Harri Kupiainen:

Työhyvin-voinnistatyöura- palveluihin »3

Taloudentekijät testaa

Uusi yritysautojentestisarja alkaa »7

Ensimmäisenä -30 asteen talvitestissä Volvo XC 60.

TiisTaina 14. helmiKUUTa 20121

Työhyvinvointikehittyy työelämän muutoksessa

Kuukauden yritys:

Matti ja Liisa Koti Oypanostaa koulutukseen »11

Ekonomisti Lauri Uotila:

Eurokriisin varjo talouden suhdanne-näkymille? »6

Hyvinvointi

TALOUDENTEKIJÄT TIISTAINA 14.2.20122

Julkaisija: Etelä-Savon YrittäjätPatteristonkatu 2 C, 2. krs, 50100 Mikkeli

Kustantaja: Mainostoimisto Grafical OyOlavinkatu 53, 57100 Savonlinna

Päätoimittaja: Mirja Haavikkopuh. 0500 651 310mirja.haavikko@yrittajat.fi

Toimitus: Jaana Matikainen, Kristiina Tolvanen, Tero Eloranta, Tiina Toivakka ja Arto Tolvanenmedia@grafical.fi

Ulkoasu, taitto ja ilmoitusten valmistus: Mainostoimisto Grafical OyOlavinkatu 53, 57100 Savonlinnapuh. 010 292 0330

Ilmoitusmyynti: Mainostoimisto Grafical Oypuh. 010 292 0330

Ilmestyy vuonna 2012: 14.2., 16.4., 5.6., 3.9., 30.10. ja 11.12.

Painopaikka: Länsi-Savon Lehtipaino, Mikkeli

Yrittäjyys kantaa Suomea

Puheenvuoro ArkadianmäeltäA

ToimitusjohtajaltaA

Etelä-Savon Yrittäjälehti

Yrittämisestä ja yrittäjyydes-tä puhutaan kaunopuheises-ti valtakunnankin tasolla, mutta teot yrittämisen toimintaympä-ristön parantamiseksi ovat jää-neet lähes aina haaveiluksi. Yh-teiskunnan tehtävä olisi panos-taa yrittäjyyden edistämiseen koko maassa, ja sitä kautta työl-lisyyden parantamiseen, joka olisi valtion talouden kannalta parasta talouden hoitoa. Pieni- ja keskisuuri yritystoiminta luo parhaan pohjan yhteiskunnan menestykselle.

Valtiovalta ohjaa päätöksillään yritystoimintaa erilaisten yritys- ja työllistämistukien sekä vero-tuksen kautta. Näillä päätöksil-lä yhteiskunta pyrkii edistämään investointeja ja hoitamaan työl-lisyyttä. Näihin ohjaaviin pää-

töksiin yritysten pitäisi pystyä luottamaan. Eivät yritykset voi tehdä investointipäätöksiä pel-kästään hallituskaudeksi, vaan yleensä ne ovat jopa kymmenien vuosien investointeja. Tuotanto-laitosten rakentaminen, tuote-linjastot jne. ovat neljää vuotta pidempiaikaisia ratkaisuja.

Maailma muuttuu ja tarvitaan uusia päätöksiä, mutta niissä pi-täisi aina ottaa huomioon yritys-toiminnan edellytykset ja tehdä yritystoiminnan arviointi.

Nykyinen hallitus on osoittau-tunut epäluotettavaksi yhteis-työkumppaniksi yrityksille. Mik-si?

Polttoaineen rajut veronkoro-tukset ovat myrkkyä autoa vält-tämättä tarvitseville kansalai-sille, ja erityisesti jo valmiiksi

henkitoreissaan olevalle suo-malaiselle kuljetusalalle. Veron-korotuksia ne eivät pysty siirtä-mään täysimääräisesti kuljetus-hintoihin, siitä pitää huolen lii-kenneministerin nöyristelevä suhtautuminen venäläisten rek-kojen rajoittamattomaan poltto-ainetuontiin Suomeen.

Kuljetustuen rajulla 60%:n leikkauksella hallitus vaikeuttaa erityisesti pohjois- ja itäsuoma-laisten tuotannollisten yritysten toimintaedellytyksiä. Metropo-lipolitiikka on tässäkin suhtees-sa harkittua.

Hallituksen junailema koti-talousvähennyksen leikkaus on dramaattinen isku lukuisille pienyrittäjille.

Se passivoi kotitaloudessa suoritettavia remontteja, siivo-uksia ja energiaratkaisujen pa-rannuksia. Veronmaksajien kes-kusliiton mukaan se lisää myös harmaata taloutta.

Lisäksi hallitus on moninaisilla toimillaan pettänyt ja vaikeutta-nut nykyistä ja tulevaa yritystoi-mintaa. Esimerkkinä alv:n koro-tukset partureille, suutareille ja pienkorjaamoille sekä tilattavil-le lehdille. Alvittoman yritystoi-minnan raja olisikin mielestäni nostettava n. 30 000 euroon vuo-dessa. Puupolttoaineella tuote-tun sähkön tuen leikkaus juuri kun energiayhtiöt ovat investoi-neet merkittävästi ko. laitoksiin.

Tämä tulee laskuina maksetta-vaksi ensisijaisesti kaukolämpö-asiakkaille.

Nykyistä edellisenkin hallituk-sen päätöksistä on ainakin moi-tittava kylmäaineasentajien kyy-kyttäminen. Yrittäjät, jotka ovat toimineet alalla kymmeniä vuo-sia, leimataan ammattitaidotto-miksi ja heiltä on viety asennus-oikeudet. Myös jätekuljetusten kilpailuttaminen kuntien jäte-lautakunnan kautta tappaa käy-tännössä paikalliset jätekuljetus-yritykset. Kysymys on myös asi-akkaan oikeudesta valita halu-amansa palvelun tuottaja.

En voi kuin ihmetellä tätä hal-lituksen politiikkaa, joka hei-kentää rajusti suomalaisen yrit-tämisen edellytyksiä. Samaan ai-kaan se on kuitenkin valmis tu-kemaan miljardeilla eurooppa-laisia pankkeja. Nykyiset maam-me vastuut ovat Helsingin Sa-nomienkin laskelmien mukaan n. 35 miljardia euroa ja ensi ke-sänä Suomi on sitoutunut mak-samaan 1,44 miljardia pysyvään ”vakausmekanismiin.”

Nyt olisi aika kantaa vastuuta suomalaisesta yrittäjyydestä ja sen toimintamahdollisuuksista. Yrittäjyys kantaa Suomea.

Kaj Turunenkansanedustaja

Elinvoimaista kuntaa etsimässäKuntien elinvoimaisuus perustuu yritysten toimintaan. Yritykset luovat työpaikat ja näin tuottavat pääosan esimer-kiksi kunnallisverosta. Suomalaisten työllistämisen vastuu on jo nyt siirtynyt pk-yrityksille, joihin syntyy kolme neljäs-tä uudesta työpaikasta. Tämä kehitys jatkuu ja voimistuu lä-hivuosina.

Lisäksi yritykset tekevät useat perusinfraan liittyvät ura-kat ja tuottavat monipuolisia palveluita kuntalaisille. Jokai-nen kunta tarvitsee menestyviä yrityksiä. Yrittäjien ja kunti-en välinen hyvä yhteistyö on kuntien, asukkaiden ja yrittäji-en yhteinen etu ja asia.

Kuluvana vuonna on kunnallisvaalit. Lisävireen vaalivuo-teen tuo hallituksen käynnistämä kuntauudistus. Uudistuk-sen yhteydessä keskustelua käydään liiaksi vain kuntaliitok-sista. Kuntakoko ei ratkaise tehokkuutta, tärkeämpiä ovat toimintatavat.

Jokaisen kunnan tulee panostaa lähivuosina entistä enemmän seuraaviin kahteen itsestään selvään tavoittee-seen:

� Kuntien omien verotulojen kasvattamiseen eli käytän-nössä elinkeinopolitiikan tehostamiseen, sillä verotulot muodostuvat työnteosta ja tuloksesta.

� Kuntien vastuulla olevan palvelutuotannon tehostami-seen. On tutkittava uusia tapoja tuottaa perinteisiä kunta-toimia joko omana työnä tai ulkoistamalla niitä. Näihin ta-voitteisiin kunta ei voi päästä ilman yrityksiä.

Lähes kaikilla kunnissa tehtävillä päätöksillä on merkitys-tä yrityksille. Varsinkin nyt muutostilanteessa tulee huomi-oida yrittämisen toimintaedellytysten turvaaminen ja paran-taminen tulevaisuudessa.

Yrittäjäjärjestö tarjoaa vastaukseksi haasteisiin hyvin teh-tyä elinkeinostrategiaa ja päätösten yritysvaikutusten arvi-ointimenettelyä. Kuntauudistuksen yhteydessä on syytä vai-kuttaa siihen, että nämä elinkeinopolitiikkaa ohjaavat me-nettelyt ovat kunnossa.

Yrittäjäjärjestön toteuttama Elinkeinopoliittinen mitta-risto -raportti on kunnille käytännöllinen ja hyvä väline te-hostaa omia elinkeinopolitiikan toimiaan. Mittariston tulok-set julkistettiin vajaa kaksi viikkoa sitten ja raportti on luet-tavissa yrittajat.fi-sivustolla.

Mirja HaavikkotoimitusjohtajaEtelä-Savon Yrittäjät

Yrittäminen Suomessa on tai-tolaji. On hyvä muistaa, että yrittäjä ei ole työntekijään näh-den läheskään samanarvoises-sa asemassa, mainittakoon mm. sairaslomapäivien karenssipäi-vät ja muut sosiaaliturvan puut-teet. Myös valtiovallan tempoile-vat toimenpiteet veronkorotuk-sineen koettelevat yritysten sel-viytymiskykyä. Siitä huolimatta uudet työpaikat syntyvät pk-yri-tyksiin. Pk-yritykset myös Ete-lä-Savossa ovat valmiita kasva-maan, työllistämään ja inves-toimaan, siitä tahdon heitä täs-sä julkisesti kiittää, ISO KIITOS!

Valtion ja kuntien ei tarvitse luoda yrityksille mahdollisuuksia tai edellytyksiä, mutta infra ja pal-velukyky on syytä sparrata kun-toon. Etelä-Savoon on syntymässä uutta liiketoimintaa mm. bioöljyn jalostukseen ja ympäristötekno-logian parissa. Infratasolla meil-lä on silti kaksi avainasiaa, jotka pitää viipymättä huolehtia onnis-tuneesti maaliin: kuntaliitokset ja Parikkalan rajanylityspaikka.

Menestyt jos onnistut tuomaan lisäarvoa

Tunnettu totuus on, että yrityk-sen on pystyttävä tuomaan osaa-misellaan ja tietotaidollaan lisä-arvoa tekemäänsä tuotteeseen tai palveluun. Yrityksen arvo taas määräytyy voitontekokyvyn ja tulevaisuudennäkymien perus-teella. Yrittäjällä itsellään voi olla myös monenlaisia arvoja.

Moni yritys pitää sydämenasi-anaan, eteläeurooppalaisista kol-legoistaan poiketen, maksaa las-kunsa tarkasti eräpäivänä. Joil-lekin arvo on hoitaa palvelu pie-teetillä ja valmistaa tuote yksityis-kohtia myöten hiottuna. Kolmas arvottaa tyylikästä ja diplomaat-tista asioiden hoitoa kohkaami-sen ja syyttelyn sijaan. Yritysten verkostoitumisen edellytyksenä

on samojen arvomaailmojen hy-väksyminen.

Myös seutukunnan ja sen yri-tysten on ymmärrettävä yhdes-sä, mille lisäarvoille tulevaisuut-ta täällä on mahdollista rakentaa.

Arvo(s)ta myös itseäsi

Yrittäjän hyvinvointi on itsen-sä arvostamista. Siksi halusim-me nostaa Taloudentekijöiden vuoden 2012 ensimmäisen leh-den teemaksi hyvinvoinnin. Yrit-täjän, yrityksen ja henkilökunnan hyvinvoinnin. Tämä pätee myös yrittäjän perheisiin. Joku haluaa-kin puhua tässä yhteydessä elä-mänhallinnasta.

Tänä vuonna Taloudentekijät-lehden ilmestyskertoja on lukijoi-demme suuren kysynnän ja toi-vomusten myötä lisätty. Seuraava asumiseen ja rakentamiseen kes-kittyvä teemanumero julkaistaan huhtikuussa. Ole mukana rakenta-massa elävää Etelä-Savoa, arvokas-ta ja arvostettua kotiseutuamme.

Olemme varanneet Sampo Pan-kin ekonomisteilta myös mahdol-lisuuden kysyä taloudesta suoraan huippuasiantuntijoilta. Lähetä ky-symyksesi osoitteeseen media@grafical.fi ja valitsemme niistä mie-lenkiintoisimmat, jotka välitämme ekonomisteille. Erinomaista elä-mänhallinnan ja talouden vuotta kaikille eteläsavolaisille!

Arto Tolvanenjulkaisujohtaja

Jos yrittäjää arvo(s)tettaisiin

TIISTAINA 14.2.2012 TALOUDENTEKIJÄT 3

Työyhteisöjen kehittäminen vaatii tiivistä yhteistyötä asiakasor-ganisaation kanssa ja tehokkaim-mat tulokset saavutetaan ennalta-ehkäisyllä ja mahdollisimman var-haisessa vaiheessa asioihin tarttu-misella.

Kruunupuiston työyhteisöval-mennus sisältää perinteisen esi-mies- ja organisaatiovalmennuk-sen lisäksi mm. kognitiivisen ergo-nomian kehittämistä, aivojen hy-vinvoinnin huoltoa, äänen huol-toa, asiantuntijuuden vahvista-mista, työergonomian kehittämis-tä ja henkilökohtaista ohjausta se-kä opastusta. Tästä esimerkkinä on yhteistyö Kouvolan kaupungin kanssa.

Kouvolan kaupunki työyhteisön kehittämisen etujoukossa

Suurilla organisaatioilla, kuten Kouvolan kaupungilla, on oma työhyvinvointisuunnittelijansa, jo-ka yhteistyössä asiantuntijaorgani-saation, tässä tapauksessa Kruu-nupuiston, kanssa toteuttaa pitkä-jänteistä työhyvinvointiohjelmaa. Uuden Kouvolan kaupungin alu-eella järjestettiin kilpailutus työ-hyvinvoinnin asiantuntijayhteis-työkumppanista v. 2009, jossa ha-ettiin modernia kuntoutuskump-pania muutosprosessille, joka poh-jautuu vuonna 2008 toteutettuihin

Kouvolan alueen kuntaliitoksiin. � Kruunupuisto valikoitui yh-

deksi palveluntuottajaksi 18 haki-jasta. Vuosina 2010 ja 2011 toteutet-tiin 4 Kuntoremonttia vuodessa, 3 ASLAK-kurssia, useita asiantunti-jaluentoja ja äänenhuoltokursse-ja, työpsykologi Harri Kupiainen Kruunupuisto Oy:stä esittelee.

