.

tässä pastanjauhajien jouluinen menu ja lisäksi kikherne-purjokeitto, jota saattaa tehdä mieli jo tapaninpäivänä. lisää reseptejä Pastanjauhantaa-blogissa osoitteessa pastanjauhantaa.blogspot.com

KiKheRne- PURjoKeitto 350 g kikherneitä yön yli liotettuna1 keskikokoinen peruna kuorittuna5 keskikokoista purjosipulia1 rkl oliiviöljyä nokare voita2 valkosipulinkynttä ohuina viipaleina suolaa vastajauhettua mustapippuria8,5 dl kana- tai kasvislientä parmesaania raastettuna neitsytoliiviöljyä

huuhtele liotetut kikherneet. Pane ne kat-tilaan ja kaada päälle sen verran vettä, että herneet peittyvät. hauduta niitä perunan kanssa, kunnes ne ovat pehmeitä. Valuta.

Poista purjoista ulommat lehdet, halkaise, huuhtele ne huolella ja leikkaa ohuiksi viipaleiksi.

Kuumenna paksupohjainen kasari ja lorauta siihen oliiviöljyä. lisää voinokare sekä purjot, valkosipuli ja runsas ripaus suolaa ja freesaa sipulit pehmeiksi ja ma-keiksi. Kumoa kasariin valutetut kikherneet ja peruna ja pehmitä niitä vielä minuutin ajan. Kaada joukkoon kaksi kolmasosaa liemestä ja hauduta aineksia 15 minuuttia.

soseuta puolet keitosta monitoimi-koneessa tai tehosekoittimessa. Kippaa soseutettu osa takaisin ja lisää sen verran lientä, että saat koostumuksen mieleisek-sesi. mausta keitto suolalla ja pippurilla ja lisää maun mukaan parmesaania.

Kauho keittoa kulhoon, valuta pinnalle muutama tippa oliiviöljyä, pyöräytä muuta kierros mustapippuria myllystä ja ripota pinnalle parmesaaniraastetta.

joUlUKinKKU leiVinUUnissa Kookas kinkku vaatii pitkän kypsytyksen mie-dolla lämmöllä eli juuri sitä, mitä kuumaksi lämmitetty leivinuunin kivimassa pystyy tarjoamaan.

Kinkkua ei kannata laittaa uuniin heti hiil-loksen hiipumisen jälkeen, koska tuore uuni on kinkulle liian kuuma.

Paista uunissa ensin vaikka leipää ja torttuja. Kun lämpö tippuu noin 150 asteen tienoille, voi kinkun laittaa uuniin. Paistoläm-pötila laskee vähitellen sitä mukaa, kun uuni luovuttaa siihen varautunutta lämpöä.

laita kinkku uuniin matalassa vuoassa tai reunallisella uunipellillä. sitten vain odote-taan. suuntaa-antava sääntö on, että aikaa ku-

luu tunti kinkkukiloa kohti. laita uuninkestä-vä paistolämpömittari kinkun paksuimpaan kohtaan tai mittaa lihan lämpötila digitaalisella keittiölämpömittarilla. Pastanjauhajien mielestä kinkku on parhaim-millaan hieman ylikypsänä, kun paistomittari näyttää 80 - 82 astetta.

Kun kinkku on kypsä, sen voi kuorruttaa. Perinteinen sinappihuntu syntyy, kun sivelee kinkun reilulla kerroksella sinappia ja ripotte-lee päälle korppujauhoja. Kuorrutus on paras tehdä sähköuunissa 250 asteessa 10 - 15 minuuttia, sillä leivinuuni on tarkoitukseen jo liian kylmä.


eKoVoimalaitos terävöittää kierrätystä

kotitalouksien kierrätysoHjeet eKoVoimalaitoKsen aloitettUa toimintansa

Laanilan ekovoimalaitos aloittaa toimintansa elokuussa 2012.