Kouvolan kaupungin ohella Kruunupuiston yhteistyökump-panina hankkeessa toimii Kymijo-en työterveys.

Valmennuksen osallistujat innolla mukana

Kuntoutuspaikkana Kruunupuis-to viehättää kursseille ja työhyvin-vointiohjelmiin osallistuneita.

� Vaikka täällä on uskomaton luonto, josta saa kursseilla nauttia ja jossa liikutaan paljon yhdessä, on Kruunupuiston asiantuntemus tehnyt meihin suurimman vaiku-tuksen, eräs syksyn Kuntoremont-tikurssille osallistunut, Kuusan-kosken alueen rakennustarkastaja Jarmo Verho analysoi.

� Vaikka olemme kaikki saman työyhteisön jäseniä, emme ole aiem-min työskennelleet ja tehneet yh-dessä, Jarmo valottaa. Luennot aut-tavat analysoimaan mistä oma työ-hyvinvointi koostuu ja mikä siihen vaikuttaa. Oppii tarkastelemaan omaa asennemaailmaansa, työym-

päristöä sekä työoloja. Kurssi- ja hoito-ohjelma on todella monipuo-linen vesiliikunnasta fysioakusti-seen hoitoon, Jarmo Verho valottaa.

Täällä syntyy hyvä ja iloinen il-

mapiiri työyhteisöön ja ymmärtää paremmin monen asian merkityk-sen työyhteisölle, eli kehittyy itse-kin ihmisenä, rakennustarkastaja päättää.

Hyvinvointi BTyöelämä muuTTuu -

miten työhyvinvointipalvelut kehittyvät?Taloudentekijät, Punkaharju Arto Tolvanen teksti ja kuva

Vuonna 2010 julkaistun työelä-mäbarometrin mukaan henkinen hyvinvointi työelämässä on koe-tuksella. Mielenterveysongelmat ovat suurin syy työkyvyttömyy-teen. Työelämän ulkopuolelle jää-neitä ei pystytä nostamaan takai-sin työelämään, osaaminen vaatii jatkuvasti lisääntyvää kouluttau-tumista sekä kiire ja aikapaineet lisääntyvät vauhdilla. Siinä muu-toksia, joihin työelämän, yritys-ten ja kuntouttajien olisi pystyttä-vä vastaamaan.

– Siksi olemme siirtämässä pa-nostuksemme pelkästä työhyvin-voinnista kokonaisvaltaisempiin työurapalveluihin, työpsykologi Harri Kupiainen alueen johtavas-ta työikäisten kuntouttajasta Kruu-nupuisto Oy:stä alleviivaa.

Pelkkä työhyvinvointi ei riitä

– Tutkimme ja kehitämme työura-palvelujamme koko työuran katta-vaksi hyvinvointi- ja palvelukon-septiksi, jolla tuemme työntekijän, työyhteisön ja koko yrityksen työ-hyvinvointia. Työurapalvelujem-me tavoitteena on työntekijän ja työntekijään vaikuttavan sosiaali-sen ympäristön hyvinvoinnin tar-kastelu, kohentaminen ja ylläpysy-minen, Harri Kupiainen valottaa.

– Työurapalvelumme tarjoaa tie-toa sekä ratkaisuja työ- ja elämän-kulun eri siirtymävaiheisiin huo-mioiden asiakkaiden yksilölliset tarpeet, Kupiainen jatkaa. Olem-me tehneet jo pitkään työhyvin-voinnin suunnittelua ja toteutta-neet siihen liittyvää kuntoutusta eri organisaatioille ja tämä kehi-tysvaihe on vastaus tulevaisuuden työssä jaksamiseen, työpsykologi Kupiainen jatkaa.

– Tarvitaan kokonaisvaltaista

palvelukonseptia, sillä pelkkä kun-non testaus ja yrityksen virkistys-päivät eivät enää aina riitä katta-maan työyhteisöjen tarpeita, Har-ri Kupiainen tietää.

Konsepti, joka maksaa itsensä nopeasti takaisin

Yritysten työurapalvelut ovat tule-vaisuutta. Palvelut tarjoavat orga-

nisaatioille uuden mahdollisuuden jatkaa työuria ja kehittää työyhtei-sön työpanosta, luovuutta sekä työssä pärjäämistä mielekkäällä ta-valla. Yhteistyö osaavan työurapal-velun kanssa antaa yritykselle uut-ta potkua ja mahdollisuuden tehdä etumatkaa muihin yrityksiin.

– Kannustan yrityksiä ottamaan yhteyttä ja kysyä mikä on heidän yritykselleen sopiva vaihtoehto ja

laajuus työurapalvelujen osalta. Organisaatíot ovat erilaisia ja eri vaiheissa, joillekin riittää kevyet vaihtoehdot, toisille vaativammat.

– Olemme kehittäneet palve-lumme työurien eri vaiheisiin ja mitä aikaisemmin aloitat työhyvin-voinnin ja työurien suunnittelun, sitä aikaisemmin organisaatiosi al-kaa tehdä etumatkaa muihin, Har-ri Kupiainen ohjeistaa.

Lisätietoa:Markkinointipäällikkö Birgitta Ojasalo puh. 050 468 8421birgitta.ojasalo@kruunupuisto.fi

Työpsykologi Harri Kupiainenpuh. 040 553 5731harri.kupiainen@kruunupuisto.fi

Pienessä yrityksessä jokaisen työntekijän työkyky ja jaksaminen ovat oleellisia tekijöitä yrityksen menestymiselle.

Hanki mutkattomat työterveys-palvelut yrityksellesi kattavasta Savon alueen toimipisteverkos-tostamme. Lähimmän löydät www.terveystalo.com/toimipaikat

Lisätietoa työterveyspalveluista saat myös hanne.pyrhonen@terveystalo.com

Näkyvät myöstuloksessa.

Työkyky.Työhyvinvointi. Näkyvät myösTyöhyvinvointi.

PYYDÄ TARJOUS! www.terveystalo.com

/pkyritys

Kaikki mitä terveyteesi tarvitset

Kumppanuudesta hyvinvointia työhön

Työpsykologi Harri Kupiainen on yksi Kruunupuiston moniammatillisen tiimin ammattilaisista.

Kruunupuistossa halutaan vastata työelämän tarpeisiin ja siksi työikäisten kuntoutuksessa panostetaan jatkossa kokonaisvaltaisemmin työurapalveluihin.

TALOUDENTEKIJÄT TIISTAINA 14.2.20124

HyvinvointiB

Asiakkaalle valinnanvaraaTaloudentekijät, SavonlinnaArto Tolvanenteksti ja kuvat

Tanhuvaaran Urheiluopisto in-vestoi rohkeasti tulevaisuuteen, mm. uusi Tanhuvaara Spa raken-tuu 6,4 miljoonalla eurolla. To-teutetut investoinnit viimeisen 10 vuoden aikana yhteensä ovat ol-leet 15 milj, euroa.

Kasvava asiakasryhmä Tanhu-vaaralle ovat yritykset, joiden työ-hyvinvointipalveluista vastaa To-ni Kotro.

– Tanhuvaaran vahvuuksia yri-tyskohderyhmälle ovat tarjo-amamme monipuolinen lajivali-koima, hyvät liikunta- ja kokous-tilat, ryhmien vetäjinä toimivat lii-kunnan ammattilaiset ja oman ra-vintolan hyvä ruoka, listaa Toni.

– Haluamme toimia nimen-omaan ennaltaehkäisevän kunnon

ja henkisen hyvinvoinnin puolesta, Kotro valottaa Tanhuvaaran strate-giaa.

– On aina upeaa kun saa jollekin herätettyä henkilökohtaisen kipi-nän kunnon kohottamiseksi, Toni Kotro paljastaa.

Liikuntasetelit jo monella yrityksellä käytössä

– Yritysten ja yhteisöjen edusta-jat pääsevät kätevästi testaamaan monipuolista liikuntalajitarjon-taamme esimerkiksi liikuntasete-lillä, Toni Kotro valottaa.

– Meillä on helppo testata erilai-sia lajeja turvallisesti, esimerkik-si yrityksen virkistyspäivään liitty-en. Suosikkilistan kärjessä ovat täl-lä hetkellä jooga ja curling, Kotro jatkaa.

– Meille tullessa ei todellakaan tarvitse olla liikunnan harrastaja

tai ammattilainen, vaan jokaisen kunnonkohotus alkaa yksilölliseen lähtötasoon perustuen, yrityspal-velujen myynnistä vastaava Anni-ka Tiainen kertoo.

– Kun yritys haluaa kehittää työntekijöidensä hyvinvointia, meille kannattaa ottaa yhteydes-sä. Räätälöimme jokaisen yrityk-sen budjetille sopivan ohjelman

yksilöllisesti. Yhteinen työpaikka-liikunta ei tarvitse olla kallista, An-nika Tiainen painottaa.

– Tarkastelemme myös onko yri-tyksellä mahdollisuus saada työ-hyvinvointiaktivitteetteihinsä tu-kea. Toinen reitti yritykselle on ot-taa yhteys työterveyshuoltoon ja lähteä liikkeelle sitä kautta, Anni-ka esittelee.

Tanhuvaaran urheiluopisto on osa valtakunnallista 11 urheilu-opiston verkostoa Suomessa, ja sen tehtävä on liikunta-alan koulu-tus Itä-Suomessa.

Tanhuvaaran alue on yhteensä 66 hehtaaria. Alueella on asema-kaava.

Tanhuvaarassa järjestetään toi-sen asteen ammatillista liikunta-neuvojatutkintoon tähtäävää kou-lutusta (LPT-tutkinto) ja liikun-nan ammatillista aikuiskoulutus-ta (LAT ja VAT) sekä kurssi- ja leiri-toimintaa.

Tanhuvaaran Palvelut Oy tuot-taa palveluita yrityksille, yhteisöil-le ja yksityisille asiakkaille. Tanhu-vaara tarjoaa kuntokartoituksia, erilaista ohjattua liikuntaa ja muu-ta hyvinvointiin ja terveyteen liitty-vää koulutusta yrityksille ja organi-saatioille.

Tanhuvaaran ravintola on osa opistona ja Savonlinnan suurin yk-sityinen ravintola yli 160 000 an-noksella/vuosi.

Jäähallin toimintaa harjoittaa Monrepos Arena Oy.

Yksityisasiakkaat hyödyntävät Tanhuvaaran kuntosaleja, uimahal-lia ja ryhmäliikuntapalveluita. Eri-tyisryhmiä ovat urheiluseurat ja ak-tiiviset kuntoliikkujat sekä yritykset.

Tanhuvaarassa toimii kilpaurhei-luun erikoistunut Etelä-Savon Ur-heiluakatemia.

Uusi hotelli Kaartila valmistui 2011. Yhteensä Tanhuvaarassa on 230 vuodepaikkaa. Viimeisen 10 vuoden aikana Tanhuvaaraan on investoitu 15 milj. euroa.

Maaliskuussa 2012 käynnis-tyy uimahallin laajennus- ja sanee-raushanke, 6,4 milj. euron ”Tan-huvaara Spa”, jossa on reilusti kyl-pylämäisiä elementtejä.

Tanhuvaaran tulevaisuuden vi-siona on olla vuonna 2015 Itä-Suo-men vetovoimaisin liikunnan ja ur-heilun palvelukeskus.

Lisätietoja: www.tanhuvaara.fi

Tanhuvaaran urheiluopisto – info

Yritysmyynnistä vastaava Annika Tiainen painottaa ennaltaehkäisevän työhyvinvoinnin merkitystä.

� Jooga ja pilates � Curling � Zumba ja afrotanssit � Seinäkiipeily � Toiminnallinen harjoittelu � Syvän veden vesijumppa � Lumikenkäkävely

Liikuntalajeissa IN:

1. Yhteydenotto työhyvinvointiyksikköön + tarvekartoitus2. Suunnitelma TYHY-yhteistyöstä3. Ensimmäinen kuntokartoitus4. Yksilölliset toimenpide- ohjelmat, henkilöstön kunnon kokonaiskuva

5. Toinen tapaaminen, ohjattua liikuntaa ja ravintotietoutta, ohjeiden tarkastus6. Kolmas tapaaminen (6-12 kk kuluttua) testit7. Jatko-ohjelmat ja seurannasta sopiminen

Yrityksen askeleet työhyvinvointiin

TIISTAINA 14.2.2012 TALOUDENTEKIJÄT 5

Hyvinvointi B

TaloudentekijätHarri ÅkerfeltTeksti ja kuvat

Työtehtävien osaamisalueet muuttuvat vuosien saatossa. Tut-kinto, jolla työmarkkinoille on tul-tu viime vuosituhannella, ei täy-sin vastaa alati muuttuvan toi-mintaympäristön vaateita. Opet-taja on tyypillinen osaaja, jonka oma osaaminen haastetaan vuo-sittain teknologian ja menetelmi-en muuttuessa. Savonlinnan am-matti- ja aikuisopistossa on tehty henkilökunnalle osaamiskartoi-tukset, joiden tavoitteena on ryh-män, jota kutsumme kollegiaali-seksi ryhmäksi, osaamismatriisin laatiminen.

Osaamismatriisilla kartoite-taan ryhmässä olevat vahvuudet ja osaamiset, myös sellaiset, jotka ei-vät kenties ole tiedossa ja ovat si-ten hyödyntämättä. Vastaavasti osaamismatriisilla haetaan osaa-

miskapeikkoja, jotka yhdessä kol-legiaalisen ryhmän kehityskes-kustelussa sekä henkilökohtai-sessa kehityskeskustelussa sopien korjataan vastaamaan kysyntää.

Osaamisen johtaminen on haasteellista, vastaavasti se on valtava mahdollisuus

Osaamisen johtamisella pyritään ohjamaan oikeat ihmiset teke-mään asioita, joissa he ovat hy-viä ja joiden suorittaminen on heille mieluisaa. Näistä tehtävis-tä he suoriutuvat hyvin. Tämä li-sää työmotivaatiota ja vähentää sairaspoissaolojen määrää. Kään-teinen tilanne syntyy, kun henki-

lö joutuu oman osaamisalueensa ulkopuolelle, seurauksena voi ol-la lisääntynyt pahoinvointi.

Ryhmässä toimiminen ja ryh-män tarpeisiin sitouttaminen on keskeistä yksilön kannalta. Osaa-mista tulee kartoittaa ryhmän ta-voitteiden näkökulmasta vahvas-ti tulevaisuuteen suuntautuen, nä-kemyksen tulee olla ryhmän yhtei-nen.