Voimalaitos tuottaa syntypaikkalajitellusta yhdyskuntajätteestä höyryä Kemiran teolliseen prosessiin sekä sähköä ja kaukolämpöä oulun ener-gialle. mitä muutoksia ekovoimalaitos tuo jätteiden lajitteluun oulun jätehuollon alueella?

”laanilan ekovoimalaitos muuttaa vain vähän totuttuja kierrätysta-poja”, kertoo oulun jätehuollon tiedottaja Lea Ansamaa.

”muutokset koskevat sekajätettä sekä muovia. sekajätteen nimi vaihtuu polttokelpoiseksi jätteeksi ja muovinkeräys ekopisteillä päättyy 1.9.2012, jonka jälkeen muovit laitetaan polttokelpoiseen jätteeseen”, ansamaa tarkentaa.

ekovoimalaitoksen valmistuttua lajittelun terävöittäminen on kui-tenkin tärkeää.” laitokseen ei saisi mennä palamattomia jätteitä kuten lasia ja metallia, eikä laitos saa käsitellä vaarallisia jätteitä”, muistuttaa ekovoimalaitoksen projektipäällikkö Mikael Tervaskanto.

SÄILYVÄT eNNALLAAN biojÄte •Kompostitai biojäteastia hyötyjÄtteet (paperi, kartonki, lasi, metalli) •Ekopisteet,taloyhtiöiden keräysastiat VaaRalliset jÄtteet (ongelmajätteet)•Vaarallistenjätteiden keräyspisteet

sÄhKö- ja eleKtRoniiKKaRomU •Ruskonjätekeskuksen oivapiste, kuntien jäteasemat ja muut luvanvaraiset vastaanottopaikat

sUURiKoKoiset jÄtteet, PUUtaRha- ja RaKennUsjÄte, maa-aines •Ruskonjätekeskus sUURet mÄÄRÄt hyötyjÄtettÄ •Ruskonjätekeskuksen oivapiste

MUUTTUVATsekajätteen nimi muuttuu polttokelpoiseksi jätteeksi (ei metallia, lasia ja vaarallisia jätteitä).

muovin erilliskeräys ekopisteissä loppuu 31.8.2012, jonka jälkeen muovi lajitellaan polttokelpoiseen jätteeseen.

PolttoKelPoinen jÄte Polttokelpoista jätettä on kaikki se jäte, mikä ei selkeästi kuulu minkään hyötyjätteen joukkoon. jäteautot ajavat polttokelpoisen jätteen jatkossa suoraan ekovoimalaitokselle.

eKoVoimalaitoKsen aiKataUlU •joulukuu2011 laitteistoasennukset valmiit ja käyttöönotto aloitetaan testauksilla • huhtikuu2012 Koekäyttö ja testaukset jätteellä alkavat • elokuu2012 voimalaitoksen kaupallinen käyttö alkaa


oiVaetU oivaetu myönnetään kaikkiin vakituisen asunnon lisäksi oulun sähkönmyynnin toimituksessa oleviin kohteisiin. näistä kohteista annamme perusmaksusta alennusta 50 %. etu koskee kotitalousasiakkaita.

SähköenergiahinnaSto

ainavirtasnt/kWh

vihreävirtasnt/kWh

Tuulivirtasnt/kWhPerusmaksu

Yleissähkö 1 3,52 €/kk 7,56 7,71 7,86Yleissähkö 2 5,04 €/kk 7,38 7,53 7,68aikasähkö 5,04 €/kk

Päiväenergia 7,38 7,53 7,68yöenergia 6,77 6,92 7,07

Kausisähkö 5,04 €/kktalviarkipäivä 7,75 7,90 8,05muu aika 7,07 7,22 7,37

varmavirtasnt/kWh

vihreävirtasnt/kWh

Tuulivirtasnt/kWh

Perusmaksu 2-vuotta 1-vuosi 2-vuotta 1-vuosi 2-vuotta 1-vuosi

Yleissähkö 1 3,50 €/kk 6,58 6,78 6,73 6,93 6,88 7,08Yleissähkö 2 5,00 €/kk 6,40 6,50 6,55 6,65 6,70 6,80aikasähkö 5,00 €/kk