Oppilaitoksen toimiessa asian-tuntijaorganisaationa, keskiössä on osaamisen levittäminen ja sen tulee vastata alueen elinkeinoelä-män tarpeita. Tämä haastaa hen-kilökunnan jatkuvaan kouluttau-tumiseen. Haasteena on tulevai-suuden osaamistiedon tunnista-minen, siihen varautuminen ja siitä johdettu osaamisen kehit-täminen. Oppilaitoksessa toi-mintaa ohjaavat kansalliset lin-jaukset ja paikallisen elinkeino-

elämän tarpeet. Osaamisen joh-taminen on osaamisen käytän-töön viemistä ja käytännön työ-kalu esimiehille. Parhaimmillaan osaamisen johtaminen on jatku-va prosessi, joka tukee oppilai-toksen henkilöstöä heidän haas-teellisessa tehtävässään.

Osaamisen johtamisella voi-daan vaikuttaa myös ikääntyvi-en henkilöiden osaamisen hyö-dyntämiseen ja heidän työurien-sa jatkumiseen.

Osaamisen johtaminen osana työhyvinvointia

Organisaatiot hyödyntävät SAMIn osaamisen johtamiskartoituksen palveluita. Myös SAMIn oma henkilökunta on mukana kouluttau-tumisessa.

Taloudentekijät, SavonlinnaArto Tolvanen teksti ja kuva

Haku tapahtuu verkossa osoit-teessa haenyt.fi ja alueen koulu-tustarjontaa esitellään mm. net-tiosoitteissa samiedu.fi ja esedu.fi. mutta mihin ammattiin juu-ri nyt kannattaisi kouluttautua? Millä aloilla työvoimalla on ky-syntää silloin kun valmistut? Ta-loudentekijät otti selvää alueen tulevaisuuden työvoimatarpeis-ta.

Vahvuutena tiivis yhteistyö elin-keinoelämän kanssa

Savonlinnan seudulla sähkö- ja elektroniikkateollisuuden yri-tykset ovat kasvussa ja on pulaa työntekijöistä. Savonlinnan am-matti- ja aikuisopisto on tehnyt vuosia tiivistä yhteistyötä yritys-ten kanssa ja räätälöinyt tarvitta-essa koulutusta monen osapuo-len kanssa.

– Alueen kasvavat yritykset, kuten mm. Savox Communica-tions Oy ja Norelco Oy tarvitsevat lisää osaajia ja alan työntekijöis-tä on muutenkin kysyntää, Juha Karjalainen Samin työelämäpal-veluista vinkkaa. ITC-ala yleen-sä Savonlinnan seudulla on kas-vuvalmiina. microsoftin sovel-lusten, kuten SharePoint, osaajia tarvitaan jatkuvasti lisää.

Hyvinvointipuolella lähi- ja erikoistuneilla hoitajilla on myös koko ajan kysyntää ja varmo-ja työpaikkoja sekä Savonlinnan, Mikkelin kuin Pieksämäenkin seuduilla.

Myös kaupan alan työnäkymät ovat positiiviset. Palveluosaajia tarvitaan lisää koko ajan kasvavil-le myyntineliöille.

Kaikkien palvelualojen osaa-jilta vaaditaan lisäksi kasvavassa määrin venäjänkielen taitoa, jon-ka hankkiminen lisäkoulutukse-

na takaa työpaikansaannin. Alueellisia eroja työvoiman tar-

peessa Etelä-Savossa on paljon-kin. Tämä selvisi mm. maakunta-liiton koordinoimasta työvoima-tarpeen ennakointitutkimukses-ta, jota on viilattu viime vuoden aikana.

Uudet oppimisympäristöt syntyvät yrityksiin

Ammattiopinnot sujuvat usein tehokkaasti aidossa ympäristös-sä ja olosuhteissa. Ammatillisen koulutuksen uudet oppimisym-päristöt syntyvät yrityksiin tai yritysten kanssa tiiviissä yhteis-työssä.

– Seuraamme tarkasti yritysten työvoimatarvekehitystä pystyäk-semme vastaamaan ja ennakoi-maan kysyntää oikein, Samin työ-elämäpalvelujen päällikkö Hannu Fyhr painottaa.

– Meille kannattaa antaa vink-kejä ja ilmoittaa tulevasta kehi-tyksestä niin saamme kaikki en-nakointitiedot kasattua suunnit-telumme tueksi, palvelupäällikkö Fyhr jatkaa.

Kysyimme kasvuyrityksiltä mil-tä tulevaisuus työvoiman saannin osalta näyttää. Tehdaspäällik-kö Kari Makkonen Savox Com-munications Oy:stä kertoo, että heillä on 2-3 vuoden aikajaksol-la tarkoitus ottaa kommunikaa-tiolisälaitteiden kokoonpanoteh-täviin kymmeniä uusia työnteki-jöitä. Tämä tuotannostaan 97% vievä yritys on toteuttanut työ-voimahankintaa yhteistyössä SA-MIn kanssa mm. yhteishankin-ta- ja työvoimakoulutuksena. Yh-teistyötä kehitetään voimakkaas-ti edelleen.

– Koulutuksen käynnistämises-sä on vielä liikaa viivettä ja byro-kratiaa, sillä joudumme ennakoi-maan asiat 6-8 kk eteenpäin, teh-daspäällikkö Makkonen toteaa.

Mihin ammattiin kannattaa kouluttautua?Kevään yhteishaku starttaa helmikuun lopulla ja jatkuu aina maaliskuun puoliväliin. Yhteishaku on tarkoitettu niin nuorille ammatillisiin perustutkintoihin kuin aikuisille, jotka halajavat uutta tutkintoa tai haluavat täydentää koulutustaan.

”Osaamista tulee kartoittaa ryhmän tavoitteiden näkökulmasta.”

”Parhaimmillaan osaamisen johtaminen on jatkuva prosessi, joka tukee oppi-laitoksen hen-kilöstöä heidän haasteellisessa tehtävässään.”

TALOUDENTEKIJÄT TIISTAINA 14.2.20126

Raha & TalousC

Viime vuoden kesästä alka-en pelot finanssikriisin uusiutu-misesta ovat olleet vahvoja. Täl-lä kertaa uhkana ovat olleet eräi-den euromaiden ylisuuret julkiset velat, etunenässä Kreikan huike-at velkataakat. Ajoittain sijoitta-jat eli valtioille lainaajat ovat pe-länneet Kreikan taudin leviämistä muihin Välimeren maihin. Poliiti-kot, keskuspankkiirit ja IMF:n asi-antuntijat ovat pitäneet kokouksi-aan alvariinsa.

Valitettavasti poliittista päätök-sentekokykyä ei tällä kertaa ole il-maantunut siihen malliin kuin syk-syllä 2008. Neuvottelujen kohtuu-ton venyminen on pitänyt lainan-antajat varpaillaan ja pessimistiset odotukset ovat levinneet niin yri-tyksiin kuin kuluttajienkin pariin, koska finanssikriisin toista aal-toa on pelätty. Niinpä maailman-talouden kasvu on alkanut taas hi-dastua. Ainakin EU-maat ovat nyt taantuman kynnyksellä.

Onneksi Yhdysvalloissa valta-vat elvytystoimet pitävät kohtuul-lista kasvua yllä, ja kehittyvät maat jatkavat nousuaan. Mikäli euroalu-een vakausneuvottelut onnistuvat ja Persianlahti säästyy sotatoimil-ta, voi maailmatalous kasvaa sen-tään kohtuudella.

Suomessa tuotanto supistuu hieman

Suomessa monet kansantalouden perusasiat ovat hyvällä mallillaan. Valtionvelkaa oli tammikuun lo-pussa 77 miljardia euroa, eli run-saat 40 prosenttia suhteessa brut-

tokansantuotteeseemme. Rahoi-tusvarallisuuttakin valtiolla on 55-60 miljardia euroa, joten velkam-me on hyvin hillitty vielä toistai-

seksi. Kotitalouksienkin velan-hoitomenot ovat pienimpiä vuo-sikymmeniin, ja yritysten omava-raisuusasteet ovat tavallista kor-

keampia. Kuitenkin vientiteollisuutemme

tuotanto on supistumassa. Met-säteollisuus ja elektroniikkateolli-

suus käyvät läpi rakennemuutos-taan, joka suhdanteista riippumat-ta on johtamassa tuotantomääri-en vähenemiseen. Samalla talonra-

Eurokriisi varjostaa suhdannenäkymiä

Syksyllä 2008 kärjistynyt finanssikriisi käänsi maailmantalouden jyrkkään ala-mäkeen erittäin nopeasti. Kansainvälisessä kaupassa peruttiin tilauksia ja investointi-hankkeita keskeytettiin, kun pankkien luo-tonantokykyyn ei luotettu.

Tällöin poliittiset johtajat maailmalla rea-goivat uhkiin yllättävän nopeasti ja annetut tukilupaukset sekä rahapolitiikan massiivi-set kevennykset käänsivät taloudet uuteen nousuun jo seuraavana kesänä.

Valtionvelkaa oli tammikuun lopussa 77 miljardia euroa.

Mikä on yrittäjälle sekä suurin riski että arvokkain asia yritykses-sä? Se ei useimmiten ole liiketi-la, työvälineistö tai koneet, vaan yrittäjä itse. Yritystoiminnalle tär-keä laite jätetään harvoin vakuut-tamatta, mutta itse yrittäjä usein jää. Mikkelin Sampo pankin yh-teyspäällikkö Juha-Pekka Heik-kinen ja Mandatum Life:n yhte-yspäällikkö Jarmo Välijärvi ovat työssään huomanneet, että yrittä-jät eivät aina osaa mieltää itseään riskiksi.

� Henkilöstöriskien vaikutukset ja niihin varautuminen ovat asioi-ta, jotka tulee ottaa huomioon yri-tystoiminnassa, Välijärvi toteaa.

Henkilöriskeihin varautuminen selväksi ilmaisella riskikartoituksella

Vaikka piruja ei haluta maalata seinille, on järkevää miettiä, min-kälaiset tapaukset on syytä enna-koida. Riskeistä puhuttaessa suo-ra puhe on usein parasta.

Sampo-konserniin kuuluva Mandatum Life tarjoaa pankin asi-akkaille kartoituksen veloituksetta.

� Yksi havainnollistava kysymys on: mikä olisi tilanne nyt, jos olisit ei-len jäänyt työkyvyttömyyseläkkeelle.

Yrittäjän lakisääteinen perus-turva määräytyy yrittäjän itsen-sä ilmoittaman YEL-työtulon mu-kaan, joka on valitettavan usein liian alhaisella tasolla todellisiin ansioihin ja nykyiseen elintasoon nähden, Välijärvi kertoo.

Kun yrittäjän ja yrityksen henki-löriskit kartoitetaan, lähes aina tu-loksena on ensin yllättyminen ja sitten havahtuminen.

Riskien ymmärtäminen ja tun-nistamisen on tärkeää. Kun hen-kilöllä on oikeaa ja ajankohtaista tietoa, on hänen sen jälkeen help-poa tehdä tarvittavat ratkaisut.

� Kun yrittäjä on tehnyt töitä 20 vuotta ilman haavereita ja sairaste-luja voi hänelle syntyä illuusio, et-tä sama linja jatkuu. Tosiasiassahan iän karttuessa terveysriskitkin kas-vavat. Joskus ystävälle, tutulle tai perheenjäsenelle tapahtunut onnet-tomuus tai sairastuminen on herät-tänyt miettimään, että mikäs minun tilanteeni onkaan, Välijärvi kertoo.

Myös yrityksen avainhenkilöi-den vakuuttaminen on tärkeää.

� Tällöin yrityksen toiminta ei mene kokonaan sekaisin, mikäli yri-tykselle tärkeä henkilö olisi rivistä poissa esimerkiksi sairauden tai ta-paturman johdosta. Raha ei tuo ih-mistä takaisin, mutta se kattaa uu-den henkilön rekrytoinnista ja pe-rehdyttämisestä aiheutuvia kuluja.

Lisäksi se suojaa yritystä mahdol-liselta tuloksen tai maksuvalmiuden notkahdukselta, Välijärvi kuvailee.

Jokainen yrittäjä ja yritys ovat erilaisia, joten myös riskien hal-linnan määrä ja taso vaihtelevat. Merkityksellistä on, että riskien taso ja niiden suojaus ovat tasa-painossa.

Vakuutustarpeiden etsiminen ja

toisaalta myös turhan vakuuttami-sen estäminen ovat avainasemassa.

Järkevä ja hyvin räätälöity suo-jaaminen ei ole kuluerä, vaan in-vestointi tulevaisuuteen.

� Esimerkiksi 30-vuotiaan per-heellisen yrittäjän, jolla on vaimo, pienet lapset ja suuri laina yritystoi-mintaansa, tarvitsee varmasti suoja-ta yrityksensä eri tavoin, kuin vaik-kapa vakavaraisen 55-vuotias yrittä-jän, joka on koko ikänsä pyörittänyt yritystoimintaa ja miettii jo eläkkeel-le siirtymistä, Välijärvi sanoo.

Vastuuntuntoista riskien- ja varallisuudenhallintaa

Yrityksen alkutaipaleella on sijaa monella tapaa hyvälle kumppanil-le ja kanssakulkijalle. Harva yritys

käynnistyy ilman pankin kanssa käytävää neuvonpitoa, rahoituksen suunnittelua ja rahoitusta. Yrittäjä huolehtii paitsi omasta, myös per-heensä sekä yrityksen toimeentu-losta. On opintolainaa, asuntolai-naa, autolainaa ja yrityslainaa. Mo-nenlaiset riskit leijuvat yrittäjän ja yrityksen eri elämänvaiheissa.

� Vastuullinen rahoittaja haluaa kaikin keinoin turvata sekä yrittä-jän että yrityksen riskienhallinnan niin hyvin, että sitten joskus pääsee yhdessä yrittäjän kanssa suunnitte-lemaan yritysvarallisuuden jatkoja-lostusta ja hoitoa, rahoituspäällik-kö Ulla Nousiainen Sampo Pankin Savonlinnan konttorista toteaa. Täl-lainen kumppanuus yrityksen ko-ko elämänkaaren ajaksi tuottaa yrit-täjälle parhaat kissanpäivät sitten, kun se aika koittaa.

Yrittäjä, turvaa tärkeimpäsi

Mikkelin Sampo pankin yhteyspäällikkö Juha-Pekka Heikkinen (vas.) ja Mandatum Life:n yhteyspäällikkö Jarmo Välijärvi tietävät, että yrittäjät eivät aina osaa mieltää itseään riskiksi.

Etelä-Savo(viiva)

TIISTAINA 14.2.2012 TALOUDENTEKIJÄT 7

Eurokriisi varjostaa suhdannenäkymiäRaha & Talous C

Haluatko asiantuntevaa tietoa

tämän hetken taloustilanteesta?

Tuoreimpien Tilastokeskuksen ajankäyttötutkimus-ten mukaan suoma-laisten vapaa-aika on lisääntynyt.

Vuosikymmeniä jatkunut va-paa-ajan vähenemisen trendi on taittunut yhteiskunnan mo-dernisoitumisen seurauksena. Riippumatta sosiaalisesta tai ekonomisesta asemasta, koti ja siellä vietetty aika lohkaisevat merkittävän osan elinajastam-me. Näin ollen ei ole lainkaan yhden tekevää millaisen asu-misympäristön itselle ja lähei-sille tarjoamme.

Asumismukavuudella on kes-keinen rooli ihmisen terveyden ja hyvinvoinnin muodostumi-sessa. Väestön eliniän kasvaes-sa myös taloteknisellä puolella kaivataan uusia innovaatioita, jotka tukevat ikääntyvien koto-na asumista. Nykyaikaisella ta-lotekniikalla ja automaatiolla pystytään luomaan turvalliset edellytykset muuttuviin asumi-sen tarpeisiin.

Käytettyä asuntoa ostettaes-sa usein esille nousevat kysy-mykset sisäilman laadusta ja mahdollisista homeongelmis-ta. Uuden asunnon ostajan ei tarvitse huolehtia homeongel-

mien kartoituksesta, käytössä ovat tutkitut ja turvalliset M1-luokan materiaalit, ilmanvaih-to on koneellinen ja tilaratkai-sut mahdollistavat helposti sii-vottavat ja pölyttömät pinnat.

Energiatehokkuuden saral-la talotekniikan kehitys on ol-lut huimaa. Matalaenergiata-lojen kehittämisestä on edet-ty ns. plusenergiataloihin, jot-ka tuottavat energiaa yli oman tarpeensa. Ympäristövastuul-lista arkea helpottavat energia-pihit kodinkoneet ja monipuo-liset jätteiden lajittelumahdol-lisuudet keittiössä. Vettä sääs-tävät vesikalusteet pienentä-vät veden kulutusta ja huoneis-tokohtainen vesimittari aut-taa kulutuksen seuraamises-sa. Energian säästäminen mer-kitsee myös selvää rahansääs-töä, sillä lämmitys haukkaa noin puolet suomalaisen kodin energiankulutuksesta. Mata-

laenergiatalosta hyötyvät kan-santalous, ympäristö ja käyt-täjät.

Väestön ikääntyessä varsin-kin uudisrakentamisessa on entistä enemmän panostettu rakennuksen esteettömyyteen, varusteluun ja turvallisuuteen muun muassa kulkuväyliä le-ventäen, kynnyskorkeuksia alentaen ja taloteknisin valvon-tajärjestelmin. Kaikilla näil-lä tekijöillä tuetaan omatoimi-suutta, joka taas puolestaan li-sää ikäihmisten elämänlaatua. Myös kansantalouden näkö-kulmasta puhutaan mittavista säästöistä, kun laitospaikkojen määrää ei tarvitse kasvattaa.

Savonlinnan seudulla kulu-va vuosi on uudisrakentami-sen osalta vilkas. Tuoreimpana esimerkkinä asemanseudulle huhtikuussa rakentuva kerros-talohanke Resiina, jossa yhdis-tyvät huolettoman ja turvalli-sen asumisen tunnusmerkit.

Seppo KairikkoToimitusjohtaja Kiinteistömaailma Savonlinna

ASuNTOA OSTAmASSA �

valitsenko uuden?

Huoneistot

1 h+kk+s+alk 35,5 m2 2 h+kk+s 42,0 m2

2 h+k+s 49,0 m2 3 h+k+s 62,0 m2

3 h+k+s 70,5 m2 4h+k+s 87,5 m2

Arvioitu Aloitus

4/2012

myyntiYIT AsuntomyyntiMika Rossi p. 040 843 9170 Kiinteistömaailma / Asunto-ja metsätori Oy p. 015 514 374

rAkentAminenYIT Rakennus OyGraanintie 5, 50190 Mikkeli

Asunto Oy

Savonlinnan Resiina

www.yitkoti.fi

kentamisessa on nousu päättymäs-sä. Onkin ilmeistä, että bruttokan-santuotteemme supistuu hieman tänä vuonna, kun vienti ja inves-

toinnit vähenevät jonkin verran. Onneksi kaksi edellistä vuotta oli kohtuullisen nousun aikaa.

Työttömyysaste painui vii-me vuoden lopussa 7,5 prosent-tiin, mutta tänä vuonna se nous-see noin kahdeksaan prosenttiin. Inflaatio hidastui syksyllä, ja jou-lukuussa kuluttajahinnat olivat 2,9 prosenttia korkeammat kuin vuot-ta aiemmin. Tämän vuoden lopulla inflaatiovauhti painunee kahteen prosenttiin. Palkansaajien ansiota-so kohoaa yli kolme prosenttia, ja eläkkeitä nostettiin tammikuussa 3,6 prosentilla. Täten kotitalouksi-en tulojen ostovoima pysyy ennal-laan tai nousee hieman.

Onkin ilmeistä, että kotitalouk-sien kulutuskin lisääntyy maltilli-sesti tänä vuonna. Tätä näkemystä tukevat myös Tilastokeskuksen ku-luttajabarometrin tiedot siitä, että odotukset oman taloustilanteen paranemisesta ovat säilyneet mel-ko hyvinä näihin päiviin asti. Näis-sä odotuksissa Etelä-Savon kulut-tajat edustavat hyvää kansallista keskitasoa.

Ulkomaankauppa säilynee hieman alijäämäisenä, mutta sii-tä ei vielä ole suurta huolta, kos-

ka takana on 18 vuotta kestä-nyt ylijäämäkausi. Silti pian tä-män vuoden jälkeen olisi tärkeä-tä saada vienti uuteen nousuun. Talouspolitiikankin olisi panos-tettava viennin edistämiseen ny-kyistä enemmän.

Julkistalouden tasapainottamistalkoot aloitettava heti

Maaliskuussa kokoontuva valtion kehysriihi on suurten haasteiden edessä. Vähemmän tärkeitä julki-sia menoja on leikattava poliitti-sesta kiusallisuudesta huolimatta. Joitakin verojakin on korotettava. Vain näin saadaan julkisen velan nousu pysäytettyä vaalikauden lo-pulla. Samalla on tärkeä laatia yk-sityiskohtaiset suunnitelmat työ-urien pidentämiseksi sekä julkis-ten palvelujen kustannustehok-kuuden lisäämiseksi.

Onneksi ainakaan lainakorot ei-vät näitä talkoita häiritse. Yksi var-mimpia ennustenäkymiä on se, et-tä markkinakorot pysyvät ennätys-matalina tänä vuonna ja ehkä pal-jon pidempäänkin.

Lauri UotilaJohtava neuvonantajaSampo Pankki

Lauri Uotila Johtava neuvonantaja,Sampo Pankki

� Valmistui taloustieteiden maisteriksi Tampereen yliopis-tosta vuonna 1973.

� Työskenteli 1974-1982 Ti-lastokeskuksessa kehittäen mm. uusia laskentamenetelmiä kansantalouden tilinpidon laa-timiseen.

� Siirtyi vuonna 1982 Posti-pankin ekonomistiksi, ja seura-si läheltä pankkialan säännös-telyn purkamista ja siitä seuran-nutta edellistä 90-luvun pank-kikriisiä.

� Tullut Suomen ekonomisti-piireissä tunnetuksi erityises-ti taloustiedon kansanomais-tajana.

Kuka?

”Palkansaajien ansiotaso kohoaa yli kolme prosenttia, ja eläkkeitä nostettiin tammikuussa 3,6 prosentilla.”

”Vähemmän tärkeitä julkisia menoja on leikattava poliittisesta kiusallisuudesta huolimatta.”

”Matala-energiatalojen kehittämisestä on edetty ns. plus-energiataloihin, jotka tuottavat energiaa yli oman tarpeensa.”

TALOUDENTEKIJÄT TORSTAINA 8.12.20118

MaailmaltaD

Etelä-Savon maahanmuuttajat ovat pääosin nuoria aikuisia, jois-ta noin puolella on perusasteen jälkeinen tutkinto. Tyypillisimpiä tutkintoja ovat toisen asteen am-matilliset tutkinnot ja korkeakou-lututkinnot.

Itä-Suomeen muutetaan huo-mattavasti useammin työhön ja opiskeluun liittyvin perustein kuin perhe- ja humanitaaristen syiden vuoksi. Seuraavan kahden vuoden aikana Itä-Suomen työpaikkojen määrän ennakoidaan lisääntyvän terveydenhuollossa ja sosiaalipal-veluissa sekä kiinteistö-, tutkimus-

ja liike-elämän palveluissa.

Puolet Itä-Suomen palkansaajista eläköityy vuoteen 2025 mennessä

Itä-Suomessa väestöllinen huol-tosuhde kasvaa nopeammin kuin valtakunnassa keskimäärin. Kun-ta-alan työntekijöistä kolmasosa siirtyy eläkkeelle vuoteen 2020 mennessä. Itä-Suomen väestö-määrä vähenee tulevaisuudessa kaikissa alueen maakunnissa, eri-tyisesti Etelä-Savossa. Kuolleisuus on Itä-Suomessa pääsääntöisesti

syntyvyyttä suurempaa. Ilman muuttoliikettä Pohjois-

Savon väestö vähenisi noin 6 000, Etelä-Savon väestö noin 17 300 ja Pohjois-Karjalan väestö noin 7 600 henkilöllä vuoteen 2040 mennes-sä. Esimerkiksi vuonna 2010 alu-eelle muutti suoraan ulkomailta yli 1 500 henkilöä.

Itä-Suomen maahanmuuttoon oma strategia

Pohjois-Savon ELY-keskuksen joh-dolla on tehty selvitystyö strategia-työn perustaksi. Maahanmuutto-strategian sisältöön on mahdol-lisuus vielä vaikuttaa selvitysvai-heen päättävässä seminaarissa, jo-ka järjestetään Kuopiossa 16.2. Ti-laisuudessa on paikalla noin sata osanottajaa, jotka edustavat alu-een elinkeinoelämää, viranomai-sia, oppilaitoksia ja kolmatta sek-toria. Seminaarissa keskustellaan linjauksista ja toimenpiteistä, joita Itä-Suomen maahanmuuttostrate-giaan tulisi sisällyttää.

Elinkeinoelämän kansainvälisty-minen ja työvoimatarpeet ovat nou-semassa strategian keskeisimmiksi painotuksiksi. Lisäksi strategiassa tullaan korostamaan kuntiin ja ko-touttamiseen sekä asenneilmapii-riin liittyviä asioita.

Strategian selvitysvaiheen loppu-raportti julkistetaan myös seminaa-rissa. Siihen on koottu ajankohtais-ta tietoa maahanmuuttoasioista ja väestörakenteesta Itä-Suomen kol-men maakunnan alueella. Raportti sisältää myös tuoretta tietoa kunti-en näkemyksistä maahanmuuttoon liittyen.

Itä-Suomen ulkomaalaisilla käyttämätöntä osaamistaItä-Suomessa asuu noin 11 000 ulkomaalaistaustaista henkilöä, joissa on käyttämätöntä työvoimapotentiaalia elinkeinoelämän tarpeisiin.

Tervetuloa ostoksille kaikki yritysasiakkaat!

Savonlinnan tukkuTulliportinkatu 8, 57100 Savonlinna

puh. 010 533 1404

Hyvinvointia jaloillesi

• Jalkojenhoidot

• Yksilölliset tukipohjalliset

• Jalkojenhoitotuotteet

• Tukisukat

• Erityisjalkineet

• Lahjakortit

Jalkaterapia Podostep

Birgitta HavukainenJalkaterapeutti AMKalaraajojen asiantuntija

Olavinkatu 35 C 57130 Savonlinnapuh. 050 541 3734www.podostep.fi

Talouskeskus Shanghai on Kii-nan kansainvälisimpiä kaupunke-ja, jonka kehittyminen vetää hu-najan lailla työvoimaa Kiinan laa-joista maakunnista, kanttoneis-ta. Tuloerot ovat valtavia, vaikka shanghailaisten keskipalkka on noussut jo n. 250 euroon kuukau-dessa.

Kiinan valtio ilmoittaa, että sen kansalaisten minimipalkka on 1120 RMB, mutta iso osa maaseudulla elää murto-osalla tuosta määrästä. Silti työntekijät tekevät pitkää päi-vää, vähintään kuutena päivänä vii-kossa. 160 RMB:n hintaisen messu-jen päivälipun hintaa helpotettiin jakamalla kiinalaisille jättimäinen määrä vapaalippuja.

Shanghaissa rakentaminen on jatkuvaa, osittain myös juuri ex-pon takia. Liikenneyhteyksiä hel-pottamaan rakennettiin keskus-tan alueelle mm. uusi siltatie, jota valamassa oli mm. 400 betoniau-ton armeija yhtäaikaisesti 60 tun-nin ajan. Ja Shanghaita kelpaa esi-tellä.

Kaikki expoon menevät kadut on uudistettu, puut valistu ja reu-nakiveykset nostettu. Keskustan uudet ja jopa yli 500 metriä korke-at terästornitalot kiiltävät ja kaik-ki epämääräisempi on siirretty si-vummalle, pois messuvieraiden näkyvistä. Shanghai, joka vilkkaan joen jakamana jakautuu Pudongin

ja Puxin puoliin, on yllättävän siis-ti kaupunki, sillä sitä siivotaan yö-tä päivää.

Liikkeet ovat auki yömyöhään ja lähes kaikkea maailmasta saa ai-toina ja kopioituina versioina. Mi-täpä sanotte Bossin ’lähes aidois-ta’ farkuista 15 eurolla tai aidoista helmistä 8 eurolla. Palvelu on pää-sääntöisesti hyvää ja kaikki terveh-tivät iloisesti.

Nancyn Bakery Pudongissa tekee jopa Shanghain suomalaisten asuk-kaiden mieliksi karjalanpiirakoita. Aluksi Suomesta tuodut ruisjauhot ja valokuvat tuotteesta ovat teh-neet Nancy Schenistä Shanghain piirakkakuningattaren 1000 karja-lanpiirakan kuukausimyynnillään. myös Nancyn tumma ruisleipä on suussa sulavaa ja sopivan hapan-ta suomalaiseen makuun. Nancyn kasvoilta ei voi havaita ongelmia kiinan ihmisoikeuksista tai haasta-vista elämänvaiheista.

Kiinalainen on onnellinen siitä mitä hänellä on, mutta myös erit-täin taikauskoinen. Kerrostalos-sa et voi mennä hissillä neljänteen, 14:sta tai 40:teen kerrokseen, koska niitä ei lainkaan ole. Ei ole myös-kään taloa numero neljä, puhu-mattakaan nelosesta auton rekis-terikilvessä, koska nelosen ääntä-misasu on lähellä kuolemaa ja toi-si uskomuksen mukanaan rutkasti muutenkin epäonnea.

Numero kahdeksan on taas vas-

taavasti onnenluku. Rekisterikil-vestä, jossa on neljä kasia makset-tiin juuri yli miljoona RMB eli hie-man alle 100 000 euroa. On muis-tettava, että kiinasta löytyy myös jo 127 miljardööriä.