Päiväsähkö 6,65 6,75 6,80 6,90 6,95 7,05yösähkö 5,95 6,25 6,10 6,40 6,25 6,55

Kausisähkö 5,00 €/kktalviarkipäivä 6,75 6,95 6,90 7,10 7,05 7,25muu aika 6,25 6,25 6,40 6,40 6,55 6,55

Yleissähkö 1 kulutus alle 10 000 kWh/vuosi Yleissähkö 2 kulutus yli 10 000 kWh/vuosi

Yleissähkö 1 kulutus alle 10 000 kWh/vuosi Yleissähkö 2 kulutus yli 10 000 kWh/vuosi yksivuotinen VarmaVirta -sopimus on voimassa 30.11.2012 asti ja kaksivuotinen 30.11.2013.

toistaiseksi voimassa olevan sopimuksen tehneil-le ilmoitamme hinnanmuutoksista kirjallisesti kuu-kausi etukäteen. sopimuksen irtisanomisaika on kaksi viikkoa. sopimukseen sovelletaan voimassaolevia sähkönmyyntiehtoja.

aikasähkössä päiväenergiaa mitataan klo 7–22 ja yöenergia klo 22–7. Kausisähkössä tarviarkipäivä-ener-gia mitataan ajalla 1.11.–31.3. klo 7–22 ja muun ajan energia ajalla 1.11.–31.3. klo 22–7 ja ajalla 1.4.–31.10. koko ajan.

Määräaikaisella sopimuksella sähkön hinta pysyy samana koko sopimuskauden, mikäli veroihin ei tule muutoksia. sopimus tulee voimaan sähköntoimituksen aloituspäivänä ja on voimassa sovitun sopimuskauden. määräajan päätty-misen jälkeen sopimus jatkuu toistaiseksi voimassa olevana oulun sähkönmyynnin erikseen ilmoittamilla hinnoilla ellei muuta sovita.

muuttaessa sopimus päättyy. sopimuksen siirrosta uuteen kohteeseen voidaan sopia erikseen tai uuden sopimuksen voi tehdä sillä hetkellä voimassaolevilla hinnoilla. sopimuk-seen sovelletaan voimassaolevia sähkönmyyntiehtoja.

aikasähkössä päiväenergiaa mitataan klo 7–22 ja yöenergia klo 22–7. Kausisähkössä tarviarkipäivä-energia mitataan ajalla 1.11.–31.3. klo 7–22 ja muun ajan energia ajalla 1.11.–31.3. klo 22–7 ja ajalla 1.4.–31.10. koko ajan.

Pörssihintaisessa sopimuksessa on aina ajantasainen markkinahinta. energian hinta noteerataan tunneittain sähköpörssissä ja asiakas maksaa kuukauden toteutuneen keskihinnan. hintaan lisätään sähkönmyyjän marginaali sekä perusmaksu.

etäluennassa olevien asiakkaiden laskutus perustuu todelliseen tuntipohjai-seen kulutukseen. muussa tapauksessa mittarilukema tulee ilmoittaa kuukau-sittain oulun sähkönmyynnille. mittarilukeman puuttuessa laskutus perustuu arvioon.

Kuukausi- ja arviokulutuksessa kuukauden keskihinta saadaan painotta-malla hinnat tunneittain asiakkaan virallisen tasekäyrän arvoilla. Kaksiaika-mittauksessa (aika- tai kausisähkö) hinta lasketaan erikseen eri aikavyöhyk-keille.

molemminpuolinen irtisanomisaika on yksi kuukausi siten, että sopimus päättyy irtisanomista seuraavan kalenterikuukauden viimeinen päivä. sopi-mukseen sovelletaan voimassaolevia sähkönmyyntiehtoja.