Taide, kulttuuri ja ruoka- perinteet kumpuavat maakuntien aarrearkuista

Shanghaista löydät myös paljon vanhaa kulttuuria, henkeäsalpaa-vaa taidetta sekä elämyksellisiä ih-miskohtaloita. Tuhannen ja yhden yön tarinat ovat täältä liian vähän kerrottavaksi. Taiganlu:n sokkeloi-nen taiteilijakorttelialue Puxissa on löytöretki kiinalaiseen sielunmai-semaan. Upeille ja tekniikoiltaan haastaville maalauksille, pysäyttä-ville valokuville, uniikkikappaleita tekeville räätäleille ja monien mui-den huippuosaajien työn seuraami-seen uhraat mielelläsi päivän tai pa-ri Shanghain matkastasi.

Jälkeen ei jää myöskään Xintiandin hienostoalueen vierestä esiin putkah-tava Dong Tai roadin antiikkimarket, joka tarjoaa ulkoasultaan rähjäisistä kojuistaan myytäväksi monenmoisia taideaarteita, kaksimetrisestä terra-kotta-sotilaan valoksesta mielikuvi-tuksellisiin metallitikareihin. Kont-rasti Jaguar- ja Rolls Royce –kauppo-jen kulmalta iloisen Jen Han Pingin pikkuruiseen silkkihuivimyymälään on käsin kosketeltava.

Avartava kokemus ehdottomas-ti on myös wetmarket, josta voit os-taa mm. eläviä sammakoita verkko-kassissa. Bataatteja kypsytellään pie-nissä työnnettävissä katukeittiöissä ja lihaa eri muodoissa myydään raa-kana tai valmiina kaalinlehtiin kää-rittyinä annoksina.

Upeimman ruokailun voit tehdä ehdottomasti Tairion Teppanyaki-ravintolassa, jossa 150 RMB :n kiinte-ään hintaan henkilökohtainen kokki valmistaa sinulle omassa pöydässäsi

uskomattoman upeita liha-, kala- ja konjakilla liekitettyjä riisiannoksia.

Maistaa voit kaikkea runsaasta va-likoimasta jälkiruokineen ja hintaan kuuluu upean palvelun lisäksi viiniä, sakea, ja olutta niin paljon kuin tar-vitset. Paikka ravintolaan kannattaa varata hyvissä ajoin etukäteen, sillä ruoka on sanalla sanoen Sanghain parasta.

Shanghain suomalaiset, joita on ympäristöalueet mukaan lukien jo

noin 1 000, kokoontuvat joka kuu-kauden viimeinen perjantai suosi-tussa O´Malleys–irkkupubissa, jo-ka tosin on kolmikerroksinen ravin-tolakompleksi.

Paikalla törmäät Suomen suurlä-hetystön porukoihin, Sarasteen Pet-riin ja vahvaan joukkoon suomalaisia huippuosaajia. Shanghaille on help-po menettää sydämensä. Shanghai on erinomainen kaupunkikohde jo-ta kannattaa maistaa ja johon kan-nattaa tutustua.

TALOUDENTEKIJäT MAAILMALLA

Shanghain monet kasvot

Shanghain keskustassa asuu jo 200 miljardööriä.

TIISTAINA 14.2.2012 TALOUDENTEKIJÄT 9

Taloudentekijät, SavonlinnaArto TolvanenTeksti ja kuvat

Volvon Crossover tuli markki-noille syksyllä 2009 ja on nyt ko-koluokassaan kaupunkimaastu-reiden, kuten BmW X3, mercedes Benz GLK ja Audi Q5, markkina-johtaja.

XC 60:n menetystä ovat siivittä-neet selkeälinjainen muotoilu, rei-pas panostus turvallisuusinnovaa-tioihin, hintaan sisältyvät lisäva-rusteet ja mikä ehkä tärkeintä, erit-täin tasapainoinen ajomukavuus. Yrityksen avainhenkilöiden liikku-miselle siinä on iso liuta järkisyitä.

Tekniset oivallukset lisäävät turvallisuutta ja ajonautintoa

Volvon Crossoverin ajettavuuden perusta on älykäs neliveto, joka haistelee pinnan pitokykyä, mu-kauttaa tehoa pitäville pyörille ja minimoi samalla polttoaineen ku-lutusta. Testiajossa sutimisenes-to toimii nelivedon kanssa yhteen moitteettomasti ja XC 60 kiipeää sutimatta Miekkoniemen mäkeen tai Varsavuoren takamäen lumi-sella ja jäisellä tiepinnalla. Voit myös pysähtyä keskelle ylämäkeä kertajarrutuksella ja automatiik-ka pitää auton paikallaan, kunnes lähdet taas liikkeelle.

Kaikki keskittyy XC 60:ssä aja-misen helppouteen. 230 mm maa-vara ja mukautuva alusta antavat kuljettajalle mahdollisuudet ede-tä miellyttävästi kaikissa olosuh-teissa. Yrityksille oppiva organisaa-tio on usein menestyksen kannal-ta tärkeä. Koeajoautossa oli oppi-va 6-portainen automaattivaihteis-to ja jarrujärjestelmä, jotka toimi-vat erittäin miellyttävästi. Sekä oh-jaustehostin, että vakionopeuden-säädin mukautuvat automaattises-ti eri ajotilanteisiin sekä ohjaa hi-dastavuus- ja kiihdytystoiminto-jen vuorovaikutusta. Myös alusta on myös savolaiseen tiestöön sopi-van elastinen, mutta silti jämäkäs-ti toimiva.

XC 60 huolehtii myös niin omas-

ta kuin muidenkin tielläliikkujien turvallisuudesta. Vai mitä sanotte tästä varustelistasta: törmäysvaroi-tin automaattisella täysjarrutuksel-la, automaattinen turvavälin kont-rollointi, innovatiivinen jalankul-kijoiden havaitsemistoiminto, joka toimi digitaalisen kameran ja tut-kan avulla, peilien alareunoissa si-jaitsevien kameroiden avulla toi-miva kaistavaroitin sekä kuljetta-jan tarkkailutoiminto, joka opas-taa tarvittaessa kuljettajaa virkis-tystauoille.

Ainoa murhe on, että kovas-ta turvavarustelistasta huolimat-ta poliisivoimiemme aktiiviset val-vojat antoivat koeajajalle sakot lii-kenteen vaarantamisesta jo hetkel-lisestä 40 km kaupunkinopeuden ylityksestä. Se lienee ollut polii-sin kannanotto XC 60:ssä vakiova-rusteena oleviin automaattisiin Ci-ty Safety -turvavarusteisiin tai sit-ten testikuljettajan ajotaitoon? No, mitäpä ei Top Gear –testiryhmä au-ton ominaisuuksia testatessaan oli-si valmis testaamaan.

Toimivaa tilaa ja tasapainoa

XC 60 on todella tasapainoinen kokonaisuus. Testiauton D5 2,4 litran entistä ekotehokkaampi kaksoisturbodiesel liikuttaa cros-soveria 215 hv:n voimalla ja 420 Nm vääntömomentilla yli 2000 kg:n painosta huolimatta sport-tisesti. Toki saatavilla on vielä te-hokkaampi, yli 300 hv:n 3.0 litran T6, mutta uudessa D5:ssa keski-kulutus on saatu puristettua jo-pa 6,2 l/100 km. Kaiken kaikkiaan moottorivaihtoehtoja on 6 kpl. D5:n mureat kiihdytysäänet soin-tuivat testiryhmän korvaan ja tar-vittaessa 100 m taittuukin jopa 8,4 sekunnissa.

XC 60:llä voi mennä myös ka-tuja haastavampiin olosuhteisiin, esimerkiksi mökki- ja metsäteil-le sekä päivittääin auraamattomil-le tieosuuksille. XC 60 soveltuu-kin erinomaisesti aktiiviselle ja pal-jon harrastavalle ’kalifille’. Tavara-tilaa golfbageille ja metsästysaseil-le on mukavat 420 l. Volvon ka-

biini on perinteisesti ollut väljä ja päätilaa runsaasti. XC 60 ei tee täs-tä poikkeusta. Edessä tilat ovat riit-tävät isoille ja pidemmällekin pääl-likölle. Myös takapenkkiläisille on riittävästi päätilaa, jalkatilaa ei ole XC 90:stä ja V 70:stä 20 cm lyhyem-mässä XC 60:ssä ole liikaa, mutta toki 180 cm:lle riittävästi.

Kuljettajan näkyvyys eteen on avara. Keulan arviointi on haasta-vaa, sillä testiryhmä arvioi sen lä-hes poikkeuksetta todellista pi-demmäksi. Peruttaessa varoitta-va tutka auttaa mittauksen teke-mistä. Volvo ajettavuuden tasapai-no ja suuntavakavuus syntyy auto-maattisesti ja osa-alueiden hyväs-tä balanssista johtuen vaivatta kun ohjauksellakin on kyky keskittää omatoimisesti.

Volvo XC 60 2,4 D5 AWD Mo-memtum on laadukas kokonai-suus. Design ulkona ja sisällä on

pohjoismaista silmää miellyttävä ja käytettävyys on tarkkaan harkit-tua ja toimivaa. Esimerkiksi läm-mittimen ajastus onnistuu todella helposti ja yksinkertaisesti ja ovi-en avaus onnistuu suoraan kahvas-ta kun avain on kuljettajan taskus-sa. Avaimeen tallentuu myös kul-jettajan istuimen säädöt eli optimi ajoasento löytyy eittämättä. Ide-ologiansa mukaan XC 60:ssä on va-kiona runsas varustetaso. Jos yritys halua panostaa avainhenkilöidensä matkustusturvallisuuteen ja –mu-kavuuteen on XC 60 eturivin va-linta.

Volvo-yritysautomyynnin yhteyshenkilöt:

Jouko Kinnunen 020 154 5861 Lasse Paloheimo 020 154 5862 Vesa Kettunen 020 154 5865

Kuv

an a

utot

lisä

varu

stei

n.

VOLVO XC60 TEKEE KAUPUNGISTA TURVALLISEMMAN.

Volvo XC70Jämerää skandinaavista ylellisyyttä.

Volvo XC70 on yksi mukavimmista matka-autoista. Lisäksi se kulkee eleettömästi myös asfalttiteiden ulkopuolella AWD-nelivedon ja Instant Tractionin, korkean maavaran ja vääntävän moottorin ansiosta. Jos tavalliset tiet eivät sinulle riitä, tervetuloa koeajolle.

Volvo XC70, mallisto alkaen: autoveroton hinta: 40.700 € + tk. 600 €, autovero 11.029,97 €, kokonaishinta 52.329,97 €. Autoetu alkaen: vapaa 955 €/kk, käyttöetu 760 €/kk. EU-yhd. 5,5–10,6 l/100 km, CO2 144–248 g/km.

Volvo XC60:ssä on vakiovarusteena City Safety -turvajärjestelmä, joka auttaa kuljettajaa välttämään onnettomuuksia alhaisilla nopeuk-silla (alle 30 km/h), joilla suurin osa törmäyksistä tapahtuu. Nyt saat XC60-mallin myös urheilullisena R-Design-versiona.

Volvo XC60, mallisto alkaen: autoveroton hinta 36.050 € + tk. 600 €, autovero 10.158,29 €, kokonaishinta 46.808,29 €. Autoetu alkaen: vapaa 875 €/kk, käyttöetu 680 €/kk. EU-yhd. 5,7–10,7 l/100 km, CO2 149–249 g/km.

680 €/KKAutoedun käyttöetu, alkaen 760 €/KK

Autoedun käyttöetu, alkaen

WWW.AUTOKILTA.FI

TT testaa DAstetta kovempi yritysmaasturi

Turvallisuus: 4,8 Turvallisuus on Volvon kiis-tämättömiä vahvuuksia.

Ajomiellyttävyys: 4,6 Suuntavakavuus ja kaarreo-minaisuudet erinomaiset, ohjaustehostin mukautuu ajonopeuden mukaan. Kään-töympyrä on melko suuri.

Ulkonäkö: 4,6 XC60 on tyylikäs ja persoonal-linen. Sisätilat ovat eräät mark-kinoiden tyylikkäimmistä.

Polttoaineen kulutus: 4,2 Kulutus on uuden moottorin ansiosta saatu kuristettua to-della alas. Huoltokustannuk-set eivät ole halvimpia.

Valmistuslaatu: 4,6 Viimeistely on kaikilta osin hyvä ja materiaalit varsin korkeatasoisia.

Tilojen suunnittelu: 4,8 Tavaratila tarjoaa mataluu-destaan huolimatta runsaasti tilaa. Monikäyttöisyys on ra-kennettu kehittyneesti. Sisä-tilat on suunniteltu käytän-nöllisiksi.

Luokkansa paras: 4,3 XC60 on laadukas ja ominai-suuksiltaan korkeatasoinen katumaasturi. Laatu ja inno-vaatiot vaikuttavat hintaan.

Volvo XC 60 2,4 AWD Momentum

Taloudentekijöiden Top Gear –testiryhmä avasi yritysautojen talvitestausjakson paukkupakkasilla. Mikä olisikaan ollut osuvampi valinta koeajoautoksi -30 asteen pakkasella kuin ’Pohjolan oloihin’ tehty Volvo XC 60.

Volvo XC 60 on mainio kumppani Etelä-Savon talveen.

Tilat ja ominaisuudet ovat hyvässä balanssissa.

TALOUDENTEKIJÄT TIISTAINA 14.2.201210

Paremman palvelun osaajaE

Taloudentekijät, PieksämäkiTiina ToivakkaTeksti ja kuvat

Pieksämäen Kanavatarvike Oy on vuonna 1988 perustettu, il-manvaihtokanavia ja niiden osia valmistava perheyritys. Asiakkai-na ovat lvi-alan urakointiliikkeet ja rakennusliikkeet, ja asiakaskun-taa on tasaisesti eri puolella Suo-mea

� Yksityisasiakkaita meillä on vain muutamia, kertoo yrityksen toimitusjohtaja ja toisen polven yrittäjä Anneli Miettinen.

Tarve osallistua Paremman Pal-velun Osaaja -koulutukseen lähti Miettisen mukaan asiakaskunnan muuttuvista tarpeista.

�’Normaalissa’ tilanteessa asi-akas kävelee liikkeeseen sisään, häntä palvellaan ja hän ostaa tuot-teen. Meillä asiakkaat käyvät hy-vin harvoin paikan päällä, ja kau-pat tehdään joko sähköpostin, pu-helimen tai faxin välityksellä. Asia-kaspalvelun merkitys korostuu en-tisestään, kun yhteys jää vain ää-nen tai tekstin varaan.

� Meille on tärkeää, että jokai-nen työntekijä ymmärtää asiakas-palvelun merkityksen ja että jo it-se tuotantoprosessi on asiakasläh-töinen.

Kanavatarvike Oy.n toiminta pe-rustuu mittatilaustyöhön; kaikki tuotteet valmistetaan suoraan tie-tylle asiakkaalle.

� Siksi pitää osata kuunnella asi-akasta ja ottaa huomioon hänen pienetkin toiveensa, Anneli Miet-tinen korostaa.

Esedun kanssa Kanavatarvike Oy on tehnyt koulutusyhteistyö-tä aikaisemminkin, ja kokemuk-set ovat olleet myönteisiä.

Paremman palvelun Osaaja –koulutus osui ajallisesti sopivaan kohtaan, ja kahtena erillisenä päi-vänä toteutettuun koulutukseen osallistuivat yrityksen kaikki työn-tekijät.

Koulutuspäivät pidettiin syys- ja lokakuussa, ja päivän aikana käy-tiin läpi sekä sisäiseen että ulkoi-

seen asiakaspalveluun liittyviä asi-oita.

� Osa asioista oli vanhaa tuttua mutta hyvää muistutusta. Moni-kohan enää muisti vanhan, mutta edelleenkin paikkansa pitävän sa-nonnan, että ota hymy huulille jo ennen kuin vastaat puhelimeen.

Sisäinen asiakaspalvelu on An-neli Miettisen mielestä vähintään-kin yhtä tärkeää kuin ulkoinen ja myös siihen koulutuksessa saatiin lisäoppia.

�Meidän tulisi muistaa, että toi-sen huomioon ottaminen ja autta-minen on lopputuloksen kannalta tärkeintä. Kun kaikilla on hyvä olla ja ilmapiiri on tasavertainen, syn-tyy myös hyviä tuloksia.

Miettinen muistuttaa asiakas-kunnan muuttuneen vuosien myö-tä. Ala on nuorentunut ja naisistu-nut, asiakkaiden koulutus- ja vaa-timustaso on noussut, ja erilais-ten viestimien käyttö monipuolis-tunut.

� Omaa osaamista on pidettävä yllä, ja koulutus on yksi tapa kuul-la uusista ja tulevista asioista. Nyt toteutetussa päivän koulutuksessa saatiin tiivis ja käytännönläheinen tietopaketti esimerkiksi Faceboo-kista ja muista sosiaalisen median mahdollisuuksista.

Uuden oppiminen yhdistää

Koulutukseen kannattaa panostaa, se lisää sekä osaamista että yhteishenkeä, toteaa Kanava-tarvike Oy:n yrittäjä Anneli Miettinen.

Taloudentekijät, PietariKari KauppinenTeksti ja kuvat

Yrittäjät tekevät monta asiaa vää-rin venäläisturistien palvelujen tuottamisessa.

Ongelmat eivät välttämättä ole yksittäistapauksissa suuria, mut-ta pienistä asioista saattaa kasvaa venäläisessä kulttuurissa iso asia, jonka perusteella turisti tekee rat-kaisun, palaako enää ikinä takaisin kohteeseen.

Osa venäläisistä onkin jopa pet-tynyt Suomen-lomiinsa. Tällä voi olla isompiakin vaikutuksia, sillä venäläiset jakavat kokemuksensa hanakasti; ystävien ja tuttavien sa-naan luotetaan paljon.

� Venäjällä parasta mainontaa on ns. ”naisten radio”, sanoo pie-tarilaisen matkatoimisto Douett Travel Companyn johtaja Irina Platonova.

Tämä tarkoittaa siis puskaradio-ta. Se toimii tehokkaasti, niin hy-vässä kuin pahassa.

Venäläisessä kulttuurissa nai-sen, vaimon, sana myös painaa paljon päätöksiä tehtäessä.

� Jos joku sanoo, että heillä oli erittäin hyviä kokemuksia Suo-messa jossakin paikassa, hänen tuttunsa haluavat mennä usein samaan paikkaan kokeakseen sa-man.

Ja systeemi toimii tietysti myös toisin päin.

� Jos heidän kokemuksensa on

negatiivinen, kuulija miettii meni-sikö kohteeseen vai ei, vaikka olisi sitä harkinnutkin jo aiemmin.

� Kokemukset ovat hyvin tär-keitä.

Pettymys lähtee pienestä

Matkailijoiden pettymykset läh-tevät siis usein pienistä asioista, voisi sanoa että perusasioista.

� Tietoa ei ole tarpeeksi. Monis-sa esitteissä ja lehtisissä on kerrot-tu vain jonkun paikan nimi ilman kuvausta ko. paikasta, ilman hin-tatietoja, ilman aukioloaikoja, ker-too Irina Platonova.

Samoin mainonta voi olla puut-teellista, jopa harhaanjohtavaa.

� Ei ole täsmällisiä kuvia hotel-lihuoneista, mökeistä, kylpylöistä.

Myös palveluista, jotka vaativat ennakkotilauksen, kaivataan täs-mällistä tietoa.

Ylipäätään venäläisen kulttuu-rin, mutta myös ruokakulttuurin parempi tuntemus olisi paikal-laan.

Esimerkiksi pienet ravintola-konfliktit jäisivät syntymättä, kun Suomessa ymmärrettäisiin venä-läisten tapa nauttia ruoasta yh-dessä. esimerkiksi buffet-pöydäs-tä usein joku hakee isot annok-set, ja sitten kaikki syövät yhteises-ti niiltä lautasilta omassa pöydäs-sään. Eli venäläinen tavallaan siir-tää buffetin omaan pöytään.

� Mutta jokainen turisti on eri-lainen. Ei ole oikein puhua venä-läisistä yhtenä kokonaisuutena. Jos todella haluaa palvella venäläi-siä oikealla tavalla, kannattaisi ol-la Venäjällä toimiviin matkailualan ammattilaisiin yhteydessä.

Maksetusta matkasta piti maksaa pantti

Yllättävät palvelukäytännöt voi-vat hämmentää, yllättää, ärsyttää ja oikeasti vaikuttaa loman viet-toon.

Turisteja esimerkiksi ärsyttää se, että jotkin majoitusliikkeet vaati-vat asiakkaan luottokorttinume-ron, vaikka matka on jo makset-tu venäläiselle matkanjärjestäjälle ja asiakkaalla on majoitusvoucher.

� Kerran asiakkaamme soitti hotellista majoittuessaan, kun hä-nellä oli tällainen ongelma. Hänel-lä ei ollut korttia lainkaan ja ho-telli vaati sadan euron panttimak-sua. Onneksi hänellä oli tämä ra-ha, mutta se vaikutti hänen kah-den päivän matkaansa niin, et-tä hänen käyttövaransa olivat pie-

net matkan ajan, koska sata euroa oli pois pelistä, kertoo Irina Plato-nova.

Kielen käyttöön pitäisi kiinnittää huomiota

Osa venäläismatkailijoista puhuu hyvää englantia, varsinkin nuo-rempi sukupolvi, mutta jos pal-velua saa venäjäksi, se ilahduttaa.

� Mutta on riittävää, jos on kir-joitettua informaatiota venäjäksi.

Tiedon pitää kuitenkin olla katta-vaa, hyödyllistä ja kielen hyvää, sa-noo Irina Platonova.

Myös hotellihuoneisiin kaiva-taan kirjoitettua informaatiota ve-näjäksi, niin hotellin palveluista kuin muistakin.

Lähi- ja luomuruokaa, luontoa, turvallisuutta

Mitä venäläiset turistit sitten ha-luavat Suomen-matkoiltaan? Mi-

tä he odottavat?� Vastinetta rahoilleen (että

kaikki lupaukset pidetään), hy-vää palvelua, turvallista lomaa se-kä luontoystävällisiä lomia ja ateri-oita (kuten lähi- ja luomuruokaa), sanoo Irina Platonova.

Paljon hyvääkin löytyy suoma-laisesta palvelusta.

� Ravintoloissa on venäjänkie-liset menut, kaupat ovat auki sun-nuntaisin, hotelleissa näkyvät ve-näläiset tv-kanavat.

Hyvä ja huono palvelu leviävätpietarilaisessa puskaradiossa

Hymyllä saa palvelussa paljon aikaan.

”Kun kaikilla on hyvä olla ja ilmapiiri on tasa-vertainen, syntyy myös hyviä tuloksia.”

Anneli Miettinen

Entistä parempi asiakaspalvelu ja yhteistyö olivat pieksämäkeläisen Kanavatarvike Oy:n tavoitteita heidän osallistuessaan Paremman Palvelun Osaaja –koulutukseen. Ohjelman sisältöön on yrityksessä oltu tyytyväisiä.

Venäläisessä kulttuurissa naisen, vaimon, sana myös painaa paljon päätöksiä tehtäessä.

Irina Platonova.

TIISTAINA 14.2.2012 TALOUDENTEKIJÄT 11

Kuukauden yritys E

Taloudentekijät, PieksämäkiTero ElorantaTeksti ja kuvat

Yrittäjä Liisa Heikkisen mu-kaan menestykseen ovat siivittä-neet hoivapalvelujen kova kysyn-tä sekä yrityksen oma joustava ja kustannustehokas toimintatapa.

� Olen pyrkinyt järkeistämään työtehtäviä ja jakanut vastuu-ta henkilöstölle mahdollisimman paljon. Meillä ei jokaisella osas-tolla istuta tietokoneen ääressä ja hoideta paperitöitä tai tilauksia, vaan yksi henkilö hoitaa työlistat, toinen tekee laboratorion tilauk-set, kolmas katsoo reseptit ja tilaa lääkkeet kaikille osastoille yhdel-

lä kertaa, sanoo Liisa Heikkinen.Vaikka henkilökunnalla on oma

vastuutehtävänsä, joustavuus on hoitotyössä ensiarvoisen tärkeää. Liisa Heikkinen sanoo kannusta-vansa henkilökuntaa kantamaan vastuuta, ottamaan työtehtäviä haltuun ja oppimaan uutta mah-dollisimman laaja-alaisesti.

� Varmaankin olen tässä onnis-tunut, sillä henkilökunnan vaihtu-vuus on todella pientä. Meillä on-kin mahtava tiimi, joka osaa hom-mat, kiittelee Liisa Heikkinen.

Palvelujen kysyntä kasvaa

Hoivapalvelujen kysyntä kas-vaa koko ajan. Kunnat lähettäi-sivät asukkaita enemmän kuin yritys pystyy ottamaan vastaan. Vielä viime syksynä Liisa Heik-kinen joutui tarjoamaan kun-nille eioota. Nyt tilanne on pa-rempi, sillä Pieksämäellä otettiin käyttöön uudisrakennus Mutte-ri tammikuun puolivälissä. Siinä on 26 uutta asuntoa omatoimi-sille mielenterveyskuntoutujille.

Uuteen yksikköön asukkaat tulevat eri puolilta Itä-Suomea. Asunnot täyttyvät pikku hiljaa,

jokaisen uuden asukkaan vas-taanottoon ja sopeutumiseen ha-lutaan Matti ja Liisa Kodissa pa-nostaa.

� Asukkaat ovat ikääntyviä mie-lenterveysasiakkaita, jotka tarvit-sevat päivittäisissä toiminnoissa apua jatkuvasti. Pyrimme toimin-nassa kokonaisvaltaisesti asukasta ohjaavaan ja tukevaan toimintaan, Liisa Heikkinen kertoo.

Henkilökuntaa uudessa yksikös-sä on 16, joilla kaikilla on sosiaali- ja terveydenhuollon koulutus.

Osaavaa henkilökuntaa RekryKoulutuksella

Osaavasta työvoimasta on hoi-va-alalla Pieksämäelläkin pulaa.

Liisa Heikkinen on lähtenyt ha-kemaan helpotusta tilanteeseen rekrytointikoulutuksen ja op-pisopimuskoulutuksen kautta. Parhaillaan yrityksessä on me-nossa jo toinen RekryKoulutuk-sen koulutusjakso, jossa on mu-kana kahdeksan opiskelijaa. En-simmäiset yhdeksän hoitajaa val-mistuivat viime keväänä ja heis-tä jokainen sai vakituisen työpai-kan yrityksestä.

� Se, että koulutamme itse hen-kilökuntamme, on melkoinen sat-saus taloudellisesti. Mutta siitä huolimatta se on kustannusteho-kas tapa hankkia uutta ja osaavaa henkilökuntaa, sanoo Liisa Heik-kinen.

Hän on kasvattanut yritystään hillitysti ja harkiten. Uusia osas-toja on avattu sitä mukaan, kun

paikat ovat täyttyneet. Tilaa riit-tää vielä Kontiopuiston metsäisel-lä tontilla ja mikäli kysyntää on, voi Mutterin viereen vielä nousta ainakin yksi uudisrakennus.

� Mutta sulatellaan nyt ensin tätä viimeisintä investointia, sa-noo Heikkinen.

Heikkistä ei hirvitä kilpailun ki-ristyminen kansainvälisten hoiva-

ketjujen tultua mukaan palvelu-asumiseen.

� Me olemme erikoistuneet erityisen haasteellisten asiakkai-den hoitoon, joka ei kaikkia alan toimijoita kiinnosta. Uskon, että työsarkaa ja asiakkaita riittää jat-kossakin, sillä kunnat säästävät ja leikkaavat kulujaan, toteaa Liisa Heikkinen.

Vuonna 1997 perustettu Mat-ti ja Liisa Koti Oy on erikoistunut psyykkisesti sairaiden, vanhus-ten, kehitysvammaisten ja moni-sairaiden potilaiden ympärivuo-rokautiseen hoitoon ja kuntou-tukseen.

Liisa Heikkinen ryhtyi yrittä-jäksi, kun Pieksämäellä toimi-nut Kontiopuiston B-mielisai-raala lakkautettiin ja osalle sen asukkaista piti saada uusi hoi-topaikka.

Tällä hetkellä yrityksellä on toi-mintaa Pieksämäellä ja Kuopi-ossa. Asukkaita on eri osastoil-la ja asumisyksiköissä n. 115. Henkilökuntaa on n. 100.

Vuonna 2011 yrityksen liike-vaihto oli 4,3 miljoonaa euroa. Kasvua edellisvuoteen oli 8,3 prosenttia.

Kauppalehti listasi Matti ja Lii-sa Kodin Etelä-Savon vuoden 2011 menestyjien listalla si-jalle 5.

Matti ja Liisa Koti Oy

Kodinomaisuus on Liisa Heikkiselle (vas.) tärkeää. Tässä mallataan tauluja uuden palveluasumisen yksikön seinälle yhdessä Mutterin hoitohenkilökuntaan kuuluvan Kristiina Junttasen kanssa.

Joustavuus ja kustannustehokkuus ovat Matti ja Liisa Kodin menestyksen salaisuus

”Kunnat lähettäisivät asukkaita enemmän kuin yritys pystyy ottamaan vastaan.”

”Se, että koulutamme itse henkilö-kuntamme, on melkoinen satsaus taloudellisesti.”

Liisa Heikkinen

”Mikäli kysyntää on, voi Mutterin viereen vielä nousta ainakin yksi uudisrakennus.”