PörSSihintainen SoPimuS hinnasto 1.10.2010 alkaen, voimassa toistaiseksi. hinnat sisältävät arvonlisäveron 23 %

Spotvirtasnt/kWh

vihreävirtasnt/kWh

Perusmaksu5,00 €/kk 0,25 + spot 0,40 + spot

spot-hinta on kuukauden nord Pool -keskihinta. Kuukausi- ja arviokulutuksessa hintaa painotetaan tunneittain asiakkaan virallisen tasekäyrän arvoilla. spot-hinnan kehitystä voi seurata osoitteessa www.nordpool.com.

hinnat eivät sisällä siirtomaksuja ja sähköveroa. sähkön siirtomaksut laskuttaa paikallinen verkkoyhtiö. hinnasto ei ole voimassa kohteissa, joissa pääsulake on yli 3X63 a.

oiVatURVa-VaKUUtUs oivaturva-vakuutuksen voit liittää kahden vuoden määräaikaiseen VarmaVirta -sähkösopimukseen, jolloin sinulla on oikeus yhden kerran kesken sopimuskauden tehdä uusi määräaikainen sähkösopimus oulun sähkönmyynti oy:n kanssa.

Kuukausittain KertamaksuYleissähkö 1 1,50 € 36 € Yleissähkö 2 2,50 € 60 €

aikasähkö 3,50 € 84 €Kausisähkö 3,50 € 84 €

hintaKattospotVirta-sopimukseen voit liittää vapaaehtoisen hintakaton. tällöin sähköenergiasta ei laskuteta yli 8,60 snt / kWh, vaikka sähköpörssissä kuukauden keskihinta olisikin korkeampi. Hinta: 3,50 € / kk

määräaikainen SoPimuS hinnasto 1.9.2011 alkaen, voimassa toistaiseksi hinnat sisältävät arvonlisäveron 23 %

toiStaiSekSi voimaSSa oleva SoPimuS hinnasto 1.2.2011 alkaen hinnat sisältävät arvonlisäveron 23 %

Pidätämme oikeuden hintojen muutokseen.

sähkötarjous netissä www.pohjoistavoimaa.fiasiakaspalvelu, puh. 0800 30 [email protected]

22

toiStaiSekSi voimaSSa oleva SoPimuS hinnasto 1.2.2011 alkaen hinnat sisältävät arvonlisäveron 23 %

tämänkertaisen ristikon palkintona arvotaan 10 kappaletta digitaalisia sisä-/ulkolämpömittareita. lähetä vastauksesi 30.12.2011 mennessä osoitteeseen: oulun sähkönmyynti oy / Ristikko, Pl 116, 90101 oulu

NIMI

OSOITe

POSTINUMerO JA -TOIMIPAIKKA

sulakkeen 3/2011 ristikkoarvonnassa digitaalisen sisä-/ulkolämpömittarin voittivat lahja ahl (Raahe), heikki ollikainen (oulu), leena helander (oulu), Veli-matti tarkiainen (tervola), Kaija haaksiluoto (oulu), jouko meriläinen (oulu), eila Keränen (oulu), merja Päivärinta (oulu), elina Vanhanen (helsinki), mirja lesonen (isokylä). onnea voittajille ja kiitos kaikille osallistuneille!

rISTIKKO

•

PalkintonadigitaaliSet lämPö- mittarit!


tuloSSa

YmPäriStöä, vihreYttä, tehokkuutta! tarjolla yksin ja yhdistelminä. Valinta on sinun.

lisäksi iso joukko lisäpalveluja, jotta sähkö-

tuotteesi on sellainen kuin sinä haluat.

ReKisteRöiDy heti etUasiaKKaaKsi etuasiakkaana pääset ensimmäisten joukossa tutustumaan uuteen tuotetarjontaamme ja saat vain etuasiakkaillemme suunnatut tarjoukset käyttöösi.

etuasiakkaaksi rekisteröidyt helposti osoitteessa

http://www.pohjoistavoimaa.fi/etuasiakas

Documents

Sulake 4/2011