Liisa Heikkinen

Pieksämäkeläisestä hoito- ja hoiva-alan yrityksestä, Matti ja Liisa Koti Oy:stä, on kasvanut 14 vuodessa itäsuomalaisittain merkittävä yksityinen alan palveluntarjoaja.

TALOUDENTEKIJÄT TIISTAINA 14.2.201212

Suuntaviivoja 2012F

TaloudentekijätHeimo TurunenTeksti ja kuvat

Viime vuosikymmenen aika-na kaikki uudet työpaikat ovat syntyneet pk-yrityksiin. Sen tu-lisi näkyä, kun hallitus käsitte-lee pk-yrityksiä koskevia lakeja.

Tämä nousi keskeisenä esille Suomen Yrittäjien puheenjohta-jien neuvottelupäivillä. Tukhol-man risteilyllä toteutetuille neu-vottelupäiville osallistui reilut 450 henkilöä paikallisyhdistyk-sistä, alue- ja toimialajärjestöis-tä, Suomen Yrittäjistä ja yhteis-työkumppaneista.

Vuoropuhelusta tekoihin

Neuvottelupäiville osallistunut valtiovarainministeri Jutta Ur-pilainen keskusteli yrittäjien kanssa verotuksesta. Yrittäjät kokevat yrityksille suunnitel-lun Yle-veron todella epäoikeu-denmukaiseksi. Suomen Yrittä-jien puhemies Mikko Simolin-na esittikin verotuksen oikeu-denmukaisuutta moneen ottee-seen korostaneelle valtiovarain-ministerille, että yritysten Yle-vero-osuus otettaisiin yhteisö-veron tuotosta.

Yrittäjät kokevat epäoikeu-denmukaiseksi myös dieselveron roiman korotuksen. Urpilainen myönsi ymmärtävänsä kritiikin. Hän lupasi seurata veron vaiku-tuksia kuljetusyrittäjille.

– Jos osoittautuu, että päätös on ollut väärä, ja että se vaikut-taa kielteisesti kilpailukykyyn, päätös pitää arvioida uudestaan.

Urpilainen toivoi yrittäjiltä vaihtoehtoisia esityksiä valtion alijäämän paikkaamiseksi.

Simolinna kehotti yrittäjiä pi-tämään yhteyttä kansanedusta-jiin ja muihin päättäjiin.

– Vuoropuhelu ja yhteisen linjan löytäminen on tärkeää. Yrittäjillä on hyvä pohja keskusteluille, kos-ka kaikki viime vuosien uudet työ-paikat ovat syntyneet pk-yrityksiin.

Kuntien kehitettävä elinkeinopolitiikkaansa

Menestyvät ja työllistävät yri-tykset ovat kuntien elinvoiman tae. Kunnilla on kuitenkin pal-jon parannettavaa elinkeinopo-litiikassaan, kävi ilmi Suomen Yrittäjien elinkeinoasioiden päällikkö Kari Jääskeläisen esit-telemästä kyselystä, johon vas-tasi reilut 3 300 yrittäjää.

Yrittäjät kritisoivat kyselyssä kuntien hankintapolitiikkaa, pää-tösten yrityslähtöisyyttä ja jul-kisten palveluiden järjestämistä. Myös kunnan viestinnässä ja tie-

dottamisessa sekä elinkeinotoi-men resursseissa yleisesti on yrit-täjien mielestä parannettavaa.

Tyytyväisimpiä yrittäjät ovat kunnan yhteistyöhön seutukun-nissa ja maakunnissa sekä seudul-liseen kehittämistyöhön ja päätös-ten yritysvaikutusten arviointiin.

Uusikaupunki on yrittäjil-le suunnatussa kyselyssä Suo-men paras kaupunki jo toista ker-taa peräkkäin. Kaupunki sai eri-tyisen hyvät arviot viestinnästä ja tiedottamisesta, koulutuksesta ja seudullisen kehittämisyhtiön toi-minnasta.

Verotus puhutti Suomen Yrittäjien puheenjohtajien neuvottelupäivillä

Neuvottelupäivillä puhunut valtiovarainministeri Jutta Urpilainen korosti Kreikan merkitystä Euroopan talouskriisin ratkaisemisessa. – Kreikan epävarmuutta aiheuttava tilanne on kuin syöpäpesäke. Niin kauan, kuin Kreikan tilanne on epävarma, se levittää epävarmuutta muualle, Urpilainen sanoi.

Aluepalaverien yhteydes-sä suuri osa aluejärjestöjen puheenjohtajista pyysi Mik-ko Simolinnaa jatkamaan puheenjohtajana ensi syk-syn Suomen Yrittäjien liitto-kokouksessa Oulussa. Simo-linna vastasi, että on valmis ottamaan haasteen ja toivoi

mahdollisimman laajaa kan-natusta.

– Ensimmäisellä kaudella-ni Suomen Yrittäjiin on otet-tu hyvä hallintokäytäntö ja yksituumaisuus sekä yhteis-henki, jonka tuloksena jouk-kueen työ on tehostunut, to-tesi Simolinna.

Puheenjohtajan jatkokausi puntarissa

Neuvottelupäivillä palkittiin paikallisyhdistyksiä hyvästä toimin-nasta. Vuoden 2011 paikallisyhdistyksiä ovat Jäppilän, Rääk-kylän, Ruoveden ja Seinäjoen Yrittäjät. Vuoden toimialajärjestö -palkinnolla huomioitiin Suomen Taloushallintoliitto ry.

TIISTAINA 14.2.2012 TALOUDENTEKIJÄT 13

Suuntaviivoja 2012 F

Taloudentekijät, MikkeliArto TolvanenTeksti ja kuvat

Finnveran rahoituksen ennä-tysvuoden 2011 jälkeen on vuo-den 2012 alussa ollut havaittavis-sa rahoituskysynnässä hienoista rekyyliä, mutta vastaavasti maa-kunnassa on kuitenkin joitain po-sitiivisia investointeja vireillä, Jor-dan vakuuttaa. Jordanin mukaan viime vuoden lopun alueen me-talliteollisuuden isoille vienti-kaupoille on toivottava keväällä

jatkoa, koska vientikohdemaista mm. Ruotsilla ja Norjalla on hy-vä tilanne.

� Uskon, ettei uusia elvyttäviä toimia valtion taholta tarvita nyt kun suhdannelainoitusta yritysten käyttöpääomaan on jatkettu vuo-den 2012 loppuun, Jordan toteaa.

� Edessämme on hitaan kasvun kausi, korjaus- ja perusparannus-investointeja tehdään koko ajan tasaisesti, mutta me tarvitsemme pieniä sysäyksiä uusinvestointien buumin käynnistämiseksi maa-kunnassa, Jordan ennakoi.

Maakunnan vahvuuksiin on panostettava

Jordan odottaa bioenergiasta eräs-tä maakunnan tulevaisuuden ve-turitoimialaa.

� Maakunnan energiatasapaino on paras koko Suomessa ja hank-keet jätteiden hyödyntämiseen, biovoimakattiloiden, ja uusien bio-energiajalosteiden tuotannon ke-hittämiseksi ovat meille mielen-kiintoisessa vaiheessa, Jukka-Pek-ka Jordan valottaa.

Jordanin mukaan matkailu on

myös tärkeä veturi maakunnassa ja erottaa meitä kilpailijoista.

� Kulttuurimatkakohteet, kuten esim. Mikkelin musiikkijuhlat, Sa-vonlinnan oopperajuhlat ja Taide-keskukset Salmela ja Retretti ovat tärkeitä maakuntaa ilmentäviä matkailutuotteita, Jordan analysoi.

� Tapahtumia ja elämystuotteita tulee kehittää edelleen ja Saimaas-ta tulee tehdä vähintään vastaava brändi kuin Lapista. Kaiken kaik-kiaan maakuntaa tulisi myydä yh-dessä, Jordan painottaa.

Maakunnan yrityksille kasvu-mahdollisuuksia Venäjältä

� Venäjän kiinnostavuus ja vas-tuut ovat kasvussa myös rahoitta-jan näkövinkkelistä, Jordan avaa.

Finnveralla on edustusto Pieta-rissa Suomi-talossa yhdessä mui-den toimijoiden kanssa. Kevään 2012 aikana aloittaa edustaja myös Moskovassa.

Vientikauppaan on tuotu uu-sia rahoitusmalleja ja –tuotteita ni-menomaan PK-yritysten tarpee-seen.

� Jos oma kilpailukyky on kun-nossa ja toiminta kustannusteho-kasta, patistan hakemaan kasvua vientimarkkinoilta ja luontevin suunta sille on monella toimialalla juuri Venäjä, Jordan summaa maa-kunnan mahdollisuuksia.

Finnvera toiveikas investointien viriämiselle

Finnveran rahoituksen kysyn-tä oli ennätysvilkasta Etelä-Sa-vossa vuonna 2011. Kysyntä koh-distui investointien lisäksi käyt-töpääomaan ja viennin rahoi-tukseen. Mikkelin aluekontto-rin rahoituksen volyymi oli 41,2 miljoonaa euroa, joten kasvua oli 34,7 %. Finnveran rahoitus-osuus hankkeissa kasvoi, ja oli keskimäärin 52,4 %.

Kokonaisrahoitus jakaantui lainoihin, takauksiin ja vientita-kauksiin sekä -takuisiin. Hake-musten määrä nousi euromää-

räisesti 7 %, mutta kappaleissa vain 1 %.

Finnvera Oyj:n rahoittamis-sa hankkeissa syntyi 337 uut-ta työpaikkaa, Mikkeliin 146, Savonlinnaan 119 ja Pieksämä-elle 72. Asiakkaita oli reilu tu-hat. Myönnetystä rahoitukses-ta valtaosa kohdistui teollisuu-teen, vaikka kaupan ja palvelu-jen osuus rahoituksessa kasvaa edelleen.

Suhdannerahoitusta myön-nettiin koko maassa yli puolet

enemmän kuin vuotta aiem-min, yhteensä 173 miljoonaa eu-roa. Etelä-Savossa suhdannera-hoitusta sai seitsemän yritystä yhteensä 3,8 miljoonaa euroa.

Maailmantalouden epävarmat näkymät hidastanevat talous-kasvua myös Suomessa, vaik-ka Etelä-Savon yrityskunnas-sa vaihtelut ovat jääneet maltil-lisiksi. Finnveran rahoituksen kysyntä on ollut hiljaisempaa, mutta määrän arvioidaan pysy-vän viime vuoden tasolla.

Finnveralla ennätysvuosi

Finnveran Etelä-Savon aluejohtaja Jukka-Pekka Jordan uskoo alueelle nousevan uusia menestyksen vetureita.

Eteläsavolaiset yritykset ovat taloudellisesti vahvoja ja osaavat sopeuttaa toimintaansa, uskoo Finnveran aluejohtaja Jukka-Pekka Jordan.

TALOUDENTEKIJÄT TIISTAINA 14.2.201214

YrityksetG

TaloudentekijätJarkko WuorinenTeksti

Nelisen vuotta sitten tehtiin sel-vitys yritysten omistajanvaihdos-tarpeista. Tiedossa oli, että yrittä-jäkunta on vanhenemassa ja ha-luttiin selvittää, millainen tar-ve tulevina vuosina on omistajan-vaihdoksille. Tulos ei yllättänyt, joskin omistajanvaihdosten tar-ve seuraavina vuosina oli oletettua suurempi. Viiden vuoden kulues-sa olisi tarpeen noin 70.000 omis-tajanvaihdosta.

Etelä-Savossa tehtiin vuon-na 2005 tutkimusta siitä, miksi yritykset lopettavat toimintan-sa. Tuloksena oli, että melkoinen osa yrityksistä lopetti toimin-tansa jatkajan puutteesta johtu-en. Samassa tutkimuksessa sel-visi, että kolmasosa lopetti toi-mintansa turhaan, koska jatka-misedellytykset olisivat olleet hyvät, jos toiminnalle olisi löyty-nyt jatkaja. Useille yrityksille se on kuitenkin vaikeaa ja monelle pienelle yritykselle jopa mahdo-tonta, sillä yritykset olivat riip-puvaisia nykyisen yrittäjän per-soonasta.

Monet selvitykset ovat osoitta-neet, että omistajanvaihdokset kannattavat, mutta tulokset ovat olleet vaatimattomia. Alkuperäi-sestä tavoitteesta on jääty kym-meniä tuhansia jälkeen. Valtio-

vallan ja yhteiskunnan kannalta olisi järkevää löytää jatkamiskel-poisille ja työllistäville pk-yrityk-sille uudet vetäjät entisten jää-dessä eläkkeelle.

Ympäri Suomea on ollut vuo-sia erilaisia projekteja, joiden tar-koituksena on ollut edistää yritys-ten omistajanvaihdoksia ja erityi-sesti sukupolvenvaihdoksia, mut-ta onnistumiseen tarvitaan projek-tien lisäksi oikeaa asennetta.

Verotuksellisia keinoja ei ole luotu, rahoituksellisia on

Verotus on hyvä keino edistää ha-luttuja tavoitteita. Lainsäädännöl-lä oli tarkoitus tehdä sukupolven-vaihdoksista houkuttelevia, mutta niin lainsäätäjät kuin järjestötkin vaativat silloisen lakiluonnoksen poisvetämistä mahdollisten por-saanreikien ja epätasa-arvoisuuk-sien takia. Poliittiset päätöksen-tekijät eivät sittemmin ole halun-neet edistää yritysten sukupolven- ja omistajanvaihdosten toteu-tumista verotuksellisin keinoin, vaikka se olisi paras tapa saada ai-kaan omistajanvaihdoksia ja luo-da nuoremmille ikäpolville haluk-kuutta yrittäjyyteen.

Rahoituksellisia instrument-teja omistajanvaihdosten to-teuttamiseen on olemassa. Esi-merkiksi Finnveran ja pankkien yhteistyöllä on saatu aikaan mo-nia pk-yritysten omistajanvaih-doksia. Näiden rahoitusmallien

avulla sukupolven- ja omistajan-vaihdoksia olisi tehty enemmän-kin, mutta viime vuosien talous-vaikeudet ovat hidastaneet uusi-en sukupolvien riskinottohaluk-

kuutta.

Yritysostoissa aktiivisia ovat olleet suuremmat yritykset, jotka ovat pyrkineet jakamaan markki-

noita keskenään. Tämä kehitys-suunta ei ole Etelä-Savon kaltai-sen alueen kannalta toivottava, kun omistus ja päätösvalta siirty-vät pois seudulta. Yritysten ja työ-

paikkojen säilymisen kannalta on kuitenkin hyvä, että löytyy toi-mijoita, jotka ovat valmiita jatka-maan yritysten toimintaa täällä.

Tarvitaan nopeasti lisää omistajanvaihdoksia

Jarkko Wuorisen mielestä panostusta omistajavaihdoksiin tarvitaan valtiovallan kautta.

Turvaa itsesi, panosta

yritykseesi.

Hanki itsellesi Yrittäjän Omaturva. Sen avulla suojaat toimeentulosi ja perheesi tilanteissa, joissa joudut yllättäen sairauslomalle tai työkyvyttömäksi. Samalla turvaat myös yrityksesi, koska ilman yrittäjää ei ole yritystäkään. Kysy lisää toimistostamme. Mikkeli: Maaherrankatu 12, puh. 887 5800. Savonlinna: Olavinkatu 53, puh. 887 5850. Pieksämäki: Keskuskatu 17-19, puh. 887 5830. Tai käy osoitteessa tapiola.fi/omaturva

Jos olet alle 45-vuotias yrittäjäjärjestön jäsen, kysy lisää jäsen eduista.

Palveluntarjoajat: Keskinäinen Vakuutusyhtiö Tapiola, Keskinäinen Henkivakuutusyhtiö Tapiola, Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Tapiola.

TIISTAINA 14.2.2012 TALOUDENTEKIJÄT 15

Yritykset G

JUVA Audace Oy 015 452600Juvan Tili Oy 015 228820Tili- ja isännöintitoimisto Juvan Yrityshuolto Oy 010 5482670

KERIMÄKI Laskenta-Laitinen Oy Keritilit 015 541392

MIKKELI Laskentamaa Oy 015 228585Laskentaneliö Oy 015 228851Laskentavalio Ky 015 338882Mikkelin Tilikeskus Oy 015 7600760Mikkelin Tilitoimisto Oy 015 3370200Pretax Tulospalvelu Oy 020 7442640TietoAkseli Oy 010 3472800Tilisavotta Ky 015 4150999Tilitoimisto O. Tarkiainen Ky 015 214581Visma Services Teemuaho Oy 029 0030315

MÄNTYHARJU Tilipalvelu Venemies Ky 044 3061839Tilituuma 015 683444

PIEKSÄMÄKI Laskentasolmu Ky 020 7981400Savon Tilitieto Oy 0440 377500Tiliarja Oy 010 6666432

PUNKAHARJU Punkaharjun Tilitoimisto Oy 020 7498900

PUUMALA Juvan Tili Oy 0440 630821Puumalan Tili- ja Kiinteistö-palvelu Ky 015 4681608

RAIKUU Tilitoimisto Katja Makkonen 040 8271473

RANTASALMI Tilitoimisto Tuija Pylkkänen 015 643186

RISTIINA Saimaan Tilitalo Oy 015 3373550

SAVONLINNA Laskenta-Laitinen Oy 015 533010Laskentakonsultit Oy 015 7362200Mediatili Oy 044 5755819PM-Laskenta Oy 015 515491Savonlinnan Tilikeskus Oy 015 515175TSP Tieto Oy 015 7372200Yritysterapia Oy 010 514075Yritystoiminnan Ratkaisijat Oy 015 5550250

LUE ILMAINEN OPAS TALOUSPALVELUN

OSTAJALLE taloushallintoliitto.fi

Taloudentekijät, Savonlinna Kristiina Tolvanen teksti ja kuva

Saimaalle on syntymässä uusi kasvava liiketoimintamuoto, jolla on myös kansainvälistä kysyntää. Veneiden kausisäilytys eli veneho-tellipalvelut etsivät uusia rantau-tumispaikkoja Saimaalta. Säilytys-palvelujen laatuun ollaan kiinnit-tämässä entistä enemmän huomi-ota ja erityisesti venesäilytykseen suunnitellut hotellit sekä täyttävät viranomaismääräykset öljynkerä-ys järjestelmineen että ovat pö-lyttömiä, turvallisia ja lämpötilal-taan optimoituja.

Uusi bisnes suuntaa kotimais-ten veneenomistajien lisäksi myös Venäjälle, jossa pelkästään Pieta-rin alueella on 75 000 huvivenettä ja vain 5 000:lle säilytystilaa. Myös muita veneilyyn liittyviä tuotteita ja palveluja tuodaan jo ensi kesäksi markkinoille.

Uusi venehotelli valmistuu kesäksi Savonlinnaan

Saimaa yacht Store Oy rakentaa parhaillaan Savonlinnaan uutta ja modernia 2500m2 venehotel-lia yksityissatamineen Inkilännie-meen. Hotelli tarjoaa myös kaikki kausisäilytykseen liittyvät palvelut, kuten veneiden huolto- ja korjaus-palvelut, pesun ja kiillotuksen sekä lisälaitteiden asennuksen.

� Nyt avattavaan venehotelliin mahtuu noin 40 kpl 35-70 jalan mittaista venettä ja tarvittaessa ra-

kennamme lisää, Kari Repo Sai-maa yacht Store Oy:stä kertoo.

Saimaalla ja erityisesti Savonlin-

nan seudulla on runsaasti venepal-veluihin keskittyviä yrityksiä, jotka verottavat parhaillaan palvelujaan.

Kaupungissa on toimiva pientelak-ka Laitaatsillassa ja mm. veneiden vuokraukseen ja osaomistukseen

keskittyvä Saimaa Boating Oy.

Uusia tuotteita ja investointeja veneilyyn

Parhaillaan käynnissä olevilla Ve-ne 2012 –messuilla esiteltiin en-simmäinen kotimainen hybridi-vene Bella 9000. Savonlinnalai-nen Saimaa Boating Oy tarjoaa ve-neosakkeita juuri tästä hybridive-neestä, jolla voi veneillä ekologises-ti myös luonnonpuistojen mootto-rivenekieltoalueilla.

Toinen alkavan kesän uutuus on EasyHoliday Oy:n ja Saimaa Boatin-gin yhdessä tarjoama vene- ja huvi-laosake, joka yhdistää matkaveneen ja huvilan ensimmäisenä Suomessa.

� Punkaharjun Tuunaansaareen Aurinkorinteen alueelle rakentuu parhaillaan jo ensi kesäksi uusia huviloita tähän Loma Saimaalla –huvila ja veneosakekaupan tarpei-siin, toimitusjohtaja Harri Savolai-nen EasyHoliday Oy:stä kertoo.

EasyHoliday Oy panostaa myös muihin veneilijöiden palvelui-hin kehittämällä laituritarjontaan-sa ja avaamalla kesäksi veneilijöil-le suunnatun huoltorakennuksen. Mikkelin kaupungin satama on menossa remonttiin kesällä ja Sa-vonlinnan matkustajasataman re-montti valmistuu. Kaupungin kes-kustaan kaivataan kuitenkin lisää kunnollisia laituripaikkoja Savon-linnaa kotisatamanaan pitäville se-kä vieraileville veneille.

Veneiden kausisäilytys tähyää Venäjälle

Veneiden talvisäilytyksestä mietitään uutta kasvubisnestä Etelä-Savossa.

TALOUDENTEKIJÄT TIISTAINA 14.2.201216

14.2. Pk-yritysbarometri julkaistaan

1.3. Yrittäjien verenluovutus-kampanja avataan

16.3.- 18.3. Hot Spot nuorten yrittäjien valtakunnallinen tapahtuma

27.3. Iltakoulu yhteistyössä Tapiolan kanssa

Juvan Yrittäjät 15.3. Elinkeinoseminaari

Mikkelin Seudun Yrittäjät 14.2. Aamukahvit 22.-24.3. Opintomatka Tallinnaan 12.4. Kevätkokous

Pieksämäen Yrittäjät 20.3. Kevätkokous

Punkaharjun Yrittäjät 28.4. Teatterimatka Kuopioon

Rantasalmen Yrittäjät 8.3. Naistenpäivä tapahtuma

Savonlinnan Seudun Yrittäjät 15.2. Yrittäjäretki Helsinkiin

Sulkavan Yrittäjät 22.2. Vuosikokous 14.3. Jäsenilta

Lehti: 1/20122/20123/20124/20125/20126/2012

Teema:HyvinvointiAsuminen MatkailuKoulutusRaha ja talousTeknologia

Ilmestyy:14.2.201216.4.20125.6.20123.9.201230.10.20129.12.2012

TapahtumakalenteriKatso tarkemmat tiedot netistä: www.yrittajat.fi/etelasavo

Puheenjohtaja Heikki Tynkkynen0500 151 164heikki.tynkkynen@pvloy.fi

Toimitusjohtaja Mirja Haavikko0500 651 310mirja.haavikko@yrittajat.fi

Viestintäassistentti Mirja Hämäläinen0500 651 311mirja.hamalainen@yrittajat.fi

Järjestöassistentti Mirja Hytönen0500 651 312toimisto@etela-savo.yrittajat.fi

Paikallisyhdistysten puheenjohtajat 2012 Alueelliset jäsenedut

Asianajotoimisto Kunnas & Ervasti OyAsianajaja OTL Matti Kunnasma-pe puh. (015) 365 333tai 0440 656 135 asianajokunnas@asianajokunnas.fi

Asianajotoimisto Arto TiensuuAsianajaja Arto Tiensuuma-pe puh. (015) 361 122tai 0500 570 880arto.tiensuu@asianajotoimisto.inet.fi

Asianajotoimisto Suhonen OyAsianajajat Tuula ja Antti Suhonenma-pe puh. (015) 321 540tai 0500 557 205/Tuula, 0500 276 086/Anttituula@suhonen.info

Asianajotoimisto Päivi MolariAsianajaja, varatuomari Päivi Molaripuh. 050 382 9196 toimisto@paivimolari.fiwww.paivimolari.fi

Asianajotoimisto Laamanni Jukka Huiskonen KyAsianajaja, laamanni Jukka Huiskonenma�pe puh. (015) 338 600tai 0440 338 600asianajotoimisto.huiskonen@surffi.fi

Mikkelin Tilitoimisto OySinikka Hiidenmaa KTM, KHTpe 9�14 puh. (015) 337 0211 taisinikka.hiidenmaa@mikkelintilitoimisto.fi

Alueelliset neuvontapalvelut

Taloudentekijät-lehti ilmestyy 2012

Enonkosken Yrittäjät puheenjohtaja Kirsti Eronen p. 0500 254 681 enonkosken@yrittajat.fi www.yrittajat.fi/enonkoski

Heinäveden Yrittäjät puheenjohtaja Tuomo Koponen p. 0400 372 017 heinaveden@yrittajat.fi www.yrittajat.fi/heinavesi

Hirvensalmen Yrittäjät puheenjohtaja Tuija Tanttu p. 050 591 4487 hirvensalmen@yrittajat.fi www.yrittajat.fi/hirvensalmi

Joroisten Yrittäjät puheenjohtaja Jarkko Hirvonen p. 0400 620 984 joroisten@yrittajat.fi www.yrittajat.fi/helsinki

Juvan Yrittäjät puheenjohtaja Riitta Rimmi p. 040 772 8832 juvan@yrittajat.fi www.yrittajat.fi/juva

Jäppilän Yrittäjät puheenjohtaja Sirpa Ylönen p. 040 510 6022 jappilan@yrittajat.fi www.yrittajat.fi/jappila

Kangasniemen Yrittäjät puheenjohtaja Matti Tulla p. 0400 655 692 kangasniemen@yrittajat.fi www.kangasniemenyrittajat.info

Kerimäen Yrittäjät puheenjohtaja Jukka Suomalainen p. 050 563 9235 kerimaen@yrittajat.fi www.yrittajat.fi/kerimaki

Mikkelin Seudun Yrittäjät puheenjohtaja Nina Rasola p. 050 517 0472 mikkelin@yrittajat.fi www.yrittajat.fi/mikkeli

Mäntyharjun Yrittäjät puheenjohtaja Teemu Punavaara p. 040 572 7986 mantyharjun@yrittajat.fi www.yrittajat.fi/mantyharju

Pertunmaan Yrittäjät puheenjohtaja Jouko Toivonen p. 0500 602 302 pertunmaan@yrittajat.fi www.yrittajat.fi/pertunmaa

Pieksämäen Yrittäjät puheenjohtaja Pauli Hellberg p. 0500 653 215 pieksamaen@yrittajat.fi www.yrittajat.fi/pieksamaki

Punkaharjun Yrittäjät puheenjohtaja Heikki Tynkkynen p. 0500 151 164 punkaharjun@yrittajat.fi www.yrittajat.fi/punkaharju

Puumalan Yrittäjät puheenjohtaja Jaakko Kuntonen p. 040 522 5635 puumalan@yrittajat.fi www.yrittajat.fi/puumala

Rantasalmen Yrittäjät puheenjohtaja Esko Myllys p. 040 057 1900 rantasalmen@yrittajat.fi www.yrittajat.fi/rantasalmi

Ristiinan Yrittäjät puheenjohtaja Hannu Kortelainen p. 045 6758 443 ristiinan@yrittajat.fi www.yrittajat.fi/ristiina

Savonlinnan Seudun Yrittäjät puheenjohtaja Pasi Pekkonen p. 050 5466 940 savonlinnanseudun@yrittajat.fi www.yrittajat.fi/savonlinna

Savonrannan Yrittäjät puheenjohtaja Juha Voutilainen p. 040 768 2560 savonrannan@yrittajat.fi www.yrittajat.fi/savonranta Sulkavan Yrittäjät puheenjohtaja Heikki Kolehmainen p. 0400 240 380 sulkavan@yrittajat.fi

Katso jäsenedut kotisivuiltamme www.yrittajat.fi/etelasavo

Ilkka Liljanderilkka.liljander@miset.fip.044 794 5695

Paikallisyhdistykset

Etelä-Savon Yrittäjät

LAKIASIAT YRITYSVEROTUS

Tarjousasiamies

www.yrittajat.fi/liity

Yksi maksukoko ketjun edut

neuvontapalvelut ▪tiedotus- ja verkkopalvelut ▪valtakunnalliset jäsenedut ▪verkostot ▪alueelliset palvelut ▪

Saimaa Yacht Store Oy, Myllypuronkatu 8, 57220 Savonlinna, puh: 0500 652 049 www.saimaayachtstore.fi

Tervetuloa Saimaa Yacht Store Oy:n uuden ja laadukkaan 2500 m venehotellin asiakkaaksi.

Takaamme asianmukaisen ja veneesi arvosta huolehtivan kausisäilytyksen optimilämpötilassa

kaikissa olosuhteissa. Huolehdimme veneesi turvallisuudesta, kulunvalvonnasta ja ympäristö-

asioista asianmukaisine öljynkeräysjärjestelmineen uusissa puhtaissa ja pölyttömissä, varta

vasten 30-70 ft -veneiden säilytykseen suunnitelluissa tiloissa Savonlinnassa. Huolehdimme

halutessasi myös veneesi telakoinnista, puhdistus-, kiillotus- ja huoltopalveluista. Asennamme

lisävarusteet ja huolehdimme korjauksista. Käytössäsi on myös Saimaa Yacht Store:n yksityis-

satama laituripaikkoineen.

2

Mielestämme arvoveneet ansaitsevat arvoisensa säilytyksen

Kysy lisää ja varaukset: Kari Repo 0500 652 049 tai kari@saimaayachtstore.fi